Tammelan Kuivajärven hoito- ja käyttösuunnitelma
Yrjölä, Rauno; Vaskelainen, Elina; Uppstu, Peter (2007-08-12)
Hämeen ympäristökeskus
12.08.2007
Julkaisusarja:
HAMra 5/2007
Tiivistelmä
Tammelan Kuivajärven hoito- ja käyttösuunnitelma laadittiin osana Tammelan kunnan vetämää EU-rahoitteista hanketta, jossa keskityttiin Pyhäjärven, Kuivajärven ja Kaukjärven kunnostusmahdollisuuksiin ja virkistyskäytön
lisäämiseen.
Kuivajärvi on yli 8 km2:n laajuinen humuspitoinen ja rehevä järvi, joka saa vetensä lähinnä Myllyjoen ja Turpoonjoen
valuma-alueilta. Kuivajärven vedet laskevat kapean Saarensalmen kautta Pyhäjärveen ja siitä edelleen Loimijokeen. Järven itärannalla sijaitsee runsaasti kesämökkejä ja Kuivajärvelle tullaan veneilemään myös Pyhäjärven puolelta. Järven länsiranta on harvaan asuttua ja suurelta osin Saaren kartanon maita. Kuivajärven pohjoispää,
Venesillanlahti–Joensuunlahti, kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan ja Natura suojelualueverkostoon SPA-alueena
eli lintudirektiivin mukaisena lajiston erityissuojelualueena.
Hoito- ja käyttösuunnitelmaa alettiin laatia vuonna 2006 keräämällä perusaineistoa ja inventoimalla luontoa. Alueen pesimälinnusto, kasvillisuus, kasvisto ja luontodirektiivin mukaiset luontotyypit selvitettiin. Työn edetessä tehtiin ehdotukset alueen luontoarvojen säilyttämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi. Samalla mietittiin, miten alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia voisi lisätä ja tehtiin ehdotus siitä, miten järven rantaalueita tulisi hoitaa. Erityistä huomiota kiinnitettiin Natura-alueen hoidon ohjeistukseen. Ehdotettuja toimenpiteitä
ovat mm. Saaren kartanon vanhojen rantalaidunalueiden palauttaminen laidunnukseen, vesikasvillisuuden niitto
ja olemassa olevien veneväylien auki pitäminen tarvittaessa ruoppauksin. Myös veneilyn keskittäminen Kuivajärven pohjoispäässä tietyille reiteille ja pesimäsaarekkeiden teko ruoppausmassoista sisältyvät hoitoehdotuksiin. Hoito- ja käyttösuunnitelmatyöstä vastasi Ympäristötutkimus Yrjölä Oy yhdessä hankkeen ohjausryhmän kanssa. Hoito- ja käyttösuunnitelma valmistui kevättalvella 2007.
Alueen linnustollisesti arvokkain alue on Venesillanlahti. Siellä pesi mm. noin 200 parin suuruinen naurulokkikolonia,
jonka lähettyville keskittyivät paljolti myös vesilintujen pesinnät. Lintudirektiivin liitteen I lajeista Naturaalueelta löytyivät pesivänä mm. laulujoutsen (Cygnus cygnus), kaulushaikara (Botaurus stellaris), ruskosuohaukka (Circus aeroginosus), luhtahuitti (Porzana porzana), kurki (Grus grus) ja pikkulokki (Larus minutus).
lisäämiseen.
Kuivajärvi on yli 8 km2:n laajuinen humuspitoinen ja rehevä järvi, joka saa vetensä lähinnä Myllyjoen ja Turpoonjoen
valuma-alueilta. Kuivajärven vedet laskevat kapean Saarensalmen kautta Pyhäjärveen ja siitä edelleen Loimijokeen. Järven itärannalla sijaitsee runsaasti kesämökkejä ja Kuivajärvelle tullaan veneilemään myös Pyhäjärven puolelta. Järven länsiranta on harvaan asuttua ja suurelta osin Saaren kartanon maita. Kuivajärven pohjoispää,
Venesillanlahti–Joensuunlahti, kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan ja Natura suojelualueverkostoon SPA-alueena
eli lintudirektiivin mukaisena lajiston erityissuojelualueena.
Hoito- ja käyttösuunnitelmaa alettiin laatia vuonna 2006 keräämällä perusaineistoa ja inventoimalla luontoa. Alueen pesimälinnusto, kasvillisuus, kasvisto ja luontodirektiivin mukaiset luontotyypit selvitettiin. Työn edetessä tehtiin ehdotukset alueen luontoarvojen säilyttämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi. Samalla mietittiin, miten alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia voisi lisätä ja tehtiin ehdotus siitä, miten järven rantaalueita tulisi hoitaa. Erityistä huomiota kiinnitettiin Natura-alueen hoidon ohjeistukseen. Ehdotettuja toimenpiteitä
ovat mm. Saaren kartanon vanhojen rantalaidunalueiden palauttaminen laidunnukseen, vesikasvillisuuden niitto
ja olemassa olevien veneväylien auki pitäminen tarvittaessa ruoppauksin. Myös veneilyn keskittäminen Kuivajärven pohjoispäässä tietyille reiteille ja pesimäsaarekkeiden teko ruoppausmassoista sisältyvät hoitoehdotuksiin. Hoito- ja käyttösuunnitelmatyöstä vastasi Ympäristötutkimus Yrjölä Oy yhdessä hankkeen ohjausryhmän kanssa. Hoito- ja käyttösuunnitelma valmistui kevättalvella 2007.
Alueen linnustollisesti arvokkain alue on Venesillanlahti. Siellä pesi mm. noin 200 parin suuruinen naurulokkikolonia,
jonka lähettyville keskittyivät paljolti myös vesilintujen pesinnät. Lintudirektiivin liitteen I lajeista Naturaalueelta löytyivät pesivänä mm. laulujoutsen (Cygnus cygnus), kaulushaikara (Botaurus stellaris), ruskosuohaukka (Circus aeroginosus), luhtahuitti (Porzana porzana), kurki (Grus grus) ja pikkulokki (Larus minutus).