Kansalliset TKI-politiikan ja -toiminnan strategiset valinnat Tutkimus- ja innovaationeuvosto VA LT I O N E U V O S TO N J U L K A I S U J A 2 0 2 6 : 1 SNELLMANINKATU 1, HELSINKI PL 23, 00023 VALTIONEUVOSTO valtioneuvosto.fi julkaisut.valtioneuvosto.fi ISBN pdf: 978-952-287-840-3 ISSN pdf: 2490-0966 Valtioneuvoston julkaisuja 2025:XX Päätosikko Kansalliset TKI-politiikan ja -toiminnan strategiset valinnat Tutkimus- ja innovaationeuvosto Valtioneuvosto Helsinki 2026 Valtioneuvoston julkaisuja 2026:1 Julkaisujen jakelu Distribution av publikationer Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto Publikations- arkivet Valto julkaisut.valtioneuvosto.fi Valtioneuvosto Valtioneuvoston kanslia This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. ISBN pdf: 978-952-287-840-3 ISSN pdf: 2490-0966 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2026 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ Kuvailulehti 9.1.2026 Kansalliset TKI-politiikan ja -toiminnan strategiset valinnat Valtioneuvoston julkaisuja 2026:1 Julkaisija Valtioneuvosto Yhteisötekijä Tutkimus- ja innovaationeuvosto Kieli Suomi Sivumäärä 65 Tiivistelmä Kansallisilla TKI-politiikan ja -toiminnan strategisilla valinnoilla vahvistetaan kestävää kasvua, uudistumista ja kokonaisturvallisuutta. Tutkimus- ja innovaationeuvoston tekemät valinnat ovat: - data ja datapohjainen arvonluonti - murrosteknologiat - terveys ja hyvinvointi - ilmasto, ympäristö ja arktinen ulottuvuus - turvallisuus, resilienssi ja puolustus. Valintojen toimeenpanon tueksi määriteltiin kaksi TKI-järjestelmän kehittämisen kärkeä: TKI-toiminnan riskinottokyvyn lisääminen ja TKI-investointien houkuttelu Suomeen. Valinnat tehtiin tarkastelemalla seuraavia näkökulmia: 1) tuottavuus, kasvu ja uudistuminen, 2) kansalliset ja globaalit haasteet, 3) kansainväliset kumppanuudet sekä 4) osaajat ja kyvykkyydet. Valmistelu toteutettiin avoimesti ja eri toimijoita osallistaen. Valinnat tukevat julkisten ja yksityisten TKI-voimavarojen kokoamista ja suuntaamista. Valinnoissa lisätään TKI-toimijoiden ja hallinnonalojen yhteistyötä. TKI-toiminnan edellytysten ja innovaatioiden käyttöönoton vahvistamiseksi on tärkeää kehittää myös toimintaympäristöä. Valinnat tukevat Suomen EU-vaikuttamistyötä ja antavat mahdollisuuksia viestiä kansainvälisillä foorumeilla aiempaa selkeämmin kansallisista vahvuuksista. Valintoja syvennetään ja konkretisoidaan eri toimijoiden yhteistyössä. Tutkimus- ja innovaationeuvosto yhteensovittaa ja seuraa valintojen toimeenpanoa. Asiasanat tutkimus- ja kehittämistoiminta, innovaatiotoiminta, tutkimuspolitiikka, innovaatiopolitiikka, tutkimusrahoitus, teknologiapolitiikka ISBN PDF 978-952-287-840-3 ISSN PDF 2490-0966 Julkaisun osoite https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-840-3 https:// Presentationsblad 9.1.2026 Nationella strategiska val för FUI-politiken och FUI-verksamheten Statsrådets publikationer 2026:1 Utgivare Statsrådet Utarbetad av Forsknings- och innovationsrådet Språk Finska Sidantal 65 Referat En hållbara tillväxt, förnyelse och övergripande säkerhet stärks med nationella strategiska val inom FUI-politiken och FUI-verksamheten. De val som Forsknings- och innovationsrådet gjort är - data och värdeskapande som bygger på data - disruptiva teknologier - hälsa och välfärd - klimatet, miljön och den arktiska dimensionen - säkerhet, resiliens och försvar. För att stödja genomförandet av valen fastställdes två fokusområden för att utveckla FUI-systemet: Att stärka risktagningsförmågan för FUI-verksamheten och att locka FUI- investeringar till Finland. Valen gjordes genom att granska följande perspektiv: 1) produktivitet, tillväxt och förnyelse, 2) nationella och globala utmaningar, 3) internationella partnerskap samt 4) experter och förmågor. Beredningen genomfördes öppet och genom att engagera olika aktörer. Valen bidrar till att sammanställa och rikta offentliga och privata FUI-resurser. Vid valen ökas samarbetet mellan FUI-aktörerna och förvaltningsområdena. Det är viktigt att också utveckla verksamhetsmiljön för att stärka införandet av FUI-verksamhetens förutsättningar och innovationer. Valen bidrar till Finlands EU-påverkan och ger möjligheter att tydligare än förut meddela om de nationella styrkorna på internationella forum. Valen fördjupas och konkretiseras i samarbete mellan olika aktörer. Forsknings- och innovationsrådet samordnar och följer upp genomförandet av valen. Nyckelord forsknings- och utvecklingsverksamhet, innovationsverksamhet, forskningspolitik, innovationspolitik, forskningsfinansiering, teknologipolitik ISBN PDF 978-952-287-840-3 ISSN PDF 2490-0966 URN-adress https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-840-3 https:// Description sheet 9 January 2026 National strategic choices for RDI policy and activities Publications of the Finnish Government 2026:1 Publisher Finnish Government Group author Research and Innovation Council Language Finnish Pages 65 Abstract The national strategic choices for RDI policy and activities aim to boost sustainable growth, promote renewal and strengthen comprehensive security. The strategic choices made by the Research and Innovation Council are the following: - data and data-based value creation - disruptive technologies - health and wellbeing - climate, environment and the Arctic dimension, and - security, resilience and defence. Two overarching priorities were set for developing the RDI system to support the implementation of the strategic choices: increasing risk-taking capacity in RDI and attracting RDI investments to Finland. In making the strategic choices, the Research and Innovation Council examined the following perspectives: 1) productivity, growth and renewal; 2) national and global challenges; 3) international partnerships; and 4) expertise and capabilities. The preparations related to the strategic choices were carried out openly and with the involvement of various actors in the RDI sector. The strategic choices support the collection and allocation of public and private RDI resources. The goal is to increase cooperation between RDI actors and administrative branches. To strengthen the conditions for RDI activities and promote the adoption of innovations, it is also important to develop the RDI operating environment. The strategic choices support Finland’s efforts to influence EU policy and offer opportunities for Finland to communicate its national strengths more clearly in international forums. The strategic choices will be deepened and specified in concrete terms by a variety of actors. The Research and Innovation Council is responsible for coordinating and monitoring the implementation of the choices. Keywords research and development, innovation, research policy, innovation policy, research funding, technology policy ISBN PDF 978-952-287-840-3 ISSN PDF 2490-0966 URN address https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-840-3 https:// Sisältö 1 Johdanto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 2 Toimintaympäristön tilannekuva.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 2.1 Toimintaympäristön muutosten aiheuttamat haasteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 3 Strategisten valintojen tavoitteet ja vaikuttavuus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 3.1 Tavoitteet ja vaikutuspolut. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 3.2 Valintojen tunnistamisen lähtökohdat.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 4 Strategiset valinnat.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 4.1 Valintojen kokonaisuus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 4.2 Data ja datapohjainen arvonluonti.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 4.3 Murrosteknologiat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 4.4 Terveys ja hyvinvointi.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 4.5 Ilmasto, ympäristö ja arktinen ulottuvuus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 4.6 Turvallisuus, resilienssi ja puolustus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 5 TKI-järjestelmän kehittämisen kärjet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 5.1 TKI-toiminnan riskinottokyvyn lisääminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 5.2 TKI-investointien houkuttelu Suomeen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 6 Toimeenpano ja seuranta.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 7 Valintojen valmistelu.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 7.1 Toimeksianto tutkimus- ja innovaationeuvostolle.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 7.2 Valmisteluprosessi.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 7.3 Lausuntopalaute.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51 8 TKI-valintoja muualla. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53 Liite: T&K-rahoituksen kokonaisuus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61 Lähteet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62 7 Valtioneuvoston julkaisuja 2026:1 1 Johdanto Suomessa on ainutlaatuinen kansallinen tavoite lisätä merkittävästi tutkimus- ja kehittämistoimintaa tällä vuosikymmenellä. Yhteistä tavoitetta päätettäessä lin- jattiin parlamentaarisesti myös kansallisten strategisten valintojen tekemisestä TKI-politiikassa ja -toiminnassa1. Pääministeri Petteri Orpon hallitus ja tutkimus- ja innovaationeuvosto toimeenpanevat nyt näitä linjauksia. Hallitus on sitoutunut kansalliseen tavoitteeseen nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. T&K-rahoi- tuslain mukaisesti valtion T&K-rahoitus nousee 1,2 prosenttiin bruttokansantuot- teesta sillä edellytyksellä, että yritysten investoinnit muodostavat kaksi kolmasosaa T&K-menoista2. Hallitus vauhdittaa neljän prosentin tavoitteeseen pääsemistä tällä vaalikaudella vuosittaisilla lisäinvestoinneilla korkeakoulujen, tutkimusorganisaatioiden3 sekä yritysten T&K-toimintaan. T&K-investoinneilla tavoitellaan kestävää talouskasvua, pitkän aikajänteen uudistumista ja tuottavuuden vahvistumista Suomessa sekä vakautta ja ennakoitavaa näkymää koko TKI-järjestelmälle. T&K-lisärahoituksella vahvistetaan Suomen osaamispääomaa ja annetaan aiempaa paremmat edellytyk- set vastata yhteiskunnallisiin ja globaaleihin haasteisiin. Valtioneuvosto päätti kesäkuussa 2024 TKI-järjestelmää koskevista tavoitteista ja T&K-rahoituksen päälinjauksista valtion T&K-toiminnan rahoituksen käytön moni- vuotisessa suunnitelmassa4. Kansallisten strategisten valintojen tekeminen on yksi suunnitelman päälinjauksista. Kansallisia TKI-politiikan ja toiminnan strategisia 1 Tässä raportissa viitataan kansallisten strategisten valintojen yhteydessä pääosin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan (TKI-toimintaan). Paikoin kuitenkin käsitellään T&K-rahoituslain soveltamisalan mukaisesti rajatummin tutkimus- ja kehittä- mistoimintaa (T&K-toimintaa) ja sen rahoitusta. 2 Laki valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030 (1092/2022), https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2022/1092 3 Tutkimusorganisaatioilla viitataan tässä laajasti erilaisiin TKI-toimintaa tekeviin toi- mijoihin, esim. valtion tutkimuslaitokset, hyvinvointialueet ja yksityisrahoitteiset organisaatiot. 4 Valtioneuvosto 2024a. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2022/1092 8 Valtioneuvoston julkaisuja 2026:1 valintoja tehdään monivuotisen suunnitelman pohjalta ja sitä tarkentaen. Valin- nat tukevat suunnitelman tavoitteiden ja linjausten toteutumista valituilla alueilla sekä osoittavat suuntaa TKI-investointeja harkitseville kansallisille ja kansain- välisille toimijoille. Strategiset valinnat tarjoavat yrityksille, tutkijoille, korkea- kouluille, tutkimuslaitoksille ja muille toimijoille pohjaa TKI-toiminnan ja -yhteistyön suuntaamiseen. Pitkäjänteinen TKI-toiminta luo vahvan pohjan vastata toimintaympäristön nopei- siin muutoksiin ja tarpeisiin. TKI-toiminnan merkittävät vaikutukset ja vaikuttavuus syntyvät pääosin keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Vaikuttavuus on monisyinen ilmiö, joka syntyy tutkimustiedon ja muiden tekijöiden vuorovaikutuksessa. Tällä hallituskaudella rahoitetaan monivuotisen suunnitelman mukaisesti erityisesti TKI-yhteistyön vahvistumista yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välillä, jotta osaamisen ja uusimman tiedon siirtymistä voidaan nopeuttaa ja siten tukea myös lähiaikojen talouskasvua. Kansalliset strategiset valinnat ovat alueita, joilla yhteistyön vahvistaminen tarjoaa mahdollisuuksia luoda Suomeen kansainvälisesti kilpailukykyisiä tutkimus- ja osaamiskeskittymiä sekä innovaatio- ja liiketoiminta ekosysteemejä, jotka pystyvät myös vastaamaan yhä monimutkaisempiin globaalei- hin haasteisiin. Strategiset valinnat perustuvat olemassa oleviin tieteen ja TKI-toiminnan kansal- lisiin vahvuuksiin, yritysten ja yhteiskunnan valmiuksiin ja tarpeisiin sekä osaami- seen globaalien murrosten hyödyntämisessä. Valinnoilla luodaan yhtäältä yrityksille, tutkimusorganisaatioille, tutkijoille sekä kansainvälisille toimijoille näkymää niistä osaamiskokonaisuuksista ja vahvuuksista, joita Suomessa on, ja joissa kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä voidaan entisestään vahvistaa. Toisaalta valinta-alueet tarjoavat monia mahdollisuuksia hyödyntää korkeaa suomalaista osaamista ja tuot- taa ratkaisuja globaaleihin haasteisiin ja kasvaviin markkinoihin. Strategisilla valinnoilla luodaan edellytyksiä ennakoiville, pitkäjänteisille kansallisille kehittämistoimille. Valinnat ohjaavat eri toimijoiden suuntautumista samoihin pai- nopisteisiin. Valintojen alueilla tarvitaan ennakkoluulotonta, rohkeaa ja uutta luo- vaa tutkimusta, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä investointeja. Valintojen toimeenpanossa kootaan ja suunnataan yksityisiä ja julkisia voimavaroja, kehitetään sääntely-ympäristöä, lisätään TKI-toimijoiden ja hallinnonalojen yhteistyötä, vahvis- tetaan kansainvälisiä ja EU-kumppanuuksia sekä parannetaan Suomen mahdolli- suuksia hyödyntää EU:n TKI- ja kasvurahoitusta. Voimavarojen kokoamisella voidaan myös vaikuttaa T&K-toiminnan kannusteisiin ja lisätä julkisen T&K-rahoituksen vai- kuttavuutta. Strategiset valinnat ovat osa TKI-järjestelmän kehittämisen ja T&K-ra- hoituksen kokonaisuutta, jossa jatkossakin pääsääntö on tutkija- ja yrityslähtöisyys. 9 Valtioneuvoston julkaisuja 2026:1 Tutkijoilla on vapaus valita tutkimusaiheensa, ja yritykset tekevät TKI-toimintansa ratkaisut omista lähtökohdistaan. Merkittävää tiedettä, tutkimusta sekä kehittämis- ja innovaatiotoimintaa tehdään myös valintojen ulkopuolella. Asetettujen tavoitteiden toteutuminen edellyttää strategista otetta, pitkäjäntei- syyttä ja sitoutumista strategisten valintojen toimeenpanoon. Samalla TKI-politiikan johtamista ja koordinaatiota on vahvistettava osana valtioneuvoston päätöksente- koa ja hallinnonalojen yhteistä, systemaattista valmistelua. Parlamentaarisiin linja- uksiin pohjautuva uudistettu tutkimus- ja innovaationeuvosto on tässä keskeisessä roolissa. Tutkimus- ja innovaationeuvosto on valmistellut kansalliset strategiset valinnat laajassa yhteistyössä TKI-toimijakentän kanssa ja tulee seuraamaan valinto- jen toimeenpanoa yhteistyössä parlamentaarisen TKI-seurantaryhmän kanssa. 10 Valtioneuvoston julkaisuja 2026:1 2 Toimintaympäristön tilannekuva Globaalit kriisit ja häiriöt, kansainvälinen strateginen kilpailu, kestävyyssiirtymien edistäminen sekä tarve vahvistaa turvallisuutta ja resilienssiä vaikuttavat voimak- kaasti tutkimus- ja innovaatiopolitiikan kehitykseen kansallisesti ja kansainvälisesti.5 Merkittävistä globaaleista haasteista selviäminen ja niistä avautuvien uusien mah- dollisuuksien hyödyntäminen riippuvat ratkaisevasti korkeasta osaamisesta, tutki- muksesta ja innovaatioista. Tämän vuoksi useat maat ja Euroopan unioni pohtivat TKI-toiminnan strategisia painopisteitä sekä tarvittavia uusia investointeja.6 TKI-toi- minnan strategisilla valinnoilla vastataan myös kansainvälisen tason keskusteluun uusien kumppanuuksien muodostamisesta. Euroopan komissiolle laaditussa ns. Heitorin raportissa peräänkuulutetaan Euroopan unionissa aiempaa valikoivampaa lähestymistapaa kansainväliseen TKI-yhteistyöhön, jotta jäsenmaat pystyvät menes- tymään yhä monimutkaisemmassa ja muuttuvassa geopoliittisessa ympäristössä. Samat maat voivat olla kumppaneita, kilpailijoita tai systeemisiä vastustajia, ja joku maa voi olla kaikkia näitä eri tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioalueilla (esimerkiksi ilmastonmuutos, sähköajoneuvot tai huipputeknologiset puolijohdesirut).7 Tämä vaatii TKI-politiikkaan uudenlaista lähestymistä ja sen määrittämistä, ketkä ovat kumppaneitamme TKI-toiminnan eri osa-alueilla ja kysymyksissä. 5 “Sociotechnical systems in areas like energy, agrifood and mobility need to trans- form rapidly to become more sustainable and resilient. Science, technology and inno- vation (STI) have essential roles in these transformations, but governments must be more ambitious and act with greater urgency in their STI policies to meet these chal- lenges. They should design policy portfolios that enable transformative innovation and new markets to emerge, challenge existing fossil-based systems, and create win- dows of opportunity for low-carbon technologies to break through. This calls for lar- ger investments but also greater directionality in research and innovation, for example, through mission-oriented policies, to help direct and compress the innovation cycle for low-carbon technologies. International co-operation will be essential, but rising geo- political tensions, including strategic competition in key emerging technologies, could make this difficult.” OECD (2023); ks. lisäksi mm. Draghi (2024) ja Euroopan komissio (2025a). 6 Ks. luku 8. TKI-valintoja muualla ja esim. tuore IVA (2025): Sweden’s Competitiveness and Investment Priorities. 7 Euroopan komissio (2024), ks. lähteen ehdotus nro 11. 11 Valtioneuvoston julkaisuja 2026:1 Eurooppalaista keskustelua TKI-politiikan ja -toiminnan temaattisista painopis- teistä käydään esimerkiksi osana EU:n monivuotisen rahoituskehyksen 2028–2034, Euroopan kilpailukykyrahaston ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelman valmiste- lua8. Komissio esitteli tammikuussa 2025 kilpailukykykompassiksi nimetyn suunni- telman, jolla halutaan luoda Euroopan taloudelle uutta dynamiikkaa ja vauhdittaa talouskasvua9. EU:n kilpailukyvyn parantamisen välttämättöminä edellytyksinä näh- dään suunnitelmassa EU:n ja sen verrokkien välisen innovaatiokuilun kurominen umpeen, vähähiiliseen talouteen siirtyminen ja toimitusketjujen riippuvuuksien vähentäminen. Komission heinäkuussa 2025 julkaisemassa ehdotuksessa Euroopan kilpailukykyrahastoksi puolestaan tunnistettiin neljä politiikkaikkunaa: 1) puhdas siirtymä ja teollisuuden hiilestä irtaantuminen, 2) terveys, bioteknologia, maatalous ja biotalous, 3) digitaalinen johtoasema sekä 4) resilienssi, turvallisuus, puolustus teollisuus ja avaruus. Samaan aikaan julkaistussa komission ehdotuksessa Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaksi näitä täydentää viides politiikkaikkuna: tutkijalähtöinen tutkimus erityisesti globaalien yhteiskunnallisten haasteiden – kuten muuttoliik- keen, disinformaation sekä heikentyneen demokratiakehityksen – sekä sosiaalis- ten ja taloudellisten muutosten, osallisuuden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden teemoissa. Komissio esitti myös, että puiteohjelmassa sallitaan mahdollisuus kak- sikäyttösovelluksille poistamalla yksinomaan siviilikäyttöön kohdistuva painotus. Ehdotuksessa painotetaan erityisesti Euroopan innovaationeuvoston osalta tukea korkean riskin TKI-toiminnalle. Komission ehdotuksia kilpailukykyrahastosta ja Hori- sontti Eurooppa -ohjelmasta käsitellään EU:n neuvostossa ja Euroopan parlamen- tissa, ja päätökset on tarkoitus tehdä viimeistään vuonna 2027. Tieteellä ja teknologialla on keskeinen rooli myös Natossa hyvinvoinnin, edistyksen ja turvallisuuden perustana10. Natossa tieteen ja teknologian toimintaympäristön keskeisiksi kehityskuluiksi on tunnistettu muun muassa tekoälyn, datan ja kvantti- teknologioiden nousu, murrokselliset bioteknologiat, luonnonvarojen ja muiden voimavarojen rajallisuus, yhteiskunnallisen luottamuksen rapautuminen sekä tek- nologioiden yhdistäminen ja riippuvuudet. Tunnistettuja läpileikkaavia teemoja ovat kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän heikkeneminen, ilmastonmuutos, globaalit kumppanuudet ja yksityisen sektorin kasvava rooli.11 8 Ks. https://commission.europa.eu/strategy-and-policy/eu-budget/ long-term-eu-budget/eu-budget-2028-2034_en 9 Euroopan komissio (2025b). 10 NATO (2025). NATO Science & Technology Strategy – Defending the future, today! 11 NATO Science & Technology Organization (2025). NATO Science & Technology Trends 2025–2045. Volume 1. https://commission.europa.eu/strategy-and-policy/eu-budget/long-term-eu-budget/eu-budget-2028-2034_en https://commission.europa.eu/strategy-and-policy/eu-budget/long-term-eu-budget/eu-budget-2028-2034_en 12 Valtioneuvoston julkaisuja 2026:1 2.1 Toimintaympäristön muutosten aiheuttamat haasteet Strategisten valintojen valmistelun lähtökohtana ovat olleet parlamentaariset ja valtion T&K-toiminnan rahoituksen käytön monivuotisen suunnitelman linjaukset. Niiden mukaan T&K-toiminnassa ja sen suuntaamisessa tunnistetaan globaalit ja kansalliset yhteiskunnalliset haasteet ja niiden TKI-toimijoille luomat mahdollisuu- det kansalliset vahvuudet huomioiden. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon12 valmistelussa ja valtioneuvoston TKI-poli- tiikkaverkoston työskentelyssä on tunnistettu seuraavien muutostekijöiden olevan keskeisiä Suomen tulevaisuuden ja suomalaisten TKI-toimijoiden toiminnan suun- taamisen kannalta. Nämä näkökulmat ovat toimineet keskeisenä viitekehyksenä kansallisia valintoja ja painopisteitä valmisteltaessa. Suomalainen TKI-toiminta voi edesauttaa muutostekijöiden hallinnassa ja niihin vastaamisessa, sekä kansallisella että globaalilla tasolla. Valintojen toimeenpanon seurannassa voidaan pyrkiä arvi- oimaan, miten valinnoista syntyvät eri toimet ja toimenpiteet vastaavat näihin glo- baaleihin ja yhteiskunnallisiin muutoksiin. Geopolitiikka Globaali vastakkainasettelu ja suurvaltojen väliset jännitteet ovat lisääntyneet, ja ne kytkeytyvät turvallisuuteen, talouteen, teknologiaan, huoltovarmuuteen, teollisuu- teen ja kauppaan. EU pyrkii vahvistamaan geopoliittista asemaansa ja strategista autonomiaansa. Euroopassa soditaan, turvallisuusympäristö on epävakaa, ja arkti- sen alueen merkitys kasvaa sotilaallisesti ja kriittisen infrastruktuurin näkökulmasta. Arktisen alueen painoarvoa lisää ilmaston lämpeneminen arktisella alueella lähes neljä kertaa nopeammin kuin muilla alueilla. Teknologiakilpailu Maiden välinen teknologiakilpailu kietoutuu yhä tiiviimmin geopoliittisen ja talou dellisen vallan tavoitteluun, turvallisuuteen ja informaatioympäristöön. Muutos ilmenee kansainvälisten suhteiden muutoksina (USA, Kiina, EU, Venäjä, Intia), kasva- vana strategisen tason kiinnostuksena avaruuteen ja arktiseen alueeseen, globaa- lin talousjärjestelmän muutoksena globalisaatiosta geotalouteen sekä teknologian kehityksen kietoutumisena geopolitiikkaan. Euroopan unioni on putoamassa 12 Valtioneuvosto (2024b, 2025). 13 Valtioneuvoston julkaisuja 2026:1 tieteen, teknologisen kehityksen ja innovaatiotoiminnan kärjestä13. Lännen talou- dellinen ja teknologinen johtoasema ei ole enää itsestään selvä. Strategisen auto- nomian ja liikkumavaran varmistamiseksi sekä kumppanuuksien rakentamiseksi tieteeseen, teknologiaan ja innovaatiotoimintaan on investoitava määrätietoisesti. Murrokselliset teknologiat muuttavat arkea, elinkeinotoimintaa, yhteiskuntia ja tut- kimuksen tekemistä. Monissa maissa tavoitteena on nopeuttaa tieteen tekemistä ja innovaatioita tekoälyn avulla. Teknologioiden kaksoiskäyttö, eli käyttö sekä siviili- että sotilastarkoituksiin, on kasvussa. Erityisesti useamman kehittyneen teknologian yhdistelmillä ja niistä syntyvillä uusilla ratkaisuilla on kyky vaikuttaa uusien mark- kinoiden syntymiseen ja yhteiskunnallisiin murroksiin. Teknologisten harppausten odotetaan luovan kansantalouteen uutta kasvua, parantavan tuottavuutta ja lisää- vän hyvinvointia. Datatalous on EU:n vahvimmin kasvava toimiala, mutta samaan aikaan suomalaisten yritysten arvonlisä datataloudesta on jopa laskenut 2012– 2021 välillä14. Teknologia on välttämätöntä puhtaan siirtymän läpiviennissä, mutta samalla uusilla teknologioilla on haitallisia vaikutuksia ilmastoon ja ympäristöön. Avaruustoiminnan merkitys kasvaa arjen palveluissa ja sotilaallisessa toiminnassa. Globaaleista teknologiayrityksistä on tullut merkittäviä vallankäyttäjiä. Digitalisaatio muuttaa ihmisten arkea ennennäkemättömällä vauhdilla. Talous ja tuottavuus Kansainvälinen talousjärjestelmä on kohdannut yllätyksiä viime vuosina yksi toi- sensa perään. Vallalla on protektionismia ja pyrkimystä strategisten toimialojen vah- vistamiseen esimerkiksi valtiontuin. Julkisessa taloudessa on samaan aikaan merkittäviä sopeutumistarpeita ja odo- tuksia suuremmalle valtion roolille. Yhtäältä korkeat velkatasot ja alijäämät ja toi- saalta lisääntyvät menokohteet turvallisuudessa, puolustuksessa ja ikäsidonnaisissa menoissa ovat yhä useamman Euroopan maan keskeisiä ongelmia. Suomen talous 13 Ks. mm. Euroopan komissio (2024): Maailmanlaajuisesti viitatuimpien tieteellisten jul- kaisujen määrässä EU sijoittuu kolmanneksi, Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen, ja osuus on laskenut 20,7 prosentista vuonna 2000 17,8 prosenttiin vuonna 2020. Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana EU:n osuus maailmanlaajuisista tieteellisistä julkai- suista on laskenut 25,5 prosentista vuonna 2000 18,1 prosenttiin vuonna 2022. Vuonna 2000 EU vastasi noin 30 prosentista maailman patenttihakemuksista, mutta osuus laski 17,3 prosenttiin vuonna 2021. 14 Koski ym. (2024). 14 Valtioneuvoston julkaisuja 2026:1 ei ole kasvanut riittävästi vuoden 2007 jälkeen. Työn ja työelämän muutokset, ennen kaikkea digitalisaatio ja tekoäly, pakottavat muuttamaan nykyisiä toiminta-, tuotanto- ja työskentelytapoja. Yhteiskunnan haasteet Oikeusvaltio- ja demokratiakehitys ovat heikentyneet globaalisti. Epätasainen demografinen kehitys maapallolla jatkuu, ja syntyvyyden laskulla on taloudellisia, poliittisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Väestöllinen huoltosuhde nousee jyrkästi tule- vina vuosikymmeninä vauraissa maissa. Muuttoliikkeet ovat lisääntyneet ja niiden merkitys kasvaa samaan aikaan kun kaupungistuminen jatkuu. Eriarvoisuus on ollut viime vuosina kasvussa. Lisääntyvät mielenterveysongelmat, yksinäisyys, liikkumattomuus ja lihavuus haastavat ihmisten hyvinvointia. Arvot ja asenteet polarisoituvat, ja uskonnollisuus ja identiteetit ovat yhteiskunnassa yhä moninaisempia. Suomessa uskotaan yleisesti vielä tieteeseen ja sen ratkaisuky- kyyn15, mutta maailmalta kaikuu myös muunlaisia näkökulmia. Väestön ikääntyessä muistisairaudet ja monisairastavuus yleistyvät ja haastavat pal- velujärjestelmää. Merkittäviä haittoja ja kustannuksia aiheuttavat syövät, mielenter- veyden häiriöt, tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja päihdesairaudet.16 Samaan aikaan kun koulutustaso on keskeisissä kilpailijamaissa noussut merkittä- västi, se on Suomessa laskenut. Suomessa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nuorten aikuisten osuus (39 %) on edelleen OECD:n keskiarvoa (48 %) matalampi17. Osaamistarpeiden muuttuessa aiempaa nopeammin ja uutta luovan TKI-toiminnan merkityksen kasvaessa kilpailu osaajista kiihtyy. Kestävä kasvu ja planetaariset rajat Kestävän kasvun edistäminen edellyttää siirtymää puhtaaseen energiaan ja tuo- tantoon, mahdollisimman suureen irtikytkentään fossiilitaloudesta sekä resurssi- tehokkuutta ja kulutustapojen muutosta. Kilpailu luonnonvaroista, mutta myös luonnon monimuotoisuuden vähentyminen, ohjaa väistämättä kohti luonnonvaro- jen nykyistä kestävämpää käyttöä ja kiertotaloutta. Tämä puolestaan haastaa monia liiketoiminta-alueita. 15 Tieteen tiedotus ry (2024). Tiedebarometri 2024. 16 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2025). 17 O ECD (2025a). 15 Valtioneuvoston julkaisuja 2026:1 Planetaaristen rajojen ylitykset aiheuttavat uusia ja kasvavia riskejä ihmisten hyvin- voinnille ja terveydelle, yhteiskuntien vakaudelle sekä taloudelle. Ilmastonmuutok- sen vaikutus on jo muuttanut sään ja ilmaston ääri-ilmiöiden esiintymistä kaikkialla maapallolla. Luonnon monimuotoisuus köyhtyy heikentäen elämää ylläpitäviä eko- systeemejä. Globaalisti kasvava väestö ja ympäristön tilan heikkeneminen aiheutta- vat paineita ruokaturvalle ja tuovat haasteita fossiilitaloutta korvaaville ratkaisuille. 16 Valtioneuvoston julkaisuja 2026:1 3 Strategisten valintojen tavoitteet ja vaikuttavuus TKI-politiikan ja -toiminnan strategiset valinnat • Kokoavat ja suuntaavat julkisia ja yksityisiä voimavaroja. • Luovat yhteistyön puitteita. • Tukevat hallituksen ja eri hallinnonalojen strategista päätöksentekoa, politiikkatoimia ja EU-vaikuttamista. • Tukevat TKI-toimijoiden ja sidosryhmien päätöksentekoa, toiminnan ja rahoituksen suuntaamista sekä järjestelmän kehittämistä. • Tarjoavat yrityksille ja tutkijoille aiempaa pitkäjänteisemmän ja ennakoitavamman näkymän Suomen sitoutumisesta valittuihin painopisteisiin. • Tukevat TKI-toiminnan alueellista kehittämistä. • Viestivät eurooppalaisille ja kansainvälisille osaajille, yrityksille, investoijille ja kumppaneille suomalaisen osaamisen ja TKI- toiminnan vahvuusalueista. 3.1 Tavoitteet ja vaikutuspolut T&K-toiminnan investoinneilla tavoitellaan laajaa ja pitkäjänteistä vaikuttavuutta: kestävän kasvun vauhdittumista, osaamisen ja kilpailukyvyn vahvistumista, tuotta- vuuden kasvua, yhteiskunnan uudistumista sekä ratkaisuja yhteiskunnallisiin ja glo- baaleihin haasteisiin. Valtion T&K-rahoituksen käytön monivuotinen suunnitelma linjaa tulevien vuosien lisärahoituksen suuntaamista. Kansallisia TKI-politiikan ja -toiminnan strategisia valintoja tehdään ja toteutetaan monivuotisen suunnitelman pohjalta ja sitä tarkentaen. 17 Valtioneuvoston julkaisuja 2026:1 Parlamentaarisessa työssä korostettiin valintojen laajaa ja osallistavaa valmistelua, jotta myös niiden vaikuttavuudesta tulisi mahdollisimman kattavaa. Parhaimmillaan valinnat tukevat kansainvälisesti kilpailukykyisten tutkimus- ja osaamiskeskittymien ja -ekosysteemien vahvistumista ja uusien syntymistä. Tähän tarvitaan sekä yksityi- sen että julkisen sektorin sitoutumista. Suomalaisen TKI-politiikan keskeinen tavoite on luoda yrityksille, tutkijoille ja muille toimijoille aiempaa pitkäjänteisempää ja ennakoitavampaa näkymää sitoutumi- sesta valittuihin painopisteisiin. Strategiset valinnat kokoavat ja suuntaavat julkisia ja yksityisiä voimavaroja ja vahvistavat yhteistyön puitteita. Ne tukevat hallituksen ja eri hallinnonalojen strategista päätöksentekoa, politiikkatoimia ja EU-vaikutta- mista. Valinnat tukevat TKI-toimijoiden – eli yritysten, tutkimusorganisaatioiden ja tutkijoiden – sekä TKI-rahoittajien omaa päätöksentekoa, toiminnan suuntaamista, rahoituksen hakemista sekä järjestelmän kehittämistä. Valinnat auttavat myös TKI-toiminnan alueellista ja paikallista kehittämistä ja lisäävät toimien synergioita. Strategisten valintojen toimeenpanossa on erilaisia vaikutuksien aikajänteitä. Kuten TKI-toiminnassa yleensä, merkittävimmät vaikutukset ja vaikuttavuus syntyvät pää- osin keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Lyhyen aikajänteen vaikutuksia on mah- dollista saada aikaan keskittymällä olemassa oleviin vahvuuksiin, TKI-yhteistyön vahvistamiseen sekä lähellä markkinoita oleviin osa-alueisiin. Vahvistamalla näitä kokonaisuuksia ja niistä muodostuvia kansainvälisesti aiempaa vahvempia ja kil- pailukykyisempiä kokonaisuuksia voidaan saavuttaa uutta TKI-pohjaista kasvua. Samaan aikaan yhteiskunnan uudistuminen, osaamisen ja sivistyksen vahvistami- nen sekä globaaleihin haasteisiin vastaaminen TKI-toiminnan avulla vaatii pidem- pää aikajännettä, suurempaa riskinottoa ja uusia tutkimuksellisia avauksia. Kansallisilla strategisilla valinnoilla suunnataan voimavaroja ilmiöihin ja asioihin, joiden TKI-toimintaa halutaan vahvistaa. Valinnoilla ei yksityiskohtaisesti ohjata tutkimusaloja tai -teemoja tai valita voittavia teknologioita tai toimialoja. Kuten par- lamentaarisessa työssä todettiin, ”Tukien suuntaamisessa voidaan kuitenkin ottaa huomioon olemassa olevat vahvuudet sekä yhteiskunnan strategiset tavoitteet. Järjestelmä toimii alhaalta ylös periaatteella, jolloin julkinen TKI-rahoitus kanavoi- daan tavoilla, joka mahdollistaa uusien ja yllättävienkin toimijoiden ja toimialojen nousun.”18 18 Parlamentaarinen TKI-työryhmä (2021, 49). 18 Valtioneuvoston julkaisuja 2026:1 Valintojen keskeisiä vaikutuspolkuja ovat: T&K-toiminnan rahoituksen kohdentaminen ja osaamiskeskittymien vahvistuminen Tutkimus- ja kehittämistoiminnan valtionrahoitus, mukaan lukien T&K-rahoitus- lain mukainen lisärahoitus, kohdennetaan T&K-toimintaan osana julkisen talouden suunnitelma- ja talousarvioprosesseja. Valtion ja muun julkisen T&K-rahoituksen kohdentamisessa otetaan huomioon strategiset valinnat. Valtion T&K-rahoituksella ja muilla toimilla kannustetaan yksityistä sektoria kohdistamaan omia investointe- jaan valinta-alueille. Valtion T&K-lisärahoituksen merkitys koko T&K-rahoituksessa kasvaa kumuloitu- vasti vuoteen 2030 mennessä, jolloin sen osuus koko rahoituksesta on lähes puolet (ks. liitteen kuvio 3). Näin ollen on perusteltua, erikseen niin päätettäessä, vahvistaa valintojen vaikutusta kohdentamalla niihin valtion T&K-lisärahoitusta. Yksityisen sektorin osuus Suomen T&K-menoista on noin kaksi kolmasosaa (ks. liit- teen kuvio 4). Valintojen vaikuttavuus vahvistuu, kun julkisen rahan lisäksi valinta alueet houkuttelevat niin kotimaisia kuin ulkomaisia yksityisiä TKI-investointeja. Valinnat auttavat yksityistä sektoria tekemään omia investointipäätöksiä, kun tie- dossa on, että valintojen piiriin kuuluvien osaamis- ja liiketoimintaekosysteemien kehitystä tuetaan kansallisesti.19 Tutkimus- ja teknologiainfrastruktuurit20 toimi- vat osaltaan vetovoimatekijöinä ja merkittävät kansalliset infrastruktuuripanostuk- set osoittavat myös kansallista pitkäkestoista sitoutumista niiden kehitykseen. Tämä osaltaan vahvistaa viestiä Suomen osaamisvahvuuksista. 19 Kestävän kehityksen työryhmä (2021). Tämä ns. Ala-Pietilän työryhmä painotti jo ennen päätöksiä T&K-rahoituksen lisäyksistä, että ”tuottavuutta parantavien innovaatioiden syntymiseen ei riitä yksin se, että TKI-toiminnan laajuus palautetaan maailman kärki- joukkoon. Panostukset täytyy pystyä käyttämään tehokkaasti. Tässä olennaista on, että eri toimijoiden panostukset tukevat toisiaan, hyödyntävät synergioita ja luovat itseään vahvistavia kierteitä ja osaamista. Näin tapahtuu todennäköisimmin silloin, kun panos- tukset kohdistuvat eri toimijoiden muodostamiin ekosysteemeihin. Toimijoiden tulee olla lähtökohdiltaan vahvaa osaamista edustavia tahoja: yrityksiä, tutkimuslaitoksia ja korkeakouluja. Valtio ei pysty luomaan ekosysteemejä. Valtio voi kuitenkin tunnistaa ja omalla toiminnallaan tukea niitä tai niiden ituja.” 20 Ks. esim. Suomen Akatemian verkkosivut: https://www.aka.fi/tutkimusra- hoitus/rahoitusmahdollisuudet/ohjelmat-ja-muut-rahoitusmuodot/tutki- musinfrastruktuurit/. Euroopan unionin tasolla ks. The European Strategy on Research and Technology Infrastructures: https://research-and-innovation. ec.europa.eu/strategy/strategy-research-and-innovation/our-digital-future/ european-strategy-research-and-technology-infrastructures_en https://www.aka.fi/tutkimusrahoitus/rahoitusmahdollisuudet/ohjelmat-ja-muut-rahoitusmuodot/tutkimusinfrastruktuurit/ https://www.aka.fi/tutkimusrahoitus/rahoitusmahdollisuudet/ohjelmat-ja-muut-rahoitusmuodot/tutkimusinfrastruktuurit/ https://www.aka.fi/tutkimusrahoitus/rahoitusmahdollisuudet/ohjelmat-ja-muut-rahoitusmuodot/tutkimusinfrastruktuurit/ https://research-and-innovation.ec.europa.eu/strategy/strategy-research-and-innovation/our-digital-future/european-strategy-research-and-technology-infrastructures_en https://research-and-innovation.ec.europa.eu/strategy/strategy-research-and-innovation/our-digital-future/european-strategy-research-and-technology-infrastructures_en https://research-and-innovation.ec.europa.eu/strategy/strategy-research-and-innovation/our-digital-future/european-strategy-research-and-technology-infrastructures_en 19 Valtioneuvoston julkaisuja 2026:1 Alueelliset TKI-investointipäätökset saavat nykyistä varmemman pohjan, kun tie- dossa on, että valinta-alueen TKI-toiminta kuuluu kansallisesti priorisoitaviin asioi- hin. Myös yliopistot, tutkimuslaitokset, ammattikorkeakoulut, hyvinvointialueet ja kaupungit tekevät omia strategisia toiminnan suuntaamispäätöksiä, jotka saavat tukea pitkällä aikajänteellä tehtävistä kansallisista TKI-valinnoista. Suomen Akatemia ja Business Finland toimeenpanevat valintoja toiminnassaan, ja niiden olemassa olevat painopisteet ja strategiat tukevat toimeenpanoa. Rahoittaja- yhteistyön tiivistäminen on keskeinen TKI-politiikan pitkäjänteinen tavoite. Hallitus- ohjelman mukaan T&K-rahoituksen kohdentamisessa hyödynnetään sekä olemassa olevia tehokkaita rahoitusvälineitä, kuten veturirahoitusta ja lippulaivahankkeita, että TKI-rahoittajaorganisaatioiden uusia yhteisiä ohjelmia21. T&K-toiminnan pää- rahoittajien yhteistyötä valinta-alueilla voidaan lisätä esimerkiksi kehittämällä yhteis- ja rinnakkaisohjelmia, jotka tukevat tutkimus- ja yritysvetoisten ekosys- teemien vahvistumista. Suomen Akatemia ja Business Finland käyvät läpi yhteis- työtään strategisissa valinnoissa toimeenpanovaiheessa. Tässä otetaan huomioon rahoitusorganisaatioiden erilaiset tehtävät ja toiminnan vaikuttavuuden aikajän- teet: Suomen Akatemian rahoittaa pitkäjänteistä tieteellistä tutkimusta ja Business Finlandin tukee toimintaa lähempänä markkinoita. TKI-yhteistyön vahvistuminen valinta-alueilla Kansallisen TKI-politiikan ja T&K-rahoituksen keskeisin painopiste on TKI-yhteistyön vahvistaminen22. Tiivistyvä sektoreiden välinen yhteistyö sopii suomalaisen matalan hierarkian, avoimen ja vuorovaikutteisen yhteiskunnan toimintamalliksi, josta par- haimmillaan saadaan merkittävä etulyöntiasema verrattuna keskeisiin kilpailijamai- hin23. Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, yritysten ja muiden toimijoiden vahvistuva yhteistyö valinta-alueilla lisää valintojen vaikuttavuutta. Yhteistyön avulla on mahdollista jakaa kustannuksia ja riskejä aiempaa suurem- man toimijajoukon kesken. Valinnat synnyttävät ja vahvistavat TKI-ekosysteemejä ja osaamiskeskittymiä, joissa tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja yritysten yhteistyö 21 Valtioneuvosto (2023, 111). 22 Ks. esim. parlamentaarisen TKI-työryhmän 2022 (2023) loppuraportti ja Valtion tut- kimus- ja kehittämisrahoituksen käytön monivuotinen suunnitelma (valtioneuvosto 2024a) 23 Tutkimus- ja innovaationeuvosto (2025). 20 Valtioneuvoston julkaisuja 2026:1 vahvistuu. Tällaisiin kokonaisuuksiin on perustaa Business Finland -rahoitteisten veturihankkeiden, Suomen Akatemian rahoittamien tutkimuksen lippulaivojen ja muiden kansallisesti merkittävien yhteistyöhankkeiden pohjalta. Osaamisen lisääntyminen ja siirtyminen korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista yri- tyksiin ja takaisin on yksi vahvistuvan yhteistyön merkittävimmistä vaikutuksista. Valintojen vaikuttavuuden edellytys on lisääntyvä TKI-osaaminen. Tärkeitä toimia ovat TKI-osaajien määrän lisääminen ja koulutustason nosto sekä yksityisellä että julkisella sektorilla, tutkijakoulutuksen kehittäminen sekä yhteistyön vahvistaminen TKI-toimijoiden välillä. Suomen neljän prosentin T&K-tavoite edellyttää T&K-tehtä- vissä toimivan henkilöstön määrän huomattavaa kasvua myös yrityksissä. Yritysten vahva rooli tutkijakoulutuksessa ja ns. post doc -vaiheessa lisäisi osaajien yritysky- vykkyyttä sekä osaamisen siirtymistä yrityksiin ja sitä kautta yleisemmin TKI-toimin- nan vahvistumista. Kansainvälisesti strategiset valinnat tukevat yhteistyöverkostojen rakentamista ulkomaisten kumppaneiden kanssa. Valinnat tarjoavat pitkän aikajänteen näkymää asioihin, joiden kehittämiseen ja vahvistamiseen Suomi on sitoutunut. Valintojen toimeenpanoa tukevat eri hallinnonalojen ja politiikka-alueiden yhtei- set toimet. Niitä voidaan ajoittaa koordinoidusti niin, että ne toteutetaan mahdolli- simman resurssitehokkaasti varmistaen samalla mahdollisimman laaja vaikuttavuus. Lisää toimeenpanomallista luvussa 6. Kansainvälinen yhteistyö ja vaikuttaminen ”Suomi tarvitsee enemmän kansainvälisesti korkeatasoisia ja vaikuttavia osaa- miskeskittymiä, joiden kehittyminen ja syntyminen edellyttää paitsi laaja-alaista osaamista myös valintoja. Kansainvälinen yhteistyö strategisesti merkittävien kumppaneiden kanssa korostuu. Esimerkiksi EU:n rahoitusohjelmat ja kumppanuu- det ovat merkittäviä kokonaisuuksia, jotka määrittelevät eurooppalaisen teknolo- giakehityksen suuntaa ja niissä suomalaisten toimijoiden on tarpeen olla aktiivisesti mukana”24, todettiin parlamentaarisessa TKI-työryhmässä. Kansalliset TKI-toiminnan strategiset valinnat auttavat viestimään Suomen ulko- puolelle painopisteistämme, vahvuuksistamme ja halustamme tehdä yhteistyötä. Erityisesti maakuvatyössä Suomen vahvuudet eivät ole tähän asti näyttäytyneet 24 Parlamentaarinen TKI-työryhmä 2022 (2023, 42). 21 Valtioneuvoston julkaisuja 2026:1 kansainvälisesti vertaillen pitkän aikajänteen selkeinä kokonaisuuksina. Strategiset valinnat tukevat siten myös vientiponnisteluja, merkittävien kansainvälisten TKI-in- vestointien houkuttelua ja maakuvan vahvistamista. Euroopan unionin TKI-yhteistyön merkitys suomalaisille TKI-toimijoille kasvaa jat- kuvasti. Yhteiskunnallisten haasteiden ratkaiseminen ja kaksoissiirtymä edellyttä- vät kansainvälisiä kumppanuuksia. Tavoite kaksinkertaistaa Suomeen kanavoituvan Euroopan unionin T&K-rahoituksen saanto on kunnianhimoinen ja vaatii toteutuak- seen monia toimia, mukaan lukien oikea-aikaista vaikuttamista rahoituksen paino- pisteisiin ja työohjelmiin. Suomalaisten TKI-toimijoiden mahdollisuuksia kotiuttaa EU-rahoitusta voidaan helpottaa varmistamalla monikanavaisesti kansallisten valin- tojen näkyminen eurooppalaisessa yhteistyössä ja tavoitteenasettelussa. Valinnat tukevat kansallista EU-vaikuttamista, jota tehdään paitsi poliittisella tasolla, myös virkakunnan ja eri sidosryhmien voimin. 3.2 Valintojen tunnistamisen lähtökohdat Valintojen valmistelun lähtökohtana ovat olleet parlamentaariset ja valtion T&K-toi- minnan rahoituksen käytön monivuotisen suunnitelman linjaukset, joiden mukaan T&K-toiminnassa ja sen suuntaamisessa tunnistetaan globaalit ja kansalliset yhteis- kunnalliset haasteet ja niiden TKI-toimijoille luomat mahdollisuudet Suomen vah- vuudet huomioiden. Valinnoissa on tunnistettu lupaavia kasvualueita, jotka ovat Suomelle huomion- arvoisia osaamisen, globaalin kysynnän, kilpailutekijöiden sekä yhteiskunnallisen merkityksellisyyden kannalta. Valmistelussa on hyödynnetty esimerkiksi Suomen Akatemian ja Business Finlandin toiminnassaan tunnistamia kansallisia vahvuuk- sia, TKI-toiminnassa ja sen rahoituksessa jo tehtyjä valintoja sekä ennakointityötä ja -aineistoja25. Lisäksi on hyödynnetty tietoa Suomen maakuvasta. Kansainvälisten 25 Käytössä on ollut mm. valtioneuvoston tulevaisuusselonteon strateginen toimin- taympäristöanalyysi (valtioneuvosto 2024b, 2025), Sitran megatrendit (Sitra 2023) ja ennakointityö turvallisuusympäristön murroksesta (Sitra 2024a), VTT:n megatrendit (Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy 2024), VTT:n tunnistamia toimintaympäristön muutosvoimia (Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy 2023), strategisen tutkimuk- sen teemoja, teollisuuspoliittinen strategia (työ- ja elinkeinoministeriö 2024a), työ- ja elinkeinoministeriön (2024b) hallinnonalan toimijoiden strategiset painopisteet, toi- mialat ja osaamiskeskittymät, Tilastokeskuksen ja valtiovarainministeriön väestöennus- teita (valtiovarainministeriö 2024), Osaamisen ennakointifoorumin aineistoa, Euroopan komission tavoitteet ja painopisteet sekä Draghin (2024) raportti Euroopan tulevaisuu- den kilpailukyvystä. 22 Valtioneuvoston julkaisuja 2026:1 mielikuva-aineistojen mukaan Suomea tuntevien joukossa korostuvat Suomen vah- vuuksina hyvä koulutustaso, turvallisuus, hyvinvointia tukevat sosiaaliset innovaa- tiot, luontoarvot sekä teknologinen kehitys26. Merkittävimmiksi tekijöiksi Suomeen investoimisessa nousevat suotuisa liiketoimintaympäristö, ympäristön suojelu sekä teknologian edistyneisyys27. Valintoja tehdään TKI-järjestelmässä koko ajan – aina TKI-rahoittajien tekemistä pää- töksistä yritysten strategialähtöisiin ratkaisuihin ja yksittäisten tutkijoiden tutkimus- aihevalintoihin. Strategisissa valinnoissa on kysymys vahvojen kokonaisuuksien, korkean osaamispohjan ja tutkimustiedon kerryttämisestä sekä TKI-toiminnan vai- kuttavuuden lisäämisestä. Kestävän talouskasvun edellytyksiä ja hyvinvoinnin tule- vaisuutta vuosina 2020–2021 selvittänyt Ala-Pietilän työryhmä totesi: ”Ollakseen vaikuttavaa, valinnan täytyy nojautua erityisesti yritysten, mutta myös tutkimus- yhteisöjen näkemykseen ja panostukseen, eikä se saa johtaa liian pitkälle vietyyn ohjaukseen tai voittajien valintaan.”28 Parlamentaarisessa työssä todettiin, että ”stra- tegisten valintojen päätehtävänä on muodostaa yhteinen kansallinen näkemys kasvualueista, jotka ovat joko strategisen osaamisen, globaalin kysynnän, kilpailu tekijöiden tai merkityksellisyyden kannalta Suomelle huomionarvioisia. Kyse on yhteisen tietopohjan ja ymmärryksen luomisesta kestävää kasvua edistävien pää- tösten pohjaksi niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Sitoutumisen ja vaikutusten kannalta on olennaista, että visio ja sitä tukevat strategiset valinnat valmistellaan laajapohjaisesti. Tärkeää on yhteistyö myös muiden kuin TKI-toimijoiden kanssa, esi- merkiksi niiden, joiden elämään ja toimintaan kestävyysmurrokset merkittävästi vaikuttavat.”29 Valintoja tunnistettaessa on otettu huomioon neljä näkökulmaa (kuvio 1): 1) tuot- tavuus, kasvu ja uudistuminen; 2) kansalliset ja globaalit haasteet; 3) kansainväliset kumppanuudet; sekä 4) osaajat ja kyvykkyydet. Valintakokonaisuudessa on pyritty siihen, että kukin valinta on Suomelle merkityksellinen ja perusteltu näistä neljästä näkökulmasta. Lisäksi erikseen on tunnistettu TKI-järjestelmän kehittämisen kärkiä. Kärjet ovat strategisten valintojen toimeenpanossa ja Suomen TKI-järjestelmän kil- pailukyvyn kehittämisessä erityistä huomiota vaativia osa-alueita. 26 Tutkimus- ja innovaationeuvosto (2025). Selvityksessä on käytetty tietopohjana neljää laajaa kansainvälistä mielikuvatutkimusta (Global Soft Power Index 2024, Anholt Nation Brands Index 2024, Bloom Consulting 2022 Countries, Regions and Cities, RepCore Nations 2024 G7- Finland – A country reputation analysis). 27 Tutkimus- ja innovaationeuvosto (2025), tarkemmin tietopohjana RepCore Nations 2024. 28 Kestävän kasvun työryhmä (2021, 14). 29 Parlamentaarinen TKI-työryhmä 2022 (2023, 43). 23 Valtioneuvoston julkaisuja 2026:1 Valinnoissa on pyritty siihen, että niiden raekoko tukee eri puolilla tehtävää päätök- sentekoa ja sallii eri lähestymistavat ja uudet avaukset. Valinnoissa ei mennä toimi- ala- tai teknologiatasolle. Valinnat kytkeytyvät toisiinsa ja ovat osittain limittäisiä, ja vaikuttavaa TKI-toimintaa syntyy myös niiden välille. Toimeenpanovaiheessa syven- netään ja konkretisoidaan valintoja ja niiden tavoitteita sekä kootaan toimia ja voi- mavaroja niiden toteutukseen. Syksyllä 2024 käynnistynyt valintojen valmisteluprosessi on tehty kansallisesti ensimmäistä kertaa. Tarkoitus on, että prosessista opitaan ja sitä kehitetään jat- kossa. Tutkimus- ja innovaationeuvosto seuraa toimintaympäristön kehitystä. Valin- tojen tunnistaminen ja määrittely jatkuvat tulevina vuosina tarpeen mukaan. Kuvio 1.  Valintojen tunnistamisen näkökulmat. Valintoja tunnistettaessa on otettu huomioon neljä osa-aluetta. Ulkokehällä on esimerkinomaisesti tietoaineistoja ja lähteitä, joihin näkökulmien tarkastelussa on tukeuduttu. ∙ Business Finlandin tunnistamat kasvu- ja vientimahdollisuudet, teemavalinnat, ohjelmat ja veturit ∙ Julkisen sektorin ja julkisen talouden tunnistetut tarpeet ∙ Suomen Akatemian lippulaivat ja huippuyksiköt ∙ Tutkimusympäristöt ja -infrastruktuurit ∙ Ennakointiaineistot ∙ Valtioneuvoston ennakointityö ∙ Hallinnonalojen politiikkalinjaukset ∙ Kansainväliset suhteet, kumppanuudet, rahoittaja- yhteistyö, maakuva ∙ EU:n TKI-politiikka ja -politiikkatoimet ∙ Kansainväliset tutkimus- ja teknologia-infrastruktuurit Tuottavuus, kasvu ja uudistuminen Yritysten ja julkisen sektorin kyvykkyydet ja mahdollisuudet Kansalliset ja globaalit haasteet Muutostekijät ja kehityskulut, tulevaisuuden tarpeet Osaajat ja kyvykkyydet Tieteen, tutkimuksen ja osaamisen taso Kumppanuudet EU, kumppani- ja liittolaismaat, kansainvälinen yhteistyö ja verkostot 24 Valtioneuvoston julkaisuja 2026:1 4 Strategiset valinnat Kansallisia TKI-politiikan ja -toiminnan strategisia valintoja ovat: • Data ja datapohjainen arvonluonti • Murrosteknologiat • Terveys ja hyvinvointi • Ilmasto, ympäristö ja arktinen ulottuvuus • Turvallisuus, resilienssi ja puolustus Strategisten valintojen toimeenpanon tueksi on määritelty kaksi TKI-jär- jestelmän kehittämisen kärkeä: • TKI-toiminnan riskinottokyvyn lisääminen • TKI-investointien houkuttelu Suomeen 4.1 Valintojen kokonaisuus Valinnoilla pyritään kestävään kasvuun, tuottavuuteen ja uudistumiseen sekä vah- vistamaan kokonaisturvallisuutta. Valinnoista kaksi – Data ja datapohjainen arvon- tuonti sekä Murrosteknologiat – ovat luonteeltaan mahdollistavia. Kolme muuta valintaa ovat temaattisia ja TKI-toiminnan sovellusalueita. Valinnat kuvaavat mihin kestävän kasvun, globaalien markkinoiden ja yhteiskunnan uudistumisen kannalta merkittäviin kokonaisuuksiin TKI-toiminnan ja kansallisten panostusten sekä kehi- tystoimien tulisi erityisesti Suomessa suuntautua. TKI-järjestelmän kehittämisen kär- jet puolestaan määrittävät miten kansallista TKI-politiikkaa tulisi kehittää valintojen toimeenpanon vaikuttavuuden varmistamiseksi. Valinnat kytkeytyvät toisiinsa, ja vaikuttavaa TKI-toimintaa ja -ekosysteemejä syn- tyy paitsi yksittäisissä valinnoissa myös niiden välillä ja erilaisissa yhdistelmissä. Monessa tapauksessa suurimpia läpimurto- ja innovaatiomahdollisuuksia sisältyy todennäköisesti juuri valintojen välisiin rajapintoihin sijoittuvaan TKI-toimintaan. Valinnat ovat keskenään erilaisia, mutta niissä on monia sisältöön ja vaikuttavaan toimeenpanoon liittyviä yhteisiä tekijöitä. Näitä tekijöitä ovat muun muassa moni- tieteisyys ja -alaisuus sekä näiden mahdollistamat uudet yllättävät yhdistelmät. 25 Valtioneuvoston julkaisuja 2026:1 Esimerkiksi humanististen, yhteiskuntatieteellisten ja luovien alojen hyödyntämistä tarvitaan kestävyyssiirtymässä, teknologioiden ja innovaatioiden kehittämisessä ja käyttöönotossa sekä resilienssin ja yhteiskunnan turvallisuuden vahvistamisessa. Aineeton arvonluonti, uudet liiketoimintamallit sekä luova osaaminen ja kaupal- listamis- ja innovaatio-osaaminen puolestaan ovat edellytyksiä valintojen kasvu-, tuottavuus- ja uudistumispotentiaalin hyödyntämiselle. Valintojen vaikuttavan toi- meenpanon edellytyksiä ovat myös kasvavat yritysten TKI-investoinnit, lisääntyvä TKI-osaaminen sekä TKI-osaajien määrän kasvu ja koulutustason nosto sekä yksityi- sellä että julkisella sektorilla. Seuraavissa osioissa esitellään kukin strateginen valinta pääsisältöineen ja siihen liittyvine mahdollisuuksineen ja kyvykkyyksineen. Tämän jälkeen kuvataan TKI-jär- jestelmän kehittämisen kärjet ja omassa osiossaan valintojen toimeenpano ja sen seuranta. 4.2 Data ja datapohjainen arvonluonti Kasvun ja uudistumisen mahdollisuuksia: • Datojen hyödyntäminen ja datavetoinen kasvu • Tekoäly • Suurteholaskenta ja datanhallinta • Sovellukset mm. terveys- ja ympäristöratkaisuissa, puhtaassa ja digitaalisessa siirtymässä sekä yksityisten ja julkisten palvelujen kehittämisessä Tulevaisuuden kestävä liiketoiminta perustuu enenevässä määrin datapohjaiseen – ja laajemmin aineettomaan – arvonluontiin. Datojen ja niiden jakamisen merki- tys TKI-toiminnalle ja yritysten kilpailukyvylle, viennille ja kasvulle on lisääntynyt. Yhteiskunta ja talous ovat siirtymässä datalähtöiseen, reaaliaikaiseen ja vahvasti tekoälyllä automatisoituun aikaan. Toimintatavat ja liiketoimintamallit uusiutuvat nopeasti. Data on myös merkittävä julkistalouden hyödyke. Datojen hyödyntämi- nen voi tehostaa julkisen sektorin toimintaa ja kumppanuuksia yksityisen sektorin kanssa. Tuotantoprosessien ja tuottavuuden tehostamisen kautta datan hyödyntä- minen edistää kestävää siirtymää. 26 Valtioneuvoston julkaisuja 2026:1 Tekoälyn ja data-analytiikan hyödyntäminen vahvistaa Suomen asemaa edellä- kävijänä esimerkiksi terveys- ja ympäristöratkaisuissa, puhtaassa ja digitaalisessa siirtymässä sekä yksityisten ja julkisten palveluiden kehittämisessä. Terveys- ja ympäristödatan saatavuus on Suomen kilpailukyvyn vahvuus, joka tulee pystyä hyödyntämään. Datan hyödyntämisen osa-alueita ovat myös virtuaalinen ja lisätty todellisuus. Datan ja siiten liittyvien infrastruktuurien riippumattomuudella on kas- vava merkitys strategiselle autonomialle. Datoihin ja datojen hyödyntämiseen liittyy myös kaksikäyttömahdollisuuksia. Kasvu, mahdollisuudet ja kumppanuudet Suomessa on laajoja julkisen ja yksityisen sektorin datavarantoja ja hyvät edelly- tykset niiden aiempaa parempaan hyödyntämiseen. Kasvupotentiaali ja mahdol- lisuudet tuottavuuden lisäämiseen ovat merkittäviä. Datan hyödyntämisen ohella on panostettava uuden datan tuottamiseen. Haasteita datojen hyödyntämisessä aiheuttavat kansallisesti heterogeeniset toimintamallit sekä esimerkiksi EU-lainsää- däntö ja sen soveltaminen. Suomessa on kuitenkin hyviä esimerkkejä toimintamal- leista, joissa on onnistuneesti yhdistetty erilaisia datoja ja tätä kautta vahvistettu kansallisten tietovarantojen hyödyntämistä. Datojen tehokas käyttö sekä TKI-toiminnassa että kehitettävissä tuotteissa ja pal- veluissa parantaa Suomen kilpailukykyä ja yritysten vienti- ja kasvumahdollisuuk- sia. Datapohjaisen arvonluonnin ja uusien markkinoiden luomisen edellytyksiä ovat muun muassa tekoälyn, ennakoivan analytiikan ja ohjelmistojen sekä niiden käyt- töä tukevien ihmistieteiden hyödyntäminen. Datapohjainen liiketoiminta on skaa- lautuvaa, joten siihen liittyy merkittäviä kasvu- ja vientimahdollisuuksia. Luovilla ja palvelualoilla datan käyttö mahdollistaa uusien digitaalisten liiketoimintamallien sekä asiakaskokemuksen ja arvoketjujen kehittämisen. Suomi voi olla merkittävä datatalouden ja tekoälyn tutkimus- ja innovaatiokeskus sekä profiloitua EU:ssa data- lähtöisyyden kärkimaaksi, mutta se edellyttää kokonaisvaltaista kehittämistä. Data- vetoista kasvua saadaan aikaan varmistamalla TKI-toimijoiden riittävät investoinnit datan hyödyntämiseen ja alan osaajiin, tietoturva, eettisyys sekä tutkimus- ja inno- vaatiotoimintaan kannustava sääntely, joiden avulla Suomi voi varmistaa asemansa globaalina teknologian soveltamisen edelläkävijä. Datojen tuottamisen, saatavuuden, yhdistelyn ja hyödyntämisen edellytykset ovat TKI-järjestelmän kilpailukyky- ja vetovoimatekijöitä. Suurteholaskentaympäristö- jen sekä datan siirtoverkkojen laatu sekä kestävät toimintamallit ovat vahvuuksia kansainvälisten osaajien, yritysten ja TKI-investointien houkuttelussa sekä kansain- välisessä TKI-yhteistyössä. Datojen hyödyntämiseksi on huolehdittava datanhal- linnan infrastruktuureista sekä datojen ajantasaistamisesta ja yhdisteltävyydestä, 27 Valtioneuvoston julkaisuja 2026:1 ml. siirtoyhteyksistä. Datojen tulee olla löydettäviä, saavutettavia, yhteen toimivia, luotettavia ja uudelleenkäytettäviä. Pitkäaikaisten datasarjojen jatkuvuudesta esi- merkiksi ympäristö- ja terveysteemoissa on huolehdittava. On tärkeää, että sekä jul- kisten että yksityisten datojen käyttö TKI-toiminnassa mahdollistetaan tehokkaasti muun muassa sääntely-ympäristöä kehittämällä. ICT-alan ilmasto- ja luontovaiku- tusten huomioiminen on olennaista kestävyyden varmistamiseksi. Kyvykkyydet Esimerkkejä kyvykkyyksistä: • EuroHPC LUMI -supertietokone, LUMI AI -tekoälytehdas sekä CSC:n datanhallinnan ja suurteholaskennan kansalliset ympäristöt • VTT:n kvanttitietokoneet • Suomen Akatemian rahoittamat lippulaivat ja huippuyksiköt, ml. Suomen Tekoälykeskus -lippulaiva FCAI ja Kvanttilippulaiva • Business Finlandin rahoittamat veturiyritykset ja -ekosysteemit; digitaalinen edelläkävijyys Business Finlandin strategisena teemavalintana • Tekoälyyn keskittyvä Suomen ELLIS-instituutti • Finnish Doctoral Program Network in Artificial Intelligence (AI-DOC) • Kieliteknologian, tekoälyn ja kulttuurintutkimuksen FIN-CLARIAH -majakkatutkimusinfrastruktuuri Suomi on vahvistanut datalähtöistä TKI-toimintaansa merkittävillä investoinneilla datan hyödyntämiseen, osaamiseen, suurteholaskentaan, datan siirtoverkkoihin, tekoälyyn ja kvanttiteknologiaan. Tämä on tukenut keskeisten eurooppalaisten tut- kimusympäristöjen rakentamista ja infrastruktuurien saamista maahan (esimerkiksi EuroHPC LUMI -supertietokone, LUMI AI -tekoälytehdas ja Suomen ELLIS-instituutti). Näin Suomi on parantanut kilpailukykyään kansainvälisissä TKI-verkostoissa, huip- pututkimuksessa, teknologiakehityksessä ja uusien ratkaisujen kaupallistamisessa. Suurteho- ja kvanttilaskennan, nämä yhdistävän hybridilaskennan sekä teko älyn infrastruktuurit tukevat monialaisia ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialalla, ilmasto- ja ympäristötutkimuksessa sekä teollisuuden digitalisaatiossa. Samalla ne vahvistavat Suomen houkuttelevuutta kansainvälisille osaajille ja investoinneille. 28 Valtioneuvoston julkaisuja 2026:1 Suomalaiset eturintaman yritykset toimivat referensseinä kansainvälisten TKI-in- vestointien houkuttelemisessa ja vahvistavat Suomen datatalouden globaalia kil- pailukykyä. Suomen maakuvatutkimuksissa ilmenevä maine vakaana ja avoimena yhteiskuntana tukee datalähtöisen TKI-toiminnan vahvistumista. 4.3 Murrosteknologiat Kasvun ja uudistumisen mahdollisuuksia: • Kyberturvallisuus • Avaruusteknologiat • Kvanttiteknologiat • Tekoäly • Puolijohteet, ml. sirut • Bio- ja geeniteknologiat • Teknologioiden lähentyminen ja yhteen kytkeytyminen (technological convergence) • Teknologioiden yhteiskunnalliset vaikutukset Murrokselliset teknologiat ovat kehittyviä tai täysin uusia teknologioita, jotka synnyttävät radikaaleja muutoksia yhteiskunnassa ja taloudessa. Ne ja niiden yhdistelmät voivat syrjäyttää olemassa olevia teknologioita, uudistaa vallitsevia toi- mintamalleja sekä toimia tuottavuuden ja kasvun ajureina. Murrosteknologioiden vaikutukset voivat ulottua talouden ja yhteiskunnan lisäksi myös turvallisuuteen ja kansainväliseen politiikkaan.30 Niiden täydet vaikutukset selviävät usein vasta kehityksen edetessä. Tämän vuoksi on tärkeää pystyä strategisesti ennakoimaan ja seuraamaan murrosteknologioiden kehitystä. Tekoäly on esimerkki murrostekno- logiasta, jonka sovellukset parhaillaan muuttavat liiketoimintamalleja, työntekoa, ihmisten arkea sekä tieteen tekemistä ja innovaatiotoimintaa. 30 Murroksellisen teknologian (disruptive technology) käsitteestä mm. Holmgren 2024. 29 Valtioneuvoston julkaisuja 2026:1 Murrosteknologioiden menestyksekäs kehittäminen ja hyödyntäminen vahvista- vat Suomen kilpailukykyä, strategista autonomiaa ja kansainvälisiä kumppanuuksia sekä asemaa globaalina TKI-toimijana. Murrosteknologioiden sovellukset mahdol- listavat läpimurtoja ja innovaatioita myös terveys- ja ympäristöteemoissa. Monet teknologiat ja niihin pohjautuvat ratkaisut ovat kaksikäyttöisiä ja siten hyödynnettä- vissä turvallisuus- ja puolustusratkaisuissa. Suomen tulee tavoitella kärkisijaa useilla nousevilla ja murroksellisilla teknologia alueilla ja samalla varmistaa laaja-alainen osaaminen ja kyky hyödyntää muita murrosteknologioiden osa-alueita. Teknologisen kehityksen strateginen hyödyn- täminen vahvistaa uudistumista, investointien ja osaamisen houkuttelua, kestävää kehitystä, turvallisuutta ja huoltovarmuutta. Teknologinen kehitys ja teknologioiden hyödyntäminen edellyttävät myös niistä seuraavien yhteiskunnallisten muutosten ymmärtämistä ja hallintaa. On kyettävä vastaamaan niiden käytön herättämiin kysymyksiin, joita ovat esimerkiksi yksityisyy- den suoja, vaikutukset turvallisuuteen, ihmis- ja perusoikeudet, osallisuuden vahvis- taminen sekä sääntely- ja osaamistarpeet. Kasvu, mahdollisuudet ja kumppanuudet Lähivuosina useiden murrosteknologioiden sekä niiden sovellusten odotetaan teke- vän läpimurtoja ja vakiintuvan osaksi taloutta, elinkeinoelämää ja yhteiskuntaa. Tämä luo merkittäviä taloudellisen kasvun mahdollisuuksia, jotka liittyvät uusien markkinoiden syntymiseen, uusien liiketoimintamallien käyttöönottoon, tuotta- vuuden parantamiseen, myönteisiin ympäristövaikutuksiin sekä innovaatioiden skaalautuvuuteen. Suomen vahvuudet – esimerkiksi kyberturvallisuus, avaruusteknologiat, kvanttitek- nologiat, tekoäly, puolijohteet (ml. sirut) sekä bio- ja geeniteknologiat – luovat poh- jaa kansainväliselle kasvulle. Näiden alueiden TKI-toiminnalla suomalaiset yritykset voivat asemoitua teknologian edelläkävijöiksi ja vahvoiksi hyödyntäjiksi sekä kas- vattaa liiketoimintaansa globaaleilla markkinoilla merkittävästi. Murrosteknologiat sekä niitä hyödyntävä aineeton ja datapohjainen arvonluonti mahdollistavat yrityk- sille skaalautuvuuden ja kilpailuedun maailmanlaajuisesti. Murrosteknologioiden avulla voidaan luoda ratkaisumahdollisuuksia globaaleihin haasteisiin. TKI-yhteistyön on tuettava sekä yksityisen että julkisen sektorin osaamisen jatku- vaa kehittymistä murrosteknologioissa ja niiden soveltamisessa. Murrosteknologioi- den kehittäminen sekä edellyttää että vahvistaa kansainvälistä TKI-yhteistyötä, jossa on huolehdittava myös sosiaalisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten tutkimuksesta, 30 Valtioneuvoston julkaisuja 2026:1 tutkimusturvallisuudesta ja aineettomista oikeuksista. Samalla tulee ehkäistä uusien merkittävien riippuvuuksien syntymistä strategisen autonomian näkökulmasta. Murrosteknologioiden tarkemmissa valinnoissa ja painotuksissa on huomioitava EU:n kriittiset teknologia-alueet, Natossa tunnistetut nousevat ja murrokselliset tek- nologiat sekä Suomelle ainutlaatuisen osaamisen ja kilpailuedun tavoittelu. Teknologioiden konvergenssi, eli lähentyminen ja yhteen kytkeytyminen, vauh- dittaa innovaatioita ja luo uusia kasvumahdollisuuksia myös Suomelle. Kehityksen tukeminen edellyttää monitieteistä ja monialaista tutkimusta sekä syvällisiä tietei- denvälisen tutkimuksen, teknologisen kehittämisen ja innovoinnin muotoja.31 Murrosteknologioiden kehittäminen ja hyödyntäminen edellyttävät yhteiskunnassa luonnontieteiden, matematiikan ja tekniikan laajaa osaamispohjaa, koulutuksen korkeaa laatua ja laaja-alaisuutta, murrosteknologioiden vahvaa sovelluskytköstä, vahvaa teollista ja liiketoiminnallista perustaa sekä kansainvälisen tason tutkimus- ja teknologiainfrastruktuureja32. 31 Ks. esim. OECD (2025b) ja Rodríguez (2025). 32 Ks. esim. Suomen Akatemian verkkosivut: https://www.aka.fi/tutkimusrahoitus/ rahoitusmahdollisuudet/ohjelmat-ja-muut-rahoitusmuodot/tutkimusinfrastruktuurit/ https://www.aka.fi/tutkimusrahoitus/rahoitusmahdollisuudet/ohjelmat-ja-muut-rahoitusmuodot/tutkimusinfrastruktuurit/ https://www.aka.fi/tutkimusrahoitus/rahoitusmahdollisuudet/ohjelmat-ja-muut-rahoitusmuodot/tutkimusinfrastruktuurit/ 31 Valtioneuvoston julkaisuja 2026:1 Kyvykkyydet Esimerkkejä kyvykkyyksistä: • EuroHPC LUMI -supertietokone ja LUMI AI -tekoälytehdas • VTT:n kvanttiteknologian TKI-infrastruktuurit • Kahden edellisen yhdistelmät hybridilaskennassa • Useat Suomen Akatemian rahoittamat lippulaivat ja huippuyksiköt, ml. Suomen Tekoälykeskus -lippulaiva FCAI, Kvanttilippulaiva, 6G-lippulaiva, Fotoniikan tutkimuksen ja innovaatioiden lippulaiva • Lukuisat Business Finlandin rahoittamat veturiyritykset ja -ekosysteemit, murrosteknologioita sisältyy Business Finlandin strategisiin teemavalintoihin • Mikro- ja nanoteknologian Otanano, langattoman viestinnän FUWIRI sekä Biokeskus Suomi -majakka-tutkimusinfrastruktuurit Suomella on kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta, osaamista, tutkimus- ja tek- nologiainfrastruktuureja sekä yritystoimintaa useissa nousevissa ja murroksellisissa teknologioissa. Murrosteknologioiden ja niiden soveltamisen vahvuuksia on tunnis- tettava ja kehitettävä systemaattisesti, jotta tavoiteltu osaamispohja, taloudellinen kasvu ja yhteiskunnalliset vaikutukset kyetään varmistamaan. 4.4 Terveys ja hyvinvointi Kasvun ja uudistumisen mahdollisuuksia: • Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen • Digitaaliset palvelut, esimerkiksi terveys- ja hyvinvointisovellukset ja etähoito • Terveys- ja hyvinvointidata ja -palvelut • Kliininen tutkimus ja lääketutkimus ja -kehitys 32 Valtioneuvoston julkaisuja 2026:1 Suomen on nostettava terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja siihen liittyvä ennakoiva ja ennaltaehkäisevä terveydenhuolto ja sosiaalihuolto yhteiskunnan uudistumisen, tuottavuuden, talouskasvun ja julkisen talouden kestävyyden läh- teeksi. TKI-toiminnalla pystytään tuottamaan tietoa terveyden ja hyvinvoinnin tueksi, vahvistamaan terveys- ja hyvinvointialan yritysten liiketoiminta- ja kasvu- mahdollisuuksia sekä hillitsemään julkisten palveluiden kustannusten kasvua. Tämä edellyttää toiminnan rohkeaa uudistamista tutkimustietoa, innovaatioita, tekoälyä ja datataloutta hyödyntämällä. Siirtymä ennakoivaan, ennaltaehkäisevään ja datalähtöiseen terveydenhuoltoon on välttämätöntä kustannusten hallinnan ja hyvinvoinnin parantamisen kannalta. Suomi voi toimia kansainvälisenä esimerkkinä, jossa terveysdata yhdistyy yksilölli- siin hoitoratkaisuihin vahvan tietosuojan ja eettisyyden pohjalta. Kasvu, mahdollisuudet ja kumppanuudet Väestörakenteen muutokset, yhteiskunnallinen eriarvoistuminen sekä elintapojen ja ympäröivän maailman muutokset haastavat terveyttä ja hyvinvointia Suomessa ja globaalisti. Esimerkiksi väestön ikääntyminen ja erikoissairaanhoidon kasvava osuus kuormittavat koko sosiaali- ja terveydenhoitojärjestelmää. Terveys- ja hyvinvointiala kasvaa maailmanlaajuisesti nopeasti, mikä luo yrityksille globaaleja vienti- ja kasvu- mahdollisuuksia. Alan digitalisaatiota, datataloutta ja yksilöllisiä hoitoja kehitetään vauhdilla. Suomi voi nousta globaaliksi edelläkävijäksi esimerkiksi sairauksien ennaltaeh- käisyn, genomitiedon, yhdistetyn terveysdatan, ympäristöterveyden sekä terveys- teknologian ja tekoälypohjaisten ratkaisujen yhteiskunnallisessa ja kaupallisessa hyödyntämisessä. Länsimaissa ikärakenne pakottaa yhteiskuntia hakemaan ratkai- suja digitaalisista terveyttä tukevista työkaluista, joiden markkina on osoittautunut suureksi. Suomen maakuva hyvinvointia vahvistavien sosiaalisten innovaatioiden tuottajana on hyvä pohja uudelle viennille. Hyvinvointialueet, kunnat ja julkiset palvelut yhdessä yritysten, korkeakoulu- jen ja tutkimuslaitosten kanssa voivat toimia TKI-toiminnan alustoina. Näillä voi- daan vauhdittaa suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden ja -ratkaisujen – kuten hyvinvointisovellusten, etähoidon ja diagnostiikan – tutkimusta, kehittämistä, hyö- dyntämistä ja skaalausta. Samalla voidaan edistää jopa globaalisti väestön terveyttä ja hyvinvointia laaja-alaisesti. Terveyttä ja hyvinvointia voidaan edistää esimerkiksi liikunnalla, kulttuurilla, ravinnolla, luonnolla ja eriarvoistumisen ehkäisyllä, ja näihin TKI-toiminta tuottaa uutta tietoa, osaamista ja vaikuttavia ratkaisuja. 33 Valtioneuvoston julkaisuja 2026:1 Sosiaali- ja terveydenhuollon tehokas ja kestävä resurssien käyttö edellyttävät palvelujärjestelmän tehostamista, digitaalisten ratkaisujen ja tekoälyn laajem- paa hyödyntämistä sekä monitieteistä TKI-toimintaa. Samalla on varmistettava hyvinvointialueiden, kuntien ja kolmannen sektorin osallistuminen TKI-yhteis- työhön sekä se, että sääntely mahdollistaa vaikuttavan TKI-toiminnan terveys- ja hyvinvointialalla. Terveys- ja hyvinvointialan yritykset tarvitsevat kotimaisia kehittäjäkumppaneita ja innovaatioekosysteemejä. Suomen kilpailukyvyn ja viennin kasvun kannalta on merkityksellistä, että terveyden ja hyvinvoinnin ratkaisuja saadaan kaupallistettua ja skaalattua mahdollisimman kattavasti jo kotimaassa. Kyvykkyydet Esimerkkejä kyvykkyyksistä: • Useat Suomen Akatemian rahoittamat lippulaivat ja huippuyksiköt, ml. lippulaivat syöpätutkimuksen (iCAN), geeni-, solu- ja nanoterapian (GeneCellNano), immuunijärjestelmän tutkimuksen (InFLAMES) sekä eriarvoistumisen, interventioiden ja hyvinvointiyhteiskunnan tutkimuksen (INVEST) aloilla • Biokeskus Suomi ja kuvantamisteknologioiden Euro-BioImaging -majakka-tutkimusinfrastruktuurit • Business Finlandin rahoittamat veturiyritykset ja -ekosysteemit, terveyden teknologiat osana Business Finlandin strategisia teemavalintoja • FinnGenin geeni- ja terveystietoa yhdistävä tutkimus, jossa tutkijat ja lääketeollisuus yhteistyössä Suomella on vahva osaamispohja lääketieteessä ja muissa elämäntieteissä, terveys- teknologioissa, kliinisessä tutkimuksessa, lääketutkimuksessa ja -kehityksessä sekä hyvinvointiin ja ravitsemukseen sekä planetaariseen terveyteen liittyvässä tutki- muksessa. Tieteellinen tutkimus tukee sekä ennaltaehkäisyä että hoitoa. Biopankit, laaja terveysdata sekä suurteholaskenta tarjoavat ainutlaatuisen perustan uusien hoitomuotojen ja liiketoimintamallien kehittämiselle. 34 Valtioneuvoston julkaisuja 2026:1 Kansallisesti merkittäviä ovat myös yhteiskäyttöiset tutkimus- ja teknologiainfra- struktuurit sekä tutkimus-, testaus- ja pilotointiympäristöt, joissa on monitieteellistä ja -alaista osaamista. Suomen terveyteen liittyvät erilaiset rekisteriaineistot ovat maailman parhaimmistoa, ja kansainvälisesti houkuttelevia sekä tutkimukselle että liiketoiminnalle. Suomalaisesta terveystietodatasta ja siihen liittyvästä osaamisesta on mahdollista kehittää maailmanluokan tutkimus- ja innovaatioekosysteemi, joka houkuttelee osaamista ja investointeja sekä luo kasvua. 4.5 Ilmasto, ympäristö ja arktinen ulottuvuus Kasvun ja uudistumisen mahdollisuuksia: • Fossiilitalouden purkaminen • Energiasiirtymä ja kestävä energiajärjestelmä • Puhdas ja digitaalinen siirtymä • Ilmasto- ja luontoratkaisut • Kiertotalous • Uudet materiaaliratkaisut • Biotalous • Kestävä ruokatuotanto ja -järjestelmä • Arktinen ulottuvuus ja arktinen ympäristö Globaalin ilmastonmuutoksen, luontokadon ja saastumisen aiheuttama kolmois- kriisi ja sen edellyttämä kestävyysmurros luovat Suomelle sekä yhteiskunnallisen uudistumisen ja sopeutumisen tarpeen että kilpailukyky-, vienti- ja kasvumahdol- lisuuden. Uudistumisen ja kasvun mahdollisuudet liittyvät fossiilitalouden pur- kamiseen, energiasiirtymään ja kestävään energiajärjestelmään, puhtaaseen ja digitaaliseen siirtymään, ilmasto- ja luontoratkaisuihin, kiertotalouteen, uusien materiaaliratkaisujen kehittämiseen sekä kestävään biotalouteen ja ruokatuotan- toon ja -järjestelmään. Moni näistä osa-alueista voi tukea myös terveyttä ja hyvin- vointia sekä strategista autonomiaa, huoltovarmuutta ja resilienssiä. 35 Valtioneuvoston julkaisuja 2026:1 Monet ilmasto- ja ympäristöhaasteet korostuvat arktisella alueella. Suomalainen arktinen tutkimus sekä ilmakehä-, meri- ja avaruusosaaminen tarjoavat vahvan pohjan kansainvälisille TKI-kumppanuuksille ja strategiselle yhteistyölle arktisella alueella, jonka olosuhteet muuttuvat nopeasti, ja jonka merkitys korostuu nykyi- sessä geopoliittisessa tilanteessa. Arktiseen ulottuvuuteen liittyy yhteiskunnallisia näkökulmia turvallisuuspolitiikasta alueen elinkeinoihin, asukkaisiin ja alkuperäis- kansojen asemaan. Arktisella alueella tietyt talouden alat, kuten kaivokset, tuuli- voima ja matkailu, kasvavat nopeasti. Kasvu, mahdollisuudet ja kumppanuudet Suomella on vahvuuksiensa pohjalta mahdollisuus toimia ratkaisujen tuottajana globaalilla ja Euroopan tasolla. Järjestelmätason kestävyysmurroksen ja yritysten kilpailukyky- ja kasvumahdollisuuksien hyödyntämisen tueksi tarvitaan tutkittua tietoa ja innovaatioita, TKI-investointeja ja -osaajia sekä elinkeinoelämän, muiden yhteiskunnallisten toimijoiden ja tutkimusorganisaatioiden TKI-yhteistyötä. Yritys- ten uudet liiketoimintamallit ja arvoketjut, aineeton ja datapohjainen arvonluonti sekä palvelut ovat olennaisia kestävyyssiirtymälle ja kestävälle taloudelliselle kas- vulle. Irtikytkentä fossiilitaloudesta mahdollistaa uudenlaisten teollisten ekosys- teemien muodostumisen. Suomessa on potentiaalista raaka-aineperustaa korkean jalostusarvon biopohjaisille innovaatioille. Euroopassa on myös vahva tarve vah- vistaa energiasektorin innovaatiotoimintaa. Siksi energiasiirtymää tukeva tutkimus sekä teknologioiden ja liiketoimintamallien kehittäminen ovat myös kansallisen kil- pailukyvyn kannalta oleellisia. Hiilinielumarkkinat ovat syntymässä Euroopassa, ja odotettavissa on, että myös kokonaisilmastovaikutukseen syntyvät markkinat 5–10 vuoden kuluessa. Samoin luonnonarvomarkkinoita kehitetään lähivuosina Euroo- passa. Näiden markkinoiden synnyssä ja niihin liittyvässä verifioinnissa Suomella on osaamista ja merkittäviä mahdollisuuksia. Yhteiskunnallisiin ja taloudellisisiin vaikutuksiin ja ratkaisuihin liittyvä TKI-toiminta tukee myös osaltaan kestävyysmurrosta. Esimerkiksi kansalaisten ja kuluttajien käyt- täytyminen, kannustimet, sääntely sekä siirtymän oikeudenmukaisuuden ja hyväk- syttävyyden varmistaminen ovat tärkeässä roolissa. Ilmastosta, ilmakehästä, ympäristöstä ja luonnosta sekä rakennetusta ympäristöstä tarvitaan myös pitkäaikaista määrällistä ja laadullista seurantatietoa, jota mm. tutki- mus- ja teknologiainfrastruktuurit tuottavat. Uusien teknologioiden hyödyntäminen ympäristön tilan seurannassa on Suomen vahvuus, ja se luo mahdollisuuksia seu- rannan kehittämiseen ja synnyttää samalla yritystoimintaa. 36 Valtioneuvoston julkaisuja 2026:1 Arktinen ympäristö, ilmakehä-, meri- ja avaruusosaaminen tarjoavat strate- gista kilpailua korostavassa toimintaympäristössä kansainvälisiä kasvu- ja yhteistyömahdollisuuksia. Kyvykkyydet Esimerkkejä kyvykkyyksistä: • Useat Suomen Akatemian rahoittamat lippulaivat ja huippuyksiköt, ml. lippulaivat materiaalien biotalouden (FinnCERES), ilmakehän ja ilmaston (ACCC) sekä metsien, ihmisten ja koneiden vuorovaikutuksen (UNITE) aloilla • Business Finlandin rahoittamat veturiyritykset ja -ekosysteemit, Business Finlandin strategisissa teemavalinnoissa mm. energiajärjestelmät ja -teknologiat, meriteollisuus ja arktinen osaaminen, elintarviketeknologia ja biomateriaalit • Ilmakehätieteiden INAR RI -majakka-tutkimusinfrastruktuuri ja lukuisat kansainväliset tutkimusinfrastruktuurit kuten Euroopan sirontatutkan järjestelmä EISCAT, pienhiukkasten, pilvien ja hivenkaasujen tutkimusinfrastruktuuri ACTRIS ERIC sekä kasvihuonekaasujen havaintojärjestelmä ICOS ERIC • Biopohjaisten tuotteiden pilotointikeskus ja innovointialusta VTT Bioruukki Suomessa on kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta ja osaamista, merkittä- viä tutkimus- ja teknologiainfrastruktuureja sekä kilpailukykyistä yritystoimintaa ilmasto- ja luontoratkaisuissa, puhtaassa ja digitaalisessa siirtymässä, kierto- ja bio- taloudessa sekä vesialalla. Suomalaiset ympäristöön, luontoon ja luonnonvaroihin liittyvät tietovarannot ovat kansainvälisesti vertailtuna mittavat. Lisäksi Suomella on osaamista, kumppanuuksia ja uusia yhteistyömahdollisuuksia ympäristön tilan seurantaan, arktiseen ympäristöön, ilmakehään, meriin ja avaruuteen liittyvissä teemoissa ja teknologioissa. Vahva maakuva vastuullisena, kestävyyttä ja luonto- arvoja korostavana maana sekä puhtaan energian ja kestävän teknologian edellä- kävijänä luo pohjaa uusille TKI-investoinneille, kasvulle ja kansainvälisten osaajien houkuttelulle. 37 Valtioneuvoston julkaisuja 2026:1 4.6 Turvallisuus, resilienssi ja puolustus Kasvun ja uudistumisen mahdollisuuksia: • Laaja turvallisuus • Suomen kokonaisturvallisuuden toimintamalli • Puolustusteollisuus • Kaksikäyttöisyys Globaalin toiminta- ja turvallisuusympäristön nopeutuvat muutokset sekä ihmisten toiminnasta, teknologisesta kehityksestä ja luonnosta aiheutuvien riskien kasautu- minen vaativat yhteiskunnan ja elinkeinoelämän resilienssin vahvistamista. Geopo- liittiset jännitteet, sotien ja konfliktien uhka, nopea teknologinen kehitys, talouden ja yhteiskunnan muutokset sekä ilmasto- ja luontojärjestelmiin kohdistuvat uhat haastavat yhteiskuntia, yrityksiä ja yksilöitä. Riskien keskinäisten riippuvuuksien ymmärrys ja hallinta ovat osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta sekä edellytys pitkän aikavälin kestävälle talouskasvulle ja hyvinvoinnille. Samaan aikaan kansain- välinen turvallisuustilanne, Euroopan puolustuksen vahvistaminen ja Nato-jäse- nyys luovat merkittäviä kasvu- ja vientimahdollisuuksia puolustusteollisuudelle ja laajemmin turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvissä tuotteissa ja palveluissa, kak- sikäyttöratkaisut mukaan lukien. Suomalaisella puolustusteollisuudella voi olla mer- kittävä rooli eurooppalaisessa puolustuksessa ja alan korkean osaamisen kasvussa. Resilienssi kytkeytyy osaamiseen, terveyteen ja hyvinvointiin, kestävyyssiirtymään sekä energiaan ja ruuantuotantoon. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaa- misen, resilienssin ja strategisen autonomian säilyttämiseksi tulee hallita ja välttää riskejä, jotka kohdistuvat kriittisiin teknologioihin, terveysturvallisuuteen, raaka- aineisiin ja toimitusketjuihin. Haitallisia riippuvuuksia erityisesti EU:n ulkopuolisista kolmansista maista tulee purkaa. Resilienssiä tukee esimerkiksi Suomen mineraali- varantojen kestävää hyödyntämistä ja mineraalien jalostusta tukeva TKI-toiminta. Kansallisen toimintaympäristön vakaus on Suomen valttikortti. Suomi sijoittuu glo- baalien maakuvatutkimusten mukaan erittäin korkealle toimintaympäristön luo- tettavuuden, poliittisen rakenteen ja hallintotavan järjestelmällisyyden osalta. Hallinnon laatu ja institutionaalinen vakaus ovat vahvuuksiamme. Vakaudella on 38 Valtioneuvoston julkaisuja 2026:1 suuri merkitys tieteen tekemiselle, teknologian ja innovaatioiden kehittämiselle, liiketoiminnalle ja investoinneille sekä näiden kautta Suomen TKI-järjestelmän houkuttelevuudelle. Kasvu, mahdollisuudet ja kumppanuudet Yhteiskunnan turvallisuus, elinkeinoelämän kilpailukyky ja kestävä kasvu tarvitsevat nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä uudistavaa osaamista, muutoskykyä sekä monitieteisen ja -alaisen TKI-toiminnan tuottamaa kykyä luovaan ajatteluun ja yllättävien yhdistelmien synnyttämiin ratkaisuihin. Tarvetta on resilienssiä vah- vistaville yhteiskunnallisille ja sosiaalisille innovaatioille sekä kokonaisvaltaisille ratkaisuille. Turvallisuuteen, puolustukseen ja kaksikäyttöratkaisuihin liittyy nykyisessä kansain- välisessä turvallisuustilanteessa kasvu- ja vientimahdollisuuksia, kumppanuuksia sekä kehittämistarpeita, ml. TKI-osaamisen kehittäminen julkisella ja yksityisellä sek- torilla. Puolustusmenot ovat globaalisti kasvamassa, alan tuotekehitykseen inves- toidaan yhä enemmän ja TKI-toiminnan syklit kiihtyvät. TKI-toiminnalla voidaan entisestään nostaa puolustusteollisuuden jalostusarvoa sekä tukea maanpuolus- tuksen edellyttämän osaamis- ja innovaatiopohjan sekä puolustusteollisen ja -tek- nologisen perustan kehittämistä. Esimerkiksi monet nousevat ja murrokselliset teknologiat ovat kaksikäyttöisiä sekä turvallisuuden ja puolustuksen näkökulmasta kriittisiä. EU:n puolustusteollisuuspolitiikka, tuleva EU:n 10. tutkimuksen ja inno- voinnin puiteohjelma ja Suomen Nato-jäsenyys tuovat merkittävää lisäarvoa teolli- suuden TKI-toiminnan ja -yhteistyön sekä TKI-investointien tukemiseen. Euroopan puolustusrahaston tuella voidaan kehittää edelleen Suomen ja Euroopan puolus- tusteollisuuden ja tutkimusyhteisön kilpailu- ja suorituskykyä. 39 Valtioneuvoston julkaisuja 2026:1 Kyvykkyydet Esimerkkejä kyvykkyyksistä: • Puolustus- ja kaksikäyttöteknologioiden osaaminen, mm. langattomien verkko- ja viestintäteknologioiden testausympäristöt • Useat Business Finlandin rahoittamat veturiyritykset ja -ekosysteemit; puolustusteollisuus, kyberturvallisuus sekä kriittiset raaka-aineet ja mineraalit osana Business Finlandin strategisia teemavalintoja • Resilienssiä tukevat useat Suomen Akatemian rahoittamat lippulaivat ja huippuyksiköt, ml. lippulaivat koulutuksen tulevaisuuden (EDUCA) ja eriarvoistumisen, interventioiden ja hyvinvointiyhteiskunnan (INVEST) tutkimuksen aloilla sekä avaruusresilienssin huippuyksikkö. Kokonaisturvallisuuden toimintamallia on kehitetty meillä pitkään ja se perustuu julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön. Ihmisten toimintakyky, osaaminen ja keskinäinen luottamus muodostavat kokonaisturvallisuuden perustan. Suomessa on kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta ja TKI-yhteistyötä useilla yhteiskunnan resilienssin ja kokonaisturvallisuuden näkökulmasta kriittisillä aloilla. Puolustus- ja kaksikäyttöteknologioissa Suomen TKI-järjestelmän vahvuuksia ovat mm. teko- äly-, kvantti-, informaatio- ja viestintäteknologiat, yhteiskunnallinen varautuminen, kyberturvallisuus, avaruusteknologiat, arktinen meriosaaminen sekä virtuaalinen ja lisätty todellisuus. 40 Valtioneuvoston julkaisuja 2026:1 5 TKI-järjestelmän kehittämisen kärjet Strategisten valintojen lisäksi on määritelty kaksi TKI-järjestelmän kehittämisen kärkeä: y TKI-toiminnan riskinottokyvyn lisääminen y TKI-investointien houkuttelu Suomeen Strategisten valintojen kuvatessa mihin TKI-toiminnan tulisi erityisesti Suomessa suuntautua, TKI-järjestelmän kehittämisen kärjet keskittyvät siihen, miten kehit- tämistä ja valintojen toimeenpanoa tulisi tehdä vaikuttavuuden varmistamiseksi. Kärjet tarkentavat ja täydentävät valtion T&K-toiminnan rahoituksen käytön moni- vuotisen suunnitelman linjauksia ja nostavat esiin strategisten valintojen toimeen- panossa erityistä huomiota vaativia osa-alueita. 5.1 TKI-toiminnan riskinottokyvyn lisääminen Uusiin tutkimusavauksiin sekä läpimurtoinnovaatioihin liittyy tieteessä ja TKI-toi- minnassa paljon epävarmuutta. Matka tieteellisestä läpimurrosta kasvuyritykseksi voi kestää 10–30 vuotta. Läpimurtoinnovaatiot ovat tärkeitä kestävän kasvun aju- reita ja olennaisia yhteiskunnan ja yritystoiminnan uudistamisessa sekä tuotta- vuuden lisäämisessä. Tämän vuosikymmenen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan tarkoituksena on ollut vahvistaa kansallisesti TKI-politiikan pitkäjänteistä näkymää, jotta kunnianhimoiselle ja riskiä sisältävälle TKI-toiminnalle on hyvät edellytykset. TKI-toiminta Suomessa on painottunut inkrementaalisiin innovaatioihin ja riskipitoi- semmat radikaalit avaukset ovat jääneet usein taka-alalle33. Tutkimuksessa ja yritys- toiminnassa on pystyttävä ennakkoluulottomasti yhdistelemään ilmiöitä ja asioita, seuraamaan globaalia kehitystä ja markkinoita sekä tunnistamaan niistä syntyviä mahdollisuuksia. Sen vuoksi on tärkeää parantaa tutkijoiden, tutkimusorganisaa- tioiden ja yritysten kykyä ottaa riskiä TKI-toiminnassa ja -yhteistyössä. TKI-politii- kassa ja julkisessa rahoituksessa on varmistettava, että mahdollistetaan uusien 33 Ks. OECD (2017 ja 2022). 41 Valtioneuvoston julkaisuja 2026:1 tutkimuksellisten avausten, luovien lähestymistapa- ja alayhdistelmien sekä radi- kaalien innovaatioiden syntyminen. Innovaatiot syntyvät tyypillisesti rajapinnoissa ja yhteistyössä eri toimijoiden ekosysteemeissä. T&K-lisärahoitusta on jo päätetty kohdentaa tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteistyöhön Business Finlandin ja Suomen Akatemian kautta. Tutkijoiden näkökulmasta tutkimusrahoitus on sekä eurooppalaisella että kansalli- sella tasolla hyvin hankelähtöistä. Epävarmuus rahoituksen ja samalla koko työuran jatkuvuudesta heikentää tutkijanurien houkuttelevuutta ja riskinoton halukkuutta tutkimustyössä. Tämä epävarmuus vaikeuttaa myös pitkäjänteisen yritysyhteistyön rakentamista. T&K-rahoituksen pitkäjänteisyyden ja ennakoitavuuden parantuessa on kyettävä parantamaan tutkijaurien houkuttelevuutta ja vähentämään niiden epävarmuutta. Tutkimuksen kilpaillun rahoituksen ja perusrahoituksen välillä tarvitaan tasapaino, joka luo edellytyksiä riskinottoon ja uusiin tutkimusavauksiin. Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten perusrahoitus mahdollistaa riskinoton siltä osin, kun ne käyttä- vät sitä luoviin avauksiin sekä korkeamman riskin T&K-toimintaan ja -yhteistyöhön. Kasvavan kilpaillun rahoituksen rinnalla tarvitaan riittävät korkeakoulujen ja tutki- muslaitosten omin päätöksin kohdennettavissa olevat voimavarat. Kilpaillun tut- kimusrahoituksen osalta Suomen Akatemia on jo ottanut tavoitteekseen parantaa kykyään tukea innovatiivisia ja tieteellistä riskiä sisältäviä avauksia. Riskinottokykyä voidaan tukea rahoitusmuotoja, arviointikäytäntöjä ja viestintää kehittämällä. Esi- merkiksi huippuyksiköitä kannustetaan riskinottoon suurella hankekoolla ja pitkällä rahoituskaudella. Yritysten riskinottokyvyn lisääminen T&K-toiminnassa on keskeinen edellytys inno- vaatioiden syntymiselle ja uusien teknologioiden käyttöönotolle. Yritysten riski- nottokykyyn vaikuttavat niiden kokema epävarmuus innovaatioiden kysynnästä, teknologian kypsyydestä, markkinoiden kehittymisestä ja riskirahoituksen saata- vuudesta. Tämä rajoittaa uusien ratkaisujen kehitystä ja kaupallistamista, vaikka perusta olisi vahva. On tärkeää lisätä yritysten valmiutta ja kykyä ottaa teknologi- sia ja markkinariskejä TKI-toiminnassa, erityisesti korkean riskin, mutta potentiaa- lisesti korkean tuoton aloilla. Merkittävää lisärahoitusta on kohdennettu Business Finlandin rahoitusvaltuuksiin suunnattavaksi yrityksille, jotka ovat kyvykkäimpiä innovaatiotoimintaan, riskinottoon, investoimaan aineettomaan omaisuuteen ja hyödyntämään T&K-toimintaa kansainvälisessä liiketoiminnassa. Yritysten näkökulmasta on tärkeää, että julkinen rahoitus mahdollistaa korkearis- kiset hankkeet sekä tutkimus- ja pilotointiympäristöjen hyödyntämisen. Muita kei- noja ovat suuremman riskin huomioivat rahoitusmallit, strategisen yhteistyön 42 Valtioneuvoston julkaisuja 2026:1 tukeminen tutkimus- ja yritystoimijoiden välillä, riittävä määrä kunnianhimoiseen TKI-työhön kykeneviä osaajia, tutkimus- ja teknologiainfrastruktuurien yhteiskäy- tön mahdollistaminen sekä markkinakysynnän vahvistaminen esimerkiksi inno- vatiivisten julkisten hankintojen ja sääntelyn avulla. On myös keskeistä huolehtia loppuasiakkaiden tarpeiden ymmärtämisestä sekä kansainvälistymisen ja kaupallis- tamisen valmistelun voimavaroista, jotta T&K-toiminnan tulokset saadaan muutet- tua kilpailukykyiseksi uudeksi liiketoiminnaksi. T&K-rahoituksen kokonaistason nostaminen ja TKI-toiminnan muut kannusteet mahdollistavat tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan monimuotoisuuden vahvistu- misen. Riskinotto voidaan parhaiten taata riittävillä pitkäjänteisillä voimavaroilla, jotta yhä useampi korkeatasoinen ja kunnianhimoinen TKI-hanke tulee toteutetuksi. Edelleen T&K- ja innovaatiorahoitustoimintaa tulee kehittää tutkijoiden, tutkimus organisaatioiden ja yritysten riskinottokykyä palvelevalla tavalla. TKI-politiikan ja julkisen rahoituksen lisäksi tarvitaan riskinottokykyä vahvistavaa johtamista ja toi- mintakulttuuria yrityksissä, korkeakouluissa ja tutkimusorganisaatioissa. 5.2 TKI-investointien houkuttelu Suomeen Suomessa suuryritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot ovat merkittävin osuus yksityisen sektorin T&K-menoista. Myönteistä on, että myös pk-yritykset ja startupit ovat valmiita kasvattamaan T&K-investointejaan Suomessa34. Vuonna 2021 yhteensä 57 teknologiateollisuuden ja metallinjalostajien jäsenyritystä sitoutuivat nostamaan omia TKI-panostuksiaan siten, että tavoite neljän prosentin T&K-intensi- teetistä saavutetaan vuoteen 2030 mennessä, jos sitoumuksessa kuvatut edellytyk- set täyttyvät. Tämä tarkoittaisi teknologiateollisuuden yritysten osalta keskimäärin 200 miljoonan euron vuosittaista lisäystä TKI-investointeihin joka vuosi vuoteen 2030 asti, jos kaikki toimialan yritykset lähtevät mukaan.35 Myös lääketeollisuuden edustajat ovat antaneet alan kasvulupauksen. Toimiala haluaa osallistua kasvutal- koisiin ja on valmis kasvattamaan lääkealan kokonaisinvestoinnit miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä36. 34 Sitra (2024b). 35 Teknologiateollisuus ry:n tiedote 16.12.2021, https://teknologiateollisuus.fi/teknologia- teollisuuden-57-jasenyritysta-sitoutuu-tki-lisayksiin-hallituksen-paatosten-mukaisesti 36 Lääketeollisuuden toimijoiden tiedote 21.3.2025, https://www.laaketeollisuus.fi/uutis- huone/uutiset/laaketeollisuus-luovutti-hallitukselle-arvolupauksen-miljarditason-inves- toinnit-vuoteen-2030-mennessa.html https://teknologiateollisuus.fi/teknologiateollisuuden-57-jasenyritysta-sitoutuu-tki-lisayksiin-hallituksen-paatosten-mukaisesti https://teknologiateollisuus.fi/teknologiateollisuuden-57-jasenyritysta-sitoutuu-tki-lisayksiin-hallituksen-paatosten-mukaisesti https://www.laaketeollisuus.fi/uutishuone/uutiset/laaketeollisuus-luovutti-hallitukselle-arvolupauksen-miljarditason-investoinnit-vuoteen-2030-mennessa.html https://www.laaketeollisuus.fi/uutishuone/uutiset/laaketeollisuus-luovutti-hallitukselle-arvolupauksen-miljarditason-investoinnit-vuoteen-2030-mennessa.html https://www.laaketeollisuus.fi/uutishuone/uutiset/laaketeollisuus-luovutti-hallitukselle-arvolupauksen-miljarditason-investoinnit-vuoteen-2030-mennessa.html 43 Valtioneuvoston julkaisuja 2026:1 Tästä huolimatta Suomen neljän prosentin T&K-tavoitteen saavuttaminen pelkäs- tään kotimaisten yritysten voimin on haastavaa. Suomen vetovoimaa TKI-inves- tointien kohteena on parannettava. Tämä koskee sekä erityisesti isoja ulkomaisia yrityksiä että Suomessa toimivia ja TKI-investointien sijoittumista harkitsevia yrityk- siä. Kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö on edellytys kansainvälis- ten osaajien ja yritysten houkuttelemiseksi Suomeen. On pyrittävä muodostamaan valituilla alueilla maailmanluokan TKI-ekosysteemejä, jotka ovat sekä laadultaan että kooltaan kansainvälisesti kilpailukykyisiä. Kilpailu TKI-investoinneista ja osaajista on globaalia ja jatkuvasti kiristyvää. Perus- tan Suomen vetovoimalle luovat maakuva vakaana, luotettavana ja vastuullisena maana sekä osaamis- ja innovaatioekosysteemit, joissa yhdistyvät huippututkimus, TKI-osaajat, kansainvälisesti kilpailukykyiset tutkimus- ja teknologiaympäristöt ja -infrastruktuurit sekä innovatiiviset yritykset. Lisäksi olennaista on, että Suomi pys- tyy tarjoamaan houkuttelevia tutkimus-, kehitys- ja testausalustoja TKI-investointeja Suomeen harkitseville. TKI-investointien houkuttelua on kehitettävä Suomen TKI-toiminnan ja osaamis- pohjan vahvuusalueilla. Investointien houkuttelussa on tuettava erityisesti avauk- sia, jotka sijoittuvat kansallisten TKI-politiikan ja -toiminnan strategisten valintojen alueille ja vahvistavat suomalaista osaamista. Keskiössä on vahvojen, pitkäjänteisten kumppanuuksien rakentaminen maa-, yritys- ja tutkimusorganisaatiotasoilla. Tämän saavuttamiseksi on lisättävä kansallista yhteistyötä kansainvälisten TKI-investointien vahvistamiseksi. Investointien houkuttelussa tarvitaan nykyisten toimijoiden yhteis- työn tiivistämistä. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota isojen, alallaan kansainvälisesti vahvojen yritys- ten TKI-toiminnan aktiiviseen, koordinoituun houkutteluun Suomeen sekä siihen, että globaalisti toimivat suomalaiset yritykset keskittävät TKI-toimintansa kotimaa- han. Jaettua ymmärrystä TKI-maakuvatyöstä ja olemassa olevista vahvuuksista on lisättävä. Kumppanuuksiin tähtäävä tuki ja maakuvatyö rakentuvat kansainvälisesti korkeatasoisen tutkimuksen, korkeakoulutettujen TKI-osaajien, innovatiivisten yri- tysten sekä julkisen ja yksityisen TKI-yhteistyön varaan. Suomen kilpailukyky globaalissa TKI-investointikilpailussa riippuu lisäksi muista tekijöistä, kuten yhteiskunnan avoimuudesta kansainvälisille osaajille, tutkimuksen vapaudesta, työ- ja elinympäristön houkuttelevuudesta, verotuksesta ja palkkauk- sen kilpailukyvystä. Kokonaisuuden on oltava houkutteleva ja toimiva, jotta sekä investoinnit että osaajat myös jäävät Suomeen. Tätä varten tarvitaan aiempaa koor- dinoidumpia toimia. 44 Valtioneuvoston julkaisuja 2026:1 6 Toimeenpano ja seuranta TKI-toiminnan edistäminen kuuluu kaikille hallinnonaloille ja -tasoille sekä muille julkisille toimijoille. Kansallisella tasolla TKI-politiikkaan liittyviä linjauksia teh- dään tällä hetkellä opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi kaikissa muissakin ministeriöissä niiden omien hallinnonalojen osalta. Geo- poliittinen tilanne ja globaalit haasteet edellyttävät TKI-järjestelmän johtamiselta hallinnonalojen rajat ylittäviä yhteisiä näkemyksiä yhteiskunnassa tarvittavista osaa- misista ja kyvykkyyksistä. Parlamentaarisen työn pohjalta hallitus on uudistanut tutkimus- ja innovaationeuvoston tehtäviä ja asemaa. Ministeriöiden välistä TKI- politiikan koordinaatiota on pyritty vahvistamaan, mutta edelleen Suomi tarvitsee aiempaa määrätietoisempaa tutkimus- ja innovaatiopolitiikan johtamista ja koordi- naatiota, joka mahdollistaa TKI-järjestelmän kokonaisvaltaisen kehittämisen. Toimeenpanossa strategisia valintoja syvennetään ja konkretisoidaan eri toimijoi- den yhteistyössä ja ottaen huomioon osaaja-, kasvu- ja tuottavuusnäkökulmat. Toi- meenpanon laatu ratkaisee millaista kasvua ja vaikuttavuutta valinnoista saadaan. Tutkimus- ja innovaationeuvosto seuraa valintojen toimeenpanoa, ja neuvoston sih- teeristö tukee sitä tarvittaessa muun muassa järjestämällä avoimia sidosryhmätilai- suuksia. Neuvosto käsittelee valintojen toimeenpanon etenemistä säännöllisesti. Kansallisten valintojen vaikutukset näkyvät pääosin pitkällä aikajänteellä. TKI-poli- tiikan pitkäjänteisyys on tärkeää niin investoijille, TKI-työtä tekeville yrityksille kuin tutkimusorganisaatioille ja tutkijoille. Tästä syystä valintojen toimeenpano alkaa tällä hallituskaudella ja jatkuu seuraavilla. Kullakin hallituksella on mahdollisuus syventää laajoja valintoja osana päivitettävää valtion T&K-toiminnan rahoituksen käytön monivuotista suunnitelmaa. Valinnat ovat erityyppisiä, joten myös toimeenpano vaihtelee valinnan mukaan. Lähes kaikilla valinta-alueilla on poikkihallinnollisia ryhmiä, yhteistyötä, rahoi- tuskokonaisuuksia sekä strategioita ja muita kansallisia ohjausasiakirjoja. Toimeen panon lähtökohtana on siten olemassa olevien rakenteiden ja käynnissä olevan työn täysimääräinen hyödyntäminen. Erityisesti Suomen Akatemian ja Business Finlandin rahoitus ja ohjelmat sekä niiden tiivis yhteistyö ovat keskeisiä toimeen panossa. Jatkotyössä tarkastellaan myös yksityisen tutkimusrahoituksen ja esimer- kiksi säätiökentän mahdollisuuksia vahvistaa valintojen osa-alueita. 45 Valtioneuvoston julkaisuja 2026:1 Toimeenpano ja seuranta on jäsennelty osa-alueiksi, jotka ovat: 1) valintojen vaiku- tuspolut, 2) toimeenpanon periaatteet, 3) toimijat, vastuut ja valintojen syventämi- nen sekä 4) seuranta (kuvio 2). Kuvio 2.  Toimeenpanon ja seurannan osa-alueet 1. Valintojen vaikutuspolut Kansalliset strategiset valinnat vaikuttavat kolmen laajemman vaikutuspolun kautta. Ne ovat voimavarojen suuntaaminen valintoihin, kansallisen yhteistyön lisääntyminen TKI-toimijoiden ja hallinnonalojen välillä sekä kansainvälisen yhteis- työn ja vaikuttamisen vahvistuminen. Voimavarojen kokoaminen valintoihin sisältää sekä olemassa olevien T&K-voima- varojen suuntaamisen, että erikseen niin päätettäessä valtion T&K-lisärahoituksen kohdentamisen kansainvälisesti kilpailukykyisten tutkimus- ja osaamiskeskitty- mien ja ekosysteemien vahvistamiseen. Voimavarojen kokoaminen valituilla alueilla parantaa tuottavuutta, rakentaa kilpailuetua ja kriittistä massaa sekä vastaa globaa- liin kysyntään. Kansallisen yhteistyön vahvistuminen parantaa edellytyksiä innovaatioiden kehit- tämiseen ja niiden käyttöönottoon. Valintojen alueilla voidaan vahvistaa EU- ja kansainvälistä yhteistyötä ja siten tukea EU-rahoituksen kotiuttamista. Valinnat Valinnat Valintojen vaikutuspolut Toimeenpanon periaatteet Toimijat, vastuut ja valintojen syventäminen Seuranta 46 Valtioneuvoston julkaisuja 2026:1 vahvistavat Suomen EU-vaikuttamistyötä ja antavat myös yleisemmin mahdol- lisuuksia viestiä kansainvälisillä foorumeilla aiempaa selkeämmin kansallisista vahvuuksistamme ja tahtotilasta vahvistaa osaamista ja voimavaroja. Valinnat vah- vistavat järjestelmän eri tasoilla tehtävää maakuvatyötä, ja valintoja v