Yhdyskuntien vesihuolto Pohjois-Savossa 2000 – 2007
Liukkonen, Ritva; Siekkinen, Jarmo (2009-11-28)
Pohjois-Savon ympäristökeskus
28.11.2009
Julkaisusarja:
PSAra 4/2009This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tiivistelmä
Pohjois-Savossa on tehty usean vuosikymmenen ajan määrätietoista työtä haja-asutuksen vedenhankinnan kehittämiseksi.
Maaseudulle on muodostunut laaja vesijohtoverkoston kokonaisuus. Laaja ja hyvin toimiva vesijohtoverkosto
takaa riittävän talousveden myös normaaliajan häiriö- ja poikkeustilanteissa. Haja-asutuksen vesihuollon rakentamisen painopiste on pitkälti yhteisviemäröintihankkeissa. Viime vuosina on vesihuollon tukea suunnattu
erityisesti haja-asutusalueiden vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen laajentamiseen ja jätevesienjohtamiseen
yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoille.
Tähän raporttiin on koottu vuosilta 2000 – 2007 keskeisiä vesihuollon tietoja Pohjois-Savosta. Vesihuoltolaitokset
ovat tallentaneet tietoja VELVET ja VAHTI tietojärjestelmiin tai ilmoittaneet ne ympäristökeskukselle, jossa ne on tallennettu järjestelmiin. Pohjois-Savossa vesilaitosten raakavetenä käytetään pohjavettä. Kahden viimevuoden merkittävimmät investoinnit ovat liittyneet vedenhankinnan varmistamiseen ja toimintavarmuuden parantamiseen.
Ylä-Savossa ja Kuopion alueilla on otettu käyttöön uusien pohjavesialueiden vesivarat, Jänneniemen ja Vieremän alueelta. Nämä toimenpiteet vaikuttavat merkittävästi koko Pohjois-Savon alueen vesihuoltolaitosten
jakeluvarmuuden varmistamisessa.
Vesihuollon tietohuollon kehittämisen työryhmältä on valmistumassa kattava raportti vesihuollon tietojen tarpeesta ja niiden tietojen keräämisen tehostamisesta. Tiedon keräystä selkeytetään ottamalla tavoitteeksi vesihuoltotiedon
toimittamisessa ”yhden luukun periaate”. Tarvittava vesihuoltotieto laitoksista ja kunnista kerätään vain kertaalleen yhden yhteisen sähköisen tietojen keräysjärjestelmän kautta vesihuollon eri tietojärjestelmiin. Valtakunnallisia tietojärjestelmiä kehitetään määrätietoisesti niin, että vesihuoltolaitokset ja kunnat voivat hyödyntää tietoja tehokkaasti oman toimintansa kehittämisessä. Näin laitosten ja kuntien oman edun mukaista on pitää
tietojärjestelmissä oleva tietoa luotettavana ja ajantasaisena.
Maaseudulle on muodostunut laaja vesijohtoverkoston kokonaisuus. Laaja ja hyvin toimiva vesijohtoverkosto
takaa riittävän talousveden myös normaaliajan häiriö- ja poikkeustilanteissa. Haja-asutuksen vesihuollon rakentamisen painopiste on pitkälti yhteisviemäröintihankkeissa. Viime vuosina on vesihuollon tukea suunnattu
erityisesti haja-asutusalueiden vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen laajentamiseen ja jätevesienjohtamiseen
yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoille.
Tähän raporttiin on koottu vuosilta 2000 – 2007 keskeisiä vesihuollon tietoja Pohjois-Savosta. Vesihuoltolaitokset
ovat tallentaneet tietoja VELVET ja VAHTI tietojärjestelmiin tai ilmoittaneet ne ympäristökeskukselle, jossa ne on tallennettu järjestelmiin. Pohjois-Savossa vesilaitosten raakavetenä käytetään pohjavettä. Kahden viimevuoden merkittävimmät investoinnit ovat liittyneet vedenhankinnan varmistamiseen ja toimintavarmuuden parantamiseen.
Ylä-Savossa ja Kuopion alueilla on otettu käyttöön uusien pohjavesialueiden vesivarat, Jänneniemen ja Vieremän alueelta. Nämä toimenpiteet vaikuttavat merkittävästi koko Pohjois-Savon alueen vesihuoltolaitosten
jakeluvarmuuden varmistamisessa.
Vesihuollon tietohuollon kehittämisen työryhmältä on valmistumassa kattava raportti vesihuollon tietojen tarpeesta ja niiden tietojen keräämisen tehostamisesta. Tiedon keräystä selkeytetään ottamalla tavoitteeksi vesihuoltotiedon
toimittamisessa ”yhden luukun periaate”. Tarvittava vesihuoltotieto laitoksista ja kunnista kerätään vain kertaalleen yhden yhteisen sähköisen tietojen keräysjärjestelmän kautta vesihuollon eri tietojärjestelmiin. Valtakunnallisia tietojärjestelmiä kehitetään määrätietoisesti niin, että vesihuoltolaitokset ja kunnat voivat hyödyntää tietoja tehokkaasti oman toimintansa kehittämisessä. Näin laitosten ja kuntien oman edun mukaista on pitää
tietojärjestelmissä oleva tietoa luotettavana ja ajantasaisena.