Keiteleen Hetejärven vesi- ja rantalinnustoselvitys 2007
Jokela, Jari (2009-01-02)
Pohjois-Savon ympäristökeskus
02.01.2009
Julkaisusarja:
PSAra 2/2009This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tiivistelmä
Raportissa selvitetään lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluvan Keiteleen Hetejärven vesi- ja rantalinnusto vuonna
2007. Yhdessä Viitasaarella sijaitsevan Heinä-Suvannon kanssa Hetejärvi muodostaa sekä Ramsar- että Naturaverkostoon kuuluvan kohteen.
Laskennoissa keskityttiin vesi-, lokki- ja rantalintuihin varpuslintujen jäädessä muita ryhmiä pienemmälle huomiolle. Laskennat tehtiin kahtena kiertolaskentana sekä touko- että kesäkuussa ja näissä vesialueet kierrettiin kanootilla ja vaikeakulkuisimmat paikat käytiin tarkistamassa rannalta käsin. Näin saatuja tietoja täydennettiin,
erityisesti lokkien osalta, havainnoimalla aluetta lintutorneista kaukoputken avulla. Tuloksia verrattiin aikaisempiin
laskentatietoihin alueen linnustosta.
Hetejärvellä niin pesivien lintujen parimäärät, tiheydet kuin suojelupistearvot vaihtelevat suuresti eri vuosien
välillä. Havaitut vaihtelut selittyvät pääosin sillä, pesiikö nauru- ja pikkulokkikolonia Hetejärvellä vai läheisellä Heinä-Suvannolla. Selvitysvuonna kolonia oli asettunut Hetejärvelle ja siellä pesi runsaat 200 naurulokkiparia ja noin 2/3 järven suojelupistearvosta kertyikin lokeista. Muista lajeista merkittävin oli mustakurkku-uikku, joita pesi Hetejärvellä lähes 20 paria.
Aikaisempiin laskentoihin verrattuna lisääntyneitä lajeja olivat joutsen, tukkasotka, nokikana, kurki ja liro. Keltavästäräkki ja punasotka sen sijaan tuntuivat hävinneen kokonaan järven pesimälinnustosta ja maassamme taantuneen isokuovin parimäärät olivat laskeneet. Lajiryhmittäin tarkasteltaessa lokkilintujen lisäksi myös kahlaajien parimäärät vaihtelivat voimakkaasti eri vuosien välillä tosin ilman selkeää muutossuuntaa.
2007. Yhdessä Viitasaarella sijaitsevan Heinä-Suvannon kanssa Hetejärvi muodostaa sekä Ramsar- että Naturaverkostoon kuuluvan kohteen.
Laskennoissa keskityttiin vesi-, lokki- ja rantalintuihin varpuslintujen jäädessä muita ryhmiä pienemmälle huomiolle. Laskennat tehtiin kahtena kiertolaskentana sekä touko- että kesäkuussa ja näissä vesialueet kierrettiin kanootilla ja vaikeakulkuisimmat paikat käytiin tarkistamassa rannalta käsin. Näin saatuja tietoja täydennettiin,
erityisesti lokkien osalta, havainnoimalla aluetta lintutorneista kaukoputken avulla. Tuloksia verrattiin aikaisempiin
laskentatietoihin alueen linnustosta.
Hetejärvellä niin pesivien lintujen parimäärät, tiheydet kuin suojelupistearvot vaihtelevat suuresti eri vuosien
välillä. Havaitut vaihtelut selittyvät pääosin sillä, pesiikö nauru- ja pikkulokkikolonia Hetejärvellä vai läheisellä Heinä-Suvannolla. Selvitysvuonna kolonia oli asettunut Hetejärvelle ja siellä pesi runsaat 200 naurulokkiparia ja noin 2/3 järven suojelupistearvosta kertyikin lokeista. Muista lajeista merkittävin oli mustakurkku-uikku, joita pesi Hetejärvellä lähes 20 paria.
Aikaisempiin laskentoihin verrattuna lisääntyneitä lajeja olivat joutsen, tukkasotka, nokikana, kurki ja liro. Keltavästäräkki ja punasotka sen sijaan tuntuivat hävinneen kokonaan järven pesimälinnustosta ja maassamme taantuneen isokuovin parimäärät olivat laskeneet. Lajiryhmittäin tarkasteltaessa lokkilintujen lisäksi myös kahlaajien parimäärät vaihtelivat voimakkaasti eri vuosien välillä tosin ilman selkeää muutossuuntaa.