Siuruanjoki kuntoon -yhteishanke. Vaiheen II loppuraportti 2006–2008
Pehkonen, Sannamari; Hiltunen, Eero; Halonen, Miikka; Keskikallio, Pentti; Lampela, Jouko; Kiiskelä, Aulis (2009-12-02)
Lapin ympäristökeskus
02.12.2009
Julkaisusarja:
LAPra 2/2009This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tiivistelmä
Siuruanjoki kuntoon -yhteishankkeen II-vaiheen keskeisin tavoite oli hidastaa Siuruanjoen rehevöitymiskehitystä. Hankkeen pääpaino oli vesistöön kohdistuvan hajakuormituksen vähentämisessä, mutta myös ongelmallisimpien latvajärvien sisäiseen kuormitukseen voitiin hankkeessa vaikuttaa. Tavoitteena oli virkistyskäytön, kalastuksen ja matkailun edistäminen sekä vesistön yleisen arvostuksen parantaminen ja asumisviihtyvyyden lisääminen. Tavoitteisiin pyrittiin mahdollisimman laajalla rintamalla tapahtuvan yhteistyön avulla. Hankkeessa mm. laadittiin maatalouden suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma, järjestettiin haja-asutuksen jätevesineuvontaa, hankittiin ilmastimet
Luiminkajärvelle ja tehtiin koe- ja hoitokalastuksia Ranuan-, Taka- ja Luiminkajärvillä.
Siuruanjoen vesistöalueella on pitkään tehty työtä vesistösuojelutoimien tehostamiseksi. Vuosina 2000–2002 pyrittiin hajakuormituksen vähentämiseen joen keski- ja alaosalla sekä latvajärvien kunnostamiseen joen yläosalla. Latvajärvien heikon tilan arvioitiin kuitenkin heikentävän edelleen koko alapuolisen Siuruanjoen veden laatua. Ranuanjärvellä ja Luiminkajärvellä esiintyi runsaita sinileväkukintoja. Vuonna 2005 Ranuan kunnan ja Lapin ympäristökeskuksen toimesta haettiin hankerahoitusta latvavesistöön kohdistuvan niin maa- ja metsätalouden kuin haja-asutuksenkin aiheuttaman kuormituksen sekä Ranuanjärven ja Luiminkajärven sisäisen kuormituksen
vähentämiseksi.
Hankkeen toteutuminen edellytti paikallisen väestön ja vesialueiden omistajien sitoutumista sekä osallistumista.
Tavoitteiden asettajina ja järvien kehityshistorian asiantuntijoina toimivat paikalliset ihmiset. Menetelmien valinnassa
huomioitiin ulkoisen ja sisäisen kuormituksen suhde. Hankkeen suunnittelussa pyrittiin yhdistämään kunnostusmenetelmiä,
jotka pureutuvat valuma-alueen ongelmakohtiin sekä rehevöitymiseen ja sen seurauksiin
vesistön järvissä. Hanke toteutettiin vuosina 2006–2008 Ranuan kunnan ja Lapin ympäristökeskuksen yhteistyönä. Siuruanjoki kuntoon -yhteishankkeen II-vaiheen rahoittivat Euroopan aluekehitysrahasto,
ympäristöministeriö ja Ranuan kunta. Hankkeen kokonaiskustannusarvio oli 170 000 €.
Luiminkajärvelle ja tehtiin koe- ja hoitokalastuksia Ranuan-, Taka- ja Luiminkajärvillä.
Siuruanjoen vesistöalueella on pitkään tehty työtä vesistösuojelutoimien tehostamiseksi. Vuosina 2000–2002 pyrittiin hajakuormituksen vähentämiseen joen keski- ja alaosalla sekä latvajärvien kunnostamiseen joen yläosalla. Latvajärvien heikon tilan arvioitiin kuitenkin heikentävän edelleen koko alapuolisen Siuruanjoen veden laatua. Ranuanjärvellä ja Luiminkajärvellä esiintyi runsaita sinileväkukintoja. Vuonna 2005 Ranuan kunnan ja Lapin ympäristökeskuksen toimesta haettiin hankerahoitusta latvavesistöön kohdistuvan niin maa- ja metsätalouden kuin haja-asutuksenkin aiheuttaman kuormituksen sekä Ranuanjärven ja Luiminkajärven sisäisen kuormituksen
vähentämiseksi.
Hankkeen toteutuminen edellytti paikallisen väestön ja vesialueiden omistajien sitoutumista sekä osallistumista.
Tavoitteiden asettajina ja järvien kehityshistorian asiantuntijoina toimivat paikalliset ihmiset. Menetelmien valinnassa
huomioitiin ulkoisen ja sisäisen kuormituksen suhde. Hankkeen suunnittelussa pyrittiin yhdistämään kunnostusmenetelmiä,
jotka pureutuvat valuma-alueen ongelmakohtiin sekä rehevöitymiseen ja sen seurauksiin
vesistön järvissä. Hanke toteutettiin vuosina 2006–2008 Ranuan kunnan ja Lapin ympäristökeskuksen yhteistyönä. Siuruanjoki kuntoon -yhteishankkeen II-vaiheen rahoittivat Euroopan aluekehitysrahasto,
ympäristöministeriö ja Ranuan kunta. Hankkeen kokonaiskustannusarvio oli 170 000 €.