Kiertotalouden strategisen ohjelman arviointi VA LT I O N E U V O S T O N J U L K A I S U J A 2 0 2 3 : 3 2 vn.fi Kiertotalouden strategisen ohjelman arviointi Katri Haila, Vesa Salminen, Jenna Kiiskinen, Ulla Roiha, Riikka Leppänen, Janette Kiemunki Valtioneuvosto Helsinki 2023 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:32 Valtioneuvosto Ympäristöministeriö CC BY 4.0 ISBN pdf: 978-952-383-558-0 ISSN pdf: 2490-0966 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2023 Julkaisujen jakelu Distribution av publikationer Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto Publikations- arkivet Valto julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti Beställningar av publikationer Valtioneuvoston verkkokirjakauppa Statsrådets nätbokhandel vnjulkaisumyynti.fi https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ https://vnjulkaisumyynti.fi/?lang=fi Kuvailulehti 27.3.2023 Kiertotalouden strategisen ohjelman arviointi Valtioneuvoston julkaisuja 2023:32 Julkaisija Valtioneuvosto Tekijä/t Katri Haila, Vesa Salminen, Jenna Kiiskinen, Ulla Roiha, Riikka Leppänen, Janette Kiemunki Yhteisötekijä Forefront Oy, Enact Sustainable Strategies AB, KPMG Oy Kieli suomi Sivumäärä 140 Tiivistelmä Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kiertotalouden strategisesta ohjelmasta keväällä 2021. Tässä arvioinnissa laadittiin kokonaiskuva Kiertotalousohjelman edistymisestä, vaikuttavuudesta sekä kehittämistarpeista. Arviointi toteutettiin aikavälillä elokuu 2022– maaliskuu 2023 monimenetelmällisesti hyödyntäen dokumenttianalyysiä, haastatteluita, kyselyä, verrokkimaa-arviota ja työpajoja. Arviointiin sisältyvän indikaattorianalyysin perusteella kiertotalouden tila on Suomessa korkeintaan eurooppalaista keskitasoa, mikä johtuu muun muassa heikosta resurssituottavuudesta ja materiaalien pienestä kiertotalousasteesta. Arvioinnin perusteella ohjelman toimenpiteet ovat monipuolisia, ja keskeisiin hankkeisiin, kuten Kiertotalouden green dealiin, Kiertotalous-Suomeen ja Circular Design -ohjelmaan, liittyy merkittäviä mahdollisuuksia. Toimenpiteissä painottuvat kuitenkin uusien ratkaisujen kehittämiseen liittyvät kannusteet, kun taas kiertotaloutta hidastavien rakenteiden purkamiseen ei juurikaan kohdistu toimenpiteitä. Kaikkiaan mandaatti strategiselle ohjelmalle sekä sen toteuttamiselle on riittämätön. Arvioinnissa ehdotetaan muun muassa parlamentaarista työtä taloudellisten ohjauskeinojen kehittämiseksi sekä sääntelyn kehittämistä ja kokeiluja verrokkimaista oppia ottaen. Asiasanat kiertotalous, ohjelmat (suunnitelmat), strategiat, arviointi, politiikkaohjelmat, taloudellinen ohjaus, sääntely ISBN PDF 978-952-383-558-0 ISSN PDF 2490-0966 Asianumero VN/14150/2022 Hankenumero Julkaisun osoite https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-558-0 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-558-0 Presentationsblad 27.3.2023 Utvärdering av det strategiska programmet för cirkulär ekonomi Statsrådets publikationer 2023:32 Utgivare Statsrådet Författare Katri Haila, Vesa Salminen, Jenna Kiiskinen, Ulla Roiha, Riikka Leppänen, Janette Kiemunki Utarbetad av Forefront Oy, Enact Sustainable Strategies AB, KPMG Oy Språk finska Sidantal 140 Referat Stadsrådet fattade ett principbeslut om ett strategiskt program for cirkulär ekonomi våren 2021. I denna utvärdering skapas en helhetsbild av genomförandet av programmet, programmets effekter och utvecklingsbehoven i programmet. Utvärderingen gjordes under perioden augusti 2022–mars 2023. Vid utvärderingen användes flera olika metoder: dokumentanalys, intervjuer, enkäter, utvärdering av jämförelseländer och workshoppar. En indikatoranalys som gjordes i samband med utvärderingen visar att läget inom den cirkulära ekonomin i Finland motsvarar högst europeiskt genomsnitt. Detta beror bland annat på svag resursproduktivitet och en låg grad av cirkulär ekonomi inom ekonomin. På basis av utvärderingen är åtgärderna i programmet mångsidiga. Det finns betydande möjligheter med de centrala projekten, till exempel green deal-avtalet för cirkulär ekonomi, Cirkulär Ekonomi Finland och programmet Circular Design. I åtgärderna betonas incitament för utveckling av nya lösningar, medan nästan inga åtgärder gäller avveckling av strukturer som bromsar cirkulär ekonomi. I det stora hela är mandatet för det strategiska programmet och genomförandet av det otillräckliga. I utvärderingen föreslås bland annat parlamentariskt arbete för att utveckla ekonomiska styrmedel, utveckling av regleringen och försök med hänsyn till erfarenheter i jämförelseländer. Nyckelord cirkulär ekonomi, program (planer), strategier, utvärdering, politiska program, ekonomistyrning, reglering ISBN PDF 978-952-383-558-0 ISSN PDF 2490-0966 Ärendenummer VN/14150/2022 Projektnummer URN-adress https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-558-0 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-558-0 Description sheet 27 March 2023 Evaluation of the Strategic Programme for a Circular Economy Publications of the Finnish Government 2023:32 Publisher Finnish Government Author(s) Katri Haila, Vesa Salminen, Jenna Kiiskinen, Ulla Roiha, Riikka Leppänen, Janette Kiemunki Group author Forefront Oy, Enact Sustainable Strategies AB, KPMG Oy Language Finnish Pages 140 Abstract The Government issued a Resolution on the Strategic Programme for a Circular economy in spring 2021. This evaluation provides a comprehensive view of the progress, impact and development needs of the programme. The evaluation was carried out between August 2022 and March 2023. The multimethod approach that was used included document analyses, interviews, surveys, international benchmarking and workshops. Based on the indicator analysis that was also included in the evaluation, the state of the circular economy is no better than the European average, due to e.g. the weak resource productivity and low circular material use rate. According to the evaluation, the measures of the programme are diverse, and there are significant opportunities related to the key projects, such as the Green Deal on the circular economy, Circular Economy Finland and the Circular Design programme. However, in the measures the focus is on incentives related to the development of new solutions, while hardly any measures are targeted to dismantling the structures that slow down the progress of the circular economy. Overall, the mandate for the strategic programme and its implementation is insufficient. The proposals of the evaluation include parliamentary work to develop the financial steering instruments, development of regulation and experiments based on international benchmarking. Keywords circular economy, programme, strategy, central government, guidance, evaluation ISBN PDF 978-952-383-558-0 ISSN PDF 2490-0966 Reference number VN/14150/2022 Project number URN address https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-558-0 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-558-0 Sisältö 1 Johdanto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 1.1 Arvioinnin tausta ja kohde.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 1.1.1 Arvioinnin tausta.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 1.1.2 Arvioinnin kohde.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 1.2 Arvioinnin tavoitteet ja arviointikysymykset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 2 Arvioinnin toteutus .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 2.1 Lähestymistapa ja viitekehys. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 2.2 Aineistot ja menetelmät. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 3 Havainnot Kiertotalousohjelman toimeenpanosta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 3.1 Ohjelman tavoitteenasettelu ja toteutus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 3.1.1 Tavoitteiden relevanssi.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 3.1.2 Toimeenpanon ja toteutuksen tehokkuus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 3.1.3 Koherenssi ja lisäarvo suhteessa muihin ohjelmiin.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 3.2 Sääntely ja viranomaisyhteistyö.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 3.2.1 Ohjelman toimenpiteet ja eteneminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 3.2.2 Tunnistetut kehitystarpeet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 3.3 Taloudellinen ohjaus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 3.3.1 Ohjelman toimenpiteet ja eteneminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 3.3.2 Tunnistetut kehitystarpeet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 3.4 Informaatio-ohjaus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 3.4.1 Ohjelman toimenpiteet ja eteneminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 3.4.2 Tunnistetut kehitystarpeet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 3.5 Keskeisten hankkeiden analyysi .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 3.5.1 Keskeisten hankkeiden tausta, tavoitteet ja toteutus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51 3.5.2 Toimeenpanon mahdollisuudet ja haasteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58 3.5.3 Yhteenveto keskeisten hankkeiden haasteista, mahdollisuuksista ja reunaehdoista.. . . . . . . . . . . . 63 3.5.4 Keskeiset hankkeet kokonaisuutena.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64 4 Tavoitteiden saavuttamisen tilanne. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66 4.1 Indikaattorien analyysi ja tilannekuva. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66 4.1.1 Kotimainen materiaalien kulutus (DMC).. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66 4.1.2 Kotimainen raaka-aineiden kulutus (RMC).. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68 4.1.3 Resurssituottavuus (BKT/RMC).. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 70 4.1.4 Materiaalien kiertotalousaste (CMU).. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71 4.1.5 Kiertotaloustoimialojen liikevaihto ja yritysten määrä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73 4.1.6 Ekoinnovaatiot.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74 4.1.7 Innovatiiviset julkiset hankinnat.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 76 4.1.8 Yhdyskunta-, pakkaus- ja rakennusjätteen määrä sekä kierrätysaste. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77 4.1.9 Kiertotalousbarometrit.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 79 4.2 Yhteenveto kiertotalouden nykytilasta indikaattorien valossa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80 5 Kansainvälinen vertailu.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 82 5.1 Yleiskuva ja analyysi eri maiden käytännöistä .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 82 5.2 Maakohtaiset kuvaukset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 84 5.2.1 Alankomaat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 84 5.2.2 Kanada.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90 5.2.3 Ranska.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94 5.2.4 Saksa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 99 5.3 Mitä Suomi voisi oppia?.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105 6 Johtopäätökset ja suositukset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107 6.1 Johtopäätökset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107 6.1.1 Kiertotalousohjelman toimeenpano .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107 6.1.2 Kiertotalouden nykytila indikaattorien valossa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 111 6.1.3 Kansainvälinen vertailu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 112 6.2 Suositukset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 113 6.2.1 Suositukset Kiertotalousohjelman toimeenpanon kehittämiseksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 113 6.2.2 Suositukset kiertotalouteen liittyvän kansallisen politiikan kehittämiseksi laajemmin.. . . . . . . . 115 Liitteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 118 Liite 1. Sähköinen kysely.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 118 Liite 2. Rahoitusinstrumenttien analyysi.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 121 Liite 3. Esimerkkejä indikaattoreista. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 137 Kirjallisuutta.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 139 8 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:32 1 Johdanto 1.1 Arvioinnin tausta ja kohde 1.1.1 Arvioinnin tausta Kiertotalous määritellään uutena talouden toimintatapana, joka tuottaa taloudellista hyvinvointia maapallon kantokyvyn rajoissa. Kiertotalous nähdään keinona vähentää luonnonvarojen ylikulutusta ja sen kautta pyritään tuomaan ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttä- miseksi. Kiertotalouden perusajatuksena on, että materiaaleja käytetään tehokkaasti sekä kestävästi hyväksi, ja että materiaalit pysyvät kierrossa pitkään sekä turvallisesti.1 Vuonna 2018 kiertotaloudesta muodostui Suomessa liikevaihtoa arviolta noin 11 miljardia euroa (5 % bkt:sta)2. Noin puolet hiilidioksidipäästöistä ja yli 90 prosenttia luontokadosta johtuu materiaalien, polttoaineiden ja ruoan tuotannosta sekä prosessoinnista3. Suomi sijoittuu EU:n keski arvon alapuolelle vihreässä siirtymässä, jossa Suomen merkittävänä haasteena on materiaalinkulutus. Komissio on arvioinut Suomen siirtymän materiaalinkulutuksessa heikoksi4. Materiaalinkulutus on Suomessa Euroopan suurinta henkeä kohden, ja mate- riaalien kierrätysaste on Suomessa EU:n keskiarvon alapuolella5. Ruokamon ym. (2021) mukaan toimilla, joilla parannetaan materiaalitehokkuutta, optimoidaan materiaali käyttöä, lisätään tuotteiden uudelleenkäyttöä ja pidennetään käyttöikää, voidaan saman- aikaisesti vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja suojata luonnon monimuotoisuutta6. 1 Ks. esim. Valtioneuvoston periaatepäätös kiertotalouden strategisesta ohjelmasta 30.3.2021 ja https://ym.fi/kiertotalous 2 Ahola, A., Alarotu, M., Antikainen, M., Honkatukia, J., Järnefelt, V., Kapanen,J., Lantto, R., Laurikkala, M., Naumanen, M., Orko, I., Ritschkoff, A., Still, K., Sundqvist-Andberg, H., Tenhunen, A., Wiman, H., Winberg, I. & Åkerman, M. 2020. Kiertotalouden ekosysteemit. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:13. 3 Valtioneuvoston periaatepäätös kiertotalouden strategisesta ohjelmasta 30.3.2021 4 European Commission. Transitions Performance Index 2021. 5 Valtioneuvoston periaatepäätös kiertotalouden strategisesta ohjelmasta 30.3.2021 6 Ruokamo, E., Savolainen, H., Seppälä, J., Sironen, S., Räisänen, M., Auvinen, A.-P. & Antikainen, R. Kiertotalous vähähiilisyyden edistäjänä ja luonnon monimuotoisuuden turvaajana. Ympäristöministeriön julkaisuja 2021:6. https://ym.fi/kiertotalous 9 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:32 Seppälän ym. (2016) mukaan lyhyellä aikavälillä kiertotalous voisi vastata globaaleihin ympäristöhaasteisiin parhaiten korvaamalla haitallisia materiaalikiertoja haitattomim- milla materiaalikierroilla. Kiertotaloudessa on samanaikaisesti tarvetta useille politiikka- toimille systeemisen muutoksen kiihdyttämiseksi. Kiertotaloutta edistävässä ohjauksessa on tärkeää priorisoida tuotteiden elinkaaren näkökulma, joka korostaa tuotesuunnittelun merkitystä kokonaisuudessa7. Simonsin ym. mukaan kiertotalouden vauhdittamiseksi tarvitaan politiikkatoimia ja ohjauskeinoja, joilla mahdollistetaan kiertotaloutta tukevien ratkaisuja edistäminen arvoketjujen kaikissa vaiheissa. Taloudellisilla ohjauskeinoilla voisi olla myös aiempaa suurempi merkitys kiertotalouteen siirtymistä tukevan toimintaympä- ristön luomiselle8. Esimerkiksi julkisia hankintoja tulisi lisätä kiertotalouden edistämiseksi9. Euroopan komissio julkaisi ensimmäisen EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelman (EU Circular Economy Action Plan) vuonna 2015. Vuonna 2020 julkaistussa EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelmassa kiertotalouden edistämistä tarkastellaan laajasta näkökulmasta yhtenä keinona Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden, jotka koskevat ilmastoneutraalia, resurssitehokasta, oikeudenmukaista ja kestävää Eurooppaa, saavut- tamiseksi10. Suunnitelmassa esitetään yli 30 toimea, jotka koskevat kestävien tuotteiden suunnittelua, vahvemmin kiertoihin perustuvia tuotantoprosesseja sekä kuluttajien ja julkisten hankkijoiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä. Suunnitelma koskee useita eri aloja, kuten elektroniikka-, tieto- ja viestintätekniikkaa, akkuja, pakkauksia, muoveja, tekstiilejä, rakentamista sekä elintarvikealaa. Lisäksi kiertotalouden mukaiseen toimintaan kannustetaan vahvasti muun muassa EU:n kemikaali-, metsä- ja teollisuusstrategioissa. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa asetettiin yhdeksi tavoitteeksi vahvistaa Suomen roolia kiertotalouden edelläkävijänä. Tähän liittyviä keinoja oli ryhmitelty hallitus ohjelmassa kolmeen teemaan eli kiertotaloudesta uuden talouden perusta, jätteiden 7 Seppälä, J., Sahimaa, O., Honkatukia, J., Valve, H., Antikainen, R., Kautto, P., Myllymaa, T., Mäenpää, I., Salmenperä, H., Alhola, K., Kauppila, J. & Salminen, J. 2016. Kiertotalous Suomessa – toimintaympäristö, politiikkatoimet ja mallinnetut vaikutukset. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 25/2016. 8 Simons, M., Honkatukia, J., Antikainen, R., Hippinen, I., Merenheimo, T., Lehtomaa, J., Kautto, P., Mikkola, M., Tikkanen, S. & Salmenperä, H. 2018. Taloudelliset ohjauskeinot kiertotalouden arvoketjuissa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 54/2018. 9 Seppälä J., Sahimaa, O., Honkatukia, J., Valve, H., Antikainen, R., Kautto, P., Myllymaa, T., Mäenpää, I., Salmenperä, H., Alhola, K., Kauppila, J. & Salminen, J. 2016. Kiertotalous Suomessa – toimintaympäristö, politiikkatoimet ja mallinnetut vaikutukset. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 25/2016. 10 Komission Tiedonanto Euroopan Parlamentille, Neuvostolle, Euroopan Talous- Ja Sosiaalikomitealle Ja Alueiden komitealle. Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma Puhtaamman ja kilpailukykyisemmän Euroopan puolesta. COM/2020/98 Final. 10 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:32 kierrätys sekä julkinen ja yksityinen kuluttaminen. Hallitusohjelmassa myös linjattiin, että hallituskaudella toteutetaan poikkihallinnollinen strateginen kiertotalouden edistämis ohjelma mittareineen. Huhtikuussa 2021 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Kierto talouden strategisesta ohjelmasta11. 1.1.2 Arvioinnin kohde Arvioinnin kohteena on ollut Kiertotalouden strateginen ohjelma (jäljempänä myös lyh. Kiertotalousohjelma)12, jonka toteuttamisesta linjattiin Sanna Marinin hallituksen hallitus ohjelmassa ja valtioneuvoston periaatepäätöksessä (ks. edellä). Kiertotalousohjelmaa valmisteltiin monien ministeriöiden (YM, TEM, MMM, VM, LVM, OKM ja UM), tutkimus laitoksen (Luke, Syke, VATT, VTT) Sitran ja Business Finlandin yhteistyönä, minkä lisäksi suunnitteluun osallistettiin laajasti sidosryhmiä ja kansalaisia. Ohjelman visiona on, että hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta on Suomen menestyvän talouden perusta vuonna 2035. Vision toteutuminen edellyttää luonnonvarojen kestävää ja tehokasta käyttöä. Tähän liittyen ohjelmassa on asetettu tavoitteet luonnonvarojen kulutuksen vähentämiselle sekä resurssien tuottavuuden ja kiertotalousasteen kasvulle: − Uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus vähenee, ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö voi kasvaa siten, että kotimaan primääriraaka- aineiden kokonaiskulutus ei 2035 ylitä vuoden 2015 tasoa. Vientituotteiden valmistukseen käytetyt luonnonvarat eivät kuulu tavoitteen piiriin. − Resurssien tuottavuus kaksinkertaistuu vuoden 2015 tilanteesta vuoteen 2035 mennessä. − Materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistuu vuoteen 2035 mennessä. Kiertotalouden edistämiseen on varattu ympäristöministeriön kehyksessä yhteensä 8,0 miljoonaa euroa vuosina 2021-2024 ja työ- ja elinkeinoministeriön kehyksessä yhteensä 2,1 miljoonaa euroa vuosina 2021-2023 (ks. tarkemmin luku 3.5.1). Periaate päätöksessä linjattiin keskeiset toimet, joiden toteuttamiseen ministeriöt sitoutuvat vuosina 2021-2024 siinä määrin kuin toteutus on mahdollista ministeriöiden resursseilla. Periaatepäätöksen mukaisesti rahoitusta vaativista toimenpiteistä päätetään Julkisen talouden suunnittelu (JTS) ja talousarvio-prosesseissa. 11 Valtioneuvoston periaatepäätös kiertotalouden strategisesta ohjelmasta 30.3.2021 12 Ks. myös Kiertotalousohjelman kotisivut https://ym.fi/Kiertotalousohjelma https://ym.fi/Kiertotalousohjelma 11 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:32 Kiertotalousohjelma kattaa yhteensä 41 toimenpidettä viidellä osa-alueella. Kullekin toimenpiteelle on määrätty vastuuministeriö, minkä lisäksi niiden toteutukseen osallistuu toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Ohjelman toimenpiteet ja eteneminen on kuvattu jäljempänä luvussa 3. Periaatepäätöksen mukaisesti biologiset kierrot kuten esimerkiksi ravinnekierrätys rajattiin Kiertotalousohjelman ulkopuolelle, koska biotalouden toimen piteet käsitellään Biotalousstrategiassa. Kiertotalouden strateginen ohjelma arvioitiin vuonna 2021 ennakkoon. Ennakkoarvioinnin mukaan ohjelman toimenpiteistä monet ovat linjauksia tai selvityksiä. Toimenpiteistä vain harvoille on asetettu määrällisiä tavoitteita ja resursseja. Tämä asettaa haasteita ohjelman vaikutusten arvioinnille. Lisäksi ennakkoarviointi korosti, että ohjelman valmistelussa oli kyse laajapohjaisesta kansallisesta oppimisprosessista kiertotalouden edistämiseksi.13 1.2 Arvioinnin tavoitteet ja arviointikysymykset Arvioinnin tavoitteena on ollut tuottaa kokonaiskuva: 1. kiertotalouden strategisen ohjelman edistymisestä ja vaikuttavuudesta sekä 2. keskeisistä haasteista, mahdollisuuksista ja kehittämistarpeista etenkin tulevien vuosien näkökulmasta. Arviointi painottui Kiertotalousohjelman kokonaisuuden tarkasteluun, jossa tavoitteena oli arvioida läpileikkaavasti sääntelyn ja viranomaisyhteistyön, taloudellisen ohjauksen sekä informaatio-ohjauksen kehittymistä sekä edellytyksiä saavuttaa ohjelman määrälliset tavoitteet. Kuvio 1 tarkentaa arvioinnissa tarkasteltuja osa-alueita. Hankkeiden analyysi keskittyi Kiertotalousohjelman toteutuksessa keskeisiksi muodostuneisiin hankkeisiin (Kiertotalouden green deal, Kiertotalous-Suomi, Circular Design -ohjelma). Tarkemmat arviointikysymykset on esitetty jäljempänä taulukossa 1. Arvioinnissa on esi- tetty toimeksiannon mukaisesti myös suosituksia Kiertotalousohjelman ja kiertotalouteen liittyvän kansallisen politiikan kehittämiseksi. 13 Hildén, Mikael ym. (2021) Kiertotalouden strategisen ohjelman arvio. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 7 / 2021 12 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:32 Kuvio 1.  Arvioinnin osa-alueet. Taulukko 1.  Arvioinnin osa-alueet ja arviointikysymykset. Osatehtävä Arviointikysymykset Toimeenpanon arviointi 1. Onko sääntely ja viranomaisyhteistyö kehittynyt kokonaisuudessaan? Minkälaisen kokonaisuuden sääntelyn kehittämishankkeet muodostavat? Miten kokonaisuus on edistänyt viranomaisyhteistyön kehittymistä? Millaisia haasteita ja mahdollisuuksia yhteistyöhön liittyy? Jääkö jotain Kiertotalousohjelman tavoitteiden kannalta keskeisiä näkökulmia tai toimia vaille huomiota? 2. Onko taloudellinen ohjaus kehittynyt kokonaisuudessaan? Minkälaisen kokonaisuuden taloudellisten kannusteiden kehittämishankkeet muodostavat? Jääkö jotain Kiertotalousohjelman tavoitteiden kannalta keskeisiä näkökulmia tai toimia vaille huomiota? 3. Onko informaatio-ohjaus kehittynyt kokonaisuudessaan? Jääkö jotain Kiertotalousohjelman tavoitteiden kannalta keskeisiä näkökulmia tai toimia vaille huomiota? 4. Ovatko toimet oikeassa mittaluokassa tavoitteisiin pääsemiseksi? Minkälaisia kehittämisprosesseja tulisi käynnistää lähivuosina kansallisella tasolla, jotta taloudelliset kannusteet ja sääntely tukisivat Kiertotalousohjelman tavoitteiden saavuttamista riittävällä tavalla? 5. Millaisia merkittäviä haasteita ja mahdollisuuksia erityisesti toimeenpanossa keskeisiksi muodostuneiden hankkeiden (Kiertotalouden green deal, Kiertotalous-Suomi, Circular Design -ohjelma) toteutukseen liittyy? Informaatio- ohjaus Sääntely ja viranomaisyhteistyö Taloudelliset kannustimet Kiertotalouden strateginen ohjelma Kiertotalouden kannusteet Kiertotalouden markkinat Kiertotalous keskeisillä sektoreilla Kiertotalous- ulkopolitiikka Innovaatiot, digitalisaatio osaaminen EU-vaikuttaminen Viranomais- yhteistyö Kierrätys- materiaalien markkinoiden vahvistuminen Kiertotalouden green deal Kiertotalous-Suomi (Muut toimet ml. rakennus, kaavoitus osaaminen) Circular design -ohjelma (Muut toimet ml. ekosysteemit, digiratkaisut, koulutus) Rahoitus Julkiset hankinnat Rahoituksen vaikuttavuus Luonnonvarojen kestävä ja tehokas käyttö Primääriraaka-aineiden kokonaiskulutus tasaantuu, Resurssien tuottavuus ja materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistuvat v. 2035 mennessä  EU:n toimet Globaalin siirtymän edistäminen Orkestrointi 13 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:32 Osatehtävä Arviointikysymykset 6. Minkälaisen kokonaisuuden Kiertotalousohjelman keskeiset hankkeet kaikkiaan muodostavat, ja mitä Kiertotalousohjelman tavoitteiden kannalta keskeisiä näkökulmia jää niiden varjoon? 7. Mitä reunaehtoja hankkeiden toteuttamiseen liittyy? Ja miten toteutuksen esteitä voidaan taklata ja mahdollisuuksiin tarttua? Tavoitteiden saavuttamisen tila 8. Miltä kiertotalouden tilanne Suomessa näyttää indikaattoreiden valossa? 9. Mitkä ovat Suomen mahdollisuudet saavuttaa asetetut tavoitteet ja / tai visio? 10. Miten kunnianhimoisina Kiertotalousohjelman määrällisiä tavoitteita voidaan pitää suhteessa vallitsevaan tilanteeseen ja tähän mennessä tehtyihin toimiin? Kansainvälinen vertailu 11. Miltä Kiertotalousohjelman keskeiset tavoitteet ja toimet (ja indikaattorit) näyttävät edelläkävijäesimerkkien valossa? 12. Mitä Suomi voisi oppia muilta edelläkävijämailta? Johtopäätökset ja suositukset 13. Miten Kiertotalousohjelman toimeenpanoa tulisi kehittää tulevien vuosien aikana? 14. Minkälaisia toimia tulisi tehdä kiertotalouteen liittyvän kansallisen politiikan kehittämiseksi laajemmin? 14 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:32 2 Arvioinnin toteutus 2.1 Lähestymistapa ja viitekehys Arviointi oli luonteeltaan ns. formatiivinen kehittävä arviointi, jonka lähtökohtana on auttaa suuntaamaan ohjelman prioriteetteja ja toimenpiteitä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. On huomioitava, että suuri osa ohjelman aikana käynnistetyistä toimen- piteistä on vasta alkuvaiheessa, minkä vuoksi tässä vaiheessa on mahdollista arvioida toimenpiteiden tuloksia ja vaikutuksia vain hyvin rajallisesti. Kansainvälisten arviointikäytäntöjen14 mukaisesti arvioinnissa on tarkasteltu ohjelmaa seuraavien arviointikriteerien kautta: − Relevanssi: ohjelmakokonaisuuden sekä hankkeiden tavoitteiden vastaaminen luonnonvarojen ylikulutuksen haasteeseen; mahdollisten aukkojen tunnistaminen − Koherenssi: sisäinen koherenssi (millaisen kokonaisuuden hankkeet muodostavat, miten niitä koordinoidaan, miten ne sopivat yhteen ja millaisia synergioita hankkeiden välillä on) sekä ulkoinen koherenssi (ohjelman yhteensopivuus muiden samaan yhteiskunnalliseen haasteeseen vastaavien kansallisten ja EU-tason strategioiden ja ohjelmien kanssa) − Tehokkuus: hankkeiden ja hankekokonaisuuden toimintamalli, kokonaisuuden ja keskeisten hankkeiden organisointi ja toteutus − Tuloksellisuus: ohjelman edellytykset saavuttaa sille asetetut konkreettiset (lyhyemmän aikavälin) tavoitteet − Vaikuttavuus: ohjelman edellytykset saavuttaa sille asetetut määrälliset (pidemmän aikavälin) tavoitteet, mahdollisuudet kehittää vaikuttavuutta ja sen edellytyksiä. − Kestävyys: ohjelman synnyttämien vaikutusten pysyvyys sekä ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. Arvioinnin viitekehystä ja arviointikriteereitä on havainnollistettu oheisessa kuviossa. 14 Ks. esim. OECD: Evaluation Criteria https://www.oecd.org/dac/evaluation/daccrite- riaforevaluatingdevelopmentassistance.htm; European Commission: Better Regulation Guidelines, Chapter VI: Guidelines on evaluation. https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/ better-regulation-guidelines-evaluation-fitness-checks.pdf https://www.oecd.org/dac/evaluation/daccriteriaforevaluatingdevelopmentassistance.htm https://www.oecd.org/dac/evaluation/daccriteriaforevaluatingdevelopmentassistance.htm https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/better-regulation-guidelines-evaluation-fitness-checks.pdf https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/better-regulation-guidelines-evaluation-fitness-checks.pdf 15 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:32 Kuvio 2.  Arvioinnin viitekehys. Soveltaen: OECD (2021) Applying Evaluation Criteria Thoughtfully. OECD; European Commission Better Regulation Toolbox, Tool #46 Designing the Evaluation. Keskeisenä näkökulmana arvioinnissa oli systeeminen muutos, joka on koko Kiertotalous ohjelman toteutuksen lähtökohta ja edellytys. Arvioinnissa onkin kiinnitetty erityistä huomiota sekä sisäiseen että ulkoiseen koherenssiin ml. ohjelman toimijoiden ja toimen- piteiden väliseen yhteistyöhön ja koordinaatioon, toimenpiteiden keskinäisriippuvuuteen sekä ohjelman toteutukseen osana laajempaa politiikkatoimenpiteiden kokonaisuutta. Systeemisen muutoksen näkökulma korostuu myös tarkasteltaessa, millaista laajempaa toimintaympäristön muutosta ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan. Systeemisen muutoksen tarkastelussa on hyödynnetty ns. sosioteknistä monitasomallia15, jonka mukaisesti vallitsevan järjestelmän ulkopuolella tapahtuvat kokeilut voivat johtaa laajempaan yhteiskunnalliseen siirtymään (engl. transition). Keskeisiä tarkasteltavia näkökulmia ovat muun muassa, missä määrin ohjelmassa on huomioitu järjestelmän eri osa-alueet ja muutostekijät kuten esimerkiksi sääntely, taloudelliset kannusteet ja viran- omaisyhteistyö, millaisia muutoksia em. järjestelmän eri osa-alueissa on tapahtunut, tai 15 Ks. Esim. Geels, F. W. (2002) Technological transitions as evolutionary configuration processes: A multi-level perspective and a case-study. Research policy, 31(8/9), 1257-1274. https://doi.org/10.1016/S0048-7333(02)00062-8; Geels, F. & Schot, J. 2007. Typology of Sociotechnical Transition Pathways. Research Policy. 36. 399-417. 10.1016/j. respol.2007.01.003. Tavoitteet Panokset Toimenpiteet Tuotokset Tarpeet ja edellytykset Tulokset Vaikutukset Vaikuttavuus Relevanssi TOIMINTAYMPÄRISTÖ Tuloksellisuus Tehokkuus Kestävyys OHJELMA Muut toimenpiteet Koherenssi Ulkoiset tekijät SEURAUKSET © 4FRONT Yhteiskunnalliset haasteet Sääntely ja viranomaisyhteistyö Taloudelliset kannusteet Informaatio-ohjaus https://doi.org/10.1016/S0048-7333(02)00062-8 16 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:32 miten hyvin ohjelman toimenpiteet suhteutuvat toimintaympäristön muutoksiin ja ns. ”mahdollisuuksien ikkunoiden” avautumiseen. Tätä lähestymistapaa on havainnollistettu oheisessa kuviossa. Kuvio 3.  Kiertotalousohjelma ja systeeminen muutos. Soveltaen: Geels, F.W. & Schot, J. 2007. Typology of sociotechnical transition pathways. 2.2 Aineistot ja menetelmät Dokumenttianalyysi Dokumenttianalyysillä pyrittiin kartoittamaan sekä kiertotalousaihepiirin taustaa että eri- tyisesti Kiertotalousohjelman suunniteltuja toimenpiteitä ja niiden etenemistä. Analysoita- viin dokumentteihin kuului verkosta löydettävän materiaalin lisäksi ympäristöministeriön sisäisiä Kiertotalousohjelman toteutukseen liittyviä dokumentteja, kuten ohjelman toimenpiteiden hankekortit. Lisäksi analyysiin sisältyivät lausunnot valtioneuvoston periaatepäätökseen Kiertotalouden strategisesta ohjelmasta. Tieto ja osaaminen Verotus Sääntely Viranomaisyhteistyö Lähtötilanne Tavoitetila: Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta 2035 Laajempi toimintaympäristö Vallitseva järjestelmä Kokeilut ja toimenpiteet Aika Ohjelman toimeenpano: Millaisen kokonaisuuden ohjelma muodostaa? Miten eri osa- alueet ovat edistyneet? Jääkö joitakin osa-alueita vaille huomiota? Millaisia haasteita ja mahdollisuuksia ohjelman toimeenpanoon liittyy (erit. keskeiset hankkeet)? Ohjelman ulkopuoliset toimet, muut ohjelmat ja strategiat Tavoitteiden saavuttaminen: Miltä Suomen tilanne näyttää indikaattoreiden valossa? Mitkä ovat Suomen mahdollisuudet saavuttaa asetetut tavoitteet ja / tai visio? Suositukset systeemisen muutoksen aikaansaamiseksi: Miten Kiertotalousohjelman toimeenpanoa tulisi kehittää tulevien vuosien aikana? Minkälaisia toimia tulisi tehdä kiertotalouteen liittyvän kansallisen politiikan kehittämiseksi laajemmin? Minkälaisia kehittämisprosesseja tulisi käynnistää? Ylikulutus, ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen Kiertotalousohjelma Rahoitus Toimintaympäristön ajankohtaiset muutokset esim. energiakriisi 17 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:32 Hankekortteja analysoitiin eriteltyjen toimenpiteiden, tavoiteltujen tulosten sekä tavoitel- tujen vaikutusten perusteella. Lisäksi niitä analysoitiin kokonaisuuksien etenemisen sekä vaikutusketjujen logiikoiden mukaisesti. Hankekorttien analyysissä käytetyt taulukot on kuvattu luvussa 3 ryhmiteltynä eri ohjauskeinojen mukaisesti. Erikseen tarkasteltiin olemassa olevien julkisten dokumenttien ja aineistojen pohjalta julkisia rahoitusinstrumentteja ja niiden kohdentumista kiertotalouteen. Synteesi analyysistä on esitetty luvussa 3.3 ja tarkempi analyysi raportin liitteessä 2. Indikaattorianalyysi Indikaattorianalyysi aloitettiin taustoittavalla dokumenttianalyysillä, jonka aikana syven- nettiin ymmärrystä Kiertotalousohjelman tavoitteista ja seurantaindikaattoreista, kirkas- tettiin tutkimuskysymyksiä, luotiin haastattelukysymykset ja identifioitiin haastateltavat henkilöt. Selvitys rajattiin tutkijoihin, joilla tunnistettiin olevan kaikkein vankin ymmärrys indikaattoreiden taustasta, datasta ja tulevaisuuden näkymistä. Kutakin indikaattoria koskien toteutettiin 1–2 haastattelua, joissa oli mukana noin 1–3 asiantuntijaa per haas- tattelu. Yhteensä indikaattorivaiheessa kuultiin ajatuksia seitsemältä tutkijalta SYKEstä, Tilastokeskuksesta ja Hanselista. Haastatteluissa syvennyttiin valittuihin indikaattoreihin, muun muassa niiden tarkastelunäkökulmaan, taustadataan, haasteisiin, vahvuuksiin, relevanssiin suhteessa ohjelman tavoitteisiin sekä tulevaisuudennäkymiin. Tutkijoita pyydettiin arvioimaan, kuinka hyvin Suomi on toimillaan onnistunut kehittämään indikaattoreita kiertotalouden suuntaan. Taustatyön ja haastattelujen pohjalta laadittiin analyysi, johon sisällytettiin liikennevalo arviointi kunkin indikaattorin tilasta. Arviointi perustuu yksittäisten tutkijoiden näke- myksiin, eikä sen taustalla ole laajempaa tutkimusta tai vastaajajoukkoa. Lopullinen indikaattorikohtainen analyysi sisältää tiivistelmän kunkin indikaattorin taustasta, tavoitteesta ja käytetystä datasta, sekä tutkijoiden arvion ja perustelut Suomen tilanteesta indikaattorin edistymisen suhteen. Haastattelut Arvioinnissa haastateltiin yhteensä 41 asiantuntijaa. Haastatellut asiantuntijat edustivat ympäristöministeriötä, työ- ja elinkeinoministeriötä, maa- ja metsätalousministeriötä, ELY-keskuksia, kuntasektoria, Tilastokeskusta, Sitraa, Business Finlandia, KEINO-osaamis- keskusta (Kestävien & innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamis- keskus), Hanselia, tutkimuslaitoksia, yrityksiä, toimialajärjestöjä, kansalaisjärjestöjä ja ulkomaisia ministeriöitä. Haastattelut toteutettiin virtuaalisesti Teams-yhteyden välityk- sellä. Haastatteluissa tarkasteltiin Kiertotalousohjelman toimeenpanoa, ohjelman keskeisiä hankkeita, indikaattoreita ja kansainvälistä vertailua. 18 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:32 Ohjelman keskeisten hankkeiden analyysi Ohjelman keskeisten hankkeiden (Kiertotalouden green deal, Kiertotalous-Suomi ja Circular Design -ohjelma) arvioinnin aineistoina toimivat verkkosivut ja muut julkisista lähteistä löytyvät aineistot sekä muut valmisteluun ja toteutukseen liittyvät dokumentit. Arvioinnissa myös haastateltiin hankkeiden toteuttajat sekä osallistujia. Keskeisten hank- keiden analyysiin liittyen haastateltiin asiantuntijoita ministeriöistä, tutkimuslaitoksista, yrityksistä, toimialajärjestöistä sekä kuntasektorilta. Osallistujien haastattelut painottuivat Kiertotalouden green deal -prosessin osallistujiin. Lisäksi näkemyksiä keskeisistä hank- keista koottiin kyselyn kautta. Työpajat Arvioinnin aikana toteutettiin kolme työpajaa, joihin osallistui yhteensä 65 henkilöä. Työpajat järjestettiin hybridinä tai etätoteutuksena Teams-alustalla. Ensimmäisessä 8.12.2022 järjestetyssä työpajassa käsiteltiin sekä taloudellista ohjausta että sääntelyä. Arvioinnin ohjausryhmän laajennettu kokous toteutettiin hybridinä työ pajana, jossa osallistujia oli yhteensä 13. Arvioinnin 25.1.2023 järjestetyssä työpajassa teemana oli taloudelliset kannusteet kierto talouden edistämiseksi. Työpajaan osallistui yhteensä 20 asiantuntijaa, jotka edustivat valtionhallintoa, yrityksiä, järjestöjä, tutkimuslaitoksia ja rahastoja. Arvioinnin 26.1.2023 järjestetyssä työpajassa teemana oli sääntelyn keinot kiertotalouden edistämiseksi. Työpajaan osallistui yhteensä 32 asiantuntijaa, jotka edustivat valtionhallin- toa, ELY-keskuksia, yrityksiä, järjestöjä, tutkimuslaitoksia ja yliopistoja. Sähköinen kysely Arvioinnissa keskeinen tiedonkeruumenetelmä oli sähköinen kysely, joka kohdistettiin laajasti Kiertotalousohjelmaa tunteville tai sen parissa työskennelleille sidosryhmäedus- tajille. Kyselyssä kartoitettiin kiertotalouteen liittyvän politiikan ja Kiertotalousohjelman toimeenpanon tuntemista, Kiertotalousohjelmassa edistettävien ohjauskeinojen tunte- mista, sekä näkemyksiä kiertotalouteen liittyvästä sääntelystä ja viranomaisyhteistyöstä, taloudellisesta ohjauksesta ja informaatio-ohjauksesta. Kyselyssä tiedusteltiin vastaajan mielipidettä eri ohjauskeinojen osa-alueiden toimivuuteen kiertotalouden edistäjänä, hyviä kansallisia ja kansainvälisiä käytäntöjä eri ohjauskeinojen saralla sekä keskeisimpiä pullonkauloja eri ohjauskeinoissa. 19 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:32 Sähköinen kysely lähetettiin yhteensä 783 henkilölle. Kyselylomake oli auki 17.–30.11.2022. Vastauksia kyselyyn tuli yhteensä 113 kpl. Vastaanottajien listalla oli edustajia muun muassa ministeriöistä, valtion virastoista ja muusta valtionhallinnosta, kunnista, kaupun- geista, aluehallintovirastoista, ELY-keskuksista, maakuntaliitoista, toimialajärjestöistä, kansalaisjärjestöistä, korkeakouluista, tutkimusorganisaatioista, rahastoista, säätiöistä ja yrityksistä. Kyselyn 113 vastaajasta suurimpia vastaajaryhmiä olivat korkeakoulut ja tutkimusorganisaatiot (N=21), kunnat ja kaupungit (N=20) sekä ministeriöt (N=15). Alue- hallintovirastoista ei tullut yhtäkään vastaajaa. Jokin muu -vaihtoehdon valitsi yhdeksän vastaajaa, ja heidän joukossaan oli muun muassa kehitysyhtiöiden ja kuntayhtymien edustajia. Sähköinen kysely toteutettiin Webropol-työkalulla. Kysely koostui kuudesta eri osiosta: 1) taustakysymykset, 2) sääntely ja viranomaisyhteistyö kiertotaloudessa, 3) taloudellinen ohjaus kiertotalouden edistämisen keinona, 4) informaatio-ohjaus kiertotalouden edis- tämisen keinona ja 5) Kiertotalousohjelman toimeenpano. Ensimmäisessä tiedusteltiin vastaajan organisaatiotyyppiä, kiertotalouden seuraamista sekä Kiertotalousohjelman toimeenpanon ja Kiertotalousohjelmassa edistettävien ohjausjärjestelmän keinojen tuttuutta. Osiot 2–5 määräytyivät sen perusteella, kuinka hyvin vastaaja arvioi tuntevansa eri osa-alueita ensimmäisessä osiossa. Ainoastaan kohtuullisesti, hyvin, melko hyvin tai erittäin hyvin vastaajan tuntemien osa-alueiden kysymykset näkyivät vastaajalle. Osioissa 2–5 pyydettiin vastaajaa ottamaan kantaa ohjauskeinoja tai Kiertotalousohjelman tavoitteenasettelua koskeviin väittämiin. Väitteiden vastausasteikko oli 1 = täysin eri mieltä, 2 = melko eri mieltä, 3 = ei samaa eikä eri mieltä, 4 = melko samaa mieltä, 5 = täy- sin samaa mieltä, 6 = en osaa sanoa. Avoimilla kysymyksillä tiedusteltiin kussakin osiossa kiinnostavia kansallisia tai kansainvälisiä esimerkkejä tai hyviä käytäntöjä sekä kierto taloustavoitteiden saavuttamista vaikeuttavia pullonkauloja. Lisäksi vastaajaa pyydettiin määrittämään kolme keskeisintä kehittämiskohdetta/eteenpäin vietävää toimenpidettä etukäteen annetuista vaihtoehdoista. Jokaista monivalintakysymystä oli mahdollisuus myös kommentoida avoimesti. Näiden lisäksi osiossa 5 kysyttiin avokysymyksillä Kierto- talousohjelman lisäarvoa suhteessa muihin kiertotaloutta edistäviin toimenpiteisiin sekä Kiertotalousohjelman potentiaalisinta lisäarvoa. Kansainvälinen vertailu Kansainvälisen vertailun kohteena oli neljän verrokkimaan kiertotaloustyö. Valitut verrokkimaat ovat Alankomaat, Kanada, Ranska ja Saksa. Maat valittiin, koska niiden toimia voidaan pitää kansainvälisesti edistyksellisinä ja sellaisina, joista Suomi voi saada inspiraa- tiota oman työnsä kehittämiseen. 20 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:32 Analyysi aloitettiin tutkimalla julkisesti saatavilla olevaa tietoa valittujen verrokkimaiden kiertotaloustyöstä ja käytännöistä (dokumenttianalyysi). Dokumenttianalyysin perusteella luotiin myös pohja kunkin maan haastattelurungolle. Dokumenttianalyysin ensimmäisen version jälkeen haastateltiin 1–2 kunkin maan kierto taloustyön asiantuntijaa. Haastateltavat koostuivat kuudesta kiertotaloustyöhön osallis tuvien ministeriöiden sihteeristä ja asiantuntijasta sekä kansallisen kiertotaloustyön, -ohjelmien ja -strategioiden kehityksessä mukana olleista henkilöistä. Lisäksi kansainväli- sessä vertailussa hyödynnettiin KPMG:n kansainvälisen verkoston osaamista. Haastattelurunko koostui kysymyksistä, jotka käsittelivät kunkin maan kiertotaloustyön tavoitteita, mittareita, aloitteita ja lakeja sekä kiertotaloustyön kärkiä. Lisäksi haastatte- luissa paneuduttiin kunkin maan onnistumisiin ja haasteisiin sekä mielikuviin Suomen kiertotaloustyöstä. Lopuksi haastateltavilta kysyttiin, mitä Suomen tulisi tehdä edistääk- seen kiertotaloustyötään. Dokumenttianalyysin ja haastatteluaineiston perusteella koottiin yleiskuvat kunkin maan kiertotaloustyöstä, tavoitteista, mittareista ja esimerkkikäytännöistä. Kustakin maasta nostettiin esiin kiertotaloustyössä kohdattuja haasteita ja onnistumisia. Dokumentti analyysistä ja haastatteluista esiinnousseita seikkoja syvennettiin tutkimalla lisää yleisissä lähteissä saatavilla olevia ja haastateltavien toimittamia dokumentteja. 21 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:32 3 Havainnot Kiertotalousohjelman toimeenpanosta Tässä luvussa on esitetty arvioinnin eri menetelmien kautta esiin nousseet keskeiset havainnot kiertotalousohjelman toimeenpanosta sekä kehitystarpeista. Aluksi on esitetty yleisesti ohjelman tavoitteenasetteluun ja toteutukseen liittyvät havainnot ja tämän jälkeen on kuvattu tarkemmin eri ohjauskeinoihin liittyvät havainnot. 3.1 Ohjelman tavoitteenasettelu ja toteutus 3.1.1 Tavoitteiden relevanssi Arvioinnin osana toteutetuissa haastatteluissa ja sähköisessä kyselyssä kartoitettiin eri sidosryhmien ja asiantuntijoiden näkemyksiä ohjelman tavoitteenasettelusta ja tavoitteiden relevanssista. Sähköisessä kyselyssä esitettiin seuraavat väittämät Kierto talousohjelman tavoitteenasettelua koskien: 1. Kiertotalousohjelman tavoitteenasettelu on kokonaisuudessaan onnistunut suhteessa vallitsevaan tilanteeseen. 2. Tavoite 1. ”Uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus vähenee, ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö voi kasvaa siten, että kotimaan primääriraaka-aineiden kokonaiskulutus ei 2035 ylitä vuoden 2015 tasoa. Vientituotteiden valmistukseen käytetyt luonnonvarat eivät kuulu tavoitteen piiriin” on relevantti. 3. Tavoite 2. ”Resurssien tuottavuus kaksinkertaistuu vuoden 2015 tilanteesta vuoteen 2035 mennessä” on relevantti. 4. Tavoite 3. ”Materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistuu vuoteen 2035 mennessä” on relevantti. 22 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:32 Kuvio 4.  Sähköisen kyselyn vastaajien näkemys tavoitteiden relevanssista. N = 85 Kaikki kolme tavoitetta nähtiin pääosin relevantteina. Samaa mieltä oltiin kaikkien neljän väitteen kanssa 65–80 %. Eniten eri mieltä -vastauksia sai väite 2 (tavoite 1), jonka rele- vanssista 22 % vastaajista oli eri mieltä (kuvio 4). Muissa tavoitteissa eri mieltä -vastaaja- määrät olivat pieniä. Avovastauksissa korostui se, että tavoitteet ovat oikean suuntaisia, mutta riittämättömiä, sekä se, että vuosi 2035 on liian kaukainen tavoitteille, ja toimen- piteitä tulisi edistää kiireellisemmin. Lisäksi nostettiin vahvasti esiin, että vientituotteiden valmistukseen kuuluvien luonnonvarojen tulisi kuulua tavoitteiden ja strategian piiriin. Moni oli myös huolissaan strategian tavoitteita tukevan päätöksenteon vähäisyydestä kansallisella tasolla. Tavoitteet nähdään mahdottomina toteuttaa, kun muut päätökset eivät tue tavoitteiden toteutumista. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan asteikolla 1–5 kunkin kolmen tavoitteen edistä misen onnistumista tähän mennessä (kuvio 5) Näissä vastauksissa korostuivat ”en osaa sanoa” sekä ”ei hyvin eikä huonosti” -vastaukset, mikä viestinee siitä, että toimeenpano on vasta alkanut eikä edistymisestä ole vielä tietoa. Tavoitteen 1 ”Uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus vähenee, ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö voi kasvaa siten, että kotimaan primääriraaka-aineiden kokonaiskulutus ei 2035 ylitä vuoden 2015 tasoa. Vientituotteiden valmistukseen käytetyt luonnonvarat eivät kuulu tavoitteen piiriin” edistyminen nähtiin hieman enemmän epäonnistuneena kuin kahden muun tavoit- teen edistyminen. 2 % 5 % 4 % 4 % 6 % 17 % 4 % 5 % 20 % 7 % 8 % 10 % 60 % 48 % 50 % 50 % 5 % 20 % 27 % 30 % 7 % 4 % 5 % 2 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kiertotalousohjelman tavoitteenasettelu on kokonaisuudessaan onnistunut suhteessa vallitsevaan tilanteeseen. Tavoite 1 ”Uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus vähenee, ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö voi kasvaa siten, että -kotimaan primääriraaka-aineiden kokonaiskulutus ei 2035 ylitä vuoden 2015 tasoa. Vientituotteiden valmistukseen käytetyt Tavoite 2 ”Resurssien tuottavuus kaksinkertaistuu vuoden 2015 tilanteesta vuoteen 2035 mennessä” on relevantti Tavoite 3 ”Materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistuu vuoteen 2035 mennessä” on relevantti. Ota kantaa seuraaviin Kiertotalousohjelman tavoitteenasettelua (Valtioneuvoston periaatepäätös Kiertotalouden strategisesta ohjelmasta 30.3.2021) koskeviin väittämiin: Täysin eri mieltä Melko eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Melko samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa luonnonvarat eivät kuulu tavoitteen piiriin” on relevantti 23 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:32 Kuvio 5.  Kiertotalouden tavoitteiden toimeenpanon onnistuminen. N = 85 Haastatteluissa Kiertotalousohjelman tavoitteet koettiin kunnianhimoisina, erityisesti suhteessa poliittiseen kontekstiin ja haasteisiin tavoitteiden määrittelyssä. Haastatteluissa nousi myös esille, että muuttuneessa toimintaympäristössä esimerkiksi tavoite 1 (uusiutu mattomien luonnonvarojen kulutus vähenee) on vaikea, koska raaka-aineen tarve on kasvanut energiajärjestelmää parhaillaan uusittaessa. Kiertotalousohjelmaa koskeneissa lausunnoissa tavoitteita pidettiin kunnianhimoisia, mutta toimenpiteiden arvioitiin jäävän yleiselle tasolle. Lausuntojen mukaan useat tavoit- teet ja toimenpiteet aiheuttavat riskin, että rahoitus pirstaloituu ja ohjelman vaikuttavuus heikkenee. Lausunnoissa esitettiin, että tulisi määritellä konkreettisempia toimia tavoittei- den saavuttamiseksi ja luoda selkeä kriteeristö vaikuttavuuden vahvistamiseksi, kriteerit ja ohjeet eri aloille (esim. vähähiiliselle rakentamiselle), aikajana/aikataulu ohjelman toimenpiteille sekä kuvaus toimenpiteiden synergioista. Lisäksi todettiin, että ohjelman priorisoinnissa tulee kiinnittää huomiota vaikutuksiin, jotta kaikkein vaikuttavimpien toimenpiteiden toteutus turvataan. Lausuntojen perusteella Kiertotalousohjelman tavoitteen tulisi olla nykyistä selvemmin kiertotalousalan perusperiaatteiden ja liiketoimintalogiikoiden uudistamisessa sekä alan aidossa ja perusteellisessa muuttamisessa yksittäisten teknologioiden tai ratkaisujen sijaan. Lausunnoissa esitettiin, että on tarve edistää järjestelmätason muutosta esimer- kiksi lisäämällä kiertotalouden osaamista laaja-alaisesti ja läpileikkaavasti kaikilla koulutus- sektoreilla sekä työelämän täydennyskoulutuksissa. Lausunnoissa tuotiin myös esille mm. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tavoite 1: Uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus vähenee, ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö voi kasvaa siten, että kotimaan primääriraaka-aineiden kokonaiskulutus ei 2035 ylitä vuoden 2015 tasoa. Vientituotteiden valmistukseen käytetyt luonnonvarat eivät kuulu tavoitteen piiriin. Tavoite 2: Resurssien tuottavuus kaksinkertaistuu vuoden 2015 tilanteesta vuoteen 2035 mennessä. Tavoite 3: Materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistuu vuoteen 2035 mennessä. Miten Kiertotalousohjelman toimeenpano on mielestäsi onnistunut tähän mennessä ohjelman keskeisten tavoitteiden edistämisen suhteen? Ei lainkaan tai erittäin huonosti Melko huonosti tai huonosti Ei hyvin eikä huonosti Melko hyvin tai hyvin Erittäin hyvin En osaa sanoa 6 % 24 % 22 % 17 % 32 % 5 % 18 % 17 % 32 %29 % 5 % 18 % 19 % 30 %27 % 24 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:32 sosiaalisten aspektien huomioiminen, reilu kiertotalouden edistäminen, laajempien kult- tuuristen ja asennemuutosten edistäminen, jakamistalouden edistäminen ja kiertotaloutta edistävä kaupunkisuunnittelu. Kiertotalousohjelmaa koskeneissa lausunnoissa kiinnitettiin lisäksi huomiota ohjelman rajaukseen Suomessa tehtäviin kansallisiin toimiin ja kysyttiin, mikä on yhteys EU-tason ohjelmiin ja päätöksiin. Lausunnoissa esitettiin, että ohjelman tavoitteet tulisi laajentaa koskemaan myös vientituotteita. Yritykset toimivat osana EU-sisämarkkinoita, ja myös vientituotteiden tulisi ulottua ohjelman tavoitteisiin. 3.1.2 Toimeenpanon ja toteutuksen tehokkuus Sekä haastattelut että kysely toivat selkeästi esille, että Kiertotalousohjelman tavoitteet ja sisältö tunnetaan varsin huonosti. Kyselyn mukaan vastaajat seuraavat kiertotalouden etenemistä ja kiertotalouspolitiikkaa melko paljon, mutta he tuntevat Kiertotalousohjel- man toimeenpanoa hieman heikommin. Tämä selittynee osittain sillä, että Kiertotalous- ohjelman toimeenpanossa oli kyselyn aikaan käynnissä toinen vuosi. Ohjelma saattoi olla monille vastaajille vielä melko tuntematon. Ohjauskeinoista vastaajat arvioivat tuntevansa parhaiten Kiertotalouden green dealin, informaatio-ohjauksen keinot sekä kiertotalouden osaamisverkoston eli Kiertotalous-Suomen. Sen sijaan heikoiten vastaajat tunsivat Circular Design -ohjelmaa ja taloudellisen ohjauksen keinoja (ks. kuviot 18–19 liitteessä 1). Sähköisessä kyselyssä esitettiin lisäksi väittämiä koskien Kiertotalousohjelman toimeen- panoa. Vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa kymmeneen toimeenpanoa koskevaan väittämään. 25 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:32 Kuvio 6.  Sähköisen kyselyn vastaajien näkemykset Kiertotalousohjelman toimeenpanosta. N = 85 Väittämän 1. ”Kiertotalouden green deal tukee kiertotaloustavoitteiden saavuttamista” kanssa oltiin selkeimmin samaa mieltä (65 % vastaajista, joista 14 % täysin samaa mieltä). Myös väittämien 2, 3, 5, 7 ja 8 kanssa yli 50 % vastaajista oli samaa mieltä. Sen sijaan eri mieltä oltiin erityisen paljon väittämien 1, 4 ja 10 kanssa (noin 40 % vastaajista eri mieltä) (kuvio 6). Vaikka viestintä nähtiin informaatio-ohjauksen keinoista hyvin tarkoituksen mukaisena (ks. kuvio 12, s. 51), tämän kysymyksen vastausten perusteella se ei kuitenkaan saavuta oikeita kohderyhmiä riittävästi. Kyselyn avovastauksissa Kiertotalousohjelman toimeenpanon vahvuuksina korostuivat poikkihallinnollisuus ja keskeisten sektoreiden sekä tahojen mukana oleminen, oikean- suuntaiset ja hyvät tavoitteet, kattavat verkkosivut ja tilaisuudet aiheesta, osaavat ja sitoutuneet virkahenkilöt, kokoava ote ja valtakunnallisen tahtotilan selkeä jäsentely sekä verkostomainen työskentely. Siitä huolimatta, että verkostomaista työskentelyä ja poikkihallinnollisuutta pidettiin vahvuusalueina, ohjelman yhteistyötä pidettiin myös heikkoutena. Esimerkiksi kyselyssä ja haastatteluissa peräänkuulutettiin kuntien, kaupunkien, kansalaisten ja elinkeinoelämän vahvempia rooleja. Myös Kiertotalousohjelmaa koskeneissa lausunnoissa kritisoitiin, ettei 7 % 5 % 5 % 4 % 2 % 5 % 2 % 1 % 2 % 14 % 35 % 13 % 13 % 36 % 21 % 4 % 6 % 2 % 29 % 27 % 20 % 25 % 19 % 31 % 16 % 14 % 19 % 21 % 31 % 16 % 30 % 48 % 46 % 18 % 43 % 51 % 49 % 38 % 20 % 16 % 4 % 5 % 6 % 1 % 8 % 14 % 5 % 12 % 4 % 6 % 5 % 5 % 11 % 11 % 10 % 12 % 19 % 25 % 14 % 21 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Tietoisuus Kiertotalousohjelman tavoitteista ja sisällöistä on riittävää keskeisten sidosryhmien keskuudessa Kiertotalousohjelman toimeenpano on läpinäkyvää Kiertotalousohjelman toimeenpanoon on osallistettu riittävällä tavalla eri sidosryhmiä Kiertotalousohjelman viestintä saavuttaa riittävästi eri kohderyhmät Kiertotalousohjelma toimii kattavasti yli toimialojen rajojen Kiertotalouden green deal tukee tarkoituksenmukaisesti kiertotaloustavoitteiden saavuttamista Kiertotalous-Suomi tukee tarkoituksenmukaisesti kiertotaloustavoitteiden saavuttamista Circular Design -ohjelma tukee tarkoituksenmukaisesti kiertotaloustavoitteiden saavuttamista Kiertotalouden seuranta tuottaa riittävästi tarkoituksenmukaista tietoa kiertotalouden etenemisestä tavoitteiden seurantaa varten Kiertotalousohjelman toimeenpano on riittävästi resursoitu Ota kantaa seuraaviin Kiertotalousohjelmaa koskeviin väittämiin: Täysin eri mieltä Melko eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Melko samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa 26 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:32 maakuntien, kuntien ja alueiden vahvaa roolia (esim. strateginen aluekehittäjä, rahoittaja, kaavoittaja, liikennejärjestelmäsuunnittelija jne.) kiertotalouden edistäjinä ole nostettu ohjelmassa tarpeeksi esiin. Lausunnot totesivat esimerkiksi, että ELY-keskuksilla on suuri rooli kiertotalouteen liittyvissä toimenpiteissä kuten esimerkiksi rahoituksen vahvistami- sessa kiertotaloutta edistävälle TKI- ja ekosysteemitoiminnalle, vähähiilisten kiertotalous- ratkaisujen rakentamisessa, viranomaisyhteistyön kehittämisessä ja kierrätysmateriaalien markkinoiden vahvistumisessa. Sekä kyselyssä että haastatteluissa ohjelman heikkouksina pidettiin riittämättömiä konkreettisia tekoja, toimenpiteiden hajanaisuutta, toimeenpanon seurannan sekä mittaamisen haasteellisuutta ja liian vähäisiä resursseja suhteessa tarpeeseen. Kokonai suudessaan toimia pidettiin riittämättöminä suhteessa ohjelman tavoitteisiin ja vaadittavaan systeemisen muutokseen. Haastatteluissa ohjelmalta kaivattiin nykyistä strategisempaa otetta ja priorisointia esimerkiksi kiertojen edistämiseen. 3.1.3 Koherenssi ja lisäarvo suhteessa muihin ohjelmiin Arvioinnin haastatteluissa pohdittiin usein, miten Kiertotalouden strateginen ohjelma tavoitteineen asemoituu laajaan kestävän kehityksen kokonaisuuteen, jossa on olemassa useita luonnonvarojen kestävää käyttöä edistäviä strategioita ja tiekarttoja (esim. Energia- ja ilmastostrategia, Biotalousstrategia, Kestävän kehityksen strategia) sekä muita esi- merkiksi ilmastoon tai vihreään siirtymään liittyviä ohjelmia. Kiertotalouden strategisen ohjelman asemoitumista suhteessa näihin muihin aloitteisiin ei pidetty riittävän selkeänä. Sähköisessä kyselyssä Kiertotalousohjelman lisäarvosta esitettiin vastaajille seuraavat avokysymykset: − Mikä on Kiertotalousohjelman suurin lisäarvo suhteessa muihin kiertotaloutta edistäviin toimenpiteisiin? − Mikä Kiertotalousohjelman lisäarvo voisi parhaimmillaan olla? Kyselyssä ohjelman lisäarvona suhteessa muihin toimenpiteisiin pidettiin laajapohjaista julkista sitoutumista ylätason tavoitteisiin sekä yhteisiä, kaikkia valtion sektoreita koskevia tavoitteita. Vastaajat näkivät, että ohjelma tuo esiin valtion tahtotilan ja käynnistää konk- reettiset edistämistoimet, jotka tulisi saada vakiinnutettua pysyväisluonteiseksi toimin- naksi ohjelman vaikuttavuuden lisäämiseksi. Vastaajien mukaan Kiertotalousohjelman lisää ymmärrystä siitä, että kiertotalous on uusi talouden malli, joka kattaa kaikki samat osa-alueet (päätöksenteko-, sääntely- ja suunnitteluprosessit) kuin nykyinenkin talousjärjestelmä. 27 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:32 Osa kyselyn vastaajista oli sitä mieltä, että ohjelma kokoaa sirpaleista kiertotalouskenttää hyvin yhteen. Ohjelma esittää valtakunnan tasolla konkreettiset tavoitteet, joihin toimin- taa tulee ohjata. Vastaajat näkivät tämän potentiaalisena sijoittajien, yritysten, kuluttajien ja kansalaisten sitouttajana osaksi isompaa muutosta. Parhaimmillaan ja oikein jalkautet- tuna Kiertotalousohjelma nähdään käänteentekevänä ilmasto- ja luontotavoitteiden saa- vuttamisen työkaluna, joka synnyttää uutta liiketoimintaa ja teollisuuden symbiooseja. 3.2 Sääntely ja viranomaisyhteistyö Seuraavassa on kuvattu arvioinnin havainnot liittyen erityisesti seuraaviin sääntelyä ja viranomaisyhteistyötä käsitteleviin arviointikysymyksiin: − Onko sääntely ja viranomaisyhteistyö kehittynyt kokonaisuudessaan? Minkälaisen kokonaisuuden sääntelyn kehittämishankkeet muodostavat? Miten kokonaisuus on edistänyt viranomaisyhteistyön kehittymistä? Millaisia haasteita ja mahdollisuuksia yhteistyöhön liittyy? Jääkö jotain Kiertotalousohjelman tavoitteiden kannalta keskeisiä näkökulmia tai toimia vaille huomiota? − Ovatko toimet oikeassa mittaluokassa tavoitteisiin pääsemiseksi? Minkälaisia kehittämisprosesseja tulisi käynnistää lähivuosina kansallisella tasolla, jotta sääntely ja viranomaisyhteistyö tukisivat Kiertotalousohjelman tavoitteiden saavuttamista riittävällä tavalla? 3.2.1 Ohjelman toimenpiteet ja eteneminen Kiertotalouden sääntelyn ja viranomaisyhteistyön kehittämiselle on ympäristöministeriön toimenpiteiden hankekorteissa asetettu alun perin seitsemän toimenpidekokonai- suutta. Loppuvuoden 2022 tilannekatsauksen mukaan orkestrointimallin kehittämistä ei tulla toteuttamaan sellaisenaan, eli se on jäänyt pois listasta. Tammikuussa 2023 kaikki loput kuusi kokonaisuutta oli käynnistetty. Hankekortissa on listattuna useita konkreet- tisia toteutettuja ja toteutettavia toimenpiteitä etenkin Kiertotalouden green dealissa sekä skenaariotyössä, joihin on kohdennettu runsaasti ohjelman resursseja. Hankekort- tien analyysin perusteella Kiertotalouden green dealin toimenpiteet, tulokset ja tavoitellut vaikutukset ovat hyvin linjassa keskenään (ks. tarkemmin keskeisten hankkeiden analyysi luvussa 3.5). 28 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:32 Seuraavassa taulukossa on kuvattu Kiertotalousohjelmassa toteutettavia toimenpiteitä ja hankkeita kiertotalouden sääntelyn ja viranomaisyhteistyön kehittämiseksi, sekä kuvattu niiden vaikutusketjuja toimenpiteiden hankekorttien perusteella (keskeiset toimenpiteet, tavoitellut tulokset, tavoitellut vaikutukset). Kokonaisuuden etenemistä on kuvattu vihreällä (valmistunut), keltaisella (käynnissä) ja punaisella (ei aloitettu) värillä. Taulukko 2.  Kiertotalousohjelman sääntelyn ja viranomaisyhteistyön toimenpiteet ja hankkeet (perustuen joulukuun 2022 ja tammikuun 2023 päivityksiin). Kokonaisuuden etenemistä on kuvattu ensimmäisessä sarakkeessa vihreällä (valmistunut), keltaisella (käynnissä) ja punaisella (ei aloitettu) värillä. Toimenpide­ kokonaisuus Keskeiset toimenpiteet ja tuotokset Tavoitellut tulokset lyhyellä aikavälillä Tavoitellut vaikutukset pidemmällä aikavälillä 2.1 Vaikutamme aktiivisesti EU:ssa Kiertotalouden toimintasuunnitelman aloitteisiin vaikuttaminen ja niiden toimeenpano; ekosuunnittelusääntelyn uudistaminen. Ekosuunnittelusääntely tukee kestävää ja kiertotaloutta tukevaa tuotesuunnittelua. EU-aloitteet tukevat kierto talouden toimintamalleja sekä yritys- ja kuntasekto- rilla että kotitalouksissa; ekosuunnitteludirektiivi laa- jenee keskeisiin tuoteryhmiin sekä kiertotaloutta tukevat vaatimukset sisällytetään täytäntöönpanosäännöksiin. 2.2 Kehitämme viranomaisten yhteistyötä kiertotalous­ hankkeissa Työpajat ja työpajojen pohjalta muodostetut johtopäätökset ja suositukset viranomaisten yhteistyön kehittämiseksi. Viranomaisten muodostama kiertotaloushankkeita tukeva verkosto. Parantunut yhteistyö viranomaisten välillä, kiertotaloushankkeita tukevien verkostojen olemassaolo. 2.3 Edistämme kierrätys­ materiaalien markkinoiden vahvistumista Käyttövelvotteiden laajen- tamisen mahdollisuuksien selvittäminen. Kaivosten sivukivien ja rikastushiekan hyödyntämismahdolli- suuksien selvittäminen. Esiselvitykseen liittyvät sidosryhmäkeskustelut ja jatkotoimenpiteet, teema- kohtaiset keskustelut ja työpajat. Selvitys käyttövel- voitteiden laajen- tamisen mahdol- lisuuksista valmis. Sivukivitoimenpiteet tuottaneet uusia tuot- teita ja liiketoimintaa ja sivukiviekosysteemejä lähtenyt käyntiin. Kierrätysmateriaalien markki- noiden vauhdittuminen käyttö velvoitteen käyttöönotolla uusissa materiaali- ja tuoteryh- missä. Kaivannaisteollisuuden ratkaisut ja uutta liiketoimin- taa sivutuotteiden hyödyntä- misestä. 29 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:32 Toimenpide­ kokonaisuus Keskeiset toimenpiteet ja tuotokset Tavoitellut tulokset lyhyellä aikavälillä Tavoitellut vaikutukset pidemmällä aikavälillä 2.4 Työryhmä seuraamaan EEJ- päätöksentekoa Työryhmä, joka seuraa EEJ (ei enää jätettä) - ja sivutuotepäätöksentekoa, kehittää menettelyjä, ehdottaa lainsäädäntö- muutoksia, arvioi tarvetta EEJ-asetusten säätämi- selle sekä seuraa EU:ssa tapahtuvaa EEJ-kehitystä ja vaikuttaa siihen. Työryhmän valmiste- lema konkreettinen esitys tapauskohtais- ta EEJ-päätöksentekoa sujuvoittavista lain- säädäntömuutoksista, esitys tapauskohtaiseen jätteeksi luokittelun päättymistä ja sivu tuotteeksi. Sääntelyn ja päätöksen- teon sujuvuus, yhdenmu- kaisuus ja ennakoitavuus. Uusiomateriaalien tuotteista- minen niin, että ympäristön- ja terveydensuojelun korkea taso säilyy. 3.1 Kierto­ talouden green deal ja skenaariotyö Nykytilan materiaalivirta- analyysi (RMC); skenaariot materiaalijalanjäljestä (ympäristö- ja talousvaikutukset); laajasti hyväksytty Kiertotaloudsen green dealin Pelisäännöt ja kriteerit -dokumentti, yhteistyön sitoumukset eri osallistujatahoilta ja ministeriöiltä. Vapaaehtoinen Kiertotalouden green deal, johon (keskeiset) toimialajärjestöt, yritykset, maakunnat ja kunnat voivat liittyä. (yhteistyöhön sitoutuneiden lkm & tehtyjen sitoumusten lkm). Kiertotalouden näkökulmasta keskeiset sektorit, kuten teknologiateollisuus ja rakennusteollisuus, sekä 20–30 edelläkävijäkuntaa ja kaupunkia ja 3–7 maakuntaa liittyvät green dealiin ja sitoutuvat kiertotaloutta edistävien toimien toteutukseen. 3.4 Kehitämme kaavoituksen periaatteita ja tilojen käytön ohjausta kiertotaloutta tukevaksi Työryhmä (osana Rakentamislain uudistusta), joka pohtii rakennusten elinkaariominaisuuksia käsittelevää asetusta. Hanke, jossa tarkastellaan käyttötarkoituksen muutoksia omana kokonaisuutenaan. Asetus uudis rakennusten elinkaari ominaisuuksista Rakentamislaissa. Olemassa olevien (toimitila) kiinteistöjen ja niiden tilojen käytön tehostaminen. Uudisrakennusten pitkäikäisyys, korkea käyttöaste, korjattavuus, purettavuus ja siirrettävyys. 5.2 Kehitämme orkestrointi­ mallia Jäänyt pois sellaisenaan toteutettavista toimenpiteistä vuoden 2022 lopussa. 30 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:32 Muiden toimenpidekokonaisuuksien osalta myöhäisimpänä on aloitettu kaavoituksen periaatteiden ja tilojen käytön ohjauksen periaatteiden kehittäminen, jonka käynnistä minen viivästyi noin vuodella alkuperäisestä suunnitelmasta. Toimenpidekokonaisuuteen ei ole kohdistettu lainkaan resursseja Kiertotalousohjelmasta, vaan toimenpiteitä toteute- taan pitkälti muiden hankkeiden ja ohjelmien kautta. Loput resursoidut toimenpiteet liittyvät EU-sääntelyyn vaikuttamiseen, viranomaisyhteis työn kehittämiseen, kierrätysmateriaalien markkinoiden vahvistamiseen sekä EEJ (ei enää jätettä) -päätöksentekoa seuraavan työryhmän perustamiseen. Näitä kokonaisuuksia on edistetty tai edistetään muun muassa toimintamallin pilotoinnilla (viranomaisyhteistyö), sekä ulkoisen tahon toteuttamalla selvityksellä ja sen pohjalta jatkokeskusteluilla (kierrätysmateriaalien markkinoiden vahvistaminen). Hankekorttien analyysin perusteella konkreettiset toimenpiteet ja tavoitellut tulokset jäävät kuitenkin EU-sääntelyyn vaikutta- misen kohdalla löyhiksi. EEJ-työryhmän perustamiseen on sen sijaan varattu kolmen hen- kilön henkilöresurssit, ja konkreettiset toimenpiteet liittyvät työryhmän perustamiseen, EEJ-asetusten tarpeiden arviointiin sekä työryhmän valmistelemaan esitykseen EEJ-pää- töksentekoa sujuvoittavista lainsäädäntömuutoksista. 3.2.2 Tunnistetut kehitystarpeet Kiertotalouden sääntelyn kokonaisuus Suomessa ei ole olemassa kiertotalouslakia, vaan kiertotalouden sääntelyyn luetaan laa- jasti sääntely, jolla voidaan vaikuttaa materiaalienkäytön tehokkuuteen ja siten edistää kiertotaloutta. Kiertotaloudesta ei ole yhtä vakiintunutta määritelmää, mikä hankaloittaa kiertotalouden tulkintaa esimerkiksi sääntelyä koskien. Useimmiten kiertotalous on määri- telty talousmallina kuten esimerkiksi valtioneuvoston periaatepäätöksessä (2021) seuraa- vasti: "Kiertotalous on uusi talouden toimintatapa, joka tuottaa taloudellista hyvinvointia maapallon kantokyvyn rajoissa. Se hyödyntää digitalisaatiota tehokkaasti ja uudistaa yhteiskunnan rakenteita ja toimintamalleja. Kiertotalous on keino vähentää luonnon­ varojen käyttöä”. Kiertotaloutta säännellään osana useita eri sääntelykokonaisuuksia kuten esimerkiksi jäte- sääntelyn lisäksi tuotesuunnittelua ja tuotteiden laatuvaatimuksia koskevassa sääntelyssä. Kiertotaloutta koskevan sääntelyn piiriin kuuluu volyymiltään ja elinkaariltaan hyvin eri- laisia teemoja, kuten esimerkiksi rakentaminen, maankäyttö ja tekstiilit. Haastattelujen perusteella ongelmana on, että eri lakien välillä voi ilmetä ristiinvetoa, kuten esimerkiksi uusissa tuotteissa käytettävien kierrätysraaka-aineiden terveysturvallisuutta ja kestävyyttä koskevissa kysymyksissä. 31 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:32 Arviointiaineiston perusteella sääntely ei nykyisin tue kiertotalouden edistämistä yhtä vahvasti kuin esimerkiksi ilmastotavoitteiden edistämistä. Nykyisin lainsäädäntö ei pakota kaikilta osin kierrättämiseen. Kiertotalous on paljolti vapaaehtoisella pohjalla, vaikka esi- merkiksi jätelaki on olemassa. Sekä haastatteluissa että työpajoissa EU:n roolia pidettiin merkittävänä, vaikka EU:ssa ei ole säädetty kiertotalousdirektiiviä. Esimerkiksi EEJ (ei enää jätettä) -sääntely on Suomessa olemassa olevaa lainsäädäntöä, joka on jätelaissa. Vuonna 2022 EU julkaisi kiertotalouspaketin, jossa keskeistä on ekosuunnittelun vaati- muksen laajentaminen muihin tuotteisiin energiaan liittyvien tuotteiden lisäksi. Aiemmin vuonna 2020 EU:n uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma (EU Circular Economy Action Plan) tarkasteli kiertotalouden edistämistä laajasta näkökulmasta keskeisissä arvo ketjuissa sekä kiertotaloutta läpileikkaavana keinona esimerkiksi hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Arvioinnin työpajoissa nousi esille, että EU:lta kaivataan harmonisoitua sääntelyä ja esi- merkiksi selkeyttä siihen, miten EU sallii kilpailevien yritysten välisen yhteistyön kierto talouden teemassa. Lisäksi sekä haastatteluissa että työpajoissa nousi esille, että on tarve vahvistaa kansallista vaikuttamista EU-sääntelyyn. Tämä edellyttäisi myös vaikuttamistyön ja sen edellyttämän tietopohjan keräämisen resursointia. Sähköisessä kyselyssä vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa kolmeen väittämään: 1. Suomen lainsäädäntö ja säädösympäristö tukevat riittävällä tavalla kiertotaloutta koskevien tavoitteiden saavuttamista. 2. Yhteistyö viranomaisten välillä on toimivaa ja tukee riittävällä tavalla kiertotaloutta koskevien tavoitteiden saavuttamista. 3. Kiertotalouteen liittyvät lupaprosessit ovat toimivia ja sujuvia. Kyselyn vastaukset olivat kriittisiä erityisesti sen suhteen, miten lainsäädäntö ja säädös ympäristö tukevat kiertotaloutta koskevien tavoitteiden saavuttamista. Vastaajista enem- mistö oli eri mieltä kaikkien kolmen väitteen kanssa. Noin 25 % oli melko samaa mieltä väitteiden 1 (Suomen lainsäädäntö ja säädösympäristö tukevat riittävällä tavalla kierto taloutta koskevien tavoitteiden saavuttamista) ja 2 (Yhteistyö viranomaisten välilllä on toimivaa ja tukee riittävällä tavalla kiertotaloutta koskevien tavoitteiden saavuttamista) kanssa, ja ainoastaan 7 % oli melko samaa mieltä väitteen 3 (Kiertotalouteen liittyvät lupaprosessit ovat toimivia ja sujuvia) kanssa. Juuri kukaan ei myöskään ollut täysin samaa mieltä minkään väitteistä kanssa. ”Ei samaa eikä eri mieltä” vastasi vajaa kolmasosa väit- teen 2 kohdalla. Väitteiden 1 ja 3 kanssa oli eri mieltä yli puolet, ja väitteen 2 kohdalla reilu 40 % (kuvio 7). 32 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:32 Kuvio 7.  Sähköisen kyselyn vastaajien näkemykset sääntelystä ja viranomaisyhteistyöstä. N = 85 Kyselyn avovastauksissa moni peräänkuulutti etenkin käytettyjen osien jatkokäytön (esim. rakennusalalla) lupaprosessien uudistamista, helpottamista ja selkiyttämistä – lupaproses sien tulisi olla vastaajien mukaan ennakoitavampia ja nopeampia. Avovastauksissa esi- tettiin muun muassa seuraavia konkreettisia hyvinä pidettyjä esimerkkejä kiertotalouden sääntelyssä: Alankomaissa, päinvastoin kuin Suomessa, jätteiden käsittelyssä tarvitaan lupa jätteeksi luokittelulle. Lisäksi Alankomaissa ja Tanskassa on käytössä tapauskohtainen laadunvarmennus uudelleenkäytetyissä rakennusosissa. Kyselyn vastauksissa nostettiin esiin myös esimerkiksi seuraavia hyviä kansainvälisiä esimerkkejä: tuotepassi (esim. Ranska), myymättömien tuotteiden hävittämisen kielto (esim. Ranska), korjattavuusindeksi (esim. Ranska), kierrätysperäisten materiaalien käyttövelvoitteet (esim. Italia), velvoite suunnitella tuotteet purettaviksi (esim. Japani), kortteiden käyttö kasvualustoina, betonijakeiden hyötykäyttö, laajennettu tuottajavastuu sekä korjausseteli ja korjausverkosto (esim. Itävalta). Arvioinnin haastattelut ja työpajat tukevat kyselyn tulosta (kuvio 7 edellä) siitä, että kiertotalouteen liittyviä lupamenettelyitä ei pidetä toimivina ja sujuvina. Sekä haastat- teluissa että työpajoissa nousi esille, että haasteina ovat esimerkiksi vaihtelevat käytän- nöt ja lupamenettelyn hitaus. Arviointiaineiston perusteella viranomaisyhteistyötä on tarpeen lisätä sekä eri toimialojen (esim. energia, ympäristö, elintarvike ym.) että hal- linnon eri tasojen välillä. Olennaista on, että ennakkoneuvotteluihin otettaisiin riittä- vän ajoissa nykyistä useampia viranomaisia kuten Tukes ja kaavoitus ELY:n ja AVI:n lisäksi. 4% 1% 7% 57% 42% 53% 14% 27% 18% 24% 25% 7% % 1% % 2% 4% 15% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Suomen lainsäädäntö ja säädösympäristö tukevat riittävällä tavalla kiertotaloutta koskevien tavoitteiden saavuttamista. Yhteistyö viranomaisten välillä on toimivaa ja tukee riittävällä tavalla kiertotaloutta koskevien tavoitteiden saavuttamista. Kiertotalouteen liittyvät lupaprosessit ovat toimivia ja sujuvia. Ota kantaa seuraaviin väittämiin: Täysin eri mieltä Melko eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Melko samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa 33 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:32 Arvioinnin haastattelussa nousi esille, että Pirkanmaalla on perustettu tätä varten yhteis- työryhmä. Taustalla on Pirkanmaan ELY-keskuksen syksyllä 2021 toteuttama Pirkanmaan kiertotalouspilotti16. Arvioinnin työpajassa pohdittiinkin vaihtoehtona valtakunnallista lupavirastoa menettelyjen yhtenäistämiseksi valtakunnallisesti ja myös paikallisesti. Kyselyssä viranomaisyhteistyöhön liittyen hyvinä käytäntöinä nähtiin Kiertotalous-Suomi, ministeriöiden välinen tiivis ja toimiva yhteistyö, yhteistyö tutkimuslaitosten, yritysten, järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa, eri tahojen osallistaminen Kiertotalouden green dealiin, kuntien ja ministeriöiden työpajat lainsäädännön uudistamisessa sekä jätealan alueelliset yhteistyöryhmät. Keskeiset kehityskohteet Kyselyssä keskeisimpinä kehityskohteina ja tulevaisuudessa eteenpäin vietävinä toimen- piteinä kiertotalouden viranomaisyhteistyössä ja sääntelyssä nähtiin lupaprosessien suju- voittaminen ja viranomaisyhteistyö sekä sääntelykokeilut, kuten sääntelyn hiekkalaatikot ml. määräaikaiset säädökset tai kokeilulainsäädäntö (kuvio 8). Sääntelykokeiluja pidetään potentiaalisina keinoina edistää ja nopeuttaa hankkeita ja tutkimustyötä kiertotalouden eteen. Myös arvioinnin haastatteluissa ja työpajoissa nousi esille tarve viedä eteenpäin innovaatiomyönteistä sääntelyä esim. ns. hiekkalaatikkojen avulla. Kyselyn avovastauksissa selkeimmät esiin nousseet pullonkaulat sääntelyssä ja viranomais- yhteistyössä olivat jo mainitut lupaprosessit, raaka-aineen määrittely ja jätteen määrittely, ympäristöasioiden sääntelyn sektorikohtaisuus, joka tekee kokonaisuuden sääntelyn haastavaksi, kiertotalousmarkkinoihin liittyvät haasteet, sekä lainsäädäntö, joka keskittyy edelleen lineaaritalouden rakenteiden ylläpitämiseen ja neitseellisen materiaalin liian edulliseen käyttöön. Arvioinnin haastattelut ja työpajat tukevat kyselyn tuloksia siitä, että sääntelyn ympäristön vakauttamiseen liittyy useita em. kehittämistarpeita. Tärkeänä pidettiin, että jäte- ja tuote- sääntely saataisiin yhdensuuntaisiksi. Lisäksi korostettiin sitä, että sääntelyn kehittämistä on tarpeen tehdä yhteistyössä eri ministeriöiden välillä, ja että sääntelyn kokonaisvaltai- sessa uudelleen tarkastelussa tulee ottaa huomioon myös standardit mahdollisuutena. 16 Pirkanmaan kiertotalouspilotti. https://www.ely-keskus.fi/docu- ments/10191/57737/Kiertotalouspilotti_saavutettava_ELY-keskus.pdf/ ad89dc0e-73c0-137d-244a-e0579220cfcd?t=1643982829486 https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/57737/Kiertotalouspilotti_saavutettava_ELY-keskus.pdf/ad89dc0e-73c0-137d-244a-e0579220cfcd?t=1643982829486 https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/57737/Kiertotalouspilotti_saavutettava_ELY-keskus.pdf/ad89dc0e-73c0-137d-244a-e0579220cfcd?t=1643982829486 https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/57737/Kiertotalouspilotti_saavutettava_ELY-keskus.pdf/ad89dc0e-73c0-137d-244a-e0579220cfcd?t=1643982829486 34 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:32 Kuvio 8.  Sääntelyn ja viranomaisyhteistyön kehittämiskohteet. N = 82 3.3 Taloudellinen ohjaus Seuraavassa on kuvattu arvioinnin havainnot liittyen erityisesti seuraaviin taloudellista ohjausta käsitteleviin arviointikysymyksiin: − Onko taloudellinen ohjaus kehittynyt kokonaisuudessaan? Minkälaisen kokonaisuuden taloudellisten kannusteiden kehittämishankkeet muodostavat? Jääkö jotain Kiertotalousohjelman tavoitteiden kannalta keskeisiä näkökulmia tai toimia vaille huomiota? − Ovatko toimet oikeassa mittaluokassa tavoitteisiin pääsemiseksi? Minkälaisia kehittämisprosesseja tulisi käynnistää lähivuosina kansallisella tasolla, jotta taloudelliset kannusteet tukisivat Kiertotalousohjelman tavoitteiden saavuttamista riittävällä tavalla? 35 % 68 % 56 % 43 % 28 % 40 % 6 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % Neuvonta ja sääntelystä viestiminen Lupaprosessien sujuvoittaminen ja viranomaisyhteistyö Sääntelykokeilut (esim. sääntelyn hiekkalaatikot, ml. määräaikaiset säädökset, kokeilulainsäädäntö) Sitoumukset esim. Kiertotalouden Green deal Sääntelyn kehittämiseen tähtäävät selvitykset ja työryhmät Poliittiset päätökset Muu, mikä? Mitkä ovat sääntelyn ja viranomaisyhteistyön keskeisimmät kehittämiskohteet ja toimenpiteet, joiden avulla kiertotaloutta tulisi jatkossa viedä eteenpäin? Valitse kolme tärkeintä. 35 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:32 3.3.1 Ohjelman toimenpiteet ja eteneminen Kiertotalousohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi taloudellisen ohjauksen toimenpide kokonaisuuksia ovat taloudellisten kannusteiden kehittäminen, jäteverolain muutos- tarpeiden tunnistaminen, rahoituksen vahvistaminen vähähiiliselle kiertotaloudelle, vähähiilisten kiertotalousratkaisujen lisääminen julkisissa hankinnoissa sekä rahoituksen vaikuttavuuden parantaminen. Valtaosa sähköisen kyselyn vastaajista oli sitä mieltä, ettei verotus tue riittävällä tavalla kiertotaloutta koskevien tavoitteiden saavuttamista, ja etteivät julkiset hankinnat tue riittävällä tavalla kiertotalousratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa (kuvio 9). Sähköi- sessä kyselyssä vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa neljään väitteeseen taloudellista ohjausta koskien: 1. Verotus tukee riittävällä tavalla kiertotaloutta koskevien tavoitteiden saavuttamista 2. Julkinen rahoitus (esim. tki-rahoitus) tukee riittävällä tavalla kiertotalousratkaisujen kehittämistä 3. Yksityinen rahoitusmarkkina toimii riittävän tehokkaasti kiertotalouden näkökulmasta 4. Julkiset hankinnat tukevat riittävällä tavalla kiertotalousratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa Eniten eri mieltä oltiin väitteiden 1 (eri mieltä n. 60 %) ja 4 (eri mieltä n. 70 %) kanssa. Eniten samaa mieltä -vastauksia oli väittämällä 2 (n. 42 %) (ks. kuvio 9). 36 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:32 Kuvio 9.  Sähköisen kyselyn vastaajien näkemykset taloudellisten ohjauskeinojen riittävyydestä. N = 67 Kiertotalousohjelman verolinjauksista useimmat on toteutettu. Jäteveroa on korotettu ja laajennettu 1.1.2023 voimaan tulleella lakimuutoksella, kaivosvero on tulossa voimaan 1.1.2024, ja kierrätysteollisuus on siirretty alempaan sähköveroluokkaan 1.1.2022. Hanke- korttien toimenpidekokonaisuuksista taloudellisten kannusteiden kehittäminen ja jäte- verolain muutostarpeiden tunnistaminen ovat sisältäneet selvitystyötä, joka on johtanut useisiin jo toteutettuihin tai tuloillaan oleviin veromuutoksiin. Taulukossa 3 on kuvattu Kiertotalousohjelmassa toteutettavia toimenpiteitä ja hankkeita kiertotalouden taloudelli- sen ohjauksen kehittämiseksi, sekä kuvattu niiden vaikutusketjuja toimenpiteiden hanke- korttien perusteella (keskeiset toimenpiteet, tavoitellut tulokset, tavoitellut vaikutukset). Kokonaisuuden etenemistä on kuvattu vihreällä (valmistunut), keltaisella (käynnissä) ja punaisella (ei aloitettu) värillä. Haastattelujen perusteella puutteena on ollut, ettei taloudellista ohjausta ole tarkasteltu riittävästi kokonaisuutena systeemisen muutoksen näkökulmasta. Arvioinnin haastatte lussa todettiinkin, että taloudellisessa ohjauksessa on tehty useita pieniä päätöksiä, mutta isoja päätöksiä ei ole tehty. Haastatteluissa ja työpajoissa pidettiin olennaisena verotuksen, julkisten hankintojen ja päästökaupan keinojen edelleen kehittämistä. Talou- dellista ohjausta rajoittavina tekijöinä mainittiin esimerkiksi, ettei aluehallintoa ole hyö- dynnetty riittävästi, että kansallinen julkisten hankintojen investointituki puuttuu, ja ettei ympäristötaloustieteellinen osaaminen ole riittävää. 14% 3% 3% 15% 47% 30% 44% 54% 20% 21% 23% 19% 12% 36% 21% 9% 8% 8% 3% 9% 3% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Verotus tukee riittävällä tavalla kiertotaloutta koskevien tavoitteiden saavuttamista Julkinen rahoitus (esim. tki-rahoitus) tukee riittävällä tavalla kiertotalousratkaisujen kehittämistä Yksityinen rahoitusmarkkina toimii riittävän tehokkaasti kiertotalouden näkökulmasta Julkiset hankinnat tukevat riittävällä tavalla kiertotalousratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa Ota kantaa seuraaviin väittämiin: Täysin eri mieltä Melko eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Melko samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa 37 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:32 Taulukko 3.  Kiertotalousohjelman taloudellisen ohjauksen toimenpiteet ja hankkeet (perustuen joulukuun 2022 ja tammikuun 2023 päivityksiin). Kokonaisuuden etenemistä on kuvattu ensimmäisessä sarakkeessa vihreällä (valmistunut), keltaisella (käynnissä) ja punaisella (ei aloitettu) värillä. Toimenpide­ kokonaisuus Keskeiset toimenpiteet ja tuotokset Tavoitellut tulokset lyhyellä aikavälillä Tavoitellut vaikutukset pidemmällä aikavälillä 1.1 Taloudellisten kannusteiden kehittäminen Selvitys konkreettisista ehdotuksista taloudel- lisiksi ohjauskeinoiksi. Perusteltu ehdotus kier- totaloutta edistävien ve- romallien käyttöönotosta Suomessa. Ehdotuksen mu- kaisten taloudellis- ten ohjauskeinojen toimeenpano: esim. kierrätysteollisuuden sähköveroluokka on alennettu 1.1.2022, kaivosvero tulossa voimaan 1.1.2024. Kiertotaloutta edistävät veromallit otetaan käyttöön Suomessa. 1.2 Jäteverolain muutostarpeiden tunnistaminen Selvitys kiertotaloutta edistävistä jätevero pohjaan tehtävistä muutoksista ja niiden vaikutuksista. Toteuttamiskelpoinen veromuutosehdotus jäteverolaissa. Jäte veron korotus tullut voimaan 1.1.2023. Kiertotaloutta edistä- vä, sekä ympäristön että talouden kannalta toimiva jäteveropohja. 1.3 Rahoituksen vahvistaminen vähähiiliselle kiertotaloudelle Vihreän siirtymän työ- ryhmän ehdotukset rahoituksen keinoista siirtymän vauhditta- misessa. Strategisen LifeIP-hankehakemuksen valmistelu. Keskeisille sidos ryhmille myönnetään rahoitusta vähähii- listä kiertotaloutta edistäviin hankkeisiin. Ilmasto- ja kierto taloushankkeilla vähennetään kasvi huonekaasupäästöjä. Kiertotalous tunnistetaan yhtenä vihreän siirtymän keskeisenä toteuttavana instrumenttina, ja rahoi- tus vähähiilistä kiertota- loutta edistävälle TKI- ja ekosysteemitoiminnal- le sekä demonstraatio- ja laitosinvestoinneille vahvistuu. 1.4 Vähähiilisten kiertotalous­ ratkaisujen lisää­ minen julkisissa hankinnoissa Vaikuttavan KEINO- akatemian edistäminen. Julkisen sektorin tarpei- den ja yritysten ratkai- sujen kohtauttaminen. Vähähiilisen rakentami- sen hankintakriteerit. Muihin tietojärjestelmiin linkitetty digitaalisten kestävien hankintojen palvelu. Kiertotaloushankintoja edistävät toimen- piteet ja työkalut. Hankintakriteerit ja tavoitteet keskeisille hankintakategorioille. Julkisen sektorin ja yri- tysten välisen yhteis työn vahvistuminen kiertotalousratkaisujen kehittämisessä. Vähähiilisten kierto talousratkaisujen lisääminen mm. julki- sen sektorin rakenta- misessa, energia- ja infrastruktuurihank- keissa sekä palveluiden hankinnoissa. 38 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:32 Toimenpide­ kokonaisuus Keskeiset toimenpiteet ja tuotokset Tavoitellut tulokset lyhyellä aikavälillä Tavoitellut vaikutukset pidemmällä aikavälillä 1.5 Rahoituksen vaikuttavuuden parantaminen (tulosperustei­ sille rahoitus­ malleille) Käynnissä olevat tai loppuun saatetut pilotti- hankkeet, joissa julkishal- linto maksaa mitattujen positiivisten ympäristö- vaikutusten (päästövä- henemä, hiilensidonta tms.) aikaansaamisesta, ei tehdystä työstä tai suoritteista. Toimivat ja skaalau- tuvat pilotit tulospe- rusteisista rahoitus- malleista/-ekosystee- meistä, joita voidaan laajentaa kiertotalou- den toimintamalleiksi. Pilottihankkeiden aikaansaama vähene- mä päästöissä. Itsenäisesti toimivat kiertotalouden ekosys- teemit, joka kierrättä- vät raaka-aineita ilman pysyvää tuen tarvetta. Vaikuttaviksi havait- tujen toimien skaa- laus ja vaikuttavuu- den jatkuva seuranta. Kilpailutusmekanismi, jolla saadaan valikoitua hankkeet, joilla on paras vaikuttavuus (per rahoitettu euro). Muita arvioinnin aikaan käynnissä olevia yksittäisiä toimenpiteitä ovat muun muassa Vihreän siirtymän työryhmän ehdotukset rahoituksen keinoista vihreän siirtymän vauh- dittamisessa (rahoituksen vahvistaminen), KEINO-akatemian edistäminen (vähähiiliset ratkaisut julkisissa hankinnoissa) sekä pilottihankkeiden jalkauttaminen ja toimintamal- lien kehittäminen (rahoituksen vaikuttavuuden parantaminen tulosperusteisille rahoitus malleille). Tavoiteltuja tuloksia kokonaisuuksille ovat valmistuneet ja käynnistyneet hankkeet ja ohjelmat, hankintoja edistävät työkalut ja kriteerit, kilpailutusmekanismi vaikuttaville hankkeille sekä itsenäisesti toimivat kiertotalouden ekosysteemit. Vähähii- lisen kiertotalouden rahoituksen vahvistamiselle on suunnattu paljon eri lähteistä tule- via resursseja, kokonaisuus on laaja ja tavoiteltuja tuloksia ja vaikutuksia on suunniteltu pitkälle. Myös vähähiilisten kiertotalousratkaisujen lisääminen julkisissa hankinnoissa sekä rahoituksen vaikuttavuuden parantaminen ovat toimenpiteiltään, tavoitelluilta tuloksiltaan ja tavoitelluilta vaikutuksiltaan pitkälle suunniteltuja. 3.3.2 Tunnistetut kehitystarpeet Yleiskuva kehitystarpeista Kyselyssä tärkeimpinä tulevaisuuden kehittämiskohteina nähtiin innovatiiviset ja kestävät julkiset hankinnat sekä verotus ja/tai verotuet (esim. alennetut alv-kannat) (kuvio 10). Taloudellisen ohjauksen pullonkauloina nähtiin kansallisen tuen puute kansainvälisen (EU) 39 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:32 rahoituksen hakemisessa, lineaarisen talouden kokonaiskustannuksien puute hinnoissa ja kiertotalousratkaisujen taloudellinen kannattamattomuus, ympäristölle haitalliset tuet, rahoituksen pirstaleisuus ja vaikeaselkoisuus sekä julkisen rahoituksen kohdistaminen päällekkäistä työtä tekeville hankkeille tai muuten väärällä tavalla, pitkä ja monivaiheinen polku innovaatioista ja piloteista kansalliseen ja kansainväliseen skaalaukseen. Kuvio 10.  Keskeisimmät kehityskohteet taloudellisissa ohjauskeinoissa. N = 66 Julkisten rahoitusinstrumenttien hyödyntäminen Arvioinnissa tarkasteltiin tarkemmin julkisten rahoitusinstrumenttien hyödyntämistä saatavilla olevan dokumentti- ja tilastoaineiston sekä täydentävien haastatteluiden kautta. Analyysin perusteella julkisten rahoitusinstrumenttien keskeisinä vahvuuksina näyttäytyy seuraavat tekijät: − Julkisia rahoitusinstrumentteja on hyödynnetty monipuolisesti kiertotalouden edistämiseen − TKI-rahoitusta projekteille on pääosin hyvin saatavilla (erityisesti BF:n Bio and Circular Finland -ohjelman kautta, budjetti 150m €) 58 % 45 % 35 % 36 % 33 % 70 % 3 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % Verotus ja/tai verotuet (esim. alennetut alv-kannat) Julkinen tki-rahoitus Muu julkinen rahoitus (esim. Investointeihin) EU-rahoituksen hyödyntäminen Yksityisen rahoitusmarkkinan kehittäminen (esim. rahastosijoitukset) Innovatiiviset ja kestävät julkiset hankinnat Muu, mikä? 40 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:32 − Julkisia pääomasijoituksia kohdistunut merkittävässä määrin kiertotalousteemaan (Tesin Kiertotalousohjelma, Ilmastorahasto) − Kiertotalouden ekosysteemien kehittämiseksi on kohdistettu huomattavaa rahoitusta (Business Finlandin kasvumoottorit ja veturirahoitus) − Kiertotalouden investointeihin on ollut tarjolla rahoitusta Kestävän kasvun ohjelmassa, jonka toteutusta tuetaan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineellä (RRF) Vastaavasti heikkouksina ja pullonkauloina näyttäytyvät: − Pk-yritysten kiertotalousinvestointien rahoitukseen ei ole tarjolla räätälöityä rahoitusta RRF:n jälkeen. − Rahoitus on pääosin hanke- tai ohjelmamuotoista ja lyhytjänteistä. − EU:n markkinaehtoista rahoitusta ja Euroopan investointipankin (EIP) lainarahoitusta ei hyödynnetä riittävän tehokkaasti erityisesti suurten investointien rahoittamisessa. − Systeemisten innovaatioiden ja ratkaisujen kokoaminen (ja rahoittaminen) on hyvin haastavaa ja edellyttää laaja-alaista julkisen ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä. − Tarve muiden ohjauskeinojen tehokkaammalle hyödyntämiselle rahoituksen rinnalla (rahoitus ei yksin riitä systeemisten ongelmien ratkaisussa). Arvioinnin haastatteluissa ja työpajoissa nousi esille erilaisia vaihtoehtoja rahoituksen edelleen kehittämiseksi. Esimerkiksi tulisi selvittää, olisiko luonnonvarojen päästöoikeus kauppa mahdollinen kansallisella tai kansainvälisellä tasolla ja missä raaka-aineissa. Työpajassa korostettiin, että luotettava päästöoikeuskauppa edellyttäisi validoitua ja yksi- tulkintaista prosessia. Lisäksi arvioinnin työpajoissa keskusteltiin siitä, että haitallisia tukia on tarpeen tarkastella tarkemmin siltä kannalta, mistä näkökulmasta tuki on haitallinen. Tukia tulisi kohdentaa uudelleen tarkastelun pohjalta. Arvioinnin työpajassa esitettiin, että myös Suomessa tulisi harkita kiertotalouden rahoittajia yhteen kokoavaa foorumia kuten Hollannissa (ks. myös luku 5). 41 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:32 Lisäksi esimerkiksi Kiertotalousohjelmaa koskeneissa lausunnoissa pidettiin uusia inno- vaatioita keskeisessä roolissa kiertotalouden edistämiseksi. Todettiin, että kiertotalouden TKI-toimintaan tulee panostaa pitkäjänteisesti, ja että kannusteiden kuten esimerkiksi verotuksen tulee aidosti kannustaa kiertotalouden edistämistä. Rahoitusinstrumenttikohtaiset analyysit on kuvattu raportin liitteessä 2. Keskeiset instru- menttikohtaiset havainnon on esitetty oheisessa taulukossa. Taulukko 4.  Yhteenveto rahoitusinstrumenttien analyysistä. Instrumentti Keskeiset havainnot Business Finlandin t&k-rahoitus Rahoitusta saatavilla hyvin t&k-hankkeille. Merkittävä kiertotalouteen kohdistuva ohjelma. Business Finlandin kasvumoottorit ja veturirahoitus Huomattavaa rahoitusta kiertotalouden ekosysteemien kehittämiseksi. RRF kestävän kasvun ohjelma Ohjelman kautta merkittävää rahoitusta myös kiertotalouden investointeihin. Ohjelma kuitenkin päättymässä. Finnveran lainat ja takaukset Rahoitus soveltuu hyvin myös kiertotalousyrityksille, joilla merkittäviä investointitarpeita. Tesin pääomasijoitukset Kiertotalous yksi suurimmista suorien sijoitusten ohjelmista. Ilmastorahasto Huomattava osa rahoituspäätöksistä kohdistunut kiertotalous yrityksiin. Kiertotalouden edistäminen yksi painopisteistä. ELY-keskusten kehittämisavustus Soveltuu pk-yritysten kehittämishankkeisiin ja investointeihin. Alueellisia eroja rahoituksen saatavuudessa. Rakennerahastot Kiertotalous yksi nykyisen ohjelmakauden painopisteistä. Merkittävä määrä hankerahoitusta kohdistunut kiertotalous hankkeille. Suomen Akatemia ja STN Kiertotalous keskeinen teema kolmessa Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) tutkimusohjelmassa. InvestEU ja EIP Todennäköisesti hyödyntämätöntä potentiaalia erityisesti suurempien investointien rahoittamiseen. Edellyttäisi tarkempaa analyysia. Kuviossa 11 on havainnollistettu rahoitusinstrumenttien kohdentumista tutkimuksesta kasvurahoitukseen, sekä analyysin perusteella tunnistettuja pullonkauloja. Kuvio on suuntaa antava ja sen on tarkoitus havainnollistaa eri instrumenttien suhteellista volyymia ja asemoitumista. 42 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:32 Kuvio 11.  Läpileikkaus kiertotalouden rahoituslähteistä. Verotus Kiertotaloudessa on tarvetta pitkän aikavälin taloudelliselle ohjaukselle kuten verotuksen keinoille, joiden avulla varmistetaan pidemmän aikavälin siirtymä ja systeeminen muutos luonnonvarojen kestävä käyttö huomioiden. Arvioinnin haastatteluissa ja työpajoissa todettiin, että on tarve selkiyttää edelleen verotusta kiertotaloutta koskien. Verotusta tulisi tarkastella kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon esimerkiksi verotuksen kohdentaminen haitan aiheuttajan päähän kuten maa-aineisten verotus. Tässä vaiheessa jäteveron laajen- tamista maa-aineksiin on sivuttu jäteveroselvityksessä. Arvioinnin sähköisessä kyselyssä nousi esille useita hyviä esimerkkejä kehityskohteiksi: korjauspalveluiden verotuksen laskeminen (vrt. Itävalta, Belgia), haittamaksut kertakäyttötuotteille, vastuullisen sijoittamisen ja regulaation yhdistelmä, TKI-panosten kohdentaminen kiertotalouden tukemiseen, kilpailutuksissa määrittely esim. materiaalien lujuudelle ilman varsinaisen materiaalin määrittelyä, joka usein ohjaa neitseellisiin mate- riaaleihin kierrätettyjen sijaan, kaivannaisverotus, maa-aineverotus, energiaverohelpotus niille, joiden energiasivuvirrat menevät hyötykäyttöön (+ tuki laitoksille jotka investoivat hiilidioksidin talteenottoon), ”liikkumistili” (työsuhde-etu, jota voisi käyttää ympäristö ystävällisten liikkumismuotojen maksamiseen), päästökauppa, hyötytuet sekä Läpileikkaus kiertotalousteeman julkisesta rahoituksesta vuositasolla. BF t&k- rahoitus yrityksille BF rahoitus tutkimusorg Akatemian rahoitus Joukko- rah. Enkeli- rahoitus Yksityiset pääomasijoitukset Horisontti Eurooppa EAKR & ESR Finnvera ELYSäätiöt Rahoituksen koko / hanke Tutkimus Tesi (suorat) T&K Kasvurahoitus Harmaa = Pääomasijoitukset Oranssi = Avustus- muotoinen rahoitus Sininen = Lainat / takaukset © 4FRONT Investoinnit Ilmasto- rahasto Investointi- tuki / RRF LIFE Yrityksen perustaminen BF veturi- rahoitus Oranssi = Avustukset Valkoinen = Yksityinen / muu Katkoviiva = ei volyymitietoa EU-rahoituksen hyödyntäminen suuremmissa investointihankkeissa Investointien rahoitus RRF jälkeen Korkeakoulujen budjettirahoitus EIC EIP:n investointilainat €10M / vuosi Mittakaava: 43 Valtioneuvoston julkaisuja 2023:32 donitsimallin hyödyntäminen alueellisella tasolla. Kuten arvioinnin työpajoissa tuli ilmi, korjauspalvelujen verotusta tulisi tarkastella kokonaisuutena selvittämällä mahdollisen alv-alennuksen vaikutukset, ottamalla huomioon esimerkiksi leasing-toimintamalli ja koti- talousvähennyksen laajentaminen kodin ulkopuolella tapahtuvalle korjauspalvelulle. Julkiset hankinnat Kestä