8/2013

Oikeusavun käsikirja 2013

Oikeusavun sähköisen asioinnin ja 
asianhallintajärjestelmän 

kehittämistyöryhmän suositukset



 



Oikeusavun käsikirja 2013

8/2013

Oikeusavun sähköisen asioinnin ja 
asianhallintajärjestelmän 

kehittämistyöryhmän suositukset



Oikeusministeriö, Helsinki 2013



 

 

4.2.2013 
 
Julkaisun nimi 

 
 

Oikeusavun käsikirja 2013 
Oikeusavun sähköisen asioinnin ja asianhallintajärjestelmän kehittämistyöryhmän 
suositukset 

Tekijä Oikeusavun sähköisen asioinnin ja asianhallintajärjestelmän kehittämistyöryhmä 
  
Oikeusministeriön 
julkaisu 

8/2013 
Selvityksiä ja ohjeita 

  

  
OSKARI numero 12/33/2010   
    
ISSN-L 1798-7067   
ISSN (PDF) 1798-7067   
ISBN (PDF) 978-952-259-266-8   
  
URN URN:ISBN:978-952-259-266-8 
Pysyvä osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-266-8 
  
Asia- ja avain- 
sanat 
 

Julkinen oikeusapu, oikeusaputoimistot, avustajat, hakemus, oikeusapupäätökset, 
ratkaisupyyntö, perusomavastuu, lisäomavastuu, palkkiot 

Tiivistelmä 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Oikeusministeriö asetti toukokuussa 2010 Oikeusavun sähköisen asioin-
nin ja asianhallintajärjestelmän kehittämistyöryhmän toimikaudeksi 
24.5.2010–31.12.2012. Työryhmän tehtäväksi annettiin muun muassa 
laatia suosituksia parhaiksi käytännöiksi oikeusapuhakemusten käsittelys-
sä ja oikeusapupäätösten tekemisessä sekä ehdotusten tekeminen oike-
usavun asianhallintajärjestelmän jatkokehittämiseksi. Oikeusavun käsikirja 
on yksi osa kehittämistyöryhmän toimeksiannon raportointia. Oikeusavun 
käsikirja 2013 korvaa työryhmän aiemman julkaisun Oikeusavun käsikirja 
2012. 
 
Ajantasaisen käsikirjan tarve korostui oikeusavun säädösmuutosten yh-
teydessä. Oikeusapulain muutetut säännökset tulivat voimaan 1.12.2009, 
kuten myös lakiin oikeudenkäynneistä rikosasioissa (ROL) 2 lukuun tehdyt 
muutokset, valtion oikeusaputoimistoista annettuun lakiin tehdyt muutok-
set ja lakiin eräistä oikeudenkäynneistä valtion palveluksessa oleville ai-
heutuvien kustannusten korvaamisesta valtion varoista tehdyt muutokset. 
Oikeusapuasetuksen muuttuneet säännökset tulivat voimaan 1.1.2010. 
Muutosten tavoitteena on ollut sähköisen asioinnin mahdollistaminen oi-
keusavun hakemisessa ja hakemismenettelyn yksinkertaistaminen. 
 
Sähköisen asioinnin käyttöönotto oikeusaputoimistoissa maaliskuussa 
2010 aiheutti merkittäviä muutoksia oikeusavun hakemismenettelyyn ja 
käytäntöihin. Sähköinen hakemus myös mahdollistaa oikeusapupäätösten 
käsittelyn keskittämisen tiettyihin, tulosneuvotteluissa sovittuihin, oikeus-
aputoimistoihin. 
 
Oikeusavun käsikirja 2013 on luonteeltaan suosituksellinen ja sen laatimi-
sen tavoitteena on ollut koota keskeinen oikeusapua koskeva aihepiiri yk-
siin kansiin ja näin nopeuttaa etenkin oikeusapusihteerien tiedonetsintää. 
 

 



 
4.2.2013 
 
Publikationens 
titel 

 

Rättshjälpshandbok 2013 
Rekommendationer från arbetsgruppen för utveckling av den elektroniska kommu-
nikationen och ärendehanteringen i rättshjälpen 

Författare Arbetsgruppen för utveckling av den elektroniska kommunikationen och ärendehan-
teringen i rättshjälpen 

  
Justitieministeri-
ets publikation 

8/2013 
Utredningar och anvisningar 

  

  
OSKARI nummer 12/33/2010   
    
ISSN-L 1798-7067   
ISSN (PDF) 1798-7067   
ISBN (PDF) 978-952-259-266-8   
  
URN URN:ISBN:978-952-259-266-8 
Permanent adress http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-266-8 
  
Sak- och 
nyckelord 
 

Offentlig rättshjälp, rättshjälpsbyråerna, biträdena, ansökan, rättshjälpsbeslut, begä-
ran om beslut, självriskens grunddel, självriskens tilläggsdel, arvodena 

Referat 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Justitieministeriet tillsatte i maj 2010 en arbetsgrupp för utveckling av den elektroniska 
kommunikationen och ärendehanteringen i rättshjälpen. Arbetsgruppens mandatperiod var 
24.5.2010–31.12.2012. Arbetsgruppen fick i uppdrag bland annat att utarbeta rekommenda-
tioner om bästa praxis vid behandlingen av rättshjälpsansökningar och fattandet av rätts-
hjälpsbeslut samt att lägga fram förslag om vidareutvecklingen av ärendehanteringen i rätts-
hjälpen. Rättshjälpshandboken är en del av den rapportering som ingick i arbetsgruppens 
uppdrag. Den nya rättshjälpshandboken ersätter den tidigare rättshjälpshandboken som 
gavs ut år 2012. 
 
Behovet av en uppdaterad handbok blev uppenbart i samband med ändringarna som gjor-
des i författningarna som gäller rättshjälp. De ändrade bestämmelserna i rättshjälpslagen 
trädde i kraft den 1 december 2009. Samtidigt trädde i kraft även ändringarna i 2 kap. i lagen 
om rättegång i brottmål, ändringarna i lagen om statliga rättshjälpsbyråer och ändringarna i 
lagen om ersättning av statsmedel till statsanställda för kostnader för vissa rättegångar. De 
ändrade bestämmelserna i förordningen om rättshjälp trädde i kraft den 1 januari 2010. Må-
let med ändringarna har varit att göra det möjligt att elektroniskt ansöka om rättshjälp och att 
förenkla ansökningsförfarandet. 
 
Införandet av den elektroniska kommunikationen vid rättshjälpsbyråerna i mars 2010 med-
förde betydande ändringar i ansökningsförfarandet och praktikerna i rättshjälpen. Därtill 
möjliggör den elektroniska ansökan att behandlingen av rättshjälpsbeslut centraliseras till 
vissa rättshjälpsbyråer som har överenskommits vid resultatförhandlingarna. 
 
Syftet med rättshjälpshandboken är att ge rekommendationer och att samla den centrala 
informationen om rättshjälp i en och samma bok och på detta sätt snabba upp särskilt rätts-
hjälpssekreterarnas informationssökning. 

 



 
 
 
 
 
 
 
 
 
Oikeusministeriölle 
 
 
Oikeusministeriö asetti 21. toukokuuta 2010 Oikeusavun sähköisen asioinnin ja asian-
hallintajärjestelmän kehittämistyöryhmän, jonka tehtäväksi asetettiin suositusten anta-
minen parhaiksi käytännöiksi oikeusapuhakemusten käsittelyssä ja oikeusapupäätösten 
tekemisessä sekä ehdotusten tekeminen oikeusavun asianhallintajärjestelmän jatkokehit-
tämiseksi. Työryhmän toimikaudeksi asetettiin 24.5.2010–31.12.2012. Samassa yhtey-
dessä asetettiin oikeusapupiireittäin perustettavat työryhmät, joiden perustaminen annet-
tiin asettamispäätöksessä oikeusapupiirien oikeusaputoimen johtajien tehtäväksi siten, 
että kehittämistyöryhmän jäsen toimii työryhmän puheenjohtajana omassa piirissään. 
Nämä alatyöryhmät raportoivat työnsä tuloksista kehittämistyöryhmälle. 
 
Työryhmä on jo aikaisemmin antanut suosituksia parhaiksi käytännöiksi julkaisussa 
Oikeusavun käsikirja 2012. Tämä julkaisu Oikeusavun käsikirja 2013 korvaa aiemman 
julkaisun. Ajankohtaisia ohjeistuksia on julkaistu myös Ilonassa. Lisäksi työryhmä on 
tehnyt päivitysehdotuksia oikeusavun asianhallintajärjestelmän jatkokehittämiseksi. 
Toteutetut päivitykset ilmenevät käsikirjan liitteestä.   
 
Ajantasaisen käsikirjan tarve korostui oikeusavun säädösmuutosten yhteydessä. Oikeus-
apulain muutetut säädökset tulivat voimaan 1.12.2009, kuten myös lakiin oikeuden-
käynneistä rikosasioissa (ROL) 2 lukuun tehdyt muutokset, valtion oikeusaputoimistois-
ta annettuun lakiin tehdyt muutokset ja lakiin eräistä oikeudenkäynneistä valtion palve-
luksessa oleville aiheutuvien kustannusten korvaamisesta valtion varoista tehdyt muu-
tokset. Oikeusapuasetuksen muuttuneet säädökset tulivat voimaan 1.1.2010. Lisäksi 
Valtioneuvoston asetus oikeusavun palkkioperusteista uudistettiin 2008 ja se tuli voi-
maan 1.6.2008.   Muutosten tavoitteena on ollut sähköisen asioinnin mahdollistaminen 
oikeusavun hakemisessa ja hakemis-menettelyn yksinkertaistaminen.  
 
Sähköisen asioinnin käyttöönotto oikeusaputoimistoissa maaliskuussa 2010 aiheutti 
merkittäviä muutoksia oikeusavun hakemismenettelyyn ja käytäntöihin. Sähköinen ha-
kemus myös mahdollistaa oikeusapupäätösten käsittelyn keskittämisen tiettyihin, tulos-
neuvotteluissa sovittuihin, oikeusaputoimistoihin. Oikeusavun käsikirjaa laadittaessa on 
pitkälti hyödynnetty rakenteen osalta oikeusministeriön koulutusyksikön 27.9.1999 
koostamaa oheismateriaalia sekä vuonna 2002 julkaistua oikeusavun käsikirjaa.  
 
Oikeusavun käsikirja on luonteeltaan suosituksellinen ja sen laatimisen tavoitteena on 
ollut koota keskeinen oikeusapua koskeva aihepiiri yksiin kansiin ja näin nopeuttaa 
etenkin oikeusapusihteerien tiedonetsintää.   



Kehittämistyöryhmän kokoonpano on ollut seuraava 
 
Puheenjohtaja 
 Teija Hyytiäinen, johtava julkinen oikeusavustaja, Jyväskylän oikeusaputoimisto 
 
Jäsenet 
 Marja-Leena Levänen, Turun oikeusapupiirin oikeusaputoimen johtaja, 

Varsinais-Suomen oikeusaputoimisto 
 Liisa Törnwall, Kouvolan oikeusapupiirin oikeusaputoimen johtaja, Lahden 

oikeusaputoimisto 
 Tapio Maakanen, julkinen oikeusavustaja, Oulunseudun oikeusaputoimisto 
 Juha-Matti Konttinen, julkinen oikeusavustaja, Pohjois-Karjalan oikeusapu-

toimisto  
 Timo Korhonen, julkinen oikeusavustaja, Helsingin oikeusaputoimisto 

(ajan 24.5.2010–3.1.2011) 
 Tommi Parviainen, julkinen oikeusavustaja, Helsingin oikeusaputoimisto 

4.1.2011 lukien 
 Eevaleena Matinlassi, oikeusapusihteeri, Rovaniemen oikeusaputoimisto  
 Catharina Asplund, oikeusapusihteeri, Varsinais-Suomen oikeusaputoimisto 
 Ritva Rautavaara, IT-suunnittelija, Oikeushallinnon tietotekniikkakeskus  
 Kirta Heine, hallitussihteeri, oikeusministeriö 
 
Pysyvä asiantuntija 
 Merja Kontula, oikeusapusihteeri, Lahden oikeusaputoimisto 
 
Sihteerit   
 Kehittämistyöryhmän käsitellessä asianhallintajärjestelmän kehittämistä koske-

via kysymyksiä työryhmän sihteerinä toimi Ritva Rautavaara. 
 Kehittämistyöryhmän käsitellessä parhaita käytäntöjä koskevia suosituksia työ-

ryhmän sihteerinä toimi Catharina Asplund. 
 
Työryhmä on työnsä aikana kuullut useita asiantuntijoita. 
 
Työryhmä on pitänyt 21 kokousta.  
 
Oikeusapupiireittäin perustetut alatyöryhmät ovat käsitelleet niille määrätyt tehtävät 
oikeusavun käsikirjaan liittyen sekä käyneet läpi sähköisen asiointipalvelun ohjeet ja 
lomakepohjat esittäen niihin kehitysideoita. 
 
Alatyöryhmät ovat kokoontuneet seuraavasti: Helsinki kolme kertaa, Itä-Suomi kaksi 
kertaa, Kouvola kaksi kertaa, Rovaniemi kuusi kertaa, Turku kolme kertaa ja Vaasa 
neljä kertaa. 
 



Alatyöryhmien kokoonpano on ollut seuraava 
 
Helsinki  
 Julkinen oikeusavustaja Tommi Parviainen 4.1.2011 lukien (pj) 
 (Julkinen oikeusavustaja Timo Korhonen ajan 24.5.2010–3.1.2011 (pj)) 
 Oikeusaputoimen johtaja Liisa Vehmas 
 Osastosihteeri Elvi Leinonen 
 Osastosihteeri Saana Suvaste 
 Hallintosihteeri Anne Wesslin 
 Osastosihteeri Saara Tillgren  
 
Itä-Suomi  
 Julkinen oikeusavustaja Juha Matti Konttinen (pj) 
 Oikeusaputoimen johtaja Arto Tiilikainen  
 Johtava julkinen oikeusavustaja Esa Kyllästinen  
 Julkinen oikeusavustaja Sami Paakkonen 
 Johtava julkinen oikeusavustaja Vesa Järvinen  
 Johtava julkinen oikeusavustaja Juha Kärki 
 Hallintosihteeri Jaana Luostarinen 
 Hallintosihteeri Asta Ruokolainen  
  
Kouvola 
 Oikeusaputoimen johtaja Liisa Törnwall (pj) 
 Johtava julkinen oikeusavustaja Kari Heikkilä 
 Julkinen oikeusavustaja Tanja Arpiainen 
 Oikeusapusihteeri Betty Piirainen 
 Oikeusapusihteeri Ulla-Riitta Mononen 
 Oikeusapusihteeri Merja Kontula 
 
Rovaniemi   
 Julkinen oikeusavustaja Tapio Maakanen (pj) 
 Oikeusaputoimen johtaja Marja-Leena Tervahauta 
 Julkinen oikeusavustaja Pekka Vihavainen 
 Julkinen oikeusavustaja Matti Paldanius 
 Oikeusapusihteeri Virpi Keränen 
 Oikeusapusihteeri Eevaleena Matinlassi 
 
Turku 
 Oikeusaputoimen johtaja Marja-Leena Levänen (pj) 
 Johtava julkinen oikeusavustaja Pirkko Rantala 
 Oikeusapusihteeri Catharina Asplund 
 Oikeusapusihteeri Tarja Häkkinen 
 Oikeusapusihteeri Mira Serttilä 
 
Vaasa 
 Johtava julkinen oikeusavustaja Teija Hyytiäinen (pj) 
 Oikeusaputoimen johtaja Hanna-Leena Tukeva 
 Julkinen oikeusavustaja Martin Melin 
 Oikeusapusihteeri Päivi Ollila 
 Oikeusapusihteeri Tuula Kaskinen 



Saatuaan työnsä valmiiksi työryhmä luovuttaa sen kunnioittaen oikeusministeriölle. 
 
 
 
Helsingissä 31.12.2012 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

O924025
Leimasin



 

 

11 
 

SISÄLLYS 

1 HAKEMUS _______________________________________________________ 16 

1.1 Taloudellinen selvitys _________________________________________ 16 

1.2 Pistokoe ___________________________________________________ 16 

1.3 Hakemuksen liitteet __________________________________________ 17 

1.4 Taannehtivuus ______________________________________________ 17 

1.5 Avustajan suostumus ja valtakirja________________________________ 18 

1.6 Puhelimitse annettu vähäinen oikeudellinen neuvonta________________ 18 

1.7 Oikeusturvavakuutus _________________________________________ 18 

1.8 Hakemukseen liittyvien asiakirjojen julkisuus _______________________ 19 

2 OIKEUSAPUUN OIKEUTTAVAT ASIAT ________________________________ 21 

2.1 Oikeusavun sisältö ___________________________________________ 21 

2.2 Rajoitukset tuomioistuinasioissa_________________________________ 22 

2.2.1 Asiat, joihin ei saa avustajaa ___________________________ 23 

2.2.2 Asiat, joihin oikeusapua ei saa lainkaan __________________ 24 

2.3 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa käsiteltävät asiat _____________ 25 

3 OIKEUSAVUN TALOUDELLISET EDELLYTYKSET JA SAAJAN 
OMAVASTUU _____________________________________________________ 26 

3.1 Perusomavastuu_____________________________________________ 26 

3.2 Lisäomavastuu ______________________________________________ 27 

3.3 Korotettu lisäomavastuu _______________________________________ 27 

4 TULOT __________________________________________________________ 28 

4.1 Ansiotulot __________________________________________________ 28 

4.2 Pääomatulot ________________________________________________ 28 

4.3 Yritystulot __________________________________________________ 29 

4.4 Elatusapu ja elatustuki ________________________________________ 29 

4.5 Työttömyyspäiväraha ja sairauspäiväraha _________________________ 29 

4.6 Muut tulot __________________________________________________ 29 

4.7 Luontoisedut ________________________________________________ 30 

4.8 Vaihtelevat tulot _____________________________________________ 30 



 

 

12 
 

4.9 Tulot, joita ei huomioida _______________________________________ 30 

4.10 Tulon saaja _________________________________________________ 31 

4.11 Ulkomaalaiset _______________________________________________ 31 

4.12 Laitoksissa olevat ____________________________________________ 32 

4.13 Muuta _____________________________________________________ 32 

5 VÄHENNYKSET ___________________________________________________ 33 

5.1 Ennakonpidätys tai ennakonkannon mukainen meno ja siihen liittyvät 
työntekijän lakisääteiset maksut _________________________________ 33 

5.2 Asumismenot _______________________________________________ 34 

5.2.1 Vuokra-asunto ______________________________________ 34 

5.2.2 Asumisoikeusasunto _________________________________ 34 

5.2.3 Osaomistusasunto ___________________________________ 34 

5.2.4 Omistusasunto______________________________________ 34 

5.2.5 Laitoshoito _________________________________________ 34 

5.2.6 Muuta asumismenoista _______________________________ 35 

5.2.7 Tilanteet, joissa käytössä on kaksi asuntoa muissa kuin 
välirikkotilanteissa ___________________________________ 35 

5.2.8 Tilanteet, joissa menoja on välirikkotilanteen vuoksi kahdesta 
asunnosta _________________________________________ 35 

5.2.9 Vähennykset asumismenoista __________________________ 35 

5.3 Päivähoitomaksut ____________________________________________ 36 

5.4 Elatusapumaksut ____________________________________________ 36 

5.5 Ulosottosuoritukset ___________________________________________ 36 

5.6 Velkajärjestelyyn liittyvät maksut ________________________________ 36 

5.7 Muut vähennykset____________________________________________ 37 

5.8 Vähennykset lapsista _________________________________________ 37 

5.9 Hakijana alle 18-vuotias vanhempien luona asuva lapsi ______________ 37 

5.10 Tilanteet, joissa oikeusapu määräytyy vain hakijan taloudellisen aseman 
perusteella yksinäiselle henkilölle laskettavien perusteiden mukaan, 
vaikka hakijalla on puoliso _____________________________________ 38 

5.10.1 Rikosvastaaja ______________________________________ 38 

5.10.2 Puolisot toistensa vastapuolina _________________________ 38 

5.10.3 Molemmat puolisot vastaajina __________________________ 38 



 

 

13 
 

5.10.4 Puolisot asuvat pysyvästi välien rikkoutumisen vuoksi erillään _ 38 

5.11 Lasten elatus _______________________________________________ 39 

5.12 Vähennysten osalta vaadittavat selvitykset ________________________ 39 

5.13 Lisäomavastuuosuuden laskemisessa huomioitavat vähennykset_______ 39 

6 VAROJEN HUOMIOONOTTAMINEN___________________________________ 40 

6.1 Perunkirjoitus ja hyötytilanteet __________________________________ 42 

6.2 Poikkeus puolison varallisuuden huomioimisessa ___________________ 42 

6.3 Lisäomavastuuosuuden jaksottaminen____________________________ 42 

7 OIKEUSAPUMAKSU _______________________________________________ 44 

7.1 Oikeusapumaksu peritään oikeusavun saajalta _____________________ 44 

7.2 Oikeusapumaksua ei peritä ____________________________________ 44 

7.3 Oikeusapumaksu on asiakohtainen ______________________________ 45 

7.4 Oikeusapumaksun laskutus ____________________________________ 46 

8 AVUSTAJAN MÄÄRÄÄMINEN _______________________________________ 47 

8.1 Avustajan valinta_____________________________________________ 47 

8.2 Tuomioistuimessa käsiteltäväksi tuleva asia _______________________ 48 

8.3 Avustajan määrääminen epäillylle esitutkintaa varten ________________ 48 

8.4 Tuomioistuimen ulkopuolella käsiteltävä asia_______________________ 49 

8.5 Muuta huomioitavaa __________________________________________ 50 

9 OIKEUSAPUPÄÄTÖS ______________________________________________ 52 

9.1 Päätöksen perusteleminen _____________________________________ 53 

9.2 Toimenpiderajoitukset_________________________________________ 53 

10 OIKEUSAPUPÄÄTÖKSEN MUUTTAMINEN / OIKEUSAVUN LAKKAAMINEN _ 55 

11 RATKAISUPYYNTÖ ________________________________________________ 56 

11.1 Tilanteet, joissa ratkaisupyynnön voi esittää _______________________ 57 

11.2 Ratkaisupyynnön käsittelevä taho _______________________________ 57 

11.3 Itseoikaisu oikeusaputoimistossa ________________________________ 58 

12 MUUTOKSENHAKU________________________________________________ 59 

13 PALKKIOT JA LASKUTUSPERIAATTEET ______________________________ 60 

13.1 Säädöksiä, määräyksiä ja noudatettavia ohjeita_____________________ 60 

13.2 Oikeusapuasiakkaat __________________________________________ 60 

13.2.1 Ulkoprosessuaaliset asiat _____________________________ 60 



 

 

14 
 

13.2.2 Tuomioistuinasiat____________________________________ 61 

13.3 Palkkion korottaminen / alentaminen _____________________________ 61 

13.4 Omavastuuosuuden kohtuullistaminen____________________________ 62 

13.5 Korotettu lisäomavastuu _______________________________________ 62 

13.6 Tasinko ja perintö ____________________________________________ 63 

13.7 Oikeusturvavakuutuksen vaikutus oikeusapuun_____________________ 64 

13.7.1 Nollakorvausasiakas _________________________________ 64 

13.7.2 Prosenttikorvausasiakas ______________________________ 64 

13.7.3 Oikeusturvaetu myönnetty vain osaan juttua_______________ 64 

13.8 Asianajotoimeksiannot ________________________________________ 64 

13.9 Oikeusavun lakkaaminen ja laskutus _____________________________ 65 

13.10 Oikeusavun hylkääminen ja laskutus _____________________________ 65 

13.11 Ei laskutusta ________________________________________________ 65 

13.12 Vastapuolen laskutus _________________________________________ 65 

13.13 OAL 22 § 2 momentin taannehtivuus _____________________________ 66 

13.14 Kulut ______________________________________________________ 66 

13.14.1 Virkatodistuskulut perunkirjoitustilanteissa ________________ 66 

13.15 Muita laskutustilanteita ________________________________________ 67 

13.16 Laskutuksesta muuta _________________________________________ 67 

14 AVUSTAJAN PALKKIO JA KULUKORVAUS____________________________ 68 

14.1 Tuomioistuinasiat ____________________________________________ 69 

14.2 Muut kuin tuomioistuinasiat ____________________________________ 69 

14.3 Tilanteet, joissa oikeusapu on oikeusturvavakuutuksen ohella _________ 70 

15 MUUT JULKISEN OIKEUSAVUN MUODOT _____________________________ 72 

15.1 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa (689/1997) ___________________ 72 

15.1.1 Julkinen puolustus ___________________________________ 72 

15.1.2 Asianomistajan oikeudenkäyntiavustaja ja tukihenkilö _______ 72 

15.1.3 Puolustajan, asianomistajan oikeudenkäyntiavustajan sekä 
tukihenkilön palkkio __________________________________ 73 

15.2 Laki eräistä oikeudenkäynneistä valtion palveluksessa oleville 
aiheutuvien kustannusten korvaamisesta valtion varoista (269/1974) ____ 74 



 

 

15 
 

15.3 Laki eräistä oikeudenkäynneistä kunnan tai kuntainliiton palveluksessa 
oleville aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kunnan tai kuntainliiton 
varoista (21/1984)____________________________________________ 75 

15.4 Lastensuojelulaki (417/2007) ___________________________________ 75 

15.4.1 Edunvalvojan määrääminen huoltajan sijaiseksi 22 § ________ 75 

15.4.2 Edunvalvojan palkkio ja kustannukset 23 § ________________ 75 

15.4.3 Avustajan määrääminen lapselle 87 §____________________ 75 

15.5 Ulkomaalaislaki (301/2004) 9 § _________________________________ 76 

15.6 Mielenterveyslaki (268/2002) 27 § _______________________________ 76 

15.7 Sotilasoikeudenkäyntilaki (262/2002) 7 luku 28 §____________________ 76 

15.8 Siviilipalveluslaki (485/2011) 11 luku 86 § _________________________ 77 

15.9 Vankeuslaki (767/2005) 20 luku 15 § _____________________________ 77 

15.10 Laki pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä (781/2005) 5 § _______ 77 

15.11 Rikosvahinkolaki (1204/2005) 2 luku 18 § _________________________ 77 

16 OIKEUSAPU JA MUUT MÄÄRÄYKSIIN PERUSTUVAT TEHTÄVÄT _________ 78 

17 VÄÄRINKÄYTÖSEPÄILYT___________________________________________ 79 

17.1 Mitä tarkoitetaan väärinkäytöksellä_______________________________ 79 

17.2 Väärinkäytöstilanteiden ilmitulo _________________________________ 79 

17.3 Menettely toimistossa väärinkäytösepäilyn syntyessä ________________ 80 

LIITE 1 Muistilista / väärinkäytösepäily ______________________________________ 81 

LIITE 2 Työryhmän toimikaudella tehdyt Romeon kehitysversiot __________________ 82 

 



 

 

16 
 

1 HAKEMUS 
 
 
 
Hakemus julkisesta oikeusavusta tehdään oikeusaputoimistolle (OAL 10 §). Tästä on 
eräitä poikkeuksia kuten OAL 3 b §:stä ilmenevä tilanne.  
 
Julkista oikeusapua ja avustajanmääräystä pyydetään suullisesti, kirjallisesti tai sähköi-
sesti. Sähköisestä asioinnista huolimatta kansalaiset voivat asioida suoraan oikeusapu-
toimistossa. Henkilökunta tallentaa järjestelmään toimistoon suoraan saapuvien asiak-
kaiden ilmoittamat tiedot ja tekee oikeusapupäätöksen mahdollisuuksien mukaan sa-
massa tilaisuudessa. Oikeusapupäätös pääsääntöisesti tulostetaan järjestelmästä asiak-
kaalle ja toissijaisesti toimitetaan hänelle e-kirjeenä. E-kirje on pätevä ilman allekirjoi-
tusta.   
 
Toimiston vastaanotettua kansalaisen sähköisen oikeusapuhakemuksen, jossa oikeus-
apua haetaan oikeusaputoimistolta, toimisto ottaa yhteyttä hakijaan/hakijaa pyydetään 
ottamaan yhteyttä oikeusaputoimistoon ajanvarausta, oikeusapupäätöksen tekemistä ja 
mahdollista toimeksiannon vastaanottamista varten.  
 
Asiatiedot on syytä merkitä hakemukseen siten, että hakemus voidaan yksilöidä nimen-
omaan tiettyyn asiaan. Jokaisesta asiasta peritään oikeusapuasetuksessa vahvistettu oi-
keusapumaksu, ellei käyttövara jää alle oikeusapuasetuksessa vahvistetun euromäärän. 
Katso kohta 7.3. Oikeusapumaksu on asiakohtainen. 
 
 
1.1 Taloudellinen selvitys 
 
Sähköisessä hakemuksessa hakija ilmoittaa taloudelliset olosuhteensa. Oikeusaputoi-
miston pyynnöstä hakijan on esitettävä tuloistaan ja menoistaan tositteet sekä omaisuu-
destaan ja veloistaan selvitys. Hyvin pienituloisten hakijoiden osalta menettelyä on ke-
vennetty siten, että selvitykseksi riittävät ensisijaisesti viimeksi vahvistetun verotuksen 
tiedot: jos hakijalla olisi jo tulojensa puolesta oikeus korvauksettomaan oikeusapuun, ei 
menoja ole tarpeen selvittää. 
 
Hakijan käyttövaralaskelma tulostetaan ja säilytetään oikeusaputoimistossa kirjallisessa 
muodossa. 
 
 
1.2 Pistokoe  
 
Sähköinen asiointijärjestelmä arpoo hakemuksille satunnaisluvun. Jos satunnaisluku on 
pienempi kuin koodistossa olevan pistokoeprosentin arvo, järjestelmä tallentaa hake-
mukselle tiedon pistokokeesta. Järjestelmä voi tarvittaessa muodostaa lisäselvityskir-
jeen, jolla toimisto pyytää hakijaa selvittämään tulonsa, menonsa, varallisuutensa ja 
velkansa tositteilla. 
 



 

 

17 
 

Mikäli hakija on saamassa oikeusapua ilman omavastuuta ja hänen käyttövaransa on 
pistokokeen perusteella tarkistettava, voidaan tulotiedot tarkistaa suoraan verotoimistos-
ta. Jos tällaisessa tapauksessa hakija tiedetään oikeusaputoimistossa muulla perusteella 
varattomaksi, ei tarkistusta tarvitse tehdä. 
 
 
1.3 Hakemuksen liitteet  
 
Esittäessään yksityisen avustajan määräämistä hakijan on perusteltava avustajan tarve ja 
esitettävä riittävä selvitys asiasta, johon oikeusapua haetaan. Riittävä perustelu avusta-
jan tarpeesta ei ole suora lainaus pykälästä vaan on vaadittava että hakemukseen kirja-
taan auki ne seikat joiden perusteella hakijalle tulisi määrätä avustaja. Tuomioistuinasi-
assa selvitystä on esitettävä seuraavasti: 
 

1. Riita-asiassa kantajan ja vastaajan on esitettävä haastehakemus tai sen 
luonnos, haastehakemukseen annettu vastaus tai sen luonnos tai erityisestä 
syystä muu riittävä selvitys. Sähköisessä hakemuksessa tämä merkitsee sitä, 
että avustajan on ensisijaisesti skannattava oikeusapuhakemukseen liitteeksi 
em. asiapaperit tai toissijaisesti faksattava ne asiaa käsittelevään 
oikeusaputoimistoon. 

 
2. Rikosasiassa vastaajan ja asianomistajan on esitettävä syyttäjän keskeiset 

vaatimukset, asianomistajan keskeiset vaatimukset, lääkärinlausunnon 
keskeinen sisältö tai muu riittävä selvitys. Sähköisessä hakemuksessa tämä 
merkitsee sitä, että avustajan on kirjoitettava hakemuksen perustelukenttään 
selkeästi keskeiset oikeusavun myöntämiseen ja avustajan tarpeen 
arviointiin vaikuttavat seikat. Tarvittaessa tai oikeusaputoimiston pyynnöstä 
avustajan on ensisijaisesti skannattava oikeusapuhakemuksen liitteeksi 
tarvittavat asiapaperit tai toissijaisesti faksattava ne asiaa käsittelevään 
oikeusaputoimistoon. 

 
3. Hakemusasiassa hakijan ja asiaan osallisen on esitettävä hakemus, vastaus 

tai muu riittävä selvitys. Sähköisessä hakemuksessa tämä merkitsee sitä, 
että avustajan on ensisijaisesti skannattava oikeusapuhakemuksen liitteeksi 
em. asiapaperit tai toissijaisesti faksattava ne asiaa käsittelevään 
oikeusaputoimistoon. 

 
 
1.4 Taannehtivuus  
 
Oikeusapulain 13 §:n mukaan oikeusapu myönnetään hakemuspäivästä lukien, tai jos 
siihen on edellytykset, taannehtivasti. Mikäli oikeusapua haetaan taannehtivasti, hakijan 
taloudellisten edellytysten tulee täyttyä koko ajalta. 
  
Lähtökohtana voidaan pitää sitä, että oikeusapua on haettava mahdollisimman aikaises-
sa vaiheessa ja joka tapauksessa kellonajallisesti ennen kuin pääasiassa on annettu rat-
kaisu. Hakemuksen tekeminen oikeusaputoimistolle ennen pääasian ratkaisemista riit-
tää.  



 

 

18 
 

Hallintotuomioistuimessa käsiteltävässä asiassa myönnetty oikeusapu ei käsitä aikai-
semmassa hallintomenettelyssä eikä hallintolainkäyttölain (586/1996) 1 §:n 2 momen-
tissa tarkoitetussa lainkäyttöviranomaisessa suoritettuja toimenpiteitä eikä vakuutusoi-
keudessa myönnetty oikeusapu sitä edeltäneen käsittelyn toimenpiteitä. Jos tuomioistuin 
palauttaa asian hallintoviranomaisen tai edellä tarkoitetun lainkäyttöviranomaisen käsi-
teltäväksi, yksityiselle avustajalle annettu määräys on voimassa myös tässä viranomai-
sessa, jos asian palauttava tuomioistuin niin määrää. 
 
 
1.5 Avustajan suostumus ja valtakirja 
 
Hakijan ehdottaman oikeudenkäyntiavustajan suostumus on selvitettävä, mikäli hakija 
ei ole esittänyt oikeudenkäyntiavustajan suostumusta hakemuksessa. Asianajajan pää-
miehensä puolesta lähettämään hakemukseen ei vaadita valtakirjaa eikä päämiehen alle-
kirjoitusta edellytetä. 
 
Oikeusaputoimistolla on kuitenkin aina mahdollisuus vaatia hakijaa itse allekirjoitta-
maan hakemuksen, jos siihen katsotaan olevan aihetta. 
 
 
1.6 Puhelimitse annettu vähäinen oikeudellinen 

neuvonta 
 
Annettaessa hakijalle vähäistä oikeudellista neuvontaa puhelimitse tai muuta sähköistä 
etäviestintä käyttäen, ei käyttövaralaskelmaa tarvitse tehdä. Esteellisyysselvitys on kui-
tenkin tällöinkin tehtävä.  
 
Vähäisestä oikeudellisesta neuvonnasta ei peritä oikeusapumaksua eikä omavastuu- 
osuutta. 
 
 
1.7 Oikeusturvavakuutus 
 
Oikeusapua annetaan vain sellaisille hakijoille, jotka tarvitsevat julkisin varoin kustan-
nettavan avustajan palveluita. Yhteiskunnan tukea oikeusapunsa kustantamisessa ei tar-
vitse henkilö, jolla on sanotut kustannukset kattava vakuutus. Tarvetta julkiseen oikeus-
apuun voi tällöin olla lähinnä vain vakuutuksen omavastuun ja vakuutuksen enimmäis-
korvausmäärän ylittävien kustannusten osalta. Tuomioistuin voi myöntää oikeusturva-
vakuutuksen enimmäiskorvausmäärän ylittävälle osalle oikeusapua.  
 
Oikeusturvavakuutuksen merkityksen arvioimista varten hakijan tulee osana oikeusapu-
lain 10 §:n 1 momentissa tarkoitettua selvitystä taloudellisesta asemastaan esittää oike-
usaputoimistossa selvitys siitä, miltä osin hänellä mahdollisesti oleva oikeusturvavakuu-
tus kattaa asian käsittelystä aiheutuvat menot. Selvitys tulee esittää oikeusaputoimistolle 
ennen oikeusavun myöntämistä koskevan päätöksen tekemistä. Kysymys oikeusturva-
vakuutuksen olemassaolosta voidaan selvissä tapauksissa ratkaista hakijan pelkän ilmoi-
tuksen perusteella, mutta tulkinnanvaraisemmissa tilanteissa on edellytettävä vakuutus-



 

 

19 
 

yhtiön päätöstä oikeusturvaetuuden myöntämisestä tai epäämisestä (Oikeusapuasetus 
8 § 2. mom.).  
 
Jos ilmenee aihetta epäillä, että hakijalla esittämästään selvityksestä huolimatta on asian 
kattava oikeusturvavakuutus, oikeusaputoimisto voi oikeusapulain 10 §:n 2 momentin 
mukaisesti suoraan pyytää vakuutusyhtiöltä tietoja esimerkiksi vakuutuksen kattavuu-
desta. Vakuutusyhtiö on velvollinen luovuttamaan tiedot oikeusaputoimistolle. 
 
On mahdollista, että oikeusturvavakuutuksen oikeusturvaetu myönnetään oikeusavun 
myöntämisen jälkeen. Tällainen tilanne voi tulla silloin, kun oikeusavun hakija on saa-
nut kielteisen päätöksen hakemukseensa vakuutuksen oikeusturvaedusta, mutta oikeus-
turvaetu myönnetään valituksen johdosta.  
 
Oikeusturvavakuutuksen edun myöntäminen on peruste oikeusavun lakkaamiselle, kos-
ka edellytyksiä oikeusavulle ei tämän jälkeen ole olemassa siltä osin kuin vakuutus kat-
taa asian. Koska edun saa taannehtivasti, oikeusapu lakkautetaan vastaavasti. 
 
Oikeusturvavakuutuksen edun myöntämisellä sen jälkeen kun asia jo saavuttanut lain-
voiman ei ole vaikutusta oikeusapupäätökseen. Oikeusapupäätöstä ei voida purkaa tä-
män vuoksi.  
 
 
1.8 Hakemukseen liittyvien asiakirjojen julkisuus 
 
Viranomaisten asiakirjojen julkisuudesta säädetään laissa viranomaisten toiminnan jul-
kisuudesta (21.5.1999/621).  Tämän lain 1 §:ssä säädetään, että lähtökohtaisesti viran-
omaisen asiakirjat ovat julkisia, jollei tässä tai muussa laissa erikseen toisin säädetä. 
Kyseisen lain 22 §:ssä säädetään lisäksi, että viranomaisen asiakirja on pidettävä salas-
sa, jos se tässä tai muussa laissa on säädetty salassa pidettäväksi tai jos viranomainen 
lain nojalla on määrännyt sen salassa pidettäväksi taikka jos se sisältää tietoja, joista on 
laissa säädetty vaitiolovelvollisuus. Salassa pidettävää viranomaisen asiakirjaa tai sen 
kopiota tai tulostetta siitä ei saa näyttää eikä luovuttaa sivulliselle eikä antaa sitä tekni-
sen käyttöyhteyden avulla tai muulla tavalla sivullisen nähtäväksi tai käytettäväksi. Lain 
24 §:ssä säädetään tarkemmin siitä, mitkä ovat salassa pidettäviä viranomaisen asiakir-
joja. 
 
Oikeusaputoimistot ovat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain lisäksi 
velvollisia noudattamaan hyvää asianajajatapaa. Valtion oikeusaputoimistoista annetun 
lain 6 §:ssä säädetään nimenomaisesti, että julkisen oikeus avustajan tulee rehellisesti ja 
tunnollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät sekä kaikissa toimeksiannoissaan noudattaa 
hyvää asianajajatapaa. Asianajajista annetun lain 5 c §:ssä säädetään, että asianajaja tai 
hänen apulaisensa ei saa luvattomasti ilmaista sellaista yksityisen tai perheen salaisuutta 
taikka liike- tai ammattisalaisuutta, josta hän tehtävässään on saanut tiedon. 
 
Oikeusaputoimistoon toimitetut oikeusapuhakemukset ja tuloselvitykset eivät ole julki-
sia, mikäli se, jota asiakirja koskee, ei anna suostumustaan niiden tiedoksi antamiseen. 
 



 

 

20 
 

Mikäli joku vaatii näitä asiakirjoja itselleen, niin vaatimuksen perusteella tehdään pää-
tös, jonka oheen liitetään valitusosoitus. Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla 
hallinto-oikeuteen. 
 
Itse toimeksiantoon liittyvät asiakirjat eivät ole viranomaisen asiakirjoja eikä niihin si-
ten ulotu laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta. Näiden asiakirjojen osalta luovu-
tuspyynnön epäämisestä mahdollisesti syntyvien epäselvyyksien ratkaiseminen kuuluu 
Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunnalle. 
 
Mikäli oikeusaputoimisto ei voi luovuttaa salassapitosyistä asiakirjoja, ja asiakirjojen 
pyytäjä pysyy edelleen kannassaan siitä, että hänellä on oikeus saada asiakirjat, tulee 
oikeusaputoimiston ohjata pyynnön tekijä tekemään kantelu Suomen Asianajajaliiton 
valvontalautakunnalle. 



 

 

21 
 

2 OIKEUSAPUUN OIKEUTTAVAT ASIAT 
 
 
 
Oikeusapua annetaan valtion varoin yksityishenkilölle, joka tarvitsee asiantuntevaa apua 
oikeudellisessa asiassa ja joka taloudellisen asemansa vuoksi ei kykene itse suoritta-
maan sen hoitamisen vaatimia menoja.  
 
Oikeusavun myöntämisen edellytys on se, että hakijalla on kotikunta Suomessa tai koti- 
tai asuinpaikka toisessa Euroopan Unionin jäsenvaltiossa tai Euroopan talousalueeseen 
kuuluvassa valtiossa. Lisäksi oikeusapua annetaan oikeusapulain 2 § 1 momentissa sää-
detyistä edellytyksistä riippumatta, jos henkilön asiaa käsitellään Suomen tuomiois-
tuimessa tai oikeusapuun on erityistä syytä.  
 
Kansainvälistä suojelua koskevassa asiassa hakija tarvitsee lähes aina oikeusapulain 
1 §:n mukaisesti asiantuntevaa apua oikeudellisessa asiassa. Kansainvälistä suojelua 
koskeva asia on sinänsä oikeusapulain 2 §:n tarkoittama erityinen syy oikeusavun 
saamiselle. Pääsääntöisesti ei ole tarvetta yksilökohtaiseen harkintaan jokaisen erillisen 
oikeusapuhakemuksen osalta. 
 
Turvapaikanhakija saa kotikunnan Suomesta vasta sitten kun hän saa oleskeluluvan. On 
hyvä huomioida se, että turvapaikanhakija saattaa joissain tilanteissa saada väliaikaisen 
henkilötunnuksen, vaikka hänelle ei ole myönnetty vielä oleskelulupaa (lähinnä työnte-
kemisen vuoksi). Asialla on merkitystä sen suhteen, onko henkilöllä oikeus saada oike-
usapua muussa kuin turvapaikka-asiassa (oikeusapulaki 2 §). 
 
 
2.1 Oikeusavun sisältö  
 
Oikeusapuun kuuluu oikeudellinen neuvonta, tarpeelliset toimenpiteet sekä avustaminen 
tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa sekä vapautus eräistä asian käsittelyyn liit-
tyvistä menoista siten kuin oikeusapulaissa säädetään.  
 
Oikeusapua annetaan yksityishenkilöille oikeudellisissa asioissa. Tällaisia asioita ovat 
esimerkiksi:  

• perheoikeudelliset asiat: avioero, lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koske-
vat asiat, ositus, elatusapu, avioehto  

• perintöasiat: testamentti, perunkirjoitus, perinnönjako  
• velkomusasiat: velallisen, velkojan tai takaajan avustaminen  
• työsuhdeasiat: työpalkkasaatava, työsopimuksen purku, irtisanominen  
• huoneenvuokra-asiat: vuokrasaatava, vuokrasopimuksen purkaminen, irti-

sanominen, häätö  
• sopimusoikeudelliset asiat: kaupan ehdot, kauppakirja, kaupanpurku, hin-

nanalennus  



 

 

22 
 

• rikosasiat: syytetyn tai asianomistajan avustaminen  
• lähestymiskieltoasiat  
• hallinnolliset asiat: valitukset esimerkiksi toimeentulotukea, huostaanottoa, 

Kelan korvauksia koskevissa asioissa.  
 

Oikeusapua ei anneta yhtiöille tai yhteisöille. Elinkeinonharjoittaja voi saada oikeus-
apua elinkeinotoimintaa koskevassa tuomioistuinasiassa. Muussa kuin tuomioistuimessa 
käsiteltävässä elinkeinotoimintaan liittyvässä asiassa oikeusapua saa vain, jos siihen on 
erityistä syytä.  
 
Oikeusavun myöntäminen tarkoittaa, että henkilö voi saada avustajan oikeudellisen asi-
an hoitamista varten joko korvauksetta tai osakorvausta vastaan (omavastuuosuus).  
 
Oikeusapu kattaa avustajan toimenpiteet enintään 80 tunnilta, ellei tuomioistuin päätä 
oikeusavun jatkamisesta.  
 
Edellytyksenä oikeusavun jatkamiselle yli 80 tunnin on, että oikeusavun saaja esittää 
selvityksen asian käsittelyn edellyttämistä välttämättömistä toimenpiteistä sekä että oi-
keusavun jatkamiseen on erityisiä syitä ottaen huomioon oikeusavun saajan oikeustur-
van tarve sekä asian laatu ja laajuus. Tuomioistuimen on tällöin asetettava enimmäistun-
timäärä avustajalle korvattaville toimenpiteille. Tämä tuntimäärä ei voi kerrallaan ylittää 
30 tuntia, jollei tuomioistuin asian erityisen laajuuden vuoksi toisin määrää. Pyyntö oi-
keusavun antamisen jatkamisesta on tehtävä hyvissä ajoin ennen kuin tuntimäärä on tul-
lut täyteen.  
 
Tuomioistuimen ulkopuolisessa asiassa 80 tunnin katto on ehdoton.  
 
Hakijalle, jonka ei katsota tarvitsevan oikeusavustajaa, mutta joka olisi taloudellisen 
asemansa perusteella oikeutettu oikeusapuun ilman omavastuuosuutta, voidaan oikeus-
apuna myöntää oikeusapulain 4 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa ja 2–4 momentissa 
mainitut etuudet. 
 
 
2.2 Rajoitukset tuomioistuinasioissa  
 
Avustajan määräystä harkittaessa on varmistuttava, että oikeudenmukainen oikeuden-
käynti toteutuu. Periaatteena voidaan pitää, ettei avustajaa määrätä, mikäli hakija kyke-
nee itse valvomaan etuaan ja oikeuttaan asiassa.  
 
Tällöin on erityisesti kiinnitettävä huomiota seuraaviin seikkoihin: syytteen vakavuus, 
rangaistusmaksimi, odotettavissa oleva seuraamus, asian vaikeusaste, oikeuskysymysten 
vaikeus, liitännäisvaatimukset, todistelu ja hakijan ikä  ja henkilökohtaiset ominaisuudet 
sekä hakijan kannalta objektiivisesti katsottuna taloudellinen intressi.  
 
Mikäli edellytykset puolustajan määräämiselle ovat olemassa, avustaja voidaan pyyn-
nöstä aina määrätä. Edellytyksinä voidaan huomioida esimerkiksi maksimirangaistus, 
vastaajan ikä, asian vuoksi vangittuna yms. Katso ROL 2 luku 1 §. 
 



 

 

23 
 

2.2.1 Asiat, joihin ei saa avustajaa  
 

1. Hakemusasiassa, ellei siihen ole erityisen painavia syitä:  
• riitaiset lasten huoltoa ja tapaamisoikeuksia sekä niiden täytäntöönpa-

noa koskevat asiat ovat vakiintuneen käytännön mukaan sellaisia, joi-
hin avustaja voidaan määrätä. Huomioitava on se, että tuomioistuimes-
sa 'pelkkä elatusapuasia' ei ole hakemusasia, vaan kyseessä on riita-
asia  

 
• velkajärjestelyasioissa ei pääsääntöisesti ole tarvetta avustajan  mää-

räämiseen.  Velkajärjestelyasia edellyttää avustajan määräämiselle jo-
tain poikkeuksellista, kuten suuret "yritysmaailmaan" perustuvat mah-
dollisesti epäselvät velat tai mahdollinen velkajärjestelyn este  

 
• pelkkään avioerohakemukseen ei voi saada avustajaa eikä pääsäännön 

mukaan myöskään pesänselvittäjän tai -jakajan hakemukseen  
 

• edunvalvojan/edunvalvojan sijaisen hakemiseen liittyvät asiat silloin, 
kun asia ei ole riitainen. Edunvalvontaan haettavalle yleensä määrätään 
avustaja, mikäli hän vastustaa edunvalvontaa  

 
• lähestymiskieltoa koskevissa hakemusasioissa määrätään yleensä avus-

taja, mikäli asia on riitainen ja edellyttää todistelua. Lähestymiskiellon 
kumoaminen ei edellytä avustajaa, koska sen voi esittää suojattava 
henkilö jopa suullisesti tuomioistuimelle.  

 
2. Yksinkertaisessa rikosasiassa, jossa on odotettavissa sakkorangaistus, ja 

kun asian selvitettyyn tilaan nähden hakijan oikeusturva ei edellytä 
avustajan käyttämistä tai asiassa, jossa on odotettavissa sakkoa ankarampi 
rangaistus, mutta asiassa ei ole suuria tai epäselviä liitännäisvaatimuksia 
kuten esim. törkeät rattijuopumukset, varkaudet, vahingonteot tai 
liikennejutut yms.: 
• asian selvitettyyn tilaan nähden ei avustajaa määrätä, vaikka seuraa-

muksena olisi vankeusrangaistus (ehdollinen tai ehdoton/yhdys-
kuntapalvelu), esimerkiksi kiistetty rattijuopumus ajosta tavattuna. 
Rattijuopumusjutut ajokieltoineen ovat ylipäätänsä seuraamuksien 
osalta " taulukkoasioita". Asia ei ole "selvitetyssä tilassa", jos hakija 
esittää asiassa todistelua. Sama koskee myös avustajan määräämistä 
tämäntyyppisten asioiden valitusvaiheisiin (hovioikeudet) 

 
• pääsäännön mukaan sakon muuntorangaistukseen ei määrätä avustajaa 

kuin poikkeusolosuhteissa. Yhdyskuntapalvelurangaistuksen muutta-
minen vankeusrangaistukseksi ei ole yleensä sellainen asia, joka 
edellyttää avustajan määräystä (vain poikkeustapauksissa/henkilöstä 
johtuvista syistä)  



 

 

24 
 

• kirjallisessa menettelyssä käsiteltävät rikosasiat eivät vastaajan osalta 
pääsäännön mukaan edellytä avustajaa, vaikka syyttäjä vaatisi 
vankeutta 

 
• kirjallisessa menettelyssä käsiteltäviin asioihin voidaan poikkeus-

tapauksissa myöntää avustaja tekemään tietty toimenpide sekä vastaa-
jalle että asianomistajalle (esim. kirjallinen vastaus tai vaatimus).  

 
3. Verotusta tai julkista maksua koskevissa asioissa, ellei siihen ole painavia 

syitä.  
 

4. Asiassa, jossa vaatimus perustuu kunnan jäsenyyteen.  
 
Sellaisissa oikeudellisissa asioissa, joissa avustajaa ei voi saada tuomioistuinkäsittelyyn, 
voi julkinen oikeusavustaja tarvittaessa kuitenkin antaa neuvoja tai avustaa esim. asia-
kirjan laatimisessa. 
 
 
2.2.2 Asiat, joihin oikeusapua ei saa lainkaan  
 
Seuraavissa tilanteissa oikeusapua ei oikeusapulain 7 §:n perusteella myönnetä, vaan 
tehdään kielteinen oikeusapupäätös:  

1. jos asialla on hakijalle vähäinen merkitys: 
• vähäisenä pidetään asioita, joita puolueettomasti arvostellen on 

pidettävä vähämerkityksisinä eli sen laatuisina, ettei taloudellisia 
asioitaan järkevästi hoitava henkilö saattaisi niitä tuomioistuimen 
käsiteltäväksi, jos hän itse joutuisi vastaamaan kuluistaan. Asian 
merkitys tulee arvioida hakijan näkökulmasta ja se on suhteutettava 
hänen oloihinsa.  

 
2. jos oikeusavun myöntäminen olisi selvästi tarkoituksetonta: 

• mikäli hakijalle saatava hyöty olisi objektiivisesti arvioiden niin vähäi-
nen, ettei oikeusavun antaminen olisi tarkoituksenmukaista. Oikeusapu 
voidaan jättää myöntämättä, vaikka hakija pitäisi vaatimustaan merki-
tyksellisenä.  

 
3. jos asian ajaminen olisi oikeuden väärinkäyttämistä: 

• oikeusapua ei voi saada selvästi oikeusjärjestyksemme perusteiden 
vastaisiin tavoitteisiin pääsemiseksi.  

 
4. jos asia perustuu siirrettyyn oikeuteen: 

• lainkohdan tarkoituksena on estää lain kiertäminen.  
 
 



 

 

25 
 

2.3 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa käsiteltävät 
asiat 

 
Työryhmän näkemyksen mukaan asian käsittelyn aikaisemmassa vaiheessa annettu oi-
keusapupäätös ei ole voimassa EIT:ssä. Käsittelylupahakemusta ja siihen liittyvää neu-
vontaa varten voidaan myöntää oikeusapua. Tämä oikeusapu on rinnastettavissa oikeus-
apulain 23 §:n mukaiseen yleiseen oikeudelliseen neuvontaan. KHO on ottanut kantaa 
EIT:ssä käsiteltävänä olevan asian luonteeseen päätöksessään 2005/65. Katso myös 
KKO 2012:47. 



 

 

26 
 

3 OIKEUSAVUN TALOUDELLISET 
EDELLYTYKSET JA SAAJAN OMAVASTUU 

 
 
 
Oikeusavun hakijan oikeus oikeusapuun taloudellisten seikkojen perusteella määräytyy 
hakijan käyttövaran perusteella. Käyttövara on rahamäärä, joka hakijalla oikeusapuase-
tuksen mukaisen laskelman jälkeen on käytössään kuukausittain. Oikeusavun käyttöva-
rojen laskemisesta ja oikeusapuun oikeuttavista käyttövarojen määristä säädetään oike-
usapuasetuksessa. 
 
Oikeusapua voidaan myöntää hakijan käyttövaroista ja varallisuudesta riippuen korva-
uksetta tai omavastuuosuutta (osakorvausta) vastaan. Oikeusavun saajan omavastuu voi 
muodostua kahdesta eri tavoin laskettavasta omavastuusta, perusomavastuusta, joka 
lasketaan hakijan ja hänen puolisonsa käyttövarojen perusteella ja lisäomavastuusta, jo-
ka lasketaan hakijan ja hänen puolisonsa varallisuuden perusteella. Lisäksi perunkirjoi-
tusasioiden yhteydessä käytetään korotettua lisäomavastuuta, millä tarkoitetaan sitä, että 
perunkirjoitusasioissa lisäomavastuuosuus on aina vähintään kuolinpesän bruttovarojen 
suuruinen. 
 
Omavastuun määrä vahvistetaan asian tultua hoidetuksi. Omavastuuosuudesta voidaan 
periä ennakkoa. Oikeusavun saaja maksaa omavastuuosuuden avustajalleen, joko yksi-
tyiselle avustajalle tai oikeusaputoimistolle, mikäli julkinen oikeusavustaja avustaa hän-
tä. 
 
Oikeusaputoimisto perii hakijalta oikeusapumaksun oikeusavun myöntäessään tai toi-
mittaessaan oikeusapulain 11 §:n 2 momentissa tarkoitetun pyynnön tuomioistuimen 
ratkaistavaksi. Oikeusapumaksun suuruudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella. 
 
Oikeusapumaksua ei peritä, kun oikeusapua myönnetään vähäisen neuvon antamiseksi. 
Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää vapautus maksusta taloudellisen aseman 
perusteella. Nykyisin oikeusapumaksun suuruus on 70 euroa. Sitä ei kuitenkaan peritä, 
jos hakija saa korvauksetonta oikeusapua. 
 
 
3.1 Perusomavastuu 
 
Perusomavastuuosuus lasketaan siten, että oikeusavun hakijan ja hänen puolisonsa tai 
rekisteröidyssä suhteessa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa hänen kanssaan asuvan 
kuukausittaisista tuloista vähennetään verot ja muut pakolliset valtiolle menevät maksut. 
Lisäksi vähennetään kuukausittaiset asumismenot, elatusmaksut, päivähoitomaksut, 
säännölliset ulosotto- ja velkajärjestelymenot. 
 
Alle 18 vuotiaista hakijan taloudessa asuvista lapsista vähennetään 300 euroa per lapsi 
per kuukausi. Vähennys voidaan tehdä myös 18 vuotta täyttäneestä lapsesta, jota hakija 
tosiasiallisesti elättää. 



 

 

27 
 

Perusomavastuu on prosentuaalinen osuus oikeusavun kustannuksista, ja se määräytyy 
hakijan käyttövarojen perusteella seuraavasti: 
 
Yksinäinen henkilö 
enintään 600 euroa 0 % 
enintään 800 euroa 20 % 
enintään 900 euroa 30 % 
enintään 1050 euroa 40 % 
enintään 1150 euroa 55 % 
enintään 1300 euroa 75 % 
 
Puolisoilla henkilöä kohden 
enintään 550 euroa 0 % 
enintään 700 euroa 20 % 
enintään 800 euroa 30 % 
enintään 1000 euroa 40 % 
enintään 1100 euroa 55 % 
enintään 1200 euroa 75 % 
 
Puolison tuloja ei oteta huomioon, jos puolisot ovat toistensa vastapuolia (esim. avio-
eroasioissa) tai hakija on epäiltynä tai vastaajana rikosasiassa. 
 
 
3.2 Lisäomavastuu 
 
Lisäomavastuu tulee oikeusavun saajan maksettavaksi, jos hänellä ja hänen puolisollaan 
on muuta kuin oikeusapuasetuksen 7 § 2 momentissa tarkoitettua varallisuutta, jonka 
arvo on yli 5.000 euroa. Lisäomavastuu on puolet 5 000 euroa ylittävästä varallisuudes-
ta. Varallisuus lasketaan vähentämällä sen käyvästä arvosta siihen kohdistuvat velat. 
Lisäomavastuulla katetaan sitä osaa avustajan palkkiosta ja kulukorvauksesta, joka jää 
jäljelle sen jälkeen kun siitä on vähennetty 5 §:n mukainen perusomavastuu. 
 
 
3.3 Korotettu lisäomavastuu 
 
Oikeusapuasetuksen 17 §:n nojalla perunkirjoitusasioissa lisäomavastuuosuus on aina 
vähintään kuolinpesän bruttovarojen suuruinen. 
 
 



 

 

28 
 

4 TULOT 
 
 
 
Valtioneuvoston oikeusavusta antaman asetuksen 10 §:ssä säädetään, että tuloina ote-
taan huomioon muun muassa seuraavat tulolajit: 

• ansiotulo 
• omaishoidontuki 
• korko-, osinko-, vuokra- ja muut pääomatulot 
• yritystoiminnasta ja ammatinharjoittamisesta saadut tulot 
• elatusavut ja elatustuet 
• työttömyyspäiväraha ja työttömyyskassa-avustus 
• tapaturmavakuutuksen päiväraha ja elinkorko 
• sairasvakuutuslain mukainen päivä- ja äitiysraha 
• kansaneläke ja ansioeläke 
• opintotuki  
• lapsilisä ja kotihoidontuki 

 
Tuloista yleensä riippumatonta tiettyyn tarkoitukseen myönnettyä sosiaalista etuutta ei 
oteta huomioon. 
 
 
4.1 Ansiotulot  
 
Ansiotuloa ovat yksityishenkilön muut kuin pääomatulot. 
 
Lomarahaa ei tarvitse ennakoida, mutta jos se on jo maksettu, niin se otetaan huomioon 
jaksotettuna 12 kuukaudelle. 
 
 
4.2 Pääomatulot  
 
Pääomatuloja ovat muun muassa korkotulo, pörssiyhtiöstä saatu osinkotulo, vuokratulo, 
voitto-osuus, henkivakuutuksen tuotto, maa-aineksista saadut tulot ja kiinteän tai irtai-
men omaisuuden luovutuksesta saatu voitto (luovutusvoitto). Pääomatuloa on myös 
muu sellainen tulo, jota varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen.  
 
Pääomatuloista vähennetään niistä menevät verot. Verotuksessa hyväksytyn pääomatu-
lon käsitteellä on merkitystä vähennysten kannalta. Luovutusvoitto ja vakuutuskorvauk-
set ovat yleensä kertaluontoisia, joten niitä harvemmin huomioidaan tuloina. Yleensä ne 
tulevat huomioiduksi varallisuutena. Mikäli ne maksetaan kuukausittain jatkuvaluontei-
sina, niin ne tulee huomioida tulona. 
 
 



 

 

29 
 

4.3 Yritystulot  
 
Ennakkoperintärekisterimerkintä on merkki yrittäjyydestä. Yritystulo jaetaan ansio- ja 
pääomatulo-osuuksiin. 
 
Yrittäjän kuukausittaiset käyttövarat lasketaan lopullisessa verotuksessa vahvistettujen 
vuosittaisten ansio- ja pääomatulojen perusteella. Jos toiminnassa on tapahtunut olen-
naisia muutoksia viimeksi toimitetun verotuksen jälkeen, käyttövarojen laskennan pe-
rusteeksi voidaan ottaa ennakonkannon mukaiset tulot (Valtioneuvoston asetus oikeus-
avusta 11 §). 
 
Verotuskäytännössä on yhtiön nimissä laskutettu tulo katsottu osakkaan tuloksi erityi-
sesti silloin, kun yhtiön toiminta perustuu pääasiallisesti yhden henkilön työpanokseen. 
 
 
4.4 Elatusapu ja elatustuki  
 
Elatusavut ja - tuet otetaan huomioon sen suuruisina kuin ne tosiasiallisesti maksetaan. 
 
 
4.5 Työttömyyspäiväraha ja sairauspäiväraha 
 
Työttömyyspäiväraha on tuloa. Työttömyyspäiväraha huomioidaan tulona 21,5 päivän 
mukaan kuukaudessa. 
 
Sairauspäiväraha huomioidaan tulona 25 päivän mukaan kuukaudessa. 
 
 
4.6 Muut tulot  
 
Valtioneuvoston oikeusavusta antaman asetuksen 10 §:ssä on todettu, että tuloina ote-
taan huomioon muun muassa seuraavat tulolajit. Näin ollen lista ei ole tyhjentävä ja 
muutkin kuin listassa mainitut tulot tulee ottaa huomioon. 
 
Asumistuki/-lisä huomioidaan asumismenojen vähennyksenä. 
 
Veroton apuraha katsotaan tuloksi ja jaksotetaan sille ajalle, jolle se voidaan katsoa tar-
koitetun. 
 
Vahingonkorvaus tai muu siihen rinnastettava korvaus on verotettavaa tuloa, jos se on 
saatu verotettavan tulon sijaan. 
 
 



 

 

30 
 

4.7 Luontoisedut  
 
Luontoisetu tarkoittaa työ- tai virkasuhteen perusteella muuna kuin rahana saatavaa 
etua. Verohallinto vahvistaa vuosittain verotuksessa noudatettavat luontoisetujen las-
kentaperusteet. 
 
Luontoisetuja ovat asuntoetu, autoetu, autotallietu, puhelinetu, ravintoetu ja täysihoi-
toetu. 
 
Luontoisetu on veronalaista palkkaa aivan kuten rahapalkkakin. Rahapalkka ei ole luon-
toisetujen saamisen edellytyksenä, vaan palkkana voi olla pelkästään luontoisetuja. 
Luontoisetu on sen ajankohdan tuloa, jolloin se on ollut työntekijän käytettävissä. 
 
 
4.8 Vaihtelevat tulot  
 
Valtioneuvoston oikeusavusta antaman asetuksen 11 §:ssä todetaan, että mikäli palkan-
saajan tulot vaihtelevat, käyttövaran laskemisen perusteeksi otetaan viimeisten kuuden 
kuukauden tulot. Tulot lasketaan edellä mainitulta ajanjaksolta keskiarvona. 
 
Opiskelijan kesätulot jaksotetaan koko vuodelle. 
 
Vain palkansaajan tulot lasketaan keskiarvona. Mikäli oikeusavun hakijan tulot vaihte-
levat siitä syystä, että hän saa eri ajanjaksona eri tuloja, niin hakijalle muodostuu tällöin 
eri käyttövarakausia. Esimerkiksi hakijan saadessa ensin työmarkkinatukea ja myö-
hemmin palkkaa, hänelle muodostuu kaksi käyttövarakautta. 
 
 
4.9 Tulot, joita ei huomioida 
 

• toimeentulotuki 
• verottomat kulukorvaukset, mikäli ne ovat aitoa kulukorvausta, eivätkä 

peiteltyä tuloa 
• tuloista yleensä riippumattomat tiettyyn tarkoitukseen myönnetyt sosiaaliset 

etuudet, esimerkiksi: 
• vammaistuki (laki vammaisetuuksista), 
• rintamalisä (rintamasotilaseläkelaki), 
• työttömyyspäivärahaan liittyvä ylläpitokorvaus (työttömyysturvalaki), 
• työvoimapalvelulain mukaiset kustannusten korvaukset (laki julkisesta 

työ-voimapalvelusta), 
• oppisopimuskoulutuksen opintososiaaliset etuudet (laki ammatillisesta 

koulutuksesta), 
• työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ylläpitokorvaus ja majoituskor-

vaus (laki julkisesta työvoimapalvelusta), 



 

 

31 
 

• kansaneläkelaitoksen järjestämän kuntoutuksen edut (laki kansaneläke-
laitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista), 

• kehitysvammaiselle järjestetystä työ- tai päivätoiminnasta maksettu 
avustus (laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja 
tukitoimista) ja 

• koulumatkatuki opiskelijoille (laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen 
koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta). 

 
 
4.10 Tulon saaja  
 
Valtioneuvoston oikeusavusta antaman asetuksen 3 §:n mukaan alle 18-vuotiaan hakies-
sa oikeusapua hänen huoltajiensa käyttövaraa ei oteta huomioon. Hakijan prosessuaali-
nen asema on ratkaiseva. Esimerkiksi elatusapu-, elatustuki- ja koulukyytiasiassa lapsi 
on asianosainen. 
 
Lapsilisä ja elatusapu/-tuki ovat niitä saavan huoltajan tuloa. 
 
Oikeusapulain 3 §:ssä todetaan, että jos hakija on epäiltynä tai vastaajana rikosasiassa, 
taikka jos puolisot ovat toistensa vastapuolina tai asuvat pysyvästi välien rikkoutumisen 
vuoksi erillään, oikeusapu määräytyy vain hakijan taloudellisen aseman perusteella. 
 
Mikäli hakija on rikosasiassa useammassa roolissa, niin oikeusapu määräytyy sen mu-
kaan, missä roolissa hakija on enemmän oikeusavun tarpeessa. Asiassa tehdään vain 
yksi oikeusapupäätös hakijalle myönteistä tulkintaa soveltaen. 
 
 
4.11 Ulkomaalaiset  
 
Ulkomaalaiselta oikeusavun hakijalta vaaditaan oikeusaputoimistossa samat selvitykset 
kuin kotimaiseltakin oikeusavun hakijalta. Huomioi kuitenkin ulkomaalaislain 9 § 
(30.4.2004/301). 
 
Valtioneuvoston oikeusavusta antaman asetuksen 1 §:n mukaan oikeusavun myöntämi-
sen lähtökohtana on hakijan ilmoitus ja hänen esittämänsä selvitys tuloista, elatusvelvol-
lisuudesta, menoista, varallisuudesta sekä selvitys asiasta, johon oikeusapua haetaan. 
 
Oikeusapulain 3 § 3 momentin mukaan hakija saa oikeusapua käyttövarastaan aiheutu-
vien rajoitusten estämättä, jos hän osoittaa, ettei kykene vastaamaan asian käsittelyn 
edellyttämistä kustannuksista sen vuoksi, että elinkustannukset ovat Suomea korkeam-
mat siinä Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa val-
tiossa, jossa hänellä on koti- tai asuinpaikka. 
 
 



 

 

32 
 

4.12 Laitoksissa olevat  
 
Laitoksessa olevalla henkilöllä voi olla esimerkiksi ansioeläketuloja tai varallisuutta. 
 
Talletuksista voidaan pyytää tiliote ja tulot voidaan selvittää viimeisen vahvistetun ve-
rotuksen perusteella. 
 
Laitoksissa olevien, lähinnä nuorisolaitoksissa ja vankiloissa olevien, osalta ei välttä-
mättä riitä myöskään tyhjä kaavake ja asiamiehen toteamus, että asiakas on vankilassa 
tai laitoksessa. 
 
Vangin osalta on huomioitava, että tuloselvitykseen lasketaan myös puolison tulot, ellei 
kyseessä ole rikosasia, jossa hakija on vastaajana tai epäiltynä tai elleivät puolisot ole 
toistensa vastapuolina. 
 
 
4.13 Muuta  
 
Mikäli oikeusavun hakija on oikeutettu taloudelliseen etuuteen, josta ei ole vielä oike-
usapua haettaessa päätöstä, tulee se kuitenkin huomioida luotettavan arvion perusteella. 
Oikeusavun hakija ohjeistetaan ilmoittamaan etuutta koskevasta päätöksestä oikeusapu-
toimistolle, jotta oikeusapupäätöstä voidaan tarvittaessa muuttaa. 
 
 



 

 

33 
 

5 VÄHENNYKSET 
 
 
 
Valtioneuvoston asetuksessa oikeusavusta (23.5.2002/388) säädetään 2 §:ssä niistä vä-
hennyksistä, jotka tekemällä päästään siihen käyttövaraan, minkä perusteella oikeus-
avun perusomavastuuosuus määrätään. 
 
Valtioneuvoston asetuksessa oikeusavusta 2 §:n 1 momentissa säädetään tuloista vähen-
nettäväksi ennakonpidätyksen tai ennakonkannon mukainen vero ja siihen liittyvät työn-
tekijän lakisääteiset maksut. Lisäksi vähennetään kohtuulliset asumismenot, päivähoi-
tomaksut, elatusapumaksut, ulosottosuoritukset sekä velkajärjestelyn maksuohjelman 
mukaiset suoritukset. 
 
Valtioneuvoston asetuksessa oikeusavusta 2 §:n 2 momentissa säädetään tuloista vähen-
nettäväksi 300 euroa lasta kohti, mikäli hakijan taloudessa on huollettavia. Vähennys 
voidaan tehdä myös 18 vuotta täyttäneestä lapsesta, jota hakija tosiasiallisesti elättää.  
Mikäli huollettavalla on säännölliset, omaan elatukseen riittävät tulot, hänen osaltaan ei 
tehdä vähennystä. 
 
Valtioneuvoston asetuksessa oikeusavusta 4 §:n 1 momentissa säädetään niistä tilanteis-
ta, joissa oikeusapu määräytyy oikeusapulain 3 §:n 1 momentin mukaan vain hakijan 
taloudellisen aseman perusteella. Tällöin käyttövaraa laskettaessa hyväksytään 2 §:n 
mukaisista menoista ne, jotka hakija tosiasiallisesti maksaa. Huollettavina otetaan huo-
mioon lapset, joiden katsotaan olevan hakijan elatuksen varassa. 
 
 
5.1 Ennakonpidätys tai ennakonkannon mukainen meno 

ja siihen liittyvät työntekijän lakisääteiset maksut 
 
Yrittäjän tulosta vähennetään vero joko ennakonkannon tai lopullisen verotuksen mu-
kaisena. 
 
Jos palkansaajan ennakonpidätysprosentti on selvästi väärä, sitä voidaan oikaista ja suo-
rittaa laskelma oikaistun prosentin perusteella. Tällöin tulisi selvittää verottajalta, mikä 
on toteutuneita tuloja vastaava ennakonpidätysprosentti. 
 
Vähennyskelpoisia eivät ole vapaaehtoiset eläkevakuutusmaksut, yrittäjäeläkelain edel-
lyttämää paremmasta eläketurvasta maksetut eläkevakuutusmaksut,  eivätkä ammattiyh-
distyksen jäsenmaksut. Myöskään sairaskassamaksuja ei huomioida vähennyksinä. 
 
 



 

 

34 
 

5.2 Asumismenot  
 
Asumismenoista säädetään oikeusapuasetuksen 12 §:ssä. 
 
 
5.2.1 Vuokra-asunto  
 
Hyväksytään kohtuullinen vuokra lämmitys-, vesi- ja sähkömaksuineen. 
 
 
5.2.2 Asumisoikeusasunto  
 
Käyttövastike ja mahdollisesti erikseen maksettavat lämmitys-, vesi- ja sähkömaksut 
rinnastetaan vuokraan.  Käyttövastike muodostuu perusvastikkeesta ja hoitovastikkees-
ta. Asumisoikeusmaksua ei hyväksytä vähennykseksi. Mikäli asumisoikeusmaksua var-
ten on otettu asuntolaina, hyväksytään sen korot. 
 
 
5.2.3 Osaomistusasunto  
 
Asumismenoksi hyväksytään vuokra ja mahdollisesti erikseen maksettavat lämmitys-, 
vesi- ja sähkömaksut. Vuokran yhteydessä maksettavaa lainanlyhennysosuutta, jolla vä-
hennetään  huoneiston asunto-osakkeiden loppuosuuden kauppahintaa, ei vähennetä. 
Mikäli loppuosuuden maksamista varten on otettu asuntolaina hyväksytään sen korot.  
 
 
5.2.4 Omistusasunto  
 

• Asunto-osake: Vähennyksiksi hyväksytään hoitovastike ja mahdollisesti 
erikseen perittävät lämmitys-, vesi- ja sähkömaksut sekä asuntolainan korot. 

 
• Omakotitalo: Vähennyksiksi hyväksytään omakotitalon hoitomenot sekä 

asuntolainan korot. Hoitomenoja ovat lämmityskulut, jätehuolto-, vesi-, 
sähkö- ja nuohousmaksu, kiinteistövero tai tontin vuokra sekä tiemaksu. 
Omakotitalon hoitomenoina voidaan hyväksyä enintään 250 eu-
roa/kuukaudessa tositteita vaatimatta. Mikäli hakija väittää niitä suurem-
miksi, tulee määrä pyydettäessä osoittaa tositteilla. Jos hakija vaatii asu-
mismenojensa selvittämistä tositteista ja näin tehdyn laskennan jälkeen ku-
lut jäävät pienemmiksi kuin 250 €, hyväksytään vähennyksiksi tosiasialliset 
kulut. 

 
 
5.2.5 Laitoshoito 
 
Asumismenoina käyttövaralaskelmassa voidaan huomioida myös laitoshoidossa olevan 
hakijan tai hänen puolisonsa hoitomaksut.  



 

 

35 
 

5.2.6 Muuta asumismenoista 
 
Lämmityskulut (sis. sähkölaskun) huomioidaan keskiarvona, koska lämmityskulut vaih-
televat eri vuodenaikoina. 
 
Remontti- ja perusparannuslainan korot ovat asuntolainaan verrattavia, joten ne hyväk-
sytään samoin edellytyksin kuin asuntolainan korot. Tarvittaessa vaaditaan selvitys lai-
nan luonteesta. 
 
Asumismenot voidaan jättää hyväksymättä siltä osin kuin asunto on perheen kokoon 
nähden ylimitoitettu. Kaikkien asumismuotojen kustannusten osalta tulee suorittaa ver-
tailu kohtuulliseen vuokraan. Sitä määriteltäessä voidaan tukea ottaa asumistukilaissa 
määritellyistä asumiskustannuksista. Sen lisäksi voidaan ottaa huomioon paikalliset olo-
suhteet ja muut erityiset olosuhteet. 
 
Sellaisissa erityistapauksissa, että hakijalla ei ole asuntoa, vaan hän asuu hotellissa tai 
vastaavassa majoituspaikassa, vähennyksiksi voidaan ottaa kohtuullista vuokraa vastaa-
va osa. 
 
 
5.2.7 Tilanteet, joissa käytössä on kaksi asuntoa muissa kuin 

välirikkotilanteissa 
 
Kahden asunnon tilanteella tarkoitetaan tilannetta, jossa perheellä on kaksi omassa asu-
miskäytössä olevaa asuntoa jostain muusta syystä kuin välirikkotilanteen vuoksi, esi-
merkiksi työn tai opiskelun vuoksi tai siksi että aiempaa asuntoa ei ole onnistuttu myy-
dä. Näissä tilanteissa hyväksytään asumiskuluina vain ns. pääasunnoksi katsottavan 
asunnon kulut. Lähtökohtaisesti vähennyksinä ei hyväksytä aiemmasta asunnosta olevan 
asuntolainan korkoja eikä muita asumiskuluja (ns. kahden asunnon loukku). 
 
 
5.2.8 Tilanteet, joissa menoja on välirikkotilanteen vuoksi 

kahdesta asunnosta  
 
Niissä tilanteissa, joissa oikeusavun hakija ei enää välirikon vuoksi asu puolisoiden yh-
teisesti omistamassa kodissa, vaan muualla, voidaan hänen osaltaan nykyiseen asuntoon 
kohdistuvien asumiskulujen lisäksi lukea vähennyksiksi ns. yhteisen kodin osalta hänen 
lainaosuuttaan vastaavat asuntolainan korot, jotka hän tosiasiallisesti maksaa, mutta ei 
muita entiseen asuntoon kohdistuvia asumiskuluja, koska nämä kulut katsotaan kuulu-
van asuntoon jääneen puolison asumiskuluiksi. Mikäli hakijalla on myös uuteen asun-
toon kohdistuvaa asuntolainaa, voidaan nämäkin hyväksyä korkomenojen osalta. 
 
 
5.2.9 Vähennykset asumismenoista 
 
Asumistuki ja opintorahan asumislisä vähennetään asumismenoista. 
 



 

 

36 
 

5.3 Päivähoitomaksut  
 
Päivähoitomaksuista säädetään oikeusapuasetuksen 2 §:ssä. 
 
Päivähoitomaksut ovat vähennyskelpoisia. Niiden maksamisesta on esitettävä selvitys. 
Hyväksyttyjä ovat myös koulun jälkeisestä iltapäivähoidosta aiheutuvat maksut. Myös 
niiden maksamisesta on esitettävä selvitys. Iltapäivähoidolta edellytetään tiettyä sään-
nöllisyyttä. 
 
 
5.4 Elatusapumaksut  
 
Elatusapumaksuista säädetään oikeusapuasetuksen 2 ja 13 §:ssä. 
 
Elatusapumaksuna hyväksytään hakijan ja puolison tuomioistuimen päätöksen tai vah-
vistetun sopimuksen mukaiset kuukausittaiset suoritukset. Näiden osalta ei edellytetä 
maksun tosiallista suorittamista. Katso KKO 2011:50 
 
Hyväksyä voidaan myös luotettavan selvityksen mukaan säännönmukaisesti ilman tuo-
miota tai sopimusta maksettu elatusapu. Tällöin elatusapumaksun huomioiminen vä-
hennyksenä edellyttää sen tosiasiallista suorittamista.  
 
 
5.5 Ulosottosuoritukset  
 
Ulosottosuorituksista säädetään oikeusapuasetuksen 14 § 1 mom:ssa. 
 
Vähennyksiksi hyväksytään ulosottoon kuukausittain säännöllisesti maksetut suorituk-
set. Yksittäiset ulosottosuoritukset, jotka eivät toistu kuukausittain, eivät ole säännölli-
siä suorituksia. 
 
Jos elatusapumaksut peritään ulosoton kautta, niin elatusapumaksuja ei hyväksytä vä-
hennyksenä, muuten sama vähennys tulisi hyväksytyksi kahteen kertaan. Katso kohta 
5.4. Elatusapumaksut. 
 
 
5.6 Velkajärjestelyyn liittyvät maksut  
 
Velkajärjestelyyn liittyvistä maksuista säädetään oikeusapuasetuksen 14 § 2 ja 3 mo-
menteissa. 
 
Vähennettäviä ovat velkajärjestelyssä annetun lain mukaisessa maksuohjelmassa vah-
vistetut suoritukset velkojille, mikäli velallinen on noudattanut maksuohjelmaa. Samoin 
edellytyksin hyväksytään suoritukset, jotka perustuvat em. laissa tarkoitettuun velallisen 
kaikki velat kattavaan kirjalliseen sovintoratkaisuun. 
 



 

 

37 
 

Velkajärjestelyasiaa varten laadittavassa käyttövaralaskelmassa vähennetään myös ne 
suoritukset, mitkä velallinen tosiasiallisesti käyttää velanhoitomenoihin. 
 
 
5.7 Muut vähennykset  
 
VNA oikeusavusta 2 §:n 1 momentin luettelo on tyhjentävä, joten muita maksuja, kuten 
poikkeuksellisen suuria, säännöllisesti maksettavia lääkekuluja tai työmatkakuluja ei 
voida vähentää. 
 
 
5.8 Vähennykset lapsista  
 
Lapsivähennyksestä säädetään oikeusapuasetuksen 2 § 2 mom:ssa. 
 
Hakijan taloudessa olevien alle 18-vuotiaiden huollettavien osalta vähennetään 300 eu-
roa lasta kohti. Jos lapsella itsellään on säännölliset, omaan elatukseen riittävät tulot, 
hänen osaltaan ei tätä vähennystä tehdä. Lapsella voi olla esimerkiksi eläke- tai pääoma-
tuloa. Riittäväksi tuloksi voidaan työryhmän näkemyksen mukaan katsoa vähintään 
työmarkkinatuen perusmäärä nettona (2011 määrä on 442,73 euroa/kk). Tulojen riittä-
vyyttä arvioitaessa on huomioitava lapsen kokonaistilanne, kuten onko hänellä jotain 
lääkitystä tai kuntoutusta edellyttävää perussairautta yms. Tällöin lasta ei oteta laskel-
massa huomioon lainkaan, joten hänen osaltaan ei tulopuolellekaan tule lapsilisää eikä 
mahdollista elatusapua. 
 
Lapsivähennys voidaan tehdä myös 18 vuotta täyttäneestä lapsesta, jota hakija tosiasial-
lisesti elättää. Vähennys tulee kysymykseen esimerkiksi lukiota tai ammattikoulua käy-
vän kotona asuvan lapsen osalta. Tarkkaa yläikärajaa ei voida asettaa, mutta pääsääntöi-
sesti huomioon otettavaksi voi tulla alle 20-vuotias lapsi. Mikäli kotona asuva lapsi saa 
työttömyyskorvausta, eläkettä tai muuta riittävää tuloa, ei vähennysoikeutta kuitenkaan 
ole. 
 
 
5.9 Hakijana alle 18-vuotias vanhempien luona 

asuva lapsi  
 
Tästä tilanteesta säädetään oikeusapuasetuksen 3 §:ssä. 
 
Alle 18-vuotiaan hakiessa oikeusapua hänen huoltajiensa käyttövaraa ei oteta huomi-
oon. 
 
Lapsen tuloista ei vähennetä asumiskustannuksia, mikäli hän ei voi osoittaa niitä tosi-
asiallisesti maksavansa. 
 
 



 

 

38 
 

5.10 Tilanteet, joissa oikeusapu määräytyy vain hakijan 
taloudellisen aseman perusteella yksinäiselle 
henkilölle laskettavien perusteiden mukaan, vaikka 
hakijalla on puoliso  

 
Näistä tilanteista säädetään oikeusapulain 3 § 1 momentissa sekä oikeusapuasetuksen 
4 § 1 momentissa. 
 
 
5.10.1 Rikosvastaaja  
 
Vähennyksiksi hyväksytään oikeusapuasetuksen 2 §:n mukaisista menoista ne menot, 
jotka hakija tosiasiallisesti maksaa. 
 
Huollettaviksi katsotaan tämän pykälän mukaan ne henkilöt, joiden katsotaan olevan 
hakijan elatuksen varassa. 
 
 
5.10.2 Puolisot toistensa vastapuolina 
 
Vähennyksiksi hyväksytään oikeusapuasetuksen 2 §:n mukaisista menoista ne menot, 
jotka hakija tosiasiallisesti maksaa. 
 
Huollettaviksi katsotaan tämän pykälän mukaan ne henkilöt, joiden katsotaan olevan 
hakijan elatuksen varassa. 
 
 
5.10.3 Molemmat puolisot vastaajina 
 
Menetellään samoin kuin niissä tilanteissa, joissa puolisot olisivat toistensa vastapuolia. 
Esimerkiksi puolisoiden yhteenlasketut asumismenot eivät saisi ylittää todellisia asu-
mismenoja. 
 
 
5.10.4 Puolisot asuvat pysyvästi välien rikkoutumisen vuoksi 

erillään 
 
Vähennyksiksi hyväksytään oikeusapuasetuksen 2 §:n mukaisista menoista ne menot, 
jotka hakija tosiasiallisesti maksaa. 
 
Huollettaviksi katsotaan tämän pykälän mukaan ne henkilöt, joiden katsotaan olevan 
hakijan elatuksen varassa. 
 
 
 



 

 

39 
 

5.11 Lasten elatus  
 
Mikäli vastapuolina olevat puolisot asuvat vielä yhdessä erotilanteessa, ei useinkaan ole 
saatavissa erityistä selvitystä siitä, kumman varassa lasten tosiasiallinen elättäminen on. 
Sama koskee tilannetta, jossa lapset asuvat vuoroviikoin molempien vanhempien luona, 
ellei elatusapua ole vahvistettu tai tosiasiallisesti muuten makseta. Näissä tilanteissa las-
ten määrä puolitetaan laskennallisesti. 
 
 
5.12 Vähennysten osalta vaadittavat selvitykset 
 
Hakijan on oikeusapuasetuksen 8 §:n perusteella esitettävä oikeusaputoimiston pyyn-
nöstä tositteet vähennettäväksi vaadittavista menoista sekä veloista.  
 
Lähtökohtaisesti niissä tilanteissa, joissa hakijan tulot ovat verojen ja työntekijän laki-
sääteisten maksujen jälkeen yksinäisellä henkilöllä enintään 600 €/kk ja puolisoilla 
enintään 550 €/kk henkilöä kohden oikeusavun hakijalta ei edellytetä selvitystä vähen-
nysten osalta. 
 
 
5.13 Lisäomavastuuosuuden laskemisessa huomioitavat 

vähennykset 
 
Lisäomavastuuosuutta laskettaessa varallisuus lasketaan vähentämällä sen käyvästä ar-
vosta siihen kohdistuvat velat. 
 
Sellaisen varallisuuden osalta, minkä ei oikeusapuasetuksen 7 §:n 2 mom. mukaan kat-
sota kerryttävän lisäomavastuuta, ei myöskään varallisuuteen kohdistuvaa velkaa oteta 
huomioon lisäomavastuuosuutta laskettaessa. 
 
 



 

 

40 
 

6 VAROJEN HUOMIOONOTTAMINEN 
 
 
 
Varojen huomioon ottamisesta säädetään oikeusapuasetuksen 7, 17 ja 18 §:ssä. 
 
Varallisuus vaikuttaa pelkästään lisäomavastuuseen. 
 
Lisäomavastuu tulee oikeusavun saajan maksettavaksi, jos hakijalla ja hänen puolisol-
laan on varallisuutta, jonka arvo on yli 5.000 euroa.  
 
Huomioon otettava varallisuus lasketaan vähentämällä varallisuuteen kohdistuvat velat 
varallisuuden käyvästä arvosta.  
 
Lisäomavastuu on puolet hakijan ja hänen puolisonsa 5.000 euroa ylittävästä varallisuu-
desta. Lisäomavastuulla katetaan sitä osaa avustajan kokonaispalkkiosta ja kulukorva-
uksesta, joka jää jäljelle, kun palkkiosta on ensin vähennetty oikeusavun saajan maksa-
ma perusomavastuu. 
 
Hakijan ja hänen perheensä vakinaisena asuntona käytettyä omistusasuntoa, tavan-
omaista vapaa-ajan asuntoa eli käytännössä kesämökkiä tai perheen autoa ei oteta huo-
mioon varallisuutena jos niiden arvo on kohtuullisessa suhteessa perheen kokoon ja tar-
peeseen nähden. Tämän omaisuuden hankkimiseksi otettua velkaa ei oteta huomioon 
lisäomavastuuosuutta laskettaessa. Jos asuinrakennus tai vapaa-ajan asunto sijaitsee 
maa- tai metsätilalla, hyväksytään rakennuspaikaksi korkeintaan 2.000 m² vastaa verot-
tajan tulkintaa). Muu tila on muuta omaisuutta.  
 
Jos hakija on muuttanut pois puolisoiden yhteisestä kodista välien rikkoutumisen takia, 
asuu vuokralla ja asunnon jako on tekemättä, niin osuus yhteisestä kodista katsotaan 
omaksi asunnoksi, kunnes ositus tai omaisuuden erittely on tehty ja selviää, kenelle yh-
teinen asunto tulee. Jos yhteinen asunto pidetään tarkoituksella jakamattomana pidem-
pään, osuus siitä on muuta omaisuutta. Näitä tilanteita tulee tarkastella tapauskohtaises-
ti. 
 
Lisäomavastuuta määrättäessä ei selvitystä tehtäessä huomioitaisi osuutta kuolinpesästä 
siltä osin kuin pesän varallisuus muodostuu muusta omaisuudesta kuin talletuksista ja 
niihin rinnastettavasta varallisuudesta. Jos leski hallintatestamentin perusteella saa halli-
ta ja käyttää vapaasti pesän rahavaroja, niitä ei katsota pesän osakkaiden varallisuudek-
si. 
 
Myöskään elinkeinotoimintaan tai maatalouden harjoittamiseen liittyvää omaisuutta ei 
oteta huomioon siltä osin kuin elinkeinotoiminnalle tai maatalouden harjoittamiselle 
aiheutuisi merkittävää toiminnallista haittaa kyseisen omaisuuden myynnistä (VNA oi-
keusavusta 7 § 3 mom.). 
 



 

 

41 
 

Varallisuutena huomioidaan: 
• sijoitusasunnot 
• sijoitusmetsäpalstat 
• rahavarat, talletukset 
• osakkeet ja muut arvopaperit 
• rahasto-osuudet 
• vapaaehtoiset eläkevakuutukset 
• säästöhenkivakuutukset 
• kulkuneuvot, ei välttämättömät: autot, veneet, matkailuautot, moottori-

pyörät 
• lomaosakkeet (voidaan rinnastaa kesämökkiin, jolloin niitä ei huomioida 

varallisuutena) 
• rakentamattomat tontit 

 
Varat, jotka on asetettu vakuustakavarikkoon, huomioidaan varoina. Tästä tehdään kui-
tenkin maininta päätökseen. 
 
Hakija esittää selvityksen omaisuudestaan. Jos käyvä arvo ei ole tiedossa, varallisuuden 
arvostamisessa voi hyödyntää verohallituksen julkaisua: Varojen arvostaminen perintö- 
ja lahjaverotuksessa (http://www.vero.fi –> syventävät vero-ohjeet –> perintö- ja lahja-
verotus).  
 
On kuitenkin hyvä huomioida se, että oikeusapua myönnetään vain 80 tuntiin, jolloin 
maksimipalkkio tulee täyteen jo 21.000 euron varallisuudella. 
 
Kun hakijan varallisuus ylittää 5.000 euroa on lisäomavastuu palkkiota laskettaessa tä-
män varallisuuden osalta 50 % varallisuuden arvosta, riippumatta siitä saako hakija oi-
keusapua tulojen perusteella korvauksetta.  
 
Esimerkki 1  
Hakijalla on 8.000 euron talletus. Etu käyttövarojen perusteella korvauksetta. 
Lisäomavastuuosuus on 1.500 euroa (= 50 % 3.000 eurosta). 
 
Esimerkki 2 
Hakijalla on 6.000 euron talletus, eli 500 euron lisäomavastuu. Etu käyttövarojen perus-
teella on 40 % ja avustajan palkkio on 1.200 euroa. 
 
Omavastuuosuus on 480 euroa (40 % 1.200 eurosta). Laskusta jää 720 euroa, josta las-
kutetaan lisäomavastuun perusteella 500 euroa. Lasku siis yhteensä 980 euroa. 
 
 



 

 

42 
 

6.1 Perunkirjoitus ja hyötytilanteet 
 
17 § 
Jos oikeusapua haetaan perunkirjoitusta varten, VNA oikeusavusta 7 §:n mukaiseen li-
säomavastuuseen lisätään täysimääräisesti vainajan varat ennen velkojen kattamista. 
Varattoman pesän perunkirjoitusasiassa Valtiokonttorille tai muulle perunkirjoitusvel-
volliselle voidaan erityisistä syistä antaa korvauksetta oikeusapua. 
 
Asiaa käsitellään tarkemmin kohdassa 13.5. Korotettu lisäomavastuu. 
 
18 § 
Kun oikeusapua on myönnetty perinnönjakoa tai ositusta koskevassa asiassa, asian pää-
tyttyä lasketaan hakijan saama perintö tai tasinko hänen varoikseen ja vahvistetaan oi-
keusavun saajan lopullinen lisäomavastuu siten kuin VNA oikeusavusta 7 §:ssä sääde-
tään. Samoin menetellään, kun oikeusavun saaja saa rahanarvoisen hyödyn muussa asi-
assa, johon oikeusapu on myönnetty. 
 
Asiaa käsitellään tarkemmin kohdassa 13.6. Tasinko ja perintö. 
 
Jos puoliso lunastaa toisen puolison osuuden yhteisestä kodista, huomattakoon, että lu-
nastushinta ei ole tasinkoa. 
 
 
6.2 Poikkeus puolison varallisuuden huomioimisessa 
 
Lisäomavastuu määräytyy oikeusapuasetuksen 4 § 1 momentin mukaan, jos hakijan 
puolison varallisuuden huomioon ottaminen olisi erityisestä syystä kohtuutonta. Tätä 
asetuksen kohtaa on sovellettu, jos on kysymys hakijan henkilökohtaisesta ja erittäin 
tärkeästä edusta, esimerkiksi haettaessa vakuutuslaitoksilta korvausta henkilövahingois-
ta tai eläkeasioissa silloin kun asialla on erittäin suuri merkitys hakijalle.  
 
 
6.3 Lisäomavastuuosuuden jaksottaminen  
 
Huomioon ottaen lisäomavastuuosuuden tarkoitusperä eli se, että asiakkaan tulee, mikä-
li hänen varansa sen sallivat, varautua kattamaan oikeusavusta hänelle aiheutuvia kus-
tannuksia omilla varoillaan, työryhmä linjasi muutostilanteet siten, että siitä ajankohdas-
ta lukien, kun lisäomavastuuosuutta ensimmäisen kerran syntyy, lisäomavastuuosuuden 
määrä ei voi alentua tästä, ainoastaan kasvaa. 
 



 

 

43 
 

Esimerkki 
Asiakkaan lisäomavastuu ajalla 1.1.–1.2.2011 on 0 €,  ajalla 2.2.–3.3.2011 se on 800 € 
ja ajalla 4.3.2011 eteenpäin se on 500 euroa.  
 
Tällöin laskutusjaksolla 1.1.–1.2. ei ole lisäomavastuuosuutta, jaksolla 2.2.–3.3. lisä-
omavastuuosuus on 800 € samoin kuin jaksolla 4.3. eteenpäin, koska lisäomavastuu ei 
voi alentua, ainoastaan kasvaa. 
 
Työryhmä kiinnittää huomiota siihen, että oikeusavun saajalla voi olla "laskutusajalli-
sesti" yhtä aikaa samassa tai useammassa oikeusaputoimistossa hoidettavana useampi 
toimeksianto, joista kaikista syntyy lisäomavastuuosuutta. Tällöin kunkin toimeksian-
non päättyessä tulee, jos kyseinen tilanne havaitaan, tarkistaa, onko asiakkaan lisäoma-
vastuuosuutta jo käytetty oikeusavusta syntyneiden kustannusten kattamiseen.  
  
Esimerkki 
Asiakas on antanut oikeusaputoimiston hoidettavaksi kolme toimeksiantoa. Kaikkien 
näiden toimeksiantojen osalta lisäomavastuuosuudeksi on määrätty 1.000 euroa, perus-
omavastuuosuus 0 %. Toimeksiantojen päätyttyä 1. asiasta toimenpiteitä kertyy 500 eu-
ron edestä, 2. asiasta toimenpiteitä kertyy 400 euron edestä ja 3. asiasta toimenpiteitä 
kertyy 500 euron edestä.  
 
Mikäli asiakasta laskutetaan kaikkien toimeksiantojen osalta täysimääräisesti kertyneit-
ten toimenpiteitten mukaan, hän joutuu tosiasiallisesti kattamaan lisäomavastuuosuudel-
laan laskua 1.400 euron edestä, vaikka hänen lisäomavastuuosuutensa on 1.000 euroa. 
Mikäli oikeusaputoimistossa havaitaan kyseinen tilanne, niin asia tulee saattaa viraston 
päällikön tietoon, joka voi OAL 20 §:n nojalla alentaa lisäomavastuuosuuden määrää. 
Työryhmä suosittelee, että ratkaisun tekee viraston päällikkö, eikä toimeksiantoa hoita-
nut julkinen oikeusavustaja. 



 

 

44 
 

7 OIKEUSAPUMAKSU  
 
 
 
Oikeusapumaksusta säädetään oikeusapulain 12 §:ssä sekä oikeusapuasetuksen 20 §:ssä.  
 
 
7.1 Oikeusapumaksu peritään oikeusavun saajalta 
 

• mikäli kuukausittaiset käyttövarat yksinäisellä henkilöllä ovat yli 600 €, 
puolisoilla yli 550 €/henkilö 

• huomioitava varallisuus on yli 5000 € (hakijan ja puolison)  
• VNA oikeusavusta 17 § mukaisesti perunkirjoituksessa vainajan varat 

ennen velkojen kattamista lisätään täysimääräisesti 7 § mukaiseen 
omavastuuseen. Vähäisetkin vainajan bruttovarat tuottavat siis 
lisäomavastuun kautta oikeusapumaksun perintävelvoitteen, poisluettuna 
muutaman euron bruttovarat. Pykälän "erityisissä syissä" on syytä olla 
pidättyväinen. Katso esimerkit kohdasta 13.5. Korotettu lisäomavastuu  

• VNA oikeusavusta 18 § mukaisesti perinnönjaossa tai osituksessa hakijan 
saama perintö tai tasinko on huomioitava lisäomavastuussa. Samoin 
rahanarvoinen hyöty muussa asiassa (katso kohta 13. Laskutusperusteet). 
Mikäli näin lisätty varallisuus on yli 5000 €, oikeusapumaksu tulee 
perittäväksi  

• oikeusapulaki 3b §: tuomioistuimen tekemä oikeusapupäätös vakuutuksen 
ylimenevään osuuteen, mikäli hakija ei saa oikeusapua korvauksetta  
(% - korvausasiakas tai palkkio lisäomavastuun kautta). Oikeusaputoimisto 
ei vastaa oikeusapumaksun laskuttamisesta  

• ratkaisupyyntötilanne, kun oikeusapua ei anneta korvauksetta (hakija % - 
korvausasiakas tai palkkio lisäomavastuun kautta) jos tehdään myönteinen 
itseoikaisu tai toimitetaan ratkaisupyyntö tuomioistuimen käsiteltäväksi 
(oikeusapulaki 12§) 

• tulot tai huomioon otettava varallisuus muuttuvat toimeksiannon aikana 
siten, että käyttövararaja ylittyy, vaikkei oikeusapumaksua aiemmin olisi 
määrätty  

• oikeusapumaksu laskutetaan, vaikka toimeksiannon aikana käyttövararaja 
alittuisikin ja oikeusapupäätöstä muutetaan 

 
 
7.2 Oikeusapumaksua ei peritä 
 

• jos oikeusapupäätöksen tekemisen jälkeen asiakas ilmoittaa, ettei haluakaan 
jättää toimeksiantoa 

• oikeusapulain 12 § 2 momentti, jolloin kyseessä vähäinen oikeudellinen 
neuvo, lähinnä siis puhelin-, sähköposti- tai vastaava neuvo  



 

 

45 
 

• asiakas palaa samassa asiassa, vaikka juttu tilastollisesti olisikin jo päätetty. 
Mikäli Romeossa ei voida avata asiaa uudelleen, tehdään uusi oikeus-
apupäätös ja toimeksianto, muttei uutta oikeusapumaksua  

• mikäli oikeusapua ei myönnetä eli tehdään hylkäävä päätös  
• avustajan vaihdostilanne kesken jutun  
• oikeusapuhakemuksen toimittaminen Euroopan Unionin jäsenvaltioiden 

välillä (oikeusapulaki 28a 2 mom.)  
• taloudelliset selvitykset: 

1. puolustajan määräystä varten (VNA oikeusavusta 26 § 1 mom.)  
2. selvitys rikosvahinkolain mukaista valtiokonttorille tehtävää korvausha-

kemusta varten (VNA oikeusavusta 26 § 2 momentti)  
3. taloudelliset selvitykset EU-tuomioistuimia varten (Laki valtion oikeus-

aputoimistoista, 11§ 2 mom.) 
4. oikeusturvavakuutuksen ylittäviin kustannuksiin  

 
 
7.3 Oikeusapumaksu on asiakohtainen  
 
Tätä ratkaistaessa noudatetaan 20.12.2006 annettua valtion oikeusaputoimistojen diari-
ointi- ja tilastointiohjeita (OM 18/33/2006). Sen mukaisesti erillisiksi asioiksi diarioi-
daan: 

• edunvalvojan tai edunvalvojan sijaisen hakeminen 
• pesänjakajan tai pesänselvittäjän hakeminen  
• avioero ja ositus (paitsi jos ositusasian käsittely päättyy avioeroasian alku-

neuvotteluun, jolloin yksi asia)  
• yksityishenkilön velkajärjestelyasiassa maksuohjelman vahvistaminen ja 

muuttaminen  
• isyyden kumoaminen ja vahvistaminen saman lapsen osalta  
• turvaamistoimenpide erillisenä toimenpiteenä  
• sopimukseen päättynyt tai muuten hoidettu asia, jossa haetaan täytäntöön-

panoperuste, esimerkiksi osituksessa vastapuoli ei maksa tasinkoa.  
 
Nämä ohjeet on huomioitava paitsi omissa toimeksiannoissa myös yksityisille tehtävissä 
oikeusapupäätöksissä. Voi olla esim. tilanne, jossa samassa hakemuksessa osa asiasta 
on menossa hallinto-oikeuteen, osaa käsittelee edelleen maahanmuuttovirasto.  
 
Rikosjutuissa sama vastaaja, useita juttuja samalla kertaa, tehdään kuitenkin vain yksi 
oikeusapupäätös.  
 
Asioissa, joissa useita päämiehiä menetellään tilasto-ohjeiden mukaan seuraavasti: 

• jos asiassa on välttämätön prosessiyhteys tai asianosaisilla on muutoin 
yhteiset intressit, tehdään lähtökohtaisesti yksi oikeusapupäätös ja muut 
asianosaiset merkitään muiksi hakijoiksi. Tällaisia asioita ovat esim. lasten 
elatusavut, ositukset, keskinäiset testamentit, lähestymiskieltoasiat, 
turvapaikka- ja oleskelulupa-asiat, kaupan purku tai vahingonkorvausasiat  



 

 

46 
 

• jos em. asioissa oikeusavun hakijoilla on eri talous, tehdään kullekin asian-
osaiselle oma oikeusapupäätös ja sille annetaan oma diaarinumero  

• perinnönjaossa on pääsääntöisesti yksi asiakas ja muut pesän osakkaat mer-
kitään vastapuoliksi, eikä muiksi asianosaisiksi (suostuva vastapuoli).  

 
Em. mukaisesti yhdeksi asiaksi diarioidaan eli peritään yksi oikeusapumaksu, vaikka 
hakijoita useampi: 

• lasten elatusavut kaikissa tilanteissa  
• ositukset  
• perinnönjaot  
• keskinäiset testamentit  
• lähestymiskieltoasiat  
• turvapaikka- ja oleskelulupa-asiat  
• kaupanpurkuasiat  
• vahingonkorvausasiat.  

 
Kuitenkin, jos samassa asiassa asianosaisten vaatimukset tai asema osittainkin poikkea-
vat toisistaan, kullekin asianosaiselle tehdään oma oikeusapupäätös  omalle diaarinume-
rolle.  
 
Edellä mainitun mukaisesti kahdeksi/useammaksi asiaksi diarioidaan mm. useampi 
avustettava vastaaja/asianomistaja samassa rikosasiassa.  
 
 
7.4 Oikeusapumaksun laskutus  
 
Yksityisille avustajille tehdyistä oikeusapupäätöksistä lähtee asianhallintajärjestelmä 
Romeosta suoraan tieto Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukselle eli 
Palkeille oikeusapumaksun laskuttamisesta, mikäli oikeusapupäätökselle on merkitty 
täppä kohtaan "oikeusapumaksu laskutetaan".  
 
Oikeusavun omilta asiakkailta oikeusapumaksu laskutetaan yleensä palkkiolaskun yh-
teydessä, mutta asiakkaan niin halutessa voidaan laskuttaa myös heti, kun toimeksianto 
vastaanotetaan.  
 
Palkeet muodostaa Romeosta heille lähetetyistä laskuista asiakkaille lähetettävät laskut. 
Oikeusaputoimistoilla on oltava kuitenkin valmiudet ottaa vastaan myös käteissuorituk-
sia.  
 
Oikeusapumaksu on oikeusapulain 21 § mukaisesti ulosottokelpoinen oikeusaputoimis-
ton päätöksen nojalla ilman tuomioistuimen tuomiota tai päätöstä.  
 
 



 

 

47 
 

8 AVUSTAJAN MÄÄRÄÄMINEN  
   Oikeusapulain 6, 7, 8 ja 9 §:t. 
 
 
 
8.1 Avustajan valinta 
 
Oikeudenkäyntiasioiden osalta oikeusavun hakija voi valita, haluaako hän avustajakseen 
julkisen oikeusavustajan vai yksityisen avustajan. Yksityisen avustajan tulee olla laki-
mieskoulutuksen saanut henkilö. Mikäli oikeusavunsaaja on itse ehdottanut avustajak-
seen kelpoisuusvaatimuksen täyttävän henkilön, tämä on määrättävä, jolleivät erityiset 
syyt toisin vaadi.  
 
Avustajan yleisestä kelpoisuudesta säädetään OK 15:2 §:n 1 momentissa. Sen mukaan  
oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana saa toimia asianajaja, julkinen oikeusavusta-
ja tai luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetussa laissa (715/2012) tarkoitettu 
luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja.  
 
Lain sisältämästä vuoden siirtymäajasta johtuen aiemmin kelpoisuuden saavuttanut voi 
kuitenkin toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä ja -avustajana ilman lupaa 31.12.2013 asti.  
 
Lupaa ei tarvita, jos asiamies tai avustaja on työ- tai virkasuhteessa asianosaiseen. Lu-
paa ei tarvitse myöskään työmarkkinajärjestön palveluksessa oleva lakimies hoitaessaan 
palvelussuhteeseen liittyviä asioita. 
 
Hallinto-oikeuksissa lupa tarvitaan, jos asiamies tai avustaja hoitaa lastensuojeluasiaa.  
 
Jutun luonne ja laatu voi edellyttää avustajan määräykselle tiettyjä edellytyksiä ja tästä 
säädetään oikeusapulain 8 §:n 2 momentissa. Sen mukaan yksityiseksi avustajaksi on 
määrättävä asianajaja tai luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetussa laissa 
(751/2012) tarkoitettu luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja. Rikosasiassa epäillyn avus-
tajaksi on määrättävä julkinen oikeusavustaja tai asianajaja taikka erityisestä syystä lu-
van saanut oikeudenkäyntiavustaja, jos epäilty on pidätetty tai vangittu, jos häntä epäil-
lään tai hänelle vaaditaan rangaistusta rikoksesta, josta ei ole säädetty lievempää ran-
gaistusta kuin neljä kuukautta vankeutta, tai tällaisen rikoksen yrityksestä tai osallisuu-
desta siihen taikka jos epäilty on 18 vuotta nuorempi. Oikeusaputoimistot voivat oike-
usapupäätöksiä tehdessään noudattaa vuoden siirtymäaikaa eikä lupaa siten tarvitse 
edellyttää vielä vuoden 2013 aikana. 
 
Muissa kuin oikeudenkäyntiasioissa valtion varoin kustannettavaa oikeusapua antavat 
pääsääntöisesti vain julkiset oikeusavustajat. Valtion oikeusaputoimistoista annetun lain 
10 §:ssä säädetään niistä tilanteista, joissa ns. ulkoprosessuaaliseen asiaan voidaan mää-
rätä avustajaksi yksityinen avustaja.  
 
Hakijan vapaus valita avustajansa on erityisen korostunut kansainvälistä suojelua kos-
kevissa asioissa. Hallintomenettely- eli alkuvaihe näissä asioissa on yhtä tärkeä kuin 
 



 

 

48 
 

tuomioistuinprosessi. Avustajan läsnäolo puhuttelussa ja asian selvittämisessä lisää ha-
kijan oikeusturvaa ja usein nopeuttaa asian käsittelyä. Valtion oikeusaputoimistoista an-
netun lain 10 §:n mukainen perusteltu syy hakijan valitseman lakimiehen käyttöön 
muussa kuin tuomioistuinasiassa on jo lähtökohtaisesti olemassa kansainvälistä suojelua 
koskevissa asioissa. 
 
Kansainvälistä suojelua hakevien asioissa avustajan kelpoisuudesta on lisäksi erityis-
säännös ulkomaalaislain 9 §:ssä. Avustajaksi on kelpoinen muukin lakimies kuin julki-
nen oikeusavustaja. Tämä tilanne ei muutu, vaikka laki luvan saaneista oikeudenkäyn-
tiavustajista tulee voimaan 1.1.2013. 
 
 
8.2 Tuomioistuimessa käsiteltäväksi tuleva asia  
 
Tuomioistuinasialla tarkoitetaan paitsi jo tuomioistuimessa käsiteltävänä olevaa asiaa 
myös sellaista asiaa, jota ei vielä ole saatettu tuomioistuimen käsiteltäväksi, mutta jota 
ollaan sinne saattamassa. Yksityinen avustaja voidaan tietyin edellytyksin määrätä myös 
jo ennen pääasian vireille tuloa. Haettaessa oikeusapua ennen asian vireillepanoa tiedos-
sa ei kuitenkaan vielä välttämättä ole se, päätyykö tuomioistuimen toimivaltaan sinänsä 
kuuluva asia todellakin tuomioistuinkäsittelyyn, vai päättyykö se sitä ennen esimerkiksi 
sovintoon. Yksityisen avustajan määrääminen edellyttää kuitenkin oikeusriidan varsin 
pitkälle menevää konkretisoitumista ja kehittymistä siinä mielessä jo tuomioistuinriidan 
asteelle, että sitä ollaan saattamassa tuomioistuinkäsittelyyn, ellei tuomioistuinkäsittelyä 
edeltävissä sovintoneuvotteluissa päästäisi sopimukseen. (Katso hallituksen esitys 
82/2001 s.87.) Asia edellyttää selvitystä siitä, että ollaan "ajautumassa" tuomiois-
tuimeen, esimerkiksi haastehakemusluonnos tai selvitys vastapuolen suhtautumisesta 
asiaan esim. kirjeenvaihdon perusteella. Avustajan määräystä voidaan näissä tapauksis-
sa rajata tiettyihin toimenpiteisiin.  
 
Mikäli puolustajan edellytykset täyttyvät, voi tuomioistuin määrätä jo esitutkintaan puo-
lustajan. Puolustajan määräys on ensisijainen ja puolustajan palkkion määrää ja hyväk-
syy tuomioistuin. 
 
 
8.3 Avustajan määrääminen epäillylle esitutkintaa varten 
 
Avustaja voidaan määrätä jo esitutkintavaiheessa, jolloin tulee harkittavaksi jutun vaka-
vuus, luonne ja laatu sekä hakijan henkilökohtaiset ominaisuudet.  
 
EIT totesi asiassa Salduz v. Turkki 27.11.2008 antamassaan ratkaisussa, että esitutkin-
nalla oli tärkeä merkitys rikosjutun valmistelun kannalta, koska tuolloin kerätty näyttö 
määräsi ne puitteet, joissa syytteessä ilmoitettua tekoa harkittiin oikeudenkäynnissä. EIS 
6 artikla edellytti, että syytetyllä oli oikeus asianajajaan jo poliisikuulustelujen alkuvai-
heissa. Syytetyllä tuli olla mahdollisuus asianajajan apuun jo heti ensimmäisestä poliisi-
kuulustelusta lukien paitsi jos kunkin jutun erityisissä oloissa osoitettiin, että sellaista 
mahdollisuutta ei voitu pakottavista syistä antaa. Sanottu koski varsinkin juttua, jossa 
henkilöä syytettiin törkeistä rikoksista ja joissa voitiin odottaa ankaraa rangaistusta. 



 

 

49 
 

Syytetyn oikeuksille aiheutui periaatteessa korjaamatonta vahinkoa, jos tuomiossa no-
jauduttiin hänen syyllisyyttään osoittaviin lausumiin, joita oli annettu ilman asianajajaa 
toimitetussa poliisikuulustelussa. Tapauksessa Salduz v. Turkki EIT katsoi, että valitta-
jan oikeuksille syytettynä oli aiheutettu korjaamatonta vahinkoa, kun häneltä oli evätty 
asianajajan apu hänen pidätysaikanaan.  
 
Korkein oikeus on ratkaisullaan 2012:45 kieltänyt käyttämästä syyllisyyttä tukevana 
näyttönä epäillyn esitutkinnassa antamia lausumia, koska vangittuna ollut epäilty ei ol-
lut yksiselitteisesti ja oikeuksistaan tietoisena luopunut oikeudestaan avustajaan esitut-
kinnassa eikä hän ollut tiennyt avustajasta luopumisen seurauksista. Epäillyn puolustau-
tumismahdollisuuksia ja itsekriminointisuojaa oli rikottu niin, ettei esitutkinnassa annet-
tuja lausumia saanut käyttää näyttönä häntä vastaan (ks. myös ratkaisua koskeva oikeus-
tapauskommentti, Defensor Legis N:o 4/2012 ss. 582–600). 
 
EIT:n ratkaisukäytännössä on katsottu puolustajan olevan tarpeen ainakin silloin, kun 
kysymyksessä on vakava, vapausrangaistuksen uhan perustava rikos tai asiassa on vai-
keita oikeus- tai tosiasiakysymyksiä.  
 
Ratkaisussaan asiassa Zdravko Stanev v. Bulgaria 6.11.2012 EIT on väljentänyt aiem-
paa kantaansa. EIT katsoi ratkaisussa, että vaikka henkilöä ei enää uhannut vapauden-
menetys, olisi hänelle tullut myöntää maksuton oikeusapu ottaen huomioon mahdollis-
ten seuraamusten ankaruus, jutun vaikeus sekä hänen henkilökohtainen asemansa.  EIS 
6 artiklan 3c) -kohtaa oli rikottu, kun henkilölle ei ollut myönnetty maksutonta oikeus-
apua. Oikeusavun saatavuus ei siis ratkaisun perusteella saa riippua siitä, liittyykö asi-
aan vapaudenmenetyksen vaaraa vai ei. 
 
 
8.4 Tuomioistuimen ulkopuolella käsiteltävä asia  
 
Asiassa, joka ei ole tulossa tuomioistuimen käsiteltäväksi, tai jota ei voida käsitellä 
tuomioistuimessa, oikeusapua antavat vain julkiset oikeusavustajat (oikeusapulaki 8 §). 
Hakija voi valita, mitä oikeusaputoimistoa hän haluaa käyttää.  
 
Seuraavissa tilanteissa voidaan määrätä myös yksityinen avustaja asiassa, joka ei ole 
vireillä tuomioistuimessa:  

1. Rikosasioissa jo esitutkinnan aikana  
2. Valtion oikeusaputoimistoista annetun lain 10 §:n mukaisissa tilanteissa, 

jolloin oikeusavun hakija ohjataan toisen oikeusaputoimiston tai yksityisen 
avustajan puoleen: 
• jos julkinen oikeusavustaja on esteellinen toimimaan asiassa 
• jos toimiston julkiset oikeusavustajat eivät työtilanteensa takia voi 

hoitaa kiireellistä asiaa  
• jos julkisen oikeusavustajan ja oikeusavun pyytäjän väliltä puuttuu 

keskinäinen luottamus  



 

 

50 
 

• jos siinä oikeusaputoimistossa, jonka puoleen hakija on kääntynyt, ei 
kyetä tarjoamaan palveluja hakijan omalla kansalliskielellä suomeksi 
tai ruotsiksi 

• muusta perustellusta syystä  
 
Muussa kuin tuomioistuimessa käsiteltävässä asiassa hakija ohjataan 1 momentin mu-
kaisissa tilanteissa toiseen oikeusaputoimistoon, jos lähin oikeusaputoimisto on kohtuul-
lisen asiointimatkan päässä. Muussa tapauksessa hakija ohjataan yksityisen avustajan 
puoleen.  
 
Ohjaus on aina poikkeus ja mikäli yksityinen avustaja em. perusteilla määrätään, voi-
daan määräyksessä rajoittaa toimenpiteitä.  
 
Jos turvapaikka-asioissa (Ulkomaalaislaki 9 § 2 mom.) neuvontaan ja puhutteluun mää-
rätään yksityinen avustaja, on perusteltua rajata toimenpiteet. Oikeusaputoimiston tulee 
laskua hyväksyessään arvioida laskun kohtuullisuus ja oikeellisuus valtioneuvoston oi-
keusavun palkkioperusteista antaman asetuksen mukaan. Kyseisessä asetuksessa sano-
taan esimerkiksi matka-ajan osalta, että palkkiota matka-ajalta ei yhdessä asiassa mak-
seta ilman erityistä syytä enempää kuin kahdeksalta tunnilta. Mikäli oikeusaputoimisto 
kohtuullistaa avustajan esittämää palkkiovaadetta on avustajalla oikeus tehdä asiasta 
ratkaisupyyntö ja tätä kautta hallinto-oikeus ottaa kantaa laskun määrään ja laskutetta-
viin toimenpiteisiin, kuten matka-aikaan. 
 
Se oikeusaputoimisto, joka on määrännyt avustajan tuomioistuimen ulkopuolella käsi-
teltävään asiaan, hyväksyy laskun (aika/toimenpiteet) ja huolehtii avustajan palkkion 
maksusta. Avustajalla on mahdollisuus toimittaa lasku sähköisesti, jolloin käsittely on 
nopeampaa. 
 
 
8.5 Muuta huomioitavaa  
 
Avustaja voi tulla määrättäväksi tilanteessa, jossa tuomioistuimen antama puolustajan-
määräys päättyy, mikäli avustajan määräämisedellytykset täyttyvät (puolustajanmääräys 
on ensisijainen).  
 
Mikäli oikeusturvajutuissa oikeusturvan katto ylittyy, avustajan määrää asiaa käsittelevä 
tuomioistuin ja tällöin oikeusaputoimisto antaa taloudellisen selvityksen (oikeusapulaki 
3b §).  
 
Lastensuojeluun liittyvät asiat ovat ennen mahdollisia oikeuskäsittelyjä ulkoprosessuaa-
lisia asioita ja kunta saattaa tietyissä asioissa joutua suorittamaan hakemansa edunval-
vojaksi/edunvalvojan sijaiseksi määrätyn avustajan palkkion, katso kohta 15.6. Lasten-
suojelulaki. Sosiaaliviranomaisten luona tapahtuva vanhempien kuuleminen lastensuo-
jeluasioissa ei edellytä lakimiestä ja näin yksityisen avustajan määräykselle ei ole edel-
lytyksiä.  
 



 

 

51 
 

Avustajan vaihtaminen kuuluu tuomioistuinasioissa asiaa käsittelevälle tuomioistuimel-
le. Tuomioistuin voi aina peruuttaa avustajan määräyksen, mikäli katsoo aiheelliseksi.  
 
Tuomioistuinsovitteluun voidaan tarvittaessa määrätä avustaja, jos hakijan oikeusturva 
sitä edellyttää.  
 
Ulkomailla käsiteltävään asiaan oikeusministeriö (kansainvälinen yksikkö) voi erityisen 
painavista syistä myöntää laajemman oikeusavun (eli käytännössä lapsikaappausjutut). 
Näissä asioissa oikeusministeriö määrää valtion varoista suoritettavat välttämättömät 
palkkiot ja korvaukset. Oikeusaputoimisto tekee näihin taloudellisen selvityksen.  
 
Väliaikaista lähestymiskieltoa koskevissa asioissa poliisiviranomaisen luona tapahtuvaa 
käsittelyä varten ei määrätä avustajaa.  
 
 



 

 

52 
 

9 OIKEUSAPUPÄÄTÖS  
 
 
 
Oikeusaputoimisto päättää oikeusavun myöntämisestä, jollei oikeusapulaissa tai muussa 
laissa toisin säädetä. Jos julkinen oikeusavustaja on esteellinen pääasiassa, oikeusavun 
hakija ohjataan tekemään hakemus toiseen oikeusaputoimistoon. Hakijan pyynnöstä 
päätös voidaan kuitenkin tehdä kyseisessä oikeusaputoimistossa, jolleivät olosuhteet 
edellytä siirtoa. Vastapuolta avustava julkinen oikeusavustaja ei kuitenkaan saa ratkaista 
oikeusapuhakemusta. 
 
Oikeusapupäätökset ratkaistaan siinä toimivaltaisessa oikeusaputoimistossa, jonne ha-
kemus sähköisessä järjestelmässä ohjautuu. Tarvittaessa kyseinen oikeusaputoimisto 
selvittää paikalliset olosuhteet ja vain poikkeuksellisesta syystä siirtää hakemuksen toi-
seen toimistoon.  
 
Valtion oikeusaputoimistoista annetun lain 12 §:n nojalla johtava julkinen oikeusavusta-
ja voi kirjallisesti määrätä toimistohenkilön ratkaisemaan oikeusapuhakemukset selvissä 
asioissa. Jos hakemuksen ratkaiseminen on tulkinnanvaraista, se on siirrettävä julkisen 
oikeusavustajan ratkaistavaksi. 
 
Oikeusapupäätös voidaan toimittaa hakijan ilmoittamaan asiointiosoitteeseen. Hakijan 
katsotaan saaneen päätöksen tiedoksi, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä pää-
töksen lähettämisestä.  
 
Jos oikeusapua ei ole myönnetty hakemuksen mukaisesti, hakija voi saattaa kysymyk-
sen oikeusavun myöntämisestä tuomioistuimen ratkaistavaksi oikeusapulain 24 §:ssä 
säädetyin tavoin. 
 
Mikäli päätös ei ole hakemuksen mukainen, oikeusaputoimisto antaa hakijalle lisäksi 
ohjeet ratkaisupyynnön tekemiseksi. 
 
Kielteinen oikeusapupäätös ei estä hakijaa hakemasta oikeusapua samassa asiassa uusi-
en perusteiden ilmetessä. Esimerkiksi asian käsittelyn eteneminen toiseen viranomai-
seen tai tuomioistuimeen saattaa muodostaa perusteen oikeusavun saamiselle. 
 
Joissakin asioissa oikeusaputoimisto ei kuitenkaan päätä oikeusavusta. Poikkeuksia ovat 
eräiden oikeusturvavakuutukseen liittyvien tilanteiden ja oikeusavun enimmäistunti-
määrän ylittämistilanteiden lisäksi sotilasoikeudenkäyntiasiat ja vankilaoikeuden käsit-
telemät asiat, joissa tuomioistuin päättää oikeusavun myöntämisestä. Sotilasoikeuden-
käyntiasioiden ja vankilaoikeuden käsittelemien asioiden osalta ei varallisuusselvitystä 
pääsääntöisesti tarvita. 
 
 
 
 



 

 

53 
 

9.1 Päätöksen perusteleminen 
 
Oikeusapupäätös on viranomaisen tekemä hallintopäätös, jota koskee hallintolain 45 §:n 
mukainen perusteluvelvollisuus.  
 
Viranomaisen perusteluvelvollisuus korostuu silloin, kun päätös on kielteinen eli asiak-
kaalta evätään hänen hakemansa etuus. Muutoksenhakumahdollisuus ei poista peruste-
luvelvollisuutta, vaan pikemminkin korostaa sitä. Asiakkaan on voitava arvioida muun 
muassa päätöksen perustelujen perusteella muutoksenhaun tarpeellisuutta. Mikäli hän 
päätyy hakemaan muutosta, hänen on voitava arvioida, mihin argumentteihin hän muu-
toksenhaussa perustaa valituksensa. Perusteluvelvollisuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, 
että perusteluosan pituus olisi itseisarvo. Joissain tapauksissa asia voi vaatia perusteelli-
sempaa argumentointia. Useimmiten riittävää on kuitenkin se, että perusteluista käy sel-
keästi ilmi, mistä syystä kielteiseen päätökseen on kyseisessä tapauksessa päädytty. 
Pelkästään lainkohtiin viittaaminen ei ole riittävää (katso oikeuskanslerin päätös 
15.8.2011 Dnro OKV/11/51/2011). 
 
Muutoksenhausta edellä kerrottu koskee myös ratkaisupyyntötilannetta. 
 
 
9.2 Toimenpiderajoitukset  
 
Toimenpiteet on yksittäisessä asiassa rajoitettava vain asian hoitamisen kannalta tar-
peellisiin toimiin. Rajaus siitä, mitkä toimenpiteet kuuluvat oikeusapuun, voidaan tehdä 
myös oikeusapupäätöksessä. Päätöstä voidaan tarvittaessa muuttaa koskemaan laajem-
pia toimenpiteitä. 
 
Tarpeellisina voidaan pitää sellaisia toimenpiteitä, joihin oikeusapunsa itse maksamaan 
kykenevä henkilö vastaavantyyppisessä asiassa normaalisti ryhtyisi. Se, mitkä toimenpi-
teet ovat kussakin oikeusasiassa tarpeellisia, määräytyy asian erityispiirteiden mukaan. 
Tämän vuoksi toimenpiteitä ja niiden tarpeellisuutta arvioitaessa huomioon on otettava 
kyseessä olevan asian laatu ja merkitys, riidan kohteen arvo ja olosuhteet kokonaisuu-
dessaan. 
 
Merkitykseltään pienehköissä asioissa on siten mahdollista rajoittaa oikeusapu esimer-
kiksi vain neuvontaan. Edelleen tulee huomiota kiinnittää hakijan yksilöllisiin ominai-
suuksiin ja siihen, missä määrin hän kykenee itse suoriutumaan asian vaatimista toi-
menpiteistä. Mahdollista siten on rajoittaa toimenpiteet esimerkiksi vain tarvittavaan 
neuvontaan ja tarpeellisten asiakirjojen laadintaan, jos hakija kykenee tämän jälkeen itse 
hoitamaan asiaansa asianomaisessa viranomaisessa tai tuomioistuimessa. 
 
Oikeusapuun kuuluvia toimenpiteitä koskeva rajaus tehdään jo oikeusapupäätöksessä, 
jos asian hoitamisen edellyttämät tarpeelliset toimenpiteet ovat jo tuossa vaiheessa yksi-
löitävissä.  
 



 

 

54 
 

Vaikka oikeusapuun kuuluvia toimenpiteitä ei rajoiteta, oikeusapuasiaa hoitamaan mää-
rätty avustaja on toimeksiantonsa kestäessäkin velvollinen rajaamaan toimenpiteensä 
vain tarpeellisiin edellä mainituin kr