Vesa Muttilainen, Natalia Ollus, Ari Salminen (toim.) Empiirisiä katsauksia korruption vaaran vyöhykkeille KORSI-projektin raportti 3 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimus- toiminnan julkaisusarja 2020:46 ISSN 2342-6799 ISBN PDF 978-952-287-914-1 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:46 Vesa Muttilainen, Natalia Ollus, Ari Salminen (toim.) Empiirisiä katsauksia korruption vaaran vyöhykkeille KORSI-projektin raportti 3 Valtioneuvoston kanslia Helsinki 2020 Valtioneuvoston kanslia ISBN PDF: 978-952-287-914-1 Helsinki 2020 Kuvailulehti Julkaisija Valtioneuvoston kanslia 19.11.2020 Tekijät Vesa Muttilainen, Natalia Ollus, Ari Salminen (toim.) Julkaisun nimi Empiirisiä katsauksia korruption vaaran vyöhykkeille Julkaisusarjan nimi ja numero Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:46 ISBN PDF 978-952-287-914-1 ISSN PDF 2342-6799 URN-osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-914-1 Sivumäärä 131 Kieli Suomi Asiasanat korruptio, lahjonta, eettisyys, indikaattorit, riskit, tutkimus, tutkimustoiminta Tiivistelmä KORSI-projektissa on kartoitettu indikaattoreita eräiden vaikeasti mitattavien korruption osa-alueiden seurantaan. Nämä seurantakohteet liittyvät lähinnä rakenteelliseen ja verkostomaiseen korruptioon, kuten epäeettiseen vaikuttamiseen ja päätöksentekoon. Projektissa koottujen ja analysoitujen tietojen perusteella korruptio on moniulotteinen ja käsitteellisesti ristiriitainen kokonaisuus. Tämä vaikuttaa siihen, miten korruptiota ja sen eri osa-alueita voidaan mitata ja seurata. Tämä KORSI-projektin raportti 3 sisältää kuusi eri aiheista ja eri menetelmin laadittua katsausta korruptiosta ja sen mittaamisesta. Tarkasteluja pohjustaa rakenteellisen ja verkostomaisen korruption laaja-alainen analyysi. Seuraavat kolme artikkelia koskevat kyselytutkimusten hyödyntämistä korruption seurannassa, kansalaisten arvioita korruptiosta sekä korruptiorikollisuutta poliisin rekisteritietojen avulla. Viimeiset kaksi artikkelia kuvaavat korruptiota ja sen mittaamista kahden riskialueen näkökulmasta (rakennusala; urheilukorruptio ja kilpailumanipulaatio). Raportin yhtenä tärkeänä tuloksena voidaan pitää sitä, että kyselytutkimusten hyödyntämistä eritelleessä artikkelissa koottiin tehtävänannon mukaisesti esimerkkejä indikaattoreiksi seitsemälle vaikeasti mitattavalle korruption osa-alueelle. Myös muut artikkelit tuottivat runsaasti käyttökelpoisia ehdotuksia korruption seurantamenetelmiksi ja -indikaattoreiksi. Projektissa tuotettiin myös kaksi muuta raporttia. Niistä raportti 2 kuvaa korruption kokonaisvaltaisen seurannan menetelmiä, ja raportti 1 kokoaa muiden raporttien tuloksia ja sisältää keskeiset suositukset. Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Kustantaja Valtioneuvoston kanslia Julkaisun myynti/jakaja Sähköinen versio: julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti: vnjulkaisumyynti.fi http://urn.fi/URN:ISBN http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ https://vnjulkaisumyynti.fi/ Presentationsblad Utgivare Statsrådets kansli 19.11.2020 Författare Vesa Muttilainen, Natalia Ollus, Ari Salminen (red.) Publikationens titel En empirisk överblick över korruptionens riskområden Publikationsseriens namn och nummer Publikationsserie för statsrådets utrednings- och forskningsverksamhet 2020:46 ISBN PDF 978-952-287-914-1 ISSN PDF 2342-6799 URN-adress http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-914-1 Sidantal 131 Språk finska Nyckelord korruption, mutor, etik, indikatorer, risker, forskning, forskningsverksamhet Referat I KORSI-projektet har man kartlagt olika indikatorer för uppföljning av vissa korruptionsområden som är svåra att mäta. Till dessa hör främst strukturell korruption samt korruption i olika nätverk, såsom oetisk påverkan och beslutsfattande. På basis av de uppgifter som samlats in och analyserats i projektet är korruption en flerdimensionell och begreppsmässigt motstridig helhet. Detta påverkar hur korruptionen och dess olika delområden kan mätas och följas upp. Denna rapport 3 från KORSI-projektet innehåller sex översikter över korruption och mätning av korruption. Översikterna gäller olika teman och har gjorts med olika metoder. Rapporten inleds med en omfattande analys av strukturell korruption och korruption i olika nätverk. De följande tre artiklarna handlar om utnyttjande av enkätundersökningar för uppföljning av korruption, medborgarnas bedömningar av korruption samt korruptionsbrottslighet på basis av polisens registeruppgifter. De två sista artiklarna beskriver korruption och mätning av korruption inom två riskområden (byggbranschen samt idrottskorruption och tävlingsmanipulation). Ett viktigt resultat av rapporten kan anses vara att man i den artikel som gäller utnyttjandet av enkätundersökningar i enlighet med uppdraget sammanställde exempel på indikatorer för sju svåra korruptionsområden. Även de andra artiklarna innehåll användbara förslag till metoder och indikatorer för uppföljning av korruption. Inom projektet producerades också två andra rapporter. Av dem beskriver rapport 2 metoderna för övergripande uppföljning av korruption, och rapport 1 samlar resultaten av de övriga rapporterna och innehåller de viktigaste rekommendationerna. Den här publikation är en del i genomförandet av statsrådets utrednings- och forskningsplan. (tietokayttoon.fi) De som producerar informationen ansvarar för innehållet i publikationen. Textinnehållet återspeglar inte nödvändigtvis statsrådets ståndpunkt Förläggare Statsrådets kansli Beställningar/ distribution Elektronisk version: julkaisut.valtioneuvosto.fi Beställningar: vnjulkaisumyynti.fi http://urn.fi/URN:ISBN http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ https://vnjulkaisumyynti.fi/ Description sheet Published by Prime Minister’s Office 19.11.2020 Authors Vesa Muttilainen, Natalia Ollus, Ari Salminen (eds.) Title of publication Empirical reviews of the risk zones of corruption Series and publication number Publications of the Government´s analysis, assessment and research activities 2020:46 ISBN PDF 978-952-287-914-1 ISSN PDF 2342-6799 Website address URN http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-914-1 Pages 131 Language Finnish Keywords corruption, bribery, ethics, indicators, risks, research, research activities Abstract The KORSI project identified indicators for monitoring certain areas of corruption that are difficult to measure. These monitoring targets are mainly related to structural and network corruption, such as undue influence and unethical decision- making. Based on the information collected and analysed in the project, corruption is a complex and conceptually contradictory phenomenon. This influences the ways in which corruption and its various aspects can be measured and monitored. This Report 3 of the KORSI project contains six reviews of corruption and its measurement dealing with different topics and produced using different methods. Firstly, an extensive analysis of structural and network corruption is provided to underpin the discussions. The following three articles concern the use of surveys in monitoring corruption, citizens' perceptions of corruption, and corruption offences in the light of register data collected by the police. The last two articles describe corruption and its measurement from the perspective of two risk zones (construction; corruption in sports and competition manipulation). As one important result of the report can be regarded the fact that, as required in the project assignment, the article on the use of surveys compiled examples of indicators that could be used for the seven areas of corruption which are difficult to measure. The other articles also produced many useful proposals for methods and indicators that could be used to monitor corruption. Two other reports were also produced in the course of the project: Report 2, which describes methods for comprehensive monitoring of corruption, and Report 1, which sums up the findings of the other reports and also contains the key recommendations. This publication is part of the implementation of the Government Plan for Analysis, Assessment and Research. (tietokayttoon.fi) The content is the responsibility of the producers of the information and does not necessarily represent the view of the Government. Publisher Prime Minister’s Office Publication sales/ Distributed by Online version: julkaisut.valtioneuvosto.fi Publication sales: vnjulkaisumyynti.fi http://urn.fi/URN:ISBN http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ https://vnjulkaisumyynti.fi/ Sisältö Korruption vaaran vyöhykkeet: näkökulmia ja mittareita .............................. 11 Ari Salminen 1 Aluksi ............................................................................................................. 11 1.1 Tehtävä .......................................................................................................................... 11 1.2 Korruption määrittelyä .................................................................................................... 12 2 Näkökulmia korruptioon ................................................................................ 14 2.1 Lahjonta ja eturistiriidat kuvaavat yksilöiden korruptoitumista ........................................ 14 2.2 Salatuissa verkostoissa jaetaan muiden varoja "hyvien veljien" kesken ........................ 17 2.3 Institutionaalinen korruptio on uhka demokratialle ja hyvälle hallinnolle ........................ 20 2.4 Rakenteellinen korruptio johtaa raskaan luokan vallan väärinkäytöksiin ....................... 22 3 Korruption mittaustavoista ............................................................................. 25 3.1 Kansainväliset kyselyt mittauksen perustana ................................................................. 26 3.2 Kansalliset kyselyt ja maakohtaiset faktat ...................................................................... 28 4 Lopuksi .......................................................................................................... 29 Lähteet .................................................................................................................. 31 Korruption esiintyvyyden seuranta: kyselyindikaattoreita ............................ 35 Vesa Muttilainen & Noora Välimäki 1 Johdanto ........................................................................................................ 35 2 Korruption mittaamisesta kyselytutkimuksissa .............................................. 36 3 Esimerkkejä korruptiota mittaavista kyselymenetelmistä .............................. 41 4 Kyselyindikaattorit korruption seurannan pohjana ........................................ 47 5 Yhteenvetoa ja pohdintaa ............................................................................. 51 Lähteet .................................................................................................................. 52 Kansalaisten arvioita korruptiosta vuoden 2020 Poliisibarometrissa .......... 55 Vesa Muttilainen, Jenita Rauta & Matti Vuorensyrjä 1 Johdanto ........................................................................................................ 55 2 Tutkimusaineisto ........................................................................................... 56 3 Yleiskuva korruption esiintymisestä .............................................................. 58 4 Korruption esiintyminen eräiden taustatietojen mukaan ............................... 61 5 Poliisibarometri korruption seuranta-alustana ............................................... 65 6 Yhteenvetoa ja pohdintaa ............................................................................. 69 Liitteet ................................................................................................................... 70 Lähteet .................................................................................................................. 71 Poliisin tietoon tullut korruptiorikollisuus 2007–2018 .................................... 73 Vesa Muttilainen & Suvi-Tuuli Ames 1 Johdanto ........................................................................................................ 73 2 Korruption seurantamenetelmä ..................................................................... 74 3 Yleiskuva korruptioon viittaavista jutuista ja rikoksista .................................. 76 4 Osapuolten ja epäiltyjen tarkastelua ............................................................. 80 5 Esimerkkejä korruptioon viittaavista rikostapauksista ................................... 83 6 Rekisteritietojen hyödynnettävyys ................................................................. 86 Lähteet .................................................................................................................. 88 Korruptio rakennusalalla: pilottitutkimus... ..................................................... 89 Natalia Ollus & Anna-Greta Pekkarinen 1 Johdanto ........................................................................................................ 89 1.1 Pilottitutkimuksen tavoite ................................................................................................ 89 1.2 Aiempi tutkimus korruptiosta rakennusalalla .................................................................. 90 2 Aineistot ja menetelmät ................................................................................. 91 3 Korruptio ja epäeettinen toiminta rakennusalalla .......................................... 93 3.1 Harmaan talouden käytännöt rakennustyömaalla ja luottamussuhteet korruptioriskinä ............................................................................................................... 93 3.2 Oman edun tavoittelu, keskiportaan riskit ja eturistiriidat ............................................... 95 3.3 Virkamiesten lahjonta ..................................................................................................... 98 3.4 Tarjouspyyntöjen kohdentaminen ja lisätöistä laskuttaminen ........................................ 99 4 Miten mitata korruptiota ja epäeettistä toimintaa rakennusalalla? .............. 102 5 Pilottitutkimuksen anti: johtopäätökset ja suositukset ................................. 106 Liitteet ................................................................................................................. 111 Lähteet ................................................................................................................ 112 Korruptio urheilussa: tarkastelussa kilpailumanipulaatio ........................... 114 Jouko Ikonen & Nina Laakso 1 Johdanto ...................................................................................................... 114 2 Urheilun toimintaympäristö korruption tarkastelun kehyksenä ................... 115 3 Kilpailumanipulaation piirteitä ...................................................................... 117 4 Kilpailumanipulaation kansallinen uhka-arvio ............................................. 120 5 Kilpailumanipulaation indikaattoreista ......................................................... 123 6 Yhteenvetoa ................................................................................................ 126 Lähteet ................................................................................................................ 127 Kokoavia havaintoja empiiristä menetelmistä korruption seurannassa ...................................................................................................... 129 Vesa Muttilainen VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:46 9 LUKIJALLE Tämän raportin otsikko ”Empiirisiä katsauksia korruption vaaran vyöhykkeille” viittaa korruptioon ja sen eri osa-alueisiin sekä myös niiden mittaamisen haasteisiin. Korrup- tion seurannan indikaattorit (KORSI) -projektissa koottujen ja analysoitujen tietojen perusteella korruptio on moniulotteinen ja käsitteellisesti ristiriitainen kokonaisuus. Tämä luonnollisesti vaikuttaa siihen, miten korruptiota ja sen eri osa-alueita voidaan tarkoituksenmukaisesti mitata ja seurata. Projektissa tuotettiin kolme raporttia korruption mittaamisen ja seurannan vaihtoeh- doista. Ne sisältävät tietoa myös korruption piirteistä yhteiskunnan eri osa-alueilla. Tämä raportti 3 sisältää eri aiheista ja eri menetelmin laadittuja katsauksia korruption mittaamisesta. Raportti 2 tarkastelee korruption kokonaisvaltaista mittaamista riskiar- vioiden, korruption vastaisten toimien seurannan ja piilokorruption paljastamisen nä- kökulmasta. Raportti 1 kuvaa hankkeen tehtävänantoa, kokoaa keskeisiä tuloksia ja esittelee raportteihin 2 ja 3 perustuvia suosituksia. Projektia koordinoi Poliisiammattikorkeakoulu (Polamk), jossa sen toteuttamiseen osallistuivat tutkimusjohtaja Vesa Muttilainen, tutkija Tanja Tamminen ja tutkimus- avustaja Noora Välimäki. Projektityössä olivat tiiviisti mukana myös johtaja Natalia Ol- lus Euroopan kriminaalipolitiikan instituutista (Heuni) sekä emeritusprofessori Ari Sal- minen. Projektikonsortiosta artikkeleiden tuottamiseen osallistuivat edellisten lisäksi tutkijat Jenita Rauta ja Matti Vuorensyrjä Polamkista sekä tutkija Anna-Greta Pekkari- nen Heunista. Projektin kuluessa pyydettiin lisäksi kokonaisuutta täydentävä asiantun- tijakatsaus, jonka laativat tutkintapäällikkö Jouko Ikonen ja tutkimuspäällikkö Nina Laakso Suomen urheilun eettisestä keskuksesta (SUEK ry). Raportin 2 kuviot teki viestintäasiantuntija Aleksandra Anikina ja raporttien taiton projektisihteeri Aili Pääk- könen Heunista. Projektiryhmässä oli monipuolista asiantuntemusta, joten tarkastelua voidaan pitää monialaisena ja poikkitieteellisenä. Mukana oli muun muassa hallinto-, yhteiskunta-, oikeus- ja taloustieteen, politiikan tutkimuksen, kriminologian ja poliisialan asiantunti- joita. Menetelmälliset lähestymistavat kattoivat esimerkiksi kirjallisuuteen perustuvaa analyysia, kysely- ja rekisteriaineistojen tarkastelua, kvalitatiivisia menetelmiä, oikeus- tapausanalyyseja sekä riski- ja uhka-arvioita. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:46 10 Projekti perustuu valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminnan rahoitukseen (VN TEAS), ja sitä ohjasi oikeusministeriön vetämä ohjausryhmä. Korruptionvastainen yh- teistyöverkosto sekä eri viranomaiset ja muut organisaatiot tukivat projektia esimer- kiksi aineistojen kokoamisvaiheessa. Tuloksia esiteltiin projektin kuluessa edellä mai- nitussa yhteistyöverkostossa sekä korruption vastaisen strategian valmistelu- ja oh- jausryhmässä. Tämä KORSI-projektin empiirisiä näkökulmia korruptioon avaava raportti 3 koostuu kuudesta kokonaisuudesta. Ne koskevat korruption vaaran vyöhykkeitä, korruptiotie- toja kyselytutkimuksissa, korruptiota kansalaisten arvioimana, korruption seurantaa poliisin rekisteritiedoilla, rakennusalan korruptiota ja sen mittaamista sekä urheilukor- ruptiota ja kilpailumanipulaatiota. Näiden jälkeen raportin lopussa on lyhyt yhteenveto. Raportti valottaa laajasti projektin tehtävänannossa määriteltyjä vaikeasti mitattavan korruption osa-alueita, jotka liittyvät erilaisiin epäeettisen vaikuttamisen, epävirallisen päätöksenteon sekä verkostomaisen korruption muotoihin. Se kuvaa myös korruption ja epäeettisen toiminnan arvioinnin mahdollisuuksia riskialoilla ja hallinnon eri tasoilla. Lisäksi raportissa arvioidaan menetelmien hyödynnettävyyttä korruptioilmiön ja kor- ruption vastaisten toimien pitkäjänteisessä seurantatyössä. Vesa Muttilainen Lokakuu 2020 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:46 11 Korruption vaaran vyöhykkeet: näkökulmia ja mittareita Ari Salminen 1 Aluksi 1.1 Tehtävä Korruption katsotaan estävän yhteiskunnan kehityksen ja heikentävän demokratiaa ja oikeusvaltiota sekä muodostavan uhan poliittisen järjestelmän legitimiteetille. Yhteis- kunnan instituutioiden tehokkuus kärsii ja vastuullisuus kansalaisille heikkenee. Näi- den uhkien edessä maiden hallitukset ovat lainsäädännön ja muiden toimien avulla pyrkineet luomaan edellytyksiä kontrolloida korruption riskejä, rajoittaa sen leviämistä ja etsiä välineitä korruption mittaamiseksi. Tutkimuskeskustelun taustaa vasten (Caiden 2001; 2005; Thompson 1995; 2013; 2018, della Porta & Vanucci 2012) tällä kirjoituksella on seuraavat kaksi tavoitetta: • ensinnäkin asemoida korruptio eri näkökulmien avulla kuvaamalla yksi- lön, verkoston, instituution ja rakenteen korruptiota • toiseksi selvittää näkökulmien perusteella korruption mitattavuus ja mit- tausvaihtoehdot. Tarkastelu kohdistetaan korruption vaaran vyöhykkeisiin, niiden tunnistamiseen ja mit- taamiseen. Vaaran vyöhyke ymmärretään rajaksi, jossa pienimuotoinen (petty) kor- ruptio muuttuu raskaan luokan (grand) korruptioksi. Anderssonin (2008, 199) mukaan vaaran vyöhykettä pidetään eräänlaisena todennäköisyytenä ja olettamuksena siitä, että korruptiivinen toiminta toteutuu. (Ks. myös Heywood & Meyer-Sahling 2013; Bergh et al. 2019.) Kirjoituksen aineistona ovat hallinnon ja politiikan alan tutkimukset. Tutkimuskeskus- telu kohdistuu korruption mittauksen (measuring corruption) kysymyksiin – haasteisiin ja ongelmiin. Vaikka korruptiota käsitteleviä kirjallisuuskatsauksia on laadittu usean vuosikymmenen ajalta (ks. esim. Jain 2001; Bautista-Beauchesne & Garzon 2019), VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:46 12 tässä kirjoituksessa keskitytään alan tutkimukseen pääosin vuosilta 2010−2020. Teks- tiin on lisätty käytännön esimerkkejä Suomesta ja eräistä muista maista. 1.2 Korruption määrittelyä Korruptiota on vaikea selkeästi määritellä. Tämä on johtanut osin siihen, että määrit- tely-yrityksiä tehdään jatkuvasti ja melkeinpä loputtomasti. Silti kuka tahansa, joka ha- vaitsee korruption, tietää hyvin mistä on kysymys. Joskus ihmisten kokemus kuvaa to- dellisuutta ilman subjektiivisia mittauksia. Moraalikysymyksenä korruptio mielletään moraalittomuudeksi, jossa yhteiset arvot ra- pautuvat. Ero oikean ja väärän välillä häipyy ja korruptoituneet henkilöt johtavat orga- nisaatioita. Korruptio uhkaa kansalaisten terveyttä, turvallisuuden tunnetta ja mahdolli- suutta osallistua yhteisten asioiden hoitoon. Normaaleista vakiintuneista säännöistä poikkeava käyttäytyminen ymmärretään korruptioksi. Kansalaiset suhtautuvat yhä kyynisemmin siihen, että rangaistukset jätetään panematta täytäntöön ja että yhteis- kunnassa vallitsee epätasa-arvo (vrt. Klingner 2020). Korruptiolla tarkoitetaan vallan väärinkäyttöä yksityisen edun tavoitteluun. Vallan vää- rinkäyttö voi olla sekä aktiivista että passiivista. Sillä viitataan sekä julkisen että yksi- tyisen sektorin väärinkäytöksiin ja integriteetin loukkauksiin. Julkista asemaa käyte- tään yksityisen taloudellisen edun tavoitteluun. Yksityinen sektori syyllistyy korrupti- oon, kun sen piirissä pyritään muokkaamaan lainsäädäntöä yritysten tarpeisiin. Korruption käsitettä tarkennetaan monin tavoin. Korruptio määritellään ulottuvuuksien ja tasojen, syiden, riskialueiden sekä torjunnan ja mittauksen avulla. Tutkimusalueita ovat politiikka, talous, oikeus ja hallinto. (Heidenheimer & Johnston 2009; Quah 2013; Huberts 2014; Rose-Ackerman & Pafifka 2016; Liu 2016; deGraaf et al 2018; Ardigo & Hough 2018.) Ylipäätään mitkään yhteiskunnan toimialat eivät ole säästyneet korrupti- olta. Käsitteen laajuuden vuoksi on vaikea saada täyttä selkoa siitä, kuuluuko tietty käyt- täytyminen korruption alaan vai jääkö se niin sanotulle harmaalle alueelle (vrt. Al- banese et al. 2019). On mahdollista, että valittu näkökulma korruptioon joko sisällyttää tai sulkee ulkopuolelle erilaisia käyttäytymismalleja. Rosen (2018, 226) mukaan tästä seuraa, että korruption käsitteellinen ymmärtäminen jää vajaaksi tai on ainakin erittäin kontekstisidonnaista. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:46 13 Tutkimuksessa (de Graaf et al. 2010; Goel & Nelson 2010) kiinnitetään huomiota kor- ruption syihin ja mitkä yhteiskunnalliset tekijät selittävät korruption syntyä. Selitystä et- sitään muun muassa historiasta, yhteiskunnan kehittyneisyydestä, demokratiasta ja oikeusvaltiokehityksestä. Korruption selityksiin instituutioiden tasolla kuuluvat yhteis- kunnan instituutioiden laatu ja kulttuuri, virkamiesten palkkaus ja status, naisten työ- markkina-asema, median riippumattomuus sekä talouden avoimuus. Korruption valvontaa ja mittaamista vaikeuttaa se, että itse ilmiö on piilossa ja julkis- ten rekistereiden ulkopuolella (Jain 2001, 76). Tutkimuskirjallisuudessa esiintyvän pessimistisen näkemyksen mukaan korruption käsite on edelleen epäselvä. Kärjistäen sanottuna, miksi mitata jotakin mikä ei ole mitattavissa (measuring unmeasurable). Joka tapauksessa on tiedettävä kohtuudella mitä mitataan ja miksi. Tietoa kerätään ja mittaukset suunnataan yhteiskunnan kannalta korruption todellisiin ongelmiin. Mittauk- sen kannalta on selvä etu, mikäli päästään käsiksi niihin trendeihin, jotka kuvaavat korruption ominaispiirteiden muutosta ja muokkautumista. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:46 14 2 Näkökulmia korruptioon Korruption kompleksisuus heijastuu sen mitattavuuteen. Miten mittarit kannattaa laatia ja miten ne saadaan osumaan kohdalleen? Indikaattoreiden rakentaja ja testaaja jou- tuu ottamaan huomioon sen, mitä sisältyy korruption ”vaaran vyöhykkeisiin” sekä sen, miten korruption konteksti ja toimintamalli vaikuttavat indikaattoreiden ominaisuuksiin. Tässä käsiteltävät näkökulmat eivät kata kaikkea eivätkä erottele tarkasti korruption konteksteja tai toimialoja. Ne kuvaavat enemmänkin korruptiotutkimuksen ääripäitä ja perspektiivejä. Osa kuvauksista suuntautuu yksilön tai yksilöiden ja ryhmien käyttäyty- miseen sekä osa vastakkaiseen suuntaan eli instituutioihin ja rakenteisiin, joissa muo- dostuu Arellano-Gaultin (2019) sanoin ”sosiaalinen yhteys” julkisen sektorin toimijoi- den ja yritysten välillä. Ashforth et al. (2008) nostavat artikkelissaan esiin saman asian toisella tavalla. Toisin sanoen, mikrotason organisaatiokysymykset täydentyvät mak- rotasoisilla analyyseillä järjestelmistä ja organisaatioista sekä niiden ympäristöistä. 2.1 Lahjonta ja eturistiriidat kuvaavat yksilöiden korruptoitumista Yksilön käyttäytymistä kuvaava yksilökohtainen korruptio (individual corruption) on luonteeltaan perinteistä ja konventionaalista korruptiota, kuten lahjontaa. Mikäli kor- ruptio ymmärretään vain lahjonnaksi, tulkinta merkitsee rajattua ja kapeaa käsitystä korruptiosta. Köbisin et al. (2016) sanoin yksilön teot ovat tarkastelun kohteena, ja niin sanottu luottamusoletus kohdistuu vain yhteen agenttiin ja usein yksittäiseen tilantee- seen tai tapahtumaan. Suhteessa moniin toimijoihin yksilön korruptoitumista ei voida myöskään pitää monimutkaisena prosessina. Ashforth et al. (2008, 672−673) nostavat esiin mikronäkökulman, jossa huomio kiinni- tetään yksilöön ja ryhmään, ”pilaantuneeseen omenaan” tai ”ryhmään luopioita”, jotka ovat vastuussa korruptiivisesta käyttäytymisestä. Vaikka huomio kiinnitetään muun muassa integriteetin, moraalisen identiteetin, itsekontrollin ja empatian puutteisiin, yk- silö- ja ryhmäperspektiivi paljastaa suhteellisen vähän siitä, kuinka organisaatiot ja jär- jestelmät korruptoituvat ajan kuluessa, ja miten pidetään yllä korruptiivisia toimintaym- päristöjä. Julkisuudessa käsitellyt lahjontaepäilyt antavat kuvan yksilön korruptiosta. Monissa tapauksissa tutkiva journalismi on julkistanut korruptioepäilyksiä, jotka ovat pääosin VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:46 15 kohdistuneet henkilöihin. Korruptiorikosten sanktiot määritellään ja arvioidaan oikeus- istuimissa usein pitkien oikeusprossien aikana. Yksilöiden tekemät raskaan luokan korruptiorikokset sopivat yhteen rikoslaissa määri- tellyn korruption kanssa. Näin oikeuslaitoksen, syyttäjien ja tuomioistuimien käsittelyt kykenevät paljastamaan ja sanktioimaan tällaisen korruption (vrt. Thompson 1995, 167−173). Vaikka yksilöt ja ryhmät joutuvat moraalia venyttäviin tilanteisiin, suuren luokan lahjus- skandaalit ovat Suomessa harvinaisia. Tämä on selitettävissä kahdella tavalla: joko sillä, että suuret tapaukset (grand corruption) eivät ole kyenneet haurastuttamaan hal- lintoa ja elinkeinoelämää eikä altistuttamaan organisaatioita korruptiolle, tai sillä, että rakenteiltaan vahva oikeusvaltio pystyy ainakin toistaiseksi torjumaan suuren luokan korruption. Silti yhteiskunnan kaikki toimialat ovat vaaran vyöhykkeillä. Voidaan epäillä, että hen- kilöt hankkivat korruption keinoin etuja itselleen tai läheisilleen. Johtavassa asemassa olevat voivat käyttää valtaansa näihin tarkoituksiin ja näin toimien saattaa poliittisessa järjestelmässä tarjotusta palvelusta muodostua sopimaton menettely. Vuosien 2012−2013 luottamushenkilökyselyssä (200 suurimman kunnan kaikki valtuu- tetut) selvitettiin lahjojen, vieraanvaraisuuden ja muiden taloudellisten etujen eettisiä koodeja. Koodit tunnetaan huonosti, vaikka valtuutetut tietävät mikä on sallittua ja mikä kiellettyä. Tulosten mukaan integriteetin loukkauksiin varaudutaan kuntasekto- rilla omalla harkinnalla ja itsekontrollilla, vaikka ohjeet tunnetaan huonommin. Vastaa- jat korostivat, että regulaatiota ja muuta ohjeistusta kaivataan lisää (Salminen, Pitkä- nen & Heiskanen 2016). Yksilökohtainen korruptio • Kohdistuu henkilöön, koskee yksityistä etua, korruptiivinen riippuvuus muo- dostuu yksilöön ja selittyy yksilön käyttäytymisellä. • Vaaran vyöhykkeiden esimerkkejä ovat eturistiriidat ja kaksoisroolit sekä epäeettinen vaali- ja puoluerahoitus. Eturistiriidat ja kaksoisroolit kuuluvat yksilökohtaisen korruption vaaran vyöhykkeisiin. Alan kirjallisuudessa (ks. esim. Rohr 1978; Salminen 2018, 140−145) on kuvattu sääntöihin ja arvoihin perustuvia toimintatapoja, jotka poikkeavat hieman toisistaan. Eturistiriitoja torjutaan vahvistamalla regulaatiota. Samaan tavoitteeseen pyritään ke- hittämällä yksilöiden integriteettiä ja eettisiä arvoja. Sanktiot ja eettiset arvot voivat yh- dessä ja yhtä aikaa vahvistaa eettisesti kestävää toimintaa. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:46 16 Tilanteessa, jossa henkilöt siirtyvät julkisesta hallinnosta yrityksiin tai muihin yhteisöi- hin, Cerrillo-i-Martinez (2017) kysyy, syntyykö tästä eettinen vai oikeudellinen on- gelma yksilöille. Tämä on otettu huomioon lainsäädäntöuudistuksissa ja pyritty torju- maan kielteisiä seurauksia, joihin kuuluvat tiedon väärinkäyttö ja kilpailua vääristävä lobbaus. Suomen virkamieslaissa on säännös (44 §), jonka mukaan virkamiehen uuteen tehtä- vään siirtymistä voidaan tietyin ehdoin rajoittaa kuuden kuukauden mittaisella karens- sisopimuksella. Sopimuksella pyritään suojaamaan salassa pidettävää tai suojattavaa tietoa, jota virkamies voisi käyttää uudessa palvelussuhteessa tai toiminnassa omaksi tai toisen hyödyksi tai vahingoksi. Järjestely turvaa valtion edun ja vähentää sitä mah- dollisuutta, että aito kilpailu kärsii, jos yksi osapuoli saa strategista tietoa ”pyöröovi”- ilmiön seurauksena. Paikallistaloudessa syntyy tilanteita, joissa samat henkilöt ovat valmistelleet päätöksiä tai myötävaikuttaneet päätöksiin. Tämä koskee virkamiehiä, luottamushenkilöitä ja yrittäjiä. Henkilöt ovat päätöksentekoasemissa ”molemmin puolin pöytää”. Toisin sa- noen esimerkiksi niin, että he ovat olleet valmistelemassa päätöksiä luottamusase- missa ja myöhemmin päättämässä samasta asiasta yrityksen edustajana. Vaasan yliopistossa kerättiin vuonna 2016 Piilokorruption anatomia -tutkimushank- keen sosiaalisen median kyselyllä laaja aineisto kansalaisten kertomuksista. Kansa- laiset lähettivät 521 kertomusta, ja niistä käsiteltiin yksityiskohtaisesti 420. Yksi toistu- vasti esille noussut teema oli vaalirahoitus. (ks. Salminen & Viinamäki 2017.) Kuten seuraavat huomiot osoittavat, kansalaiskysely toi esiin vastaajien epäilyksiä ulkoisen vaalirahoituksen epäeettisistä piirteistä: • ulkoisen vaalirahoituksen peittely • liiketoiminnan edistäminen, sponsorointi kulttuurin ja urheilun alueilla • yritysten erityinen intressi korruption rajapinnalla: rakentaminen ja kaa- voitus • poliittinen lobbaus, ”poliittisia” työpaikkoja pr-tehtävissä yrityksissä • puolueita lähellä olevat tahot: äänioikeus ostetaan rahalla. Korruption perinteisin mikrotasoinen mittaustapa selittää yksilöiden käyttäytymistä. Ti- lastoinnit ja arkistoinnit korruptiosyytteistä ja -tuomioista mahdollistavat tarkan mit- tauksen ja tarjoavat samalla luotettavan ja relevantin lähtökohdan tapausten seuran- taan. Yksilöiden tekojen määrä on laskettavissa tietyllä aikavälillä ja tekoja voidaan mitata rekistereistä ja asiakirjoista seuraamalla vuosittaista vaihtelua. Lisäarvoa saa- daan myös siitä, että oikeus- ja valvontaviranomaiset arvioivat korruptiorikosten luon- netta. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:46 17 2.2 Salatuissa verkostoissa jaetaan muiden varoja ”hyvien veljien” kesken Kun kuvataan verkostoissa tapahtuvaa korruptiota, tarkastelua joudutaan reivaamaan uuteen suuntaan. Korruptoitunut verkosto (corrupt network) perustuu yksilöiden ja ryh- mien käyttäytymiseen. Tarkkuuden ja toistettavuuden vuoksi se on edellistä vaike- ampi mittauksen kohde. Verkosto nojaa yhteistoimintaan ja erityisesti yhteistoiminta- suhteet ovat monimutkaisia. Köbisin et al. (2016) sanoin verkostoitumiselle ominainen ”luottamuskysymys” ja vastavuoroisuus syntyvät partnereiden välillä. Kirjoittajien mu- kaan tyypillinen toimintamuoto on monien agenttien kesken toimiva verkosto. Slingerland (2019, 8) on esittänyt teoksessaan Network Corruption: When Social Ca- pital Becomes Corrupted jaottelun, joka perustuu verkostojen tyyppeihin, tarkoituk- seen ja tehtävään. Hän tekee eron verkostokorruption ja korruptoituneen verkoston välillä. Verkostoissa on avoimia ja suljettuja rakenteita. Suljettu rakenne kuvaa erityisesti ver- kostokorruptiota (network corruption). Eri tyypeillä on tarkoitus avustaa vastavuoroi- sesti, vaikuttaa päätöksentekoon ja harjoittaa suosintaa. Vastavuoroisuudella pyritään löytämään yhteyksiä, rakentamaan siltaa ja solmimaan läheisiä suhteita toimijoiden kesken (Tamminen 2020). Verkostokorruptio sulkee muut ulkopuolelle ja lisää verkoston jäsenten tietoisuutta yh- teisestä asennoitumisestaan. Tämän kaltainen vaikutusvalta on pitkäkestoista ja hä- märryttää yksityisen ja julkisen sektorin rajapinnan (Slingerland 2019, 7; vrt. myös Tamminen 2020). Korruptoitunut verkosto (corrupt network) perustuu yksilöiden käyttäytymiseen. Silti se on edellistä vaikeampi (tarkkuus, toistettavuus) mittauksen kohde, koska korruptio tu- lee tästä näkökulmasta ymmärtää yksilöiden väliseksi. Verkosto nojaa yhteistoimin- taan ja erityisesti yhteistoimintasuhteet ovat monimutkaisia. Vaikka kyseessä on korruptoitunut verkosto, yksilö ei ole aina korruptoitunut. Slinger- land (2019) korostaa empirian ja teoriakeskustelun tarvetta kartoittaa verkostojen ris- kejä ja vaaroja ja sitä, kuinka kollektiivi korruptoituu ja kuinka korruptio kytkeytyy sosi- aalisten verkostojen toimintaan. Korruptiiviset verkostot ovat terveen verkostoitumisen ”irvikuvia”. Verkostoissa hyö- dynnetään lainsäädännön tarjoamia ”porsaanreikiä” ja etsitään ”aukkoja”, joita käyte- tään etujen ajamiseen. Lahjojille ja lahjottaville syntyy tilaisuus perustaa korruptiivinen VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:46 18 ja kiinteä yhteys niin sanottujen välittäjien (middleman) avulla. Tätä kehitystä on ulko- puolisen vaikea tunnistaa. (dellaPorta & Vanucci 2012; Salminen & Mäntysalo 2013; Osifo 2018; Salminen 2018, 113.) Korruptiivinen prosessi käynnistyy sillä, että päätösten valmisteluvaiheessa ei seurata eettisiä koodeja eikä toteuteta muutakaan eettistä harkintaa. Silti epäeettinen verkosto saattaa syntyä sattumalta ja vailla tarkkaa suunnitelmaa. Korruptoituneet verkostot • Perustuvat salailuun ja suljettuun toimintamalliin, joka mahdollistaa muiden varojen jakamisen verkoston jäsenille, ”hyville veljille”, muiden jäädessä ul- kopuolelle. Epäterve vuorovaikutus synnyttää korruptiivista riippuvuutta ja kiitollisuudenvelkaa, jotka puolestaan toimivat lojaalisuus- ja ystävyyssuh- teiden perustana. • Vaaran vyöhykkeistä ovat esimerkkeinä suosinta (ml. nepotismi) ja vasta- vuoroinen epäeettinen ”avustaminen” sekä epävirallinen päätöksenteko muodollisten päätöksentekorakenteiden ulkopuolella. Verkoston jäsenet asemoivat itsensä niin, että verkosto jakaa muiden varoja. Ulkoinen vaalirahoitus ja sen salailu, säätiöiden ”puolueellinen” taloudellinen tuki ja muut har- maan talouden paljastukset ovat aiempien vuosien esimerkkejä Suomessa. Elävän elämän tapauksia on useita. Yrityskartellit vaikuttavat haitallisesti kilpailuun. Siihen osallistujat saavat taloudellisen edun ja ulkopuolelle jäävät maksavat lisäkus- tannukset. Reilu kilpailu rajoittuu ja siksi viranomaiset joutuvat valvomaan ja tutki- maan erilaisia tapauksia ja epäilyksiä. Toisenlaisissa tilanteissa valtaa jaetaan ohi vi- rallisten päätöksentekoelinten. Luottamuspaikkoja saatetaan ”kaapata” verkoston käyttöön. Päätöksentekoasemia järjestellään ”sulle mulle” -periaatteen mukaisesti. Tapaukset huonosta hallinnosta paljastuvat, kun johtavassa luottamustehtävässä oleva henkilö on sen tyyppisen palveluyrityksen luottamushallinnossa, jonka tulisi ai- dosti kilpailla kunnalle tuotetuista palveluista. Ääritapauksia ovat välittäjät ja rikollisor- ganisaatiot. Ne käyttävät tarvittaessa uhkaa ja kiristystä turvatakseen korruptoituneet toimintatavat. Yksi makrotason esimerkki koskee desentralisaatiota (Shon & Cho 2020). Desentrali- saation seuraukset saattavat altistaa korruptiolle. Kun julkisen hallinnon toiminnan ta- lous ja rahoitus on hajautettu paikallistasolle, korruption uhka realisoituu, mikäli vas- tuut, tilivelvollisuus ja korruption torjunta osoittautuvat tehottomiksi. Suomi on siinä mielessä hajautetun hallinnon maa, että julkiset palvelut tuotetaan ja organisoidaan paikallisesti ja alueellisesti kaiken lisäksi vielä monien erityyppisten toimijoiden avulla. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:46 19 Jos keskitetty valvonta on heikkoa tai luottamussuhteet ovat epäselviä, laajan palvelu- verkoston (street-level governance) kytkennät yksityisiin yrityksiin ja muihin yhteenliit- tymiin altistavat epäeettisille toimintamuodoille. Ongelma on eri maille yhteinen, joskin maakohtaiset toimintamallit eivät ole suoraan verrattavissa keskenään. Shon ja Cho ovat käsitelleet tähän liittyviä ongelmia Yhdysvaltain osavaltio- ja paikallishallinnon kontekstissa. Hyvä veli -verkostot ovat osa näkymätöntä harmaan alueen korruptiota. Historiallisesti katsottuna nämä verkostot ovat olleet miesten perustamia, hallussa ja miehittämiä. Käsite ei kuitenkaan sulje kokonaan pois sitä, että verkostoihin kuuluu myös naisia, joskin käytännössä selvänä vähemmistönä. Kun käsitellään korruptoituneiden verkos- tojen syntyä ja toimintaa, on oletettavissa, että naisvaltaiset hyvä sisar -verkostot ovat erittäin harvinaisia. Yksi selittävä tekijä lienee yhteiskunnan valta-asemien jakautumi- nen miesten hyväksi. Verkostojen eettisyyden ja epäeettisyyden raja on kuin veteen piirretty viiva. Jäsenten toteuttama salailu ja suojelu johtavat siihen, että ulkopuolisten on vaikea tunnistaa ja korjata verkostojen haittoja. Kun verkoston jäsenet suojelevat kollegoitaan, vallitsee hiljaisuuden ja puuttumattomuuden kulttuuri (code of silence), mikä altistaa rakenteel- liselle korruptiolle. Eettisyyden ja epäeettisyyden raja on koetuksella. Hyvä veli -verkostot ovat kansalais- ten arvion perusteella tyypillisin korruption muoto Suomessa (Salminen & Ikola-Norr- backa 2009; Muttilainen et al. 2020). Vuoden 2016 piilokorruptiota selvittävässä kyse- lyssä kansalaiset epäilivät useita suosinnan alueita: • nepotismi, sukulaisten ja tuttujen suosinta • tutkimusrahoituksen vinoumat • vaikutusvaltaisten henkilöiden suosinta • kuntien virantäyttö • poliittisten puolueiden vaikutus suosintaan • yksilön suosinta hankekilpailussa ja hankkeen toteuttamisessa. Mittaamista hankaloittaa se, miten saada luotettavaa näyttöä korruptiosta, ja mikä merkitys annetaan median esiin nostamille tapauksille tai kansalaiskyselyjen arvioille. Mikäli selkeä data jää puuttumaan, se vaikuttaa indikaattoreiden valintaan. Silti on mahdollisuus arvioida epäilyksiä, jotka kohdistuvat korruptiivisten monijäsenisten ver- kostojen päätöksentekoon, mikäli toimijoiden käyttäytyminen paljastuu esimerkiksi suosintaepäilysten perusteella. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:46 20 2.3 Institutionaalinen korruptio on uhka demokratialle ja hyvälle hallinnolle Vaaran vyöhykkeiden tarkastelu jää puolitiehen, jollei oteta huomioon instituutioiden ja rakenteiden korruptiota. Institutionaalinen korruptio (institutional corruption) on tiivis osa instituutioita. Systeeminen, institutionalisoitu ja rakenteellinen korruptio kuuluvat sen lähikäsitteisiin. Kyse ei ole vähäisestä asiasta kansalaisten kannalta. Thompson (2018) kytkee korruption demokratian periaatteisiin, eettiseen ja oikeudelliseen regu- laatioon ja instituutioiden reformeihin sekä kysymykseen siitä, miksi institutionaalinen korruptio on niin vaikea tunnistaa ja ymmärtää. Institutionaalinen korruptio ”tartuttaa” koko sen järjestelmän, missä instituutiot toimivat. Korruption riski on minimoitava, koska instituutiot muodostavat suomalaisen yhteis- kuntajärjestelmän perustan. Laillisuutta ja eettisyyttä edellytetään muun muassa kes- keisiltä valtion instituutioilta, keskushallinnon yksiköiltä ja kunnilta, oikeuslaitokselta, suuryrityksiltä ja työmarkkinajärjestelmältä. Institutionaalinen korruptio • Kiinnittää yksilöiden sijasta erityistä huomiota instituutioihin ja korruptiivisiin yhteisöihin, ja on luonteeltaan poliittinen vaikuttamalla demokraattiseen päätöksentekoprosessiin. Riippuvuus syntyy instituutioihin ja toimintakäy- täntöihin, jotka korruptoituvat. • Vaaran vyöhykkeiden esimerkki on tarjouskilpailun valintakriteereiden epä- eettinen ”kohdentaminen”. Institutionaalinen korruptio on epäkonventionaalinen korruption muoto. Sitä ei kyetä tunnistamaan tyhjentävästi selittämällä korruptoituneiden yksilöiden tekoja. Esimer- kiksi Klinger (2020) nostaa esiin kuilun, joka on olemassa lain ja todellisuuden välillä. Ei riitä, että selvitetään yksilöiden suorittamia lahjontaa koskevia lainrikkomuksia, vaan korruption muuhun todellisuuteen on kiinnitettävä huomiota. Siksi on tärkeää ra- portoida korruption vastaisista pyrkimyksistä, parantaa tiedonsaantia kansalaisille ja varmistaa, että yhteiskunnassa täytetään eettiset säännöt ja periaatteet. Lainsäädännön vastainen toiminta on arvioitavissa paljastamalla eettisesti hyvän hal- linnon rikkomukset. Näin toimien pitkällä aikavälillä seurataan esimerkiksi lainsäätä- jien (parlamentin jäsenten) toimintaa suhteessa ulkopuolisiin vaalirahoittajiin ja siihen, onko politiikan puolelta annettu lupauksia eduista vaalirahoittajalle. Mikäli taas ilme- nee epätervettä riippuvuutta, yksi olettamus on, että on suosittu jotain rahoittaja- osapuolta. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:46 21 Thompsonin (2013, 5) mukaan institutionaalisen korruption sääntöjen avulla saadaan paremmin selville, onko jokin menettely korruptiota vai ei. Kyse on ennakoivista sään- nöistä: jos teko täyttää rakenteellisen korruption kriteereiksi määritellyt ehdot, siihen pystytään reagoimaan määritellyillä menettelyillä, vaikka tekoa ei nimenomaisesti olisi mainittu olemassa olevissa säännöissä. Institutionaalinen korruptio heikentää pitkällä tähtäimellä instituution suorituskykyä ja kääntää sen pois varsinaisesta tavoitteestaan sekä vähentää sen kykyä saavuttaa ta- voitteensa. Instituution toimintaan pyritään vaikuttamaan siten, että instituutiota koh- taan tunnettu luottamus tai sen luontainen uskottavuus heikkenevät (Lessig 2013, 2). Maakohtaiset esimerkit osoittavat, että tämän kaltainen korruptio on erityisesti toimin- tajärjestelmien ongelma. Thompson (2013) viittaa ryhmään yhdysvaltalaisia poliitikkoja (senaattoreita), jotka puuttuvat lainvalmisteluun jonkin vaalikampanjan lahjoittajan eduksi. Tästä seuraa kir- joittajan mukaan se tulkinta, etteivät poliitikot ole välttämättä korruptoituneita. Sen si- jaan heidän toimintansa luo perustaa institutionaaliselle korruptiolle. (vrt. myös LaPa- lombara 1994; Caiden 2005.) Praino ja Graycar (2018, 478−496) käsittelevät korruption esiintymistä Yhdysvaltain kongressissa vuosina 1972−2012. Tilaisuus tekee varkaan eli korruptio seuraa mah- dollisuutta. Kirjoittajien sanoin: ”corruption follows opportunity”. Aika ja valta luovat mahdollisuuden korruptiolle, ja siksi pitkään toimineet edustajat altistuvat korruptiolle muita enemmän. Myös kongressin suurimmat vallankäyttäjät ovat muita alttiimpia kor- ruption uhalle. Valtaosa edustajista ei ole ollut epäiltynä eikä tuomittuna korruptiosta. Tutkijoiden tekemä tarkempi mittaus osoitti, että prosenttiosuus jäi alhaiseksi, eli vain yksi prosentti kongressin jäsenistä on tuomittu korruptiosta kyseisinä vuosina. Kreikka kärsii syvälle yhteiskunnan instituutioihin juurtuneesta korruptiosta. Kreikkalai- set tutkijat osoittavat useita korruption lähteitä, kuten lahjonnan rehottaminen, suo- sinta ja nepotismi, harmaa talous, yhden poliittisen puolueen valta-asema sekä huo- nosti organisoitu ja johdettu byrokratia (vrt. Lambrapoulus 2012; Danapoulis et al. 2014; Triantidis et al. 2017; Zacharias et al. 2017). Tutkimusten mukaan kreikkalai- sessa yhteiskunnassa institutionaalisen korruption keskisimmät ominaispiirteet ovat klientelismi (keskinäiset edut patron/client -suhteessa), oikeusjärjestelmän tuomioiden toimeenpanon hitaus ja kalleus sekä verojen välttely. Toisin sanoen verojen keräys on tehotonta ja osalla kansalaisista veromoraali on alhainen. Korruption vaaran vyöhykkeet koskevat myös Suomea. Julkisten hankintojen eettiset haasteet ovat yhtenä esimerkkinä. Usein esitetyn kritiikin mukaan hankintajärjestel- mässä ei sovelleta avointa kilpailua ja siksi osa hankintakilpailuista jää pimentoon il- man julkista ilmoitusta. Riskitekijöitä on mainittu useita. Itse hankintaselvitykset ovat VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:46 22 epäselviä ja tarjouspyynnöt hoidetaan hyvän hallinnon vastaisesti. Tarjouksia katso- taan ”sopivan linssin läpi”. Mikäli samaa toimijaa käytetään yhä uudelleen, se voi joh- taa ”räätälöintiin” ja suosinnan kaltaiseen pysyvään riippuvuuteen (Salminen 2015, 41−42). Kansalaisilla on kärkeviä käsityksiä ja mielipiteitä hankintaprosessin eettisistä ongel- mista. Vuoden 2016 piilokorruptiota selvittäneessä kyselyssä useat vastaajat kiinnitti- vät huomiota seuraaviin asioihin ja esittivät niihin liittyviä epäilyjä: • ei todellista kilpailua; epäilynä nepotismi, uskonnollinen liike • palveluja ja laitehankintoja ohjataan omalle yritykselle; epäilynä mm. lää- käriasemien toiminta • hankintapyynnön ”räätälöinti” tai hankinnan epäilyttävä ”pilkkominen”; epäilynä ”kavereille” tulevat edut • hankinta on kaikilta osin ”yhtä teatteria”; epäilynä päätösten perustelut keinotekoisia, läpinäkyvyys näennäistä, syntyy turhia kustannuksia. Kun mitataan institutionaalista korruptiota, huomio tulee kiinnittää tiettyihin ehtoihin. Mittauksen kohteina ovat instituutioiden ja organisaatioiden altistuminen korruptiolle ja ne käytännöt, joissa on perusteltua epäillä korruptiota. Tähän on periaatteessa kaksi tapaa. Selvitetään ensinnäkin jo ”korruptoituneita instituutioita” tai toisaalta niitä yksi- köitä, jotka muuttuvat kohti epäeettisiä toimintamuotoja kysymällä ”miten instituutiot korruptoituvat”. 2.4 Rakenteellinen korruptio johtaa raskaan luokan vallan väärinkäytöksiin Rakenteellinen korruptio (structural corruption) on systeeminen, se koskee rakennetta ja kuuluu siihen. Rakenteellista korruptiota voidaan pitää ”vaarallisimpana” korruption toimintamallina yhteiskunnassa. Sen lonkerot ja vaikutukset ulottuvat kaikkialle yhteis- kunnalliseen päätöksentekoon eikä sen paljastumiseen, paljastamiseen tai tarkkaan mittaamiseen ole mitään varmuutta sen ”sumean” olemuksen vuoksi (vrt. Persson et al. 2013). Tutkijat määrittelevät rakenteellisen korruption piirteitä eri näkökulmista. Della Portan ja Vannuccin (2012, 54–55) mukaan korruption syntyyn vaikuttavat monet tekijät. Ra- kenteet luovat epäjärjestystä ja muuttavat olemassa olevia laillisia rakenteita. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:46 23 Rakenteellinen korruptio • Huomio kohdistuu korruptiivisiin rakenteisiin ja järjestelmiin. Kohteina ovat vallan väärinkäyttö, toteutumatta jäävät sanktiot ja rangaistukset sekä kan- salaisten osallistumisen puuttuminen (social disempowerment). • Vaaran vyöhykkeisiin kuuluu epäeettinen vaikuttaminen päätöksentekoon, mukaan lukien lakien ja päätösten valmistelu. Sandovan-Ballesterosin (2013, 11) mukaan lailliset rakenteet joustavat ajoittain ja an- tavat mahdollisuuden järjestellä eettisesti arveluttavia päätöksentekorakenteita ja vää- ristellä ”maan tavan” mukaisesti organisaatioiden perimmäisiä toimintatapoja. Raken- teissa on sama ongelma kuin verkostoissa. Niihin pesiytyy niin sanottuja suojelujärjes- telmiä, joissa toimivat eivät halua nähdä eivätkä raportoida korruptioepäilyjään. Organisaatioita ei kyetä uudistamaan, mikäli asiantuntijavalta on keskittynyt ja ”se- mentoitu” vain valittujen henkilöiden käyttöön. Ulkopuolelta siihen on vaikea puuttua. Vaihtoehdottoman toimintamallin rakenteet tuottavat taloudellisia etuja, jotka halutaan säilyttää pitempiaikaisesti. Rakenteellisen korruption oloissa henkilöt ohjaavat toimin- taa eri asemista, ”kahdella tuolilla” istuen. Vaaran vyöhykkeitä ovat julkisen ja yksityi- sen sektorin keskinäisjärjestelyt. Raskaan luokan rakenteellinen korruptio ei päästä yhteiskuntaa vähällä. Verotuksen ja palvelujen kaltaiset ydintoiminnot häiriintyvät. Verojen kerääminen vaikeutuu ja ve- rot käytetään vääriin kohteisiin, minkä vuoksi terveyspalveluihin ja koulutukseen pa- nostetaan vähiten eniten korruptoituneissa maissa (vrt. Klinger 2020). Taloudellisten ja hallinnollisten reformien kautta on mahdollisuus ymmärtää rakenteel- lista korruptiota. Esimerkiksi Kiinan yhteiskunnan rakenteelliset muutokset (reformit) sisältyvät yhteiskunnan moniin perusteisiin, kuten budjetointiin ja tilintarkastukseen, talouden uudelleen keskittämiseen, paikallisten toimijoiden valvontaan, virkamiesjär- jestelmään sekä korruption vastaisen lainsäädännön toimeenpanoon. Kon ja Wengin (2012, 737) selvityksen mukaan julkisten varojen väärinkäyttö ja pe- tokset ovat muutosten myötä vähentyneet, kun taas varsinaiset lahjontatapaukset ovat lisääntyneet. Kun korruption olemassaoloa pyritään selittämään, kirjoittajien mu- kaan korruption uhka on Kiinassa suurimmillaan sellaisilla julkisen ja yksityisen sekto- rin toimialoilla kuten maankäyttö, kaupunkisuunnittelu ja infrastruktuurin rakentami- nen. Yksityisten organisaatioiden ja kansalaisjärjestöjen korruption vastaiset ohjelmat auttavat torjumaan korruptiota. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:46 24 Mikäli taloudelliset edut ovat kohtuuttomia ja toimijoiden vuorovaikutus keskittyy vain etujen jakamiseen, on mahdollista, että syntyy vakavia epäilyksiä lahjonnasta. Puo- luepoliittista vaikuttamista edustavat räikeät poliittiset virkanimitykset. Jos poliittisten puolueiden taktikointi vaikuttaa haitallisesti julkisen palvelun ja asiantuntijuuden sisäl- töön, ollaan vähintäänkin epäeettisen toiminnan rajoilla. Vaikka rakenteelliselle korruptiolle on luonteensa vuoksi leimallista se, että selvät sanktiot ja käytettävät rangaistukset puuttuvat, on mahdollista tunnistaa ilmiselvästi lakia rikkova vallan väärinkäyttö ja langettaa selvissä tapauksissa tuomio. Parhaimmil- laan tämän kaltaisten tapausten määrä antaa joitakin viitteitä rakenteellisen korruption yleisyydestä. Lainsäädäntö on järein keino puuttua rakenteelliseen korruptioon. Suomessa vaiku- tusvallan väärinkäyttöä ollaan kieltämässä lailla. Lailla pyritään torjumaan tilanne, jossa joku tarjoaa toiselle palkkion, jonka avulla voisi vaikuttaa epäasiallisesti virka- mieheen tai poliitikkoon. Myös yritys antaa palkkio tuomitaan. Koska tätä sovelletaan sekä julkiseen hallintoon että yrityksiin, tarkoitus on lisätä luottamusta laajasti ottaen kaikkeen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Vuoden 2016 piilokorruptiota koskevan kyselyn aineistosta käy selville, että kansalai- set epäilivät useita aihepiirejä, jotka koskevat epäeettistä vaikuttamista päätöksente- koon ja määräysten kiertämistä: • asioiden salainen ja piilotteleva valmistelu, päätöksiin osallistuu vain pieni ryhmä • kansalaiset päätöksenteon ulkopuolella, kuntalaisten tahtoa ei kuunnella • päätösten perustelut ovat arveluttavia ja laittomia • valmistelussa ei ole otettu huomioon eri osapuolten näkemyksiä, joten toiminta vaikuttaa puolueelliselta • valmistelua leimaa heikko ennakoitavuus, valmisteluun tulee uusia ai- heita ja pitkälle valmistellut asiat tippuvat pois • tehdyillä päätöksillä on vain vähän vaikutusta tulevien ratkaisujen sisäl- töihin. Rakenteellisen korruption tunnistaminen ja korruptoituneiden rakenteiden seuranta ovat erityisen vaativia tehtäviä. Raja laillisen ja laittoman toiminnan välillä on osin epä- selvä. Lähtökohtaisesti tiedonhankinnan olisi oltava luonteeltaan laadullista ja nojat- tava mahdollisimman objektiiviseen tietoon. Rakenteellinen korruptio on seurauksil- taan suuren luokan korruptiota, joten sitä on perusteltua selvittää keskittymällä toimin- tasektoreiden ja toimialojen riskeihin. Mittarit ovat enimmäkseen laadullisia ja lisäapua saadaan esimerkiksi korruption vastaisen strategian suosituksista. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:46 25 3 Korruption mittaustavoista Edellä sanottu osoittaa, että korruption määrittely ja mittaus ovat yhteydessä toisiinsa, ja sen vuoksi määrittelyvaikeudet siirtyvät osittain vaikeuksiksi mitata. Tämä vaikuttaa myös mittaustapoja koskeviin valintoihin. Yksi huoli tutkimuksessa on se, kuinka pin- nallisesti tai syvällisesti korruptio ymmärretään. Kritisoidessaan pinnallista ymmärrystä Ashforth et al. (2008, 678−679) täsmentävät niin sanotun syvällisen näkökulman (deep view) organisatorisen korruption ymmärtä- miseksi. Siihen liitetään kolme piirrettä: a) integroiva (integrative), b) vuorovaikutuksel- linen (interactive) ja c) prosessuaalinen (processual). Integroinnin kohdalla tutkimuskirjallisuuteen perustuvien yleisten ja spesifien määritel- mien yhdistäminen luo mahdollisuuksia kartoittaa korruption ydintä, ilman että jää- dään pinnalliseen tarkasteluun. Kirjoittajat kuvaavat korruption mallien ja muuttujien sisäistä ja välistä vuorovaikutusta. Sitä tarvitaan, koska mikrotasoinen keskustelu olet- taa että ”pilaantuneet omenat” saavat aikaan ”lahoavan korin”, kun taas makrokeskus- telu olettaa päinvastaista eli ”pilaantuneet korit” aiheuttavat ”pilaantuneet omenat”. Prosessuaalinen näkökulma viittaa siihen, että on vaikea ennustaa korruption synty- perää, kasvua ja muutosta. Vaikka argumentteja on suunnaton määrä, kirjoittajien mukaan löytyy vain vähän ”savuavia aseita”, joilla voitaisiin ymmärtää syvällisemmin erityisesti korruptiota edeltäviä tapahtumia. Mittausten ja indikaattoreiden käytössä joudutaan kamppailemaan joskus hyvien ja vähemmän hyvien vaihtoehtojen kanssa. Toisin sanoen on pohdittava, • mitä korruptiolla tarkoitetaan (parhaimmillaan käytössä ovat selkeät ulot- tuvuudet korruptiosta; heikoimmillaan määritelmät ovat rajoittuneita il- man kontekstia) • mitä tietoa korruptiosta on saatavissa (parhaimmillaan on käytössä ”hard data”; heikoimmillaan ”missing data”) • millaisin menetelmin korruptiota on järkevä tutkia (useiden tutkimusme- netelmien systemaattinen käyttö tiedonhankinnassa, eli menetelmätrian- gulaatio, soveltuu hyvin korruption mittaamiseen; heikoimmillaan meto- dologia on sopimaton ja riittämätön korruption todellisten ongelmien sel- vittämiseen ja arviointiin) • painotetaanko kyselyperusteisia metodologioita (empiirinen vertailu ra- joitteineen) vai enemmän tapaustutkimuksen laadullisia otteita (heikosti yleistettävät analyysitavat). VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:46 26 Korruption mittaus ei ole myöskään erillinen yhteiskunnan kehitysvaiheesta. Suomi on kehittynyt markkinatalous ja demokratia ja monilla mittareilla ”kypsä” hyvinvointivaltio. Onko tällä tosiasialla yhteys siihen, millainen mittaus soveltuu parhaiten? Korruption valvontaan ja torjuntaan käytetyt indikaattorit tarvitsevat kaikkiaan avoi- men, systemaattisen ja ajantasaisen datan. Näiden avulla vahvistetaan viranomais- valvontaa ja samalla tarjoutuu mahdollisuus kerätä tietoja korruption ja muiden integri- teetin loukkausten määristä eri toimialoilla. (vrt. esim. Salminen 2013; Moene & So- reide 2016.) ”Sudenkuoppia” on muitakin. Mittaus liittyy kerätyn datan uskottavuuteen. Mikäli noja- taan ensisijaisesti globaaleihin kyselyihin ja paneeleihin, tuloksena ovat useimmiten arviot, jotka aliarvioivat korruption ongelmaa kyseisessä maassa. Kansalliset kyselyt ja vastaavat tietolähteet puolestaan yliarvioivat korruption ongelmaa yhteiskunnassa. Tuloksena voi olla mittauksen aiheuttama staattinen kiiltokuva, jossa alhaisen korrup- tion maat ovat pysyvästi rankkauksen kärjessä, ja eniten korruptoituneet maat jämäh- tävät paikoilleen viimeisiksi. Kansainvälisten järjestöjen mittaukset ovat usein luonteeltaan vertailevia, mikä johtaa sinänsä korruption parempaan ymmärtämiseen. Vertailumetodin käytön kohdalla on tärkeä tietää avoimesti keskeiset taustaolettamukset, jottei päädytä tendenssimäisiin johtopäätöksiin. Toisin sanoen on tiedettävä a) selvitetäänkö ilmiötä yhtenäisin ja riit- tävän yleisin käsittein, b) perustuuko vertailu systemaattisten erojen vai yhtäläisyyk- sien selvittämiseen, ja c) millaisia eroja tai yhtäläisyyksiä etsitään ja löydetään (pysy- viä, tilapäisiä, periaatteellisia, teknisiä, kulttuurisia, globaaleja jne.). Esimerkiksi hallin- tokulttuureiltaan lähes samanlaiset maat haastavat selvittämään maiden eroavaisuuk- sia, ja tässä mielessä täysin erilaiset maat ovat hyvä kohde analysoida samanlai- suutta. 3.1 Kansainväliset kyselyt mittauksen perustana Kansainväliset kyselyt eivät aina ulotu maita koskevaan objektiiviseen tietoon korrupti- osta (Andersson 2008). Relevantein tieto korruptiosta jää piiloon. Kun kansainväliset järjestöt raportoivat eri maiden korruptiosta saman tyyppisen ja kyselyyn sovitetun so- pivan määritelmän perusteella, saatetaan mittauksen maakohtainen relevanssi ky- seenalaistaa. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:46 27 Gilman (2018, 74−88) kritisoi voimakkaasti kansainvälisten organisaatioiden korruptio- mittauksia niiden rajoittuneisuuden ja puutteiden vuoksi. Kirjoittaja käy läpi keskeisim- mät kansainväliset organisaatiot ja katsoo, etteivät ne useinkaan mittaa korruptiota, koska se jää lähinnä sivurooliin kyselylomakkeissa. Kyselyt ovat sen tyyppistä yksinkertaistamista, mitä ei voisi sellaisenaan sallia korrup- tion monimuotoisen todellisuuden selvittämisessä. Gilman varoittaa kansainvälisten mittausten aiheuttamasta ”älyllisestä vankilasta”, johon joudutaan, mikäli korruption mittaus rajataan yhteen maagiseen lukuun. Kirjoittaja ei suosittele korruptiomittausten pitämistä minään ”Graalin maljana”, joka selittää kaiken ja tekee ihmeitä. Transparency Internationalin vuosittainen maaindeksi on saavuttanut vahvan brändin. Järjestön korruptioindeksiin suhtaudutaan vakavasti, ja siksi mittaus on saanut run- saasti näkyvyyttä mediassa. Tutkimuksissa (Andersson & Heywood 2009; Donchev & Ujhelyi 2014) kritisoidaan kysymällä, onko järjestön kyselyihin perustuva CPI (Cor- ruption Perception Index) riittävän pätevä ja tarkka menetelmä. Mittausta pidetään lähtökohtaisesti luotettavana ainakin maita koskevassa rankkauksessa. Mittauksen luonne ja maiden sijoitusten staattisuus antavat aiheen kysyä, onko mit- taustapa aiheuttamassa eräänlaisen korruption ”ansan”. Toisin sanoen maat, joiden korruptio on laajaa, tarvitsevat kehitysapua torjuakseen korruptiota tehokkaasti. Kui- tenkin avun ehtona on se, että kyseisessä maassa saadaan korruptiota todistettavasti vähenemään. (vrt. Andersson & Heywood 2009, 760−761.) Anderssonin (2017, 58−76) mukaan korruption moni-ilmeisyyttä ei voi mitata yksiulot- teisesti, vaan on pyrittävä moniulotteisuuteen. Yksiulotteinen mittaus merkitsee sitä, että lahjonta muodostuu korruption mittauksen hallitsevaksi muodoksi, mikä ei ole so- veltuvin perusta indikaattorin rakentamiselle. Monien kansainvälisten järjestöjen mieli- pidekyselyt ovat näin ajatellen enemmän yksi- kuin moniulotteisia. Anderssonia seuraten parempia lähtökohtia on olemassa. Koska Suomen korruptioti- lanne on pitkälti samanlainen kuin Ruotsissa, arvio soveltuu myös Suomeen. Korrup- tio ei ole ollut toistaiseksi Suomessakaan ensisijaisesti lahjontaa, vaan muita korrup- tion muotoja kuten epäsopivaa vaikuttamista, suosintaa ja intressikonflikteja. Oleel- lista on myös tietää, mitä kansalaiset ajattelevat maansa korruptiosta ja selvittää myös niin sanottuja haavoittuvia sektoreita. Mikäli päädyttäisiin vaikkapa pohjoismai- seen vertailututkimukseen korruption olemassaolosta, torjunnasta ja mittaamisesta, tulisi mainitut muut korruption muodot analysoida osana korruptiivisia verkostoja, insti- tuutioita ja rakenteita. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:46 28 3.2 Kansalliset kyselyt ja maakohtaiset faktat Kansallisesti katsottuna menetelmien joukko on laaja: kyselyt ja haastattelut, doku- mentti- ja lainsäädäntöanalyysit, case-tutkimukset, kontekstivertailut ja kahden tai kol- men maan vertailut sekä historiantutkimus (arkistojen käyttö). Kyselytutkimuksissa menetelmän haasteet ovat samantapaiset kuin kansainvälisissä kyselyissä: saadaanko kysely osumaan relevantille alueelle, ovatko käsitteet formu- loitu selkeästi, ymmärtävätkö vastaajat kysymykset riittävän yhtenevällä tavalla ja ovatko kyselyt toistettavissa. Kun kartoitetaan laajasti kansalaisten käsityksiä korruptiosta, toistettavissa olevat ky- selyt ja haastattelut ovat yksi keino luotettavan tiedon saamiseksi. Tällöin kysytään maallikoilta, joihin korruption haitat kohdistuvat useimmiten. Oheiset tutkimusraport- tien esimerkit kuvaavat kyselyjä, joissa aihepiiri on suunnilleen sama, mutta vastaaja- kunta on valittu eri perustein. Lomakkeissa korruptiota koskevat kysymykset on jou- duttu muotoilemaan sisällöllisestikin erilaisiksi. Case-tutkimukset kohdistuvat sekä makro- että mikrotason kysymyksiin, korruption kohdalla valtarakenteisiin ja hallintokulttuuriin. Tapaustutkimusten luonne antaa mah- dollisuuden yksilöityyn ja tarvittaessa pitemmän aikavälin seurantatutkimukseen. Mi- käli epäillään korruptiivisia käytäntöjä, selvitetään poliitikon kytkentöjä ulkopuoliseen vaalirahoittajaan tai poliitikon altistumista ulkopuoliseen vaikuttamiseen jatkuvan ja säännöllisen lobbauksen kohteena. Objektiivinen tieto – jossa kyselyjen ja haastattelujen antamat subjektiiviset mielikuvat vähenevät – kerätään oikeusistuinten päätöksistä, tilastoista ja mediasta. Hyvin arkis- toiduista asiakirjoista ja muista dokumenteista saadaan selville faktoja, jotka monipuo- listavat kuvaa korruptiosta. Näitä ovat korruptiotapauksien esiintyminen eri instituuti- oissa, korruption vastaisen strategian tila ja kehitys, säännösten ja valvonnan toimi- vuus korruptiorikosten käsittelyssä ja eettisen koulutuksen taso. (vrt. Andersson 2008.) VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:46 29 4 Lopuksi Korruptio on moniulotteinen yhteiskunnallinen ongelma. Jotta korruption mittaamisen indikaattorit tuovat toivottuja tuloksia, tarvitaan toisiaan täydentäviä toimintamalleja ja luovia ratkaisuja korruption tunnistamiseksi. Ainakin osa mittaamisen ongelmista on ratkaistavissa eikä ”hanskoja pidä iskeä pöytään”. Tutkimuskeskustelussa (Chebova 2017; Basna 2018) viitataan korruption mittaamisen kehitysvaiheisiin (generations). Uuden sukupolven korruptiomittauksissa on tarkoitus päästä aiempaa rikkaampaan keskusteluun mittauksen ongelmista ja ratkaisuista. Onko käytetty oikeita mittareita ja oikealla tavalla? On analysoitava tarkemmin, mitä hyötyä (soveltuvuus, käyttökelpoisuus) saadaan kvantitatiivisen ja tilastollisen otteen tuomasta tarkasta mittauksesta. Sama koskee laadullista otetta, mutta toisesta näkö- kulmasta. Sen edut ovat muualla kuin tarkassa numeerisessa mittaustuloksessa. Täy- tyy pitää mielessä, että myös historialliset tarkastelut ja vertailut soveltuvat korruption mittaamiseen. Tutkiessaan korruption torjuntaa laajan kirjallisuuskatsauksen avulla Bautista- Beauchesne ja Garzon (2019) päätyivät tuloksiin, jotka kuvaavat osittain tutkimusalu- een puutteita. Tarvitaan enemmän metodologista moninaisuutta, teoreettista keskus- telua ja korruption torjunnan käsitteellisen perustan selkiyttämistä. Aihetta koskeva tieteiden välinen vuoropuhelu luo edellytyksiä yhdistää käsitteitä ja kehittää tieteellistä keskustelua. Tämän kirjoituksen tavoitteena oli ensinnäkin asemoida korruptio vaihtoehtoisten nä- kökulmien avulla, ja toiseksi päästä käsiksi siihen, vaihteleeko korruption mitattavuus eri näkökulmien perusteella ja miten. Edellä on pyritty osoittamaan se, että korruption moninainen sisältö on haaste mittareiden ja indikaattorien laadinnalle. Korruption nä- kökulmat vaikuttavat mittaamisen ja mittareiden valintaan. Oheiseen luetteloon on koottu muutamia huomioita näistä valinnoista: • Yksittäinen toimija (yksilölähtöisyys). Indikaattorit rakennetaan siten, että korruptiota on mahdollisuus mitata tarkasti ja mittaus voidaan toistaa. • Korruptiivisten verkostojen toimijat (ryhmälähtöisyys). Varma näyttö kor- ruptiosta on haaste, joten mittaus pitää pyrkiä suorittamaan mahdollisim- man monipuolisesti. • Instituutioihin pesiytynyt korruptio. Täsmentävien kriteerien käyttö tuo mittaamiseen tarkkuutta ja jatkuvuutta. • Rakenteellinen korruptio. Laadulliset indikaattorit toimivat parhaiten ja lisäävät mittauksen kaikenpuolista soveltuvuutta. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:46 30 Korruptiiviset ilmiöt ovat sidoksissa kulttuuriin. Sen vuoksi selvitysten kohteiksi on hyvä fokusoida maakohtaiset vaaran vyöhykkeet ja ”haavoittuvimmat” alueet. Arvo- kasta tietoa korruptiosta saadaan riittävän systemaattisista kansalaisarvioista ja -pa- lautteesta, tutkivan journalismin kirjoituksista, eri alojen korruptiobarometreista sekä toimikuntien ja työryhmien työstä (esim. virkamieseettinen neuvottelukunta ja korrupti- onvastainen yhteistyöverkosto). Korruption mittaus ei ole mitään hakuammuntaa, vaan sitkeää puurtamista, jolla yrite- tään löytää täsmällisiä ja perusteltuja mittausvälineitä. Korruption arvioinnin luotetta- vuutta lisää se, että kansainväliset ja kansalliset mittarit eivät osoita täysin eri suuntiin eivätkä ainakaan tuota liian ristiriitaisia tuloksia korruption laajuudesta ja luonteesta. Tieto on sitä tarkempaa ja luotettavampaa mitä paremmin voidaan seurata korruptii- vista käyttäytymistä pitkällä aikavälillä. Korruption historia paljastaa megatrendejä ku- ten regulaation vaikutusta elinkeinoelämän toimijoihin ja yhteiskunnan instituutioiden kykyä ylläpitää eettistä kulttuuria. Määrää ja laatua mittaavat indikaattorit täydentävät toisiaan, ja yhdistelmämenetelmät (mixed methods) antavat mahdollisuuden tulosten vertailevalle arvioinnille. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:46 31 Lähteet Albanese, Jay & Artello Kristine & Nguyen Linh Thi (2019). Distinguishing Corruption in Law and Practice: Empirically Separating Conviction Charges from Underlying Be- haviors. Public Integrity, vol 21:1, 7−21. Andersson, Staffan (2008). Studying the Risk of Corruption in Least Corrupt Coun- tries. Public Integrity, 10:3, 193−214. Andersson, Staffan (2017). Beyond Undimensional Measurement of Corruption. Pub- lic Integrity 19:1, 58−76. Andersson, Staffan & Heywood, Paul M. (2009). The Politics of Perception: Use and Abuse of Transparency International’s Approach to Measuring Corruption. Journal of Political Studies, 57:4, 746−767. Ardigo, Inaki Albisu & Hough, Dan (2018). Bishops Who Live Like Prices: Bishop Te- bartz-van Elst and the Challenge of Defining Corruption. Public Integrity vol 20:1, 64−79. Arellano-Gault, David (2019). Government Corruption: An Exegenous Factor in Com- panies’ Victimization? Public Integrity, vol 21:2, 141−160. Ashforth, Blake & Gioia, Dennis & Robinson, Sandra & Trevino, Linda (2008). Re- viewing organizational corruption. Academy of Management Review vol 33:3, 670−684. Basna, Kristina (2018). Three generations of methods for measuring corruption in Eu- rope. Abstract. Nase spolecnost, vol 1 (16), 9−10. Bautista-Beauchesne, Nicholas & Garzon, Cesar (2019). Conceptualizing corruption prevention: a systematic literature review. Journal of Financial Crime, vol 26:3, 719−745. Bergh, Andreas & Erlingsson, Gissur & Gustafsson, Anders & Wittberg, Emanuel (2019). Municipally Owned Enterprices as Danger Zones for Corruption? How Politi- cians Having Feet in Two Camps May Undermine Conditions for Accountability. Pub- lic Integrity, 21:3, 320−352. Caiden, Gerald E. (2001). Dealing with Administrative Curruption. Teoksessa Terry L. Cooper (toim.). Handbook of Administrative Ethics. Public Administration and Public Policy 86. Marcel Dekker, Inc. New York, Basel, 429−455. Caiden, Gerald E. (2005). An Anatomy of Official Corruption. Teoksessa H.G. Freder- ickson & R.K. Ghere (toim.). Ethics in Public Management, 277−296. Cerrillo-i-Martinez, Agusti (2017). Beyond Revolving Doors: The prevention of Conflict of Interests Through Regulation. Public Integrity, vol 19:4, 357−373. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:46 32 Chebova, Kristyna (2017). Measuring corruption in Europe: public opinion surveys and composite indices. Quality & Quantity, 51 June, 1877−1900. Choi, Jin-Wook (2007). Governance structure and administrative corruption in Japan: an organizational network approach. Public Administration Review, 67:5, 930−942. deGraaf, Gjalt & Huberts, Leo & Struver, Tebbine (2018). Integrity Violations and Cor- ruption in Western Public Governance: Empirical Evidence and Reflection from the Netherlands. Public Integrity vol 20:2, 131−149. de Graaf, Gjalt & Maravić P. & Wagenaar, P.F. (toim.). (2010). The Good Cause. The- oretical Perspectives on Corruption. Opladen: Barbara Budrich Publishers. Danopoulos, Constantine P. (2014). The Cultural Roots of Corruption in Greece. Med- iterranean Quarterly, 25: 2, 105−130. Della Porta, Donatella & Vannucci, Alberto (2012). The Hidden Order of Corruption: An Institutional Approach. Farnham: Ashgate Publishing. Donchev, Dilyan & Ujhelyi, Gergely (2014). What do corruption indices measure? Economics & Politics, vol 26:2, 309−331. Gilman, Stuart (2018). To Understand and to Misunderstand How Corruption is Meas- ured: Academic Research and the Corruption Perception Index. Public Integrity, vol 20:S1, 74−88. Goel, Rajeev & Nelson, Michael (2010). Causes of corruption: History, geography and government. Journal of Policy Modeling 32, 433−447. Heidenheimer, Arnold J. & Johnston, Michael (2009). Political Corruption: Concepts & Contexts. New Jersey: Transaction Publishers. Heywood, Paul & Meyer-Sahling, Jan-Hinrik (2013). Danger Zones of Corruption: How Management of the Ministerial Bureaucracy Affects Corruption Risks in Poland. Jour- nal of Public Administration and Development, 33:3, 191−204. Huberts, Leo (2014). The Integrity of Governance: What It Is, What We Know, What Is Done and Where to Go. Governance and Public Management Series by IIAS. Hamp- shire: Palgrave Macmillan. Jain, Arvind (2001). Corruption: a Review. Journal of Economic Surveys, vol 15:1, 71−121. Klinger, Donald E. (2020). Corruption. Public Integrity 22:3, 296−299. Ko, Kilkon & Weng, Cuifen (2012). Structural Changes in Chinese Corruption. The China Quarterly 211, 718−740. Köbis, Nils C. & van Prooijen, Jan-Willem & Righetti, Francesca & van Lange, Paul A. M. (2016). Prospection in Individual and Interpersonal Corruption Dilemmas. Review of General Psychology, vol 20 no 1, 71−85. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:46 33 Lampropoulou, Effi (2012). Myths and Realities about Corruption in Public Administra- tion and its Discourse in Greece. Conference paper, VU University of Amsterdam. LaPalombara, Joseph (1994). Structural and Institutional Aspects of Corruption. So- cial Research: An International Quarterly, 61:2, 325−350. Lessig, Lawrence (2013). Institutional Corruptions. Edmond J. Safra Working Papers, No. 1. Cambridge: Harvard University. Liu, Xizi (2016). A Literature Review on the Definition of Corruption and Factors Af- fecting the Risk of Corruption. Open Journal of Social Sciences, 4, 171−177. Moene, Karl & Soreide, Tina (2016). Corruption Control. Crime Law Soc Change, 66:147−163. Muttilainen, Vesa & Rauta, Jenita & Vuorensyrjä, Matti (2020). Kansalaisten arvioita korruptiosta vuoden 2020 Poliisibarometrissa. Teoksessa Vesa Muttilainen, Natalia Ollus & Ari Salminen (toim.). Empiirisiä katsauksia korruption vaaran vyöhykkeille. KORSI-projektin raportti 3. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisus- arja 2020:46. Persson, Anna & Rothstein, Bo & Teorell, Jan (2013). Why Anticorruption Reforms Fail - Systemic Corruption as a Collective Action Problem. Governance: An interna- tional journal of policy, administration and institutions, 26:3, 449−471. Praino, Rodrigo & Graycar, Adam (2018). Corruption Follow Opportunity? A Study of the U.S. Congress. Public Integrity, vol 20:5, 478−496. Osifo, Charles O. (2018). A Network Perspective and Hidden Corruption. Journal of Public Administration and Governance 8, 1. Quah, Jon S.T. (toim.). (2013). Different Paths to Curbing Corruption: Denmark, Fin- land, Hong Kong, New Zealand and Singapore. Research in Public Policy Analysis and Management, vol. 23. Emerald Group Publishing, United Kingdom. Rohr, John A. (1978). Ethics for Bureaucrats. An Essay on Law and Values. New York, Marcel Dekker. Rose, Jonathan (2018). The Meaning of Corruption: Testing the Coherence and Ade- quacy of Corruption Definitions. Public Integrity vol 20:3, 220−233. Rose-Ackerman, Susan & Pafifka, Bonnie J. (2016). Corruption and Government: Causes, Consequences, and Reform. Cambridge: Cambridge University Press. Salminen, Ari (2013). Control of Corruption: Case of Finland. Teoksessa Jon S.T. Quah (toim.). Different Paths to Curbing Corruption: Denmark, Finland, Hong Kong, New Zealand and Singapore. Research in Public Policy Analysis and Management, vol 23. Emerald Group Publishing, United Kingdom, 57–77. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:46 34 Salminen, Ari (2015). Rakenteellinen korruptio. Kartoitus riskitekijöistä ja niiden hallin- nasta Suomessa. Vaasan yliopiston julkaisuja. Selvityksiä ja raportteja 203. Vaasa. Salminen, Ari (2018). Rehellisyys maan perii. Tutkimus hyvästä hallinnosta ja korrup- tion torjunnasta. Edita. Salminen, Ari & Ikola-Norrbacka, Rinna (2009). Kuullaanko meitä? Eettinen hallinto ja kansalaiset. Vaasan yliopiston julkaisuja. Tutkimuksia 288. Salminen, Ari & Mäntysalo, Venla (2013). Epäeettisestä tuomittavaan: korruptio ja hyvä veli -verkostot Suomessa. Selvityksiä ja raportteja 182. Vaasa: Vaasan yliopisto. Salminen, Ari & Pitkänen, Lotta & Heiskanen, Lauri (2016). Ethical codes in local gov- ernment: the problem of gifting. The views of Finnish councillors. Scandinavian Jour- nal of Public Administration, (20)1, 3−19. Salminen, Ari & Viinamäki, Olli-Pekka (2017). Piilokorruptio Suomessa: mitä kansalai- set kertovat? Vaasan yliopiston julkaisuja. Raportteja 3. Sandoval-Ballesteros. Irma E. (2013). From ”Institutional” to ”Structural” Corruption: Rethinking accountability in a world of public-private partnerships. [Verkkojulkaisu]. Edmond J. Safra Working Papers, No. 33. Cambridge: Harvard University. Saata- vissa: http://www.law.uh.edu/lab. Shon, Jougmin & Cho, Yoon Kyoung (2020). Fiscal decentralization and government: evidence from U.S. states. Public Integrity vol 22:2, 187−204. Slingerland, Willeke (2019). Network corruption: when social capital becomes cor- rupted. Management Book. Eleven International Publishing. Tamminen, Tanja (2020). Menetelmiä korruption kokonaisvaltaiseen seurantaan. KORSI-projektin raportti 3. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisu- sarja 2020:45. Thompson, Dennis F. (1995). Ethics in Congress. From Individual to Institutional Cor- ruption. Washington, D.C: The Brookings Institution. Thompson, Dennis F. (2013). Two Concepts of Corruption. Edmond J. Safra Working Papers, No. 16. Harvard University. Thompson, Dennis F. (2018). Theories of Institutional Corruption. Annual Review of Political Science, 21:1, 495−513. Triantidis, Aris & Tsagkroni, Vasiliki (2017). Clientelism and Corruption: Institutional Adaptation of State Capture Strategies in View of Resource Scarcity in Greece. The British Journal of Politics and International Relations, 19:2, 263−281. Zacharakis, Giorgos, P. & Antonopoulou, Panagiota, I. & Travlos, Antonius K. & Kipreos, George S. (2017). Corruption and Illegal Payments in Greece, Journal of Public Management Research, 3:1, 29−40. http://www.law.uh.edu/lab VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:46 35 Korruption esiintyvyyden seuranta: kyselyindikaattoreita Vesa Muttilainen & Noora Välimäki 1 Johdanto Artikkelissa tarkastellaan erityisesti kyselytutkimuksia ja niiden hyödyntämisen mahdol- lisuuksia korruption seurannassa. Tarkoituksena oli löytää esimerkkejä suomalaisen korruption ja epäeettisen toiminnan mittaamiseen. Aihetta taustoitettaessa esitellään muitakin korruption seurantamenetelmiä, jotka kokoavat tietoa eri lähteistä ja joita käy- tetään esimerkiksi eri maiden tilanteen vertailuun. Artikkeli on osa KORSI-projektia, jossa kartoitetaan indikaattoreita eräiden vaikeasti mitattavien korruption osa-alueiden seurantaan. Nämä seurantakohteet liittyvät lähinnä rakenteelliseen ja verkostomaiseen korruptioon kuten epäeettiseen vaikuttamiseen ja päätöksentekoon. Muut KORSI-projektin tarkastelut yhtäältä kehystävät ja toisaalta tarkentavat tämän ar- tikkelin näkökulmia käsitellen monipuolisesti korruption mittaamisen vaihtoehtoja (Mut- tilainen et al. 2020a; Tamminen 2020). Vuoden 2020 Poliisibarometrin aineistoon pe- rustuva artikkeli puolestaan kuvaa yksittäisen kyselytutkimuksen empiiristen tietojen hyödyntämistä korruption seurannassa (Muttilainen et al. 2020b). Tämän johdantoluvun jälkeen artikkelissa tarkastellaan korruption mittaamista erityi- sesti kyselytutkimusten avulla sekä kuvataan esimerkkejä erilaisista kyselytutkimus- asetelmista. Sen jälkeen esitellään hahmotelma indikaattorimalliksi, joka kattaa KORSI-projektin tehtävänannossa määritellyt suomalaisen korruption osa-alueet. Lo- puksi pohditaan kyselyjen käyttökelpoisuutta korruption seurannassa ja esitetään tulok- siin perustuvia johtopäätöksiä. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:46 36 2 Korruption mittaamisesta kyselytutkimuksissa Kyselytutkimusten vahvuus korruption tai muiden yhteiskunnallisten ilmiöiden seuran- nassa on se, että niiden tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää monipuolisesti tutkittavan kohteen tarkastelussa. Aineistoilla voidaan analysoida ilmiön laajuutta, kehityssuuntia, rakennetta ja muuttujien keskinäisiä suhteita (Blaikie 2000; ESS 2020). Kyselyn toista- minen kysymysten sanamuotoja muuttamatta mahdollistaa pitkäjänteisen ajallisen ver- tailun. Avokysymyksillä voidaan kerätä laadullista tietoa määrällisten tietojen tueksi. Kyselytutkimuksen tietoja voidaan täydentää muilla aineistoilla ja menetelmillä kuten esimerkiksi asiakirja-aineistoilla ja haastatteluilla. Taulukkoon 1 on koottu esimerkkejä kyselytutkimuksista ja muista pääosin kvantitatiivi- sista seurantamenetelmistä, jotka mittaavat korruption ja epäeettisen toiminnan ylei- syyttä ja piirteitä mutta myös yhteiskunnan toimivuutta eri näkökulmista. Lähdeluette- loon on merkitty vain ne tutkimukset, joita on tarkasteltu lähemmin esimerkkitutkimus- ten esittelyssä luvussa 3, kyselyihin perustuvien kysymysten tarkastelussa luvussa 4 tai erikseen mainittuna muualla artikkelissa. Taulukon 1 perusteella korruption ja epäeettisen toiminnan mittaamiseen on laaja vali- koima erilaisia kyselyjä ja muita seurantamenetelmiä. Ne kuvaavat paitsi suoraan kor- ruption ulottuvuuksia myös rikollisuutta, demokratian ja oikeusvaltion tilaa, toiminnan eettisyyttä, hallintoa, taloutta, yritystoimintaa, liiketoimintaympäristöä, riskejä eri näkö- kulmista sekä julkisten varojen käyttöä. Kyselytutkimusasetelmien kirjo on huomattavan monipuolinen myös, kun tarkastellaan tutkimuksen aihepiiriä, kohdealuetta, vastaajajoukkoa, kysymysten muotoilua, tiedon- keruumenetelmää, tietojen luotettavuutta, aineiston käsittelyä tai tietojen raportointia. Kyselyaineistoista on laadittu kokoavia indeksejä ilmiön piirteiden ja kehityksen kuvaa- miseen laaja-alaisesti. (Ks. esim. Andersson 2017; Assiotis & Krambia-Kapardis 2014; Lesné 2013; Bowman & Gilligan 2007.) Tästä syystä taulukossa 1 on esitelty muitakin menetelmiä kuin kyselytutkimuksia. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:46 37 Taulukko 1. Korruptiota ja epäeettistä toimintaa mittaavia kyselytutkimuksia ja muita menetelmiä Kyselytutkimus tai muu menetelmä Menetelmän kuvaus Korruptio • The Bribery Payers Index / Transparency International • asiantuntijahavainnot lahjonnasta yritystoiminnassa ulkomailla • Control of Corruption Index (CoC) / Millennium Challenge Corporation, USA • hallinnoinnin eri ulottuvuudet, koottu useista eri lähteistä • Corruption Monitoring System (CMS) / Center for the Study of Democracy, seldi.net • lahjonnan ja muun korruption mittausmenetelmä, väestökysely • Corruption Perceptions Index / Transparency International • asiantuntijoiden havainnot julkisen sektorin korruptiosta • Corruption Score CIFP Risk Assessment Indicator Definitions / Carleton University, Canada • korruption torjunnan indikaattorit, havainnot hallinnon laadusta • Global Corruption Barometer (GCB) / Transparency International • kysely kansalaisten kokemasta korruptiosta • CREGO Preventing Corruption and Promoting Integrity in Central Governments / Council of Europe, Greco • säännölliset maa-arviot eri maiden korruptiotilanteesta ja korruption torjunnasta • KPMG NZ Forensic | Fraud, Bribery and Corruption Survey / KPMG, New Zeeland • lahjonta- ja korruptioriskien arviointimenetelmä yrityksille • Special Eurobarometer (291, 325, 470) on Corruption / European Commission • väestökysely korruptiosta, sen osa-alueista ja korruption torjunnasta • Piilokorruptio Suomessa: mitä kansalaiset kertovat? / Vaasan yliopisto • kansalaiskertomusten pohjalta koottu aineisto korruption kokemuksista Rikollisuus • Flash Eurobarometer 236, Citizens' perceptions of fraud and the fight against fraud in the EU27 / European Commission • väestökysely petosrikoksista ja niiden torjunnasta • Global Study on Occupational Fraud and Abuse / AFCE Association of Certified Fraud Examiners • online-kysely sertifioiduille petostutkijoille • International Crime Victim Surveys (ICVS) / United Nations, UNICRI • kysely uhriutumisesta, rikoksen pelosta ja subjektiivisesta hyvinvoinnista • Yritysten rikosturvallisuus 2005–2017 / Keskuskauppakamari • kysely yrityksille turvallisuuden osa-alueista ja kehityksestä Etiikka, integriteetti ja avoimuus • The Global Open Data Index / Open Knowledge Foundation • julkishallinnon tiedon julkisuusvertailu • Kuntajohtajien etiikkabarometri / Vaasan yliopisto • sähköinen kysely kunnan- ja kaupunginjohtajille • OECD Public Sector Integrity / The Organisation for Economic Co- operation and Development • kysely eri maille (virkamiehet, asiantuntijat) integriteettijärjestelmästä ja sen toiminnasta • Valtionhallinnon virkamiesetiikan ja -moraalin tila -kansalaiskysely / valtiovarainministeriö • kansalaisten mielipiteet arvoista ja niiden toteutumisesta virkamiesten toiminnassa • Virkamiesetiikan tila 2016 – kyselytutkimus valtion virkamiesten arvoista ja etiikasta / valtiovarainministeriö • valtion henkilöstön käsitykset työn eettisistä arvoista ja periaatteista • WJP - Rule of Law Index / World Justice Project • asiantuntijatietoihin ja väestökyselyihin perustuvia kokoomatietoja oikeusvaltiosta • Worldwide Governance Indicators (WGI) / World Bank • hallinnon, demokratian ja oikeusvaltion ulottuvuuksien mittaristo Talous, markkinat ja elinolot • Business Environment and Enterprise Performance Survey / The European Bank for Reconstruction and Development (EBRD) • liiketoimintaympäristöä ja sen kehitystä kuvaava yrityskysely • European Social Survey (ESS) / ESS ERIC (European Research Infrastructure Consortium) • akateeminen vertaileva väestökysely yhteiskuntakehitystä koskevista asenteista • Flash Eurobarometer 263, The Internal Market: Awareness - Perceptions - Impacts / European Commission • EU:n sisämarkkinoiden toimintaa koskeva kyselytutkimus • The Global Competitiveness Report 2018 / World Economic Forum • teknologista, poliittista ja taloudellista muutosta kuvaava raportti, eri tietolähteitä • International Social Survey Programme (Social Inequality, Citizenship) / ISSP • väestökyselyjä laajasti erilaisista yhteiskuntatieteellisistä aiheista • Public Expenditure Tracking Survey / The Public Expenditure and Financial Accountability (PEFA) program • julkisten varojen loppukäyttäjille suunnattu kysely varojen käytön arvioimiseksi VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:46 38 Taulukon 1 kyselyistä ja muista tutkimuksista jotkut rajautuvat yksinomaan korruptioon ja toisissa korruptioteema on osana muun aihepiirin kyselyä. Esimerkiksi Itä-Euroo- passa kehitetty ja sovellettu Corruption Monitoring System (CMS Methodology 2020) keskittyy pelkästään korruptioon ja European Social Survey sisältää korruptiokysymyk- siä osana elinolokyselyä (ESS 2020). Eurobarometreissa on sovellettu vaihtelevasti näitä molempia näkökulmia (Special EB 2008; 2017; Flash EB 2008). Korruptiosta suoraan kysyttäessä voi olla kysymys lahjonnan ja korruption piirteistä mutta myös korruption osa-alueista tai torjuntatoimista (ks. esim. GRECO 2017). Jotkut kyselytutkimukset, kuten osa Eurobarometreista, kattavat monipuolisesti näitä näkökul- mia. Transparency Internationalin kehittämä indikaattori Global Corruption Barometer (GCP 2017) mittaa kansalaisten kokemuksia korruptiosta väestökyselyllä, ja on itse asiassa menetelmällisesti ja sisällöltään kiinnostavampi kuin organisaation tunnetumpi indikaattori Corruption Perception Index (CPI 2020). Poliisibarometriin sisältyvät kor- ruptiokysymykset mittaavat KORSI-projektin tehtävänannossa määriteltyjä korruption osa-alueita (ks. Muttilainen et al. 2020b). Korruption mittareista on kirjoitettu yllättävän vähän mutta poikkeuksiakin löytyy (ks. Sampford et al. 2006). Monet julkaisut keskittyvät käytössä olevien indeksien analy- sointiin ja kritisointiin (ks. esim. Nazarenko 2019; Andersson 2017). Esimerkiksi tunnet- tua korruptioindikaattoria, Transparency Internationalin kokoamaa ja julkaisemaa Cor- ruption Perception Indexiä (CPI) ja muita tietoa eri lähteistä kokoavia komposiitti-indi- kaattoreita on toisinaan kritisoitu menetelmällisistä heikkouksista erityisesti sekundääri- lähteiden käytössä. Toisaalta ristikkäistiedon käyttäminen antaa Transparency Interna- tionalin mukaan luotettavamman tuloksen kuin yksittäinen aineisto. Corruption Perception Index (CPI) on kokonaisindeksi eli se yhdistää useiden korrup- tiokyselyjen vastaajien havaintoja ja tutkimuksia korruptiosta (CPI 2020; U4 2009, 6). CPI on tuottanut vuodesta 1995 lähtien vuosittain kohdemaille asiantuntijoiden näke- mykseen pohjautuvan arvosanan (0−100) ja sijoituksen julkisen sektorin korruptiosta. CPI:ssä on mukana noin 180 maata ja se on herättänyt runsaasti keskustelua korrupti- osta. (CPI 2020; ks. myös Malito 2014.) Indeksi määrittelee korruption julkisen vallan väärinkäytöksi yksityistä etua varten. Ky- selyiden kysymykset liittyvät juuri julkisen vallan käyttöön ja koskevat esimerkiksi kor- ruption yleisyyttä sekä maksettuja lahjuksia (Rohwer 2009, 44). Vuoden 2019 CPI-in- deksi perustuu seuraaviin lähteisiin (ks. https://www.transparency.org/cpi2019#met- hodology): https://www.transparency.org/cpi2019#methodology https://www.transparency.org/cpi2019#methodology VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:46 39 • African Development Bank Country Policy and Institutional Assessment 2018 • Bertelsmann Stiftung Sustainable Governance Indicators 2018 • Bertelsmann Stiftung Transformation Index 2020 • Economist Intelligence Unit Country Risk Service 2019 • Freedom House Nations in Transit 2018 • Global Insight Country Risk Ratings 2018 • IMD World Competitiveness Center World Competitiveness Yearbook Executive Opinion Survey 2019 • Political and Economic Risk Consultancy Asian Intelligence 2019 • The PRS Group International Country Risk Guide 2019 • World Bank Country Policy and Institutional Assessment 2018 • World Economic Forum Executive Opinion Survey 2019 • World Justice Project Rule of Law Index Expert Survey 2019 • Varieties of Democracy (V-Dem) 2019. CPI:n tietolähteiden määrä voi vaihdella eri vuosina ja eri maissa. Transparency Inter- nationalin verkkosivuilta pääsee osittain käsiksi lähdeaineistoon. Kaikkiin kyselyjen ky- symyksiin ei kuitenkaan ole suoraa pääsyä tai tieto on maksullista. Kyselyjen aineisto standardisoidaan niin, että CPI:stä saadaan keskiarvo asteikolla 0−100. Suomi sijoittui vuoden 2019 indeksissä kolmanneksi Tanskan ja Uuden-Seelannin jälkeen. Korruptiota on mahdollista tutkia välillisesti niin sanottujen proxy-indikaattorien avulla ja osa taulukon 1 tutkimuksista tuottaa pääosin tällaista tietoa. Tällöin selvitetään asiaa tai ilmiötä, joka ei suoranaisesti ole korruptiota mutta joka voi altistaa korruptiolle. Täl- laisia ovat esimerkiksi toiminnan eettisyyttä, hallinnon avoimuutta, demokratian toimi- vuutta tai oikeusvaltiokehitystä kuvaavat indikaattorit. Proxy-indikaattoreita pidetään mahdollisena ratkaisuna osoittamaan sellaisia korruptiotilanteen muutoksia, joita on muulla tavalla vaikeaa laskea ja arvioida. (Hart 2019; ks. myös Kaufmann, Kraay & Mastruzzi 2010.) KORSI-projektissa on käyty läpi runsaasti erilaisia kyselytutkimusasetelmia ja muita korruption ja epäeettisen toiminnan seurantamenetelmiä, ja tämä artikkeli kokoaa ke- rättyyn materiaaliin perustuvia havaintoja. Osa taulukon 1 indikaattoreista ei kuiten- kaan sovellu sellaisenaan Suomen tilanteen tarkasteluun eikä varsinkaan projektin teh- tävänannon rajaamassa kehikossa. Erilaisten indikaattoreiden yksityiskohtainen tar- kastelu ei ole tässä mahdollista mutta jatkotarkastelujen taustaksi on kuitenkin hyvä nostaa esille muutamia yleisiä huomioita. Korruptio ei ole aina rikollista, kuten taulukon 1 jaottelu osoittaa. Jo eri tavoin epäeetti- nen toimintakin voi olla haitallista yhteiskunnalle (ks. esim. Salminen & Ikola-Norrbacka VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:46 40 2010). Jos vain korruptiorikoksia seurataan kyselytutkimusten tai tilastojen avulla, voi huomattava osa ilmiöstä jäädä pimentoon (Graycar & Smith 2011). Tämä rakenteelli- nen seikka on hyvä ottaa huomioon korruption seurantamenetelmien arvioinnissa. Korruption luonnehtiminen epäeettiseksi toiminnaksi laajentaa käsitteen tulkintaa ja saattaa osittain vastata edellä mainittuun ongelmaan. Kyselytutkimuksissa tämä voi kuitenkin synnyttää uuden pulman, koska kysyttäessä eettisistä asioista voi niiden mo- ninainen tulkinta vaikuttaa tulosten eheyteen. Integriteetin ja avoimuuden seuranta esi- merkiksi OECD:n Public Sector Integrity -kyselyn (2016) tai muiden vastaavanlaisten kyselyjen avulla voi tuottaa lisätietoa korruptiosta mutta tällaiset kyselyt kuvaavat kor- ruptiivista toimintaa vain välillisesti (ks. myös Buduru & Pal 2010). Korruptio voi ilmetä eri tavoin erilaisissa talous- ja yhteiskuntarakenteissa (ks. esim. Special EB 2017; WEF 2018). Esimerkiksi lahjusten maksaminen, niiden hyväksyttä- vyys ja korruption levinneisyys yhteiskunnassa vaihtelevat alueittain ja maittain (Davids & Schubert 2011). Siksi talouteen liittyvissä kyselytutkimuksissa on otettava huomioon nämä erot ja niistä johtuvat epävarmuustekijät eri maiden tilanteiden vertailussa (Re- canatini 2011). Lisäksi verkostoitunut korruptio voi talouden rakenteiden vuoksi näyttää hyvin erilaiselta eri maissa. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:46 41 3 Esimerkkejä korruptiota mittaavista kyselymenetelmistä Edellä kuvattiin laajasti esimerkkejä korruption seurantaan tarkoitetuista kyselytutki- muksista ja muista pääosin kvantitatiivisista korruption ja epäeettisen toiminnan seu- rantamenetelmistä. Seuraavaksi syvennetään tarkastelua esittelemällä tarkemmin muutamia kyselytutkimuksia. Niiden voidaan arvioida tuottavan monipuolista tietoa kor- ruptiosta sekä palvelevan KORSI-projektin tavoitetta eräiden vaikeasti mitattavien kor- ruption osa-alueiden seuraamiseksi. Esimerkki 1. Corruption Monitoring System (CMS) korruption seurantamenetelmä Kaakkois-Eurooopassa toimivan sekä korruption torjuntaa ja integriteettiä edistävän verkoston (SELDI) piirissä on kehitetty korruption seurantaa varten kvantitatiivinen mit- taristo The Corruption Monitoring System CMS (CMS Methodology 2020). Tiedot kerä- tään kyselymenetelmällä täysi-ikäiseltä väestöltä ja tulokset kuvaavat monipuolisesti korruptiivisten käytäntöjen esiintyvyyden dynamiikkaa yhteiskunnassa. CMS:n yksittäi- siä kysymyksiä on hyödynnetty Eurobarometri-kyselyissä, mikä mahdollistaa kansain- välisen vertailun. Indikaattorimallin kehittäminen pohjautui havaintoihin korruption moniulotteisuudesta, ja siinä pyrittiin ottamaan huomioon seuraavat korruption piirteet: • muoto: raha, lahja, muu etuus • tyyppi: vaikutusvallan väärinkäyttö, nepotismi, suosinta • taso: suora, epäsuora • väärinkäytöksen tapa: säännösten rikkominen, parempi palvelu. Sama korruption seurantamenetelmä kuvaa korruptiota sosiaalisena ilmiönä kolmesta näkökulmasta seuraavasti: • kokemusindikaattorit: osallisuus korruptioon, korruption paine • asenneindikaattorit: tietoisuus, hyväksyminen tai sietäminen, haavoittu- vuus • havaintoindikaattorit: korruption paine, virkamiesten korruptoituneisuus, politiikkatoimiin vaikuttamisen mahdollisuudet. Näiden kolmen osion jokaisen alakohdan sisältöä kysytään useammalla kysymyksellä, ja saman teeman kysymyksistä muodostetaan analyysivaiheessa indeksi. Esimerkkinä VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:46 42 indeksin kokoamisesta voidaan mainita viranomaisasiointiin liittyvä korruptio, jonka ky- symykset koskevat rahan tarjoamista, muun etuuden tarjoamista ja palveluksen suorit- tamista. Näistä koostuva indeksi kuvaa vastaajien osallistumista korruptiiviseen toimin- taan. (CMS Methodology 2020.) CMS-malli tarjoaa melko laaja-alaisen lähestymistavan korruption seurantaan hyödyn- täen kyselytutkimukseen perustuvia indikaattoreita ja niistä koottuja indeksejä. Mene- telmän kuvauksessa viitataan yhtenä epävarmuustekijänä siihen, että normaalin ja epäeettisen toiminnan raja on osin kulttuurisidonnainen. Vaikka menetelmä kuvaa var- sin ohuesti KORSI-projektissa tarkasteltavia korruption erityisteemoja, se voisi palvella hyvin korruptiotilanteen arviointia yleisenä ja taustoittavana seurantakehikkona. Esimerkki 2. Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) kyselyt korruption mittaamisessa Suomessa Kunnallisalan kehittämissäätiö (KAKS) toteutti korruptiota käsittelevän kyse- lytutkimuksen ensimmäistä kertaa vuonna 2019. Kyselyssä kerättiin 18−79-vuotiailta vastaajilta käsityksiä korruption esiintyvyydestä Suomessa mutta myös valmiutta antaa lahjuksia. KAKS:in kyselyssä korruptio on määritelty vallan väärinkäytöksi omaksi eduksi. Kyselyn toteutti Kantar TNS Oy ja siihen haastateltiin 1 098 osallistujaa Suo- mesta, Ahvenanmaata lukuun ottamatta. (Kunnallisalan kehittämissäätiö 2019.) Kyselyn kysymykset keskittyivät seuraaviin teemoihin: • kokemukset korruption yleisyydestä yhteiskunnan eri toimijoiden kes- kuudessa (esim. veroviranomainen, rahoitusala tai ammattiliikkeet) • korruption yleisyys luetelluissa tilanteissa: puolueiden ja ehdokkaiden tu- keminen vaaleissa, virkanimityksiä tehtäessä, julkiset hankinnoissa tai urakoiden kilpailuttamisessa, maankäytössä ja lupien myöntämisessä • korruptio julkisessa päätöksenteossa: lahjusten ottaminen tai antaminen, liialliset sidonnaisuudet julkisen sektorin päättäjien ja elinkeinoelämän välillä, sukulaisten tai lähiystävien suosiminen ja hyvä veli -verkostoihin kuuluvien suosiminen • vastaajan oma valmius maksaa lahjuksia Suomessa tai ulkomailla: tar- jota rahaa viranhaltijalle, tarjota lahja viranhaltijalle tai tarjota vastapalve- lusta viranhaltijalle. Tällainen kyselytutkimus kuvaa hyvin suomalaisten käsityksiä korruption esiintyvyy- destä. Kysely voi mahdollistaa pitkäjänteisen vertailun, jos se toistetaan tasaisin vä- liajoin. Mielenkiintoa herättää kyselyn kysymys vastaajan omasta valmiudesta maksaa VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2020:46 43 lahjuksia, sillä se esittelee korruptiota henkilökohtaisesta näkökulmasta ja asennetta korruptioon. Kyselyn vastauksia on mahdollisuus tarkastella ikäryhmän, sukupuolen, koulutustason ja poliittisen puoluekannan mukaan. Mainittakoon, että nuoret olivat valmiimpia kuin ikääntyneet hyväksymään rahan tarjoamisen viranomaiselle, jos sillä selviää ikävästä seuraamuksesta tai saa tarvittavan suostumuksen. Miehet olivat valmiimpia kuin naiset hyväksymään rahan tai lahjan tarjoamisen. Tällainen tieto voi olla hyödyllistä esimer- kiksi suunnite