Talousosaamisen strategian tavoitteet ja toteuttajat Toimintasuunnitelma vuosille 2022–2026 Oikeusministeriön julkaisuja Justi ti eministeriets publikati oner 2024:7Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning Talousosaamisen strategian tavoitteet ja toteuttajat Toimintasuunnitelma vuosille 2022–2026 Oikeusministeriö Helsinki 2024 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2024:7 Oikeusministeriö CC BY-SA 4.0 ISBN pdf: 978-952-400-258-5 ISSN pdf: 2490-208X Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2024 Julkaisujen jakelu Distribution av publikationer Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto Publikations- arkivet Valto julkaisut.valtioneuvosto.fi https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ Kuvailulehti 10.12.2024 Talousosaamisen strategian tavoitteet ja toteuttajat Toimintasuunnitelma vuosille 2022–2026 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2024:7 Teema Toiminta ja hallinto Julkaisija Oikeusministeriö Tekijä/t Sanna Helesuo, Mette Ranta Kieli suomi Sivumäärä 24 Tiivistelmä Kansallisen talousosaamisen strategian tavoitteena on parantaa kansalaisten talousosaamista. Strategian toteuttamiseksi on laadittu ensimmäinen toimintasuunnitelma vuosille 2022–2026. Talousosaamisen edistäminen on julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin työtä. Kansalaisten talousosaamisen tehokas vahvistaminen edellyttää näiden kaikkien toimijoiden aktiivista yhteistyötä, jossa kukin taho tuo omista lähtökohdistaan ja näkökulmistaan tukea muiden toiminnalle ja lisäarvoa yhteiselle tavoitteelle. Talousosaamisen strategian keskeisin toteuttaja on talousosaamisen toimijaverkosto, jota koordinoi Suomen Pankin talousosaamiskeskus. Verkoston kanssa sovitaan toimintasuunnitelman yhteiset tavoitteet, joita jokainen toimija pyrkii omassa työssään edistämään. Strategian koordinointivastuu on oikeusministeriöllä ja vuodesta 2025 alkaen Oikeuspalveluvirastolla. Ministeriö/virasto myöntää valtionavustuksia talousosaamisen edistämishankkeisiin ja alan tutkimuksiin. Valtionavustushaussa painotetaan yhteistyöhankkeiden tärkeyttä. Asiasanat strategiatyö, talousosaaminen, toimintasuunnitelmat, Suomen Pankki, velkaantuminen, yhteistyö, verkostot ISBN PDF 978-952-400-258-5 ISSN PDF 2490-208X Julkaisun osoite https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-258-5 https:// Presentationsblad 10.12.2024 Målsättningar och genomförare för strategin för ekonomiskt kunnande Verksamhetsplan 2022–2026 Justitieministeriets publikationer, Verksamhet och förvaltning 2024:7 Tema Verksamhet och förvaltning Utgivare Justitieministeriet Författare Sanna Helesuo, Mette Ranta Språk finska Sidantal 24 Referat Syftet med den nationella strategin för ekonomiskt kunnande är att förbättra medborgarnas ekonomiska kunnande. För att genomföra strategin har utarbetats en första verksamhetsplan för 2022–2026. Främjande av ekonomiskt kunnande utförs inom den offentliga, privata och tredje sektorn. Effektivt stärkande av medborgarnas ekonomiska kunnande förutsätter aktivt samarbete mellan alla aktörer där varje aktör utifrån sina egna utgångspunkter och perspektiv ger stöd till de andras verksamhet och mervärde till den gemensamma målsättningen. Den mest centrala genomföraren för strategin för ekonomiskt kunnande är nätverket av aktörer inom ekonomiskt kunnande som samordnas av centralen för ekonomiskt kunnande i anslutning till Finlands Bank. Med nätverket kommer man överens om verksamhetsplanens gemensamma målsättningar som varje aktör försöker främja i sitt arbete. Justitieministeriet har samordningsansvar för strategin, och ansvaret överförs till Rättstjänstverket vid ingången av 2025. Ministeriet/Rättstjänstverket beviljar statsunderstöd för projekt som främjar ekonomiskt kunnande och undersökningar inom området. Utlysningar av statsunderstöd fokuserar på vikten av samarbetsprojekt. Nyckelord strategiarbete, ekonomiskt kunnande, verksamhetsplaner, Finlands Bank, skuldsättning, samarbete, nätverk ISBN PDF 978-952-400-258-5 ISSN PDF 2490-208X URN-adress https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-258-5 https:// Description sheet 10 December 2024 Objectives and implementers of the strategy for financial literacy Action plan for 2022–2026 Publications of the Ministry of Justice, Operations and administration 2024:7 Subject Operations and administration Publisher Ministry of Justice, Finland Author(s) Sanna Helesuo, Mette Ranta Language Finnish Pages 24 Abstract The aim of the national strategy for financial literacy is to improve citizens’ financial literacy. The first action plan for implementing the strategy has been drawn up for 2022–2026. The public, private and third sectors all promote financial literacy. Effectively raising the level of financial literacy among the population requires active cooperation between each of these sectors. Each party will support the others in their work and add value to the effort from their own premise and perspectives. The key implementer of the strategy will be the network of financial literacy actors, coordinated by the Bank of Finland’s Financial Literacy Centre. The network will agree on the common objectives of the action plan, which each party will then promote in their work. The responsibility for coordinating the strategy rests with the Ministry of Justice and, as of 2025, with the National Legal Services Authority. The Ministry/Authority will award discretionary government grants for projects promoting financial literacy and for research in the field. The call for government grant applications will stress the importance of collaborative projects. Keywords strategy work, financial literacy, plans of action, Bank of Finland, incurring of debts, cooperation, networks ISBN PDF 978-952-400-258-5 ISSN PDF 2490-208X URN address https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-258-5 https:// Sisältö 1 Johdanto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 2 Talousosaamisen strategian tavoitteet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 2.1 Kansalaisten talousosaamisen vahvistaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 2.2 Talousosaamisen toimijoiden yhteistyön rakentaminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 3 Talousosaamisen toteuttajat ja niiden roolit. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 3.1 Talousosaamisen toimijaverkosto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 3.2 Talousosaamisen toiminto.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 3.3 Suomen Pankin talousosaamiskeskus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 3.4 Ohjaus- ja seurantaryhmä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 4 Kansainvälinen yhteistyö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 5 Yhteenveto.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 Liitteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 Liite 1. Talousosaamisen strategia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 Lähteet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 7 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2024:7 1 Johdanto Talousosaamisen strategioita on laadittu useissa maissa, jotta talousosaamista edis- tävien toimijoiden ja hankkeiden yhteistyö vahvistuisi ja vakiintuisi. Strategioi- den avulla toiminnan vaikuttavuutta voidaan lisätä ja sitä voidaan seurata. OECD:n talousopetusverkosto OECD International Network on Financial Education (INFE) on tukenut kansallisten strategioiden suunnittelua ja toimeenpanoa ja sen mukaan talousosaamisen strategia on olemassa tai sen aktiivinen edistäminen on tekeillä 90 maassa. Kansallisissa strategioissa painotetaan kansalaisten talousosaamisen paran- tamista ja sitä kautta kestävän taloudellisen käyttäytymisen tärkeyttä taloudellisen hyvinvoinnin tukemiseksi. Useissa maissa painotetaan myös taloudellisen osallisuu- den tärkeyttä ja erityisiä kohderyhmiä kuten nuoria aikuisia, maahanmuuttajia ja pienyrittäjiä.1 Eri maiden strategioiden kansainvälisessä vertailussa voidaan tunnistaa joitakin ylei- siä ja yhteisiä osa-alueita, kuten 1. eri-ikäisten talousosaamisen edistäminen, 2. tiedon, työkalujen ja tuen luotettavuus ja riippumattomuus, 3. koulutuksen ja tiedonvälityksen vaikuttavuuden seuranta ja nopea reagointi ongelmatilanteissa sekä 4. alan toimijoiden välisen yhteistyön ja parhaiden käytäntöjen edistäminen.2 Talousosaamisen edistämiseksi on tehtävä työtä moniammatillisesti eri toimialoilla. Kokonaisuuden suunnittelu tarvitsee toimijoiden välistä yhteistyötä, jonka pohjalta voidaan laatia toimenpiteitä talousosaamisen vahvistamiseksi. Talousosaamisen kehittyminen on elinikäistä ja taitoja voidaan kehittää koko elämänkaaren ajan – lapsuudesta vanhuuteen. Taloudelliseen tilanteeseen heijastuvat myös erilaiset elä- män siirtymävaiheet, käännekohdat ja yhteiskunnalliset muutokset. 1 Raijas & Brander, 2020. 2 Australian Securities and Investments Commission, 2018; Griftoni & Messy, 2012; Raijas & Brander, 2020. 8 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2024:7 Talousosaamisen tärkeys korostuu erityisesti näistä syistä: • Taloudellisten suhdanteiden aiheuttamat laajat yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat kansalaisten talouteen. Taloudellinen epävarmuus aiheuttaa huolta omasta taloudesta. • Muutoksiin sopeutuminen vaatii makrotalouden ymmärtämistä, joustavuutta ja varautumista yllättäviin riskitilanteisiin. • Finanssipalveluiden digitalisaatio on muuttanut ihmisten raha- asioiden hoitamista ja osallisuus finanssimarkkinoilla vaihtelevat eri väestöryhmissä. • Yksilöiden vastuu omasta taloudellisesta tilanteesta on korostunut (muun muassa yksityiset palveluntarjoajat, hyvinvointivaltion palveluiden rooli ja saatavuus, vapaaehtoiset eläkevakuutukset). • Väestön ikääntyminen on huomioitava kuten taloudellisten olosuhteiden turvaaminen eläkeiässä. • Kotitalouksien velkaongelmat ja maksuhäiriöiden kasvu ovat nostaneet huolen yksilöiden taidoista hoitaa omaa talouttaan. • Talousosaamisella on tutkitusti merkittäviä hyvinvointivaikutuksia ja yhteys mielenterveyteen. • Henkilökohtaiset ongelmat voivat kumuloitua ja talousongelmat ovat usein yhteydessä syrjäytymiseen, yksinäisyyteen, työttömyyteen sekä päihde- ja mielenterveysongelmiin. • Taloudellisen huono-osaisuuden ylisukupolviset vaikutukset, sosiaalinen eriarvoisuus ja lapsiperheköyhyyden viimeaikainen nousu ovat hälyttävällä tasolla. • Uudet säästämiseen ja sijoittamiseen liittyvät tavat vaativat talousosaamisen päivittämistä. • On painotettava kulutuskulttuurin vahvistamista kohti kestävää kehitystä. Suomen Pankki käynnisti Suomen Pankin, oikeusministeriön ja muiden keskeisten viranomaisten yhteisellä sopimuksella helmikuussa 2020 talousosaamisen edistä- miseen liittyvän toiminnan koordinoinnin ja laati ehdotuksen kansallisesta talous- osaamisen strategiasta. Strategiaehdotus valmistui loppuvuodesta 2020 ja Suomen 9 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2024:7 Pankin pääjohtaja Olli Rehn luovutti sen silloiselle oikeusministeri Anna-Maja Hen- rikssonille tammikuussa 2021.3 Talousosaamisen vahvistaminen ja ylivelkaantumi- sen torjunta ovat osa Sanna Marinin ja Petteri Orpon hallitusohjelmaa. Talousosaamisen strategian avulla luodaan toimiva ja tuloksellinen työnjako eri toi- mijoiden välille. Työnjako edistää talousosaamisen eteen tehtävää työtä poistaen sirpalemaisuutta ja päällekkäisyyttä. Talousosaamisen toimintasuunnitelma pitää sisällään strategiset tavoitteet, joiden toteuttamisen avulla suomalaiset ymmärtävät talousosaamisen merkityksen omassa elämässään ja toimivat omassa taloudessaan eettisesti ja kestävällä tavalla (strategian missio). Tavoitteena on, että suomalaiset ovat maailman parhaita talousosaajia vuoteen 2030 mennessä (strategian visio). Talousosaamisen strategian toteutukseen päätettiin perustaa oikeusministeriöön talous- ja velkaneuvonnan yhteyteen uusi talousosaamisen toiminto (kanslia) ja sille myönnettiin yhden (1) miljoonan euron vuosittainen määräraha. Ensimmäinen talousosaamisen toimintasuunnitelma laadittiin vuosille 2022-2026. Toimintasuunnitelma päätettiin laatia neljäksi vuodeksi, jotta suunnitelmat voi- daan laatia riittävän pitkäkestoisiksi erilaisten vaikutusten aikaansaamiseksi. Riit- tävä pituus myös mahdollistaa eri toimijoiden pitkäaikaisen sitoutumisen. Toisaalta neljän vuoden pituus on riittävän lyhyt, jotta suunnittelun ja toiminnan joustavuus säilyy. Sopiva pituus mahdollistaa myös toimintasuunnitelman laatimisen käytän- nönläheiseksi ja konkreettiseksi. 3 Suomen Pankki, 2021. 10 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2024:7 2 Talousosaamisen strategian tavoitteet 2.1 Kansalaisten talousosaamisen vahvistaminen Talousosaamisen toimintasuunnitelma on laadittu strategiaehdotuksen poh- jalta ja sille annettuja lausuntoja hyödyntäen. Toimintasuunnitelmaa laatiessa on myös tutustuttu muiden maiden talousosaamisen strategioihin ja niiden toimintasuunnitelmiin. Talousosaamisen toiminta suuntautuu ennen kaikkea talousosaamisen parissa työs- kenteleviin toimijoihin ja sitä kautta kansalaisiin ja heidän taloudelliseen toimin- taansa. Talousosaamisen strategian missiona on korostaa yksilöiden ymmärrystä talousosaamisen merkityksestä omassa elämässään ja kannustaa heitä toimimaan omassa taloudessaan eettisesti ja kestävällä tavalla. Strategiatyön avulla voidaan tukea kansalaisten talousosaamista koronapandemian jälkeisessä ajassa ja varau- tumista yhteiskunnallisiin ja henkilökohtaisiin taloudellisiin kriiseihin myös jat- kossa. Strategian visiona on, että suomalaisten talousosaaminen on maailman parasta vuoteen 2030 mennessä. Tämän tavoitteen toteutumista seurataan talous- osaamisen eri ulottuvuuksia kartoittavilla mittareilla (tietämys, käyttäytyminen ja asenteet).4 Suunnittelemme ja teemme työtä yhdessä muiden talousosaamisen parissa työs- kentelevien toimijoiden kanssa. Tuemme eri ikäryhmiin suuntautuvaa ja eri toimi- aloilla tehtävää talousosaamista edistävää työtä. Talousosaamisen tärkeyden ja sen eteen tehtävän työn tunnettavuutta lisätään. On tärkeää edistää yhteiskunnallista keskustelua, jotta raha-asioista puhuminen yleistyisi ja helpottuisi. Tavoitteena on lisätä talousosaamisen tietoutta ja kiinnostavuutta julkisella keskustelulla sekä kan- salaisille ja sidosryhmille suunnatulla kampanjoinnilla. Taloudelliseen epäonnistu- miseen liittyvät vahvasti kielteiset kokemukset sekä häpeän kokemus. Sidosryhmät voivat edistää omalta osaltaan talousosaamisen parantamista esimerkiksi tiedotta- malla aiheesta omissa verkostoissaan. Strategian toteuttamiseksi on tärkeää, että kaikki talousosaamisen toimijat yhdessä sopivat strategian tavoitteista ja kohdistavat omaa toimintaansa niiden mukai- sesti. Tämän ensimmäisen toimintasuunnitelman (2022–2026) aikana määritellään 4 Atkinson & Messy, 2012. 11 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2024:7 talousosaamisen toiminnan tavoitteet ja strategiaa tukevat toimenpiteet. OECD:n suositusten mukaisesti toimintasuunnitelmassa korostetaan erityisten ja ennalta määrättyjen tavoitteiden saavuttamista tietyn ajan kuluessa. Talousosaamisen toiminnassa tuomme esiin talousosaamisen näkökulmaa eri yhteyksissä. Kansalaisille syntyvät taloudelliset vaikutukset on hyvä huomioida ja yleistä hyvinvointia edistettävä. Lisäksi on varmistettava, että talousosaamisen koor- dinaatiotyön avulla taataan riittävä talousosaamisen vahvistaminen pitkäjänteisellä valtakunnallisella ja alueellisella työllä. Viestintä on tärkeä osa talousosaamisen toimintoa. Eri viestimillä tavoitetaan eri kohderyhmiä. Taloudellinen tilanne voi muuttua nopeasti ja se luo usein uusia tilanteita kansalaisten elämässä. Talous- ja velka-asioihin voi liittyä väärää tai van- hentunutta tietoa, joka ääritilanteissa saattaa vaikeuttaa yksilön taloudellista tilan- netta tai estää hänen oikeuksiensa toteutumista. Viestintään laaditaan erillinen viestintäsuunnitelma. 2.2 Talousosaamisen toimijoiden yhteistyön rakentaminen Talousosaamisen edistäminen on usean julkisen toimijan sekä kymmenien yksityi- sen ja kolmannen sektorin toimijoiden työtä. Osa toimijoista tekee talousosaamis- työtä pääsääntöisenä työnään ja osa epäsuorasti tai muun työnsä ohessa. Kansallisen talousosaamisen strategian tehokas toteuttaminen edellyttää alan toi- mijoiden aktiivista yhteistyötä, jossa kukin taho tuo omista lähtökohdistaan ja näkö- kulmistaan tukea muiden toiminnalle ja lisäarvoa yhteiselle tavoitteelle. Tässä toiminnassa viisi keskeisintä toimijaryhmää (sektoria) ovat: 12 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2024:7 1. Opetussektori Suomessa talous- ja kuluttajaosaamisen ja oman talouden opetus tapahtuu ala- ja yläkoulussa sekä toisen asteen opinnoissa. Opetuksen tavoitteet näky- vät erityisesti kotitalouden, yhteiskuntaopin ja matematiikan opetussuunni- telmissa sekä itsestä huolehtimisen ja arjen taitojen laaja-alaisessa kaikkiin oppiaineisiin integroituvassa osaamiskokonaisuudessa.5 Suunnitelmallinen ja tavoitteellinen talousopetus parantaa tutkitusti talous- osaamista.6 Talousopetuksen avulla voidaan myös kaventaa nuorten välisiä eroja taloudenhallinnassa. Talousosaamisen strategian tavoitteiden hyödyn- täminen myös tulevassa opetussuunnitelmatyössä auttaa kehittämään koulu- jen talousosaamisen opetusta yhteisten kansallisten linjausten suuntaisesti. Usein ulkopuoliset tahot antavat talousosaamiseen liittyvää opetusta kou- luissa ja oppilaitoksissa ja koulut osallistuvat erilaisiin alan yhteistyö- hankkeisiin. Talousosaamisen strategia auttaa kouluissa ja oppilaitoksissa toteutettavaa toimintaa koordinoimalla eri toimijoiden työtä ja varmistamalla sen laatua. Ulkopuoliset moniammatilliset toimijat tukevat opetussuunnitel- mien toteuttamista ja myös (täydennys-)kouluttavat opettajia. Opettajien, opinto-ohjaajien, koulukuraattoreiden ja koulupsykologien valmiuksia opet- taa ja ohjata lapsia ja nuoria talousosaamiseen liittyvissä teemoissa tuetaan. Opettajankoulutuksessa pitää entistä enemmän huomioida talousopetuksen taidot. Näin opettajat, kuten myös oppilaat ja opiskelijat eri koulutusasteilla, ovat talousosaamisen strategian keskeisiä hyötyjiä. Konkreettisena toimen- piteenä ja yhteistyönä opetussektorin kanssa tämä toteutuu muun muassa OECD/INFE:n ja EU:n komission valmistelemassa lasten ja nuorten talousosaa- misen kehyksen kansallisessa implementoinnissa7. 2. Viranomaiset Viranomaisten tehtäviin liittyvät mm. talous- ja velkaneuvonta ja yhä kasva- vassa määrin ennakoiva, ylivelkaantumista ehkäisevä talousneuvonta. Viran- omaisten toiminta perustuu lakiin ja säädöksiin ja on rahoitettu julkisin varoin. Osa viranomaisista tekee talousosaamiseen liittyvää työtä pääasialli- sesti ja osalla se liittyy kiinteästi heidän omaan tehtäväänsä. 5 POPS, 2014; LOPS, 2021; Opetushallitus, 2014, 2021. 6 Kaiser ym., 2020. 7 OECD, 2023a. 13 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2024:7 Yhtenä esimerkkinä talousosaamistyötä toteuttavasta viranomaistahosta on Ulosottolaitoksen ja talous- ja velkaneuvonnan yhdessä ohjaama enna- koiva talousneuvonta. Ennakoiva talousneuvonta -verkosto edistää alueellista sidosryhmäyhteistyötä ja ylläpitää muun muassa talousneuvoloita yhdessä muiden sidosryhmien kanssa. 8 Sosiaalitoimessa on viime aikoina herännyt yhä vahvempi kiinnostus raha-asioihin ja niistä puhumiseen asiakkaiden kanssa muun sosiaalityön yhteydessä. Taloussosiaalityö on toimeentuloon ja taloudenhallintaan keskit- tyvä osa sosiaalityötä, jolla pyritään vahvistamaan sosiaalityön asiakkaiden taloudellista toimintakykyä. 9 Asumisneuvonnalla ja asumissosiaalityöllä pyri- tään tukemaan asiakkaita esimerkiksi häätöjen ehkäisyssä. Myös muut kuntien ja valtion viranomaiset kohtaavat työssään talousosaami- seen liittyviä seikkoja. Talousasiat ovat esillä esimerkiksi päihde-, mielenter- veys- ja terveyspalveluissa, äitiys- ja lastenneuvolassa ja työllisyyspalveluissa. 3. Finanssisektorin toimijat Finanssisektorin toimijoihin tässä yhteydessä luetaan finanssialan valvojat ja alan toimialajärjestö edustettavineen. Finanssisektori edustaa varsin laa- jasti pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä sekä rahasto- ja rahoitusyhtiöitä ja arvopaperivälittäjiä. Myös perintätoimistot kuuluvat tähän ryhmään. Kun kartoitettiin talousosaamisen edistämisen erilaisia toimintamuotoja, oli niitä eniten finanssialalla. Muun muassa pankit tekevät paljon työtä omien asiakkaidensa talousosaamisen parantamiseksi henkilökohtaisissa tapaami- sissa ja erilaisten verkostotyökalujen avulla. 10 8 Ulosottolaitos, 2024; Talous- ja velkaneuvonta, 2024. 9 Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, 2024. 10 Raijas, 2020. 14 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2024:7 4. Kuluttaja- ja kansalaisneuvonta sekä järjestötoimijat, yhdistykset ja säätiöt Kuluttaja- ja kansalaisneuvontaa sekä velkaantuneiden tukipalveluja tarjo- avat järjestötoimijat, yhdistykset ja säätiöt tekevät paljon talousosaamisen edistämistyötä. Kolmannen sektorin toimijoiden toiminta on usein hankera- hoitteista ja hankkeet tyypillisesti kestävät 1-3 vuotta. Sosiaali- ja terveysjär- jestöjen avustuskeskus STEA on merkittävin rahoittajataho. Tämän ryhmän keskeisinä toimijoina voidaan mainita Takuusäätiö, Kuluttaja- liitto ry ja Marttaliitto ry. Takuusäätiö11 myöntää ylivelkaantuneille henkilöille järjestelylainojen takauksia ja pienluottoja sekä toteuttaa erilaisia talousosaa- misen hankkeita ja tekee laajasti yhteistyötä muiden talousosaamista edistä- vien tahojen kanssa yli sektorirajojen. Kuluttajaliitto12 harjoittaa toimintaansa alueellisten kuluttajayhdistysten kautta ja heillä on lisäksi oppilaitosyhteis- työtä. Marttaliitto13 toimii aktiivisesti ympäri maata pääasiallisesti omien Marttapiiriensä kautta. 5. Talousosaamisen tutkijat erityisesti yliopistoissa ja korkeakouluissa Talousosaamisen tutkimus on keskeinen osa talousosaamisen strategian toteuttamista. Tutkimus on tärkeä sitouttaa talousosaamisen strategiatyöhön liittyvään toimintaan jo alusta pitäen. Visio siitä, että suomalaisten talousosaa- minen on vuoteen 2030 mennessä maailman parasta edellyttää, että kansa- laisten talousosaamista mitataan säännöllisesti. Talousosaamisen toiminto tulee tekemään tiivistä yhteistyötä talousosaamisen tutkimusta toteutta- vien keskeisten asiantuntijoiden, poikkitieteellisen tutkijayhteisön ja keskeis- ten tutkimuslaitosten kanssa. Tavoitteena on luoda alan asiantuntijoiden ja tutkijoiden keskinäinen talousosaamisen tutkimusverkosto, joka kokoaa ja koordinoi aiheeseen liittyvää poikkitieteellistä tutkimusta ja huolehtii kan- sainvälisistä kontakteista. Tiedonkeruun koordinoinnin avulla edesautetaan yleistä tietoisuutta talousosaamiseen liittyvästä tutkimuksesta eri tahoilla. Aikuisväestön talousosaamisen OECD tutkimus on toteutettu Suomessa kaksi kertaa: vuonna 2015–2016 yhteensä 30 maata kattaneella kyselyllä ja vuonna 2022 yhteensä 39 maata kattaneella kyselyllä.14 Osallistuminen OECD:n laa- jaan kansainvälisesti käytettyyn, toistuvaan talousosaamiseen tutkimukseen 11 Takuusäätiö, 2024. 12 Kuluttajaliitto, 2024. 13 Marttaliitto, 2024. 14 OECD, 2020; 2023b. https://www.takuusaatio.fi/ https://www.kuluttajaliitto.fi/ https://www.martat.fi/ 15 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2024:7 on tärkeää, jotta saadaan ajallista ja kansainvälistä vertailuaineistoa. Tällä hetkellä talousosaamisen tutkimuksen keskeisenä tahona toimii Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoit- tama DigiConsumers tutkimushanke (2019-2025). Yhteistyö DigiConsumers hankkeen kanssa toteutetaan käytännössä kansalaisten talousosaamista mittaavalla alkukartoituksella syksyllä 2022 OECD:n kansainvälistä kyse- lyä hyödyntäen ja mahdollisuuksien mukaan uudestaan vuonna 2025. Myös nuorten talousosaamisen tutkimus toteutetaan vuonna 2024 DigiConsumer- sin toimesta. Seuraamme myös OECD:n 15-vuotiaiden koululaisten PISA-tut- kimuksen toteutusta talousosaamisen osalta vuonna 2028-2029. Myös muita tutkimusaineistoja kerätään kansalaiskyselyillä tasaisin väliajoin ja niissä huo- mioidaan mahdolliset yhteiskunnalliset muutokset, jotka voivat vaikuttaa kansalaisten taloudelliseen tilanteeseen. Talousosaamisen tutkimuksen avulla voidaan selvittää tarvittavia painopistealueita, joihin tulee kohdistaa toimin- taa ja tutkimusta jatkossa. Tutkimustyössä korostetaan tutkimusaineistojen avoimuutta, jotta niitä voidaan hyödyntää mahdollisimman laajasti. Edellä mainittujen ryhmien lisäksi talousosaamisen edistämistyötä tekevät muun muassa sosiaalisen median vaikuttajat ja muut viestintäalan toimijat sekä media-ala. Merkittävää talousosaamistyötä tekevät myös eri ammattijärjestöt. Tämän toimintasuunnitelman aikana keskitytään luomaan eri toimijoiden välille hyvät yhteistyön rakenteet keskusteluyhteyksineen ja -foorumeineen. Yhteistyö mahdollistaa toisaalta nykyisen toiminnan tarkastelun ja toisaalta tulevan toimin- nan suunnittelun. Tavoitteena on myös kartoittaa talousosaamisen edistämisen kat- vealueet kohderyhmittäin ja alueellisesti. Talousosaamisen strategiatyön tulee rakentua kiinteäksi osaksi opetuksen, julkisen, finanssialan sekä kolmannen sektorin strategista suunnittelua ja sille tulee luoda toimeenpanoa tukevat ja pysyvät rakenteet. Talousosaamisen strategian toteuttamiseen myönnetyllä vuosittaisella määrärahalla (1 M€) luodaan ja ylläpidetään verkoston toimijoiden työtä täydentävä ja yhteisiä tavoitteita edistävä malli. Määrärahan pääasiallinen käyttötarkoitus on talousosaa- misen toimijaverkoston ja siihen kuuluvien kohdissa 4. (järjestötoimijat, yhdistykset ja -säätiöt) ja 5. (tutkimus) kuvattujen toimijoiden hankkeiden edistäminen talous- osaamisen valtionavustuksilla. Lisäksi määrärahaa käytetään toimintaan, henkilöstö- kuluihin ja jäsenmaksuun (OECD/INFE). 16 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2024:7 3 Talousosaamisen toteuttajat ja niiden roolit 3.1 Talousosaamisen toimijaverkosto Talousosaamisen strategian keskeisin toteuttaja on toimijaverkosto, jonka koor- dinoijaksi on lupautunut toimimaan Suomen Pankin rahamuseon yhteydessä toi- miva talousosaamiskeskus. Strategian toteuttamiseen ja yhteisen päämäärän tavoittamiseen tarvitaan kaikki talousosaamistyötä tekevät toimijat, sillä heillä on paras tietämys omien asiakkaidensa ja kohderyhmiensä talousosaamisen tarpeista. Verkostoon ovat tervetulleita kaikki halukkaat toimijat. Organisaatioilta kysyttiin halukkuutta osallistua talousosaamisen strategian toimijaverkostoon talousosaa- miskeskuksen uutiskirjeessä lokakuussa 2022. Heidät ja muut alan toimijat kutsut- tiin ensimmäiseen verkostotilaisuuteen 16.1.2023. Verkostotilaisuuteen kutsuttiin myös muita talousosaamisen toimijoita. Verkostotoimijoiden kanssa sovitaan tämän toimintasuunnitelman yhteiset tavoit- teet, joita jokainen toimija pyrkii omassa työssään edistämään. Tavoitteet sovitaan yleisemmin koko toimintasuunnitelman ajalle ja yksityiskohtaisemmin vuosittaisiksi. Kulloistenkin tavoitteiden valintaan vaikuttavat hyvin monet seikat. Niissä huo- mioidaan yleisen talousosaamisen kehittymisen lisäksi globaalit ja yhteiskunnalli- set muutokset ja ilmiöt. Myös hallitusohjelmakirjauksilla ja Euroopan komission ja OECD/INFE:n talousosaamisen kehyksillä on ollut merkittävä vaikutus työn tavoit- teita laadittaessa. Toisaalta keskeinen rooli suunnittelussa on myös talousosaamisen toimijaverkoston kokemuksilla ja näkemyksillä. Verkoston toimijoiden avulla pyri- tään määrittelemään erilaisten toimenpiteiden oikea-aikaisuus. Tavoitteiden lisäksi toimintasuunnitelmassa voidaan tuoda esiin esimerkiksi tiettyjä kohderyhmiä tai teemavuosia ja asettaa toiminnalle mittareita vaikuttavuuden seuraamiseksi. Verkoston toimijoiden yhteisiä hankkeita ja projekteja mahdollistetaan talous- osaamisen määrärahalla. Rahoitusta kohdennetaan erityisesti verkoston jäsenten yhteisiin hankkeisiin. Rahoitetut hankkeet raportoivat tekemästään työstään talous- osaamisen toiminnolle ja toimijaverkostolle. 17 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2024:7 Kansalaisen tulee voida luottaa talousosaamisen edistämisessä laatuun ja puo- lueettomuuteen, jotta hän voi tehdä saamansa tiedon perusteella taloudellisesti ja oikeudellisesti tärkeitä ja pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavia päätöksiä. Yhdessä talousosaamisen verkoston toimijoiden kanssa luomme ohjeistuksen talousosaa- misen edistämisestä ja talousopetuksen laatukriteereistä ja puolueettomuudesta. Verkoston kanssa laaditaan käsikirja tai vastaava toiminnan laadun ja puolueet- tomuuden varmistamiseksi. Esimerkkiä voidaan ottaa Espanjan talousopetuksen suunnitelman hyvien käytäntöjen käsikirjasta.15 Laadunvarmistuksessa käytetään itsesääntelyn kaltaisia menettelytapavelvoitteita, joita talousosaamisen strategiaa toteuttavat toimijat sitoutuvat noudattamaan. 3.2 Talousosaamisen toiminto Talousosaamisen toiminto perustettiin talvella 2022 oikeusministeriöön, joka vas- taa talousosaamisen strategian koordinaatiotyöstä. Talousosaamisen toiminto (kanslia) huolehtii strategisesta suunnittelusta sekä operatiivisesta toiminnasta, hallinnosta ja koordinoinnista. Toiminto vastaa talousosaamisen edistämiseksi myönnettyjen valtionavustusten hallinnosta. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä Suomen Pankin talousosaamiskeskuksen ja toi- mijaverkoston kanssa. Verkostolta kerätyn tiedon avulla toiminto ehdottaa kulloisia strategisia tavoitteita, joista seuraavaksi toteutettavat toimenpiteet valitaan. Talous- osaamisen strategiatyötä raportoidaan eteenpäin talousosaamisen neuvottelukun- nalle sekä oikeusministeriöön. Viestintä on tärkeässä roolissa talousosaamisen toiminnon työssä. Toiminto ja talousosaamiskeskus pitävät yhteyttä talousosaamisen tutkimuksesta vastaa- viin tahoihin ja huolehtivat säännöllisestä yhteydenpidosta niiden tahojen kanssa, jotka eivät kuulu verkostoon mukaan lukien viranomaiset julkisella sektorilla. Toi- minto myös tarjoaa asiantuntemustaan eri yhteistyötahojen ja verkostotoimijoiden hyödynnettäväksi. Lisäksi toiminto vastaa verkostotyöstä ja mahdollistaa toimijoiden hankkeita ja pro- jekteja osallistumalla niiden kustannuksiin osittain tai kokonaisuudessa (ks. edellä). Toiminnolla on vastuu talousosaamiselle osoitetun määrärahan käytöstä. 15 Banco de España, 2018. 18 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2024:7 Talousosaamisen strategialla on liittymäpintoja muun muassa seuraaviin valtioneu- voston strategioihin ja ohjelmiin: rahapelipoliittinen ohjelma, kansallinen lapsistra- tegia, kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030, valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma 2020–2023, hyvin- voinnin, terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen 2030 sekä yhteistyöohjelma asunnottomuuden puolittamiseksi vuoteen 2023 mennessä. Oikeusministeriö vastaa erityisesti talous- ja velkaneuvontaan liittyvän viranomais- työn ohjauksesta ja siksi ministeriöön – talous- ja velkaneuvonnan yhteyteen – perustettiin talousosaamisen toiminto. Siten oikeusministeriö vastaa myös yleisestä talousosaamisen toiminnon työnjohdosta ja määrärahan seurannasta. Talousosaa- misen strategian hallinnointi siirtyy 1.1.2025 uuteen Oikeuspalveluvirastoon. 3.3 Suomen Pankin talousosaamiskeskus Suomen Pankin talousosaamiskeskuksella on merkittävä rooli talousosaamisen strategian toteuttamisen käytännön toimijana. Talousosaamiskeskus ja talousosaa- misen toiminto tekevätkin tiivistä yhteistyötä. Keskus koordinoi talousosaamisen toimijaverkostoa hyödyntämällä olemassa olevaa talousosaamiskeskuksen sidos- ryhmäverkostoa. Keskus toimii luontevasti talousosaamisen tapahtumakeskuk- sena erinomaisen asiantuntemuksensa ja käytettävissä olevan rahamuseon tilan ansiosta. Talousosaamiskeskuksella ja siellä tehtävällä työllä on tärkeä rooli talousosaamisen toimijaverkoston talousosaamistyön edistäjänä. Talousosaamiskeskus ja talousosaa- misen toiminto järjestävät vuosittain 1-2 tilaisuutta toimijaverkolle. Talousosaamis- keskus järjestää myös muita tilaisuuksia ja fasilitoi verkostotoimijoiden tilaisuuksia. Keskus lähettää uutiskirjeen verkostolaisille neljä kertaa vuodessa. Uutiskirjeessä kerrotaan myös talousosaamisen strategian uutisia. 3.4 Ohjaus- ja seurantaryhmä Talousosaamisen toiminnon käytännön työtä ohjaa ja valvoo ohjausryhmä eli talousosaamisen ohjelmaneuvosto (ONE). Ohjelmaneuvoston tehtävänä on lin- jata toimia muun muassa kommentoimalla ja hyväksymällä toimintasuunnitelmat, suunnitella tulevaa toimintaa ja viestintää sekä lisätä ja välittää tietoa toiminnasta. Ohjelmaneuvosto kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa. Se valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. 19 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2024:7 Ohjelmaneuvosto koostuu toimijaverkoston ryhmien edustuksesta (ks. edellä). Näin toimien ohjelmaneuvoston asiantuntemus muodostuu laaja-alaiseksi ja asi- antuntevaksi. Tarvittaessa ohjelmaneuvosto voi kuulla ulkopuolisia asiantuntijoita. Ensimmäisen toimintasuunnitelman ohjelmaneuvostoon voisivat kuulua esimer- kiksi Suomen Pankki, Finanssiala ry, Opetushallitus, Jyväskylän tai Vaasan yliopisto ja Takuusäätiö. Oikeusministeriön asettama talousosaamisen neuvottelukunta toimii strategian seurantaryhmänä. Neuvottelukunta käsittelee vuosittain strategian toteutumista (toteutuneen ja tulevan toiminnan) ja antaa tarvittaessa strategian kehittämistä koskevia suosituksia. 20 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2024:7 4 Kansainvälinen yhteistyö Työssämme hyödynnämme OECD:n kansainvälisen talousopetusverkoston (OECD International Network on Financial Education, INFE) kokemuksia kansainvälisistä talousosaamisen strategioista ja toimintasuunnitelmista. Yksi merkittävä toiminta- suunnitelman painopiste on EU:n komission ja OECD/INFE:n valmistelemat talous- osaamisen kehykset (Financial Competence Framework) aikuisille16 sekä lapsille ja nuorille17. Aikuisille tarkoitettu kehys valmistui keväällä 2022. Lapsille ja nuorille suunnatun talousosaamisen kehys valmistui kesällä 2023. Kansainvälinen yhteistyö on merkittävä osa talousosaamistyötä. Ensimmäisen toi- mintasuunnitelman aikana etsimme ja luomme luontevat yhteydet eri maiden talousosaamisen strategian toimijoiden kanssa ja osallistumme erilaisiin kansainvä- lisiin tilaisuuksiin ja seminaareihin. Toiminnossa kartoitetaan kansainväliset talous- osaamisen foorumit ja järjestöt sekä liitytään niiden toimintaan, joiden katsotaan kansallisen talousosaamisen strategian kannalta hyödyllisiksi. Oikeusministeriö liit- tyi INFE:n täysjäseneksi, jotta kansainvälinen talousosaamisen yhteistyö toteutuisi. Myös talousosaamisen kansainvälistä tutkimusyhteistyötä edistetään. 16 OECD, 2022. 17 OECD, 2023a. 21 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2024:7 5 Yhteenveto Talousosaaminen koostuu tietämyksestä, asenteista, käyttäytymisestä, jotka yhdessä tuottavat yksilölle, kotitaloudelle ja yhteiskunnalle taloudellista hyvinvoin- tia. Kansallisen talousosaamisen strategian tavoitteena on parantaa kansalaisten talousosaamista ja koordinoida alan toimijoiden talousosaamistyötä. Strategiaeh- dotus valmistui vuonna 2020 Suomen Pankissa ja sen toteutukseen myönnettiin oikeusministeriölle yhden miljoonan euron määräraha vuodesta 2022 lähtien. Kan- sallisen talousosaamisen strategian toteuttamiseksi laadittiin tämä toimintasuunni- telma ensimmäiseksi neljäksi vuodeksi 2022–2026. Oikeusministeriön talousosaamisen operatiivista toimintaa varten perustettiin talous- ja velkaneuvonnan yhteyteen talousosaamisen toiminto. Toiminto tekee tii- vistä yhteistyöstä Suomen Pankin rahamuseon talousosaaamiskeskuksen ja talous- osaamisen toimijaverkoston kanssa. Talousosaamisen toimijaverkosto on merkittävin talousosaamisen edistäjä. Se jakaantuvat viiteen eri toimijaryhmään: opetukseen, viranomaisiin, finanssialaan, kuluttaja- ja kansansalaisjärjestöihin, yhdistyksiin ja säätiöihin sekä alan tutkimuk- seen. Näiden lisäksi talousosaamisen edistämistyötä tekevät muun muassa sosiaali- sen median vaikuttajat, muut viestintäalan toimijat, media-ala ja henkilöstöjärjestöt. Talousosaamisen strategian toteuttaminen edellyttää verkostotoimijoiden aktiivista yhteistyötä, jossa kukin taho tuo omista lähtökohdistaan ja näkökulmistaan tukea muiden toiminnalle ja lisäarvoa yhteiselle tavoitteelle. Tämän ensimmäisen toi- mintasuunnitelman yhtenä tavoitteena on luoda toimintaan tarkoituksenmukaiset yhteistyön mallit ja rakenteet. Viestintä ja vuorovaikutus ovat tärkeässä asemassa talousosaamisen edistämisessä. Ulkoiseen ja sisäiseen viestintään laaditaan viestintäsuunnitelma yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Kansainvälinen yhteistyö on merkittävä osa talousosaamisen strategian toteutta- mista. Toimintasuunnitelman toteutuksessa luodaan luontevat yhteydet eri maiden talousosaamisen toimijoiden kanssa ja osallistutaan kansainväliseen yhteistyöhön ja tilaisuuksiin. Talousosaamisen toiminto ja täten kansallisen talousosaamisen strategian toteutta- minen siirtyvät oikeusministeriöstä Oikeuspalveluviraston tehtäväksi vuoden 2025 alussa. 22 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2024:7 Liitteet Liite 1. Talousosaamisen strategia https://urn.fi/URN:NBN:fi:bof-202101271065 https://publications.bof.fi/handle/10024/43725 23 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2024:7 L Ä H T E E T Atkinson, A., & Messy, F. (2012). Measuring Financial Literacy: Results of the OECD/ International Network on Financial Education (INFE) Pilot Study. OECD Work- ing Papers on Finance, Insurance and Private Pensions, No. 15, OECD Publishing. http://www.oecd-ilibrary.org/finance-and-investment/measuring-financial-litera- cy_5k9csfs90fr4-en Australian Securities and Investments Commission (2018). National Financial Lit- eracy Strategy. Australians in control of their financial lives. https://www.finan- cialcapability.gov.au/sites/www.financialcapability.gov.au/files/2022-06/ national-financial-capability-strategy-2018.pdf Banco de España (2018). Financial Education Plan 2018–2021. https://www.cnmv.es/ DocPortal/Publicaciones/PlanEducacion/PlanEducacion18_21en.pdf Grifoni, A. & Messy, F. (2012). Current Status of National Strategies for Financial Edu- cation: A Comparative Analysis and Relevant Practices. OECD Working papers on Finance, Insurance and Private Pensions No. 16, OECD Publishing. http://dx.doi. org/10.1787/5k9bcwct7xmn-en Kaiser, T., Lusardi, A., Menkhoff, L. & Urba, C. J. (2020). Financial Education Affects Financial Knowledge and Downstream Behaviors. NBER Working Paper Series. Working Paper 27057. http://www.nber.org/papers/w27057. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, 2024. https://www.chydenius.fi/fi/sosiaalitie- teet/ajankohtaista/taloussosiaalityo-taydentaa-sosiaalialan-tyokalupakkia Kuluttajaliitto ry (2024). https://www.kuluttajaliitto.fi/ LOPS (2021). Lukion opetussuunnitelman perusteet 2021. Opetushallitus. Marttaliitto ry (2024). https://www.martat.fi/ OECD (2023a). Financial competence framework for children and youth in the Euro- pean Union, OECD Publishing, Paris. https://doi.org/10.1787/bf059471-en OECD (2020). OECD/INFE 2020 International Survey of Adult Financial Literacy. www.oecd.org/financial/education/launchoftheoecdinfeglobalfinanciallite- racysurveyreport.htm OECD (2022). Financial competence framework for adults in the European Union, OECD Publishing, Paris. https://doi.org/10.1787/510f133c-en OECD (2023b). OECD/INFE 2023 International Survey of Adult Financial Literacy. OECD Business and Finance Policy Papers, No. 39, OECD Publishing, Paris. https:// doi.org/10.1787/56003a32-en http://www.oecd-ilibrary.org/finance-and-investment/measuring-financial-literacy_5k9csfs90fr4-en http://www.oecd-ilibrary.org/finance-and-investment/measuring-financial-literacy_5k9csfs90fr4-en https://www.financialcapability.gov.au/sites/www.financialcapability.gov.au/files/2022-06/national-financial-capability-strategy-2018.pdf https://www.financialcapability.gov.au/sites/www.financialcapability.gov.au/files/2022-06/national-financial-capability-strategy-2018.pdf https://www.financialcapability.gov.au/sites/www.financialcapability.gov.au/files/2022-06/national-financial-capability-strategy-2018.pdf https://www.cnmv.es/DocPortal/Publicaciones/PlanEducacion/PlanEducacion18_21en.pdf https://www.cnmv.es/DocPortal/Publicaciones/PlanEducacion/PlanEducacion18_21en.pdf http://dx.doi.org/10.1787/5k9bcwct7xmn-en http://dx.doi.org/10.1787/5k9bcwct7xmn-en http://www.nber.org/papers/w27057 https://www.chydenius.fi/fi/sosiaalitieteet/ajankohtaista/taloussosiaalityo-taydentaa-sosiaalialan-t https://www.chydenius.fi/fi/sosiaalitieteet/ajankohtaista/taloussosiaalityo-taydentaa-sosiaalialan-t https://www.kuluttajaliitto.fi/ https://www.martat.fi/ http://www.oecd.org/financial/education/launchoftheoecdinfeglobalfinancialliteracysurveyreport.htm http://www.oecd.org/financial/education/launchoftheoecdinfeglobalfinancialliteracysurveyreport.htm https://www.oecd-ilibrary.org/finance-and-investment/financial-competence-framework-for-adults-in-the-european-union_510f133c-en https://doi.org/10.1787/56003a32-en https://doi.org/10.1787/56003a32-en 24 Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2024:7 Opetushallitus (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Mää- räykset ja ohjeet 2014: 96. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/ perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf Opetushallitus (2021). Lukion opetussuunnitelman perusteet 2021. https://www. oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/lukiokoulutus/lops-2021-tukea-lukion-opetus- suunnitelman-perusteiden POPS (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Opetushallitus. Raijas, A. (2020). Kartoitus talousosaamisen edistämistoiminnasta Suomessa vuonna 2020. Suomen Pankki. Yleistajuiset selvitykset A: 121. https://helda.helsinki.fi/bof/ bitstream/handle/123456789/17556/A121-Anu-Raijas.pdf?sequence=1&isAllo- wed=y Raijas, A. & Brander, R. (2020). Kansainvälisiä esimerkkejä talousosaamisen edistämi- sen strategiatyöstä Suomen Pankki. Yleistajuiset selvitykset A: 120. https://urn.fi/ URN:NBN:fi:bof-202007092235 Suomen Pankki (2021). Ehdotus Suomen talousosaamisen edistämisen kansalliseksi strategiaksi Suomen Pankin yleistajuiset selvitykset A:124. https://helda.helsinki. fi/bof/bitstream/handle/123456789/17856/Talousosaamisen-strategia-FI.pdf Talous- ja velkaneuvonta (2024). https://oikeus.fi/talousjavelkaneuvonta/fi/index. html Takuusäätiö (2024). https://www.takuusaatio.fi/ Ulosottolaitos (2024). https://ulosottolaitos.fi/fi/index/ulosottolaitos/ennakoivata- lousneuvonta.html https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/lukiokoulutus/lops-2021-tukea-lukion-opetussuunnitelman-perusteiden https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/lukiokoulutus/lops-2021-tukea-lukion-opetussuunnitelman-perusteiden https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/lukiokoulutus/lops-2021-tukea-lukion-opetussuunnitelman-perusteiden https://helda.helsinki.fi/bof/bitstream/handle/123456789/17556/A121-Anu-Raijas.pdf?sequence=1&isAllowed=y https://helda.helsinki.fi/bof/bitstream/handle/123456789/17556/A121-Anu-Raijas.pdf?sequence=1&isAllowed=y https://helda.helsinki.fi/bof/bitstream/handle/123456789/17556/A121-Anu-Raijas.pdf?sequence=1&isAllowed=y https://urn.fi/URN:NBN:fi:bof-202007092235 https://urn.fi/URN:NBN:fi:bof-202007092235 https://helda.helsinki.fi/bof/bitstream/handle/123456789/17856/Talousosaamisen-strategia-FI.pdf https://helda.helsinki.fi/bof/bitstream/handle/123456789/17856/Talousosaamisen-strategia-FI.pdf https://oikeus.fi/talousjavelkaneuvonta/fi/index.html https://oikeus.fi/talousjavelkaneuvonta/fi/index.html https://www.takuusaatio.fi/ https://ulosottolaitos.fi/fi/index/ulosottolaitos/ennakoivatalousneuvonta.html https://ulosottolaitos.fi/fi/index/ulosottolaitos/ennakoivatalousneuvonta.html ISSN 2490-208X (PDF) ISBN 978-952-400-258-5 (PDF) Oikeusministeriö PL 25 00023 Valti oneuvosto www.oikeusministerio.fi Justi ti eministeriet PB 25 00023 Statsrådet www.justi ti eministeriet.fi Talousosaamisen strategian tavoitteet ja toteuttajat. Toimintasuunnitelma vuosille 2022–2026 Kuvailulehti Presentationsblad 1 Johdanto 2 Talousosaamisen strategian tavoitteet 2.1 Kansalaisten talousosaamisen vahvistaminen 2.2 Talousosaamisen toimijoiden yhteistyön rakentaminen 3 Talousosaamisen toteuttajat ja niiden roolit 3.1 Talousosaamisen toimijaverkosto 3.2 Talousosaamisen toiminto 3.3 Suomen Pankin talousosaamiskeskus 3.4 Ohjaus- ja seurantaryhmä 4 Kansainvälinen yhteistyö 5 Yhteenveto Liitteet Liite 1. Talousosaamisen strategia Lähteet