Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 lvm.fi Liikenne- ja viestintäministeriö Tilinpäätös vuodelta 2020 Liikenne- ja viestintäministeriö Tilinpäätös vuodelta 2020 Liikenne- ja viestintäministeriö Helsinki 2021 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 Liikenne- ja viestintäministeriö © 2021 tekijät ja liikenne- ja viestintäministeriö ISBN pdf: 978-952-243-618-4 ISSN pdf: 1795-4045 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2021 Julkaisujen jakelu Distribution av publikationer Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto Publikations- arkivet Valto julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti Beställningar av publikationer Valtioneuvoston verkkokirjakauppa Statsrådets nätbokhandel vnjulkaisumyynti.fi https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ https://vnjulkaisumyynti.fi/ Kuvailulehti 26.2.2021 Liikenne- ja viestintäministeriö Tilinpäätös vuodelta 2020 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 Julkaisija Liikenne- ja viestintäministeriö Tekijä/t Liikenne- ja viestintäministeriö Kieli suomi Sivumäärä 63 Tiivistelmä Liikenne- ja viestintäministeriön kirjanpitoyksikön vuoden 2020 tilinpäätös koostuu toiminta kertomuksesta, talousarvion toteutumista kuvaavista toteutumalaskelmista, tuottoja ja kuluja kuvaavasta tuotto- ja kululaskelmasta, tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa kuvaavasta taseesta ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista. Tilinpäätökseen sisältyvä toimintakertomus sisältää johdon katsauksen toimintaan sekä raportoinnin ministeriön toiminnan yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta, kuvauksen toiminnallisesta tehokkuudesta, tuotoksista ja laadunhallinnasta sekä henkisten voima varojen hallinnasta. Toimintakertomus sisältää myös sisäisen valvonnan arviointilausuman, kokonaisarviointien tulokset ja yhteenvedot väärinkäytöksistä. Asiasanat tilinpäätös, talous, toimintakertomus ISBN PDF 978-952-243-618-4 ISSN PDF 1795-4045 Asianumero VN/750/2021 Julkaisun osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-618-4 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-618-4 Presentationsblad 26.2.2021 Kommunikationsministeriet Bokslutet för 2020 Kommunikationsministeriets publikationer 2021:2 Utgivare Kommunikationsministeriet Författare Kommunikationsministeriet Språk finska Sidantal 63 Referat Bokslutet för 2020 för kommunikationsministeriets bokföringsenhet består av en verksamhets berättelse, utfallskalkyler som redogör för utfallet av budgeten, en intäkts- och kostnadskalkyl som redogör för intäkterna och kostnaderna, en balansräkning som redogör för den ekonomiska ställningen på bokslutsdagen och uppgifter som lämnas i bilagor. Den verksamhetsberättelse som ingår i bokslutet innehåller ledningens verksamhetsrapport, en rapport över de samhälleliga verkningarna av ministeriets verksamhet, en beskrivning av den funktionella effektiviteten, avkastningen och kvalitetsledningen samt om hanteringen av mänskliga resurser. Verksamhetsberättelsen innehåller också ett utlåtande om bedömningen av den interna kontrollen, resultaten av helhetsbedömningarna och sammanfattningar av oegentligheter. Nyckelord bokslut, ekonomi, verksamhetsberättelse ISBN PDF 978-952-243-618-4 ISSN PDF 1795-4045 Ärendenummer VN/750/2021 URN-adress http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-618-4 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-618-4 Sisältö 1 Toimintakertomus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 1.1 Johdon katsaus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 1.2 Tuloksellisuus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 1.3 Vaikuttavuus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 1.3.1 Toiminnan vaikuttavuus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 1.3.2 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 1.4 Toiminnallinen tehokkuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 1.4.1 Toiminnan tuottavuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 1.4.2 Toiminnan taloudellisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 1.4.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 1.4.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 1.5 Tuotokset ja laadunhallinta.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 1.5.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 1.5.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 1.6 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 1.7 Tilinpäätösanalyysi .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 1.7.1 Rahoituksen rakenne. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 1.7.2 Talousarvion toteutuminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 1.7.3 Tuotto- ja kululaskelma. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 1.7.4 Tase.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 1.8 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 1.9 Arviointien tulokset .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 1.10 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 1.10.1 Virheitä ja väärinkäytöksiä koskevat yhteenvetotiedot.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 1.10.2 Takaisinperintää koskevat yhteenvetotiedot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 2 Talousarvion toteumalaskelma.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48 3 Tuotto- ja kululaskelma.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51 4 Tase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52 5 Liitetiedot.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53 6 Allekirjoitus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63 6 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 1 Toimintakertomus 1.1 Johdon katsaus Vuotta 2020 liikenne- ja viestintäministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa leimasi covid-19-epidemiasta aiheutuneet toimenpiteet ja tehtävät. Myös syksyllä tapahtunut psykoterapiakeskukseen kohdistunut tietomurto lisäsi vuoden poikkeuksellisuutta nostaen esiin yhteiskunnan kriittisten toimialojen tietoturvan ja tietosuojan parantamistarpeet. Liikenne- ja viestintäministeriön toimialalla pandemian suorat vaikutukset ovat olleet kaksijakoisia. Olemme osaltamme pyrkineet varmistamaan yhteiskunnan toimintakykyä sekä kansalaisten turvallisuutta poikkeuksellisissa olosuhteissa. Moni asia on liittynyt suo- raan poikkeusolojen ratkaisumalleihin sekä liikenteen varmistamiseen. Toisaalta vaikutuk- sena on ollut, että digitaalisia palveluita on otettu laajasti käyttöön. Tämän ovat mahdollis- taneet toimivat verkkoyhteydet. Poikkeuksellisesta vuodesta huolimatta ministeriössä onnistuttiin edistämään aikataulun mukaisesti säädöshankkeita, hallinnonalan ohjausta ja toimialan strategista kehittämistä. Hallitusohjelman ja hallinnonalan konsernistrategian toimeenpanon keskiössä ovat olleet erityisesti 12-vuotinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma (Liikenne 12), fossiilittoman liikenteen tiekartta, liikenneturvallisuusstrategia ja suurten ratahankkei- den hankeyhtiöiden perustaminen. Nämä hankkeet edellyttävät vahvaa panostusta jatkossakin. 1.2 Tuloksellisuus Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan konsernistrategiassa hallinnonalan toi- minnalle on asetettu kolme yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitetta. Näille kolmelle vaikuttavuustavoitteelle on määritelty mittarit, joiden perusteella hallinnonalan tuloksel- lisuutta arvioidaan (Taulukossa 1). 7 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 Taulukko 1.  Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan yhteiskunnallisen vaikuttavuus Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet Toteutuminen Analyysi Suomi on edelläkävijä kohti hiiletöntä liikennettä ja viestintää Mittarit: • Liikenteen päästöjen vähenemä • Liikenteen energiankulutus • Vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävien autojen osuus • Kestävien kulkutapojen suoritteet ja markkinaosuus HYVÄ Tilastokeskuksen mukaan kotimaan liikenteen hiilidioksidipäästöt laskivat noin 3,4 prosentilla vuonna 2019 edelliseen vuoteen verrattuna. Väyläviraston mukaan vuonna 2020 liikennemäärät pääteillä ovat vähentyneet covid-19-epidemian myötä, minkä vuoksi myös liikenteen päästöt ovat todennäköisesti laskeneet entisestään. Covid-19-epidemian pitkän aikavälin vaikutuksia liikenteen päästöihin on kuitenkin vaikea ennakoida. Liikenteen energiankulutus terawattitunneissa on pysynyt viime vuosina muuttumattomana ollen 50 terawattituntia vuosina 2016–2019. Vaihtoehtoisia käyttövoimia (sähkö, vety tai kaasu) hyödyntävien sekä ladattavien hybridiautojen osuus uusista henkilöautoista on kasvanut vuonna 2020 selvästi. Yhteensä osuus oli 20 prosenttia vuonna 2020, kun vastaava luku vuonna 2019 oli 9 prosenttia. Vaihtoehtoisia käyttövoimia ensirekisteröitiin vuonna 2020 ensi kertaa enemmän kuin dieselkäyttöisiä henkilöautoja. Noin 68 prosenttia vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävistä henkilöautoista oli ladattavia hybridejä, noin 22 prosenttia täyssähköautoja ja noin 10 prosenttia kaasuautoja. Kestävien kulkutapojen suoritteista ja markkinaosuuksista saadaan ajankohtaista tietoa vuoden 2021 henkilöliikenne tutkimuksesta. 8 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet Toteutuminen Analyysi Verkot ja palvelut helpottavat arkea ja edistävät elinkeinonharjoittamista Mittarit: • Liikenne- ja viestintäverkkojen kattavuus ja peitto • Palveluiden hintakehitys HYVÄ Vuoden 2019 lopussa 87 prosentilla suomalaisista oli mahdollisuus ottaa käyttöönsä vähintään 10 megabittiä sekunnissa latausnopeudella varustettu kiinteä laajakaistayhteys ja 100 prosenttia suomalaisista kotitalouksista asui 4G peruspeiton alueella. Nopeampien laajakaistayhteyksien peitto kasvoi selvästi vuonna 2019 vuodentakaiseen verrattuna; esimerkiksi vähintään 300 megabittiä sekunnissa saatavuus kasvoi lähes 50 prosentilla vuodessa. Liikenneverkkojen peittävyyttä tilastoitiin ensimmäisen kerran vuonna 2019 liikennemuodoittain ja maakunnittain. Liikenneverkkojen peittävyys oli kokeellisen tilaston perusteella suurinta Uudellamaalla. Vertailukelpoista tietoa liikenneverkon peittävyyden kehityksestä ei ole vielä saatavilla, mutta peittävyyden alueellista kehitystä seurataan jatkossa tarkastelemalla eri liikennemuotojen verkon peittävyyttä suhteessa väkilukuun (Tilastokeskus). Viestintäpalveluiden reaalinen hintakehitys oli vuonna 2020 maltillista, eivätkä hinnat juuri muuttuneet vuoteen 2019 verrattuna. Kokonaisuutena vuodesta 2010 alkaen viestintäpalveluiden reaalinen hintakehitys on ollut kuluttajille suotuisaa, sillä sekä internet-yhteyksien että matkaviestintäpalveluiden hinnat ovat laskeneet noin 15 prosentilla vuodesta 2010. Myös liikenteen reaaliset kuluttajahinnat ovat kehittyneet maltillisesti vuodesta 2010 alkaen. Joukkoliikenteen hinta kokonaisuudessaan on laskenut noin 6 prosentilla ja oman auton käytön hinta on kasvanut noin 3 prosentilla reaalisesti vuodesta 2010. Oman auton käytön hinta laski vuonna 2020 noin 3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna muun muassa polttoaineiden hintakehityksen myötä. Uudet toimintamallit ja innovaatiot vauhdittavat hyvinvointia ja kilpailukykyä Mittarit: • Digibarometrin kokonaisindeksin kehitys • Tietointensiivisten toimialojen liiketoiminnan kehitys • Henkilöliikennepalvelujen kehitys HYVÄ Suomi sijoittui vuoden 2020 Digibarometri-mittauksessa sijalle 2 yhteensä 22 maan joukossa, joka on yhtä sijaa parempi kuin vuonna 2019. Mittauksen toteuttaja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että suomalaisten yritysten sijoitus tippui barometrissä kolmella sijalla. Digitalisaation vaikutukset suomalaisiin yrityksiin ovat jäämässä verrokkimaiden yrityksistä jälkeen. Euroopan komission European Innovation Scoreboard 2020 -mittauksen mukaan Suomessa oli vuonna 2020 Hollannin, Ruotsin ja Tanskan ohella EU:n paras innovaatioympäristö. Suomen sijoitus mittauksessa ei muuttunut vuodesta 2019. Mittauksen mukaan Suomen innovaatioympäristö on EU:n huippua, mutta esimerkiksi korkean teknologian tuotteiden myynnillä ja kasvuyritysten lukumäärällä mitaten tulokset ovat kokonaistulosta heikompia. Henkilöliikennepalveluiden, erityisesti uusien liikennepalveluiden, kehityksestä on tällä hetkellä käytössä niukasti tilastotietoa. Tilastointia kehitetään jatkoa varten. 9 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 Liikenne- ja viestintäministeriö on yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden saavuttamiseksi asettanut monivuotiset tulostavoitteet 2020– 2023 mittareineen. Mittareiden alle ministeriö on asettanut vuosittaiset tavoitetasot. Taulukoissa 2–4 on esitetty yksinomaan vuoden 2020 tavoi- tetasojen toteuma. Taulukko 2.  Suomi on edelläkävijä kohti hiiletöntä liikennettä ja viestintää Vuoden 2020 tavoitetaso Toteuma Analyysi Monivuotinen tulostavoite: 1 Kestävästä liikkumisesta, kuljettamisesta ja viestinnästä on tehty entistä houkuttelevampaa Mittari: 1.1 Toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi Fossiilittoman liikenteen tiekartta on valmistunut Toteutunut Liikenteen päästöjen puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä on valmistunut fossiilittoman liikenteen tiekarttaluonnos. Tieliikennettä koskeva valtioneuvoston periaatepäätös on tarkoitus antaa alkuvuonna 2021. Lisäksi on laadittu erilliset valtioneuvoston periaatepäätösluonnokset meri- ja lentoliikenteestä. Tieto- ja viestintäteknologiasektorin ilmasto- ja ympäristöstrategia on valmistunut Toteutunut Työryhmän loppuraportti valmistui marraskuussa 2020 ja raportti sisältää kuusi kokonaisuutta, joiden avulla tieto- ja viestintäteknologiasektorin (ICT) hiili- ja ympäristöjalanjälki pienenee ja digitalisaation hyödyt saadaan käyttöön. Työryhmän raportti on parhaillaan lausunnolla. Strategia on tarkoitus viimeistellä helmikuussa 2021. 10 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 Vuoden 2020 tavoitetaso Toteuma Analyysi Mittari: 1.2 Julkista henkilöliikennettä koskevien tukien ja avustusten kohdentaminen On tehty päätökset joukkoliikenteen 20 miljoonan euron vuosittaisen lisätuen kohdentamisesta päästövähennysten kannalta optimoidusti Toteutunut Joukkoliikenteen 20 miljoonan euron vuosittaista lisätukea on päätetty osoittaa 7 miljoonaa euroa suoraan MAL-sopimuksilla suurille kaupunkiseuduille. Joukkoliikenteen tuen saamisen edellytyksenä on, että seutu toteuttaa MAL-sopimuksessa kuvattuja joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteitä ja priorisoi joukkoliikenteen kilpailukykyä edistävän runkoverkon palvelutasoa sekä varmistaa siirtymää vähäpäästöiseen bussikalustoon ja biopolttoaineisiin. Loput 13 miljoonaa euroa on tarkoitus yhdistää vuoden 2021 rahoitushakuihin. Näistä kolme miljoonaa euroa on tarkoitus jatkossa kiintiöidä Kuopion, Lahden ja Jyväskylän MAL-sopimuksille. Mittari: 1.3 Henkilöjunaliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen ja palvelutason parantaminen On tehty ehdotukset toimenpiteiksi henkilöjunaliikenteen houkuttelevuuden kasvattamiseksi muun muassa osana Liikenne 12 -työtä Toteutunut Henkilöjunaliikenteen hankintasopimusneuvotteluja on jatkettu VR-Yhtymä Oy:n kanssa syksyllä 2020. Koronatilanteesta johtuen neuvoteltiin väliaikainen sopimus alkuvuodelle 2021 (sis. jatko- optio loppuvuodelle 2021). Väliaikaisella sopimuksella on luotu selkeä tarjonnan lisäys, jolla liikennettä on palautettu koronaa edeltävälle tasolle. Pitkäaikaisen sopimuksen neuvotteluja jatketaan vuonna 2021 ja hankittava liikenne yhteensovitetaan Liikenne 12 -työn kanssa. Mittari: 1.4 Liikenteen kestävän kasvun ohjelman laatiminen On laadittu yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa Liikenteen kestävä kasvu -ohjelma vuosille 2020–2024 Toteutunut osittain Vuoteen 2022 voimassa olevaa Liikennealan kansallista kasvuohjelmaa laajennetaan ilmasto- ja kestävän kehityksen näkökulmilla, mitä varten laaditaan Liikenteen kestävän kasvun ohjelma. Kasvuohjelma luo kansallisen viitekehyksen liikenteen digitalisaatiolle, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalle ja investoinneille sekä julkisille hankinnoille. Valmistelutyö on käynnissä yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Ohjelma oli lausuntokierroksella 31.12.2020 saakka, minkä jälkeen ohjelmaa tarkennetaan saadun lausuntopalautteen perusteella ja julkaistaan. 11 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 Taulukko 3.  Verkot ja palvelut helpottavat arkea ja edistävät elinkeinonharjoittamista Vuoden 2020 tavoitetaso Toteuma Analyysi Monivuotinen tulostavoite: 2.1 Liikenne- ja viestintämarkkinat tuottavat käyttäjille parempia ja laadukkaampia palveluita Mittari: 2.1.1 Palvelujen parantaminen On annettu eduskunnalle liikennemarkkinoita koskevat lainsäädäntöehdotukset (liikennepalvelulain muutokset) – on tehty taksisääntelyn tarkistukset (turvallisuus, harmaa talous ja saatavuus sekä hinnoittelun läpinäkyvyys) Toteutunut Lainsäädäntöehdotukset (HE 176/2020 vp) annettiin eduskunnalle 15.10.2020. Lakimuutosten pääasiallinen voimaantulo siirtyy suunnitellusta vuoden 2021 alusta todennäköisesti kevääseen 2021. On annettu eduskunnalle viestintämarkkinoita koskevat lainsäädäntöehdotukset (sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muutokset) – lainsäädännöllä on parannettu esimerkiksi kuluttajansuojaa ja esteettömyyttä sekä käyttäjän hyväksi toimivia markkinoita Toteutunut Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muutokset (HE 98/2020 vp) annettiin kesäkuussa eduskunnalle. Laki tuli voimaan vuoden 2021 alusta. Mittari: 2.1.2 Palvelujen kehittymismahdollisuudet ja käyttäjien valinnanvapauden toteutuminen On vaikutettu erityisesti EU:n mediaa ja digitaalisia palveluja koskevaan sääntelykehykseen (esim. Digital Services Actiin ennakkovaikuttaminen) siten, että edistetään teknologia- ja palveluneutraalia sääntelyä sekä palveluiden vapaata liikkuvuutta. Toteutunut Suomi on osallistunut yhdessä saman mielisten jäsenvaltioiden kanssa komissiolle luovutettavan Digital Service Actia koskevan non paperin laatimiseen keväällä 2020. Suomen kantoja e-kauppa direktiivin uudistamiseen tuotiin esille muun muassa komission julkisen kuulemisen yhteydessä syyskuussa sekä neuvoston työryhmän keskustelussa sekä muissa tilaisuuksissa ja tapaamisissa. Komissio on antanut säädösehdotuksen, jossa on huomioitu Suomen ajamia asioita. 12 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 Vuoden 2020 tavoitetaso Toteuma Analyysi Monivuotinen tulostavoite: 2.2 Liikenneverkon laatua on parannettu Mittari: 2.2.1 Liikennejärjestelmäsuunnittelu Parlamentaariselle työryhmälle on tarjottu vaikutusten arvioinnin perusteella koottuja toimenpideohjelmaluonnoksia valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman päätöksenteon pohjaksi. Toteutunut Liikenne 12 -suunnitelmaluonnos ja sen vaikutusten arvioinnin tulokset valmistuivat vuoden loppuun mennessä. Suunnitelma on lausunnolla alkuvuodesta 2021. Verkkojen Eurooppa -välineestä (CEF) annetun asetuksen uudistuksessa on kasvatettu tukikelpoista verkkoa ns. Pohjanmeren Itämeren ydinverkkokäytävän laajennuksella Helsingistä Luulajaan. Toteutunut CEF-rahoitusta on saatu vuoden 2019 hausta 58,3 miljoonaa euroa viidelle raidehankkeelle. Ydin- verkkokäytävän laajennus on säilynyt CEF-asetusluonnoksessa. Uuden EU rahoituskauden (2021– 2027) CEF-hakuihin on varauduttu huomioiden liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelussa tehtyjä linjauksia Toteutunut Liikenne 12 -linjauksia on hyödynnetty kuluvan kauden rahoitushauissa sekä valmisteltaessa uuden ohjelmakauden työohjelmaa. On tehty ehdotus liikennettä koskevista toimenpiteistä neljän suurimman kaupunkiseudun MAL-sopimuksiin ja mahdollisiin uusien kaupunkiseutujen sopimuksiin. Toteutunut Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseutujen MAL-sopimukset on hyväksytty kunnissa ja valtioneuvostossa. Kuopion, Lahden ja Jyväskylän seudun neuvottelut ovat käynnissä. 13 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 Vuoden 2020 tavoitetaso Toteuma Analyysi Mittari: 2.2.2 Verkkojen laatu On valmisteltu esitys jäänmurtajakaluston uusimisesta Toteutunut Väylävirasto ja Ruotsin merenkulkulaitos (Sjöfartsverket) ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen seuraavan sukupolven jäänmurtajien suunnittelusta. Digirataselvitys on valmistunut Toteutunut Digirata-selvityksen loppuraportti (Kohti digitaalista ja älykästä rautatieliikennettä1) julkaistiin 2.4.2020. Kesäkuun 2020 lisätalousarvioesityksessä myönnettiin 11 miljoonaa euroa Kouvola–Kotka–Hamina-testirataa ja testilaboratoriota varten. PRS-palvelua koskevat linjaukset on tehty Toteutunut PRS-palvelun linjaukset valmistuivat ja kansallista käyttöönottoa puollettiin talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa (TALPO) syksyllä 2020. 26 GHz:n taajuudet on huutokaupattu Toteutunut Liikenne- ja viestintävirasto huutokauppasi toimiluvat 8.6.2020. Valtioneuvosto myönsi 26 gigahertsin taajuusalueen verkkotoimiluvat huutokaupan tuloksen mukaisesti 17.6.2020. Huutokauppa toi valtiolle tuloja yhteensä 21 miljoonaa euroa. Liikenne 12 -suunnitelman valmistelussa on tehty esitykset korjausvelan vähentämiseksi Toteutunut Parlamentaarinen ohjausryhmä on valmistelun yhteydessä linjannut, että perusväylänpidon rahoitustason osalta pyritään vähintään 1,4 miljardin euron vuosittaiseen määrärahatasoon 2025 alkaen ja huomioidaan hintojen nousun vaikutukset. 1 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-589-7 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-589-7 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-589-7 14 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 Vuoden 2020 tavoitetaso Toteuma Analyysi Monivuotinen tulostavoite: 2.3 Digitaalisten palveluiden luotettavuutta on vahvistettu Mittari: 2.3.1 Kyberturvallisuus Ministeriö on vaikuttanut siihen, että EU-tasolla on yhteinen lähestymistapa 5G-kyberturvallisuuteen Toteutunut EU-vaikuttamistyö on edennyt edelleen suunnitellusti ja EU:ssa on saavutettu yhteinen lähestymistapa 5G-verkkojen kyberturvallisuuteen. Vaikuttamistyötä tehdään EU-työryhmässä ja osana niin sanottua johtovaltioiden tiimiä, joka yhdessä koordinoi jäsenvaltioiden yhteistyötä komission tukena. Komission toimenpidealoitteiden kokonaisuuden (toolbox) toimeenpano on aloitettu Toteutunut Toolboxin toimenpano etenee suunnitellusti. Asiaa koskevat lainsäädäntömuutokset on tehty. Sähköisen viestinnän palveluista annettuun lakiin lisättiin vaatimus viestintäverkkojen kriittisten osien arvioinnissa kansallisen turvallisuuden näkökulmasta. Kyberturvallisuuskeskuksen toimintaedellytyksiä on parannettu ministeriön toimin Toteutunut Kyberturvallisuuskeskukselle on saatu 2,34 miljoonan euron pysyvää lisärahoitusta yhteiskunnan kyberhäiriöhallinnan kehittämiseen. Mittari: 2.3.2 Yksityisyyden suoja sähköisessä viestinnässä Ministeriö on vaikuttanut ePrivacy -asetukseen siten, että se turvaa riittävällä tavalla yksityisyyden suojan rajoittamatta tarpeettomasti liiketoimintaa Toteutunut Portugali on jatkanut ePrivacy asetuksen käsittelyä Suomen puheenjohtajuuskauden tulosten pohjalta. Lisäksi Suomi on tukenut ongelmalliseksi muodostuneen lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjumista koskevan kysymyksen käsittelyä erillisessä asetuksessa, minkä on katsottu edistävän ePrivacy-asetuksen neuvottelujen loppuunsaattamista. Mittari: 2.3.3 Valtioneuvoston, kuntien ja elinkeinoelämän yhteinen kyberturvallisuuden tilannekuva Ministeriöön on rekrytoitu kyberturvallisuusjohtaja, jonka toiminta parantaa valtioneuvoston, kuntien ja elinkeinoelämän yhteistä kyberturvallisuuden tilannekuvaa ja joka huolehtii asioiden riittävästä koordinoinnista kyberturvallisuusstrategian tavoitteiden mukaisesti. Toteutunut Valtioneuvosto nimitti kyberturvallisuusjohtajan 27.2.2020 ajalle 1.4.2020–31.12.2021. Kyberturvallisuusjohtaja on valmistellut kyberturvallisuusstrategian toimenpideohjelmaa. Toimenpideohjelma on parhaillaan lausuntokierroksella. 15 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 Taulukko 4.  Uudet toimintamallit ja innovaatiot vauhdittavat hyvinvointia ja kilpailukykyä Vuoden 2020 tavoitetaso Toteuma Analyysi Monivuotinen tulostavoite: 3.1 Datatalouden kasvua ja tekoälyn hyödyntämistä on vahvistettu Mittari: 3.1.1 Logistiikan digitalisaatio Logistiikan digitalisaatiostrategia on annettu Toteutunut Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi 5.10.2020 Logistiikan digitalisaatiostrategian2, jossa määritellään toimialan digitalisaatiokehitykselle visio ja tavoitteet sekä toimenpiteet näiden saavuttamiseksi. Mittari: 3.1.2 Datatalouden toiminta-edellytykset On vaikutettu EU:n tekoälyä koskeviin puitteisiin ja ohjeistukseen siten, että tekoälyä hyödynnetään eettisesti. Toteutunut Ministeriö on saanut komission työohjelmaan ja sen pohjalta käynnistyviin aloitteisiin (kuten EU:n datastrategia ja datahallintoasetusehdotus) sisällytettyä datatalouden kasvua edistävät ihmiskeskeisyyttä sekä datan jakamista ja hyödynnettävyyttä koskevat periaatteet (Principles for a human centric, thriving and balanced data economy3). Mittari: 3.1.3 Tekoälyn eettinen hyödyntäminen On vaikutettu EU:n tekoälyä koskeviin puitteisiin ja ohjeistukseen siten, että tekoälyä hyödynnetään eettisesti. Toteutunut Suomen puheenjohdolla on saatu aikaan ministerikokouksessa hyväksytyt päätelmät, joka sisältää linjauksen eettisen tekoälyn kehyksen valmistelemiseksi EU:ssa tieliikenteen automaatiossa. Suomen painotusten mukaisesti linjauksissa on huomioitu ihmiskeskeisyys, datan hyödyntämisen periaatteet sekä holistinen näkökulma sääntelyn kehitykseen. Lisäksi Suomi on järjestänyt työpajan EU:lle merenkulun tekoälyn sovellusten sääntelykehyksen osalta. 2 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-582-8 3 https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/2d0f4123-e651-4874-960d-5cc3fac319b6/1f6b3855-fc1d-4ea6-8636-0b8d4a1d6519/RAPORTTI_20191123084411.pdf http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-582-8 https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/2d0f4123-e651-4874-960d-5cc3fac319b6/1f6b3855-fc1d-4ea6-8636-0b8d4a1d6519/RAPORTTI_20191123084411.pdf 16 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 Vuoden 2020 tavoitetaso Toteuma Analyysi Monivuotinen tulostavoite: 3.2 Automaattiliikenteen käyttöönottoon kaikissa liikennemuodoissa on luotu edellytykset Mittari: 3.2.1 Automaattiliikenteeseen valmistautuminen Automaattiliikenteen lainsäädäntö- ja toimenpideohjelma on valmis Toteutunut osittain Liikenteen automaation lainsäädäntö- ja avaintoimenpidesuunnitelman arviomuistio4 on lähetetty lausuntokierrokselle ja valmistuu alkuvuodesta 2021. Suunnitelmalla halutaan varmistaa, että lainsäädäntö mahdollistaa automaation ja sitä kautta saatavat hyödyt – turvallisen, tehokkaan ja vähäpäästöisen liikenteen. Monivuotinen tulostavoite: 3.3 Liikenteen turvallisuutta on vahvistettu Mittari: 3.3.1 Liikenteen turvallisuus Liikenneturvallisuusstrategian ja sen toimeenpano-ohjelman valmistelu on käynnistetty ja taustaselvitykset on tehty. Toteutunut Liikenneturvallisuusstrategian ensimmäiset toimenpideluonnokset ovat valmistuneet suunnitellusti syksyn 2020 aikana. Mittari: 3.3.2 EU:n liikkuvuuspaketin täytäntöönpano On edistetty EU:n liikkuvuuspaketin käsittelyä ja vaikutettu siihen, että erityisesti ajo- ja lepoaikoja sekä muuta kuljetusalan sosiaalisääntelyä uudistetaan. Toteutunut Euroopan parlamentti hyväksyi heinäkuun lopussa 2020 liikkuvuuspaketin, jossa kuljetusalan sosiaali- ja markkinalainsäädäntöä uudistettiin merkittävästi esimerkiksi yhtenäistämällä kuljetusalan lähetettyjä työntekijöitä koskevaa lainsäädäntöä. EU:n tieliikenteen liikkuvuuspaketin täytäntöönpanovaihe on käynnistynyt suunnitellusti lokakuussa. Mittari: 3.3.3 Ajokorttiuudistuksen vaikutusten seuranta ja mahdolliset muutokset On suunniteltu ja toteutettu 1.7.2018 voimaan tulleen ajokorttiuudistuksen vaikutustenarviointi. Ei toteutunut Ministeriö antoi Liikenne- ja viestintävirastolle toimeksiannon toukokuussa 2020 ajokorttilain seurantatutkimuksen valmistelemiseksi. Virasto valmistelee/teettää tutkimuksen eri osuudet. Koska kaikkia seurantatutkimuksen kannalta olennaisia tietoja, erityisesti liikenneturvallisuuteen liittyviä tilastoja, ei ole vielä saatavilla, voidaan ajokorttilain muutosten vaikutus osaan eduskunnan edellyttämistä teemoista tutkia perusteellisemmin vasta myöhemmin. Tästä syystä tutkimus ajoittuu vuosille 2020–2022. 4 https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/37cb38d3-5af5-4d43-ba22-1006b8cb2abd/e07594fa-9a02-4901-9066-541359919393/LAUSUNTOPYYNTO_20200116092947.pdf https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/37cb38d3-5af5-4d43-ba22-1006b8cb2abd/e07594fa-9a02-4901-9066-541359919393/LAUSUNTOPYYNTO_20200116092947.pdf 17 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 1.3 Vaikuttavuus 1.3.1 Toiminnan vaikuttavuus Ministeriön rooli hallinnonalan konsernistrategian toteuttamisessa on lainsäädännön val- mistelu ja hallinnonalan ohjaus sekä toimialan strateginen kehittäminen. Ministeriö johtaa hallinnonalansa toimintaa siten, että koko hallinnonala toimii proaktiivisesti toimintatapo- jaan uudistaen. Suomi on edelläkävijä kohti hiiletöntä liikennettä ja viestintää Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Tavoitteen toteuttamiseksi ministeriö asetti Fossiilittoman liikenteen tiekartta -työryhmän, joka julkaisi lokakuussa 2020 suosituksensa (Fossiilittoman liikenteen tiekartta -työryhmän loppuraportti5) siitä, millä keinoilla tavoite saavutetaan tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti. Liikennemuotokohtaiset periaatepäätösluonnokset on tarkoitus viedä valtioneuvoston linjattaviksi alkuvuonna 2021. Valtio solmi maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimukset Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun seudun kaupunkien kanssa lokakuussa 2020. MAL-sopimuksissa on sovittu monista toimenpiteistä, joilla edistetään kestävän yhdyskuntarakenteen toteutu- mista ja kestävien liikkumismuotojen käyttöä. MAL-sopimuksia neuvotellaan parhaillaan Kuopion, Jyväskylän ja Lahden kaupunkiseutujen kanssa. Kunnille on varattu 32,9 miljoo- naa euroa hankkeille, joilla parannetaan kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta, sujuvuutta ja turvallisuutta kaupunkien ja kuntien katuverkoilla. Maantieverkolla kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen on kohdistettu 10 miljoonaa euroa. Laki henkilöautojen romutuspalkkiosta vuosille 2020 ja 2021 tuli voimaan 1.12.2020. Romutuspalkkio on 2 000 euroa, kun se käytetään uuden vähäpäästöisen auton, esimer- kiksi sähköauton, hankintaan. Palkkion voi käyttää myös uuden sähköavusteisen polku- pyörän, joukkoliikenteen kausilipun tai joukkoliikenteen matkustusoikeutta sisältävän liikkumispalvelun hankintaan. Tukea voidaan myöntää myös kaasukäyttöisen kuorma- auton hankintaan. Edelleen on vuoden 2021 marraskuun loppuun asti mahdollisuus saada hankintatukea sähköautojen hankintaan tai pitkäaikaisvuokraukseen sekä muuntotukea henkilöautojen muuntamiseksi kaasu- tai etanolikäyttöiseksi. Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO:ssa (International Maritime Organization) val- tiot saavuttivat marraskuussa 2020 kompromissin säännöistä, joilla kansainvälisen meren- kulun kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään lyhyellä aikavälillä. Säännöt tulevat näillä 5 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-602-3 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-602-3 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-602-3 18 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 näkymin voimaan vuoden 2023 alusta. Saavutettu kompromissi ei vastaa Pariisin ilmasto- sopimuksessa sovittua tasoa eikä sisällä tehokkaita rankaisevia sääntöjä. Tieto- ja viestintäteknologiasektorin ilmasto- ja ympäristöstrategia (Ekologisesti kestävällä digitalisaatiolla ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin6) valmistui marraskuussa 2020. Työryhmän loppuraportti sisältää kuusi kokonaisuutta, joiden avulla ICT-alan hiili- ja ympäristöjalanjälki pienenee ja digitalisaation hyödyt saadaan käyttöön. Verkot ja palvelut helpottavat arkea ja edistävät elinkeinonharjoittamista Ensimmäistä valtakunnallista 12-vuotista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (Liikenne 12) on valmisteltu parlamentaarisen ohjausryhmän ohjauksessa. Suunnitelmalla tavoitellaan pitkäjänteistä, yli hallituskausien jatkuvaa ennakoitavaa toimintaa liikennejärjestelmän kehittämiseksi. Se osoittaa valtion yhtenäisen tahtotilan valtakunnallisen liikennejärjes- telmän kehittämisestä ja ohjaa toimintaa läpinäkyvästi. Liikenne 12 -suunnitelmaluonnos (Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2021–2032 – suunnitelmaluon- nos 21.1.20217) ja sen vaikutusten arvioinnin tulokset valmistuivat vuoden 2020 lopussa. Suunnitelmaa (2021–2032) koskevat päätökset voidaan tehdä keväällä 2021. Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteena on parantaa tehokkuutta, saavutettavuutta ja kes- tävyyttä koko maassa. Liikenneverkon kunnosta huolehditaan entistä paremmin ja vähen- netään korjausvelkaa. Suunnitelmaan sisältyy myös merkittäviä toimenpiteitä matkaket- jujen ja joukkoliikenteen kehittämiseksi. Liikennejärjestelmää kehitetään tietoa ja digitali- saatiota hyödyntämällä. Lisäksi suunnitelmassa linjataan, miten liikenneasioita käsitellään jatkossa esimerkiksi valtion ja kaupunkiseutujen välisissä sopimuksissa. Perusväylänpidon, kehittämishankkeiden ja liikennepalveluiden rahoitukseen esitetään korotuksia. EU:n rahoitushaussa viidelle raidehankkeelle myönnettiin Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitusta (CEF) yhteensä 58,3 miljoonaa euroa. Rahoitusta saivat Turun tunnin juna, Espoon kaupunkiradan rakennussuunnittelu, Pasila–Riihimäki-radan parantaminen ja Kouvolan, Kotkan ja Haminan välisen raideyhteyden parantaminen sekä raideliikenteen kehittäminen välillä Oulu–Laurila–Tornio–Haaparanta. Lisäksi EU tukee hankkeita, joissa Helsingin ja Naantalin satamat ovat mukana. Suomi-rataa ja Turun tunnin junaa koskevissa hankkeissa päästiin sopimukseen suunnitte- lun toteuttamisesta sekä rahoituksesta. Hankeyhtiöt perustettiin joulukuussa 2020. Helsin- gistä itään suuntautuvan radan osalta aloitettiin keskustelut hankeyhtiöstä kuntien kanssa. 6 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-606-1 7 https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/f0ca36bc-e740-4ac4-accd-c244746849d5/3ac07066-5d0c-4e52-a11c- e39169faf413/LAUSUNTOPYYNTO_20210121142017.PDF http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-606-1 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-606-1 https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/f0ca36bc-e740-4ac4-accd-c244746849d5/3ac07066-5d0c-4e52-a11c-e39169faf413/LAUSUNTOPYYNTO_20210121142017.PDF https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/f0ca36bc-e740-4ac4-accd-c244746849d5/3ac07066-5d0c-4e52-a11c-e39169faf413/LAUSUNTOPYYNTO_20210121142017.PDF 19 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi linjauksia itäisen suunnan raideliikenneinves- toinnin edistämiseksi 20.1.2021. Perusväylänpidon rahoitukseen on tehty hallitusohjelman mukainen pysyvä tasokorotus vuoden 2020 alusta lukien. Vuonna 2020 maanteiden päällysteisiin kohdistettiin 20 mil- joonaa euroa lisärahoitusta. Lisäksi päätettiin lukuisista uusista väylähankkeista, joilla edistetään muun muassa teollisten investointien tekemistä ja kaupunkiseutujen kestävää kehittymistä. Rautatieliikenteen junien kulkua turvaava järjestelmä tulee elinkaarensa päähän 2020-lu- vun lopussa. Huhtikuussa 2020 valmistuneessa Digirata-selvityksessä (Kohti digitaalista ja älykästä rautatieliikennettä8) on tutkittu vaihtoehtoja vanhentuvalle kulunvalvonnalle ja ehdotettu, että Suomi ottaisi käyttöön modernin radioverkkopohjaisen junien kulun valvontajärjestelmän. Kesäkuun lisätalousarviossa myönnettiin 11 miljoonaa euroa Digiradan testiradan ja -laboratorion toteuttamiseen. Laajakaistatukiohjelmaa jatkettiin ja sitä koskevat säädösmuutokset (HE 221/2020 vp) tu- livat voimaan 1.1.2021. Laajakaistatukea varten on varattu valtion budjetissa vuonna 2021 viisi miljoonaa euroa. Tukiohjelma suunnataan alueille, joille kaupallista laajakaistaa ei ole tulossa ennen vuotta 2025. Tavoitteena on saada 10 000 uutta kotitaloutta nopeiden laaja- kaistayhteyksien piiriin. Valtioneuvosto myönsi kesäkuussa 26 gigahertsin taajuusalueen verkkotoimiluvat huuto- kaupalla kolmelle operaattorille 5G-verkon rakentamiseksi. Huutokauppa toi valtiolle tu- loja 21 miljoonaa euroa. 5G:n ansiosta data kulkee entistä nopeammin, verkkojen yhteys- viive lyhenee ja se mahdollistaa uusia digitaalisia palveluita. Taksisääntelyn ongelmakohtien korjaamiseksi eduskunnalle annettiin hallituksen esitys lokakuussa 2020. Esityksen tavoitteena on korjata taksitoiminnassa havaittuja epäkohtia, jotka liittyvät erityisesti turvallisuuteen, harmaan talouden torjuntaan, hinnoittelun läpinä- kyvyyteen sekä taksien saatavuuteen. Saatavuuden osalta tavoitteena on erityisesti paran- taa viranomaisten mahdollisuuksia muodostaa tilannekuva taksipalvelujen saatavuudesta. Toisaalta tietojen kerääminen ja raportointi sekä koulutus lisäävät kustannuksia ja hallin- nollista taakkaa taksiyrityksille. Maailmanlaajuinen covid-19-epidemia romahdutti julkisen henkilöliikenteen matkusta- jamäärät ja lipputulot. Tämä johtui yhtäältä etätyöskentelyn vuoksi vähentyneestä liik- kumisen tarpeesta ja toisaalta matkustajien siirtymisestä koetun tartuntavaaran takia 8 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-589-7 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-589-7 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-589-7 20 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 yksityisautoiluun. Julkiseen henkilöliikenteeseen myönnettiin vuoden 2020 aikana lisä- määrärahaa yhteensä 211 miljoonaa euroa. Lisärahoituksen arvioidaan kattavan suuren osan julkisen linja-auto-, juna- ja lentoliikenteen tulonmenetyksistä. Tarkoituksena on ollut pitää julkisen henkilöliikenteen palvelutaso ja vuorotarjonta ennallaan sekä lippujen hin- tojen korotukset korkeintaan indeksikorotuksen suuruisina. Lisäksi on haluttu varmistaa julkisen henkilöliikenteen nykyisten kehittämishankkeiden jatkuvuus, jotta julkinen henki- löliikenne ei heikkenisi koronapandemian vuoksi pysyvästi. Lisämäärärahaa ei ollut jaettu vielä vuoden 2020 loppuun mennessä kokonaan. Lisäksi lasti- ja matkustaja-alusvarusta- moja tuettiin covid-19-epidemian takia merikuljetuskapasiteetin riittävyyden ja varusta- mojen toimintakyvyn säilyttämiseksi. Uusi tieliikennelaki (729/2018) tuli voimaan kesäkuussa 2020. Uusi, selkeämpi laki sisältää kaikki säännökset, jotka ohjaavat käyttäytymistä tieliikenteessä. Lain tavoitteena on lisätä liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä luoda edellytyksiä liikenteen digitalisoitumi- selle ja turvalliselle automaatiolle. Tieliikennelakiin lisättiin myös säännökset kotihoidon pysäköinnistä, minkä tavoitteena on helpottaa kotihoitajien pysäköintiä työtehtäviä hoitaessaan. Euroopan unionin siviili-ilmailun turvallisuutta koskevaa EASA-asetusta täydentävät muu- tokset tulivat voimaan vuoden 2021 alussa. Muutokset koskevat kevytilmailua ja miehit tämätöntä ilmailua, kuten drooneja, koskevissa kysymyksissä. Miehittämätöntä ilmailua koskevaa sääntelyä selkeytettiin: kauko-ohjaajan ikäraja on alimmillaan 12 vuotta ja vähäistä suurempaa riskiä sisältävältä toiminnalta edellytetään vakuutusta. Ilmailun turvallisuustason ylläpitämisen lisäksi muutoksella edistettiin ilmailun harrastus- ja liiketoimintamahdollisuuksia. Viestintäverkkojen turvallisuutta on vahvistettu entisestään lisäämällä sähköisen viestin- nän palveluista annettuun lakiin (917/2014) vaatimus viestintäverkkojen kriittisten osien arvioinnista kansallisen turvallisuuden näkökulmasta. Lähtökohtana sääntelyssä on, että viestintäverkon kriittisissä osissa ei saa käyttää laitteita, jotka voivat vaarantaa kansallisen turvallisuuden. Laki tuli voimaan 1.1.2021. Liikenne- ja viestintäministeriö asetti marraskuussa 2020 työryhmän selvittämään tieto turvan ja tietosuojan parantamista yhteiskunnan kriittisillä toimialoilla. Tavoitteena on, että yhteiskunta olisi entistä tietoturvallisempi ja kansalaisten tiedot olisivat nykyistä paremmin suojattu. Työryhmän selvityksen kohteena ovat yhteiskunnan keskeiset sektorit, kuten terveydenhuolto, energiahuolto, finanssiala, vesihuolto sekä liikenne ja digitaalinen infrastruktuuri ja sen palvelut. Työryhmän tehtävänä on esittää konkreettisia toimenpide- ehdotuksia, joiden avulla tietoturvaan ja tietosuojaan liittyviin puutteisiin pystyttäisiin 21 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 tulevaisuudessa tehokkaammin puuttumaan. Väliraportissaan (Selvitys tietoturvan ja tietosuojan parantamiseksi kriittisillä toimialoilla9) työryhmä katsoo, että kriittisten toimi- alojen tietoturvaa koskevat vaatimukset tulisi olla selkeämmin määriteltyjä eri toimialojen lainsäädännössä ja vaatimusten täyttymistä olisi myös valvottava aktiivisesti. Väliraportti lähti lausunnolle 15.12.2020. Työ valmistuu tammikuun 2021 loppuun mennessä. Sähköisen tunnistamisen markkinoiden edistämiseksi eduskunnalle annettiin marras- kuussa 2020 hallituksen esitys, jolla jatkettaisiin kahden vuoden määräajaksi niin kutsu- tun ensitunnistamisen ketjuttamisen enimmäishintasääntelyä. Esityksen tavoitteena on edistää sähköisen tunnistamisen markkinoiden kehitystä. Vahvan sähköisen tunnistamisen käytön lisääminen edistää tietoturvan ja tietosuojan toteutumista. Muutoksella lisätään vahvan sähköisen tunnistamisen saatavuutta niin kuluttajille kuin sähköisille asiointipalve- luille. Lailla parannettaisiin myös Liikenne- ja viestintäviraston tiedonsaantioikeuksia, jotta lainmuutoksen vaikutuksista markkinatilanteeseen olisi jatkossa saatavissa kattavimmin analysoitua tietoa. Ajoneuvojen hyväksyntää ja markkinavalvontaa koskevaa lainsäädäntöä uudistettiin vas- taamaan muuttunutta EU-sääntelyä. Markkinavalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että myytävänä olevat ja maahantuodut ajoneuvot ovat turvallisia ihmisten terveydelle, omai- suudelle ja ympäristölle ja että ne eivät oikein asennettuna ja käytettyinä aiheuta vaaraa. Ajoneuvolakiin (1090/2002) tehtävät muutokset tulevat voimaan 1.3.2021. Uudet toimintamallit ja innovaatiot vauhdittavat hyvinvointia ja kilpailukykyä Lausunnoille joulukuussa 2020 lähetetyn kaikki liikennemuodot kattavan liikenteen auto- maation lainsäädäntö- ja avaintoimenpidesuunnitelman pohjalta valmistellaan valtioneu- voston periaatepäätös liikenteen automaatiosta. Samalla käynnistetään työ mahdollisten säädösmuutostarpeiden selvittämiseksi. Suunnitelmalla tavoitellaan ihmisen tarpeisiin vastaavan liikenteen automaation kehittymistä ja lisääntymistä. Tavoitteena on, että Suomi tunnetaan teknologisena edelläkävijänä, jossa säädösympäristö ja hallinto mahdollistavat digitalisaation ja kestävän kehityksen sekä laajan kokeilukulttuurin. Suomi on toiminut liikenteen automaation edistämiseen tähtäävän korkean tason -proses- sin (High Level Meeting, Connected and Automated Driving, HLM CAD) puheenjohtajana vuonna 2020. Syksyllä 2020 järjestettiin ministeritason konferenssi liikenteen automaa- tiosta. Kokouksesta annetuissa päätelmissä korostui liikenteen automaation kehittäminen ihmisen tarpeista lähtöisin, mikä tukee Suomen tavoitteiden saavuttamista muun muassa 9 https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/534eba13-3b95-486e-bf9d-2858bdb21542/71e5624a-c448-423d-85d1- 1463e675b573/KIRJE_20201216085139.PDF https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/534eba13-3b95-486e-bf9d-2858bdb21542/71e5624a-c448-423d-85d1-1463e675b573/KIRJE_20201216085139.PDF https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/534eba13-3b95-486e-bf9d-2858bdb21542/71e5624a-c448-423d-85d1-1463e675b573/KIRJE_20201216085139.PDF 22 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 EU-sääntelyssä. Suomi on lisäksi ollut mukana autonomisten alusten ja satamatoimintojen yhdistämistä kehittävän MASSPorts-verkoston yhteistyössä. Sen tarkoitus on konkreetti- silla piloteilla edistää yhteentoimivuutta ja standardisointia. Maailman talousfoorumi, liikenne- ja viestintäministeriö ja Helsingin kaupunki ovat kesä kuussa 2020 sopineet yhteistyöstä, jonka tavoitteena on digitalisaation, datatalouden ja automaatiokehityksen vauhdittaminen. Liikenne- ja viestintäministeriö ja Helsingin kau- punki jatkoselvittävät myös edellytyksiä perustaa Suomeen Maailman talousfoorumin Centre for the Fourth Industrial Revolution (C4IR) -verkoston toimipiste, joka keskittyisi edistämään kansainvälistä datapolitiikkaa ja datataloutta. Datatalouteen liittyen EU:ssa on erityisesti vaikutettu datan yhteentoimivaa ja hajautettua hallintaa sekä datan saatavuutta lisäävien ja kansalaisten omien tietojen hallintaa vahvistavien oikeuksien lisäämiseksi. Liikkumisen palveluita koskevia tietopalveluja voidaan jatkossa kehittää aiempaa vaikut- tavammin liikenteen ekosysteemin käyttöön. Tätä on mahdollistettu liikenteen palveluista annettuun lakiin (320/2017) tehdyillä datan hyödyntämistä koskevilla muutoksilla. Muu- tokset tulivat voimaan vuoden 2021 alusta. Lokakuussa julkaistu Logistiikan digitalisaa- tiostrategia tähtää puolestaan logistiikan ja kuljetusketjujen datan saatavuuden edistämi- seen ja siirtymiseen digitaalisiin toimintamalleihin. Lisäksi vuonna 2020 käynnistettiin EU:n sähköisten kuljetustietojen asetukseen (EU) 2020/1056 ja eurooppalaisen merenkulkualan yhdennetyn palveluympäristön perustamisesta ja direktiivin 2010/65/EU kumoamisesta annettuun asetukseen (EMSW, (EU) 2019/1239) liittyvät täytäntöönpano- ja järjestelmien kehittämistoimet. Digi-ilmailun kehittämistä selvitettiin ministeriön asettamassa työryh- mässä, joka antoi lokakuussa 2020 loppuraporttinsa (Digi-ilmailun työryhmän raportti10). Liikenneturvallisuusstrategian valmistelua on jatkettu. Strategian tavoitteena on kartoittaa laaja-alaisesti liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja nollavisioon pääsemiseksi tarvit- tavia toimenpiteitä ja uusia toimintamalleja kaikkien liikennemuotojen osalta. Strategia luonnos lähtee lausunnolle keväällä 2021. Digitalisaation kehitysastetta sekä digitaalisen osaamisen ja toiminnan vahvistamista selvitettiin ministeriön toukokuussa asettamassa Digitaaliset keinot koronaviruskriisin jälkihoidossa -työryhmässä (Digiloikasta vauhtia uuteen kasvuun ja hyvinvointiin11). Tavoitteena on lisätä digitalisaation käyttöä laajamittaisesti yhteiskunnassa korona viruksen aikaisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja sen jälkeisen kasvun vauhdittamiseksi. 10 https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/a8d07a7b-bcbb-4c2c-b1ea-66a22f430eb8/247075bf-e597-4ed9-afc6-c47a- db0f2d2d/LIITE_20201008121409.PDF 11 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-590-3 https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/a8d07a7b-bcbb-4c2c-b1ea-66a22f430eb8/247075bf-e597-4ed9-afc6-c47adb0f2d2d/LIITE_20201008121409.PDF http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-590-3 23 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 1.3.2 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Liikenne- ja viestintäministeriön siirtomenoja ovat tuet joukkoliikenteeseen, lentokenttiin, luotsaukseen, uutis- ja ajankohtaistoimintaan sekä ulkoministeriön osoittamat määrärahat Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyöhön. Joukkoliikenteen palvelujen ostossa ja kehittämisessä (momentti 31.20.55) ministeriön vastuulla ovat henkilöjunaliikenteen palveluostot, joihin käytettiin 32,2 miljoonaa euroa vuonna 2020. Covid-19-epidemia romahdutti matkustajakysynnän vuonna 2020. Käytän- nössä matkustajamäärien alenema oli kymmeniä prosentteja verrattuna vuoteen 2019. Välttämätön liikkuminen voitiin kuitenkin turvata ja muun muassa yöjunaliikenteen het- kellistä pysäyttämistä lukuunottamatta junaliikenne tarjosi saavutettavuutta koko hen- kilöjunaliikenteen palvelualueella. Vuonna 2020 palveluostojen alaisessa liikenteessä tehtiin matkoja seuraavasti (suluissa vuoden 2019 matkamäärät): Etelä-Suomen taajama- junaliikenne 4,5 miljoonaa matkaa (7,7 miljoonaa matkaa), intercity- ja pendoliinoliikenne 0,7 miljoonaa matkaa (1 miljoonaa matkaa), yöjunaliikenne 0,3 miljoonaa matkaa (0,6 mil- joonaa matkaa) ja kiskobussiliikenne 0,4 miljoonaa matkaa (0,6 miljoonaa matkaa). Eduskunnan myöntämä lisärahoitus kohdennettiin vuoden 2021 henkilöjunaliikenteen palveluostoihin, joista tehtiin uusi sopimus aiemman palvelujaottelun mukaisesti. Henki- löjunaliikenteen ostoista on sovittu 1.1.– 30.6.2021 saakka. Uusi sopimus lopetti samalla VR-Yhtymä Oy:n yksinoikeuden henkilöjunaliikenteeseen Suomessa. Valtionavustuksella eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (momentti 31.10.31) tuetaan Finavia Oyj:n ulkopuolisten lentopaikkojen toiminta- ja investointime- noja. Avustuksia myönnettiin vuonna 2020 yhteensä 2,9 miljoonaa euroa. Tavoitteena on lentopaikkaverkoston ylläpito ja kehittäminen koko Suomen alueella. Alueellisia lento- asemia tuettiin 900 000 eurolla. Arvioinnissa painopisteenä oli matkustaja- ja reittiliiken- teen edistäminen. Valtionavustusta alueellisten lentoasemien tukemiseen myönnettiin Lappeenrannan lentoasemalle 500 000 euroa lentoaseman toimintakustannusten kat- tamiseen, Mikkelin lentokentälle 270 000 euroa asematason laajennukseen ja ilma-alus- ten tankkausaseman polttoainesäiliöiden hankkimiseen ja Seinäjoen lentokentälle 130 000 euroa turvatarkastustoiminnan, lentoasemainfrastruktuurin ja talvikunnossapito- kaluston investointeihin. Yleisilmailulentopaikkojen tuettiin yhteensä 2 miljoonalla eurolla. Tukea myönnettiin BF-lento Oy:lle (Nummelan lentokenttä, 500 000 euroa), Jukolan pi- lotit Ry:lle (Hyvinkään lentokenttä, 450 000 euroa), Redstone Aero Oy:lle (Pyhtään lento- kenttä, 800 000 euroa) ja Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiölle (Lahti-Vesivehmaan lento- kenttä, 250 000 euroa). Avustus suunnattiin ensisijaisesti lentopaikkainvestointien tuke- miseen. Avustusta myönnettiin muun muassa lentokonehallien rakentamiseen, kiitotien jatko-osan loppuunsaattamiseksi ja kiitotievalaistukseen. Arvioinnissa huomioitiin myös eduskunnan 4.4.2018 antama lausuma koskien toimenpiteitä Malmin lentokentän korvaa- vien lentopaikkatoimintojen turvaamiseksi. 24 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 Luotsauksen hintatuella (momentti 31.20.51) korvataan tulonmenetystä, joka syntyy Saimaan alueen alennetun luotsausmaksun vuoksi. Tukea maksettiin valtion omistamalle Finnpilot Pilotage Oy:lle 3,75 miljoonaa euroa. Finnpilot Pilotage Oy perii luotsauspalve- luista maksun, joka määräytyy aluksen nettovetoisuuden ja luotsatun matkan perusteella. Saimaan kanavalla ja Saimaan vesistöalueella maksua on alennettu, jotta luotsaus voidaan pitää hinnaltaan kohtuullisena meriliikenteeseen verrattuna pitemmistä matkoista huoli- matta. Luotsausyhtiölle korvataan alennetusta yksikköhinnasta yhtiölle aiheutuvat tulon- menetykset. Korvaus on enintään Saimaan alueen (mukaan lukien kanava) luotsaustoimin- nasta aiheutuvan alijäämän suuruinen. Vuonna 2020 Saimaan kanavan ja Saimaan alueen luotsauksia oli 2 963 kappaletta ja luotsattua matkaa kertyi yhteensä noin 87548 mailia (140 895 kilometriä). Valtionavustus koulutukseen (momentti 31.20.51) on rautatieliikenteen ammatti koulutuksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin myönnettävä avustus. Avustus on tarkoitettu rautatiealan toimijoista riippumattomalle ja laaja-alaista rautatiealan ammatil- lista koulutusta eri tehtäviin tarjoavalle oppilaitokselle tai osakeyhtiölle. Vuonna 2020 lii- kenne- ja viestintäministeriö myönsi 841 000 euroa valtionavustusta Kouvolan rautatie- ja aikuiskoulutus Oy:lle rautatieliikenteen ammattikoulutuksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin sekä 819 900 euroa valtionavustusta koulutussimulaattorihankintaa varten. Vuoden 2019 talousarvion Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyön momentilta hankkeeseen Metsäpalot Fennoskandian alueella ilmaston ja metsän rakenteen muut­ tuessa liikenneministeriön käyttöön ulkoministeriön asettaman 300 000 euron määrä rahan käyttöaikaa jatkettiin 31.5.2021 saakka. Määrärahasta on käytetty 173 699 euroa. Vuoden 2019 talousarvion Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyön momentilta hankkeeseen Älykäs logistiikka pohjoisella kuljetuskäytävällä liikenneministeriön käyttöön ulkoministeriön asettaman 260 000 euron määrärahan käyttöaikaa jatkettiin 31.12.2021 saakka. Määrärahasta oli 14.10.2020 mennessä käytetty 60 181 euroa. Ulkoministeriö asetti vuoden 2020 talousarvion Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyön momentilta hankkeeseen Arvio ikiroudan sulamisesta ja vaikutuksista ympäristöön, terveyteen ja hiilen kiertoon liikenneministeriön käyttöön 250 000 euroa. Liikenne- ja viestintäministeriö jakoi määrärahan Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen käyttöön siten, että Ilmatieteen laitokselle 180 000 euroa ja Suomen ympäristökeskukselle 70 000 euroa. Ulkoministeriö asetti vuoden 2020 talousarvion Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyön momentilta hankkeeseen Radioaktiivisten aineiden lähteet ja terveysvai­ kutukset arktisella alueella liikenneministeriön käyttöön 110 000 euroa. Liikenne- ja 25 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 viestintäministeriö jakoi määrärahan Ilmatieteen laitoksen ja Säteilyturvakeskuk- sen käyttöön siten, että Ilmatieteen laitokselle 92 000 euroa ja Säteilyturvakeskukselle 18 000 euroa. Ulkoministeriö asetti vuoden 2020 talousarvion Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyön momentilta hankkeeseen Euroopan unionin ja Venäjän automaattisten hätä­ viestijärjestelmien toimivuus (eCalll ja ERA-GLONASS) liikenneministeriön käyttöön 80 000  euroa. Liikenne- ja viestintäministeriö jakoi määrärahan kokonaisuudessaan Liikenne- ja viestintävirastolle. Ulkoministeriö asetti vuoden 2020 talousarvion Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyön momentilta kertaluontoisiin tulevaisuusinvestointeihin osoitetuista määrära- hoista hankkeeseen Tehokkaat ja sujuvat kuljetusratkaisut Pohjoisen ulottuvuuden alueella liikenneministeriön käyttöön 750 000 euroa. Liikenne ja viestintäministeriö jakoi määrä rahan kokonaisuudessaan Liikenne- ja viestintävirastolle. 1.4 Toiminnallinen tehokkuus 1.4.1 Toiminnan tuottavuus Tuottavuuslukuihin vaikuttavassa työpanoksessa oli vuonna 2020 nousua 9 henkilötyö- vuotta (htv) edelliseen vuoteen verrattuna. Ministeriön toiminnan tuottavuutta vuonna 2020 on arvioitu toiminto- eli tehtäväaluekohtaisen henkilötyövuosikehityksen perus- teella. Tiedot perustuvat Kiekusta saataviin sisäiseen laskentaan ja työajan kohdennuksiin perustuviin henkilötyövuosiin. Tarkastelun kohteena on ministeriön toiminnasta aiheutu- nut henkilötyövuosikertymä sisältäen korkeakouluharjoittelijat. Palkalliset poissaolot ovat vähentyneet lähes puolella vuoden 2020 aikana. Tähän vaikut- taa pandemian vuoksi laaja etätöihin siirtyminen ja henkilöstön tuntikohdennusten tar- kempi tarkastelu. Aiemmin Kieku-järjestelmän ominaisuuksista johtuen palkallisiin poissa oloihin ohjaantui enemmän tunteja, mutta käytäntöjä on muutettu vuonna 2020 siten, että vastaava ongelmaa ei odoteta enää esiintyvän. 26 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 Taulukko 5.  Henkilötyövuosikehitys osastoittain HTV 2020 HTV 2019 HTV 2018 YHT. Ohjaus toiminnot Tuki toiminnot Palkalliset poissa olot YHT. Ohjaus toiminnot Tuki toiminnot Palkalliset poissa olot YHT. Yhteensä 184,1 98,6 59,5 26 173,3 76,4 49,8 47,1 161,1 Kansliapäällikkö 2,0 1,6 0,2 0,2 2,0 1,2 0,2 0,6 1,3 Konserniohjaus osasto 55,9 21,6 26,5 7,8 64,6 23,7 26,6 14,3 57,6 Palveluosasto 29 18,8 6,3 3,9 27,8 15,5 4,4 7,8 29,3 Tieto-osasto 33,5 22,7 5,8 5 29,3 17,2 4,4 7,7 27,8 Verkko-osasto 42,4 27,2 9 6,2 38,6 18,2 7,5 12,9 35,3 Ministeriön viestintä 11,9 0,6 9,6 1,7 11,0 0,5 6,5 3,9 9,8 Kansainvälisten asioiden yksikkö 9,4 6,0 2,2 1,3 Talousarvion momentti 31.01.01. Henkilötyövuosikertymä on noussut vuosittain 2019–2020. Tarkastelujaksolla htv-määrä nousi eniten konserniohjausosastolla, jonne perustettiin vuoden 2018 elokuussa kansain välisten asioiden yksikkö vastaamaan EU-puheenjohtajakauteen liittyvistä tehtävistä sekä Euroopan unionia koskevien asioiden ja kansainvälisten asioiden hoidosta. Vuonna 2020 kansainvälisten asioiden yksikkö siirtyi kansliapäällikön alaiseksi yksiköksi ja samalla yk- sikkö vakinaistettiin. 27 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 Taulukko 6.  Henkilötyövuosikehitys toiminnoittain HTV 2020 HTV 2019 Yhteensä 184,1 173,3 Ohjaustoiminnot 98,6 76,4 Yhteiskuntapolitiikan strategiat ja seuranta 34,7 29,3 Ministeriön toimialan ohjaus- ja toiminta- ja taloussuunnittelu sekä seuranta 13,6 12,4 Lainsäädännön valmistelu ja seuranta 28,6 17,8 EU- ja kansainväliset asiat 14,1 10,8 Muut ministeriökohtaiset eritystehtävät 7,6 6,3 Tukitoiminnot 59,5 49,8 Yleishallinto ja johtaminen 40,8 30,5 Suunnittelun ja seurannan tuki 1,1 0,8 Henkilöstöhallinto 2,3 2,6 Koulutus 0,3 3,2 Taloushallinto 2,8 3,0 Matkustus 0,2 0,7 Sisäinen tarkastus, riskienhallinta ja turvallisuus 3,1 2,1 Tietohallinto 0,3 0,1 Tiedon hallinta 0,4 0,7 Viestintä 8,2 6,2 Palkalliset poissaolot 26,0 47,1 1.4.2 Toiminnan taloudellisuus Ministeriön toiminnan taloudellisuutta on arvioitu toiminto- eli tehtäväaluekohtaisen kustannuskehityksen perusteella. Tiedot perustuvat Kiekusta saataviin kirjanpidon tie- toihin sekä sisäiseen laskentaan ja työajan kohdennuksiin perustuviin palkkakustannus tietoihin. Ministeriössä ei ole asetettu toiminnalle taloudellisuustavoitteita. Toimintameno- määrärahaa osoitettiin vuoden 2020 tilijaottelussa toimintamenomomentille 14,3 mil- joonaa euroa. Lisäksi ministeriöllä oli käytössään vuodelta 2019 siirtynyt määrärahaa 11,9 miljoonaa euroa. 28 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 Taulukko 7.  Toiminnan kulut osastoittain 31.01.01 Toimintamenot 2020 Toiminta- menot 2019 Toiminta- menot 2018 Yhteensä Henkilöstö kulut Muut kulut Yhteensä Yhteensä Yhteensä 16 149 232 13 621 291 2 527 941 15 646 148 14 367 893 Kansliapäällikkö 405 293 335 422 69 871 432 099 289 286 Konserniohjausosasto 5 048 449 4 125 587 922 862 5 833 132 5 074 024 Palveluosasto 2 453 267 2 208 320 244 947 2 542 802 2 747 5272 Tieto-osasto 2 725 639 2 343 612 382 027 2 387 613 2 261 078 Verkko-osasto 3 372 307 3 069 225 303 082 3 269 248 2 946 440 Ministeriön viestintä 1 482 051 904 456 577 595 1 181 253 1 049 538 Kansainvälisten asioiden yksikkö 662 226 634 670 27 556 0 0 Merkittävä osuus ministeriön toiminnan kuluista muodostuu henkilöstökuluista. Henki- löstökulut ovat nousseet vuosittain 2018–2020 välisenä aikana johtuen henkilöstömäärän vuosittaisesta kasvusta ministeriön resurssistrategian mukaisesti. Tieto-osastolle perus- tettu uusi yksikkö nimeltään automaatioyksikkö aloitti toimintansa 1.11.2020. Automaatio- yksikkö vastaa kaikkien liikennemuotojen automaatiosta, ajoneuvotekniikasta sekä vaaral- listen aineiden kuljetukseen liittyvistä kysymyksistä. Ministeriössä työskenteli vuonna 2020 harjoittelijoita jokaisella osastolla. Harjoittelijoiden palkkakulut olivat yhteensä 255 316 euroa ollen 15 000 euroa suuremmat kuin vuonna 2019 (240 257 euroa) Edelliseen vuoteen verrattuna harjoittelijoiden htv-määrä nousi 0,4 htv:tä ollen 12,7 htv:tä vuonna 2020. Palvelujen ostot muodostavat toiseksi merkittävimmän kuluerän, johon sisältyy ministe- riön asiantuntijapalveluhankinnat. Nämä ovat pääosin ulkopuolisilta hankittuja selvityksiä, arviointeja, tutkimuksia ja muita asiantuntijapalveluita, joilla tuetaan lainsäädännön val- mistelua, hallinnonalan strategista ohjausta ja toimialan kehittämistä. Asiantuntijapalvelu- hankinnat muodostavat merkittävän osan palvelujen ostoista. Kustannuslaskennassa otettiin käyttöön Valtiokonttorin kehittämä valtion yhteinen kustannuslaskentamalli. Taulukoissa 8 ja 9 on esitetty liikenne- ja viestintäministeriön 29 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 vuoden 2020 kustannukset ohjaustoiminnoilla ja osastoittain. Poissaolot, tukitoimintojen kustannukset sekä liikenne- ja viestintäministeriön osuus valtioneuvoston kanslian kus- tannuksista (5,2 miljoonaa euroa) on kustannuslaskennan avulla kohdennettu ministeriön ohjaustoiminnoille. Kustannuslaskennan tuloksena ministeriön kustannukset olivat yh- teensä 21,9 miljoonaa euroa. Taulukko 8.  Vyörytetyt kustannukset ohjaustoiminnoilla 2020 sisältäen liikenne- ja viestintäministeriön osuuden valtioneuvoston kanslian kustannuksista (1 000 euroa). Toiminto 2020 % Liikenne- ja viestintäministeriö yhteensä 21 942 100 Yhteiskuntapolitiikan strategiat ja seuranta 8 196 37 Lainsäädännön valmistelu ja seuranta 5 760 26 EU- ja kansainväliset asiat 3 298 15 Ministeriön toimialan ohjaus, toiminta- ja taloussuunnittelu ja seuranta 2 970 14 Muut ministeriökohtaiset eritystehtävät 1 718 8 Taulukko 9.  Vyörytetyt kustannukset osastoittain ohjaustoiminnoilla 2020 sisältäen liikenne- ja viestintä- ministeriön osuuden valtioneuvoston kanslian kustannuksista (1 000 euroa) Osasto Ohjaustoimintojen kustannukset % Liikenne- ja viestintäministeriö yhteensä 21 942 100 Kansliapäällikkö 482 2 Konserniohjausosasto 5 213 24 Palveluosasto 4 115 19 Tieto-osasto 4 941 23 Verkko-osasto 5 724 26 Ministeriön viestintä 209 1 Kansainvälisten asioiden yksikkö 1 258 6 30 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 Valtioneuvoston kanslia vastaa valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteisistä hallinto- ja palvelutehtävistä, joten ministeriöille jaetaan osuudet valtioneuvoston hallintoyksikön toiminnan kustannuksista. Seuraavassa taulukossa on esitetty VNHY:n määrärahoihin kohdentuvat kustannukset liikenne- ja viestintäministeriön osalta vuodelta 2020. Taulukko 10.  VNHY:n palvelutuotannon kustannukset 2020 (1 000 euroa) 2020 Edustustilapalvelut 21 Henkilöstöpalvelut* 82 Kuljetuspalvelut 204 Käännöspalvelut 622 Tiedonhallinta 399 Tietotekniikka ja tietojärjestelmät 1 446 Tietotuki- ja julkaisupalvelut 153 Toimitilat** 1 732 Tilannekuva ja varautuminen** 147 Virastopalvelut 366 VN yht. kehittäminen ja yhteensovittaminen*** 44 VN Sisäisen viestinnän verkkopalvelun kehittäminen 11 Palvelutuotannon kustannukset yhteensä 5 227 * Sisältää työterveyspalvelut ja VN yhteisen koulutuksen **Luokittelu muuttunut, kun kiinteistöjen vartiointipalvelut ja turvallisuusjärjestelmät käsitellään toimitilojen yhteydessä ***Sisältää laajennetun hankintojen tuen ja palveluhallintajärjestelmä Virkun. 1.4.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Maksuperustelain mukaiset liikenteen luvat siirtyvät Liikenne- ja viestintävirastolle 1.6.2020. Ministeriön maksullisen toiminnan tuotot muodostuivat erillislakien mukaisista julkisoikeudellisista suoritteista. Tuotot 15 000 euroa muodostuivat sähköisen viestinnän palveluista annetun lain mukaisista hakemusmaksuista. Liiketaloudellisin perustein hin- noitelluista muista maksullisista suoritteista ei kertynyt tuottoja. 31 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 Taulukko 11.  Maksullisen toiminnan tuotot (eurot, ilman alv) Maksullisen toiminnan tuotot (eurot, ilman alv) 2020 2019 2018 Maksuperustelain mukaiset julkisoikeudelliset suoritteet 220 220 Maksuperustelain mukaiset muut suoritteet - - Erillislakien mukaiset julkisoikeudelliset suoritteet 15 000 15 000 15 000 Yhteensä 15 000 15 220 15 220 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmia ei laadittu, koska kaikkien maksul- lisen toiminnan osa-alueiden tuotot jäivät alle miljoona euroa. Maksulliselle toiminnalle ei ollut asetettu kustannusvastaavuustavoitetta. 1.4.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottoja ei ole saatu 2018–2020 eikä yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmaa laadittu. 1.5 Tuotokset ja laadunhallinta 1.5.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Taulukko 12.  Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet 2020 2019 2018 Hallituksen esitykset 21 10 37 Asetukset 54 31 95 EU-asiat 104 81 104 Maksuasetukset 6 5 7 Toimiluvat ja muut lupapäätökset 3 5 5 Sopimukset 31 21 10 Tukipäätökset 29 12 26 Eduskuntakyselyt 74 54 60 Julkaisut (sisältää tutkimusjulkaisut) 21 15 17 Yhteensä 343 234 361 32 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 Suoritteiden kokonaismäärä on lisääntynyt covid-19-tautiepidemiasta huolimatta. Halli- tuksen esityksiä annettiin eduskunnalle kevään 2020 aikana vähemmän kuin normaalisti (yhteensä 8 esitystä, joista kaksi esitystä liittyi covid-19-epidemian estämiseen ja liiken- teen toimialan toimintojen ylläpitämiseen). Eduskunta keskittyi keväällä 2020 pääasiassa valmiuslain ja covid-19-epidemian leviämisen estämiseen tarkoitettuihin hallituksen esi- tyksiin ja valmiuslain mukaisiin käyttö- ja soveltamisasetuksiin. Syksyllä 2020 annettiin eduskunnalle 13 hallituksen esitystä, joista kuudessa esityksessä oli covid-19-epidemian leviämisen estämiseen tarkoitettuja määräaikaisia säännöksiä. Vuonna 2020 annettiin yhteensä 39 lakia, jotka liittyivät annettuihin hallituksen esityksiin. Kaikkia vuonna 2020 annettujen hallituksen esitysten lakeja ei kuitenkaan ole vahvistettu vuoden 2020 aikana, vaan ne on tarkoitus vahvistaa alkuvuodesta 2021. Euroopan komissio antoi 29.4.2020 liikennealan säädösehdotuksen, jonka tavoitteena oli helpottaa liikenteen toimialan toimintaa covid-19-epidemian aikana lisäämällä jous- tavuutta ja poistamalla hallinnollisia esteitä muun muassa tie-, rautatie- ja sisävesiliiken- teessä. Ehdotuksen pohjalta säädettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus covid-19-epidemian leviämisen johdosta toteutettavista erityisistä ja väliaikaisista toimen- piteistä, jotka koskevat tiettyjen todistusten, lupakirjojen ja lupien uusimista tai niiden voimassaoloajan pidentämistä sekä tiettyjen määräaikaisten tarkastusten ja jatkokoulu- tusten lykkäämistä tietyillä liikennelainsäädännön aloilla. Asetukseen sisältyi jäsenvaltioille mahdollisuus olla soveltamatta tiettyjä artikloita. Valtioneuvosto päätti toukokuussa 2020, että Suomessa ei sovelleta ajoneuvojen määräaikaiskatsastuksia ja ajopiirturin määrä aikaistarkastuksia koskevaa poikkeussääntelyä, josta säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2020/698. Liikenne- ja viestintäministeriö ilmoitti asiasta ja myös Ahvenanmaan maakunnan asiaa koskeneesta päätöksestä Euroopan komissiolle. Covid-19-epidemian vuoksi valtioneuvoston asetuksilla säädettiin poikkeuksia linja-auto- jen ja tieliikenteen raskaan tavaraliikenteen ajo- ja lepoaikoihin (143/2020 ja 282/2020). Lisäksi valtioneuvosto antoi myös asetukset, joilla saatettiin voimaan seitsemän vaarallis- ten aineiden tie- ja rautatiekuljetuksia koskevaa erillissopimusta (180/2020-183/2020 ja 218/2020-220/2020) ja joilla pyrittiin varmistamaan vaatimustenmukaisten kuljetusten jatkuminen myös poikkeuksellisessa tilanteessa. Suurin osa kansainvälisistä sopimusten muutoksista liittyi teknisten liitteiden hyväksymi- seen tai ne olivat vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyviä erillissopimuksia. Yksi merkit- tävistä sopimuksista oli Suomen liittyminen Eurooppalaisesta ajoneuvo- ja ajokorttitieto- järjestelmästä tehtyyn sopimukseen (EUCARIS). Kahdenväliset lentoliikennesopimukset Meksikon, Dominikaanisen tasavallan ja Bahrainin kanssa tulivat voimaan, samoin EU:n lentoliikennesopimukset USA:n kanssa (Norjan ja Islannin osalta) sekä EU:n ja Jordanian, Georgian ja Moldovan väliset yhteistä ilmailualuetta koskevat sopimukset. Lisäksi Suomen ja Venäjän välisen rautatieliikennesopimuksen teknisiä liitteitä koskevat sopimusjärjestelyt tulivat voimaan. 33 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 Ministeriössä perustettiin valmiusryhmän yhteyteen säädösvalmisteluryhmä, joka valmis- teli covid-19-epidemian leviämisen estämiseksi laaditun liikenteen poikkeuksia ja päte- vyyksien jatkamista koskevan hallituksen esityksen (HE 62/2020 vp), tuki lentoliikenteen valvontamaksua koskevan esityksen valmistelua (HE 153/2020 vp) sekä valmisteli säädö- sehdotuksia ja perusteluita valtioneuvoston valmistelemiin valmiuslain käyttöönotto- ja soveltamisasetuksiin, erityisesti liittyen valmiuslain 118 §:n toimenpiteisiin ja Uudenmaan eristämiseen. Säädösvalmisteluryhmä tuki muidenkin hallituksen esitysten valmisteluita (esimerkiksi tartuntatautilain muutosehdotus HE 137/2020 vp). EU-asioiden määrä laski vuonna 2019 komission toimikauden viimeisenä vuotena, mutta palautui vuonna 2020 suurin piirtein vuoden 2018 tasolle. Covid-19-epidemiaan liittyvät kiireelliset EU-asiat lisäsivät merkittävästi työtä ministeriössä vuoteen 2019 verrattuna. Vaikka lentopaikkojen rakentamisen ja ylläpidon avustusmäärärahat laskivat vuoden 2018 kertaluonteisesta lisäyksestä tavanomaiselle tasolleen, hakemuksia tuli ennätysmäärä, 26 kappaletta. Maksuperustelain mukaiset liikenteen luvat siirtyivät Liikenne- ja viestintävirastolle 1.6.2020. Erityislakien mukaiset maksulliset suoritteet jäivät ministeriölle ja niitä oli 3. Kansanedustajien kirjallisten kysymysten määrä oli 74 ja julkaisujen 21 kappaletta. 34 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 1.5.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Taulukko 13.  Palvelukyky ja suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Vuoden 2020 tavoitetaso Toteuma Analyysi Monivuotinen tulostavoite: 4.1 Ministeriön toiminnan vaikuttavuutta on parannettu Mittari: 4.1.1 VM-Baron innovaatiokyvykkyysindeksin keskiarvo Keskiarvo vähintään 3,8 Toteutunut Toteuma 3,92. Mittari: 4.1.2 Säädösvalmistelun osaaminen On käynnistetty uusi koulutusohjelma yhdessä muiden ministeriöiden kanssa Toteutunut Lainvalmistelun koulutusohjelma on käynnistynyt ja etenee muutetun suunnitelman mukaisesti. Covid-19- epidemian vuoksi sopimusta on mukautettu, koska päivämäärät ovat muuttuneet ja koulutusta on järjestetty etänä syksyllä 2020. Kaikissa säädösvalmisteluhankkeissa on nimetty vähintään kaksi henkilöä / hanke. Toteutunut Vuonna 2020 hyväksytyissä säädöshankepäätöksissä on ollut joko kaksi valmistelijaa (päävalmistelija/tukihenkilö) tai työryhmä. On tehty seurantakysely tiimi- ja työparityöskentelystä säädösvalmistelussa Ei toteutunut Seurantakysely on siirretty tehtäväksi vuoden 2021 aikana, koska uusi lainvalmistelun yhteistyöryhmä nimitettiin joulukuussa 2020 ja tämä ryhmä tulee koordinoimaan seurantakyselyn toteuttamista. 35 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 Vuoden 2020 tavoitetaso Toteuma Analyysi Mittari: 4.1.3 Tiedon hyödyntäminen ja vaikutusarvioinnin kehittäminen Tiedon hyödyntämisen ohjelman toimenpiteet on käynnistetty Toteutunut Valmennusohjelman ennakointitiedon osio toteutunut kokonaisuudessaan. Vaikutusten arvioinnin osaamisen kehittäminen käynnistyi syksyn 2020 aikana osaamiskartoituksen laatimisella. Henkilöstötiedon hyödyntämisen projekti on edennyt. On kartoitettu olemassa olevat prosessit ja osaaminen ja tehty arvio lisätietotarpeista vaikutusarviointia varten. Toteutunut Kyselyt vaikutusarviointiosaamisesta sekä erilaisten tietoaineistojen kehittämistarpeista on tehty ja tulokset analysoitu. On luotu vaikutusarvioinnin toimintamalli Toteutunut Hallinnonalan vaikutusarvioinnin toimintamalli yhteistyötapaamisten muodossa on vakiintunut ja yhteistyötapaamisia on pidetty vuosisuunnitelman mukaisesti. Säädösten jälkiarvioinnin suunnitelma on tehty Toteutunut Säädösten jälkiarviointisuunnitelma vuosille 2020–2025 hyväksyttiin virkamiesjohtoryhmässä 3.12.2020. Asiaa käsiteltiin myös säädösvalmistelun arviointikokouksessa 15.12.2020. 1–2 säädösten jälkiarviointia on tehty; esimerkiksi virastouudistus Toteutunut Deloitte Consulting Oy:n selvitys virastouudistuksen toteutumisesta valmistui marraskuussa 2020. Mittari: 4.1.4 EU- ja kv-sopimusten ja sääntelyn täytäntöönpano On tehty suunnitelma tulossa olevien EU- ja kv-sopimusten ja -säädösten seurannasta ja täytäntöönpanosta Toteutunut Sopimustiedot EU- ja kansainvälisistä sopimuksista on koottu yhteen ja niistä on tehty suunnitelma, jota päivitetään säännöllisesti. Asiaa käsiteltiin säädösvalmistelun arviointikokouksessa 15.12.2020 ja jatkossa myös tulevissa arviointikokouksissa. 36 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 Vuoden 2020 tavoitetaso Toteuma Analyysi Mittari: 4.1.5 EU-vaikuttaminen EU-vaikuttamisstrategia on tehty Toteutunut EU-vaikuttamisstrategia valmistui toukokuussa 2020 Vaikuttamisstrategiaan perustuva vuosisuunnitelma on tehty ja toteutettu Toteutunut Vaikuttamisen vuosisuunnitelma on valmistunut kesäkuussa 2020. Sen toteutumista arvioitiin osastojen kanssa loppuvuodesta 2020. Samalla päivitettiin vaikuttamissuunnitelmaa vuodelle 2021. Vaikuttamisen itsearvioinnin malli on luotu Toteutunut Vaikuttamisen itsearvioinnin malli on luotu. Se otetaan täysimääräisemmin käyttöön vuoden 2021 vaikuttamistyön arvioinnissa. Mittari: 4.1.6 Sidosryhmä- ja mediatutkimus On luotu sidosryhmä- ja mediatutkimukseen uusi toimintamalli Toteutunut Ministeriö osallistui T-Median julkishallinnon Luottamus&Maine-tutkimukseen syksyllä 2020. Toimintamallin mukaisesti ministeriö osallistuu T-Median MediaBarometri-tutkimukseen vuoden 2021 alkupuolella. MediaBarometri-tutkimus tuo tietoa siitä, millaisena julkishallinnon mediaviestintä nähdään yleisellä tasolla ja miten tunnettu oma organisaatio on journalistien keskuudessa. Sekä Luottamus&Maine- että MediaBarometri- tutkimus toteutetaan joka toinen vuosi T-Median määrittelemin aikatauluin. On tehty ensimmäinen sidosryhmä- ja mediatutkimus ja analysoitu ministeriön toiminnan kehittämistarpeet Toteutunut osittain Julkishallinnon Luottamus&Maine-tutkimuksen tulokset saatiin joulukuussa 2020. Tutkimuksen toteutti T-Media. Tutkimustulokset analysoidaan ja ehdotukset ministeriön toiminnan kehittämistarpeiksi tehdään vuoden 2021 alussa. Ministeriö osallistuu lisäksi T-Median MediaBarometri-tutkimukseen vuoden 2021 alkupuolella. 37 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 1.6 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Taulukko 14.  Voimavarat Vuoden 2020 tavoitetaso Toteuma Analyysi Ihmisten johtaminen VM-Baron johtajuusindeksin (JO) keskiarvo 3,7. Toteutunut osittain Johtajuusindeksin keskiarvo oli 3,68. Tulos on lähes tavoitteen mukainen. Osaamisen johtaminen VM-Baron innovointikyvykkyysindeksin (IN) keskiarvo on 3,8. Toteutunut Innovointikykyindeksin keskiarvo oli 3,92. Työyhteisö VM-Baron työyhteisöindeksin (TY) keskiarvo 3,9. Toteutunut Työyhteisöindeksi oli 3,93. 38 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 Taulukko 15.  Henkisten voimavarojen hallintaa ja kehittämistä koskevat tunnusluvut 2018–2020 2020 2019 2018 Henkilötyövuodet, htv 184,1 175,2 161,8 Henkilöstön lukumäärä 31.12.12 190 185 173 naisia % 76,8 70,8 68,8 miehiä % 23,2 29,2 31,2 henkilöstön lukumäärän muutos, % 2,7 6,9 6,1 Vakinaiset, lkm 113 114 117 osuus henkilöstöstä, % 59,4 61,6 67,6 naisia % 42,6 43,8 48,0 miehiä % 16,8 17,8 19,7 Määräaikaiset, lkm 77 71 56 osuus henkilöstöstä, % 40,5 38,4 32,4 naisia % 34,2 27 20,8 miehiä % 6,3 11,4 11,6 Kokoaikaiset, lkm. 183 176 163 osuus henkilöstöstä, % 96,3 67 94,2 Osa-aikaiset, lkm 7 9 10 osuus henkilöstöstä, % 3,7 4,7 5,8 Keski-ikä, vuotta 41,7 41,8 42,7 naiset 40,8 41,2 42,1 miehet 44,7 43,5 44,0 Ikärakenne 24-vuotiaiden ja nuorempien osuus, % 5,8 3,2 4,1 25–34-vuotiaiden osuus, % 34,2 36,2 32,4 35–44-vuotiaiden osuus, % 18,4 17,3 17,9 45–54-vuotiaiden osuus, % 24,7 24,9 24,3 55–64-vuotiaiden osuus, % 15,3 16,7 18,5 65-vuotiaiden osuus, % 1,6 2,7 2,9 12 Lähtö- ja tulovaihtuvuutta lukuun ottamatta luvut sisältävät 12 harjoittelijaa. 39 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 2020 2019 2018 Koulutustaso (indeksiluku 1–8) 6,2 6 5,9 naiset 6 5,8 5,8 miehet 6,7 6,3 6,0 Työtyytyväisyys (indeksiluku 1–5) 3,78 3,69 3,7 työtyytyväisyys, naiset (indeksiluku) 3,77 3,6 3,6 työtyytyväisyys, miehet (indeksiluku) 3,8 3,8 4,0 Lähtövaihtuvuus (% henkilöstöstä)13 17,2 12,7 17,7 Tulovaihtuvuus (% henkilöstöstä)14 20,6 16,2 14,7 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen (% henkilöstöstä) 0 0 0 Sairauspoissaolot (päiviä/htv) 3 4,2 6,5 Kokonaistyövoimakustannukset, 1 000 €/vuosi 13 837 12 730 11 319 Tehdyn työajan palkkojen %- osuus palkkasummasta 82,4 80,8 79,7 Välilliset työvoimakustannukset, 1 000 €/vuosi 4206 4068 3 586 Välillisten työvoimakustannusten %-osuus tehdyn työajan palkoista 43,7 47 49,0 (Lähde: TAHTI) 13 Lähtövaihtuvuus: Kyseistä tietoa ei ole ollut saatavilla TAHTIsta, joten se on laskettu itse. Luku ei sisällä harjoitte- lijoita. Mukaan on laskettu palkattomalle virkavapaalle ja eläkkeelle jääneet sekä irtisanoutuneet. 14 Tulovaihtuvuus: palvelukseen otettujen uusien henkilöiden sekä palkattomalta virkavapaalta palanneiden hen- kilöiden lukumäärän %-osuus edellisen vuoden lopun henkilöstöstä. Kyseistä tietoa ei ole ollut saatavilla TAHTIsta, joten se on laskettu itse. Luku ei sisällä harjoittelijoita. 40 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 1.7 Tilinpäätösanalyysi Tilinpäätösanalyysissä selvitetään talouden kehitystä ja rakennetta. Tilinpäätöslaskelmat, joita ovat talousarvion toteutumalaskelma, tuotto- ja kululaskelma sekä tase, esitetään tilinpäätöksen luvuissa 2–4. 1.7.1 Rahoituksen rakenne Ministeriöllä oli vuonna 2020 käytettävissään määrärahoja yhteensä 122,2 miljoonaa eu- roa, joka oli 56,9 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän. Ero selittyy etenkin sillä, että Suomen EU-puheenjohtajuuskausi päättyi vuoden 2019 lopussa eikä ministeriöllä siten ollut enää vuonna 2020 käytettävissään valtioneuvoston kanslian EU:n puheenjohtajuus- kauden hoitamiseen osoittamia määrärahoja vuodelta 2019 siirtynyttä määrärahaa lukuun ottamatta. Lisäksi vuoden 2020 seitsemännessä lisätalousarviossa peruutettiin huomat- tava osa momentin Osakehankinnat vuodelta 2019 siirtyneistä määrärahoista. Ministeriön toimintamenomomentin määrärahan käyttö vuonna 2020 oli edelliseltä vuo- delta siirtynyt määräraha mukaan lukien 16,3 miljoonaa euroa, joka ylittää 1,8 miljoonalla eurolla ministeriön käyttöön vuoden 2020 talousarvion tilijaottelussa osoitetun määrä- rahan lisätalousarviot huomioiden. Seuraavalle vuodelle siirtyvä määräraha pieneni siten vastaavalla 1,8 miljoonalla eurolla edelliseen tilinpäätökseen verrattuna. Vuoden 2020 talousarviossa Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisten lentoasemien ja lentopaikkojen avustusmääräraha oli 2,9 miljoonaa euroa, joka oli 1,9 miljoonaa eu- roa enemmän kuin vuonna 2019. Saimaan alueen luotsauksen hintatuen määräraha oli vuoden 2020 talousarviossa 3,8 miljoonaa euroa, joka on 0,4 miljoonaa euroa vähemmän kuin vastaava määräraha vuoden 2019 talousarviossa. Vähennys johtui hallituksen siirto- menomomenteille kohdentamasta säästöstä ”siirtyvien erien taso (HO 2019)”. Henkilöju- naliikenteen ostoihin oli vuonna 2020 käytettävissä 43,17 miljoonaa euroa. Vuoden 2020 talousarvion määräraha junaliikenteen ostoihin oli 32,17 miljoonaa euroa, johon saatiin koronasta johtuen 11 miljoonan euron lisäys vuoden 2020 seitsemännessä lisätalous arviossa. Rautatieliikenteen ammattikoulutuksen avustusmääräraha oli vuoden 2020 ta- lousarviossa 0,841 miljoonaa euroa eikä siinä ollut muutosta vuoteen 2019 verrattuna. 41 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 Taulukko 16.  Rahoituksen rakenne (euroa) Edelliseltä vuodelta siirtynyt määräraha Vuoden 2020 määräraha (TA+LTA) Käytettävissä yhteensä Käytetty yhteensä Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 17 145 503 104 800 272 121 945 775 59 386 525 Hallinto ja toimialan yhteiset menot 11 933 522 54 089 272 66 022 794 18 339 050 Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot 11 881 932 14 331 000 26 212 932 16 149 232 Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot/kyberturva 0 2 000 000 2 000 000 125 533 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot 0 387 272 387 272 387 272 Osakehankinnat 0 37 371 000 37 371 000 1 625 423 Yhtiöjärjestelyt ja omistajaohjaus (EK) (enintään) 51 590 0 51 590 51 590 Liikenneverkko 0 2 900 000 2 900 000 2 900 000 Finavian lentoasemaverkoston ulkopuoliset lentoasemat 0 2 900 000 2 900 000 2 900 000 Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut 3 809 934 47 811 000 51 620 934 36 745 428 Saimaan alueen luotsauksen hintatuki 2 968 934 3 800 000 6 768 934 3 734 428 Valtionavustus koulutuksesta 841 000 841 000 1 682 000 841 000 Junaliikenteen ostot 0 43 170 000 43 170 000 32 170 000 Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen 1 402 047 0 1 402 047 1 402 047 Yleisen edun kanavien uutis- ja ajankohtaistoiminnan tuki 1 402 047 0 1 402 047 1 402 047 Muut hallinnonalat 284 638 0 284 638 34 638 Valtioneuvoston kanslia 34 638 0 34 638 34 638 Lisähenkilöstön palkkausmenot sekä muut kulutusmenot 34 638 0 34 638 34 638 Ulkoministeriön hallinnonala 250 000 0 250 000 0 Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö 250 000 0 250 000 0 Talousarviorahoitus yhteensä 17 430 141 104 800 272 122 230 413 59 421 163 Peruutettu: Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha 1 067 200 euroa (2018) Osakehankinnat 567 786 euroa (2018) 42 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 1.7.2 Talousarvion toteutuminen Tuloarviotilit Kokonaistulokertymä oli 103 miljoonaa euroa ja vähennystä 1, 2 miljoonaa edelliseen vuoteen. Siirrettyjen määrärahojen peruutukset olivat 102,7 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 talous- arviossa myönnetyistä määrärahoista peruutettiin momentilta Liikenne- ja viestintämi- nisteriön hankeyhtiöt -momentilta 102 miljoonaa euroa ja momentilta Yhtiöjärjestelyt ja omistajaohjaus 671 000 euroa. Verrattuna edelliseen vuoteen siirrettyjen määrärahojen peruutukset pienenivät 101 000 eurolla. Osinkotuloja saatiin 360 000 euroa Cinia Oy:lta. Muita tuloja kertyi yhteensä 29 651 euroa. Menoarviotilit Määrärahoja käytettiin vuonna 2020 yhteensä 59,4 miljoonaa euroa, joka on 1,8 miljoonaa euroa enemmän vuoteen 2019 verrattuna. Vuoden 2020 tilijaottelussa toimintamenoihin myönnettiin määrärahaa 16,3 miljoonaa, josta 2 miljoonaa kybertuvallisuuden hoitamiseen. Ministeriön varsinaisiin toiminta menoihin (31.01.01.1) oli käytettävissä 26,2 miljoonaa ja kyberturvallisuuteen (31.01.01.2) 2 miljoonaa euroa. Vuoden 2020 määrärahaa oli käytettävissä 14,3 miljoonaa euroa ja vuo- delta 2019 siirtynyttä 11,9 miljoonaa euroa. Varsinaisen toimintamenomäärärahan käyttö oli 16,1 miljoonaa euroa, vuodelle 2021 siirrettiin 10 miljoonaa ja kyberturvallisuusmäärä rahaa siirrettiin 1,8 miljoonaa euroa. Palkkamenot kasvoivat 1,0 miljoonalla, mutta toimin- tamenoihin käytettiin vain 432 000 euroa edellisvuotta enemmän, mikä selittyy muiden toimintamenojen käytön pienenemisellä pandemian vähennettyä esimerkiksi matkusta- mista. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenoihin oli käytettä- vissä 432,1 miljoonaa euroa. Määrärahan käyttö ylittyi 57,6 miljoonalla eurolla, mihin haet- tiin arviomäärärahan ylityslupa. Ministeriön arvonlisäveromenot olivat 387 271 euroa. Yhtiöjärjestelyt ja osakehankinnat momentille siirtyi edelliseltä vuodelta 722 590 euroa, josta käytettiin 52 173 ja peruutettiin 671 000 euroa. Hankeyhtiöihin vuonna 2019 osoi- tettu 102 miljoonaa euroa peruutettiin 7. lisäbudjetissa ja samassa lisäbudjetissa momen- tille Osakehankinnat ja pääomitus osoitettiin lisää 21, 7 miljoonaa euroa ja saldo 35, 7 mil- joonaa euroa siirrettiin vuodelle 2021. Momentille Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon osoitettiin 2020 tilijaottelussa 2,9 miljoonan euron määräraha, jota saa käyttää valtionavustuksen 43 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 maksamiseen Finavia Oyj:n lentoasemaverkoston ulkopuolisten lentopaikkojen toiminta- ja investointimenoihin. Valtionavustusta myönnettiin alueellisten lentoasemien ja yleis ilmailulentopaikkojen tukemiseen seitsemälle lentoasemalle. Ministeriöllä oli käytössään momentille Valtionavustus koulutuksesta vuonna 2020 osoi- tettu määräraha ja vuodelta 2019 siirtynyt määräraha, jotka yhteensä 1,7 miljoonaa euroa. Määräraha on osoitettu valtionavustuksen maksamiseen rautatieliikenteen ammattikou- lutuksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Vuoden 2019 määräraha 841 000 eu- roa myönnettiin Kouvolan rautatie- ja aikuiskoulutus Oy:lle. Vuoden 2020 määräraha 841 000 euroa siirrettiin seuraavalle vuodelle, mutta tehtiin samalle saajalle 819 900 euron investointiavustuspäätös koulutussimulaattorin hankintaan. Luotsauksen hintatukeen oli käytettävissä vuoden 2020 tilijaottelussa osoitettu 3,8 miljoo- naa euroa sekä vuodelta 2019 siirtynyt 2,9 miljoonaa euroa. Määrärahaa käytettiin Saimaan alueen luotsauspalveluista perittävän alennetun yksikköhinnan aiheuttaman tulonmene- tyksen korvaamiseen luotsausyhtiö Finnpilot Pilotage Oy:lle yhteensä 3,0 miljoonaa euroa. Seuraavalle vuodelle siirrettiin 3,7 miljoonaa euroa. Momentin Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen lisäjaottelukohtaan Junalii- kenteen ostot myönnettiin 32,2 miljoonaa euroa, joka käytettiin liikennöintikorvauksen maksamiseen VR-Yhtymä Oy:lle ministeriön ja VR:n välisen kauko- ja lähijunaliikenteen ostosopimuksen mukaisesti. Vuoden 2020 7. lisäbudjetissa myönnettiin 11 miljoonaa lisää, joka siirrettiin vuodelle 2021. Ministeriöllä oli käytössään yleisen edun kanavien uutis- ja ajankohtaistoiminnan tukeen vuodelta 2018 siirtynyt määräraha 1,4 miljoonaa euroa. Siirtyneistä määrärahoista myön- nettiin vuoden 2017 valtionavustuspäätöksen mukaisesti MTV Oy:lle yleisavustuksena 1,1 miljoonaa euroa yleisen edun kanavien uutis- ja ajankohtaistoimintaan vuoden 2018 toteutuneita kustannuksia vastaan. Täydennyksenä maaliskuun valtionavustuspäätökseen MTV Oy:lle myönnettiin vuoden 2018 määrärahasta olemassa olevan uutis- ja ajankohtais ohjelmistotoiminnan laajentamiseen erityisavustuksena 251 339 euroa. Valtioneuvoston kanslia jakoi liikenne- ja viestintäministeriölle momentin Suomen EU-puheenjohtajuus lisäjaottelukohtaan Lisähenkilöstön palkkausmenot sekä muut kulutusmenot siirrettiin 34 637 euroa vuodelta 2019. Määräraha käytettiin lisähenkilöstön palkkausmenoihin. Ulkoministeriö asetti vuoden 2020 Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyön mo- mentilta kertaluontoisiin tulevaisuusinvestointeihin osoitetuista määrärahoista liikenne- ministeriön käyttöön 250 000 euron rahoituksen hankkeeseen Liikennealan asiantuntija Pohjoisen ulottuvuuden liikenne- ja logistiikkakumppanuuden sihteeristöön 2021–2022. 44 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 1.7.3 Tuotto- ja kululaskelma Toiminnan tuotot olivat yhteensä 190 000 euroa, joka on 84 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2019. Poikkeuksellisesta vuodesta johtuen matkustusmenojen korvaukset vähenivät lähes puolella vuonna 2020, sillä Brysseliin tehtiin työmatkoja ainoastaan alkuvuodesta. Maksullisen toiminnan tuotot olivat 15 000 euroa (2019: 15 220 euroa), jotka kertyivät erillislakien mukaisista julkisoikeudellisista suoritteista. Maksullisesta toiminnasta on raportoitu tarkemmin kohdassa 1.4.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus. Muut toiminnan tuotot olivat yhteensä 175 000 euroa. Yhteistoiminnan kustannusten korvauksia oli 97 000 euroa (2019: 195 000 euroa), jotka koostuivat valtaosin Euroopan komission matkakustannusten korvauksista (7 500 euroa) sekä EU:n neuvoston korvaa- mista matkakuluista ja henkilökierron korvauksista (87 700 euroa). Ministeriön muun toiminnan tuottoihin sisältyi lisäksi yleisradiotoiminnan kehittämiseen liittyvien kulujen edelleenveloituksia Valtion televisio- ja radiorahastolle (78 200 euroa). Toiminnan kulut olivat 16,8 miljoonaa euroa (2019 16,9 miljoonaa euroa). Henkilöstökulut olivat 14,1 miljoonaa euroa (2019 13,0 miljoonaa euroa). Muutosta selittää henkilöstön määrän lisäys 9 henkilötyövuodella. Koronatilanteesta johtuen erilaiset päivystyskorvauk- set sekä lisä- ja ylityöt lisäsivät myös palkkakustannuksia ennakoimattomalla tavalla. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot olivat 34 800 euroa eli lähes yhtä suuret kuin vuonna 2019. Palvelujen ostot olivat 2,3 miljoonaa euroa, laskua 260 000 euroa (11 prosenttia) edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä johtui pääasiassa käännös- ja tulkkauspalveluiden, ravitsemuspalveluiden, asiantuntija- ja tutkimuspalveluiden sekä koulutuspalveluiden laskusta. Näistä asiantuntija- ja tutkimuspalveluiden hankinta laski euromääräisesti eniten 563 000 eurolla. Vastaavasti tietotekniikan asiantuntija- ja ylläpito maksut nousivat 143 000  euroa. Muut kulut 281 800 euroa laskivat lähes 885 000 euroa verrattuna edellisvuoteen, pääasiassa johtuen matkustuksen vähenemisestä maaliskuusta 2020 alkaen. Matkustuspalvelut vähenivät 800 000 eurolla ja ulkomaanpäivärahat 63 000  eurolla verrattuna vuoteen 2019. Vuonna 2020 rahoitustuotot olivat Cinia Oy:n osinkotuottoja 360 000 euroa. Vuoden 2019 3,2 miljoonan euron rahoitustuotot sisälsivät Pohjolan Rautateiden yhtiön perustamis vaiheeseen liittyvä velan maksu 2,8 miljoonaa euroa ja osinkotuottoja Cinia Oy:lta 350 000 euroa. Siirtotalouden kulut olivat yhteensä 41,1 miljoonaa euroa (2019: 40,8 miljoonaa euroa), josta käytettiin joukkoliikennepalveluiden ostoihin ja kehittämiseen 32,2 miljoonaa euroa, luotsauksen hintatukeen 3,7 miljoonaa euroa, valtionavustus koulutukseen 841 000 euroa, 45 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 yleisen uutis- ja ajankohtaistoiminnan ja kansallisen uutistoimistotoiminnan tukeen 1,4 miljoonaa euroa ja avustuksina lentokentille 2,9 miljoona euroa. Suoritetut arvonlisäverot olivat 397 000 euroa (2019: 476 000 euroa). Vuoden 2020 kulu- jäämä oli 57,8 miljoonaa euroa (2019: 32,8 miljoonaa euroa). 1.7.4 Tase Ministeriön omaisuus oli yhteensä 216 miljoonaa euroa muodostuen käyttöomaisuus arvopapereista ja muista pitkäaikaisista sijoituksista. Vuonna 2020 perustettiin kaksi uutta osakeyhtiötä Suomi-rata Oy, Turun Tunnin Juna Oy joulukuussa, joissa valtion omistus on kummassakin 51 prosenttia. Näiden yhtiöiden osalta kustakin osakkeesta maksettu merkintähinta merkittiin kokonaisuudessaan yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Ministeriön käyttöomaisuus koostuu näiden edellä mainittujen lisäksi seuraa- vien yhtiöiden arvopapereista: Yleisradio Oy, Cinia Oy, C-Lion1 Oy, Traffic Management Finland Oy:n ja Pohjolan Rautatiet Oy. Ministeriön muut pitkäaikaiset sijoitukset sisältävät Cinia Oy:n 9 miljoonan, Traffic Management Finland Oy:n 155 miljoonaan ja Pohjolan Rautatiet Oy:n 7,9 miljoonan SVOP sijoitukset. Taseen vertailtavuuteen vaikuttaa korjaus, joka tehtiin C-Lion1 Oy:n kirjanpitoarvon ja Cinia Oy:n SVOP:n osalta. Valtiolla oli 9 miljoonan euron sijoitus Cinia Oy:n C-Lion1 tytäryhtiöön. Vuonna 2018 tehtiin järjestely, jossa sijoitus siirrettiin emoyhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Tämä siirto on jäänyt raportoi- matta liikenne- ja viestintäministeriön vuosien 2018 ja 2019 tilinpäätöksissä, joka nyt kor- jataan vuoden 2020 tilinpäätöksen liitteen 10 osalta. Valtio omistaa suoraan C-Lion Oy:n A-sarjan osakkeen, joka edustaa 1/200001 yhtiön osakekannasta. Tällä osakkeella ei ole enää oikeutta etuoikeusosinkoon. Lyhytaikaiset saamiset sisälsivät myyntisaamisia 71 000 euroa ja muita siirtosaamisia sisältäen palkkaperusteisen eläkemaksun 257 000 euroa. Ostovelat olivat 500 000 euroa ollen kertomusvuonna normaalitoiminnan suuruiset. Siirtovelat 2,8 miljoonaa euroa muodostui pääasiassa lomapalkkavelasta. 1.8 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Ministeriön johto on valtion talousarviosta annetun lain 24 b §:n mukaisesti vastuussa viraston sisäisen valvonnan järjestämisestä sekä sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on antaa riittävä varmuus viraston 46 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 toiminnan ja talouden lainmukaisuudesta, talousarvion noudattamisesta ja varojen tur- vaamisesta, toiminnan tuloksellisuudesta sekä taloutta ja tuloksellisuutta koskevien oikei- den ja riittävien tietojen tuottamisesta (talousarvioasetus 69 §). Sisäisen valvonnan arviointi on perustunut liikenne- ja viestintäministeriön kirjallisen ma- teriaalin läpikäyntiin ja johdon haastatteluihin. Arvioinnissa on käytetty pohjana sisäisen valvonnan arviointikehikkoa. Liikenne- ja viestintäministeriössä on jatkettu vuoden 2019 sisäisiin tarkastuksiin liittyvissä toimenpidesuunnitelmissa määriteltyjen toimenpiteiden viemistä käytäntöön ja tilannetta on myös seurattu säännöllisesti. Tarkastukset koskivat sisäisen valvonnan ja riskienhallin- nan nykytilaa, hankintaprosessia sekä rekrytointiprosessia. Hankinta- ja rekrytointiproses- seihin liittyneiden tarkastusten osalta kaikki suunnitellut toimenpiteet on viety käytän- töön vuoden 2020 aikana. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan nykytilan tarkastuksen havainnoista kolmen toimenpiteen toteuttaminen on vielä kesken. Liikenne- ja viestintä- ministeriössä on jatkettu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämistä. Liikenne- ja viestintäministeriö teetti vuoden 2020 aikana BDO Oy:llä sisäisen tarkastuksen matkahallinnosta sekä omistajaohjauksesta. Matkahallinnon tarkastuksessa prosessien si- säisen valvonnan tilat arvioitiin olevan hyvällä tasolla ja omistajaohjauksen tarkastuksessa vastaavasti toimivalla tasolla (asteikko: hyvä, toimiva, tyydyttävä, riittämätön). Omistajaohjauksen tarkastuksessa tyydyttävässä tilassa olivat tarkastuksen mukaan omis- tajaohjaukseen ja sen tehtäviin sekä vastuisiin liittyvä ohjeistus, joissa kehittämistarpeita tunnistettiin roolien ja prosessien kirjallisessa kuvaamisessa. Suositeltavaksi tunnistettiin myös omistajaohjaukseen liittyvän tiedonkulun selkiyttäminen. Suositusten toimeenpa- noa jatketaan vuonna 2021. Liikenne- ja viestintäministeriö on tunnistanut seuraavat riskienhallinnan ja sisäisen val- vonnan osa-alueet kehittämistoimenpiteiden kohteeksi vuonna 2021 ja pidemmällä aikavälillä: yy Riskienhallinnan kulttuurin pidemmän aikavälin kehittämistä jatketaan vuonna 2021 mm. parantamalla riskienhallinnan päivittäistä käytettävyyttä ja kulloinkin ajankohtaista tukea johtamiselle ja päätöksenteolle. Käytännön toimenpiteitä ovat mm.: −− Ministeriön riskienkäsittelysuunnitelma päivitetään säännölli- sesti kalenterivuoden aikana tulostavoitteiden päivittämisen yhteydessä −− Kriittisten riskien läpikäynti otetaan kattavasti kiinteäksi osaksi eri johtoryhmien työskentelyä 47 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:2 yy Vaikutusarviointien toteutuksen edelleen kehittäminen −− Vaikutusarviointien tekeminen osana lainvalmisteluprosessia mu- kaan lukien jälkikäteisarvioinnit Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö kehittää valmius- ja varautumistoimintaa, joka osal- taan tukee kokonaisvaltaista riskienhallintaa ministeriössä ja hallinnonalalla. Liikenne- ja viestintäministeriö katsoo, että kokonaisuutena sisäisen valvonnan menettelyt täyttävät talousarvioasetuksen 69 §:ssä säädetyt tavoitteet. 1.9 Arviointien tulokset Arviointeja ei ole valmistunut vuonna 2020. 1.10 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä 1.10.1 Virheitä ja vä