Järjestelmä tullaan ajamaan alas säännöllisen ylläpidon vuoksi. Tallenna työsi ja kirjaudu ulos.
Oulujoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma
Pylvänäinen, Mika; Isid, Diar; Aalto, Marko (2009-02-06)
Kainuun ympäristökeskus
06.02.2009
Julkaisusarja:
KAIra 2/2009
Tiivistelmä
Oulujoen vesistössä vahinkoa aiheuttavia tulvia on ollut kautta historian. Säännöstelystä huolimatta vesistössä on
vielä mahdollisuuksia tulvavahinkojen syntymiseen.
Tässä julkaisussa on kuvattu Oulujoen vesistön hydrologiaa, koottu yhteen säännöstelyn ja voimalaitosten lupaehtoja, arvioitu harvinaisten tulva aiheuttamia vahinkoja sekä ehdotettu vaihtoehtoja tulvantorjunnan ja tulvasuunnittelun kehittämiseen. Lisäksi on esitelty tulvavahinkojen korvaamismenettelyä ja tulvantorjuntaorganisaatiota ympäristökeskuksissa.
Vaikka tarkasteltaisiin hyvin harvinaisia vesistötulvia, mahdolliset vahingot jäävät melko vähäisiksi Oulujoen vesistössä.
Järviä tarkasteltaessa tulvan todennäköisyydellä 0,1 % (kerran 1000 vuodessa toistuva tulva) vahinkoa syntyy Oulujärven rannoilla oleville rakennuksille, mutta muiden järvien rannoilla ei merkittäviä vahinkoja synny. Lammasjärvellä vahinkoja on arvioitu vain 0,4 % tulvan todennäköisyydellä, jolloin vahinkoja syntyy yksityisille ja mahdollisesti myös julkisille rakennuksille. Jokien osalta tarkasteltiin vain Oulujokea, jossa tulvan todennäköisyydellä 0,1 % merkittävimmät vahingot syntyvät Montan ja Merkikosken voimalaitosten välisellä osuudella. Tällä jokiosuudella on useita rakennuksia ja myös jätevedenpuhdistamo, jotka ovat vaarassa kastua.
Talvella esiintyvät suppotulvat ovat uusia ja poikkeuksellisia ilmiöitä, joiden suurin vaikutus on Montan ja Merikosken
voimalaitosten välisellä osuudella. Talven suppotulva, jonka todennäköisyys on 0,1 %, aiheuttaa selvästi suurempia vahinkoja kuin vesistötulva. Monissa saarissa olisi laskelmien mukaan jopa 2-3 metriä vettä. Epävarmuuksien vuoksi luotettavaa arviota mahdollisista vahingoista ei voida tehdä.
Tulvantorjuntaan varautumista tulisi kehittää vesistöalueen säännöstelyn kokonaisvaltaisella tarkastelulla, talven jääkannan muodostamisen nopeuttamisella Oulujoen alaosalla, tilapäisillä tulvansuojelurakenteilla sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamiin virtaamamuutoksiin sopeutuvalla säännöstelyllä.
vielä mahdollisuuksia tulvavahinkojen syntymiseen.
Tässä julkaisussa on kuvattu Oulujoen vesistön hydrologiaa, koottu yhteen säännöstelyn ja voimalaitosten lupaehtoja, arvioitu harvinaisten tulva aiheuttamia vahinkoja sekä ehdotettu vaihtoehtoja tulvantorjunnan ja tulvasuunnittelun kehittämiseen. Lisäksi on esitelty tulvavahinkojen korvaamismenettelyä ja tulvantorjuntaorganisaatiota ympäristökeskuksissa.
Vaikka tarkasteltaisiin hyvin harvinaisia vesistötulvia, mahdolliset vahingot jäävät melko vähäisiksi Oulujoen vesistössä.
Järviä tarkasteltaessa tulvan todennäköisyydellä 0,1 % (kerran 1000 vuodessa toistuva tulva) vahinkoa syntyy Oulujärven rannoilla oleville rakennuksille, mutta muiden järvien rannoilla ei merkittäviä vahinkoja synny. Lammasjärvellä vahinkoja on arvioitu vain 0,4 % tulvan todennäköisyydellä, jolloin vahinkoja syntyy yksityisille ja mahdollisesti myös julkisille rakennuksille. Jokien osalta tarkasteltiin vain Oulujokea, jossa tulvan todennäköisyydellä 0,1 % merkittävimmät vahingot syntyvät Montan ja Merkikosken voimalaitosten välisellä osuudella. Tällä jokiosuudella on useita rakennuksia ja myös jätevedenpuhdistamo, jotka ovat vaarassa kastua.
Talvella esiintyvät suppotulvat ovat uusia ja poikkeuksellisia ilmiöitä, joiden suurin vaikutus on Montan ja Merikosken
voimalaitosten välisellä osuudella. Talven suppotulva, jonka todennäköisyys on 0,1 %, aiheuttaa selvästi suurempia vahinkoja kuin vesistötulva. Monissa saarissa olisi laskelmien mukaan jopa 2-3 metriä vettä. Epävarmuuksien vuoksi luotettavaa arviota mahdollisista vahingoista ei voida tehdä.
Tulvantorjuntaan varautumista tulisi kehittää vesistöalueen säännöstelyn kokonaisvaltaisella tarkastelulla, talven jääkannan muodostamisen nopeuttamisella Oulujoen alaosalla, tilapäisillä tulvansuojelurakenteilla sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamiin virtaamamuutoksiin sopeutuvalla säännöstelyllä.