Naisiin kohdistuvien väkivaltarikosten eteneminen rikosprosessissa Tilastoselvitys Oikeusministeriön julkaisuja Justi ti eministeriets publikati oner 2025:1Selvityksiä ja ohjeita Utredningar och anvisningar Naisiin kohdistuvien väkivaltarikosten eteneminen rikosprosessissa Tilastoselvitys Kimmo Haapakangas, Laura Lipasti Oikeusministeriö Helsinki 2025 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 Oikeusministeriö CC BY-NC 4.0 ISBN pdf: 978-952-400-101-4 ISSN pdf: 2490-0990 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2025 Julkaisujen jakelu Distribution av publikationer Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto Publikations- arkivet Valto julkaisut.valtioneuvosto.fi https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ Kuvailulehti 14.1.2025 Naisiin kohdistuvien väkivaltarikosten eteneminen rikosprosessissa Tilastoselvitys Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 Teema Selvityksiä ja ohjeita Julkaisija Oikeusministeriö Tekijä/t Kimmo Haapakangas, Laura Lipasti Kieli suomi Sivumäärä 74 Tiivistelmä Tilastokeskuksen toteuttamassa selvityksessä tarkasteltiin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa rikosprosessissa ja rikosilmoitusten etenemistä poliisilta tuomioistuimeen. Vastaavaa selvitystä ei tiettävästi ole tehty ainakaan samassa laajuudessa. Selvityksessä käytettiin Tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeinotilaston aineistoa sekä syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilaston aineistoa. Tarkastelu tehtiin kolmessa eri ryhmässä: parisuhdeväkivalta, perheväkivalta ja kaikki poliisille ilmoitetut/ tuomioistuimeen edenneet tapaukset. Suurimmat muutokset aikavälillä 2009–2022 tapahtuivat vuoden 2011 jälkeen, kun lähisuhteessa tapahtuneet lievät pahoinpitelyt tulivat virallisen syytteen alaisiksi. Syyttäjälle ilmoitettiin vakaasti tapauksia, mutta asianomistajan perumien rikosilmoitusten sekä rangaistuksen vaatimattomuuden määrä laski. Rikoksen vähäisyyteen ja vanhenemiseen liittyviä päätösperusteita käytettiin useammin. Käsittelyajat poliisilla pitenivät. Noin 50 % naisuhrien vuonna 2019 ilmoittamista parisuhdeväkivaltatapauksista oli saanut lainvoimaisen tuomion vuoden 2022 loppuun mennessä. Parisuhdeväkivaltaa koskevista päärikossyytteistä, joissa uhri oli nainen, hylättiin alle 10 %. Miesuhrien kohdalla hylättiin noin 20 % päärikossyytteistä. Perheväkivaltatapauksista suurin osa johti sakkotuomioon, parisuhdeväkivallassa sakkotuomioiden osuus oli pienempi. Asiasanat väkivalta, rikosprosessi, tilastomenetelmät, Tilastokeskus ISBN PDF 978-952-400-101-4 ISSN PDF 2490-0990 Julkaisun osoite https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-101-4 Presentationsblad 14.1.2025 Hantering av våldsbrott mot kvinnor i straffprocessen Statistisk utredning Justitieministeriets publikationer, Utredningar och anvisningar 2025:1 Tema Utredningar och anvisningar Utgivare Justitieministeriet Författare Kimmo Haapakangas, Laura Lipasti Språk finska Sidantal 74 Referat Statistikcentralens utredning fokuserar på hantering av ärenden som gäller våld mot kvinnor i straffprocessen och i vilken grad brottsanmälan förs från polisen vidare till domstolen. Motsvarande utredning har veterligen aldrig gjorts tidigare, åtminstone inte i denna omfattning. Utredningen bygger på material från Statistikcentralens statistiker över brott och tvångsmedel samt åtalade, dömda och straff. Utredningen gäller tre olika grupper: våld i parrelationer, våld i hemmet och alla fall som anmälts till polisen/som förts till domstolen. De största förändringarna under perioden 2009–2022 skedde efter 2011, då lagstiftningen ändrades så att lindrig misshandel i nära relationer hör under allmänt åtal. Till åklagaren anmäldes fall som förut, men antalet brottsanmälan som målsäganden drog tillbaka och fall där man lät bli att kräva straff minskade. Motiveringen i avgörandena hade oftare samband med att brottet är ringa eller att brottet preskriberats. Handläggningstiderna hos polisen förlängdes. I cirka 50 procent av de fall av våld i parrelationer som kvinnliga offer anmälde 2019 hade man fått en lagakraftvunnen dom före utgången av 2022. Av de åtal där det primära brottet var våld i parrelationer och där offret var en kvinna förkastades mindre än 10 procent. I fråga om manliga offer förkastades cirka 20 procent av fallen där detta var det primära brottet. Största delen av fallen som gällde våld i hemmet ledde till bötesstraff, medan andelen bötesdomar var mindre när det gällde våld i parrelationer. Nyckelord våld, straffprocess, statistiska metoder, Statistikcentralen ISBN PDF 978-952-400-101-4 ISSN PDF 2490-0990 URN-adress https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-101-4 Description sheet 14 January 2025 Progression of Cases of Violent Crime against Women in Criminal Proceedings Statistical study Publications of the Ministry of Justice, Reports and guidelines 2025:1 Subject Reports and guidelines Publisher Ministry of Justice, Finland Author(s) Kimmo Haapakangas, Laura Lipasti Language Finnish Pages 74 Abstract This study, carried out by Statistics Finland, examines the processing of cases of violent crime against women in criminal proceedings and the progression of a report of an offence from the police to a court. Presumably, no similar study has previously been carried out, not at least in this scale. The study is based on data derived from two statistics compiled by Statistics Finland: ‘Statistics on offences and coercive measures’ and ‘Prosecutions, sentences and punishments’. The data was grouped into three categories for the purposes of examination: intimate partner violence, domestic violence, and all cases reported to the police/all cases that proceeded to court. During the period from 2009 to 2022, the most significant changes took place after 2011, when petty assault in a close relationship was made subject to public prosecution. As a consequence, the number of cases referred for prosecution remained stable, but the number of reports of an offence withdrawn by injured parties and the number of cases where the injured party did not request punishment for the perpetrator declined. Decisions were more often based on the minor significance or limitation of the offence. The processing times of cases in the police became longer. By the end of 2022, a final judgment had been issued in approximately 50% of all cases of intimate partner violence reported by female victims in 2019. Less than 10% of charges for a principal offence involving intimate partner violence against a female victim were rejected. In the case of male victims, the figure was around 20%. The most common punishment imposed in cases of domestic violence was a fine, while offences involving intimate partner violence were more seldom punished by fine. Keywords violence, criminal proceedings, statistical methods, Statistics Finland ISBN PDF 978-952-400-101-4 ISSN PDF 2490-0990 URN address https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-101-4 Sisältö 1 Johdanto ja menetelmät. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 1.1 Lähdeaineistot.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 1.2 Ryhmittelyt ja rajaukset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 2 Poliisin tietoon tullut väkivalta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 2.1 Yleiskatsaus poliisin tietoon tulleeseen väkivaltaan. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 2.2 Tapauspäätökset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 2.3 Henkilöpäätökset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 2.4 Aika tapahtumasta sen ilmoittamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 2.5 Asian käsittelyn kesto.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 2.6 Tapahtumapaikka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 3 Väkivaltarikokset tuomioistuimissa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 3.1 Tuomioiden yleisjakauma.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 3.2 Rikosilmoitusten eteneminen tuomioistuimeen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 3.3 Uhrien sukupuolijakauma tuomioissa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 3.4 Aika tuomioon.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 3.5 Rikosnimikkeiden osuudet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 3.6 Oikeuden ratkaisut.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 3.7 Päärikoksen tapahtumapaikka.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 3.8 Uhrin ikä käräjäoikeuksien ratkaisuissa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 3.9 Aseen käyttö.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48 4 Yhteenveto.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52 Liite . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55 Liitekuviot.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55 Liitetaulukot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61 Teonkuvausten esimerkkitekstit.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71 Lähteet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73 7 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 1 Johdanto ja menetelmät Oikeusministeriö teki maaliskuussa 2023 tarjouspyynnön koskien naisiin kohdis- tuvaan väkivaltaan liittyvää selvitystä. Tilastokeskus valikoitui tämän selvityksen tekijäksi. Tilaaja toivoi selvitystä siitä, miten naisiin kohdistuvat väkivaltatapaukset etenevät rikosprosessissa. Vastaavaa selvitystä ei ole aiemmin tehty, sillä poliisin, syyttäjän ja tuomioistuinten järjestelmissä ei ole yhtä yhteistä asian yksilöivää koodia tai diaarinumeroa, joka mahdollistaisi asian etenemisen seuraamisen. Tilaaja toivoi tietoa muun muassa siitä, miten poliisin esitutkinta on edennyt ja min- kälaisia muutoksia tutkittaviin juttuihin on kirjattu asian edetessä. Lisäksi toivottiin tietoa käräjäoikeuksien ratkaisuista. Tietoa toivottiin myös asianomistajan ja epäil- lyn/syytetyn suhteesta, sukupuolesta ja iästä. Kiinnostuksen kohteena olivat etenkin tapaukset, joissa asianomistaja on nainen. Vaikka kiinnostuksen kohteena oli erityisesti naisiin kohdistuvat teot, tarkastellaan tässä selvityksessä myös miehiin kohdistuneita tekoja. Näin voidaan verrata, poik keaako naisiin kohdistuneiden tekojen eteneminen tai käsittely miehiin kohdistu- vista teoista. Tilastokeskuksen käytössä oleva syyttäjän teonkuvaustekstiaineisto sisältää usein myös poliisin käyttämän juttukoodin, jonka avulla teonkuvausteksti ja muut tuomiotiedot on mahdollista yhdistää poliisin rikosilmoitusaineistoon. Nämä lähde aineistot kuvataan tarkemmin seuraavassa osiossa. Tällaista aineistojen yhdistämistä ei tiettävästi ole ainakaan tässä mittakaavassa aiemmin tehty. 1.1 Lähdeaineistot Selvitys tehtiin kahden Tilastokeskuksen aineiston avulla, rikos- ja pakkokeinotilas- ton sekä syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilaston pohja-aineistoilla. Rikostilas- ton pohja-aineistona on Poliisihallituksen PATJA-järjestelmästä Tilastokeskukselle vuosittain poimittava rikosilmoitusaineisto. Rikosilmoitusaineisto sisältää poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tutkimat rikokset. Pahoinpitelyistä ja henkirikoksen yri- tyksistä suurin osa menee poliisin tutkintaan, joten jatkossa selvityksessä käytetään vain termiä poliisin tietoon tullut rikos. 8 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 PATJA-aineistossa ei toistaiseksi ole rakenteellisessa muodossa rikoksen uhrin ja tekijän suhdetta kuvaavia tietoja, joten tilastoaineistoon yhdistetään tietoja Tilasto- keskuksen muista tilastoaineistoista. Rikosilmoitusaineistoon on yhdistetty tiedot uhrin ja epäillyn kotipaikasta, perheasemasta, lapsista, vanhemmista, aviopuoli- sosta ja rekisteröidystä puolisosta. Rekisteriaineistojen tiedot ovat tilastovuoden tietoja. Tilastovuodella tarkoitetaan tässä yhteydessä rikosilmoituksen jättövuotta. Tilastoon on poimittu kaikki tilastovuonna ilmoitetut rikokset, joten rikos on voi- nut tapahtua myös aiempana vuonna. Rekisteritiedot ovat pääosin kyseisen vuoden viimeisen päivän tietoja. Avioparien osalta on vertailtu rikoksen tapahtumapäivää ja avioliiton solmimispäivää sekä eropäivää. Tilastoaineistoon on myös lisätty tarkas- telu siitä, onko uhrilla ja epäillyllä yhteinen lapsi. Päättely mahdollisesta avoliitosta tehdään henkilöiden perheaseman ja asuin tietojen perusteella. Aineistossa on myös huomioitu sellaiset tapaukset, joissa uhri ja epäilty ovat tilastovuotta edeltävänä vuonna asuneet avoliitossa. Entisiä avo- puolisoita on tarkastelu viiden vuoden aikajaksolla. Vuodesta 2015 lähtien on myös huomioitu, ovatko uhri ja epäilty asuneet samassa asunnossa jonakin tilastovuoden kuukautena. Samassa asunnossa asuneista on muodostettu avopareja, jos molem- mat henkilöt ovat yli 18-vuotiaita, vastakkaista sukupuolta ja heidän ikäeronsa on alle 16 vuotta. Määritelmä noudattaa Tilastokeskuksen perhetilaston määritelmää (Tilastokeskus 2023). Toisena aineistona selvityksessä käytetään tuomioistuinten RITU-järjestelmän tie- toja. Tilastokeskukselle toimitettavasta RITU-tietopoiminnasta käytetään tässä selvityksessä tietoja käräjäoikeuksien tekemistä ratkaisuista, eli rangaistuksista, tuomitsematta jätetyistä sekä hylätyistä ja rauenneista syytteistä. Kaikki tilasto aineiston tuomiot ovat lainvoimaisia. Tilastokeskus on vuodesta 2019 lähtien saanut tuomioistuinten RITU-järjestelmästä syyttäjän teonkuvaustekstin, joka sisältää usein myös poliisin käyttämän juttukoodin. Juttukoodi tarkoittaa PATJA-järjestelmässä yhden jutun eli tutkintakokonaisuuden yksilöivää koodia. Tämän kokonaisuuden sisällä eri rikokset eli tapaukset ja niiden henkilöt yksilöidään vielä omilla tunnuk- sillaan. Yksi juttu voi koostua yhdestä tai useammasta rikoksesta sekä uhrista ja epäillystä. Teonkuvaustekstiä on tässä selvityksessä hyödynnetty sekä poliisi- että tuomioistuinaineistojen yhdistämiseen että uhri-tekijäsuhteen selvittämiseen. Rikos- ja tuomioaineistot on yhdistetty juttukoodin sekä rikoksesta epäillyn tunnis- tetiedon avulla. Yhdistämisen jälkeen tuomioistuinaineistoon on voitu tuoda rikos- tilastosta tiedot rikoksen uhrista ja siten uhrin ja epäillyn suhdetta kuvaavia tietoja. Koska rikos on voitu ilmoittaa paljon ennen kuin se on käsitelty tuomioistuimessa, rikosaineistoa hyödynnettiin vuodesta 2013 lähtien. 9 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 Teonkuvausteksti on syyttäjän laatima lyhyt kuvaus rikoksesta. Teksti voi olla vain yhden tai kaksi lausetta, tai seikkaperäinen kuvaus rikoksen kulusta. Kyseessä on syyttäjän näkemys tapahtumasta, eikä varsinainen tuomiolauselma. Uhrin ja teki- jän suhdetta on päätelty syyttäjän teonkuvaustekstistä sanahauilla1. Hauissa esiintyi jonkin verran tapauksia ”A löi seurustelukumppaninsa poikaa”. Tällaiset tapaukset pyrittiin luokittelemaan perheväkivallaksi, vaikka sanahaku löysi termin ”seurustelukumppani”. 1.2 Ryhmittelyt ja rajaukset Selvityksessä rikosten tarkastelu on ryhmitelty väkivallan tyyppien osalta kolmeen ryhmään: parisuhdeväkivalta, perhe- ja lähisuhdeväkivalta sekä kaikki väkivalta. y Parisuhdeväkivaltatapaukset koskevat nykyisiä ja entisiä avio- ja avopuolisoita sekä rekisteröityjä parisuhteita ja niitä henkilöitä, joilla on yhteinen lapsi. y Perheväkivallaksi luetaan väkivalta, joissa uhri ja tekijä ovat toisilleen lapsi, vanhempi, sisarus, serkku, täti tai setä. y Kaikki väkivalta -luokkaan lukeutuvat parisuhde- ja perheväkivalta sekä tapaukset, joissa uhrin ja epäillyn suhdetta ei ole voitu määrittää. Tämä luokka käsittää siis kaiken poliisille ilmoitetun väkivallan tai tuomioistuimissa käsitellyt tapaukset. Luokkaan viitataan jatkossa termeillä ”Poliisille ilmoitetut väkivaltarikokset” ja ”Kaikki alioikeudessa käsitellyt”. Nimestään huolimatta tämä sisältää vain henkirikoksen yritykset ja pahoinpitelyrikokset. Rikosilmoitukset ja syytteet sekä tuomiot kirjataan aina jonkin rikosnimikkeen alle. Selvityksessä rajaus on tehty seuraaviin rikosnimikkeisiin: lievä pahoinpitely, pahoinpitely, pahoinpitelyn yritys, törkeä pahoinpitely, törkeän pahoinpitelyn yritys, tapon yritys, murhan yritys ja surman yritys. 1 Sanahaussa käytettyjä termejä: vaimolleen, avovaimol, aviovaimol, miehelleen, avomiehel, aviomie, seurusteluk, tyttöystäväl, poikaystäväl, avopuolisol, avopuolisoiden, avopuolisoiden, puolisolleen, isälleen, äidilleen aviopuolisol, aviopuolisoiden, lapselleen, lapsensa, huoltajana, tyttärelleen, pojalleen, poikapuolelleen, tytärpuolelleen 10 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 Tuomioaineistojen tarkasteluissa käytetään useimmiten päärikos-sääntöä, jonka mukaan kutakin syytettyä tai tuomittua kuvataan ratkaisun ankarimman rangaistus lajin törkeimmällä rikoksella. Mukana selvitysaineistossa ei näin ollen ole henkistä tai seksuaalista väkivaltaa ainakaan päärikosnimikkeiden osalta, vaan rajaus on fyysisessä väkivallassa. 11 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 2 Poliisin tietoon tullut väkivalta 2.1 Yleiskatsaus poliisin tietoon tulleeseen väkivaltaan Rikos- ja pakkokeinotilaston mukaan eniten naisia oli parisuhdeväkivallan uhreina vuonna 2011, jolloin uhreja oli 5 000 (taulukko 1). Sama henkilö voi olla tilastossa mukana useamman kerran vuoden aikana sekä uhrina että tekijänä joko samasta tai eri rikoksesta. Tekosarjat tilastoidaan yhtenä rikoksena. Poliisille ilmoitettujen parisuhde- ja perheväkivaltarikosten määrä vaihtelee vuosit- tain, eikä läheskään kaikkea väkivaltaa ilmoiteta poliisille. Tilastokeskuksen toteutta- man Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa 2021 -tutkimuksen mukaan vain 11 prosenttia naisista ja 5 prosenttia miehistä ilmoitti parisuhdeväki- vallasta poliisille (Attila et al. 2023). Taulukko 1.  Poliisille ilmoitettujen pahoinpitelyjen ja henkirikosten yritysten uhrien määrä sukupuolen sekä uhrin ja tekijän suhteen mukaan 2009–2022 Uhri nainen Vuosi Parisuhdeväkivalta Perheväkivalta Poliisille ilmoitetut väkivaltarikokset 2009 3 357 738 11 053 2010 3 512 918 11 970 2011 5 032 1 162 15 454 2012 4 842 1 355 14 726 2013 4 277 1 229 13 749 2014 4 023 1 103 13 153 2015 3 992 1 395 13 441 2016 4 074 1 461 13 476 2017 3 810 1 377 13 598 2018 3 884 1 498 13 770 2019 4 021 1 593 13 990 2020 4 048 1 501 13 968 2021 3 934 1 591 14 614 2022 4 279 1 666 16 083 12 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 Uhri mies Vuosi Parisuhdeväkivalta Perheväkivalta Poliisille ilmoitetut väkivaltarikokset 2009 555 998 19 899 2010 692 1 118 20 831 2011 1 121 1 488 23 997 2012 1 138 1 673 22 477 2013 1 106 1 406 20 959 2014 973 1 318 19 067 2015 993 1 788 19 723 2016 1 049 1 701 19 510 2017 924 1 744 19 789 2018 1 015 1 815 19 515 2019 1 064 1 915 19 692 2020 1 175 1 770 18 817 2021 1 185 1 698 19 046 2022 1 328 1 836 21 710 Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto. Rikosilmoitusten ja rikosten uhrien määrien vertailu ei ole täysin suoraviivaista, sillä yhdessä rikosilmoituksessa voi olla useampi uhri ja epäilty. Lisäksi tietoon tulleita rikoksia laskiessa on ollut tapana laskea tekosarjat monena rikoksena, mutta rikos- ten uhreja laskiessa tekosarjoja on ollut tapana käsitellä yhtenä rikoksena. Selvitettyjen sekä syyttäjälle ilmoitettujen, eli syyttäjälle syyteharkintaan edennei- den rikosten, osuus on laskenut vuodesta 2009 lähtien muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta. Tulkinnassa on tärkeää muistaa, että tietoon tullut rikos tilastoi- daan ilmoitusvuoden perusteella, selvitetty rikos selvitysvuoden mukaan ja syyttä- jälle ilmoitettu rikos tilastoidaan sille vuodelle, jolloin se on ilmoitettu syyttäjälle. Näin ollen rikosilmoitusten määrän kasvu vuonna 2011 voi selittää kyseisen vuoden selvitysprosentin laskua. 13 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 Vuodesta 2011 alkaen vähäpätöisenä rikoksena syyttäjälle ilmoittamatta jätettyjen pahoinpitelyjen ja henkirikoksen yritysten osuus kasvoi vajaasta prosentista vajaa- seen kahteen prosenttiin, ja vuonna 2022 osuus oli jo hieman alle kolme prosenttia (taulukko 2). Vuonna 2011 rikoslakia muutettiin niin, että myös lievä lähisuhdeväki- valta on virallisen syytteen alaista (L 19.12.1889/39. 2023, 21 luku). Poliisi voi rikosilmoituksen saatuaan todeta esiselvityksen perusteella, että rikosta ei tapahtunut. Pahoinpitelyissä ja henkirikoksen yrityksissä tällaisten kirjausten osuus oli 2,6 prosenttia vuonna 2010. Vuoden 2011 lakimuutoksen jälkeen osuus nousi kolmeen prosenttiin ja oli korkeimmillaan 3,5 prosenttia vuonna 2016. Myöhem- min osuus on kääntynyt hienoiseen laskuun, ja vuonna 2022 osuus oli 2,3 prosenttia (taulukko 2). Tapauksia, joissa on todettu, että rikosta ei ole tapahtunut, ei ole las- kettu mukaan rikosten yhteismäärään. Tapausten määrä, jossa on todettu, ettei rikosta tapahtunut, kasvoi vuoden 2011 lainmuutoksen jälkeen. Näistä alle 10 tapausta vuodessa oli parisuhdeväkivaltaa tai perheväkivaltaa. 14 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 Taulukko 2.  Poliisille ilmoitetut henkirikoksen yritykset ja pahoinpitelyt sekä selvitetyt ja syyttäjälle ilmoitetut rikokset 2009–2022 Vuosi Viran­ omaisten tietoon tulleet rikokset Selvitetyt rikokset yhteensä Syyttäjälle ilmoitetut rikokset yhteensä Vähäpätöisenä rikoksena syyt­ täjälle ilmoit­ tamatta jätetyt (tilastovuonna tietoon tulleis­ ta) rikoksista Todettu ettei rikosta tapahtunut (tilastovuonna tietoon tulleista) rikoksista 2009 33 258 26 570 21 048 208 824 2010 33 310 26 229 20 434 303 872 2011 40 345 30 264 24 805 674 1 205 2012 38 415 29 899 24 700 610 1 121 2013 35 592 27 563 22 895 615 1 168 2014 33 017 25 187 21 054 624 1 170 2015 33 890 23 922 19 713 722 1 157 2016 33 776 23 006 18 444 859 1 226 2017 33 883 22 063 17 705 940 1 052 2018 33 994 21 635 17 575 815 984 2019 34 178 21 624 17 538 859 966 2020 33 668 22 635 18 306 868 938 2021 34 497 22 532 18 078 819 956 2022 38 509 22 816 18 041 1 130 919 Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto Puolet vuosina 2009–2022 viranomaisten tietoon tulleiden pahoinpitelyjen ja henkirikosten naisuhreista oli 18–39-vuotiaita. Parisuhdeväkivallan uhreista tähän ikäluokkaan kuului 59 prosenttia. Sen sijaan perheväkivallan naisuhreista hieman alle puolet oli alle 14-vuotiaita (taulukko 3). Parisuhdeväkivallan miesuhrit ovat hieman naisuhreja vanhempia: miesuhreista 44 prosenttia oli 18–39-vuotiaita ja 26 prosenttia oli 40–49-vuotiaita (liitetaulukko 1). Rikos- ja pakkokeinotilaston aineiston perusteella kaikista pahoinpitelyistä ja henki rikosten yrityksistä, joissa uhri oli nainen, 30 prosenttia oli parisuhdeväkivaltaa vuosina 2009–2022. Perheväkivaltaa oli 10 prosenttia. Miehillä parisuhdeväkivallan osuus oli 5 prosenttia ja perheväkivallan osuus 8 prosenttia (taulukko 1). 15 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 Taulukko 3.  Pahoinpitelyjen ja henkirikosten yritysten naisuhrit ikäryhmän* mukaan kaikessa väkivallassa, perheväkivallassa ja parisuhdeväkivallassa vuosina 2009–2022, lkm. ja % Ikäluokka Pari­ suhde Perhe­ väkivalta Poliisille ilmoitetut väkivalta­ rikokset Pari­ suhde Perhe­ väkivalta Poliisille ilmoitetut väkivalta­ rikokset Yhteensä 57 085 18 528 192 177 100% 100% 100% 0–13 0 8 849 16 820 0% 48% 9% 14–17 235 2 912 14 061 0% 16% 7% 18–29 17 288 1 954 60 359 30% 11% 31% 30–39 16 477 1 004 38 881 29% 5% 20% 40–49 13 050 1 315 32 371 23% 7% 17% 50–59 7 224 1 227 19 844 13% 7% 10% 60– 2 811 1 267 9 841 5% 7% 5% Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto * Kaikkien uhrien ikä ei ole tiedossa, tuntematon ikä jätetty pois tarkastelusta 2.2 Tapauspäätökset Poliisi kirjaa rikokselle tapauspäätöksen, kun tutkinta on päätetty. Rikos- ja pakko keinotilaston aineiston perusteella tapauspäätös kirjataan käytännössä vain sellai- sille tapauksille, joita ei ilmoiteta syyttäjälle. Tapauspäätöskirjausten perusteella syyttäjälle ilmoitettujen tapausten osuudet ovat kasvaneet. Kun vuonna 2009 syyttäjälle ilmoitettiin 74 prosenttia parisuhdeväki valtatapauksista, oli vuonna 2022 ilmoitettujen tapausten osuus 94 prosenttia. Vastaavasti kaikista pahoinpitelyistä ja henkirikosten yrityksistä vuonna 2009 ilmoi- tettiin 77 prosenttia syyttäjälle, ja 83 prosenttia vuonna 2022. Tapauspäätösperusteen ”asianomistaja ei vaadi rangaistusta” käyttö on vähenty- nyt huomattavasti vuodesta 2011 alkaen, jolloin lähisuhteessa tapahtuneet lievät pahoinpitelyt tulivat yleisen syytteen alaisiksi. Erityisen selkeää lasku on parisuhde- väkivallaksi tunnistettavissa tapauksissa (kuvio 1). 16 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 Parisuhdeväkivallan naisuhreista 12 prosenttia ei vaatinut rangaistusta vuonna 2009. Vuonna 2010 parisuhdeväkivallan naisuhreista 14 prosenttia ei vaatinut ran- gaistusta. Miesuhrit vaativat rangaistusta naisia harvemmin, kun hieman yli 19 pro- senttia ei vaatinut rangaistusta (liitekuvio 1). Vuonna 2022 rangaistusta ei vaatinut 2 prosenttia parisuhdeväkivallan naisuhreista ja hieman alle 4 prosenttia parisuhde- väkivallan miesuhreista. Perheväkivaltatilanteiden naisuhreista 12 prosenttia ei vaatinut tekijälle rangais- tusta vuonna 2010, vastaavasti vuonna 2022 osuus oli 1,5 prosenttia. Perheväkival- lan miesuhreista 9 prosenttia ei vaatinut rangaistusta vuonna 2010, 4 prosenttia vuonna 2022. Ennen vuotta 2011 perheväkivallan naisuhrit jättivät miesuhreja useammin vaatimatta rangaistusta. Vuoden 2011 jälkeen sen sijaan miesuhrit vaati- vat harvemmin rangaistusta tekijälle. Kuvio 1.  Tapauspäätökset, joissa asianomistaja ei vaadi rangaistusta, naisuhrit, % Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto Myös perusteen ”asianomistaja peruuttanut vaatimuksen” käyttö väheni vuoden 2011 lakimuutoksen jälkeen. Vuonna 2010 noin 6 prosenttiin naisuhrien perheväki- valtatapauksista oli kirjattu asianomistajan peruuttaneen vaatimuksensa. Parisuhde- väkivallan osalta asianomistaja peruutti vaatimuksensa 14 prosentissa tapauksista. 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 14 % 16 % 18 % 20 % 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Poliisille ilmoitetut väkivaltarikokset Parisuhdeväkivalta Perheväkivalta 17 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 Vuonna 2022 naisuhreilla vain alle 2 prosenttia sekä perhe- että parisuhdeväki- vallasta sisälsi vaatimuksen peruuttamiskirjauksen (kuvio 2.) Miesuhrien kohdalla osuudet olivat lähes samat (liitekuvio 2). Kuvio 2.  Tapauspäätökset, joissa asianomistaja peruuttanut vaatimuksen, naisuhrit, % Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto ”Rikos vanhentunut” -perusteen käyttö on harvinaista, mutta viime vuosina sen käyttö on hieman yleistynyt. Vuonna 2022 peruste kirjattiin 4 prosenttiin naisuhrien perheväkivaltatapauksissa (kuvio 3). 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 14 % 16 % 18 % 20 % 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Poliisille ilmoitetut väkivaltarikokset Parisuhdeväkivalta Perheväkivalta 18 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 Kuvio 3.  Tapauspäätökset, joissa rikos vanhentunut, naisuhrit, % Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto Vaikka ”rikos vanhentunut” -perusteen käyttö on suhteellisesti kasvanut, sitä käyte tään lukumäärällisesti melko vähän. Perustetta käytettiin vuonna 2022 yhteensä 44 naisuhrin perheväkivaltatapauksessa. Miesuhrien kohdalla luku oli 31. Parisuhde- väkivallassa naisuhreilla kirjausta käytettiin 44 kertaa ja kaikessa väkivallassa nais uhrien kohdalla 184 kertaa. 2.3 Henkilöpäätökset Henkilöpäätöksen peruste liittyy rikoksesta epäillyn henkilön asemaan rikos prosessissa. Henkilöpäätöksen peruste kirjataan poliisin tietojärjestelmässä rikok- sesta epäillyn asemassa olevalle henkilölle, kun kyseistä henkilöä koskeva tutkinta saadaan päätökseen. Kaikkien pahoinpitelyjen ja henkirikosten yritysten osalta kir- jaus oli tyhjä 12 prosentissa tapauksista vuonna 2022, vaikka tapaus oli merkitty päättyneeksi ja selvitetyksi. Vuonna 2009 peruste oli tyhjä 18 prosentissa tapauk- sista. Parisuhdeväkivallan osalta tyhjien kirjausten osuus oli 6 prosenttia vuonna 2022, kun se vuonna 2009 oli 26 prosenttia. Tyhjät henkilöpäätösperusteet joh- tuvat valtaosin tapauksista, joissa asianomistaja on perunut vaatimuksensa tai 0,0 % 0,5 % 1,0 % 1,5 % 2,0 % 2,5 % 3,0 % 3,5 % 4,0 % 4,5 % 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Poliisille ilmoitetut väkivaltarikokset Parisuhdeväkivalta Perheväkivalta 19 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 asianomistaja ei vaadi rangaistusta. Vuoden 2018 jälkeen myös ”rikos vanhentunut” -tapausten osuus on hieman noussut. Vuonna 2022 tyhjistä henkilöpäätösperus- teista 9 prosenttia johtui ”rikos vanhentunut” tapauspäätöksestä. ”Rikos vähäinen” -henkilöpäätöskirjaukset lisääntyivät vuonna 2011, kun lievät pahoinpitelyt tulivat virallisen syytteen alaisiksi. Ennen vuotta 2011 näitä kirjauk- sia oli noin prosentti kaikissa tarkasteluluokissa. Vuonna 2022 sekä nais- että mies uhrien kohdalla kirjaus tehtiin vajaassa 8 prosentissa perheväkivaltatapauksista. Myös parisuhdeväkivallassa kirjaus oli joka kymmenennessä tapauksessa sekä nais- että miesuhreilla (kuvio 4 ja liitekuvio 4). Kuvio 4.  Henkilöpäätökset, joissa rikos vähäinen, naisuhrit, % Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto Poliisin antamien rangaistusvaatimusten osuus kasvoi perheväkivallan naisuhreilla vuonna 2011 yli 2 prosenttiin. Poliisi antoi myös parisuhdeväkivallan naisuhrien tapauksissa lähes 5 prosentille rikoksesta rangaistusvaatimuksen vuonna 2011 (kuvio 5.) Miesuhrien perheväkivaltatapauksista 2 prosentissa ja 1 prosentissa pari- suhdeväkivaltatapauksista epäillylle oli annettu rangaistusvaatimus (liitekuvio 5). Rangaistusvaatimuksella ja annetulla sakolla tarkoitetaan tässä poliisin tuomio istuimen ulkopuolisessa sakkomenettelyssä antamaa sakkomääräystä eli päivä sakkoa (Oikeusrekisterikeskus 2023). 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Poliisille ilmoitetut väkivaltarikokset Parisuhdeväkivalta Perheväkivalta 20 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 Rangaistusvaatimusten osuus lähti kuitenkin vuoden 2011 jälkeen laskuun (kuvio 5). Vuoden 2016 sakkolakiuudistuksen jälkeen tilastosta ei ole enää mah- dollista erottaa rangaistusvaatimusta ja rikesakkoa. Merkitys on vähäinen, sillä lievästä pahoinpitelystä ei ole voinut tuomita rikesakkoa, ainoastaan päiväsakkoja. Poliisi voi antaa epäillylle suoraan rangaistusvaatimussakon. Ennen lainmuutosta syyttäjä vahvisti aina poliisin antaman rangaistusvaatimuksen. Mikäli henkilö vas- tustaa poliisin antamaa sakkoa, siirtyy rikosasia syyttäjälle ja asiasta kirjataan rikos ilmoitus, mikä vähentää ”annettu sakko” -kirjausten määrää. Henkilö voi vielä tietyn ajan sisällä hyväksyä annetun sakkomääräyksen, jolloin rikoksen tutkinta päättyy. ”Annettu sakko” -kirjausten osuuden lasku etenkin vuoden 2016 jälkeen voi kertoa enemmän kirjaustapojen ja sakkolain muutoksesta kuin todellisesta käytänteiden muuttumisesta. Kuvio 5.  Henkilöpäätökset, joissa annettu sakko tai rangaistusvaatimus, naisuhrit, % Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto Ennen vuoden 2011 lainmuutosta, jolla lähisuhteessa tapahtuneet lievät pahoin pitelyt siirrettiin virallisen syytteen alaisiksi, noin 70 prosenttia naisiin kohdistu- neesta parisuhdeväkivallasta lähetettiin syyttäjälle (kuvio 6). Lainmuutoksen jälkeen osuus nousi yli 80 prosentin. Sen jälkeen osuus on vaihdellut 80 ja 85 prosentin välillä. Jos aineistosta poistaisi tapaukset, joissa asianomistaja ei vaadi rangaistusta 0 % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Poliisille ilmoitetut väkivaltarikokset Parisuhdeväkivalta Perheväkivalta 21 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 tai on peruuttanut vaatimuksen, nousisi syyttäjälle ilmoitettujen tapausten osuus perheväkivallan naisuhreilla noin 90 prosenttiin. Vuonna 2009 osuus olisi ollut peräti 97 prosenttia. Kuvio 6.  Henkilöpäätökset, jotka lähetetty syyttäjälle, naisuhrit, % Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto Henkilöpäätösperusteeksi voidaan myös kirjata, että rikollisesta teosta epäilty on alle 15-vuotias. Parisuhdeväkivallassa näitä kirjauksia ei ollut yhtään. Perheväki vallan naisuhreilla epäilty oli alle 15-vuotias 5 prosentissa vuonna 2022. Vuosien 2018–2021 aikana epäillyistä vajaat 3 prosenttia oli alle 15-vuotiaita. Sitä ennen osuus on ollut 1 ja 2 prosentin välillä (kuvio 7.) Vaikka alle 15-vuotiaiden epäiltyjen osuus on kasvanut voimakkaasti, heidän lukumääränsä on pieni perheväkivallassa. Vuonna 2022 alle 15-vuotiaita epäiltyjä oli yhteensä 71, joista 50 naisuhrien tapauksissa. Perheväkivallan miesuhreilla epäilty oli alle 15-vuotias 2 prosentissa tapauksista vuonna 2022. Tätä ennen osuus on ollut noin prosentin (kuvio 7). 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Poliisille ilmoitetut väkivaltarikokset Parisuhdeväkivalta Perheväkivalta 22 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 Kaikissa poliisille vuonna 2022 ilmoitetuissa pahoinpitelyissä ja henkirikoksen yri- tyksissä, joissa uhri oli nainen, epäilty oli alle 15-vuotias 7 prosentissa tapauksista. Tämä on vajaat 2 prosenttiyksikköä suurempi osuus kuin perheväkivallassa. Kaik- kien ilmoitettujen pahoinpitelyjen ja henkirikosten yritysten osalta alle 15-vuotiai den epäiltyjen osuus on kasvanut sekä nais- että miesuhreilla, mutta naisuhreilla osuus on hieman matalampi (kuvio 7). Kuvio 7.  Henkilöpäätökset uhrin sukupuolen mukaan, rikollisesta teosta epäilty alle 15-vuotias, % Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto Vuoden 2011 lakimuutos lievien lähisuhdepahoinpitelyjen siirtämisestä virallisen syytteen alaiseksi vaikuttaa onnistuneen ainakin rikosten etenemisessä esitutkin- taan, kun esitutkinta ei ole enää riippuvainen siitä, haluaako asianomistaja sitä vai ei. Lakimuutoksen jälkeen henkilöpäätösperusteen "Rikos vähäinen" (kuvio 4) ja tapauspäätöksen "Rikos vanhentunut" (kuvio 3) käyttö on kuitenkin lisääntynyt. Toi- saalta lakimuutoksen jälkeen poliisille ilmoitettujen lievien pahoinpitelyjen lisäksi myös ilmoitettujen perusmuotoisten pahoinpitelyjen määrä kasvoi (taulukko 4). Esimerkiksi parisuhteessa tapahtuneiden perusmuotoisten pahoinpitelyjen määrä 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Perheväkivalta, uhri nainen Perheväkivalta, uhri mies Poliisille ilmoitetut väkivaltarikokset, uhri nainen Poliisille ilmoitetut väkivaltarikokset, uhri mies 23 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 kasvoi 48 prosenttia vuodesta 2010 vuoteen 2011. Myös lievien pahoinpitely- jen määrä kasvoi lähes 50 prosenttia. Kaikessa poliisille ilmoitetussa väkivallassa ja perheväkivallassa perusmuotoisten pahoinpitelyjen määrä kasvoi 25 prosenttia. Onkin esitetty, että ennen lainmuutosta poliisit kirjasivat perusmuotoisen pahoin pitelyn tunnusmerkit täyttäviä tekoja lievinä, jotta syytteen nosto jää uhrin tehtä- väksi ja tämä voi halutessaan jättää syytteen nostamatta (Fagerlund 2023, s. 54). Taulukko 4.  Poliisille ilmoitettujen pahoinpitelyjen ja lievien pahoinpitelyjen kaikkien uhrien lukumäärät uhrin ja tekijän suhteen mukaan 2009–2022 Pahoinpitely 21:5§ Vuosi Parisuhdeväkivalta Perheväkivalta Poliisille ilmoitetut väkivaltarikokset 2009 2 546 1 233 21 943 2010 2 630 1 479 22 056 2011 3 887 1 881 27 713 2012 3 811 2 261 26 244 2013 3 553 2 023 24 306 2014 3 246 1 838 22 062 2015 3 193 2 420 22 903 2016 3 279 2 389 22 876 2017 3 073 2 391 23 206 2018 3 173 2 596 23 400 2019 3 446 2 730 23 906 2020 3 551 2 488 23 397 2021 3 409 2 613 24 095 2022 3 725 2 759 27 290 24 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 Lievä pahoinpitely 21:7§ Vuosi Parisuhdeväkivalta Perheväkivalta Poliisille ilmoitetut väkivaltarikokset 2009 1 117 370 7 759 2010 1 341 447 9 399 2011 2 002 649 11 211 2012 1 938 645 10 865 2013 1 614 507 9 558 2014 1 533 478 9 167 2015 1 575 642 9 293 2016 1 613 641 9 155 2017 1 470 602 9 069 2018 1 487 616 8 841 2019 1 419 646 8 517 2020 1 460 662 8 228 2021 1 508 557 8 301 2022 1 682 607 9 060 Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto 2.4 Aika tapahtumasta sen ilmoittamiseen Rikosta ei välttämättä ilmoiteta poliisille heti tapahtumahetkellä. Vaikka pahoin pitelyissä ja henkirikosten yrityksissä tapahtumasta sen ilmoittamiseen kuluvan ajan mediaani on 0 päivää, on keskimääräinen aika kuitenkin 84 päivää eli lähes kolme kuukautta. Esimerkiksi pidempään jatkuneet tekosarjat voivat nostaa ilmoit- tamisajan keskiarvoa: ensimmäistä tai vielä toistakaan pahoinpitelyä ei välttämättä ilmoiteta poliisille, mutta lopulta ilmoituskynnys ylittyy tai joku muu tekee ilmoituk- sen uhrin puolesta. Myös parisuhdeväkivallan ilmoittamiseen kuluu mediaanina 0 päivää, mutta perhe- väkivallassa mediaanikesto oli naisuhreilla 2 päivää ja miesuhreilla 4 päivää vuonna 2022. Pisimmillään ilmoittamisajan mediaani oli vuonna 2012: 10 päivää naisuhreilla ja 9 päivää miesuhreilla (kuvio 8.) 25 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 Kuvio 8.  Päiviä perheväkivallasta sen ilmoittamiseen uhrin sukupuolen mukaan, mediaani Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto Perheväkivallasta ilmoittamisen pidempi kesto näkyy myös keskiarvoissa. Vuonna 2021 naisuhreilla keskiarvokesto tapahtumasta ilmoittamiseen oli perheväkivallassa peräti 322 päivää (kuvio 9). Miesuhreilla ilmoittamisaikojen kehitys on samanlaista, mutta rikokset ilmoitettiin nopeammin: yleisesti 40 päivässä, parisuhdeväkivallassa 56 päivässä ja perheväkivallassa 203 päivässä (liitekuvio 7). 0 2 4 6 8 10 12 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Nainen Mies 26 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 Kuvio 9.  Päiväkeskiarvo väkivaltarikoksesta sen ilmoittamiseen, naisuhrit Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto Naisuhrien kohdalla yleisesti ja parisuhdeväkivallassa rikoksesta sen ilmoittami- seen kuluneen ajan yläkvartiili, eli ylimmän neljänneksen alaraja, on vaihdellut 1 ja 2 päivän välillä. Perheväkivallassa yläkvartiili oli 139 päivää vuonna 2022. Näin ollen kolme neljästä naisten kokemasta parisuhdeväkivaltatapauksesta ilmoitettiin polii- sille alle neljän päivän kuluessa. Perheväkivallan osalta neljäsosa tapauksista ilmoi- tettiin vasta lähes 140 päivän jälkeen. Vuonna 2022 naisille tehdyt lievät pahoinpitelyt ilmoitettiin poliisille keskimäärin 26 päivän kuluessa ja parisuhteessa tapahtuneet 19 päivän kuluessa. Perhesuh- teessa tapahtuneiden lievien pahoinpitelyjen ilmoittamisessa kesti kuitenkin noin 100 päivää. Perusmuotoisissa pahoinpitelyissä ilmoittamiseen kului parisuhteessa keskimäärin 105 päivää ja perhesuhteessa 321 päivää. Perheväkivallan naisuhreista kaksi kolmesta on alaikäisiä (taulukko 3), mikä saattaa selittää rikosilmoituksen viipymistä. 0 50 100 150 200 250 300 350 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Poliisille ilmoitetut väkivaltarikokset Parisuhdeväkivalta Perheväkivalta 27 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 2.5 Asian käsittelyn kesto Asian käsittelyn kesto on laskettu rikosilmoituksen tekemisestä tapauspäätöksen kuittauspäivään. Tilastokeskuksen aineistossa ei ole esitutkinnan aloittamispäivä- määrää kuvaavaa muuttujaa, joten esitutkinnan kestoa ei voida laskea kuten poliisi sen laskee. Näin ollen tässä yhteydessä käytetään termiä ”asian käsittelyn kesto”. Poliisi ei välttämättä aloita rikoksen esitutkintaa heti rikosilmoituksen saavuttua, jol- loin asian käsittelyn kesto on pidempi kuin esitutkinnan kesto. Vuosi tarkoittaa tässä yhteydessä rikoksen selvitysvuotta, ei välttämättä sen ilmoitusvuotta. Poliisin esi- tutkinnan keston kasvusta on uutisoinut muun muassa Yle (2022). Saman asian voi havaita myös Tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeinotilastosta (Tilastokeskus 2022). Asian käsittelyn kesto on pidentynyt poliisille ilmoitetuissa väkivaltarikoksissa sekä naisuhreilla että miesuhreilla verrattuna vuoteen 2009, mutta parisuhdeväkival- lan käsittelyn kesto on noin 20 päivää lyhyempi kuin väkivallan yleisesti. Perheväki valtatapausten käsittely on selvästi hitaampaa, eikä käsittelyajoissa ole havaittavissa selkeää yhdensuuntaista muutosta viime vuosina. Naisuhreilla asian käsittelyn kesto yleisesti oli vuonna 2009 hieman yli 60 päivää. Parisuhdeväkivallassa kesto oli noin 50 päivää, ja perheväkivallassa runsaat 100 päivää (kuvio 10). Kuten aiemmin todettiin, on rikosten esitutkinnan kesto kasvanut viime vuosina. Parisuhdeväkivallan käsittelyn kesto oli kuitenkin hieman matalampi kuin väkivallan yleisesti. Tämä saattaa johtua siitä, että parisuhdeväkivallassa epäilty on tiedossa jo rikosilmoitusta tehdessä. Perheväkivallan parisuhdeväkivaltaa pidempi käsittelyn kesto voi osittain selittyä sillä, että lapseen kohdistuneen pahoinpitelyn tutkinnassa tehdään viranomaisyhteistyötä muun muassa sosiaaliviranomaisen kanssa (Barna- hus 2023). 28 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 Kuvio 10.  Asian käsittelyn keston mediaani, naisuhrit, päivää Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto Miesuhreilla käsittelyn keston mediaani oli vuonna 2009 perheväkivallassa vajaan kuukauden lyhyempi kuin naisuhreilla (liitekuvio 8). Yleisellä tasolla miesuhreilla asian käsittelyn kesto oli kuitenkin 75 päivää, mikä oli 10 päivää pidempi kuin naisuhreilla. Vuonna 2022 naisuhreilla kaikkien väkivaltatapausten käsittelyn keston mediaani kasvoi 144 päivään. Parisuhdeväkivallassa käsittelyn keston mediaani nousi 123 päi- vään ja perheväkivallassa 179 päivään (kuvio 10.) Miesuhrien kohdalla käsittelyn keston mediaani vuonna 2022 oli 147 päivää, mikä on 3 päivää pidempi kuin naisilla. Parisuhdeväkivallan osalta käsittelyn kesto oli 124 päivää, mikä oli vain päivän pidempi kuin naisilla. Parisuhdeväkivallan mies- ja naisuhrien välillä ei löydy varsinaista eroa asian käsittelyn kestossa. Sen sijaan perheväkivallan käsittelyn kesto oli miesuhreilla vajaan kuukauden pidempi kuin naisuhreilla. Tilanne on muuttunut päinvastaiseksi vuoteen 2009 verrattuna. Parisuhdeväkivallaksi luokiteltujen tapausten käsittelyn kesto oli sekä nais- että miesuhreilla lyhyempi kuin yleisesti pahoinpitelyjen ja henkirikosten käsittelyn kesto. Viime vuosina ero ei ole juuri muuttunut. Perheväkivallan käsittelyn kesto on sekä mies- että naisuhreilla pidempi kuin yleisen väkivallan. Ero on naisuhreilla kaventunut viime vuosina. Sen sijaan perheväkivallan miesuhreilla käsittelyn keston ero yleiseen väkivaltaan on kasvanut. 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Poliisille ilmoitetut väkivaltarikokset Parisuhdeväkivalta Perheväkivalta 29 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 Naisiin kohdistuneissa pahoinpitelyissä käsittelyajan mediaani oli 152 päivää vuonna 2022. Perheväkivallan osalta perusmuotoisten pahoinpitelyjen käsitte- lyn keston mediaani oli 202 päivää ja parisuhdeväkivallassa 126 päivää. Törkeän pahoinpitelyn käsittelyajat olivat perheväkivallassa lyhyemmät kuin pahoinpitelyjen ja parisuhdeväkivallassa pidemmät kuin perusmuotoisten pahoinpitelyjen käsittely- ajat (liitekuvio 9.) 2.6 Tapahtumapaikka Poliisille ilmoitetusta parisuhdeväkivallasta sekä miehillä että naisilla noin 92 pro- senttia tapahtuu yksityisissä tiloissa. Myös perheväkivallan tapahtumapaikka oli naisilla ja miehillä lähes yhtä usein koti: naisilla 94 prosenttia ja miehillä 89 prosent- tia. Kaikista naisiin kohdistuneista poliisille ilmoitetuista pahoinpitelyistä ja henki- rikoksen yrityksistä 69 prosenttia tapahtui yksityisissä tiloissa. Miehillä tämä osuus oli 43 prosenttia. Jakauma on pysynyt lähes samanlaisena koko tarkastelujakson eli vuosina 2009–2022 (kuvio 11.) Kuvio 11.  Yksityisessä asunnossa tai paikassa tapahtuneiden rikosten osuus uhrin sukupuolen mukaan, % Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Poliisille ilmoitetut väkivaltarikokset Parisuhdeväkivalta Perheväkivalta Nainen Mies 30 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 3 Väkivaltarikokset tuomioistuimissa 3.1 Tuomioiden yleisjakauma Kuten johdannossa avattiin, tässä osiossa käsiteltävät tuomioiden uhritiedot ovat vuosilta 2019–2022, joilta osin ne on ollut mahdollista yhdistää syyttäjän teon kuvaustekstin perusteella poliisiaineistoon ja edelleen tietoon rikoksen uhrista. Vastaavaa yhdistelyä ei ole tiettävästi tehty aiemmin. Väkivaltarikosten edetessä syyteharkintaan syyttäjä voi tehdä päätöksen syyttämättä jättämisestä tai esitut- kinnan rajoittamisesta. Näitä syyttäjän tekemiä ratkaisuja ei ole saatavilla Tilasto- keskuksen aineistoista. Aiemmin tietoja on julkaistu lakkautetussa Tilastokeskuksen syyttäjän ratkaisut -tilastossa. Käräjäoikeuksissa tai hovioikeuksissa ensimmäisenä asteena käsiteltiin vuosina 2019–2022 yhteensä 27 200 rikosasiaa, joissa päärikoksena oli pahoinpitely tai henkirikoksen yritys. Näistä valtaosa, noin 23 000, koski perusmuotoista pahoin pitelyä (RL 21:5§1) (liitetaulukko 3). Seuraavaksi eniten käsiteltiin rikosasioita, joiden päärikoksena oli törkeä pahoinpitely (RL 21:6§1/1–3, n. 1 800 asiaa) ja lievä pahoin- pitely (RL 21:7§, n. 1 400 asiaa). Yllä esitetyt luvut kuvaavat päärikossyytteiden määrää, eivät rikosten uhrien määriä. Päärikos on tuomion rangaistusasteikoltaan vakavin rikos. Tuomioon johtaneista perusmuotoisista pahoinpitelyistä päärikoksena 58 pro- sentissa seurauksena oli sakko, hieman alle kolmanneksessa ehdollinen vankeus ja 12 prosentissa ehdoton vankeus. Valtaosassa lievistä pahoinpitelyistä tuomit- tiin sakkoa. Törkeiden pahoinpitelyiden ja henkirikoksen yrityksen seurauksena oli useimmiten vankeutta, törkeissä pahoinpitelyissä ehdollista 42 prosentissa tuo- mioista. Henkirikosten yrityksissä oli muita rikosnimikkeitä korkeammat osuudet tuomitsematta jättämisessä, esimerkiksi vastaajan syyntakeettomuuden vuoksi (kuvio 12.) 31 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 Kuvio 12.  Alemman oikeusasteen tuomiot rikoslajeittain 2019–2022, % Lähde: Tilastokeskus, syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilasto Näissä alemmassa oikeusasteessa käsitellyissä asioissa 87 prosenttia syytteistä johti rangaistukseen. Alin tuomioaste oli murhan yrityksillä, kun 77 prosenttia niiden päärikossyytteistä johti tuomioon. Myös pahoinpitelyn yrityksillä oli hieman alle 80 prosentin tuomioaste. Eniten syytteitä hylättiin murhan yrityksistä, 23 prosenttia, ja harvimmin tapon yrityksestä, 7 prosenttia (kuvio 13.) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lievä pahoinpitely 21:7§ Törkeän pahoinpitelyn yritys 21:6§2 Törkeä pahoinpitely 21:6§1/1-3 Pahoinpitelyn yritys 21:5§2 Pahoinpitely 21:5§1 Murhan yritys 21:2§2 Tapon yritys 21:1§2 Yhteensä Aikaisempi vankeus tai yhdyskuntapalvelu riittävä seuraamus Tuomitsematta jättäminen Sakkorangaistus Ehdollinen vankeus Ehdoton vankeus 32 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 Kuvio 13.  Alemman oikeusasteen ratkaisut rikoslajeittain 2019–2022, % Lähde: Tilastokeskus, syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilasto Poliisin käyttämä rikostutkintanimike voi vaihtua toiseksi oikeuskäsittelyn aikana. Yksi oikeuden käsittelemä asia päärikoksen mukaan tarkasteltuna voi sisältää useamman syytteen joko samasta tai lievemmästä rikoksesta. Esimerkiksi pahoin- pitely (RL 21:5§1) oli päärikoksena 23 100 asiassa vuosien 2019–2022 aikana, mutta pahoinpitelysyytteitä käsiteltiin oikeudessa 33 400. Näin ollen yhtä pahoinpitelyn päärikossyytettä kohden oli noin 1,5 muuta syytettä pahoinpitelyrikoksesta (liite- taulukko 3). Kaikkia tuomioaineiston tapauksia ei saatu yhdistettyä poliisin aineistoon. Toisaalta rikoksella voi olla useampi uhri ja tästä syystä uhreja on enemmän kuin päärikos- syytteitä. Taulukossa 5 on vertailtu aineistojen tunnuslukuja. Tuomioistuimissa käsi- teltiin kaikkiaan 27 200 päärikossyyteettä, ja rikos- ja pakkokeinotilaston aineistoon 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lievä pahoinpitely 21:7§ Törkeän pahoinpitelyn yritys 21:6§2 Törkeä pahoinpitely 21:6§1/1-3 Pahoinpitelyn yritys 21:5§2 Pahoinpitely 21:5§1 Murhan yritys 21:2§2 Tapon yritys 21:1§2 Yhteensä Rangaistukseen tuomitut Asia rauennut Syyte hylätty 33 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 yhdistämällä saatiin yhteensä 29 600 rikoksen uhria koskenutta päärikossyytettä2. Kaiken kaikkiaan rikosilmoitusaineistoon ei saatu yhdistettyä 1 300 teonkuvausteks- tiä, mikä vastaa noin viittä prosenttia teonkuvausteksteistä. Taulukko 5.  Alioikeudessa vuosina 2019–2022 parisuhdeväkivaltarikosten, perheväkivaltarikosten ja kaikkien väkivaltarikosten uhrit sukupuolen mukaan sekä kaikkien päärikossyytteiden lukumäärä Parisuhdeväkivalta Uhrin sukupuoli Oikeudessa tuomitut Syyte hylätty Asia rauennut Oikeudessa käsitellyt yhteensä Yhteensä 4 467 476 121 5 064 Uhri nainen 3 723 298 79 4 100 Uhri mies 744 178 49 964 Perheväkivalta Uhrin sukupuoli Oikeudessa tuomitut Syyte hylätty Asia rauennut Oikeudessa käsitellyt yhteensä Yhteensä 2 651 489 39 3 179 Uhri nainen 1 437 197 14 1 425 Uhri mies 1 214 292 25 1 754 2 Yhdessä syytteessä voi olla useampi uhri, jolloin uhrien lukumäärä voi olla suurempi kuin varsinaisten päärikossyytteiden ja syytettyjen määrä. 34 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 Kaikki uhrit alioikeudessa käsitellyissä asioissa Uhrin sukupuoli Oikeudessa tuomitut Syyte hylätty Asia rauennut Oikeudessa käsitellyt yhteensä Yhteensä 25 733 2 982 870 29 585 Uhri nainen 10 089 997 276 11 362 Uhri mies 15 644 1 985 594 18 223 Tuomioistuimessa käsitellyt päärikossyyteet (Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset- tilasto)* 23 545 2 835 804 27 184 *Kuvaa päärikostuomioiden määrää, kun muut luvut kuvaavat uhrien lukumääriä tuomiossa Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto ja syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilasto Naisuhrien oikeudessa vuosina 2019–2022 käsitellyistä päärikossyytteistä 36 pro- senttia oli parisuhdeväkivaltaa ja 13 prosenttia perheväkivaltaa. Rikosilmoitusten perusteella naisten kohtaamasta väkivallasta parisuhdeväkivaltaa oli 36 prosenttia ja perheväkivaltaa 12 prosenttia. Miesuhreilla parisuhdeväkivallan osuus oikeudessa käsitellyistä väkivaltatapauksista oli 5 prosenttia ja perheväkivallan osuus 10 pro- senttia. Myös nämä osuudet ovat lähes samat kuin rikosilmoitusaineistossa. Rikos- ja pakkokeinotilaston parisuhde- ja perhesuhdepäättelyt perustuvat rekisteri tietoihin ja etenkin seurustelusuhteet jäävät tästä tilastosta puuttumaan. Rikos- ja pakkokeinotilaston perusteella syyttäjän teonkuvausteksteihin yhdistyi noin 4 500 parisuhdeväkivaltatapausta, joista 81 prosentissa uhri oli nainen. Perheväkivalta tapauksia yhdistyi 3 100, joista 45 prosentissa uhri oli nainen (taulukko 6). Pelkkien syyttäjän teonkuvaustekstien perusteella, johdannossa kuvattu- jen hakusanojen avulla, löytyi noin 600 parisuhdeväkivaltatapausta ja 50 perheväkivaltatapausta. 35 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 Taulukko 6.  Aineiston muodostuminen rikos- ja pakkokeinotilaston ja teonkuvaustekstien perusteella Luokka Rikos- ja pakko­ keinotilaston perusteella yhdistetyt Teonkuvaus­ tekstistä päätellyt Yhteensä Parisuhdeväkivalta 4 454 607 5 064 Parisuhdeväkivalta, uhri nainen 3 631 468 4 099 Parisuhdeväkivalta, uhri mies 826 139 965 Perheväkivalta 3 128 51 3 179 Perheväkivalta, uhri nainen 1 413 28 1 441 Perheväkivalta, uhri mies 1 715 23 1 738 Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto ja syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilasto. 3.2 Rikosilmoitusten eteneminen tuomioistuimeen Naisten kokemasta parisuhdeväkivallasta noin 20 prosenttia käsitellään tuomio istuimessa rikosilmoituksen jättämistä seuraavana vuonna (taulukko 7). Osuus on ollut hieman laskusuunnassa viime vuosina. Siitä, mikä osuus kaikista parisuhde- väkivaltaa koskevista rikosilmoituksista päätyy tuomioistuinkäsittelyyn, on vaikea antaa tarkkaa lukua. Tähän vaikuttavat muun muassa se, kuinka kauan oikeuden rat- kaisua odotetaan sekä miten samaa tekijää koskevista yksittäisistä rikosilmoituksista tehdään isompia kokonaisuuksia. Taulukossa 7 on esitetty oikeuteen edenneiden naisuhrien rikosilmoitusten määriä sekä osuus, joka on edennyt oikeuteen rikoksen ilmoitusvuoden ja tuomioistuimen ratkaisuvuoden mukaan. Rikosten etenemiseen tuomioistuimeen vaikuttaa muun muassa poliisin selvittämien rikosten osuus. Poliisi ei kaikissa tapauksissa saa rikosta selvitettyä, etenkään jos tekijä ei ole rikosilmoitusta tehdessä tiedossa. Esimerkiksi lievien pahoinpitelyjen selvitysprosentti on viime vuosina ollut alle 60. Perusmuo- toisista pahoinpitelyistä on selvitetty alle 70 prosenttia ja törkeistä pahoinpitelyistä noin 80 prosenttia. Henkirikosten yritysten selvitysprosentti on ollut yli 80. Syyttäjä voi myös tehdä päätöksen syyttämättä jättämisestä tai esitutkinnan rajoittamisesta. 36 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 Vuonna 2019 poliisi kirjasi 4 000 rikosilmoitusta pahoinpitelystä tai henkirikoksen yrityksestä, jossa parisuhdeväkivallan uhri oli nainen. Näistä 9 prosenttia ratkaistiin oikeudessa heti vuonna 2019 ja 21 prosenttia vuonna 2020. Kaikkiaan vuonna 2019 tehdyistä ilmoituksista 51 prosenttia oli ratkaistu oikeudessa vuoden 2022 loppuun mennessä. Taulukon 7 perusteella voi olettaa, että viisi vuotta rikoksen ilmoittamisen jälkeen oikeudessa ratkaistaan enää noin prosentti ilmoitusvuoden rikoksista. Näin ollen voi olettaa, että vuoden 2019 luku ei juurikaan enää kasva ja vuoden 2020 luku kas- vaa korkeintaan muutamalla prosenttiyksiköllä. Tämän perusteella voisi arvioida, että noin 50 prosenttia naisten tekemistä parisuhdeväkivaltailmoituksista päätyy tuomioistuimeen asti. Kuten todettu, tähän vaikuttaa mm. se, tehdäänkö toistuvaa väkivaltaa kokeneen useista rikosilmoituksista yksi isompi syytekokonaisuus. Perheväkivallan osalta tuomioistuimeen päätyy hieman yli 40 prosenttia rikos ilmoituksista ja kaikista poliisille ilmoitetuista väkivaltarikoksista, joissa uhri oli nainen, tuomioistuimeen näyttää päätyvän noin 40 prosenttia rikosilmoituksista (taulukko 7). Miesuhreilla parisuhdeväkivallasta ja perheväkivallasta noin kolmannes näyttäisi päätyvän oikeuteen (liitetaulukko 4). Parisuhdeväkivallan osalta osuus on noin 15 prosenttiyksikköä alempi kuin naisilla ja perheväkivallan osalta suurin piirtein sama. Naisuhrien vuonna 2019 tekemistä rikosilmoituksista 35 prosenttia oli käsi- telty tuomioistuimissa vuoden 2022 loppuun mennessä. Miesuhreilla tämä osuus oli 32 prosenttia. 37 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 Taulukko 7.  Oikeuteen edenneiden rikosilmoitusten lukumäärä ja osuus rikosilmoituksista ilmoitusvuoden, tuomioistuimen ratkaisuvuoden ja uhrin ja syytetyn suhteen mukaan, kaikki syytteet, uhri nainen. Parisuhdeväkivalta Ilmoitus­ vuosi Ilmoitettujen rikosten määrä 2019 2020 2021 2022 2019–2022 yhteensä 2016 4 074 2 % 0 % 0 % 0 % 2 % 2017 3 810 11 % 2 % 1 % 0 % 15 % 2018 3 884 24 % 9 % 6 % 2 % 40 % 2019 4 021 9 % 21 % 17 % 5 % 51 % 2020 4 048 7 % 20 % 13 % 40 % 2021 3 934 6 % 15 % 22 % 2022 4 279 1 % 1 % Perheväkivalta Ilmoitus­ vuosi Ilmoitettujen rikosten määrä 2019 2020 2021 2022 2019–2022 yhteensä 2016 1 461 4 % 1 % 1 % 0 % 6 % 2017 1 377 15 % 5 % 1 % 1 % 21 % 2018 1 498 17 % 14 % 10 % 2 % 43 % 2019 1 593 4 % 10 % 14 % 7 % 35 % 2020 1 501 2 % 13 % 13 % 29 % 2021 1 591 3 % 6 % 10 % 2022 1 666 0 % 0 % 38 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 Poliisille ilmoitetut väkivaltarikokset Ilmoitus­ vuosi Ilmoitettujen rikosten määrä 2019 2020 2021 2022 2019–2022 yhteensä 2016 13 476 2 % 0 % 0 % 0 % 3 % 2017 13 598 9 % 2 % 1 % 0 % 12 % 2018 13 770 16 % 8 % 5 % 1 % 31 % 2019 13 990 5 % 14 % 12 % 5 % 35 % 2020 13 968 4 % 13 % 11 % 28 % 2021 14 614 4 % 13 % 17 % 2022 16 083 3 % 3 % Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto ja syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilasto 3.3 Uhrien sukupuolijakauma tuomioissa Tuomioistuimissa vuosina 2019–2022 käsitellyissä päärikossyytteissä parisuhde väkivallan osalta 81 prosenttia koski tapauksia, joissa uhri oli nainen ja syytetty mies. Rikos- ja pakkokeinotilaston rikosilmoitustiedoilla laskettuna osuus on lähes sama, vaihdellen hieman vuoden mukaan. Saman sukupuolen välisiä tekoja oli hyvin vähän: naisuhri-naissyytetty tapauksia oli alle prosentti ja miesuhri-mies- syytetty tapauksia hieman yli prosentti. Voidaankin todeta, että tuomioistuimessa käsitellyissä parisuhdeväkivaltatapauksissa uhri on lähes aina eri sukupuolta kuin syytetty ja runsaat 80 prosenttia uhreista on naisia (kuvio 14 ja liitetaulukko 5). Perheväkivallassa sekä syytettyjen että uhrien sukupuolijakauma oli erilainen kuin parisuhdeväkivallassa: 44 prosenttia uhreista ja 28 prosenttia syytetyistä oli naisia. Myös nämä osuudet ovat lähes samat kuin rikos- ja pakkokeinotilaston rikosilmoituksista lasketut. Päärikossyytteitä, joissa uhri oli nainen ja syytetty mies, oli 29 prosenttia ja päärikossyytteitä, joissa uhri ja syytetty olivat naisia, oli 15 prosenttia. Kaikkien väkivaltarikosten vuosien 2019–2022 päärikossyytteiden uhrien sukupuoli- jakauma poikkeaa merkittävästi parisuhdeväkivallan sukupuolijakaumasta, mutta ei huomattavan paljon perheväkivallan vastaavasta (kuvio 14). Kaikissa päärikossyyt- teissä uhreista 42 prosenttia oli naisia, kun parisuhdeväkivallassa 81 prosenttia ja perheväkivallassa 44 prosenttia oli naisia. 39 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 Kaikissa väkivaltatapauksissa syytetyistä 84 prosenttia oli miehiä. Parisuhdeväki vallassa puolestaan 82 ja perheväkivallassa 71 prosenttia syytetyistä oli miehiä. Kuvio 14.  Uhrin ja syytetyn sukupuolijakauma päärikossyytteissä, % Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto ja syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilasto 3.4 Aika tuomioon Rikoksen ilmoittamisesta oikeuden vuosina 2019–2022 antamaan päätökseen kului naisuhrien parisuhdeväkivaltatapauksissa mediaanina 403 päivää ja perheväki vallassa 608 päivää. Miesten kokemien parisuhdeväkivaltatapausten käsittely kesti 17 päivää ja perheväkivallan käsittely 6 päivää pidempään kuin naisilla. Miesuhreilla parisuhdeväkivaltatapausten oikeuden ratkaisuun kuluneiden päivien mediaani oli 195 päivää lyhyempi kuin perheväkivallassa. Naisuhreilla vastaava ero oli 205 päivää (kuvio 15.) Naisuhreilla rikosilmoituksesta oikeuden ratkaisuun kului parisuhdeväkivallassa 55 päivää vähemmän kuin kaikissa väkivaltatapauksissa. Asian käsittely poliisilla kesti vuonna 2022 puolestaan 66 päivää vähemmän parisuhdeväkivallassa kuin ylei- sesti väkivallassa. Voikin hyvin olettaa, että käräjäoikeuksissa havaittu käsittelyajan 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kaikki alioikeudessa käsitellyt Parisuhdeväkivalta Perheväkivalta Uhri mies, syytetty mies Uhri nainen, syytetty mies Uhri nainen, syytetty nainen Uhri mies, syytetty nainen 40 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 ero parisuhdeväkivallan ja yleisen väkivallan välillä johtuu osittain poliisin hieman nopeammasta käsittelyajasta, mutta myös käräjäoikeuksissa parisuhdeväkivaltata- paukset käsitellään hieman nopeammin kuin yleisesti väkivaltatapaukset. Poliisi käsittelee parisuhdeväkivaltatapaukset nopeammin kuin väkivaltatapaukset yleisesti (ks. kuvio 10 ja liitekuvio 8), mutta perheväkivaltatapausten käsittelyn kes- ton mediaani on huomattavasti parisuhdeväkivaltaa pidempi. Esimerkiksi lasten- suojelutoimet voivat pitkittää perheväkivaltatapausten käsittelyn kestoa. Kuvio 15.  Mediaaniaika rikoksen ilmoittamisesta tuomioon päärikoksissa uhrin sukupuolen mukaan, päivää Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto ja syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilasto Käräjäoikeuksissa, joissa käsiteltiin vuosina 2019–2022 vähintään 10 parisuhdevä- kivaltatapausta, pisin mediaanikäsittelyaika oli Ylivieska-Raahen käräjäoikeudessa, 757 päivää, kun yleinen mediaani oli 406 päivää. Toiseksi pisin käsittelyaika oli Hel- singin käräjäoikeudessa, 635 päivää (liitetaulukko 6.) Pirkanmaan käräjäoikeudessa käsiteltiin lähes yhtä paljon väkivalta-asioita kuin Hel- singin käräjäoikeudessa, mutta Pirkanmaalla käsittelyajat olivat lyhyemmät kuin Helsingin käräjäoikeudessa. Parisuhdeväkivallan käsittelyajat olivat Pirkanmaalla alle puolet Helsingin käräjäoikeuden ajoista. Tähän vaikuttaa myös asian käsitte- lyn kesto poliisilla. Käräjäoikeuksia vertaillessa on hyvä huomata, että osassa käräjä oikeuksia käsitellään todella vähän tietyn tyyppisiä rikoksia. 50 150 250 350 450 550 650 Kaikki alioikeudessa käsitellyt Parisuhdeväkivalta Perheväkivalta Yhteensä Nainen Mies 41 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 3.5 Rikosnimikkeiden osuudet Alioikeudessa vuosina 2019–2022 annetuissa väkivaltarikostuomioissa sekä nais- uhrien että miesuhrien tapauksissa suurin osa tuomion päärikoksista oli perus muotoisia pahoinpitelyjä. Naisuhrien tapauksissa niiden osuus oli 87 prosenttia kaikissa asioissa, parisuhdeväkivallassa 88 prosenttia ja perheväkivallan osalta 87 prosenttia (kuvio 16.) Miesten kohdalla kaikissa väkivaltatapauksissa osuus oli hieman pienempi, 81 prosenttia. Perheväkivallassa osuus oli 87 ja parisuhdeväkivallassa 71 prosenttia (liitekuvio 10). Lievien pahoinpitelyjen osuus oli sen sijaan 17 prosenttia miesten kohtaamassa parisuhdeväkivallassa, kun se perheväkivallassa oli 8 prosenttia ja ylei- sesti 4 prosenttia. Naisuhreilla lievien pahoinpitelyjen osuus oli parisuhdeväkivallassa 8 prosenttia, perheväkivallassa 9 prosenttia ja yleisesti 7 prosenttia. Lievien pahoinpitelyjen osuus oli naisuhrien tapauksissa pienempi kuin miesuhrien tapauksissa vain parisuhdeväkivallassa. Miesuhreilla törkeiden pahoinpitelyjen osuus oli yleisesti 10 ja parisuhdeväki vallassa noin 9 prosenttia, mikä on selkeästi enemmän kuin naisuhreilla vastaavissa ryhmissä. 42 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 Kuvio 16.  Päärikosten rikosnimikkeet, naisuhrit, % Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto ja syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilasto 3.6 Oikeuden ratkaisut Kaikista tuomioistuimen ratkaisun vuosina 2019–2022 saaneista päärikoksista nais- uhreilla 89 prosenttia ja miesuhreilla 86 prosenttia johti tuomioon. Tuomioon joh- taneiden päärikossyytteiden osuudessa selkein ero on parisuhdeväkivallassa, jossa naisuhrien tapausten syytteistä 91 prosenttia ja miesuhrien tapausten syytteistä 77 prosenttia johti tuomioon (kuvio 17.) Vastaavasti miesuhrien parisuhdeväkivaltatapauksissa hylättyjen tai rauenneiden syytteiden osuus oli naisuhrien tapauksia korkeampi. Syyttäjän teonkuvaukset anta- vat viitteitä siitä, että osa naissyytettyjen ja miesuhrien tapauksista on sellaisia, jossa miessyytetty on ensin pahoinpidellyt puolisoaan, jolloin puoliso on puolustautunut. Osassa näistä tapauksista syyte on hylätty tai rauennut. Asian laajempi tutkiminen jää mahdollisten lisäselvitysten varaan. Yksi tällainen tilanne on kuvattu liitteenä olevassa esimerkissä 1 (sivu 71). 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % Lievä pahoinpitely 21:7§ Pahoinpitelyn yritys 21:5§2 Pahoinpitely 21:5§1 Törkeän pahoinpitelyn yritys 21:6§2 Törkeä pahoinpitely 21:6§1/1-3 Tapon yritys 21:1§2 Murhan yritys 21:2§2 Kaikki alioikeudessa käsitellyt Parisuhdeväkivalta Perheväkivalta 43 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 Perheväkivaltajutuissa ei ollut yhtä selkeää eroa tuomioasteessa nais- ja miesuhrien mukaan. Perheväkivallassa 85 prosenttia naisuhrien ja 82 prosenttia miesuhrien oikeuskäsittelyyn menneistä tapauksista johti tuomioon. Myös hylättyjen syytteiden osuudet olivat uhrin sukupuolen mukaan melko samanlaiset, naisuhreilla 14 pro- senttia ja miesuhreilla 17 prosenttia (kuvio 17.) Kuvio 17.  Päärikossyytteen ratkaisujen osuus uhrin sukupuolen mukaan, % Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto ja syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilasto Perheväkivaltaa koskevissa asioissa tuomioistuin päätyi usein sakkotuomioon: 71 prosentissa naisuhrien ja 72 prosentissa miesuhrien asioista annettiin seuraamukseksi sakko (kuvio 18 ja liitekuvio 11). Parisuhdeväkivallassa naisuhrien tapauksista 57 prosenttia ja miesuhrien tapauksista 63 prosenttia johti sakko- tuomioon. Etenkin miesuhreilla sakkotuomioiden osuus poikkeaa kaikesta väkival- lasta annettujen sakkotuomioiden osuudesta. Kaikista miesuhrien väkivaltajutuista 52 prosentissa ja naisuhrien jutuista 59 prosentissa annettiin sakkotuomio. Miesten kokemassa parisuhdeväkivallassa lievien pahoinpitelyjen osuus oli hieman suurempi kuin naisilla, mikä selittää osaltaan sakkotuomioiden suurempaa osuutta. Määräaikaisen vankeuden osuus seuraamuksena oli selkeästi pienin perheväki- vallassa, eikä tässä ollut eroa nais- ja miesuhrien välillä. Perheväkivallassa sakko- tuomioiden osuus oli vastaavasti suurin.Tuomitsematta jättöjä oli miesuhreilla 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Perheväkivalta, miesuhri Perheväkivalta, naisuhri Parisuhdeväkivalta, miesuhri Parisuhdeväkivalta, naisuhri Kaikki alioikeudessa käsitellyt, miesuhri Kaikki alioikeudessa käsitellyt, naisuhri Oikeudessa tuomitut Syyte hylätty Asia rauennut 44 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 eniten parisuhdeväkivallassa ja naisilla perheväkivallassa, mutta erot väkivallan tyy- pin mukaan tarkasteltuna olivat pieniä. Määräaikainen vankeus voi olla joko ehdo- tonta tai ehdollista vankeutta. Kuvio 18.  Alemman oikeusasteen tuomioita päärikoksen mukaan, naisuhrit, % Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto ja syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilasto 3.7 Päärikoksen tapahtumapaikka Vuosien 2019–2022 tuomiotietojen perusteella (kuvio 19) yksityisasunnoissa tapahtuneiden rikosten osuus on hyvin samanlainen kuin rikosilmoitusaineistossa (kuvio 11). Parisuhdeväkivallasta naisuhreilla 92 ja miesuhreilla 94 prosenttia tapah- tuu yksityisissä tiloissa. Rikosilmoitusten perusteella 92 prosentissa tapauksista tapahtumapaikka oli koti tai yksityinen asunto eikä tässä ollut eroa sukupuolten välillä. Myös perheväkivallan tapahtumapaikka oli naisilla ja miehillä lähes yhtä usein koti: naisilla 94 ja miehillä 91 prosenttia. Rikosilmoitusten perusteella naisuhrien koh- dalla tapahtumapaikka oli koti 94 ja miehillä 89 prosentilla. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % Tuomitsematta jättö Sakko oikeudessa Yhdyskuntapalvelu Määräaikainen vankeus Ehdollinen vankeus Pelkkä ehdoton vankeus Määraikainen ehdoton vankeus tai valvontarangaistus Kaikki alioikeudessa käsitellyt Parisuhdeväkivalta Perheväkivalta 45 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 Jos sen sijaan katsotaan pahoinpitelyrikoksia ja henkirikosten yrityksiä yleisesti, tapahtuu 76 prosenttia naisiin kohdistuneista ja 45 prosenttia miehiin kohdistu- neista väkivaltarikoksista yksityisissä tiloissa. Rikosilmoitusten perusteella osuus oli naisilla 69 ja miehillä 43 prosenttia (kuviot 11 ja 19). Kuvio 19.  Yksityisessä asunnossa tai paikassa tapahtuneiden rikosten osuus uhrin sukupuolen mukaan (päärikossyytteet), % Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto, syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilasto 3.8 Uhrin ikä käräjäoikeuksien ratkaisuissa Tuomioistuimissa vuosina 2019–2022 käsitellyissä perheväkivaltaa koskevissa päärikossyytteissä 72 prosenttia uhreista oli alaikäisiä rikoksen tapahtumahetkellä (kuvio 20). Parisuhdeväkivallan uhreista puolet oli 30–49-vuotiaita ja toiseksi suurin ryhmä oli 18–29-vuotiaat. Kaikkiaan rikosten uhrien ikäjakauma on huomattavasti tasaisempi kuin parisuhde- tai perheväkivallan uhrien ikäjakauma. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kaikki alioikeudessa käsitellyt Parisuhdeväkivalta Perheväkivalta Naiset Miehet 46 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 Kuvio 20.  Uhrien ikäjakauma päärikossyytteissä, % Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto ja syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilasto Tuomioistuimissa käsitellyissä parisuhdeväkivaltatapauksissa naisuhrien osuus oli ikäluokittain tarkasteltuna pienin alle 18-vuotiaissa, 72 prosenttia (kuvio 21). Kaik- kiaan alle 18-vuotiaita parisuhdeväkivallan naisuhreja koskevia tapauksia käsiteltiin tuomioistuimissa yhteensä 81. Alaikäisiä miesuhreja koskevia parisuhdeväkivalta tapauksia käsiteltiin 31. Korkeimmillaan naisuhrien osuus oli 18–29-vuotiaiden ikä- luokassa, jossa osuus oli 84 prosenttia. Perheväkivallassa naisuhrien osuus oli korkein (55 prosenttia) yli 50-vuotiailla uhreilla. Mitä nuorempi perheväkivallan uhri on, sitä useammin tekijä on ollut uhrin vanhempi. Perheväkivallan uhreissa naiset ovat enemmistönä vain yli 50-vuotiaiden ikäryhmissä. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 0–17 18–29 30–49 50– Kaikki alioikeudessa käsitellyt Parisuhdeväkivalta Perheväkivalta 47 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 Kuvio 21.  Naisuhrien osuus iän mukaan päärikossyytteissä, % Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto ja syytetyt, tuomitut ja rangaistukset-tilasto Tuomioistuimissa käsitellyissä asioissa parisuhdeväkivallan osuus on naisuhreilla kaikissa ikäluokissa korkeampi kuin miesuhreilla. Korkeimmillaan osuus on 30–49-vuotiailla naisilla (kuvio 22). Tässä ikäluokassa 48 prosenttia kaikista nais uhreja koskevista tuomioistuimissa käsitellyistä pahoinpitelyä tai henkirikoksen yri- tystä koskeneista päärikossyytteistä oli parisuhdeväkivaltaa. Rikos- ja pakkokeinotilaston rikosilmoitusten perusteella 30–49-vuotiailla pahoin- pitelyn tai henkirikoksen yrityksen uhriksi joutuneilla naisilla parisuhdeväki vallan osuus oli 39 prosenttia. Miehillä parisuhdeväkivallan osuus oli 9 prosenttia 30–49-vuotiailla ja 8 prosenttia yli 50-vuotiailla. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % Yhteensä 0–17 18–29 30–49 50– Kaikki alioikeudessa käsitellyt Parisuhdeväkivalta Perheväkivalta 48 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 Kuvio 22.  Parisuhdeväkivallan osuus alemman oikeusasteen päärikossyytteissä asianomistajan iän ja uhrin sukupuolen mukaan, % Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto ja syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilasto 3.9 Aseen käyttö Pahoinpitelyrikos voidaan tuomita törkeänä pahoinpitelynä, jos teossa käytetään asetta. Tilastokeskuksen aineistoissa ei ole tietoa rikoksen tekovälineistä helposti hyödynnettävässä rakenteisessa muodossa. Teonkuvausteksteissä tekovälineitä on kuvattu jossain määrin, kuten Tilastokeskuksessa tehdystä selvityksestä käy ilmi (Leppäniemi 2020). Analyysityötä jatkettiin myös vuonna 2021. Selvitystyössä löydettyjen tekovälineiden lista on erittäin laaja. Teonkuvauksissa oli lueteltu muun muassa seuraavia tekovälineitä: teräaseet, vasara, ampuma-aseet, mailat, metalli astalot, ilma-aseet, kaasusumutin, teleskooppipatukka ja nyrkkirauta. Vuoden 2020 selvityksessä oli huomioitu vain törkeät pahoinpitelyt tekojen yritysten jäädessä ulkopuolelle. Tätä raporttia varten näitä aiempien selvitysten luokitteluja laajennettiin koske- maan kaikkia pahoinpitelyjä ja henkirikosten yrityksiä. Aiemmissa selvityksissä teh- tyjä luokitteluja hyödynnettiin koneoppimismallin kouluttamisessa. Luokittelut kattavat vain törkeät pahoinpitelyt, mutta voidaan melko luotettavasti olettaa, että törkeiden pahoinpitelyjen kuvauksissa on lueteltu eri tekotapoja melko kattavasti. 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % 50 % Yhteensä 0–17 18–29 30–49 50– Yhteensä Naiset Miehet 49 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 Tekovälineiden luettelo on laaja ja yhdessä teossa on voitu käyttää useampaa väli- nettä sekä lisäksi nyrkkejä tai potkuja, joten koneoppimismalli koulutettiin tunnista- maan vain, onko teossa käytetty asetta vai ei. Aiemman selvityksen (Leppäniemi 2020) perusteella vuonna 2019 käräjäoikeudessa käsitellyistä törkeän pahoinpitelyn päärikossyytteistä 63,5 prosentissa oli käytetty teräasetta. Raportissa ei ole laskettu, kuinka suuri osuus oli tehty asetta käyt- täen ja kuinka suuressa osuudessa oli käytetty pelkästään lyöntiä tai potkua tai kuristamista. Pahoinpitely tai henkirikoksen yritys on voitu tehdä myös autolla yliajamalla tai ohjaamalla auto ulos tieltä tai toista autoa päin. Myös erilaiset tuhopoltot voivat olla väkivallan tekotapoja, mutta näitä ei ollut aiemmissa selvityksissä luokiteltu teko- välineiksi. Myöskään koneoppimismallissa näitä ei huomioitu. Koneoppimismalli toteutettiin vain suomenkielisille teonkuvausteksteille. R-ohjelmistolla toteutetussa koneoppimismallissa hyödynnettiin satunnaismetsä (random forest) -algoritmia. Mallilla päästiin 84,3 prosentin tarkkuuteen siinä, onko teossa käytetty asetta vai ei. Mallin luottamusvälin alaraja oli 79,8 prosenttia ja ylä- raja 88,2 prosenttia. Mallin mukaan 71 prosentissa henkirikoksen yrityksistä ja törkeistä pahoinpite- lyistä käytettiin jotain asetta. Parisuhdeväkivallan kohdalla osuus oli 75 prosenttia ja perheväkivallan kohdalla 65 prosenttia (kuvio 23). Parvekkeelta alas työntämistä, asunnon sytyttämistä tuleen tai autolla yliajoa ei ole tässä tulkittu aseeksi. Nyt toteutetun koneoppimismallin mukaan 66 prosentissa törkeistä pahoinpite- lyistä käytettiin jotain asetta, kun vuoden 2020 selvityksen perusteella 63,5 pro- sentissa oli käytetty teräasetta. Nyt toteutetun koneoppimismallin tulosta voidaan pitää melko luotettavana, joskin hieman matalana tuloksena. 50 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 Kuvio 23.  Aseen käyttö väkivallan yhteydessä, prosenttia päärikossyytteistä, % Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto ja syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilasto Tämän selvityksen koneoppimismallin mukaan parisuhdeväkivallassa naisuhreja vastaan oli käytetty asetta 89 tapauksessa ja näissä kaikissa tekijä oli mies (kuvio 24). Suhteellisesti tarkasteltuna 67 prosentissa naisiin kohdistuneista henkirikoksen yri- tyksistä tai törkeistä pahoinpitelyistä käytettiin jotain asetta (kuvio 25). Miesuhreja kohtaan asetta oli käytetty parisuhdeväkivallassa 86 tapauksessa. Näistä 86 miehiin kohdistuneista teoista 83:ssa tekijä oli nainen (kuvio 24). Naisten teke- mistä teoista ainakin 17 oli teonkuvaustekstien perusteella sellaisia, että väki- valta oli molemminpuolista. Teksteistä ei valitettavasti pysty päättelemään, kumpi väkivallan oli aloittanut. Liitteenä oleva esimerkkiteksti 2 (sivu 71) kuvaa tällaista tapausta. Miehiin kohdistuneista parisuhteessa tapahtuneista henkirikoksen yrityk- sistä ja törkeistä pahoinpitelyistä 85 prosentissa käytettiin asetta (kuvio 25). 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Murhan yritys 21:2§2 Tapon yritys 21:1§2 Törkeä pahoinpitely 21:6§1/1-3 Yhteensä Parisuhdeväkivalta Perheväkivalta Kaikki tuomioistuimissa käsitellyt 51 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 Kuvio 24.  Parisuhdeväkivalta, jossa käytetty asetta uhrin ja syytetyn sukupuolen mukaan, törkeä pahoinpitely ja henkirikoksen yritys, lukumäärä Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto ja syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilasto Kuvio 25.  Osuus parisuhdeväkivallasta, jossa käytetty asetta uhrin ja syytetyn sukupuolen mukaan, törkeä pahoinpitely ja henkirikoksen yritys, % Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto ja syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilasto 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 Syytetty mies Syytetty nainen Syytetyt yhteensä Uhri nainen Uhri mies 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Uhri nainen Uhri mies Uhrit yhteensä Syytetty mies Syytetty nainen Syytetyt yhteensä 52 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 4 Yhteenveto Naisiin kohdistuvan väkivallan etenemisessä poliisilta syyttäjälle on tapahtunut muutoksia vuosien 2009 ja 2022 välillä. Ainakin osa muutoksista juontuu muutok- sista lainsäädännössä, etenkin vuoden 2011 rikoslain uudistuksesta, jonka myötä lähisuhteessa tapahtuneet lievätkin pahoinpitelyt tulivat virallisen syytteen alaisiksi. Muun muassa poliisin tapauspäätösten perusteiden kirjaukset muuttuivat. Laki- muutoksen jälkeen ”Asianomistaja ei vaadi rangaistusta” ja ”Asianomistaja peruut- tanut vaatimuksen” -kirjausten määrä väheni etenkin parisuhdeväkivallaksi tai perheväkivallaksi määritellyissä tapauksissa. Toisaalta samaan aikaan kasvoi myös ”Rikos vähäinen” -henkilöpäätösperusteen käyttö. Tämän perusteen osuus kaikista päätöksistä on jatkanut kasvuaan myös myöhempinä vuosina. Myös ”Rikos vanhentunut” -tapauspäätöksen osuus on kas- vanut viime vuosina etenkin perheväkivaltatapauksissa. Syyttäjälle ilmoitettujen tapausten osuus on kuitenkin pysynyt suhteellisen vakaana etenkin parisuhde väkivallassa, jossa vähintään 80 prosenttia jutuista ilmoitettiin syyttäjälle. Ennen lainmuutosta osuus oli 70 prosenttia. Asian käsittelyn kesto poliisilla, eli aika rikosilmoituksen jättämisestä tutkinnan päättämiseen, on pidentynyt pahoinpitelyissä ja henkirikosten yrityksissä. Kasvu on ollut parisuhdeväkivallassa samanlaista kuin yleisesti väkivallassa, vaikka parisuhde- väkivaltatapaukset käsitelläänkin hieman nopeammin. Naisten kokemasta poliisille raportoidusta väkivallasta lähes 70 prosenttia tapah- tui yksityisessä asunnossa tai muussa yksityisessä paikassa. Miesten kokemasta väki- vallasta sen sijaan 43 prosenttia tapahtui yksityisasunnossa. Parisuhdeväkivallassa ja perheväkivallassa sukupuolten välillä ei ollut juurikaan eroa: noin 90 prosenttia naisten ja miesten kokemasta parisuhde- ja perheväkivallasta tapahtui yksityisissä tiloissa. Osuudet pysyivät lähes samoina myös tuomioistuimiin edenneissä asioissa. Nyt tehdyn selvityksen mukaan noin 50 prosenttia naisuhrien vuonna 2019 poliisille ilmoittamasta parisuhdeväkivallasta oli ratkaistu tuomioistuimessa vuoden 2022 loppuun mennessä. Naisuhrien vuonna 2019 ilmoittamasta perheväkivallasta noin 40 prosenttia ja kaikesta naisuhrien ilmoittamasta väkivallasta vajaa 40 prosenttia oli ratkaistu tuomioistuimessa vuoden 2022 loppuun mennessä. Perheväkivallan 53 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 ja kaiken ilmoitetun väkivallan osalta miesuhreilla tuomioistuimissa käsiteltyjen tapausten osuus oli suurin piirtein sama kuin naisuhreilla, mutta parisuhdeväkival- lassa osuus oli noin 15 prosenttiyksikköä matalampi kuin naisilla. Oikeuden päätökseen saakka vuonna 2019–2022 edenneistä parisuhdeväkivaltaa koskevista päärikossyytteistä, joissa uhri oli nainen, hylättiin 7 prosenttia. Mies uhrien osalta syytteistä hylättiin 18 prosenttia. Parisuhdeväkivaltatilanteissa lähes aina kun uhri oli nainen, syytetty oli mies. Vastaavasti kun uhri oli mies, oli syytetty nainen. Päärikossyytteistä vajaat 90 prosenttia koski perusmuotoista pahoinpitelyä. Naisilla lievien pahoinpitelyjen ja törkeiden pahoinpitelyjen osuus oli pienempi kuin miehillä. Parisuhdeväkivaltatapauksissa rikosilmoituksen jättämisestä käräjäoikeuden rat- kaisuun kuluu noin 13 kuukautta. Mediaaniaika naisuhreilla oli 403 päivää ja mie- hillä 17 päivää pidempi eli 420 päivää. Kaikissa väkivaltajutuissa naisten ja miesten ero säilyy noin 20 päivässä, mutta käsittelyn kesto pitenee naisilla 458 ja miehillä 481 päivään. Perheväkivallan käsittelyn kestossa ei ole juurikaan eroa nais- ja mies- uhrien välillä. Näiden tapauksien käsittely kestää kuitenkin huomattavasti muita tapauksia pidempään. Poliisilla aika asian ilmoittamisesta tutkinnan päättämiseen kestää parisuhdeväkivallassa noin kolme viikkoa vähemmän kuin väkivaltatapauk- sissa ylipäätään, joten tuomioistuimissa havaittu ero saattaa osittain selittyä polii- sin nopeammalla käsittelyllä, mutta myös käräjäoikeudet näyttävät käsittelevän parisuhdeväkivaltatapaukset nopeammin kuin yleisesti väkivaltatapaukset. Hieman yli 70 prosentissa perheväkivaltatapauksista oikeuskäsittelyssä tuomittiin sakkoa uhrin sukupuolesta riippumatta. Parisuhdeväkivallassa sakkotuomioiden osuus oli pienempi: naisuhreilla noin 57 ja miesuhreilla noin 63 prosenttia. Koko- naisuudessaan naisuhrien tapauksissa sakkotuomioiden osuus oli suurempi kuin miesuhreilla. Vastaavasti määräaikaisten vankeusrangaistusten osuus oli pienempi tapauksissa, joissa uhri oli nainen kuin tapauksissa, joissa uhri oli mies. Naiset kohtaavat väkivaltaa ylipäätään enemmän miesten kuin naisten taholta, kun taas miehillä myös tekijä on useimmiten mies. Kaikessa naisiin kohdistuneessa väki- vallassa joka viidennessä tapauksessa tekijä oli nainen, kun miesuhreilla 85 prosen- tissa tapauksista tekijä oli mies. Perheväkivallan uhreista 72 prosenttia oli alaikäisiä ja näistä 43 prosenttia tyttöjä. Alemmasta oikeusasteesta vuosina 2019–2022 ratkaisun saaneissa väkivalta tapauksissa uhri oli nainen 38 prosentissa, kun taas parisuhdeväkivallassa nais uhrien osuus oli 81 prosenttia. Perheväkivallassa naisuhrien osuus oli 45 prosenttia. 54 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 Etenkin perheväkivallassa uhrien sukupuolijakauma muuttuu iän myötä. Yli 30-vuotiaista perheväkivallan uhreista yli puolet oli naisia, kun alle 30-vuotiasta alle puolet oli naisia. Tässä selvityksessä nousi esiin paljon tärkeää ja osin yllättävääkin tietoa naisiin koh- distuvasta väkivallasta. Kaikkien seikkojen syvällisempi tarkastelu ja syiden selvittä- minen vaatinee vielä lisäselvityksiä. 55 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 Liite Liitekuviot Liitekuvio 1.  Tapauspäätökset, joissa asianomistaja ei vaadi rangaistusta, miesuhrit, % Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 14 % 16 % 18 % 20 % 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Poliisille ilmoitetut väkivaltarikokset Parisuhdeväkivalta Perheväkivalta 56 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 Liitekuvio 2.  Tapauspäätökset, joissa asianomistaja peruuttanut vaatimukset, miesuhrit, % Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto Liitekuvio 3.  Tapauspäätökset, joissa rikos vanhentunut, miesuhrit, % Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 14 % 16 % 18 % 20 % 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Poliisille ilmoitetut väkivaltarikokset Parisuhdeväkivalta Perheväkivalta 0,0 % 0,5 % 1,0 % 1,5 % 2,0 % 2,5 % 3,0 % 3,5 % 4,0 % 4,5 % 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Poliisille ilmoitetut väkivaltarikokset Parisuhdeväkivalta Perheväkivalta 57 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 Liitekuvio 4.  Henkilöpäätökset, joissa rikos vähäinen, miesuhrit, % Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto Liitekuvio 5.  Henkilöpäätökset, joissa annettu sakko tai rangaistusvaatimus, miesuhrit, % Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Poliisille ilmoitetut väkivaltarikokset Parisuhdeväkivalta Perheväkivalta 0 % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Poliisille ilmoitetut väkivaltarikokset Parisuhdeväkivalta Perheväkivalta 58 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 Liitekuvio 6.  Henkilöpäätökset, jotka lähetetty syyttäjälle, miesuhrit, % Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto Liitekuvio 7.  Päiväkeskiarvo rikoksesta sen ilmoittamiseen, miesuhrit Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Poliisille ilmoitetut väkivaltarikokset Parisuhdeväkivalta Perheväkivalta 0 50 100 150 200 250 300 350 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Poliisille ilmoitetut väkivaltarikokset Parisuhdeväkivalta Perheväkivalta 59 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 Liitekuvio 8.  Asian käsittelyn keston mediaani, miesuhrit, päivää Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto Liitekuvio 9.  Asian käsittelyn keston mediaani vuonna 2022 selvitetyissä naisiin kohdistuneissa rikoksissa, päivää Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Poliisille ilmoitetut väkivaltarikokset Parisuhdeväkivalta Perheväkivalta 0 50 100 150 200 250 Henkirikos yritys Lievä pahoinpitely Pahoinpitely Törkeä pahoinpitely Yhteensä Poliisille ilmoitetut väkivaltarikokset Parisuhdeväkivalta Perheväkivalta 60 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 Liitekuvio 10.  Päärikosten rikosnimikkeet, miesuhrit, % Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto ja syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilasto Liitekuvio 11.  Alemman oikeusasteen tuomiot päärikoksen mukaan, miesuhrit, % Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto ja syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilasto 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % Lievä pahoinpitely 21:7§ Pahoinpitelyn yritys 21:5§2 Pahoinpitely 21:5§1 Törkeän pahoinpitelyn yritys 21:6§2 Törkeä pahoinpitely 21:6§1/1-3 Tapon yritys 21:1§2 Murhan yritys 21:2§2 Kaikki alioikeudessa käsitellyt Parisuhdeväkivalta Perheväkivalta 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % Tuomitsematta jättö Sakko oikeudessa Yhdyskuntapalvelu Määräaikainen vankeus Ehdollinen vankeus Pelkkä ehdoton vankeus Määraikainen ehdoton vankeus tai valvontarangaistus Kaikki alioikeudessa käsitellyt Parisuhdeväkivalta Perheväkivalta 61 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 Liitetaulukot Liitetaulukko 1.  Pahoinpitelyjen ja henkirikosten yritysten miesuhrit ikäryhmän mukaan kaikessa väkivallassa, perheväkivallassa ja parisuhdeväkivallassa vuosina 2009– 2022, lukumäärä ja % Ikäluokka Parisuhde Perheväkivalta Poliisille ilmoitetut väkivaltarikokset Parisuhde Perheväkivalta Poliisille ilmoitetut väkivaltarikokset Yhteensä 14 318 22 102 283 172 100% 100% 100% 0–13 0 12 151 32 540 0% 55% 11% 14–17 10 2 086 24 706 0% 9% 9% 18–29 3 217 3 032 100 728 22% 14% 36% 30–39 4 332 1 271 51 375 30% 6% 18% 40–49 3 716 1 241 37 594 26% 6% 13% 50–59 2 173 1 213 23 678 15% 5% 8% 60– 870 1 108 12 551 6% 5% 4% Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto 62 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 Liitetaulukko 2.  Oikeudessa käsitellyt rikokset vuosina 2019–2022, vuosikeskiarvo Ratkaisu Tapon yritys Murhan yritys Pahoin­ pitely Pahoinpitelyn yritys Törkeä pahoinpitely Törkeän pahoinpitelyn yritys Lievä pahoinpitely Yhteensä Oikeudessa tuomitut 109 10 4 987 38 404 46 293 5 886 Tuomitsematta jättäminen 9 3 59 1 9 1 14 96 Syyte hylätty 8 3 596 8 42 8 44 709 Asia rauennut 1 0 180 2 6 1 13 201 Oikeudessa käsitellyt 117 13 5 763 48 451 55 349 6 796 Syyksi luettuja rikoksia oikeudessa 133 19 6 915 116 445 57 586 8 271 Hylättyjä syytteitä yhteensä 29 19 1 146 38 80 25 111 1 441 Rauenneita syytteitä yhteensä 1 12 301 5 10 4 28 348 Kaikkien syytteiden määrä 163 49 8 362 159 535 85 725 10 059 Lähde: Tilastokeskus, syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilasto 63 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 Liitetaulukko 3.  Oikeudessa käsitellyt rikokset vuosina 2019–2022 Ratkaisu Tapon yritys Murhan yritys Pahoin­ pitely Pahoinpitelyn yritys Törkeä pahoinpitely Törkeän pahoinpitelyn yritys Lievä pahoinpitely Yhteensä Oikeudessa tuomitut 435 41 19 947 153 1 616 182 1 171 23 545 Tuomitsematta jättäminen 37 10 235 5 35 5 56 383 Syyte hylätty 32 12 2 384 32 167 33 175 2 835 Asia rauennut 2 0 719 8 22 3 50 804 Oikeudessa käsitellyt 469 53 23 050 193 1 805 218 1 396 27 184 Syyksi luettuja rikoksia oikeudessa 532 75 27 660 465 1 779 227 2 344 33 082 Hylättyjä syytteitä yhteensä 117 75 4 585 152 318 100 444 5 763 Rauenneita syytteitä yhteensä 2 47 1 203 18 41 14 113 1 391 Kaikkien syytteiden määrä 651 197 33 448 635 2 138 341 2 901 40 236 Lähde: Tilastokeskus, syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilasto 64 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 Liitetaulukko 4.  Oikeuteen edenneiden rikosilmoitusten lukumäärä ja osuus rikosilmoituksista ilmoitusvuoden, tuomioistuimen ratkaisuvuoden ja uhrin ja syytetyn suhteen mukaan, kaikki syytteet, uhri mies Parisuhdeväkivalta Ilmoitus­ vuosi Poliisille ilmoitetut väki­ valtarikokset 2019 2020 2021 2022 2019–2022 yhteensä 2016 1 049 1 % 1 % 0 % 0 % 2 % 2017 924 9 % 2 % 0 % 0 % 12 % 2018 1 015 17 % 7 % 4 % 1 % 29 % 2019 1 064 6 % 14 % 10 % 4 % 34 % 2020 1 175 4 % 12 % 9 % 24 % 2021 1 185 5 % 10 % 14 % 2022 1 328 1 % 1 % Perheväkivalta Ilmoitus­ vuosi Poliisille ilmoitetut väki­ valtarikokset 2019 2020 2021 2022 2019–2022 yhteensä 2016 1 701 3 % 2 % 0 % 0 % 5 % 2017 1 744 15 % 4 % 3 % 0 % 21 % 2018 1 815 17 % 12 % 9 % 2 % 39 % 2019 1 915 4 % 13 % 14 % 8 % 38 % 2020 1 770 2 % 13 % 12 % 27 % 2021 1 698 2 % 7 % 9 % 2022 1 836 0 % 0 % 65 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 Poliisille ilmoitetut väkivaltarikokset Ilmoitus­ vuosi Poliisille ilmoitetut väki­ valtarikokset 2019 2020 2021 2022 2019–2022 yhteensä 2016 19 510 2 % 1 % 0 % 0 % 3 % 2017 19 789 9 % 2 % 1 % 0 % 13 % 2018 19 515 16 % 8 % 4 % 1 % 30 % 2019 19 692 5 % 12 % 10 % 5 % 32 % 2020 18 817 4 % 13 % 10 % 28 % 2021 19 046 4 % 12 % 17 % 2022 21 710 4 % 4 % Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto ja syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilasto Liitetaulukko 5.  Alioikeudessa käsitellyt henkirikoksen yrityksen ja pahoinpitelyn pääri- kossyytteet uhrin ja syytetyt sukupuolen mukaan Uhrin ja syytetyn sukupuoli Parisuhde­ väkivalta Perhe­ väkivalta Kaikki alioikeudessa käsitellyt Uhri nainen, syytetty mies 4 078 933 15 101 Uhri nainen, syytetty nainen 22 492 2 997 Uhri mies, syytetty mies 49 1 349 21 067 Uhri mies, syytetty nainen 915 405 3 702 Yhteensä 5 064 3 179 42 867 Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto ja syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilasto 66 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 Liitetaulukko 6.  Aika rikosilmoituksesta oikeuden ratkaisuun käräjäoikeuksittain Lukumäärä Käräjäoikeus Parisuhde­ väkivalta Perhe­ väkivalta Kaikki alioikeudessa käsitellyt Espoon käräjäoikeus 57 36 284 Helsingin käräjäoikeus 600 272 4 012 Hyvinkään käräjäoikeus 4 4 38 Kanta-Hämeen 108 62 747 Pohjois-Karjalan käräjäoikeus 109 57 729 Keski-Suomen käräjäoikeus 323 293 2 014 Kainuun käräjäoikeus 73 38 459 Keski-Pohjanmaan käräjäoikeus 5 7 22 Kymenlaakson käräjäoikeus 64 85 719 Pohjois-Savon käräjäoikeus 242 133 1 406 Päijät-Hämeen käräjäoikeus 166 75 924 Lapin käräjäoikeus 199 109 1 054 Etelä-Karjalan käräjäoikeus 71 53 448 Etelä-Savon käräjäoikeus 142 86 816 Oulun käräjäoikeus 328 324 2 073 Satakunnan käräjäoikeus 244 101 1 257 Itä-Uusimaan käräjäoikeus 353 156 1 898 Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus 398 341 2 008 Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus 174 94 1 313 Pirkanmaan käräjäoikeus 710 465 3 761 Varsinais-Suomen käräjäoikeus 464 173 2 256 Tuusulan käräjäoikeus 4 8 68 Pohjanmaan käräjäoikeus 161 129 1 167 Vantaan käräjäoikeus 17 17 139 Ylivieska-Raahen käräjäoikeus 9 7 75 Ahvenanmaan käräjäoikeus 31 16 210 Kemi-Tornion käräjäoikeus 5 1 36 Yhteensä 5 061 3 142 29 933 67 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 Mediaani Käräjäoikeus Parisuhde­ väkivalta Perhe­ väkivalta Kaikki alioikeudessa käsitellyt Espoon käräjäoikeus 565 561 631 Helsingin käräjäoikeus 635 735 609 Hyvinkään käräjäoikeus 416 715 512 Kanta-Hämeen 400 713 414 Pohjois-Karjalan käräjäoikeus 300 551 361 Keski-Suomen käräjäoikeus 341 541 443 Kainuun käräjäoikeus 377 532 477 Keski-Pohjanmaan käräjäoikeus 424 734 506 Kymenlaakson käräjäoikeus 339 601 412 Pohjois-Savon käräjäoikeus 359 615 435 Päijät-Hämeen käräjäoikeus 343 467 349 Lapin käräjäoikeus 529 687 584 Etelä-Karjalan käräjäoikeus 374 549 474 Etelä-Savon käräjäoikeus 346 538 438 Oulun käräjäoikeus 560 786 617 Satakunnan käräjäoikeus 333 649 423 Itä-Uusimaan käräjäoikeus 504 694 546 Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus 488 706 544 Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus 223 365 297 Pirkanmaan käräjäoikeus 274 486 361 Varsinais-Suomen käräjäoikeus 338 505 416 Tuusulan käräjäoikeus 427 458 560 Pohjanmaan käräjäoikeus 424 764 580 Vantaan käräjäoikeus 556 805 736 Ylivieska-Raahen käräjäoikeus 757 673 675 Ahvenanmaan käräjäoikeus 578 746 381 Kemi-Tornion käräjäoikeus 417 296 579 Yhteensä 406 612 472 68 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 Alakvartiili Käräjäoikeus Parisuhde­ väkivalta Perhe­ väkivalta Kaikki alioikeudessa käsitellyt Espoon käräjäoikeus 391 370 445 Helsingin käräjäoikeus 478 534 374 Hyvinkään käräjäoikeus 305 714 403 Kanta-Hämeen 233 560 251 Pohjois-Karjalan käräjäoikeus 143 314 206 Keski-Suomen käräjäoikeus 218 393 258 Kainuun käräjäoikeus 169 414 278 Keski-Pohjanmaan käräjäoikeus 336 336 239 Kymenlaakson käräjäoikeus 199 451 248 Pohjois-Savon käräjäoikeus 222 385 270 Päijät-Hämeen käräjäoikeus 143 263 200 Lapin käräjäoikeus 309 481 362 Etelä-Karjalan käräjäoikeus 304 400 304 Etelä-Savon käräjäoikeus 243 251 274 Oulun käräjäoikeus 364 554 392 Satakunnan käräjäoikeus 214 409 243 Itä-Uusimaan käräjäoikeus 323 484 326 Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus 319 478 328 Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus 117 269 167 Pirkanmaan käräjäoikeus 167 324 218 Varsinais-Suomen käräjäoikeus 216 323 261 Tuusulan käräjäoikeus 342 295 294 Pohjanmaan käräjäoikeus 257 566 345 Vantaan käräjäoikeus 313 557 480 Ylivieska-Raahen käräjäoikeus 662 612 595 Ahvenanmaan käräjäoikeus 274 576 201 Kemi-Tornion käräjäoikeus 352 296 427 Yhteensä 237 406 274 69 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 Yläkvartiili Käräjäoikeus Parisuhde­ väkivalta Perhe­ väkivalta Kaikki alioikeudessa käsitellyt Espoon käräjäoikeus 761 609 823 Helsingin käräjäoikeus 856 923 877 Hyvinkään käräjäoikeus 506 715 715 Kanta-Hämeen 554 943 656 Pohjois-Karjalan käräjäoikeus 463 825 561 Keski-Suomen käräjäoikeus 515 813 637 Kainuun käräjäoikeus 520 612 635 Keski-Pohjanmaan käräjäoikeus 587 734 734 Kymenlaakson käräjäoikeus 561 667 647 Pohjois-Savon käräjäoikeus 568 773 671 Päijät-Hämeen käräjäoikeus 618 714 560 Lapin käräjäoikeus 745 994 802 Etelä-Karjalan käräjäoikeus 517 721 706 Etelä-Savon käräjäoikeus 527 856 692 Oulun käräjäoikeus 736 1035 896 Satakunnan käräjäoikeus 532 1036 662 Itä-Uusimaan käräjäoikeus 792 931 816 Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus 704 888 783 Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus 322 571 448 Pirkanmaan käräjäoikeus 420 715 578 Varsinais-Suomen käräjäoikeus 519 660 625 Tuusulan käräjäoikeus 476 616 814 Pohjanmaan käräjäoikeus 632 999 843 Vantaan käräjäoikeus 734 1065 1039 Ylivieska-Raahen käräjäoikeus 759 675 856 Ahvenanmaan käräjäoikeus 847 746 736 Kemi-Tornion käräjäoikeus 592 296 804 Yhteensä 640 838 722 Lähde: Tilastokeskus rikos- ja pakkokeinotilasto ja syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilasto 70 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2025:1 Liitetaulukko 7.  Uhrin ikä ja sukupuoli parisuhdeväkivallassa, perheväkivallassa sekä kai- kissa tuomioistuimissa käsitellyissä päärikossyytteissä Parisuhdeväkivalta Uhrin ikä Yhteensä Naiset Miehet Yhteensä 5 064 4 100 964 0-17 112 81 31 18-29 1 412 1 187 225 30-49 2 604 2 089 515 50- 936 743