Yhdenvertainen Suomi Valtioneuvoston toimintaohjelma rasismin torjumiseksi ja hyvien väestösuhteiden edistämiseksi Oikeusministeriön julkaisuja Jus� � eministeriets publika� oner 2021:34Mie� ntöjä ja lausuntoja Betänkanden och utlåtanden Yhdenvertainen Suomi Valtioneuvoston toimintaohjelma rasismin torjumiseksi ja hyvien väestösuhteiden edistämiseksi Oikeusministeriö Helsinki 2021 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:34 Oikeusministeriö © 2021 tekijät ja oikeusministeriö ISBN pdf: 978-952-259-808-0 ISSN pdf: 2490-1172 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2021 Julkaisujen jakelu Distribution av publikationer Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto Publikations- arkivet Valto julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti Beställningar av publikationer Valtioneuvoston verkkokirjakauppa Statsrådets nätbokhandel vnjulkaisumyynti.fi https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ https://vnjulkaisumyynti.fi/ Kuvailulehti 28.10.2021 Yhdenvertainen Suomi Valtioneuvoston toimintaohjelma rasismin torjumiseksi ja hyvien väestösuhteiden edistämiseksi Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:34 Teema Mietintöjä ja lausuntoja Julkaisija Oikeusministeriö Yhteisötekijä Oikeusministeriö, toimintaohjelman valmistelutyöryhmä Kieli suomi Sivumäärä 70 Tiivistelmä Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa linjataan, että rasismia ja syrjintää torjutaan kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla, ja että hallitus laatii rasismin ja syrjinnän vastaisen toimintaohjelman. Lisäksi hallituskaudella laaditaan laaja-alainen hyvien väestösuhteiden edistämisen toimintaohjelma täydentämään valtion kotouttamisohjelmaa. Valtioneuvoston rasismin vastainen ja hyvien väestösuhteiden toimintaohjelma yhdistää nämä kaksi hallitusohjelman tavoitetta. Toimintaohjelman laatimista varten asetettiin 21.3.2020 laajapohjainen valmistelutyöryhmä, jossa ovat olleet edustettuina kaikki ministeriöt ja valtioneuvoston kanslia, Kuntaliitto, Saamelaiskäräjät, Etnisten suhteiden neuvottelukunta, Romaniasiain neuvottelukunta, Folktinget, Ihmisoikeuskeskus ja yhdenvertaisuusvaltuutettu. Työryhmä jatkaa toimintaansa vuoden 2023 loppuun saakka, ohjaten toimintaohjelman toimeenpanoa ja arviointia. Toimintaohjelma perustuu tilannearvioon, jonka pohjalta on asetettu kahdeksan keskeistä tavoitetta sekä 52 toimenpidettä toteutettavaksi eri hallinnonaloilla vuosina 2021-2023. Toimintaohjelmalla pyritään muun muassa purkamaan yhteiskunnan eriarvoistavia rakenteita, edistämään suomalaisen työelämän syrjimättömyyttä, vahvistamaan viranomaisten yhdenvertaisuusosaamista, kasvattamaan tietoisuutta rasismista ja sen eri muodoista sekä kehittämään rasismiin liittyvää tutkimusta ja tiedonkeruuta. Asiasanat rasismin ehkäisy, etniset suhteet, yhdenvertaisuus, poikkihallinnollisuus, syrjintä ISBN PDF 978-952-259-808-0 ISSN PDF 2490-1172 Julkaisun osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-808-0 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-808-0 Presentationsblad 28.10.2021 Ett jämlikt Finland Statsrådets handlingsprogram mot rasism och för goda relationer Justitieministeriets publikationer, Betänkanden och utlåtanden 2021:34 Tema Betänkanden och utlåtanden Utgivare Justitieministeriet Utarbetad av Justitieministeriet, arbetsgruppen för beredning av handlingsprogrammet Språk finska Sidantal 70 Referat I regeringsprogrammet för statsminister Marins regering ingår ett mål om att rasism och diskriminering ska bekämpas inom alla delområden i samhället och att regeringen ska utarbeta ett handlingsprogram mot rasism och diskriminering. Dessutom utarbetas under regeringsperioden ett omfattande handlingsprogram för att främja goda relationer mellan olika befolkningsgrupper och för att komplettera statens program för integrationsfrämjande. Statsrådets handlingsprogram mot rasism och för goda relationer förenar dessa två mål i regeringsprogrammet. För att utarbeta handlingsprogrammet tillsattes den 21 mars 2020 en brett sammansatt beredningsarbetsgrupp med företrädare för alla ministerier och statsrådets kansli, Kommunförbundet, Sametinget, delegationen för etniska ärenden, delegationen för romska ärenden, Folktinget, Människorättscentret och diskrimineringsombudsmannen. Arbetsgruppen fortsätter sin verksamhet till utgången av 2023 och styr genomförandet och utvärderingen av handlingsprogrammet. Handlingsprogrammet baserar sig på en lägesbedömning utifrån vilken åtta centrala mål och 52 åtgärder har ställts upp inom olika förvaltningsområden för åren 2021–2023. Syftet med handlingsprogrammet är bland annat att avveckla ojämlika strukturer i samhället, främja icke-diskriminering i det finländska arbetslivet, stärka myndigheternas kompetens i fråga om likabehandling, öka medvetenheten om rasism och dess olika former samt utveckla forskningen och datainsamlingen om rasism. Nyckelord bekämpning av rasism, etniska relationer, jämlikhet, förvaltningsövergripande verksamhet, diskriminering ISBN PDF 978-952-259-808-0 ISSN PDF 2490-1172 URN-adress http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-808-0 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-808-0 Description sheet 28 October 2021 An Equal Finland Government Action Plan for Combating Racism and Promoting Good Relations between Population Groups Publications of the Ministry of Justice, Memorandums and statements 2021:34 Subject Memorandums and statements Publisher Ministry of Justice, Finland Group author Ministry of Justice, working group for the preparation of the Action Plan Language Finnish Pages 70 Abstract It is stated in the Government Programme of Prime Minister Marin’s Government that racism and discrimination will be combated in all sectors of society and that the Government will draw up an action plan against racism and discrimination. Furthermore, it is stated that the Government will draw up a broad-based action plan for promoting good relations between population groups during the government term to supplement the Government Integration Programme. The Government Action Plan for Combating Racism and Promoting Good Relations between Population Groups has been drawn up to meet these two objectives set in the Government Programme. On 21 March 2020, a broad-based preparatory working group was appointed to prepare the Action Plan. The working group included representatives from all ministries and the Prime Minister’s Office, the Association of Finnish Local and Regional Authorities, the Sámi Parliament, the Advisory Board for Ethnic Relations, the Advisory Board on Romani Affairs, the Swedish Assembly of Finland, the Human Rights Centre and the Non-Discrimination Ombudsman. The working group will continue its operations until the end of 2023, guiding and directing the implementation and evaluation of the Action Plan. The Action Plan is based on a situation assessment, and it includes eight key objectives and 52 measures to be carried out in different branches of government in 2021–2023. The Action Plan aims to dismantle structural inequalities in society, promote non-discrimination in the Finnish working life, strengthen the authorities’ equality competence, raise awareness of racism and its various forms, and develop research and data collection related to racism. Keywords prevention of racism, ethnic relations, equality and non-discrimination, intersectoral approach, discrimination ISBN PDF 978-952-259-808-0 ISSN PDF 2490-1172 URN address http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-808-0 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-808-0 Sisältö Esipuhe.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 1 Toimintaohjelman valmistelun lähtökohdat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 2 Toimintaohjelman valmisteluprosessi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 3 Rasismin vastaisen työn rakenteet Suomessa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 3.1 Rasismin vastainen lainsäädäntö ja laillisuusvalvonta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 3.2 Valtioneuvoston osallistavat rakenteet rasismin ja syrjinnän torjunnan ja hyvien väestösuhteiden edistämisessä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 4 Rasismin torjunta ja väestösuhdepolitiikka yhteiskunnan eri sektoreilla.. . . . . . . . . . . . 21 4.1 Rakenteellisen rasismin torjunta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 4.2 Rasismin vastainen politiikka ja hyvien väestösuhteiden edistäminen eri hallinnonaloilla.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 4.3 Kunnat rasismin vastaisen ja hyvien väestösuhteiden työn edistäjinä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 4.4 Kolmannen sektorin keskeinen rooli rasismin vastaisessa työssä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 5 Rasismi ja väestösuhteet tutkimustiedon ja eri väestöryhmien kokemusten perusteella.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 5.1 Tutkimuskooste rasismin ja syrjinnän kokemuksista.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 5.1.1 Väestöryhmäkohtaista tietoa syrjinnän kokemuksista ja moniperusteinen syrjintä.. . . . . . . . . . . . . 41 5.1.2 Tutkimustietoa väestöryhmien välisistä suhteista.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 5.2 Rasismitilanne ja väestöryhmien väliset suhteet kokemus- ja asiantuntijatiedon valossa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 5.2.1 Maahanmuuttajajärjestöjen ja maahanmuuton parissa työskentelevien näkemyksiä.. . . . . . . . . . . 47 5.2.2 Rasismitilanne ja väestöryhmien väliset suhteet saamelaisten näkökulmasta.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 5.2.3 Nuorten näkemyksiä rasismitilanteeseen ja väestöryhmien välisiin suhteisiin.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51 5.2.4 Kansalaisjärjestöjen näkemyksiä rasismiin ja väestöryhmien välisiin suhteisiin.. . . . . . . . . . . . . . . . . 52 6 Toimintaohjelman linjaukset ja toimenpiteet: Kohti rasismista vapaata Suomea. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 6.1 Linjaukset ja toimenpiteet eri hallinnonaloilla. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59 7 Toimintaohjelman toimeenpano ja seuranta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67 8 Käsitteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68 7 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:34 E S I P U H E Hallitusohjelmassa lupaamme rakentaa Suomea, jossa kiusaamiseen ja rasismiin puutu- taan ja jossa ihmisoikeudet ja ihmisarvo kuuluvat meistä jokaiselle. Hallitusohjelma sisäl- tää useita toimenpiteitä, joilla torjutaan rasismia ja syrjintää yhteiskunnan eri osa-alueilla. Rasismin vastainen ja hyvien väestösuhteiden toimintaohjelma on yksi niistä. Olemme ylpeitä Suomesta yhdenvertaisuuden ja turvallisuuden mallimaana. Monet tutki- mukset ovat kuitenkin tehneet näkyväksi sen, että yhdenvertaisuus ei aina toteudu kaik- kien väestöryhmien kohdalla. Erityisesti näkyviin vähemmistöihin kuuluvat henkilöt koh- taavat arjessaan rasistista häirintää. Huolestuttavaa on myös, että yhteiskuntamme raken- teet eivät riittävästi tue yhdenvertaisuutta koulutuksessa, työelämässä tai viranomaisten kanssa asioidessa. Tämä voi johtaa eriytyneisiin koulutusaloihin ja sitä kautta segregaation lisääntymiseen työmarkkinoilla. Monet kansalaiset ovat esittäneet minulle huolensa yhteiskunnallisen keskusteluilmapiirin kärjistymisestä ja väestöryhmien välisten jännitteiden lisääntymisestä. Yhteiskunnallinen toimintakyky voi olla uhattuna, mikäli eri yhteisöt ja kieliryhmät eivät koe olevansa osa yhteiskuntaa. Vihapuhe ja maalittaminen ovat esimerkkejä ilmiöistä jotka voivat kertoa väestösuhteiden tilan heikkenemisestä ja luottamuksen laskusta. Tällä kehityksellä on tut- kitusti kielteisiä vaikutuksia yhteiskunnallisiin asenteisiin ja eri ryhmien kokemaan turvalli- suuden tunteeseen. Demokratian lujuutta testataan sen kyvyllä käsitellä ja hyväksyä erilaisuutta. Mikä on julkisen vallan rooli tämän muutoksen tekemisessä? Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Yhdenvertaisuus- lainsäädäntö edellyttää aktiivisia toimia syrjintään puuttumiseksi. Julkisella vallalla on myös keskeinen rooli väestösuhteiden kehityksen kannalta. Yhteiskunnalliset rakenteet tunnistavat ja tunnustavat eri väestöryhmien esiin nostamia kysymyksiä ja saattavat yhteen ihmisiä taustoista riippumatta. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. Syrjinnän torju- minen ei ole mielipideasia, vaan lakisääteinen velvollisuus johon viranomaisten, koulutus- ten järjestäjien ja työnantajien on yhdenvertaisuuslainsäädännön nojalla tartuttava. Tämän velvollisuuden täyttämiseksi viranomaisten on etsittävä keinoja tunnistaa, ennalta ehkäistä ja torjua rasismia ja syrjiviä käytäntöjä sekä yleisesti yhteiskunnassa että omassa toiminnassaan. Myös viranomaisten on uskallettava puhua rasismista ja kuunneltava 8 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:34 tarkalla korvalla niitä väestöryhmiä jotka kohtaavat rasismia päivästä toiseen. Rasismi on ongelma jota ei hiljaisuudella voiteta. Käsillä oleva toimintaohjelma kerää yhteen hallituksen toimenpiteitä rasismin torjumiseksi ja hyvien väestösuhteiden edistämiseksi yhteiskunnan eri osa-alueilla. Se on laadittu yhdessä viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden sekä nuorten kesken ja nojaa tutkittuun tietoon rasismista ja sen ilmenemismuodoista Suomessa. Toimintaohjelma annetaan valtioneuvoston periaatepäätöksenä ja sitä tullaan toteuttamaan hallituskauden loppuun saakka. Haluan kiittää kaikki toimintaohjelman valmisteluun osallistuneita sekä sen toteuttamiseen osallistuvia. Meitä kaikkia tarvitaan yhteiskunnallisen muutoksen tekemiseen. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson 9 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:34 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:34 1 Toimintaohjelman valmistelun lähtökohdat Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa linjataan, että rasismia ja syrjintää torjutaan kai- killa yhteiskunnan osa-alueilla, ja että hallitus laatii rasismin ja syrjinnän vastaisen toimin- taohjelman. Lisäksi hallituskaudella laaditaan laaja-alainen hyvien väestösuhteiden edistä- misen toimintaohjelma täydentämään valtion kotouttamisohjelmaa sekä arvioidaan tarve puuttua vakavimpiin järjestäytyneen rasismin muotoihin lainsäädännön keinoin. Perustus- lain 22 § mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutu- minen. Rasismi ja syrjintä ovat ilmiöitä, jotka loukkaavat sen kohteena olevien ihmisarvoa ja estävät oikeuksien toteutumista. Rasismi ja syrjintä vaikuttavat myös kielteisesti eri väes- töryhmien välisiin suhteisiin, vähentävät luottamusta eri ryhmien välillä ja lisäävät turvat- tomuuden tunnetta ja riskiä syrjäytyä yhteiskunnasta. Valtioneuvoston toteuttamaa rasismin ja syrjinnän vastaista politiikka on viime vuosina tehty osana laajempaa kansallista perus- ja ihmisoikeuspolitiikkaa. Erillistä rasismin ja syr- jinnän vastaista toimintaohjelmaa ei ole tehty sitten vuoden 2001 Paavo Lipposen II halli- tuksen etnisen syrjinnän ja rasismin vastainen toimintaohjelman. Suomi on saanut lukuisia suosituksia kansainvälisiltä ihmisoikeussopimusten valvontaelimiltä liittyen rasismiin ja syrjintää puuttumiseen sekä vihapuheen ja viharikollisuudet torjuntaan. EU:n komissio antoi 18.9.2020 tiedonannon Tasa-arvon unioni: EU:n rasismintorjunnan toi- mintasuunnitelma 2020–2025. Tiedonannossa tuodaan esille, että rasismi on EU:n keskeis- ten arvojen vastaista ja että rasismin torjunta edellyttää yhteisiä ja jatkuvia toimia. Toimin- tasuunnitelman toimenpiteiden tavoitteena on tehostaa nykyisiä toimia, saattaa yhteen kaikkien tasojen toimijat sekä parantaa rodulliseen tai etniseen vähemmistöön kuuluvien ihmisten mahdollisuuksia saada äänensä kuuluville. Komissio aikoo käyttää politiikkatoi- mia ja rahoitusohjelmia rasismin ja syrjinnän torjumiseksi mahdollisuuksissa työhön, kou- lutukseen, terveydenhuoltoon, sosiaaliseen suojeluun ja asumiseen. Komissio kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan toimia, joilla ehkäistään lainvalvontaviranomaisten syrjiviä asenteita ja lisäämään viharikosten vastaisen lainvalvontatyön uskottavuutta. Edelleen komissio kehottaa kartoittamaan väkivaltaisen ääriliikehdinnän torjumiseksi toteutetut kansalliset toimet ja määrittelemään puutteita ja parhaita käytäntöjä siihen puuttumi- sessa. Komissio pitää tärkeänä toteuttaa toimia, joilla puututaan rodullisiin ja etnisiin ste- reotypioihin ja kehottaa myös jäsenvaltioita toimimaan samoin. Tiedonanto sisältää lisäksi toimia tiedonkeruun kehittämiseksi, erityisesti rodullisen tai etnisen alkuperän mukaan 10 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:34 eriteltyjen tietojen keruuta. Komissio kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään kansalliset rasismin vastaiset toimintasuunnitelmat vuoden 2022 loppuun mennessä. Komissio aikoo tukea kansallisten toimintasuunnitelmien laatimista esittämällä jäsenvaltioiden viran- omaisten kanssa tehtävän yhteistyön pohjalta keskeiset periaatteet ja osatekijät, joita tar- vitaan tehokkaiden kansallisten rasismin vastaisten toimintasuunnitelmien laatimiseksi. Komissio painottaa kansalaisyhteiskunnan edustajien ja tasa-arvoelinten osallistumisen tärkeyttä kansallisten toimintasuunnitelmien suunnitteluun, täytäntöönpanoon ja arviointiin. Myös YK:n ja kansalaisyhteiskunnan piirissä on laadittu ohjeita kansallisten rasismin vas- taisten toimintaohjelmien laadintaan. YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston (OHCHR) laa- timan ohjeen mukaan kansallisten rasismin vastaisten toimintaohjelmien tulisi sisältää val- tion rasismin vastaisten tavoitteiden ja toimenpiteiden lisäksi tietoa toimenpiteiden vas- tuuviranomaisista, aikatauluista sekä seurantamekanismeista. Euroopan rasismin vastaisten järjestöjen kattojärjestö European Network Against Racism (ENAR) on kerännyt omaan oppaaseensa hyviä käytäntöjä eri maiden rasismin vastaisista ohjelmista sekä määritellyt kriteerit toimintaohjelmien sisältöjen ja valmisteluprosessin osalta. ENAR:in ohjeen mukaan hyvän toimintaohjelman tulisi sisältää tarkat määritelmät käsitteistä, eri rasismin muotojen läpikäyntiä (afrofobia, islamofobia, antisemitismi jne.), tutkimustietoa rasismin ilmenemisestä, laaja-alaisia toimenpiteitä, paikallistason toimintaa sekä selkeät resurssit ja toimeenpanomekanismit. ENAR:in ohjeessa mainitaan myös esi- merkkejä eri maiden, kuten Hollannin, Ranskan ja Ruotsin hallitusten rasismin vastaisista toimintaohjelmista. Esimerkiksi Ruotsin rasismin vastainen toimintaohjelma sisältää toi- menpiteitä tietoisuuden lisäämisen, kasvatuksen ja koulutuksen, rasismin vastaisen politii- kan koordinaation kehittämisen, kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten parantami- sen, verkkovihapuheen ennaltaehkäisyn ja lainsäädännön vahvistamisen osalta. Norjassa hallituksen rasismin vastaisen toimintaohjelman painopisteinä ovat esimerkiksi kohtaami- sen lisääminen, työelämän rasismin torjunta ja lasten ja nuorten kokemaan rasismiin puuttuminen. Tähän toimintaohjelmaan on kerätty Suomen hallituksen toimenpiteet rasismin ja syrjin- nän torjumiseksi ja hyvien väestösuhteiden edistämiseksi. 11 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:34 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:34 2 Toimintaohjelman valmisteluprosessi Oikeusministeriö asetti 18.3.2020 toimintaohjelmaa valmistelevan laajapohjaisen työryh- män. Työryhmän tehtävänä oli toteuttaa tilannearvio rasismin, syrjinnän ja väestösuhtei- den tilasta politiikkaohjelman valmistelun tueksi sekä valmistella toimintaohjelma, joka sisältää eri yhteiskunnan osa-alueita koskevat toimenpiteet rasismin ja syrjinnän torjumi- seksi ja hyvien väestösuhteiden edistämiseksi. Lisäksi tehtävänä oli seurata toimintaohjel- man etenemistä ja laatia yhteenveto toteutetuista toimenpiteistä hallituksen puoliväliarvi- ota varten ja tehdä muut tarpeelliseksi katsomansa ehdotukset koskien rasismin ja syrjin- nän torjuntaa. Valmistelua ohjasi hallituksen oikeusvaltion kehittämisen ja sisäisen turvalli- suuden ministerityöryhmä, joka käsitteli toimintaohjelmaa 28.1.2020, 26.8. ja 16.9.2021 pidetyissä istunnoissa. Toimintaohjelman valmistelutyöryhmä kokoontui valmistelupro- sessin aikana kaikkiaan kahdeksan kertaa. Toimintaohjelman vaihe Aikataulu Lopputulos 1. Arviointivaihe 1.6.2020–31.12.2020 Arviointiraportit 2. Toimenpiteiden suunnitteluvaihe 1.11.2020–28.2.2021 Valtioneuvoston periaatepäätös 3. Toteuttamisvaihe 1.10.2021–31.3.2023 Loppuraportointi Oikeusministeriö koordinoi toimintaohjelman valmistelua valtioneuvostossa (valmistelu- työryhmän pj. osastopäällikkö Johanna Suurpää demokratia ja julkisoikeusosastolta). Toi- menpide-esitykset esitettiin ministerityöryhmälle vuoden 2021 syksyllä. Toimintaohjelma annetaan valtioneuvoston periaatepäätöksenä. Valmistelutyöryhmä jatkaa toimintaohjel- man toimeenpanon seurantaa. Valmisteluprosessin keskeinen osa oli arviointivaihe, jonka aikana pyrittiin rakentamaan kuvaa rasismiin ja väestöryhmien välisiin suhteisiin liittyvistä keskeisistä haasteista Suo- messa. Ohjelman sisältöalueita tarkasteltiin YK:n ihmisoikeusindikaattorimallin mukaisesti rakenteiden, prosessien ja lopputulosten näkökulmista. 12 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:34 TIETOLAATIKKO: YK ihmisoikeusindikaattoritasot Indikaattoritaso Indikaattoritason kuvaus Rakenne Rakenneindikaattorit, joilla kuvataan yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden sekä rasismin torjunnan toteutumista tukevia rakenteita (mm. lainsäädäntö, laillisuusvalvonta, väestöryhmien osallistaminen ja vaikuttamismahdollisuudet). Prosessi Prosessi-indikaattorit, jotka tarkastelevat rasismin torjunnan keinoja eri elämänalueilla ja viranomaisissa (mm. rasismin vastainen politiikka, valtionavustukset). Lopputulos Lopputulosindikaattorit, joilla kuvataan kokemuksia siitä, miten rasismi ja syrjintä koetaan yksilöiden ja yhteisöjen näkökulmista (eri ryhmien omakohtaiset kokemukset). Arviointi perustuu pääasiassa kansallisella ja kansainvälisellä tasolla julkaistujen tutkimus- ten ja selvitysten tuloksiin sekä virallisiin tilastoihin. Tämän tiedon pohjalta laadittiin Syr- jintä Suomessa 2017–2019 -raportti (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ handle/10024/162517 ), joka julkaistiin lokakuussa 2020. Lisäksi tuotettiin kaksi tutkimus- katsausta liittyen väestöryhmien välisten suhteiden edistämiseen: toinen on tutkimuskat- saus myönteisten ryhmäsuhteiden edistämiskeinoista ja toinen taas tuotti tilannekuvaa väestöryhmien välisten suhteiden tilasta Suomessa. Tietoa on koottu myös suoraan tutkijoilta sekä asiantuntijoilta ja kansalaisyhteiskunnan toimijoilta, jotka työskentelevät ruohonjuuritasolla syrjinnän vaarassa olevien ryhmien parissa. Avoin virtuaalinen kuuleminen järjestettiin 19.10.2020. Eri maantieteelliset alueet Suomessa eroavat väestöpohjaltaan merkittävästi ja myös nämä erot haluttiin huomioida arvioinnissa. Alueellisille etnisten suhteiden neuvottelukunnille (7) ja alueellisille romani- asiain neuvottelukunnille (4) sekä Saamelaiskäräjille järjestettiin virtuaalisia työpajoja, joissa keskusteltiin rasismin ilmenemisestä ja rasismin vastaisen työn rakenteista eri alu- eilla. Lisäksi järjestettiin viisi Digiraatia nuorille eri puolella Suomea. Heiltä kysyttiin palau- tetta toimintaohjelmakokonaisuudesta sekä yleisemminkin näkemyksiä rasismin näkymi- sestä nuorten arjessa sekä eri väestöryhmiä edustavien nuorten vuorovaikutuksen toteutumisesta. Oikeusministeriö koordinoi kansallista syrjinnän seurantajärjestelmää, jonka asiantuntija- työryhmä koostuu tutkijoista ja muista tiedonkeruun asiantuntijoista. Asiantuntijatyö- ryhmä kokoontui kahdesti (1.10.2020 ja 8.3.2021) keskustelemaan toimintaohjelman val- mistelusta ja antamaan huomioita arvioinnin sisältöön. Kansalaisyhteiskunnan toimijoita osallistettiin myös toimintaohjelman toimenpiteiden suunnitteluun. Oikeusministeriö lan- seerasi ideakilpailun, jossa pyydettiin ehdotuksia toimenpiteistä. Kilpailun sääntöjen mukaisesti hakija haki valtionavustusta idealle, joka tuli toteuttaa viranomaistahon https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162517 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162517 13 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:34 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:34 toimesta. Lisäksi ideakilpailussa oli erillinen nuorten kategoria tavoitteena osallistaa nuo- ria toimintaohjelman toimeenpanoon. Ideakilpailun hanke-kategoriaan tuli 17 hakemusta, joista 9:lle myönnettiin avustus. Nuorten kategoriaan tuli kaksi hakemusta, joista molem- mille myönnettiin avustus. Lisäksi haaste-kategoriaan tuli yhdeksän ideaa, joita käsiteltiin eri ministeriöiden kanssa toimenpiteistä neuvoteltaessa. Toimenpiteistä käytiin ministeriöiden välisiä keskusteluja, joissa pohdittiin arvioinnista nousseita yleisiä ja sektorikohtaisia haasteita sekä tarvittavia toimenpiteitä ongelmien rat- kaisemiseksi. Keskusteluissa todettiin eri ministeriöissä jo käynnissä olevia toimenpiteitä, jotka liittyvät toimintaohjelman tavoitteisiin sekä pohdittiin uusia tarpeellisia avauksia. Näiden keskustelujen pohjalta laadittiin toimenpidekokonaisuuden runko ja konkreettiset toimenpiteet. Nuorten näkemyksiä on kerätty viidessä digitaalisessa osallisuuspaneelissa eli Digiraadissa. Toimintaohjelmaluonnos lähetettiin työryhmän täydennettäväksi ja kommentoitavaksi 8.2.2021. Korjattu toimintaohjelmaluonnos lähetettiin työryhmän hyväksyttäväksi 9.3.2021. 14 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:34 3 Rasismin vastaisen työn rakenteet Suomessa 3.1 Rasismin vastainen lainsäädäntö ja laillisuusvalvonta Rasismin vastaisuuteen ja väestösuhteiden edistämiseen liittyvä oikeudellinen normisto koostuu kansainvälisistä sopimuksista, perustuslaillisista oikeuksista sekä lukuisista erityis- laeista, joilla kielletään syrjintä, häirintä tai erilainen kohtelu alkuperän, uskonnon ja kielen perusteella eri elämän alueilla sekä kyseistä lainsäädäntöä koskevasta oikeuskäytännöstä. Eduskunnan eri valiokunnat, kansalliset laillisuusvalvojat sekä kansainväliset ihmisoikeus- sopimusten valvontaelimet ovat kiinnittäneet huomiota rasismiin ja syrjintään liittyvän lainsäädännön ja laillisuusvalvonnan kehittämiseen. Kuvioon I on kerätty esimerkkejä kes- keisistä kansainvälisistä sopimuk-sista, EU- ja kansallisesta lainsäädännöstä liittyen rasis- min torjuntaan ja väestösuhteisiin. Nykyinen yhdenvertaisuuslaki on ollut voimassa vuodesta 2015 ja sillä on pantu täytän- töön EU:n rasismi- ja työsyrjintädirektiivit. Laki määrittelee kielletyn syrjinnän perusteet, muodot ja oikeussuojakeinot sekä asettaa viranomaisille, koulutuksen järjestäjille ja työn- antajille velvollisuuksia edistää yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuuslain 8 §:n mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mieli- piteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perus- teella. Hallituksen esityksen mukaan sanalla alkuperä tarkoitetaan sekä etnistä ja Kansallinen lainsäädäntö EU-oikeus Kansainvälinen oikeus ESIMERKIKSI Perustuslaki Tasa-arvolaki Yhdenvertaisuuslaki Rikoslaki Hallintolaki Työturvallisuuslaki Työsopimuslaki Palvelussuhdelainsäädäntö Laki kotoutumisen edistämisestä Koulutuslainsäädäntö ESIMERKIKSI Perusoikeuskirja Rasismidirektiivi Työsyrjintädirektiivi Sukupuolten tasa-arvoa koskevat direktiivit (7) Rasismipuitepäätös Uhrin oikeuksia koskeva direktiivi ESIMERKIKSI YK:n ihmisoikeussopimukset YK:n sopimusvalvontaelinten tulkintakäytäntö YK:n julistukset Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimukset Euroopan ihmisoikeustuomio- istuimen oikeuskäytäntö EN:n sopimusvalvontaelinten tulkintakäytäntö 15 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:34 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:34 kansallista että yhteiskunnallista alkuperää. Se pitää sisällään myös rikoslaissa nimenomai- sesti mainitut perusteet ”rotu” ja ”ihonväri”. Yhdenvertaisuuslaki määrittelee seuraavat syrjinnän muodot: y Välitön syrjintä (10 §): Henkilöä kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai voitaisiin kohdella vastaavassa tilanteessa. y Välillinen syrjintä (13 §): Näennäisesti yhdenvertainen sääntö, peruste tai käytäntö saattaa jonkun muita epäedullisempaan asemaan henkilöön liitty- vän syyn perusteella. y Häirintä (14 §): Henkilön ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti louk- kaava käyttäytyminen, jolla luodaan henkilöä halventava tai nöyryyttävä taikka häntä kohtaan uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri. y Ohje tai käsky syrjiä (8 §): Syrjintään liittyvä tai syrjinnän aikaansaamiseksi annettu opastus, toimintaohje tai velvoite. y Kohtuullisten mukautusten epääminen (15 §): Viranomainen, koulutuksen järjestäjä, työnantaja sekä tavaroiden tai palvelujen tarjoaja, joka jättää teke- mättä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, joilla vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus turvataan, syyl- listyy syrjintään. y Syrjivän työpaikkailmoittelun kielto (17 §): Työnantaja ei saa avoimesta työpaikasta, virasta tai tehtävästä ilmoittaessaan oikeudettomasti edellyttää hakijoilta tässä laissa tarkoitettuja henkilöön liittyviä ominaisuuksia tai seikkoja. y Vastatoimen kielto (16 §): Henkilöä ei saa kohdella epäsuotuisasti eikä hänelle kielteisiä seurauksia aiheuttavalla tavalla sen vuoksi, että hän on vedonnut yhdenvertaisuuslaissa säädettyihin oikeuksiin tai velvollisuuksiin, osallistunut syrjintää koskevan asian selvittämiseen tai ryhtynyt muihin toi- menpiteisiin yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. Yhdenvertaisuuslakia koskevan hallituksen esityksen (HE 19/2014 vp) mukaan yhdenver- taisuuslakia voidaan kuitenkin tasa-arvolain lisäksi soveltaa tilanteisiin, joissa on kysymys paitsi sukupuoleen perustuvasta myös ehdotetussa laissa kiellettävästä syrjinnästä (moni- perusteinen syrjintä). Tällaisesta tilanteesta voi olla kysymys esimerkiksi silloin, kun henki- löä ilman hyväksyttävää syytä kohdellaan muihin verrattuna eri tavalla sekä hänen suku- puolensa että ikänsä perusteella. Tasa-arvolakia ei sovelleta tilanteisiin, joissa ei ole kysy- mys sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä. Ehdotetun lain soveltamisalaan kuuluisivat näin ollen kaikki muut erilaisen kohtelun tilanteet, mukaan luettuna sellainen moniperus- teinen syrjintä, jossa kaksi tai useampi henkilöön liittyvä seikka vain yhdessä johtavat sii- hen, että henkilön erilainen kohtelu on kiellettyä syrjintää (risteävä syrjintä). Näissä tilan- teissa sukupuoli sinänsä voi olla yksi tällainen seikka. 16 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:34 Yhdenvertaisuuslain mukaan viranomaisten, koulutuksen järjestäjien sekä työnanta- jien tulee arvioida ja edistää yhdenvertaisuutta omassa toiminnassaan. Yhdenvertaisuus- lain 5 § mukaan viranomaisen on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnas- saan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämi- seksi. Viranomaisella on oltava suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuu- den edistämiseksi. Koulutuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän oppilaitoksen (6 §) on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toi- menpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Työnantajalla (7 §), jonka palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, on oltava suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Eduskunnan valiokunnista perustuslakivaliokunta (PeV) sekä työelämä- ja tasa-arvovalio- kunta (TyV) ovat kiinnittäneet mietinnöissään huomiota yhdenvertaisuuslain kehittämis- tarpeisiin1. Molemmat valiokunnat ovat nähneet tarpeelliseksi selvittää, liittyykö työelä- män valvonnan jättämiseen yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivallan ulkopuolelle ongel- mia. Valiokunnat ovat myös katsoneet tarpeelliseksi selvittää hyvityksen käsittelyä yhden- vertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on nostanut eduskun- takertomuksessaan esille lainsäädännön kehittämistarpeita. Valtuutetun mukaan yhden- vertaisuuslain uudistamisessa tulisi esimerkiksi vahvistaa syrjinnän kieltoja, syrjinnän uhrin oikeussuojaa sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimivaltaa. Lisäksi yhden- vertaisuusvaltuutettu ehdottaa muutoksia ulkomaalaislakiin ja vastaanottolakiin sekä parannuksia ilman oleskelulupaa oleskelevien henkilöiden asemaan. Hallitusohjelman mukaan hallitus tulee toteuttamaan yhdenvertaisuuslain osittaisuudis- tuksen. Yhdenvertaisuuslaki antaa laajaa suojaa syrjinnältä, mutta lain toimeenpanoa tulee tehostaa entisestään. Oikeusministeriön teettämässä, vuonna 2019 käynnistyneessä yhdenvertaisuuslain arviointihankkeessa tarkasteltiin vuonna 2015 uudistetun yhdenver- taisuuslain vaikutuksia syrjintää kokeneiden oikeussuojaan, syrjinnän ehkäisemiseen ja yhdenvertaisuuden edistämiseen. Arvioinnin aineisto koostui tuomioistuinten, valvontavi- ranomaisten ja laillisuusvalvojien kantelu- ja ratkaisuaineistoista, asiantuntija- ja sidosryh- mähaastatteluista sekä työelämälle suunnatuista haastatteluista ja kyselystä. Tutkimuk- sessa tunnistettiin säädöstason kehittämistarpeita, jotka liittyvät muun muassa häirinnän määritelmään, yhdenvertaisuusvaltuutetun mahdollisuuteen viedä syrjintäasioita yhden- vertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan uhria nimeämättä ja erilaisen kohtelun oikeuttamis- perusteisiin työelämässä. Suurimmat haasteet yhdenvertaisuuslain tavoitteiden toteutu- miselle liittyivät selvityksen mukaan kuitenkin lain täytäntöönpanoon ja siihen, miten eri syrjintäperusteilla tapahtuva syrjintä valikoituu eri oikeussuojakanaviin. Valikoitumisen vuoksi syrjinnän seuraamuksetkin ovat käytännössä syrjintäperusteittain eriytyneitä. Lain 1 PeVl 31/2014 vp; TyVM 11/2014 vp 17 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:34 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:34 täytäntöönpanon kannalta on tärkeä huomata, että arvioinnin perusteella yhdenvertai- suuden edistämisvelvollisuus ei vielä toteudu riittävällä tavalla ja suunnitelmat jäävät irral- lisiksi organisaation muusta toiminnasta. Hyvien väestösuhteiden edistäminen on keskeinen osa kotouttamislain tavoitteita. Kunnan ja muiden paikallisten viranomaisten kotoutumisen edistämisen tavoitteena on lain mukaan tukea paikallisesti tai seudullisesti kansainvälisyyttä, tasa-arvoa ja yhdenver- taisuutta sekä edistää myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien välillä. Tavoitteena on lisäksi edistää hyviä etnisiä suhteita, kulttuurien välistä vuoropuhelua, maahanmuutta- jaryhmien osallisuutta sekä tukea mahdollisuuksia oman kielen ja kulttuurin säilyttämi- seen. Kunnan kotouttamisohjelman sisältöihin voi lain mukaan liittyä suunnitelma hyvien etnisten suhteiden ja kulttuurien välisen vuoropuhelun edistämisestä. Työ- ja elinkeinomi- nisteriö valmistelee parhaillaan hallituksen kotouttamispoliittista selontekoa ja se tulee toimimaan pohjana kotouttamislakia koskevalla muutostyölle. Kotouttamislain muuttami- sen yhteydessä tullaan vahvistamaan hyvien väestösuhteiden edistämistä koskevaa sään- telyä kotouttamisselonteon linjausten mukaisesti. Kansainväliset ihmisoikeussopimusten valvontaelimet ovat antaneet Suomelle lukui- sia suosituksia liittyen rasismin torjuntaan sekä väestösuhteiden edistämiseen liittyvään lainsäädäntöön. Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevaa kansainvälistä yleissopi- musta valvova YK:n TSS-komitea antoi maaliskuussa 2021 Suomelle suosituksensa koskien hallituksen seitsemättä määräaikaisraporttia. Komitean mukaan Suomen tulisi tarkastella ja vahvistaa syrjinnän vastaista oikeudellista suojaa sekä laillisuusvalvojien asemaan lain- säädännön tehokkaaksi toimeenpanemiseksi. Komitea myös suosittaa ihmisoikeuksia kos- kevaa koulutusta tuomareille ja muille lainkäyttöviranomaisille sekä pitää tärkeänä, että Suomessa valmistellaan kansallinen rasismin ja syrjinnän torjunnan toimintaohjelma. Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaa kansainvälistä yleissopimusta val- vova YK:n ihmisoikeuskomitea antoi niin ikään Suomen seitsemättä maaraporttia koskevat suosituksensa maaliskuussa 2021. Komitea muun muassa katsoo, että Suomen tulisi vah- vistaa perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointia säädösvalmistelussa, kehittää syrjinnän vastaista lainsäädäntöä ja tarkastella yhdenvertaisuusvaltuutetun mandaattia, harkita yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan mahdollisuutta antaa hyvitystä suoraan syrjin- nän uhrille, lisätä suuren yleisön tietoisuutta syrjinnän vastaisesta lainsäädännöstä sekä lisätä esimerkiksi etnisiin vähemmistöihin kuuluvien naisten osallisuutta julkisen ja yksityi- sen sektorin eri tasoilla. Lisäksi komitea katsoo, että Suomen tulisi tuplata toimet syrjinnän, vihapuheen ja syrjintään ja väkivaltaan kiihottamisen torjumiseksi sekä vahvistaa vihapu- heeseen liittyvää tiedonkeruuta ja raportointia sekä kouluttaa ja lisätä eri toimijoiden tie- toisuutta vihapuheen ja viharikollisuuden osalta. 18 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:34 YK:n rotusyrjinnän poistamista käsittelevä komitea on kaikkinaisen rotusyrjinnän pois- tamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen täytäntöönpanon valvonnassa puoles- taan kiinnittänyt huomioita lainkäyttöviranomaisten kouluttamiseen, ILO:n yleissopimuk- sen 169 ratifioimiseen, maasta poistamista koskevan lainsäädännön syrjimättömyyteen, Durbanin julistuksen ja toimintaohjelman seurantaan sekä yhteistyön vahvistamiseen rasismin vastaisten järjestöjen ja viranomaisten välillä. Naisten syrjinnän poistamista käsittelevä komitea on kiinnittänyt muun muassa huo- mioita maahanmuuttajanaisten sekä romaninaisten asemaan. Muilta kansainvälisiltä ihmisoikeusmekanismeilta Suomi on saanut useita suosituksia liittyen rasismin torjuntaan sekä väestösuhteiden edistämiseen. YK:n ihmisoikeusneuvos- ton yleismaailmallisessa määräaikaistarkastelussa (Universal Periodic Review) Suomi sai suosituksia rasismin ja muukalaisvihan torjuntaa koskevan lainsäädännön vahvistamiseksi. Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio (European Commission Against Racism and Intolerance, ECRI) julkaisi syyskuussa 2019 Suomea koskevan viiden- nen raporttinsa. Raportti sisältää 20 suositusta rasismin ja suvaitsemattomuuden torjumi- seksi. ECRI suosittaa muun muassa yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivallan muuttamista siten, että siihen sisältyisi oikeus tutkia yksittäisiä, väitettyä työelämän syrjintää koskevia tapauksia ja oikeus nostaa kanteita tuomioistuimessa omasta aloitteestaan. Valtioneuvosto pitää Euroopan unionin rasismia ja muukalaisvihaa koskevan pui- tepäätöksen (2008/91/JHA) tehokasta täytäntöönpanoa tärkeänä keinona rasismin torju- miseksi. Suomi on pannut puitepäätöksen kansallisesti täytäntöön vuonna 2011 samaan aikaan Euroopan neuvoston tietoverkkorikoksia koskevan sopimuksen rasisminvastaisen lisäpöytäkirjan kanssa. EU:n komissio on arvioinut puitepäätöksen toimeenpanoa kaikissa jäsenmaissa. Suomea koskeva arvio annettiin helmikuussa 2021. Komission arvion mukaan Suomen lainsäädännön avulla ei voi määrätä tehokkaita ja toimivia seurauksia, joilla voi- daan kitkeä rasismia ja muukalaisvihaa. Komission arvion mukaan keskeisiä ongelmia on esimerkiksi se, että rasismiin tai vihapuheeseen liittyviä rikoksia ei voida tutkia eikä niistä voida nostaa syytteitä ilman uhrin tekemää ilmoitusta tai syytöstä. Komission arvion mukaan Suomessa on myös pantu virheellisellä tavalla täytäntöön säännös väkivaltaan yllyttämisestä koskevasta vihapuheesta. Lisäksi Suomessa ei komission mukaan ole krimi- nalisoitu vihapuhetta, joka kohdistuu rodun, ihonvärin, uskonnon, syntyperän taikka kan- sallisen tai etnisesti määräytyvän ihmisryhmän yksittäiseen jäseneen. Suomessa ei ole myöskään kriminalisoitu vihapuheen erityisten muotojen eli kansainvälisten rikosten ja holokaustin julkista puolustelua, kieltämistä tai törkeää vähättelyä. EU-komissio on laati- nut suositukset syrjinnän vastaisen lainsäädännön valvontaviranomaisista (https://eur-lex. europa.eu/eli/reco/2018/951/oj). https://eur-lex.europa.eu/eli/reco/2018/951/oj https://eur-lex.europa.eu/eli/reco/2018/951/oj 19 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:34 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:34 Hallitusohjelman mukaisesti arvioidaan tarve puuttua vakavimpiin järjestäytyneen rasis- min muotoihin lainsäädännön keinoin. Oikeusministeriö asetti syksyllä 2019 hankkeen, jonka tehtävänä on laatia arviomuistio siitä, vastaavatko järjestäytyneeseen rasismiin liitty- vät rikoslain säännökset YK:n rotusyrjintäsopimuksen määräyksiä ja ovatko ne muutenkin riittävän selviä ja kattavia. Hallitusohjelman mukaan rangaistuksen koventamisperusteeksi lisätään rikoksen tekeminen uhrin sukupuoleen liittyvän vihamotiivin vuoksi. Myös laiton uhkaus, joka tehdään työtehtävän tai julkisen luottamustehtävän vuoksi, on tarkoitus muuttaa virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi. Eduskunnalle on helmikuussa 2021 annettu hallituksen esitys, jossa ehdotetaan sukupuolen lisäämistä rikoslain koventamis- perusteiden listalle. 3.2 Valtioneuvoston osallistavat rakenteet rasismin ja syrjinnän torjunnan ja hyvien väestösuhteiden edistämisessä Valtioneuvoston yhteydessä toimii useita neuvottelukuntia, joissa käsitellään rasismin ja väestösuhteiden kannalta keskeisiä kysymyksiä. Ulkoministeriön yhteydessä on kansainvä- listen ihmisoikeusasiain neuvottelukunta, jonka jäsenistö koostuu kaikkien eduskuntaryh- mien edustajista sekä ihmisoikeustyötä tekevien kansalaisjärjestöjen edustajista. Oikeus- ministeriön yhteydessä toimivat etnisten suhteiden neuvottelukunta, kieliasianneuvotte- lukunta, viittomakieliasioiden neuvottelukunta ja kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvotte- lukunta. Sosiaali- ja terveysministeriössä toimii valtakunnallinen romaniasiain neuvottelu- kunta ja aluehallintovirastojen (AVI) yhteydessä neljä alueellista romaniasiain neuvottelu- kuntaa. Etnisten suhteiden neuvottelukunnan yhteydessä toimii seitsemän alueellista etnisten suhteiden neuvottelukuntaa, joiden toimintaa tuetaan ELY-keskusten kautta. Neu- vottelukuntien toimintaan osallistuu lukuisia eri kulttuuri-, uskonto- ja kieliryhmiä edusta- via kansalaisjärjestöjä sekä poliittisia puolueita eri puolelta Suomea. Lisäksi oikeusministe- riö on järjestänyt vuosittain saamelaisasioiden neuvottelupäiviä, joihin on kutsuttu eri viranomaisia, saamelaiskäräjät sekä saamelaisia edustuvia kansalaisjärjestöjä. Kansalaisjärjestöjen mahdollisuutta osallistua politiikan valmisteluun tuetaan myös kuule- mismenettelyn avulla. Valtioneuvoston antoi periaatepäätöksen säädösvalmistelun kuule- misohjeeksi vuonna 2016. Kuulemisohje ohjaa ministeriöiden säädösvalmistelua. Kuulemi- sessa sidosryhmille ja kansalaisille annetaan mahdollisuus ottaa kantaa valmisteilla ole- vaan säädösehdotukseen. Valmistelussa tulisi kuulla tasapuolisesti eri sidosryhmiä ja int- ressitahoja. Menetelmiä valittaessa tulee huomioida yhdenvertaiset osallistumismahdolli- suudet ja kielelliset oikeudet. Kuuleminen voidaan tehdä esimerkiksi kuulemistilaisuu- dessa, sähköisesti hyödyntämällä demokratia.fi -palveluita tai perinteisellä 20 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:34 lausuntopyynnöllä. Säädösvalmistelun yhteydessä tulisi toteuttaa yhdenvertaisuusvaiku- tusten arviointeja, joissa arvioidaan säädösesitysten vaikutuksia eri syrjinnän vaarassa ole- vien ryhmien kuten etnisten ja uskonnollisten ryhmien näkökulmista. Useat ministeriöt ovat hyödyntäneet Erätauko-säätiön Erätaukodialogeja (www.eratauko.fi) vuorovaikutuk- sen ja osallisuuden lisäämiseksi erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien osal- listamiseksi. Menetelmää on käytetty eri yhteyksissä yhteisen ymmärryksen kasvattami- seksi sekä sidosryhmien ja kansalaisten uudenlaisen osallistamisen mahdollistamiseksi muun muassa osana tulevaisuusselontekoa, virkamiehille suunnatuissa poikkeusajan dia- logeissa, kansallisessa demokratiaohjelmassa 2025 sekä luonnonsuojelulain valmistelussa. Lainsäädäntöön ja rakenteisiin liittyvät toimintaohjelman linjaukset • Valmistellaan yhdenvertaisuuslain osittaisuudistus ja tehostetaan yhdenvertaisuuden edistämisvelvollisuuden toimeenpanoa • Parannetaan valtioneuvoston sisäistä koordinaatiota rasismin ja syrjinnän torjunnan tehostamiseksi • Huomioidaan syrjinnän ja rasismin vastaisen työn vahvistaminen teemana osana tulosohjausprosessia kaikilla hallinnonaloilla. • Vahvistetaan paikallisia ja alueellisia rasismin vastaisen ja hyvien väestösuhteiden työn rakenteita • Kehitetään saavutettavampia kuulemisen rakenteita ja keinoja, joiden avulla varmistetaan syrjinnän vaarassa olevien ryhmien vaikuttamismahdollisuudet http://www.eratauko.fi 21 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:34 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:34 4 Rasismin torjunta ja väestösuhdepolitiikka yhteiskunnan eri sektoreilla Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Viran- omaisten keinot ennaltaehkäistä ja puuttua rasismiin sekä edistää hyviä väestösuhteita liittyvät eri hallinnonalojen rasismin vastaiseen politiikkaan, yhdenvertaisuuden edistämi- seen, resurssiohjaukseen, kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten tukemiseen, rasis- mia koskevan tiedon keräämiseen sekä toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat eri väestöryh- mien kuten eri kieli- ja uskonnollisten ryhmien, saamelaisten, romanien ja maahanmuutta- jaryhmien oikeuksien edistämiseen. Eri hallinnon aloilla on tehty, on meneillään tai valmis- teilla erilaisia toimenpiteitä, jotka liittyvät toimintaohjelman tavoitteisiin. Ministeriöt ohjaavat hallinnonalojaan yhdenvertaisuuden edistämisessä tulos- ja infor- maatio-ohjauksen keinoin. Varsinaista ministeriöiden välistä koordinaatiorakennetta rasis- min vastaisen politiikan osalta ei tällä hetkellä ole. Rasismiin liittyviä kysymyksiä käsitel- lään erityisesti valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusverkostossa, kotouttamisen yhteis- työryhmässä sekä sisäisen turvallisuuden ryhmässä. Lisäksi oikeusministeriö on asettanut syrjinnän seurantajärjestelmän, joka koordinoi ja kehittää syrjintään liittyvää tiedonke- ruuta ja kansallista seurantaa. 4.1 Rakenteellisen rasismin torjunta Rakenteellisesta rasismista puhuttaessa tarkastellaan yhteiskunnallisia instituutioita, nii- den toimintatapoja sekä eri taustaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia instituutiossa ja käyttää niiden tarjoamia palveluita. Rakenteellista rasismia voi esiintyä muun muassa viranomaistoiminnassa, työelämässä, koulutuksessa ja muissa palveluissa esimerkiksi siten, että näennäisesti neutraalit käytännöt ja rakenteet tosiasiallisesti sulkevat pois osan ihmi- sistä. Yhdenvertaisuussuunnittelu on tärkeä instrumentti rakenteellisen rasismin ja välilli- sen syrjinnän tunnistamisen, ennalta ehkäisyn ja torjumisen näkökulmista. Ministeriöiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelua on kehitetty viime vuosien aikana ja suunnitte- lun tilanne on arvioitu oikeusministeriön kyselyllä sekä yhdenvertaisuuslain toimivuustut- kimuksen yhteydessä. 22 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:34 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelu ministeriöissä Ministeriö Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tilanne UM Ulkoministeriön henkilöstöpoliittinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma kattaa vuodet 2019–2021. Ohjelman yhtenä painopisteenä on työyhteisöjen moninaisuuden edistäminen ja moninaisuuden johtamisen tukeminen. Ohjelmaa päivitetään ja sen toteutumista seurataan ministeriön johtoryhmässä yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Osana ohjelman toimeenpanoa hyväksyttiin vuodet 2019 – 2021 kattava yleinen koulutussuunnitelma. VM Valtionvarainministeriön toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on juuri valmistunut ja suunnitelman mukaan mm. jokaisen VM:n hallinnonalan viraston tulee laatia oma toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmansa, ja ministeriö seuraa niiden toteutumista osana tulosohjausprosessia. LVM Liikenne- ja viestintäministeriön ja hallinnonalan yhteinen suunnitelma toiminnallisesta tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta vuosille 2019–2021 julkaistiin joulukuussa 2018. Hallinnonalan yhteinen toiminnallisen tasa-arvon työryhmä seuraa raporttien avulla toimenpiteiden toteutumista. PLM Puolustusministeriö ohjaa hallinnonalaansa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelussa. PLM – PV väliseen tulossopimukseen on kirjattu tasa- arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvät tulostavoitteet. PLM valvoo tulostavoitteiden toteutumista PV:n tulos- ja vuosiraporttien perusteella. SM Sisäministeriöllä on toiminnallinen suunnitelma vuosille 2020–2021, mutta päivitys- ja arviointityö käynnissä, samoin kuin hallinnon alalla. MMM Maa- ja metsätalousministeriön yhdistetty henkilöstöpoliittinen ja toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma kattaa vuodet 2018–2022. YM Ympäristöministeriöllä on toiminnallinen tasa-arvo-ja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille 2018–2023. STM Sosiaali- ja terveysministeriöllä on toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille 2021–2025 TEM Työ- ja elinkeinoministeriöllä on toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2020–2023. Ohjelman mukaan kehitetään ministeriön ja hallinnonalan toimia yhdenvertaisuuden tavoitteellisessa edistämisessä ja varmistetaan, että TEM-konsernin virastot ovat laatineet yhdenvertaisuussuunnitelmat. OKM Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on henkilöstöpoliittinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille 2020–2021 sekä toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille 2020 – 2023. Ministeriön johto ja toiminnallisen tasa-arvon työryhmä seuraavat suunnitelmien toimeenpanoa. OM Oikeusministeriöllä on yhdistetty toiminnallinen ja henkilöstöpoliittinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille 2021–2025. VNK Valtioneuvoston kanslian toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma kattaa vuodet 2019– 2022. Kanslian yhdenvertaisuussuunnitelmaa valmistellaan parhaillaan. 23 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:34 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:34 Monimuotoisten työntekijöiden vähyys esimerkiksi julkisella sektorilla voi kertoa raken- teellisista esteistä joidenkin väestöryhmien osalta. Ministeriössä on tunnistettu tarve lisätä moninaisuutta henkilöstössä sekä kehittää eri hallinnonalojen viranomaisten osaamista yhdenvertaisuus- ja vähemmistökysymyksissä. Työ- ja elinkeinoministeriön vetämän työ- elämän monimuotoisuusohjelman puitteissa toteutetaan lukuisia toimenpiteitä, joilla lisä- tään työnantajien monimuotoisuusosaamista. Tavoitteena on, että ohjelmalla paranne- taan rasismiin ja syrjintään liittyvää osaamista ja ymmärrystä julkisella sektorilla sekä työl- listymistä edistävissä julkisissa palveluissa. Sisäministeriön hallinnonalalla Poliisiammatti- korkeakoulussa on käynnissä kehittämishanke, jonka tavoitteena on vahvistaa etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluvien henkilöiden rekrytointia poliisiopintoihin. Ulkoministeriö käyttää ulkoista asiantuntijapalvelua avoimissa ulkopuolisissa ministeriörekrytoinneissa, jonka tarkoituksena on muun muassa vahvistaa yhdenvertaisuuden toteutumista. Lisäksi ulkoministeriö selvittää mahdollisuutta anonyymin rekrytoinnin käyttöön mahdollisuuk- sien mukaan. Myös VM:ssä on käynnistetty pohdintaa keinoista lisätä valtionhallinnon henkilöstön monimuotoisuutta. Eri hallinnonaloilla on toteutettu koulutuksia viranomaisten osaamisen kehittämiseksi yhdenvertaisuus- ja syrjimättömyyskysymyksissä. Esimerkiksi valtionvarainministeriö pyr- kii lisäämään henkilöstönsä osaamista yhdenvertaisuuden ja hyvien väestösuhteiden edis- tämisessä. Virkamiehiä on osallistunut Erätauko-menetelmän koulutuksiin ja lainvalmisteli- joille on järjestetty koulutusta yhdenvertaisuudesta. Ulkoministeriön kansainvälisten asioi- den valmennuskurssilla, jonka kautta pääsääntöisesti rekrytoidaan uusia virkamiehiä, on koulutusmoduuli ihmisoikeuksista, jossa käsitellään myös väestöryhmien yhdenvertai- suutta ja rasismin vastaisia toimia. Valtioneuvoston kanslia vastaa hallituksen viestintästrategiasta, jossa on kiinnitetty erityi- sesti huomiota eri kieliryhmien tarpeisiin (kansalliskielet, saamen kielet, viittomakieliset sekä muun kieliset). Valtioneuvoston kanslia on kehittänyt uusille viranhaltijoille suunnat- tua perehdyttämisaineistoa VN-passia ja siihen on lisätty koulutuspaketti tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Hallitusohjelman mukaisesti laadittiin Kuntaliiton johdolla Julkisen hallinnon strategia, jolla pyritään uudistamaan suomalaisen julkisen hallinnon toimintata- poja vastaamaan yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin (https://vm.fi/julkisen-hallin- non-strategia). Moninaisuus ja yhdenvertaisuus ovat strategiaan kirjattuja periaatteita, joita seuraamalla otetaan eri ihmisryhmät mukaan ja rakennetaan yhteenkuuluvuuden ja oikeudenmukaisuuden tunnetta ja siten hallinnon legitimiteettiä. Rakenteellinen rasismi voi heikentää eri taustaisten ihmisten luottamusta viranomaisiin. VM on tilannut OECD:ltä Suomen hallintoa koskevan luottamusarvioinnin, jonka tulokset julkaistiin toukokuussa 2021. Arviointi tarkastelee kansalaisten luottamusta hallinnon ins- tituutioihin ja tarjoaa tietoa siitä, miten hallinto voi kehittää toimintaansa luottamuksen ansaitsemiseksi. Luottamuksen lisääminen on väestösuhdepolitiikan keskeinen tavoite. https://vm.fi/julkisen-hallinnon-strategia https://vm.fi/julkisen-hallinnon-strategia 24 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:34 Lisäksi VM on tilannut OECD:ltä Kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuudet Suomessa -arvioinnin (Civic Space Scan). Arvioinnin tulokset julkaistiin kesäkuussa 2021. Arviointi tarjoaa suosituksia, jotka auttavat edistämään ja suojelemaan kansalaisyhteiskunnan toi- mintamahdollisuuksia Suomessa. Arvioinnissa tarkastellaan myös rasismin, syrjinnän, viha- puheen ja viharikosten vastaisia toimia. 4.2 Rasismin vastainen politiikka ja hyvien väestösuhteiden edistäminen eri hallinnonaloilla Toimintaohjelman valmisteluun liittyvässä arvioinnissa rasismiin ja väestösuhteiden edis- tämiseen liittyviä toimenpiteitä löytyi erityisesti yhdenvertaisuus-, perus- ja ihmisoikeus-, kielellisten oikeuksien, turvallisuus-, työelämä-, maahanmuutto-, kotoutumis-, asunto-, kulttuuri-, liikunta-, koulutus- ja nuorisopolitiikan aloilta sekä väestöryhmäkohtaisessa politiikassa kuten romani- ja saamelaispolitiikassa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka, kansainvälinen ihmisoikeuspolitiikka, kehityspolitiikka ja konsulipalvelut Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan arvopohjassa on keskeistä ihmisoikeuksien, oikeus- valtioperiaatteen, demokratian, rauhan, vapauden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edis- täminen kaikessa kansainvälisessä toiminnassa. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on ihmisoikeusperustaista, mikä tarkoittaa ihmisoikeusvaikutusten arviointia kaikessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa toiminnassa. Suomen toiminnan lähtökohtana on ihmisten yhdenvertaisuus niin kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien kuin taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksienkin täytäntöönpanossa. Suomi korostaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja tukee kansainvälisiä ponnisteluja, joiden tavoitteena on sukupuolten tasa-arvon vahvistaminen. Haavoittu- vassa ja syrjinnälle alttiissa asemassa olevien henkilöiden ja ryhmien ihmisoikeuksien toteutumiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Suomen kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan johtoajatuksena on puolustaa yhdenvertai- suutta, tasa-arvoa sekä kansalaisyhteiskunnan osallistumisoikeuksia. Näin vahvistamme ihmisoikeuksien yleismaailmallisuutta, perusoikeuksien toteutumista sekä demokratiaa ja oikeusvaltiokehitystä. 25 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:34 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:34 Kansainvälisessä toiminnassa Suomi tukee kaikkien haavoittuvimmassa asemassa olevien väestöryhmien ja vähemmistöjen sekä niihin kuuluvien henkilöiden oikeuksia ja syrjinnän lopettamista ja tätä tukevia kirjauksia kansainvälisessä ja EU:n päätöksissä. Näihin väestö- ryhmiin kiinnitetään ulko- ja turvallisuuspolitiikassa erityistä huomiota silloin kun kyse on moniperusteisesta/risteävästä syrjinnästä sekä tilannearvion perusteella maakohtaisten ihmisoikeusloukkausten aseellisten konfliktien ja humanitaaristen kriisien yhteydessä. Suomi pyrkii YK:n ihmisoikeusneuvostoon kaudelle 2022–2024. Suomen kampanjan päävi- esti ”A Diverse World, Universal Human Rights” (monimuotoinen maailma, yleismaailmalli- set ihmisoikeudet) korostaa ihmisoikeuksien yleismaailmallisuutta. Vaali järjestetään YK:n yleiskokouksessa lokakuussa 2021. Kehityspolitiikassa toimeenpannaan kestävän kehityksen tavoitteita Suomen arvoihin ja vahvuuksiin perustuvilla painopistealueilla. Suomi parantaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja asemaa, vahvistaa kehittyvien maiden hyvinvointia, mukaan lukien työpaikat, koulutus ja demokratia, sekä edistää ilmastokestävyyttä kehittyvissä maissa. Kaikessa toiminnassa huomioidaan läpileikkaavina tavoitteina sukupuolten tasa-arvo, yhdenvertaisuus, ilmasto- kestävyys ja vähäpäästöinen kehitys. Kehityspolitiikan maantieteellisenä painopisteenä on Afrikka. Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Konsulipal- velujen osalta ulkoministeriön ja Suomen edustustojen tehtäviin sovelletaan konsulipalve- lulakia (498/1999). Konsulitehtäviä hoidettaessa otetaan huomioon Suomea velvoittavista kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista ja -asiakirjoista johtuvat toimintaperiaatteet, kuten yhdenvertainen kohtelu sekä syrjintäkielto rodun, ihonvärin, sukupuolen, kielen, uskonnon, kansallisen tai yhteiskunnallisen aseman, syntyperän tai muun aseman perusteella. Ihmisoikeussopimusten täytäntöönpanon valvonta Yhdistyneiden kansakuntien ja Euroopan neuvoston keskeisten ihmisoikeussopimusten täytäntöönpanosta raportoidaan määräajoin itsenäisille ja riippumattomille sopimusval- vontaelimille. Määräaikaisraportointi on keskitetty ulkoministeriöön, joka avaa laaditta- vana olevat raporttiluonnokset myös kansalaisyhteiskunnan kommentoitavaksi. Osallistu- minen ihmisoikeussopimusten täytäntöönpanon valvontaan hallituksen raporttiluonnok- sia kommentoimalla lisää tietoisuutta ihmisoikeussopimuksista, yksilön ja ryhmien oikeuk- sista ja antaa yleiskuvaa viranomaisten toimista ihmisoikeuksien toteuttamiseksi, mukaan lukien rasismin ja syrjinnän torjumiseksi. Kansalaisyhteiskunnan toimijoiden suora osallis- tuminen täytäntöönpanon valvontaan antamalla sopimusvalvontaelimille lausuntoja (ns. rinnakkais- tai varjoraportit) ja osallistumalla komiteoiden kanssa käytävään luottamuksel- liseen vuoropuheluun hallituksen antaman määräaikaisraportin tarkastelun yhteydessä 26 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:34 ovat tehokkaita keinoja vaikuttaa Suomelle annettavien suositusten sisältöön rasismin ja syrjinnän torjumiseksi ja hyvien väestösuhteiden edistämiseksi. Ihmisoikeussopimusten täytäntöönpanon valvonnassa on tärkeää kuulla eri väestöryhmien ääntä, mukaan lukien lasten ja nuorten näkemyksiä rasismin ja syrjinnän tosiasiallisesta tilanteesta Suomessa. Yhdenvertaisuus, kielelliset oikeudet ja kansallinen perus- ja ihmisoikeuspolitiikka Oikeusministeriö yhteen sovittaa valtioneuvoston yhdenvertaisuus- ja syrjimättömyyspoli- tiikkaa ja on sen osana ylläpitänyt kansallista syrjinnän seurantajärjestelmää, jonka avulla kerätään tietoa eri väestöryhmiin kohdistuvasta syrjinnästä. Yhdenvertaisuuspolitiikan keskeiset osa-alueet ovat yhdenvertaisuuslainsäädännön kehittäminen, yhdenvertaisuus- suunnittelun ja yhdenvertaisuuden arvioinnin menetelmien kehittäminen, viharikollisuu- den ja vihapuheen vastainen toiminta, eri vähemmistöryhmiin kohdistuvan syrjinnän tor- junta (esim. HLBTI-henkilöt, vammaiset, eri etniset ja kielelliset vähemmistöt, alkuperäis- kansa saamelaiset), syrjintää koskevan tiedon kerääminen sekä EU:n syrjinnän vastaiseen työhön osallistuminen. Oikeusministeriö toteuttaa yhdenvertaisuus- ja syrjimättömyyshankkeita, jotka saavat rahoitusta EU:n perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelmasta. Esimerkiksi oikeusmi- nisteriön koordinoimassa Yhdessä yhdenvertaisuuden puolesta -hankkeessa pyritään lisäämään koko väestön ymmärrystä rasismista ja lisäämään valmiuksia puuttua siihen. Hankkeen tavoitteena on torjua erityisesti etnisiin ja uskonnollisiin vähemmistöihin koh- distuvaa syrjintää ja häirintää. Hankkeessa muun muassa tuetaan oppilaitoksia niiden teh- tävässä edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä lisätään koulutusten avulla työnanta- jien ja ammattilaisten tietämystä ja tietoisuutta syrjimättömyydestä, rasisminvastaisuu- desta ja monimuotoisuudesta. Lisäksi hankkeessa kehitetään ammattilaisille ja sivullisille työkaluja ja menetelmiä puuttua syrjintään ja häirintään. Hallitusohjelman mukaan hallitus kehittää syrjintä- ja viharikostilanteen systemaattista seurantaa kansallisesti ja kansainvälisesti. Oikeusministeriö on viime vuosina toteuttanut useita viharikoksiin ja vihapuheeseen keskittyneitä hankkeita, jotka ovat saaneet rahoi- tusta EU:n perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuus -ohjelmasta. Kaikissa hankkeissa on kehitetty lainvalvontaviranomaisten osaamista viharikosten tunnistamisessa ja tutkinnassa sekä viharikosten raportointia. Oikeusministeriö on käynnistänyt yhdenvertaisuuslain osit- taisuudistuksen, perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman, kansalliskielistrategian, naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman sekä ihmiskaupan vastainen toimintaohjelman valmistelun. Oikeusministeriön tehtävänä on huolehtia kielellisten oikeuksien toteutumisen edistämi- sestä. Osana tätä työtä kerätään tietoa eri kieliryhmiltä myös kieleen perustuvasta syrjin- nästä ja vihapuheesta. Esimerkkejä tästä ovat Kielibarometri ja Saamebarometri, jotka 27 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:34 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:34 toteutetaan neljän vuoden välein, sekä Viittomakielibarometri joka toteutettiin ensim- mäistä kertaa vuonna 2020. Oikeusministeriöllä on käynnissä kieli-ilmapiirihanke, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomiota juuri tietoisuuden lisäämiseen kielellisistä oikeuk- sista. Oikeusministeriö valmistelee myös kielipoliittista ohjelmaa, jonka tavoitteena on vas- tata eri kieliä (muita kuin kansalliskieliä) koskeviin haasteisiin. Valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeuspolitiikkaa koordinoiva verkosto on valmistellut kaksi kansallista perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmaa ja kolmas on valmistunut kesä- kuussa 2021. Toimintaohjelmiin on koottu eri ministeriöiden toimenpiteitä kansallisen perus- ja ihmisoikeuspolitiikan vahvistamiseksi ja rasismia ja syrjintää koskevia hankkeita on ollut useita. Tällä hetkellä valmisteilla olevan toimintaohjelman kärkenä on perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen seurannan vahvistaminen. Toimintaohjelman myötä luota- vat perus- ja ihmisoikeusindikaattorit pitävät sisällään myös rasismin ja syrjinnän seuran- taan liittyviä seurantakohteita. YK:n jäsenvaltiot ovat sopineet yhdessä kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda2030 toimeenpanosta ja tavoitteiden saavuttamisesta vuoteen 2030 mennessä. ”Ketään ei jätetä” -periaate on Agenda2030n kantava periaate, jonka tulisi toteutua niin maiden välillä kuin maiden sisällä. Valtioneuvostossa Ketään ei jätetä -periaatteen toteut- taminen kuuluu kaikille hallinnonaloille ja siitä raportoidaan säännöllisesti mm. YK:lle sekä eduskunnalle. Suomessa valtioneuvoston Agenda2030 toimia ohjaa Agenda2030n toteut- tamisesta kerran hallituskaudessa annettava selonteko (2017 ja 2020). Kansallisella tasolla kestävän kehityksen toimikunta valmistelee parhaillaan Agenda 2030 tiekarttaa, jonka tar- koituksena on tehdä näkyväksi, minkälaista politiikkaa Suomessa tulisi tehdä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Työelämä Hallitusohjelman mukaisesti työ- ja elinkeinoministeriö yhdessä oikeusministeriön ja STM:n kanssa selvittävät keinoja puuttua alipalkkaukseen. Lisäksi työ- ja elinkeinoministe- riö selvittää nimetöntä työnhakua ja toimii rekrytointisyrjintää vastaan. Työ- ja elinkein- oministeriön tilaaman VN TEAS -hankkeen Tavoitteena syrjimätön työelämä -loppuraportti ilmestyy joulukuussa 2021. TEM on myös käynnistänyt työelämän monimuotoisuusohjel- man, jonka avulla ehkäistään rekrytointisyrjintää ja tuetaan työnantajien osaamista ja kiin- nostusta rekrytoida maahanmuuttaneita. Ohjelma sisältää toimenpiteitä, joiden avulla työmarkkinoiden rakenteellista syrjintää ja rasismia pyritään vähentämään lisäämällä työ- yhteisöjen tietoisuutta monimuotoisuuden hyödyistä sekä lisäämällä monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta koskevaa rekrytointi-, johtamis- ja muuta osaamista työelämässä. Ohjel- man avulla myös lisätään monimuotoisuusosaamista työnantaja- ja työnhakijapalveluissa sekä edistetään monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta julkisella sektorilla. 28 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:34 Maahanmuutto Rasismin vastainen toimintaohjelma linkittyy läheisesti työ- ja elinkeinoministeriössä val- misteltuun valtioneuvoston selontekoon kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista, joka julkaistiin kesäkuussa 2021. Selonteossa korostetaan väestösuhdepolitiikan ja yhden- vertaisuuslainsäädännön toimeenpanon merkitystä väestöryhmien välisten erojen tasaa- misessa, syrjinnän vähentämisessä ja eri ryhmien osallisuuden lisäämisessä. Selonteossa todetaan, että yksilöille suunnattujen palveluiden rinnalla tulee lisätä vastaanottavuutta. Toimenpiteitä yhteiskunnan vastaanottavuuden ja hyvien väestösuhteiden lisäämiseksi voidaan sisällyttää kuntien kotouttamisohjelmiin. Lisäksi maahanmuuttaneiden osalli- suutta palveluiden kehittämisessä ja toteutuksessa lisätään. Myös kotouttamisen kumppa- nuusohjelmaa toteutetaan eri toimijoiden kanssa yhteistyössä, ja hyvien väestösuhteiden edistäminen on tärkeä osa sitä. Sisäministeriö vastaa maahanmuuttopolitiikan sekä maahanmuuttoa ja kansalaisuutta koskevan lainsäädännön kokonaisuudesta. Ministeriö ohjaa ja kehittää maahanmuuttohal- lintoa ja sovittaa yhteen maahanmuuttoasioihin liittyvää toimintaa eri hallinnonalojen välillä. Sisäministeriö edustaa Suomea useimmissa maahanmuuttoasioissa Euroopan unio- nissa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Työvoiman, opiskelijoiden, harjoittelijoiden ja tutki- joiden maahanmuuttoon liittyvästä edustuksesta sekä maahanmuuttajien kotouttami- sesta ja sitä koskevasta lainsäädännöstä vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Yhdenvertaisuuden edistäminen on maahanmuuttohallinnossa tulosohjauksen painopis- teenä, kuten muillakin sisäministeriön hallinnon aloilla. Maahanmuuttopolitiikkaa koske- vassa keskustelussa pyritään purkamaan hyviin väestösuhteisiin vaikuttavaa vastakkain- asettelua faktoihin perustuvalla viestinnällä. Vuosille 2021–2024 vahvistetun laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastaisen toimintaohjelman tavoitteena on ehkäistä varjoyhteiskunnan muodostumista. Sisäasioiden rahastoilla, erityisesti turvapaikka-, kotouttamis- ja maahanmuuttorahastolla tuetaan hankkeita ja toimintaa, joilla edistetään muun muassa turvapaikka- ja vastaanot- tojärjestelmän kehittämistä ja niihin liittyviä palveluita. Rahastojen valmistelu tapahtuu kumppanuudessa mm. maahanmuuttajajärjestöjen kanssa ja rahastojen toimeenpanossa kiinnitetään erityistä huomiota mm. maahanmuuttajajärjestöjen osallisuuden edistämi- seen sekä vuorovaikutuksen edistämiseen maahanmuuttajien ja vastaanottavan yhteis- kunnan välillä. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta on rahoitettu maahan- muuttajien kotouttamiseen liittyviä ja hyvien väestösuhteiden rakentamista edistäviä hankkeita. Maaseutuverkoston työryhmä on edistänyt maahanmuuttajien työllistymistä. EU-osarahoitteisella Leader-toiminnalla edistetään kaikkien maaseudun asukkaiden osal- listumista ja yhteisöllisyyttä ja moni Leader-ryhmä on panostanut väestösuhteiden parantamiseen. 29 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:34 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:34 Turvallisuus Hallitus on valmistellut sisäisen turvallisuuden selonteon. Selonteossa kiinnitetään eri- tyistä huomioita haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien kuten syrjinnän vaarassa olevien ryhmien turvallisuuteen. Sisäministeriö on tuottanut selvityksen turvallisuuden kokemuksista eri ryhmien osalta. Poliisin ennalta estävän työn strategia (2019–2023) painottaa hyvien väestösuhteiden ja yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämistä ja polarisaation torjuntaa. Myös paikallista turvallisuussuunnittelua koskevat ohjeet korosta- vat hyvien väestösuhteiden edistämistä. Sisäministeriö ja poliisi ovat mukana EU-hank- keessa Tiedolla vihaa vastaan, jossa valmistellaan mm. verkkokoulutus yhdenvertaisuu- desta poliiseille. Sisäministeriö on mukana myös uudessa EU-rahoitteisessa Osaavat -hank- keessa, jonka tarkoitus on edelleen vahvistaa viharikosten torjunnan tehostamista, pilo- toida syrjinnän vastaista osaamiskeskusta (ehdotettu toimenpide raportissa Sanat ovat tekoja, Sisäministeriön julkaisu 2019:23) sekä kehittää aiheeseen liittyvää osaamista kan- sallisella ja paikallisella tasolla. Poliisissa on myös valmistunut ulkomaalaisasioiden verkkokurssi, jossa käsitellään etnisen profiloinnin kieltoa. Poliisiylijohtajan johdolla järjestetään 1–2 kertaa vuodessa kansallinen keskustelufoorumi etnisten vähemmistöryhmien kanssa. Joulukuussa 2019 päättyneessä Against Hate -hankkeessa mm. järjestettiin poliisille, syyttäjille ja tuomareille yhteistä kou- lutusta viharikoksista. Tiedolla vihaa vastaan -hankkeessa (1.12.2019–30.11.2021) kehite- tään mm. tiedonkeruuta ja viharikosraportointia. Osana hanketta Poliisiammattikorkea- koulu selvittää viharikosten etenemistä rikosprosessissa ja koventamisperusteen käyttöä tuomioistuimissa. Tammikuussa 2019 järjestettiin seminaari teemalla ”Afrofobia ja raken- teellinen syrjintä”. Seminaari käynnisti Suomessa YK:n yleiskokouksen julistaman kansain- välisen vuosikymmenen afrikkalaista alkuperää oleville ihmisille 2014–2024. Vuonna 2020 asetettu parlamentaarinen komitea määrittää tavoitetiloja asevelvollisuuden vahvistamiseksi ja kehittämiseksi. Tunnistettujen kehittämisvaihtoehtojen tulee lisäksi vah- vistaa maanpuolustustahtoa ja yhdenvertaisuutta. Varusmiespalveluksen suorittavat hen- kilöt koostuvat monista eri taustoista ja etnisistä ryhmistä. Puolustusvoimat on aiemmin toteuttanut myös kehittämishankkeita yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelunormilla Puolustusvoimat ohjeistaa tasa-arvon ja yhdenvertai- suuden käsittelyä palkatulle henkilökunnalle ja varusmiehille. Asuntopolitiikka Hallitusohjelman mukaan kaupunkipolitiikassa korostuvat segregaation ehkäiseminen ja lähiöiden kehittäminen. Ympäristöministeriö on valmistellut asunnottomuuden yhteistyö- ohjelman vuosille 2020–2022. Maahanmuuttajien asunnottomuus on osa ohjelmaa toteut- tavien kaupunkien toimeenpano-ohjelmia. Hallitusohjelman mukaisesti YM on valmistel- lut lähiöohjelman (2020–2022) joka sisältää toimenpiteitä asumisen segregaation torjumi- seksi eri väestöryhmien osalta. 30 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:34 Koulutuspolitiikka Tasa-arvon tavoite ja laaja yhdenvertaisuusperiaate ohjaavat perusopetuksen kehittä- mistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laa- tua ja tasa-arvoa parantavat ja oppimista ja hyvinvointia edistävät Oikeus oppia -kehittä- misohjelmat vuosina 2020–2022. Oikeus oppia -kehittämisohjelma sisältää lainsäädäntöön ja rahoitukseen tehtäviä uudistuksia sekä edistää yhdenvertaisuutta vahvistavia käytäntöjä ja toimintatapoja mm. oppimiserojen kaventamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Kansalli- sen koulutuksen arviointikeskuksen arviointisuunnitelman (2020–2023) yhtenä painopis- teenä on yhdenvertaisuuden edistäminen. Eri opettajankoulutusten opetussuunnitelmiin sisältyy tasa-arvoon, ihmisoikeuksiin, yhdenvertaisuuteen, syrjäytymiseen ja rasismin eri muotoihin liittyviä sisältöjä. Valtakun- nallisen Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman yhteydessä toteutetaan ihmisoikeuk- siin, tasa-arvoon ja demokratiakasvatukseen liittyviä opettajien osaamisen kehittämishankkeita. Opetushallitus rahoittaa myös useita kulttuuriseen moninaisuuteen liittyviä hankkeita. Esi- merkiksi Luulot pois – yhdessä elämisen taitoa ammatillisella toisella asteella -hankkeessa toteutetaan ammatillisen toisen asteen oppilaitosten henkilöstölle koulutusta, jossa tun- nistetaan oppilaitoksen rakenteissa ja vuorovaikutuksessa olevaa epätasa-arvoa, syrjintää ja rasismia. Antirasistisen viitekehyksen näkökulmasta on luotu konkreettisia tapoja puut- tua syrjintään ja rasismiin sekä kehitetty malleja ja toimintatapoja yhdenvertaisuuden edistämiseen ammatillisella toisella asteella. Elinikäisen ohjauksen strategian (2020–2023) mukaan rasismin eri ilmenemismuotojen tunnistamiseen tulee kiinnittää huomiota. Eri sektoreiden tuottaman yhdenvertaisten pal- veluprosessien lisäksi on tavoiteltava myös yhdenvertaista ja osallisuuden tunnetta vahvis- tavaa ohjausta. Elinikäisen ohjauksen strategian pitkän tähtäimen tavoitteena on, että ohjaus edistää tasa-arvoista, oikeudenmukaista ja monimuotoista suomalaista yhteiskun- taa. Opinto-ohjauksen kehittämisohjelma (2020–2022) vahvistaa oppilaan- ja opinto-oh- jauksen toteutumista, toimintatapoja, yhteistyötä, systemaattisuutta sekä jatkumoa eten- kin peruskoulusta toiselle asteelle, mutta myös siitä eteenpäin jatko-opintoihin tai työelämään. Opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaa VN TEAS-hankkeena valtakunnallisen selvityksen TET-jaksojen toteutuksesta. Selvityksessä kartoitetaan mm. millä tavalla oppilaiden taus- tasta (kieli- ja kulttuuritausta, oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarve, sosioekonominen tausta, sukupuoli) johtuvia lähtökohtia ja tarpeita huomioidaan TET-jaksoja koskevassa ohjeistuksessa, hakeutumisen tuessa ja toteutumisen seurannassa kunnissa ja kouluissa. Lisäksi tarkastellaan, millaisilla toimenpiteillä TET-jaksojen yhdenvertaista 31 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:34 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:34 saavutettavuutta voidaan kehittää ja millä tavalla ohjeistusta ja koordinaatiota voitaisiin parantaa a) valtakunnallisella b) paikallisella c) koulun tasolla. Hallitusohjelman mukaisessa korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelmassa tarkastel- laan korkeakoulutuksen sosiaalisen, alueellisen ja kielellisen tasa-arvon toteutumista ja eri vähemmistöryhmien korkeakoulutukseen hakeutumisen mahdollisia esteitä. Suunnitelma antaa ehdotuksia saavutettavuuden edistämisen tavoitteiksi ja toimenpiteiden suuntavii- voiksi ja tukee korkeakouluja saavutettavuuden edistämistyössä. Suunnitelma valmistuu kesällä 2021 ja tarkoitus on, että korkeakoulut laativat vuoden 2022 aikana yhteisten suun- taviivojen pohjalta omat saavutettavuussuunnitelmansa. Osana korkeakoulujen ja OKM:n välisiä neuvotteluja (kausi 2021–2024) sovitaan kansain- välisestä ohjelmasta, jossa on mukana korkeakoulujen monimuotoisuusohjelma. Neuvot- teluissa on tavoitteena myös lisätä kansainvälisen henkilöstön rekrytointeja. Korkeakoulu- jen kansainvälistymisohjelman kautta rahoitetaan kymmenen korkeakoulun maahanmuu- ton vastuukorkeakoulutoimintaa (SIHME - Supporting immigrants in Higher Education in Finland). Tarkoituksena on jalkauttaa toiminnan hyvä mallit ja käytännöt koko korkeakoulukentälle. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikka Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategian 2025 mukaisesti Kulttuuripo- litiikka, maahanmuuttajat ja kulttuurisen moninaisuuden edistäminen -työryhmä on val- mistellut linjauksia ja toimenpide-ehdotuksia liittyen moninaisuuden, suunnitelmallisen yhdenvertaisuuden ja osallisuuden lisäämiseen taiteen ja kulttuurin toimialalla. Liikuntaa edistäviltä järjestöiltä on edellytetty valtionavustushaussa ajantasaisia tasa-arvo- ja yhden- vertaisuussuunnitelmia ja niiden toimeenpanon seurantaa. Vuodesta 2021 alkaen vastuul- lisuuskokonaisuus on laajentunut ja sen painoarvo avustusten määrän harkinnassa kasva- nut. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee myös liikunta-alan yhdenvertaisuushankkeita, ml. rasismin vastaista toimintaa sekä alan tutkimusta. Nuorisopolitiikassa yhdenvertaisuutta edistetään osana Valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman 2020–2023 toteu- tusta sekä läpäisevästi että erityistoimenpitein. Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa sään- nöllisesti avustamiensa valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen yhdenvertaisuussuunni- telmien lukumäärätietoa. Asiasta toteutetaan laadullinen selvitys yhteistyössä Valtion nuo- risoneuvoston kanssa vuosina 2021–2022. Sosiaali- ja terveyspolitiikka Valtioneuvoston periaatepäätös hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisestä vuoteen 2030 (VNPP) sisältää toimenpiteitä eriarvoisuuden vähentämiseksi ja osallisuuden vahvistamiseksi. Etnisten, uskonnollisten ja kielellisten ryhmien osallistumis- ja 32 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:34 vaikuttamismahdollisuuksien kehittämistä tuetaan osana STM:n toiminnallista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä. Saavutettavuuden, osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämi- nen ovat tärkeitä tavoitteita sosiaali- ja terveyspalveluissa ja tulevassa sote-uudistuksessa. (mm. ruotsin-, saamen- ja viittomakieliset palvelut, tulkkauspalvelut, esteiden huomioimi- nen sote-digikehityksessä asioinnin osalta, kohtaavien palveluiden turvaaminen, monikanavaisuus). Tasa-arvopolitiikka Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi valtioneuvoston tasa-arvopolitiikkaa. Hallituksen tasa-arvo-ohjelma 2020–2023 on hyväksytty 25.6.2020 valtioneuvoston periaatepäätök- senä. Tasa-arvo-ohjelma on osa hallitusohjelman toimeenpanoa. Ohjelmaan on koottu eri ministeriöiden vastuulla olevat toimenpiteet. Tasa-arvo-ohjelmassa on noin viisikymmentä toimenpidettä, jotka koskevat työelämää, taloudellista tasa-arvoa, perhe-elämää, koulutusta, naisiin kohdistuvaa ja lähisuhdeväki- valtaa, sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten aseman parantamista, sukupuolinä- kökulman valtavirtaistamista sekä sukupuolten tasa-arvon edistämistä Euroopan unio- nissa ja kansainvälisessä toiminnassa. Ohjelmaa toimeenpannaan kaikissa ministeriöissä. Digitaaliset palvelut Syrjimättömyys on tekoäly- ja digitalisaatiokeskustelun perusteema, jota käsitellään julki- sen hallinnon tietojärjestelmien osalta mm. AuroraAI-hankkeessa, digitalisaation edistämi- sen ohjelmassa ja avoimen tiedon hankkeessa (VM, JulkICT). Rasismin vastainen näkö- kulma liittyy algoritmisen syrjinnän (esim. datavinoumat) ehkäisyyn sekä inklusiivisen ja saavutettavan teknologian kehittämiseen ja soveltamiseen julkishallinnossa. Hallitusohjel- man mukaisesti seurataan tekoälyn käytön vaikutuksia ihmisten yhdenvertaisuuteen. Tavoitteena on varmistaa, ettei tekoälyjärjestelmissä hyödynnetä välittömästi tai välillisesti syrjiviä toimintamalleja. Hallitusohjelman toimeenpanemiseksi käynnissä on VN TEAS-tut- kimushanke Tekoälyn vinoumien välttäminen. Sen tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa siitä, millaisia koneoppimiseen pohjautuvia tekoälyjärjestelmiä Suomessa on laajassa käy- tössä, millaiseen vaikutustenarvioon ne pohjaavat ja mitä syrjiviä vaikutuksia niillä voisi teoriassa olla tai niillä on käytännössä todettu olevan. Keskeistä on luoda ymmärrystä konkreettisista ongelmakohdista, arvioida kriittisesti algoritmisten tekoälyjärjestelmien syrjiviä ja perusoikeudellisia vaikutuksia kartoituksen perusteella, huomioiden yhdenver- taisuuslain asettamat velvoitteet. Hankkeessa kehitetään tutkimuksen perusteella arvioin- tikehikko tekoälysovellusten syrjivien piirteiden tunnistamiseksi ja välttämiseksi. Osallista- van sidosryhmäyhteistyön kautta luodaan politiikkasuosituksia arviointikehikon hyödyn- tämiseksi ja algoritmien sääntelyksi. 33 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:34 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:34 Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi 2017 ”Liikenteen ja viestinnän digitaaliset palvelut esteettömiksi -toimenpideohjelman 2017–2021”. Ohjelman puitteissa valmisteltavan lain- säädännön yhdenvertaisuusvaikutukset arvioidaan ja tarkoituksena on kehittää tietotur- vallisten esineiden internetpalveluja, jotka auttavat iäkkäiden ja toimintarajoitteisten hen- kilöiden sekä kielivähemmistöjen ja turistien itsenäistä liikkumista ja joukkoliikenteen käyttöä perustuen liikenne- ja viestintäviraston vuonna 2019 teettämään selvitykseen Esi- neiden internet ja älykkäät ympäristöt esteettömien liikkumispalveluiden mahdollistajana. Liikenne- ja viestintäministeriön lainsäädännössä on selkeitä yhtymäkohtia toimintaohjel- man teemoihin kuten laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), joka sisältää sään- nöksiä muun muassa ohjelmistotoimiluvan myöntämättä jättämisestä ja peruuttamisesta sekä ohjelmistojen edelleen lähettämisen keskeyttämisestä tilanteessa, jossa televisiotoi- minnan harjoittaja on syyllistynyt rikoslaissa tarkoitettuun kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Laki velvoittaa myös videonjakoalustapalvelun tarjoajia varmistamaan, ettei vide- onjakoalustalla levitetä rikoslain vastaista sisältöä kuten kansanryhmää vastaan kiihottamista. Tekoälyn käytön vaikutuksista LVM on kehittämässä EU -tasolla menettelyjä, joilla varmis- tettaisiin älykkäitä ja automatisoituja järjestelmiä koskevien päätösten läpinäkyvyys. Tavoitteena on luoda menettelyt ja prosessit, joilla tekoälyä käyttävät ja kehittävät voivat varmistua koneen tekemien päätösten läpinäkyvyydestä ja mm. perusoikeuksien toteutumisesta. Alkuperäiskansa saamelaisten oikeudet ja romanipolitiikka Hallitus on sitoutunut kunnioittamaan ja edistämään saamelaisten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia, ottaen huomioon kansainväliset sopimukset. Saamelaiskäräjälakia valmisteleva toimikunta on saanut työnsä valmiiksi keväällä 2021, ja hallituksen esitys on tarkoitus tuoda eduskunnalle vuoden 2021 loppuun mennessä. Valtioneuvoston kanslia on koordi- noinut Saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamista. Komissio selvittää saame- laisten kokemaa mennyttä ja nykyistä syrjintää. Komission työn tulisi purkaa ja auttaa käsittelemään niitä traumoja, joita saamelaiset niin kansana kuin yksilöinä ovat kokeneet. Kansainvälisistä alkuperäiskansoja koskeneista totuus- ja sovintoprosesseista voidaan myös ottaa mallia siinä, että kansalliseen muistiin kirjataan näkyväksi saamelaisten koke- mukset. Alkuperäiskansojen oikeuksia korostetaan hallitusohjelmassa myös arktiseen poli- tiikkaan ja kaivostoimintaan liittyen. Arktisessa strategiassa on huomioitu alkuperäiskansa saamelaisten oikeuksien edistäminen. Suomen romanipoliittisen ohjelman (2018–2022 ROMPO 2) päätavoite on tukea romanien myönteisesti jatkunutta yhteiskunnallista integraatiota sekä kielellisten, kulttuuristen ja sosiaalisten oikeuksien myönteistä kehitystä. Ohjelman lähtökohtana on, että nykyinen 34 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:34 lainsäädäntö ja kattava palvelujärjestelmä luovat hyvän pohjan romaniväestön yhdenver- taisuuden edistämiselle. Eurooppalainen romanistrategia “EU Roma Strategic Framework for Equality, Inclusion and Participation until 2030” on julkistettu keväällä 2021, ja syrjintä, vihapuhe ja romaniviha ovat siinä vahvasti esillä. Ympäristöministeriö on selvittänyt roma- nien asumisen yhdenvertaisuutta ja laatinut muun muassa vuokra-asumista koskevan oppaan romaniasiakkaille. 4.3 Kunnat rasismin vastaisen ja hyvien väestösuhteiden työn edistäjinä Kunnat laativat kotoutumislain nojalla kotouttamisohjelmia, jotka voivat sisältää suunni- telman väestösuhteiden (etnisten suhteiden ja kulttuurien välisen vuoropuhelun) edistä- misestä. Tutkimustietoa kotouttamisohjelmien sisällöistä ei tällä hetkellä ole, mutta työ- ja elinkeinoministeriö käynnistää vuoden 2021 aikana selvityksen kuntien kotouttamisohjel- mista. Selvityksessä tarkastellaan muun muassa sitä, minkälaisia hyviä väestösuhteita edis- täviä toimenpiteitä kuntien kotouttamisohjelmiin sisältyy. Yksittäisten kuntien ohjelmissa, muun muassa Forssan seudun kotouttamisohjelmassa 2021–2024 ja Tampereen kaupun- gin yhdenvertaisuussuunnitelmassa 2017–2021 on huomioitu hyvät väestösuhteet. Työ- ja elinkeinoministeriön kotoutumisen kumppanuusohjelma on kotoutumisen ja yhteiskunnan vastaanottavuuden parissa toimivien toimijoiden avoin verkosto, jonka avulla tuetaan paikallistasolla, kunnissa ja järjestöissä, tapahtuvaa kotoutumista edistävää työtä. Ohjelman avulla edistetään inklusiivista yhteiskuntaa ja tuetaan maahan muuttanei- den toimijuutta. Ohjelman avulla muun muassa kehitetään toiminta- ja yhteistyömalleja rakenteellisen rasismin tunnistamiseksi ja purkamiseksi ja järjestetään koulutuksia osalli- suudesta, yhdenvertaisuudesta ja antirasistisista toimintatavoista. Rasismin vastainen työ jäsentyy luontevasti myös kunnissa osaksi yhdenvertaisuuden edistämistä. Vuonna 2017 Kuntaliiton tekemän kyselyn mukaan suurin osa kunnista (79 %, 100 kuntaa) oli tehnyt henkilöstöä koskevan yhdenvertaisuussuunnitelman. Yhteensä 12 %:lla (15 kuntaa) suunnitelmaa ei ollut, mutta se oli tarkoitus tehdä. Vain 9 % (11 kun- taa) ilmoitti, ettei heillä ole henkilöstöä koskevaa suunnitelmaa lainkaan. Kysely tehtiin kai- kille Suomen kunnille mutta vastausprosentti oli vain 42 %. Vastaajat edustivat hyvin Suo- men eri alueita ja erityyppisiä kuntia. Toiminnallinen, yhdenvertaisuutta edistävä suunni- telma oli harvemmilla kunnilla (36 %) tai se oli suunnitteilla (17 %). Muut vastaajat ilmoitti- vat, ettei heillä ole sellaista suunnitelmaa eikä sitä ole suunniteltu. Suuret kaupungit olivat tehneet vaaditut suunnitelmat useammin kuin pienet kunnat, ja niiden tekemät suunnitel- mat olivat poikkeuksetta laajoja. Suunnitelmissa parhaiten otettiin huomioon yhdenver- taisuuslain kohderyhmistä ikä ja vammaisuus, ja useimmin niissä pyrittiin palvelujen 35 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:34 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:34 saatavuuden parantamiseen ja tietoisuuden lisäämiseen, asenteisiin ja keskustelukulttuu- riin vaikuttamiseen. 4.4 Kolmannen sektorin keskeinen rooli rasismin vastaisessa työssä Kansalaisjärjestöillä on ollut keskeinen rooli rasismin vastaisen työn toteuttajina, ja niiden kaksisuuntaista kotoutumista edistävällä toiminnalla on ollut merkittävä vaikutus hyvien väestösuhteiden kehittymisessä. Suuri osa paikallistason rasismin vastaisesta työstä toteu- tetaan järjestöjen vapaaehtoisten toimesta. Rasisminvastaista työtä ovat Suomessa pisim- pään tehneet järjestöt kuten esimerkiksi Suomen Punainen Risti ja Ihmisoikeusliitto. Punai- nen Risti on koordinoinut valtakunnallista rasismin vastaisen viikon kampanjaa, joka kokoaa yhteen eri järjestöjen toimintoja. Rasisminvastaiselle järjestökentälle on tullut uusia toimijoita ja on perustettu useita uusia intersektionaalisia, antirasistisia kansalaisjär- jestöjä. Niiden tarkoituksena on lisätä ja vahvistaa rodullistettujen ääntä ja representaa- tiota suomalaisessa yhteiskunnassa sekä tuoda antirasistista näkökulmaa yhteiskunnalli- seen keskusteluun. Rasisminvastaiset toimijat tekevät yhteistyötä verkostojen kuten Ras- mus-verkoston puitteissa. Järjestökentän rasismin vastaista toimintaa on tuettu valtionavustusjärjestelmän ja veikka- usvoittovarojen avulla. Esimerkiksi STEA on tukenut järjestökentän rasismin vastaista toi- mintaa eri puolella Suomea ja taiteen edistämiskeskus on jakanut vuosittain avustuksia kulttuurisen moninaisuuden edistämiseen ja rasismin vastaiseen toimintaan. Myös kunnat ovat rahoittaneet paikallistason rasismin vastaista työtä. EU:n Turvapaikka-, maahan- muutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF) on myös jakanut tukea paikallistason toimijoille yhteiskunnan vastaanottavuuden lisäämiseksi. 36 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:34 Rasismin vastaiseen politiikkaan liittyvät toimintaohjelman linjaukset • Viranomaisten osaamista ja tietoisuutta vähemmistöasioissa ja yhdenvertaisuussuunnittelusta sekä eri ryhmien osallisuuden edistämisestä lisätään kaikilla hallinnonaloilla • Työelämän monimuotoisuutta lisätään suunnitelmallisesti ja rekrytointisyrjinnän torjunnan keinoja vahvistetaan • Edistetään syrjimättömyyttä lainvalvonnassa ja vahvistetaan lainvalvontaviranomaisten kykyä tunnistaa viharikokset ja puuttua niihin • Vahvistetaan julkisten organisaatioiden ja kansallisten sosiaalisen median toimijoiden osaamista puuttua ja reagoida vihapuheeseen • Parannetaan kansalaisyhteiskunnan rahoitusmahdollisuuksia rasismin vastaisessa työssä kansallisesti ja EU-rahoituksen avulla • Kehitetään hyvien väestösuhteiden edistämisen keinoja erityisesti kunnille ja muille paikallistoimijoille ja edistetään paikallista vuoropuhelua 37 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:34 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:34 5 Rasismi ja väestösuhteet tutkimustiedon ja eri väestöryhmien kokemusten perusteella Lopputulosindikaattorit kuvaavat kokemuksia siitä, miten rasismi ja syrjintä ilmenevät yksi- löiden ja yhteisöjen elämässä ja arjessa. Lopputulosindikaattorit tuottavat tietoa myös rasismin ja syrjinnän laajemmista vaikutuksista ihmisten yhteiskunnalliseen asemaan, tur- vallisuuden ja osallisuuden kokemukseen. Lopputulosindikaattoreita varten tietoa on koottu sekä aiheen kannalta keskeisimmistä tutkimuksista sekä osallistamalla toimintaoh- jelman kannalta keskeisiä toimijoita tilannekuvan laatimiseen. Seuraavassa kuvataan toimintaohjelman kannalta keskeisiä tutkimustuloksia sekä lukui- sissa sidosryhmäkuulemisissa nousseita näkökulmia. Yksityiskohtaisemmin tutkimustulok- sia on koottu oikeusministeriön julkaisemaan tietoraporttiin Syrjintä Suomessa 2017–2019 (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162517). 5.1 Tutkimuskooste rasismin ja syrjinnän kokemuksista Tietopohja syrjinnän eri muodoista on lisääntynyt huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa sekä kansallisten että EU-tason tietolähteiden myötä. On kuiten- kin huomattava, että harvoissa kyselytutkimuksissa kysytään eksplisiittisesti rasismin koke- muksista, vaan useimmiten kysymykset liittyvät syrjinnän ja häirinnän kokemuksiin. Tämä käytäntö tukee Suomen lainsäädännön ja erityisesti yhdenvertaisuuslain vaikuttavuuden seurantaa, mutta jättää tietoaukkoja liittyen rasismiin, sen laajuuteen ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Kokonaiskuvan saamiseksi lopputulosindikaattoreista olisi tärkeää saada tietoa esimerkiksi koulutustason, asumismuodon ja toimeentulon eroista eri väestöryhmien välillä. Tietopoh- jaan liittyy kuitenkin rakenteellisia haasteita, koska Tilastokeskus tilastoi Suomessa asuvia henkilöitä kansalaisuuden, kielen ja syntymämaan mukaan. Henkilöitä voidaan tilastoida myös syntyperän mukaan, joka muiden Pohjoismaiden tapaan tarkoittaa henkilön van- hempien syntymämaata. Näiden taustatekijöiden ulkopuolelle jäävät kuitenkin esimerkiksi Suomen romanit sekä useimmat saamelaiset ja afrosuomalaiset. Tämä haaste on ollut jo https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162517 38 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:34 pitkään tiedossa, ja esimerkiksi YK:n Agenda 2030 -raportointi sekä EU:n antirasistinen toi- mintasuunnitelma luovat painetta etsiä käytännön ratkaisuja ongelmaan. Esimerkki tällaisesta käytännön ratkaisusta on THL:n tutkimus Suomi seuraavan sukupol- ven kasvuympäristönä (2020). Se on rekisteritutkimus, jossa kuvataan Suomessa vuonna 1997 syntyneen ikäluokan lapsia, joiden vanhemmista toinen tai molemmat ovat synty- neet ulkomailla. Lasten elämänkulkua seurataan syntymästä täysi-ikäisyyteen asti ryh- missä, jotka perustuvat vanhempien syntymävaltioon. Raportissa tarkastellaan lasten van- hempien sosioekonomista asemaa, terveyttä ja perhesuhteita. Tutkimuksen lopputulok- sena todetaan, että pitkittynyt lapsiköyhyys on tavanomaista yleisempää perheissä, joissa molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Samoin todetaan, että ulkomailla syn- tyneiden vanhempien lasten peruskoulumenestys jää heikommaksi kuin Suomessa synty- neiden vanhempien lapsilla. Lapset, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suo- messa, asuvat ulkomaalaistaustaisia lapsia todennäköisemmin sekä korkeamman tulota- son asuinalueilla että asuinalueilla, joissa omistusasuminen on tyypillisempää. Tutkimuk- sessa tarkastellaan lasten ja heidän perheidensä hyvinvointia usealla ulottuvuudella, joten se tuottaa tärkeää täydentävää tietoa laadullisiin, syrjinnän ja rasismin kokemuksia kartoit- taviin kyselytutkimuksiin. THL julkaisi ulkomaalaistaustaisten hyvinvointia ja terveyttä koskevan FinMonik-tutki- musraportin vuonna 2020. FinMonik 2018–2019 on toistaiseksi laajin koko Suomessa asu- valle ulkomailla syntyneelle ulkomaalaistaustaiselle väestölle kohdennettu kyselytutkimus. Tutkimukseen osallistui 13 650 ulkomaalaistaustaista 18–64-vuotiasta henkilöä. Raportin mukaan liki 40 prosenttia ulkomaalaistaustaisesta väestöstä koki syrjintää viimeksi kulu- neen vuoden aikana. Syrjintää kokeneista noin neljännes koki sitä viikoittain. Syrjintäkoke- muksissa oli kuitenkin suuret taustakohtaiset erot: puolet Muu Afrikka -ryhmään2 kuulu- neista vastaajista raportoi syrjintäkokemuksista, nimittelystä, kielteisistä eleistä ja/tai ryh- män ulkopuolelle jättämisestä. Joka viides Muu Afrikka -ryhmään kuuluva mies raportoi jonkun, yleisimmin tuntemattoman henkilön, uhanneen väkivallalla tai käyttäytyneen uhkaavasti, yleisimmin tuntematon tekijä. Syrjinnän seurauksina vastaajat kertoivat kärsi- vänsä turvattomuuden tunteesta, luottamuksen rapautumisesta yhteiskuntaan, mielenter- veysongelmista, yksinäisyydestä ja heikommasta koetusta elämänlaadusta. Noin 25 % oli kokenut työtovereiden tai esimiehen asenteisiin liittyvää eriarvoista kohtelua tai syrjintää nykyisessä työpaikassaan. Miehistä työelämässä oli 55 % ja naisista 32 % (koko väestö: miehet 63 %, naiset 55 %). Työllistymisen esteitä tutkimuksen mukaan aiheuttavat 2 Somalia, Nigeria, Etiopia, Ghana, Kongon Demokraattinen Tasavalta, Kenia, Kamerun, Gambia, Tansania, Etelä-Afrikka, Angola, Eritrea, Senegal, Ruanda, Sambia, Uganda, Liberia, Norsunluurannikko, Zimbabwe 39 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:34 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:34 puutteellinen kielitaito, puutteellinen koulutustausta, vähäinen työkokemus, mutta myös työnantajien asenteet. Kouluterveyskysely on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemä merkittävä koko ikäryhmän kattava kysely, joka toteutetaan joka toinen vuosi kolmelle ikäryhmälle: perusopetuksen 4–5-luokkalaiset, 8–9-luokkalaiset, toisen asteen 1–2 vuoden opiskelijat. Kouluterveyskyselyn aineistojen pohjalta on tehty erillisiä tarkasteluja sateenkaarinuorten sekä ulkomaalaistaustaisten ja toimintarajoitteisten nuorten osalta, esim. artikkeli Ulko- maista syntyperää olevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyssä vuonna 2017. Ulkomaista syntyperää olevat, ulkomailla syntyneet nuoret elävät muita nuoria useammin turvattomassa kasvuympäristössä. He kokevat enemmän toistuvaa koulukiusaamista ja fyysistä väkivaltaa. Noin kolmannes on kokenut syrjivää kiusaamista. Pojat kokevat kiusaa- mista useammin kuin tytöt, jopa neljännes pojista on kokenut kiusaamista viikoittain. Ulkomaista syntyperää olevat, ulkomailla syntyneet nuoret kokevat terveytensä muita nuoria huonommaksi ja heillä on enemmän ahdistuneisuusoireilua. Viime vuosina tutkimustietoa on tuotettu paljon opetuksen ja koulutuksen rakenteissa olevasta syrjinnästä ja rasismista. Esimerkiksi oikeusministeriön koordinoiman syrjinnän seurantajärjestelmän selvityksessä Syrjintä koulutuksessa (2015) nostettiin esiin yhden- vertaisuuden haasteet yläkouluissa ja toisella asteella. Erityisfokuksena selvityksessä oli nivelvaiheessa tapahtuva opinto-ohjaus. Selvityksen mukaan erityisesti yhdenvertaisuus- työn resursointiin, henkilökunnan osaamiseen sekä työyhteisöjen asenteisiin liittyy ongel- mia. Väitöskirjatutkijat Anne-Mari Souto (2016) ja Tuuli Kurki (2018) ovat myös tarkastelleet erityisesti opinto-ohjaukseen liittyviä yhdenvertaisuuden haasteita. Molemmat ovat osoit- taneet tutkimuksissaan ohjauksessa ilmenevän stereotyyppisiä toimintatapoja, jotka poh- jautuvat sekä opintoalan ammattilaisten että nuorten ja heidän perheidensä asenteisiin ja uskomuksiin. Tutkimusten mukaan erityisesti maahanmuuttajataustaisia tyttöjä ohjataan herkästi terveydenhuoltoalalle ja venäjänkielisiä nuoria matkailualalle. Helsingin yliopiston Pysäytetyt – Etninen profilointi Suomessa (2018) tutkimushanke tuotti tietoa etnisen profiloinnin yleisyydestä, muodoista ja niistä tulkinnoista, joita etni- sen profiloinnin kohteeksi joutuneet ihmiset ja poliisi aiheesta esittävät. Tutkimus osoitti, että rodullistettuihin vähemmistöihin kohdistuu valvontaa monissa kaupunkitiloissa ja useiden toimijoiden taholta. Pysäytykset ja etnisen profiloinnin kokemukset ovat osa hei- dän elämäänsä sekä omakohtaisten kokemusten että muilta kuultujen kertomusten kautta. Nuoret rodullistettuihin vähemmistöihin kuuluvat miehet kohtaavat etnistä profi- lointia erityisesti kaduilla, puistoissa, joukkoliikenteessä sekä rautatie- ja metroasemilla. Heitä valvovat erityisesti poliisi, vartijat ja järjestyksenvalvojat. Rodullist