Selvitys ja tutkimustoiminta Utrednings- och forskningsverksamhet Sosiaaliturvan toimivuus nuorten erilaisissa ja muuttuvissa elämäntilanteissa Hennamari Mikkola, Ella Sihvonen ja Tuija Korpela (toim.) VA LT I O N E U V O S T O N S E LV I T Y S - J A T U T K I M U S T O I M I N N A N J U L K A I S U S A R J A 2 0 2 4 : 4 0 tietokayttoon.fi Valtioneuvoston kanslia Helsinki 2024 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024:40 Sosiaaliturvan toimivuus nuorten erilaisissa ja muuttuvissa elämäntilanteissa Hennamari Mikkola, Ella Sihvonen ja Tuija Korpela (toim.) Valtioneuvoston kanslia CC BY-ND 4.0 ISBN pdf: 978-952-383-160-5 ISSN pdf: 2342-6799 Taitto Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2024 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ Kuvailulehti 2.12.2024 Sosiaaliturvan toimivuus nuorten erilaisissa ja muuttuvissa elämäntilanteissa Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024:40 Kustantaja Valtioneuvoston kanslia Tekijä/t Kaisa Hynynen, Jukka I Hänninen, Siru Keskinen, Tuija Korpela, Hennamari Mikkola, Jyrki Pappila, Marjo Pyy-Martikainen, Reeta Pösö, Matti Rantanen, Terhi Rautesalo, Tuomas Sarparanta, Ella Sihvonen, Miska Simanainen, Niko Tanski, Antti Teittinen, Margit Tepponen, Markus Valle, Aino Wegelius, Vesa Ylönen Toimittaja/t Hennamari Mikkola, Ella Sihvonen, Tuija Korpela Kieli suomi Sivumäärä 266 Tiivistelmä Tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva nuorten sosiaaliturvan toimivuudesta toimeentulon näkökulmasta. Vuonna 2023 kaksi kolmasosaa 16–29-vuotiaista nuorista sai Kelan etuuksia. Vertailimme nuorten sosiaaliturvaa Pohjoismaissa, Virossa, Alankomaissa sekä Iso- Britanniassa. Havaitsimme esimerkiksi, että asumistuen kohdentuminen ja opintotuen lainapainotteisuus vaihtelevat maittain. Suomen järjestelmässä havaitsimme erityisesti opiskelijoiden yksinasumisen lisääntyneen, opintolainojen kasvaneen, perustoimeentulotuen tarpeen vähentyneen ja nuorten naisten sairauspäivärahan saamisen yleistyneen. Suurimmalla osalla nuorista perustoimeentulotuen tarve oli tilapäistä, kehitysvammaista nuorista vain harva oli saanut työtuloja. Vieraskielisillä nuorilla työttömyysturvan ja perustoimeentulotuen tarve oli suurempaa kuin kotimaankielisillä. Pienituloisuus on yleisintä niillä nuorilla, jotka ovat työelämän ulkopuolella opiskelun, työttömyyden tai muun syyn takia. Työttömien pienituloisuusaste kasvaa vuoden 2024 lakimuutosten seurauksena enemmän kuin muilla sosioekonomisilla ryhmillä. Työttömän kannusteet siirtyä kokoaikatyöhön lisääntyvät. Yksinasuminen on toimeentuloriski kaikissa vertailumaissa, mutta erityisesti Tanskassa, jossa asumistuki on suunnattu lapsiperheille. Suomessa yksinasuvien köyhyyskuilu on kuitenkin vertailumaista pienin. Klausuuli Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.(tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Asiasanat tutkimus, tutkimustoiminta, nuoret, nuoret aikuiset, sosiaaliturva, sosiaalietuudet, toimeentulo, asumistuki, opintoetuudet, työttömyysturva, toimeentulotuki, kehitysvammaiset, kansainvälinen vertailu ISBN PDF 978-952-383-160-5 ISSN PDF 2342-6799 Julkaisun osoite https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-160-5 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-160-5 Presentationsblad 2.12.2024 Den sociala trygghetens funktion i ungas olika och föränderliga livssituationer Publikationsserie för statsrådets utrednings- och forskningsverksamhet 2024:40 Utgivare Statsrådets kansli Författare Kaisa Hynynen, Jukka I Hänninen, Siru Keskinen, Tuija Korpela, Hennamari Mikkola, Jyrki Pappila, Marjo Pyy-Martikainen, Reeta Pösö, Matti Rantanen, Terhi Rautesalo, Tuomas Sarparanta, Ella Sihvonen, Miska Simanainen, Niko Tanski, Antti Teittinen, Margit Tepponen, Markus Valle, Aino Wegelius, Vesa Ylönen Redigerare Hennamari Mikkola, Ella Sihvonen, Tuija Korpela Språk finska Sidantal 266 Referat Målet var att skapa en helhetsbild av hur den sociala tryggheten fungerar för unga ur ett försörjningsperspektiv. År 2023 fick två tredjedelar av de unga i åldern 16–29 år förmåner från FPA. Vi jämförde ungas sociala trygghet i Norden, Estland, Nederländerna och Storbritannien. Vi noterade exempelvis att bostadsbidragets inriktning och studiestödets lånebetoning varie- rar mellan länderna. I det finska systemet såg vi särskilt en ökning av ensamboende bland studerande, växande studielån, ett minskat behov av grundläggande utkomststöd och en ökning av sjukdagpen- ning bland unga kvinnor. För de flesta unga var behovet av grundläggande utkomststöd tillfälligt. Endast få unga med utvecklingsstörning hade arbetsinkomster. Bland unga med främmande språk var be- hovet av arbetslöshetsförmåner och grundläggande utkomststöd högre än bland dem med inhemska modersmål. Låga inkomster är vanligast bland unga som står utanför arbetslivet på grund av studier, arbetslöshet eller andra orsaker. Andelen arbetslösa med låga inkomster kommer att öka mer än i andra socioekonomiska grupper som följd av lagändringarna 2024. Samtidigt ökar incitamenten för arbetslösa att övergå till heltidsarbete. Ensamboende utgör en försörjningsrisk i alla jämförelseländer, men särskilt i Danmark där bostadsbidrag riktas till barnfamiljer. I Finland är dock fattigdomsgapet för ensamboende minst bland jämförelseländerna. Klausul Den här publikation är en del i genomförandet av statsrådets utrednings- och forskningsplan.(tietokayttoon.fi) De som producerar informationen ansvarar för innehållet i publikationen. Textinnehållet återspeglar inte nödvändigtvis statsrådets ståndpunkt. Nyckelord forskning, forkningsverksamhet, ungdomar, unga vuxna, socialskydd, sociala förmåner, utkomst, bostadsbidrag, studieförmåner, utkomstskydd för arbetslösa, utkomststöd, personer med utvecklingsstörning, internationell jämförelse ISBN PDF 978-952-383-160-5 ISSN PDF 2342-6799 URN-adress https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-160-5 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-160-5 Description sheet 2 December 2024 The effectiveness of social security in the diverse and changing life situations of adolescents Publications of the Government’s analysis, assessment and research activities 2024:40 Publisher Prime Minister’s Office Author(s) Kaisa Hynynen, Jukka I Hänninen, Siru Keskinen, Tuija Korpela, Hennamari Mikkola, Jyrki Pappila, Marjo Pyy-Martikainen, Reeta Pösö, Matti Rantanen, Terhi Rautesalo, Tuomas Sarparanta, Ella Sihvonen, Miska Simanainen, Niko Tanski, Antti Teittinen, Margit Tepponen, Markus Valle, Aino Wegelius, Vesa Ylönen Editor(s) Hennamari Mikkola, Ella Sihvonen, Tuija Korpela Language Finnish Pages 266 Abstract The aim was to form an overall picture of the effectiveness of social security among adolescents in terms of income. In 2023, two thirds of persons aged 16–29 received Kela’s benefits. We compared social security in the Nordics, Estonia, the Netherlands, and Great Britain and noticed that the targeting of housing allowance and the share of loan in student aid varied between the countries. In the Finnish system, we observed an increase in solo-dwelling students, amount of student loans, and young women’s recipiency of sickness allowance and a decrease in the need for basic social assistance. The need for basic social assistance was temporary for most adolescents and only few disabled young persons received income from work. The need for employment benefits and basic social assistance was greater among adolescents with a foreign native language. Having low income was the most common among adolescents outside the labour force due to studying, unemployment, or other reasons. As a result of the 2024 legislative changes, the at-risk-of-poverty rate increases more among the unemployed than other socioeconomic groups. The incentives for full-time employment will increase. Solo dwelling is a poverty risk in all of the studied countries, especially in Denmark, where housing allowance is targeted to families with children. The poverty gap of solo dwellers was the lowest in Finland. Provision This publication is part of the implementation of the Government Plan for Analysis, Assessment and Research. (tietokayttoon.fi) The content is the responsibility of the producers of the information and does not necessarily represent the view of the Government. Keywords research, research activities, young people, young adults, social security, social benefits, subsistence, housing allowance, social benefits for students, unemployment security, social assistance, people with intellectual disabilities, international comparison ISBN PDF 978-952-383-160-5 ISSN PDF 2342-6799 URN-address https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-160-5 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-160-5 Sisältö 1 Johdanto .................................................................................................. 12 1.1 Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskysymykset ............................................................ 12 1.2 Käytetyt aineistot ja raportin rakenne .......................................................................... 13 2 Nuorten sosiaaliturva: kirjallisuuskatsaus ja kansainvälinen vertailu ........................................................................... 15 2.1 Nuorten sosiaaliturva vertailumaissa: kirjallisuuskatsaus ............................................ 16 2.1.1 Nuoret ja sosiaalipolitiikka ......................................................................... 17 2.1.2 Nuorten perhetausta ja sosioekonominen asema ..................................... 18 2.1.3 Opiskelevien nuorten toimeentulo ja etuudet ............................................ 19 2.1.4 Työssäkäyvien nuorten toimeentulo ja etuudet ......................................... 21 2.2 Nuorten sosiaaliturvaetuudet: kansainvälinen vertailu ................................................ 24 2.2.1 Etuuksien alaikärajat ja suhde vanhempien elatusvelvollisuuteen ..................... 24 2.2.2 Opintoetuudet vertailumaissa ............................................................................. 26 2.2.3 Asumisen tuet vertailumaissa ............................................................................. 32 2.2.4 Työttömyysetuudet vertailumaissa ..................................................................... 35 2.2.5 Sairaus- ja työkyvyttömyysetuudet vertailumaissa ............................................. 39 2.2.6 Viimesijaiset toimeentuloetuudet vertailumaissa ................................................ 43 Yhteenveto .............................................................................................................................. 46 3 Nuorten sosiaaliturvan kehitys 2000-luvulla ......................................... 51 3.1 Yleiskuva ..................................................................................................................... 51 3.2 Opintoetuudet .............................................................................................................. 54 3.2.1 Opintotuki .................................................................................................. 55 3.2.2 Opintoraha ................................................................................................. 59 3.2.3 Opintolainan valtiontakaus ........................................................................ 60 3.2.4 Asumislisä ................................................................................................. 61 3.2.5 Opintolainahyvitys ..................................................................................... 62 3.2.6 Oppivelvollisuuden laajennus ja toisen asteen opintojen maksuttomuus ........................................................................................... 64 3.3 Asumisen tuet ............................................................................................................. 65 3.4 Työttömyysetuudet ...................................................................................................... 70 3.5 Sairaus- ja työkyvyttömyysetuudet .............................................................................. 74 3.5.1 Sairauspäiväraha ....................................................................................... 74 3.5.2 Sairauspäivärahan määräytymisperusteet ja vähimmäismääräinen päiväraha ................................................................ 77 3.5.3 Opintotuen ja sairauspäivärahan suhteesta .............................................. 78 3.5.4 Työkyvyttömyyseläke ................................................................................ 79 3.6 Toimeentulotuki ........................................................................................................... 83 3.7 Etuuksien yhtäaikainen käyttö ..................................................................................... 87 3.8 Etuuksien ja palkkatulojen yhtäaikaisuus .................................................................... 90 4 Perustoimeentulotukea saaneiden nuorten etuuspolut ....................... 96 4.1 Aineisto ja menetelmä ................................................................................................. 96 4.1.1 Aineisto ...................................................................................................... 96 4.1.2 Menetelmä ................................................................................................. 98 4.2 Nuorten tyypilliset etuuspolut eri elämäntilanteissa ..................................................... 99 4.2.1 Klusterien ja etuuspolkujen kattavuus ..................................................... 101 4.2.2 Taustamuuttujat 19–20-vuotiaiden ikäryhmässä ..................................... 106 4.2.3 Taustamuuttujat 21–24-vuotiaiden ikäryhmässä ..................................... 109 4.2.4 Taustamuuttujat 25–29-vuotiaiden ikäryhmässä ..................................... 113 4.2.5 Edeltävät etuustilat .................................................................................. 118 5 Erityistarkastelussa vieraskielisten ja kehitysvammaisten nuorten sosiaaliturva ............................................................................ 120 5.1 Vieraskieliset nuoret sosiaaliturvan saajina ............................................................... 120 5.1.1 Aineisto .................................................................................................... 121 5.1.2 16–29-vuotiaat nuoret Suomessa maakunnittain 2020–2023 ................. 122 5.1.3 Etuuksien käytössä painotuseroja kotimaisia kieliä puhuvien nuorten ja vieraskielisten nuorten välillä .................................................. 124 5.1.4 Opintotuki ................................................................................................ 128 5.1.5 Yleinen asumistuki ................................................................................... 129 5.1.6 Työttömyysturva ...................................................................................... 130 5.1.7 Perustoimeentulotuki ............................................................................... 131 5.1.8 Vanhempainpäiväraha ............................................................................. 132 5.1.9 Yhteenveto .............................................................................................. 134 5.2 Kehitysvammaisten nuorten sosiaaliturva ................................................................. 135 5.2.1 Sosiaaliturvan käyttö kehitysvammaisilla nuorilla .................................... 136 5.2.2 Nuoren kuntoutusrahan toimivuus kehitysvammaisilla nuorilla ............... 142 6 Nuorten toimeentulo ja vuoden 2024 politiikkamuutosten vaikutukset ............................................................................................. 148 6.1 Johdanto ................................................................................................................... 148 6.2 Tutkimusmenetelmät ................................................................................................. 148 6.3 Tarkasteltavat politiikkamuutokset ............................................................................ 150 6.4 Käytetyt tulokäsitteet ja mittarit .................................................................................. 151 6.5 Nuorten perhetyypit ja pääasiallinen toiminta ............................................................ 152 6.6 Nuorten toimeentulo ja vuoden 2024 politiikkamuutokset ......................................... 155 6.6.1 Vaikutukset pienituloisuusasteeseen ....................................................... 155 6.6.2 Vaikutukset käytettävissä oleviin tuloihin ................................................. 160 6.6.3 Vaikutukset opiskelijoihin ......................................................................... 162 6.6.4 Pienituloisuuden syvyys ja nuorten tulojen jakauma ............................... 164 6.6.5 Nuorten tulojen rakenne .......................................................................... 167 6.6.6 Eri etuuksien yleisyys nuorilla .................................................................. 169 6.7 Nuorten työnteon kannustimet ja vuoden 2024 politiikkamuutokset.......................... 171 6.7.1 Käytettävissä olevat tulot eri työtulon määrillä ......................................... 172 6.7.2 Kokonaan työttömän työllistymisveroasteet ............................................ 176 6.7.3 Osa-aikaisesti työskentelevän työttömän työllistymisveroasteet ............. 179 6.8 Nuorten pienituloisuus kansainvälisessä vertailussa ................................................ 181 6.8.1 Nuorten perhetyypit ja pääasiallinen toiminta vertailumaissa .................. 182 6.8.2 Nuorten pienituloisuus vertailumaissa ..................................................... 184 6.9 Huomioitavaa tutkimusmenetelmästä ....................................................................... 188 6.10 Päätelmät .................................................................................................................. 189 7 Yhteenveto ............................................................................................. 193 7.1 Yksinasuminen on nuorilla toimeentuloriski Suomessa ja vertailumaissa ................. 193 7.2 Opintolainan merkitys on lisääntynyt entisestään nuorten tulonlähteenä .................. 195 7.3 Nuorten pitkäaikainen työttömyys johtaa useamman etuuden käyttöön ................... 197 7.4 Nuorten naisten sairauspäivän saaminen kasvussa – työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien kasvu taittui ....................................................... 198 7.5 Perustoimeentulotuki useimmille nuorille lyhytaikainen tuki ...................................... 200 7.6 Kehitysvammaiset nuoret työllistyvät liian harvoin .................................................... 203 7.7 Monen vieraskielisen nuoren toimeentulo on edelleen työttömyysturvan varassa ...................................................................................................................... 203 7.8 Nuorten sosiaaliturvaan kohdistuvien muutosten arviointia ...................................... 204 8 Politiikkasuositukset ja jatkotutkimusaiheet ...................................... 206 Liite 1 Kirjallisuuskatsauksen hakudokumentaatio ..................................... 213 Liite 2 Nuorten sosiaaliturvaetuudet vertailumaissa ................................... 215 Liite 3 Nuoren kuntoutusrahaa saaneiden kehitysvammaisten klusterit .................................................................................................. 238 Lähteet ............................................................................................................. 244 VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2024:40 10 ESIPUHE Tutkimushankkeemme Sosiaaliturvan toimivuus nuorten erilaisissa ja muuttuvissa elä- mäntilanteissa alkoi keväällä 2023. Sosiaaliturvakomitea, joka aloitti työnsä vuonna 2020, esitti keväällä 2023 ehdotuksia sosiaaliturvan uudistamiseksi. Tutkimustiedon lisääminen nuorten sosiaaliturvan toimivuudesta oli yksi komitean ehdotuksista. Hankkeemme tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva nuorten sosiaaliturvan toimi- vuudesta. Rajasimme tarkastelun erityisesti nuorten toimeentuloon ja siihen vaikutta- viin tekijöihin. Teimme nuorten sosiaaliturvaetuuksista kansainvälisen vertailun ja tar- kastelimme myös nuorten toimeentuloturvaan liittyvien etuuksien käyttöä ja kehitystä 2000-luvulla Suomessa. Analysoimme perustoimeentulotukea saaneiden etuuspolkuja ja teimme myös katsaukset kehitysvammaisten ja vieraskielisten nuorten etuuksien käyttöön. Lisäksi tarkastelimme nuorten pienituloisuutta nuoren perhetyypin ja työ- markkina-aseman mukaan. Lopuksi arvioimme vuoden 2024 lakimuutosten vaikutuk- sia nuorten pienituloisuuteen ja työnteon kannusteisiin sekä vertailimme nuorten pie- nituloisuutta kansainvälisesti. Vuoden 2023 eduskuntavaalien ja pääministeri Petteri Orpon hallituksen julkisen ta- louden sopeuttamistoimien myötä oli selvää, että nuorten sosiaaliturvaan tulisi useita muutoksia. Muutimmekin alkuperäistä tutkimussuunnitelmaa siten, että pyrimme myös arvioimaan vuonna 2023 päätettyjen lakimuutosten vaikutuksia nuorten toimeentu- loon. Tutkimushankkeemme tuloksia voidaan hyödyntää nuorten sosiaaliturvan kehittämi- sessä moninaisesti, joko uudistamalla suurempia kokonaisuuksia tai kehittämällä so- siaaliturvaa pienemmillä lainsäädännön muutoksilla selkeämmäksi ja kannustavam- maksi. Toisaalta sosiaaliturvajärjestelmään tehtävillä muutoksilla voi olla vain osavai- kutuksia esimerkiksi nuorten työllisyyteen sekä toimeentulon ja työkyvyn turvaami- sessa. Toimeentuloon liittyvällä palvelujärjestelmällä, työllisyys- ja kuntoutuspalveluilla sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla, on merkittävä rooli nuorten työ- ja opis- kelukyvyn ylläpitämisessä ja edistämisessä. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2024:40 11 Erityisesti hankkeemme tulokset tarjoavat hyödyllistä tietoa toimeentuloltaan haavoit- tuvassa asemassa olevien nuorten tunnistamiseksi sekä tulonsiirtoihin tehtävien muu- tosten järkeväksi kohdentamiseksi. Muodostimme hankkeessa kokonaiskuvan nuorten sosiaaliturvasta ja sen toimivuu- desta. Kansainvälinen vertailumme osoitti, että Suomessa nuorten sosiaaliturvaverkko ja sosiaaliturvan taso on varsin kohtuullinen, vaikka kehittämistarpeita ilmeni. Tutkimusmatka kuitenkin jatkuu. Hankkeen myötä heräsi useita jatkotutkimusaiheita, joiden avulla voidaan määritellä yksityiskohtaisempia tutkimuskysymyksiä, jotka sy- ventävät tietämystä nuorten sosiaaliturvan toimivuudesta ja erityisistä kehittämiskoh- teista. Erityisesti sosiaaliturvaan kohdistuvien muutosten toimivuutta on jatkossa arvi- oitava huolellisesti. Myös ajassa ilmenevät haasteet, Venäjän hyökkäyssota Ukrai- naan, tämän seurauksena lisääntyvä maahanmuutto, historiallisen alhainen synty- vyys, mielenterveysongelmien kasvu ja kansainvälisessä vertailussa havaittu koulu- tustason lasku lisäävät tutkimustiedon tarvetta nuorten hyvinvoinnista ja toimeentu- losta. Hankkeemme tutkijat kiittävät tutkimushankkeen ohjausryhmää (Milja Tiainen, Sara Mäkäräinen, Emmi Ritola, Annika Juurikko ja Ritva Liukonen STM:stä, Simo Mentula VM:stä, Virpi Hiltunen OKM:stä sekä Jani Lehto ja Janne Savolainen TEM:stä) raken- tavista ja asiantuntevista kommenteista. Lisäksi haluamme kiittää asiantuntevista kommenteista Tampereen yliopiston sosiaali- politiikan professoria Liisa Häikiötä, Kelan tutkimuksen tutkimusprofessoreita Jenni Blomgrenia ja Karoliina Koskenvuota sekä tutkimuspäällikkö Signe Jauhiaista ja eri- koistutkija Tapio Räsästä sekä Kelan asiantuntijoita Marjut Hevosmaata ja Pasi Paju- laa. Luvun 4 analyysien viimeistelyn osalta kiitos data-analyytikko Miikka Tiaiselle sekä erikoistutkija Markus Kainulle ja luvun 5 analyyseista kiitos Matti Rantaselle (Ke- lassa 9.8.2024 asti). Kiitos julkaisuun liittyvästä avusta myös tilastojulkaisujen asian- tuntijoille Maini Tulokkaalle ja Maikki Heijalalle sekä tietoasiantuntija Anna Tuuliai- selle. Tiivistelmän ruotsinkielisestä käännöksestä kiitokset vastaavalle tutkimusviestin- nän asiantuntijalle Tomas Sjöblomille ja englanninkielisestä käännöksestä kiitokset suunnittelun asiantuntija Emila Norlamolle. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2024:40 12 1 Johdanto Hennamari Mikkola, Ella Sihvonen, Tuija Korpela, Marjo Pyy- Martikainen, Miska Simanainen, Antti Teittinen ja Vesa Ylönen Nuorten osallisuus ja osattomuus on herättänyt paljon huolta yhteiskunnassa viime vuosikymmeninä. Huoli on kohdistunut erityisesti siihen, miten nuoret tuntevat kuulu- vansa yhteisöihin ja kokevat voivansa osallistua yhteiskunnassa. Huoli kohdistuu har- vemmin nuorten toimeentuloon, vaikka nuoret ovat muita ikäryhmiä yleisemmin pieni- tuloisia. Nuorten pienituloisuus on tulkittu väliaikaiseen elämänvaiheeseen liittyväksi ja hyväksyttäväksi ilmiöksi, jonka aikana nuoret kouluttautuvat ja itsenäistyvät, ja tur- vautuvat tarvittaessa vielä lapsuuden perheisiinsä. Myös nuorten sosiaaliturvaa on pit- kälti kehitetty tästä lähtökohdasta. Nuorten yleisimmin saamia sosiaaliturvaetuuksia ovat opintotuki ja työmarkkinatuki sekä niitä täydentävät asumisen tuet ja perustoi- meentulotuki. Lisäksi nuoret voivat elämäntilanteensa mukaan saada työhistoriaan perustuvia työttömyyspäivärahoja ja vanhempainpäivärahoja, sekä sairastamiseen tai työkyvyttömyyteen liittyviä etuuksia ja tukia, mutta niiden rooli on vähäisempi. (Kor- pela & Jauhiainen, 2022; Ylönen, 2014.) Erityisesti nuorten työttömyyteen liittyvä sosi- aaliturva sisältää käyttäytymisen kontrollointia, toisin kuin muilla työttömyyttä kohtaa- villa väestöryhmillä. Tutkimusten mukaan nuorten toimeentuloon liittyvät ja tulevaisuuteen ohjaavat tilan- teet ovat hyvin monimuotoisia. Osa nuorista pärjää hyvin ja etenee elämässään odo- tusten mukaisesti. Osa nuorista kokee jäävänsä jumiin erilaisiin tilanteisiin ja näkee mahdollisuutensa kouluttautua tai työllistyä heikoiksi. Jumiin jääneet nuoret joutuvat monenlaisiin osattomuutta vahvistaviin kehiin, esimerkiksi mielenterveyden ja toi- meentulovaikeuksien kietoutuessa yhteen. Ylipäätään pienituloisuus ja köyhyys itses- sään heikentävät nuorten arjessa selviytymistä ja yhteiskuntaan kiinnittymistä. Koska tilanne koskee monia nuoria, uhkana on, että nuorten koulutustaso ja toimeentulo jää- vät nykyistä aikuisväestöä matalammalle tasolle. 1.1 Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskysymykset Tässä raportissa on koottu ja vertailtu nuorten sosiaaliturvaa järjestelmäkuvausten, tilastojen ja mikrosimulointimallinnusten avulla erityisesti Pohjoismaissa sekä muuta- missa EU-maissa. Hankkeen tavoitteena on ollut muodostaa kokonaiskuva nuorten VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2024:40 13 sosiaaliturvan toimivuudesta ja kehitysvaiheista 2000-luvulla lainsäädäntömuutosten, tilastojen, mikrosimuloinnin ja kirjallisuuden avulla. Olemme rajanneet tarkastelun pääasiassa 19–29-vuotiaiden nuorten toimeentuloon, ja siksi esimerkiksi kuntoutus- etuuksia tarkastellaan vain vähäisessä määrin. Hankkeen tutkimuskysymykset ovat: • Millaisia etuuksia nuorilla on vertailumaissa ja millaisia ehtoja niiden myöntämi- seen liittyy? • Miten nuorten sosiaaliturvaetuudet ovat kehittyneet 2000-luvulla suhteessa keskeisiin lainsäädäntömuutoksiin? • Kuinka yleistä etuuksien yhtäaikainen saaminen on nuorilla? • Millaisia etuuspolkuja on perustoimeentulotukea saavilla nuorilla? • Millaisia seurauksia vuoden 2024 lakimuutoksilla on ollut nuorten toimeentu- loon? • Mitä erityispiirteitä vieraskielisten ja vammaisten nuorten etuuskäytössä on? 1.2 Käytetyt aineistot ja raportin rakenne Tutkimuskysymyksiin vastaamisessa olemme hyödyntäneet ja keränneet erilaisia ai- neistoja. Taulukosta 1 käy kootusti ilmi raportin rakenne, tarkemmat tutkimuskysymyk- set ja käytetyt aineistot. Taulukko 1. Raportin rakenne, tutkimuskysymykset ja aineistot. Luku Tutkimuskysymykset Aineisto ja menetelmä 2 Nuorten sosiaaliturva kirjallisuuskatsaus ja kansainvälinen vertailu Millaisia etuuksia nuorilla on vertailumaissa ja millaisia ehtoja niiden myöntämiseen liittyy? Aiempi tutkimuskirjallisuus Viranomaislähteet 3 Nuorten sosiaaliturvan kehitys 2000-luvulla Miten nuorten sosiaaliturvaetuudet ovat kehittyneet 2000-luvulla ja kuinka yleistä etuuksien yhtäaikainen saaminen on nuorilla? Kelan etuusrekistereiden tarkastelu tilastollisin menetelmin Etuuslainsäädäntö 4 Perustoimeentulotukea saaneiden nuorten etuuspolut Millaisia etuuspolkuja on ensimmäistä kertaa perustoimeentulotukea saavilla nuorilla? Kelan etuusrekistereiden tarkastelu sekvenssi- ja klusterinanalyysin avulla VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2024:40 14 Raportin tavoitteena on tarkastella kattavasti nuorten saamia sosiaaliturvaetuuksia erilaisissa elämäntilanteissa. Luvussa 2 esitellään kirjallisuuskatsaus vertailumaiden nuorten toimeentuloetuuksia koskevista tutkimuksista. Tämä katsaus antaa pohjan eri maiden järjestelmien tarkemmalle analyysille. Lisäksi luvussa vertaillaan nuorten toi- meentuloa turvaavien etuuksien keskeisiä piirteitä ja pohditaan, miten nämä piirteet eroavat maiden välillä. Luvussa 3 perehdytään nuorille suunnattujen etuuksien ja etuuslainsäädännön kehitykseen Suomessa 2000-luvulla, analysoidaan nuorille suun- nattujen etuuksien päällekkäisyyksiä ja tarkastellaan tapoja, joilla etuuksia voidaan yhdistää palkkatuloihin. Luvussa 4 tarkastellaan sekvenssi- ja klusterianalyysien avulla perustoimeentulotukea saaneiden nuorten etuuspolkuja toimeentuloturvajärjes- telmässä. Analyysissa tarkastellaan yleisimpiä etuuspolkuja ja niiden yhteyksiä erilai- siin taustatekijöihin, mikä antaa näkökulmaa etuuksien rooliin nuorten erilaisissa elä- mäntilanteissa. Luvussa 5 tarkastellaan erityisesti vieraskielisten ja kehitysvammais- ten nuorten sosiaaliturvaa ja heidän asemaansa toimeentuloturvajärjestelmässä. Ra- portin viimeisessä empiirisessä luvussa (luku 6) tarkastellaan nuorten toimeentuloa ja vuoden 2024 politiikkamuutosten vaikutuksia hyödyntäen SISU- ja EUROMOD-mikro- simulointimalleja. Lisäksi vertaillaan suomalaisten nuorten pienituloisuutta raportin vertailumaiden nuorten tilanteeseen EU-SILC-aineiston avulla. Luvussa 7 vedetään yhteen eri osioiden tuloksia ja havaintoja. Lopuksi luvussa 8 esitetään politiikkasuosi- tuksia raportin havaintojen ja tulosten perusteella. Luku Tutkimuskysymykset Aineisto ja menetelmä 5 Erityistarkastelussa vieraskielisten ja kehitysvammaisten nuorten sosiaaliturva Mitä erityispiirteitä vieraskielisten ja vammaisten nuorten etuuskäytössä on? Kelan etuusrekistereiden tarkastelu tilastollisin menetelmin 6 Nuorten toimeentulo ja vuoden 2024 politiikkamuutosten vaikutukset Millaisia seurauksia vuoden 2024 lakimuutoksilla on ollut nuorten toimeentuloon? SISU- mikrosimulointimallin rekisteriaineisto EUROMOD- mikrosimulointimalli ja EU-SILC-aineistoa 7 Yhteenveto Millainen kokonaiskuva muodostuu nuorten sosiaaliturvasta ja sosiaaliturvan toimivuudesta? Aikaisempien lukujen aineistoihin pohjaten 8 Politiikkasuositukset ja jatkotutkimusaiheet - - VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2024:40 15 2 Nuorten sosiaaliturva: kirjallisuuskatsaus ja kansainvälinen vertailu Ella Sihvonen, Kaisa Hynynen ja Jyrki Pappila Vertailuja eri maiden ja erityisesti nuorten sosiaaliturvasta on vähän, mutta aiheen yh- teiskunnallinen ja yleiseurooppalainen merkitys on tunnistettu niin kansainvälisesti (OECD, 2014) kuin kotimaassakin (Iivonen ym., 2022). Suomessa nuorten tulokehitys on ollut 2010-luvulla kaikista ikäryhmistä heikointa (Tilastokeskus, 2022; vrt. myös Ka- ronen ym., 2022). Eurooppalaisessa vertailussa nuoret ovat pitäneet kärkipaikkaa eni- ten köyhyysriskiä kokevana ryhmänä jo pidemmän aikaa (OECD, 2014), eikä COVID- 19-pandemia ole tuonut tähän asiaan ainakaan helpotusta (ks. esim. Gissler & For- sell, 2022; Luppi ym., 2021; Sándor ym., 2021; Sutela & Sirniö, 2022). Nuorten sosiaaliturvan käyttöä on jonkin verran vertailtu eri maiden välillä erityisesti yksittäisten etuuksien, kuten työttömyysetuuksien suhteen (esim. Arranz ym., 2022; Ayllón & Ramos, 2019; Hvinden ym., 2019; Mascherini ym., 2017). Lisäksi vertailuja on tehty esimerkiksi Pohjoismaiden kesken, kuten Lorentzenin ym. (2014) tutkimuk- sessa nuorten työttömyysturvan muutoksista 2000-luvun ensimmäisten vuosikymmen- ten aikana. Myös nuorten asumistuesta on tehty kansainvälisiä vertailuja (esim. Arun- del, 2015), minkä lisäksi eri sosiaaliturvaetuuksista, mukaan lukien toimeentulotuesta, on tehty runsaasti maakohtaisia tutkimuksia (Braun & Christensen, 2020; Gustafsson ym., 2019; Heggebø ym., 2020; Ilmakunnas & Moisio, 2019; Raittila ym., 2018). Eri maiden nuorten sosiaaliturvavertailussa on tärkeä muistaa maiden väliset erot esi- merkiksi nuorten itsenäistymisen ja omilleen muuttamisen suhteen. Pohjoismaissa muutetaan tyypillisesti lapsuudenkodista muuta Eurooppaa aikaisemmin, mikä voi li- sätä sosiaaliturvan merkitystä nuorten arjessa ja pärjäämisessä: aikainen itsenäisty- minen kulkee käsi kädessä pienten tulojen kanssa (Okkonen, 2018). Esimerkiksi asu- mistukea saavat ruokakunnat ovat Suomessa useimmiten yksinasuvia ja nuoria (Jau- hiainen ym., 2019). Lisäksi nuorten sosiaaliturvaetuuksiin vaikuttavat sosiaaliturvajär- jestelmien ja järjestämistapojen kokonaiserot (vrt. erilaiset hyvinvointiregiimit) sekä maiden koulutusjärjestelmien eroavaisuudet. Tässä raportissa valitsimme vertailumaiksi kaikki Pohjoismaat (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti), sekä Viron, Alankomaat ja Iso-Britannian. Luku rakentuu siten, että VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2024:40 16 aluksi luomme kirjallisuuden avulla katsauksen siihen, millaisia tutkimuksia on jul- kaistu nuorten sosiaaliturvaetuuksista kyseisten maiden kohdalla viimeisen kymme- nen vuoden aikana. Kirjallisuuskatsauksen jälkeen tarkastelemme vertailumaiden nuorten sosiaaliturvaetuuksia, tarkemmin opintoetuuksia, asumistukia, työttö- myysetuuksia, sairaus- ja työkyvyttömyysetuuksia sekä viimesijaisia toimeentulotukia. Tarkastelun ulkopuolelle on jätetty perhe-etuudet ja kuntoutusetuudet raportin rajauk- sen ja hallittavuuden säilyttämiseksi. 2.1 Nuorten sosiaaliturva vertailumaissa: kirjallisuuskatsaus Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on saada kokoava käsitys siitä, millaisia tutki- muksia on tehty viimeisen kymmenen vuoden aikana nuorten sosiaaliturvasta erityi- sesti tämän raportin luvussa 2 mainittuihin vertailumaihin liittyen. Olemme rajanneet kirjallisuuskatsauksen pääasiassa suomen- tai englanninkielisiin vuosien 2013 ja 2023 välisenä aikana julkaistuihin artikkeleihin ja teoksiin. Aineistohaun alkuvaiheessa julkaisuja haettiin Euroopan unionin julkaisutoimiston, OECD:n sekä Valtioneuvoston julkaisuarkistoista. Haussa hyödynnettiin myös vertai- lumaiden sosiaaliturvalaitosten julkaisuarkistoja. Tuloksista poimittiin yksittäisiä doku- mentteja. Ensimmäisessä varsinaisessa aineistohaussa suoritimme systemaattisen haun, jonka aloitimme hakemalla kotimaisia kirjoja ja artikkeleita Kansalliskirjaston tie- tokannoista sekä Finna.fi-palvelussa. Hakusanoina käytimme sosiaaliturvaa, sosiaa- lietuutta, sosiaalipolitiikkaa, sosiaalivakuutusta, etuuksien nimiä, sekä nuoriin liittyviä hakusanoja (ks. hakudokumentaatiosta tarkemmin liite 1). Systemaattisen haun toinen osa tehtiin kansainvälisistä tietokannoista. Hakukriteereinä olivat vertaisarvioidut suo- malaiset tai englanninkieliset julkaisut, ja hakusanoina toimivat edellä mainitut, sekä vertailumaihin ja niiden etuuksiin viittaavat englanninkieliset hakusanat. Tästä hausta tuotiin viitteitä Zotero-viitteidenhallintaohjelmaan vajaa 900 kappaletta, joista pois- timme heti päällekkäiset sekä otsikon ja abstraktin perusteella kontekstiltaan tai koh- deryhmältään epärelevantit julkaisut. Ensimmäisestä ja toisesta hausta jäi Zoteroon noin 250 lähdettä. Luvun 2.2 etuustarkasteluosuuden edettyä täydensimme aineistohakua vielä hake- malla julkaisuja eri maiden etuuksien alkukielisillä nimillä kansainvälisistä tietokan- noista. Ainoastaan ProQuest tuotti tuloksia (vajaa 80 kpl), ja päällekkäisten sekä otsi- kon ja abstraktin perusteella epärelevanttien lähteiden poiston jälkeen Zoteroon jäi tästä hausta 11 lähdettä. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2024:40 17 Näistä vajaasta 300 julkaisusta poistimme tarkemman tutustumisen jälkeen temaatti- sesti epärelevantit (esimerkiksi nuorisorikollisuuteen, lapsiperheisiin tai nuoria tuke- vien organisaatioiden toiminnan kehittämiseen) liittyvät julkaisut. Kirjallisuuskatsaus sisältää siten kaiken kaikkiaan vajaa 100 julkaisua, joita tarkastellaan temaattisesti järjesteltynä kokonaisuutena. Julkaisut voidaan jakaa karkeasti neljään pääteemaan: nuoret ja sosiaalipolitiikka, nuorten perhetausta ja sosioekonominen asema, opiskele- vien nuorten toimeentulo ja etuudet sekä työssäkäyvien nuorten toimeentulo ja etuu- det. Teemat menevät osittain päällekkäin, mutta jäsennys auttaa saamaan yleiskäsi- tyksen siitä, mitä kirjallisuuden perusteella tiedetään vertailumaiden nuorista ja sosi- aaliturvaetuuksista. 2.1.1 Nuoret ja sosiaalipolitiikka Sosiaalipolitiikkaan liittyviä tarkasteluja kehystetään kansainvälisessä kirjallisuudessa paitsi perinteisistä näkökulmista, kuten nuorten elinolojen, yhteiskunnan rakenteiden, sosiaaliturvajärjestelmien toimivuuden ja toimintaympäristöjen näkökulmista, myös uudemmista viitekehyksistä. Perinteisempää tutkimussuuntausta edustavat hyvinvoin- tiyhteiskuntaan ja luottamukseen liittyvät tutkimukset, joita on tehty erityisesti Pohjois- maihin keskittyvissä tutkimuksissa (mm. Heggli ym., 2013; Rantanen ym., 2015). Pe- rinteistä tutkimussuuntausta edustavat myös tutkimukset, joissa on sovellettu sosiaali- poliittisista maavertailuista tuttua Esping-Andersenin (1990) hyvinvointiregiimiteoriaa (mm. Andersen ym., 2021; Rakar ym., 2022; Öktem, 2020). Hyvinvointiregiimiteoriaa hyödyntäviä tutkimuksia on tehty jonkin verran myös nuorten sosiaaliturvaan liittyen. Esimerkiksi Broka ja Toots (2022) ovat tarkastelleet Keski- ja Itä-Euroopan maiden nuorten kansalaisuutta ja hyvinvointipolitiikkaa. Tutkimuksen mukaan Itä-Euroopan hyvinvointiregiimi, jota on tutkimuksissa usein luonnehdittu jälkisosialistiseksi hyvin- vointiregiimiksi (ks. esim. Paakkunainen ym., 2021), on vahvassa eri suuntiin vetä- vässä muutosliikkeessä. Tutkimuksen mukaan Viron nuoriin kohdistama sosiaali- ja hyvinvointipolitikka muistuttaa Pohjoismaista hyvinvointiregiimiä. King (2016) taas on vertaillut Englannin ja Walesin nuorisopolitiikan tavoitteita ja menetelmiä. Yhteisistä nuorisopoliittisista tavoitteista huolimatta Englannin ja Walesin välillä on sosiaalipolitii- kan toteutuksessa eroja esimerkiksi yksilön vastuun painottamisessa sekä siinä, mi- ten nuorten osallistaminen ja oikeudet huomioidaan nuorisopolitiikan käytänteissä (King, 2016). Uudempaa näkökulmaa edustaa esimerkiksi sosiaalisen investoinnin käsite (Grimmer & Hobbins, 2014; Kuitto, 2016). Sosiaalisiin investointeihin panostaminen on nostettu Euroopan komission politiikkasuositukseksi jo vuonna 2013 (esim. European Commis- sion, 2013). Sosiaalisella investoinnilla tarkoitetaan rahaa tai työpanosta, joka sijoite- taan ihmisten tai yhteisöjen hyvinvointiin tarkoituksena apua tarvitsevien ihmisten toi- mintakyvyn pysyvä parantaminen (Jalonen & Lehti, 2018, ks. myös Morel ym., 2012). Pohjoismaat ovat edelläkävijöitä sosiaalisten investointien toteutuksessa, mikä näkyy VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2024:40 18 erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuvissa politiikkatoimissa (Kuitto, 2016). Sosiaalisten investointien näkökulmasta julkiset menot ovat panostus tulevaisuuteen ja sosiaalis- ten investointien ajatellaan luovan myös perustan kestävämmälle talouskasvulle (Pu- hakka, 2019). Käsite on kuitenkin kohtuullisen vakiintumaton. Kuten Jalonen ja Lehti (2018, 141) kirjoittavat: ”Sosiaalinen investointi on kameleonttimainen käsite, jonka si- sältö riippuu määrittelijästään.” Yhtä lailla kuin maavertailuja tehdessä (ks. luku 2.2), myös tutkimuskirjallisuutta lu- kiessa ja tuloksia tulkitessa on hyvä pitää mielessä tutkimuksissa käytettyjen käsittei- den kulttuuri- ja yhteiskuntasidonnaisuus. Esimerkiksi Grimmer ja Hobbins (2014) ovat havainneet nuorisotyöttömyyttä ja nuorten aktivointia Ruotsissa ja Saksassa ver- taillessaan, että sama käsite – kyseisessä tutkimuksessa ‘aktivointi’ – ymmärrettiin Ruotsissa ja Saksassa eri tavoin1. Tällä taas on seurauksia nuoriin sovellettaviin poli- tiikkatoimiin (ks. myös nuorten vammaisetuuksiin liittyen Kaltenbrunner Bernitz ym., 2013). Vastuun ja oikeuksien teemat nousevat esiin monissa nuoriin kohdistuvissa sosiaali- turvaa ja -politiikkaa käsittelevissä tutkimuksissa. Tutkimuksissa käsitellään muun mu- assa nuorten sosiaaliturvan vastikkeellisuutta ja vastikkeettomuutta (mm. Gray, 2019; Gjersøe ym., 2020). Sosiaalipolitiikan teoreettisesta viitekehyksestä ponnistavissa tut- kimuksissa liikutaan myös keskusteluissa, joissa puntaroidaan ja pureudutaan usein kriittisesti uusliberalistisen politiikan, rationaalisen toimijuuden, nuorten vastuullistami- sen, aktivoinnin ja taloudellisen kyvykkyyden teemoihin (esim. Bradbury ym., 2013; Cooper, 2023; Garrett, 2015; Marron, 2014; Phoenix & Kelly, 2013) sekä korostetaan nuorten toimijuuden merkitystä (Andersen ym., 2019; Brown, 2014; Brown, 2017; Hobbins, 2016; Kaltenbrunner Bernitz ym., 2013; Van den Berg, 2016; Wenham, 2017). 2.1.2 Nuorten perhetausta ja sosioekonominen asema Nuorten sosioekonominen tausta nousee esiin erityisesti yksittäisiin etuuksiin keskitty- vissä tutkimuksissa, mutta lapsuuden perheen vaikutuksia nuorten hyvinvointiin ja tu- levaisuuden näkymiin on tarkasteltu myös yleisemmällä tasolla. Esimerkiksi useissa tutkimuksissa on tarkasteltu vanhempien tarjoamaa taloudellista tukea lapsille (Bachan, 2014; Eurostudent, 2021; Fernández-Alonso & Jaime-Castillo, 2016; Hirsch, 2013; Hordósy & Clark, 2019; West ym., 2017). 1 Ruotsissa aktivointi keskittyi nuorten yrittäjyyteen kannustamiseen, kun taas Sak- sassa aktivointi kohdistettiin sinikaulustyöntekijöihin (engl. "blue-collar work), kurinalai- suuden ja vastuullisuuden vahvistamiseen. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2024:40 19 Lapsuuden perheen heikko taloudellinen toimeentulo heijastuu tutkimusten mukaan monin tavoin nuorten elämään (Lif ym., 2017). Iso-Britanniaan sijoittuvassa tutkimuk- sissa on esimerkiksi tarkasteltu yleistukea (Universal Credit) saavien kotitalouksien lasten ja nuorten näkemyksiä köyhyydestä ja köyhyyden vaikutuksista heidän tulevai- suusnäkymiinsä (Bidmead ym., 2023; Ek ym., 2014). Pohjoismaisessa vertailevassa tutkimuksessa selvitettiin vanhempien rahasta huolehtimisen ja taloudellisesta toi- meentulosta stressaamisen yhteyksiä lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmiin. Tutkimuksen mukaan vanhempien taloudellisesta toimeentulosta stressaaminen kas- vatti mielenterveysongelmien esiintymisriskiä lapsilla kaikissa vertailumaissa, vaikka- kin sairastumisriski oli pienempi islantilaisten lasten keskuudessa (Gunnarsdóttir ym., 2016). Lapsuudessa koetulla köyhyydellä ja erityisesti sillä, jos perheen aikuiset saa- vat sosiaaliturvaetuuksia lapsen ollessa yläkouluiässä, on havaittu olevan vaikutusta siihen, saako lapsi itse myöhemmin toimeentulotukea (Bask ym., 2021; Edmark & Hanspers, 2015). Ylisukupolvisen huono-osaisuuden periytymistä onkin tutkittu Suo- messa muun muassa toimeentulotuen käytön sekä matalan koulutuksen ja työttömyy- den osalta, joiden on havaittu siirtyvän sukupolvelta toiselle (Vauhkonen ym., 2017; ks. myös Ilmakunnas, 2023). Iso-Britanniassa on tutkittu myös köyhyyden vaikutuksia nuorten tulevaisuudennäkymiin finanssikriisin, talouden laskusuhdanteen ja säästötoi- menpiteiden kontekstissa (Vizard ym., 2019). Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa ovat tutkimusten mukaan nuoret, jotka eivät saa perheeltään taloudellista, mutta eivät myöskään sosiaalista tukea. Tutkimuksissa käsitelläänkin paljon kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten sosiaalietuuksien käyttöä erityisesti itsenäiseen asumiseen siirryttäessä (Cameron ym., 2018; Tysnes & Kiik, 2021). Tutkimusten mukaan sijoitetut nuoret kiinnittyvät työmarkkinoille vanhempiensa kanssa asuneisiin nuoriin verrattuna heikommin, ja riski joutua turvautumaan sosiaali- turvaetuuksiin, kuten toimeentulotukeen, on lapsena kodin ulkopuolelle sijoitetuilla nuorilla korkeampi (Kääriälä ym., 2019; Österberg ym., 2016). Kodin ulkopuolelle sijoi- tettujen nuorten lisäksi maahanmuuttajanuoret ovat tutkimusten mukaan muita hei- kommassa asemassa erityisesti työllisyyden ja sosiaaliturvan käytön osalta (Duru & Trenz, 2017; Jervelund, 2020) – näin on erityisesti ilman huoltajaa maahan alaikäi- senä tulleiden nuorten kohdalla (Hirschovits-Gerz ym., 2022). 2.1.3 Opiskelevien nuorten toimeentulo ja etuudet Opintoetuuksista osui kirjallisuushakuun huomattavan vähän julkaisuja. Pohjoismaat ja Alankomaat ovat Euroopan laajuisen EUROSTUDENT-tutkimuksen (Eurostudent, 2024) mukaan opintoetuuksien suhteen kohtuullisen samantyyppisiä maita. Opin- toetuudet muodostavat näissä maissa merkittävän osan opiskelijoiden rahoituksesta, ja sekä etuuksien saajien osuus että julkisen tuen osuus saajien kokonaistuloista ovat kansainvälisen keskiarvon yläpuolella. Virossa puolestaan opintoetuuksien saajien VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2024:40 20 osuus on kohtuullisen korkea, mutta julkisen tuen osuus saajien kokonaistuloista jää kansainvälisen keskiarvon alapuolelle. (Eurostudent, 2024.) Yksi keskeinen kirjallisuudesta esiin noussut teema liittyy opintolainoihin. Erityisesti Iso-Britanniaa käsittelevissä tutkimuksissa korostui opiskelun kalleus sekä opintolai- naan perustuva tukijärjestelmä (Boatman ym., 2022; Callender & Mason, 2017; de Gayardon ym., 2019). Tässä raportissa käsiteltävistä vertailumaista Iso-Britannian li- säksi myös Norjassa ja Islannissa opintotukijärjestelmä pohjaa opintolainaan, mutta jälkimmäisissä maissa osa opintolainasta on mahdollista muuttaa opintojen jälkeen stipendiksi, eikä lainaa tarvitse maksaa siten kokonaan takaisin (ks. luku 2.2). Viimeaikaisten muutosten vuoksi opiskelijat rahoittavat Iso-Britanniassa opintojaan kahdella erillisellä lainalla: lukukausimaksuja varten olevalla lainalla ja opiskelun ai- kaista muuta elämistä varten tarkoitetulla lainalla (ks. tarkemmin luku 2.2). Lainan ta- kaisinmaksun aikataulu on tulosidonnainen, eivätkä lainanottamisen riskit ole tutki- musten mukaan yhtä suuret kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa (de Gayardon ym., 2019). Iso-Britanniassa, jossa ei ole mahdollista saada opintorahaa (vrt. luku 1.2), lainapai- notteisuus kuitenkin lisää nuorten välistä eriarvoisuutta. Matalamman sosioekonomi- sen taustan perheistä tulevat opiskelijat suhtautuvat velkaantumiseen kriittisemmin, vaikka heidän lainan ottamiseen liittyvät asenteensa ovat lähentyneet keskiluokkai- sista perheistä tulevien nuorten asenteita (Callender & Mason, 2017). Opintolainan ot- tamiseen vaikuttavat tulevaisuuden työmahdollisuudet ja muut takaisinmaksuun liitty- vät riskit, mutta myös vanhempien antamalla taloudellisella tuella on merkitystä sille, kuinka paljon opiskelijat turvautuvat esimerkiksi Iso-Britanniassa opintolainaan (Pem- berton ym., 2013, ks. myös Bachan, 2014; Hirsch, 2013; Hordósy & Clark, 2019). Opintolainaan myönteisemmin suhtautuvat, sosioekonomiselta taustaltaan korkeam- massa asemassa olevat opiskelijat, hakeutuvat toisen asteen opintoihin lainan ottami- seen kriittisemmin suhtautuvia nuoria useammin (Boatman ym., 2022). Iso-Britanni- assa onkin otettu käyttöön tarveharkintainen 16–18-vuotiaille toisen asteen opiskeli- joille maksettava etuus (Education Maintenance Allowance, EMA, ks. liite 2), jonka on toivottu mahdollistavan ja tehostavan opiskelua sekä vähentävän työnteon tarvetta opiskeluaikana (ks. Holford, 2015). Iso-Britanniassa korkeakoulut voivat myös tarjota opiskelijoille erilaisia stipendejä ja apurahoja, joiden kohdentumista ja vaikutuksia on tutkittu jonkin verran (mm. Harrison ym., 2018; Moores & Burgess, 2023). Tanskassa, jossa opiskelija voi saada opintorahan lisäksi opintolainaa, on tutkittu opintoetuuksien korotusten vaikutuksia opintojen keskeytysriskiin. Vaikutusten havait- tiin olevan suurempi heikommasta sosioekonomisesta taustasta tulevien opiskelijoi- VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2024:40 21 den osalta, minkä lisäksi korotukset vähensivät opiskeluun käytettyä aikaa ja nopeutti- vat siten opiskelijoiden valmistumista. (Arendt, 2013.) Uusitalon (2016) Suomeen kes- kittyneen tarkastelun perusteella opintolainaa käyttävät hieman useammin pienituloi- sista perheistä tulevat opiskelijat, mutta toisaalta raportissa ei havaittu näyttöä siitä, että opintorahapainotteinen järjestelmä edistäisi mahdollisuuksien tasa-arvoa. Kirjallisuuskatsauksen viitehakuun osui vain muutamia, lähinnä Iso-Britanniaan keskit- tyviä, tutkimuksia nuorista ja asumistuesta. Iso-Britanniassa nuorten vastavalmistunei- den asuminen ja opintojen rahoitus linkittyvät keskenään ja korostavat opintolainan eriarvoistavia mekanismeja. Englannissa tehdyn tutkimuksen mukaan vastavalmistu- neet nuoret, jotka eivät olleet rahoittaneet opintojaan lainalla, asuivat todennäköisem- min omistusasunnossa ja harvemmin vuokralla tai vanhempiensa luona verrattuna opintonsa opintolainalla rahoittaneisiin nuorin sekä niihin nuoriin, jotka eivät olleet suo- rittaneet korkeakoulututkintoa. Tutkijoiden mukaan tulokset viittaavat siihen, että kor- keakoulujen rahoituspolitiikalla ja opintolainavelalla on tärkeä rooli myös nuorten asu- misen järjestämisessä Englannissa (de Gayardon ym., 2022). Iso-Britanniaa käsittele- vissä tutkimuksissa korostui myös huoli nuorten asunnottomuudesta (Crane ym., 2014; Steen & MacKenzie, 2017), joka kytkeytyy asumisen kalleuteen ja hankaliksi koettuihin asuntomarkkinoihin (ks. Barker, 2019; Cole, 2018). Nuoria kannustetaankin eri tavoin yhteisasumiseen (Wilkinson & Ortega-AlcÁzar, 2017, ks. myös luku 2.2). 2.1.4 Työssäkäyvien nuorten toimeentulo ja etuudet Merkittävä osuus kirjallisuushakuun osuneista tutkimuksista keskittyy tarkastelemaan nuorten työllistymistä ja työikäisten nuorten toimeentuloa. Nuorilla työttömillä ei usein ole kertynyt työssäoloaikaa eikä siten välttämättä oikeutta ansiosidonnaiseen työttö- myysturvaan, jolloin nuoret joutuvat turvautumaan muihin etuuksiin (Cagliesi ym. 2017, ks. vertailumaiden työttömyysetuuksien ehdoista luku 2.2). Tutkimuksissa on havaittu, että ansiosidonnaisten etuuksien käyttö on nuorilla vähentynyt Pohjois- maissa viimeisen 20 vuoden aikana, minkä seurauksena tarveharkintaisista työttö- myysetuuksista sekä toimeentulotuesta on tullut merkittäviä nuorten toimeentuloa tur- vaavia etuuksia (Lorentzen ym., 2014). Nuorten sosiaaliturvaetuuksia käsittelevissä tutkimuksissa tarkastellaankin erityisesti viimesijaista toimeentulotukea saavia ja niin sanottuja NEET-nuoria eli nuoria, jotka eivät ole työelämässä, koulutuksessa, valmennuksessa eivätkä suorittamassa asevel- vollisuutta (esim. Hiilamo ym., 2017). Tutkimuksissa korostetaan nuorten tilanteita ko- konaisvaltaisesti huomioivaa lähestymistapaa ja nuorten palveluohjaamisen merki- tystä (Bergmark ym., 2017; ks. myös Sveinsdottir ym., 2020), sekä toisaalta yksilölli- sistä ja alueellisista tarpeista lähtevää “paikallista oppimisekologista mallia” (Hodgson & Spours, 2013). VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2024:40 22 Kelassa 2019 tehdyn tutkimuksen mukaan suomalaisilla perustoimeentulotukea saa- villa nuorilla etuutta edelsi usein opintorahan saaminen, ja esimerkiksi työttömyystur- van saaminen ennen perustoimeentulotuelle siirtymistä oli nuorilla selvästi muita työ- ikäisiä harvinaisempaa (Jauhiainen & Korpela, 2019). Tutkimuksissa onkin havaittu, että toimeentulotuki usein paikkaa nuorten perusturvaa ja sen saaminen on alle 25- vuotiaiden täysi-ikäisten suomalaisten nuorten joukossa melko yleistä. Tutkijat kuiten- kin huomauttavat, että toimeentulotuen saaminen on usein myös lyhytaikaista ja ko- rostuu esimerkiksi kesäkuukausina. (Jauhiainen & Korpela, 2019; Raittila ym., 2018.) Useissa tutkimuksissa on pyritty selvittämään erityisesti toimeentulotuen pitkäaikaista käyttöä selittäviä tekijöitä. Tutkimusten mukaan nuorten sosiaalinen tausta, erilaiset kriittiset elämänkulkuun vaikuttavat tekijät, kuten esimerkiksi mielenterveyden ongel- mat, ovat usein toimeentulotuen saamisen taustalla (Büscher-Touwen ym., 2018; Haula & Vaalavuo, 2022; Ilmakunnas, 2018; Ilmakunnas & Moisio, 2019; Kauppinen ym., 2014; Moisio ym., 2015; Vaalavuo & Bakkum, 2021). Ylipäänsä taloudellisen ja sosiaalisen huono-osaisuuden ylisukupolvisuus on vahvasti tutkimuksissa tunnistettu ilmiö (mm. Vauhkonen ym., 2017). Muita erityisiä toimeentulotukeen turvautumista ennustavia riskitekijöitä ovat nuoren maahanmuuttotausta ja esimerkiksi päihde- ja erityisesti huumeongelmat (mm. Heggebø ym., 2020). Myös asuinalueella on havaittu olevan vaikutusta (Gustafsson ym., 2019; Kvieskienė ym., 2021). Lisäksi erilaiset globaalit talouden kriisit, kuten esi- merkiksi vuoden 2008 finanssikriisi ja COVID-19-pandemia, ovat vaikuttaneet erityi- sesti nuorten toimeentuloon. Aiheista on julkaistu lukuisia tutkimuksia, joissa tarkas- telu kiertyy usein nuorten vakiintumattoman työmarkkina-aseman ympärille, sekä krii- sien seurauksena kasvaneen nuorisotyöttömyyden politiikkatoimien arviointiin (mm. Bhattacharjee & Lisauskaite, 2020; Cooper 2023; Gissler & Forsell, 2022; Luppi ym., 2021; NOSOSCO, 2011; Sándor ym., 2021; Sutela & Sirniö, 2022). Aktivointipolitiikan vahvistumisen myötä tutkimuksissa on nostettu esiin, miten huomio politiikkatoimissa on usein kiinnittynyt sosiaalisten ja rakenteellisten ongelmien sijaan yksilöön ja yksilön aktivointiin (Farthing, 2015; Grimmer & Hobbins, 2014). Brittiläi- sessä aktivointidiskurssissa nuorten työttömyyden syyksi on nostettu myös nuorten sosialisaation ja kannustinjärjestelmän epäonnistuminen (Cooper, 2023). Norjalai- sessa tutkimuksessa onkin tarkasteltu nuorten aktivointia, työllisyysohjelmien vaiku- tuksia ja sosiaaliturvaetuuksien kannustinloukkuja (Drange & Jakobsson, 2019). Kyse on usein tasapainoilusta aktiivisen työvoimapolitiikan ja kohtuullisen, mutta työhön kannustavan sosiaalipolitiikan välillä (ks. mm. Rotar, 2021). Aktivointitoimenpiteitä on myös kritisoitu (mm. Gjersøe ym., 2020). Esimerkiksi Tanskan ja Ruotsin aktivointipo- litiikkaa tarkastelleet tutkijat nostavat esiin aktivoinnin kohdentumisen ongelmia erityi- sesti tilanteissa, jossa niitä on kohdistettu ensi sijassa erilaisten terveyshaasteiden kanssa kamppaileville nuorille (Drange & Jakobsson, 2019; Hultqvist & Nørup, 2017). VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2024:40 23 Hobbins ja Lahusen (2015) havaitsivat Ruotsiin ja Saksaan sijoittuvassa pitkäaikais- työttömiin nuoriin kohdistuvassa tutkimuksessaan, että työttömyyden vaikutukset hen- kilölle riippuivat yksilön ajattelutavasta, tukiverkostoista sekä selviytymisstrategioista. Työttömyydellä ja taloushuolilla on kuitenkin monia negatiivisia seurauksia paitsi yksi- lön taloudelle myös psyykelle (Ek ym., 2014; Reneflot & Evensen, 2014; Richardson ym., 2017). Useita maita sisältävän vertailevan tutkimuksen mukaan kattavampaa so- siaaliturvaa tarjoavissa Pohjoismaissa NEET-nuoret olivat subjektiivisten mittareiden mukaan hyvinvoivempia matalampaa sosiaaliturvaa tarjoavien maiden nuoriin verrat- tuna. Toisaalta taas NEET-nuorten ja muiden saman yhteiskunnan nuorten välinen hyvinvointikuilu on Pohjoismaissa syvempi kuin muissa vertailumaissa (Jongbloed & Giret, 2022). Lisäksi alankomaalaisen tutkimuksen mukaan sosiaaliturvaetuuksien saaminen vähentää erityisesti nuorten miesten rikollisuutta, mutta on epäselvää, joh- tuuko rikollisuuden väheneminen taloudellisesta syistä vai sosiaalisesta kontrollista (Verbruggen ym., 2015). Nuoria on usein sosiaalipolitiikassa tutkittu niin sanottuun polkuajatteluun perustuen (esim. koulutuspolku, asumispolku, työmarkkinoille kiinnittymisen polku) (ks. luku 4). Tutkimusten mukaan nuorten koulutuspolkuihin vaikuttavat muun muassa sukupuoli, perheen luokkatausta, etnisyys ja paikalliset suhteet. Alankomaalaisessa tutkimuk- sessa, jossa tarkasteltiin nuorten asumispolkuja, havaittiin, miten niin sanotun ‘lineaa- risen asumispolun’ lisäksi nuoret voivat seurata ‘kaoottista polkua’, mikä ei aina ni- mestään huolimatta välttämättä johda kaoottiseen lopputulokseen: nuoret voivat paitsi jäädä kaoottisen polun loukkuun, myös seurata kaoottista polkua tarkoituksella ja suh- teellisen menestyksekkäästi (ks. Hochstenbach & Boterman, 2015; vrt. myös Vehka- lahti & Aapola-Kari, 2021). Erilaisten polkujen tarkastelu on tärkeää, sillä tutkimusten mukaan poikkileikkaustarkastelut usein yliarvioivat esimerkiksi NEET-nuorten määrää (Saloniemi ym., 2021). Polkujen moninaisuus tuleekin paremmin esiin seurantatutki- muksissa (ks. esim. Vehkalahti ym., 2021), joita kuitenkin tehdään huomattavasti vä- hemmän kuin poikkileikkaustarkasteluja. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2024:40 24 2.2 Nuorten sosiaaliturvaetuudet: kansainvälinen vertailu Tässä luvussa esitetyt vertailumaiden etuuskuvaukset perustuvat eri maiden viran- omaisten ja toimeenpanevien instituutioiden sivuilta kerättyihin tietoihin2, Mutual Infor- mation System on Social Protection -tietokantaan (Missoc, päivitetty 7/2022) ja Poh- joismainen yhteistyö -verkkosivuston tietoihin (norden.org/fi). Etuusjärjestelmien ku- vauksissa on hyödynnetty lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kansain- välistä vertailua perus- ja vähimmäisturvaetuuksista (sis. Suomi, Alankomaat, Iso-Bri- tannia, Ruotsi, Tanska ja Viro) (Iivonen ym., 2022), opintoetuuksien osalta Kelan etuuspalveluiden lakiyksikössä kerättyä aineistoa ja asumistukien osalta Kelan vertai- levaa tutkimusta yleisestä asumistuesta (Jauhiainen ym., 2019). Eri lähteet täydentä- vät toisiaan, mutta viimesijainen ja uusimpaan lainsäädäntöön pohjautuva tieto löytyy maiden omilta sivuilta. Etuuskuvaukset perustuvat siten pääosin vuoden 2023 tilan- teeseen tai viimeisimpiin saatavilla oleviin tietoihin. Suomen osalta tarkastelussa mai- nitaan myös vuonna 2024 voimaan tulleet hallituksen esitysten mukaiset lakimuutok- set. Luvun aluksi luodaan lyhyt katsaus siihen, miten vanhempien tai muun huoltajan kanssa samassa kotitaloudessa asuminen vaikuttaa nuoren saamiin etuuksiin vertai- lumaissa. Asumisen osalta tarkastellaan lyhyesti myös nuorten vuoroasumista molem- pien vanhempien luona ja sen vaikutuksia joihinkin etuuksiin. Tämän jälkeen tarkaste- lemme etuuskohtaisesti nuorten opintoetuuksia, työttömyysetuuksia, sairaus- ja työky- vyttömyysetuuksia sekä viimesijaisia toimentuloetuuksia vertailumaissa. Vertailumai- den etuuksia kuvataan Suomen järjestelmän ja termistön näkökulmasta. Etuudet käsi- tellään osioittain, ja jokainen osio sisältää vertailevan yleiskuvauksen sekä yksinker- taistetun taulukon etuuksien pääpiirteistä ja kohderyhmistä. Käsiteltyjen etuuksien ominaispiirteet ja keskeiset lähteet esitellään tarkemmin raportin liitteissä (ks. liite 2). 2.2.1 Etuuksien alaikärajat ja suhde vanhempien elatusvelvollisuuteen Erityisesti alaikäisten nuorten kohdalla vanhempien tai huoltajien elatusvelvollisuu- della voi olla vaikutusta joidenkin sosiaaliturvaetuuksien saamiseen. Esimerkiksi Suo- messa yksin asuvan perustoimeentulotukea saavan alaikäisen toimeentulotuki voi- 2 Pääasiallisina lähteinä toimivat Suomessa kela.fi, Ruotsissa csn.se, forsakringskas- san.se ja sverigesakassor.se, Norjassa lanekassen.no, nav.no ja husbanken.no, Tans- kassa borger.dk, Virossa hm.ee, tootukassa.ee ja tervisekassa.ee, Iso-Britanniassa gov.uk, Alankomaissa duo.nl, uwv.nl ja rijksoverheid.nl, ja Islannissa island.is, hms.is, vinnumalastofnun.is ja tr.is. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2024:40 25 daan periä takaisin nuoren vanhemmilta. Vastaavia järjestelyitä on myös muissa ver- tailumaissa viimesijaisten toimentuloetuuksien kohdalla, esimerkiksi Iso-Britanniassa alle 18-vuotias voi ainoastaan tietyissä tilanteissa saada viimesijaista etuutta (Univer- sal Credit).3 Vertailumaiden asumistuki on tarkoitettu pääasiassa 18 vuotta täyttäneille. Koska ylei- nen asumistuki on vertailumaissa kotitalous- tai ruokakuntakohtainen etuus, vanhem- pien tai huoltajien kanssa asuvat lapset ja nuoret huomioidaan vanhemmille tai huol- tajille maksettavassa asumistuessa. Myös viimesijaisissa toimeentulotuissa vanhempien kanssa asuvat alaikäiset nuoret huomioidaan osana vanhempien toimeentulotukea. Iso-Britanniassa huomioidaan alle 16-vuotiaat lapset sekä opiskelevat 16–20-vuotiaat nuoret. Ruotsin viimesijaisessa toimeentulotuessa huomioidaan hieman eri kriteerein vanhempien kanssa asuvat alle 19-vuotiaat lapset ja vanhempien kanssa asuvat 19–20-vuotiaat opiskelijat. Norjassa toimeentulotukilaskelmissa huomioidaan vanhempien kanssa asuvat nuoret 18 ikä- vuoteen saakka, ja poikkeustapauksissa myös 18 vuotta täyttäneet opiskelevat nuo- ret. Virossa toimeentulotuessa huomioidaan vanhempien kanssa asuvat opiskelevat nuoret 24 ikävuoteen saakka. Jos alle 24-vuotias opiskelija asuu itsenäisesti, hänellä on oikeus saada toimeentulotukea väestörekisteriin merkityltä asuinkunnaltaan edel- lyttäen, että opiskelijan perheelle on myönnetty toimeentuloetuus. Alankomaissa 18– 21-vuotiailla nuorilla on mahdollisuus saada toimeentulotukea sekä asuessaan van- hempien luona tai itsenäisesti, mutta ainoastaan silloin, jos vanhemmat ovat toimeen- tulotuen saajia. Nuoren vuoroasumistilanteet, eli asuminen suunnilleen yhtä paljon esimerkiksi van- hempien eron jälkeen molempien vanhempien luona, otetaan vaihtelevasti huomioon maiden sosiaaliturvaetuuksissa. Vaikka vuoroasumien on yleistynyt vanhempien eron jälkeisenä lasten asumisjärjestelynä, se on tavallisempaa kouluikäisten lasten kuin nuorten keskuudessa (ks. Kitterød & Wiik, 2017; Lyngstad ym., 2014; Miettinen ym., 2020). Suomessa, Tanskassa, Norjassa, Virossa ja Iso-Britanniassa lapsen virallinen kotiosoite voi olla samanaikaisesti vain yhdessä osoitteessa, millä on vaikutuksia tässä raportissa tarkasteltavista etuuksista erityisesti yleiseen asumistukeen ja viime- sijaiseen toimeentulotukeen. Myös Alankomaissa lapsi voi olla rekisteröityneenä asukkaana vain yhdessä kotitaloudessa kerrallaan. Tästä huolimatta lapsi voidaan Alankomaissa huomioida kummankin erillään asuvan vanhemman asumistuessa, jos 3 Ks. tarkemmin Universal Credit: Eligibility - GOV.UK (www.gov.uk). VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2024:40 26 lapsen vuoroasumisen kriteerit muutoin täyttyvät.4. Myös Ruotsissa asumistukea voi- daan maksaa yhtä paljon molemmille vanhemmille lapsen vuoroasuessa. Islannissa lapsi voi olla rekisteröitynä molempien vanhempien osoitteissa.5 Myös vertailumaiden opintoetuuksissa on elatukseen ja nuoren ikään liittyviä rajoit- teita. Pohjoismaissa opintoetuuksien alaikärajat liittyvät lapsilisän maksamisen ikära- joihin. Lapsilisää maksetaan Ruotsissa alle 16-vuotiaasta lapsesta ja Suomessa alle 17-vuotiaasta lapsesta. Tanskassa, Norjassa ja Islannissa lapsilisää maksetaan alle 18-vuotiaasta lapsesta. Virossa lapsilisää maksetaan siihen saakka, kun lapsi täyttää 19 vuotta. Virossa nuoren lapsuudenperheen tulot ja perherakenne vaikuttavat harkin- nanvaraisen opintorahan saamisedellytyksiin varsin pitkään: lapsuuden perheen tulot vaikuttavat siihen asti, kun nuori täyttää 25 vuotta. Poikkeuksena ovat ne alle 25-vuo- tiaat nuoret, jotka ovat naimisissa tai alaikäisen lapsen vanhempia tai huoltajia. Aviolii- ton solmiminen tai alaikäisen lapsen huoltajuus merkitsevät myös muissa vertailu- maissa usein nuoren omien vanhempien elatusvelvollisuuden päättymistä, vaikka nuori olisi vielä oikeutettu esimerkiksi saamaan lapsilisää. Alankomaissa lapsilisää maksetaan siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 vuotta, mikä on myös opintorahan ja - lainan alaikäraja. Iso-Britanniassa lapsilisää maksetaan siihen saakka, kun lapsi täyt- tää 16 vuotta, mutta sen maksamista voidaan jatkaa lapsen opiskellessa siihen saakka, kun lapsi täyttää 20 vuotta. 2.2.2 Opintoetuudet vertailumaissa Kaikissa vertailumaissa on opintojen ajaksi mahdollista saada opintolainaa. Opintolai- nan lisäksi osassa vertailumaista opiskelija voi myös saada opintorahaa. Toisen asteen opiskelijoiden opintoetuuksien vertailu Toisen asteen opiskelijoiden opintoetuuksissa on useita yhteisiä piirteitä vertailumai- den välillä. Suurimmassa osassa vertailumaista tarjotaan toisen asteen opiskelijoille jonkinlaista tukea elinkustannuksiin tai opiskelukuluihin. Poikkeuksena on Islanti ja Alankomaat, joissa toisen asteen opiskelijoille ei ole varsinaista opintorahajärjestel- mää. Myös Iso-Britannian opintotukijärjestelmä eroaa muista vertailumaista: toisen asteen opintotuki on tarveharkintainen ja vaihtelee alueittain. Eroja löytyy myös siinä, että joissakin maissa vanhempien matalat tulot vaikuttavat suoraan opintorahaan, kun taas toisissa maissa on erillisiä lisätukia matalan tulotason perheistä tuleville opiskeli- joille. 4 Lähde: Conditions for housing benefit | Húsnæðis- og mannvirkjastofnun (hms.is) 5 Lähde: Ik word co-ouder - wat betekent dat voor mijn toeslagen? (belastingdienst.nl) https://hms.is/en/loans-and-benefits/housing-benefit/conditions-for-housing-benefit https://www.belastingdienst.nl/wps/wcm/connect/nl/toeslagen/content/toeslagen-co-ouderschap VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2024:40 27 Suomessa, Tanskassa ja Norjassa vanhempien tulot otetaan huomioon, jos opiskelija asuu samassa kotitaloudessa vanhempien kanssa. Suomessa ja Tanskassa vanhem- pien matalat tulot voivat korottaa opintorahaa, kun taas Norjassa vanhempien luona asuminen voi estää opintorahan saamisen. Suomessa vanhempien tulot vaikuttavat myös itsenäisesti asuvan 17-vuotiaan tai nuoremman toisen asteen opiskelijan opinto- rahassa, joka voi olla korkeampi, jos vanhempien tulot ovat matalat. Suomessa ja Tanskassa opiskelijoiden tuloilla on lisäksi vuosituloraja. Ruotsissa toisen asteen opiskelijoiden opintoraha on kaikilla sama kiinteä summa, jo- hon opiskelijan omat tai vanhempien tulot eivät vaikuta. Ruotsissa on kuitenkin mah- dollista saada myös lisätukea, jos vanhempien tulot ovat matalat. Myös Alanko- maissa, joissa ei ole varsinaista opintorahajärjestelmää kaikille toisen asteen opiskeli- joille, opiskelija voi saada tarveharkintaista opintotukea, jos vanhempien tulot ovat matalat. Toisen asteen opiskelijan itsenäinen asuminen on merkittävä tekijä monissa vertailu- maissa opintorahaan vaikuttavana asiana. Esimerkiksi Norjassa vanhempien luona asuminen usein estää opintorahan saamisen. Suomessa ja Tanskassa opintoraha on korkeampi, jos opiskelija asuu itsenäisesti. Ruotsissa toisen asteen opiskelijan itse- näinen asuminen huomioidaan erikseen haettavassa asumistuessa. Myös Islannissa on mahdollista saada tukea, jos toisen asteen opiskelija joutuu muuttamaan opintojen vuoksi kotoa toiselle paikkakunnalle. Suomessa ja Tanskassa toisen asteen opiskelijoiden on mahdollista saada myös opintolainaa. Norjassa opintolainaa on voi hakea vain, jos opiskelijalla on jo aiempi tutkinto. Muissa vertailumaissa (Ruotsi, Alankomaat, Iso-Britannia ja Islanti) opinto- laina on suunnattu pääasiassa korkeakouluopiskelijoille. Virossa toisen asteen opinto- jen tuki kohdistuu ammatillisen koulutuksen opiskelijoille, ja opintorahan saamiseen vaikuttaa opinnoissa menestyminen. Keskeiset huomiot vertailumaiden toisen asteen opintoetuuksista on koottu tauluk- koon 2. Yksityiskohtaisemmat erottelut löytyvät raportin lopusta (Liite 2). VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2024:40 28 Taulukko 2. Opintoetuudet toisen asteen opiskelijoille vertailumaissa. Vertailu -maat Perusetuudet Tulojen vaikutus Muuta huomioitavaa Suomi Opintoraha ja opintolaina Opintorahan määrään vaikuttavat vanhempien tulot ja opiskelijan ikä, asuminen itsenäisesti/vanhempien luona. Opintorahaan vaikuttavat myös opiskelijan omat tulot vuositulorajan ylittäessä. Opintotuen asumislisä, opintorahan huoltajakorotus, opintorahan oppimateriaalilisä. Ruotsi Opintoraha ja (opintolaina) Opiskelijan tai vanhempien tulot eivät vaikuta opintorahaan. Tarveharkintainen lisätuki, asumislisä. Norja Opintoraha ja (opintolaina) Opiskelijan tai vanhempien tulot eivät vaikuta opintorahaan, mutta vanhempien luona asuminen usein estää opintorahan saamisen. Opintolaina on tarkoitettu vähintään 21-vuotiaille, joilla on aikaisempi tutkinto. Tarveharkintainen lisätuki, opintorahan huoltajakorotus ja oppimateriaalilisä. Tanska Opintoraha ja opintolaina Opintorahan määrään vaikuttavat vanhempien tulot, jos opiskelija asuu kotona. Opintorahaan vaikuttavat myös opiskelijan omat tulot vuositulorajan ylittäessä. Tarveharkintainen lisätuki, opintoraha huoltajakorotus, oppimateriaalilisä tietyissä koulutusohjelmissa opiskeleville. Viro Opintoraha ja opintolaina Opintoraha- ja laina on suunnattu ammatillisen koulutuksen opiskelijoille. Opintorahaan vaikuttaa opinnoissa menestyminen. Asumisen tuki, erityistuki (esim. äkilliset terveydelliset syyt). VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2024:40 29 Vertailu -maat Perusetuudet Tulojen vaikutus Muuta huomioitavaa Iso-Bri- tannia Opintoraha, jossa alueelliset erot käytänteissä Opintotuki on tarveharkintaista ja vanhempien tulot vaikuttavat tuen saamiseen. Opiskelijan omat tulot eivät yleensä vaikuta. Tietyillä erityisryhmillä, kuten huostaanotetuilla ja taloudellisesti itsenäisillä opiskelijoilla, vanhempien tulot eivät vaikuta tuen saamiseen. Alanko- maat Ei varsinaista opintorahajärjestelmää toisen asteen opiskelijoille. - Tarveharkintainen opintoraha, johon vanhempien tulot vaikuttavat. Islanti Ei varsinaista opintorahajärjestelmää toisen asteen opiskelijoille. Opintolaina tietyissä erityistapauksissa. - Lisätuki opiskelijoille, jotka joutuvat muuttamaan toisen asteen opintojen vuoksi pois kotoa. Korkeakouluopiskelijoiden opintoetuudet vertailumaissa Tanskan korkeakouluopiskelijoiden opintotukijärjestelmä on opintorahapainotteinen, ja opintorahassa on vuosituloraja, aivan kuten Suomessa. Suomessa opiskelijan asumi- nen vanhempien luona vähentää opintorahaa, mutta toisaalta opintorahassa huomioi- daan vanhempien matala tulotaso, mikä voi korottaa opintorahaa. Suomessa, Tans- kassa ja Ruotsissa on opintorahassa vuosituloraja sekä opintorahan huoltajakorotus. Ruotsissa on lisäksi käytössä tarveharkintainen lisätuki pienituloisille opiskelijoille, joilla on huollettavia lapsia. Virossa korkeakouluopiskelijoille suunnattu opintoraha on tarveharkintainen, ja sen saamiseen vaikuttavat opiskelijan omien tulojen lisäksi vanhempien tulot siihen saakka, kun nuori täyttää 25 vuotta. Tarveharkintaisen opintorahan lisäksi Virossa on saatavilla lisätuki erityisten taloudellisten haasteiden varalle. Myös Tanskassa on erilli- nen tarveharkintainen lisätuki opiskelijoille, joilla on taloudellisia haasteita. Vuosina 2015–2023 Alankomaissa kokeiltiin lainapainotteista korkeakouluopintojen rahoitusjärjestelmää, mutta tästä luovuttiin (ks. Rijksoverheid, 2022). Lainaan peru- tuvasta opintotukijärjestelmästä luopumiseen on saattanut vaikuttaa vähävaraisista perheistä tulevien opiskelijoiden koulutuksellinen tasa-arvo. Alankomaissa siirryttiin VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2024:40 30 takaisin edelliseen järjestelmään, jossa korkeakouluopiskelijoille myönnetään opinto- raha, joka sisältää lainaelementtejä: opintoraha on maksettava takaisin, mikäli valmis- tuminen viivästyy merkittävästi. Lisäksi maassa on saatavilla tarveharkintaista lisätu- kea opiskelijoille, joiden perheillä on matalat tulot. Lisätuen suuruuteen vaikuttaa opis- kelijan asumismuoto: itsenäisesti asuvat opiskelijat saavat usein enemmän tukea kuin vanhempiensa luona asuvat. Vaikka lisätuki on niin ikään lainapohjainen, se voidaan muuttaa stipendiksi, mikäli opinnot suoritetaan määräajassa. Iso-Britanniassa, Islannissa ja Norjassa korkeakouluopiskelijat rahoittavat opintonsa opintolainalla. Islannissa ja Norjassa osa opintolainasta voidaan kuitenkin muuttaa sti- pendiksi opintojen päättymisen jälkeen, jos opinnot suoritetaan vaadittavassa ajassa. Islannissa enimmillään 30 prosenttia ja Norjassa 40 prosenttia nostetusta opintolai- nasta voidaan muuttaa stipendiksi. Opiskelijan tulot vaikuttavat siihen, kuinka suuri osuus opintolainasta voidaan hyvittää. Myös Suomessa on käytössä opintolainahyvi- tys, jossa määräajassa korkeakoulututkinnon suorittaneen opintolainaa lyhennetään valtion varoista. Opintolainahyvitys on enintään 40 prosenttia 2 500 euron omavas- tuun ylittävästä opintolainasta, mikäli opiskelija saattaa tutkinto-opiskelunsa ajallaan loppuun. Iso-Britanniassa opintolainaa ei voi muuttaa stipendiksi, vaan se täytyy aina maksaa takaisin. Sekä Islannissa että Iso-Britanniassa opintolainaa haetaan erikseen asumiskustannuksiin ja lukukausimaksuihin. Myös Alankomaissa opintolainaa voi ha- kea erikseen yleisiä kustannuksia ja lukukausimaksuja varten. Keskeiset huomiot vertailumaiden korkeakouluopiskelijoiden opintoetuuksista on koottu taulukkoon 3. Yksityiskohtaisemmat erottelut löytyvät raportin lopusta (liite 2). VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2024:40 31 Taulukko 3. Opintoetuudet korkeakouluopiskelijoille vertailumaissa. Vertailumaat Perusetuudet Määräytymisperusteet Muuta huomioitavaa Suomi Opintoraha ja opintolaina. Opintorahan määrään vaikuttaa opiskelijan ikä ja asuminen itsenäisesti/vanhempien luona. Nuoremmilla ikäluokilla vanhempien luona asuessa vanhempien tulot voivat suurentaa opintorahaa. Opiskelijan tuloilla on vuosituloraja. Opintolainahyvitys, jos suorittaa opinnot tavoiteajassa. Opintotuen asumislisä ja opintorahan huoltajakorotus. Ruotsi Opintoraha ja opintolaina. Opiskelijan tuloilla on vuosituloraja. Opintoraha huoltajakorotus, tarveharkintainen lisätuki, jos opiskelijalla on huollettavia lapsia. Norja Opintolaina Mahdollisuus muuttaa 40 % stipendiksi opintojen jälkeen. Hyvitykseen vaikuttavat opiskelijan tulot ja varat. Tarveharkintainen lisätuki, jos opiskelijalla on huollettavia lapsia. Tanska Opintoraha ja opintolaina. Opiskelijan tuloilla on vuosituloraja. Opintorahan huoltajakorotus, tarveharkintainen lisätuki, jos opiskelijalla on erityisiä taloudellisia haasteita. Viro Opintoraha ja opintolaina. Tarveharkintainen opintoraha, jonka suuruuteen vaikuttavat omat ja vanhempien tulot alle 25-vuotiailla nuorilla, ja omat tulot 25-vuotiailla ja sitä vanhemmilla nuorilla. Tarveharkintainen lisätuki, jos opiskelijalla on erityisiä taloudellisia haasteita. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2024:40 32 Vertailumaat Perusetuudet Määräytymisperusteet Muuta huomioitavaa Iso-Britannia Opintolaina Opintolainan saamiseen vaikuttavat opiskelijan asuinpaikka, itsenäinen/vanhempien luona asuminen ja vanhempien tulot. Tarveharkintainen opintoraha on suunnattu pienituloisille opiskelijoille (vain Wales). Tarveharkintainen tuki opiskelijoille, joilla on huollettavia lapsia, lastenhoitokustannusten kattamiseen sekä opiskeluun liittyvien kustannusten kattamiseen. Alankomaat Opintoraha ja opintolaina. Opintoraha on lainaperusteinen, mutta se hyvitetään takaisin, jos opinnot suorittaa tavoiteajassa. Opintorahan määrään vaikuttaa asuminen itsenäisesti/vanhempien luona. Tarveharkintainen lisätuki, jos opiskelijalle erityisiä taloudellisia haasteita. Islanti Opintolaina Mahdollisuus muuttaa 30 % stipendiksi opintojen jälkeen. Hyvitykseen vaikuttavat opiskelijan tulot. Opintotuki toisen asteen opiskelijoille, jotka joutuvat muuttamaan opintojen vuoksi. 2.2.3 Asumisen tuet vertailumaissa Seuraavassa tarkastelussa keskitytään asumistukeen pääasiallisena tukena, joten tarkastelusta on jätetty pois mahdolliset nuorten saamat erilliset asumisen tuet, kuten eläkkeensaajien asumisen tuki. Viroa, Iso-Britanniaa ja Norjaa lukuun ottamatta kai- kissa vertailumaissa on erillinen asumistukietuus. Virossa ja Iso-Britanniassa asumis- menojen korvaus on integroitu maiden toimeentulotukilaskelmiin. Norjassa asumiseen voi saada tukea esimerkiksi työttömyyskorvauksen yhteydessä työttömyyden pitkitty- essä. Asumistukea saa vertailumaissa pääosin vuokra-asumiseen, mutta Ruotsissa myös omistusasunnon kuluihin. Tanskassa työkyvyttömyys- tai kansaneläkkeellä ole- vat voivat saada lainamuotoista asumistukea omistusasuntoon. Alankomaissa ja Is- lannissa tuki on suunnattu pelkästään vuokra-asumiseen. Suomessa yleisen asumis- tuen saanti omistusasuntoon loppuu lakimuutoksen myötä 1.1.2025 (HE 74/2023 vp). VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2024:40 33 Asumistuki on yleensä suunnattu kaikille tarvitseville, mutta Ruotsin ja Tanskan ylei- nen asumistuki on suunnattu pääosin lapsiperheille. Ruotsissa on myös erityinen alle 29-vuotiaille nuorille suunnattu asumistuki, johon tässä tarkastelussa pääasiassa kes- kitytään. Alle 29-vuotiaille nuorille suunnattua asumistukea saadakseen vähintään yh- den kotitaloudessa asuvan aikuisen on oltava enintään 29-vuotias. Ruotsissa on li- säksi erillisiä asumislisiä muita etuuksia saaville erityisryhmille. Asumistuet ovat yleensä kotitalous- ja ruokakuntakohtaisia, mutta määritelmät vaihte- levat maittain. Maakohtaisia eroja on tarkasteltu luvun alussa niissä tilanteissa, joissa nuori asuu lapsuuden perheensä kanssa. Asumistuen saantiin vaikuttavat yleensä ko- titalouden/ruokakunnan rakenne, asukkaiden tulot ja mahdollinen varallisuus. Asumis- tuen määrään vaikuttavat kotitalouden/ruokakunnan rakenteeseen ja asumismenoihin pohjautuva enimmäiskorvausaste, enimmäistulorajat ja määritelty tulovähenteisyys- aste. Enimmäiskorvausaste omavastuun jälkeen vaihtelee Tanskan 15 prosentin (pa- riskunta ilman lapsia), Alankomaiden 100 prosentin ja Ruotsin 90 prosentin välillä (alle 29-vuotiaat nuoret). Tulovähenemisaste vaikuttaa tuen suuruuteen ja se perustuu ver- tailumaiden omiin laskukaavoihin. Esimerkiksi Ruotsissa tuki vähenee asteittain asun- non koon (perustuen asunnon sijaintiin ja kotitalouden rakenteeseen) sekä kotitalou- den aikuisten henkilökohtaisten tulorajojen mukaan. Alankomaissa tulovähenemisaste on epälineaarinen ja riippuu tuloista, hakijoiden iästä ja kotitalouden koosta. Kaikissa maissa on ”yleinen suojaosa” kaikille tuloille, ja sen määrä riippuu yleensä kotitalouden jäsenten ja lasten määrästä. Alankomaissa suojaosa koskee vain lapsi- perheitä. Suomessa yleinen suojaosa kuuluu asumistuen omavastuun laskentakaa- vaan, joten sitä ei yleensä kutsuta suojaosaksi. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa tietty osuus varallisuudesta lasketaan tuloihin yleisen suojaosan jälkeen, ja Alanko- maissa on erillinen varallisuuskatto. Suomessa Orpon hallitus on esittänyt yleiseen asumistukeen muutoksia, joihin sisältyy ansiotulovähennyksen poistaminen sekä varal- lisuusharkinnan palauttaminen tuen määräytymisperusteisiin (ks. HE 74/2023; HE 126/2024). Suomessa 1.4.2024 voimaan tulleiden lakimuutosten myötä yleinen asumistuki laskee kaikilla ruokakunnilla seuraavan kerran, kun tukea tarkistetaan tai kun tukea myönne- tään ruokakunnalle, joka ei vielä saa asumistukea. Perusomavastuun osuus nousee, ja laskukaavaa muutetaan niin, että aikuisten kerrointa pienennetään ja lasten suuren- netaan. Asumistuen leikkaukset vaikuttavat siten lievemmin lapsiperheisiin. Myös asu- mistuen korvausprosentti pienenee, ja 300 euron ansiotulovähennys poistuu. Opiskelijoihin, alle 18-vuotiaisiin, yhteisölliseen asumiseen ja asunnon koon ja raken- teen määrittelyyn liittyy joissakin maissa myös omia ehtoja/kriteereitä (esim. itsenäi- nen asunto, keittiö, tilat nukkumiseen). Ruotsissa ja Tanskassa asunnon koolla on myös vaikutusta asumistuen määrään. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2024:40 34 Taulukko 4. Asumisen tuet vertailumaissa. Vertailumaat Pääasiallinen asumisen tuki Kenelle Asumislisä erityisryhmille Suomi Tuen määrään vaikuttavat vuokra (enimmäismäärä), ruokakunnan kaikkien jäsenten ansio- ja pääomatulot, lasten määrä sekä mm. opintoraha ja työttömyysetuus. Tukeen eivät vaikuta toimeentulotuki tai opintolaina. Ei ikärajoja On olemassa, mutta ei käsitellä tässä. Ruotsi Tuen määrään vaikuttavat vuokra (enimmäismäärä), kotitalouden tulot ja varallisuus kotitalouden rakenne (mm. lasten lukumäärä kolmeen lapseen saakka ja yksinhuoltajuus) sekä asunnon koko. Alle 29-vuotiaille nuorille Asumislisää voidaan myöntää työkyvyttömyyskorvauksen tai aktivointikorvauksen saajille ja yksinasuvien asumislisää kotoutumistuen saajille. Norja Ei ole Yli 18-vuotiaille Tuen määrään vaikuttavat ruokakunnan kaikkien yli 18-vuotiaiden tulot ja varat. Asumistukea voidaan myöntää opiskelijoille vain poikkeustilanteissa esim., jos kotitaloudessa on lapsia tai opiskelija saa työkyvyttömyysetuutta. Tanska Tuen määrään vaikuttavat vuokran suuruus, kotitalouden tulot ja varallisuus, kotitalouden rakenne sekä asunnon koko. Ei ikärajoja - Viro Ei ole - - VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2024:40 35 Vertailumaat Pääasiallinen asumisen tuki Kenelle Asumislisä erityisryhmille Iso-Britannia Ei ole - - Alankomaat Tuen saamiseen ja määrään vaikuttavat vuokran vähimmäis- ja enimmäismäärä, kotitalouden tulot ja varat, kotitalouden rakenne ja hakijoiden ikä. - - Islanti Tukea myönnetään vähintään 3 kk kestävälle vuokrasopimukselle. Tuen saamiseen ja määrään vaikuttavat ruokakunnan kaikkien yli 18-vuotiaiden tulot ja varat. Ei ikärajoja - 2.2.4 Työttömyysetuudet vertailumaissa Kaikissa maissa on joko ansiosidonnaisia (kaikki paitsi Iso-Britannia) tai tasasuuruisia työttömyysetuuksia (Suomi, Ruotsi, Viro ja Iso-Britannia). Etuutta myönnetään työttö- mäksi työnhakijaksi ilmoittautuneille työttömille, jotka täyttävät työssäoloehdon ja/tai muut tuen saamisen ehdot, esimerkiksi työtunnit ovat vähentyneet tietyn verran (Norja ja Alankomaat), ja tulot ovat ylittäneet tietyn vähimmäistason (Norja ja Tanska). An- siosidonnaisen työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä on lisäksi työttömyyskas- saan kuuluminen, joka joissakin maissa on automaattista ja toisissa vapaaehtoista (esim. Suomi, Ruotsi ja Tanska), sekä kassajäsenyyden tai vakuutuskauden tarpeeksi pitkä kesto. Ansiosidonnaisessa ja tasasuuruisessa päivärahassa on yleensä oma- vastuupäiviä, joita voidaan mitata myös viikoissa, kuten esimerkiksi Norjassa ja Tans- kassa, mikäli henkilö on itse irtisanoutunut. Suomessa omavastuupäivien määrä on kasvanut 1.1.2024 voimaan tulleiden lakimuu- tosten myötä. Lisäksi 2.9.2024 alkaen työssäoloehdon täyttämiseen vaaditaan 12 kuukautta ja työssäoloehto ”euroistetaan” siten, että kertyminen perustuu kalenteri- kuukauden aikana maksettuun palkkaan. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2024:40 36 Selkeimmät erot vertailumaiden työttömyysetuuksien välillä tulevat työssäoloehto- jen/tuen saamisen ehtojen, tuen keston ja määrien, sekä mahdollisten työtulojen vä- hennysten kautta. Myös opiskelijoiden päivärahan saantiin liittyy joissakin maissa omia ehtoja. Esimerkiksi Suomessa ammatillista koulutusta vailla oleva 18–24-vuotias on oikeutettu työttömyyden perusteella maksettavaan työttömyysetuuteen vain, jos hän on hakenut soveltuvaan koulutukseen. Myös Islannissa opiskelijat ovat oikeutet- tuja päivärahaan, jos opiskelu on osa työvoimatoimiston päätöksen mukaisia työmark- kinatoimenpiteitä.6. Ansiosidonnaisen päivärahan kestoon vaikuttavat esimerkiksi työhistorian pituus (Suomi, Alankomaat), työn tekeminen tai nuori ikä (Tanska), vakuutussuhteen kesto (Viro) ja ansiotulojen määrä (Norja). Ansiosidonnaista päivärahaa saa lyhimmillään Alankomaissa ja Islannissa (noin 3 kk). Alankomaissa pitkä työhistoria pidentää kui- tenkin kestoa, ja Islannissa 3 kk päivärahan jälkeen on oikeutettu peruspäivärahaan. Tasasuuruisen päivärahan kestoon vaikuttaa työhistorian pituus (Suomi), jos per- heessä on lapsia (Ruotsi), ja irtisanoutuminen (Viro). Lyhimmillään tasasuuruista päi- värahaa saa Iso-Britanniassa (182 pv) ja pisimmällään Suomessa ja Virossa (80 vk). Ansiosidonnaisen määrän perustana on yleensä kokoaikatyö ja/tai ansiotulot tietyltä tarkastelujaksolta, ja näistä laskettava korvausprosentti. Päivärahaa voidaan monissa maissa maksaa korotettuna, jos henkilö osallistuu työllistymistä edistävään palveluun (ainakin Suomi, Tanska) tai jos perheessä on lapsia (Tanska ja Islanti). Suomen osalta työttömyysturvan lapsikorotukset poistuivat 1.4.2024 alkaen. Huomioon otetta- vissa tuloissa on joissakin maissa suojaosa (ainakin Viro ja Islanti). Suomen osalta myös ansiotulojen 300 euron suojaosa poistui 1.4.2024 alkaen. Työttömyyden aikana työskennellessä päivärahaan tehdään myös useassa maassa työtuloihin perustuva vähennys (ainakin Suomi, Ruotsi, Norja, Iso-Britannia ja Islanti). Virossa päivärahan maksu keskeytetään, jos työtulot ylittävät suojaosan. Virossa on myös erillinen tulo- raja muille kuin työtuloille. Ansiosidonnaisen ja/tai tasasuuruisen päivärahan määrään voivat vaikuttaa myös muut sosiaalietuudet (ainakin Suomi, Ruotsi, Norja, Alankomaat, Iso-Britannia ja Is- lanti). Iso-Britanniassa myös hakijan ikä vaikuttaa päivärahan suuruuteen. Islannin pe- ruspäivärahassa on lisäksi monta eri korvaustasoa hakijan työhistoriaan perustuen. 6 Yliopistossa opiskeleva opiskelija voi suorittaa vain tietyn määrän opintopisteitä kau- dessa, silloin kun hän ei ole oikeutettu opintolainaan, mutta hakee työttömyyspäivära- haa. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2024:40 37 Työttömyysavustukset vertailumaissa Suomessa on kaikille työttömille suunnattu työttömyysavustus ja Ruotsissa erityisryh- mille kolme eri työttömyysavustusta. Suomessa työmarkkinatukea voi saada 18 vuotta täyttänyt henkilö, mutta joissakin tapauksissa myös 17-vuotias. Ammatillista koulu- tusta vailla oleva nuori voi yleensä saada työmarkkinatukea vasta 21 viikon (5 kk) odotusajan jälkeen. Mikäli nuori osallistuu työllistymistä edistävään palveluun, odotus- aika voi lyhentyä tai poistua. Täysimääräinen työmarkkinatuki on peruspäivärahan suuruinen ja sitä voidaan maksaa myös soviteltuna kuten peruspäivärahaa. Tuen määrään vaikuttavat yleensä henkilön pääoma- ja muut tulot ja yhteisessä kotitalou- dessa myös vanhempien tulot. Työllistymistä edistävien palveluiden ajalta tuki makse- taan ilman tarveharkintaa. Tarveharkinnassa ei myöskään huomioida esimerkiksi asu- mistukea ja toimeentulotukea. Ruotsin työttömyysavustukset eivät ole tarveharkittuja pääomatulojen tai vanhempien tulojen suhteen, ja mahdolliset työtulot vähennetään tuesta täysmääräisinä. Työssä- oloehdon täyttävät työttömyyskassan jäsenet saavat koulutustuen ja aktivointituen an- siosidonnaisena, muutoin tuet maksetaan tasasuuruisina. Koulutustukea maksetaan kahdella tasolla. Korkeampaa korvausta saavat toisen asteen koulutuksen suoritta- neet tai yli 20-vuotiaat, jotka osallistuvat opiskelutaitoja kehittävälle kansanopistokurs- sille. Muille taso on matalampi. Ruotsin kotoutumistuki on suunnattu kotoutumisohjelmaan osallistuville, ja sillä tue- taan kielen oppimista, työpaikan saantia ja toimentulon turvaamista. Tuki nousee pe- rustasolta korotetulle tasolle arviointijakson jälkeen. Tukeen maksetaan korotusta myös alle 20-vuotiaista kotona asuvista lapsista (Etableringstillägg) ja yksinasuvalle mahdollista asumislisää (Bostadsersättning). Kotoutumisohjelman päättymisen jäl- keen henkilö voi tarvittaessa hakeutua koulutustuen tai aktivointituen piiriin. Myös muissa Pohjoismaissa on olemassa vastaavia tukia kuten esimerkiksi Norjassa (intro- duksjonsstønad) ja Tanskassa (integrationsydelse). VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2024:40 38 Taulukko 5. Työttömyysetuudet vertailumaissa. Vertailu- maat Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha Tasasuuruinen työttömyyspäivä- raha Kenelle Työttömyysavustus Suomi Henkilö on kuulunut vapaavalintaiseen työttömyyskassaan riittävän kauan (n. 6 kk) ja täyttää työssäoloehdon. Jos henkilö ei kuulu työttömyys- kassaan ja täyttää työssäoloehdon (peruspäiväraha). 18-64 vuotta Jos henkilö ei täytä työssäoloehtoa tai on saanut perus- tai ansiopäivärahaa enimmäisajan (työmarkkinatuki). Ruotsi Henkilö on kuulunut vapaavalintaiseen työttömyyskassaan väh. vuoden ajan ja täyttää työssäoloehdon. Jos henkilö ei kuulu työttömyys- kassaan ja täyttää työssäoloehdon. 20-64 vuotta Työttömyys- avustuksia maksetaan rajoitettu aika työllistämistoimenpit eiden ajalta. Norja Kun työaika on vähentynyt väh. puolella. Norjassa työskentelevä kuuluu automaattisesti työttömyys- vakuutuksen piiriin. Ei ole 18-67 vuotta Ei ole (vrt. kuitenkin arbeidsavklaringspe nger (AAP), joka on tuki työttömille, jotka osallistuvat työllistymistä edistäviin ohjelmiin/ovat sairauslomalla ja tarvitsevat tukea kuntoutukseen ja työkyvyn arviointiin. Tanska Henkilö on kuulunut vapaavalintaiseen työttömyyskassaan väh. vuoden ajan. Jäsen voi olla kokoaikaisesti tai osa- aikaisesti vakuutettu. Ei ole 18 vuotta – eläke- ikä Ei ole Viro Työttömyysvakuutus- jakso on kestänyt vähintään vuoden viimeisten kolmen vuoden aikana. Jos ei oikeutta an- siosidonnaiseen ja täyttää tiettyjä ehtoja. Voidaan myöntää myös ansiosidonnaisen päätyttyä. 16 vuotta – eläke- ikä Ei ole VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2024:40 39 Vertailu- maat Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha Tasasuuruinen työttömyyspäivä- raha Kenelle Työttömyysavustus Iso-Bri- tannia Ei ole Jos henkilö täyttää työhistoriaan, kansallisiin vakuutus- maksuihin sekä työaikaan liittyviä ehtoja. 16 vuotta – eläke- ikä Ei ole Alanko- maat Henkilö on yleensä vakuutettu työttömyyden varalle menetettyään tietyn määrän työtunteja ja täyttäessään työssäoloehdon. Ei ole Eläke- ikään saakka Ei ole 2.2.5 Sairaus- ja työkyvyttömyysetuudet vertailumaissa Sairausetuudet vertailumaissa Sairausetuuksia työikäisille löytyy jokaisesta vertailumaasta. Joissakin maissa työlliset ovat oikeutettuja sairauspäivärahaan sairauden kestäessä tietyn ajan, ja joissakin maissa sen saanti edellyttää tietynpituista työhistoriaa (ainakin Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti). Usein myös opiskelijat ja/tai työttömät ovat oikeutettuja päivärahaan. Opis- kelijat voivat saada päivärahaa esim. Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa. Yleensä sairauspäivärahan saanti edellyttää täyttä työkyvyttömyyttä, mutta Ruotsissa sairauspäivärahaa saa työkyvyttömyyden tason mukaan. Sairauspäivärahan enimmäiskesto vaihtelee Tanskan 22 viikon ja Alankomaiden 104 viikon välillä. Keskimäärin päivärahaa saa noin vuoden verran. Joissakin maissa kor- vausaste pienenee työkyvyttömyyden pidentyessä (ainakin Ruotsi ja Alankomaat). Jos tulot jäävät Alankomaissa hakijan iästä ja ruokakunnan rakenteesta riippuvan mi- nimitulon (sociaal minimum) alle, hakija voi olla oikeutettu lisätukeen. Päivärahan maksua edeltää useissa maissa tietty omavastuuaika (ainakin Suomi, Viro, Iso-Britannia ja Alankomaat). Joissakin maissa myös työnantaja voi maksaa en- simmäisten päivien/viikkojen päivärahan/palkan (ainakin Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti). Alankomaissa työnantaja voi jatkaa sairastuneen kokoaikatyössä olleen henkilön palkan maksamista maksimissaan jopa kahden vuoden ajan. Jos työnantaja VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2024:40 40 maksaa sairausajan palkkaa pidemmältä ajalta, päivärahan maksusta vastaava taho voi hyvittää summan työnantajalle (esim. Suomi, Tanska ja Alankomaat). Sairauspäivärahan määrä perustuu yleensä aiempaan tulotasoon. Suomessa päivära- haa voidaan maksaa myös vähimmäismääräisenä, jos edeltävät tulot ovat pienet tai niitä ei ole. Jos hakija ei ole Iso-Britanniassa oikeutettu lakisääteiseen sairauspäivära- haan, henkilö voi myös hakea muuta sairausajan tukea. Joissakin vertailumaissa päi- värahan perustana oleville ansiotuloille on määritelty vähimmäismäärä (Norja ja Iso- Britannia) tai tulokatto (ainakin Ruotsi, mutta myös Suomessa tietty tuloraja vaikuttaa korvaukseen). Kaikissa maissa päivärahalle on määritelty maksimikorvausaste/- määrä. Norjassa ja Alankomaissa korvaus voi olla jopa 100 prosenttia palkasta. Työkyvyttömyysetuudet vertailumaissa Kaikissa vertailumaissa myös nuori voi olla oikeutettu osa- tai pysyväisluontoisiin työ- kyvyttömyysetuuksiin, kun työkyvyttömyys pidentyy. Suomessa alle 20-vuotiaille haki- joille ja Tanskassa alle 40-vuotiaille tarjotaan kuitenkin ensisijaisesti kuntoutusta. Ver- tailumaasta ja etuuden luonteesta riippuen työkyvyttömyysetuutta kutsutaan joko eläk- keeksi tai korvaukseksi. Jotta etuuteen on oikeutettu, joissakin maissa on vakuutusai- kaan liittyviä ja/tai työkyvyttömyyden tasoon liittyviä ehtoja. Työkyvyttömyyden taso ja mahdollinen kyky työskennellä määrittää korvausastetta useassa maassa (esim. Ruotsi, Norja, Viro, Iso-Britannia ja Alankomaat) ja myös mahdollista etuuden kestoa (esim. Ruotsi, Iso-Britannia ja Islanti). Joissakin vertailumaissa myös hakijan iällä on vaikutusta etuuden saantiin (esim. Tanska ja Alankomaat) tai tasoon (esim. Ruotsi, Iso-Britannia ja Alankomaat). Esimer- kiksi Tanskassa varhaiseläkettä myönnetään yleensä vain yli 40-vuotiaille. Sitä nuo- remmille varhaiseläkettä myönnetään vain pysyväisluontoisesti työkyvyttömille tai eri- tyistapauksissa. Alankomaissa on erityisesti nuorena täysin työkyvyttömäksi tulleille suunnattu eläke, jonka määrään vaikuttaa hakijan ikä. Ruotsissa alle 29-vuotiaille nuorille voidaan myöntää aktiivisuuskorvausta osittaiseen tai vähintään vuoden kestä- vään työkyvyttömyyteen. Myös Iso-Britanniassa hakijan ikä (alle tai yli 25 vuotta) vai- kuttaa arviointiajan päivärahaan. Jos työkyvytön henkilö on kerryttänyt työeläkeoikeutta, etuus maksetaan ansiosidon- naisena. Joissakin maissa työkyvyttömyyseläkettä/korvausta voidaan maksaa vähim- mäismääräisenä/peruskorvauksena ruokakunnan rakenteen mukaan, kun tuloja ei ole ollut tai ne ovat hyvin matalat (Suomi, Ruotsi ja Norja). Alankomaissa etuutta makse- taan kansallisen minimipalkan mukaan. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2024:40 41 Tulot ja monet etuudet/muut korvaukset vaikuttavat työkyvyttömyysetuuden määrään kaikissa vertailumaissa. Joissakin maissa tuloilla on suojaosa (ainakin Suomi ja Tanska) ja tuloilla tuloraja, joka estää eläkkeen saannin (esim. Suomi) tai vähentää etuuden määrää (Tanska ja Iso-Britannia). Myöskään Virossa korvausta ei makseta kuluvalta kuukaudelta, mikäli hakijan aiemman kuukauden tulot ylittävät tietyn mää- rän. Toisaalta Islannissa eläkkeeseen saa ikäsidonnaista korvausta ja eläkkeen lisä- osaa tulojen jäädessä tietyn rajan alle. Islannissa hakijan ja puolison pääomatuloilla on kuitenkin tietty raja, jonka jälkeen ne vaikuttavat hakijan eläkkeeseen. Islannissa voi olla oikeutettu myös ylimääräiseen, tuloihin perustuvaan työkyvyttömyystukeen. Taulukko 6. Sairaus- ja työkyvyttömyysetuudet vertailumaissa. Vertailu- maat Sairauspäiväraha Työkyvyttömyyseläke /korvaus Kenelle eläke/korvaus Suomi Kaikille tuloveroa maksaville. Päivärahaa voi saada vähimmäismääräise- nä. 16–67 vuotta Mahdollisuus saada, kun sairauspäivärahaa on saanut noin vuoden. Työeläkelakien mukaista eläkettä voi saada, kun on ansainnut työeläkeoikeutta. Hakija voi olla oikeutettu myös kansaneläkelain mukaiseen eläkkeeseen. Ruotsi Kun työaika on vähentynyt vähintään neljänneksellä. Päivärahaa maksetaan työkyvyttömyyden tason mukaan. Työikäiset Pysyvästi työkyvyttömälle maksetaan ansiosidonnaista sairauskorvausta ja vähintään vuoden työkyvyttömänä olleelle tai osatyökykyiselle nuorelle ansiosidonnaista aktiivisuuskorvausta. Molempia maksetaan myös takuukorvauksena. Norja Kaikille vakuutetuille ja tuloveroa maksaville, jotka ovat työskennelleet tietyn ajan. Alle 70- vuotta/työikäiset Työkyvyttömyyskorvausta voi saada osa- tai kokoaikaiseen työkyvyn menetykseen, kun on ollut vakuutettuna viimeisen 5 vuoden aikana ja työkyky on vähentynyt ainakin puolella. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2024:40 42 Vertailu- maat Sairauspäiväraha Työkyvyttömyyseläke /korvaus Kenelle eläke/korvaus Tanska Kaikille vakuutetuille ja tuloveroa maksaville, jotka ovat työskennelleet tietyn ajan. Työikäiset Varhaiseläkettä myönnetään vain yli 40- vuotiaille, kun he täyttävät asumisaikaan, kansalaisuuteen ja työhistoriaan liittyvät ehdot, ja vain täysin työkyvyttömille/erityis- tapauksissa nuorille. Viro Kaikille vakuutetuille Työikäiset Työkyvyttömyyskorvausta voi saada osittaiseen tai pysyvään työkyvyttömyyteen. Iso-Bri- tannia Työnantajan lakisääteinen sairauspäiväraha tai sairaus- ja työkyvyttömyys- etuuden yhdistelmä. Työikäiset Sairaus- ja työkyvyttömyysetuuden yhdistelmää voi saada sairauden vaikuttaessa osittain tai pysyvästi työkykyyn, kun hakija on ollut työelämässä, ja on maksanut kansallisia vakuutusmaksuja. Alanko- maat Päivärahaa voi maksaa työnantaja, tai jos hakija ei ole kokoaikatöissä, päivärahan maksaa UWV. Mahdollisuus myös lisätukeen. Työikäiset Eläke on suunnattu erityisesti nuorena täysin työkyvyttömäksi tulleille, eikä edellytä työhistoriaa. Islanti Kaikille vakuutetuille ja tuloveroa maksaville, jotka ovat työskennelleet tietyn ajan. 16–67 vuotta Eläkettä saa täyttäessään asumisajan ehdot ja ollessaan väh. 75 % työkyvytön. Työeläkemaksuja maksaneet voivat saada eläkettä, kun työkyky on alentunut väh. puolella. VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN JULKAISUSARJA 2024:40 43 2.2.6 Viimesijaiset toimeentuloetuudet vertailumaissa Kaikissa vertailumaissa on viimesijaisia toimeentuloetuuksia. Tanskassa toimeentulo- tukea haetaan kuitenkin ennen asumistukia eli se ei siten ole samanlainen viimesijai- sin tukimuoto kuin muissa vertailumaissa. Perustoimeentulotuella katetaan yleensä välttämättömiä perusmenoja, kun henkilön tai perheen tulot ja varat eivät riitä välttä- mättömiin menoihin. Tanskassa yhtenä tuen saamisen ehtona on myös hakijan olo- suhteissa tapahtunut muutos, esim. sa