Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma – Kajaanin Paltaniemi
Lassila, Anna; Helo, Teppo (2006-12-06)
Kainuun ympäristökeskus
06.12.2006
Julkaisusarja:
KAIra 2/2006This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tiivistelmä
Paltaniemen maisemallisesti arvokas kylä sijaitsee Oulujärven rannalla, tasalakisen rantatörmän päällä. Alueella on pitkä asutus- ja maataloushistoria. Tällä hetkellä Paltaniemellä tuotetaan maitoa,
viljaa ja heinää. Myös hevosia on kylässä parisenkymmentä. Alueelta kartoitettiin kesällä 2006 maatalousympäristössä olevia luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita. Perinteisten niitty- ja laidunalueiden lisäksi kartoitettiin myös pienialaisempia kohteita, kuten erilaisia reunavyöhykkeitä ja saarekkeita.
Alueelta rajattiin yhteensä 43 kohdetta, joille annettiin hoitosuositukset. Lisäksi kerrotaan yleisemminmaatalousympäristössä olevien elinympäristöjen hoidosta. Aikaisemmin yleinen luonnonlaidunten käyttö on loppunut Paltaniemellä lähes kokonaan. Tällä hetkellä käytössä on yksi rantalaidun. Kartoituksessa löytyi 10 kpl käytöstä poistuneita eriasteisesti umpeenkasvaneita perinnebiotooppeja. Nämä kohteet ovat edelleen käyttö- / kunnostuskelpoisia. Muista kohteista pintaalaltaan suurin ryhmä olivat rantatasanteella ja –törmällä olevat alueet (yhteensä 25,29 ha). Näiden kohteiden laidunnus lisäisi myös ranta-alueiden linnustollista merkitystä. Erilaisia pellon reunavyöhykkeitä löytyi yhteensä 11 kpl. Kaikkien kohteiden yhteispinta-ala on noin 50 hehtaaria.
Ahonoidanlukko oli ainoa kohteilla tavattava uhanalainen kasvilaji. Perinnebiotoopeilla huomionarvoisista kasvilajeista yleisimpiä olivat ahomansikka sekä nurmitatar, joista jälkimmäinen on löytänyt kasvupaikkoja myös teiden ja avo-ojien pientareilta. Linnustollisesti Paltaniemellä on merkitystä koko Kainuun mittakaavassa. Peltolinnuston kannalta suotuisimpia alueita ovat laajimmat yhtenäisinä säilyneet peltoalueet kylän keski- ja länsiosassa. Uhanalaisista linnuista on alueelta runsaasti havaintoja.
Viljelyn jatkuminen alueella on sekä luonnon monimuotoisuuden että maiseman kannalta keskeistä. Tätä yleissuunnitelmaa voi käyttää apuna erityisympäristötukia haettaessa.
viljaa ja heinää. Myös hevosia on kylässä parisenkymmentä. Alueelta kartoitettiin kesällä 2006 maatalousympäristössä olevia luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita. Perinteisten niitty- ja laidunalueiden lisäksi kartoitettiin myös pienialaisempia kohteita, kuten erilaisia reunavyöhykkeitä ja saarekkeita.
Alueelta rajattiin yhteensä 43 kohdetta, joille annettiin hoitosuositukset. Lisäksi kerrotaan yleisemminmaatalousympäristössä olevien elinympäristöjen hoidosta. Aikaisemmin yleinen luonnonlaidunten käyttö on loppunut Paltaniemellä lähes kokonaan. Tällä hetkellä käytössä on yksi rantalaidun. Kartoituksessa löytyi 10 kpl käytöstä poistuneita eriasteisesti umpeenkasvaneita perinnebiotooppeja. Nämä kohteet ovat edelleen käyttö- / kunnostuskelpoisia. Muista kohteista pintaalaltaan suurin ryhmä olivat rantatasanteella ja –törmällä olevat alueet (yhteensä 25,29 ha). Näiden kohteiden laidunnus lisäisi myös ranta-alueiden linnustollista merkitystä. Erilaisia pellon reunavyöhykkeitä löytyi yhteensä 11 kpl. Kaikkien kohteiden yhteispinta-ala on noin 50 hehtaaria.
Ahonoidanlukko oli ainoa kohteilla tavattava uhanalainen kasvilaji. Perinnebiotoopeilla huomionarvoisista kasvilajeista yleisimpiä olivat ahomansikka sekä nurmitatar, joista jälkimmäinen on löytänyt kasvupaikkoja myös teiden ja avo-ojien pientareilta. Linnustollisesti Paltaniemellä on merkitystä koko Kainuun mittakaavassa. Peltolinnuston kannalta suotuisimpia alueita ovat laajimmat yhtenäisinä säilyneet peltoalueet kylän keski- ja länsiosassa. Uhanalaisista linnuista on alueelta runsaasti havaintoja.
Viljelyn jatkuminen alueella on sekä luonnon monimuotoisuuden että maiseman kannalta keskeistä. Tätä yleissuunnitelmaa voi käyttää apuna erityisympäristötukia haettaessa.