Politiikkakatsaus julkisen sektorin innovaatiotoiminnasta Hallintopolitiikka VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA – 2026:13 Politiikkakatsaus julkisen sektorin innovaatiotoiminnasta Matti Kuivalainen Valtiovarainministeriö Helsinki 2026 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2026:13 Julkaisujen jakelu Distribution av publikationer Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto Publikations- arkivet Valto julkaisut.valtioneuvosto.fi Valtiovarainministeriö CC BY-ND 4.0 ISBN pdf: 978-952-367-390-8 ISSN pdf: 1797-9714 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2026 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ Kuvailulehti 21.4.2026 Politiikkakatsaus julkisen sektorin innovaatiotoiminnasta Valtiovarainministeriön julkaisuja 2026:13 Teema Hallintopolitiikka Julkaisija Valtiovarainministeriö Tekijä/t Matti Kuivalainen Kieli suomi Sivumäärä 34 Tiivistelmä Tämä politiikkakatsaus tarkastelee julkisen sektorin innovaatiotoimintaa Suomen kontekstissa, systeemitasolla ja erityisesti valtionhallinnossa. Muuttuva toimintaympäristö, taloudelliset paineet ja viheliäiset ongelmat edellyttävät kykyä kehittää uusia ratkaisuja. Innovaatiotoiminnan merkitys kasvaa tuottavuuden, palvelujen laadun ja luottamuksen vahvistamisessa. Nousevien teknologioiden tuloksellinen hyödyntäminen edellyttää rakenteiden, ohjauksen, johtamisen ja osaamisen uudistamista. Politiikkakatsausta täydentää aiemmin julkaistu ennakoivan innovaatiotoiminnan menetelmiä sisältävä pelikirja liitteineen. Asiasanat hallintopolitiikka, hallinnon kehittäminen, innovaatiotoiminta, julkinen sektori, ohjausjärjestelmät ISBN PDF 978-952-367-390-8 ISSN PDF 1797-9714 Julkaisun osoite https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-390-8 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-390-8 Presentationsblad 21.4.2026 Politisk översikt över innovationsverksamheten inom den offentliga sektorn Finansministeriets publikationer 2026:13 Tema Förvaltningspolitiken Utgivare Finansministeriet Författare Matti Kuivalainen Språk finska Sidantal 34 Referat I denna politiska översikt granskas den offentliga sektorns innovationsverksamhet i finländsk kontext, på systemnivå och i synnerhet inom statsförvaltningen. De föränderliga förhållandena, det ekonomiska trycket och invecklade problem förutsätter förmåga att utveckla nya lösningar. Betydelsen av innovationsverksamhet ökar när det gäller att förbättra produktiviteten och kvaliteten på tjänster och stärka förtroendet. För att ny teknik ska kunna utnyttjas på ett resultatrikt sätt förutsätts det att strukturerna, styrningen, ledningen och kompetensen förnyas. Den politiska översikten kompletteras av en tidigare publicerad handbok om process och metoder för innovationsverksamheten och till den hörande bilagor. Nyckelord förvaltningspolitik, förvaltningsutveckling, innovationsverksamhet, offentliga sektorn, styrsystem ISBN PDF 978-952-367-390-8 ISSN PDF 1797-9714 URN-adress https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-390-8 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-390-8 Description sheet 21 April 2026 Policy review of public sector innovation Publications of the Ministry of Finance 2026:13 Subject Governance Policy Publisher Ministry of Finance Author(s) Matti Kuivalainen Language Finnish Pages 34 Abstract This policy brief looks at public sector innovation in the context of Finland on a systems level and particularly in central government . The ability to develop new solutions is necessary to address the evolving operating environment, financial pressures and wicked problems. The importance of innovation is growing in efforts to improve productivity, the quality of services, and trust. The productive use of emergent technologies requires renewalreforms of structures, steering, management and competence. This policy review is supplemented by a previously published playbook containing tools and methods for innovation. Keywords governance policy, governance improvement, innovation (activity), public sector, steering systems ISBN PDF 978-952-367-390-8 ISSN PDF 1797-9714 URN address https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-390-8 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-390-8 Sisältö 1 Tarve innovaatioille kasvaa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 2 Mitä julkisen sektorin innovaatiotoiminnalla tarkoitetaan?. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 3 Ennakoiva innovaatiotoiminta on yhteinen mahdollisuus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 4 Tuottavuuden nostaminen on kiinni teknologiasta ja toimintatavoista.. . . . . . . . . . . . . . 16 5 Innovaatiokyvykkyys rakentuu johtamisen ja osaamisen kautta.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 6 Rahoitusta ja rakenteita tarvitaan innovoinnin tueksi.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 7 Kyky kuvitella korostuu nykyhetkessä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 8 Yhteenveto.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 Lähteet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 Liite Työryhmän jäsenet ja varajäsenet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 7 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2026:13 1 Tarve innovaatioille kasvaa Julkisen sektorin organisaatiot toimivat voimakkaassa muutoksessa olevassa maailmassa. Geopoliittiset jännitteet, teknologinen kehitys, ekologiset kriisit ja yhteiskunnallisen koheesion rakoilu muodostavat monimutkaisen ja vaikeasti enna- koitavan kokonaisuuden. Samaan aikaan julkisen talouden tilanne on haastava ja toimijoilla on jo entuudestaan useita viheliäisiä ongelmia1 ratkottavanaan. Jul- kisella hallinnolla on erityinen vastuu luotsata muutosta yhteiskunnan yhteisen edun mukaisesti. Monimutkaisten ongelmien maailmassa tämä ei onnistu perin- teisin keinoin. Tarvitsemme kykyä innovoida uudenlaisia ratkaisuja, jotka nostavat tuottavuutta, parantavat toiminnan asiakaslähtöisyyttä ja vastaavat systeemisiin haasteisiin. Suomen julkinen sektori yltää edelleen tehokkuusvertailujen kärkijoukkoon.2 Suomalaiset luottavat julkiseen hallintoon jonkin verran keskivertoa enemmän, mutta luottamus on laskussa. Suomalaiset eivät esimerkiksi luota siihen, että julki- nen sektori ottaisi käyttöön innovaatioita, jotka parantavat sen toimintaa.3 Kyvyt- tömyys innovoida, osoittaa innovaatioiden hyötyjä ja levittää parhaita käytäntöjä, voi osaltaan voimistaa kehitystä, jossa luottamus julkiseen hallintoon heikkenee. Virkamieseettisen kyselyn mukaan innovatiivisuuden, tuloksellisuuden ja palvelu periaatteen tärkeys arvoina on laskenut jonkin verran vuosien 2016 ja 2024 välillä, mutta on edelleen verrattain korkea.4 1 erittäin monimutkainen, useita osatekijöitä sisältävä ja jatkuvasti muuttuva ongelma, jolle ei ole yhtä yksiselitteistä, oikeaa ratkaisua, vaan ratkaisut ovat usein tilapäisiä ja voivat synnyttää uusia ongelmia 2 Maailmanpankki 2023 Government Effectiveness: Estimate | Data 3 OE CD 2024 https://www.oecd.org/en/publications/oecd-survey-on-drivers-of-trust-in- public-institutions-2024-results_9a20554b-en.html 4 Virkamieseettinen kysely 2024 https://data.worldbank.org/indicator/GE.EST?skipRedirection=true https://www.oecd.org/en/publications/oecd-survey-on-drivers-of-trust-in-public-institutions-2024-results_9a20554b-en.html https://www.oecd.org/en/publications/oecd-survey-on-drivers-of-trust-in-public-institutions-2024-results_9a20554b-en.html 8 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2026:13 Julkisen sektorin innovaatiotoiminta on alkanut hiljalleen vakiintua osaksi hallinnon toimintaa. Innovaatiobarometrin (2022) mukaan merkittävimmät esteet innovoin- nille ovat ajan ja rahoituksen puute.5 Innovaatioita edistetään usein verkosto maisessa yhteistyössä, satunnaisin kokeiluin ja temaattisella rahoituksella6. Toisaalta esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla on olemassa strategisia tavoit- teita, rakenteita ja rahoitusta innovaatiotoimintaan.7 Julkisen sektorin sisäistä inno- vaatiotoimintaa paremmin tunnetaan julkisen sektorin tukema innovaatiotoiminta, jossa painottuu akateeminen tutkimus ja yritysten tukeminen. Tälle toiminnalle on olemassa vahvoja rakenteita, kuten pääministerin johtama Tutkimus- ja innovaatio- neuvosto, strategisia painopisteitä sekä merkittäviä rahoituskanavia ja parlamentaa- rinen konsensus rahoituksen nostamisesta 4 %:iin bruttokansantuotteesta. Erilaiset ekosysteemihankkeet sisältävät yleensä laajemman näkökulman inno vaatiotoimintaan, myös markkinaehtoisten ratkaisujen vauhdittamisen. Innovaati- oita ei tulekaan tarkastella pelkästään virkatyön uudistamisen näkökulmasta, vaan huomiota tulee kiinnittää muun muassa julkisen rahan käyttöön julkisissa hankin- noissa. Julkinen sektori voi myös hankkia innovatiivisia ratkaisuja markkinoilta, jol- loin julkisen hallinnon toiminta tehostuu ja kehittyy. Innovaatiotoiminnassa palataan sektorista riippumatta saman tyyppisiin kysymyksiin: y Kuinka ennakoida kansalaisten tai kuluttajien tulevia tarpeita ja vastata niihin tuotteita, palveluita ja prosesseja kehittämällä? y Kuinka kasvattaa olemassa olevien toimintojen tuottavuutta ja luoda kestäviä kilpailuetuja kansantalouteen? y Kuinka institutionalisoida innovaatiotoimintaa siten, että mahdollistetaan riskinotto, mutta varmistetaan tarvittava jatkuvuus? 5 Innovaatiobarometri 2022 6 https://vm.fi/robohaku 7 https://stm.fi/terveys-ja-hyvinvointialan-kasvuohjelma https://vm.fi/robohaku https://stm.fi/terveys-ja-hyvinvointialan-kasvuohjelma 9 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2026:13 Kuvio 1.  Julkisen sektorin innovaatiotoiminnan kenttää suhteessa muuhun innovaatiotoimintaan. Erilaiset ekosysteemihankkeet tuovat usein yhteen markkinatoimijat, tutkimuksen ja julkisen hallinnon. Suomi on hyväksynyt OECD:n innovaatiojulistuksen8 yhdessä OECD-maiden kanssa ministerineuvoston kokouksessa. Käytännössä se tarkoittaa, että Suomen julkinen hallinto: 1. Tukee ja vahvistaa julkisen sektorin innovaatiotoimintaa 2. Rohkaisee ja valmentaa kaikkia virkamiehiä innovoimaan 3. Vaalii kumppanuuksia ja tukee moniäänisyyttä 4. Tukee tutkimusta, iterointia ja kokeiluja sekä 5. Levittää opittua ja jakaa hyviä käytäntöjä 8 https://legalinstruments.oecd.org/en/instruments/oecd-legal-0450 Markkinaehtoinen innovaatiotoiminta Julkisen sektorin tukema innovaatiotoiminta (TKI-politiikka) Julkisen sektorin innovaatiotoiminta Ennakoiva ohjaus Käyttäytymistieteet Demokratiainnovaatiot Tutkimus- ja innovaationeuvosto Strateginen tutkimus Korkeakoulut Kasvuohjelmat T&K tuet Teollisuus Alustajätit Yksityiset palvelut Generatiivinen tekoäly hallinnossa Datahuoneet Tutkimuslaitokset Elämäntapahtumat Innovaatiolabit Innovatiiviset hankinnat Ekosysteemit https://legalinstruments.oecd.org/en/instruments/oecd-legal-0450 10 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2026:13 Tämän politiikkakatsauksen tavoitteena on selventää, mitä julkisen sektorin inno- vaatiotoiminnan tukeminen ja vahvistaminen voisi käytännössä tarkoittaa Suomen kontekstissa. Se on laadittu valtiovarainministeriön vuonna 2025 asettamassa Julki- sen sektorin innovaatiotoiminnan yhteistyöryhmässä. Ryhmän tehtävänä on mm. y Selvittää, miten julkisen sektorin innovaatiot lisäävät tuottavuutta ja miten innovaatioita on mahdollista luoda taloudellisen niukkuuden aikana ja edistää tiedonvaihtoa aiheesta​ y Kytkeä olevia ja tulevia innovaatioprosesseja valtion ennakoivaan ohjaukseen9 ja yhteiskunnallisten haasteiden johdonmukaiseen ratkaisemiseen​ y Lisätä julkisen sektorin innovaatiotoimintaa koskevaa ymmärrystä ja osaamista, erityisesti asiantuntijavalmistelun ja päätöksenteon rajapinnassa​ Työryhmässä ovat valtiovarainministeriön lisäksi mukana valtioneuvoston kanslia, sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Verohallinto, Digi- ja väestötietovirasto, Tulli, Kela, Sitra ja Yle. 9 https://vm.fi/valtion-ennakoiva-ohjaus https://vm.fi/valtion-ennakoiva-ohjaus 11 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2026:13 2 Mitä julkisen sektorin innovaatiotoiminnalla tarkoitetaan? Julkisen sektorin innovaatio on uusi tai parannettu, aiemmasta merkittävästi poik- keava, tuote tai prosessi tai niiden yhdistelmä, jolla pyritään saamaan aikaan vaikut- tavuutta yhteiseksi hyväksi. Tavoiteltava vaikutus riippuu kontekstista, ja se voi olla esimerkiksi tuottavuuden kasvu, sääntelyn parempi noudattaminen tai osallisuuden vahvistaminen. Jotta tuote tai prosessi voidaan katsoa innovaatioksi, sen on oltava käytössä ja tuotettava mitattavissa olevaa lisäarvoa.10 Keskeistä on tuottaa arvoa asiakkaille.11 Julkisen sektorin innovaatiotoiminta on tietoon perustuvaa jäsentynyttä toimin- taa julkista arvoa luovien innovaatioiden kehittämiseksi ja käyttöönottamiseksi. Siihen kuuluu muun muassa tarpeiden kartoitus, innovaatiotoiminnan johtami- nen, innovaatio-osaamisen kehittäminen ja rahoitus. Innovointia tehdään monella eri tasolla: 1) henkilötasolla, 2) organisaatioissa, 3) julkisella sektorilla ja 4) yhteis- kunnassa. Julkisen sektorin innovointi voi olla luonteeltaan teknistaloudellista, sosiaalista tai yhdistelmä näitä.12 Sen mittarointiin ja arviointiin on kehitetty tueksi esimerkiksi innovaatiobarometri, joka toteutettiin Suomen valtionhallinnossa vuonna 2022.13 Julkinen sektori palvelee laajasti yhteiskuntaa, yrityksiä ja yksilöitä, eikä yleensä voi valikoida innovaatioiden käyttäjiä esimerkiksi maksukyvyn mukaan. Julkisen sekto- rin innovaatiotoimintaa ei yleensä ohjaa voitontavoittelun logiikka.14 Toisaalta inno- vatiivinen ja sitä kautta ketterästi uudistuva ja hyvin toimiva julkinen sektori voi olla valtiolle ja sen yrityksille merkittävä kilpailuetu. Kuten julkinen sektori muutoinkin, myös sen innovaatiotoiminta vastaa pohjimmiltaan markkinapuutteeseen. Toisaalta kirjallisuudessa on alkanut korostua myös uusien markkinoiden luominen ja yhteis- kunnalliseen kehitykseen vaikuttaminen julkisen sektorin innovaatiotoiminnalla.15 10 OE CD Oslo Manual 2018 11 Bason 2010 12 OE CD 2015 https://www.oecd.org/en/publications/the-innovation-imperati- ve-in-the-public-sector_9789264236561-en.html 13 Innovaatiobarometri 2022 14 Copenhagen Manual 2021 15 Market-Shaping States_0.pdf https://www.oecd.org/en/publications/the-innovation-imperative-in-the-public-sector_9789264236561-en.html https://www.oecd.org/en/publications/the-innovation-imperative-in-the-public-sector_9789264236561-en.html https://www.ucl.ac.uk/bartlett/sites/bartlett/files/2026-02/Market-Shaping States_0.pdf 12 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2026:13 Innovaatiotoiminnalla voidaankin hakea ratkaisuja johonkin tiettyyn toiminta ympäristön muutokseen tai tietoisesti pyrkiä vaikuttamaan toimintaympäristöön. Usein innovaatiotoiminnassa yhdistyvät molemmat näkökulmat. OECD:n mukaan julkisen sektorin innovaatioiden kehittämistä ohjaavat tehostavat ja mukautuvat sekä yhä enenevissä määrin missiolähtöiset16 ja ennakoivat toimintalogiikat. Tietolaatikko. Hyvä tietää 1. OECD:n Observatory for Public Sector Innovation (OPSI) OPSI tarjoaa OECD-maille ja virkahenkilöille ympäri maailmaa tietoa, työkaluja ja verkostoja innovaatiotoiminnan kehittämiseksi. Suomi vai- kuttaa aktiivisesti OECD:n innovaatiotyön tavoitteisiin ja välittää tietoa suomalaisista julkisen sektorin innovaatioista kansainvälisille yhteistyö- kumppaneille. https://oecd-opsi.org/ Tietolaatikko päättyy. OECD:n lisäksi myös muun muassa Euroopan neuvosto painottaa innovaatioiden merkitystä hyvälle hallinnolle.17 Suomen Julkisen hallinnon strategian linjauksissa painotetaan systeemiajattelua, ihmislähtöisyyttä, ennakointia ja kokeilukulttuuria.18 Julkisen ja yksityisen ja muiden sektoreiden ekosysteemit ja elämäntapahtuma lähtöisyys ovat nousseet keinoiksi ylittää siilorajoja ja panostaa ihmisten asioinnin helpottamiseen useamman toimijan yhteistyönä.19 Vaikuttava innovaatiotoiminta edellyttää innovaatiomyönteistä toimintaympä- ristöä ja työskentelytapoja. Innovaatioiden kehittämiseen ja käyttöönottoon vai- kuttaa se, miten ihmisiä valikoidaan tiettyihin tehtäviin, palkitaan ja johdetaan. OECD painottaa lisäksi mm. tietojohtamisen, tiimirakenteiden sekä sidosryhmä yhteistyön merkitystä. Onnistunut sääntely, budjetointi ja strategiaprosessit voivat olla innovaatioiden merkittäviä edistäjiä.20 Usein julkisen sektorin innovaatioiden 16 Suomalaisesta pohdinnasta ks. esim. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-495-8 17 Council of Europe, 2008 https://www.coe.int/en/web/ centre-of-expertise-for-multilevel-governance/12-principles#{%2225565951%22:[11]} 18 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-684-8 19 https://vm.fi/elamantapahtumalahtoinen-digitalisaatio 20 OE CD 2015 https://oecd-opsi.org/ https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-495-8 https://www.coe.int/en/web/centre-of-expertise-for-multilevel-governance/12-principles#{%2225565951%22:[11]} https://www.coe.int/en/web/centre-of-expertise-for-multilevel-governance/12-principles#{%2225565951%22:[11]} http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-684-8 https://vm.fi/elamantapahtumalahtoinen-digitalisaatio 13 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2026:13 kehittyminen on riippuvaista julkisiin hankintoihin liittyvästä osto-osaamisesta, ennakoinnista ja dialogista edelläkävijäyritysten kanssa. Erilaiset testiympäristöt mahdollistavat uusien ratkaisujen simuloinnin ennen niiden viemistä tuotantoon. Kuvio 2.  OECD:n jaottelu innovaatiotoiminnan eri tyypeistä. Organisaation innovaatioportfolion rakentamisessa voi hyödyntää jaottelua. 14 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2026:13 3 Ennakoiva innovaatiotoiminta on yhteinen mahdollisuus Viime aikoina on kiinnitetty yhä enemmän huomiota ennakoinnin ja innovaatio toiminnan yhteyksien vahvistamiseen.21 Esimerkiksi OECD on todennut, että pelkkä ennakointitiedon tuottaminen ei riitä, vaan sen hyödyntäminen päätöksenteossa ja innovaatioprosesseissa on ratkaisevaa vaikuttavuuden kannalta. Toisaalta innovaa- tio- ja muu toiminta jää helposti reaktiiviseksi, jos siinä ei ole kytköstä tulevaisuus- työhön. Ennakoivassa innovaatiotoiminnassa korostuu organisaation kyky havaita, ymmärtää ja ennen kaikkea toimia tulevaisuuden suhteen jo silloin, kun se alkaa ilmetä nykyhetkessä. Tämä edellyttää rakenteita ja toimintamalleja, jotka kytke- vät ennakoinnin ja innovoinnin osaksi strategiaa, resurssisuunnittelua, riskienhal- lintaa ja muita organisaation ydinprosesseja. 22 Ennakoivan innovaatiotoiminnan avulla on mahdollista tunnistaa vaihtoehtoisia tapoja saavuttaa yhdessä asetettuja tavoitteita. Taulukko 1.  Ennakoiva innovaatiotoiminta eroaa hallinnon perinteisistä toimintatavoista. Onnistunut ennakoiva innovaatiotoiminta edellyttää toisaalta myös perinteisten toimintatapojen tuntemusta ja hyödyntämistä. Näkökulma ​Perinteiset toimintatavat Ennakoiva innovaatiotoiminta Lähtökohta​ Nykyhetken ongelmat ja tarpeet​ Tulevaisuuden mahdollisuudet ja haasteet​ Tavoite​ Tehostaa olemassa olevaa​ Dynaaminen tehokkuus ja uudet kilpailuedut Aikajänne​ Lyhyt tai keskipitkä​ aikaväli Pitkä aikaväli ja vaihtoehtoiset tulevaisuudet Työskentely­ ote​ Lineaarinen​, linjaorganisaatio Iteratiivinen, ekosysteemimäinen 21 E simerkiksi tuoreissa kansallisissa TKI-politiikan ja toiminnan strategisissa valinnoissa hyödynnettiin valtioneuvoston yhteistä ennakointia https://valtioneuvosto.fi/-/ kansallisilla-tki-politiikan-ja-toiminnan-strategisilla-valinnoilla-vahvistetaan-kes- tavaa-kasvua-uudistumista-ja-kokonaisturvallisuutta- 22 https://oecd-opsi.org/publications/new-way-of-governing-in-finland/ https://valtioneuvosto.fi/-/kansallisilla-tki-politiikan-ja-toiminnan-strategisilla-valinnoilla-vahvistetaan-kestavaa-kasvua-uudistumista-ja-kokonaisturvallisuutta- https://valtioneuvosto.fi/-/kansallisilla-tki-politiikan-ja-toiminnan-strategisilla-valinnoilla-vahvistetaan-kestavaa-kasvua-uudistumista-ja-kokonaisturvallisuutta- https://valtioneuvosto.fi/-/kansallisilla-tki-politiikan-ja-toiminnan-strategisilla-valinnoilla-vahvistetaan-kestavaa-kasvua-uudistumista-ja-kokonaisturvallisuutta- https://oecd-opsi.org/publications/new-way-of-governing-in-finland/ 15 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2026:13 Näkökulma ​Perinteiset toimintatavat Ennakoiva innovaatiotoiminta Tietopohja Toteutuneeseen perustuva tieto ja sen pohjalta tehtävät oletukset Ennakointitieto ja jatkuva oppiminen Riski​ Pyritään minimoimaan​ Hyväksytään epävarmuus ja hallitaan riskejä kokeiluilla ja muulla toiminnalla Osallistaminen​ Vaihtelevaa​, yleensä prosessin loppuvaiheessa Laaja-alainen, kansalaiset ja sidosryhmät mukana kaikissa vaiheissa Keväällä 2025 valtionhallinnon toimijoille toteutetun kyselyn mukaan ennakointia ei ole kytketty systemaattisesti innovaatiotoimintaan. Vastaajat kaipasivat osaami- sen, menetelmien ja prosessien vahvistamista. Tavoitteiden asettaminen inno- vaatiotoiminnalle sekä toiminnan arviointi olivat harvinaisia. Rahoituksen lisäksi erityisesti ajan puute rajoitti toimintaa. Kyselyn perusteella sekä ennakoinnin (2,4) että innovaatiotoiminnan (2,2) arvioitiin olevan kehittyvällä tasolla.23 Tätä taustaa vasten Julkisen sektorin innovaatiotoiminnan yhteistyöryhmän jäsenet kehitti- vät yhdessä ennakoivan innovaatiotoiminnan pelikirjan, jonka Sitra julkaisi marras- kuussa 2025.24 Tietolaatikko. Hyvä tietää 2. Ennakoivan innovaatiotoiminnan pelikirja Pelikirja määrittelee keskeiset ennakointi- ja innovaatiokyvyn elemen- tit ja tarvittavat osaamiset​, tarjoaa maksuttomia työpohjia ja oppimis- kysymykset kolmivaiheiseen innovaatioprosessiin (ennakoi, kehitä & kokeile, skaalaa). Pelikirja sisältää OECD:n työn pohjalta Suomen kon- tekstiin sovitetun itsearviointityökalun ja neuvoja, joita voi käyttää organisaation kypsyystason arviointiin ja kehittämiseen. Idea peli kirjaan syntyi innovaatiosprintissä ja se kehitettiin poikkihallinnollisena yhteistyönä. Tietolaatikko päättyy. 23 Valtiovarainministeriön toteuttamaan kyselyyn vastasi n. 50 asiantuntijaa pää- asiassa valtiolta. Osallistujat arvioivat toiminnan kypsyyttä asteikolla 1–5 (Aloitteleva-Huipputaso) 24 https://www.sitra.fi/uutiset/uusi-pelikirja-tarjoaa-julkiselle-sektorille-tyokaluja-ennakoi- vaan-innovaatiotoimintaan/ https://vm.fi/documents/10623/20807214/Kypsyystason%20itsearviointitaulukko.xlsx/8b5bf170-92e3-93de-7d3a-31764c5786a3?t=1762264341582 https://vm.fi/documents/10623/20807214/Neuvoja%20kypsyystason%20nostamiseen.pdf/bb41af49-a3aa-8620-45cb-7dfc8d918135/Neuvoja%20kypsyystason%20nostamiseen.pdf?t=1762521636509 https://www.sitra.fi/uutiset/uusi-pelikirja-tarjoaa-julkiselle-sektorille-tyokaluja-ennakoivaan-innovaatiotoimintaan/ https://www.sitra.fi/uutiset/uusi-pelikirja-tarjoaa-julkiselle-sektorille-tyokaluja-ennakoivaan-innovaatiotoimintaan/ 16 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2026:13 4 Tuottavuuden nostaminen on kiinni teknologiasta ja toimintatavoista Asiakaslähtöisyyden ja ennakoivuuden lisäksi tuottavuuden parantaminen on kes- keinen tavoite julkisen sektorin innovaatiotoiminnalle. Tuottavuutta voidaan tar- kastella yksilön, organisaation ja organisaatioiden välisenä kehittämiskohteena. Tuottavuusparannuksia voi löytyä julkisten organisaatioiden välisten arvoketjujen sekä eri sektoreiden ja yksilön vastuiden uudelleen määrittelystä. Tavoitteena voikin olla paitsi vapauttaa ihmisten työaikaa rutiinitehtävistä uuden innovointiin, myös muotoilla tehtäviä, rakenteita ja prosesseja ajanmukaisemmaksi. Tekoälyn kehitys tarjoaa tuottavuuden nostamiseen ja palvelujen tuottamiseen suuria mahdollisuuk- sia.25 Staattisen, nykytilaa optimoivan tehokkuuden rinnalle tarvitaan investointeja dynaamisiin pitkän aikavälin tehokkuusparannuksiin. Tekninen kehitys ei ole aina tuottanut toivottuja tuottavuusparannuksia, mikä voi johtua siitä, että muuta toimintaa ei uudisteta riittävästi tai saavutetut säästöt ohja- taan uusiin menokohteisiin (nk. tuottavuusparadoksi). Tuottavuusvaikutukset tule- vat usein viiveellä, ja ne ovat riippuvaisia investoinneista teknologiaa täydentäviin kyvykkyyksiin, kuten johtamiseen, osaamiseen ja prosessien uudistamiseen. Valtio- varainministeriön vuosina 2018–2019 toteuttamissa digitalisaatio- ja tuottavuus analyyseissä peräänkuulutettiin kehittämistoimien tueksi vahvempia rakenteita, suunnitelmallista kokeilemista, aktiivista viestintää sekä kustannus-hyötysuhteen perusteellista arviointia.26 Tuottavuuden nostaminen voi tarkoittaa käytännössä esimerkiksi datan hyödyn- tämistä toiminnan yhtenäisyyden ja päätöksenteon tukemiseksi, rutiinitehtävien automatisointia27, tekoälyratkaisujen hyödyntämistä asiakkaiden neuvonnassa tai toiminnan muotoilua käyttäjäystävällisemmäksi. Valtioneuvoston kanslian käyttäy- tymistieteellinen Kettu-tiimi toteuttaa vuosina 2024–2027 Kitka-auditointihanketta 25 https://agenticstate.org/ 26 Tuottavuus- ja digitalisaatiopotentiaalianalyysit 2018−2019 27 E simerksiksi Kela käyttää konenäköä etuuskäsittelyn vauhdittamiseksi. https://agenticstate.org/ http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-049-5 17 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2026:13 yhteistyössä OECD:n ja komission kanssa. Tavoitteena on kehittää julkisia palveluita ihmislähtöisemmiksi vähentämällä palveluissa esiintyviä tarpeettomia kitkoja, kuten hallinnollista taakkaa ja psykologista kuormitusta.28 Tietolaatikko. Hyvä tietää 3. Tuottavuutta nostaneita innovaatioita Suomen julkisella sektorilla on hyvät näytöt tuottavuutta nostavista innovaatioista. Esitäytetty veroilmoitus vähentää myös asiakkaan hal- linnollista taakkaa, konenäön hyödyntäminen etuuskäsittelyssä auto- matisoi rutiniityötä ja tekoäly digitoi vanhoja asiakirjoja tutkijoiden käyttöön. Myös hallinnon sisäisiä prosesseja, kuten tulosohjausta, on mahdollista sujuvoittaa. Ks. https://vm.fi/-/digitaalinen-ratkaisu-tehos- taa-valtion-tulosohjausta Tietolaatikko päättyy. Hyötyjä saadaan erityisesti onnistuneita tuotteita ja prosesseja skaalaamalla, kopi- oimalla ja sovittamalla uusiin konteksteihin. Julkisen sektorin, varsinkaan valtion- hallinnon, organisaatiot eivät yleensä kilpaile keskenään, jolloin hyvien käytäntöjen jakaminen on kaikkien etu. Näin vältetään hupenevien voimavarojen käyttäminen samankaltaisten ratkaisujen kehittämiseen eri puolilla tai vähintäänkin löydetään mahdollisuuksia vertaisoppimiseen ja synergioiden syntymiseen. Tuottavuuden nostamiseksi on tärkeää, että julkinen sektori uskaltaa tarvittaessa hankkia markki- noilta uusia tehokkaampia ratkaisuja. Lähtökohdat tuottavuutta parantavien inno- vaatioiden skaalaukselle ovat hyvät. Vuonna 2022 toteutetun innovaatiobarometrin tulosten perusteella organisaatioiden merkittävimpien innovaatioiden koettiin parantaneen erityisesti prosessien toimivuutta, tuottavuutta sekä asiakkaiden ja kansalaisten tyytyväisyyttä.29 28 https://valtioneuvosto.fi/kayttaytymistieteellinen-toiminta/projektit-ja-raportit. Vuonna 2025 yhteensä kymmenen virastojen ja kuntien palvelua auditoitiin osana hanketta. Esimerkiksi Verohallinto pilotoi esitäytetyn veroilmoittamisen asiakaspolkua osana han- ketta keväällä 2025. 29 Innnovaatiobarometri 2022 https://vm.fi/-/digitaalinen-ratkaisu-tehostaa-valtion-tulosohjausta https://vm.fi/-/digitaalinen-ratkaisu-tehostaa-valtion-tulosohjausta https://valtioneuvosto.fi/kayttaytymistieteellinen-toiminta/projektit-ja-raportit 18 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2026:13 Kuvio 3.  Innovaatiotoiminnan yleisimmät positiiviset vaikutukset innovaatiobarometrin (2022) perusteella. Millä tavalla organisaatiossanne vuosina 2020–2021 käyttöön otettu merkittävin innovaatio on vaikuttanut tai millä tavalla arvioit sen vaikuttavan seuraaviin tekijöihin? 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 12 40 14Tuottavuus 18 30 18Asiakkaiden ja kansalaisten tyytyväisyys 11 35 20Prosessien toimivuus 3 Ei vaikutusta1 Heikentänyt erittäin paljon 4 Parantanut jonkin verran 2 Heikentänyt jonkin verran 5 Parantanut erittäin paljon 19 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2026:13 5 Innovaatiokyvykkyys rakentuu johtamisen ja osaamisen kautta Julkinen sektori on murrosvaiheessa: toimintamenosäästöt, teknologinen kehitys ja tarve ketterälle ja ennakoivalle toiminnalle haastavat perinteisiä toimintatapoja. Julkisen johtamisen erityispiirteet – verovarojen vastuullinen käyttö, kansalais- ten osallisuus ja palvelujen universaalius – muodostavat kuitenkin perustan myös innovaatiotoiminnan johtamiselle.30 Julkisen sektorin innovaatiotoiminta on usein verkostomaista ja siihen osallistuvilla sidosryhmillä voi olla keskenään ristiriitai- sia tavoitteita. Keskeistä on myös poliittisen ja virkajohdon toimiva yhteistyö. Sekä OECD:n tuore ennakoivan hallinnon ohjeistus että vuoden 2022 innovaatiobaro- metri korostavat, että innovaatiotoiminta on kytkettävä nykyistä vahvemmin osaksi organisaation strategiaa, päätöksentekoa ja perustehtävää.31 Tämä edellyttää johta- misen ja osaamisen systemaattista käsitteellistämistä32 ja vahvistamista. Innovaatioiden onnistunut johtaminen vaatii tasapainoilua nykyhetken vaatimus- ten ja tulevaisuuden rakentamisen välillä. Tietoon perustuvaa päätöksentekoa vai- keuttaa se, että innovaatiotoiminnan vaikutukset näkyvät usein vasta ajan myötä. Varsinkin aiemmasta merkittävästi poikkeavien radikaalien innovaatioiden kehittä- misessä parhaita mittareita onnistumiselle voi olla vaikea määrittää alkuvaiheessa. Määrällisen, menneisiin tapahtumiin nojaavan mittaamisen rinnalle tarvitaankin ennakoivan ja laadullisen tiedon systemaattista hyödyntämistä, nopeaa takaisin kytkentää päätöksentekoon ja iteratiivista otetta toimintaa ohjaavien hypoteesien testaamiseen ja korjaamiseen. Uudet ideat vaativat menestyäkseen ylimmän johdon vahvan mandaatin ja kykyä suo- jella innovaatiotoimintaa organisaation luontaiselta muutosvastarinnalta. Johtajuutta on kyky tukea rohkeita, nykytilaa disruptoivia innovaatiohankkeita, mutta myös taito keskeyttää toimimattomat kokeilut ajoissa. Tämä edellyttää kulttuurin uudistamista sekä empaattista ja psykologista turvallisuutta rakentavaa johtamisotetta, joka näyttää esimerkkiä ja rohkaisee koko henkilöstöä osallistumaan.33 30 Julkisen johtamisen periaatteet 2025 31 Towards Anticipatory Governance Guidelines, OECD 2025 32 Ks. esim. Julkisen sektorin innovaatiot ja innovaatiotoiminta. Katsaus kansainväliseen kirjallisuuteen 33 Hyrkäs 2024 https://sarjaweb.vtt.fi/pdf/tiedotteet/2010/T2540.pdf https://sarjaweb.vtt.fi/pdf/tiedotteet/2010/T2540.pdf 20 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2026:13 Tietolaatikko. Hyvä tietää 4. Valtioneuvoston periaatepäätös julkisesta johtamisesta Valtioneuvosto hyväksyi helmikuussa 2026 periaatepäätöksen, joka käsittelee julkisen johtamisen yhteisiä periaatteita, hyvää johtamista sekä poliittisen johdon ja virkajohdon yhteistyötä. Periaatepäätös korostaa muun muassa eettisyyttä, ennakointia ja uusien ratkaisujen innovointia. Pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-005-9 Tietolaatikko päättyy. Henkilöstön aito osallistuminen innovaatiotoimintaan perustehtäviensä ohella ei toteudu ilman systemaattista kyvykkyyksien kehittämistä. Valtion henkilöstö strategian yhteydessä päivitetty osaamiskehys painottaa hyvää johtamista ja esi- henkilötyötä, ennakoivaa ja innovoivaa ihmislähtöistä toimintaa, muutos- ja uudistumiskyvykkyyttä, ongelmanratkaisua, luovuutta sekä verkosto-osaamista ja uuden teknologian hyödyntämistä.34 Innovaatiokyvykkyyden ytimeen kuuluvat lisäksi luova ajattelu sekä sosiaaliset taidot.35 Lisäksi tarvitaan kykyä juurruttaa inno- vaatiot rahoituksen, tuotteistuksen ja skaalauksen kautta. Innovaatiotoimintaa tukevia käytännön osaamisia ovat esimerkiksi ennakointi, kokeilut ja palvelumuotoilu. Suomessa ennakointiosaamista tukee laaja eko- systeemi ja kytkentä valtioneuvoston toimintaan.36 Palvelumuotoilun valta- virtaistumista kiihdytti esimerkiksi D9-projekti, ja kokeiluosaamista edistettiin kärkihankkeella, jonka arvioitiin tukeneen kulttuurin muutosta.37 Kokeiluasetelmien rakentamisessa ja ihmisten valintojen ymmärtämisessä voidaan hyödyntää käyt- täytymistieteellistä osaamista, joka on noussut OECD:n ja jäsenmaiden agendalle ja jonka on osoitettu tuovan etuja politiikan kehystämisessä, vaihtoehtojen arvioin- nissa ja toimeenpanossa.38 34 Valtion henkilöstöstrategia 2024 https://vm.fi/valtio-tyonantajana/ henkilostojohtamisen-tuki/valtion-henkilostostrategia 35 Tidd & Bessant 2009 36 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-948-6 37 Kokeilukulttuuria käsitellyt arvio 2018 https://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=29101 38 OE CD https://oecd-opsi.org/work-areas/behavioural-insights/; https://www.bi.team/publications/behavioural-government/ https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-005-9 https://vm.fi/valtio-tyonantajana/henkilostojohtamisen-tuki/valtion-henkilostostrategia https://vm.fi/valtio-tyonantajana/henkilostojohtamisen-tuki/valtion-henkilostostrategia https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-948-6 https://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=29101 https://oecd-opsi.org/work-areas/behavioural-insights/ https://www.bi.team/publications/behavioural-government/ 21 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2026:13 Suomessa innovaatio-osaamisen kehittämiseen on saatavilla tukea verkkokursseilla (esim. palvelumuotoilu, käyttäytymistieteet), poikkihallinnollisissa ekosysteemi- kouluissa sekä lukuisten kehittäjä-, muotoilu- ja ennakointiverkostojen kautta. Innovaatio-osaamisen kehittäminen hyötyisi systemaattisemmasta otteesta ja valta virtaistamisesta, jota tavoitellaan vuonna 2026 käynnistyneellä valtion henkilöstö strategian toisella toimeenpanokaudella. Innovaatiokyvykkyys rakentuu yhtä lailla johdon sitoutumisen kuin henkilöstön osaamisen pitkäjänteisestä kehittämisestä. Kenties oman ja organisaation toi- minnan rohkea uudistaminen – innovointi – tulisi yhä useammin nähdä osana perustehtävää. Tekoäly mahdollistanee jatkossa yhä useammin sen, että sisältöasiantuntijat voivat luoda itse ratkaisuja toiminnan tehostamiseksi ja uudistamiseksi. Kuvio 4.  Innovaatiokyvyn elementtejä. Lähde Ennakoivan innovaatiotoiminnan pelikirja 2025. Rahoitus, tuotteistus ja skaalaus Yhteiskunnassa tunnistettu tarve Innovaatiokyvyn elementit Johtaminen, osaaminen, uuden oppiminen ja luovuus 1 2 3 T O I M E E N P A N O K Y K Y Syvällinen ymmärrys nykyisistä tai tulevista tarpeista ja ongelmista, joita pyritään ratkaisemaan. Substanssi- ja johtamisosaaminen, mahdollisuus epäonnistua, jatkuva uuden oppiminen ja kyky kehittää ratkaisuja. Kyky juurruttaa innovaatiot yhteiskuntaan tuottamaan lisäarvoa. Innovaatiotoiminnassa korostuvat yhdessä oppiminen, rohkeat kokeilut, luova ajattelu ja kyky viedä ideat käytäntöön. 22 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2026:13 6 Rahoitusta ja rakenteita tarvitaan innovoinnin tueksi Johtamisen, osaamisen ja toimintakulttuurin lisäksi ennakoiva, asiakaslähtöinen ja tuottavuutta nostava innovaatiotoiminta edellyttää rahoitusta ja rakenteiden kehit- tämistä. Suomessa julkisen sektorin innovaatiotoimintaa on rahoitettu erityisesti organisaatioiden toimintamenoista. Erillistä rahoitusta myönnetään suuremmille kehityshankkeille olemassa olevien budjettikohtien sisällä. Joillakin innovatiivisilla ohjelmilla tai hankkeilla on ollut omia momenttejaan.39 Lisäksi valtionhallinnossa on ollut yhteinen momentti, jolla on ollut mahdollista rahoittaa toimintatapojen uudistamista.40 Keskitettyä innovaatiorahoitusta on ollut tarjolla esimerkiksi valtiovarainministe- riön vuosina 2018–2020 toteuttamissa kolmessa määrärahahaussa valtion viras- toille ja laitoksille. Rahoitettujen hankkeiden tavoitteena oli edistää tuottavuutta yksinkertaistamalla ja automatisoimalla prosesseja. Näin tuettiin virastoja laitok- sia tehostamaan toimintaansa ja saavuttamaan niille aiemmin asetettuja toiminta- menosäästöjä. Hankkeissa hyödynnettiin nousevia teknologioita, kuten tekoälyä, ohjelmistorobotiikkaa ja data-analytiikkaa.41 Hiljattain päätettiin 10 miljoonan euron investointiohjelmasta valtionhallinnon tekoälymuutoksen vauhdittamiseksi.42 Sitra rahoittaa työtä, joka vauhdittaa yhteiskunnallisia innovaatioita tai vahvis- taa Suomen ennakointikykyä. Uuden strategiansa mukaisesti Sitra pyrkii olemaan ennakointi- ja innovaatiokumppani.43 Rahoitusta on jaettu esimerkiksi tuottavuutta parantaviin44, kansalaisosallistumista tukeviin ja tulevaisuusvaltaa45 laajentaviin 39 E simerkkinä tällaisesta hankkeesta on Terveys- ja hyvinvointialan kasvuohjelma: https://stm.fi/terveys-ja-hyvinvointialan-kasvuohjelma 40 Valtion talousarviossa on ollut momentti, josta on voitu myöntää rahoitusta toiminta tapojen ja digitalisaation kehittämiselle. 41 https://vm.fi/robohaku 42 https://vm.fi/-/uusi-investointiohjelma-vauhdittaa-tekoalymuutosta-valtionhallinnossa 43 Sitra ei ole osa julkista hallintoa, jolloin rahoitus ei kohdistu suoraan esimerkiksi halli- tusohjelman tai hallinnonalojen tulossopimusten painopisteisiin. 44 https://www.sitra.fi/rahoitushaku/ jatkuva-haku-lapimurtouudistukset-julkisen-sektorin-tuottavuuden-parantamiseksi/ 45 https://www.sitra.fi/rahoitushaku/ rahoitushaku-tulevaisuusvalta-ja-ennakointi-paatoksenteossa/ https://stm.fi/terveys-ja-hyvinvointialan-kasvuohjelma https://vm.fi/robohaku https://vm.fi/-/uusi-investointiohjelma-vauhdittaa-tekoalymuutosta-valtionhallinnossa https://www.sitra.fi/rahoitushaku/jatkuva-haku-lapimurtouudistukset-julkisen-sektorin-tuottavuuden-parantamiseksi/ https://www.sitra.fi/rahoitushaku/jatkuva-haku-lapimurtouudistukset-julkisen-sektorin-tuottavuuden-parantamiseksi/ https://www.sitra.fi/rahoitushaku/rahoitushaku-tulevaisuusvalta-ja-ennakointi-paatoksenteossa/ https://www.sitra.fi/rahoitushaku/rahoitushaku-tulevaisuusvalta-ja-ennakointi-paatoksenteossa/ 23 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2026:13 kohteisiin. Demokratiainnovaatioiden osalta painopiste on ollut skaalaamisessa ja innovaatioiden juurruttamisessa pysyvämmiksi osiksi osallistumisen ja päätöksen- teon rakenteita. Kestävien ja innovatiivisten hankintojen edistämiselle annettiin vuosina 2018–2024 tukea KEINO-osaamiskeskuksessa. Innovatiivisilla hankinnoilla voidaan kehittää jul- kisia palveluja ja tuotteita, ja samalla ne antavat yrityksille mahdollisuuden kasvuun. Uusien ratkaisujen ja teknologioiden hankintoihin voi kuitenkin liittyä riskejä ja epä- varmuutta, jotka liittyvät erityisesti palvelujen ja teknologioiden käyttöönottoon. 46 Tällä hetkellä julkisen sektorin innovaatiotoiminnan tunnuspiirteet täyttävään kehittämiseen kohdistuu säästöpaineita. Esimerkiksi korvamerkitty kehittämis- raha on monin paikoin supistunut tai poistunut kokonaan. Julkisen sektorin inno- vaatiotoimijat joutuvatkin priorisoimaan tarkoin organisaation toimintamenoista katettavaa kehittämistyötä, ja toisaalta hakeutumaan kilpaillun rahoituksen piiriin. Niukkenevat resurssit voivat toisaalta tukea organisaatiota keskittämään innovoin- tia perustehtävien tulokselliseen hoitamiseen ja uudistamiseen. Samalla korostuu kehittämisrahan allokoimisen kriteeristö, varojen vaikuttavan käytön seuranta sekä vertaisoppiminen samankaltaisia ratkaisuja käyttävien tahojen välillä. Tietolaatikko. Hyvä tietää 5. Sitran rahoitushaut. Sitra panostaa strategiassaan vahvasti julkisen sektorin innovaatioky- vykkyyden kasvattamiseen. Tähän liittyen toteutetaan erilaisia rahoi- tushakuja, joita voi seurata verkkosivujen kautta. https://www.sitra.fi/ hae-rahoitusta/rahoitushaut/ Tietolaatikko päättyy. 46 KEINO-osaamiskeskuksen tuottamassa yhteenvedossa kuvataan kestävien ja innova- tiivisten hankintojen riskienjaon edistämiseksi tehtyjä toimenpiteitä ja niissä tunnis- tettuja kehitysaskeleita. https://www.hankintakeino.fi/sites/default/files/media/file/ KIRI-ehdotusten%20toimeenpanon%20tulokset%20ja%20tavoitteet%202023.pdf https://www.sitra.fi/hae-rahoitusta/rahoitushaut/ https://www.sitra.fi/hae-rahoitusta/rahoitushaut/ https://www.hankintakeino.fi/sites/default/files/media/file/KIRI-ehdotusten%20toimeenpanon%20tulokset%20ja%20tavoitteet%202023.pdf https://www.hankintakeino.fi/sites/default/files/media/file/KIRI-ehdotusten%20toimeenpanon%20tulokset%20ja%20tavoitteet%202023.pdf 24 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2026:13 Rahoituksen lisäksi Suomessa on kehitetty rakenteita, jotka tukevat julkisen sekto- rin innovaatiotoimintaa. Poikkihallinnollisia innovaatiotoimintoja, kuten Kokeileva Suomi ja D9, on syntynyt lähinnä hankemuotoisesti. Valtioneuvoston kanslian Kettu-tiimi aloitti koronakriisin aikana käyttäytymistieteellisen neuvonannon kokeiluhankkeena ja laajeni myöhemmin hallinnonalat ylittäväksi toimintamalliksi, joka yhdistelee soveltavaa tutkimusta, neuvonantoa ja kehittää koulutuksia. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla on panostettu jo vuosia innovaatio toiminnan kehittämiseen.47 Kelassa innovaatioyksikkö tunnistaa ennakoinnin avulla ilmiöitä, joihin innovaatiotoiminta tarttuu, ja opit nostetaan strategiatyöhön. Tämä yksikkö voi esimerkiksi kokeilla teknologioita ennen laajempaa käyttöönottoa, jolloin kyseessä on myös eräänlainen riskienhallintamekanismi.48 Hiljattain myös Puolustusvoimat perusti innovaatioyksikön.49 Julkisen sektorin innovaatiotoiminnan vaikuttavuutta voitaisiin edelleen vahvistaa kytkemällä sitä rakenteiden kautta julkisen sektorin tukemaan ja markinaehtoiseen innovaatiotoimintaan. Organisaatiot voisivat hyödyntää ennakointia tavoitteiden asetannassa ja kokeilujen suuntaamisessa sekä kytkeä tutkimusyhteistyötä ja ulkoi- sen, esimerkiksi EU-rahoituksen hakemista julkisten palveluiden kehittämiseen. Keskeistä olisi kokeilujen ja muun innovaatiotoiminnan oppien syöttäminen orga- nisaation strategiatyöhön ja toimialan ohjaukseen. Tällainen innovaatiotoiminto ja sen ympärille rakentuva ekosysteemi voisi tukea myös oman toimialansa markkina ehtoisen innovaatiotoiminnan syntymistä ja ratkaisujen käyttöönottoa. Aikana, jossa korvamerkitty kehittämisraha on tiukassa, strategisten tavoitteiden saavutta- minen edellyttää myös oman organisaation toimintamenojen ulkopuolisten voima- varojen valjastamista. 47 Tavoitteena on määritellä ja saattaa käyttöön tuloksellisen innovaatiotoiminnan mah- dollistava, tietoon perustuva ohjaus, rakenteet ja toimintamallit, jotta kyetään tuke- maan pitkäjänteisesti terveys- ja hyvinvointialan uudistumista ja kasvua. Ks. https://stm.fi/terveys-ja-hyvinvointialan-kasvuohjelma 48 Tutustu Kelan innovaatioyksikön toimintaan: https://medium.com/kelalab 49 https://puolustusvoimat.fi/-/puolustusvoimat-kaynnisti-koordinoidun-innovaatiotoi- minnan https://stm.fi/terveys-ja-hyvinvointialan-kasvuohjelma https://medium.com/kelalab https://puolustusvoimat.fi/-/puolustusvoimat-kaynnisti-koordinoidun-innovaatiotoiminnan https://puolustusvoimat.fi/-/puolustusvoimat-kaynnisti-koordinoidun-innovaatiotoiminnan 25 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2026:13 Kuvio 5.  Sektorirajat ylittävän innovaatiotoiminnan ja sitä tukevien toimintojen mahdollisia hyötyjä. Systematisointi voisi auttaa julkisen sektorin organisaatioita paitsi uudistumaan sisäisesti, myös kytkeytymään muualla tapahtuvana innovointiin ja hyödyntämään ulkoisia resursseja. Kumppanuudet muiden sektorien kanssa voivat myös synnyttää uusia markkinaehtoisia ratkaisuja. Julkisen sektorin innovaatiotoiminta • Toimintaympäristöön vaikuttaminen ja sopeutuminen • Prosessi-innovaatiot ja oman toimialan uudistaminen • Tuottavuuden systemaattinen johtaminen ja nostaminen • Politiikka- johdonmukaisuuden vahvistaminen • Tutkimusyhteistyön uudelleen kehystäminen • Resurssit yhteisten missioiden ratkaisuun • Vienti ja markkina- osuuksien kasvattaminen • Tuoteinnovaatioiden skaalaus • Talouskasvun edellytykset Julkisen sektorin tukema innovaatiotoiminta Markkinaehtoinen innovaatiotoiminta Ekosysteemit 26 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2026:13 7 Kyky kuvitella korostuu nykyhetkessä Tekoälyn kehitys tarjoaa julkiselle sektorille ennennäkemättömiä mahdollisuuksia vauhdittaa innovointia, kehittää palveluita ja nostaa tuottavuutta. Tekoälyä luontai- sesti hyödyntävä innovaatiotoiminta voi alentaa kehittämiskustannuksia ja auttaa aivan uudenlaisten ratkaisujen hahmottelussa.50 Kun koneet kykenevät yhä enem- män tutkimaan ja kehittämään ratkaisuja, ihmisten mielikuvituksen ja innovaatio tarpeiden tunnistamisen merkitys vain korostuu. Jotta tekoälystä saadaan täysi hyöty, teknologian lisäksi on investoitava sen käyttöönottoa tukeviin kyvykkyyksiin, ketterään projektinhallintaan kokeiluineen sekä ihmisten käyttäytymisen ymmärtä- miseen. Tuottavuutta tulisi parantaa pitkäjänteisesti arvioimalla ja tarvittaessa lak- kauttamalla olemassa olevia tehtäviä ja toimintoja.51 Tekoälyn lisäksi julkisen sektorin on vastattava muihin globaaleihin megatrendei- hin ja yllättäviin tilanteisiin. Pelkkä menneeseen tietoon pohjautuva lineaarinen suunnittelu ei enää riitä. ICT-alalla puhutaan perintöjärjestelmistä (legacy systems), mutta metafora voisi olla käyttökelpoinen kuvaamaan myös muita ajan myötä muodostuneita rakenteita ja toimintatapoja, jotka eivät enää palvele nykyhetken saati tulevaisuuden tarpeita. Julkiselta sektorilta edellytetään jatkuvaa oppimista ja uudistumista, että se kykenee samanaikaisesti nostamaan tuottavuutta ja vas- taamaan kansalaisten odotuksiin. Innovaatioiden onnistuneella käyttöönotolla on vaikutusta myös hallintoa kohtaan koettuun luottamukseen ja tulevaisuususkon vahvistumiseen. Systemaattisempi ote innovaatiotoimintaan auttaa julkista sektoria pysymään mukana nopeasti muuttuvassa maailmassa ja kytkeytymään esimerkiksi TKI-politiikkaan ja muihin kansallisiin innovaatiotoiminnan painopisteisiin. 50 Ks. tekoälyavusteisesta innovaatiotoiminnata esim. https://www.sitra.fi/kuutio/ 51 https://demos.co.uk/wp-content/uploads/2025/06/DOGE-done-better_paper_2025. ac_.pdf https://www.sitra.fi/kuutio/ https://demos.co.uk/wp-content/uploads/2025/06/DOGE-done-better_paper_2025.ac_.pdf https://demos.co.uk/wp-content/uploads/2025/06/DOGE-done-better_paper_2025.ac_.pdf 27 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2026:13 Kuvio 6.  Julkisen hallinnon kehittämisen toimintaympäristöä. Lisäksi innovaatiotoimijoiden tulee huomioida lukuinen joukko muita taloudellisia, sosiaalisia ja ekologisia tekijöitä. Innovaatiotoiminnassa ei ole kyse uusien resurssien lisäämisestä, vaan olemassa olevien voimavarojen uudelleen muotoilusta. Onnistuneet innovaatiot tuovat kus- tannussäästöjä ja mahdollistavat työajan käyttämisen uuden luomiseen rutiinin- omaisten töiden sijaan. Innovaatiot syntyvät harvoin ilman kitkaa, sillä ne haastavat vakiintuneita ajattelumalleja ja toimintatapoja. Viheliäisten ongelmien ratkaisemi- nen vaatii rohkeutta kyseenalaistaa nykyisiä rakenteita ja toimintatapoja: Samat ajattelumallit, jotka loivat ongelmat, harvoin riittävät niiden ratkaisemiseen. Radi- kaaleimmat ja vaikuttavimmat innovaatiot eivät ainoastaan tehosta nykyistä toi- mintaa, vaan luovat kokonaan uusia tapoja tuottaa arvoa ja palvella kansalaisia ja yhteiskuntaa. Tietolaatikko. Hyvä tietää 6. Suomen radikaalit innovaatiot Julkinen sektori on kautta aikain osoittanut luovuuttaan. Esimerkiksi äitiyspakkaus ja YleAreena tunnetaan laajasti. Tarve ja halu radikaa- lille innovoinnille ei ole suinkaan poistunut. Kestävän metsätalouden ja navigoinnin varmuuden tueksi on otettu satelliitit. Erätauko- menetelmä laajennettiin pandemiasta viisastuneena Kansallisiksi dia- logeiksi. Seuraavat radikaalit innovaatiot syntyvät todennäköisesti tekoälyn vauhdittamina. Tietolaatikko päättyy. Julkinen velka Perintö- järjestelmät Luottamuksen heikkeneminen Tuottavuus Rakenteet ja ohjaus Innovaatio- kyvykkyys Julkisten palveluiden kehittäminen Hyvän hallinnon vahvistaminen Reunaehtoja Mahdollistajia https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-260-4 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-260-4 https://kansallisetdialogit.fi/ https://kansallisetdialogit.fi/ 28 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2026:13 Perinteisillä virkamieshyveillä on yhä paikkansa, mutta niiden rinnalle tarvitaan roh- keampaa otetta ja uusien mahdollisuuksien etsimistä. Panostaminen innovointiin päivittää samalla mielikuvaa julkisesta hallinnosta. Jos julkinen sektori ei ennakoi, kokeile, innovoi ja uudistu, kykymme ymmärtää, pysyä mukana ja vaikuttaa positii- visesti yhteiskunnalliseen muutokseen heikkenee. Millainen olisi tulevaisuuden jul- kinen hallinto, joka on samaan aikaan tehokas, uudistumiskykyinen, ihmislähtöinen ja luottamusta herättävä? 29 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2026:13 8 Yhteenveto Keskeisiä havaintoja ja haasteita 1. Palveluiden laadun ja hallinnon tuottavuuden nostaminen ovat keskeisiä tavoitteita julkisen sektorin innovaatiotoiminnalle 2. Luottamus julkiseen hallintoon on laskussa – kansalaiset epäilevät julkisen sektorin halua innovoida 3. Kiinnostus ennakoivaan innovaatiotoimintaan on nousussa, mutta kyvykkyyttä tulisi nostaa 4. Johtaminen ratkaisee innovaatiotoiminnan onnistumisen: ilman ylimmän johdon mandaattia innovaatiot jäävät irrallisiksi strategisista tavoitteista 5. Innovaatio-osaamista ei ole kehitetty kokonaisvaltaisesti ja valtavirtaistettu 6. Kehittäminen nähdään usein erillisenä perustehtävistä 7. Julkisen sektorin innovaatiotoiminnan rahoitus on ollut hajanaista ja supistuvaa 8. Innovaatiotoiminta on osittain jakautunut sektoreittain ja toimialoittain 9. Innovaatiotoiminta edellyttää hallittua riskinottoa 10. Julkisen sektorin toimintaa ohjaavat osittain vanhentuneet perintöjärjestelmät 30 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2026:13 Mahdollisia ratkaisuja 1. Ymmärryksen syventäminen kansalaisten ja yhteiskunnan tarpeista 2. Tuottavuuden nostaminen onnistuneita innovaatioita skaalaamalla ja tätä tukevien ohjauskeinojen kehittäminen 3. Ennakointitiedon ja laadullisen tiedon tuominen mukaan innovaatiotoiminnan tavoitteenasetantaan ja seurantaan 4. Innovaatiotoiminnan kytkeminen organisaatioiden strategiaan ja päätöksentekoon sekä johdon tuen varmistaminen 5. Perustehtävien uudelleen kehystäminen ja henkilöstön osallistumisen mahdollistaminen 6. Innovaatio-osaamisen kehittäminen toimialarajat ylittävänä yhteistyönä 7. Julkisen sektorin innovaatiotoiminnan resurssien turvaaminen rahoituslähteitä monipuolistamalla 8. Julkisen sektorin kehittämistoimien ja TKI-politiikan yhteyksien vahvistaminen sekä voimavarojen kokoaminen keskeisten innovaatioteemojen ympärille 9. Riskinoton kulttuurin vahvistaminen ja epäonnistumisista oppimisen mahdollistaminen osana innovaatiotoimintaa 10. Vallitsevien rakenteiden ja toimintatapojen kriittinen arviointi ja tarvittaessa radikaali uudistaminen 31 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2026:13 Lähteet Antikainen, R., Alhola, K., Kangas, H.-L., Stenvall, J., Leponiemi, U., Pekkola, E., Ran- nisto, P.-H. & Poskela, J. 2018. Kunnianhimoa ja pitkäjänteisyyttä kokeilukulttuu- rin kehittämiseen. Valtioneuvoston selvitys‑ ja tutkimustoiminnan artikkelisarja 34/2018. Valtioneuvoston kanslia. Saatavilla: https://tietokayttoon.fi/doc- uments/113169639/113170760/34-2018-Kunnianhimoa+ja+pitk%C3%A4j%C3% A4nteisyytt%C3%A4+kokeilukulttuurin+kehitt%C3%A4miseen.pdf Bason 2010. Leading public sector innovation: Co-creating for a better society. Bristol Policy Press. https://doi.org/10.2307/j.ctt9qgnsd Behavioural Insights Team. (2018). Behavioural Government. https://www.bi.team/ publications/behavioural-government/ Copenhagen Manual. (2021). Council of Europe. (2008). 12 Principles of Good Governance. https://www.coe.int/ en/web/centre-of-expertise-for-multilevel-governance/12-principles Gronchi, I., Leppänen, J., Sarkia, K., Ahokas, J., Järvensivu, P. & Salminen, V. 2023. Missiovetoisuus uudistavan tutkimus- ja innovaatiopolitiikan aikakaudella: Strategisen toimeenpanon malli. Valtioneuvoston kanslia. Pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-495-8 Hyrkäs, P. (2024). Management of innovation activities in a public university hospi- tal. University of Oulu. Ilves, L., Kilian, M., Peixoto, T. C., & Velsberg, O. (2025). The Agentic State: Vision Paper. Global Government Technology Centre Berlin. https://agenticstate.org/paper.html KEINO-osaamiskeskus. (2023). KIRI-toimeenpanon tulokset ja tavoitteet. https://www.hankintakeino.fi/sites/default/files/media/file/KIRI-ehdotusten%20 toimeenpanon%20tulokset%20ja%20tavoitteet%202023.pdf Lovio, R & Kivisaari, S. (2010). Julkisen sektorin innovaatiot ja innovaatiotoiminta: Katsaus kansainväliseen kirjallisuuteen. VTT. Maailmanpankki. (2023). Government Effectiveness: Estimate Data. Mazzucato, M., & Kattel, R. (2026). Market-Shaping States: A new theory of pub- lic sector capacities and capabilities (IIPP Working Paper 2026–03). UCL Institute for Innovation and Public Purpose. https://www.ucl.ac.uk/bartlett/sites/bartlett/ files/2026-02/Market-Shaping%20States_0.pdf Mulgan, G. (2025). DOGE Done Better. https://demos.co.uk/wp-content/ uploads/2025/06/DOGE-done-better_paper_2025.ac_.pdf OECD OPSI. (2022). New Way of Governing in Finland. https://oecd-opsi.org/ publications/new-way-of-governing-in-finland/ https://tietokayttoon.fi/documents/113169639/113170760/34-2018-Kunnianhimoa+ja+pitk%C3%A4j%C3%A4nteisyytt%C3%A4+kokeilukulttuurin+kehitt%C3%A4miseen.pdf https://tietokayttoon.fi/documents/113169639/113170760/34-2018-Kunnianhimoa+ja+pitk%C3%A4j%C3%A4nteisyytt%C3%A4+kokeilukulttuurin+kehitt%C3%A4miseen.pdf https://tietokayttoon.fi/documents/113169639/113170760/34-2018-Kunnianhimoa+ja+pitk%C3%A4j%C3%A4nteisyytt%C3%A4+kokeilukulttuurin+kehitt%C3%A4miseen.pdf https://doi.org/10.2307/j.ctt9qgnsd https://www.bi.team/publications/behavioural-government/ https://www.bi.team/publications/behavioural-government/ https://www.coe.int/en/web/centre-of-expertise-for-multilevel-governance/12-principles https://www.coe.int/en/web/centre-of-expertise-for-multilevel-governance/12-principles https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-495-8 https://agenticstate.org/paper.html https://www.hankintakeino.fi/sites/default/files/media/file/KIRI-ehdotusten%20toimeenpanon%20tulokset%20ja%20tavoitteet%202023.pdf https://www.hankintakeino.fi/sites/default/files/media/file/KIRI-ehdotusten%20toimeenpanon%20tulokset%20ja%20tavoitteet%202023.pdf https://www.ucl.ac.uk/bartlett/sites/bartlett/files/2026-02/Market-Shaping%20States_0.pdf https://www.ucl.ac.uk/bartlett/sites/bartlett/files/2026-02/Market-Shaping%20States_0.pdf https://demos.co.uk/wp-content/uploads/2025/06/DOGE-done-better_paper_2025.ac_.pdf https://demos.co.uk/wp-content/uploads/2025/06/DOGE-done-better_paper_2025.ac_.pdf https://oecd-opsi.org/publications/new-way-of-governing-in-finland/ https://oecd-opsi.org/publications/new-way-of-governing-in-finland/ 32 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2026:13 OECD OPSI. Behavioural Insights. https://oecd-opsi.org/work-areas/ behavioural-insights/ OECD. (2015). The Innovation Imperative in the Public Sector. https://www.oecd.org/en/publications/the-innovation-imperative-in-the-pub- lic-sector_9789264236561-en.html OECD. (2018). Oslo Manual. https://www.oecd.org/en/publications/oslo-manual- 2018_9789264304604-en.html OECD. (2019). OECD Declaration on Public Sector Innovation https://legalinstru- ments.oecd.org/en/instruments/oecd-legal-0450 OECD. (2024). OECD Survey on Drivers of Trust in Public Institutions – 2024 Results. https://www.oecd.org/en/publications/oecd-survey-on-drivers-of-trust-in-pub- lic-institutions-2024-results_9a20554b-en.html OECD. (2025). Towards Anticipatory Governance Guidelines. https://www.oecd.org/ content/dam/oecd/en/publications/reports/2025/05/towards-anticipatory-go- vernance-guidelines-for-public-sector-organisations_c1a40090/a5203d0b-en.pdf Pouru, L., Minkkinen, M., Auffermann, B., Rowley, C., Malho, M., & Neuvonen, A. (2020). Kansallinen ennakointi Suomessa 2020. Valtioneuvoston kanslia. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-948-6 Sitra. (2024). Strategia. https://arkisto.sitra.fi/app/uploads/2024/06/sitra_strate- gia_2024_clean.pdf Sitra. (2025). Tehtävänä tekoälymurros. https://www.sitra.fi/julkaisut/ tehtavana-tekoalymurros/ Sitra. (2025). Uusi pelikirja ennakoivaan innovaatiotoimintaan. https://www.sitra.fi/ uutiset/uusi-pelikirja-tarjoaa-julkiselle-sektorille-tyokaluja-ennakoivaan-innovaa- tiotoimintaan/ Sitra. Tuottavuutta julkiselle sektorille. https://www.sitra.fi/projektit/ tuottavuutta-julkiselle-sektorille/ Sosiaali- ja terveysministeriö. Terveys- ja hyvinvointialan kasvuohjelma. https://stm.fi/terveys-ja-hyvinvointialan-kasvuohjelma Tidd, J., & Bessant, J. (2009). Managing innovation. Wiley. Valtiolla.fi.. Ekosysteemit. https://www.valtiolla.fi/tyokalut/ekosysteemit/ Valtioneuvoston kanslia. (2025). Käyttäytymistieteellinen toiminta – projektit ja raportit. https://valtioneuvosto.fi/kayttaytymistieteellinen-toiminta/projektit-ja-raportit Valtiovarainministeriö. (2019). Tuottavuus- ja digitalisaatiopotentiaalianalyysit. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-049-5 Valtiovarainministeriö. (2020). Julkisen hallinnon strategia. https://valtioneuvosto.fi/ documents/10623/21772551/Julkisen+hallinnon+strategia.pdf Valtiovarainministeriö. (2022). Innovaatiobarometri. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-260-4 Valtiovarainministeriö. (2024). Valtion henkilöstöstrategia. https://valtioneuvosto.fi/- /10623/valtiolle-yhteinen-henkilostostrategia-valtion-henkilostojohtamista-uu- distetaan-yhdenmukaisemmaksi https://oecd-opsi.org/work-areas/behavioural-insights/ https://oecd-opsi.org/work-areas/behavioural-insights/ https://www.oecd.org/en/publications/the-innovation-imperative-in-the-public-sector_9789264236561-en.html https://www.oecd.org/en/publications/the-innovation-imperative-in-the-public-sector_9789264236561-en.html https://www.oecd.org/en/publications/oslo-manual-2018_9789264304604-en.html https://www.oecd.org/en/publications/oslo-manual-2018_9789264304604-en.html https://legalinstruments.oecd.org/en/instruments/oecd-legal-0450 https://legalinstruments.oecd.org/en/instruments/oecd-legal-0450 https://www.oecd.org/en/publications/oecd-survey-on-drivers-of-trust-in-public-institutions-2024-results_9a20554b-en.html https://www.oecd.org/en/publications/oecd-survey-on-drivers-of-trust-in-public-institutions-2024-results_9a20554b-en.html https://www.oecd.org/content/dam/oecd/en/publications/reports/2025/05/towards-anticipatory-governance-guidelines-for-public-sector-organisations_c1a40090/a5203d0b-en.pdf https://www.oecd.org/content/dam/oecd/en/publications/reports/2025/05/towards-anticipatory-governance-guidelines-for-public-sector-organisations_c1a40090/a5203d0b-en.pdf https://www.oecd.org/content/dam/oecd/en/publications/reports/2025/05/towards-anticipatory-governance-guidelines-for-public-sector-organisations_c1a40090/a5203d0b-en.pdf https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-948-6 https://arkisto.sitra.fi/app/uploads/2024/06/sitra_strategia_2024_clean.pdf https://arkisto.sitra.fi/app/uploads/2024/06/sitra_strategia_2024_clean.pdf https://www.sitra.fi/julkaisut/tehtavana-tekoalymurros/ https://www.sitra.fi/julkaisut/tehtavana-tekoalymurros/ https://www.sitra.fi/uutiset/uusi-pelikirja-tarjoaa-julkiselle-sektorille-tyokaluja-ennakoivaan-innovaatiotoimintaan/ https://www.sitra.fi/uutiset/uusi-pelikirja-tarjoaa-julkiselle-sektorille-tyokaluja-ennakoivaan-innovaatiotoimintaan/ https://www.sitra.fi/uutiset/uusi-pelikirja-tarjoaa-julkiselle-sektorille-tyokaluja-ennakoivaan-innovaatiotoimintaan/ https://www.sitra.fi/projektit/tuottavuutta-julkiselle-sektorille/ https://www.sitra.fi/projektit/tuottavuutta-julkiselle-sektorille/ https://stm.fi/terveys-ja-hyvinvointialan-kasvuohjelma https://www.valtiolla.fi/tyokalut/ekosysteemit/ https://valtioneuvosto.fi/kayttaytymistieteellinen-toiminta/projektit-ja-raportit https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-049-5 https://valtioneuvosto.fi/documents/10623/21772551/Julkisen+hallinnon+strategia.pdf https://valtioneuvosto.fi/documents/10623/21772551/Julkisen+hallinnon+strategia.pdf https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-260-4 https://valtioneuvosto.fi/-/10623/valtiolle-yhteinen-henkilostostrategia-valtion-henkilostojohtamista-uudistetaan-yhdenmukaisemmaksi https://valtioneuvosto.fi/-/10623/valtiolle-yhteinen-henkilostostrategia-valtion-henkilostojohtamista-uudistetaan-yhdenmukaisemmaksi https://valtioneuvosto.fi/-/10623/valtiolle-yhteinen-henkilostostrategia-valtion-henkilostojohtamista-uudistetaan-yhdenmukaisemmaksi 33 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2026:13 Valtiovarainministeriö. (2024). Virkamieseettinen kysely. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-834-7 Valtiovarainministeriö. (2025). Julkisen johtamisen periaatteet. https://vm.fi/-/yhteiset-periaatteet-julkisen-johtamisen-tueksi Valtiovarainministeriö. Digitaalinen ratkaisu tehostaa valtion tulosohjausta. https://vm.fi/-/digitaalinen-ratkaisu-tehostaa-valtion-tulosohjausta Valtiovarainministeriö. Elämäntapahtumalähtöinen digitalisaatio. https://vm.fi/elamantapahtumalahtoinen-digitalisaatio Valtiovarainministeriö. Robohaku. https://vm.fi/robohaku https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-834-7 https://vm.fi/-/yhteiset-periaatteet-julkisen-johtamisen-tueksi https://vm.fi/-/digitaalinen-ratkaisu-tehostaa-valtion-tulosohjausta https://vm.fi/elamantapahtumalahtoinen-digitalisaatio https://vm.fi/robohaku 34 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2026:13 Liite Työryhmän jäsenet ja varajäsenet Matti Kuivalainen, valtiovarainministeriö, puheenjohtaja Pauliina Pussinen, valtiovarainministeriö Kalle Nieminen, Sitra, varapuheenjohtaja Saara Saarinen, Sitra Mika King, Digi- ja väestötietovirasto Pekka Rehn, Digi- ja väestötietovirasto Ville Nore, Kela Janne Mattila, Kela Pauliina Hyrkäs, sosiaali- ja terveysministeriö Riikka Pellikka, sosiaali- ja terveysministeriö Ollipekka Mäkitalo, Tulli Leena Seitovirta, sisäministeriö Maarit Lassander, valtioneuvoston kanslia (31.12.2025 saakka) Ossi Piironen, valtioneuvoston kanslia Tarja Rautio, Verohallinto Jukka Kyhäräinen, Verohallinto Cilla Lönnqvist, Yle Jari Lahti, Yle VALTIOVARAINMINISTERIÖ Snellmaninkatu 1 A PL 28, 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 0295 160 01 vm.fi Huhtikuu 2026 ISSN 1797-9714 (pdf) ISBN 978-952-367-390-8 (pdf) Politiikkakatsaus julkisen sektorin innovaatiotoiminnasta Kuvailulehti Presentationsblad Description sheet Sisältö 1 Tarve innovaatioille kasvaa 2 Mitä julkisen sektorin innovaatiotoiminnalla tarkoitetaan? 3 Ennakoiva innovaatiotoiminta on yhteinen mahdollisuus 4 Tuottavuuden nostaminen on kiinni teknologiasta ja toimintatavoista 5 Innovaatiokyvykkyys rakentuu johtamisen ja osaamisen kautta 6 Rahoitusta ja rakenteita tarvitaan innovoinnin tueksi 7 Kyky kuvitella korostuu nykyhetkessä 8 Yhteenveto Lähteet Liite Työryhmän jäsenet ja varajäsenet