Haku

Yhdenvertaisuus on keskeinen arvo suomalaisessa sote-palvelujärjestelmässä, ja sille on myös lainsäädännölliset perusteet. Ikääntyneiden palvelujen käytössä on alueellisia vaihteluja. Tämä johtuu ainakin osittain muusta ...

Vuonna 2015 voimaan tulleen uuden yhdenvertaisuuslain tavoitteena oli syrjintäkiellon yhtenäistäminen ja eri syrjintäperusteiden saattaminen yhtenäisen oikeussuojan piiriin kaikilla elämänalueilla. Tämän hankkeen tehtävänä ...

Tässä hankkeessa arvioidaan biotalouden toimintaympäristöä ja biotalouteen vaikuttavaa sääntelyä sekä sitä, miten niitä kehitetään toimivammiksi. Sääntelykapeikot ovat vain yksi biotaloudellisten tavoitteiden toteutumista ...

Tämä tutkimus kartoittaa EU:n vuodelle 2030 asetettavien ilmasto- ja energiatavoitteiden vaihtoehtoja, etenkin maankäyttösektorin (LULUCF) osalta, sekä eri tavoin aseteltujen tavoitteiden mahdollisia vaikutuksia Suomen ...

Tässä tutkimuksessa analysoidaan yritysten investointien kehitystä Suomessa ja vertailumaissa kansantalouden tilinpidon aineistojen, kyselytutkimuksen ja sektoritasoisen kokonaistasapainomallin avulla. Tulosten mukaan ...

Vuonna 2013 voimaan tullut sähkömarkkinalaki 588/2013 edellyttää sähkönjakeluverkkojen toimitusvarmuuden parantamista, mikä edelleen edellyttää investointeja nykyiseen sähköverkkoon. Nämä investointihankkeet vaativat ...

Tässä raportissa luodaan katsaus virkistys- ja luontomatkailupalvelujen tilastointiin ja seurantaan. Siinä arvioidaan nykyisten tietovarantojen riittävyyttä ja laatua ja esitetään kehittämisehdotuksia tietotuotannon ja ...

Pariisin sopimus on oikeudellisesti sitova, globaalisti kattava ja se asettaa kunnianhimoisen tavoitteen hillitä ilmaston lämpenemistä 1,5-2 °C tasolle esiteolliseen aikaan verrattuna. Maailman ilmastotyön kunnianhimoa on ...

Ilmastonmuutoksen vaikutukset jakaantuvat globaalisti epätasaisesti ja varsinkin sään ääri-ilmiöiden osalta osin ennalta arvaamatta. Eri puolilla maailmaa ilmenevät vaikutukset liittyvät myös toisiinsa monien erilaisten ...

Selvityksessä tarkasteltiin, voidaanko lohkoketjuteknologiaan perustuvia älykkäitä sopimuksia hyödyntää palkkatulojen verotuksen prosessiin automatisoimisessa. Tavoitteena oli myös selkeyttää lukijalle alan käsitteistöä ...