TEM-analyyseja 29/2011 Maakuntien suhdannekehitys 2009 - 2011 Anssi Kaarna – Ilkka Mella ISSN 1797-5271 ISBN 978-952-227-459-5 MAAKUNTIEN SUHDANNEKEHITYS 2009 - 2011 Anssi Kaarna – Ilkka Mella Työ- ja elinkeinoministeriö Ministry of Employment and the Economy Eteläesplanadi 4, 00130 Helsinki, Finland Email: etunimi.sukunimi@tem.fi Helsinki, maaliskuu 2011 mailto:etunimi.sukunimi@tem.fi ANSSI KAARNA – ILKKA MELLA: MAAKUNTIEN SUHDANNEKEHITYS 2009 - 2011 Tiivistelmä: Raportissa tarkastellaan maakuntien viimeaikaista kehitystä. Keskeisinä selvityskohteina ovat väestö, muuttoliike, työvoima, työllisyys ja yritystoiminnan liikevaihto. Tarkasteluajankohtana ovat vuodet 2009 - 2011, mutta tehtyjen ennusteiden pohjalta on kuvattu myös ennakoitua kehitystä vuoteen 2014 saakka. Aluetasona on pääasiassa maakunta. Seutukuntakohtaisia tarkasteluja on esitetty pääasiassa liiteosassa, jossa jokaista maakuntaa tarkastellaan erikseen. Suomen hyvä talouskasvu vuodesta 2004 aina vuoden 2008 kevääseen asti toteutui alueellisesti laajalla rintamalla. Useimpien maakuntien keskusalueet olivat kohtuullisen hyvässä vedossa ja tuotanto ja työllisyys ovat parantuneet merkittävästi. Myös maassamuutto on tasoittunut maakuntien välillä, vaikka nopea talouskasvu hieman lisäsi muuttoa suuriin keskuksiin. Työllisten määrä kasvoi koko maassa vuosina 2004 - 2008 noin 150 000 ja työvoiman määrä 100 000 henkeä. Samanaikaisesti työttömien määrä laski 60 000 henkeä. Talouden nousukausi kääntyi laskuun kaikkialla maailmassa vuoden 2008 ja taantuma jatkui aina vuoden 2010 alkupuolelle saakka. Suomen kansantalouden tuotanto väheni vuonna 2009 yli 8 prosenttia, mikä heikensi kaikkien alueiden kehitysmahdollisuuksia. Tuotannon ja viennin väheneminen ja kulutuskysynnän heikkeneminen vaikuttavat alueiden yritystoimintaan ja työllisyyteen. Työttömyys nousi vuoden 2010 keväällä lähelle 10 %:n tasoa, mutta on sen jälkeen kääntynyt laskuun kaikilla alueilla. Samaan aikaan voimistuva työvoiman siirtyminen eläkkeelle vähentää alueiden työvoimaresursseja ja hidastaa osaltaan mahdollisuuksia elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Jo nyt useilla alueilla työikäisen väestön määrä vähenee ikääntymisen ja muuttotappioiden vuoksi ja tämä kehityssuunta voimistuu 2010-luvulla. Tällä hetkellä työikäisten määrä kasvaa noin 25 seutukunnassa ja väestöennusteen mukaan vuonna 2020 enää 15 seutukunnassa. Alueiden kyky ottaa vastaan epävarman talouskasvun ja voimistuvan rakennemuutoksen haasteet vaihtelee voimakkaasti. Heikoimmilla ovat väestö- ja työvoimaresursseiltaan vähäiset sekä elinkeinorakenteeltaan yksipuoliset alueet. Asiasanat: alueellinen kehitys, väestön muutos, työllisyys, ikääntyminen, tuotanto Abstract: This paper analyses the recent economic development and population changes in the regions of Finland. The focus is in population, migration, labour force, employment and production. The analysis addresses the years 2008-2011 but it also presents forecasts until 2014. The analysis is mainly presented in the region level. The fast economic growth in the years 2004-2008 affected the regions positively. The production and the employment grew mainly in the central areas of provinces but the unemployment declined also in the rural areas. The migration between regions has balanced though the fast economic growth somewhat boosted the migration to central areas. The number of employed increased by 150,000 and the labour force grew by 100,000 people during 2004-2008. At the same time, the number of unemployed decreased by 60,000. The global economy turned down in 2008, and continued in a downward trend to the first half of 2010. In 2009, the Finnish domestic production decreased by almost 8 %, which deteriorated the development possibilities in all regions. The regional entrepreneurship and employment are affected by the decreasing production and export as well as by the weakening consumer demand. The level of unemployment grew to circa 10 % by the spring of 2010, but entered a downtrend as the year progressed, which accelerated towards the final quarter. In January 2011, the unemployment rate was 8.2 %, which was 1.4 % lower than year before. The growing number of pensioners decreases the labour force resources in the regions, which in turn weakens the possibilities to advance business activity. Even by now, aging and migration losses have decreased the number of working-aged population in many regions and this development will continue in the 2010’s. The number of working-aged population is, at the moment, growing in 25 subregions but, according to population forecasts, in will grow only in 15 subregions by 2020. The regional capability to face the challenges caused by the weak economic growth and strong structural change is diverse. The situation is worse in the regions with small population and labour force resources and biased industrial structure. Key words: regional development, population change, employment, aging, production SISÄLTÖ 1. YHTEENVETO...............................................................................................................................1 2. TUOTANNON JA TYÖLLISYYDEN KEHITYS KOKO MAASSA ...........................................6 3. ALUEELLINEN KEHITYS............................................................................................................9 3.1. Tuotanto ja työllisyys maakunnittain ...................................................................................9 3.2. Yritysten liikevaihto ja vienti...............................................................................................15 3.3. Alueiden väestönkehitys ja muuttoliike ..............................................................................24 LÄHTEET..........................................................................................................................................28 LIITE: Maakuntakohtaiset tarkastelut ...............................................................................................29 Uusimaa ........................................................................................................................................29 Varsinais-Suomi ...........................................................................................................................31 Satakunta ......................................................................................................................................33 Kanta-Häme .................................................................................................................................35 Pirkanmaa ....................................................................................................................................37 Päijät-Häme ..................................................................................................................................39 Kymenlaakso ................................................................................................................................41 Etelä-Karjala ................................................................................................................................43 Etelä-Savo .....................................................................................................................................45 Pohjois-Savo .................................................................................................................................47 Pohjois-Karjala ............................................................................................................................49 Keski-Suomi..................................................................................................................................51 Etelä-Pohjanmaa ..........................................................................................................................53 Pohjanmaa ....................................................................................................................................55 Keski-Pohjanmaa .........................................................................................................................57 Pohjois-Pohjanmaa ......................................................................................................................59 Kainuu...........................................................................................................................................61 Lappi .............................................................................................................................................63 TEM-analyyseja – verkkojulkaisusarjassa aiemmin ilmestynyt....................................................65 1 1. YHTEENVETO ALUEIDEN TALOUS JA TYÖLLISYYS KOHENEE Vuoden 2008 aikana puhjennut talouden maailmanlaajuinen taantuma koetteli rankasti eri maita ja niiden alueita. Tuotannon voimakas lasku ja työttömyyden kasvu heikensivät kaikkien alueiden kehitysnäkymiä myös Suomessa. Taantumaa edeltäneen pitkän nousukauden aikana työllisten määrä kasvoi koko maassa vuosina 2004 - 2008 yli 170 000 henkeä ja työvoima lähes 100 000 henkeä. Samanaikaisesti työttömien määrä laski noin 70 000 henkeä. Taantuman myötä palattiin lähtöruutuun vuoden 2005 tasolle, sillä työllisten määrä putosi vuosina 2008 - 2010 lähes 100 000 henkeä ja työttömien määrä kasvoi noin 60 000 henkeä. Vuoden 2010 aikana optimismi talouden uudesta noususta valtasi alaa. Maailman mitassa talous elpyi erityisesti Aasiassa, mutta myös monet Euroopan maat ja Suomi niiden mukana on päässyt kasvuvauhtiin hyvin mukaan. Kokonaistuotanto putosi Suomessa vuonna 2009 ennätysmäiset 8 %, mutta vuonna 2010 kasvua oli jo noin 3% ja samalla tasolla arvioidaan talouden kasvavan myös vuosina 2011-2012. Edelleen ollaan kuitenkin huolissaan kasvun pysyvyydestä, koska eri maissa toteutettua elvytystä ollaan vähentämässä ja julkinen talous on velkaantunut voimakkaasti. Pahimpia eurooppalaisia kriisimaita ovat tässä suhteessa Kreikka, Irlanti ja Portugali. Alueiden työttömyys laskee – pitkäaikaistyöttömyys kasvaa Talouden laskusuhdanteen myötä työttömyys alkoi nousta syksyllä 2008 kaikissa maakunnissa ja lähes kaikissa seutukunnissa. Työttömyyden kasvu koetteli erityisesti niitä alueita, joissa vientiyritysten osuus elinkeinotoiminnasta on merkittävä. Myös julkisen sektorin talousongelmat erityisesti kuntatalouden osalta vaikeuttivat työllisyystilannetta. Työttömyys oli alkuvuodesta 2010 koko maassa korkeimmillaan lähes 10 %, mutta kääntyi sen jälkeen laskuun ja oli loppuvuodesta jo alle 8 %. Maakuntien osalta korkein työttömyysaste oli vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä Kymenlaaksossa, 12 % ja alin Uudellamaalla, 6%. Taantuma on työttömyyden kasvun osalta jäämässä ennakoitua lyhyemmäksi eikä alueilla koeta 1990-luvun alun lamajakson kaltaista romahdusta, jolloin työttömyys nousi koko maassa 16 %:n tasolle ja Pohjois- ja Itä-Suomessa yli 20 %:n. Kuvio 1. Työttömyysaste maakunnittain 1990–2010 ja 2010–2014 *) 0 5 10 15 20 25 19 90 19 92 19 94 19 96 19 98 20 00 20 02 20 04 20 06 20 08 20 10 20 12 e 20 14 e Pohjois-Karjala Lappi Kymenlaakso Pohjois- Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Karjala Keski-Suomi Pirkanmaa Kanta-Häme Kainuu Päijät-Häme Satakunta Koko maa Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Etelä-Savo Keski- Pohjanmaa Pohjanmaa Uusimaa Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus 1990-2010; *)Etla:n maakunnittainen ennuste 2010-2014 2 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi taantuman aikana 2008–2010 eniten useissa suhteellisen matalan työttömyysasteen maakunnissa kuten Varsinais-Suomi, Kanta-Häme, Pirkanmaa ja Pohjanmaa. Seutukunnittain tarkasteltuna kasvu oli nopeinta (yli 50 %) monissa Länsi-Suomen teollistuneissa seutukunnissa kuten Turku, Pietarsaari, Salo, Tampere ja Raasepori. Yllättävän vähäistä kasvu oli perinteisillä korkean työttömyyden alueilla kuten Kainuu, Lappi ja Pohjois- Karjala. Työttömien määrä kasvoi vuoden 2009 aikana kaikissa seutukunnissa, mutta kääntyi laskuun keväällä 2010. Ensimmäisenä työttömyys laski useissa pienissä seutukunnissa kuten Oulunkaari, Pielisen- Karjala ja Luoteis-Pirkanmaa ja syksyllä 2010 laskua tapahtui jo kaikissa seutukunnissa. Alueiden väliset erot työttömyyden muutoksissa johtuvat pääasiassa alueiden yritysrakenteesta ja erityisesti vientiyritysten merkityksestä alueen elinkeinotoiminnalle. Vientipainotteisilla alueilla työttömyys nousee nopeasti, mutta alkaa myös laskea nopeasti kun tuotanto kääntyy kasvuun ja vienti vetää jälleen. Kuvio 2. Työttömien määrän muutos (%) seutukunnittain 2008-2009 ja 2009-2010 (joulukuun tiedot) Lähde: TEM, työnvälitystilasto Erityisen paljon kasvoi taantuman alkuvaiheessa 2008–2009 nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyys, joka kaksinkertaistui monissa maakunnissa. Talouden kääntyessä kasvuun myös nuorten työnsaanti on helpottunut ja alle 25-vuotiaiden työttömyys aleni syksyllä 2010 kaikissa maakunnissa. Pitkäaikaistyöttömien määrä laski vuosina 2008–2009 kaikissa maakunnissa, mikä johtui voimistuneesta eläkkeelle siirtymisestä. Taantuman alussa työttömäksi joutuneet ja yli 3 vuoden työttömänä olleet luokitellaan vuosina 2010-2011 pitkäaikaistyöttömiksi, mikä näkyy selvänä kasvuna tilastoissa. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa lähes kaikissa maakunnissa ja kasvu on ollut nopeinta Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Taantuman alkuvaiheessa voimakkaasti kasvanut lomautettujen määrä väheni selvästi kaikissa maakunnissa vuoden 2010 aikana ja oli syksyllä noin 15 000. Kaiken kaikkiaan työttömyyden kasvu vuosina 2008-2010 mukaan lukien nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ei ollut läheskään yhtä rajua kuin lamavuosina 1991-1993. Kuvio 3. Työttömyysaste (%) maakunnittain 2008 – 2010 2 4 6 8 10 12 14 Uus im aa Poh ja nm aa Kes ki -P oh ja nm aa Itä -U us im aa Ete lä -S av o Var si na is -S uo m i Ete lä -P oh ja nm aa Kok o m aa Sat ak un ta Päi jä t-H äm e Kai nu u Kan ta -H äm e Pirk an m aa Kes ki -S uo m i Poh jo is -S av o Ete lä -K ar ja la Poh jo is -P oh ja nm aa Kym en la ak so La pp i Poh jo is -K ar ja la 2008 2009 2010 Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus Työllisten määrä ja työllisyysaste kääntyivät kasvuun Vuoden 2009 lopussa työllisiä oli tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan noin 100 000 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin ja työllisyysaste laski 70 %:n tasolta 67 %:n tasolle. Vuoden 2010 aikana kasvu-uralle palannut tuotanto on parantanut työllisyyden kehitystä ja vuoden viimeisellä neljänneksellä työllisiä oli koko maassa 15 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Alueittain tarkasteltuna työllisten määrä kasvoi eniten Itä-Suomen maakunnissa, mutta laski edelleen Pohjanmaan maakunnissa sekä Kaakkois-Suomessa. Työllisten määrän muutokseen vaikuttaa jo nyt voimakkaasti kasvava poistuma suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Useilla toimialoilla työllisten määrä kääntyi kasvuun vuoden 2010 aikana ja selvimmin palvelualoilla kuten koulutuksen ja kaupan sektoreilla. Sen sijaan monilla teollisuuden aloilla ja myös maa- ja metsätaloudessa työllisten määrä väheni edelleen. Etla:n ennusteen mukaan tuotannon ja työllisyyden kehityksen arvioidaan tapahtuvan eri maakunnissa lähivuosina samansuuntaisesti. 4 Kuvio 4. Työllisten määrän muutos (%) maakunnittain 2009 ja 2010, 4. neljännes -8 -6 -4 -2 0 2 4 6 8 Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Itä-Uusimaa Kymenlaakso Kainuu Lappi Pirkanmaa Varsinais-Suomi Koko maa Keski-Suomi Satakunta Etelä-Savo Kanta-Häme Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Karjala 2010 2009 Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus Yritystoiminnan liikevaihto kääntyi jälleen nousuun Yritystoiminnan liikevaihto alkoi laskea voimakkaasti pitkän kasvujakson jälkeen vuoden 2008 lopussa. Syöksy kiihtyi edelleen vuoden 2009 alussa eri alueilla ja suurin pudotus koettiin Itä- Uudellamaalla, Kainuussa ja Varsinais-Suomessa. Toimialoista erityisesti teollisuuden liikevaihdon ja viennin lasku oli nopea ja syvä. Pohjalukemista päästiin kasvu-uralle jo vuoden 2010 alussa ja kasvu on sen jälkeen nopeutunut koko ajan. Syksyllä 2010 liikevaihto kasvoi kaikissa maakunnissa. Erityisen hyvin ovat toipuneet Lappi, Pohjois-Karjala ja Kainuu, mutta Varsinais- Suomessa, Kymenlaaksossa ja Pohjanmaalla kasvu on ollut vielä vähäistä. Kuvio 5. Kokonaisliikevaihdon muutos maakunnissa, neljännesvuosittain 2009– 2010 -40 % -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % P oh ja nm aa V ar si na is -S uo m K ym en la ak so K an ta -H äm e P oh jo is -S av o E te lä -S av o P irk an m aa P äi jä t-H äm e P oh jo is -P oh ja nm aa E te lä -P oh ja nm aa K ok o m aa U us im aa K es ki -P oh ja nm aa K es ki -S uo m i S at ak un ta K ai nu u E te lä -K ar ja la P oh jo is -K ar ja la Itä -U us im aa La pp i III/2009 IV/2009 I/2010 II/2010 III/2010 Lähde: Tilastokeskus 5 Alueiden välinen muuttoliike hidastui taantuman aikana Suomen väkiluvun kasvunopeus on ollut viime vuosina Euroopan kärkitasoa. Luonnollisen kasvun ohella yhä merkittävämpi tekijä on lisääntyvä maahanmuutto, joka oli lähes 25 000 henkeä vuonna 2010. Maahanmuutto kuitenkin väheni edelliseen vuoteen verrattuna ja muuttovoitto oli lähes 1 000 henkeä pienempi. Määrällisesti väestönkasvu on suurinta Uudellamaalla, jossa luonnollinen kasvu, maassamuutto ja maahanmuutto kasvattivat väkilukua lähes 14 000 henkilöä, mikä on yli tuhat henkeä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Pirkanmaalla, Itä-Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä väestö kasvaa pääasiassa maassamuuton ja Pohjois-Pohjanmaalla korkean syntyvyyden ansiosta. Taantuma hidasti työvoiman kysyntää ja liikkuvuutta vuosina 2009-2010, jolloin maassamuuttajien määrä väheni. Lähes puolet seutukunnista sai vuonna 2010 muuttovoittoa, kun osuus oli 1990- luvun lopulla noin neljännes. Maakuntien sisällä muuttoliike kohdistuu voimakkaimmin maakuntien keskuksiin ja suuret keskukset kuten Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seutu kasvavat edelleen nopeasti. Kuvio 6. Maan sisäisen muuttoliikkeen nettomäärä maakunnittain 2008– 2010 -1000 -500 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 La pi n K ai nu un P oh jo is -P oh ja nm aa n P oh ja nm aa n m aa ku nt a E te lä -K ar ja la n P oh jo is -S av on K ym en la ak so n E te lä -P oh ja nm aa n E te lä -S av on S at ak un na n K es ki -P oh ja nm aa n P oh jo is -K ar ja la n K O K O M A A A hv en an m aa K es ki -S uo m en Itä -U ud en m aa n P äi jä t-H äm ee n K an ta -H äm ee n V ar si na is -S uo m en P irk an m aa n U ud en m aa n 2008 2009 2010e Lähde: Tilastokeskus Väestö ikääntyy ja alueiden työvoimaresurssit vähenevät Talouden taantuman viime vaihe jäi suhteellisen lyhytaikaiseksi ja työttömyys on kääntynyt laskuun, mikä parantaa alueiden kehitysmahdollisuuksia lähivuosina. Kuitenkin samanaikaisesti voimistuva suurten ikäluokkien siirtyminen työvoimasta eläkkeelle vähentää alueiden työvoimaresursseja ja hidastaa mahdollisuuksia elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Useilla alueilla työikäisen väestön määrä on laskenut jo pitkään ikääntymisen ja muuttotappioiden vuoksi ja tämä kehityssuunta voimistuu 2010-luvulla. Tällä hetkellä työikäisten määrä kasvaa ainoastaan pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa aluekeskuksissa. Alueiden kyky vastata talouden taantuman vaikutuksiin, globalisaation ja voimistuvan rakennemuutoksen haasteisiin vaihtelee voimakkaasti. Monet alueet erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa ovat riippuvaisia julkisen sektorin kehityksestä ja rahoituskyvystä, mitä heikentää valtion ja kuntien voimakas velkaantuminen taantuman aikana. Toisaalta liiallinen riippuvuus yhden tai kahden suuren yrityksen menestyksestä maailmanmarkkinoilla saattaa horjuttaa äkillisesti myös suurten keskusalueiden taloutta. 6 Kuvio 7. Työikäisten (15–64 v.) määrän muutos maakunnittain vuosijaksoilla 2001–2005, 2005–2009 ja 2010- 2013 -8 % -6 % -4 % -2 % 0 % 2 % 4 % 6 % Ete lä -S av o Kai nu un Sat ak un ta Kym en la ak so Poh jo is -K ar ja la Ete lä -K ar ja la La pp i Poh jo is -S av o Ete lä -P oh ja nm aa Kes ki -P oh ja nm aa Päi jä t-H äm e Kes ki -S uo m i Var si na is -S uo m i Poh ja nm aa Kan ta -H äm e Poh jo is -P oh ja nm aa Pirk an m aa Itä -U us im aa Uus im aa 2001-2005 2005-2009 2009-2013 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja väestöennuste 2. TUOTANNON JA TYÖLLISYYDEN KEHITYS KOKO MAASSA Talouden kehitys kääntyi useimmissa maailman maissa nousuun vuoden 2010 aikana ja kasvun arvioidaan OECD:n ennusteen mukaan jatkuvan vuosina 2011–2012. Erityisesti kehittyvien talousmaiden ennustetaan nousevan nopeasti. Useissa Euroopan maissa finanssikriisin jälkipyykki jatkuu, mikä hidastaa toipumista ja euroalueen kasvun ennustetaan jäävän jälkeen Yhdysvaltain kasvusta. Ongelmana kehittyneissä maissa on myös työttömyyden hidas väheneminen tuotannon kasvusta huolimatta. Japania rasittaa talouden hidas elpyminen ja Euroopan maita sekä Yhdysvaltoja korkea työttömyys. Suomessa tuotannon pudotus vuonna 2009 oli yksi voimakkaimpia Euroopassa, mutta vuosina 2010–2012 kasvun odotetaan olevan euroalueen keskiarvoa nopeampaa. Taulukko 1. Kansainväliset tuotannon kasvuarviot (%) ja työttömyysaste 2010–2012 Tuotannon kasvu Työttömyysaste 2010 2011 2012 2010 2011 2012 Venäjä 3,7 4,2 4,5 Kiina 10,5 9,7 9,7 Euroalue 1,7 1,7 2,0 9,9 9,6 9,2 Yhdysvallat 2,7 2,2 3,1 9,7 9,5 8,7 Japani 3,7 1,7 1,3 5,1 4,9 4,5 OECD 2,8 2,3 2,8 8,3 8,1 7,5 Suomi 2,7 3,0 3,0 8,6 8,2 8,0 Lähde: OECD, Economic outlook 88, marraskuu 2010 7 OECD, kotimaiset tutkimuslaitokset ja pankit ennakoivat tuotannon kasvun olevan Suomessa vuosina 2010-2012 keskimäärin 3 %. Työttömyysasteen ennustetaan laskevan vuonna 2011 alle 8 %:n tason ja vuonna 2012 jo lähelle 7 %:n tasoa. Taulukko 2. Tuotannon kasvuarviot (%) ja työttömyysaste Suomessa 2010–2012 Tuotannon kasvu Työttömyysaste 2010 2011 2012 2010 2011 2012 VM 12/2010 3,2 2,9 2,7 8,4 7,8 7,4 Nordea 1/2011 3,0 3,4 7,7 7,1 Aktia 1/2011 2,9 2,0 7,5 7,2 Tapiola 12/2010 2,5 2,0 7,8 7,4 Handelsbanken 12/2010 3,4 2,9 3,2 8,4 8,0 7,4 Sampo 12/2010 3,3 2,8 2,5 8,3 7,5 7,0 Tilastokeskuksen aluetilinpidon tietoja vuonna 2009 tapahtuneesta tuotannon laskusta alueilla ei ole vielä saatavilla. Etlan marraskuussa 2010 tekemän maakunnittaisen ennusteen mukaan tuotanto laski vuoden 2009 aikana kaikissa maakunnissa. Suurin romahdus koettiin arvion mukaan Pohjois- Pohjanmaalla (-18%) ja myös muissa vientimaakunnissa kuten Pirkanmaa (-13%) ja Etelä-Karjala (-11%). Äkillisen ja syvän pudotuksen jälkeen kaikkien maakuntien odotetaan toipuvan tasatahtia vuosina 2010-2011. Nopeinta kasvu olisi tuolloin Kainuun, Pohjanmaan ja Etelä-Karjalan maakunnissa ja hitainta Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa. Kuvio 8. Tuotannon kasvu maakunnittain 2008 ja arvio (%) vuosille 2009 – 2011 -20 -15 -10 -5 0 5 10 Poh joi s- Sav o Ete lä-S av o Poh joi s- Kar jal a Ete lä-P oh jan maa La pp i Päij ät -H äme Kan ta -H äm e Sat ak unta Uusim aa Itä -U us im aa Poh joi s- Poh jan maa Kok o m aa Kes ki- Suo m i Kym en laak so Pirk anm aa Kes ki- Poh jan m aa Var sin ais -S uo m i Ete lä-K ar jal a Poh jan maa Kain uu 2008 2009* 2010e 2011e Lähde: Etla:n maakunnittainen ennuste 11/2010 8 Kuvio 9. Työllisten lukumäärän muutos (%) toimialoittain 2008-2010*) -10 % -8 % -6 % -4 % -2 % 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % M aa -, m et sä - j a ka ivo s Ju lki ne n h all int o Teo llis uu s M ajo itu s- ja ra vit se m is Kul jet us ja va ra sto in ti In fo rm aa tio ja vi es tin tä Raho itu s- ja v ak uutu s Ter ve ys - j a so sia alip alv elu t Rake nta mine n Toim ial at yh te en sä Kau pp a Tiet ee llin en ja te kn inen to im in ta Hallin to- ja tu kip alv elu t M uu p alv elu to im int a Kou lu tu s Tait ee t, vii hde ja vi rk ist ys 2008-2009 2009-2010 Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus *) 4. neljänneksen tiedot Työllisten määrän lasku vuoden 2009 aikana kääntyi lievään nousuun keväällä 2010 useimmilla toimialoilla. Nousu kiihtyi vuoden loppua kohti tultaessa, mutta teollisuudessa sekä maa- ja metsätaloudessa väheneminen jatkui edelleen. Myönteisintä kehitys on useilla palvelutoiminnan sektoreilla kuten viihde ja virkistys, koulutus sekä hallinto. Työttömyys nousi vuoden 2009 aikana nopeimmin nuorissa ikäluokissa, mutta on vuonna 2010 kääntynyt lievään laskuun erityisesti naisten osalta. Kuvio 10. Työllisyysaste ikäryhmittäin ja sukupuolittain vuosina 2000, 2009 ja 2010 10 20 30 40 50 60 70 80 90 15- 64 15- 19 20- 24 25- 29 30- 34 35- 39 40- 44 45- 49 50- 54 55- 59 60- 64 15- 64 15- 19 20- 24 25- 29 30- 34 35- 39 40- 44 45- 49 50- 54 55- 59 60- 64 Miehet Naiset 2000 2009 2010 Lähde: Tilastokeskus vuosikeskiarvo 9 Kuvio 11. Työttömyysaste ikäryhmittäin ja sukupuolittain vuosina 2000, 2009, 2010 0 5 10 15 20 25 30 35 40 15- 64 15- 19 20- 24 25- 29 30- 34 35- 39 40- 44 45- 49 50- 54 55- 59 60- 64 15- 64 15- 19 20- 24 25- 29 30- 34 35- 39 40- 44 45- 49 50- 54 55- 59 60- 64 Miehet Naiset 2000 2009 2010 Lähde: Tilastokeskus vuosikeskiarvo 3. ALUEELLINEN KEHITYS 3.1. Tuotanto ja työllisyys maakunnittain Taantumaa edeltäneen pitkän nousukauden aikana työllisten määrä kasvoi koko maassa vuosina 2004 - 2008 yli 170 000 henkeä ja työvoima lähes 100 000 henkeä. Samanaikaisesti työttömien määrä laski noin 70 000 henkeä. Taantuman myötä palattiin lähtöruutuun vuoden 2005 tasolle, sillä työllisten määrä putosi vuosina 2008 - 2010 lähes 100 000 henkeä ja työttömien määrä kasvoi noin 60 000 henkeä. Työttömyys nousi syksystä 2008 lähtien kaikissa maakunnissa ja lähes kaikissa seutukunnissa. Työttömyyden kasvu koetteli erityisesti niitä alueita, joissa vientiyritysten osuus elinkeinotoiminnasta on merkittävä. Työttömyys oli alkuvuodesta 2010 koko maassa korkeimmillaan 9,7 %, mutta kääntyi sen jälkeen laskuun ja joulukuussa 2010 työttömyysaste oli enää 7,9 %. Maakunnista korkein työttömyysaste oli tuolloin Pohjois-Karjalassa, 12,5 % ja alin Uudellamaalla, 6,3 %. Työllisten määrän voimakas lasku jatkui kevääseen 2010 saakka. Työllisyys alkoi kuitenkin parantua jo alkusyksystä, jolloin se kääntyi kasvuun useimmissa maakunnissa. Yllättävää oli että kasvu käynnistyi ensimmäisenä Itä-Suomen korkean työttömyyden maakunnissa kuten Pohjois- Karjala, Pohjois-Savo ja Etelä-Savo. Työllisten määrän lasku jatkui edelleen Kymenlaaksossa, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Yhteensä työllisiä oli vuoden 2010 joulukuussa 14 000 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin. 10 Kuvio 12. Työllisten määrän muutos (%) maakunnittain 2009 ja 2010 , 4. neljännes -8 -6 -4 -2 0 2 4 6 8 Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Itä-Uusimaa Kymenlaakso Kainuu Lappi Pirkanmaa Varsinais-Suomi Koko maa Keski-Suomi Satakunta Etelä-Savo Kanta-Häme Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Karjala 2010 2009 Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus*) joulukuun tiedot Työllisten määrä putosi vuosina 2009-2010 koko maassa ja useimmissa maakunnissa vuoden 2005 tasolle, josta ollaan vähitellen nousemassa kohti vuoden 2008 tasoa. Varsinais-Suomessa työllisten määrä oli vuonna 2010 lähes sama kuin vuonna 2003, mikä on 13 000 vähemmän kuin vuonna 2008. Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa työllisten määrän kasvu ennen taantumaa oli suhteellisen vähäistä, johtuen ikääntymisestä ja kasvavasta poistumasta. Tämän johdosta myöskään taantuman aiheuttama pudotus ei ollut kovin voimakas. Tammikuussa 2011 avoimien työpaikkoja oli eri puolilla maata noin 77 000, mikä on yli 30% enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vastaavasti lomautettuna oli enää noin 30 000 henkilöä, mikä on yli puolet vähemmän kuin vuoden 2010 alussa. Kuvio 13. Työttömien työnhakijoiden, alle 25-vuotiaiden työttömien ja pitkäaikaistyöttömien määrän muutos (%) 2009–2010*) ELY-keskuksittain -40 % -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Savo Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pirkanmaa Lappi Koko maa Häme Satakunta Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Uusimaa Varsinais-Suomi Työttömät Alle 25v. Pitkäaikais Lähde: TEM työnvälitystilastot, * )vertailukohtana marraskuun tiedot 11 Taantuman alussa voimakkaasti kasvanut nuorisotyöttömyys on laskenut edelleen ja määrä oli marraskuussa 2010 lähes 20 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Eniten nuorisotyöttömyys on laskenut Etelä-Pohjanmaalla ja vähiten Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa. Pitkäaikaistyöttömien, yli vuoden työttömänä olleiden, määrä sen sijaan jatkoi yhä kasvuaan lähes kaikilla ELY-alueilla Pohjois-Karjalaa ja Kainuuta lukuun ottamatta. Merkille pantavaa on että Itä- ja Pohjois-Suomen korkean työttömyyden alueilla työttömyys ei ole juurikaan noussut taantuman aikana. Syynä tähän on toisaalta alueiden elinkeinorakenne sekä toisaalta työvoiman ikärakenne. Poistuma työelämästä kasvaa kaikilla alueilla, kun suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeelle. Vuoden 2010 lopussa työttömyysaste oli matalin Uudenmaan, Keski- Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa. Taantuma on työttömyyden kasvun osalta jäämässä ennakoitua lyhyemmäksi eikä alueilla koeta 1990-luvun alun lamajakson kaltaista romahdusta, jolloin työttömyys nousi koko maassa 16 %:n tasolle ja Pohjois- ja Itä-Suomessa yli 20 %:n. Maakuntien väliset työttömyyserot eivät myöskään ole kasvaneet ja työttömyys alenee kaikilla alueilla. Kuvio 14. Työttömyysaste maakunnittain vuosina 2008–2010 2 4 6 8 10 12 14 Uusim aa Poh jan maa Kes ki- Poh jan m aa Itä -U us im aa Ete lä-S av o Var sin ais -S uo m i Ete lä-P oh jan maa Kok o m aa Sat ak unta Päij ät -H äme Kain uu Kan ta -H äm e Pirk anm aa Kes ki- Suo m i Poh joi s- Sav o Ete lä-K ar jal a Poh joi s- Poh jan maa Kym en laak so La pp i Poh joi s- Kar jal a 2008 2009 2010 Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus 12 Kuvio 15. Pitkäaikaistyöttömyyden kehitys (trendi, 1995=100) eräissä maakunnissa 1995–2009 ja 2009–2014 *) 0 20 40 60 80 100 120 140 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 * 20 10 e 20 11 e 20 12 e 20 13 e 20 14 e Koko maa Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Kymenlaakso Etelä-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Lappi Lähde: TEM:n työnvälitystilasto, *) Etla, maakunnittainen ennuste Kuvio 16. Työllisten määrän muutos (%) maakunnittain 2008–2010, 2010–2012 ja 2012–2014 -8 % -6 % -4 % -2 % 0 % 2 % 4 % Poh joi s- Sav o Ete lä-S av o Ete lä-K ar jal a Kain uu Sat ak unta Poh joi s- Kar jal a Päij ät -H äme Poh joi s- Poh jan maa Kes ki- Suo m i Ete lä-P oh jan maa Pirk anm aa Kes ki- Poh jan m aa Kym en laak so Poh jan maa Itä -U us im aa La pp i Kok o m aa Kan ta -H äm e Var sin ais -S uo m i Uusim aa 2008-2010 2010-2012 2012-2014 Lähde: Etla:n maakunnittainen ennuste 11/2010 13 Etlan ennusteen mukaan työllisten määrän kääntyy kaikissa maakunnissa kasvuun vuosina 2010– 2012. Sen sijaan työvoiman määrän arvioidaan kasvavan enää muutamassa maakunnassa, mikä johtuu työvoiman ikärakenteesta ja kasvavasta poistumasta eläkkeelle. Kuvio 17. Työvoiman määrän muutos (%) maakunnittain 2008–2010, 2010–2012 ja 2012– 2014 -7 % -6 % -5 % -4 % -3 % -2 % -1 % 0 % 1 % 2 % Poh joi s- Sav o Ete lä-K ar jal a La pp i Sat ak unta Ete lä-S av o Kes ki- Suo m i Pirk anm aa Itä -U us im aa Ete lä-P oh jan maa Var sin ais -S uo m i Poh joi s- Poh jan maa Päij ät -H äme Poh joi s- Kar jal a Kok o m aa Kym en laak so Uusim aa Poh jan maa Kain uu Kes ki- Poh jan m aa Kan ta -H äm e 2008-2010 2010-2012 2012-2014 Lähde: Etla:n maakunnittainen ennuste 11/2010 Kuvio 18. Työttömien määrän muutos (%) maakunnittain 2011–2013 -50 -45 -40 -35 -30 -25 -20 -15 -10 -5 0 Poh jan maa Sata ku nta Ete lä-K arj ala Itä -U us im aa Kes ki- Poh jan m aa Ete lä-S av o Uusim aa La pp i Kok o m aa Kan ta -H äm e Poh joi s-S av o Kes ki- Suo m i Pirk anm aa Vars ina is- Suo m i Poh joi s- Poh jan maa Kain uu Päij ät- Häme Etelä-P oh jan maa Poh joi s- Kar jal a Kym en laak so 2013 2012 2011 Lähde: Etla:n maakunnittainen ennuste 11/2010 14 Kuvio 19. Työttömyysaste eräissä maakunnissa 1990–2010 ja 2010–2014*) 0 5 10 15 20 25 19 90 19 92 19 94 19 96 19 98 20 00 20 02 20 04 20 06 20 08 20 10 e 20 12 e 20 14 e Koko maa Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Kymenlaakso Etelä-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus, *) Etla, maakunnittainen ennuste Kuvio 20. Työllisyysaste eräissä maakunnissa 1990–2010 ja 2010–2014*) 50 55 60 65 70 75 80 19 90 19 92 19 94 19 96 19 98 20 00 20 02 20 04 20 06 20 08 20 10 e 20 12 e 20 14 e Koko maa Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Kymenlaakso Etelä-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus, *) Etla, maakunnittainen ennuste Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien työnhakijoiden määrän kasvu hidastui vuonna 2010 ja kääntyi laskuun vuoden lopussa. Määrä väheni nopeimmin Kainuussa, Pohjanmaalla ja Lapissa, mutta kasvoi edelleen Kaakkois-Suomessa. 15 Kuvio 21. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien työnhakijoiden määrän muutos (%) ely-keskuksittain 2007–2008, 2008–2009 ja 2009–2010 *) -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Kai nu u Poh ja nm aa La pp i Kes ki -S uo m i Poh jo is -P oh ja nm aa Sat ak un ta Ete lä -P oh ja nm aa Var si na is -S uo m i Kok o m aa Poh jo is -S av o Pirk an m aa Häm e Uus im aa Ete lä -S av o Poh jo is -K ar ja la Kaa kk oi s- Suo m i 2007-2008 2008-2009 2009-2010 Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus, *) joulukuun tiedot 3.2. Yritysten liikevaihto ja vienti Yritystoiminnan liikevaihto ja palkkasumma kasvoivat nousukaudella 2004–2008, jonka jälkeen kasvu hidastui ja vuoden 2008 lopulla tapahtui kaikilla toimialoilla jyrkkä käänne alaspäin. Erityisesti teollisuuden liikevaihdon ja viennin pudotus oli nopea ja syvä, mutta liikevaihto kääntyi lievälle kasvu-uralle jo vuoden 2009 lopussa. Kasvua tapahtui erityisesti kaupan ja rakentamisen alalla ja se voimistui vuoden 2010 aikana. Kuvio 22. Liikevaihdon kehitys (trendi) toimialoittain vuosina 2007–2010 80 90 100 110 120 130 140 150 I/2 00 7 III /2 00 7 V/2 00 7 VII/ 20 07 IX /2 00 7 XI/2 00 7 I/2 00 8 III /2 00 8 V/2 00 8 VII/ 20 08 IX /2 00 8 XI/2 00 8 I/2 00 9 III /2 00 9 V/2 00 9 VII/ 20 09 IX /2 00 9 XI/2 00 9 I/2 01 0 III /2 01 0 V/2 01 0 VII/ 20 10 IX /2 01 0 Teollisuus (liikevaihto) Rakentaminen Kauppa Palvelut Teollisuus (vienti) Lähde: Tilastokeskus 16 Kuvio 23. Suhdannenäkymät lähitulevaisuudessa toimialoittain 2004–2010, saldo -80 -60 -40 -20 0 20 40 20 04 /1 20 04 /3 20 05 /1 20 05 /3 20 06 /1 20 06 /3 20 07 /1 20 07 /3 20 08 /1 20 08 /3 20 09 /1 20 09 /3 20 10 /1 20 10 /3 Teollisuus Rakennusteollisuus Palvelut Kauppa Lähde: EK suhdannebarometri EK:n suhdannebarometrin mukaan toimialojen suhdannenäkymät ovat nousseet vuoden 2008 lopun pohjakosketuksen jälkeen vuoden 2010 toiselle neljännekselle saakka, jolloin teollisuuden ja rakentamisen näkymät jälleen heikkenivät. Vuoden 2010 lopulla erityisesti rakennusteollisuuden suhdannenäkymät kääntyivät laskuun. Luottamus talouden kehitykseen on barometrin mukaan muiden toimialojen osalta varsin korkealla tasolla. Kuvio 24. Palkkasumman muutos toimialoittain 2008–2010*) -15 -10 -5 0 5 10 15 Ju lki se t t oi m ia la t Teo llis uu s Kou lu tu s Raho itu s- ja v ak uut us Kok o ta lo us Kau pp a Ter ve ys - j a so sia alip alv elu t M uu t p al ve lut Rake nta m ine n 2008 2009 2010 Lähde: Tilastokeskus, *) vertailukohtana marraskuun tiedot 17 Palkkasumma kääntyi useilla toimialoilla laskuun vuoden 2009 aikana, mutta palasi kaikilla toimialoilla jälleen kasvu-uralle vuoden 2010 aikana. Yritystoiminnan kokonaisliikevaihto jatkoi vuoden 2008 lopussa alkanutta laskuaan vielä vuoden 2009 loppupuolella. Kuitenkin keväällä 2010 liikevaihdon määrä alkoi jälleen kasvaa useimmissa maakunnissa ja vuoden lopussa liikevaihto kasvoi kaikissa maakunnissa. Erityisen hyvin ovat vuoden 2010 aikana menestyneet Itä-Uusimaa, Lappi ja Pohjois-Karjala. Hitainta kasvu oli Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Kymenlaaksossa. Kuvio 25. Kokonaisliikevaihdon muutos maakunnittain, neljännesvuosittain 2009–2010 -40 % -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % P oh ja nm aa V ar si na is -S uo m i K ym en la ak so K an ta -H äm e P oh jo is -S av o E te lä -S av o P irk an m aa P äi jä t-H äm e P oh jo is -P oh ja nm aa E te lä -P oh ja nm aa K ok o m aa U us im aa K es ki -P oh ja nm aa K es ki -S uo m i S at ak un ta K ai nu u E te lä -K ar ja la P oh jo is -K ar ja la Itä -U us im aa La pp i III/2009 IV/2009 I/2010 II/2010 III/2010 Lähde: Tilastokeskus Kuvio 26. Pk-yritysbarometrin arvio yleisestä suhdannetilanteesta edelliseen vuoteen verrattuna maakunnittain 2009–2010, saldo -50 -40 -30 -20 -10 0 10 20 30 40 50 Kai nu u Var si na is -S uo m i Kes ki -S uo m i Kan ta -H äm e Kym en la ak so Poh ja nm aa Poh jo is -K ar ja la Poh jo is -P oh ja nm aa Kok o m aa Uus im aa Poh jo is -S av o Ete lä -P oh ja nm aa Kes ki -P oh ja nm aa La pp i Pirk an m aa Ete lä -S av o Sat ak un ta Ete lä -K ar ja la Päi jä t-H äm e 2009-1 2009-2 2010-1 2010-2 Lähde: Suomen Yrittäjät, Finnvera, TEM 18 Pk-yritysbarometrin mukaan vuoden 2010 loppupuolen suhdannetilanne arvioitiin kaikissa maakunnissa paremmaksi kuin vuotta aikaisemmin. Myönteisimmin kehitysnäkymiä arvioitiin Päijät-Hämeessä, Etelä-Karjalassa ja Satakunnassa. Heikointa suhdannekehityksen uskotaan olevan Kainuussa, Varsinais-Suomessa ja Keski-Suomessa. Kuvio 27. Aloittaneiden yritysten määrän muutos maakunnittain 2008–2010*) -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Ete lä -P oh ja nm aa Kym en la ak so Kai nu u Kes ki -S uo m i Kes ki -P oh ja nm aa La pp i Pirk an m aa Itä -U us im aa Poh jo is -K ar ja la Kok o m aa Sat ak un ta Ete lä -K ar ja la Poh jo is -P oh ja nm aa Uus im aa Kan ta -H äm e Var si na is -S uo m i Poh jo is -S av o Päi jä t-H äm e Ete lä -S av o Poh ja nm aa 2008 2009 2010 Lähde: Tilastokeskus *) 3. neljänneksen tiedot Aloittaneiden yritysten määrä kasvoi vuoden 2010 aikana suurimmassa osassa maakuntia vuoden 2009 voimakkaan laskun jälkeen. Suhteellisesti eniten uusien yritysten määrä kasvoi syksyllä 2010 Päijät- Hämeessä, Etelä-Savossa ja Pohjanmaalla. Sen sijaan Etelä-Pohjanmaalla, Kymenlaaksossa ja Kainuussa aloittaneiden yritysten määrä laski edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kuvio 28. Konkurssiin joutuneiden yritysten määrän muutos maakunnittain 2008–2010*) -100 % -50 % 0 % 50 % 100 % 150 % 200 % 250 % Itä -U us im aa Ete lä -P oh ja nm aa La pp i Ete lä -K ar ja la Kym en la ak so Poh ja nm aa Uus im aa Kok o m aa Ete lä -S av o Kan ta -H äm e Päi jä t-H äm e Poh jo is -S av o Pirk an m aa Poh jo is -P oh ja nm aa Kes ki -S uo m i Var si na is -S uo m i Sat ak un ta Poh jo is -K ar ja la Kai nu u Kes ki -P oh ja nm aa 2008 2009 2010 Lähde: Tilastokeskus *) 2. neljänneksen tiedot 19 Konkurssiin joutuneiden yritysten määrä kasvoi kaikissa maakunnissa voimakkaasti vuonna 2009. Keväällä 2010 kasvu taittui ja määrä kasvoi enää seitsemässä maakunnassa. Koko maassa konkurssien määrä väheni tammi-heinäkuussa 15 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Voimakkaimmin määrä laski Itä-Uudellamaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Lapissa. Konkurssien määrä kasvoi vielä jonkin verran Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Teollisuuden ja viennin liikevaihto alkoi supistua vuoden 2008 aikana ja varsinainen romahdus tapahtui vuoden 2009 alussa. Suurinta pudotus oli sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa, metalliteollisuudessa sekä kemianteollisuudessa. Toipuminen on ollut melko nopeaa ja varsinkin kemianteollisuus on lähtenyt uuteen nousuun vuoden 2010 loppua kohti. Sen sijaan sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa ei toipumista ollut vielä syksyllä 2010 tapahtunut ja myös metsäteollisuuden hidas kasvu näyttää pysähtyneen. Kuvio 29. Teollisuuden liikevaihdon muutos (trendi) sektoreittain 2007–2010 70 80 90 100 110 120 130 140 150 160 I/2 00 7 III /2 00 7 V /2 00 7 VI I/2 00 7 IX /2 00 7 XI /2 00 7 I/2 00 8 III /2 00 8 V /2 00 8 V II/ 20 08 IX /2 00 8 XI /2 00 8 I/2 00 9 III /2 00 9 V/ 20 09 V II/ 20 09 IX /2 00 9 XI /2 00 9 I/2 01 0 III /2 01 0 V /2 01 0 V II/ 20 10 IX /2 01 0 Teollisuus yhteensä Elintarviketeollisuus Tekstiiliteollisuus Metsäteollisuus Kemianteollisuus Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Metalliteollisuus Lähde: Tilastokeskus Kuvio 30. Teollisuuden liikevaihdon vuosimuutos maakunnissa, neljännesvuosittain 2009–2010 -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % P oh ja nm aa U us im aa K ym en la ak so V ar si na is -S uo m i E te lä -S av o P oh jo is -S av o K an ta -H äm e E te lä -P oh ja nm aa P oh jo is -P oh ja nm aa P äi jä t-H äm e P irk an m aa K ok o m aa K es ki -P oh ja nm aa K es ki -S uo m i K ai nu u S at ak un ta Itä -U us im aa E te lä -K ar ja la P oh jo is -K ar ja la La pp i III/2009 IV/2009 I/2010 II/2010 III/2010 Lähde: Tilastokeskus 20 Teollisuuden liikevaihto väheni vuoden 2009 aikana kaikissa maakunnissa. Vuoden 2010 kolmannelle neljännekselle tultaessa liikevaihto kasvoi jälleen kaikissa maakunnissa Pohjanmaata lukuun ottamatta. Erityisesti Lapin, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Karjalan teollisuus näyttää toipuneen hyvin taantumasta. Kuvio 31. Teollisuuden viennin muutos (trendi) sektoreittain 2007–2010 70 80 90 100 110 120 130 140 150 160 I/2 00 7 III /2 00 7 V/2 00 7 VII/ 20 07 IX /2 00 7 XI/2 00 7 I/2 00 8 III /2 00 8 V/2 00 8 VII/ 20 08 IX /2 00 8 XI/2 00 8 I/2 00 9 III /2 00 9 V/2 00 9 VII/ 20 09 IX /2 00 9 XI/2 00 9 I/2 01 0 III /2 01 0 V/2 01 0 VII/ 20 10 IX /2 01 0 Teollisuus yhteensä Elintarviketeollisuus Tekstiiliteollisuus Metsäteollisuus Kemianteollisuus Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Metalliteollisuus Lähde: Tilastokeskus Teollisuuden viennin kehitys heijastelee liikevaihdon näkymiä. Kemianteollisuudessa viennin kasvu on nopeutunut vuoden loppua kohti, kun taas metsäteollisuuden vienti on hidastunut selvästi samalla ajanjaksolla. Rakentamisen sektorilla yritysten liikevaihto kasvoi voimakkaasti nousukaudella 2004–2008, mutta talouden taantuessa kasvu pysähtyi ja kääntyi voimakkaaseen laskuun vuoden 2008 lopulla. Pudotus jatkui aina vuoden 2009 viimeiselle neljännekselle asti, mutta kääntyi jälleen nousuun maa- ja vesirakentamista lukuun ottamatta keväällä 2010. Rakentamisen liikevaihto laski vuoden 2009 aikana kaikissa maakunnissa, mutta alkoi suurimmassa osassa maakuntia jälleen kasvaa keväällä 2010. Syksyllä 2010 kasvu oli voimakkainta Pohjois-Pohjanmaalla, Etelä-Savossa ja Päijät- Hämeessä. Liikevaihto laski vielä hieman Keski-Pohjanmaan, Kymenlaakson ja Satakunnan maakunnissa. 21 Kuvio 32. Rakentamisen liikevaihdon muutos (trendi) sektoreittain 2007–2010 115 120 125 130 135 140 145 150 155 I/2 00 7 III /2 00 7 V/2 00 7 VII/ 20 07 IX /2 00 7 XI/2 00 7 I/2 00 8 III /2 00 8 V/2 00 8 VII/ 20 08 IX /2 00 8 XI/2 00 8 I/2 00 9 III /2 00 9 V/2 00 9 VII/ 20 09 IX /2 00 9 XI/2 00 9 I/2 01 0 III /2 01 0 V/2 01 0 VII/ 20 10 IX /2 01 0 Rakentaminen Maa ja vesirakentaminen Erikoistunut rakennustoiminta Talonrakentaminen Lähde: Tilastokeskus Kuvio 33. Rakentamisen liikevaihdon muutos maakunnissa, neljännesvuosittain 2009–2010 -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % Kes ki -P oh ja nm aa Sat ak un ta Kym en la ak so Kan ta -H äm e Var si na is -S uo m i Pirk an m aa Kai nu u Kok o m aa Poh ja nm aa Kes ki -S uo m i Itä -U us im aa Poh jo is -K ar ja la Ete lä -K ar ja la Poh jo is -S av o Uus im aa La pp i Ete lä -P oh ja nm aa Päi jä t-H äm e Ete lä -S av o Poh jo is -P oh ja nm aa III/2009 IV/2009 I/2010 II/2010 III/2010 Lähde: Tilastokeskus 22 Kaupan liikevaihdon pitkään jatkunut myönteinen kehitys pysähtyi vuoden 2008 puolivälissä ja kääntyi laskuun. Vähittäiskauppa selvisi kuitenkin kohtuullisen hyvin ja sen liikevaihto pysyi lähes ennallaan vuoden 2009 aikana. Vuoden 2010 aikana toipuminen oli erityisennopeaa moottoriajoneuvojen kaupassa, jossa pudotus oli voimakkainta vuotta aikaisemmin. Vuoden 2009 taantumisen jälkeen kaupan liikevaihto kääntyi keväällä 2010 jälleen positiiviseksi kaikissa maakunnissa. Voimakkainta kasvu oli Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Pohjanmaalla ja hitainta Kainuussa, Päijät-Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa. Kuvio 34. Kaupan liikevaihdon muutos (trendi) sektoreittain 2007–2010 85 90 95 100 105 110 115 120 125 130 135 I/2 00 7 III /2 00 7 V/2 00 7 VII/ 20 07 IX /2 00 7 XI/2 00 7 I/2 00 8 III /2 00 8 V/2 00 8 VII/ 20 08 IX /2 00 8 XI/2 00 8 I/2 00 9 III /2 00 9 V/2 00 9 VII/ 20 09 IX /2 00 9 XI/2 00 9 I/2 01 0 III /2 01 0 V/2 01 0 VII/ 20 10 IX /2 01 0 Koko kauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Moottoriajoneuvojen kauppa Lähde: Tilastokeskus Kuvio 35. Kaupan liikevaihdon muutos maakunnissa, neljännesvuosittain 2009–2010 -25 % -20 % -15 % -10 % -5 % 0 % 5 % 10 % 15 % K ai nu u P äi jä t-H äm e P oh jo is -K ar ja la K an ta -H äm e Et el ä- S av o La pp i S at ak un ta V ar si na is -S uo m i Po hj oi s- Sa vo K es ki -S uo m i P oh jo is -P oh ja nm aa Ke sk i-P oh ja nm aa Et el ä- P oh ja nm aa E te lä -K ar ja la K ym en la ak so P oh ja nm aa P irk an m aa Ko ko m aa Uu sim aa Itä -U us im aa III/2009 IV/2009 I/2010 II/2010 III/2010 Lähde: Tilastokeskus 23 Palvelusektorin liikevaihto kehittyi myönteisesti vuosien 2001–2007 aikana, ja kasvu pysyi 5 % - 10 %:n tasolla myös vuoden 2008 alkupuolella. Vuoden lopulla alkanut liikevaihdon lasku tuntui erityisesti kuljetuksen ja varastoinnin sektoreilla, mutta myös muut sektorit kääntyivät laskuun taide- ja virkistyspalveluita lukuun ottamatta. Laskusuunta jatkui 2009 loppuun saakka, mutta vuoden 2010 keväällä alkanut lievä nousu kiihtyi vuoden loppua kohti. Palvelujen liikevaihto laski vuoden 2009 aikana kaikissa maakunnissa, mutta vuoden 2010 keväällä päästiin kasvu-uralle lähes kaikissa maakunnissa. Voimakkainta kasvu oli Etelä-Pohjanmaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Kuvio 36. Palvelujen liikevaihdon muutos (trendi) sektoreittain 2007–2010 100 105 110 115 120 125 130 135 140 145 150 I/2 00 7 III /2 00 7 V/2 00 7 VII/ 20 07 IX /2 00 7 XI/2 00 7 I/2 00 8 III /2 00 8 V/2 00 8 VII/ 20 08 IX /2 00 8 XI/2 00 8 I/2 00 9 III /2 00 9 V/2 00 9 VII/ 20 09 IX /2 00 9 XI/2 00 9 I/2 01 0 III /2 01 0 V/2 01 0 VII/ 20 10 IX /2 01 0 Palvelut yhteensä Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravitsemis Informaatio ja viestintä Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen Hallinto- ja tukipalvelut Taiteet, viihde ja virkistys Lähde: Tilastokeskus Kuvio 37. Palvelujen liikevaihdon muutos maakunnissa, neljännesvuosittain 2009–2010 -20 % -15 % -10 % -5 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % Itä -U us im aa Pä ijä t-H äm e Pi rk an m aa P oh ja nm aa Va rs in ai s- S uo m i Sat ak un ta La pp i K an ta -H äm e Et el ä- Sa vo Poh jo is -S av o Kes ki -S uo m i P oh jo is -P oh ja nm aa P oh jo is -K ar ja la Ko ko m aa Kes ki -P oh ja nm aa Uus im aa Kai nu u E te lä -P oh ja nm aa Et el ä- Kar ja la Ky m en la ak so III/2009 IV/2009 I/2010 II/2010 III/2010 Lähde: Tilastokeskus 24 3.3. Alueiden väestönkehitys ja muuttoliike Vuosien 2004–2008 nopeasta talouskasvusta huolimatta alueiden välinen muuttoliike pysyi suhteellisen tasapainoisena, vaikkakin keskittyminen alueiden keskuksiin jatkui. Talouden taantuessa tapahtui maassamuutossa vuonna 2009 lievää hidastumista sekä kuntien välisen, seutukuntien välisen että maakuntien välisen muuttoliikkeen osalta. Vuoden 2010 aikana maassamuutto on jälleen hieman voimistunut. Kuvio 38. Alueiden välinen muuttoliike 1990–2010 0 25000 50000 75000 100000 125000 150000 175000 200000 225000 250000 275000 300000 19 87 19 88 19 89 19 90 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 e kuntien seutukuntien maakuntien Lähde: Tilastokeskus Kuvio 39.Maan sisäisen muuttoliikkeen nettomuutto vuosina 1990–2010 eräissä maakunnissa -3000 -2000 -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000 10000 19 90 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 Uusimaa Pirkanmaa Varsinais- Suomi Etelä-Savo Etelä- Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Karjala Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Lappi Lähde: Tilastokeskus 25 Uudenmaan osalta maan sisäisen muuttoliikkeen muuttovoitto on viime vuosina pysytellyt alle 3000 hengen, kun se oli huippuvuonna 1998 lähes 10 000 henkeä. Muuttovoitot ovat viime vuosina jakautuneet usealle maakunnalle ja erityisesti Pirkanmaan muuttovoitto on määrällisesti jo Uudenmaan tasolla. Myös Kanta-Häme sekä Päijät-Häme ovat selkeästi muuttovoittoa saavia maakuntia. Suurimpien tappioalueiden kuten Kainuu, Lappi ja Pohjois-Savo muuttotappiot ovat vaihdelleet viime vuosina, mutta pysyneet selvästi pienempinä kuin 1990-luvun lopulla. Maahanmuuton nettovoitto oli huipussaan vuonna 2008 yli 15 000 henkeä. Sen jälkeen nettovoitto on laskenut ja oli vuonna 2009 noin 14000 ja vuonna 2010 noin 13000 henkeä. Uudenmaan osuus maahanmuuton nettovoitosta on ollut yli 40%, mutta vuosina 2009-2010 tapahtunut väheneminen kohdistui suurelta osin Uudellemaalle. Kuvio 40. Maahanmuuton nettomäärä koko maassa ja eräissä maakunnissa 1990 - 2010 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000 10000 11000 12000 13000 14000 15000 16000 19 90 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 e KOKO MAA Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Kymenlaakso Etelä-Karjala Päijät-Häme Lähde: Tilastokeskus Väestönkasvu hidastui hieman koko maassa vuosina 2009 ja 2010 edellisiin vuosiin nähden. Tämä johtuu lähinnä maahanmuuton nettomuuton pienenemisestä, sillä luonnollinen väestönkasvu on pysynyt suhteellisen korkeana. Koko maan väestönkasvu oli vuonna 2010 noin 23 000 henkeä, mikä on noin 2000 vähemmän kuin vuonna 2009. Maakunnista väestönkasvu oli määrällisesti ja suhteellisesti suurinta Uudellamaalla, joissa kaikki kasvun osatekijät olivat positiivisia. Muuttovoiton supistuminen kuitenkin hidasti Uudenmaan väestönkasvua, joka oli vuonna 2010 noin 1500 henkeä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kun tarkastellaan suhteellista kasvua niin Pohjois-Pohjanmaa on korkean syntyvyyden ja nuoren ikärakenteen ansiosta luonnollisen väestönkasvun kärkimaakunta. Pirkanmaa ja Kanta-Häme ovat maassamuuton muuttovoiton osalta kärjessä, vaikkakin niiden muuttovoitto on hieman supistunut. Useimmissa väestötappiomaakunnissa väestön väheneminen on jossain määrin hidastunut, mutta ikääntymisen vuoksi luonnollinen kasvu heikkenee jatkuvasti ja väestön kasvua on enää vaikea saavuttaa. Etelä- Savo, Kainuu, Pohjois-Karjala, Satakunta ja Pohjois-Savo ovat perinteisiä muuttotappiomaakuntia, mutta vuosina 2009-2010 niiden muuttotappiot ovat selvästi vähentyneet johtuen osaltaan muuttoaktiivisten ikäluokkien (18 – 34-vuotiaat) pienenemisestä. Kymenlaakso ja Etelä-Karjala saavat suhteellisen paljon maahanmuuttajia, mikä ei kuitenkaan riitä korvaamaan luonnollisen kasvun ja maassamuuton aiheuttamaa väestön vähenemistä. Maakuntien sisällä muuttoliike on kohdistunut viime vuosina yhä voimakkaammin maakuntien keskuksiin. Erityisesti pääkaupunkiseutu, Tampereen, Turun ja Oulun seutu kasvavat nopeasti. 26 Kuvio 41. Väkiluvun muutos osatekijöittäin /%) maakunnissa vuonna 2010 -1,00 -0,75 -0,50 -0,25 0,00 0,25 0,50 0,75 1,00 Kainuu Etelä-Savo Etelä-Karjala Lappi Satakunta Kymenlaakso Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kanta-Häme Itä-Uusimaa Koko maa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Ahvenanmaa Uusimaa luonn.kasvu maassamuutto maahanmuutto Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Monilla alueilla työikäinen väestö on vähentynyt ja vanhusväestö kasvanut jo usean vuoden ajan Eläkkeelle siirtyminen voimistuu koko ajan ja saavuttaa huippunsa 2010-luvun alkupuolella suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään. Työikäisen väestön väheneminen merkitsee yleensä myös työvoiman määrän vähenemistä, mikä heikentää työvoiman saatavuutta ja hidastaa talouskasvua. Yli 64-vuotiaiden määrän kasvunopeus kiihtyy kaksinkertaiseksi kaikissa maakunnissa seuraavan neljän vuoden aikana. Erityisen voimakasta kasvu on alueilla, joissa osuus on ollut alhainen kuten Uusimaa ja Pohjois-Pohjanmaa. Itä-Suomen maakunnissa vanhusten osuus väestöstä on jo tällä hetkellä niin korkea, että määrän kasvu on puolet hitaampaa kuin Uudellamaalla. Korkeimmillaan yli 64-vuotiaiden osuus väestöstä on yli 25 % useissa Itä-Suomen seutukunnissa ja alimmillaan noin 12 % Oulun seutukunnassa. Kuvio 42. Työikäisten (15–64 v.) määrän muutos maakunnittain vuosijaksoilla 2001–2005, 2005–2009 ja 2009–2013*) -8 % -6 % -4 % -2 % 0 % 2 % 4 % 6 % Ete lä -S av o Kai nu un Sat ak un ta Kym en la ak so Poh jo is -K ar ja la Ete lä -K ar ja la La pp i Poh jo is -S av o Ete lä -P oh ja nm aa Kes ki -P oh ja nm aa Päi jä t-H äm e Kes ki -S uo m i Var si na is -S uo m i Poh ja nm aa Kan ta -H äm e Poh jo is -P oh ja nm aa Pirk an m aa Itä -U us im aa Uus im aa 2001-2005 2005-2009 2009-2013 Lähde: Tilastokeskus 27 Kuvio 43. Yli 64-vuotiaiden määrän muutos maakunnittain vuosijaksoilla 2001–2005, 2005–2009 ja 2009–2013*) 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % Kain uu n Ete lä-S av o Ete lä -P oh ja nmaa Poh jan m aa Ete lä-K ar jal a Poh jo is- Sav o Poh jo is- Kar jal a Sat ak unt a Kym en laak so Kes ki- Suo m i Kes ki- Poh jan m aa Kan ta -H äm e Pirk anm aa Var si na is- Suo m i Poh joi s- Poh jan maa Päij ät -H äm e Itä -U us im aa Uusim aa 2001-2005 2005-2009 2009-2013 Lähde: Tilastokeskus Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle on huipussaan vuosina 2010-2014, mikä näkyy kaikilla alueilla työvoiman kasvavana poistumana eläkkeelle. Alueelliset erot ovat tässä suhteessa melko suuria, sillä Etelä-Savossa poistuman osuus työvoimasta kasvaa 2%:n tasolta yli 3%:n vuosina 2007-2013, kun taas Uudellamaalla vastaavat osuudet ovat 1,7% ja 2,4%. Kuvio 44. Poistumaosuus (%) työvoimasta maakunnittain vuosina 2007, 2010 ja 2013 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 01 U us im aa 17 P oh jo is -P oh ja nm aa 06 P irk an m aa Kok o m aa 13 K es ki- Suo m i 02 V ar si na is -S uo m i 05 K an ta -H äm e 11 P oh jo is -S av o 15 P oh ja nm aa 14 E te lä -P oh ja nm aa 20 It ä- Uus im aa 16 K es ki- Poh ja nm aa 19 L ap pi 12 P oh jo is -K ar ja la 09 E te lä -K ar ja la 18 K ai nu u 07 P äi jä t-H äm e 08 K ym en la ak so 04 S at ak un ta 10 E te lä -S av o 2007 2010 2013 Lähde: Foredatan ennuste, Toimialaonline 28 Kuvio 45. Luonnollinen väestönkasvu Kuvio.46. Muuttotase seutukunnittain 2010 seutukunnittain 2010 LÄHTEET: Aluebarometri 1-2/ 2010, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, alueiden kehittäminen 1/2011 Alueelliset talousnäkymät kesällä 2010, TEM (2010) Economic Outlook, 88, marraskuu 2010, OECD Liiketoiminnan kuukausikuvaajat, aikasarjat 1996-2010, Tilastokeskus Lyhyen aikavälin talous- ja työmarkkinaennuste, syksy 2010, Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien suhdannekatsaus 2008-2010 (2010), Työ- ja elinkeinoministeriö PTT-katsaus 3/ 2010, Suhdannekuva, PTT (2010) Suhdanne 2010/2, ETLA Suhdannekatsaus 2010, Valtiovarainministeriö (2010) Suhdannebarometri (2010), Elinkeinoelämän keskusliitto Tuotannon ja työllisyyden ennuste maakunnittain 2009-2014 (2010), ETLA Työllisyys- ja työttömyystilastot maakunnittain, Työvoimatutkimus, Tilastokeskus Työttömyystilastot alueittain, Työ- ja elinkeinoministeriö Väestö- ja muuttoliiketilastot, Tilastokeskus 29 LIITE: Maakuntakohtaiset tarkastelut Uusimaa Uudenmaan maakunnan kehitys on ollut myönteistä lähinnä voimakkaan väestönkasvun ja monipuolisen yritystoiminnan ansiosta. Maakunnan muuttovoitto on pysynyt korkeana erityisesti maahanmuuton ansiosta. Raaseporin seutukunnassa työikäisen väestön määrä on kääntymässä laskuun, mutta kasvaa edelleen Helsingin seutukunnassa. Talouden laskusuhdanne nosti maakunnan työttömyysastetta ja erityisesti Raaseporin seutukunnassa nousu oli nopeaa. Vuoden 2010 aikana työttömyysaste on kääntynyt laskuun. Liikevaihdon lasku taittui vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä. Teollisuuden liikevaihdon kasvu on ollut vähäistä. Kuvio 1. Työttömyysaste seutukunnittain 1991–2010 4 6 8 10 12 14 16 18 20 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 Uusimaa Helsinki Raasepori Koko maa Lähde: TEM työnvälitystilasto Kuvio 2. Työikäiset (15–64 v.) seutukunnittain 2008–2025, 2008=100 90 95 100 105 110 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 20 23 20 24 20 25 Koko maa Uudenmaan maakunta - Nylands landskap Helsingin seutukunta Raaseporin seutukunta Lähde: Tilastokeskus 30 Kuvio 3. Työllisyysaste (%) seutukunnittain 1990–2009 52 57 62 67 72 77 19 90 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 Koko maa Uusimaa Helsingin Raaseporin Lähde: Tilastokeskus Kuvio 4. Päätoimialojen liikevaihdon muutos neljännesvuosittain 2009–2010 -25 % -20 % -15 % -10 % -5 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % Kaikki toimialat Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut III/2009 IV/2009 I/2010 II/2010 III/2010 Lähde: Tilastokeskus Kuvio 5. Nettomuutot seutukunnittain vuosina 2008–2010*) -2,5 -2 -1,5 -1 -0,5 0 0,5 1 1,5 Uusimaa Helsinki Raasepori 2008 2009 2010 Lähde: Tilastokeskus 31 Varsinais-Suomi Varsinais-Suomen maakunnan kehitys on ollut viime vuosina suhteellisen myönteistä sekä työllisyyden että väestön suhteen. Ikääntymisen myötä työikäisen väestön määrä alkaa vähentyä, mutta ei niin nopeasti kuin koko maassa keskimäärin. Vakka-Suomen seutukunnassa väheneminen on selvästi voimakkaampaa kuin muissa seutukunnissa. Talouden laskusuhdanne nosti maakunnan työttömyysastetta, mutta se on jälleen kääntynyt laskuun vuoden 2010 loppua kohti. Erityisesti Turun ja Salon seutukunnissa työttömyyden kasvu oli nopeaa. Liikevaihdon lasku oli voimakasta erityisesti teollisuuden osalta, mutta vuoden 2010 kolmannella neljänneksellä liikevaihto on kääntynyt jälleen nousuun kaikilla toimialoilla rakentamista lukuun ottamatta. Kuvio 1. Työttömyysaste seutukunnittain 1991–2010 0 5 10 15 20 25 30 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 Varsinais-Suomi Åboland-Turunmaa Salo Turku Vakka-Suomi Loimaa Koko maa Lähde: TEM työnvälitystilasto Kuvio 2. Työikäiset (15–64 v.) seutukunnittain 2008–2025, 2008=100 75 80 85 90 95 100 105 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 20 23 20 24 20 25 Koko maa Varsinais-Suomen maakunta Loimaan seutukunta Salon seutukunta Turun seutukunta Vakka-Suomen seutukunta Åboland-Turunmaan seutukunta Lähde: Tilastokeskus 32 Kuvio 3. Työllisyysaste (%) seutukunnittain 1990–2009 50 55 60 65 70 75 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Koko maa Varsinais-Suomi Åboland-Turunmaa Salo Turku Vakka-Suomi Loimaa Lähde: Tilastokeskus Kuvio 4. Päätoimialojen liikevaihdon muutos neljännesvuosittain 2009–2010 -40 % -35 % -30 % -25 % -20 % -15 % -10 % -5 % 0 % 5 % 10 % Kaikki toimialat Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut III/2009 IV/2009 I/2010 II/2010 III/2010 Lähde: Tilastokeskus Kuvio 5. Muuttotase seutukunnittain 2008–2010 -2 -1,5 -1 -0,5 0 0,5 1 1,5 2 2,5 Varsinais-Suomi Loimaa Salo Turku Vakka-Suomi Åboland-Turunmaa 2008 2009 2010 Lähde: Tilastokeskus 33 Satakunta Satakunnan maakunnan työpaikkakehitys on ollut viime vuosina myönteistä, mutta kääntyi selvään laskuun vuoden 2008 aikana. Rauman ja Pohjois-Satakunnan seutukunnat ovat kärsineet muuttotappioita ja työikäisen väestön määrä vähenee kaikissa seutukunnissa jatkuvasti. Työttömyysasteen nousu oli maakunnassa ajanjaksolla 2008–2009 voimakasta. Teollisuuden liikevaihto kääntyi selvään nousuun vuoden 2009 loppuun tultaessa ja kasvoi voimakkaasti vuoden 2010 aikana. Myös kaupan liikevaihto on vuonna 2010 kääntynyt myönteiseksi. Kuvio 1. Työttömyysaste seutukunnittain 1991–2010 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 Satakunta Rauma Pori Pohjois-Satakunta Koko maa Lähde: TEM työnvälitystilasto Kuvio 2. Työikäiset (15–64 v.) seutukunnittain 2008–2025, 2008=100 70 75 80 85 90 95 100 105 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 20 23 20 24 20 25 Koko maa Satakunnan maakunta Pohjois-Satakunnan seutukunta Porin seutukunta Rauman seutukunta Lähde: Tilastokeskus 34 Kuvio 3. Työllisyysaste (%) seutukunnittain 1990–2009 50 52 54 56 58 60 62 64 66 68 70 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Koko maa Satakunta Rauman Porin Pohjois-Satakunnan Lähde: Tilastokeskus Kuvio 4. Päätoimialojen liikevaihdon muutos neljännesvuosittain 2009–2010 -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % Kaikki toimialat Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut III/2009 IV/2009 I/2010 II/2010 III/2010 Lähde: Tilastokeskus Kuvio 5. Nettomuutot seutukunnittain vuosina 2008–2010*) -1,5 -1 -0,5 0 0,5 1 Satakunta Pohjois-Satakunta Pori Rauma 2008 2009 2010 Lähde: Tilastokeskus *) 2. neljänneksen tiedot 35 Kanta-Häme Kanta-Hämeen maakunnan kehitys on ollut viime vuosina suhteellisen myönteistä väestön ja työllisyyden suhteen. Väkiluvun kasvun ennustetaan olevan lähivuosina edelleen myönteistä johtuen seutukuntien saamasta muuttovoitosta. Myös työikäisen väestön vähenemisen arvioidaan olevan koko maan keskiarvoa hitaampaa Forssan seutukuntaa lukuun ottamatta. Taantuma nosti maakunnan työttömyysastetta kaikissa seutukunnissa, erityisen voimakkaasti Forssan seutukunnassa. Yritystoiminnan liikevaihto kääntyi nousuun vuoden 2010 toiselle neljännekselle tultaessa. Kuvio 1. Työttömyysaste seutukunnittain 1991–2010 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 Kanta-Häme Hämeenlinna Riihimäki Forssa Koko maa Lähde: TEM työnvälitystilasto Kuvio 2. Työikäiset (15–64 v.) seutukunnittain 2008–2025, 2008=100 85 90 95 100 105 110 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 20 23 20 24 20 25 Koko maa Kanta-Häme Forssa Hämeenlinna Riihimäki Lähde: Tilastokeskus 36 Kuvio 3. Työllisyysaste (%) seutukunnittain 1990–2009 50 55 60 65 70 75 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Koko maa Kanta-Hämeen Hämeenlinnan Riihimäen Forssan Lähde: Tilastokeskus Kuvio 4. Päätoimialojen liikevaihdon muutos neljännesvuosittain 2009–2010 -30 % -25 % -20 % -15 % -10 % -5 % 0 % 5 % 10 % Kaikki toimialat Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut III/2009 IV/2009 I/2010 II/2010 III/2010 Lähde: Tilastokeskus Kuvio 5. Muuttotase seutukunnittain 2008–2010 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 Kanta-Häme Forssa Hämeenlinna Riihimäki 2008 2009 2010 Lähde: Tilastokeskus 37 Pirkanmaa Pirkanmaan maakunnan kehitys on ollut viime vuosina myönteistä työllisyyden ja talouden suhteen ja myös väestönkehitys on ollut positiivista. Erityisesti Tampereen seutu on hyötynyt suuresta muuttovoitosta, mutta myös Etelä-Pirkanmaa on saanut muuttovoittoa. Talouskriisin vaikutukset heijastuivat voimakkaasti maakuntaan, mikä näkyi työttömyysasteen nopeana kasvuna eri seutukunnissa, erityisesti Tampereella ja Etelä-Pirkanmaalla. Työllisyystilanteen toipuminen vuoden 2010 aikana oli kuitenkin nopeaa. Päätoimialojen liikevaihdon lasku on taittunut vuoden 2010 ensimmäiselle neljännekselle tultaessa, ja lähtenyt uuteen nousuun vuoden loppua kohti tultaessa. Kuvio 1. Työttömyysaste seutukunnittain 1991–2010 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Pirkanmaa Luoteis-Pirkanmaa Kaakkois-Pirkanmaa Etelä-Pirkanmaa Tampere Lounais-Pirkanmaa Ylä-Pirkanmaa Koko maa Lähde: TEM työnvälitystilasto Kuvio 2. Työikäiset (15–64 v.) seutukunnittain 2008–2025, 2008=100 80 85 90 95 100 105 110 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 20 23 20 24 20 25 Koko maa Pirkanmaan maakunta Etelä-Pirkanmaan seutukunta Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta Lounais-Pirkanmaan seutukunta Luoteis-Pirkanmaan seutukunta Tampereen seutukunta Ylä-Pirkanmaan seutukunta Lähde: Tilastokeskus 38 Kuvio 3. Työllisyysaste (%) seutukunnittain 1990–2009 52 54 56 58 60 62 64 66 68 70 19 90 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 Koko maa Pirkanmaa Luoteis-Pirkanmaan Kaakkois-Pirkanmaan Etelä-Pirkanmaa Tampereen Lounais-Pirkanmaan Ylä-Pirkanmaan Lähde: Tilastokeskus Kuvio 4. Päätoimialojen liikevaihdon muutos neljännesvuosittain 2009–2010 -35 % -30 % -25 % -20 % -15 % -10 % -5 % 0 % 5 % 10 % Kaikki toimialat Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut III/2009 IV/2009 I/2010 II/2010 III/2010 Lähde: Tilastokeskus Kuvio 5. Muuttotase seutukunnittain 2008–2010 -5 -4 -3 -2 -1 0 1 2 3 Pirkanmaa Etelä-Pirkanmaa Kaakkois- Pirkanmaa Lounais- Pirkanmaa Luoteis- Pirkanmaa Tampere Ylä-Pirkanmaa 2008 2009 2010 Lähde: Tilastokeskus 39 Päijät-Häme Päijät-Hämeen maakunnan työllisyyden ja talouden kehitys on viime vuosina ollut suhteellisen myönteistä. Myös väestön määrä on kasvanut, mutta työikäinen väestö on alkanut vähentyä ikääntymisen myötä. Maakunta on kuitenkin vielä muuttotaseeltaan positiivinen. Talouden taantuman seurauksena maakunnan työttömyysaste nousi nopeasti, mutta kääntyi jälleen laskuun vuoden 2010 aikana. Talousvaikeuksista ovat erityisesti kärsineet teollisuus ja rakentaminen, mutta toimialojen kasvu on nopeutunut vuoden 2010 loppua kohti. Kuvio 1. Työttömyysaste seutukunnittain 1991–2010 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 Päijät-Häme Koko maa Lähde: TEM työnvälitystilasto Kuvio 2. Työikäiset (15–64 v.) seutukunnittain 2008–2025, 2008=100 75 80 85 90 95 100 105 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 20 23 20 24 20 25 Koko maa Päijät-Hämeen maakunta Heinolan seutukunta Lahden seutukunta Lähde: Tilastokeskus 40 Kuvio 3. Työllisyysaste (%) seutukunnittain 1990–2009 52 54 56 58 60 62 64 66 68 70 19 90 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 Koko maa Päijät-Hämeen Lähde: Tilastokeskus Kuvio 4. Päätoimialojen liikevaihdon muutos neljännesvuosittain 2009–2010 -25 % -20 % -15 % -10 % -5 % 0 % 5 % 10 % Kaikki toimialat Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut III/2009 IV/2009 I/2010 II/2010 III/2010 Lähde: Tilastokeskus Kuvio 5. Muuttotase seutukunnittain 2008–2010 0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1 Päijät-Hämee Lahti 2008 2009 2010 Lähde: Tilastokeskus 41 Kymenlaakso Huolimatta metsäteollisuuden työpaikkojen vähenemisestä viime vuosina, Kymenlaakson maakunnan kehitys on ollut kohtuullisen myönteistä. Kuitenkin ikääntymisestä ja muuttotappioista johtuva työikäisten määrän lasku on voimakasta molemmissa seutukunnissa ja jatkuu koko 2010- luvun ajan. Työttömyysasteen nousu on ollut erityisen voimakasta Kotka-Haminan seutukunnassa, ja aste on maan keskiarvoa korkeammalla. Tuotannon laskusuhdanne on taittunut vuoden 2010 alussa, mutta kasvu oli teollisuuden osalta vaatimatonta vuoden kolmannella neljänneksellä. Kuvio 1. Työttömyysaste seutukunnittain 1991–2010 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 Kymenlaakso Kouvola Kotka-Hamina Koko maa Lähde: TEM työnvälitystilasto Kuvio 2. Työikäiset (15–64 v.) seutukunnittain 2008–2025, 2008=100 75 80 85 90 95 100 105 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 20 23 20 24 20 25 Koko maa Kymenlaakson maakunta Kotkan-Haminan seutukunta Kouvolan seutukunta Lähde: Tilastokeskus 42 Kuvio 3. Työllisyysaste (%) seutukunnittain 1990–2009 52 54 56 58 60 62 64 66 68 70 19 90 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 Koko maa Kymenlaakso Kotkan-Haminan Kouvolan Lähde: Tilastokeskus Kuvio 4. Päätoimialojen liikevaihdon muutos neljännesvuosittain 2009–2010 -25 % -20 % -15 % -10 % -5 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % Kaikki toimialat Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut III/2009 IV/2009 I/2010 II/2010 III/2010 Lähde: Tilastokeskus Kuvio 5. Muuttotase seutukunnittain 2008–2010 -0,6 -0,4 -0,2 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 Kymenlaakso Kotkan-Hamina Kouvola 2008 2009 2010 Lähde: Tilastokeskus 43 Etelä-Karjala Etelä-Karjalan maakunnan talouden ja työllisyyden kehitys on ollut viime vuosina melko ongelmallista paperi- ja massateollisuuden supistumisen vaikutuksesta. Väkiluku on ikääntymisen myötä alkanut laskea ja erityisesti työikäisen väestön määrä vähenee maan keskiarvoa nopeammin. Nettomuuttoa on maakunnassa hiukan, keskittyen erityisesti Lappeenrannan seutukuntaan. Liikevaihdon kehitys toipui teollisuuden osalta hyvin vuonna 2010, ja myös muilla toimialoilla oli merkittävää kasvua. Työttömyysaste on maakunnassa maan keskiarvoa korkeammalla. Kuvio 1. Työttömyysaste seutukunnittain 1991–2010 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 Etelä-Karjala Lappeenranta Imatra Koko maa Lähde: TEM työnvälitystilasto Kuvio 2. Työikäiset (15–64 v.) seutukunnittain 2008–2025, 2008=100 75 80 85 90 95 100 105 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 20 23 20 24 20 25 Koko maa Etelä-Karjalan maakunta Imatran seutukunta Lappeenrannan seutukunta Lähde: Tilastokeskus 44 Kuvio 3. Työllisyysaste (%) seutukunnittain 1990–2009 50 52 54 56 58 60 62 64 66 68 70 19 90 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 Koko maa Etelä-Karjala Imatra Lappeenrannan Lähde: Tilastokeskus Kuvio 4. Päätoimialojen liikevaihdon muutos neljännesvuosittain 2009–2010 -25 % -15 % -5 % 5 % 15 % 25 % 35 % Kaikki toimialat Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut III/2009 IV/2009 I/2010 II/2010 III/2010 Lähde: Tilastokeskus Kuvio 5. Muuttotase seutukunnittain 2008–2010 -1 -0,8 -0,6 -0,4 -0,2 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 Etelä-Karjala Imatra Lappeenranta 2008 2009 2010 Lähde: Tilastokeskus 45 Etelä-Savo Etelä-Savon maakunnan kehitys on ollut viime vuosina heikkoa sekä väestön että työllisyyden suhteen. Väkiluvun ennustetaan edelleen laskevan voimakkaasti ja ikääntymisen myötä työikäisen väestön määrä putoaa lähivuosina maan keskiarvoa nopeammin. Maakunnan kaikki seutukunnat kärsivät voimakkaasta muuttotappiosta. Talouden taantuma vaikutti erityisesti teollisuuden sektorilla ja myös muilla sektoreilla liikevaihdon lasku on ollut nopeaa, mutta toipuminen on käynnistynyt vuonna 2010 hyvin. Työttömyyden kasvu oli hieman hitaampaa kuin muualla maassa keskimäärin, mutta työttömyysaste on selvästi maan keskiarvoa korkeampi. Kuvio 1. Työttömyysaste seutukunnittain 1991–2010 5 10 15 20 25 30 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 Etelä-Savo Mikkeli Savonlinna Pieksämäki Koko maa Lähde: TEM työnvälitystilasto Kuvio 2. Työikäiset (15–64 v.) seutukunnittain 2008–2025, 2008=100 70 75 80 85 90 95 100 105 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 20 23 20 24 20 25 Koko maa Etelä-Savon maakunta Mikkelin seutukunta Pieksämäen seutukunta Savonlinnan seutukunta Lähde: Tilastokeskus 46 Kuvio 3. Työllisyysaste (%) seutukunnittain 1990–2009 50 52 54 56 58 60 62 64 66 68 70 19 90 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 Koko maa Etelä-Savo Mikkelin Savonlinnan Pieksämäen Lähde: Tilastokeskus Kuvio 4. Päätoimialojen liikevaihdon muutos neljännesvuosittain 2009–2010 -25 % -20 % -15 % -10 % -5 % 0 % 5 % 10 % 15 % Kaikki toimialat Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut III/2009 IV/2009 I/2010 II/2010 III/2010 Lähde: Tilastokeskus Kuvio 5. Muuttotase seutukunnittain 2008–2010 -1,5 -1 -0,5 0 0,5 1 1,5 2 Etelä-Savo Mikkeli Pieksämäki Savonlinna 2008 2009 2010 Lähde: Tilastokeskus 47 Pohjois-Savo Pohjois-Savon maakunnan kehitys on viime vuosina ollut suhteellisen myönteistä työllisyyden suhteen. Kuitenkin väestönkehitys on jo pitkään ollut laskeva ja erityisesti työikäinen väestö vähenee kaikissa seutukunnissa ikääntymisen ja muuttotappioiden myötä. Kuopion seutukunta on saanut lievää muuttovoittoa viime vuosina, ja vuonna 2009 Sisä-Savon nettomuutto kääntyi positiiviseksi. Talouden taantuma näkyi työttömyysasteen nousuna erityisesti Varkaudessa, mutta vuonna 2010 työttömyys on jälleen vähentynyt kaikissa seutukunnissa. Erityisesti teollisuuden liikevaihdon pudotus oli nopeaa vuoden 2009 aikana, mutta toipuminen on käynnistynyt vuoden 2010 aikana. Kuvio 1. Työttömyysaste seutukunnittain 1991–2010 5 10 15 20 25 30 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 Pohjois-Savo Ylä-Savo Kuopio Koillis-Savo Varkaus Sisä-Savo Koko maa Lähde: TEM työnvälitystilasto Kuvio 2. Työikäiset (15–64 v.) seutukunnittain 2008–2025, 2008=100 70 75 80 85 90 95 100 105 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 20 23 20 24 20 25 Koko maa Pohjois-Savon maakunta Koillis-Savon seutukunta Kuopion seutukunta Sisä-Savon seutukunta Varkauden seutukunta Ylä-Savon seutukunta Lähde: Tilastokeskus 48 Kuvio 3. Työllisyysaste (%) seutukunnittain 1990-2009 45 50 55 60 65 70 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Koko maa Pohjois-Savo Ylä-Savo Kuopio Koillis-Savo Varkaus Sisä-Savo Lähde: Tilastokeskus Kuvio 4. Päätoimialojen liikevaihdon muutos neljännesvuosittain 2009–2010 -30 % -25 % -20 % -15 % -10 % -5 % 0 % 5 % 10 % 15 % Kaikki toimialat Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut III/2009 IV/2009 I/2010 II/2010 III/2010 Lähde: Tilastokeskus Kuvio 5. Muuttotase seutukunnittain 2008–2010 -2 -1,5 -1 -0,5 0 0,5 1 1,5 2 Pohjois-Savo Koillis-Savo Kuopio Sisä-Savo Varkaus Ylä-Savo 2008 2009 2010 Lähde: Tilastokeskus 49 Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan maakunnassa työpaikkojen määrän väheneminen ja työttömyyden kasvu alkoi jo vuosina 2007–2008. Tämä johtui pääasiassa muutaman suuren yrityksen toiminnan lopettamisesta maakunnassa, eikä Pohjois-Karjala ehtinyt päästä kasvu-uralle ennen talouden globaalin taantuman voimistumista syksyllä 2008. Maakunta kärsii myös suurista rakenteellisista ongelmista, mikä näkyy ikääntymisen ja muuttotappioiden aiheuttamana työikäisen väestön voimakkaana vähenemisenä erityisesti Keski-Karjalassa ja Pielisen Karjalassa. Joensuun seutukunta on saanut lievää muuttovoittoa 2008–2010. Työttömyysasteen nousu taantuman aikana oli vähäistä, mutta aste on laskenut melko nopeasti vuoden 2010 aikana Pielisen Karjalaa lukuun ottamatta. Päätoimialoista erityisesti teollisuuden toipuminen on ollut nopeaa. Kuvio 1. Työttömyysaste seutukunnittain 1991–2010 5 10 15 20 25 30 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 Pohjois-Karjala Joensuu Keski-Karjala Pielinen-Karjala Koko maa Lähde: TEM työnvälitystilasto Kuvio 2. Työikäiset (15–64 v.) seutukunnittain 2008–2025, 2008=100 55 60 65 70 75 80 85 90 95 100 105 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 20 23 20 24 20 25 Koko maa Pohjois-Karjalan maakunta Joensuun seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta Lähde: Tilastokeskus 50 Kuvio 3. Työllisyysaste (%) seutukunnittain 1990–2009 45 50 55 60 65 70 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Koko maa Pohjois-Savo Ylä-Savon Koillis-Savon Varkauden Sisä-Savon Kuopion Lähde: Tilastokeskus Kuvio 4. Päätoimialojen liikevaihdon muutos neljännesvuosittain 2009–2010 -40 % -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Kaikki toimialat Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut III/2009 IV/2009 I/2010 II/2010 III/2010 Lähde: Tilastokeskus Kuvio 5. Muuttotase seutukunnittain 2008–2010 -7 -6 -5 -4 -3 -2 -1 0 1 2 Pohjois-Karjala Joensuu Keski-Karjala Pielisen Karjala 2008 2009 2010 Lähde: Tilastokeskus 51 Keski-Suomi Keski-Suomen maakunnan kehitys on ollut viime vuosina myönteistä, mutta varsin kaksijakoista siten, että Jyväskylän seutukunta on kasvanut ja muut seutukunnat ovat kärsineet muuttotappioista ja korkeasta työttömyydestä Joutsaa lukuun ottamatta. Työttömyys on maakunnassa maan keskiarvoa korkeampi eikä työttömyysaste ei ole laskenut kovinkaan voimakkaasti vuonna 2010. Yritystoiminnan liikevaihdon pudotus taittui vuoden 2010 alussa, ja liikevaihto kääntyi kasvu-uralle vuoden aikana erityisesti teollisuuden osalta. Kuvio 1. Työttömyysaste seutukunnittain 1991–2010 5 10 15 20 25 30 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 Keski-Suomi Jyväskylä Joutsa Keuruu Jämsä Äänekoski Saarijärvi-Viitasaari Koko maa Lähde: TEM työnvälitystilasto Kuvio 2. Työikäiset (15–64 v.) seutukunnittain 2008–2025, 2008=100 70 75 80 85 90 95 100 105 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 20 23 20 24 20 25 Koko maa Keski-Suomen maakunta Joutsan seutukunta Jyväskylän seutukunta Jämsän seutukunta Keuruun seutukunta Saarijärven-Viitasaaren seutukunta Äänekosken seutukunta Lähde: Tilastokeskus 52 Kuvio 3. Työllisyysaste (%) seutukunnittain 1990–2009 45 50 55 60 65 70 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Koko maa Keski-Suomi Jyväskylän Joutsa Keuruun Jämsän Äänekoski Saarijärven-Viitasaaren Lähde: Tilastokeskus Kuvio 4. Päätoimialojen liikevaihdon muutos neljännesvuosittain 2009–2010 -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % Kaikki toimialat Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut III/2009 IV/2009 I/2010 II/2010 III/2010 Lähde: Tilastokeskus Kuvio 5. Muuttotase seutukunnittain 2008–2010 -4 -3 -2 -1 0 1 2 3 Keski-Suomi Joutsa Jyväskylä Jämsä Keuruu Saarijärvi- Viitasaari Äänekoski 2008 2009 2010 Lähde: Tilastokeskus 53 Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaan maakunnan kehitys on ollut viime vuosina myönteistä erityisesti työllisyyden ja talouden suhteen, mutta laskusuhdanteen myötä työttömyys maakunnan eri seutukunnissa nousi nopeammin kuin koko maassa keskimäärin. Työllisyystilanteen toipuminen on kuitenkin ollut vuoden 2010 aikana nopeaa. Maakunnan kehitys on kaksijakoista siten, että väestö ja työvoima kasvavat enää Seinäjoen seutukunnassa. Muissa seutukunnissa muuttoliike on tappiollista, ja työikäisen väestön määrä vähenee voimakkaasti. Yritystoiminnan liikevaihto on kääntynyt kasvuun vuoden 2010 toisella ja kolmannella neljänneksellä. Kuvio 1. Työttömyysaste seutukunnittain 1991–2010 5 10 15 20 25 30 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 Etelä-Pohjanmaa Suupohja Seinäjoki Kuusiokunnat Järviseutu Koko maa Lähde: TEM työnvälitystilasto Kuvio 2. Työikäiset (15–64 v.) seutukunnittain 2008–2025, 2008=100 70 75 80 85 90 95 100 105 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 20 23 20 24 20 25 Koko maa Etelä-Pohjanmaan maakunta Järviseudun seutukunta Kuusiokuntien seutukunta Seinäjoen seutukunta Suupohjan seutukunta Lähde: Tilastokeskus 54 Kuvio 3. Työllisyysaste (%) seutukunnittain 1990-2009 45 50 55 60 65 70 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Koko maa Etelä-Pohjanmaa Suupohjan Seinäjoen Kuusiokuntien Järviseudun Lähde: Tilastokeskus Kuvio 4. Päätoimialojen liikevaihdon muutos neljännesvuosittain 2009–2010 -25 % -20 % -15 % -10 % -5 % 0 % 5 % 10 % 15 % Kaikki toimialat Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut III/2009 IV/2009 I/2010 II/2010 III/2010 Lähde: Tilastokeskus Kuvio 5. Muuttotase seutukunnittain 2008–2010 -2 -1,5 -1 -0,5 0 0,5 1 1,5 Etelä-Pohjanmaa Järviseutu Kuusiokunnat Seinäjoki Suupohja 2008 2009 2010 Lähde: Tilastokeskus 55 Pohjanmaa maakunnan kehitys on viime vuosina ollut myönteistä väestön ja työllisyyden uvio 1. Työttömyysaste seutukunnittain 1991–2010 Pohjanmaan kehityksen suhteen, vaikkakin muuttotase on maakunnassa negatiivinen Kyrönmaata ja Vaasaa lukuun ottamatta. Työikäinen väestö alkaa vähentyä Pohjanmaalla samalla vauhdilla kuin koko maassa keskimäärin, mutta Sydösterbottenin seutukunnassa väheneminen on selvästi nopeampaa. Talouden laskusuhdanne näkyi eri seutukunnissa perinteisesti alhaisen työttömyysasteen nopeana kasvuna yli 8 %:n tason vuoden 2009 lopussa. Nopeinta kasvu oli Sydösterbottenissa. Vuoden 2010 aikana työttömyysaste kääntyi lievään laskuun kaikissa maakunnan seutukunnissa. Päätoimialojen liikevaihto jatkoi syöksyä vielä vuoden 2010 alussa kauppaa lukuun ottamatta, mutta vuoden kolmannella neljänneksellä se on jo toipunut. K 4 6 8 10 12 14 16 18 20 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 Pohjanmaa Kyrönmaa Vaasa Sydösterbottens kustregion Jakobstadsregionen Koko maa Lähde: TEM työnvälitystilasto uvio 2. Työikäiset (15–64 v.) seutukunnittain 2008–2025, 2008=100 K 75 80 85 90 95 100 105 Koko maa Pohjanmaan maakunta Jakobstadsregionens ekon. reg. Kyrönmaan seutukunta Suupohjan rannikkoseudun seutukunta Vaasan seutukunta 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 20 23 20 24 20 25 Lähde: Tilastokeskus 56 Kuvio 3. Työllisyysaste (%) seutukunnittain 1990–2009 55 57 59 61 63 65 67 69 71 73 75 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Koko maa Pohjanmaa Kyrönmaan Vaasan Sydösterbottens Jakobstadsregionens Lähde: Tilastokeskus alojen liikevaihdon muutos neljännesvuosittain 2009–2010 Kuvio 4. Päätoimi -20 % -15 % -10 % -5 % 0 % 5 % 10 % Kaikki toimialat Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut III/2009 IV/2009 I/2010 II/2010 III/2010 Lähde: Tilastokeskus se seutukunnittain 2008–2010 Kuvio 5. Muuttota -2 -1,5 -1 -0,5 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 Pohjanmaa Jakobstadsregionen Kyrönmaa Sydösterbotten Vaasa 2008 2009 2010 Lähde: Tilastokeskus *) 4. neljänneksen tiedot 57 Keski-Pohjanmaa aakunnan kehitys on ollut viime vuosina myönteistä työllisyyden ja talouden uvio 1. Työttömyysaste seutukunnittain 1991–2010 Keski-Pohjanmaan m suhteen. Väkiluvun arvioidaan pysyvän lähivuosina lähes ennallaan, mutta työikäisen väestön määrä laskee voimakkaasti erityisesti Kaustisten seutukunnassa, joka on kärsinyt voimakkaasta muuttotappiosta. Työttömyysasteen nousu ei ollut yhtä voimakasta kuin maassa keskimäärin, ja se on laskenut vuoden 2010 aikana nopeasti. Yritystoiminnan liikevaihto on toipunut vuoden 2010 aikana nopeasti rakentamissektoria lukuun ottamatta. K 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 Keski-Pohjanmaa Kaustinen Kokkola Koko maa Lähde: TEM työnvälitystilasto uvio 2. Työikäiset (15–64 v.) seutukunnittain 2008–2025, 2008=100 K 75 80 85 90 95 100 105 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 20 23 20 24 20 25 Koko maa Keski-Pohjanmaan maakunta Kaustisen seutukunta Kokkolan seutukunta Lähde: Tilastokeskus 58 Kuvio 3. Työllisyysaste (%) seutukunnittain 1990-2009 50 52 54 56 58 60 62 64 66 68 70 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Koko maa Keski-Pohjanmaa Kaustisen Kokkolan Lähde: Tilastokeskus alojen liikevaihdon muutos neljännesvuosittain 2009–2010 Kuvio 4. Päätoimi -40 % -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % Kaikki toimialat Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut III/2009 IV/2009 I/2010 II/2010 III/2010 Lähde: Tilastokeskus se seutukunnittain 2008–2010 Kuvio 5. Muuttota -2,5 -2 -1,5 -1 -0,5 0 0,5 Keski-Pohjanmaa Kaustinen Kokkola 2008 2009 2010 Lähde: Tilastokeskus 59 Pohjois-Pohjanmaa äestön kehitys on ollut pitkään myönteistä korkean syntyvyyden ansiosta. uvio 1. Työttömyysaste seutukunnittain 1991–2010 Pohjois-Pohjanmaan v Maakunnan kehitys on kuitenkin varsin kaksijakoista, sillä Oulun ja Koillismaan seutukuntia lukuun ottamatta muut seutukunnat kärsivät muuttotappioista, ja työikäisen väestön määrä laskee yhä voimakkaammin. Maakunnan työllisyys on parantunut viime vuosina, mutta talouden taantuman myötä työttömyys kääntyi kasvuun 2008–2009. Vuonna 2010 työttömyysaste jälleen laski, erityisesti Haapavedellä-Siikalatvassa, jossa lähestytään jo maan keskiarvoa. Yritysten liikevaihto laski voimakkaasti vuoden 2009 aikana, mutta palasi lievälle kasvu-uralle kaikilla toimialoilla vuoden 2010 kolmannelle neljännekselle tultaessa. K 5 10 15 20 25 30 35 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 Pohjois-Pohjanmaa Oulu Oulunkaari Raahe Haapavesi-Siikalatva Nivala-Haapajärvi Ylivieska Koillismaa Koko maa Lähde: TEM työnvälitystilasto uvio 2. Työikäiset (15–64 v.) seutukunnittain 2008–2025, 2008=100 K 75 80 85 90 95 100 105 110 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 20 23 20 24 20 25 Koko maa Pohjois-Pohjanmaan maakunta Koillismaan seutukunta Nivala-Haapajärven seutukunta Oulun seutukunta Oulunkaaren seutukunta Raahen seutukunta Siikalatvan seutukunta Ylivieskan seutukunta Lähde: Tilastokeskus 60 Kuvio 3. Työllisyysaste (%) seutukunnittain 1990–2009 40 45 50 55 60 65 70 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Koko maa Pohjois-Pohjanmaa Oulun Oulunkaaren Raahen Haapaveden-Siikalatvan Nivala-Haapajärven Ylivieskan Koillismaan Lähde: Tilastokeskus alojen liikevaihdon muutos neljännesvuosittain 2009–2010 Kuvio 4. Päätoimi -40 % -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % Kaikki toimialat Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut III/2009 IV/2009 I/2010 II/2010 III/2010 Lähde: Tilastokeskus se seutukunnittain 2008–2010 Kuvio 5. Muuttota -5 -4 -3 -2 -1 0 1 2 Pohjois- Pohjanmaa Haapavesi- Siikalatva Koillismaa Nivala- Haapajärvi Oulu Oulunkaari Raahe Ylivieska 2008 2009 2010 Lähde: Tilastokeskus 61 Kainuu maakunnan väestönkehitys on ollut viime vuosina heikkoa. Ikääntymisen myötä Kainuun luonnollinen kasvu vähenee ja työikäisen väestön määrä ennustetaan putoavan voimakkaasti. Myös muuttotappiot ovat olleet suuria, vaikkakin taantuman ansiosta ne ovat laskeneet hieman vuonna 2009. Erityisen heikossa asemassa on Kehys-Kainuun seutukunta, jossa talouden taantuma on nostanut työttömyyden lähes 18 %:n tasolle. Taantuman vaikutus maakunnan yleiseen työttömyysasteeseen näyttää kuitenkin olleen vähäinen. Teollisuuden liikevaihdon lasku oli voimakasta, mutta myös muu liikevaihto jatkoi syöksyään vuonna 2009. Vuoden 2010 kolmannelle neljännekselle tultaessa liikevaihto oli kuitenkin kääntynyt nousuun kaikilla toimialoilla. Kuvio 1. Työttömyysaste seutukunnittain 1991–2010 5 10 15 20 25 30 35 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 Kainuu Kehys-Kainuu Kajaani Koko maa Lähde: TEM työnvälitystilasto uvio 2. Työikäiset (15–64 v.) seutukunnittain 2008–2025, 2008=100 K 60 65 70 75 80 85 90 95 100 105 Koko maa Kainuun maakunta Kajaanin seutukunta Kehys-Kainuun seutukunta 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 20 23 20 24 20 25 Lähde: Tilastokeskus 62 Kuvio 3. Työllisyysaste (%) seutukunnittain 1990–2009 40 45 50 55 60 65 70 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Koko maa Kainuu Kehys-Kainuu Kajaani Lähde: Tilastokeskus alojen liikevaihdon muutos neljännesvuosittain 2009–2010 Kuvio 4. Päätoimi -60 % -50 % -40 % -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % Kaikki toimialat Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut III/2009 IV/2009 I/2010 II/2010 III/2010 Lähde: Tilastokeskus se seutukunnittain 2008–2010 Kuvio 5. Muuttota -3,5 -3 -2,5 -2 -1,5 -1 -0,5 0 0,5 Kainuu Kajaani Kehys-Kainuu 2008 2009 2010 Lähde: Tilastokeskus 63 Lappi Lapin maakunta muodostuu hyvin erilaisista seutukunnista, joista Rovaniemen seutukunta on e seutukunnittain 1991–2010 kehittynyt parhaiten väestön ja työllisyyden osalta. Kohtuullisesti ovat menestyneet myös Kemi- Tornio teollisuuskeskuksena ja Tunturi-Lappi matkailusektorinsa ja siihen liittyvän rakentamisen ansiosta. Ongelmallisempia seutukuntia ovat Itä-Lappi, Pohjois-Lappi ja Torniolaakso, joissa väestön ikääntyminen ja muuttotappiot verottavat erityisesti työikäisen väestön määrää kiihtyvällä vauhdilla. Työttömyysasteen kehitys on maakunnassa hyvin kausiluontoista, mutta vuoden 2010 aikana työttömyys vähentyi ainoastaan hiukan. Teollisuuden liikevaihto näyttää toipuneen taantumasta hyvin vuoden 2010 kolmannelle neljännekselle tultaessa, mutta muilla toimialoilla kasvu on vaatimatonta. Kuvio 1. Työttömyysast 0 5 10 15 20 25 30 35 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lappi Rovaniemi Kemi-Tornio Torniolaakso Itä-Lappi Tunturi-Lappi Pohjois-Lappi Koko maa Lähde: TEM työvälitystilasto uvio 2. Työikäiset (15–64 v.) seutukunnittain 2008–2025, 2008=100 K 55 60 65 70 75 80 85 90 95 100 105 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 20 23 20 24 20 25 Koko maa Lapin maakunta Itä-Lapin seutukunta Kemi-Tornion seutukunta Pohjois-Lapin seutukunta Rovaniemen seutukunta Torniolaakson seutukunta Tunturi-Lapin seutukunta Lähde: Tilastokeskus 64 Kuvio 3. Työllisyysaste (%) seutukunnittain 1990–2009 40 45 50 55 60 65 70 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Koko maa Lappi Itä-Lapin Kemi-Tornion Pohjois-Lapin Rovaniemen Torniolaakson Tunturi-Lapin Lähde: Tilastokeskus Kuvio 4. Päätoimialojen liikevaihdon muutos neljännesvuosittain 2009–2010 -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % Kaikki toimialat Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut III/2009 IV/2009 I/2010 II/2010 III/2010 Lähde: Tilastokeskus Kuvio 5. Muuttotase seutukunnittain 2008–2010 -6 -4 -2 0 2 4 6 8 10 Lappi Itä-Lappi Kemi-Tornio Pohjois-Lappi Rovaniemi Torniolaakso Tunturi-Lappi 2008 2009 2010 Lähde: Tilastokeskus 65 TEM-analyyseja – verkkojulkaisusarjassa aiemmin ilmestynyt → www.tem.fi →julkaisut →TEM-analyyseja Nio, Ilkka (1/2008); Työvoimatoimistojen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointi – esimerkkinä rakenteellisen työttömyyden alentaminen Torvi, Kai (2/2008); Maahanmuutto vastauksena työvoiman saatavuuteen – loppuraportti Nio, Ilkka – Torvi, Kai – Tuomaala, Mika (3/2008); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin talous- ja työmarkkinaennuste Nio, Ilkka – Sardar, Paula (4/2008); Työvoimapoliittisilta toimenpiteiltä sijoittuminen vuosina 2005 ja 2006 Tuomaala, Mika (5/2008); Työvoiman hankinta toimipaikoissa vuonna 2007 Alatalo, Johanna – Tuomaala, Mika (6/2008); Alueelliset rakennemuutokset Mella, Ilkka (7/2008); Maakuntien suhdannekehitys Nio, Ilkka – Torvi, Kai – Tuomaala, Mika (8/2008); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin talous- ja työmarkkinaennuste, syksy 2008 Tuomaala, Mika – Torvi, Kai (9/2008); Kohti työperusteista maahanmuuttoa: Ulkomailta palkattavan työvoiman tarpeen arviointi Alatalo, Johanna – Räisänen, Heikki (10/2009); Työttömyysturvan uudistuslinjausten ex ante - vaikutusarviointia Nio, Ilkka – Torvi, Kai – Tuomaala Mika (11/2009); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin talous- ja työmarkkinaennuste, kevät 2009 Heinonen, Ville – Kangaspunta, Kirsi – Räisänen, Heikki – Sardar, Paula (12/2009); Työllisyys ja työttömyys eri koulutustasoilla – tilastollinen tarkastelu Tuomaala, Mika (13/2009); Työvoiman hankinta toimipaikoissa vuonna 2008 Alatalo, Johanna – Torvi, Kai (14/2009); Joustoturva Suomen työmarkkinoilla: indikaattorit ja niiden tulkinta Mella, Ilkka (15/2009); Maakuntien suhdannekehitys 2007-2009 Alatalo, Johanna – Nio, Ilkka – Tuomaala, Mika (16/2009); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin talous- ja työmarkkinaennuste, syksy 2009 Kaarna, Anssi (17/2009); Väestön hyvinvointi alueilla – tilastollinen katsaus Nio, Ilkka – Sardar, Paula (18/2009); Työvoimapoliittisilta toimenpiteiltä sijoittuminen vuosina 2006 ja 2007 http://www.tem.fi/ 66 Räisänen, Heikki – Tuomaala, Mika (19/2010); TE -toimistojen tuottavuus ja työpaikkojen täytön tehokkuus Kaarna, Anssi – Mella, Ilkka (20/2010); Maakuntien suhdannekehitys 2008 – 2010 Nio, Ilkka – Tuomaala, Mika (21/2010); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste Tuomaala, Mika (22/2010); Työvoiman hankinta toimipaikoissa vuonna 2009 Kaarna, Anssi – Mella, Ilkka (23/2010); Maakuntien suhdannekehitys 2008 – 2010 Nio Ilkka – Sardar Paula (24/2010); Työvoimapoliittisilta toimenpiteiltä sijoittuminen vuonna 2008 Alatalo Johanna – Nio Ilkka – Tuomaala Mika (25/2010); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste, syksy 2010 Alatalo Johanna – Räisänen Heikki – Tuomaala Mika (26/2010); Työvoiman rekrytointi taantumassa – julkisen työnvälityksen näkökulma Alatalo Johanna – Räisänen Heikki – Tiainen Pekka (27/2010); Lainsäädännön työllisyysvaikutusten arviointi ja taloudelliset vaikutukset Avikainen Ahti – Kerminen Päivi – Korhonen Tiina – Murto Mikko – Peura Jari (28/2010); Työhönoso