Valvontaohje fluorattuja kasvihuonekaasuja, otsonikerrosta heikentäviä aineita ja vaihtoehtoisia kylmäaineita valvoville viranomaisille 3. päivitetty painos Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 Valvontaohje fluorattuja kasvihuonekaasuja, otsonikerrosta heikentäviä aineita ja vaihtoehtoisia kylmäaineita valvoville viranomaisille 3. päivitetty painos Nufar Finel ja Annika Johansson (Suomen ympäristökeskus) Ympäristöministeriö Helsinki 2025 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 Ympäristöministeriö CC BY-SA 4.0 ISBN pdf: 978-952-361-730-8 ISSN pdf: 2490-1024 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2025 Julkaisujen jakelu Distribution av publikationer Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto Publikations- arkivet Valto julkaisut.valtioneuvosto.fi https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ Kuvailulehti 19.11.2025 Valvontaohje fluorattuja kasvihuonekaasuja, otsonikerrosta heikentäviä aineita ja vaihtoehtoisia kylmäaineita valvoville viranomaisille 3. päivitetty painos Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 Teema Ympäristön suojelu Julkaisija Ympäristöministeriö Tekijä/t Nufar Finel, Annika Johansson Kieli suomi Sivumäärä 61 Tiivistelmä EU:n F-kaasuasetuksen (2024/573/EU) ja otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevan asetuksen (2024/590/EU) uudistuttua vuonna 2024, Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2012 julkaiseman ohjeen päivittäminen tuli ajankohtaiseksi. Tämän ohjeen tarkoituksena on tukea valvontatyötä tarjoamalla ohjeita viranomaisvalvontaan ja lisätä tietoa lainsäädännön tuomista vaatimuksista koko toimialalle. Ohje sopii kaikille valvontaviranomaisille, kylmäalalla toimiville yrityksille ja kylmälaitteiden tai muiden F-kaasuja sisältävien tuotteiden omistajille. Ohjeessa esitetyt tulkinnat ja suositukset ovat luonteeltaan ohjeellisia, eikä niillä ole oikeudellista sitovuutta. F-kaasuja ja otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevan lainsäädännön tavoitteena on ehkäistä ilmastoa voimakkaasti lämmittävien ja otsonikerrosta heikentävien aineiden pääsyä ilmakehään. F-kaasuja, ja aikaisemmin myös otsonikerrosta heikentäviä aineita, käytetään mm. kylmäaineina jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteissa. Laitteiden asentajien ja huoltajien pätevyysvaatimukset ennaltaehkäisevät laitteiden väärän käsittelyn aiheuttamia vuotoja. Laitteiden säännöllisillä vuototarkastuksilla ja huolloilla taas ehkäistään laitteista aiheutuvia vuotoja. Jäsenmaiden viranomaisten, kuten toimivaltaisten viranomaisten, tullin, markkinavalvontaviranomaisten, ympäristöviranomaisten ja kaikkien muiden tarkastustehtäviä hoitavien viranomaisten on tehtävä yhteistyötä asetusten velvoitteiden noudattamisen takaamiseksi. Näiden asetusten valvonnasta ja niihin liittyvistä pätevyysvaatimuksista on Suomessa säädetty ympäristönsuojelulailla (527/2014). Asiasanat valvonta, ympäristönsuojelu, kylmäaineet, kemikaalit, fluoratut kasvihuonekaasut, otsonikerrosta heikentävät aineet, ympäristönsuojelu ISBN PDF 978-952-361-730-8 ISSN PDF 2490-1024 Julkaisun osoite https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-730-8 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-730-8 Presentationsblad 19.11.2025 Anvisning för tillsynsmyndigheter gällande tillsyn av fluorerade växthusgaser, ämnen som bryter ned ozonskiktet och alternativa kylmedier 3. uppdaterade upplagan Miljöministeriets publikationer 2025:31 Tema Miljövård Utgivare Miljöministeriet Författare Nufar Finel, Annika Johansson Språk finska Sidantal 61 Referat Efter att EU:s F-gasförordning (2024/573/EU) och förordningen om ämnen som bryter ned ozonskiktet (2024/590/EU) förnyats år 2024 blev det aktuellt att uppdatera anvis- ningen som Finlands miljöcentral publicerat 2012. Syftet med denna anvisning är att stöda tillsynsarbetet genom att erbjuda anvisningar för myndighetstillsyn och öka kunskapen om kraven i lagstiftningen i hela branschen. Anvisningen lämpar sig för alla tillsynsmyndigheter, företag i kylbranschen samt alla ägare av kylutrustning eller andra produkter innehållande F-gaser. De tolkningar och rekommendationer som presenteras i anvisningen är till sin karaktär riktgivande och är inte juridiskt bindande. Syftet med lagstiftningen gällande F-gaser och ämnen som bryter ned ozonskiktet är att förebygga utsläpp till atmosfären av ämnen med stor klimatuppvärmande potential och ämnen som bryter ned ozonskiktet. F-gaser, och tidigare även ämnen som bryter ned ozonskiktet, används bl.a. som köldmedium i kyl-, luftkonditionering- och värme- pumputrustningar. Kompetenskraven för personer som utför installation och service på anordningarna förebygger läckor orsakade av felaktig hantering. Läckage från utrustningarna förebyggs med regelbundna läckagekontroll och service. Medlemsländernas myndigheter, såsom behöriga myndigheter, tullen, marknadskon- trollmyndigheterna, miljömyndigheterna och alla andra myndigheter med inspekt- ionsuppgifter ska samarbeta för att säkerställa att skyldigheterna enligt förordningar- na följs. Om tillsyn av dessa förordningar och därtill hörande kompetenskrav har det i Finland stadgats genom miljöskyddslagen (527/2014). Nyckelord tillsyn, miljöskydd, köldmedier, kemikalier, fluorerade växthusgaser, ozonnedbrytande ämnen, miljövård ISBN PDF 978-952-361-730-8 ISSN PDF 2490-1024 URN-adress https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-730-8 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-730-8 Sisältö Käytetyt lyhenteet ja käsitteet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 Esipuhe.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 1 Tavoitteena ilmaston ja otsonikerroksen suojelu.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 1.1 Valvontaviranomaiset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 2 F-kaasu- ja otsoniasetusten velvoitteet eri toimijoille. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 2.1 Laitteiden ja tuotteiden merkinnät. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 2.2 Laitteiden huolto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 2.2.1 Vuototarkastusvaatimukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 2.2.1.1 Laitteita koskeva kirjanpito.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 2.2.2 Laitteiden huoltoa koskevat rajoitukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 2.2.3 Pätevyysvaatimukset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 2.3 F-kaasujen ja otsonikerrosta heikentävien aineiden talteenotto, kierrätys ja jätehuolto.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 2.3.1 Talteenotto SER-laitteista.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 2.3.2 Halonien talteenotto palontorjuntajärjestelmistä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 2.3.3 Eristeiden käsittely purkukohteissa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 2.3.4 Kierrätys, regenerointi ja hävitys.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 2.3.4.1 Kylmäaineen jätestatus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 2.4 Laitteita ja tuotteita koskevat käyttöönotto- ja markkinoille saattamiskiellot. . . . . . . . 31 2.4.1 Sähköisten kytkinlaitteistojen käyttöönottokiellot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 2.4.2 Laitteita ja tuotteita koskevat markkinoille saattamiskiellot.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 3 F-kaasuja sisältävät laitteet ja tuotteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 3.1 Kylmälaitteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 3.1.1 Kaupan kylmälaitteet ja ammattikeittiöt.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 3.1.2 Teollisuuden kylmälaitteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 3.2 Ilmastointilaitteet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 3.3 Lämpöpumput.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 3.4 Palontorjuntalaitteistot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 3.5 Kylmäainesäiliöt.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 3.6 Kulkuneuvojen jäähdytys- ja ilmastointilaitteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 3.7 Sähköiset kytkinlaitteistot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 4 Valvontatyö käytännössä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 4.1 Valvontakohteiden valinta.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 4.2 Laitteista tarkastettavat asiat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 4.3 Ennen tarkastusta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 4.4 Tarkastuskäynnillä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48 4.5 Toimenpiteet puutteita havaittaessa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 4.6 Tarkastuskäynnin jälkeen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 5 Lisätietolähteitä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51 6 Yhteystiedot.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52 Liite 1. Tietoa kylmäaineista.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53 Liite 2. Laitteiden vuototarkastusvälit ja kylmäaineiden GWP-arvoja. . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 Liite 3. Muistilista valvontatarkastuskäyntiä varten.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56 Liite 4. Tietoa F-kaasu- ja otsoni-asetuksista. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58 Lähteet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60 7 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 K ÄY T E T Y T LY H E N T E E T J A K Ä S I T T E E T CFC Kloori-fluori-hiilivedyt (Chlorine-Fluorine-Carbon, kaupallinen nimi freoni) (kuuluvat otsonikerrosta heikentäviin aineisiin) ELY-keskus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus F-kaasuasetus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/573, annettu 7 päivänä helmikuuta 2024, fluoratuista kasvihuonekaasuista, direktiivin (EU) 2019/1937 muuttamisesta ja asetuksen (EU) N:o 517/2014 kumoamisesta F-kaasut Fluoratut kasvihuonekaasut GWP (Global Warming Potential) Suhdeluku, joka kuvaa aineen kykyä lämmittää ilmastoa verrattuna hiilidioksidiin, jonka GWP on 1 HCFC Osittain halogenoidut hiilivedyt (kuuluvat otsonikerrosta heikentä- viin aineisiin) HFC Fluorihiilivedyt (kuuluvat F-kaasuihin), F-kaasuasetuksen liit- teessä I, 1 ryhmä HFO Tyydyttymättömät (kloori)fluorihiilivedyt (kuuluvat F-kaasuihin), F-kaasuasetuksen liitteessä II, 1 ryhmä hyvin alhainen GWP-arvo Kylmälaite Kylmälaitteesta käytettään myös nimitystä jäähdytyslaite (mm. F-kaasuasetus) ODP (Ozone Depleting Potential) Suhdeluku, joka kuvaa aineen kykyä heikentää otsonikerrosta verrattuna CFC-11:een, jonka ODP on 1 ODS Otsonikerrosta heikentävät aineet (Ozone Depleting Substances) 8 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 Otsoniasetus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/590, annettu 7 päivänä helmikuuta 2024, otsonikerrosta heikentävistä aineista ja asetuksen (EY) N:o 1005/2009 kumoamisesta Syke Suomen ympäristökeskus SF6 Rikkiheksafluoridi (kuuluu F-kaasuihin), F-kaasuasetuksen liit- teessä I, 3 ryhmä Tukes Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Vaihtoehtoiset kylmäaineet Vaihtoehtoisilla kylmäaineilla tarkoitetaan muita kuin F-kaasuja tai otsonikerrosta heikentäviä aineita, esimerkiksi luonnollisia kylmä aineita kuten hiilivetyjä, hiilidioksidia ja ammoniakkia VNa. Valtioneuvoston asetus 9 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 E S I P U H E Tämä on 3. päivitetty versio Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2012 julkai- semasta ohjeesta. Ohjeen päivittäminen tuli ajankohtaisekti EU-lainsäädännön uudistuttua maaliskuussa 2024. EU-asetukset ovat sellaisenaan velvoittavaa ja sovellettavaa lainsäädäntöä kaikissa jäsenmaissa. Tämän ohjeen tarkoituksena on yhtäällä tukea valvontatyötä tarjoamalla ohjeita viranomaisvalvontaan ja toisaalta lisätä tietoa lainsäädännön tuomista vaatimuksista koko toimialalle. Tämä ohje sopii kaikille valvontaviranomaisille, kylmäalalla toimiville yrityksille ja kylmälaitteiden tai muiden F-kaasuja sisältävien tuotteiden omistajille. Ohjeessa esitetyt tulkinnat ja suositukset ovat luonteeltaan ohjeellisia, eikä niillä ole oikeudellista sitovuutta. Valvonta perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen N:o 2024/573 fluoratuista kasvihuonekaasuista ja asetukseen N:o 2024/590 otsonikerrosta heiken- tävistä aineista, joiden avulla ehkäistään fluorattujen kasvihuonekaasujen ja otsoni- kerrosta heikentävien aineiden päästöjä ilmakehään. Jäsenmaiden viranomaisten, kuten toimivaltaisten viranomaisten, tullin, markkinavalvontaviranomaisten, ympäristöviranomaisten ja kaikkien muiden tarkastustehtäviä hoitavien viran omaisten on tehtävä yhteistyötä asetusten velvoitteiden noudattamisen takaa- miseksi1. Näiden asetusten valvonnasta ja niihin liittyvistä pätevyysvaatimuksista on Suomessa säädetty ympäristönsuojelulailla (527/2014). Laitteita koskevista pätevyysvaatimuksista ja huollosta vastaavaa valtioneuvoston asetusta ollaan par- haillaan päivittämässä. Ohjeen on laatinut Suomen ympäristökeskus. Ensimmäisen version oppaasta kir- joittivat Tapio Reinikainen, Juudit Ottelin ja Nufar Finel tukenaan ympäristö ministeriöstä, Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta, Uudenmaan ja Keski-Suomen ELY-keskuksista, Helsingin ja Espoon kaupungin ympäristökeskuksista, Kuntaliitosta, Tullihallituksesta ja Suomen kylmäyhdistys ry:stä koottu asiantuntijaryhmä. Toi- sen päivityksen teki Nufar Finel. Tämän kolmannen version oppaasta ovat kirjoitta- neet Nufar Finel ja Annika Johansson. Lämmin kiitos 3. version kommentoinnista kuuluu: Espoon kaupungille, Helsingin kaupungille, Kierivä Oy:lle, Kuntaliitolle, 1 F-kaasuasetus, artikla 28 10 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 Kylmätieto Oy:lle, Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:lle, Suomen kylmäliikkeiden liitolle, Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle, Uudenmaan ELY-keskukselle ja Ympäristöministeriölle. Tekijät Syyskuussa 2025 11 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 1 Tavoitteena ilmaston ja otsonikerroksen suojelu Fluorattuja kasvihuonekaasuja eli F-kaasuja ja otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevan lainsäädännön tavoitteena on ehkäistä ilmastoa voimakkaasti lämmit- tävien ja otsonikerrosta heikentävien aineiden pääsyä ilmakehään. F-kaasut eivät heikennä otsonikerrosta, mutta ne ovat voimakkaasti ilmastoa lämmittäviä. EU:n F-kaasuasetus (EU-asetus N:o 2024/573 fluoratuista kasvihuonekaasuista) ja otsoni asetus (EU-asetus N:o 2024/590 otsonikerrosta heikentävistä aineista) rajoittavat näiden aineiden käyttöä ja asettavat vaatimuksia niitä sisältävien laitteiden huol- lolle. EU-asetukset ovat suoraan jäsenmaissa sovellettavaa lainsäädäntöä. EU- asetusten asettamia velvoitteita eri toimijoille on kuvattu luvussa 2 ja asetusten sisältöä muilta osin lyhyesti liitteessä L4. F-kaasuja, ja aikaisemmin myös otsonikerrosta heikentäviä aineita, käytetään mm. kylmäaineina jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteissa. Laitteiden asenta- jien ja huoltajien pätevyysvaatimukset ennaltaehkäisevät laitteiden väärän käsit- telyn aiheuttamia vuotoja. Laitteiden säännöllisillä vuototarkastuksilla ja huolloilla taas ehkäistään laitteiden rikkoutumisesta, vanhenemisesta ja muista syistä aiheu- tuvia vuotoja. Pidemmällä tähtäimellä päästöjä ehkäistään myös kannustamalla siirtymään vaihto ehtoisiin ympäristöystävällisiin kylmäaineisiin ja teknologioihin. Jo tällä hetkellä F-kaasuilla toimivat järjestelmät voidaan useimmissa tapauksissa korvata luonnol- lisilla kylmäaineilla, kuten hiilivedyillä, hiilidioksidilla tai ammoniakilla toimivilla jär- jestelmillä. Luonnollisia kylmäaineita on käytetty jo pitkään muiden kylmäaineiden rinnalla, ja uusia sovelluksia kehitetään jatkuvasti. Kyse on maailmanlaajuisesta siir- tymästä; otsonikerroksen suojelusopimuksen Montrealin pöytäkirjan Kigalin muu- tos velvoittaa vähentämään F-kaasujen käyttöä asteittain tulevina vuosikymmeninä kaikkialla maailmassa. Kylmäainesiirtymää on esitetty Kuvassa 1. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=OJ:L_202400573#d1e830-1-1 https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=OJ:L_202400590 12 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 Kuva 1.  Otsonikerrosta heikentävistä aineista (CFC, HCFC) on siirrytty fluorattujen kasvihuonekaasujen (HFC) käyttöön. Siirtymä kohti ilmastoystävällisempiä ja kemikaaliturvallisia vaihtoehtoja (kuten luonnollisia kylmäaineita) on käynnissä. 1.1 Valvontaviranomaiset F-kaasu- ja otsoniasetusten valvontaviranomaisista sekä asetuksia koskevien kiel- tojen ja määräysten antamisesta säädetään ympäristönsuojelulaissa2. Eri viran omaisten tehtävät on kuvattu Taulukossa 1. 2 Ympäristönsuojelulaki 21, 23, 24, 24 a ja 183 §:t. CFC:t Montrealin pöytäkirjan rajoitukset Hyvin korkea ODP Hyvin korkea GWP HCFC:t Montrealin pöytäkirjan rajoitukset Korkea ODP Keskikorkea tai korkea GWP HFC:t Kigalin sopimuksen (Montrealin pöytäkirjan muutos) rajoitukset Ei lainkaan ODP:ta Keskikorkea tai korkea GWP Ilmasto- ystävälliset vaihtoehdot Ei lainkaan ODP:ta Matala tai ei lainkaan GWP:ta Ilmasto- ystävälliset ja kemikaali- turvalliset vaihtoehdot Ei lainkaan ODP:ta Matala tai ei lainkaan GWP:ta Ei vaarallisia hajoamis- tuotteita 13 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 Taulukko 1.  Viranomaisten tehtävät F-kaasu- ja otsoniasetusten toimeenpanossa Viranomainen Tehtävä Suomen ympäristökeskus (Syke) F-kaasu– ja otsoniasetusten toimivaltainen viranomainen ja markkinavalvontaviranomainen • tiedotus, ohjeistus ja neuvonta • kylmäaineiden ja niitä sisältävien laitteiden myynnin valvonta (markkinavalvonta) • tiettyjen kulkuneuvojen jäähdytys- ja ilmastointilaitteiden vuototarkastusten ja huoltokirjanpidon valvonta (2027 alkaen) • vastaanottaa F-kaasuasetusta koskevia ilmoituksia yrityksiltä ja muilta viranomaisilta • muu valvonta tarpeen mukaan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) • pätevyyden myöntäminen ja sen valvonta • pätevyysrekisteri ja julkinen tietopalvelu Tulli • maahantuonnin, kauttakuljetuksen ja maastaviennin valvonta Lupa- ja valvontavirasto3 ja kunnan ympäristön suojeluviranomainen • ​kiinteiden laitteiden vuototarkastusten ja huoltokirjanpidon valvonta osana muuta ympäristövalvontaa • kylmäaineet ympäristölupakäsittelyssä • korjaus- ja purkutyömaiden rakennuseristeiden erilliskeräyksen valvonta osana muuta jätevalvontaa Kunnan terveydensuojelu- ja elintarvikevalvontaviranomainen • laitteiden vuototarkastusten ja huoltokirjanpidon valvonta kohteissa, joissa ko. viranomainen oman toimivaltansa perusteella muutoinkin valvoo, kuten elintarvikehuoneistot, ruokarekat ja kontit 3 Vuoden 2025 loppuun asti Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) 14 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 2 F-kaasu- ja otsoniasetusten velvoitteet eri toimijoille EU-lainsäädäntö asettaa velvoitteita F-kaasuja tai otsonikerrosta heikentäviä aineita sisältävien laitteiden haltijoille, laitteiden asentajille ja huoltajille sekä laitteita ja kaasuja maahantuoville, myyville ja vieville tahoille (Taulukko 2). Valvottavista vel- voitteista kerrotaan tarkemmin tämän kappaleen alaluvuissa. F-kaasu- ja otsoni asetuksia kuvataan laajemmin liitteessä L4. Taulukko 2.  F-kaasuasetuksen mukaiset velvoitteet eri toimijoille Toimija Tehtävä Laitteiden haltijat • päästöjen ehkäiseminen • laitteita ja tuotteita koskevien käyttöönottokieltojen noudattaminen4 • laitteiden oikeanlaisten merkintöjen varmistaminen • pätevän asentajan käyttäminen • vuototarkastuksista ja huoltokirjanpidosta huolehtiminen • laitteiden huoltokieltojen noudattaminen • asianmukaisesta jätehuollosta huolehtiminen Laitteita asentavat, kunnossapitävät, huoltavat, korjaavat, käytöstä poistavat, vuototarkastavat ja kylmäaineita talteenottavat henkilöt ja toiminnanharjoittajat  • ​pätevöityminen F-kaasuasetuksen ja ympäristönsuojelulain mukaisesti   • ​laitteiden huoltokieltojen noudattaminen  • huoltokirjanpidon laatiminen 4 F-kaasuasetuksen liitteen IV-markkinoille saattamista koskevat kiellot. Laittomasti markkinoille saatetun laitteen käyttöönotto on kiellettyä 15 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 Toimija Tehtävä Rakennusten omistajat ja urakoitsijat • päästöjen ehkäiseminen rakennusten korjauksen, kunnostamisen ja purkamisen yhteydessä solumuovilevyistä ja laminoiduista levyistä F-kaasuja ja niitä sisältäviä laitteita myyvät tai toimittavat   • myynti vain pätevälle ostajalle tai pätevän asennuksen varmistaminen (pätevä toiminnanharjoittaja ja asentaja) • kirjanpito myydyistä kaasuista ja laitteista • vuosi laitteiden ja tuotteiden markkinoillesaattokiellon voimaantulon jälkeen esitettävä todiste, että laite tai tuote on saatettu laillisesti markkinoille • kylmäaineen myynti vain uudelleentäytettävissä säiliöissä Laitteita tai tuotteita tuottava, maahantuova, maasta vievä, hankkiva tai käyttävä, F-kaasujen raaka- ainekäyttö, hävittäminen, vastaanotto tiettyihin käyttötarkoituksiin, regenerointi • laitteita ja tuotteita koskevien kieltojen noudattaminen • kiintiön hakeminen maahantuoduille HFC- yhdisteille • auktorisaation hankkiminen maahantuoduille HFC-yhdisteitä sisältäville laitteille • raportointi EU-komissiolle vuosittain 31.3. mennessä, raportin verifiointi 30.4. mennessä (tarvittaessa) • merkintöjen liittäminen laitteisiin ja tuotteisiin F-kaasuja tai niitä sisältäviä laitteita maahantuova, maasta vievä, laitteita valmistava, asentava, huoltava, muutoin käsittelevä • määrätietojen toimittaminen Suomen ympäristökeskukselle pyynnöstä 2.1 Laitteiden ja tuotteiden merkinnät F-kaasusäiliöt ja kylmäaineita sisältävät tuotteet tulee olla merkitty asian mukaisesti5. Merkintävaatimus koskee tuotteiden markkinoille saattajaa ja tahoa joka toimittaa tai asettaa tuotteen toisen henkilön saataville. 5 F-kaasuasetus, artikla 12 16 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 Tietolaatikko. Valvonta Merkintöjen valvontaa tekevät Tulli laitteiden maahantuonnin yhteydessä ja Suomen ympäristökeskus osana markkina- valvontaa. Merkintöjen oikeellisuus on tärkeää myös kunnan ympäristönsuojeluviranomaisten ja terveydensuojelu- ja elin tarvikevalvontaviranomaisten sekä Lupa- ja valvontaviraston huolto- ja vuototarkastusvalvonnan mahdollistamiseksi. Mikäli merkin- nöissä puutteita, katso kappale 4.5. Tietolaatikko päättyy. Merkinnän tulee olla selkeä ja pysyvä ja sijaita joko F-kaasujen täyttö- tai talteen ottoaukkojen läheisyydessä tai F-kaasuja sisältävän tuotteen tai laitteen osassa. Merkinnän on oltava suomeksi ja ruotsiksi. Laitteita ja tuotteita koskevasta merkinnästä tulee selvitä (Kuva 2): y Mitä kaasua tuote sisältää suomeksi ja ruotsiksi (kaasun nimi ja GWP-arvo) y Kaasun määrä (kg ja hiilidioksidiekvivalenttia (CO2-ekv.) y Ilmatiiviisti suljetussa laitteessa tulee olla merkintä, että se on ilmatiiviisti suljettu6. Merkintä vaikuttaa mm. laitteen vuototarkastustiheyteen (tarkemmin osiossa 2.2). Kuva 2.  Esimerkki laitteissa ja tuotteissa olevasta merkinnästä. 6 Ilmatiiviisti, eli hermeettisesti suljetulla laitteella (engl. hermetically sealed equipment) tarkoitetaan F-kaasuasetuksessa laitetta, jonka kaikki F-kaasua sisältävät osat on tehty tiiviiksi valmistusprosessin aikana valmistajan tiloissa hitsaamalla, juottamalla tai samankaltaisella pysyvällä liitostavalla ja jossa voi olla sulkuhatullisia venttiilejä tai suojahatullisia huoltoyhteitä asianmukaista korjaamista tai loppukäsittelyä varten ja jonka suljetun järjestelmän liitosten vuotoarvon on kokeellisesti todettu olevan alle 3 grammaa vuodessa paineen ollessa vähintään neljäsosa suurimmasta sallitusta pai- neesta (F-kaasuasetus, artikla 3(9)). Laitteen valmistaja merkitsee laitteen ilmatiiviisti suljetuksi. Sisältää fluorattua kasvihuonekaasua / Innehåller fluorerade växthusgaser R-32 / 0.8 kg 0,54 t CO2- ekv. GWP 675 17 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 1.4.2008 lähtien uusissa markkinoille saatettavissa laitteissa on ollut pakollisena merkintä F-kaasun määrästä kilogrammoina. Vuodesta 2017 lähtien uusissa mark- kinoille saatettavissa laitteissa on ollut pakollisena olla tämän lisäksi myös merkintä F-kaasun määrästä hiilidioksidiekvivalentteina ja F-kaasun GWP-arvo. Ennen näitä määräyksiä markkinoille saatettujen laitteiden kylmäainetiedot tulee löytyä ainakin huoltopäiväkirjasta. Pakkauksessa tai tuotteen asiakirjassa tulee olla tuotteen val- mistajan nimi ja osoite sekä EU:n ulkopuolelta tuotaessa myös maahantuojan nimi ja osoite. Kylmäainesäiliöiden merkinnästä tulee selvitä (Kuva 3): y Mitä kaasua tuote sisältää suomeksi ja ruotsiksi (kaasun nimi ja GWP-arvo) y Kaasun määrä (kg ja hiilidioksidiekvivalenttia (CO2-ekv.) y Regeneroituja kaasuja koskien tieto, että aine on regeneroitu, erän numero, laitoksen nimi ja osoite unionissa. y Kierrätettyjä kaasuja koskien tieto, että aine on kierrätetty. y Hävitettäväksi, suoraan vientiin, puolustustarvikkeissa, puolijohteiden valmistusalalla, inhalaatiosumutteiden tuotantoon tai raaka- ainekäyttöön menevissä säiliöissä tulee olla merkintä, että niitä saa käyttää ainoastaan kyseiseen tarkoitukseen. Kuva 3.  Esimerkki kylmäainesäiliön oikeanlaisesta merkinnästä. 18 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 Huom. Kertakäyttöiset kylmäainesäiliöt on kielletty7. Kertakäyttöisellä kylmäaine- säiliöllä tarkoitetaan kylmäainesäiliötä, jota ei voida täyttää uudelleen ilman, että niitä on mukautettu tätä tarkoitusta varten ja säiliöitä, jotka voisi täyttää uudelleen, mutta jotka tuodaan maahan tai saatetaan markkinoille järjestämättä niiden palaut- tamista uudelleentäyttöä varten. 2.2 Laitteiden huolto 2.2.1 Vuototarkastusvaatimukset Säännöllisten vuototarkastusten tavoitteena on tarkastaa, vuotaako laitteesta kylmäainetta. Kylmäainevuoto johtuu aina laitteen epänormaalista toiminnasta tai viasta ja se on korjattava viipymättä. Äkillisen vuodon voi aiheuttaa esimerkiksi tii- visteen vioittuminen tai värinän aiheuttama murtuma. F-kaasuja sisältävät kiinteät jäähdytys-, ilmastointi- ja palontorjuntalaitteet, lämpö pumput, orgaaniset Rankine-prosessit sekä kylmäkuljetuskuorma-autojen ja -perävaunujen jäähdytysyksiköt on tarkastettava säännöllisesti vuotojen varalta8. 12.3.2027 alkaen vuototarkastusvaatimus koskee myös kevyiden hyötyajo neuvojen, konttien ja junavaunujen jäähdytysyksikköjä sekä raskaiden hyötyajo- neuvojen, pakettiautojen, maatalous-, kaivos- ja rakennustoiminnassa käytettävien liikkuvien työkoneiden, junien, metrojen, raitiovaunujen ja ilma-alusten ilmastointi- laitteita ja lämpöpumppuja. Vuototarkastusvelvoite koskee laitteen haltijaa, ja lait- teen haltija on velvollinen pitämään siitä kirjanpitoa (ks. osio 2.2.1). Käytännössä vuototarkastus tehdään yleensä vuodonetsintälaitteella, jolla mahdol- liset vuotokohdat käydään läpi. Vuodonetsintälaitteella ”haistellaan” mahdollisia vuotoja läheltä kylmäjärjestelmän osien pintaa. Vuototarkastusten lisäksi kylmä ainevuotoja löytyy useimmiten niin, että laite ei enää toimi. Tällöin käyttäjä soittaa huoltoyritykselle, joka havaitsee, että vika johtuu kylmäainevajeesta, etsii vuodon, korjaa sen ja lisää laitteeseen kylmäainetta. 7 F-kaasuasetus, artikla 11(3). Huom. ei koske laboratorio- tai analyysikäyttöön tarkoitet- tuja F-kaasuja 8 F-kaasuasetus, artikla 5 19 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 Tietolaatikko. Valvonta Laitteiden huollon ja vuototarkastusten valvontaa tekevät muun valvontatyönsä ohella Lupa- ja valvontavirasto ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Kunnan terveydensuojelu- ja elintarvikevalvontaviranomainen tekee laitteiden vuototarkastusten ja huoltokirjanpidon valvontaa kohteissa, joissa ko. viranomainen oman toimivaltansa perusteella muutoinkin valvoo, kuten elintarvike huoneistot, ruokarekat ja kontit. Puutteita havaittaessa, katso kappale 4.5. Tietolaatikko päättyy. Tarkastusväli riippuu laitteen sisältämästä aineesta ja sen määrästä (Taulukot 3–5, ks. laajempi lista liitteessä L2). Vuototarkastusvaatimus koskee laitteita, jotka sisäl- tävät vähintään 5 t CO2-ekv. HFC-aineita tai 1 kg HFO-aineita tai sähköisissä kytkin laitteissa yli 6 kg SF6:sta. Mikäli laitteen sisältämä kylmäaine on seos, joka sisältää sekä HFC- että HFO-aineita, määräytyy vuototarkastusväli ensin täyttyvän tarkas- tusvälirajan mukaisesti. Vanhoissa laitteissa saattaa edelleen olla käytössä otsoni- kerrosta heikentäviä aineita (esim. R-22 tai R-12). Niiden tarkastusvälit perustuvat kylmäaineen määrään (kg)9. Kirjanpito vuototarkastuksista on säilytettävä vähintään 5 vuoden ajan. Hälyttävä vuodonilmaisujärjestelmä on pakollinen tietyille paljon kylmäainetta sisältäville laitteille (Taulukko 4). Vuototarkastuksia ei tarvitse tehdä: y laitteelle, joka on merkitty ilmatiiviisti suljetuksi10 ja sisältää alle 10 t CO2- ekv. HFC-, alle 2 kg HFO- tai alle 6 kg otsonikerrosta heikentävää ainetta y asuinrakennuksessa olevalle laitteelle, joka on merkitty ilmatiiviisti suljetuksi ja sisältää alle 3 kg kylmäainetta (pääasiassa kotitalouksien laitteet) y sähköiselle kytkinlaitteistolle, jonka vuoto on enintään 0,1 % vuodessa tai jos laitteessa on vuodonhälytysjärjestelmä tai se sisältää alle 6 kg liitteen I F-kaasua y vuototarkastukset eivät ole pakollisia vaihtoehtoisia kylmäaineita sisältäville laitteille, mutta huoltokirjanpitovelvollisuus koskee myös niitä 9 Otsoniasetus, artikla 21 10 Ilmatiiviisti eli hermeettisesti suljetulla laitteella tarkoitetaan laitetta, jonka kaikki F-kaasua sisältävät osat on tehty tiiviiksi valmistusprosessin aikana valmistajan tiloissa hitsaamalla, juottamalla tai samankaltaisella pysyvällä liitostavalla (F-kaasuasetus, artikla 3(9)) 20 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 Taulukko 3.  Vuototarkastusvälit Aineen määrä Vuototarkastustiheys • ≥ 5 ja < 50 t CO2-ekv. HFC tai SF6 • ≥ 1 ja < 10 kg HFO • ≥ 3 ja < 30 kg ODS 12 kk välein 24 kk välein, jos vuodonilmaisujärjestelmä • ≥ 50 ja < 500 t CO2-ekv. HFC tai SF6 • ≥ 10 ja < 100 kg HFO • ≥ 30 ja < 300 kg ODS 6 kk välein 12 kk välein, jos vuodonilmaisujärjestelmä • ≥ 500 t CO2-ekv. HFC tai SF6 • ≥ 100 kg HFO • ≥ 300 kg ODS 3 kk välein 6 kk välein, jos vuodonilmaisujärjestelmä* * Vuodonilmaisujärjestelmä on pakollinen taulukossa 4 listatuille laitteille Taulukko 4.  Pakollinen, hälyttävä vuodonilmaisujärjestelmä11 Laite Aineen määrä Vuodonilmaisujärjestelmän tarkastusväli Kiinteät kylmä-, ilmastointi-, lämpöpumppu- ja palontorjuntalaitteet ≥ 500 t CO2-ekv. F-kaasuja (liite I eli HFC) tai ≥ 100 kg HFO-aineita (liite II, ryhmä 1) Tarkistettava 12 kk välein 1.1.2017 jälkeen asennetut orgaaniset Rankine-prosessit (ORC) ja sähköiset kytkinlaitteistot ≥ 500 t CO2-ekv. F-kaasuja (liite I) Orgaaniset Rankine-prosessit (ORC): 12 kk välein, sähköiset kytkinlaitteistot: 6 v. välein 11 F-kaasuasetus, artikla 6 21 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 Taulukko 5.  Esimerkkejä vuototarkastusten* täytösrajoista (kg) eri kylmäaineilla. Kylmäaine GWP- arvo Tarkastus väli 12 kk Tarkastus väli 12 kk** (jos laite ilmatiiviisti suljettu) Tarkastus väli 6 kk Tarkastus väli 3 kk R-32 (HFC) 675 7,41 14,8 74,1 740,7 R-134a (HFC) 1 430 3,5 7 35 349,7 R-404A (HFC-seos) 3 922 1,27 2,55 12,7 127,5 R-407C (HFC-seos) 1 774 2,82 5,64 28,2 281,8 R-410A (HFC-seos) 2 088 2,39 4,79 23,9 239,5 R-449A (HFC-seos) 1 396 3,58 7,16 35,8 358,1 R-450A (HFO-seos) 601 1,72 3,45 17,2 172,4 R-513A (HFO-seos) 629 1,79 3,57 17,9 178,6 R-1234ze (HFO) 1,37 1 2 10 100 * Tarkastusväli voidaan pidentää kaksinkertaiseksi, jos käytössä on hälyttävä vuodonilmaisujärjestelmä. ** Jos laite on ilmatiiviisti suljettu valmistusvaiheessa, alaraja vuosittaiselle vuototarkastukselle on 10 t CO2-ekv. HFC tai 2 kg HFO, ks. määritelmä tarkemmin12. 12 ’ilmatiiviisti suljetulla laitteella’ laitetta, jonka kaikki F-kaasua sisältävät osat on tehty tiiviiksi valmistusprosessin aikana valmistajan tiloissa hitsaamalla, juottamalla tai samankaltaisella pysyvällä liitostavalla ja jossa voi olla sulkuhatullisia venttiilejä tai suojahatullisia huoltoyhteitä asianmukaista korjaamista tai loppukäsittelyä varten ja jonka suljetun järjestelmän liitosten vuotoarvon on kokeellisesti todettu olevan alle 3 grammaa vuodessa paineen ollessa vähintään neljäsosa suurimmasta sallitusta pai- neesta (F-kaasuasetus, artikla 3(9)) 22 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 2.2.1.1 Laitteita koskeva kirjanpito Laitteen haltijan on pidettävä huolto- ja tarkastuskirjanpitoa vuototarkastusten piirissä olevista laitteista13. Huoltoyrityksen tulee säilyttää kopio huoltamansa laitteen kirjanpidosta. Laitteen haltijan ja huoltoyrityksen on säilytettävä huolto- tietoja vähintään 5 vuotta ja toimitettava ne pyynnöstä viranomaisille. Huoltopäiväkirjaa on pidettävä myös vaihtoehtoisia kylmäaineita vähintään 0,5 kg sisältäville laitteille14. Huoltokirjanpitoon merkitään y laitteen sisältämä kylmäaine ja aineen määrä (kg ja CO2-ekv.) y lisätyt tai poistetut kylmäaineet, niiden määrä ja lisäämisen päivämäärä y tieto, ovatko laitteeseen lisätyt F-kaasut kierrätettyjä tai regeneroituja, ja regenerointilaitoksen nimi, osoite unionissa ja lupatodistuksen numero y tehdyt toimenpiteet (esim. vuototarkastus, vuototarkastusten tulokset, laitteen huolto ja päivämäärä) ja niiden suorittajan pätevyystodistuksen numero ja sekä yrityksen että suorittajan tunnistetiedot y jos laite on poistettu käytöstä, F-kaasujen talteenottamista ja niiden loppukäsittelyä varten toteutetut toimenpiteet 2.2.2 Laitteiden huoltoa koskevat rajoitukset F-kaasuasetuksella rajoitetaan tiettyjen voimakkaasti ilmastoa lämmittävien kylmä- aineiden käyttöä laitteiden huollossa (nk. ”huoltokielto”)15. Tällöin laitteeseen ei saa enää lisätä uutta, kiellon piiriin kuuluvaa kylmäainetta. Regeneroitujen tai kierrätet- tyjen kylmäaineiden huoltokäyttö on sallittua pidempään. Velvoitteen noudattami- nen kuuluu laitteen haltijalle. 13 F-kaasuasetus, artikla 7 14 Valtioneuvoston asetus fluorattuja kasvihuonekaasuja, otsonikerrosta heikentäviä aineita tai vaihtoehtoisia kylmäaineita sisältävien laitteiden käsittelystä (julkaistaan 2025 lopussa) 15 F-kaasuasetus, artikla 13 23 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 Tietolaatikko. Valvonta Laitteiden huollon valvontaa tekevät muun ympäristövalvontatyönsä ohella Lupa- ja valvontavirasto ja kunnan ympäristönsuojelu viranomainen. Valvonta koskee huoltokirjanpitoa. Mikäli havaitaan puutteita katso kappale 4.5. Tietolaatikko päättyy. Kiellot riippuvat kylmäaineen ilmastoa lämmittävästä vaikutuksesta (GWP) (kylmä aineiden GWP-arvoja liitteessä L2). Voimassa olevat ja tulevat huoltokiellot (Kuva 4): y F-kaasuja sisältävien kylmälaitteiden huolto kaasuilla, joiden GWP yli 2 500 on kielletty. Tämä koskee esim. kylmäainetta R-404A (GWP 3 922) − Regeneroituja ja kierrätettyjä kaasuja saa käyttää huollossa 2029 loppuun saakka y 2026 lähtien ilmastointilaitteiden ja lämpöpumppujen huolto liitteen I kaasuilla (HFC), joiden GWP yli 2 500 kielletty − Regeneroituja ja kierrätettyjä kaasuja saa käyttää 2031 loppuun saakka y 2032 lähtien kiinteiden kylmälaitteiden huolto liitteen I kaasuilla, joiden GWP yli 750, on kielletty. − Ei koske regeneroituja ja kierrätettyjä aineita y Otsonikerrosta heikentäviä aineita (ODS) sisältävät kylmä- ja ilmastointilaitteet, lämpöpumput ja palontorjuntajärjestelmät saavat olla käytössä, mutta niihin ei saa lisätä kylmäainetta vuoto- tai rikkoutumistapauksissa. 24 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 Kuva 4.  Voimassa olevat ja tulevat laitteiden huoltokiellot eri GWP:n kylmäaineilla ja ODS-aineilla sekä regeneroitujen ja kierrätettyjen kylmäaineiden sallitut käyttöaikataulut. Kuvassa regen.= regeneroitu ja kier. = kierrätetty. 2.2.3 Pätevyysvaatimukset Kylmä-, ilmastointi-, ja lämpöpumppulaitteiden, sekä eräiden muiden laite tyyppien16 asennus, kunnossapito, huolto, korjaaminen, käytöstä poistaminen, vuototarkastus ja kylmäaineiden talteenotto vaativat Tukesin myöntämän kylmä- alan pätevyyden17. Pätevyyksien tarkastaminen kuuluu työn tilaajalle. Myös kylmä- aineiden ostaminen vaatii pätevyyden. Tietolaatikko. Valvonta Laitteiden huollon valvontaa tekevät muun ympäristövalvontatyönsä ohella Lupa- ja valvontavirasto ja kunnan ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu- ja elintarvikevalvontaviranomainen. Kylmäalan pätevyydet myöntää, pätevyysrekisteriä ylläpitää ja pätevyyksiä val- voo Tukes. Suomen ympäristökeskus valvoo kylmäaineiden myyntiä. Puutteita havaittaessa katso kappale 4.5. Tietolaatikko päättyy. 16 F-kaasuasetus, artiklat 5 ja 10 17 Ympäristönsuojelulaki, 159 – 162 § Kylmälaitteet Kiinteät kylmälaitteet Ilmastointi- laitteet ja lämpöpumput ODS-aineita sisältävät laitteet Kielto: uusi yli GWP 2500 Sallittu: regen./kier. Kielto: uusi yli GWP 750 Sallittu: regen./ kier. Kielto: uusi yli 2500 GWP Sallittu: regen./kier. Laitteet saa olla käytössä mutta niihin ei saa lisätä kylmäainetta 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 25 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 Laitetyyppikohtaiset pätevyysvaatimukset löytyvät Tukesin verkkosivuilta: https:// tukes.fi/tuotteet-ja-palvelut/kylmaala/henkilopatevyydet-ja-patevyysvaatimukset. Henkilön tai yrityksen pätevyyden voi tarkastaa helposti Tukesin rekisteristä: https:// rekisterit.tukes.fi/ Pätevyyksien voimassaolo vaatii jatkossa pätevyyden uusimista 7 vuoden välein. Pätevyyksistä säädetään tarkemmin kansallisesti valtioneuvoston asetuksella.18 Toiminnanharjoittajan on laadittava kiinteän jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpö- pumppulaitteen asennuksesta asennustodistus, jossa yksilöidään asennettu laite ja kerrotaan toimintakunnon varmentamiseksi tehdyistä testauksista ja muista toi- menpiteistä. Toiminnanharjoittajan vastuuhenkilön allekirjoittama asennustodistus luovutetaan laitteen haltijalle. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä asennustodistuksen sisällöstä.19 2.3 F-kaasujen ja otsonikerrosta heikentävien aineiden talteenotto, kierrätys ja jätehuolto 2.3.1 Talteenotto SER-laitteista Sähkö- ja elektroniikkalaitteita (SER-laitteet) koskevat tuottajavastuun velvoitteet, ja laitteiden jätehuolto ja kierrätys on järjestetty pääasiassa tuottajayhteisön toi- mesta. Käytöstä poistetut laitteet tulee palauttaa aluekeräyspisteeseen20 tai lait- teita myyviin kauppoihin, eikä niitä saa laittaa sekajätteeseen. SER-laitteille on asetettu hyödyntämis-, kierrätys- ja uudelleenkäyttötavoitteet21. Tähän liittyen F-kaasu- ja otsoniasetuksissa on vaatimus, että laitteiden haltijoiden on huoleh- dittava, että laitteiden käytöstä poistamisen jälkeen F-kaasut tai otsonikerrosta hei- kentävät aineet otetaan talteen pätevän henkilön toimesta ja ne kierrätetään, regeneroidaan tai hävitetään22. Tämä koskee etenkin paikan päälle asennettua lai- 18 Valtioneuvoston asetus fluorattuja kasvihuonekaasuja, otsonikerrosta heikentäviä aineita tai vaihtoehtoisia kylmäaineita sisältävien laitteiden käsittelystä (Julkaistaan 2025 lopussa) 19 Ympäristönsuojelulaki, 162 a § (voimassa 1.1.2025 alkaen) 20 Kivo ry, https://kierratys.info/ 21 Valtioneuvoston 519/2014 asetus sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta 22 F-kaasuasetus, artikla 8 ja otsoniasetus, artikla 20 https://tukes.fi/tuotteet-ja-palvelut/kylmaala/henkilopatevyydet-ja-patevyysvaatimukset https://tukes.fi/tuotteet-ja-palvelut/kylmaala/henkilopatevyydet-ja-patevyysvaatimukset https://rekisterit.tukes.fi/ https://rekisterit.tukes.fi/ https://kierratys.info/ https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/2014/519 26 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 tetta, jonka kylmäpiiri avataan laitteen käytöstä poistamisen yhteydessä. Mikäli her- meettisesti suljettu laite toimitetaan SER-laitteita koskevaan kierrätykseen, vastaa kylmäaineiden asianmukaisesta poistosta laitteen vastaanottanut laitos. Tietolaatikko. Valvonta Lupa- ja valvontavirasto, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja terveydensuojelu- ja elintarvikevalvontaviranomainen, voi lait- teen huoltokirjanpidon valvontaa tehdessään tarkastaa huoltokirjan- pidosta tehdyt toimenpiteet käytöstä poistetun laitteen F-kaasujen talteenottamista ja niiden loppukäsittelyä koskien. Ympäristöluvan omaavien laitosten toimintaa valvoo Lupa- ja valvontavirasto ja kun- nan ympäristönsuojeluviranomainen. Kylmäalan pätevyydet myön- tää, pätevyysrekisteriä ylläpitää ja pätevyyksiä valvoo Tukes. Tietolaatikko päättyy. F-kaasut tulisi ensisijaisesti toimittaa kierrätettäväksi tai regeneroitavaksi uudelleen käyttöä varten, koska F-kaasuasetuksella rajoitetaan uusien F-kaasujen valmistusta ja maahantuontia. Kaasujen kierrätyksen ja regeneroimisen mahdollistamiseksi eri kylmäaineet tulisi kerätä eri säiliöihin. F-kaasujen ja otsonikerroasta heikentävien aineiden tahallinen päästäminen ilmakehään on kielletty23. 2.3.2 Halonien talteenotto palontorjuntajärjestelmistä Palontorjuntajärjestelmien ja sammuttimien sisältämät halonit on laitteiden kunnossapidon tai huollon aikana tai ennen laitteiden purkamista tai loppu käsittelyä otettava talteen kierrätystä tai regenerointia varten. Velvoitteen noudat- taminen kuuluu laitteen haltijalle. 23 F-kaasuasetus, artikla 4 27 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 Tietolaatikko. Valvonta Halonien käytöstä ja käytöstä poistosta on raportoitava Suomen ympäristökeskukselle vuosittain. Kylmäalan pätevyydet myöntää, pätevyysrekisteriä ylläpitää ja pätevyyksiä valvoo Tukes. Tietolaatikko päättyy. Halonien hävittäminen on kielletty, ellei ole dokumentoitua näyttöä siitä, että talteenotetun tai kierrätetyn aineen puhtaus ei teknisesti mahdollista sen talteen- ottoa ja sen jälkeistä uudelleenkäyttöä. Tällaisissa tapauksissa haloneja hävittävien yritysten on säilytettävä nämä asiakirjat vähintään viiden vuoden ajan. Tällaiset asia- kirjat on pyynnöstä asetettava toimivaltaisen viranomaisen (Suomen ympäristö keskus) tai komission saataville. 2.3.3 Eristeiden käsittely purkukohteissa Rakennusten omistajien ja urakoitsijoiden on varmistettava, että rakennuk- sista korjaus- ja purkutöiden yhteydessä poistetut solumuovieristeiset sandwich- elementit ja laminoidut levyt käsitellään siten, että niiden sisältämät otsonikerrosta heikentävät aineet sekä HFC- ja HFO-yhdisteet otetaan talteen regeneroitavaksi tai hävitettäväksi24 (Kuva 5). Purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys on tehtävä rakentamis- tai purkamisluvan hakemisen tai purkamisilmoituksen tekemisen yhteydessä25. Selvityksessä on mahdollista antaa tieto rakennuseristeistä. Tietolaatikko. Valvonta Rakennustyömaiden jätteenkäsittelyn valvontaa teke- vät kunnan ympäristönsuojeluviranomaiset. Yhteistyö rakennusvalvontaviranomaisen kanssa, etenkin rakentamislain pur- kumateriaali- ja rakennusjäteselvitykseen liittyen edistää tiedonkulkua rakennus- ja purkuhankkeista.Ympäristöluvan omaavien laitosten toi- mintaa valvoo Lupa- ja valvontavirasto ja kunnan ympäristönsuoje- luviranomainen. Tietolaatikko päättyy. 24 F-kaasuasetus, artikla 8 ja otsoniasetus, artikla 20 25 Rakentamislaki (751/2023), 16 § 28 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 Edellä mainitut eristeet tulee kerätä erikseen mahdollisimman eheinä ja toimittaa laitokseen, jolla on ympäristölupa joko kaasujen talteenottoon kaasutiiviissä laitos käsittelyssä tai eristelevyjen hävittämiseen vaarallisen jätteen polttoprosessissa. Suomessa on solumuovieristeitä kierrättäviä laitoksia mm. Cool Finland Oy, Elwira Oy ja Finnfoam. Ympäristöministeriö26 on koonnut tiedon Suomessa vuonna 2021 toiminnassa olleista jätteenpolttolaitoksista ja vaarallista jätettä polttavista lai- toksista. Mikäli laminoitujen levyjen poistaminen ei ole teknisesti mahdollista, tulee rakennuksen omistajan tai urakoitsijan todistaa se asiakirjalla, joka esitetään viran- omaiselle pyynnöstä27. F-kaasuja ja otsonikerrosta heikentäviä aineita koskeva lain- säädäntö ei estä ehjien eristelevyjen tai eristeitä sisältävien tuotteiden, kuten ovien uudelleenkäyttöä toisessa kohteessa. Kuva 5.  Solumuovieristeitä. Kuva: Annika Johansson Velvoite koskee seuraavia rakennuseristeitä: y Solumuovieristeiset sandwich-elementit on valmistettu jäykkää polyuretaanivaahtoa ja jäykkää pintamateriaalia, kuten teräs- tai alumiiniohutlevyä, puuta, puukuitu- tai kipsilevyä, sisältävistä kerroksista, jotka on kiinnitetty toiselle tai molemmille puolille. Näitä on käytetty mm. teollisuuden ja kauppojen kylmä ja pakkasvarastoissa, teollisuusrakennuksissa, omakotitaloissa ja ovissa. 26 Vuonna 2021 toiminnassa olleet yhdyskuntajätettä polttaneet laitokset. Toimivat YKJ polttolaitokset.xlsx 27 F-kaasuasetus, artikla 8(9) https://ym.fi/documents/1410903/42733297/Yhdyskuntaj%C3%A4tteen%20polttolaitokset.pdf/ecd67d2d-a4a5-0166-91c9-3dbc16e80be5/Yhdyskuntaj%C3%A4tteen%20polttolaitokset.pdf https://ym.fi/documents/1410903/42733297/Yhdyskuntaj%C3%A4tteen%20polttolaitokset.pdf/ecd67d2d-a4a5-0166-91c9-3dbc16e80be5/Yhdyskuntaj%C3%A4tteen%20polttolaitokset.pdf 29 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 y Laminoidut levyt ovat solumuovieristeitä, jotka on peitetty ohuella kerroksella epäjäykkää materiaalia kuten muovia, paperia tai alumiinilaminaattia. Näitä on käytetty mm. teollisuus- ja varastorakennusten yläpohjaeristeenä sekä saunan eristeenä. Eristeiden tunnistaminen: Eristeiden sisältämistä aineista voi saada tietoa esimerkiksi rakentamisasiakirjoista. Mikäli ei ole tiedossa mitä kylmäainetta kyseiset eristeet sisältävät ja koska kylmä- ainetta ei voida tunnistaa ilman tutkimuksia28, on ohjeistukseksi ehdotettu eris- teiden valmistusvuotta. Ennen vuotta 1996 valmistettujen solumuovieristeisten sandwich-elementtien tai laminoitujen eristeiden voidaan olettaa sisältävän otsoni kerrosta heikentäviä aineita (lukuunottamatta EPS-eristeet). Kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti polyuretaani-, fenoli- ja suulakepuristetusta polystyreenistä val- mistettuihin eristelevyihin ja -elementteihin. Mikäli rakennus on rakennettu vuo- den 1996 jälkeen, solumuovieristeiset sandwich-elementit tai laminoidut levyt eivät todennäköisesti sisällä F-kaasuja tai otsonikerrosta heikentäviä aineita. 2.3.4 Kierrätys, regenerointi ja hävitys F-kaasulainsäädäntö ja EU:n kiertotaloustavoitteet tukevat kylmäaineiden kierrä- tystä ja regenerointia niiden hävityksen sijaan. F-kaasujen EU-markkinoille saat- taminen vähenee asteittain kiintiöjärjestelmän vaikutuksesta ja loppuu vuoteen 2050 mennessä. Tämän vuoksi kylmäaineiden uudelleenkäyttö on tärkeää. Lisäksi huoltokieltojen vaikutuksesta uuden, korkean GWP:n kylmäaineiden käyttö laittei- den huollossa on kiellettyä ja ainoastaan kierrätettyjen ja regeneroitujen aineiden käyttö on sallittua. Velvoitteen noudattaminen kuuluu laitteen haltijalle. Laitteista huollon aikana poistettua kylmäainetta ei saa laittaa laitteeseen sel- laisenaan takaisin vaan se tulee joko kierrättää tai regeneroida29. Kylmäaineiden talteenotto kylmä-, ilmastointi-, ja lämpöpumppulaitteista, sekä eräistä muista laite- tyypeistä vaatii Tukesin myöntämän kylmäalan pätevyyden30. Pätevyyksien tarkasta- minen kuuluu työn tilaajalle. Kylmäaineen kierrätys31 voidaan tehdä paikan päällä. Kierrätyksessä kylmäaine ajetaan suodatinkuivaimen tai kierrätyslaitteiston läpi. 28 Jotkut laboratoriot tekevät analyysejä F-kaasuista 29 F-kaasuasetus, artikla 8(6) 30 Ympäristönsuojelulaki, 159 – 162 § 31 F-kaasuasetus, artkla 3(12) 30 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 Käytetyn laitteiston on poistettava kylmäaineesta kiinteät epäpuhtaudet, hapot ja kosteus riittävällä tasolla. F-kaasuasetus ei edellytä kierrätetyn kylmäaineen analy- sointia laboratoriossa. Regeneroitu32 kylmäaine on uudenveroista ja regenerointi tapahtuu ympäristöluvan omaavassa regenerointilaitoksessa. Suomessa toimii tällä hetkellä kaksi laitosta, joilla on ympäristölupa kylmäaineiden regenerointia varten33. Tietolaatikko. Valvonta Lupa- ja valvontavirasto, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja terveydensuojelu- ja elintarvikevalvontaviranomainen voi lait- teen huoltokirjanpidon valvontaa tehdessään tarkastaa onko laittee- seen lisätty kierrätettyjä tai regeneroituja F-kaasuja ja niiden määrän. Kylmäalan pätevyydet myöntää, pätevyysrekisteriä ylläpitää ja päte- vyyksiä valvoo Tukes. Ympäristöluvan omaavien laitosten toimintaa valvoo Lupa- ja valvontavirastoja kunnan ympäristönsuojeluviran- omainen. Tietolaatikko päättyy. 2.3.4.1 Kylmäaineen jätestatus F-kaasu- ja otsoniasetukset eivät ota kantaa aineiden jätestatukseen vaan se tulee jätelainsäädännöstä. Otsonikerrosta heikentävät aineet ja F-kaasut ovat kemikaalina vaarallista jätettä, ja ne saa hävittää ainoastaan Montrealin pöytäkirjan osapuolten hyväksymillä menetelmillä (otsonikerrosta heikentävät aineet ja F-kaasu asetuksen liitteen I ryhmän 1 aineet) tai EU:n ja kansallisen jätelainsäädännön mukaisesti hyväksytyillä menetelmillä (muut F-kaasut). Valtionneuvoston ase- tuksen jätteen polttamisesta (151/2013) mukaan, jos jätteenpolttolaitoksessa tai jätteen rinnakkaispolttolaitoksessa poltettavan vaarallisen jätteen sisältämien halogenoitujen orgaanisten aineiden pitoisuus on enemmän kuin 1 % kloorina ilmaistuna, lämpötila on nostettava väh. 1 100 °C:seen väh. 2 sekunniksi. 32 F-kaasuasetus, artikla 3(13) 33 Eco Scandic Oy ESAVI/25485/2018 ja Darment Oy ESAVI/22608/2024 31 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 2.4 Laitteita ja tuotteita koskevat käyttöönotto- ja markkinoille saattamiskiellot 2.4.1 Sähköisten kytkinlaitteistojen käyttöönottokiellot F-kaasuasetuksessa on rajoituksia uusien sähköisten kytkinlaitteistojen käyttöön- ottoon34 (Taulukko 6). Käyttöönotto katsotaan tapahtuneeksi, kun laitteisto on luo- vutettu ja otettu käyttöön asennuksen ja testien jälkeen, eli laitteistolla on käyttäjä, joka vastaa kaikista asetuksessa säädetyistä toiminnanharjoittajan velvoitteista. Kiellot eivät koske olemassa olevan laitteiston siirtoa toiseen paikkaan tai olemassa olevien laitteistojen laajentamista, jos matalamman ilmastovaikutuksen (GWP) eristekaasuja sisältävä laitteisto ei ole yhteensopiva olemassa olevan laitteiston kanssa. Velvoitteen noudattaminen kuuluu laitteen haltijalle. Taulukko 6.  Sähköisten kytkinlaitteistojen käyttöönottokieltojen aikataulut. 2026 2028 2030 2032 Ensisijaiseen ja toissijaiseen syöttöön tarkoitetut keskijännitteiset sähköiset kytkinlaitteistot, joiden jännite on enintään 24 kV eivät saa sisältää F-kaasuja, eli esim. rikkiheksafluoridia (SF6). Suurjännitteiset sähköiset kytkinlaitteistot, joiden jännite on ≥ 52 kV ja ≤ 145 kV ja oikosulkuvirta enintään 50 kA eivät saa sisältää F-kaasua, joiden ilmastoa lämmittävä vaikutus (GWP) on vähintään 1. Ensisijaiseen ja toissijaiseen syöttöön tarkoitetut keskijännitteiset sähköiset kytkinlaitteistot, joiden jännite on > 24 kV ja ≤ 52 kV eivät saa sisältää F-kaasuja. Suurjännitteiset sähköiset kytkinlaitteistot, joiden jännite on > 145 kV ja oikosulku-virta > 50 kA eivät saa sisältää F-kaasua, joiden ilmastoa lämmittävä vaikutus (GWP) on vähintään 1. Hankintamenettelyssä otetaan huomioon kyseiseen erityiskäyttöön tarvittavien laitteiden tekniset erityispiirteet. F-kaasuasetus mahdollistaa käyttöönottokielloista poikkeamisen, jos markkinoilla ei vielä ole tarjolla riittävästi vaihtoehtoja. Kritee- rit koskevat laitteistojen hankintamenettelyä, ja erilaiset kriteerit on laadittu kah- den vuoden siirtymäajalle kieltojen voimaantulosta ja ajalle sen jälkeen. Mikäli 34 F-kaasuasetus artikla 13 (9–18) 32 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 kytkinlaitteiston hankinnassa käytetään poikkeusta, laitteiston käyttöönotosta on ilmoitettava Suomen ympäristökeskukselle. Lisäksi laitteiston haltijan on säilytet- tävä dokumentaatio hankinnasta ja poikkeusperusteista vähintään 5 vuotta ja toi- mitettava se pyynnöstä viranomaiselle. 2.4.2 Laitteita ja tuotteita koskevat markkinoille saattamiskiellot F-kaasujen käyttöä rajoitetaan tietyissä uusissa tuotteissa ja laitteissa, joihin on ole- massa korvaavia vaihtoehtoja. Kiellot koskevat laitteiden ja tuotteiden maahan tuontia EU-alueelle ja EU:ssa valmistettujen tuotteiden myyntiä EU:ssa. Osa kielloista on astunut voimaan ja osa on vasta tulossa. Kiellot eivät rajoita olemassa olevien laitteiden käyttöä. Velvoitteiden noudattaminen koskee laitteiden mark- kinoille saattajia, eli maahantuontia EU-alueen ulkopuolelta tai laitteen valmis- tamista EU-alueella sekä markkinoille saattokiellon voimaan astumisen jälkeen markkinoille saatettujen laitteiden myyjiä35. Tietolaatikko. Valvonta Laitteiden ja tuotteiden maahantuonnin valvonnasta vastaa Tulli. Markkinavalvonnasta vastaa Suomen ympäristökeskus. Tietolaatikko päättyy. Lisätietoa rajoituksista löytyy F-kaasuasetuksen liitteestä IV ja Tullin F-kaasuja koske- vasta rajoituskäsikirjasta. Otsonikerrosta heikentäviä aineita sisältävien tuotteiden maahantuonti on pääosin kielletty. 35 Ennen kiellon voimaantuloa laillisesti markkinoille saatettuja tuotteita saa myydä myös kiellon jälkeen, kunhan myyjä voi todistaa milloin tuote on saatettu markkinoille (F-kaasuasetus, artikla 11(1), 8 mom.) https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=OJ:L_202400573#anx_V https://tulli.fi/documents/162752825/203342662/Fluoratut%20kasvihuonekaasut/e52be2f7-014d-4804-9dfe-d33160c9a779/Fluoratut%20kasvihuonekaasut.pdf?version=1.1&t=1715071123135 33 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 3 F-kaasuja sisältävät laitteet ja tuotteet Valtaosa Suomen F-kaasujen päästöistä on peräisin kylmä- ja ilmastointilaitteista (Kuva 6). Lisäksi päästöjä syntyy aerosoleista, solumuovituotteista, sähkönjakelu laitteista ja joukosta muita pienempiä päästölähteitä. F-kaasujen osuus Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä oli 1,7 prosenttia vuonna 2023 ja päästöt olivat vähentyneet 8 prosenttia vuodesta 2022 (Tilastokeskus 2025). Tyypillisiä valvontakäynneillä kohdattavia laitteita ovat esimerkiksi elintarvike teollisuuden (ml. maitotilojen) ja kauppojen kylmälaitteet, isojen rakennus- ten ilmastointilaitteet ja lämpöpumput, ravintoloiden ym. kylmähuoneiden kylmälaitteet, sairaaloiden ja krematorioiden kylmälaitteet sekä serveri- ja tietokonehuoneiden kylmälaitteet. Palontorjuntalaitteistoissa on tyypillisesti hyvin vähän vuotoja, joten niiden valvonta ei ole ensisijaista, lukuun ottamatta halonisammuttimia. Seuraavissa alaluvuissa kerrotaan tarkemmin erilaisista laitetyypeistä, niiden tyypil- lisistä käyttökohteista ja valvonnassa tarkastettavista asioista. Rakennuseristeiden solumuovit on käsitelty osiossa 2.3.3. Luvussa 4 käsitellään valvontatyötä käytän- nössä ja miten toimia, mikäli tarkastuksessa havaitaan etteivät laitteet täytä lain säädännön vaatimuksia. 34 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 Kuva 6.  F-kaasupäästöt sektoreittain 1990–2022 välillä. (Tilastokeskus 2025) 3.1 Kylmälaitteet Kylmälaitteita, joista käytetään myös nimitystä jäähdytyslaite, käytetään mm. elin- tarvikkeiden ja juomien valmistuksessa ja varastoinnissa esimerkiksi elintarvike teollisuudessa, kaupan alalla ja ammattikeittiöissä. Kylmälaite laskee tuotteen tai aineen lämpötilaa säädettyyn asteeseen ja säilyttää tuotteen kylmässä. (Kuva 7) Jäähdytystä tarvitaan monilla prosessiteollisuuden aloilla, kuten petrokemikaalien, kemikaalien ja lääkkeiden valmistuksessa. Myös monissa muissa sovelluksissa, kuten erilaisissa kylmävarastoissa, jäähalleissa ja tekojääradoilla tarvitaan kylmälaitteita. Kylmälaitteissa on oltava asianmukaiset merkinnät (ks. osio 2.1) ja riippuen lait- teesta, laitetta koskeva huoltokirjanpito (ks. osio 2.2). 0 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 1 600 1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011 2014 2017 2020 2023 Sähkönjakelulaitteet Aerosolit Solumuovit Muut lähteet Kylmä- ja ilmastointilaitteet HFC PFC SF6 F-kaasupäästöt sektoreittain 2025 khk-inventaariolähetyksissä YK:lle ja EU:lle 35 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 Kuva 7.  Esimerkki mahdollisesta valvontatarkastuskäynnillä tavattavasta kylmälaitteesta on maitotilan tilasäiliö. (Kuva: Esa Manninen) 3.1.1 Kaupan kylmälaitteet ja ammattikeittiöt Sekä päivittäistavarakaupoissa että ammattikeittiöissä ja esimerkiksi leipomoissa on käytössä kolmentyyppisiä kylmäaineita sisältäviä laitteita: y keskuskoneellisia kylmäjärjestelmiä, y kompressorilauhduttimia ja y erillisiä omakoneellisia kylmäkalusteita. Keskuskoneelliset kylmäjärjestelmät ja kompressorilauhduttimet voivat jäähdyt- tää useampia kylmäkalusteita ja -huoneita (Kuva 8). Keskuskoneellisissa järjestel- missä jäähdytysenergia tuotetaan keskitetysti konehuoneen kylmälaitteistossa. Järjestelmät voivat sisältää yksittäisiä kompressoreita tai kompressorit on voitu kyt- keä yhteiseen konepukkiin. Kaupan keskuskoneellisissa kylmälaitteissa R-404A oli pitkään eniten käytetty kylmäaine, mutta uudet käyttöönotetut järjestelmät toimi- vat pääosin hiilidioksidilla (R-744)36. Suomen ympäristökeskuksen kasvihuonekaasu inventaariota varten tekemän taustakyselyn perusteella vuonna 2023 kaupan 36 Forsberg ym. 2023 36 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 kylmälaitteista 43 % toimi hiilidioksidilla, 40 % R-404A:lla ja 9 % R-290:lla. Kylmä- ainetta R-404A on korvattu joissain tapauksissa myös HFC/HFO-seoskylmäaineilla R-448A ja R-449A. Kuva 8.  Pieniä keskuskoneellisten järjestelmien kompressoriyksiköitä. Yhdellä koneistolla voidaan jäähdyttää yhtä tai kahta pientä kylmähuonetta (Kuva: Juha Koskikuru). Suurissa kylmälaitoksissa kompressorit ovat yleensä erillään lauhduttimista (Kuva 9). Kylmäkalusteiden tai -huoneiden höyrystinpattereissa höyrystyvä kylmäaine kulkee ensin putkea pitkin kompressorikoneikolle ja siitä edelleen vesikatolla sijaitseville lauhduttimille. Lauhdutin nesteyttää höyrystyneen kylmäaineen ja kylmäaine palaa kompressorikoneikon kautta takaisin kylmäkalusteeseen tai -huoneeseen.37 Kuva 9.  Marketin katolla oleva pieni ja sen takana isompi lauhdutin. Kuva: Juha Koskikuru 37 Forsberg ym. 2023 37 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 Omakoneelliset kylmälaitteet ovat yleensä hermeettisesti suljettuja. Niissä on käy- tetty HFC-kylmäaineita (esim. R-404A ja R-134a), mutta lähivuosina niissä on siir- rytty laajasti hiilivetyihin, erityisesti propaaniin (R-290) (Kuva 10).38 Kuva 10.  Kaupan kylmäkaluste. Kuva: Annika Johansson. Otsonikerrosta heikentäviä kylmäaineita (esim. R-22) saattaa vielä tulla vastaan jois- sain vanhoissa kaupan tai ammattikeittiöiden kylmälaitteissa, esimerkiksi leipo- moissa. Kerrostalojen kellarikylmiöissä saattaa vielä olla R-12-järjestelmiä (Kuva 11).39 Kuva 11.  Kompressorin ja lauhduttimen muodostama koneikko esimerkiksi kylmähuonekäyttöön. Tällaiset koneikot sijoitetaan yleensä rakennuksen ulkoseinälle (Kuva: Oy Danfoss Ab). 38 Forsberg ym. 2023 39 Koskikuru 2025 38 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 3.1.2 Teollisuuden kylmälaitteet Teollisuuden kylmälaitteissa käytössä olevat kylmäaineet vaihtelevat. Suurissa teollisuuden kylmälaitoksissa on käytetty laajasti luonnollisia kylmäaineita, kuten ammoniakkia (R-717) jo useiden vuosikymmenien ajan. Otsonikerrosta heikentä- viä CFC-aineita (esim. R-12) ei oleteta enää olevan käytössä Suomessa, sen sijaan otsonikerrosta heikentäviä HCFC-aineita (esim. R-22) saattaa vielä olla käytössä van- hemmissa laitteissa. F-kaasuihin kuuluvien HFC-kylmäaineiden käyttö alkoi 1990- luvun puolivälissä. Laajimmin käytettyjä kylmäaineita ovat olleet R-404A, R-134a, R-407C ja R-422D. R-404A:ta on käytetty erityisesti pienissä ja keskisuurissa lai- toksissa ja R-134a:ta erityisesti suuremmissa teollisuusjäähdyttimissä ja R407C:tä pienemmissä teollisuusjäähdyttimissä. Viime vuosina on tullut käyttöön myös paljon uusia hieman matalamman GWP-arvon kylmäaineita, jotka ovat HFC- ja HFO-aineiden seoksia. Näitä ovat esimerkiksi R-448A, R-449A, R-452A ja R-513A. Kylmäaineen R-134a vaihtoehdoksi teollisuusjäähdyttimiin on tullut erityisesti HFO-kylmäaine R-1234ze.40 3.2 Ilmastointilaitteet Rakennusten ilmastointiin, serverihuoneiden jäähdytykseen yms. voidaan käyttää esimerkiksi puhallinkonvektoreita, kaappi- ja vakioilmastointikoneita, jäähdytys- palkkeja, split-koneistoja tai tuloilman jäähdytystä (Kuva 12). Ilmastoinnin jäähdytys on usein toteutettu vesikierrolla. Tällöin varsinainen kylmäainetta sisältävä kylmä- laite on vedenjäähdytin41, ja kylmäpiiri on kokonaan sen sisällä. Vedenjäähdytin jäähdyttää vettä, joka kiertää putkiston kautta esimerkiksi tuloilmakoneille, vakio ilmastointikoneille tai huonetilojen puhallinkonvektoreille. Vedenjäähdyttimiä on erilaisia, ja mallista riippuen ne voidaan sijoittaa joko ulko- tai sisätiloihin. (Kuva 13) Ilmastointilaitteissa on oltava asianmukaiset merkinnät (ks. osio 2.1) ja riippuen lait- teesta, laitetta koskeva huoltokirjanpito (ks. osio 2.2). Kiinteissä ilmastoinnin jäähdytysjärjestelmissä käytettiin aikaisemmin kylmä aineena otsonikerrosta heikentävää kylmäainetta R-22, ja niitä voi yhä olla käy- tössä vanhemmissa rakennuksissa. Pienissä ja keskisuurissa laitteissa on tyypillisesti käytetty kylmäaineita R-407C ja R-410A. Suuremmissa vedenjäähdyttimissä ylei- sin kylmäaine on ollut R-134a. R-22:n korvaajana erilaisissa laitteissa on käytetty myös ns. huoltokylmäaineita, jolloin olemassa olevien laitteiden elinkaarta on saatu 40 Forsberg ym. 2023 41 F-kaasuasetuksessa käytetään sanaa nesteenjäähdytin, alalla käytetään sanaa veden- jäähdytin tai chiller 39 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 pidennettyä ennen niiden uusimista vaihtamalla kylmäaine ns. retrofit-ratkaisuna. Tällaisia huoltokylmäaineita ovat olleet esimerkiksi R-417A, R-422A, R-422D, R-424A ja R-426A.42 Uudemmissa laitteissa on käytetty kylmäaineita R-32 ja R-1234ze, lähi- aikoina käyttöön on tulossa myös propaani (käytössä jo joissain ulkoasenteisissa koneissa).43 Kuva 12.  Vasemmalla kattoon ja lattialle asennettavia puhallinkonvektoreita, oikealla vakioilmastointikoneita. Vakioilmastointikoneiden kylmäainemäärä on tyypillisesti 3 – 15 kg, joka esimerkiksi R407C kylmäaineella vastaa 5,3 – 26,7 CO2-ekv.tonnia. Nämä laitteet ovat usein vesikiertoisia, jolloin varsinainen kylmäainetta sisältävä, tarkastuksen kohteena oleva kylmälaite on vedenjäähdytin (ks. kuva 13). (Kuva: Koja Oy) 42 Forsberg ym. 2023, s. 46–47 43 Kapanen 2025 40 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 Kuva 13.  Erilaisia vedenjäähdyttimiä mm. rakennusten ilmastoinnin käyttöön. (Kuva: Koja Oy) Kuvan oikeassa yläkulmassa on sisäasenteinen vedenjäähdytin, joka voidaan sijoittaa esim. rakennuksen konehuoneeseen. Vasemmalla on erilaisia ulkoasenteisia vedenjäähdyttimiä, jotka voidaan sijoittaa esim. rakennuksen vesikatolle tai ulkoseinälle. Tyypillisiä kylmäainemääriä ovat vasemman yläkulman laitteissa 3–30 kg ja muissa laitteissa 30–300 kg. Tyypillisiä kylmäaineita vedenjäähdyttimissä ovat R407C ja R410A sekä isoimmissa laitteissa R134a. Myös otsonikerrokselle haitallisella R22 kylmäaineella toimivia vedenjäähdyttimiä on edelleen käytössä (tällöin vuototarkastusväli määräytyy kg-rajojen 3/30/300 mukaan). 3.3 Lämpöpumput Lämpöpumpuilla siirretään lämpöenergiaa maasta, kalliosta, vedestä tai ilmasta rakennusten tai käyttöveden lämmittämiseen. Lämpöpumput jaetaan maalämpö-, poistoilmalämpö-, ilma-/vesilämpö- ja ilmalämpöpumppuihin (Kuva 14). Lämpö- pumpuissa yleisesti käytettyjä kylmäaineita ovat R-407C ja R-410A, uudemmissa R-32 ja lähivuosina myös hiilivedyillä (esim. R-290) toimivat tulevat todennäköisesti yleistymään. Kylmäainetäytös riippuu lämpöpumpun koosta (tehosta). Kerrostalo kokoluokassa täytökset ovat tyypillisesti muutamasta kilosta kymmeniin kiloi- hin, isoissa kiinteistö- ja teollisuuslämpöpumpuissa kymmenistä satoihin kiloihin.44 Lämpöpumpuissa on oltava asianmukaiset merkinnät (ks. osio 2.1) ja riippuen lait- teesta, laitetta koskeva huoltokirjanpito (ks. osio 2.2). 44 Kapanen 2025 41 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 Kuva 14.  Ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö. Kuva: Annika Johansson. Suuria lämpöpumppuja käytetään esimerkiksi yhdyskuntien jätevesien ylijäämä- lämmön talteenotossa, erilaisissa teollisuuden prosesseissa ja logistiikka- tai data- keskuksissa. Kaikkein suurimpia lämpöpumppuja käytetään kaukolämmön ja -jäähdytyksen tuotannossa esimerkiksi Helsingissä, Espoossa ja Turussa. Suurissa lämpöpumpuissa käytettyjä kylmäaineita ovat esimerkiksi R-134a, R-410A, luon- nolliset kylmäaineet R-717 (ammoniakki) ja R-744 (hiilidioksidi), HFO-kylmäaineet (esim. R-1234ze) sekä HFO-/HFC-seoskylmäaineet (esim. R-450A ja R-513A).45 3.4 Palontorjuntalaitteistot Palontorjuntalaitteistoilla tarkoitetaan kiinteitä palontorjuntajärjestelmiä sekä käsi- ja liikuteltavia sammuttimia. Palontorjuntalaitteistossa on oltava asianmukaiset merkinnät (ks. osio 2.1) ja riippuen laitteesta, laitetta koskeva huoltokirjanpito (ks. osio 2.2). Kaasusammutuslaitteistoja käytetään pääsääntöisesti sellaisissa tiloissa, joissa ei voi käyttää muita sammutuslaitteita, esimerkiksi erilaisissa arkisto-, serveri- ja holvitiloissa. Kaasusammutuslaitteistoissa käytettiin aikaisemmin otsonikerrosta heikentäviä haloneja, mutta nykyään niiden käyttö on kielletty lukuunottamatta tiettyjä kriittisiä käyttötarkoituksia, jotka on kuvattu EU:n otsoniasetuksessa.46 45 Forsberg ym. 2023, s. 49 ja 54 46 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/590 otsonikerrosta heikentävistä aineista ja asetuksen (EY) N:o 1005/2009 kumoamisesta, liite V Asetuksen 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut halonien kriittiset käyttötarkoitukset. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=OJ:L_202400590#anx_V https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=OJ:L_202400590#anx_V 42 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 HFC-yhdisteitä sisältäviä sammutusaineita ovat FS 49 C2 (seos, joka koostuu HFC-134a:sta, HFC-125:sta ja hiilidioksidista) ja FM-200 (HFC-227ea). Myös fluori ketoneja on käytetty sammutusaineina.47 3.5 Kylmäainesäiliöt Kylmäainesäilöissä on oltava asianmukaiset merkinnät (ks. tarkemmin osio 2.1). Kylmäaineita saa myydä asennusta ja huoltoa varten vain päteville toiminnan harjoittajille ja henkilöille48 (ks. myös osio 2.7) ja myynnistä on pidettävä kirjaa49. Kylmäaineiden tulee olla uudelleentäytettävissä säiliöissä. Kertakäyttöiset säiliöt ovat kiellettyjä pl. analyysi ja laboratoriotarkoitukset. Kertakäyttösäiliön tunnistaa esimerkiksi tekstistä ”non-refillable”, ”single use”, ”disposable”, ”non-reusable”, yksitie- venttiilistä, kauluksen tai jalustan puuttumisesta ja kaarevasta muotoilusta. Kylmäainesäiliöitä on säilytettävä turvallisesti viileässä ja tuuletetussa varastossa. Säiliöt on varastoitava siten etteivät ne pääse kaatumaan ja rikkoutumaan. Säili- öitä ei saa säilyttää auringonvalossa, kuumissa tiloissa tai syttymislähteiden lähellä. Säiliöiden luokse on oltava helppo pääsy, jotta ne voidaan tarvittaessa evakuoida nopeasti tulipalon uhatessa. Kylmäkonehuoneessa saa säilyttää vain koneen huolta- misessa tarvittavaa kylmäainetta.50 3.6 Kulkuneuvojen jäähdytys- ja ilmastointilaitteet Kulkuneuvojen jäähdytys- ja ilmastointilaitteissa on oltava asianmukaiset merkinnät (ks. osio 2.1) ja riippuen laitteesta, laitetta koskeva huoltokirjanpito (ks. osio 2.2). Tuotteiden kylmäketjun säilyminen maa-, ilma- ja merikuljetuksen aikana taataan kylmäkuljetuskalustolla. Jäähdytystä tarvitaan etenkin helposti pilaantuvien elin- tarvikkeiden kuljetukseen. Kuljetusvälineitä koskevat vaatimukset kuten niiden eristyskyky, jäähdytys, lämpötilan rekisteröinti ja tuotteiden kuljetuslämpötila, tule- vat kansainvälisestä ATP-sopimuksesta. ATP-todistuksen myöntää ja niitä koskevaa 47 Forsberg ym. 2023, s. 59–60 48 F-kaasuasetus, artikla 11(6) 49 F-kaasuasetus, artikla 7(3) 50 Lähde ja lisää tietoa kylmäaineiden varastoinnista: https://tukes.fi/tuotteet-ja-palvelut/ kylmaala/kylmaaineet https://tukes.fi/tuotteet-ja-palvelut/kylmaala/kylmaaineet https://tukes.fi/tuotteet-ja-palvelut/kylmaala/kylmaaineet 43 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 rekisteriä ylläpitää Luonnonvarakeskus (Luke). ATP-määräysten valvonta kuuluu taas Ruokavirastolle. Kylmäkuljetuslaitteissa käytetään pääasiassa kylmäkoneella varustettua koneellista kylmälaitetta, joka toimii joko auton tai laitteen omalla moottorilla. Muissa vähäisemmässä määrin käytetyissä teknologioissa, eutektisissä varaajissa ja kryogeenisissä kylmälaitteissa ei ole F-kaasuja, vaan ne hyödyntävät jäähdytyksessä suolaliuosta, ns. eutektista geeliä tai hiilidioksidia.51 Kylmäkuljetus- laitteissa yleisesti käytetty kylmäaine on R-404A, joka on 1990-luvun puolivälistä korvannut uusissa laitteissa otsonikerrokselle haitallisia kylmäaineita R-22 ja R-403B. 2000-luvun alkupuolelta lähtien laitteissa on ollut käytössä myös R410A ja aivan viime vuosina kylmäaine R-452A.52 Kulkuneuvoja aloitettiin varustamaan ilmastointilaitteilla 1990-luvulta alkaen (Kuva 15). Aluksi kylmäaineena käytettiin otsonikerrosta heikentävää R-12 kylmä ainetta. 1990-luvun puolivälissä se korvattiin F-kaasuihin kuuluvalla R-134a:lla. MAC-direktiivin53 vaikutuksesta henkilöautoissa on vuodesta 2012 lähtien pikkuhil- jaa siirrytty R-1234yf- kylmäaineen käyttöön. Pienissä pakettiautoissa siirtyminen R-1234yf-kylmäaineeseen alkoi vuonna 2016. Nykyään henkilöautojen ilmastointi- laitteissa käytetään myös hiilidioksidia (R-744).54 Kuva 15.  Henkilöauton ilmastointilaite. Kuva: Nufar Finel. 51 Luoto ym. 2007 52 Forsberg ym. 2023 53 MAC-direktiivi (2006/40/EY) 54 Forsberg ym. 2023 44 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 3.7 Sähköiset kytkinlaitteistot Sähköisissä kytkinlaitteistoissa on oltava asianmukaiset merkinnät (ks. osio 2.1) ja riippuen laitteesta, laitetta koskeva huoltokirjanpito ja/tai pakollinen vuodon ilmaisujärjestelmä (ks. osio 2.2). Sähköenergian siirto- ja jakeluverkostojen laitteissa on käytetty 1970-luvulta lähtien eristekaasuna rikkiheksafluoridia (SF6) ja pienissä määrin tetrafluorimetaania (CF4). Eristekaasun tehtävänä on mahdollistaa lyhyt väli- matka jännitteellisten osien välillä. SF6:n ilmastoa lämmittävä vaikutus on erittäin suuri (GWP 24 300) ja siksi sen käyttökohteisiin halutaan vaikuttaa lainsäädännön avulla. Pienelläkin päästöllä on suuri vaikutus. SF6:n käytössä oleva kokonaismäärä ja päästöjen määrä ovat Suomessa kasvussa. 45 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 4 Valvontatyö käytännössä Tässä luvussa on ohjeita valvontatyön tueksi. Näitä voidaan soveltaa kunkin viran- omaisen tarpeisiin soveltuvin osin. 4.1 Valvontakohteiden valinta F-kaasuasetuksen55 mukaan jäsenvaltioiden viranomaisten on suoritettava tarkas- tuksia selvittääkseen, noudattavatko yritykset F-kaasuasetuksen mukaisia velvoit- teitaan ja tarkastukset on suoritettava noudattaen riskiperusteista lähestymistapaa. Valvontakohteiden valinnassa riksiperusteisesti voi hyödyntää alla olevaa listaa arvi- oitaessa, missä kohteissa on suurin todennäköisyys laajamittaisille päästöille ja/tai omaisuudelle tai terveydelle koituville vahingoille. 1. Onko laitteistoissa suuria määriä F-kaasuja (HFC:t, PFC:t tai SF6)? Tyypillisesti suuria kylmäainetäytösmääriä on suurissa laitteissa esimerkiksi teollisuudessa, suurissa kiinteistöjen ilmastointilaitteissa tai kaupan alalla. 2. Onko laitteistoissa vielä käytössä otsonikerrosta heikentäviä aineita? Otsonikerrosta heikentäviä aineita ei saa huollossa lisätä laitteisiin, eikä uusia laitteita saa ottaa käyttöön, mutta vanhat laitteet saavat yhä olla käy- tössä. Otsonikerrosta heikentäviä aineita saattaa vielä olla mm. rakennus eristeissä, kotitalouksien kylmälaitteissa ja kiinteissä ilmastoinnin jäähdytysjärjestelmissä. 3. Onko käytetyn aineen ilmastoa lämmittävä vaikutus (GWP) korkea? Kylmäaineilla on erisuuruisia ilmastoa lämmittäviä vaikutuksia (GWP-arvo). Kylmäaineiden GWP-arvoja on listattu liitteessä L2. Esim. kylmäaineella R-404A on korkea GWP, 3 922 ja sen käyttö on vielä yleistä. 55 F-kaasuasetus, artikla 29 46 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 4. Mitkä laitteet vuotavat paljon? Laitteen huoltopäiväkirjasta käyvät ilmi vuotomäärät ja huoltopäivämäärät. Vanhat laitteet saattavat vuotaa enemmän. 5. Onko tiedossa, että yrityksellä olisi ollut aiemmin ongelmia F-kaasu- tai otsoniasetuksen velvoitteiden noudattamisen kanssa? Tiedot voisi tarkistaa mm. aiempien tarkastusten tiedoista. 4.2 Laitteista tarkastettavat asiat Merkintä Valvottavista laitteista tulee löytyä tiedot siitä, mitä kylmäainetta tai muuta F-kaasua laite sisältää ja minkä verran56 (tarra tai kyltti laitteen kyljessä, Ks. osio 2.1.). Tieto laitteen sisältämän kylmäaineen määrästä tulee löytyä myös huoltopäiväkirjasta. Huoltokirjanpito Laitteen sisältämä F-kaasun määrä määrittää sen, onko laite vuototarkastusten ja huoltokirjanpidon piirissä (ks. osio 2.2. ja Kuva 16). Huoltokirjanpidosta on tärkeää varmistaa, että vuototarkastukset on tehty tarvittavin määräajoin ja jos vuoto on havaittu, että se on korjattu. Vuodot on aina korjattava välittömästi ja korjauksen onnistuminen on tarkastettava 1 vrk – 1 kk kuluessa korjaamisesta. Huoltokirjan pidosta tulee myös huomioida laitteiden huoltoa koskevat rajoitukset, kuten rajoitukset uuden korkean GWP:n kylmäaineen käyttöön sekä otsonikerrosta hei- kentävien aineiden käyttökielto huollossa (Ks. osio 2.2.2). Mikäli laite sisältää vähintään 0,5 kg luonnollisia kylmäaineita, se ei ole vuoto tarkastusten piirissä, mutta siitä on pidettävä huoltokirjanpitoa, josta käy ilmi asen- tajan pätevyys. Hyvän käytännön mukaisesti laitteen kyljessä on usein huoltotarra tai vastaava, mistä näkyy, milloin laite on viimeksi tarkastettu ja/tai huollettu ja milloin seu- raava vuototarkastus tai huolto on tehtävä. Tarrasta näkyy myös edellisen huollon suorittanut yritys. 56 F-kaasuasetus, artikla 12 47 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 Huoltokirjanpito säilytetään yleensä laitteen yhteydessä, ja kylmälaitoksen halti- jan on annettava se viranomaisen nähtäväksi pyydettäessä. Huoltokirjanpito voi olla myös sähköinen, mutta tietojen on oltava helposti saatavissa. Huoltoyrityksen on säilytettävä kopiota huoltokäynnin tiedoista viiden vuoden ajan. Kuva 16.  Kaaviokuva laitteita koskevista vaatimuksista. 4.3 Ennen tarkastusta Tarkastuksen valmistelua varten toiminnanharjoittajalta kannattaa kysyä etukäteen esimerkiksi seuraavia asioita: y Käytetäänkö toiminnassa tai kiinteistössä laitteita, jotka sisältävät F-kaasuja (fluorattuja kasvihuonekaasuja, esim. R-134a), otsonikerrosta tuhoavia aineita (esim. halonit) tai luonnollisia kylmäaineita (esim. R-744 tai R-290)? Tyypillisiä käyttökohteita ovat lämmönsiirto- ja kylmäaineet jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteistoissa sekä joissain tapauksissa myös sammutusaineet ja ponnekaasut. Laitteen sisältämä kylmäaine? F-kaasu tai otsonikerrosta heikentävä aine Luonnollinen kylmäaine Kylmäainemäärä? Väh. 5 t CO2-ekv. HFC, PFC tai SF6; väh. 1 kg HFO tai väh. 3 kg otsonikerrosta heikentäviä aineita (jos laite hermeettisesti suljettu tehtaalla, rajat kaksinkertaistuvat) Kylmäainemäärä? Alle 5 t CO2-ekv. HFC, PFC tai SF6; alle 1 kg HFO tai alle 3 kg otsonikerrosta heikentäviä aineita (jos laite hermeettisesti suljettu tehtaalla, rajat kaksinkertaistuvat) Vuototarkastukset määräajoin, asentajan ja huoltoyrityksen oltava pätevä, huoltokirjanpito Ei vuoto- tarkastuksia, asentajan ja huoltoyrityksen oltava pätevä Ei vuoto- tarkastuksia, asentajan ja huoltoyrityksen oltava pätevä, huoltokirjanpito 48 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 y Kunkin laitteen sisältämä kylmäaine ja sen määrä (kg ja CO2-ekv.) ja tieto, jos laite on tehtaalla ilmatiiviisti suljettu. Tarvittavien tietojen pitäisi löytyä laitteen tyyppikilvestä, josta voi toimittaa valokuvan. Onko laitteessa vuodonilmaisujärjestelmä? y Kunkin laitteen viimeisen huollon tai vuototarkastuksen ajankohta (mikäli tehty, huom. luonnollisia kylmäaineita sisältäville laitteille ei tarvitse tehdä F-kaasuasetuksen mukaisia vuototarkastuksia) ja toimita kuva laitteen huoltopäiväkirjan merkinnöistä. y Huom. laitteen huoltajan on oltava Tukesin pätevyysrekisterissä: https:// tukes.fi/asiointi/rekisterit-ja-patevyydet/kylmaalan-rekisterit Toiminnanharjoittajalta saatujen vastausten perusteella voit tarkistaa, koskevatko F-kaasu- tai otsoniasetusten vaatimukset laitteita: y Onko laitteet merkitty asianmukaisesti (ks. osio 2.1)? y Vuototarkastusten ja huoltokirjanpidon tarve, tarkastustiheys sekä vuodonilmaisujärjestelmän tarve riippuvat laitteen sisältämän kylmäaineen määrästä (ks. osio 2.2). − Liittyykö laitteeseen ja siinä käytettyyn kylmäaineeseen huoltokäytön rajoituksia (ks. osio 2.2.2)? y Onko laitetta huoltanut Tukesin hyväksymä pätevä toimija (ks. osio 2.2.3)? 4.4 Tarkastuskäynnillä Tarkastuskäynnillä tarkastetaan laitteista seuraavat asiat: y Ovatko laitteen merkinnät kunnossa (ks. osio 2.1.)57? − Ota tarvittaessa kuva y Onko jokaiselle laitteelle, joille on vaatimus, huoltokirjanpito58, josta käy ilmi: − vuototarkastusten päivämäärät ja tulokset sekä mahdollisten vuotojen korjaamisen päivämäärät ja tulokset; 57 F-kaasuasetus, artikla 12 58 F-kaasuasetus, artikla 7(1) https://tukes.fi/asiointi/rekisterit-ja-patevyydet/kylmaalan-rekisterit https://tukes.fi/asiointi/rekisterit-ja-patevyydet/kylmaalan-rekisterit 49 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 − kunnossapidon ja huollon aikana tai vuodon takia lisättyjen kylmäaineiden määrät ja toimenpiteiden päivämäärät; − talteenotettujen kylmäaineiden määrä; − jos kylmäaineita on lisätty, kylmäaineen määrä ja tyyppi ja se, onko ne kierrätetty tai regeneroitu, ja kierrätys- tai regenerointilaitoksen nimi ja osoite; − laitteiden sisältämien kylmäaineiden määrä ja tyyppi (tarvittaessa erikseen merkittynä asennuksen aikana lisätty määrä); − laitteen huoltaneen tai tarkastaneen yrityksen ja henkilön tiedot (nimi ja pätevyysrekisterin numero) − jos laite on poistettu käytöstä, kylmäaineiden talteenottoa ja loppukäsittelyä varten toteutetut toimenpiteet. y Jos laitteessa on havaittu vuoto, se on korjattava ilman aiheetonta viivytystä59 − Korjauksen onnistuminen on tarkastettava aikaisintaan 24 tunnin toiminta-ajan jälkeen mutta viimeistään kuukauden kuluessa korjaamisesta 4.5 Toimenpiteet puutteita havaittaessa Jos tarkastuksella käy ilmi, että laitteiden huollossa on puutteita, kehota toiminnan- harjoittajaa saattamaan toiminta lainsäädännön velvoitteiden mukaiseksi tietyssä määräajassa YSL 183 § nojalla. Jos huoltoyrityksen tai huollon tai vuototarkastuksen tehneen henkilön tietoja ei löydy pätevyysrekisteristä, toimita siitä tieto Tukesille. Merkittävistä puutteista ja muista lainsäädännön vastaisista havainnoista voi ilmoit- taa myös Suomen ympäristökeskukselle (Syke), joka on F-kaasuja ja otsonikerrosta heikentäviä aineita koskien toimivaltainen ja markkinavalvontaviranomainen, jotta esimerkiksi toimijoille annettavaa ohjeistusta voidaan tarvittaessa tarkentaa. Sykeltä voi pyytää myös tukea tapauksen arviointiin. 59 F-kaasuasetus, artikla 4(5) 50 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 4.6 Tarkastuskäynnin jälkeen Tarkastuksen jälkeen tehtävät toimenpiteet: y Tarkista Tukesin rekisteristä (https://tukes.fi/asiointi/rekisterit-ja- patevyydet/kylmaalan-rekisterit), että laitteen huoltaneella tai vuototarkastuksen tehneellä henkilöllä ja yrityksellä on kylmäalan pätevyydet. y Tee tarkastuskertomus, johon kirjaat tarkastuksella tehdyt havainnot laitteista ja mahdollisista havaitsemistasi puutteista. y Jos toiminnanharjoittaja vastasi ennakkokysymyksiin ennen tarkastusta, liitä vastaukset tarkastuskertomukseen. y Tarkastuskertomuksen tai tietoa valvonnan toteuttamisesta ja tuloksista voi lähettää Suomen ympäristökeskukselle (Syke), joka on F-kaasuja ja otsonikerrosta heikentäviä aineita koskien toimivaltainen ja markkinavalvontaviranomainen. − Valvonnasta saatavan tiedon avulla voidaan esimerkiksi arvioida toimijoille annettavan ohjeistuksen tarpeellisuutta, tarkentaa kasvihuonekaasupäästöinventaarion taustatietoja käytössä olevista laitteista ja niiden vuodoista ja saada kattavampaa käsitystä F-kaasuasetuksen toimeenpanon tilanteesta Suomessa, joka mahdollistaa esimerkiksi myös hyvien käytäntöjen jakamisen EU-maiden viranomaisten kesken. https://tukes.fi/asiointi/rekisterit-ja-patevyydet/kylmaalan-rekisterit https://tukes.fi/asiointi/rekisterit-ja-patevyydet/kylmaalan-rekisterit 51 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 5 Lisätietolähteitä Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämät ympäristöhallinnon verkkosivut: y Fluoratut kasvihuonekaasut: http://www.ymparisto.fi/fkaasut y Otsonikerroksen suojelu: http://www.ymparisto.fi/otsonikerros Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin verkkosivut: y Kylmäalan pätevyysvaatimukset: https://tukes.fi/tuotteet-ja-palvelut/ kylmaala y Kylmäalan pätevyysrekisterit: https://tukes.fi/asiointi/ rekisterit-ja-patevyydet/kylmaalan-rekisterit Tullin verkkosivut: y Ohjeita tulli-ilmoituksen tekoon: https:// tulli.fi/yritykset/tuonti/yhteiset-ohjeet/ rajoituksien-ilmoittaminen/f-kaasut-otsonikerros-ilmoittaminen y Fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevat tuonti- ja vientirajoitukset: Rajoituskäsikirja y Otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevat tuonti- ja vientirajoitukset: Rajoituskäsikirja EU-komission verkkosivut: y Fluorinated greenhouse gases: https://climate.ec.europa.eu/eu-action/ fluorinated-greenhouse-gases_en y F-kaasuja koskeva lainsäädäntö ja täytäntöönpanoasetukset: https://climate.ec.europa.eu/eu-action/ fluorinated-greenhouse-gases/f-gas-legislation_en http://www.ymparisto.fi/fkaasut http://www.ymparisto.fi/otsonikerros https://tukes.fi/tuotteet-ja-palvelut/kylmaala https://tukes.fi/tuotteet-ja-palvelut/kylmaala https://tukes.fi/asiointi/rekisterit-ja-patevyydet/kylmaalan-rekisterit https://tukes.fi/asiointi/rekisterit-ja-patevyydet/kylmaalan-rekisterit https://tulli.fi/yritykset/tuonti/yhteiset-ohjeet/rajoituksien-ilmoittaminen/f-kaasut-otsonikerros-ilmoittaminen https://tulli.fi/yritykset/tuonti/yhteiset-ohjeet/rajoituksien-ilmoittaminen/f-kaasut-otsonikerros-ilmoittaminen https://tulli.fi/yritykset/tuonti/yhteiset-ohjeet/rajoituksien-ilmoittaminen/f-kaasut-otsonikerros-ilmoittaminen https://tulli.fi/documents/162752825/203342662/Fluoratut%20kasvihuonekaasut/e52be2f7-014d-4804-9dfe-d33160c9a779/Fluoratut%20kasvihuonekaasut.pdf?version=1.1&t=1715071123135 https://tulli.fi/documents/162752825/203342662/Otsonikerrosta%20heikent%C3%A4v%C3%A4t%20aineet/be9db862-c4e7-4a31-b5f3-d0247b32c099/Otsonikerrosta%20heikent%C3%A4v%C3%A4t%20aineet.pdf?version=1.1&t=1715071175624 https://climate.ec.europa.eu/eu-action/fluorinated-greenhouse-gases_en https://climate.ec.europa.eu/eu-action/fluorinated-greenhouse-gases_en https://climate.ec.europa.eu/eu-action/fluorinated-greenhouse-gases/f-gas-legislation_en https://climate.ec.europa.eu/eu-action/fluorinated-greenhouse-gases/f-gas-legislation_en 52 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 6 Yhteystiedot Suomen ympäristökeskus (Syke) Suomen ympäristökeskus Latokartanonkaari 11 00710 Helsinki www.syke.fi Puh. vaihde: 0295 251 000 Kirjaamo: kirjaamo@syke.fikirjaamo F-kaasuja ja otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevien asioiden yhteinen sähkö- postiosoite: f-gas@syke.fi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Helsinki PL 66 00521 Helsinki Puh. vaihde: 029 5052 000 www.tukes.fi Kylmäalaa koskevat asiat, sähköpostiosoite: kylmalaite@tukes.fi http://www.syke.fi http://www.tukes.fi 53 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 Liite 1. Tietoa kylmäaineista Kylmäaineita on lukuisia erilaisia ja useat niistä ovat seoksia. F-kaasu- ja otsoni asetusten liitteistä löytyy kaikkien valvottavien puhtaiden F-kaasujen ja otsoni kerrosta heikentävien aineiden lyhenteet, mutta jos kyseessä on tuntematon seos, on ensin selvitettävä, mistä kaasuista seos koostuu, jotta tiedetään, kuuluuko laite valvottaviin laitteisiin. Kylmäaineille käytetään tavallisesti lyhenteitä, jotka alkavat R-kirjaimella (lyhenne sanasta Refrigerant, ”kylmäaine”), jota seuraa numerokoodi. R:n tilalla voidaan käyt- tää myös CFC-, HCFC- tai HFC-lyhenteitä (esim. R-134a = HFC-134a). Liitteeseen 2 on koottu yleisimpien ja rajoitettujen sekä joidenkin luonnol-listen kylmäaineiden lyhenteitä, sekä niiden GWP-arvoja. F-kaasut eli HFC- ja HFO-yhdisteet ja niiden seokset ovat yleisimmin käytettyjä kylmäaineita. Tietyillä sektoreilla, esimerkiksi kaupan isoissa kylmälaitteissa ja jää- radoilla, luonnollisten kylmäaineiden kuten hiilidioksidin (CO2, kylmäainekoodi R-744) käyttö on merkittävää. Pienissä omakoneellisissa laitteissa esimerkiksi kaup- pojen tai ruokaloiden kylmäaltaissa tai -kaapeissa käytetään paljon propaania (R-290). Teollisuuden kylmälaitteissa käytetään myös ammoniakkia (R-717). Luon- nollisia kylmäaineita kutsutaan myös vaihtoehtoisiksi kylmäaineiksi. Otsonikerrosta heikentäviä CFC-yhdisteitä (nk. freonit) sisältävien laitteiden maahantuonti ja valmistus on ollut kiellettyä vuodesta 1995 lähtien, joten vain tätä vanhemmat laitteet voivat sisältää CFC:ä. CFC-yhdisteitä sisältävä laite saa olla käy- tössä, mutta siihen ei saa enää lisätä kylmäainetta. Käytännössä CFC-yhdisteitä sisältävät laitteet ovat elinkaarensa loppupuolella. Käytöstä poistuvat laitteet ovat vaarallista jätettä, ja ne on toimitettava asianmukaiseen kierrätykseen ja laitteiden sisältämät kylmäaineet on kerättävä talteen ja toimitettava hävitettäväksi asian mukaisesti. Otsonikerrosta heikentäviä HCFC-yhdisteitä (esim. R-22) sisältävät lait- teet saavat olla käytössä, mutta niihinkään ei saa lisätä huollossa kylmäainetta. 54 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 Liite 2. Laitteiden vuototarkastusvälit ja kylmäaineiden GWP-arvoja Taulukko 7.  Vuototarkastusten täytösrajat (kg) eri kylmäaineille. Kylmäaine GWP- arvo 5 t CO2- ekv. HFC tai 1 kg HFO Ilmatiiviisti suljetut*: 10 t CO2-ekv. HFC tai 2 kg HFO 50 t CO2- ekv. HFC tai 10 kg HFO 500 t CO2- ekv. HFC tai 100 kg HFO Vuototarkastusväli 12 kk 12 kk 6 kk 3 kk R23 14 800 0,34 0,68 3,38 33,8 R32 675 7,41 14,8 74,1 740,7 R125 3 500 1,43 2,86 14,3 142,9 R134a 1 430 3,50 6,99 35,0 349,7 R404A 3 922 1,27 2,55 12,7 127,5 R407A 2 107 2,37 4,75 23,7 237,3 R407C 1 774 2,82 5,64 28,2 281,8 R407D 1 627 3,07 6,15 30,7 307,3 R407F 1 825 2,74 5,48 27,4 274,0 R410A 2 088 2,39 4,79 23,9 239,5 R413A 2 053 2,44 4,87 24,4 243,5 R417A 2 346 2,13 4,26 21,3 213,1 R422A 3 143 1,59 3,18 15,9 159,1 R422D 2 729 1,83 3,66 18,3 183,2 R424A 2 440 2,05 4,10 20,5 204,9 R426A 1 508 3,32 6,63 33,2 331,6 R427A 2 138 2,34 4,68 23,4 233,9 R428A 3 607 1,39 2,77 13,9 138,6 R434A 3 245 1,54 3,08 15,4 154,1 55 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 Kylmäaine GWP- arvo 5 t CO2- ekv. HFC tai 1 kg HFO Ilmatiiviisti suljetut*: 10 t CO2-ekv. HFC tai 2 kg HFO 50 t CO2- ekv. HFC tai 10 kg HFO 500 t CO2- ekv. HFC tai 100 kg HFO R437A 1 805 2,77 5,54 27,7 277,0 R438A 2 264 2,21 4,42 22,1 220,8 R442A 1 888 2,65 5,30 26,5 264,8 R448A 1 386 3,61 7,22 36,1 360,8 R449A 1 396 3,58 7,16 35,8 358,1 R450A 601 1,72 3,45 17,2 172,4 R452A 2 139 2,34 4,67 23,4 233,7 R452B 697 3,85 7,69 38,5 384,6 R452C 2 220 2,25 4,51 22,5 225,3 R454A 237 1,54 3,08 15,4 153,8 R454B 465 3,22 6,43 32,2 321,5 R454C 146 1,27 2,55 12,7 127,4 R455A 146 1,32 2,65 13,2 132,5 R457A 137 1,43 2,86 14,3 142,9 R464A 1 321 2,50 5,00 25,0 250,0 R507A 3 985 1,25 2,51 12,5 125,5 R512A 189 26,4 52,8 264,1 2 641,3 R513A 629 1,79 3,57 17,9 178,6 R513B 594 1,71 3,42 17,1 170,9 R515A 484 1,14 2,27 11,4 113,6 R515B 288 1,10 2,20 11,0 109,8 * F-kaasuasetuksen 3 artiklan kohdan 9 vaatimukset täyttäviä ja valmistajan tehtaallaan ilmatiiviiksi merkitsemiä < 10 t CO2-ekv. HFC-aineita tai < 2 kg HFO-aineita sisältäviä laitteita ei tarvitse vuototarkastaa. Lähde: Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry 56 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 Liite 3. Muistilista valvontatarkastuskäyntiä varten Valvontatarkastuskäynnin valmistelua ja toteutusta varten voi hyödyntää seuraavaa muistilistaa60. Toiminnanharjoittajalta ennakkoon kysyttävät tiedot: y Laitteen nimi (yksilöivä tieto), sen sisältämän kylmäaineen nimi, kylmäaineen täytösmäärä, onko laitteessa vuodonilmaisujärjestelmä. y Mahdollisesti pyydä myös valokuva laitteen kilvestä ja huoltopäiväkirjan viimeisimmistä merkinnöistä. Selvitä ennen tarkastusta: y Vaadittu tarkastusväli jokaisen laitteen osalta − Huom. jos laite sisältää luonnollista kylmäainetta (esim. hiilidioksidi R-744 tai propaani R-290), se ei ole F-kaasuasetuksen vuototarkastusten piirissä, mutta sen huoltajan on oltava pätevä ja Tukesin rekisterissä y Onko laite ja sen sisältämä kylmäaine huoltokiellon piirissä? y Jos kuva huoltopäiväkirjasta on toimitettu etukäteen, tarkasta löytyykö tarkastaja ja tarkastuksen tehnyt yritys Tukesin rekistereistä Katso tarkastuksella: y Onko laitteessa kilpi tai muu merkintä ja siinä vaaditut tiedot laitteesta (että sisältää F-kaasua, mitä ainetta sisältää, kuinka paljon, GWP-arvo jne, kaikki tiedot suomeksi ja ruotsiksi?), − Kiinnitä erityistä huomiota laitteisiin, joiden sisältämän kylmäaineen GWP on korkea (esim. yli 2 500). 60 Muistilistan laatimiseen saatiin arvokasta apua ympäristötarkastaja Pirkko Paaterolta Helsingin kaupungin ympäristövalvonnasta. 57 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 y Huoltopäiväkirjasta katso: − viimeisen tarkastuksen pvm − onko viime vuosina tarkastusväli ollut se mitä vaaditaan − jos on tarvinnut lisätä kylmäainetta, katso paljonko ja onko ollut regeneroitua vai neitseellistä. jos regeneroitua, katso löytyykö vaadittavat tiedot regenerointilaitoksesta jne. − huom. jos laite on huoltokiellon piirissä, siihen saa lisätä ainoastaan kierrätettyä tai regeneroitua kylmäainetta − jos on havaittu vuotoja, onko tehty toimenpiteitä vuotojen korjaamiseksi? Onko tehty vuodon korjaamisen jälkeen uusi vuototarkastus? − onko vuotoja ollut toistuvasti? Jos on, onko niiden jälkeen huoltopäiväkirjassa merkintä vuodonetsinnästä ja sen korjauksesta? − löytyykö yksilöivä tieto vuototarkastuksen tehneestä henkilöstästä ja yrityksestä (nimi ja pätevyysrekisterin numero) Tarkastuksen jälkeen: y Tarkasta, että vuototarkastuksen tehnyt henkilö ja yritys löytyvät Tukesin rekistereistä (jos et jo tarkistanut). − Jos ei löydy, ilmoita Tukesille y Jos on ollut vuotoja, onko niihin reagoitu riittävästi, eli onko vuodot etsitty ja viat korjattu? − Kylmäainevuodot ovat melko yleisiä, mutta on tärkeää varmistaa, että niihin on reagoitu, eikä ainoastaan lisätty kylmäainetta vuotavaan laitteeseen. y Jos on ollut isoja ja/tai usein vuotoja, tarvittaessa arvioi laitteen kuntoa ja jäljellä olevaa käyttöikää tältä osin. Tarvittaessa pyydä toiminnanharjoittajalta selvitystä tai asiantuntijan näkemystä laitteen kunnosta ja jäljellä olevasta teknisestä käyttöiästä. y Tarkastuskertomuksen tai tietoa valvonnan toteuttamisesta ja tuloksista voi lähettää Suomen ympäristökeskukselle (Syke), joka on F-kaasuja ja otsonikerrosta heikentäviä aineita koskien toimivaltainen ja markkinavalvontaviranomainen. − Valvonnasta saatavan tiedon avulla voidaan esimerkiksi arvioida toimijoille annettavan ohjeistuksen tarpeellisuutta, tarkentaa kasvihuonekaasupäästöinventaarion taustatietoja käytössä olevista laitteista ja niiden vuodoista ja saada kattavampaa käsitystä F-kaasuasetuksen toimeenpanon tilanteesta Suomessa, joka mahdollistaa esimerkiksi myös hyvien käytäntöjen jakamisen EU-maiden viranomaisten kesken. 58 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 Liite 4. Tietoa F-kaasu- ja otsoni-asetuksista F-kaasuasetus F-kaasuasetuksen (2024/573)61 tarkoituksena on vähentää ilmastoa lämmittävien F-kaasujen päästöjä ilmakehään. Tähän pyritään mm. vähentämällä F-kaasujen käyt- töä aina kuin mahdollista. F-kaasujen ja niitä sisältävien laitteiden ja tuotteiden val- mistukseen, maahantuontiin ja myyntiin liittyy paljon rajoituksia. EU-alueella markkinoille saatettavien HFC-yhdisteiden määrää säädellään EU- komission hallinnoimalla kiintiöjärjestelmällä. EU-alueella toimiville yrityksille jaet- tavien kiintiöiden määrä vähenee asteittain vuoteen 2050 mennessä, jonka jälkeen HFC-yhdisteitä ei saa enää valmistaa tai tuoda EU-alueelle. Myös HFC-yhdisteitä sisältävät tuotteet ja laitteet sisältyvät kiintiöjärjestelmään siten, että niiden markki- noille saattamista varten on hankittava lupa kiintiön käyttöön eli auktorisaatio. F-kaasuja ja niitä sisältäviä tuotteita tai laitteita maahantuovien tai vievien yritys- ten on rekisteröidyttävä EU-komission F-kaasuportaaliin. HFC-yhdisteitä sisältä- viä laitteita, jotka vaativat asennuksen käyttöpaikalla, saa myydä loppukäyttäjille vain siten, että myyjä varmistaa pätevän toiminnanharjoittajan ja asentajan käytön. HFC-kylmäaineita saa myydä vain päteville henkilöille. HFC-yhdisteiden ja niitä sisäl- tävien laitteiden myynnistä on pidettävä kirjanpitoa Lisää tietoa F-kaasuasetuksesta löytyy ympäristöhallinnon verkkosivuilta www. ymparisto.fi/fkaasut ja EU-komission verkkosivuilta Fluorinated greenhouse gases. 61 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/573, annettu 7 päivänä helmi- kuuta 2024, fluoratuista kasvihuonekaasuista, direktiivin (EU) 2019/1937 muuttamisesta ja asetuksen (EU) N:o 517/2014 kumoamisesta http://www.ymparisto.fi/fkaasut http://www.ymparisto.fi/fkaasut https://climate.ec.europa.eu/eu-action/fluorinated-greenhouse-gases_en https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32024R0573 https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32024R0573 https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32024R0573 59 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 Otsoniasetus Otsoniasetuksen (2024/590)62 tarkoituksena on ehkäistä otsonikerrosta heikentä- vien aineiden päästöjä ilmakehään. Otsonikerrosta heikentävien aineiden valmis- tus, maahantuonti, vienti ja käyttö on pääosin kielletty lukuunottamatta tiettyjä erityisiä käyttötarkoituksia (esim. laboratorioanalyysit, kriittisten käyttökohteiden sammutusaineet). Otsonikerrosta heikentäviä aineita sisältävät laitteet saavat olla käytössä, mutta niihin ei saa huollossa lisätä kylmäainetta ja niiden vuoto tarkastuksista on huolehdittava. Halonien hävittäminen on kielletty, ellei ole kyse tilanteesta, jossa niiden regenerointi ei ole mahdollista. 62 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/590, annettu 7 päivänä helmi- kuuta 2024, otsonikerrosta heikentävistä aineista ja asetuksen (EY) N:o 1005/2009 kumoamisesta https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32024R0590 https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32024R0590 https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32024R0590 60 Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:31 Lähteet Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetus 2024/573/EU, annettu 7 päivänä helmi- kuuta 2024, fluoratuista kasvihuonekaasuista, direktiivin 2019/1937(EU muutta- misesta ja asetuksen 517/2014/EU kumoamisesta Euroopan Parlamentin ja Neuvoston