Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja • Yritykset • 2023:33 Av-alan kasvusopimus Av-alan kasvusopimus Toimittanut: Petra Tarjanne Työ- ja elinkeinoministeriö Helsinki 2023 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:33 Työ- ja elinkeinoministeriö CC BY 4.0 ISBN pdf: 978-952-327-601-7 ISSN pdf: 1797-3562 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2023 Julkaisujen jakelu Distribution av publikationer Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto Publikations- arkivet Valto julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti Beställningar av publikationer Valtioneuvoston verkkokirjakauppa Statsrådets nätbokhandel vnjulkaisumyynti.fi https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ https://vnjulkaisumyynti.fi/?lang=fi Kuvailulehti 19.6.2023 Av-alan kasvusopimus Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:33 Teema Yritykset Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Tekijä/t Petra Tarjanne Yhteisötekijä Av-alan kasvusopimustyöryhmä Kieli suomi Sivumäärä 48 Tiivistelmä Av-ala on jatkuvassa ja yhä kiihtyvässä muutoksessa digitalisaation ja muun teknologisen kehityksen sekä niiden myötä muuttuvan sisältöjen kulutusympäristön seurauksena. Viimeisten vuosien aikana myös kasvu on ollut nopeaa. Suuret globaalit jakelualustat investoivat voimakkaasti uusien sisältöjen tuotantoon ja kotimaiset sisällöt ovat saaneet osansa tästä kasvusta. Euroopan Audiovisuaalisen Observatorion mukaan eurooppalaiseen alkuperäissisältöön investointiin 17,4 miljardia euroa vuonna 2021. Suuri murros on myös mahdollisuus. Elämysten taloudellinen merkitys kasvaa, kun niiden saatavuus on yhä helpompaa ja tarjonta personoidumpaa. Toimintatapojen muutoksella on myös laajempi taloudellisen kasvun vaikutus. Toimivat rakenteet ja korkeatasoinen osaaminen ovat kansallinen voimavara ja kilpailuetu kaikkien toimialojen globaalissa kilpailussa asiakkaiden huomiosta ja valinnoista. Tässä muistiossa on sovittu yhdessä toimialan edustajien ja julkisen sektorin toimijoiden kesken tavoitteista ja toimenpiteistä, joiden avulla av-alan koko ekosysteemin liiketoimintaa voidaan kasvattaa kestävästi ja sen merkitystä Suomen taloudelle lisätä. Samalla yritykset voivat tehdä kannattavaa liiketoimintaa ja tarjota työntekijöilleen hyvän työympäristön. Asiasanat media-ala, toimialat, kestävä kehitys, kasvu ISBN PDF 978-952-327-601-7 ISSN PDF 1797-3562 Julkaisun osoite https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-601-7 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-601-7 Presentationsblad 19.6.2023 Tillväxtavtal för den audiovisuella branschen Arbets- och näringsministeriets publikationer 2023:33 Tema Företag Utgivare Arbets- och näringsministeriet Författare Petra Tarjanne Utarbetad av Arbetsgruppen för tillväxtavtal för den audiovisuella branschen Språk finska Sidantal 48 Referat Den audiovisuella branschen genomgår en kontinuerlig och allt snabbare omvälvning till följd av digitaliseringen och den övriga tekniska utvecklingen samt den föränderliga konsumtionsmiljön för innehåll. Under de senaste åren har också tillväxten varit snabb. Stora globala distributionsplattformar investerar kraftigt i produktionen av nytt innehåll och det inhemska innehållet har fått sin andel av denna tillväxt. Enligt Europeiska audiovisuella observatoriet investerades 17,4 miljarder euro i europeiskt originalinnehåll 2021. En stor omvälvning är också en möjlighet. Den ekonomiska betydelsen av upplevelser ökar i och med att tillgången till upplevelser blir allt lättare och utbudet mer personifierat. Ändringen av verksamhetssätten har också en mer omfattande inverkan på den ekonomiska tillväxten. Fungerande strukturer och högklassig kompetens är en nationell resurs och konkurrensfördel i den globala konkurrensen om kundernas uppmärksamhet och val inom alla branscher. I denna promemoria har man tillsammans med branschföreträdare och aktörer inom den offentliga sektorn kommit överens om mål och åtgärder som gör det möjligt att på ett hållbart sätt öka affärsverksamheten inom hela ekosystemet för den audiovisuella branschen och öka dess betydelse för Finlands ekonomi. Samtidigt kan företagen bedriva lönsam affärsverksamhet och erbjuda sina anställda en god arbetsmiljö. Nyckelord mediebranschen, branscher, hållbar utveckling, tillväxt ISBN PDF 978-952-327-601-7 ISSN PDF 1797-3562 URN-adress https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-601-7 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-601-7 Description sheet 19 June 2023 Audiovisual Sector Growth Agreement Publications of the Ministry of Economic Affairs and Employment 2023:33 Subject Enterprises Publisher Ministry of Economic Affairs and Employment of Finland Author(s) Petra Tarjanne Group author Working group for preparing the audiovisual sector growth agreement Language Finnish Pages 48 Abstract The audiovisual sector is under constant and accelerating change as a result of digitalisation and other technological advances and the consequently changing content consumption environment. In recent years, the sector has also seen rapid growth. Large global distribution platforms invest heavily in the production of new content, and the created growth also benefits Finnish content. In 2021, EUR 17.4 billion was invested in European original content, as reported by the European Audiovisual Observatory. Any major transformation is also an opportunity. The economic significance of experiences will increase as they become more personalised and access to them becomes easier. In addition, changing the sector’s operating practices will bring about a broader impact on economic growth. Well-functioning structures and high-level competence are a national asset, creating a competitive edge in the global competition for customer attention and choices in all sectors. This memorandum contains objectives and measures which have been agreed upon between the representatives of the audiovisual sector and public sector parties and which can be used to increase sustainably the business activities of the entire audiovisual ecosystem and to boost its significance for the Finnish economy. At the same time, companies can also carry out profitable business and offer their employees a good working environment. Keywords media sector, sectors, sustainable development, growth ISBN PDF 978-952-327-601-7 ISSN PDF 1797-3562 URN address https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-601-7 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-601-7 Sisältö 1 Tiivistelmä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 2 Johdanto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 3 Av-alan määrittely ja kuvaus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 4 Av-alan Kasvusopimus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 4.1 Av-alan kehittämisen tavoitteet:. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 4.2 Ehdotus toimintamallista jatkuvan dialogin käymiseksi julkisen sektorin ja yritysten välillä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 5 AV-kasvusopimus – Työn kulku. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 5.1 Taustatyö.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 5.2 Kotimaan ekosysteemiä koskevat julkaisut, tutkimukset ja kartoitukset.. . . . . . . . . . . . . . . 43 5.3 Kansainväliset tutkimukset ja vertailukohdat.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 5.4 Toimialatyön organisointi.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 5.5 Toimialan näkemyksen tuottaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 5.6 Kasvusopimustyöryhmä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 7 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:33 1 Tiivistelmä Suomi tekee aktiivisesti työtä ollakseen yksi maailman parhaita paikkoja tehdä av-alan yritystoimintaa kannattavasti ja kestävästi yhdessä huippuosaajien kanssa Taulukko 1.  Suomen av-alan koko 2022 Avainluvut vuosi 2022 Av-ala Liikevaihto, M€ 1 600 Yritykset, kaikki 2 000 + Työllisyys 9 300 Av-ala on jatkuvassa ja yhä kiihtyvässä muutoksessa digitalisaation ja muun teknologisen kehityksen sekä niiden myötä muuttuvan sisältöjen kulutusympäristön seurauksena. Vii- meisten vuosien aikana myös kasvu on ollut nopeaa. Suuret globaalit jakelualustat inves- toivat voimakkaasti uusien sisältöjen tuotantoon ja kotimaiset sisällöt ovat saaneet osansa tästä kasvusta. Euroopan Audiovisuaalisen Observatorion mukaan eurooppalaiseen alkuperäissisältöön investointiin 17,4 miljardia euroa vuonna 2021. Suuri murros on myös mahdollisuus. Elämysten taloudellinen merkitys kasvaa, kun nii- den saatavuus on yhä helpompaa ja tarjonta personoidumpaa. Toimintatapojen muutok- sella on myös laajempi taloudellisen kasvun vaikutus. Toimivat rakenteet ja korkeatasoinen osaaminen ovat kansallinen voimavara ja kilpailuetu kaikkien toimialojen globaalissa kil- pailussa asiakkaiden huomiosta ja valinnoista. Raha ja lainsäädäntö eivät yksin riitä ratkaisemaan yritysten uudistumisen haastetta. Tar- vitaan rohkeita yksilöitä ja organisaatioita tekemään aloitteita ja yhdistämään voimava- rat uudistusten muotoiluun. Uudistumisessa syntyy uusia toimintamalleja ja verkostoja. Tämä vaatii siilojen purkamista, yhteistä arvopohjaa ja ymmärrystä tulevaisuuden muutos- tarpeista sekä yritysten laajapohjaista osallistumista uudistusten toimeenpanossa. Muutos syntyy pienistä askeleista. 8 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:33 Tässä muistiossa on sovittu yhdessä toimialan edustajien ja julkisen sektorin toimijoiden kesken tavoitteista ja toimenpiteistä, joiden avulla av-alan koko ekosysteemin liiketoi- mintaa voidaan kasvattaa kestävästi ja sen merkitystä Suomen taloudelle lisätä. Samalla yritykset voivat tehdä kannattavaa liiketoimintaa ja tarjota työntekijöilleen hyvän työym- päristön. Keskeiset tavoitteet ovat: Suomi on av-alan globaalin murroksen voittaja – infra ja toimintaympäristö tukevat alan yritysten kasvua ja kehitystä Tavoite: Suomi on kansainvälisen tason av-sisältöjen suunnannäyttäjä. Suomalai- suus on kilpailuetu. Av-alan koko toimiala, kattaen sisältöjen tuotannon eri toimijat sekä jakelijat, tunnistavat arvoverkon toimintatavat ja muutokset ja osaavat kehit- tää omaa liiketoimintansa sen mukaisesti. Suomi on maailman vastuullisin av-tuotantomaa Vastuullinen liiketoiminta tarkoittaa sitä, että yritys huomioi toimintansa sosiaaliset, eko- logiset ja taloudelliset vaikutukset. Vastuullisesta liiketoiminnasta puhutaan myös termillä yritysvastuu. Vastuullista liiketoimintaa harjoittava yritys toimii mahdollisimman kestävällä tavalla ja kannattavan liiketoiminnan lisäksi huomioi yrityksen sidosryhmien edut. Yritysvastuu vaa- tii suunnitelmallisuutta, toimintasuunnitelmien kirjaamista ja jalkauttamista henkilöstölle sekä vastuullisuuden toteutumisen mittaamista. Muutos ei tapahdu nopeasti. Vaikka yri- tysvastuun kehittäminen voi vaikuttaa lyhyen aikavälin taloudellisiin hyötyihin negatiivi- sesti, vastuullisuus tuo useimmiten yritykselle tulosta pitkällä tähtäimellä. Parhaimmillaan vastuullinen liiketoiminta voi olla yritykselle tärkeä kilpailuetu. Vastuullinen yritystoiminta edellyttää vastuullisuuden johtamista yrityksissä. Tavoite: Kaikki av-alalla toimivat vastuullisesti yhdessä määriteltyjen tavoitteiden ja pelisääntöjen mukaisesti. Kaikissa Suomessa tuotetuissa av-sisällöissä on käytössä hiilijalanjälkilaskuri ja tuotannot voivat saada ympäristösertifioinnin. Toimialan koko arvoverkon yritysten tavoitteena on olla hiilineutraaleja vuoteen 2030 mennessä. Uusiin Osaamistarpeisiin Vastaaminen On Yritysten Kasvun Edellytys Av-ala tarvitsee sekä olemassa olevan osaamisen vahvistamista, että uudenlaista luo- vaa, tuotannollista ja teknistä osaamista. Vahva liiketoiminnan ja kansainvälistymisen osaaminen, samoin toimivat kansainväliset verkostot ovat tärkeitä, jotta yritykset voi- vat ottaa paikkansa uudessa globaalissa toimintaympäristössä. Kansainvälisillä kentillä tuotantoyhtiöiden ja tuotantomaiden välinen kilpailu käydään jatkossa ennen kaikkea 9 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:33 huippuammattilaisilla. Turvataksemme kotimaisen kilpailukyvyn kansainvälisillä markki- noilla kaikkien av-alan toimijoiden tulisi tunnistaa ne osaamisresursseihin liittyvät tarpeet jotka tällä hetkellä ovat kasvun esteenä. Tavoite: Av-alan toimijoiden keskuudessa on ajantasainen tieto toimialan osaamis- tarpeista. Yhteistyö työnantajien ja oppilaitosten välillä varmistaa opetuksen sisäl- töjen kehittymisen kansainvälistyvän työelämän tarpeita vastavaksi. Osaamisten kehittäminen kattaa kaikki osaamistarpeet perusosaamisesta vaativaan erikoisosaa- miseen ja ammatilliseen kehittymiseen.  Toimintamalli jatkuvan dialogin käymiseksi julkisen sektorin ja yritysten välillä Kasvusopimuksessa käynnistetään prosessi, joka tukee yrityksien uusiutumista moni- mutkaisessa toimintaympäristössä. Samalla julkisen sektorin toimintatavat uudistu- vat yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Iteratiivinen prosessi ylläpitää jatkuvaa dialogia ja kokonaiskuvan päivitystä. Dialogi on tapa tarkastella ja kehittää yritysten toimintaa ja toi- mintaympäristöä nykyistä kokonaisvaltaisemmin, hallinnonalarajat ylittäen sekä osallis- tamalla eri puolella Suomea toimivat yritykset ja yritystoiminnan kehittäjät. Pysyminen kehityksen mukana edellyttää, että ruohonjuuritason tarpeet välittyvät politiikan valmiste- luun ja päätöksentekoon reaaliaikaisesti. Tavoite: Av-alan ekosysteemissä käydään jatkuvaa dialogia ja yhdessä sovittu toi- mintamalli sen toteuttamiseksi toimii tehokkaasti. Yhdessä päätetyt toimenpiteet jalkautuvat hyvin. Aktiivinen vuorovaikutus muiden luovien alojen kanssa toimii. Toimenpide 1: Perustetaan julkisen ja yksityissektorin yhdistävä laaja av-alan neu- vottelukunta, jolla on sihteeristö. Sihteeristö vastaa neuvottelukunnan työn koor- dinoinnista ja toimenpiteiden ohjaamisesta toteuttajille. Siinä on edustettuna sekä julkisia että yksityisiä toimijoita, myös ulkomaan verkostoja edustava UM. Neuvot- telukunta edustaa laajasti koko ekosysteemiä. Vastuu: TEM, OKM, LVM, toimialan toimijat 10 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:33 Toimenpide 2: Neuvottelukunnassa: y Sovitaan työnjaosta jatkuvan ja läpinäkyvän tilannekuvan seuraamiseksi. Yhdessä sovituilla mittareilla mitataan tehtyjen toimien vaikutusta ja merkitystä. y Jatkuvassa dialogissa sovitaan tarpeen mukaan toimista, joiden avulla yrityksiä voidaan tukea ketterästi sopeutumaan muutoksiin. Kasvua edistäviä palveluita voidaan muotoilla yhdessä yrityskentän kanssa. Resurssit kohdennetaan yhteisten tavoitteiden mukaisesti. y Osaamisten varmistamiseksi ja koulutuksen kehittämiseksi tarvitaan yhteinen näkemys ja ymmärrys siitä, millaisia tarpeita yrityksillä on. Ylläpidetään yhteistyötä oppilaitosten kanssa toimialan osaamistarpeiden välittämiseksi eri tasoisille koulutusorganisaatioille. y Asioita käsitellään ja edistetään erilaisten teemojen, kuten osaamiset, rahoitus tai vastuullisuus kautta. Työtä varten voidaan perustaa alatyöryhmiä 11 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:33 2 Johdanto Monistettavien sisältöjen toimialojen murros on kiihtynyt ja nopean kasvun ja kansainvä- listymisen kausi on alussa. (TEM raportti 2022: Luovien alojen monistettavat sisällöt – kei- noja kasvun edistämiseen Suuret globaalit jakelualustat investoivat voimakkaasti uusien sisältöjen tuotantoon. Av-ala on jatkuvassa ja yhä kiihtyvässä muutoksessa digitalisaation ja muun teknologisen kehityksen sekä niiden myötä muuttuvan sisältöjen kulutusympäris- tön seurauksena. Viimeisten viiden vuoden aikana kotimaiset audiovisuaaliset sisällöt ovat saavutta- neet merkittävää menestystä sekä koti- että ulkomaisilla markkinoilla. Uusien tilaajien tulo markkinaan sekä av-tuotantokannustin ovat kiihdyttäneet tuotantojen volyymiä ja parantaneet laatua, mikä on mahdollistanut entistä laajemman kansainvälistymisen. Laa- dun parantuminen on lisännyt kuluttajien kysyntää kotimaisia tuotantoja kohtaan myös kotimaisissa palveluissa, esimerkiksi kotimaiset tilaajat investoivat ulkomaisen draaman sijaan kotimaiseen draamaan. Kotimaisten tilaajien rooli on merkittävä. Samalla tuotantojen volyymin kasvu on aiheuttanut pulaa osaavista tekijöistä. Myös ulkomaisille toimijoille tarjottavien tuotantopalvelujen kysyntä on muutaman viime vuo- den aikana kasvanut huomattavasti. Näiden muutosten myötä osaamisvaatimukset ovat lisääntyneet. Alalla työskentelevien ja sille pyrkivien koulutus ei ole päivittynyt samassa tahdissa työelämän tarpeiden kanssa, ja myös koulutuksen tutkintokohtaisia resursseja on leikattu. Alan kehittyminen edellyt- tää selkeiden yhteisten tavoitteiden asettamista – toimet tulisi suunnata kestävän kasvun tavoitteiden saavuttamiseen. Kestävä taloudellinen kasvu on edellytys koko toimialan muulle kestävälle kehitykselle. Tulevaisuudessakin yritysten täytyy sopeutua muuttuvaan toimintaympäristöön ja sitou- tua vihreän siirtymään ja ilmastotavoitteisiin. Osaava työvoima ja korkealaatuinen työ- elämä sekä alueellinen tasapaino ja toimivat kotimarkkinat ovat kasvun edellytyksiä. Monistettavien sisältöjen yritystoimintaan tulisi suhtautua ensisijaisesti liiketoimintana, mikä ei poista kotimaisten sisältöjen kulttuurista merkitystä suomalaisille. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163897 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163897 12 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:33 Luovan talouden kestävän kasvun edistämiseksi on käynnistetty kasvusopimusten laati- misen prosessi. Kasvusopimuksen tavoite on sopia yhdessä julkisen ja yksityisen sektorin välillä niistä askeleista, joilla kumpikin osapuoli tavoittelee yhdessä sovittuja päämääriä ollakseen osa yhteiskunnan kestävän kasvun toteutumista. Samalla vahvistetaan yritysten epävarmuuden sietokykyä ja kykyä uudistumiseen. Kasvusopimustyön pohjana on tieto- pohjan laajentaminen toimialasta tai arvoketjujen yrityksistä, kasvuekosysteemien pullon- kaulojen tunnistaminen ja niiden ratkaiseminen yhdessä. Kasvusopimusmallin pilotointi käynnistyi alkuvuodesta 2022 yhteistyössä OKM:n kanssa av-alan kasvumahdollisuuksien tarkastelulla. Ensimmäiseksi määriteltiin koko kasvuun liit- tyvä ekosysteemi aina tuotannosta jakelukenttään. Aikaisemmin tarkastelu on keskittynyt pelkästään sisältöjä tuottaviin yrityksiin. Av-alan liiketoimintaekosysteemi, johon sisältöjen tuotanto vaikuttaa, on kokonaisarvoltaan n. 1,6 miljardia euroa. Kasvusopimukselle luotiin prosessi, jonka pohjatyö perustuu avoimeen vuorovaikutuk- seen toimialan koko ekosysteemin kanssa. Prosessia fasilitoi OKM:n EU:n elpymisvälineen rahoituksella Film Tampere apunaan Business Finland, Apfi ry ja Suomen elokuvasää- tiö. TEM ja OKM seurasivat prosessia kiinteästi. Toimialan toimijat kokivat AV-alan Kasvus- opimus -prosessin tärkeänä ja siihen osallistuttiin laajasti. Av-ala luovutti työstämänsä ehdotuksen kasvun ajureista ministeriöille ehdotuksista käytävää dialogia varten. Dialogi julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteisistä tavoitteista ja toimenpiteistä käytiin alkuvuo- desta 2023 elinkeinoministeri Mika Lintilän nimeämässä työryhmässä. Tämän muistion tavoitteena on kirjata kasvusopimuksen prosessin eri vaiheet ja kuvata prosessiin osallistuneiden tahojen yhteiset kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/ohjelmat/luovien-alojen-kasvusopimus https://www.kasvusopimus.fi/av-alan-kasvusopimus https://www.kasvusopimus.fi/av-alan-kasvusopimus 13 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:33 3 Av-alan määrittely ja kuvaus1 Av-alalla tarkoitetaan yritysmuotoista audiovisuaalisen sisällön luomista, tuottamista ja jakelua. Av-ala kattaa oheisen kuvan mukaiset toiminnot. Av-alalla toimivat ne yrityk- set jotka toteuttavat yhtä tai useampia näistä toiminnoista. Nämä yritykset muodostavat av-alan arvoverkoston. Kuvio 1.  AV-alan liiketoimintaekosysteemin sisältämät liiketoiminnan alueet Toimialana av-ala sisältää eri tavoitteiden kautta sisältöjä tuottavia yrityksiä; alalla on toi- mijoita, joiden lähtökohta on taiteellinen työ ja toisaalta toimijoita, jotka tuottavat sisältöjä tilaajien tarpeisiin. Korkeatasoinen taiteellinen työ ja kaupallinen menestys eivät sulje pois 1 Tilannekuva luovien alojen ja tapahtuma-alan liiketoiminnasta, VTT selvitys 2023 Sisällön luonti Rahoitus Yksityiset (IP), Julkiset, Alueelliset Käsikirjoituksen / konseptin luonti (IP) Muu luova työ (IP) Teoksen tai ohjelman valmistaminen Tuotanto (IP) Tuotantopalvelut Tilat. kalusto ym. vuokraus, jälkituotanto Jakelu ja esittäminen koti- ja ulkomailla Levitys Broadcasting Alustat Teatterit Tallenteet Ulkomainen markkina Levitys Broadcasting Alustat Teatterit Tallenteet 14 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:33 toisiaan. Liiketoiminnan volyymi ja kasvu tulevat kuitenkin pääosin markkinalähtöisestä sisällöntuotannosta ja toistaiseksi hyödyntämätön kaupallisen kasvun potentiaali löytyy ennen kaikkea kohderyhmälähtöisen tilausliiketoiminnan puolelta. Sisällön luonnista voivat vastata eri toimijat erilaisilla painoarvoilla. Tyypillistä kuitenkin on, että sisällön luontiin osallistuu useita tahoja jo aiheen synnystä alkaen. Käsikirjoituksen idea voi myös tulla jakelijalta tai rahoittajalta, myös tuottajayhtiö voi panostaa sen synty- miseen osana oman toimintansa kehittämistä. Käsikirjoituksen toteuttaminen tai sisäl- tökonseptin luominen on keskeinen investoinnin kohde uuden sisällön synnyttämiseksi. Useimmiten rahoittajat eli levittäjä ja/tai esityskanava osallistuvat kehittelyyn ja varsinkin tv:n puolella sisältöjä tehdään pääasiallisesti tilaustyönä tietylle yleisölle ja kohderyhmälle. Oikeuksista parhaaseen sisältöön käydään myös kovaa kilpailua. Siitä huolimatta resur- sointi uuden sisällön synnyttämiseksi on Suomessa vielä puutteellista. Keskeisiä toimijoita sisällön synnyttämisen osalta ovat tuottajien ja käsikirjoittajien lisäksi ne muut tahot jotka panostavat uusien sisältöjen syntyyn. Vahvaa yhteistyötä on esim. kustannustoiminnan kanssa, valmiiden sisältöjen eli immateriaalioikeuksien (intellectual property, IP) hyödyntämisen muodossa. Suomessa uusien sisältöjen syntymistä rahoitta- vat tuotantoyhtiöiden lisäksi keskeiset tv-kanavat YLE, MTV ja Nelonen sekä suoratoisto- palveluista Elisa Viihde Viaplay. Suomen elokuvasäätiöllä on keskeinen rooli elokuvien ja draamasarjojen käsikirjoitustyön tukijana mutta niitä syntyy myös täysin ilman tukea tuo- tantoyhtiön tai käsikirjoittajan omalla riskillä. Myös yksityiset rahoittajat kuten IPR.VC ja Finnish Film Impact Fund panostavat uusiin sisältöihin. Sisältöjen muodot ovat moninaisia. Elokuvat, draamasarjat ja muu tv:ssä ja alustoilla jaet- tava käsikirjoitettu tai konseptoitu (non-scripted), tuotettu ja tallennettu ohjelma kuten viihde ja dokumentit sekä eri muotoiset animaatio-sisällöt ovat tekijänoikeuksia syn- nyttäviä ja edellyttävät käyttöoikeuksien lisensiointia. Uutis- ja urheilusisällöt, erilaisten tapahtumien taltiointi, sekä journalistinen media eivät edellytä monimutkaisia rahoitus- rakenteita mutta ovat silti lisensioitavaa sisältöä. Näillä kaikilla on keskeinen rooli tätä kas- vusopimusta laadittaessa. Av-sisällöt verkon media-alustoille kuten yhteisöjen markkinoinnin ja viestinnän sisällöt sekä koulutussisällöt ovat merkittävä osa av-alan yritystoimintaa, mutta ovat rahoitusra- kenteeltaan enemmän tavanomaiseen yrityksen palveluiden ostoon verrattavaa toimintaa. Näillä sisällöillä on tärkeä rooli kaikkien yritysten liiketoiminnan kehittymisessä ja ne ovat osa sitä osaamispohjaa jota eri toimialoilla tulee kehittää siirryttäessä digitaaliseen toimin- taympäristöön. Tässä kasvusopimuksessa ei ole erikseen nostettu esiin tällaiseen liiketoi- mintaan liittyviä kasvu-haasteita. 15 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:33 Kotimaisten elokuvien rahoitus koostuu useimmiten Suomen elokuvasäätiön tuotanto- tuesta, levittäjän ennakkomaksusta sekä esitysoikeuksia ostavan kanavan lisenssimaksusta (lineaarioikeudet, tallennepalveluiden kautta jakelu). Elokuvateatterit eivät osallistu elo- kuvien rahoitukseen. Lipputuloista teattereiden saaman osuuden (arviolta n. 40–70 %) jäl- keen levittäjä ja muut mahdolliset rahoittajat kattavat omat investointinsa ja palkkionsa ja vasta sen jälkeen tuotantoyhtiö ja mahdollisesti royalteja saavat tekijät saavat tuloja. Suomen elokuvasäätiön myönteisiä tukipäätöksiä saaneista yhtiöistä ylin 10 prosenttia vastaa 40 prosentista myönteisiä tukipäätöksiä ja myönnetyistä tukivaroista yli 60 prosent- tia. Viiden vuoden aikana tukivarat ovat generoineet näihin tuotantoihin 120 miljoo- naa euroa muuta rahoitusta ja tuotannot ovat tulouttaneet kansantaloudelle verotuloja ja eläkemaksuja yli 120 miljoonaa euroa. Viimeisen viiden vuoden aikana on myös tuettu draamasarjojen kehittelyä n. kuudella miljoonalla eurolla, mikä osaltaan on vaikuttanut draamasarjojen menestyksen kasvuun. Koska Suomen elokuvasäätiön tuotantotuki on valtionavustusta, sillä voidaan rahoittaa vain hankkeen alijäämää. Suomen Elokuvasäätiön rahoittamien elokuvien tilitettävät kus- tannukset eivät voi sisältää tuottajan katetta. Yritykselle syntyy tuottoa vain, jos elokuva tuottaa jakelussa tuloja niin paljon, että hankkeeseen rahoituksena ennakkoon sijoitetut levitys- ja markkinointikustannukset tulevat katetuksi. Rahoituksen suhteen erilaisten sisältöjen kehittäminen ja tuottaminen ovat eriarvoisessa asemassa. Käsikirjoitettujen sisältöjen voidaan arvioinnin perusteella katsoa olevan ns. kulttuurituote, jolloin EU:n ryhmäpoikkeusasetuksen mukaan sille voidaan myöntää tukea. Tällaisia tukia ovat mm. Suomen elokuvasäätiön tuet sekä Business Finlandin av-tuotanto- kannustin. Suuri osa sisällöistä, kuten ajankohtaisohjelmat ja viihde (non-scripted sisällöt) eivät täytä kulttuurituotteen vaatimuksia ja ovat siten tukirahoituksen ulkopuolella. Konseptoiduissa (non-scripted) sisällöissä, kuten viihdeformaateissa on kotimaisen menes- tyksen lisäksi myös vientipotentiaalia. Koska ne eivät täytä kulttuurituotteen määritelmää eikä sisältö-IP:n kehittäminen täytä Business Finlandin rahoittaman innovaatiotoimin- nan määritelmää, ei niiden kehittelyä pystytä tukemaan nykyisin tukimuodoin. Toisaalta tuotantoyhtiöiden tuotto ei aina mahdollista riittäviä investointeja uusien konseptien kehittelyyn. Business Finlandin tutkimus- ja kehitysrahoituksella voidaan tukea yritysten tutki- musta, tuotekehitystä sekä kehitettyjen uusien ratkaisujen toimivuuden testaamista asiakkaiden kanssa. Pienille ja keskisuurille yrityksille sekä midcap-yrityksille on tar- jolla rahoitusta myös kansainvälisten liiketoimintamahdollisuuksien selvittämiseen, mes- suosallistumisiin ja kansainvälistymiskyvykkyyksien kehittämiseen. Business Finlandin 16 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:33 AV-tuotantokannustin on enintään 25 prosentin maksuhyvitys Suomessa toteutetun tuo- tannon kustannuksista. Business Finland ei rahoita muilla rahoitusmuodoilla yritysten nor- maalia liiketoimintaa. Teoksen tai ohjelman valmistaminen on pääosin laajan ryhmän yhteistyötä ja usein pitkä prosessi, joka vaatii kattavan rahoituksen onnistuakseen. Keskeinen haaste on hallita eri rahoitusinstrumenttien käyttö sekä niihin liittyvä käyttöoikeuksien siirto. Toinen haaste liittyy toimintaympäristön nopeaan kansainvälistymiseen. Erityisesti tuotannoissa toimi- vien, eri osastojen johdon liiketoimintataitoja, esihenkilötaitoja sekä työelämätaitoja tulee kehittää. Lisäksi konseptointitaitoisia käsikirjoittajia sekä operatiivisia tuottajia tulee kou- luttaa lisää. Sopimusjuridiikan ja monimutkaisten oikeuksien hallintaan ja ketjutukseen liittyvien asioiden ja monimutkaistuvien prosessien hallinta ovat isoissa kansainvälisissä sekä muissa suurtuotannoissa tasolla, johon Suomessa on vielä niukasti osaamista. Kotimaisia tuotantoyhtiöitä edustaa Audiovisual Producers Finland – APFI ry, jolla on 120 jäsentä. Suomen elokuvasäätiö on jakanut vuosina 2018–2022 80 miljoonaa euroa tuotan- totukia 127 tuotantoyhtiölle. Kokonaan kotimaisessa omistuksessa olevia vakiintuneita toi- mijoita ovat mm. Rabbit Fims Oy, Yellow Films Oy, Matila Röhr Productions MRP Oy sekä FireMonkey Oy. Suurimmat toimijat kuten Banijay-konserni ja Fremantle ovat suurten kan- sainvälisten ketjujen Suomen tytäryhtiöitä. Kansainvälisessä omistuksessa olevien tuotan- toyhtiöiden rooli onkin merkittävä Suomen av-kentässä. Osa av-alan yrityksistä ei tuota lainkaan sellaisia sisältöjä, joista yrityksen omistukseen jäisi oikeuksia. Nämä yritykset tarjoavat tuotannon eri vaiheisiin liittyviä palveluja kuten ennak- kosuunnittelua, tuotannon teknistä toteutusta tai jälkituotantoon ja efekteihin liittyviä palveluja. Merkittäviä tällaisia yrityksiä ovat tuotantopalveluita tarjoavat yritykset Angel Films Oy, Valofirma Oy sekä Film Service Finland Oy. Digitaalista osaamista tarjoavat taas mm. Troll VFX, Post Control ja Fireframe Oy. Av-kannustimen houkuttelemien ulkomaisten tuotantoyhtiöiden lisättyä ostojaan Suomesta yritykset ovat kasvaneet nopeasti. Kotimai- sen kysynnän kasvettua samanaikaisesti joidenkin palveluiden, kuten studiotilojen osalta, on jo pulaa. Av-sisältöjen jakeluympäristö on edelleen nopean muutoksen kourissa. Suuret kan- sainväliset jakelualustat ovat kasvaneet volyymissaan ohi perinteisen elokuvateatterija- kelun sekä lineaarisen tv:n esittämisen. Kansainväliset toimijat ovat myös aikaisempaa aktiivisempia panostamaan pienten markkinoiden sisältöjen tuotantoon, sillä kilpailu laa- dukkaasta sisällöstä on koventunut tarjonnan kasvaessa. Tämä luo paineita kotimaisille toi- mijoille olla osa kansainvälisesti jaeltavien sisältöjen tuotantoa. Kotimaiset jakelijat ovatkin yhä kasvavassa määrin rahoittamassa kansainväliseen jakeluun meneviä sisältöjä. 17 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:33 Kotimainen mainosmyynnillä rahoitettu media on keskeinen osa av-alan liiketoimintaa. Mainoseurojen liikkuminen uusia reittejä esim. sosiaalisen median alustoilla on merkittävä muutos koko av-alan toimintaympäristön taloudelle. Perinteisen sisältöjen rahoitus-, tuo- tanto- ja jakelutavan rinnalle on kasvanut uusi maailma jossa yksittäiset ihmiset tai ryhmät rakentavat omia medioitaan ja kanaviaan (influenssereit, vloggaajat jne.) ja hyödyntävät sosiaalisen median verkostoja ja algoritmejä sisältönsä levittämisessä. Rahavirtojen suun- nan muutos luo isoja haasteita yritysten toiminnan pysymiselle kotimaisella pohjalla. Kaupallisella tv-markkinalla toimii Suomessa tällä hetkellä 4 yhtiötä – MTV, Sanoma Media Finland, Warner Bros Discovery ja The Walt Disney Company Nordic. Nämä yhtiöt tarjoavat tällä hetkellä yhteensä 13 lineaarista maksutonta kaupallista tv-kanavaa suo- malaisiin koteihin. Kotimaisen TV-mainosmarkkinan arvo oli vuonna 2022 yhteensä 254 miljoonaa euroa, josta lineaarisen TV:n osuus oli 221 miljoonaa euroa. Mainosrahoitteis- ten suoratoistopalveluiden (avod) ja muun instream videomainonnan osuus koko tv:n mainosmarkkinasta oli 32 miljoonaa euroa2. Lisäksi kotimaiset kaupalliset televisioka- navat toimivat myös svod -markkinalla. Kotimaisen TV-mainosmarkkinan arvo ei sisällä svod-toimintaa. Suomen kaupallisen tv:n kannattavuus on jo useita vuosia ollut haasteellista. Yhä suu- rempi osa jo valmiiksi pienen markkina-alueemme mainoseuroista valuu markkinalle tul- leille kansainvälisille alustajäteille. Lisäksi Suomen tv-markkina eroaa monista muista Euroopan maista, sillä täällä ei ole pienmaksuihin perustuvaa ns. minipay-TV:tä. Mini- pay-TV -mallissa kaupallinen tv saa lisätuloja kuluttajalta peritystä pienestä katselumak- susta. Suomessa kaupallinen lineaaritelevisio on käytännössä pelkän mainostulon varassa.   Kaupallisella televisiolla on Suomessa myös lainsäädännöllisiä haasteita ja epävarmuutta liittyen esim. kaapelijakelun tekijänoikeudelliseen arviointiin, mainonnan sääntelyyn sekä jakeluteknologian muutoksiin. Suomalaiset kaupalliset tv-yhtiöt kilpailevat kansainvälisten jättien kanssa erityisesti kotimaisella sisällöllä ja tilaavat suomalaisilta av-tuotantoyhtiöiltä valtavia määriä sisältöä vuosittain. Ne ovat siten erittäin merkittävä osa av-markkinan arvoverkkoa.  Ulkomaisessa omistuksessa olevat vapaasti katsottavat tv-kanavat Suomessa ovat Warner Bros. Discoveryn omistamat TV5, Kutonen, Frii ja TLC sekä Walt Disney Company Nordicin Star Channel ja National Geographic. Yhtiöiden omistamien kanavien ohjelmistot raken- tuvat pääsääntöisesti ulkomaiselle sisällölle, mutta suurimpiin katsojalukuihin yltävät näil- läkin kanavilla kotimainen urheilu ja kotimaiset viihdetilaukset. WBD tilaa vuosittain noin 2 Muu instream videomainonta pitää sisällään mm. IL-TV:n ja muita Kantarille raportoita- via kotimaisia videopalveluita 18 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:33 150 tuntia viihdesisältöä ja satoja tuntia urheilua. Globaalina lineaari- ja streamingtoimi- jana yrityksellä on hallussaan rakenteet ja prosessit, joiden kautta suomalaisten viihdefor- maattien ulkomaankauppaa on mahdollista edistää. Kuvio 2.  Mediamainonnan määrä Suomessa eri medioissa 2014–2022. Lähde: TNS Kantar Ad Intelligence 2014–2022 + IAB 2017–2022. Yleisradio Oy on Suomen valtion omistama valtakunnallinen mediayhtiö, joka harjoittaa yleisradiotoimintaa. 99,98 prosenttia Yleisradiosta on valtion omistuksessa, muita osak- keenomistajia ovat muun muassa eräät media-alan yritykset. Yleisradion rahoitus muodos- tuu vuodesta 2013 alkaen yleisradioveron tuotoista. Yle on Suomen suurin ja monipuolisin kulttuurimedia sekä kotimaisen kult- tuurin tuottaja. Vuonna 2022 Yle työllisti 4 031 freelanceria ja vuoden 2022 lopussa yhtiössä oli 2 915 vakituista yleläistä. Yle tekee ja hankkii kotimaiselta luovalta alalta draamaa, lasten- ja nuortensisältöjä, asiaohjelmia, kulttuuria ja viihdettä sekä tuottaa uutis- ja urheilusisältöjä. Viime vuonna Yle osti sisältöjä ja niihin liittyviä palveluita yhteensä 98,3 miljoonalla eurolla (kotimaiset esi- tysoikeudet, musiikin esityskorvaukset, tekijänoikeuskorvaukset, ohjelmatoi- minnan muut palvelut kuten mm. dubbaukset) M € 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000 350 000 400 000 450 000 500 000 Mediamainonnan määrä Suomessa Kotimainen printtimedia Total TV Kotimaisten mediatalojen verkkomainonta, pl. instream video Radio Sosiaalisen median alustat Ulko- ja elokuvamainonta 19 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:33 Suomen markkinassa toimii 16 suoratoistopalvelua eri liiketoiminamalleilla (F/A/H/ SVOD), kilpaillen katsojien ajasta. Kotimaisten toimijoiden palveluiden lisäksi suomalai- sen kuluttajan saatavilla on lukuisia kansainvälisiä suoratoistopalveluita: Netflix, Disney+, HBO Max, Amazon Prime Video, SkyShowtime, Apple TV+, BritBox, BBC Nordic+, YouTube, Rakuten TV. Kotimaisten suouratoistopalveluiden (SVOD) markkinoilla on mukana myös kotimaiset kaupalliset tv-yhtiöt. Finnpanelin tutkimuksen mukaan kotimaisista palveluista tilaajamää- rältään suurin on CMore, seuraavana tulevat Ruutu+ sekä Elisa Viihde Viaplay. Kotimaiset suoratoistopalvelut (Yle Areena, MTV-palvelu, C More Ruutu ja Ruutu+ sekä Elisa Viihde Viaplay) tavoittavat viikoittain kolmasosan suomalaisista. Koko Suomen svod-markkinan arvosta ei ole kerättyä tietoa. Elisa Oyj on yksi merkittävimmistä kotimaisten draamasarjojen ja elokuvien rahoittajista. Elisa Viihteessä on katsottavissa yli 600 kotimaista elokuvaa ja Elisa on julkaissut yli 30 alkuperäissarjaa (vuosina 2015–2022), jotka se on tilannut kotimaisilta tuotantoyhtiöiltä. Elisa Viihde alkuperäissarjoja on myyty yli 70 maahan. Elisan laskennallinen kulttuurikädenjälki vuonna 2022 oli 43 miljoonaa euroa (sisältäen suorat sisältöostot pääasiassa kotimaisilta toimi- joilta sekä tilitykset tuottajille, tekijöille ja tekijänoikeusjärjestöille). MTV Oy on Suomen johtava kaupallinen tv-yhtiö ja suurin AV-sisältöjen tilaaja niin kotimaisen viihteen kuin draamankin osalta. MTV:n mediaperhee- seen kuuluvat MTV Katsomo ja C More -suoratoistopalvelut, maksuttomat tv-kanavat MTV3, MTV Sub ja MTV Ava, ajankohtaiset uutiset monikanavai- sesti välittävä MTV Uutiset sekä C Moren maksu-tv-kanavat.  MTV on myös Suomen ainoa kaupallinen media, joka tuottaa päivittäin uutisia ja ajankoh- taisohjelmia televisioon. MTV tuottaa vuosittain yli 50 kotimaista viihdeohjel- maa ja julkaisee runsaasti draamaohjelmia, esimerkiksi vuosina 2017–23 MTV on tilannut yhteensä 58 draaman alkuperäissarjaa. Suomen pitkäikäisintä päivittäisdraamaa, Salatut elämät -sarjaa, on tuotettu jo tuhansia jaksoja. C Moren Pohjoismaisen jakelun kautta suomalainen draama leviää naapurimai- himme rakentaen mielikuvaa suomalaisen av-alan kasvusta ja laadusta. Kansainvälisten suoratoistopalveluiden (SVOD), kuten Netflixin, HBO:n ja Disney+:n, kasvu on ollut noin viimeisen 10 vuoden aikana räjähdysmäistä. Pelkästään EU:ssa tilat- tavien suoratoistopalvelujen tilaajamäärä kasvoi alle miljoonasta noin 140 miljoonaan 20 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:33 vuosien 2010–2020 aikana. Samana ajanjaksona suoratoistopalveluiden kokonaistuotto EU:ssa kasvoi arvioilta 11,6 miljardiin euroon alle 400 miljoonasta eurosta.3 Suoratoistopal- veluiden suosion kasvaessa etenkin amerikkalaisomistuksessa olevat palvelut ovat saaneet merkittävän markkina-aseman Euroopassa.4 Av-markkinoilla kiristynyt kilpailu käyttäjistä on kasvattanut panostuksia palveluiden sisäl- töihin, jonka myötä myös kiinnostus eri kieli- ja kulttuurialueiden paikallisiin sisältöihin on kasvanut. Euroopan Audiovisuaalisen Observatorion mukaan eurooppalaiseen alkupe räissisältöön investointiin 17,4 miljardia euroa vuonna 2021. Kansainväliset suoratoisto- palvelut vastasivat noin 16 prosentista kyseisistä investoinneista. Vaikka kansainvälisten suoratoistopalveluiden ohjelmistoissa on jonkin verran suomalaisia sarjoja ja elokuvia, eivät näiden palvelujen investoinnit suomalaisiin sisältöihin yllä kuitenkaan vielä lähel- lekään kotimaisten televisioyhtiöiden ja Elisa Viihteen tilaamien kotimaisten sisältöjen määrää.5 Suoratoistopalveluiden sisällölliset panostukset näkyvät myös Suomessa tilaajamäärien kasvuna. Finnpanelin mukaan Suomessa maksullisten suoratoistopalveluiden tilaajamäärä on tuplaantunut viidessä vuodessa. Suosituin suoratoistopalvelu on Netflix, jonka tilaa 30 prosenttia suomalaisista kotitalouksista. Muita merkittävän markkinaosuuden svod-toimi- joita ovat mm. HBO Max ja Disney+.   Suoratoistopalvelujen sisällöt houkuttelevat etenkin nuorempia ikäpolvia varttuneemman väestön katsoessa enemmän lineaarista televisiota. 3 Euroopan Audiovisuaalinen Observatorio (2021). Trends in the VOD market in EU28. 4 Euroopan Audiovisuaalinen Observatorio (2023). Audiovisual media services in Europe – 2022 edition. 5 Keinonen & Vermilä (2023). Selvitys tilausohjelmapalveluille asetettavan maksuvelvoit- teen toteuttamisvaihtoehtojen mahdollisista vaikutuksista Suomessa. Opetus- ja kult- tuuriministeriö Helsinki 2023 21 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:33 Kuvio 3.  Maksu-tv ja suoratoistopalveluiden tilaajamäärät Suomessa 2021 – 2023. Lähde: Finnpanel TV-taloudet Suomessa tutkimus, kotitalouksia yht. 2 720 000, tv-talouksia 2 568 000 Suomessa toimii 184 elokuvateatteria 131 paikkakunnalla. Näissä elokuvateattereissa on yhteensä 371 valkokangasta. Suomen elokuvateattereissa esitetään vuosittain yli 600 elokuvaa. Elokuvissakäynti on edelleen Suomen suosituin kulttuurimuoto. (Lähde: Tilasto- keskus, Ajankäyttötutkimus, Ajankäyttö 2020–2021). Vuonna 2022 elokuvissa käytiin yli 5,8 miljoonaa kertaa. Ennen koronaa elokuvakäynnit olivat viisi vuotta (2015–2019) yli 8 mil- joonaa käyntiä vuodessa. AV-sisältöihin liittyvä kansainvälinen liiketoiminta on monimuotoista. Ehkä helpoiten tunnistettavaa on kotimaisten sisältöjen esittäminen Suomen rajojen ulkopuolella ulko- maisen jakelijan toimesta. Vaikka kotimaisen elokuvan ja sittemmin myös muun muotoi- sen av-sisällön kansainväliseen jakeluun on panostettu jo vuosia esim. elokuvafestivaalien kautta saatavan näkyvyyden kautta, on kaupallinen menestys ollut pientä. Tunnetuimpia laajempaan jakeluun päässeitä teoksia ovat olleet Aki Kaurismäen ohjaamat elokuvat sekä Juho Kuosmasen että Jalmari Helanderin elokuvat. Toinen, yhä merkittävämmäksi kasvanut muoto on ulkomaisen rahoituksen sijoittami- nen kotimaisten sisältöjen valmistamiseen eli tuotantoon. Tämänkin kehityksen mahdol- listamiseksi on panostettu paljon vuosien varrella. Keskeistä on tuotantoyhtiöiden hyvät verkostot ulkomaisiin kollega-yhtiöihin sekä rahoittajakentän hyvä tuntemus. Kansainväli- sen rahoituksen käyttämiseen liittyy aina osittainen hyödyntämisoikeuksista luopuminen. 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 Net�ix C More (svod+TV) HBO Max Disney+ Ruutu+ Elisa Viihde Viaplay Viasat (TV) Discovery+ Amazon Prime Video Ko tit al ou ks ia (0 00 ) elo.21 helmi.22 elo.22 helmi.23 Maksu-TV- ja SVOD-tilaajat Suomessa: tilaajatalouksien määrä (000) 22 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:33 Malleja ja jakosuhteita on runsaasti ja niihin liittyvä osaaminen onkin keskeistä oikeuksien synnyttäjän näkökulmasta. Kansainväliset yhteistuotannot ovat kuitenkin keskeinen tapa olla osa globaalia av-sisältöjen markkinaa. Av-kannustimen myötä tuotantopalvelujen osto Suomesta on lisääntynyt merkittävästi. Tämä on mahdollistanut laadukkaiden tuotannon valmisteluun, toteutukseen ja jälkityös- töön tarvittavien palveluyritysten nopean kasvun. Samat palvelut ovat myös kotimais- ten tuotantojen käytössä, joten erilaisten prosessien osaaminen ja tehokkuus on kasvanut koko toimialalla. Samalla myös osaamisten taso ja osaamisvaatimukset ovat kasvaneet. Vuonna 2022 av-kannustimen avulla Suomeen tuli lähes 60 milj. € ulkomaista rahoitusta, osin osatuotantorahoituksena (n. 18 milj. €) ja osin palveluiden ostoina (n. 40 milj. €). Muuta kautta tulevien rahoituksien tai ulkomaille myytyjen esitysoikeuksien tuloista ei ole olemassa seurantaa. Ohjelmille ja teoksille on keskeistä löytää jakelukanava katsojat tavoittaakseen. Jokaisen sisällön keskeinen rooli liiketoiminnassa on joko houkutella kuluttajia maksaman katsomi- sesta tai houkutella niin paljon katsojia, että ohjelman kyljessä kannattaa myydä mainosai- kaa. Suuri haaste av-sisältöjen kansainvälistymisen kannalta on tunnistaa ne toivottavat mallit ja rahoitusrakenteet, joiden kautta sen toivotaan tapahtuvan. Menestys kotimarkki- noilla on myös edellytys kansainväliseen jakeluun pääsemiselle, oli sitten kysymys valmista teoksesta, ohjelmasta, käsikirjoituksesta tai konseptista. Eri välineillä saadaan aikaiseksi erilaisia tuloksia ja sen vuoksi keskustelu tavoiteltavista tuloksista on tärkeää. 23 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:33 4 Av-alan Kasvusopimus Suomi tekee aktiivisesti työtä ollakseen yksi maailman parhaita paikkoja tehdä av-alan yritystoimintaa kannattavasti ja kestävästi yhdessä huippuosaajien kanssa 4.1 Av-alan kehittämisen tavoitteet: A. Liiketoiminnan kehittäminen, kasvu ja kansainvälistyminen Suomi on av-alan globaalin murroksen voittaja – infra ja toimintaympäristö tukevat alan yritysten kasvua ja kehitystä Av-alan liiketoiminta voi perustua erilaisiin liiketoimintamalleihin. Keskeisiä elementtejä ovat mm. IP:n kehittäminen, sisällön tuottaminen teokseksi tai ohjelmaksi, formaattien kehittäminen, jakelun eri toiminnot, IP:n jälleenmyynti tai palveluiden tuottaminen teos- ten ja ohjelmien tuotantoon. Usein yritykset ovat keskittyneet joko IP:n kehittämiseen tai toisaalta palveluiden tuotantoon. Näillä kaikilla liiketoimintamalleilla on kasvupotentiaalia, mutta IP:n omistus mahdollistaa myös skaalautuvia tulovirtoja Yhdessä mallissa keskeistä on tekijänoikeuden ja/tai teollisoikeuksien suojaama teos, jolla on vähintään jakelija/levittäjä. Sen ympärille rakentuvat aineettomat oikeudet sekä brän- diarvo, jotka ovat varsinaisen liiketoiminnan perusta. Arvo ei rajoitu yksittäiseen teokseen ja siitä tehtyjen kopioiden myymiseen, vaan teos ja siihen liittyvä tekijänoikeudet ovat osa aineettomien oikeuksien portfoliota, jonka varaan voidaan rakentaa erilaista liiketoimintaa ja arvoverkkoja jalostamalla ja muuntamalla aineettomia oikeuksia (IP:tä) ja sen oheistuot- teita ja palveluita. Toisessa mallissa av-tuotanto on taltiointia jakelukanavaa varten eikä tuotantoon sisälly tuottajalle jääviä aineettomia oikeuksia. Jakelija maksaa taltioinnista ja jaettavan sisällön oikeudet ovat jakelijalla. Jakelijan liiketoiminta perustuu taas joko suoraan katsojalta saa- tuun maksuun tai mainostajilta saatuun korvaukseen katsojan tavoittamisesta katsojasta kerättyä dataa hyödyntämällä. 24 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:33 Alustatalous muokkaa arvoverkkoja, työnjako yritysten kesken sekä toimijoiden roolit ovat mullistuneet lyhyessä ajassa. Nopeimmin kasvavat liikevaihdon lähteet länsimaissa ovat suoratoisto ja mainonta internetissä. Sosiaalisen median alustat keräävät kuluttajien huo- miota ja niillä elää oma yritysten ja freelance sisällöntuottaja-taloutensa, johon kietoutuu oma natiivimarkkinoinnin ja sponsoroinnin verkostonsa. Perinteinen lineaarisen televi- sion mainosmyynti on vaikeuksissa ja entistä suuremman osan mainostuloista keräävät kansainväliset alustat kehittyneempää asiakasdataa vastaan. Tällä on keskeinen vaikutus kotimaisen sisällön tuotannon rahoitusmahdollisuuksiin. Alueellisten jakelijoiden rooli portinvartijoina on kadonnut. Esim. pelialan yritykset myyvät tuotteitaan suoraan sovelluskaupoissa ja saavat suurimman osuuden pelin hinnasta itsel- leen, kun taas musiikin alalla jakelu tapahtuu yhä enemmän muutaman globaalin alustan kautta ja tuottoja, joiden määräytyminen ei aina ole selkeätä, on jakamassa alustan ja artis- tin lisäksi usein muita arvoverkon toimijoita kuten tuottaja ja levy-yhtiö. Myös av-sisältöjen arvoverkot ja ansainnan jako muuttuvat. Yksi keskeisistä haasteista on tunnistaa tekijänoikeuksiin perustuvan liiketoiminnan strate- giat oikeuksista syntyvien tulojen hallitsemiseen. Kun sisältöjen kaupallistaminen ja jakelu tapahtuvat globaalien teknologiajättien kautta on haastavaa rajata ja ohjata sitä miten kansalliset tavoitteet erilaisten sisältöjen osalta toteutuvat. Jo nyt teknologiajätit määritte- levät journalististen ja muiden av-sisältöjen kulutusta ja omistavat siitä syntyvää asiakkai- den dataa asettumalla näin koko ekosysteemin keskiöön. Suuri murros on myös mahdollisuus. Elämysten taloudellinen merkitys kasvaa, kun niiden saatavuus on yhä helpompaa ja tarjonta personoidumpaa. Toimintatapojen muutoksella on myös laajempi taloudellisen kasvun vaikutus. Digitaalisissa ympäristöissä yhdistyvät yksittäiset teokset, toimitettu media ja laajemmin kaikki kaupallinen viestintä yritysten ja asiakkaiden keskuudessa. Toimivat rakenteet ja korkeatasoinen osaaminen ovat myös kan- sallinen voimavara ja kilpailuetu kaikkien toimialojen globaalissa kilpailussa asiakkaiden huomiosta ja valinnoista. Tarvitaan laajaa ymmärrystä meneillään olevasta ekosysteemien kehityksestä sekä toimin- taympäristön ja arvoverkkojen muutoksista, jotta yritykset arvoverkon kaikissa osissa voi- vat kehittää omaa toimintaansa kohti uudistuvaa digitaalista maailmaa. Samalla voidaan vaikuttaa siihen mihin arvo ketjussa tuloutuu. Tavoite: Suomi on kansainvälisen tason av-sisältöjen suunnannäyttäjä. Suomalai- suus on kilpailuetu. Av-alan koko toimiala kattaen sisältöjen tuotannon eri toimijat sekä jakelijat tunnistavat arvoverkon toimintatavat ja muutokset ja osaavat kehittää omaa liiketoimintansa sen mukaisesti. 25 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:33 Toimenpide: Av-alan arvoverkkoon kuuluvat toimijat ylläpitävät organisoitua dia- logia toimintaympäristön uudistumisesta ja sen tuomista toimintatapojen muu- toksista. Julkisen sektorin edustajat osallistuvat keskusteluun ja osaltaan tukevat kehitystä kohti kestävää kasvua. Vastuu: Yritykset, BF, TEM, SES, OKM, LVM ja APFI ry Toimiva markkina – kasvun ja kansainvälistymisen edellytys Kotimaisen markkinan toimivuudella ja kotimaisten toimijoiden säilymisenä vahvoina on keskeinen merkitys kotimaisten sisältöjen kansainvälistymiselle. Yritysten toimintatapojen ja verkostojen on oltava kansainvälistä tasoa. Kun myynti- ja jakelukanavat ovat nykyään pääosin digitaalisessa ympäristössä, markkinat ovat kasvaneet ja ovat toisaalta myös kaik- kien toimijoiden saavutettavissa. Kotimaisen menestyksen rooli on kuitenkin merkittävä pohja myös kansainväliselle menestykselle. Ekosysteemien ja verkostojen muutosten tunnistaminen on keskeistä yritysten liiketoimin- nan kehittämiselle. Yritykset tarvitsevat enemmän vahvaa liiketoiminnan ja kansainvälisty- misen osaamista, samoin toimivia kansainvälisiä verkostoja ottaakseen paikkansa uudessa globaalissa toimintaympäristössä. Kotimaiseen yrityskenttään tarvitaan enemmän vahvoja toimijoita, joilla on osaamista ja resursseja IP-aihioiden kehittämiseen skaalautuviksi kau- pallisiksi tuotteiksi sekä kansainvälisen rahoituskokonaisuuden rakentamiseksi. Av-alan arvoverkon toiminnalle jakelijoiden terve talous on keskeistä. Kotimaisessa jake- lussa toimijoita ja samalla tuotantojen rahoittajia / tuotantoyhtiöiden asiakkaita ovat elo- kuvateatterilevittäjät ja välillisesti elokuvateatterit, maksulliset tilausohjelmapalvelut (SVOD) sekä lineaarinen tv. Näiden taloudellisella menestymisellä on jatkossa keskeinen rooli av-alan tuotantojen rahoituksessa ja markkinoille pääsyssä. Aineeton omaisuus on yhä useammin yhden tuotteen sijasta konsepti, jolla on monenlai- sia kaupallistamisen mahdollisuuksia ja ketjuvaikutuksia. Nostamalla esiin eri toimialojen kokemuksia ja strategioita siitä, miten IP voidaan pitää ja tulouttaa Suomessa tai muuten huolehtia siitä, edistetään kotimaisen ekosysteemin kasvua ja hyvinvointia. Tavoite: Toimivan markkinan edellytyksiä ovat mm. tasapaino erilaisten tuottei- den ja palveluiden tarjonnassa sekä niiden käyttöön oikeuttavien sopimusten toi- mivuus. Kotimarkkinan toimijat pyrkivät liiketoiminnassaan huomioimaan toimivan markkinan edellytykset kansainvälisen kasvun mahdollistamiseksi. 26 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:33 Toimenpide: Av-alan arvoverkkoon kuuluvat toimijat ylläpitävät keskinäistä dialo- gia toimintaympäristön ja arvoverkkojen uudistumisesta ja sen tuomista toiminta- tapojen ja liiketoimintamallien muutoksista. Julkisen sektorin edustajat osallistuvat keskusteluun ja osaltaan tukevat kehitystä kohti kestävää kasvua. Vastuu: Yritykset, BF, TEM, SES, OKM, LVM ja APFI ry Av-alan rahoituksen sääntely6 Julkista rahoitusta ohjaa EU:n valtionapujen sääntelyviitekehys sekä kansallinen lain- säädäntö. Valtionavustuslaki (688/2001) on harkinnanvaraisia valtionavustuksia koskeva yleislaki. Valtionavustuksella tarkoitetaan valtionavustuslain 1 §:n 1 momentin mukaan tuenluonteista rahoitusta tietyn toiminnan tai hankkeen avustamiseksi. Valtionavustus- lakia sovelletaan valtionavustukseen, joka myönnetään valtion talousarvioon otetusta määrärahasta tai talousarvion ulkopuolella olevan valtion rahaston varoista. Suomen elo- kuvasäätiö ja Business Finland noudattavat valtionavustuslakia myöntäessään harkinnan- varaista tukea mm. av-teosten tuotantoon ja muuhun tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Valtionapujen myöntämisen ja tukiohjelmien suhteen on rajattu, että EU:n alueella yri- tystuet, jotka vaikuttavat markkinoiden normaaliin toimintaan ovat lähtökohtaisesti kiel- lettyjä. Asiaan on tehty lievennyksiä vähämerkityksellisten (de minimis) tukien7 osalta, sekä erillisellä ryhmäpoikkeusasetuksella, joka koskee kulttuuriperintö- ja av-tuotantotoi- mintaan sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan (TKI-toiminta) myönnettä- viä valtionapuja (EU) N:o 651/2014 . Tämä sitoo erityisesti yritystueksi luettuja avustuksia myöntävien Business Finlandin, Suomen elokuvasäätiön sekä ELY-keskusten toimintaa. EU:n valtionapuviitekehyksen ja kotimaisen asetuksen perusteella yritystukia voidaan myöntää tutkimus ja kehittämistoimintaan, sillä rajauksella, että TKI-toiminta ei sisällä alan normaalia toimintaa, vaikka se yksittäiselle yritykselle olisi uutta. Tähän perustuu, että yksittäinen tuotanto tai teos ei ole itsessään ryhmäpoikkeusasetuk- sen tarkoittamaa TKI-toimintaa. Av-alalla tämä tarkoittaa, että tarinaa, käsikirjoitusta ja uuden teoksen tuotantoa ei pidetä TKI-toimintana. Sen sijaan monistettavan ja eri tuo- tannoissa käytettävän kehitysympäristön ja siihen liittyvien esim. mikromaksualusto- jen tms. kehittäminen voi olla tukikelpoista TKI-toimintaa. Audiovisuaalisissa ja muissa tuotannoissa tämä tarkoittaa käytännössä, että esimerkiksi studio- ja tuotantotekniikan 6 Selvitys julkisten rahoitusinstrumenttien toimivuudesta erityisesti monistettaviin sisäl- töihin perustuvaan liiketoimintaan keskittyvien yritysten rahoittamisessa, 4Front Oy 7 Vähämerkityksellinen (de minimis) tuki tarkoittaa, että tukea voidaan myöntää kansal- lisessa lainsäädännössä määritellyin ehdoin, kumulatiivisesti enintään 200 000 kolmen verovuoden aikana. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010688 https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32014R0651&from=HU 27 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:33 laitteiden, ohjelmistojen tai muiden useissa tuotannoissa käytettävien välineiden, proses- sien, palveluiden, jakelualustojen tms. kehittäminen osana jotakin tuotantoa voisi harkin- nan mukaan olla tukikelpoista TKI-toimintaa. Myös Suomen elokuvasäätiön myöntämä tuotantotuki ja Business Finlandin hallinnoima av-tuotantokannustin kuuluvat yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen piiriin. Sen 54 artiklassa määritellään ehdot, joiden puitteissa on mahdollista myöntää tukea audiovisuaalisille tuo- tannoille ilman tukiohjelmien etukäteishyväksyttämistä komissiolla. Ryhmäpoikkeus asetuksessa määritellään, että tukikelpoisen TKI-toiminnan lisäksi tukikelpoista on kulttuurituotteen määritelmän täyttävä av-tuotanto. Kunkin jäsenvaltion on luotava tehokkaat menettelyt kulttuurituotteen määrittelemiseksi. Tukikelpoisena av-kulttuuri- tuotteena pidettään valtion rahoituksesta elokuvakulttuurin edistämiseen annetun lain (1174/2018) 6 pykälän mukaan elokuvaa ja muuta kuvaohjelmaa, kun: 1. se muodostaa taiteellisen kokonaisuuden; 2. sen sisältö perustuu kulttuuriarvoihin, joiden alkuperä on kulttuuri- identiteetissä; ja 3. siihen sisältyy merkittävä luovien tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden panos ja kun heille maksettavien palkkojen ja palkkioiden osuus tuotantokustannuksista on merkittävä. Elokuvan lisäksi kuvaohjelmaksi voidaan katsoa esimerkiksi televisiosarja. Videopelit on nimenomaisesti rajattu tuen ulkopuolelle yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen johtolauseissa. Työryhmässä on herättänyt keskustelua erityisesti kulttuurituotteen määritelmä ja sii- hen liittyen erityisesti taiteellisen kokonaisuuden ja kulttuuriarvoihin perustuvan sisällön tulkinta. Nykyisen tulkinnan mukaan käsikirjoitettu viihdeohjelma tai dokumenttisarjaa lähellä oleva seurantareality eivät ole kulttuuria. Toimialan toimijoilla on eriäviä näkemyk- siä tästä tulkinnasta. Näiden osalta keskustelu jatkuu. EU-tasoisen ja kansallisen lainsäädännön lisäksi TEM-konsernin virastoja ja rahoitus- laitoksia sitoo sopimusohjaus ja tietyt yleisperiaatteet. Keskeinen perusperiaate on, että rahoitettavan liiketoiminnan tulee olla taloudellisesti kannattavaa ja tähdätä net- topositiiviseen (taloudelliseen, työllisyys-, tuottavuus-, ja muuhun yhteiskunnalliseen) vaikutukseen. Lisäksi lainsäädäntö erikseen säätelee esimerkiksi vaikeuksissa olevan yri- tyksen tunnusmerkkejä, jotka rajoittavat tukien myöntämistä.8 Käytännön rajoitteita 8 TEM, 2015. Vaikeuksissa olevan yrityksen tukemisen rajoitukset ja määritelmä EU:n val- tiontukisäännöissä, Työelämä- ja markkinaosasto, Muistio 4.11.2015 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20181174 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20181174 28 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:33 virastojen rahoitustoimintaan luovat kansalliset elinkeinopoliittiset valinnat ja painotuk- set, ja niihin perustuva sopimusohjaus ja hallintoneuvostojen toiminta, sekä rahoituksen myöntövaltuudet. Lainsäädäntökehys voi myös avata uusia mahdollisuuksia AV-tuotannon rahoituspohjan laajentamiselle. Tästä esimerkkinä AVMS-direktiivin 13 artiklan 2 pykälä, jonka mukaan jäsenmaat voivat velvoittaa lainkäyttövaltaansa kuuluvat mediapalvelujen tarjoajat osallis- tumaan eurooppalaisten teosten tuotannon rahoitukseen. Tämä velvoite voi koskea myös muihin jäsenvaltoihin sijoittautuneita mediapalvelujen tarjoajia, jos niiden kohdeyleisöt sijaitsevat kyseisen jäsenmaan alueella. Osallistuminen voidaan toteuttaa suorina investointeina audiovisuaalisiin sisältöihin, maksuvelvoitteena tai hybridimallina, jossa yhdistyvät suorat investoinnit sekä maksu- velvoite. OKM:n ja LVM:n työryhmä pohti raportissaan eri mallien toteuttamismahdolli- suuksia ja vaikutuksia. Taustaselvityksestä käy ilmi, että kaikilla toteuttamisvaihtoehdoilla voi olla sekä kotimaisen av-alan orgaanista kasvua edistäviä että sitä estäviä tai hidastavia vaikutuksia. Vaikutukset kohdistuvat eri tavoin eri toimijoihin ja voivat olla osin ennakoi mattomia. Suomessa ei ole vielä tehty päätöstä investointi- ja/tai maksuvelvoitteen käyttöönotosta. Artiklan tarkoituksena on parantaa kotimaisen av-tuotannon asemaa, mutta sen voimaan saattaminen voi mahdollisesti myös huonontaa av-markkinan tilannetta. Kun kansain- väliset sisältöjätit investoivat kotimaisiin tuotantoihin, nämä kilpailevat kotimaisten tv-toimijoiden kanssa sekä tekijöistä että katsojista. Jo nyt pula osaavista tekijöistä on Suo- men av-alalla näkyvä. Kilpailu kotimaisen sisällön markkinoilla kiristyisi entisestään. Maksu-vaihtoehdossa suoratoistopalveluntarjoajien tulisi maksaa veron kaltainen osuus liikevaihdostaan, joka kohdennettaisiin kotimaisiin av-tuotantoihin. Tähänkin vaihtoeh- toon sisältyy haasteita. Kaupalliset kotimaiset suoratoistopalvelun tarjoajat toimivat jo erittäin kilpaillulla markkinalla. Jos yritysten pitäisi maksaa veronkaltainen maksu lopputu- lemana voisi olla, että kotimaiset toimijat vetäytyisivät kokonaan markkinalta. Maksu-vaihtoehdossa haasteena on myös se, miten ja kenen toimesta kerätyt varat saa- daan jaettua oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti, suomalaista kulttuuria edistäen. Yleisesti järjestelmään liittyisi paljon avoimena olevia kysymyksiä. Esimerkiksi tuen ehtojen määri- telmien tulisi olla tarkkoja: minkälainen sisältö katsottaisiin kotimaiseksi av-tuotannoksi ja minkälaiset tahot voisivat hakea rahoitusta. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164587 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164586 29 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:33 Mikäli AVMS-direktiivin mahdollistama investointivelvoite esitettäisiin Suomessa käyttöön otettavaksi, tulisi saatavilla olla tarkempaa arviota mm. velvoitteen taloudellisista ja työlli- syysvaikutuksista. Tarkat tiedot esim. eri yhtiöiden investoinneista tuotantoihin ovat liike- salaisuuden piiriin kuuluvaa informaatiota, mutta jossain muodossa säännöllisesti tietoa olisi hyvä olla saatavilla faktapohjaisten päätösten tekemiseksi. Tavoite: Tutkitaan AVMS-direktiivin mukaisen investointielvoitteen toteuttamista Suomessa siten, ettei sillä ole negatiivisia vaikutuksia kotimaisen arvoverkon yritys- ten liiketoimintaan. Toimenpide 1: Seurataan direktiivin toimeenpanon kehitystä muissa maissa. AV-toimialan kaikki toimijat jatkavat yhteistyötä löytääkseen mallin jolla AVMS-di- rektiivin toimeenpano voidaan toteuttaa tavalla, jolla se toimii koko av-alan hyväksi markkinaehtoisessa toimintaympäristössä. Av-liiketoiminnan julkisten rahoitusinstrumenttien kehittäminen kasvua tukeviksi Työryhmän työtä on taustoittanut työ- ja elinkeinoministeriön tilaama selvitys julkisten rahoitusinstrumenttien toimivuudesta erityisesti monistettaviin sisältöihin perustuvaan liiketoimintaan keskittyvien yritysten rahoittamisessa. Selvityksessä tarkastellaan työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimivien organisaatioiden tarjoamia rahoituspalveluita (Business Finlandin, ELY-keskusten ja Finnveran rahoituspalvelut sekä julkiset pääoma sijoitukset). Selvitys toteutettiin lokakuun 2022 ja tammikuun 2023 välisenä aikana ja toteutuksesta vastasi 4FRONT Oy. Selvityksen keskeisinä johtopäätöksinä todetaan, että rahoitusinstrumentteja on tarjolla kattavasti, mutta instrumenttien yhteensovittamisessa on parannettavaa. Av-tuotantojen rahoitus muodostuu useista eri lähteistä ja kokonaisrahoituksen rakentaminen on haas- tavaa ja edellyttää vahvaa rahoitusosaamista sekä alan yritysten että rahoittajien keskuu- dessa. Rahoituksen tulee ensisijaisesti perustua markkinavetoiseen rahoitukseen, jota julkinen rahoitus voi soveltuvin osin täydentää. Alan toimijoilla sekä julkisilla rahoittajilla on hyvin vaihtelevasti tietoa ja osaamista toisen osapuolen tarjoamasta, toiminnan viite- kehyksestä, rajoituksista, ja kannusteista, ja siksi myös varsin erilaisia odotuksia rahoitus- palveluille ja yritysten hankkeille. Selvitys nostaa esiin perinteisten tukien lisäksi vaikuttavuussijoittamisen tai -investoimisen toimintamallit. Käytännössä vaikuttavuusinvestoimisen kattotermin alle lukeutuu useita erilaisia toimintamalleja. Yksi mahdollinen malli luoville aloille voisi olla Ilmastorahaston kaltainen vaikuttavuussijoittamisen malli, jossa rahoittaja olisi valmis kantamaan suurem- paa riskiä tai valmis tyytymään matalimpiin tuotto-odotuksiin, jos rahoitettava hanke edis- tää jotain yhteiskunnallista tavoitetta. 30 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:33 Toinen mahdollinen malli voisi olla ns. tulosperusteinen rahoitussopimus (usein tunnettu nimellä SIB, englannista social impact bond), jota on sovellettu Suomessa esimerkiksi työl- lisyyshankkeisiin. Tulosperusteinen rahoitussopimus on yleisnimi julkisten hankintojen toimintamallille, jossa vaihtelevin ehdoin hankitaan palveluja ja niistä maksetaan tuotta- jalle korvaus ennalta sovituin kriteerein määritellyn vaikuttavuuden mukaan. Tulosperus- teisten hankintojen malli voisi olla sovellettavissa esimerkiksi aikaisen vaiheen aihioiden kehittämiseen AV-alalla valtaosa rahoituksen tarpeesta koskee tuotantoa sekä siihen liittyviä operatiivi- sia kustannuksia. Kehittämismenot kohdistuvat uusien sisältöjen ja konseptien luomiseen. Varsinaista innovaatiotoimintaa on vähän. Alan erityispiirteenä voidaan nähdä, ettei tulok- sentekokyky korreloidu henkilöstömäärään, vaan monet jopa yhden henkilön yritykset voivat olla hyvin kannattavia. Tyypillistä alalle on myös tuotantojen kustannusten ja tuot- tojen allokoituminen eri vuosille sekä joillakin toimijoilla erilaisten tukien suuri merkitys tuotantojen rahoittamisessa. 9 TEM:n alaisista tuki-instrumenteista hyödynnetyimpiä ovat Business Finlandin av-tuotan- tokannustin ja Finnveran takaukset ja lainat. Tämän lisäksi Suomen Teollisuussijoitus (Tesi) on tehnyt kaksi rahastosijoitusta av-alan rahastoihin. Tärkeä panos kassavirran varmistami- seksi varsinkin konseptointivaiheessa tulee yrityksen omasta taseesta ja toisaalta pankkien lainoista ja siltarahoituksesta. Av-kannustin on kuitenkin luonut yrityksille merkittävän uuden kasvumahdollisuuden. Av-kannustimen avulla vauhditetaan audiovisuaalisen tuotannon vientituloja, ulkomai- sia palveluostoja, investointeja toimintaympäristön kehittämiseen, alan yritystoimin- nan kasvua, työllisyyttä, vientiä ja kansainvälistymistä. Samalla pyritään houkuttelemaan ulkomaisia tuotantoyhtiöitä toteuttamaan tuotantoja Suomessa ja edistämään kotimaisia kansainvälisesti rahoitettuja hankkeita. Kannustimen jatkuvuus ja rahoituksen ennakoita- vuus ovat tärkeitä kansainvälisten toimijoiden houkuttelemiselle Suomeen. Kannustin on osa av-tuotantojen rahoitusta, rahoitusprosessit ovat pitkiä ja monivuoti- sissa hankkeissa rahoitusvälineen on oltava luotettava. Kannustimen avulla av-palvelujen osaaminen kehittyy kansainväliselle tasolle ja mahdollistaa jatkossa suurempien palvelu ostojen tekemisen Suomesta sekä erityisesti laadukkaan kotimaisen av-osaamisen hyö- dyntämisen kaikilla toimialoilla erityisesti erilaisissa digitaalisissa ratkaisuissa. 9 Business Finland: https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiNjc4YzJkNzgtND- diZi00ZTM1LWEzMjItZjcwZTRmODUwY2ZkIiwidCI6IjdjOTRhMjQ4LWVjZjItNDFiNi05Yj- QyLTkyMzY1MTExNGIwNCIsImMiOjh9 https://www.businessfinland.fi/ajankohtaista/uutiset/2020/av-tuotantokannustin-edistaa-kasvua-ja-kansainvalistymista https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiNjc4YzJkNzgtNDdiZi00ZTM1LWEzMjItZjcwZTRmODUwY2ZkIiwidCI6IjdjOTRhMjQ4LWVjZjItNDFiNi05YjQyLTkyMzY1MTExNGIwNCIsImMiOjh9 https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiNjc4YzJkNzgtNDdiZi00ZTM1LWEzMjItZjcwZTRmODUwY2ZkIiwidCI6IjdjOTRhMjQ4LWVjZjItNDFiNi05YjQyLTkyMzY1MTExNGIwNCIsImMiOjh9 https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiNjc4YzJkNzgtNDdiZi00ZTM1LWEzMjItZjcwZTRmODUwY2ZkIiwidCI6IjdjOTRhMjQ4LWVjZjItNDFiNi05YjQyLTkyMzY1MTExNGIwNCIsImMiOjh9 31 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:33 Av-kannustimella rahoitetut kotimaiset tuotannot ovat tuoneet Suomeen vuonna 2022 ulkomaista rahoitusta n. 18 milj. euroa ja kansainväliset tuotannot yhteensä noin 40 milj. euroa eli yhteensä n. 58 milj. euroa. Av-kannustimeen käytettiin tänä aikana 20 milj. €. Vuo- desta 2017 myönnetty av-kannustin on kasvattanut vuosittain ulkomaisen rahoituksen houkuttelua Suomeen. Nyt jo yli puolet myöntövaltuudesta kohdistuu ulkomaisiin tuotan- toihin. Av-alan liikevaihto on kasvanut kannustimen myötä viidessä vuodessa 48 %. OKM selvitti elokuvatuotantoihin kohdistuvien julkisten tukien vaikutuksia vuonna 2018. Selvityksen mukaan tuotantotuki oli sen hetkisen suomalaisen elokuvatuotannon ja sii- hen perustuvan elokuva-alan liiketoiminnan elinehto. Tuki kattaa merkittävän osan eloku- vatuotantojen budjetista ja mahdollistaa kannattavan tuotannon toteuttamisen. Lisäksi se mahdollistaa muun markkinaehtoisen rahoituksen saamisen elokuville sekä edistää tuo- tantoyhtiöiden omia panostuksia ja riskinottokykyä tuotantoihin. Tuotantotuki on edistänyt ja ohjannut keskeisesti elokuva-alan ja laajemmin audiovisuaali sen alan kehitystä Suomessa. Ilman tuotantotukea suomalainen elokuvatuotanto olisi nykyistä selvästi vähäisempää ja jäljelle jäävien yhtiöiden toiminta painottuisi vahvem- min kansainvälisille markkinoille. Suomen elokuvasäätiön tukemien tuotantojen ulko- mailta keräämä rahoitus on viimeisten vuosien aikana ollut 10–15 miljoonaa euroa vuodessa. Vientituloista ei ole tarkkaa tilastoa, mutta nekin ovat nykyisin vuositasolla miljoonaluokassa Tavoite: Tuotantoyritysten käytössä on osuvia rahoitusinstrumentteja kasvun rahoittamiseen. Av-alan rahoitusympäristö on toimiva ja kotimainen julkinen rahoi- tus täydentää markkinaehtoista rahoitusta yhteiskunnan tavoitteiden mukaisesti. Vakiinnutetaan av-kannustin rahoitusvälineenä. Suomen elokuvasäätiön rahoitus nostetaan pohjoismaiselle tasolle, jolloin myös kotimaisen tv-draaman tuotannon rahoittaminen on mahdollista. Toimenpide 1: Vahvistetaan yksityisen ja julkisen sektorin rahoittajayhteistyötä Suomessa jatkuvan dialogin kautta. TEM-konsernin rahoituspalvelut toimivat yhdessä yksityisten rahoittajien, säätiöiden, rahastojen, AVEK:n, alueellisten kehi- tysyhtiöiden, yms. kanssa rahoituspalveluiden kehittämiseksi. Toteutetaan koh- dennettua viestintää rahoitus- sekä muista palveluista ja kehitetään asiantuntevaa neuvontaa. Vastuu: TEM, BF, Finnvera, ELY-keskukset ja OKM. Toimenpide 2: Tehostetaan Finnveran lainojen ja takausten hyödyntämistä. Rahoi- tuksen hyödyntämistä tehostetaan lisäämällä vuoropuhelua Finnveran ja alan toi- mijoiden kanssa. Vastuu: Yritykset, Finnvera, yhdessä alan toimijoiden (Apfi ry) ja verkostojen (esim. Creative Finland) kanssa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160932 32 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:33 Innovaatiotoiminta ja uudistuminen Av-tuotantojen prosessien teollistuminen, tuotantojen paremman hallinnan kautta saavu- tettu tuottavuuden kasvu sekä tiedon ja oikeuksien hallinnan yksinkertaistaminen lisää- vät mahdollisuuksia uusiin ansaintamalleihin. Kehitys on nopeaa kaikkien monistettavien sisältöjen digitaalisen jakelun alueella ja sillä on erityisesti vaikutusta raha- ja datavirto- jen reitteihin. Sosiaalinen media on kahmaissut ison osan mainostuloista, joilla toimialan kehitystä on perinteisesti rahoitettu. Tämä vauhdittaa tarvetta uudistumiseen erityisesti uudenlaisen rahoituspohjan luomiseksi. Aikaisempi sisältö- ja teoskeskeinen ajattelu on kasvanut datan myymisen painopisteen kasvettua liiketoimintalähtöiseksi toiminnaksi, jossa myös innovaatiotoiminnalla, kokei- luilla ja pilotoinneilla on keskeinen merkitys yrityksille. Pohja tällaiseen toimintaan on vielä ohut. Tyypillisesti käsikirjoituksen tai ohjelmaformaatin laatiminen on ollut tärkein yritys- ten liiketoimintaa kasvattava uusi tuote. Tällaisen toiminnan rahoittaminen innovaatio- toimintana on kuitenkin EU-lainsäädännön puitteissa mahdotonta, sillä kyseessä on osa yrityksen perustoimintaa. Toimialan kasvun kannalta on keskeistä tunnistaa ja käynnistää sellainen innovaatiotoiminta jolla yritysten liiketoiminta kasvaa. Uusien käsikirjoitusten ja ohjelmaformaattien luomiseen liittyvä kasvu on kuitenkin tär- keä tavoite koko av-alan ekosysteemin kannalta. Ohjelmaformaattien kehittämisen osia on aiemmin tuettu Business Finlandin käytössä olleella median innovaatiotuella, mutta sys- temaattisempi polku myös pilotointivaiheen toteuttamiseksi olisi tarpeen. Käsikirjoitusten luomiseen liittyvää toimintaa tulee kehittää niin että se luo vahvan pohjan uusille tuot- teille ja teoksille. Datatalouden elementit ja tekoälyteknologioiden kehittyminen ja yleistyminen jat- kavat liiketoimintamallien muokkaamista. Suurten aineistomäärien analyysi mahdollistaa kuluttajien käyttäytymisen (lähes) reaaliaikaisen seurannan ja moniulotteisen käyttäyty- misen mallintamisen ja segmentoinnin. Esimerkkejä tästä ovat esimerkiksi suoratoistopal- veluiden katselusuositukset. Dataa voi kuitenkin hyödyntää ainoastaan se taho, joka sen omistaa. Useimmissa tapauksissa tämä on jakelualusta, eikä sisällöntuottaja. Av-alan arvoverkon yritystoimintaan liittyy runsaasti erilaisia palveluita. Eri vai- heessa oikeuksien siirron elinkaarta voidaan käyttää erilaisia tuotantopalveluita sekä asiantuntijapalveluita esim. liiketoiminnan kehittämiseen sekä sopimusten laatimiseen ja valvontaan. Näihin kaikkiin liittyy erilaista teknologiaa, laitteita, ohjelmistoja, järjestelmiä ynnä muita, jotka mahdollistavat teoksen toteuttamisen ja erilaiset oheistuotannot. Monikanavaisuus/-mediaisuus, päätelaitteiden joustava käyttö, kokemuksen ja elämyk- sen jakaminen/jatkuvuus päätelaitteesta toiseen ja rinnakkaiset lisäarvosisällöt olivat ole- massa jo ennen pandemiaa, mutta ”metaverse-ajattelun” myötä ne luultavasti vahvistuvat 33 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:33 ja jatkavat kasvuaan. Sosiaalisen median ja viihteen rajat hämärtyvät entisestään. Uudistu- misen luomat muutokset aiheuttavat kaikille toimijoille näkökulmasta riippuen haasteita tai mahdollisuuksia, jotka liittyvät siihen, miten voidaan hallita nopeasti liikkuvan yleisön asiakaskokemusta ja lojaliteettia IP:lle ja brändeille yli alustojen ja luoda sisältöjen portfo- lio ja siihen liittyvät ansaintamallit. Tarvitaan dialogia rahoittajien ja alan yritysten välillä jäsentämään liiketoiminnan eri seg- menteissä tapahtuvaa TKI- ja liiketoimintaa, sekä jäsentämään molemminpuolisia odotuk- sia julkisille palveluille ja rahoitukselle. Tavoitteena on vahvistaa yhteisymmärrystä alan toimijoiden ja rahoittajien välillä sekä vahvistaa panostusta av-alan TKI-intensiteettiin. Tavoite: Liiketoimintaympäristö on av-alan arvoverkon kaikille toimijoille toimiva ja rohkaisee innovaatiotoimintaan, kasvuun ja kansainvälistymiseen. Av-alan infra- struktuuri on ajanmukainen ja hyödyntää digitalisaation tuomat mahdollisuudet. Toimenpide 1: Toimialan toimijat ja TEM/BF kuvaavat uusien arvoverkkojen ja ansaintamallien toimintaa ja muutoksia. Kehitetään toimivia arviointimenetelmiä ja mittareita muutosten tunnistamiseen. Tunnistetaan erilaisten julkisten palveluiden vaikutusmahdollisuuksia ja tehdään ehdotuksia niiden kehittämisestä. Vastuu: Toi- mialan toimijat, TEM, Business Finland, OKM ja Suomen elokuvasäätiö Toimenpide 2: Selkeytetään TKI-toiminnan määrittelyä luovilla aloilla yhdessä mui- den lisensioitavien sisältöjen toimijoiden kanssa. Vastuullisuus B. Suomi on maailman vastuullisin av-tuotantomaa Vastuullinen liiketoiminta tarkoittaa sitä, että yritys huomioi toimintansa sosiaaliset, eko- logiset ja taloudelliset vaikutukset. Vastuullisesta liiketoiminnasta puhutaan myös termillä yritysvastuu. Vastuullista liiketoimintaa harjoittava yritys toimii mahdollisimman kestävällä tavalla ja kannattavan liiketoiminnan lisäksi huomioi yrityksen sidosryhmien edut. Yritysvastuu vaa- tii suunnitelmallisuutta, toimintasuunnitelmien kirjaamista ja jalkauttamista henkilöstölle sekä vastuullisuuden toteutumisen mittaamista. Muutos ei tapahdu nopeasti. Vaikka yri- tysvastuun kehittäminen voi vaikuttaa lyhyen aikavälin taloudellisiin hyötyihin negatiivi- sesti, vastuullisuus tuo useimmiten yritykselle tulosta pitkällä tähtäimellä. Parhaimmillaan vastuullinen liiketoiminta voi olla yritykselle tärkeä kilpailuetu. Vastuullinen yritystoiminta edellyttää vastuullisuuden johtamista yrityksissä. 34 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:33 Tavoite: Kaikki av-alalla toimivat vastuullisesti yhdessä määriteltyjen tavoitteiden ja pelisääntöjen mukaisesti. Tulevaisuudessa yritykset raportoivat vuosittain yhteis- kuntavastuun toteutumisesta. Raportointiin on olemassa useita erilaisia mittareita ja indikaattoreita. Keskeistä on sen osoittaminen, että yritykset toteuttavat toimin- nassaan vastuullisuuden periaatteita. Indikaattoreita seurataan ja niiden muutoksiin reagoidaan. Toimenpiteet: Yritysvastuun toteutumisen seuraamiseksi av-alalla toimivat tahot kehittävät indikaattoreita ja seurantamenetelmiä yhteiskuntavastuun toteutumi- sen ohjaamiseksi. Seurannan tulokset ovat julkisia ja niistä keskustellaan. Vastuu: Av-sisältöjen tuotannon ja jakelun toimijat, Business Finland, TEM, Suomen elokuva- säätiö ja OKM. Ekologinen yhteiskuntavastuu on yritystoiminnan ympäristövaikutusten minimoimista. Sitä voi toteuttaa esimerkiksi suosimalla ympäristöystävällisiä toimintatapoja ja materiaa- leja tai kehittämällä ympäristöystävällisiä tuotantoprosesseja. Suomessa on otettu käyttöön kansainvälinen, elokuville ja tv-ohjelmille suunnattu ympä- ristöjärjestelmä, jonka avulla kotimaiset tuotantoyhtiöt voivat seurata tuotantojensa ekologisuutta. Ympäristöjärjestelmän kautta tuotantoyhtiöt saavat käyttöönsä hiilijalanjäl- kilaskurin sekä mahdollisuuden tavoitella tuotannolle ympäristösertifiointia. Ympäristöjär- jestelmä on osa kotimaisen av-alan kestävän kehityksen strategiaa. Av-tuottajien edunvalvontajärjestö Audiovisual Producers Finland APFI ry on aloittanut vuonna 2021 hankkeen, jossa selvitetään kotimaisen av-alan ympäristövaikutuksia. Suo- messa ei ole aiemmin kerätty tietoa toimialan tai tuotantojen päästöistä. Suunnitelma alan negatiivisten ympäristövaikutusten pienentämiseksi tarvitsee nykytilanteen kartoitusta. Vuonna 2022 Suomessa otettiin käyttöön kansainvälinen av-tuotannoille suunnattu albert-ympäristöjärjestelmä, jonka avulla kotimaiset tuotantoyhtiöt voivat muun muassa laskea tuotantojensa päästöjä sekä tavoitella ympäristötekojen kautta myös sertifikaattia. Hankkeessa ovat mukana elokuva- ja tv-alan keskeisimmät sidosryhmät. APFI:n rooli on olla hankkeen vetäjä aina koulutuksesta tilastointiin ja kansainväliseen yhteistyöhön asti. Ensimmäiset kansalliset, vuotta 2022 koskevat tilastot kotimaisista tuotannoista julkais- tiin huhtikuussa 2023. Seuraavat vuositilastot julkaistaan alkuvuodesta 2024 vuoden 2023 tuotannoista. Nykyinen sopimus Albert -sertifikaatin kanssa on voimassa 06/2024 asti. Ennen yhteistyökauden loppua APFI tulee tekemään analyysin siitä, kuinka nykyinen alan yhteistyömalli on toiminut. Samalla arvioidaan sitä mikä olisi hyvä malli jatkoon, sekä mikä on toimialan ja tuotantojen ekologisuuden tilanne ja minkä tulisi muuttua ekologisen vas- tuullisuuden nimissä. Tilannetta tullaan tarkastelemaan kansainvälisestä näkökulmasta, http://www.wearealbert.org/ http://www.wearealbert.org/ https://apfi.fi/kestavan-kehityksen-strategia/ https://apfi.fi/kestavan-kehityksen-strategia/ 35 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:33 sillä nykyinen Suomen malli on pelkästään jo Euroopan tasolla hyvin ainutlaatuinen. Koko toimialan tapa tehdä yhteistyötä on herättänyt kiinnostusta myös Suomen rajojen ulkopuolella. Tavoite: Kaikissa Suomessa tuotetuissa av-sisällöissä on käytössä hiilijalanjälkilas- kuri ja tuotannot voivat saada ympäristösertifioinnin. Toimialan koko arvoverkon yritysten tavoitteena on olla hiilineutraaleja vuoteen 2030 mennessä. Kehitystä seu- rataan ja siitä raportoidaan. Toimenpiteet: Filmikamari ry, Suomen elokuvasäätiö ja Apfi ry keräävät tietoa hiili- neutraaliuden kehityksestä. Sosiaalinen yhteiskuntavastuu liittyy ihmisten hyvinvointiin ja osaamisen kehittämi- seen. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen on sosiaalisen vastuun perusta. Sosiaalista vas- tuuta koskeva sääntely, esimerkiksi työelämän lainsäädäntö, ohjaa yritysten toimintaa. Yrityksen sosiaaliseen vastuuseen luetaan myös yrityksen vastuu omasta henkilöstöstään, kuten henkilöstön työterveydestä ja -turvallisuudesta, kouluttamisesta ja tasa-arvosta miesten ja naisten välillä. Toimitusketjujen laajentuessa on yhä tärkeämpää huomioida myös välillinen vastuu esimerkiksi toimittajaketjujen työoloista, ihmisoikeuksista, yhdis- tymisvapaudesta ja esimerkiksi lapsityön ja pakkotyön käytöstä. Samalla tavoin yrityksen yhteiskuntavastuun toteuttaminen kattaa myös kotimaiset hankintaketjut. 36 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:33 Sosiaalisen ja kulttuurillisen kestävyyden osalta kestävän kehityksen strategia tavoittelee mm. tasa-arvoa, hyvinvointia sekä luovuuden ja kulttuurisen moninaisuuden huomiointia. Tarkoitus on muuttaa av-alan toiminnan rakenteita ja haastaa alalla toimivia tahoja pohti- maan omia toimintatapojaan sekä näkemyksiään alan sosiaalisesta vastuusta nyt ja tule- vaisuudessa. Strategian toteutuksessa painotetaan mm. esihenkilötyötä, voimavarojen ja kuormittavuuden säätelyä työssä sekä tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen ja antirasismiin liittyviä aiheita. Käynnissä on myös muita hankkeita jotka tähtäävät sosiaalisen kestävyy- den toteuttamiseen. Moninaisuuden edistäminen osana sosiaalisesti kestävää audiovisuaalista tuotantoa tar- koittaa erilaisten näkökulmien ja kokemusten huomioimista tuotannoissa. Se ilmenee esimerkiksi erilaisia taustoja omaavien henkilöiden alalle työllistymisen edistämisenä verkostoitumis- ja rekrytointikäytäntöjen avulla, erilaisiin kulttuureihin ja identiteettei- hin liittyvien aiheiden käsittelynä ja monimuotoisuuden heijastamisena tuotantojen henkilöhahmoissa. Yhdenvertaisuutta ja sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään lisäämällä yritysten tietoi- suutta yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon merkityksestä toimivalle tuotantokulttuurille mm. koulutuksen ja työpajojen muodossa sekä tarjoamalla käytännön työkaluja moninaisuu- den edistämiseen sekä syrjinnän tunnistamiseen ja ehkäisemiseen av-tuotannoissa. Suomen elokuvasäätiö, Yleisradio, ja AVEK ovat rakentaneet WIFT – Women in Film & Tele- vision Finlandin johdolla av-tuotantojen käyttöön ilmaisen vastuullisuustyökalun, jonka avulla tuotantoyhtiöt voivat rakentaa hankkeelleen vastuullisuussuunnitelman ennen tuo- tantovaiheen aloitusta. Työkalu ohjaa yritystä huomioimaan ja suunnittelemaan niitä toi- menpiteitä, joilla kyseisessä tuotannossa voidaan edistää sosiaalisen kestävyyden kannalta olennaisia asioita kuten yhdenvertaisuutta ja sukupuolten välisen tasa-arvoa, työryhmän jäsenten moninaisuutta, henkilöhahmojen kulttuuri-identiteettien asiallista käsittelyä sekä työpaikka häirinnän ehkäisyä. Työkalu on tarkoitus ottaa käyttöön osana kaikkien julkisten toimijoiden rahoitus- ja hakuprosesseja syksyn 2023 aikana. https://apfi.fi/kestavan-kehityksen-strategia/ 37 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:33 APFI ry:n on tarkoitus käynnistää vuonna 2023 sosiaalisen kestävän kehityksen hanke, jonka puitteissa on tarkoitus mm. selvittää työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tilan- netta yrityksissä ja tarjota koulutusta esihenkilötyöhön, johtamiseen, monimuotoisuu- teen ja häirinnän ehkäisyyn liittyen, toteuttaa digitaalinen työkalu sekä tuottaa ja päivittää oppaita sekä parantaa alan rekrytointikulttuuria. Tavoite: Kaikissa Suomessa tuotetuissa av-sisällöissä huomioidaan kestävän kehi- tyksen strategian sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden tavoitteet. Toimenpide: Suomen elokuvasäätiö ja Apfi ry keräävät tietoa siitä miten sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden tavoitteet toteutuvat. Taloudellinen yhteiskuntavastuu on yritysten toiminnan liiketaloudellisesta kestä- vyydestä huolehtimista. Siihen sisältyvät voiton tuottaminen ja verojen maksaminen asianmukaisesti. Kilpailupolitiikan tavoitteena on luoda ja ylläpitää sellainen toimintaympäristö, jossa yri- tyksillä on tasapuoliset toimintaedellytykset ja mahdollisuus menestyä osaamisen avulla. Kilpailulain ja -politiikan keskeinen tavoite on turvata terve ja toimiva taloudellinen kilpailu. Toimivaan taloudelliseen kilpailuun kuuluu yritysten mahdollisuus päästä markkinoille ja oikeus päättää toimintatavoistaan ja kilpailukeinoistaan. Tavoitteena on, että toimiva kilpailu koituu viime kädessä asiakkaiden ja kuluttajien eduksi esimerkiksi laajempina valinnanmahdollisuuksina ja alhaisempina hintoina. Asianmukaisella ja ajantasaisella kil- pailulailla ja sen tehokkaalla toimeenpanolla voidaan turvata markkinoiden toimivuutta. Yritysten taloudellinen yhteiskuntavastuu voi toteuta vain toimivassa markkinassa. Kil- pailupolitiikan taloudellinen vaikuttavuus ei ole pelkästään suoraan rahassa mitatta- vaa vaikuttavuutta, vaan se luo perustan toimiville markkinoille. Toimivat markkinat ovat talouden tuottavuuden ja kehityksen kannalta avainasemassa ja ne kannustavat yrityksiä kehittämään toimintaansa ja luomaan uusia liiketoimintaratkaisuja. Tällä on kytkentä Suo- men kansainvälisen kilpailukyvyn edistämiseen. Tavoite: Liiketoimintaympäristö av-alan arvoverkon kaikille toimijoille on toimiva ja kannattava sekä rohkaisee kasvuun ja kansainvälistymiseen. Kaikissa Suomessa tuo- tetuissa av-sisällöissä huomioidaan taloudellisen kestävyyden tavoitteet. Toimenpide: Av-alan koko arvoverkon toimijoiden kesken jatketaan aktiivista dia- logia ja tavoitteiden asetantaa toimivan markkinan ylläpitämiseksi. Dialogille asete- taan tavoitteet ja niiden toteutumista seurataan. 38 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:33 C. Uusiin osaamistarpeisiin vastaaminen on yritysten kasvun edellytys – haasteena mm. Liiketoimintaosaamisen puutteet Viimeisten vuosien aikana kotimainen av-tuotanto on saavuttanut merkittävää menestystä sekä koti- että ulkomaisilla markkinoilla. Kotimaiset sisällöt ovat saaneet kattavasti kan- sainvälistä rahoitusta ja ulkomaisille toimijoille tarjottavien tuotantopalvelujen kysyntä on kasvanut. Näiden muutosten myötä osaamisvaatimukset ovat lisääntyneet, mutta alalla työskentelevien ja sille pyrkivien koulutus ei ole päivittynyt samassa tahdissa työelämän tarpeiden kanssa. Monilla osaamisaloilla kasvaneesta kysynnästä johtuva osaajapula on jo suuri. Ammattipätevyydelle ei ole tähän mennessä Suomessa tarvittu erillistä, tarkempaa mää- rittelyä kuin koulutuksen ja/tai kokemuksen myötä osoitettu kelpoisuus. Kansainvälis- tymisen myötä on yhä tarpeellisempaa yhteisesti määritellä millaisia taitoja, valmiuksia ja kompetenssia kussakin työtehtävässä vaaditaan. Tarvitaan myös koulutuksen uudel- leen suuntaamista mm. digitaalisen jakeluympäristön haltuun ottamiseksi ja kansainväli- sen liiketoimintanäkökulman vahvistamiseksi yrityksissä. Keskeisiä puutteita on prosessien johtamisen osaamisessa, yrityksen tuotannon organisoimisessa tuottavaksi sekä IP:n omis- tamisen arvoverkon hallinnassa. Koulutuksen kehittämiseksi tarvitaan yhteinen näkemys ja ymmärrys siitä, millaiset osaa- misvaatimukset kussakin ammatissa tulisi olla, mitä eri ammattinimikkeet pitävät sisällään erilaisissa ja erikokoisissa tuotannoissa ja miten ne vertautuvat kansainvälisiin ammat- tinimikkeisiin. Eri ammattien osaamisvaatimuksien päivittäminen pitää myös siirtää opintosuunnitelmiin ja tutkintoperusteisiin. Osaamisen määrittelyn tulee ulottua vasta- alkajista alalla jo pidempään työskennelleihin sekä alaa kouluttaviin tahoihin. Siten myös alan koulutuksen kehittämisen osa-alueet voitaisiin tunnistaa paremmin. Kasvavat yritykset asettuvat sinne missä osaajat ovat. Yritysten kasvua edistää malli jossa osaamista syntyy nopeasti. Nopean muutoksen painopisteen ei siis pitäisi olla tutkinto- tavoitteisessa koulutuksessa vaan panostamisessa erikoisosaamisen vahvistamiseen ja nopeisiin toimenpiteisiin uusien osaamisien synnyttämiseksi. Tämä on iso haaste lyhyiden työsuhteiden toimialalla jossa työnantajat eivät suoraan vastaa työntekijöiden osaamisen tasosta. Osaamisia voidaan vahvistaa myös työperäisen maahanmuuton kautta. Yksi huip- puosaaja voi kouluttaa työn ohessa muutamalle suomalaiselle oman erityisalansa. Av-ala tarvitsee sekä olemassa olevan osaamisen vahvistamista, että uudenlaista luo- vaa, tuotannollista ja teknistä osaamista. Vahva liiketoiminnan ja kansainvälistymisen osaaminen, samoin toimivat kansainväliset verkostot ovat tärkeitä, jotta yritykset voi- vat ottaa paikkansa uudessa globaalissa toimintaympäristössä. Kansainvälisillä kentillä tuotantoyhtiöiden ja tuotantomaiden välinen kilpailu käydään jatkossa ennen kaikkea 39 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:33 huippuammattilaisilla. Turvataksemme kotimaisen kilpailukyvyn kansainvälisillä markki- noilla kaikkien av-alan toimijoiden tulisi tunnistaa ne osaamisresursseihin liittyvät tarpeet jotka tällä hetkellä ovat kasvun esteenä. Yrityksille suunnatut kasvun ja kansainvälistymisen edistämisen palvelut kehitetään tun- nistettujen muutospolkujen ja uudistumisen tueksi. Yrityksille tarjotaan mahdollisuuksia kehittää liiketoimintaosaamistaan ja liiketoimintaansa kansainväliselle tasolle. Liiketoimin- taosaamisen näyttöä voidaan myös käyttää osana rahoituskelpoisuuden arviointia myös julkisen rahoituksen osalta. Tavoite: Av-alan toimijoiden keskuudessa on ajantasainen tieto toimialan osaamis- tarpeista. Yhteistyö työnantajien ja oppilaitosten välillä varmistaa opetuksen sisäl- töjen kehittymisen kansainvälistyvän työelämän tarpeita vastaavaksi. Osaamisten kehittäminen kattaa kaikki osaamistarpeet perusosaamisesta vaativaan erikoisosaa- miseen ja ammatilliseen kehittymiseen.  Toimenpide 1: Ohjataan oppilaitoksia käynnistämään liiketoimintaosaamisen täy- dennyskoulutusta av-alan toimintaympäristöön. Vastuu: Apfi ry, muut toimialatoi- mijat, OKM, TEM Toimenpide 2: Luodaan toimintamalli paremman yhteyden luomiseksi työelä- män ja oppilaitosten välille koulutuksen osuvuuden parantamiseksi. Määritellään yhdessä keskeiset osaamistarpeet, sovitaan oppilaitosten ja työelämän välillä kou- lutustavoista ja työnjaosta sekä tehdään ehdotuksia olemassa olevien koulutus- resurssien kohdentamisesta niihin. Vastuu: koulutuksen tarjoajat, Apfi ry, muut toimialatoimijat, OKM, TEM Toimenpide 3: Otetaan käyttöön kaikki käytettävissä olevat koulutusmuodot ja niihin tarkoitetut rahoitusmallit sekä kansainvälisen osaajavaihdon tuomat mah- dollisuudet. Toimialan toimijat ja oppilaitokset kehittävät oppimisympäristöjä ja koulutussisältöjä yhdessä. Vastuu: Yritykset, Apfi ry, muut toimialatoimijat, TEM, OKM  4.2 Ehdotus toimintamallista jatkuvan dialogin käymiseksi julkisen sektorin ja yritysten välillä Raha ja lainsäädäntö eivät yksin riitä ratkaisemaan yritysten uudistumisen haastetta. Tar- vitaan rohkeita yksilöitä ja organisaatioita tekemään aloitteita ja yhdistämään voimava- rat uudistusten muotoiluun. Uudistumisessa syntyy uusia toimintamalleja ja verkostoja. 40 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:33 Tämä vaatii siilojen purkamista, yhteistä arvopohjaa ja ymmärrystä tulevaisuuden muutos- tarpeista sekä yritysten laajapohjaista osallistumista uudistusten toimeenpanossa. Muutos syntyy pienistä askeleista. Kasvusopimuksessa käynnistetään prosessi, joka tukee yritysten uusiutumista moni- mutkaisessa toimintaympäristössä. Samalla julkisen sektorin toimintatavat uudistu- vat yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Iteratiivinen prosessi ylläpitää jatkuvaa dialogia ja kokonaiskuvan päivitystä. Dialogi on tapa tarkastella ja kehittää yritysten toimintaa ja toi- mintaympäristöä nykyistä kokonaisvaltaisemmin, hallinnonalarajat ylittäen sekä osallis- tamalla eri puolella Suomea toimivat yritykset ja yritystoiminnan kehittäjät. Pysyminen kehityksen mukana edellyttää, että ruohonjuuritason tarpeet välittyvät politiikan valmiste- luun ja päätöksentekoon reaaliaikaisesti. Tässä muistiossa on sovittu yhdessä toimialan edustajien ja julkisen sektorin toimijoiden kesken tavoitteista ja toimenpiteistä, joiden avulla av-alan koko ekosysteemin liiketoi- mintaa voidaan kasvattaa kestävästi ja sen merkitystä Suomen taloudelle lisätä. Samalla yritykset voivat tehdä kannattavaa liiketoimintaa ja tarjota työntekijöilleen hyvän työym- päristön. Keskeiset tavoitteet ovat: 1. Suomen av-ala on globaalin murroksen voittaja 2. Suomessa on toimiva av-alan markkina 3. Sääntely ohjaa kestävään kasvuun 4. Rahoitusmahdollisuudet ja rahoittajayhteistyö on toimivaa, av-kannustin on vakiinnutettu 5. Innovaatiotoiminta kasvaa, toimialan kehitystä seurataan 6. Yritykset toimivat vastuullisesti 7. Osaamiset vastaavat yritysten tarpeita, oppilaitokset tekevät yhteistyötä yritysten kanssa Edellä luetelluista tavoitteista suurin osa edellyttää aktiivisempaa yhteistyötä eri toimijoi- den välillä. Muutosta ja sen vaikutuksia yritysten toimintaan on seurattava jatkuvasti. On kerättävä tietoa, analysoitava sitä ja asetettava muutokselle tavoitteita ja sovittava työn- jaosta. Useimmat keskeiset tavoitteet saavutetaan asteittaisen muutoksen kautta. Jatkossa muistioon päivitetään uusia tavoitteita ja toimenpiteitä. Yhteistä dialogia ja pienten askelten kautta tapahtuvaa muutosta ohjaamaan perustetaan neuvottelukunta, jossa on laajasti edustettuna koko av-alan arvoverkon liiketoimintaa edustavat tahot sekä ne keskeiset julkiset toimijat jotka toimeenpanevat liiketoiminnan tai toimintaympäristön kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä tässä kentässä. 41 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:33 Neuvottelukunnan työtä koordinoi sihteeristö eli toimialan kasvusopimus -ehdotuksessa kuvattu tilannehuone, joka muodostaa samalla sihteeristön. Tilannehuoneessa kerätään tietoa, analysoidaan sitä ja julkaistaan toimialan käyttöön. Tilannehuone jalkauttaa neu- vottelukunnan näkemyksiä eri osapuolille. Tilannehuoneen toiminnasta vastaa toimiala yhdessä julkisten toimijoiden kanssa. Tilannehuone on kiinteää yhteistyötä keskeisten toi- mijoiden kesken. Toimijat rahoittavat itse osallistumisensa tilannehuoneen työhön. Kestävä kasvu on yritysten sopeutumista vallitseviin ja tuleviin olosuhteisiin. Yritysten ja julkisten toimijoiden on työskenneltävä yhdessä kohti yhteisiä tavoitteita ja sitoudut- tava yhdessä investoimaan kestävään kasvuun. Alaan tai ilmiöön liittyvän liiketoiminnan laajuus, tulevaisuuden suunta ja kasvun edellyttävät toimet ja resurssitarpeet työstetään yhdessä ja ymmärretään samalla tavalla Tavoite: Av-alan ekosysteemissä käydään jatkuvaa dialogia ja yhdessä sovittu toi- mintamalli sen toteuttamiseksi toimii tehokkaasti. Yhdessä päätetyt toimenpiteet jalkautuvat hyvin. Aktiivinen vuorovaikutus muiden luovien alojen kanssa toimii. Toimenpide 1: Perustetaan julkisen ja yksityissektorin yhdistävä laaja av-alan neu- vottelukunta, jolla on tilannehuone/sihteeristö. Tilannehuone vastaa neuvottelu- kunnan työn koordinoinnista ja toimenpiteiden ohjaamisesta toteuttajille. Siinä on edustettuna sekä julkisia että yksityisiä toimijoita, myös ulkomaan verkostoja edus- tava UM. Neuvottelukunta edustaa laajasti koko ekosysteemiä. Vastuu: TEM, OKM, LVM, toimialan toimijat Toimenpide 2: Neuvottelukunnassa: y Sovitaan työnjaosta jatkuvan ja läpinäkyvän tilannekuvan seuraamiseksi. Yhdessä sovituilla mittareilla mitataan tehtyjen toimien vaikutusta ja merkitystä. y Jatkuvassa dialogissa sovitaan tarpeen mukaan toimista, joiden avulla yrityksiä voidaan tukea ketterästi sopeutumaan muutoksiin. Kasvua edistäviä palveluita voidaan muotoilla yhdessä yrityskentän kanssa. Resurssit kohdennetaan yhteisten tavoitteiden mukaisesti. y Osaamisten varmistamiseksi ja koulutuksen kehittämiseksi tarvitaan yhteinen näkemys ja ymmärrys siitä, millaisia tarpeita yrityksillä on. Ylläpidetään yhteistyötä oppilaitosten kanssa toimialan osaamistarpeiden välittämiseksi eri tasoisille koulutusorganisaatioille. y Asioita käsitellään ja edistetään erilaisten teemojen, kuten osaamiset, rahoitus tai vastuullisuus kautta. Työtä varten voidaan perustaa alatyöryhmiä. 42 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:33 5 AV-kasvusopimus – Työn kulku Av-alan toimintaympäristö on muuttunut merkittävällä tavalla maailmanlaajuisesti. Uusi ympäristö vaatii uusia keinoja selviämiseen ja kasvuun. Muutos av-sisältöjen tuotannossa ja kulutuksessa on ollut nopeaa ja tulevaisuudessa menestyminen edellyttää, että vanhan toimintakulttuurin on myös muututtava nopeasti. Kotimainen audiovisuaalinen ala kasvaa ja kehittyy liiketoimintaympäristön muuttuessa. Alan arvoverkot ovat isossa murroksessa. Alaan liittyvän kasvupotentiaalin vuoksi opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö ovat tiivistäneet yhteistyötään ja pyr- kivät tukemaan av-alan yritysten kasvua luomalla alalle kasvusopimuksen. Kasvusopimus on uudenlainen dialogi- ja yhteistyömalli julkisen sektorin ja elinkeino- elämän välillä, jossa otetaan huomioon kokonaisvaltaisesti koko toimialan arvoverkko. Kasvusopimus on myös konkreettinen toimintasuunnitelma, jossa julkinen sektori ja arvo- verkkojen eri toimijat määrittelevät yhdessä alan tulevaisuuden kasvu- ja kehitystavoitteet sekä tulevaisuuden parhaat liiketoimintamahdollisuudet. Kasvusopimuksen tavoitteena on tunnistaa ja sopia käytännön toimet alan yritysten kehittymiseen, kasvuun ja kansain- välistymiseen sekä julkisten että yritysten oman toiminnan avulla. 5.1 Taustatyö Kasvusopimuksen taustalla Rinteen / Marinin hallituksen hallitusohjelmaan kirjattu tavoite kehittää luovaa taloutta. Tiekartta-työskentelyä pilotoidaan tässä työkaluksi tulevaisuuden arvoverkostojen murroksen kehittämistarpeita varten. Vuonna 2019–2020 toteutettu kasvuportfolioprosessi tunnisti laajan asiantuntijatyön avulla Suomen kasvun mahdollisuudet sekä arvioi niiden kansainvälisen menestyksen mahdollisuuksia. Yksi keskeinen menestystekijä Suomelle on digi- ja datatalouden synnyt- tämät uudet arvoverkot ja niissä olevat ansaintamahdollisuudet. Av-ala on keskeinen ajuri datataloudessa ja myös alustatalouden kehittymisessä. Luovan talouden tiekartta valmistui vuonna 2020. Sen tekemiseen osallistui laajasti eri luo- vien alojen toimijoita. Luovan talouden tiekartan teemat käsittelivät mm. osaamis- ja kou- lutustarpeita, yritysten tarvitsemia palveluita, kasvun ja kansainvälistymisen verkostoja https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162474/TEM_2020_48.pdf?sequence=1&isAllowed=y 43 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:33 sekä vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista. Tiekarttaprosessista vastasi työ- ja elinkein- oministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Nämä jatkoivat yhdessä alan toimijoiden kanssa kasvusopimusprosessia. Toteutuksen koordinoinnista vastasi Business Finland ja sen työtä ohjasi OKM:n sekä TEM:n yhdessä nimeämä ohjausryhmä. 5.2 Kotimaan ekosysteemiä koskevat julkaisut, tutkimukset ja kartoitukset Creative Business Finland teetti audiovisuaalisen alan tiekartan, joka valmistui huhtikuussa 2021. Av-alan tiekartan laatimista johti saksalainen Peacefulfish-konsulttiyhtiö ja kart- taan koottiin kansainvälisten toimijoiden näkemys siitä, miten suomalainen av-sisältö voisi menestyä maailmalla. Laajoissa haastatteluissa ja työpajoissa nousi esille keskeisiä tee- moja, jotka ovat nyt mukana myös tässä kasvusopimusehdotuksessa. Keskeisiä teemoja ovat siilojen purkaminen ja eri toimijoiden tavoitteellinen yhteistyö, liiketoimintaosaamisen parantaminen, tekijänoikeuksien tehokkaampi synnyttäminen ja hyödyntäminen, rahoitusinstrumenttien uudistaminen, 360-sisältöjen kehittäminen ja brandien laajentaminen useisiin eri tuotteisiin ja jakeluväyliin. Av-tiekartassa on seitsemän sivun lista alan kasvumahdollisuuksista sekä selkeitä toimenpidesuosituksia, jotka ovat toi- mineet pohjana, kun kasvusopimuksen rakennetta ja teemoja on suunniteltu. Syksyllä 2021 valtiosihteeri Jukka Ihanuksen johtamien pyöreän pöydän keskustelujen aikana käsiteltiin luovien alojen keskeisiä haasteita liiketoiminnan kasvun näkökulmasta. Keskusteluissa keskityttiin luovien alojen monistettavien sisältöjen liiketoiminnan aluee- seen, joka kattaa sekä OKM:n kanssa yhteisen luovien alojen kentän, että näiden yritysten liiketoimintaan liittyvän laajemman liiketoimintaekosysteemin. Toimenpide-ehdotuksissa nousi esiin mm. seuraavia asioita: Ekosysteemien ja verkosto- jen sekä arvoverkkomuutosten tunnistaminen on keskeistä yritysten liiketoiminnan kehit- tämiselle. Julkinen sektori tarvitsee toimivia arviointimenetelmiä ja mittareita muutosten tunnistamiseen. Uusiin osaamistarpeisiin vastaaminen on yritysten kasvun edellytys. Yri- tyksille suunnatut rahoitus- ja kehittämispalvelut sekä kasvun ja kansainvälistymisen edis- täminen on sovitettava tunnistettujen muutospolkujen ja uudistumisen tueksi. VTT