Kokonaistaloudellisen ennusteen tausta-analyysejä 2024 Talousnäkymät VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA – 2024:58 Valtiovarainministeriö Helsinki 2024 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2024:58 Kokonaistaloudellisen ennusteen tausta- analyysejä 2024 Kansantalousosasto Valtiovarainministeriö CC BY-NC-ND 4.0 ISBN pdf: 978-952-367-880-4 ISSN pdf: 1797-9714 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2024 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ Kuvailulehti 25.10.2024 Kokonaistaloudellisen ennusteen tausta-analyysejä Valtiovarainministeriön julkaisuja 2024:58 Teema Talousnäkymät Julkaisija Valtiovarainministeriö Yhteisötekijä Kansantalousosasto Kieli Suomi Sivumäärä 107 Tiivistelmä Tämä raportti kokoaa vuonna 2024 Kansantalousosastolla kokonaistaloudellisen ennus- teen ja muun talouden analyysin ja valmistelun tueksi tehtyjä, pääsääntöisesti yli suhdan- nejakson yltäviä tarkasteluja. Osa tarkasteluista toimii Kansantalousosastolla tehtävän pi- temmän aikavälin tarkastelun perustana. Raportissa on kuusi lukua. Ensimmäisessä luvussa tarkastellaan Suomen talouden trendikasvua ja sen taustalla ole- via tekijöitä viime vuosikymmenten aikana ja tarkastellaan tulevaan tuottavuuskehitykseen vaikuttavan resurssikäytön kehitystä. Toisessa luvussa arvioidaan julkisten investointien ja t&k-panostusten vaikutusta talouskasvuun. Arviointi perustuu sekä empiiriseen että malli- pohjaiseen analyysiin. Kolmannessa luvussa tarkastellaan työmarkkinoiden kehitystä 2000-luvulla ja pyritään tunnistamaan tulevien vuosien kehitykseen vaikuttavia ilmiöitä ja vertaillaan työmarkkinaindikaattorien kehitystä keskeisiin kauppakumppanimaihin. Neljäs luku esittää monipuolisen arvion Suomen julkisen talouden kestävyydestä keskipit- källä ja pitkällä aikavälillä. Viides luku käy läpi uusien finanssipoliittisten sääntöjen keskei- sen indikaattorin, nettoperusmenojen, laskentaa. Kuudes luku esittää arvion tuotannon kasvihuonekaasujen kehityksestä tulevina vuosina sekä arvioi ilmastonmuutoksen vaikutusta julkisyhteisöjen velkaantumiseen pitkällä aikavälillä erilaisissa ilmastonmuutosskenaarioissa. Asiasanat makrotalous, julkinen talous, investoinnit, vihreä siirtymä, tausta-analyysi ISBN PDF 978-952-367-880-4 ISSN PDF 1797-9714 Julkaisun osoite https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-880-4 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-880-4 Presentationsblad 25.10.2024 Bakgrundsanalyser för den makroekonomiska prognosen 2024 Finansministeriets publikationer 2024:58 Tema Ekonomiska utsikter Utgivare Finansministeriet Utarbetad av Ekonomiska avdelningen Språk Finska Sidantal 107 Referat Denna rapport sammanfattar de analyser som ekonomiska avdelningen gjort 2024 till stöd för den makroekonomiska prognosen och för annan ekonomisk analys och beredning. Analyserna sträcker sig i regel över en konjunkturperiod. En del av analyserna kommer att ligga till grund för ekonomiska avdelningens analys på längre sikt. I rapporten finns sex ka- pitel. I det första kapitlet analyseras trendutvecklingen i fråga om Finlands ekonomi och de fak- torer som påverkat den under de senaste årtiondena. Dessutom analyseras utvecklingen av resursanvändningen, som påverkar hur produktiviteten utvecklas i framtiden. I det andra kapitlet bedöms hur offentliga investeringar och FoU-satsningar påverkar den ekonomiska tillväxten. Bedömningen baserar sig på både empiriska och modellbaserade analyser. I det tredje kapitlet granskas utvecklingen på arbetsmarknaden under 2000-talet. Syftet är att identifiera fenomen som påverkar utvecklingen under de kommande åren och att jämföra utvecklingen i arbetsmarknadsindikatorer med länder som hör till Finlands viktigaste han- delspartner. Det fjärde kapitlet innehåller en mångsidig bedömning av de offentliga finansernas hållbar- het på medellång och lång sikt. Det femte kapitlet är en genomgång av beräkningen av de primära nettoutgifterna, som är en viktig indikator enligt de nya finanspolitiska reglerna. Det sjätte kapitlet innehåller en bedömning av hur utsläppen av växthusgaser från produktionen kommer att utvecklas under de kommande åren samt en bedömning av klimatförändringarnas inverkan på den offentliga sektorns skuldsättning på lång sikt i olika klimatförändringsscenarier. Nyckelord makroekonomi, offentlig ekonomi, investeringar, grön omställning, bakgrundsanalys ISBN PDF 978-952-367-880-4 ISSN PDF 1797-9714 URN-adress https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-880-4 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-880-4 Sisältö 1 Talouden kasvu ja lähteet ......................................................................... 7 1.1 Potentiaalisen tuotannon kasvu ja sen tekijät ............................................................... 7 1.2 Tuottavuus ja investoinnit Suomessa ja verrokkimaissa ............................................. 12 Lähteet ............................................................................................................... 17 2 Julkisten investointien ja t&k-panostusten vaikutuksesta kokonaistalouteen ................................................................................... 19 2.1 Julkisten investointien vaikutus kokonaistuotantoon ................................................... 19 2.1.1 Katsaus viimeaikaiseen tutkimuskirjallisuuteen ......................................... 19 2.1.2 Julkiset investoinnit Suomessa ja muissa Pohjoismaissa: Kuvailevaa aineistoa .................................................................................. 23 2.1.3 Julkisten investointien vaikutus kokonaistuotantoon Suomessa ............... 33 2.1.3.0 Empiirinen analyysi ............................................................. 34 2.1.3.1 Mallipohjainen analyysi: QUEST III R&D ............................ 37 2.2 T&k-panostusten taloudelliset vaikutukset .................................................................. 38 2.2.1 Rahoitusmuodon vaikutus valtion t&k-menojen vaikutuksiin: QUEST III R&D-mallitarkastelu ................................................................. 39 Lähteet ............................................................................................................... 42 Liitteet ................................................................................................................ 45 3 Työmarkkinat, väestö, työllisyystoimet ................................................. 49 3.1 Työmarkkinoiden kehitys ............................................................................................. 49 3.1.1 Ikäryhmittäinen kehitys .............................................................................. 50 3.1.2 Pitkäaikaistyöttömyys ................................................................................ 53 3.2 Työllisyystoimien vaikutus ........................................................................................... 55 3.2.1 Talouskasvun ja työttömyyden välisestä suhteesta ................................... 58 3.3 Työllisyysasteiden ja väestön osaamisen kansainvälinen kehitys............................... 62 Lähteet ............................................................................................................... 66 4 Julkisen talouden kestävyys .................................................................. 68 4.1 Julkisen talouden kestävyys keskipitkällä aikavälillä ................................................... 68 4.2 Julkisen talouden kestävyys pitkällä aikavälillä ........................................................... 71 4.2.1 Kestävyysvajearvion menetelmä ja oletukset ............................................ 73 4.2.2 Valtiovarainministeriön arvio kestävyysvajeesta ....................................... 75 4.2.3 Kestävyysvajearvion herkkyys käytetyille oletuksille ................................. 76 4.2.4 Kestävyysvajearviot yli ajan ....................................................................... 80 4.2.5 Hallituksen työllisyystoimet pitkän aikavälin ennusteissa .......................... 81 Lähteet ............................................................................................................... 85 5 Nettomenot uusien finanssipolitiikan sääntöjen keskiössä ................ 86 5.1 EU:n finanssipolitiikan sääntökehikko ......................................................................... 86 5.2 Nettomenopolun määrittäminen .................................................................................. 88 5.3 Nettomenojen kehityksen laskenta .............................................................................. 89 5.4 Nettomenojen ennustettu kehitys ................................................................................ 90 Lähteet ............................................................................................................... 92 6 Ilmastonmuutos ja talous ....................................................................... 93 6.1 Tuotannon päästöprojektio .......................................................................................... 93 6.1.1 Suomen hiilineutraaliustavoite ja päästölähteet ........................................ 93 6.1.2 Tuotannon päästöprojektion metodologia ................................................. 95 6.1.3 Tulokset ..................................................................................................... 96 6.2 Ilmastonmuutoksen vaikutukset julkiseen talouteen pitkällä aikavälillä ....................... 99 6.2.1 Ilmastoskenaariot ...................................................................................... 99 6.2.2 Ilmastonmuutoksen vaikutukset talouskasvuun ...................................... 101 6.2.3 Ilmastonmuutoksen vaikutukset julkiseen talouteen ................................ 104 Lähteet ............................................................................................................. 106 VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2024:58 7 1 Talouden kasvu ja lähteet Tässä luvussa tarkastellaan Suomen talouden trendikasvua sekä sen taustalla olevia tekijöitä viime vuosikymmenten aikana ja perustellaan näkemys tulevien vuosien kasvupotentiaalista. Lisäksi tarkastellaan tulevaan tuottavuuskehitykseen vaikuttavan resurssikäytön kehitystä. 1.1 Potentiaalisen tuotannon kasvu ja sen tekijät Suomen bruttokansantuote on kasvanut edellisen kymmenen vuoden aikana keski- määrin vain 0,9 prosenttia vuodessa. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä BKT kasvoi vielä keskimäärin 2,1 prosentin vuosivauhdilla. Bruttokansantuotteen kas- vun odotetaan pysyvän hitaana myös tulevina vuosina. Bruttokansantuotteen kasvu vaihtelee vuosittain kysynnän ja tarjonnan muutosten ja erilaisten talouden häiriöiden (shokkien) seurauksena. Kun arvioidaan kansantalou- den kehitystä yli suhdanteiden, on tarkasteltava em. suhdannetekijöistä puhdistettua tuotantoa. Tällöin tarkastellun kohteena on talouden potentiaalinen tuotanto. Potenti- aalinen tuotanto viittaa talouden pitkän aikavälin kasvu-uraan tai kestävään, vakaan inflaation takaavaan tuotannon tasoon, joka on saavutettavissa talouden kapasiteetin ollessa normaali-, eli ei yli- tai alikäytössä. Potentiaalinen tuotanto ei kuitenkaan ole havaittavissa oleva suure, vaan se pitää arvioida.1 1 Yleisesti potentiaalisen tuotanto arvioidaan hyödyntämällä tilastollisia menetelmiä tai teoria lähtöisesti. Jos arvio potentiaalisesta tuotannosta tehdään tilastollisten menetel- mien avulla, hyödynnetään usein erilaisia tilastollisiasuotimia (esim. HP-suodin). Ta- lousteoriaan pohjautuvan arvion lähtökohtana on usein puolestaan kansantalouden VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2024:58 8 Kuvio 1.1 esittää Suomen bruttokansantuotteen ja potentiaalisen tuotannon toteutu- neen kehityksen vuosina 2000-2023 ja Valtiovarainministeriön syksyn 2024 mukaisen arvion niiden kehityksestä vuosille 2024–2028. 2000-luvun alkuvuosina sekä brutto- kansantuote että potentiaalinen tuotanto kehittyivät verrattain nopeasti. Vuosien 2000–2005 aikana sekä bruttokansantuote että potentiaalinen tuotanto kasvoivat kes- kimäärin yli 3 prosenttia vuodessa. Finanssikriisiä edeltävinä vuosina bruttokansan- tuotteen kasvu kiihtyi voimakkaasti ja sen taso ylitti potentiaalisen tuotannon tason, mikä johti talouden ylikuumenemiseen. Finanssikriisin ja lähes samaan aikaan tapah- tuneen Nokia-klusterin romahduksen jälkeen bruttokansantuotteen ja potentiaalisen tuotannon kasvut hidastuivat merkittävästi. Vuosien 2010–2015 aikana potentiaalisen tuotannon keskimääräinen vuosikasvu oli vain 0,3 prosenttia. Myös bruttokansantuot- teen kehitys oli vaimeaa ja sen keskimääräinen vuosikasvu jäi 0,6 prosenttiin. Vuoden 2015 jälkeen potentiaalisen tuotannon kasvu on hieman piristynyt, mutta se ei ole pa- lannut finanssikriisiä edeltävien vuosien tasolle. Viimeisen kymmenen vuoden aikana potentiaalinen tuotanto on kasvanut keskimäärin vajaan prosentin vuodessa. Kuvio 1.1 Potentiaalinen tuotanto ja bruttokansantuote Suomessa (mrd. €). Lähde: Tilastokeskus, VM tuotantofunktio. Valtiovarainministeriö hyödyntää potentiaalisen tuotannon arvioinnissa EU:n komission ja jäsenmaiden yhteisesti sovittua ja kehittämää menetelmää, jonka lähtökohtana on talouden tuotantofunktio (kts. Havik ym. 2014 ja Blondeau, Planas ja Rossi 2021). 140 160 180 200 220 240 260 2000 2004 2008 2012 2016 2020 2024* 2028* Potentiaalinen tuotanto Bruttokansantuote VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2024:58 9 Potentiaalisen tuotannon kehityksen voidaan olettaa riippuvan työpanoksen, pääoma- kannan ja kokonaistuottavuuden kehityksistä. Kuvio 1.2 esittää potentiaalisen tuotan- non kasvuvauhdin ja siihen vaikuttaneet tekijät, missä vuosien 2024–2028 arvot ovat Valtiovarainministeriön syksyn 2024 ennusteen ja keskipitkän aikavälin arvion mukai- sia arvoja ja vuosien 2029–2037 arvot perustuvat Euroopan Komission ikääntymistyö- ryhmän määrittämiin pitkän aikavälin oletuksiin. Vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen aikana potentiaalisen tuotannon kasvu oli merkittäviltä osin seurausta kokonaistuottavuuden kasvusta. Kun potentiaalinen tuotanto kasvoi vuosittain keskimäärin 2,7 prosenttia, oli kokonaistuottavuuden kasvu- vaikutus keskimäärin noin 1,6 prosenttia. Toisin sanoen, keskimäärin vajaat kaksi kol- masosaa potentiaalisen tuotannon kasvusta oli seurausta kokonaistuottavuuden kas- vusta. Kokonaistuottavuuden kasvu kuitenkin hidastui vuosikymmenen loppua kohden ja käytännössä pysähtyi 2010-luvulla. Kokonaistuottavuuden kasvuvaikutus on pysy- nyt vaimeana jo yli kymmenen vuotta, eikä sen odoteta kasvavan merkittävästi keski- pitkällä aikavälillä. Valtiovarainministeriön syksyn 2024 ennusteen ja keskipitkän aika- välin arvion mukaan kokonaistuottavuuden kasvuvaikutus on vuosien 2020–2028 ai- kana keskimäärin vain 0,1 prosenttia vuodessa, kun potentiaalisen tuotannon keski- määräisen kasvun arvioidaan olevan noin 0,7 prosenttia vuodessa. Toisin sanoen, vuosien 2020–2028 aikana potentiaalisen tuotannon kasvusta keskimäärin vain noin yksi seitsemäsosa on seurausta kokonaistuottavuuden kasvusta. Kuvio 1.2 Potentiaalisen tuotannon kasvu ja sen lähteet (%). Lähde: VM -1 0 1 2 3 4 5 2000 2004 2008 2012 2016 2020 2024* 2028* 2032* 2036* Työpanos Pääoma Kokonaistuottavuus Potentiaalisen tuotannon kasvu VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2024:58 10 Vielä vuosituhannen alussa vajaa yksi neljäsosa potentiaalisen tuotannon kasvusta oli seurausta työpanoksen kasvusta. Työpanoksen kasvuvaikutus kuitenkin hidastui 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppua kohden ja kääntyi negatiiviseksi lä- hes kymmeneksi vuodeksi. Viimeisen vajaan kymmenen vuoden aikana työpanoksen kasvuvaikutus on kuitenkin kääntynyt taas potentiaalista tuotantoa kasvattavaksi ja potentiaalisen tuotannon kasvusta noin kaksi viidesosaa on ollut seurausta työpanok- sen kasvusta. Tulevina vuosina työpanoksen kasvuvaikutuksen arvioidaan kuitenkin taas hiipuvan. Työpanoksen kasvuvaikutuksen ennustetun hiipumisen taustalla on etenkin väestön ikääntyminen. Potentiaalista tuotantoa arvioitaessa (potentiaalinen) työpanos määritellään tehtyinä työtunteina. Kuvio 1.3 esittää työpanoksen potentiaalista tuotantoa kasvattavan vaiku- tuksen jakautumisen potentiaalisiin työllisiin sekä työntekijäkohtaisten työtuntien muu- tokseen. Potentiaalisten työllisten kasvuvaikutus voidaan edelleen jakaa osallistumis- asteen trendin, työikäisenväestön ja tekijän 1-NAWRU/100 kasvuvaikutuksiin.2 Kuvi- ossa 1.4 esitetään potentiaalisten työllisten kasvuvaikutuksen hajotelma. Väestön ikääntymisestä huolimatta potentiaalisten työllisten määrä on kasvanut vuodesta 2016 lähtien hyvin, mikä on välittynyt myös potentiaalisen tuotannon kasvuun. Kuviosta 1.4 havaitaan, että potentiaalisten työllisten kasvun tausalla on ollut pääasiassa osallistu- misasteen trendin kasvu, jonka taustalla on ollut erityisesti vanhempien ikäluokkien kasvanut osallistuminen työmarkkinoille. Osallistumisasteen trendin positiivisen kas- vuvaikutuksen arvioidaan kuitenkin hiipuvan keskipitkällä aikavälillä. Samaan aikaan työikäisen väestön kasvukontribuution arvioidaan kääntyvän negatiiviseksi ja potenti- aalisten työllisten kasvuvaikutus tyrehtyy. Potentiaalisen kokonaistyöpanoksen kasvun taustalla vaikuttaa lisäksi jo 1990-luvun lopulta jatkunut työntekijäkohtaisten työtuntien vähentyminen, joka kiihtyi hiukan 2020-luvun alkuvuosina (kts. Kuvio 1.3). Työntekijäkohtaisten työtuntien kasvuvaiku- tuksen arvioidaan pysyvän negatiivisena keskipitkällä aikavälillä ja sen odotetaan ta- saantuvan noin -0,2 prosenttiin. Kolmas tekijä potentiaalisen tuotannon kasvun taustalla on pääomakannan kasvu. Pääomakannan kasvuvaikutus on pysynyt verrattain vakaana koko 2000-luvun ja sen kehityksen arvioidaan pysyvän vakaana myös keskipitkällä aikavälillä. Vuosien 2009– 2015 aikana potentiaalisen tuotannon kasvu oli käytännössä kokonaan pääomakan- nan kasvun varassa ja edelleen huomattava osa potentiaalisen tuotannon kasvusta 2 NAWRU viittaa siihen työttömyysasteen tasoon, missä työmarkkinat ovat tasapai- nossa ja (palkka)inflaatiopaineet pysyvät vakaana. VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2024:58 11 on seurausta pääomakannan kasvusta. Arvion mukaan keskipitkällä aikavälillä poten- tiaalisen tuotannon kasvusta noin puolet on seurasta pääomakannan kasvusta. Kuvio 1.3 Potentiaalisen työpanoksen kasvuvaikutus ja sen lähteet (%). Lähde: VM -0,4 -0,2 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4 2000 2004 2008 2012 2016 2020 2024* 2028* Työlliset Tehdyt työtunnit työllistä kohden (muutos) Työpanos VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2024:58 12 Kuvio 1.4 Potentiaalisten työllisten kasvuvaikutus ja sen lähteet (%). Lähde: VM Tulevina vuosina potentiaalisen tuotannon kasvun oletetaan pysyvän hitaana, johtuen sekä tuottavuuden hitaasta kasvusta että työpanoksen ennakoidusta vähentymisestä. Pitkän aikavälin kasvuarvion mukaan 2030-luvulla potentiaalisen tuotannon vuosikas- vun odotetaan pysyvän noin yhdessä prosentissa. Taustalla on oletus kokonaistuotta- vuuden kasvun palautumisesta kohti pitkän aikavälin keskimääräistä kasvua. Talou- den kasvuvauhtia kuitenkin hidastaa työpanoksen kasvun pysähtyminen. 2030-luvulla työpanoksen odotetaan vähenevän ikääntymisestä johtuen. 1.2 Tuottavuus ja investoinnit Suomessa ja verrokkimaissa Tuottavuuskehitys Suomessa on ollut vaimeaa lähes koko finanssikriisin jälkeisen ajan. Työn tuottavuuden kasvu on hidastunut laajasti länsimaissa, mutta Suomen ke- hitys on jäänyt selvästi jälkeen tästäkin yleisestä heikkenemisestä (Kuvio 1.5). Suo- messa finananssikriisin aikanen pudotus oli syvempi kuin useimmissa verrokkimaissa ja sen jälkeen kasvu on ollut hitaampaa. Ainoastaan pari vuotta vuoden 2015 jälkeen tuottavuuden kasvu oli verrokkimaita nopeampaa, mutta vuoden 2017 jälkeen BKT työ tuntia kohden on ollut selvästi hitaampaa kuin verrokkimaissa. -0,4 -0,2 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4 2000 2004 2008 2012 2016 2020 2024* 2028* Osallistumisasteen trendi (1-NAWRU/100) Työikäisenväestö Työlliset VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2024:58 13 BKT työtuntia kohden on epätäydellinen työn tuottavuuden mittari, sillä BKT sisältää koko talouden ja siihen kuulu useita aloja, joilla tuottavuuden mittaus on vaikeaa tai niiden tuottavuutta ei kansantalouden tilinpidossa mitata oikeastaan ollenkaan. Merkit- tävimpinä on julkinen sektori, jonka tuottavuuden kasvua ei kansantalouden tilinpi- dossa mitata (katso tarkemmin Tuottavuuslautakunta 2019). BKT työtuntia kohden an- taa kuitenkin samanlaisen kuvan työn tuottavuuden kehityksestä kuin tarkasteltaessa pelkästään kohtuullisen luotettavasti mitattavan markkinasektorin työn tuottavuus (Tuottavuuslautakunta 2024) Kuvio 1.5 Työn tuottavuuden (BKT työtuntia kohden) taso suhteessa Yhdysvaltoihin ostovoimakorjattuna vuoden 2015 hinnoin. Indeksi (Yhdysvallat = 100). Lähde: OECD. Tuottavuuden kasvun hidastuminen johtuu monista tekijöistä, jotka liittyvät yleiseen länsimaiden tuottavuuskasvun hidastumiseen sekä kotimaisiin rakenteellisiin ongel- miin ja suhdannetekijöihin. Länsimaissa havaittua tuottavuuskasvun hidastumista ovat käsitelleet muun muassa Goldin ym. (2024) ja Tuottavuuslautakunta (2023). Merkittä- viä syitä ovat esimerkiksi kokonaistuottavuuden kasvun hidastuminen, pääoman sy- ventymisen pienempi vaikutus, työntekijää kohden lasketun pääoman osuuden vähe- neminen, aineettoman pääoman heikommat vaikutukset, maailmankaupan hidastumi- nen sekä resurssien allokoinnin tehottomuus. Lisäksi osa tuottavuuskasvun hidastu- misesta on selitetty mahdollisilla mittausvirheillä. 50 60 70 80 90 100 110 120 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Suomi Yhdysvallat Saksa Ruotsi OECD Euroalue Tanska VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2024:58 14 Suomessa finanssi- ja eurokriisit sekä Nokian romahdus vaikuttivat voimakkaasti ta- louteen. Tällöin menetettiin merkittävä osa tuottavasta taloustoiminnasta. Näillä ta- pahtumilla oli pitkäaikaisia vaikutuksia, ja toipuminen on ollut hidasta. Lisäksi 2020- luvun kriisit, erityisesti Venäjän hyökkäyssodan seuraukset, ovat vaikuttaneet Suomen taloutta enemmän kuin moniin verrokkimaihin ja tällä on ollut negatiivinen vaikutus tuottavuuteen. Kriisien seurauksena Suomesta katosi nopeasti merkittävää tuotantotoimintaa kasva- vilta korkean teknologian aloita, eikä uutta vastaavaa toimintaa ole ilmestynyt tilalle. Tämä on näkynyt myös sekä aineellisissa että aineettomissa investointeissa. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat lisänneet tutkimus- ja kehitystoimintaansa, mutta niiden tuottavuuden nousu ja merkitys koko taloudelle vie aikaa, jopa vuosikymmeniä. Lisäksi Suomessa ei ole syntynyt uusia, korkean tuottavuuden yrityksiä erityisesti pal- velualoilla, mikä on heikentänyt talouden tuottavuuskasvua. Palvelualojen alhainen tuottavuus verrattuna muihin maihin on hidastanut Suomen tuottavuuden kasvua, kun taas muissa johtavissa talouksissa teknologia-alan palveluyrityksillä on ollut keskei- nen rooli tuottavuuden kasvussa viime vuosina. Suomen t&k-panostuksen olivat aiemmin maailman huippuluokka. T&k-menojen suhde bruttokansantuotteeseen on kuitenkin laskenut 2010-luvun taitteen huipuista, mutta on edelleen kansainvälisessä vertailussa korkealla tasolla ja yli OECD- ja EU- maiden keskiarvon (Kuvio 1.6). VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2024:58 15 Kuvio 1.6 Tutkimus- ja kehitysmenot suhteessa BKT:seen (%). Lähde: OECD T&k:n BKT-suhteen lasku seurausta elektroniikkateollisuuden kriisiistä 2010-luvun alussa. Suomessa ei ole enää erittäin suuria korkean tuottavuuden yrityksiä, jotka te- kisivät Suomessa t&k-toimintaa kuten aiemmin. Nykyisten suurten yritysten panostuk- set t&k-toimintaan ovat kansainvälisesti vertaillen matalalla tasolla. Lisäksi t&k-tukiin kohdistuneet leikkausten ovat osaltaan vähentäneet t&k-toimintaa (Pohjola 2020). Si- nänsä t&k-panostukset suhteessa BKT:seen ovat Suomessa edelleen kohtuullisella kansainvälisellä tasolla (Kangaspunta 2024). T&k:n suhde BKT:seen peittää alleen kuitenkin sen tosiasian, että t&k-panostukset eivät ole absoluuttisesti merkittävästi kasvaneet, koska samaan aikaan BKT on kehittynyt heikosti (Kangaspunta 2024; Huovari & Maliranta 2023). Kiinteän pääoman investointiaste Suomessa on suhteellisen korkea, mutta investoin- nit kohdistuvat Suomessa verrokkimaita enemmän rakentamiseen. Sekä asuinraken- tamisen että muun rakentamisen suhde BKT:seen on ollut pääsääntöisesti euralueen keskimääräistä korkeampi (Kuvio 1.7). Rakentamisen jyrkkä lasku korkojen noustua on laskenut asuinraketamisen investointiasteen euralueen keskimääräiselle tasolle, mutta muu rakentaminen on edelleen varsin korkealla tasolla. 0 1 2 3 4 5 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Suomi Ruotsi Tanska Saksa EU USA OECD VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2024:58 16 Kuvio 1.7 Investointiaste (%) pääomatyypeittäin vuosina 1995-2023. Lähde: Eurostat. Kone- ja laiteinvestointeja Suomessa tehdään verrokkimaita vähemmän, mutta ero tu- lee ennen muuta kuljetusvälineinvestointoinneista. Myös IT-investointien määrä on Suomessa suhteellisen matala, mutta se on melko kokonaisuudessaan pieni invesoin- tierä. Muita kone- ja laiteinvestointeja Suomessa tehdään hyvin samaan tahtiin eu- rooppalaisten verrokkimaiden kanssa. Koneisiin ja laitteisiin on myös investoitu ene- nevässä määrin viime vuosina, ja niiden investointiaste on selvästi noussut. Suomea vaivannut taantuma ei myöskään ole vähentänyt kone- ja laiteinvestointaja, kuten se on vähentänyt rakentamista. BKT:seen suhteutettuna Suomessa investoidaan ineettomaan pääomaan saman ver- ran kuin euroaluella keskimäärin, mutta selvästi vähemmän kuin Ruotsissa ja Tans- kassa. Aineettomat investoinnit sisältävät niin t&k-investoinnit kuin tietokoneohjelmis- tot ja tietokannat. Erityisesti ohjelmistoihin ja tietokantoihin investoindaan Ruotsissa ja Tanskassa selvästi enemmän kuin Suomessa. Erityisesti aineettomien investointien kohdalla täytyy muistaa, että niiden mittaami- seen kansantalouden tilinpidossa liittyy haasteita. Aineettomien tuotteiden arvottami- nen, joita käytetään monesti yritysten sisällä tuotannossa, ei ole aivan yksinkertaista. Täytyy myös muistaa, että investointien mittaaminen ja tilastointi on ylipäätään haas- VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2024:58 17 teellista. Kansantalouden tilinpidon mukaan yksityisen sektorin tuotannollisten inves- tointien investointaste on Suomessa verrokkimaita alhaisempi, mutta tarkasteltaessa samaa Yritysten rakennetilastosta, näin ei ole (Huovari ja Maliranta 2024). Kumman- kin tilaston mukaan yksityisen sektorin investointiaste on kuitenkin viime vuosina noussut. Toisaalta investointointiaste tarkasteluun liittyy se ongelma, että BKT on kehittynyt Suomessa viime vuosina heikosti. Tarkasteltaessa investointien reaalista kasvua on kehtys heikompaa kuin, jos tarkastellaan investointiasteita. Lähteet Blondeau, F., Rossi, A., Planas, C., 2021. Output gap estimation using the Eu- ropean Union’s commonly agreed methodology: vade mecum & manual for the EUCAM software, European Economy Discussion Paper. Publi- cations Office of the European Union, Luxembourg. Goldin, I., Koutroumpis, P., Lafond, F., Winkler, J., 2024. Why is productivity slowing down? Journal of Economic Literature 62, 196–268. Havik, K., McMorrow, K., Orlandi, F., Planas, C., Raciborski, R., Röger, W., Rossi, A., Thum-Thysen, A., Vandermeulen, V., 2014. The production function methodology for calculating potential growth rates & output gaps, Economic Papers. Europ. Comm., Directorate-General for Eco- nomic and Financial Affairs, Brussels. Huovari, J., Maliranta, Mika, 2023. Markkinasektorin aineettomat investoinnit, Taustaraportti tuottavuuslautakunnan vuoden 2023 raporttiin. Tuotta- vuuslautakunta. Huovari, J., Maliranta, Mika, 2024. Työn tuottavuus, investoinnit ja investoin- tien mittaus aineistoista, Taustaraportti tuottavuuslautakunnan vuoden 2024 raporttiin. Tuottavuuslautakunta. Kangaspunta, S. (2024b). Tutkimus- ja kehittämistoiminta, sen rahoitus ja työntekijät. (Taustaraportti tuottavuuslautakunnan vuoden 2024 raport- tiin). Tuottavuuslautakunta. Pohjola, M., 2020. Teknologia, investoinnit, rakennemuutos ja tuottavuus : Suomi kansainvälisessä vertailussa (No. 2020:5), Työ- ja elinkeinominis- teriön julkaisuja. VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2024:58 18 Tuottavuuslautakunta, 2019. Tuottavuuden tila Suomessa. Miksi sen kasvu pysähtyi, käynnistyykö se uudelleen? (No. 2019:21), Valtiovarainministe- riön julkaisuja. Valtiovarainministeriö. Tuottavuuslautakunta, 2023. Osaavat ihmiset tekevät tuottavuuden : Osaaja- pula uhkaa hidastaa t&k-investointien tehoa ja tuottavuuden kasvua (No. 2023:71), Valtiovarainministeriön julkaisuja. Tuottavuuslautakunta, 2024. Tuottavuuden kasvu uudessa ympäristössä : Mi- ten vihreä siirtymä ja geopolitiikka vaikuttavat tuottavuuteen? (No. 2024:47), Valtiovarainministeriön julkaisuja. VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2024:58 19 2 Julkisten investointien ja t&k- panostusten vaikutuksesta kokonaistalouteen Tässä luvussa käydään läpi viimeaikaista tutkimuskirjallisuutta julkisten investointien ja t&k-panostusten vaikutuksesta talouskasvuun. Lisäksi tarkastellaan Suomen julkisten investointien kehitystä ja rakennetta 2000-luvulla sekä arvioidaan empiirisesti julkisten investointien vaikutusta talouskasvuun Suomessa. Tämän lisäksi julkisten investointien ja t&k-panostusten kokonaistaloudellisista vaikutuksista esitetään myös mallipohjaisia tarkasteluja. 2.1 Julkisten investointien vaikutus kokonaistuotantoon Finanssipolitiikan vaikutusta kokonaistuotantoon (ts. finanssipolitiikan tehokkuutta) mi- tataan taloustieteessä finanssipolitiikan kertoimen avulla. Kerroin kuvaa talouden ko- konaistuotannon ja julkisten menojen euromääräisen kasvun suhdetta. Finanssipolitii- kan tehokkuuden kannalta mielenkiinto keskittyy siihen, onko kerroin yli vai alle yh- den. Jos kerroin on yli yhden, kasvaa kokonaistuotanto enemmän kuin alkuperäinen julkisten menojen lisäys oli. Tällöin finanssipolitiikka kasvattaa talouden aktiviteettia. Jos kerroin jää yhtä pienemmäksi, julkisten menojen kasvu syrjäyttää yksityisen sek- torin talouteen tuomaa arvonlisää. 2.1.1 Katsaus viimeaikaiseen tutkimuskirjallisuuteen Tutkimukset osoittavat, että julkisten investointien tehokkuus riippuu monesta eri teki- jästä. Esimerkiksi talouden kehitysasteella, rakenteilla, suhdanteella ja näkymillä sekä julkisten investointien tyypillä, rahoitustavalla ja hallinnoinnilla on havaittu olevan vai- kutus siihen, miten talouden kokonaistuotanto reagoi julkisten investointien määrän muutoksiin. Toisaalta myös tutkimuksissa käytetty estimointimenetelmä voi vaikuttaa arvioon julkisten investointien kertoimesta (kts. esim. Scandizzo & Pierleoni, 2020). VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2024:58 20 Viime aikaisen julkisten investointien tehokkuutta tarkastelevan tutkimuskirjallisuuden tulokset3 (kts. myös Liitteen Taulukko 2.3) voidaan karkeasti yleistää seuraavasti: i) Ei ole itsestään selvää, että julkiset investoinnit olisivat tehokkaampi finanssipolitiikan väline kuin julkinen kulutus. Kuitenkin pitkällä aikavälillä tai jos julkisten investointien shokki on pysyvä ja pitkäkestoinen, julkiset investoinnit on tehokkaampi tapa lisätä ta- louden toimeliaisuutta kuin julkinen kulutus. ii) Talouden näkymien epävarmuus lisää julkisten investointien tehokkuutta. iii) Julkisten investointien tehokas johtaminen ja hallinnointi kasvattavat niiden positiivisia kokonaistaloudellisia vaikutuksia. iv) Kaikki julkiset investoinnit eivät ole yhtä tehokkaita kasvattamaan talouden aktiviteettia. Jul- kiset investoinnit, jotka tukevat elinkeinoelämän edistämistä ja inhimillisen pääoman kasvattamista ovat tehokkaimpia lisäämään talouden toimeliaisuutta. v) Vaikka mo- nissa tutkimuksissa esitetään julkisten investointien kasvattavan talouden toimeliai- suutta, Suomen aineistolla estimoidut julkisten investointien kertoimet ovat verrattain pieniä. Tutkimusten perusteella on vaikeaa antaa yksiselitteistä vastausta kysymykselle, onko julkiset investoinnit tehokkaampia lisäämään talouden aktiviteettia kuin julkinen kulutus? On mahdollista, että julkisilla investoinneilla on suurempi finanssipolitiikan kerroin kuin julkisella kulutuksella, sillä (julkisten) investointien lisäyksellä voidaan vai- kuttaa paitsi talouden kokonaiskysyntään myös sen tuotantomahdollisuuksiin. Gechert (2015) havaitsee finanssipolitiikan kertoimia käsittelevässä meta-regressio analyysis- saan, että julkisten investointien kerroin on keskimäärin suurempi kuin julkisen kulu- tuksen kerroin. Gechertin arvion mukaan julkisten investointien kerroin on noin 0,3– 0,8 yksikköä suurempi kuin julkisen kulutuksen yleisesti. Samaan johtopäätökseen päävtyvät Scandizzo ja Pierloni (2020). Julkisten investointien ja kulutuksen tehok- kuutta käsittelevässä kirjallisuuskatsauksessa Scandizzo ja Pierloni toteavat, että merkittävä osa emipiirisestä tutkimuskirjallisuudesta osoittaa julkisten investointien tuottavan suuremmat positiiviset talouden kasvuvaikutukset, sekä lyhellä että pitkällä aikavälillä, kuin julkinen kulutus. Myös Goemans (2023) löytää näyttöä sille, että julki- set investoinnit ovat tehokkaampi tapa vaikuttaa talouden aktiviteettiin kuin julkinen kulutus. Vaikutukset riippuvat Goemansin mukaan kuitenkin taloudessa vallitsevasta epävarmuudesta. Taloudellisen epävarmuuden vallitessa Goeamns arvioi julkisen ku- lutuksen kertoimeksi noin yksi, kun julkisten investointien kerroin on lähellä kahta. Ta- loudellisesti normaaliaikoina kertoimet ovat lähellä toisiaan ja alle yhden. Petrovic ym. (2021) tutkivat talouden suhdanteen vaikutusta sekä julkisten investointien että julki- 3 Tutkimuksissa esitetään tyypillisesti joko yleinen finanssipolitiikan kerroin (esimerkiksi paljonko tuotanto muuttuu euroissa kun julkiset investoinnit tai kulutus muuttuu yhdellä eurolla) tai jousto (montako prosenttia tuotanto muuttuu kun julkiset investoinnit tai ku- lutus (suhteessa tuotantoon) muuttuu prosentilla). Liitteen Taulukossa 2.3 esitetään sekä kertoimia että joustoja. VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2024:58 21 sen kulutuksen kertoimien arvoon. Tutkimuksessa havaitaan, että julkisilla investoin- neilla on positiivinen vaikutus talouden toimintaan vain matalasuhdanteissa tai heikon talouskasvun aikoina. Julkisten kulutusmenojen kohdalla samanlaista positiivista ja ti- lastollisesti merkitsevää vaikutusta kokonaistuotantoon ei ole havaittavissa, talouden suhdanteesta riippumatta.4 Ramey (2021) ja Boehm (2020) puolestaan argumentoivat, että julkiset investoinnit infrastruktuuriin syrjäyttävät yksityisiä investointeja, etenkin silloin kun julkinen inves- tointishokki on lyhytkestoinen. Julkisella kulutuksella ei Rameyn eikä Boehmin mu- kaan ole samanlaista yksityistä aktiviteettia syrjäyttävää vaikutusta lyhyellä aikavälillä. Tästä syystä julkinen kulutus on Rameyn ja Boehmin mukaan ainakin lyhyellä aikavä- lillä tehokkaampi tapa vaikuttaa taloudelliseen toimeliaisuuteen. Jos julkisten inves- tointien shokki on pysyvä ja pitkäkestoinen, Ramey havaitsee julkisten investointien olevan vähintään yhtä tehokkaita kuin julkinen kulutus. Myös Gbohoui (2021) havaitsee taloudellisen epävarmuuden vaikuttavan julkisten in- vestointien kertoimen arvoon. Gbohouin mukaan taloudellinen epävarmuus lisää jul- kisten investointien positiivista vaikutusta talouden aktiviteettiin talouden suhdan- teesta riippumatta. Taloudellisen epävarmuuden vallitessa julkiset investoinnit lisäävät yksityisen sektorin luottamusta, mikä johtaa kokonaistaloudellisesti positiiviseen lop- putulokseen. Kun taloudellinen epävarmuus on vähäistä, julkiset investoinnit heikentä- vät luottamusta talouteen ja näin ollen heikentävät taloudellista toimeliaisuutta. Gbohouin arvion mukaan julkiset investoinnit ovat tehokkaampi finanssipolitiikan vä- line kehittyneissä talouksissa kuin kehittyvissä talouksissa. Yksi selitys voi olla se, että investointien tehokkuus on parempi kehittyneissä talouksissa. Julkisten investointien tehokkaalla hallinnolla saattaa olla merkittävä vaikutus inves- tointien kokonaistaloudelliseen tehokkuuteen. Miyamoto ym. (2020) havaitsevat, että julkisten investointien vaikutus talouden aktiviteettiin on suurempi niissä maissa, joissa julkisia investointeja hallinnoidaan ja johdetaan paremmin. Tutkimuksen mu- kaan julkisten investointien vaikutus kokonaistuotantoon on positiivinen niissä maissa, joissa investointiprojektien hallinta on tehokasta. Maissa, joissa investointien hallinta on tehotonta, vaikutukset ovat jopa negatiivisia tai tilastollisesti ei merkitseviä. Lisäksi julkisten investointien vaikuttavampi suunnittelu, kohdentaminen ja toteutus lisäävät Miyamoton ym. mukaan julkisten investointien positiivisia talouden kasvuvaikutuksia. Samanlaiseen johtopäätökseen päätyvät myös Abiad ym. (2016) ja Papaioannou 4 Yleisen argumentin mukaan, taloudessa on matalasuhdanteessa käytettävissä enem- män vapaita resursseja, minkä takia julkisen kysynnän kasvattaminen ei välttämättä syrjäytä yksityistä kysyntää. Tästä syystä finanssipolitiikan kertoimien voidaan lähtö- kohtaisesti olettaa olevan suurempia matalasuhdanteissa. VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2024:58 22 (2016). Abiad ym. esittävät lähes kolmekertaa suuremman julkisten investointien ker- toimen sellaiselle ryhmälle maita, joissa investointien hallinta on tehokasta verrattuna maihin, joissa julkisten investointien hallinta on tehotonta. Lisäksi Abiad ym. löytävät näyttöä sille, että julkisten investointien vaikutukset riippuvat myös talouden suhdan- teesta, rahoituksen saatavuudesta ja rahoitustavasta. Useissa tutkimuksissa tarkastellaan julkisten investointien alaerien tai eri investointi- luokkien vaikutusta julkisten investointien tehokkuuteen. Afonso ja Rodrigues (2023) tutkivat julkisten rakennusinvestointien ja t&k-investointien vaikutusta talouteen kehit- tyneissä ja kehittyvissä talouksissa. Tutkijat havaitsevat, että kehittyvissä talouksissa julkisilla kokonaisinvestoinneilla on positiivinen vaikutus kokonaistuotantoon ja yksi- tyisten investointien kehitykseen. Kehittyneissä talouksissa positiiviset vaikutukset ko- konaistuotantoon jäävät huomattavasti maltillisemmiksi, vaikutusten ollessa vain laa- dullisesti positiivisia, ja vaikutus yksityisten investointien kehitykseen on negatiivinen. Lisäksi Afonso ja Rodrigues havaitsevat julkisten rakennusinvestointien ja julkisten t&k-investointien kasvattavan taloudellista toimeliaisuutta vain kehittyvissä talouk- sissa. Afonso ja Rodriques kuitenkin huomauttavat, että julkisten t&k-investointien vai- kutukset ovat todennäköisesti maariippuvaisia (kts. myös Van Elk ym., 2019). Matvejevs ja Tkacevs (2023) ja Saccone ym. (2022) tutkivat, onko julkisten investoin- tien jakaumalla eri investointiluokkiin vaikutusta niiden tehokkuuteen. Molemmissa tut- kimuksissa löydetään näyttöä sille, että erityisesti elinkeinoelämän edistämiseen tai inhimillisen pääoman kasvattamiseen kohdistetut julkiset investoinnit ovat selvästi te- hokkaimpia lisäämään talouden aktiviteettia keskipitkällä aikavälillä. Julkisten investointien kerroin vaihtelee myös alueittain (Deleidi ym., 2020) ja maa- kohtaiset erot voivat olla merkittäviä (kts. esim. Afonso & Aubyn, 2019; Matvejevs & Tkacevs, 2023 tai Papaioannou, 2016). Deleidi ym. toteavat, että julkisilla investoin- neilla on positiivinen ja pitkäkestoinen vaikutus kokonaistuotantoon. Vaikutukset kui- tenkin vaihtelevat alueittain. Deleidin ym. arvion mukaan Etelä-Euroopan maille arvi- oitu julkisten investointien kerroin on suurempi kuin Pohjois-Euroopan maille. Mahdol- liseksi selitykseksi alueelliselle erolle Deleidi ym. antavat kulutusalttiuden, joka saat- taa olla suurempi maissa (alueilla), joissa väestöön suhteutettu bruttokansantuote on pienempi. Eroja kertoimissa löytyy myös eri maiden välillä. Afonso ja Aubyn (2019) estimoivat julkisten investointien kertoimen 17 OECD maalle ja toteavat, että julkisten investointien kasvattamisella on positiivinen kasvuvaikutus talouteen useimmissa maissa. Poikkeuksena ovat viisi maata (ml. Suomi), joissa vaikutukset kokonaistuo- tantoon ovat negatiivisia. Lisäksi Afonso ja Aubyn toteavat, että julkiset investoinnit syrjäyttävät yksityisiä investointeja viidessä Euroopan maassa, esimerkiksi Suo- messa. Samankaltaista näyttöä esittää myös Papaioannou (2016), joka estimoi julkis- ten investointien kertoimen eri EU-maille (EU-28). Papaioannoun mukaan kerroin on VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2024:58 23 positiivinen suurimassa osassa maista ja yli yhden kahdeksassa eri maassa. Toi- saalta estimoitu kerroin on negatiivinen jopa 12 eri maassa, esimerkiksi Suomessa. Eräs keskeinen kysymys julkisten investointien tehokkuuden kannalta liittyy investoin- tien lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksiin. Kuten edellä todettiin, julkisilla investoin- neilla voidaan mahdollisesti vaikuttaa sekä talouden kysyntään että tarjontaan. Lyhy- ellä aikavälillä, investointihankkeen rakennusvaiheessa, julkisten investointien mah- dolliset vaikutukset kokonaistuotantoon syntyvät lähinnä kysyntätekijöistä. Lyhyen ai- kavälin vaikutukset voivat kuitenkin vaihdella merkittävästi, riippuen esimerkiksi inves- tointien luonteesta, talouden suhdanteesta, investointien rahoituksesta ja yksityisen sektrorin käyttäytymisestä (Scandizzo & Pierleoni, 2020). Pitkällä aikavälillä, kun in- vestointihanke on valmis, investointi voi lisätä myös talouden tuotantokapasiteettia, jonka seurauksena talouden tuotanto voi kasvaa entisestään. Fournier (2016) arvioi julkisten investointien keskimääräisiä pitkän aikavälin kokonaistaloudellisia vaikutuk- sia ja vaikutusten taustalla vaikuttavia tekijöitä. Fournier argumentoi, että julkisten in- vestointien vaikutukset ovat suurimmat sellaisilla aloilla, joilla on suuret ulkoisvaiku- tukset, kuten t&k intensiivisillä aloilla. Fournier havaitsee, että julkisten investointien pitkän aikavälin vaikutukset ovat pienimmät maissa, joissa julkinen pääomakanta on jo valmiiksi suuri. Lisäksi Fournier toteaa, että julkisten investointimenojen lisääminen julkisista kokonaismenoista tuo merkittäviä kasvuhyötyjä. On kuitenkin syytä huo- mauttaa, että kirjallisuudessa esitetyt arviot julkisten investointien pitkän aikavälin vai- kutuksista vaihtelevat huomattavasti, riippuen esimerkiksi tarkasteltavasta alueesta tai talouden kehitysasteesta (kts. esim. Scandizzo & Pierloni, 2020).5 2.1.2 Julkiset investoinnit Suomessa ja muissa Pohjoismaissa: Kuvailevaa aineistoa Viimeisten vuosikymmenien aikana julkisten investointien keskimääräinen reaalinen kasvu Suomessa on ollut noin 1,4 prosenttia vuodessa.6 Julkisten investointien suhde bruttokansantuotteeseen on puolestaan kasvanut maltillisesti: vuosituhannen vaih- teessa julkisten investointien suhde bruttokansantuotteeseen oli noin 3,5 prosenttia, kun vuonna 2020 suhde nousi lähes 5 prosenttiin. Valtiovarainministeriön syksyn 5 Luvun 2 liitteen Taulukossa 2.3 esitetään sekä lyhyen että pitkän aikavälin kertoimia. 6 Tässä tekstissä investoinneilla viitataan kiinteänpääoman bruttomuodostukseen. Ti- lastokeskuksen määritelmän mukaan: ”Kiinteän pääoman bruttomuodostus koostuu kotimaisten tuottajien kiinteiden varojen hankinnoista vähennettynä niiden luovutuk- silla. Kiinteät varat ovat tuotantoprosessien tuotoksina tuotettuja aineellisia tai aineetto- mia varoja, joita käytetään tuotantoprosesseissa toistuvasti tai jatkuvasti pitempään kuin yhden vuoden ajan.” https://govfi.sharepoint.com/sites/VMKansantalousosasto/Shared%20Documents/Kansantalousosasto%20ty%C3%B6tila/Talouspolitiikan%20valmistelu/Politiikka-analyysiyksikk%C3%B6/2024/Politiikka-analyysikatsaus/asdf VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2024:58 24 2024 ennusteessa julkisten investointien suhde bruttokansantuotteeseen asettuu rei- luun 4 prosenttiin vuonna 2028 (kts. Kuvio 2.1). Suurin osa julkisista investoinneista toteutetaan valtionhallinnon ja kuntasektorin toi- mesta. Vuosien 2000–2023 aikana valtionhallinnon investointimenojen osuus julki- sista investointimenoista on keskimäärin ollut noin 47 prosenttia ja kuntasektorin noin 52 prosenttia. Vuonna 2023 aloittaneiden hyvinvointialueiden investointimenojen osuus julkisista investointimenoista oli vuonna 2023 reilut 10 prosenttia. Valtiovarain- ministeriön syksyn 2024 arvion mukaan valtion investointimenojen osuus julkisista in- vestointimenoista kasvaa noin 50 prosenttiin ja kuntien osuus laskee noin 40 prosent- tiin keskipitkällä aikavälillä. Hyvinvointialueiden investointimenojen osuus julkisista in- vestointimenoista arvioidaan pysyvän noin 10 prosentissa. Kuvio 2.1 Julkisyhteisöjen investoinnit suhteessa bruttokansantuotteeseen (%). Lähde: Tilastokeskus, VM Kuvio 2.2 havainnollistaa julkisten investointien kehityksen, bruttokansantuotteeseen suhteutettuna, euroalueella ja Pohjoismaissa. Julkisten investointien suhde bruttokan- santuotteeseen on Suomessa ollut suurempi koko 2000-luvun kuin euroalueella keski- määrin, jossa suhde on ollut noin 3 prosenttia viime vuosina. Muista Pohjoismaista vain Tanskassa julkiset investoinnit suhteutettuna talouden kokoon ovat pienemmät kuin Suomessa. Ruotsissa vastaava suhde on pysytellyt reilussa 4 prosentissa lähes koko 2000-luvun ja noussut viime vuosina lähes 5 prosenttiin. Norjassa julkisten in- 0 1 2 3 4 5 6 2000 2004 2008 2012 2016 2020 2024* 2028* Valtio Kunnat Hyvinvointialueet Sosiaaliturvarahastot Julkisyhteisöt yhteensä VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2024:58 25 vestointien suhde bruttokansantuotteeseen kasvoi voimakkaasti edellisen vuosikym- menen aikana saavuttaen huippulukeman 6,3 prosenttia vuonna 2020, jonka jälkeen suhde on laskenut reiluun 4 prosenttiin. Kuvio 2.2 Julkiset investoinnit suhteessa bruttokansantuotteeseen (%) Pohjoismaissa (pl. Islanti) ja euroalueella. Lähde: Eurostat 1 2 3 4 5 6 7 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 Euro alue Suomi Ruotsi Tanska Norja VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2024:58 26 Kuvio 2.3 Julkisten investointimenojen osuus julkisista kokonaismenoista (%) Pohjoismaissa (pl. Islanti) ja euroalueella. Lähde: Eurostat Kuviosta 2.3 havaitaan, että vuosien 2000–2022 aikana julkiset investointimenot Suo- messa ovat olleet vain noin 7–8 prosenttia julkisista kokonaismenoista. Tästä huoli- matta osuus on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana suurempi kuin euroalueella keskimäärin, jossa vastaava osuus on ollut vajaat 6 prosenttia vuodesta 2012 lähtien. Myös Tanskassa julkisten investointimenojen suhde julkisiin kokonaismenoihin on ol- lut pienempi kuin Suomessa lähes koko 2000-luvun ajan. Ruotsissa ja Norjassa julkis- ten investointien osuus julkisista kokonaismenoista on puolestaan ollut selvästi suu- rempi kuin Suomessa. Ruotsissa osuus on ollut noin prosentin suurempi kuin Suo- messa vuodesta 2006 lähtien ja vuonna 2022 ero oli jo 2 prosenttiyksikköä. Norjaan verrattuna vastaava ero on ollut noin 3 prosenttiyksikköä. 2 4 6 8 10 12 14 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 Euro alue Suomi Ruotsi Tanska Norja VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2024:58 27 Kuvio 2.4 Julkisten investointien osuus kokonaisinvestoinneista (%) Pohjoismaissa (pl. Islanti) ja euroalueella. Lähde: Eurostat Julkisten investointien osuus kokonaisinvestoinneista on Suomessa vaihdellut noin 14–20 prosentin välillä vuosien 2000–2022 aikana. Keskimäärin julkisten investointien osuus kokonaisinvestoinneista on Suomessa ollut noin 17 prosenttia. Vastaavasti eu- roalueella julkisten investointien osuus kokonaisinvestoinneista on ollut keskimäärin reilut 14 prosenttia vuosien 2000–2022 aikana. Tanskassa julkisten investointien osuus kokonaisinvestoinneista pysytteli noin 13 prosentissa vuosituhannen alkuvuo- sina. Finanssikriisin jälkeen julkisten investointipanostusten osuus kasvoi Tanskassa vauhdilla ja niiden osuus saavutti huippunsa vuonna 2012. Ruotsissa julkisten inves- tointien osuus kokonaisinvestoinneista oli selvästi suurempi kuin Suomessa koko 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen ajan. Vuodesta 2013 lähtien, osuuden kehi- tys on kuitenkin ollut verrattain samanlaista kuin Suomessa. Norjaan verrattuna, jul- kisten investointien osuus kokonaisinvestoinneista on ollut Suomessa selvästi pie- nempi koko 2000-luvun ajan. Norjassa julkisten investointien osuus on ollut keskimää- rin vajaat 20 prosenttia vuosien 2000–2022 aikana. Kuten alaluvussa 2.1.1 todettiin, yksi tärkeä tekijä julkisten investointien kokonaista- loudellisen tehokkuuden kannalta on niiden kohdentaminen ja luonne. Kuvio 2.5 ja Kuvio 2.7 havainnollistavat julkisten investointien alaerä ja tehtäväkohtaisia osuuksia julkisista investoinneista Suomessa. Kuvio 2.6 ja Kuvio 2.8 esittää vastaavat tiedot euroalueella keskimäärin ja verrokkimaissa. 8 10 12 14 16 18 20 22 24 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 Euro alue Suomi Ruotsi Tanska Norja VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2024:58 28 Kuvio 2.5 Julkiset investoinnit investointityypin mukaan Suomessa. Osuus julkisista investointimenoista (%). Lähde: Tilastokeskus 2000-luvun aikana suurin osa julkisista investoinneista Suomessa on kohdistunut inf- rastruktuuriin. Vuosien 2000–2022 aikana keskimäärin 56 prosenttia julkisissta inves- toinneista Suomessa on ollut rakennuksia tai rakennelmia, vajaat 18 prosenttia erilai- sia koneita ja laitteita ja noin 26 prosenttia henkisiä omaisuustuotteita, joista suurin osa on ollut t&k-investointeja. Investointityyppien osuudet julkisista investoinneista ovat pysyneet verrattain vakaina koko 2000-luvun. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja laitteet Henkiset omaisuustuotteet VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2024:58 29 Kuvio 2.6 Julkiset investoinnit investointityypin mukaan Ruotsissa. Osuus julkisista investointimenoista (%). Lähde: Statistics Sweden Ruotsissa julkiset investoinnit olivat jakautuneet suhteellisen tasaisesti eri investointi- tyyppien mukaan vielä 2000-luvun alkupuolella. Viime vuosina kone- ja laiteinvestoin- tien osuus julkisista investoinneista on kuitenkin pienentynyt ja vastaavasti julkiset in- vestoinnit infrastruktuuriin ovat kasvaneet. Henkisten omaisuustuotteiden osuus on pysynyt verrattain vakaana. Rakennusten ja rakennelmien osuus julkisista investoin- neista Ruotsissa on ollut keskimäärin vuosien 2000–2021 aikana reilut 48 prosenttia, kun kone- ja laiteinvestointien osuus on keskimäärin ollut noin 22 prosenttia julkisista investoinneista ja henkisten omaisuustuotteiden noin 30 prosenttia, joista noin 2/3 on ollut t&k-investointeja. Alaluvussa 2.1.1 esitetyissä tutkimuksissa todettiin, että etenkin elinkeinoelämän edis- tämiseen ja inhimillisen pääoman kasvattamiseen kohdistuvat julkiset investointipa- nostukset ovat kokonaistaloudellisen aktiviteetin kannalta tärkeitä. Suomessa elinkei- noelämän edistämiseen ja koulutukseen kohdistetut julkiset investoinnit ovat kattaneet keskimäärin noin puolet 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja laitteet Henkiset omaisuustuotteet VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2024:58 30 Kuvio 2.7 Julkiset investoinnit tehtävittäin Suomessa. Osuus julkisista investointimenoista (%). Lähde: Tilastokeskus Kuvio 2.8 Julkiset investoinnit tehtävittäin Pohjoismaissa (pl. Islanti) ja euroalueella. Osuus julkisista investointimenoista keskimäärin vuosina 2000– 2022 (%). Lähde: Eurostat kaikista julkisista investoinneista 2000–2022 aikana. Elinkeinoelämän edistämiseen kohdistettujen julkisten investointien osuus on vaihdellut vajaan 28 prosentin ja reilun 32 prosentin välillä ja koulutuksen osuus noin 15–21 prosentin välillä vuosien 2000– 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 Yleinen julkishallinto Puolustus Elinkeinoelämän edistäminen Koulutus Terveydenhuolto Muut 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Euroalue Suomi Ruotsi Tanska Norja Yleinen julkishallinto Puolustus Elinkeinoelämän edistäminen Koulutus Terveydenhuolto Muut VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2024:58 31 2022 aikana. Merkittävä osa (keskimäärin vajaat 21 prosenttia vuosien 2000–2022 ai- kana) julkisista investointimenoista on kohdistunut myös yleiseen julkishallintoon. Ter- veydenhuoltoon kohdistettujen julkisten investointien osuus on 2000-luvulla ollut kes- kimäärin noin 10 prosenttia, kun puolustukseen kohdistettujen julkisten investointien osuus julkisista investointipanostuksista on ollut keskimäärin reilut 7 prosenttia vuo- sien 2000–2022 aikana. Muihin tehtäviin kohdistettujen julkisten investointien osuus on ollut keskimäärin reilut 13 prosenttia julkisista investoinneista.7 Muihin Pohjoismaihin (Ruotsi, Tanska ja Norja) verrattuna, Suomessa julkiset inves- toinnit elinkeinoelämän edistämiseen ja koulutukseen ovat keskimäärin olleet suurem- pia vuosien 2000–2022 aikana. Etenkin koulutukseen kohdistetut julkiset investoinnit ovat Suomessa olleet keskimäärin merkittävästi suurempia kuin muissa Pohjois- maissa. Suomessa koulutukseen kohdistettujen julkisten investointien osuuden kes- kiarvo vuosien 2000–2022 ajalta on noin 18 prosenttia, kun vastaava osuus Ruotsissa on noin 10 prosenttia ja Tanskassa sekä Norjassa noin 13 prosenttia. Vaikka elinkei- noelämän edistämiseen allokoitujen julkisten investointien osuus julkisista investoin- neista on Suomessa keskimäärin ollut Pohjoismaiden suurinta (vuosien 2000–2022 keskiarvo Suomessa: vajaat 30 prosenttia, Ruotsissa: noin 26 prosenttia, Tanskassa: reilut 19 prosenttia ja Norjassa: vajaat 29 prosenttia), koko euroalueella julkisten in- vestointipanostusten osuus on keskimäärin ollut vielä suurempaa (noin 35 prosenttia). Julkisten puolustukseen, terveydenhuoltoon ja yleiseen julkishallintoon kohdistettujen investointien osuus on Suomessa keskimäärin ollut toiseksi pienimmät verrattuna mui- hin Pohjoismaihin. Julkisten puolustusinvestointien osuus on keskimäärin ollut pie- nempi vain Tanskassa ja terveydenhuollon osuus Ruotsissa. Yleiseen julkishallintoon kohdistettujen julkisten investointien osuus on pienempi vain Norjassa, jossa kyseinen osuus on selvästi muita Pohjoismaita ja euroaluetta pienempi. Lisäksi muiden tehtä- vien osuus julkisista investoinneista on keskimäärin Suomessa ollut Pohjoismaista pienimmät ja noin 10 prosenttiyksikköä pienemmät kuin euroalueella keskimäärin. Tutkimusten mukaan (kts. luku 2.1.1) yksi merkittävä tekijä julkisten investointien ko- konaistaloudellisen tehokkuuden kannalta on niiden hallinnointi. Mitä tehokkaampaa julkisten investointien hallinnointi (esim. suunnittelu ja johtaminen) on, sitä positiivi- semmat vaikutukset talouden aktiviteettiin niilä on. 7 Ketagoria Muut sisältää erät: yleinen järjestys ja turvallisuus; ympäristön suojelu; asu- minen ja yhdyskunnat; vapaa-aika, kulttuuri ja uskonto; sosiaalituva. VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2024:58 32 Kuvio 2.9 Julkisen hallinnon tehokkuusindeksi Pohjoismaissa (pl. Islanti). Lähde: Maailmanpankki (Worldwide Governance Indicators) Kuvio 2.9 esittää Maailmanpankin julkaiseman julkisen hallinnon tehokkusindeksin ke- hityksen vuosien 2002–2022 ajalta Suomessa ja muissa Pohjoismaissa.8 Mitä suu- rempi indeksin arvo on sitä vaikuttavampaa on julkisen hallinnon tehokkuus. Kuviosta havaitaan, että julkisen hallinnon tehokkuus on Suomessa ollut vuodesta 2014 lähtien heikompaa kuin vuosituhannen alkupuoliskolla. Tästä huolimatta, kuviossa esitetyn indeksin mukaan, julkisen hallinnon tehokkuus on Suomessa ollut muihin Pohjoismai- hin verrattuna hyvällä tasolla 2020-luvulle saakka. Viimeisten havaintojen perusteella indeksi on kuitenkin kääntynyt laskuun. 8 Julkisen hallinnon tehokkuusindeksi (Government Effectiveness Indicator) on esti- moitu yhdistelmäindikaattori, joka kuvastaa käsityksiä muun muassa julkisen palvelui- den laadusta, julkishallinnon laadusta ja sen poliittisesta riippumattomuudesta, politii- kan täytäntöönpanon laadusta ja hallituksen sitoutumisen laadusta (Kauffman, Kraay ja Mastruzzi, 2010). Indikaattorin saamat arvot noudattaa normaalijakaumaa ja arvot vaihtelevat noin -2,5 (heikko hallinnointi) ja 2,5 (tehokas hallinnointi) välillä. 1,2 1,4 1,6 1,8 2,0 2,2 2,4 2,6 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 Suomi Ruotsi Tanska Norja VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2024:58 33 2.1.3 Julkisten investointien vaikutus kokonaistuotantoon Suomessa Taloustieteellisessä kirjallisuudessa finanssipolitiikan kertoimen suuruutta arvioidaan tyypillisesti empiria- tai teorialähtöisesti. Empiirisissä analyyseissä hyödynnetään laa- jasti olemassa olevaa empiiristä aineistoa ja ekonometrisia malleja niin, että talou- dessa vallitsevia mekanismeja ei oleteta etukäteen. Yleisesti empiirisissä tutkimuk- sissa hyödynnetään rakenteellisia vektoriautoregressiivisia (SVAR) malleja. Teorialäh- töisissä analyyseissa hyödynnetään puolestaan dynaamisia stokastisia yleisentasa- painon (DSGE) malleja, joissa talouden eri toimijoiden käyttäytymistä on pyritty mallin- tamaan mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Molemilla lähestymistavoilla on omat vah- vuutensa ja heikkoutensa (kts.esim. Scandizzo ja Pierleoni, 2020). Tässä alaluvussa arvioidaan julkisten investointien kerroin Suomelle hyödyntäen sekä empiiristä että teoreettista lähestymistapaa. Empiirisessä analyysissa hyödynnetään yk- sinkertaista VAR-mallia, jossa julkisten investointien shokki identifioidaan hyödyntäen yksinkertaista rekursiivista menetelmää. Teorialähtöisessä analyysissa hyödynnetään Euroopan komission kehittämää ja Suomelle kalibroitua QUEST III R&D -mallia.9 Alla taulukoissa 2.1 ja 2.2 esitettävät julkisten investointien kertoimien arviot on joh- dettu VAR-analyysin tai QUEST III R&D -mallin avulla tuotetuista impulssivasteista. Impulssivasteista johdetut kertoimet voidaan kuitenkin esittää usealla eri tavalla, jonka seurauksena arvioidun kertoimen avulla tehdyt johtopäätökset finanssipolitiikan (jul- kisten investointien) tehokkuudesta voi vaihdella merkittävästi. Yleisesti tutkimuskirjal- lisuudessa esitetään kolme eri tulkintaa finanssipolitiikan kertoimelle: 𝑚𝑚𝑚𝑚𝑚𝑚𝑚𝑚𝑚𝑚𝑚𝑚𝑚𝑚𝑚𝑚𝑚𝑚𝑚𝑚𝑚𝑚𝑚𝑚𝑚𝑚𝑚𝑚 = 𝑚𝑚𝑚𝑚𝑚𝑚ℎ∆𝑌𝑌𝑡𝑡+ℎ ∆𝐺𝐺𝑡𝑡𝑖𝑖 × (𝑌𝑌�/𝐺̅𝐺𝑖𝑖), (3.1) 𝑘𝑘𝑘𝑘𝑘𝑘𝑘𝑘𝑘𝑘𝑘𝑘𝑘𝑘𝑘𝑘𝑘𝑘𝑘𝑘𝑘𝑘𝑘𝑘𝑘𝑘𝑘𝑘 𝑘𝑘𝑘𝑘𝑘𝑘𝑘𝑘𝑘𝑘𝑘𝑘𝑘𝑘 = ∑ ∆𝑌𝑌𝑡𝑡+ℎℎ ∑ ∆𝐺𝐺𝑡𝑡+ℎ𝑖𝑖 ℎ × (𝑌𝑌�/𝐺̅𝐺𝑖𝑖), (3.2) ℎ𝑒𝑒𝑒𝑒𝑒𝑒𝑒𝑒𝑒𝑒 𝑡𝑡 𝑣𝑣𝑣𝑣𝑣𝑣𝑣𝑣𝑣𝑣𝑣𝑣𝑣𝑣𝑣𝑣𝑣𝑣𝑣𝑣𝑣𝑣𝑣𝑣𝑣𝑣𝑣𝑣𝑣𝑣 = ∆𝑌𝑌𝑡𝑡 ∆𝐺𝐺𝑡𝑡𝑖𝑖 × (𝑌𝑌�/𝐺̅𝐺𝑖𝑖), (3.3) missä ∆(∙) on tyypillisesti prosentuaalinen muutos perusurasta, 𝑌𝑌𝑡𝑡 on hetken t koko- naistuotanto ja 𝐺𝐺𝑡𝑡𝑖𝑖 on hetken t julkiset investoinnit. Termi (𝑌𝑌�/𝐺̅𝐺𝑖𝑖) on niin sanottu (ad hoc) konversiokerroin, missä 𝑌𝑌� on nimellisen kokonaistuotannon pitkän aikavälin kes- 9 QUEST III R&D menetelmäkuvaus. https://vm.fi/menetelmakuvaukset#/ VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2024:58 34 kiarvo ja 𝐺̅𝐺𝑖𝑖 on nimellisten julkisten investointien pitkän aikavälin keskiarvo. Alla esitet- tävissä analyyseissä finanssipolitiikan kertoimet johdetaan impulssivasteista edellä esitetyillä tavoilla ja niihin viitataan edellä mainituilla tavoilla. 2.1.3.0 Empiirinen analyysi Tässä luvussa esitellään vektoriautoregressiivisellä (VAR) menetelmällä estimoidut julkisten investointien kertoimet. Analyysissa hyödynnetään tilastokeskuksen neljän- nesvuosiaineistoja (1999q1–2023q4) ja tutkimuskirjallisuudessa esitettyjä menetel- miä. Julkisten investointien shokki identifioidaan yksikertaisella rekursiivisella mene- telmällä. Rekursiivisen identifikaation käyttöä voidaan perustella Caldaran ja Kampsin (2008) havainnolla, jonka mukaan tutkimuskirjallisuudessa esitetyt eri identifikaatio- menetelmät tuottavat kvalitatiivisesti ja kvantitatiivisesti lähes identtisiä tuloksia, kun kontrolloidaan (redusoidun) VAR-mallin rakenne. Lisäksi estimoinneissa seurataan Blanchardia ja Perottia (2002) ja estimoitaviin malleihin valitaan viivepituudeksi neljä neljännestä, joka on perusteltu valinta, kun käytetään neljännesvuosiaineistoa. Taulukko 2.1 esitetään estimoidut julkisten investointien kertoimet. Sarakkeessa (1) kertoimet ovat johdettu viiden muuttujan VAR-mallista, joka voidaan esittää redusoi- dussa muodossa seuraavasti: 𝑋𝑋𝑡𝑡 = 𝐴𝐴(𝐿𝐿)𝑋𝑋𝑡𝑡−1 + 𝑈𝑈𝑡𝑡 Vektori 𝑋𝑋𝑡𝑡 = �𝑔𝑔𝑡𝑡𝑖𝑖 ,𝑦𝑦𝑡𝑡 ,𝜋𝜋𝑡𝑡 , 𝜏𝜏𝑡𝑡 , 𝑖𝑖𝑡𝑡� ′ sisältää mallin endogeeniset muuttujat, missä 𝑔𝑔𝑡𝑡𝑖𝑖 on de- flatoitujen julkisten investointien logaritmi, 𝑦𝑦𝑡𝑡 on deflatoidun bruttokansantuotteen lo- garitmi, 𝜋𝜋𝑡𝑡 on bruttokansantuotteen deflaattorin logaritmi, 𝜏𝜏𝑡𝑡 on deflatoitujen nettovero- jen (verot + sosiaaliturvamaksut - tulonsiirrot) logaritmi ja 𝑖𝑖𝑡𝑡 on nimellinen korko. Vek- VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2024:58 35 tori 𝑈𝑈𝑡𝑡 sisältää redusoidun muodon virhetermit, kun rekursiivisesti identifioitu raken- teellisten shokkien vektori on muotoa: 𝑒𝑒𝑡𝑡 = �𝑒𝑒𝑡𝑡 𝑔𝑔𝑖𝑖 , 𝑒𝑒𝑡𝑡 𝑦𝑦 , 𝑒𝑒𝑡𝑡𝜋𝜋, 𝑒𝑒𝑡𝑡𝜏𝜏, 𝑒𝑒𝑡𝑡𝑖𝑖� ′ 9F 10 11. Sarakkeen (2) tu- lokset on johdettu muutoin identtisestä mallista, mutta julkisten investointien, brutto- kansantuotteen ja nettomenojen logaritmien sijaan, käytetään kyseisistä muuttujista väestöön suhteutettuja logaritmeja. Sarakkeen (3) tulokset on johdettu seuraamalla Afonsoa ja Aubynia (2019) ja estimoi- malla viiden muuttujan VAR-malli, missä endogeenisten muuttujien vektrori on 𝑋𝑋𝑡𝑡 = (∆𝑔𝑔𝑡𝑡𝑖𝑖 ,∆𝑝𝑝𝑡𝑡𝑖𝑖 ,∆𝑦𝑦𝑡𝑡 ,∆𝜏𝜏𝑡𝑡 ,∆𝑟𝑟𝑡𝑡)′ ja rakenteellisten shokkien vektori on 𝑒𝑒𝑡𝑡 = �𝑒𝑒𝑡𝑡 𝑔𝑔𝑖𝑖 , 𝑒𝑒𝑡𝑡 𝑝𝑝𝑖𝑖 , 𝑒𝑒𝑡𝑡 𝑦𝑦, 𝑒𝑒𝑡𝑡𝜏𝜏, 𝑒𝑒𝑡𝑡𝑟𝑟� ′ . Tässä mallissa muuttujista käytetään logaritmisia differensseja. Edelliseen mallispesi- fikaatioon verrattuna, bruttokansantuotteen deflaattori on jätetty mallin ulkopuolelle ja toisaalta yksityiset investoinnit 𝑝𝑝𝑡𝑡𝑖𝑖 on sisällytetty malliin. Lisäksi tässä käytetään reaa- lista korkoa (𝑟𝑟𝑡𝑡) nimellisen koron (𝑖𝑖𝑡𝑡) sijaan. Kuten edellä, tulokset esitetään myös käyttämällä väkilukuun suhteutettuja muuttujia (sarake (4)). Lopuksi sarakkeissa (5) ja (6) esitetään julkisten investointien kertoimet, jotka on joh- dettu estimoimalla kuuden muuttujan VAR-malli, Papaioannouta (2016) mukaillen. Nyt VAR-mallin endogeenisten muuttujien vektori on muotoa: 𝑋𝑋𝑡𝑡 = �𝑔𝑔𝑡𝑡𝑐𝑐 ,𝑔𝑔𝑡𝑡𝑖𝑖 , 𝜏𝜏𝑡𝑡 ,𝑦𝑦𝑡𝑡 ,𝜋𝜋𝑡𝑡 , 𝑖𝑖𝑡𝑡� ′ ja vastaavasti rakenteellisten shokkien vektori on: 𝑒𝑒𝑡𝑡 = �𝑒𝑒𝑡𝑡𝑐𝑐, 𝑒𝑒𝑡𝑡 𝑔𝑔𝑖𝑖 , 𝑒𝑒𝑡𝑡𝜏𝜏 , 𝑒𝑒𝑡𝑡 𝑦𝑦 , 𝑒𝑒𝑡𝑡𝜋𝜋, 𝑒𝑒𝑡𝑡𝑖𝑖� ′ . Tässä 𝑔𝑔𝑡𝑡𝑐𝑐 on julkisen kulutuksen logaritmi ja muutoin muuttujat ovat kuten edellä. Tulokset esite- tään myös käyttämällä väkilukuun suhteutettuja muuttujia (sarake (6)). 10 Rekursiivinen identifikaatio ja rakenteellisten shokkien vektori 𝑒𝑒𝑡𝑡 = �𝑒𝑒𝑡𝑡 𝑔𝑔𝑖𝑖 , 𝑒𝑒𝑡𝑡 𝑦𝑦, 𝑒𝑒𝑡𝑡𝜋𝜋, 𝑒𝑒𝑡𝑡𝜏𝜏, 𝑒𝑒𝑡𝑡𝑖𝑖� implikoivat: i) Julkiset investoinnit eivät reagoi samanaikaisesti mallin muiden muuttu- jien shokkeihin, ii) bruttokansantuote ei reagoi samanaikaisesti verojen, inflaation ja korkojen shokkeihin, mutta julkisten investointien shokki vaikuttaa siihen samanaikai- sesti, iii) inflaatio ei reagoi samanaikaisesti verojen ja korkojen shokkeihin, mutta julkis- ten investointien shokki vaikuttaa siihen samanaikaisesti, iv) nettoverot eivät reagoi sa- manaikaisesti korkojen shokkeihin, mutta nettoveroihin vaikuttavaa samanaikaisesti jul- kisten investointien, tuotannon ja inflaation shokit, ja v) korkotaso reagoi samanaikai- sesti kaikkiin mallin shokkeihin. 11 Tulokset pysyvät muuttumattomina jos nettoverot järjestetään ennen bruttokansan- tuotetta (ts. jos 𝑋𝑋𝑡𝑡 = �𝑔𝑔𝑡𝑡𝑖𝑖 , 𝜏𝜏𝑡𝑡 ,𝑦𝑦𝑡𝑡 ,𝜋𝜋𝑡𝑡 , 𝑖𝑖𝑡𝑡� ′ ja 𝑒𝑒𝑡𝑡 = �𝑒𝑒𝑡𝑡 𝑔𝑔𝑖𝑖 , 𝑒𝑒𝑡𝑡𝜏𝜏, 𝑒𝑒𝑡𝑡 𝑦𝑦 , 𝑒𝑒𝑡𝑡𝜋𝜋, 𝑒𝑒𝑡𝑡𝑖𝑖� ′ ). VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2024:58 36 Taulukko 2.1 Arvioita julkisten investointien kertoimesta Suomessa. Kerroin (1) (2) (3) (4) (5) (6) Hetken t vaikutuskerroin 0.1 (-1,1 – 1,0) 0.1 (-1,0 – 1,0) -0.4 (-1,6 – 0,5) -0.4 (-1,6 – 0,5) 0.0 (-1,1 – 0,9) 0.0 (-1,1 – 0,9) Kumulatiivinen kerroin -2.7 -1.8 -1.7 -1.7 -5.0 -4.9 Maksimikerroin 0.4 (-1,2 – 1,5) 0.4 (-1,2 – 1,6) 0.4 (-0,3 – 1,0) 0.4 (-0,3 – 1,0) 0.3 (-2,6 – 2,5) 0.3 (-2,8 – 2,7) Huomioita: Kertoimet ovat johdettu erilaisten VAR-mallien ortogonaalisista impulssivasteista yhtä- löiden (3.1) - (3.3) mukaan. Estimoinneissa on käytetty Tilastokeskuksesta haettua neljännesvuo- siaineistoa ja otos käsittää 1999q1–2023q3. Kertoimien 95 prosentin luottamusvälit on esitetty sul- keissa. Taulukon 2.1 ensimäisellä rivillä esitetään julkisten investointien lyhyen aikavälin vai- kutuskerroin. Kertoimien 95 prosentin luottamusvälit ovat esitetty sulkeissa. Kaikki estimoidut kertoimet ovat verrattain pieniä ja lähellä nollaa. Lisäksi kertoimien luotta- musvälit ovat laajat. Saadut kerroinestimaatit ovat kuitenkin linjassa Afonson ja Au- bynin (2019) ja Papaioannoun (2016) havaintojen kanssa, jotka raportoivat negatiivi- sia kertoimia Suomen aineistolla. Taulukon toisella rivillä esitetyt kumulatiiviset kertoimet havainnollistavat julkisen in- vestointishokin keskipitkän aikavälin vaikutuksia. Kumulatiivisten kertoimien arvot vaihtelevat selvästi eri mallien välillä. Viiden vuoden kuluttua alkuperäisestä investoin- tishokista, vaikutus kokonaistuotantoon on kaikkien estimoitujen kertoimien perus- teella negatiivinen. Estimoitujen kumulatiivisten kertoimien perusteella, yhden euron lisäys julkisissa investoinneissa pienentää bruttokansantuotetta 1,7 – 5 eurolla keski- pitkällä aikavälillä. Estimoidut maksimikertoimet on raportoitu taulukon viimeisellä rivillä. Kaikki mallit tuottavat lähes samanlaisen arvion maksimikertoimelle, jonka estimaatit vaihtelevat 0,3 – 0,4 välillä. Maksimikertoimien luottamusvälit ovat kuitenkin laajat. Lisäksi pe- riodi, jolla maksimikerroin saavutetaan vaihtelee eri mallien väillä. Sarakkeissa (1) ja (2) esitetyt maksimikertoimet saavutetaan ensimmäisellä vuosineljänneksellä julkisen investointi shokin jälkeen, kun sarakkeissa (3) ja (4) esitetyt maksimikertoimet saavu- tetaan vuoden jälkeen alkuperäisestä investointi shokista. Sarakkeissa (5) ja (6) esite- tyt maksimikertoimet saavutetaan vasta yli neljä vuotta alkuperäisen shokin jälkeen. Edellä esitettyjen tulosten perusteella voidaan todeta, että julkiset investoinnit eivät välttämättä ole tehokas finanssipolitiikan väline Suomessa. Esitettyihin kertoimiin on VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2024:58 37 kuitenkin syytä suhtautua varauksella. Analyysissa käytetty identifikaatiomenetelmä on verrattain yksinkertainen. Enemmän rakennetta sisältävä identifikaatio, julkisten in- vestointien hienojakoisempi tarkastelu tai esimerkiksi talouden suhdanteen huomioi- minen estimoinneissa voi johtaa erilaisiin johtopäätöksiin. Lisäksi estimoitujen kertoi- mien luottamusvälit ovat varsin laajat. Analyysi antaa kuitenkin laadullista näyttöä jul- kisten investointien vaikutuksesta kokonaistuotantoon Suomessa. Estimoituja kertoi- mia voidaan tulkita vähintäänkin suuntaa antavina arvioina julkisten investointien ker- toimesta Suomessa. 2.1.3.1 Mallipohjainen analyysi: QUEST III R&D Tässä luvussa julkisten investointien tehokkuutta Suomessa arvioidaan hyödyntä- mällä Euroopan komission kehittämää QUEST III R&D -mallia. QUEST III R&D on laaja dynaamisen yleisen tasapainon malli, joka kuvaa talouden keskeisiä muuttujia ja niiden välisiä vuorovaikutussuhteita. Arvio julkisten investointien kertoimesta johde- taan mallin tuottamista vasteista, jotka havaitaan mallisimulaatioiden avulla. Simulaa- tioissa oletetaan, että talouden toimijoilla on täydellinen käsitys tulevista talouteen kohdistuvista muutoksista (shokeista). Tästä syystä talouden toimijat osaavat huomi- oida talouden tulevan kehityksen optimoidessaan käyttäytymistään yli ajan. Tässä esitettävässä analyysissa julkisten investointien kerrointa tarkastellaan kahden eri skenaarion avulla. Skenaariossa 1 oletetaan, että julkiset investoinnit kasvavat nel- jässä vuodessa yhteensä neljällä mrd. eurolla verrattuna mallin tasapainoon, jonka jälkeen julkisten investointien taso palautuu mallin tasapainouralle. Skenaariossa 2 oletetaan, että julkisten investointien suhde bruttokansantuotteeseen kasvaa pysyvästi yhdellä prosenttiyksiköllä verrattuna mallin tasapainoon. Mallin im- pulssivasteista johdetut julkisten investointien kertoimet esitetään Taulukko 2.2. Taulukko 2.2 QUEST III R&D -mallin avulla johdetut julkisten investointien kertoimet Suomessa. Kerroin Skenaario 1 Skenaario 2 Hetken t vaikutuskerroin 0,7 0,5 Kumulatiivinen kerroin 0,7 0,6 Maksimikerroin 1,0 1,0 Huomioita: Taulukossa esitetyt kertoimet ovat johdettu QUEST III R&D -mallin tuottamista vas- teista. Skenaariossa 1 oletetaan, että julkiset investoinnit kasvavat neljässä vuodessa yhteensä 4 VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2024:58 38 mrd. eurolla verrattuna mallin tasapainouraan. Skenaariossa 2 oletetaan, että julkisten investoin- tien suhde bruttokansantuotteeseen kasvaa pysyvästi yhdellä prosenttiyksiköllä verrattuna mallin tasapainoon. Skenaarion 1 mukaan johdettu arvio julkisten investointien hetken t vaikutuskertoi- meksi on 0,7. Toisin sanoen, arvion mukaan yhden euron lisäys julkisissa investoin- neissa kasvattaa tuotantoa 0,7 eurolla. Myös keskipitkän aikavälin vaikutuksia ku- vaava kumulatiivinen kerroin on 0,7. Skenaarion 1 mukainen maksimi kerroin on 1 ja se saavutetaan neljän vuoden kuluttua julkisten investointien shokin alkamisesta. Skenaarion 2, missä julkisten investointien shokki on pysyvä, avulla johdettu hetken t vaikutus kerroin on 0,5 ja keskipitkän aikavälin kumulatiivinen kerroin on 0,6. Myös skenaariossa 2 arvio julkisten investointien maksimi kertoimesta on 1 ja se saavute- taan reilun 4 vuoden kuluttua alkuperäisen julkisten investointien lisäyksen jälkeen. QUEST III R&D mallin avulla arvioidut julkisten investointien kertoimet ovat positiivisia ja selvästi suurempia kuin VAR-analyysiin perustuvat kertoimet. Tästä huolimatta Taulukossa 2.2 esitetyt kertoimet eivät ole ykköstä suurempia. Huomioiden sekä VAR-analyysin että mallipohjaisen analyysin avulla johdetut arviot julkisten investoin- tien kertoimista, voidaan olettaa, että julkisten investoinien kerroin Suomessa on alle yhden. 2.2 T&k-panostusten taloudelliset vaikutukset Taloustieteellisen kirjallisuuden mukaan tuottavuuden kasvu perustuu pääasiassa uu- sien innovaatioiden ja teknologian käyttöönottoon (esim. Aghion & Howitt, 2008). Uu- det innovaatiot hyödyttävät uusia innovaatioita kehittäneitä yrityksiä, mutta hyödyt le- viävät laajemmin myös yrityksiin, jotka eivät itse ole osallistuneet innovaatioiden kehit- tämiseen. Toisin sanoen t&k-panostusten yhteiskunnalliset tuotot voivat olla merkittä- västi suurempia kuin niiden yksityiset tuotot (Jones & Williams, 1998), jolloin yritykset investoivat t&k-toimintaan vähemmän kuin mikä olisi yhteiskunnan kannalta kannatta- vaa. Tämän vuoksi tutkimuskirjallisuudessa on pitkälti yksimielisyys siitä, että t&k-toi- minnan tukeminen on perusteltua. Sen sijaan suurempi kysymys liittyy siihen, kuinka paljon ja miten t&k-toimintaa tulisi tukea (esim. Grossman, Steger & Trimborn, 2013; Akcigit, Hantley & Stantcheva, 2022). T&k-toiminnan laajentamisen esteenä voi lisäksi olla puute osaavasta työvoimasta, jonka työpanokseen tutkimus- ja kehitystoiminta pääosin perustuu. Näin ollen koulu- tukseen ja inhimillisen pääoman kehittämiseen suunnatut politiikkatoimet voivat vah- vistaa yksityistä t&k-toimintaa (Becker, 2015, Tuottavuuslautakunta 2024). VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2024:58 39 2.2.1 Rahoitusmuodon vaikutus valtion t&k-menojen vaikutuksiin: QUEST III R&D-mallitarkastelu Yhdeksi keskeiseksi syyksi työn tuottavuuden hitaaseen kasvuun Suomessa vuoden 2008 jälkeen on arvioitu tutkimus- ja kehitysinvestointien väheneminen, mikä on osal- taan seurausta päätöksistä vähentää julkisia t&k-tukia (Pohjola, 2020). Pääministeri Orpon hallitus on sitoutunut hallitusohjelmassaan vahvistamaan t&k-toi- mintaa ja asettanut tavoitteeksi nostaa Suomen t&k-menot neljään prosenttiin brutto- kansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on vuo- den 2023 alusta tullut voimaan t&k-rahoituslaki, joka nostaa valtion t&k-menoja asteit- tain 0,8 prosentista 1,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuosina 2024–2030. T&k-rahoituslain12 tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tehokasta toimeenpanoa. Keskeinen kysymys on, kuinka t&k-rahoituslain mukaiset panostukset rahoitetaan ja millaisia vaikutuksia tällä on julkisen talouden tilanteeseen seuraavan vuosikymme- nen aikana. Tässä luvussa analysoidaan erilaisten rahoitusmuotojen merkitystä t&k-rahoituslain mukaisten valtion t&k-tukien taloudellisiin vaikutuksiin käyttämällä Euroopan komis- sion yleisen tasapainon QUEST III -mallia (Roeger, Varga, in’t Veld, 2020). Tarkaste- lun tavoitteena on tutkia rahoitusmuotojen vaikutuksia keskeisiin makrotaloudellisiin muuttujiin, eikä niinkään niiden hyvinvointivaikutuksia. Euroopan komission QUEST III R&D -malli on kehitetty kuvaamaan Euroopan maiden talouksien rakenteita ja erityisesti arvioimaan rakenteellisten uudistusten ja muiden politiikkatoimien vaikutuksia. 13 Mallin keskeisenä piirteenä on aineettoman pääoman eli innovaatioiden käyttö tuotannossa, mikä mahdollistaa tutkimus- ja innovaatiotoi- mintaan liittyvien politiikkatoimien vaikutusten tarkastelun. Näin ollen mallin avulla on mahdollista arvioida, miten erilaiset t&k-toimintaan kohdennetut politiikkatoimenpiteet vaikuttavat mm. aineettomaan pääomaan, työllisyyteen ja työn tuottavuuteen. Mallissa lopputuoteyritykset valmistavat lopputuotteita käyttämällä tuotantopanoksena välituotteita ja eri osaamistason työvoimaa. Välituotesektori koostuu kotitalouksien omistamista monopolistisesti kilpailevista yrityksistä, jotka tuottavat välituotteita käyt- 12 Laki valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030. 13 Valtiovarainministeriön menetelmäkuvaus esittelee yksityiskohtaisemman kuvauksen mallin ominaisuuksista www.vm.fi/menetelmakuvaukset. http://www.vm.fi/menetelmakuvaukset VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2024:58 40 tämällä kiinteää pääomaa ja kotitaloussektorin lisensoimia innovaatioita. Uudet inno- vaatiot syntyvät tutkimus- ja kehityssektorilla hyödyntämällä korkeasti koulutettua työ- voimaa ja olemassa olevaa tietoa. Mallissa julkinen sektori voi tarjota yrityksille tukia, jotka kohdistuvat sekä pääomaan että tutkimus- ja kehitysinvestointeihin: 𝑆𝑆𝑆𝑆𝐵𝐵𝑡𝑡 = 𝑡𝑡𝐾𝐾�𝛿𝛿𝐾𝐾𝑃𝑃𝐼𝐼,𝑡𝑡−1𝐾𝐾𝑖𝑖,𝑡𝑡−1 + 𝛿𝛿𝐴𝐴𝑃𝑃𝐴𝐴,𝑡𝑡−1𝐴𝐴𝑖𝑖,𝑡𝑡−1� + 𝜏𝜏𝐾𝐾𝑃𝑃𝐼𝐼,𝑡𝑡𝐽𝐽𝑖𝑖,𝑡𝑡 + 𝜏𝜏𝐴𝐴𝑃𝑃𝐴𝐴,𝑡𝑡𝐽𝐽𝐴𝐴,𝑖𝑖,𝑡𝑡 , missä 𝜏𝜏𝐾𝐾 on tuki kiinteän pääoman investoinneille 𝐽𝐽𝑖𝑖,𝑡𝑡 ja 𝜏𝜏𝐴𝐴 tuki aineettoman pääoman investoinneille 𝐽𝐽𝐴𝐴,𝑖𝑖,𝑡𝑡. 𝑡𝑡𝐾𝐾 on tuki kiinteän pääoman 𝐾𝐾𝑖𝑖,𝑡𝑡 ja aineettoman pääoman 𝐴𝐴𝑖𝑖,𝑡𝑡 poistumiselle (𝛿𝛿𝑠𝑠, ) missä 𝑠𝑠 = 𝐾𝐾, 𝐼𝐼. Julkisen sektorin tuet ja muut menot rahoitetaan osittain valtion tuloilla (𝑅𝑅𝐺𝐺𝑡𝑡), jotka koostuvat kulutuksesta, työtuloista ja pääomasta kerättävistä veroista. Yleisemmin valtion velka (𝐵𝐵𝑡𝑡) kehittyy tulojen ja menojen suhteen seuraavasti: 𝐵𝐵𝑡𝑡 = (1 + 𝑖𝑖𝑡𝑡)𝐵𝐵𝑡𝑡−1 + 𝐺𝐺𝑡𝑡 + 𝐼𝐼𝐺𝐺,𝑡𝑡 + 𝑇𝑇𝑅𝑅𝑡𝑡 + 𝐵𝐵𝐵𝐵𝑁𝑁𝑡𝑡 + 𝑆𝑆𝑆𝑆𝐵𝐵𝑡𝑡 − 𝑅𝑅𝐺𝐺𝑡𝑡 , missä 𝑖𝑖𝑡𝑡 on nimellinen korko. Julkinen kulutus 𝐺𝐺𝑡𝑡, julkiset investoinnit, 𝐼𝐼𝐺𝐺,𝑡𝑡 ja tulonsiirrot 𝑇𝑇𝑅𝑅𝑡𝑡 kehittyvät BKT:n mukaan, ja työttömyyskorvaukset 𝐵𝐵𝐵𝐵𝑁𝑁𝑡𝑡 on sidottu palkkoihin. Mallissa kotitalouksilta perittävä könttäsummavero (𝑡𝑡𝑤𝑤𝑡𝑡) mukautuu julkisen velan muutoksiin siten, että 𝛥𝛥𝛥𝛥𝑤𝑤𝑡𝑡 = 𝜏𝜏𝐵𝐵 � 𝐵𝐵𝑡𝑡−1 𝑌𝑌𝑡𝑡−1 − 𝑏𝑏𝑇𝑇� + 𝜏𝜏𝐷𝐷𝐷𝐷𝐷𝐷 𝛥𝛥𝐵𝐵𝑡𝑡 𝑌𝑌𝑡𝑡 , missä (τ𝐵𝐵) on verotuksen herkkyyttä suhteessa poikkeamaan velka-asteen tavoit- teesta (𝑏𝑏𝑇𝑇), ja (τ𝐷𝐷𝐷𝐷𝐷𝐷) on herkkyys velkasuhteen muutokseen. Eri rahoitusmuotojen merkitystä t&k-menojen lisäyksen taloudellisiin vaikutuksiin tar- kastellaan kolmessa eri skenaariossa. Kaikissa skenaariossa valtion t&k-menoja lisä- tään t&k-rahoituslain mukaisesti siten, että valtion t&k-menot suhteessa bruttokansan- tuotteeseen kasvavat tasaisesti 0,8 prosentista 1,2 prosenttiin vuosina 2023–203014. Mallissa valtion t&k-menojen lisäys on mallinnettu t&k-sektorilla maksettavan palkka- tuen kasvun kautta, mikä vähentää t&k-sektorin marginaalisia kustannuksia. 14 Skenaariossa ei oleteta, että yksityiset t&k-investoinnit täydentäisivät julkisia t&k-pa- nostuksia siten, että 4 prosentin t&k-intensiteetti saavutettaisiin. VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2024:58 41 Ensimmäisessä skenaariossa oletetaan, että valtion t&k-menojen lisäys rahoitetaan julkisen sektorin velkasäännön mukaan. Toisessa skenaariossa t&k-menojen lisäys rahoitetaan arvonlisäverolla. Kolmannessa skenaariossa t&k-menojen lisäys rahoite- taan vähentämällä muita julkisia investointeja. Skenaarioiden tulokset on esitetty Kuvi- ossa 2.10. Kuvio 2.10 Valtion t&k-tukien lisäämisen taloudelliset vaikutukset eri rahoitusmuotoja koskevissa skenaariossa Lähde: VM Tarkastelun tulokset viittaavat siihen, että rahoitusmuodolla on merkitystä valtion t&k- menojen lisäämisen taloudellisiin vaikutuksiin. Tulosten mukaan pidemmällä aikavä- lillä t&k-tuet edistävät kokonaistuotannon kasvua, kun uudet innovaatiot parantavat työn tuottavuutta. Aluksi t&k-menojen rahoitus voi syrjäyttää osan kokonaistuotan- nosta, koska osa osaajista siirtyy tutkimus- ja kehityssektorille. Julkisen talouden vel- kaantuminen kasvaa alkuvaiheessa, mutta tuotannon kasvu ja kotitalouksilta kerätyt könttäsummaverot auttavat pienentämään velkasuhdetta pitkällä aikavälillä. Toisessa skenaariossa arvonlisäveron korotusten vaikutukset heikentävät kokonais- tuotannon kehitystä verrattuna tilanteeseen, jossa t&k-menot rahoitetaan velanotolla. Arvonlisäveron korotukset puolestaan alentavat velkasuhdetta, koska kulutus ei mer- kittävästi muutu korkeampien hintojen seurauksena. Mallin rajoitusten vuoksi arvonli- säveron tulonjaollisia vaikutuksia ei kuitenkaan ole otettu laskelmissa huomioon. Kolmannessa skenaariossa t&k-menojen kasvu johtaa julkisten investointien vähene- miseen, mikä tarkoittaa, että uusien innovaatioiden aikaansaama tuotantokasvu ei riitä kompensoimaan alhaisempien investointien aiheuttamaa tuotannon ja työn tuotta- VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2024:58 42 vuuden heikkenemistä. Aluksi julkisten investointien vähentyminen laskee velkasuh- detta, mutta kokonaistuotannon kasvun hidastuminen nostaa velkasuhteen takaisin alkuperäiselle tasolle tarkastelujakson aikana. Näiden tulosten perusteella t&k-menojen rahoittaminen arvonlisäveron avulla näyttää olevan suotuisampaa kokonaistuotannon kasvulle ja voi tehokkaammin tukea julkisen talouden velkaantumisen hillitsemistä verrattuna tilanteeseen, jossa t&k-toiminta ra- hoitetaan vähentämällä julkisia investointeja. Vaikka julkisten investointien leikkaami- nen saattaa lyhyellä aikavälillä pienentää velkasuhdetta, se voi pitkällä aikavälillä hi- dastaa talouskasvua ja lisätä julkisen talouden velkaantumista. Lähteet Abiad, A., Furceri, D., Topalova, P., 2016. The macroeconomic effects of pub- lic investment: Evidence from advanced economies. Journal of Macroe- conomics 50, 224–240. https://doi.org/10.1016/j.jmacro.2016.07.005 Afonso, A., Rodrigues, E., 2024. Is public investment in construction and in R&D, growth enhancing? A PVAR approach. Applied Economics 56, 2875–2899. https://doi.org/10.1080/00036846.2023.2203455 Afonso, A., St. Aubyn, M., 2016. Economic Growth and Public and Private In- vestment Returns. SSRN Journal. https://doi.org/10.2139/ssrn.2789390 Aghion, P., Howitt, P., 2008. The Economics of Growth. The MIT Press. Akcigit, U., Hanley, D., Stantcheva, S., 2022. Optimal Taxation and R&D Poli- cies. Econometrica 90, 645–684. https://doi.org/10.3982/ECTA15445 Becker, B., 2015. Public R&D Policies and Private R&D Investment: A Survey of the Empirical Evidence. Journal of Economic Surveys 29, 917–942. https://doi.org/10.1111/joes.12074 Blanchard, O., Perotti, R., 2002. An Empirical Characterization of the Dynamic Effects of Changes in Government Spending and Taxes on Output. The Quarterly Journal of Economics 117, 1329–1368. Boehm, C.E., 2020. Government consumption and investment: Does the com- position of purchases affect the multiplier? Journal of Monetary Econom- ics 115, 80–93. https://doi.org/10.1016/j.jmoneco.2019.05.003 Caldara, D., Kamps, C., 2008. What are the effects of fiscal policy shocks? A VAR-based comparative analysis. European Central Bank Working Pa- per Series. https://doi.org/10.1016/j.jmacro.2016.07.005 https://doi.org/10.1080/00036846.2023.2203455 https://doi.org/10.2139/ssrn.2789390 https://doi.org/10.3982/ECTA15445 https://doi.org/10.1111/joes.12074 https://doi.org/10.1016/j.jmoneco.2019.05.003 VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2024:58 43 Deleidi, M., Iafrate, F., Levrero, E.S., 2020. Public investment fiscal multipli- ers: An empirical assessment for European countries. Structural Change and Economic Dynamics 52, 354–365. https://doi.org/10.1016/j.strueco.2019.12.004 Fournier, J.-M., 2016. The Positive Effect of Public Investment on Potential Growth (OECD Economics Department Working Papers No. 1347), OECD Economics Department Working Papers. https://doi.org/10.1787/15e400d4-en Gbohoui, W., 2021. Uncertainty and Public Investment Multipliers: The Role of Economic Confidence. IMF Working Papers 2021, 1. https://doi.org/10.5089/9781616356200.001 Gechert, S., 2015. What fiscal policy is most effective? A meta-regression analysis. Oxford Economic Papers 67, 553–580. https://doi.org/10.1093/oep/gpv027 Goemans, P., 2023. The impact of public consumption and investment in the euro area during periods of high and normal uncertainty. Economic Mod- elling 126, 106370. https://doi.org/10.1016/j.econmod.2023.106370 Grossmann, V., Steger, T., Trimborn, T., 2013. Dynamically optimal R&D sub- sidization. Journal of Economic Dynamics and Control 37, 516–534. https://doi.org/10.1016/j.jedc.2012.10.007 Jones, C.I., Williams, J.C., 1998. Measuring the Social Return to R&D*. The Quarterly Journal of Economics 113, 1119–1135. https://doi.org/10.1162/003355398555856 Kraay, A., Kaufmann, D., Mastruzzi, M., 2010. The worldwide governance in- dicators : methodology and analytical issues, Policy Research Working Papers. The World Bank. https://doi.org/10.1596/1813-9450-5430 Matvejevs, O., Tkacevs, O., 2023. Invest one – get two extra: Public invest- ment crowds in private investment. European Journal of Political Econ- omy 102384. https://doi.org/10.1016/j.ejpoleco.2023.102384 Miyamoto, H., Baum, A., Gueorguiev, N., Walker, S., n.d. Growth Impact of Public Investment and the Role of Infrastructure Governance. Papaioannou, S., 2016. Public Investment Multipliers in EU Countries: Does the Efficiency of Public Sector Matter? SSRN Journal. https://doi.org/10.2139/ssrn.2755247 https://doi.org/10.1016/j.strueco.2019.12.004 https://doi.org/10.1787/15e400d4-en https://doi.org/10.5089/9781616356200.001 https://doi.org/10.1093/oep/gpv027 https://doi.org/10.1016/j.econmod.2023.106370 https://doi.org/10.1016/j.jedc.2012.10.007 https://doi.org/10.1162/003355398555856 https://doi.org/10.1596/1813-9450-5430 https://doi.org/10.1016/j.ejpoleco.2023.102384 https://doi.org/10.2139/ssrn.2755247 VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2024:58 44 Petrović, P., Arsić, M., Nojković, A., 2021. Increasing public investment can be an effective policy in bad times: Evidence from emerging EU economies. Economic Modelling 94, 580–597. https://doi.org/10.1016/j.econ- mod.2020.02.004 Pohjola, M., 2020. Teknologia, investoinnit, rakennemuutos ja tuottavuus: Suomi kansainvälisessä vertailussa (No. 2020:5), Työ- ja elinkeinominis- teriön julkaisuja. Työ ja elinkeinoministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978- 952-327-492-1 Ramey, V.A., n.d. The Macroeconomic Consequences of Infrastructure Invest- ment 2020. Roeger, W., Varga, J., In’T Veld, J., 2022. The QUEST III R&D Model, teo- ksessa: Akcigit, U., Benedetti Fasil, C., Impullitti, G., Licandro, O., Sanchez-Martinez, M. (Toimittajat), Macroeconomic Modelling of R&D and Innovation Policies, International Economic Association Series. Springer International Publishing, Cham, s. 109–127. https://doi.org/10.1007/978-3-030-71457-4_6 Saccone, D., Posta, P.D., Marelli, E., Signorelli, M., 2022. Public investment multipliers by functions of government: An empirical analysis for Euro- pean countries. Structural Change and Economic Dynamics 60, 531– 545. https://doi.org/10.1016/j.strueco.2022.01.006 Scandizzo, P.L., Pierleoni, M.R., 2020. Short and Long-Run Effects of Public Investment: Theoretical Premises and Empirical Evidence. TEL 10, 834– 867. https://doi.org/10.4236/tel.2020.104050 The Positive Effect of Public Investment on Potential Growth (OECD Econom- ics Department Working Papers No. 1347), 2016. , OECD Economics Department Working Papers. https://doi.org/10.1787/15e400d4-en Tuottavuuslautakunta, 2024. Tuottavuuden kasvu uudessa ympäristössä : Mi- ten vihreä siirtymä ja geopolitiikka vaikuttavat tuottavuuteen? (No. 2024:47), Valtiovarainministeriön julkaisuja. Valtiovarainministeriö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165837 Van Elk, R., Ter Weel, B., Van Der Wiel, K., Wouterse, B., 2019. Estimating the Returns to Public R&D Investments: Evidence from Production Function Models. De Economist 167, 45–87. https://doi.org/10.1007/s10645-019-09331-3 https://doi.org/10.1016/j.econmod.2020.02.004 https://doi.org/10.1016/j.econmod.2020.02.004 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-492-1 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-492-1 https://doi.org/10.1007/978-3-030-71457-4_6 https://doi.org/10.1016/j.strueco.2022.01.006 https://doi.org/10.4236/tel.2020.104050 https://doi.org/10.1787/15e400d4-en https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165837 https://doi.org/10.1007/s10645-019-09331-3 VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2024:58 45 Liitteet Taulukko 2.3 Tutkimuksia julkisten investointien tehokkuudesta. Tutkimus / julkaisu Tutkimuskysymys Tarkasteltava alue ja aikahorisontti Havainnot ja estimointi tulokset Afonso, A., Ro- drigues, E., 2023. Applied Economics Mikä on julkisten investointien, julkis- ten rakennusinves- tointien ja julkisten t&k-investointien vaikutus kokonais- tuotantoon kehitty- vissä ja kehitty- neissä talouksissa. Kehittyneet ja kehittyvät ta- loudet (yh- teensä 40 maata) 1995-2019 Julkisten investointien vaikutus ko- konaistuotantoon (BKT) riippuu ta- louden kehitysasteesta (kehittynyt vai kehittyvä talous) ja investointien luonteesta. Kehittyville talouksille jul- kisilla investoinneilla on positiivinen vaikutus tuotantoon ja yksityisiin in- vestointeihin. Kehittyneillä talouksilla vaikutukset huomattavasti maltilli- semmat ja vaikutus yksityisiin inves- tointeihin jopa negatiivinen. Julkisten investointien vaikutus ko- konaistuotantoon; kerroin. Koko otos: 1,67; kehittyneet taloudet: 0,87; kehittyvät taloudet: 2.19 Matvejevs A., Tkacevs, O., 2023. European Journal of Politi- cal Economy Syrjäyttääkö vai kasvattaako julkiset investoinnit yksityi- siä investointeja? OECD (34 maata) 1995-2019 Julkisisten investointien kasvulla po- sitiivinen vaikutus yksityisten inves- tointien kasvuun. Etenkin julkiset pa- nostukset elinkeinoelämään liitty- vään infrastruktuuriin ja inhimilliseen pääoamaan kasvattaa yksityisiä pa- nostuksia investointeihin. Julkisten investointien vaikutus yksi- tyisiin investointeihin; kumulatiivinen kerroin. Keskipitkä aikaväli (medi- aani): 2; pitkä aikaväli (mediaani): > 2; pitkä aikaväli Suomi: ≈ 2 Saccone, D., Della Posta, P., Marelli, E., Sig- norelli, M., 2022. Structural Change and Mikä on julkisten investointien ja nii- den alaerien vaiku- tus kokonaistuotan- toon? Eurooppa (31 maata) 1995-2019 Julkisilla (kokonais)investoinneilla positiivinen ja pysyvä vaikutus koko- naistuotantoon. Vaikutukset tuotan- toon merkittäviä etenkin silloin, kun julkiset investoinnit kohdistuvat elin- keinoelämän toiminnan kehittämi- VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2024:58 46 Tutkimus / julkaisu Tutkimuskysymys Tarkasteltava alue ja aikahorisontti Havainnot ja estimointi tulokset Economic Dyna- mics seen, inhimillisen pääoman kasvat- tamiseen tai yleisiin julkisiin palvelui- hin. Julkisten investointien vaikutus ko- konaistuotantoon; kumulatiivinen kerroin. Keskipitkä aikaväli: 2,008 Gbohoui W., 2021. IMF Wor- king Paper Miten makrotalou- dellinen epävar- muus vaikuttaa jul- kisten investointien taloudelliseen te- hokkuuteen? Kehittyneet ja kehittyvät ta- loudet (yh- teensä 72 maata) 1996-2019 Julkisilla investoinneilla positiivinen ja pitkäkestoinen vaikutus kokonais- tuotantoon, yksityisiin investointeihin ja työllisyyteen. Taloudellinen epä- varmuus lisää julkisten investointien positiivista vaikutusta suhdanteesta riippumatta. Taloudellisen epävar- muuden vallitessa julkiset investoin- nit lisäävät yksityisen sektorin luotta- musta, mikä johtaa kokonaistalou- dellisesti positiiviseen lopputulok- seen. Kun Taloudellinen epävar- muus on vähäistä, julkiset investoin- nit heikentävät luottamusta talou- teen. Julkisten investointien samanaikai- nen vaikutus kokonaistuotantoon; jousto. Koko otos: 0.23 % ; kehitty- neet taloudet: 0.55 %; kehittyvät ta- loudet: 0.22 %. Petrovic, P., Ar- sic, M., Nojkovic, A., 2021. Economic Mode- ling Mikä on julkisten kulutusmenojen ja julkisten investoin- tien vaikutus talou- teen EU:n kehitty- vissä talouksissa, kun huomioidaan talouden suh- danne? EU:n kuuluvat Keski- ja Itä- Euroopan maat (CEE10) 1999-2015 Julkisilla investoinneilla positiivinen vaikutus talouden toimntiaan vain matalasuhdanteissa tai heikon ta- louskasvun aikoina. Toisin sanoen, julkisten investointien vaikutus on suhdanne riippuvainen (state depen- dent). Julkisten kulutusmenojen koh- dalla samanlaista positiivista ja tilas- tollisesti merkitsevää vaikutusta ei havaittavissa. Julkisten investointien vaikutus ko- konaistuotantoon; kumulatiivinen kerroin matalasuhdanteessa. Lyhyt VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2024:58 47 Tutkimus / julkaisu Tutkimuskysymys Tarkasteltava alue ja aikahorisontti Havainnot ja estimointi tulokset aikaväli: ≈ 1.1; Keskipitkä aikaväli: 1.46 Boehm, C., 2020. Journal of Montery Eco- nomics Mikä on julkisten investointien ja jul- kisen kulutuksen vaikutus talouteen? OECD 2003- 2016 Julkisen kulutuksen kerroin on suu- rempi kuin julkisten investointien. Julkisella investointishokilla suu- rempi syrjäytysvaikutus, kuin julki- sella kulutusshokilla. Julkisten investointien vaikutus ko- konaistuotantoon; kumulatiivinen ly- hyen aikävälin kerroin: ≈ -0,1 (ei ti- lastollisesti merkitsevä). Deleidi, M., Iafrate, F., Levrero, E.S., 2020. Structural Change and Economic Dy- namics Mikä on julkisten investointien vaiku- tus kokonaistuotan- toon euroalueela? Euroalue (11 maata) 1970-2016 Julkisilla investoinneilla positiivinen vaikutus kokonaistuotantoon. Vaiku- tukset asymmetrisia eri alueiden vä- lillä: Pohjois-Euroopan mailla pie- nemmät vaikutukset kuin Etelä-Eu- roopan mailla. Vaikutukset pienem- mät jos finanssikriisin jälkeinen aika jätetään tarkastelun ulkopuolelle. Julkisten investointien vaikutus ko- konaistuotantoon; kumulatiivinen keskipitkän aikavälin kerroin. Koko otos: > 2; Pohjois-Eurooppa: > 1.8; Etelä-Eurooppa: > 2.5 Miyamoto, H., Gueorguiev, N., Honda, J., Baum, A and Walker S. 2020. International Mo- netary Fund Mikä merkitys in- vestointi projektien hallinolla on julkis- ten investointien ta- loudellisiin vaiku- tuksiin? Kehittyneet, kehittyvät ja matalan tulota- son taloudet (yhteensä 107 maata) 1985-2017 Julkisten investointien vaikutus ta- louden kasvuun on suurempi niissä maissa, missä julkisia investointeja hallinoidaan ja johdetaan paremmin. Julkisten investointien vaikutta- vampi suunnittelu, allokointi ja toteu- tus lisäävät julkisten investointien positiivisia kasvuvaikutuksia. Julkisten investointien vaikutus ko- konaistuotantoon kehittyneissä ta- louksissa; keskipitkän aikavälin VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2024:58 48 Tutkimus / julkaisu Tutkimuskysymys Tarkasteltava alue ja aikahorisontti Havainnot ja estimointi tulokset jousto. Koko otos: 1,2 %; vaikutta- vampi hallinnointi: 3,2 %; heikko hal- linnointi: Vaikutus negatiivinen ja ei tilastollisesti merkitsevä Scandizzo, P., L., Pierleoni, M., R., 2020. Theo- retical Economics Let- ters Kirjallisuuskatsaus julkisten investoin- tien vaikutuksesta talouteen. Julkisilla investoinnelilla suurempi positiivinen vaikutus talouden kas- vuun kuin julkisella kulutuksella (sekä lyhyellä että pitkällä aikavä- lillä). Afonso, A., St. Aubyn, M., 2019. Portu- guese Economic Journal Mikä on julkisten ja yksityisten inves- tointien vaikutus ta- louteen? Suurimassa osassa maita julkisilla investoinneilla on positiivinen vaiku- tus kokonaistuotantoon. Poikkeuk- sena Suomi, Ruotsi, Yhdistynyt ku- ningaskunta, Japani ja Kanada, missä julkisilla investoinneilla on ne- gatiivinen vaikutus kokonaistuotan- toon. Lisäksi julkiset investoinnit syr- jäyttävät yksityisiä investointeja Suo- messa ja viidessä muussa talou- dessa. Julkisten investointien vaikutus ko- konaistuotantoon Suomessa; jousto. Pitkä aikaväli: -0.073 % Abiad, A., Fur- ceri, D., To- palova, P., 2016. Journal of Macroeconomics Mikä on julkisten investointien vaiku- tus talouteen ja mitkä tekijät selittä- vät vaikutuksia? OECD (17 maata) 1985-2013 Julkisilla investoinneilla positiivinen vaikutus talouteen. Vaikutukset kui- tenkin riippuvat talouden suhdan- teesta, rahoituksen saatavuudesta, julkisten investointien hallinan tehok- kuudesta ja rahoitustavasta. Julkisten investointien vaikutus ko- konaistuotantoon; keskipitkän aika- välin jousto. Koko otos: 1,5 %; Mata- lasuhdanne (korkeasuhdanne): 3 % (ei tilastollisesti merkitsevä); tehokas (tehoton) investointien hallinta: 2,6 % (0,7 %) VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2024:58 49 3 Työmarkkinat, väestö, työllisyystoimet Tässä luvussa tarkastellaan työmarkkinoiden kehitystä 2000- luvulla ja pyritään tunnistamaan tulevien vuosien kehitykseen vaikuttavia ilmiöitä. Lisäksi tarkastellaan empiirisesti talouskasvun ja työttömyysasteen välistä yhteyttä ja vertaillaan keskeisten työmarkkinaindikaattorien kehitystä keskeisiin kauppakumppanimaihin. 3.1 Työmarkkinoiden kehitys Suomessa on ennätyksellisen paljon työvoimaa, vaikka työikäinen väestö supis- tui vuosina 2010–2023. Työllisyysaste on kymmenessä vuodessa noussut 5,7 prosenttiyksikköä ikäryhmässä 20–64-vuotiaat ja samaan aikaan työttömyysaste on laskenut 1,1 prosenttiyksikköä (ks. kuvio 3.1). Tämä on johtanut työvoiman huomattavaan kasvuun. Merkittävä osa, 86 prosenttia, työllisten määrän kas- vusta on kohdistunut yksityiselle palvelusektorille, erityisesti informaatio- ja vies- tinnän sekä hallinto- ja tukipalveluiden toimialoille. Jalostuksen toimialoilla työlli- siä on vain hieman enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Varsinkin alkutuotan- nosta ja metsäteollisuudesta työpaikkoja on vähentynyt, kuten myös kaupan alalta. Naisten työllisyysaste on kasvanut selvästi (+ 7 prosenttiyksikköä) enem- män kuin miesten (+4,4 prosenttiyksikköä). Työttömien määrän lasku on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut niukkaa, vaikka työllisten määrä rikkoo ennätyksiä. Työttömyysaste on itse asiassa vaih- dellut kahdeksan prosentin molemmin puolin koko 2000-luvun eikä ole alittanut kuutta prosenttia suhteessa työvoimaan tällä vuosituhannella, ks. Kuvio 3.1. Työttömyysasteen edellinen huippu koettiin vuonna 2015, minkä jälkeen työttö- myysasteen minimi on ollut 6,8 prosenttia vuosina 2019 ja 2022. Naisten ja mies- ten työttömyysaste on laskenut kymmenessä vuodessa lähes saman verran, hie- man päälle prosenttiyksikön. VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2024:58 50 Kuvio 3.1 Työllisyys- ja työttömyysaste vuosina 2000–2026 (%). Lähde: Tilastokeskus, VM 3.1.1 Ikäryhmittäinen kehitys Vuonna 2023 Suomessa oli työikäisiä, eli 15–64-vuotiaita, noin 3,4 milj. henkeä. Nai- sia oli 80 000 vähemmän kuin miehiä . Työikäisen väestön määrä kasvoi aina vuoteen 2010 asti, jonka jälkeen väestön määrä laski yhtäjaksoisesti vuoteen 2021 saakka (ks. kuvio 3.2).Vuonna 2022 työikäisen väestön määrä kääntyi uudelleen kasvuun. Laa- jemmassa ikäryhmässä 15–74-vuotiaat väestön määrän kehitys on ollut vakaampaa. Työikäisen väestön määrän huippu saavutettiin vuonna 2010. Absoluuttisesti työikäi- sen väestön määrä on vähentynyt noin 113 000 henkilöllä vuodesta 2010 vuoteen 2023. Laskusta miesten osuus oli 37 000 henkeä ja naisten 76 000 henkeä. Viimeisen vuoden aikana 15–64-vuotiaiden määrä on lisääntynyt enemmän kuin 15–74-vuotiai- den, kun 65–74-vuotiaiden määrä on vähentynyt 10 000 henkilöllä. 60 62 64 66 68 70 72 74 76 78 80 0 2 4 6 8 10 12 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024* 2026* Työttömyysaste (vasen asteiko) Työllisyysaste 15-64 vuotiaat (oikea asteikko) Työllisyysaste 20-64 vuotiaat (oikea asteikko) VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2024:58 51 Kuvio 3.2 Työikäinen väestö 1990–2023 (1 000 hlöä). Lähde: Tilastokeskut, VM Nettomaahanmuutto on lisääntynyt vuosina 2022-2023 merkittävästi ja kääntänyt työ- ikäisen väestön määrän kasvuun vuonna 2022 (ks. kuvio 3.3). Erityisesti Euroopan Unionin ulkopuolisista maista on muutettu Suomeen huomattavasti kymmenen vuo- den takaista runsaammin samalla, kun maastamuutto Suomesta on vähentynyt. Mer- kittävät Suomeen muuttaneiden henkilöiden lähtömaat olivat viime vuonna Ukraina, ja aiemmin monet Aasian maat, kuten Filippiinit, Sri Lanka, Intia, Bangladesh ja Kiina sekä Turkki ja Venäjä. Vuodesta 2013 ulkomailta muuttaneiden miesten määrä lisääntyi noin 11 000 henki- löllä vuoteen 2022 mennessä ja naisten vajaalla 8 000 hengellä. Ikäluokittain suurin muuttoliike on kohdistunut 25–34-vuotiaisiin, joten aktiiviväestön määrä on kasvanut maahanmuuton seurauksena. Vuonna 2022 15–64-vuotiaiden osuus maahan muutta- neista ulkomaalaisista oli 79 prosenttia. 3000 3200 3400 3600 3800 4000 4200 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 15 - 74v 15 - 64v 20 - 64v VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2024:58 52 Kuvio 3.3 Nettomaahanmuutto maanosittain 2019–2023 (hlöä). Lähde: Tilastokeskus, VM Ulkomailla syntyneid