TEM-analyyseja • 120/2024 Työllisyyden ja työttömyyden elinkaarilaskelmia sovelluksineen Heikki Räisänen ISSN 1797-5271 ISBN 978-952-327-937-7 Työllisyyden ja työttömyyden elinkaarilaskelmia sovelluksineen Heikki Räisänen Työ- ja elinkeinoministeriö Ministry of Economic Affairs and Employment Email: etunimi.sukunimi@gov.fi Helsinki, maaliskuu 2024 Tiivistelmä: Analyysissa tarkastellaan työllisen ajan, työttömyysajan ja työvoiman ulkopuolisen ajan odotteita vuosina 2010–2022. Odotteiden laskenta perustuu elinajan odotteen ja pääasiallisen toiminnan tietoihin. Pääasiallinen toiminta on Tilastokeskuksen Työssäkäyntitilaston tieto. Sen mukainen työttö- myystieto perustuu työttömiin työnhakijoihin. Odotteiden muutoksia tarkastellaan ajassa ja eri 1-vuotisikäkohorteilla. Analyysissa esitetään myös mies- ten ja naisten sekä koulutustasojen odotteita, jotka on laskettu vain vuodelle 2022. Näiden lisäksi tarkas- tellaan odotelaskennan sovelluksina työttömyysodotteiden merkitystä työttömyysturvan kustannusteki- jänä sekä työllisyysodotteen merkitystä arvonlisäyksessä 1-vuotisikäkohorteittain. Edelleen tarkasteluun sisältyy eri työllisyysasteen tasojen muunnos työllisyysodotteiksi. Odotelaskenta perustuu työ- ja elinkeinoministeriön 2000-luvun alussa kehitettyyn ja sittemmin päivitet- tyyn laskentamalliin, jonka aineistot on päivitetty ja laajennettu analyysin laadinnan yhteydessä. Asiasanat: elinajan odote, työllisen ajan odote, työttömyysajan odote, työvoiman ulkopuolisen ajan odote, työttömyysturvan kustannukset, arvonlisäys, kohortti Abstract: This analysis paper discusses working life expectancy, unemployment expectancy and ex- pected time outside the workforce between 2010 and 2022. Expectancy calculation is based on lifetime expectancy and information on main activities. The statistical source for main activities is based on reg- ister-based data from Statistics Finland. Information on unemployment there is based on registered un- employed job-seekers. Changes in expectations are investigated in time and for various 1-year age cohorts. Also expectancies for employment and unemployment time for men and women as well as for various educational levels are calculated for the year 2022. In addition, as applications of expectation calculations, expected unem- ployment benefit costs based on unemployment expectancy, and expected value added on employment expectancy are discussed on 1-year cohorts. Also, transforming various employment rate levels into em- ployment expectancies is also analysed. Expectancy calculation is based on the model developed originally in the beginning of the 2000s, the model and its data has been updated and broadened during this analysis. Key words: lifetime expectancy, expected employment time, expected unemployment time, expected time outside the workforce, unemployment benefit costs, value added, cohort Saatteeksi Tätä analyysia varten on työ- ja elinkeinoministeriön elinkaarilaskentamalli päivitetty ja osittain laajen- nettu. Malli on alun perin luotu 2000-luvun alussa. Analyysi jatkaa vuonna 2019 julkaistun TEM-analyysin ”Työvoima-ajan, työllisen ajan ja työttömyysajan elinkaarilaskelmia” lähestymistapaa ja osin laventaa sitä. Elinkaaritarkastelu mahdollistaa kohorttikohtaiset analyysit ilman, että kohortin elinkaarta seurataan vuo- sien ajan. Lähtökohtana ovat vuotuiset eliniän odotteet kullekin 1-vuotisikäryhmälle. Kun näihin tietoihin liitetään kunkin kohortin pääasiallista toimintaa kuvaavat tiedot, voidaan laskea työllisen ajan tai työttö- myysajan odotteet ja työvoiman ulkopuolisen ajan odotteet. TEM:n laskentamallissa käytetään väestön eliniän odotteita ja Työssäkäyntitilaston tietoja vuosilta 2010– 2022. Mallia on laajennettu vuoden 2022 tiedoissa myös erikseen sukupuolen ja koulutustason mukaisilla tauluilla. Elinkaarilaskenta antaa paitsi mahdollisuuden koko kohortin elinkaarta koskevien kuvailevien odotetieto- jen laskentaan ja vertailuun ajassa ja eri ikäisillä, myös erilaisiin sovelluksiin. Odotteita on tässä julkai- sussa käytetty valtiontalouden työttömyysturvakustannusten kohorttikohtaiseen arviointiin sekä työuran mittaisen arvonlisäyksen arviointiin. Lisäksi on suoritettu muunnoslaskelmia eri työllisyysasteen tasojen vaikutuksesta työllisyysodotteisiin. Julkaisun käsikirjoitusta ovat kommentoineet Johanna Alatalo ja Liisa Larja, joille esitän parhaat kiitok- seni. Kiitän myös dosentti Taina Leinosta Työterveyslaitokselta saamistani kirjallisuusvinkeistä. Sirpa Kukkala on taittanut julkaisun, monet kiitokset siitä. Kaikista virheistä vastaan itse. työ- ja elinkeinoministeriössä maaliskuussa 2024 Heikki Räisänen SISÄLLYS 1 Johdanto .......................................................................................................................... 7 2 Väestön toiminta ja työmarkkinoille osallistuminen .................................................... 7 2.1 Tietolähteet ja TEM:n laskentamenetelmä ......................................................................... 8 2.2 Laskentakaavat .................................................................................................................... 9 3 Empiiriset perustulokset koko väestössä .................................................................. 10 3.1 Työvoima-ajan, työvoiman ulkopuolisen ajan ja työllisen ajan odotteet ....................... 10 3.2 Vuoden 2020 poikkeava työttömyysodote ....................................................................... 11 4 Miesten ja naisten odote-eroista ................................................................................. 12 5 Koulutusasteiden odote-eroista .................................................................................. 13 6 Odotelaskennan sovelluksia ........................................................................................ 15 6.1 Työttömyyden kohorttikustannukset ............................................................................... 15 6.2 Tuotannon arvo elinkaarella ............................................................................................. 17 6.3 Työllisyysasteen muutoksen merkitys odotevuosina ..................................................... 18 7 Lopuksi .......................................................................................................................... 20 Lähteet..................................................................................................................................................... 21 Liitteet...................................................................................................................................................... 23 TEM-analyyseja -verkkojulkaisusarjassa aiemmin ilmestynyt .......................................................... 24 7 1 JOHDANTO Tässä analyysissa tarkastellaan työmarkkinoiden kannalta keskeisiä odotteita. Käsiteltävänä on niin työ- voima-ajan, työllisen ajan kuin työttömyysajankin odotteet. Analyysissa kuvataan odotteiden laskennan periaatteet ja esitellään päivitetty laskentamalli. Laskennan tuloksena saatavien odotteiden kuvailun ja tulkinnan lisäksi pyritään laskemaan sovellusesimerkkejä. Odotelaskenta luo tärkeän perustan ja tilan eri politiikkamuutosten potentiaalin hahmottamiselle. Odot- teiden tarkastelu myös kääntää ajattelumme perspektiiviä jostain tilanteesta pitkälle ajassa eteenpäin. Kun tarkasteltavana on tietty ikäkohortti, alamme ajatella tuon kohortin koko elinkaarta ja eri toimintojen ajallista kestoa. Analyysi jatkaa työ- ja elinkeinoministeriön laskentamallin avulla aiemmin suoritettuja tarkasteluja (Hytti – Nio 2004 a ja b; Räisänen 2019 a ja b sekä 2021). Samaan malliin pohjautui Hytin ja Valasteen (2009) EU-maiden työurien pituuksien tarkastelu. Analyysi perustuu väestötilastojen ja työssäkäyntitilaston tietoihin. Lisäksi viimeisen käyttävissä olevan, vuoden 2022, osalta on laadittu odotetaulut erikseen miehille ja naisille sekä kolmelle koulutustasolle. Tällaisia hajotelmia TEM:n laskentamallissa ei ole ollut aiemmin käytössä. Työvoimakustannusten avulla voidaan odotteiden perusteella laskea myös arvioita menetetyn työpanok- sen arvosta eri oletuksin. Työttömyysturvakustannusten avulla lasketaan välittömiä työttömyyskustan- nuksia odotteiden perusteella. Leinonen, Viikari-Juntura ja Solovieva (2022b) tarkastelevat työajan odotteita ja menetettyjä työvuosia eri osaryhmissä, kuten eri etuuksien saajien ryhmissä ja lisäksi eri toimialoilla. He ovat myös kehittäneet kokoaikatyöllisyydeksi muutetun työllisyysodotteen (Leinonen, Viikari-Juntura ja Solovieva 2022a), jota he tarkastelevat työkyvyttömyysetuuksien saajilla. Heidän tuloksensa osoittavat, että vaikka täydellä työ- kyvyttömyyseläkkeellä olevien kokoaikatyöllisyyden odote on vaatimaton, on odote kasvanut suhteelli- sesti muuta väestöä enemmän työkyvyttömyysetuuksien saajilla. He päättelevätkin, että työn ja työkyvyt- tömyyseläkkeen yhdistämisellä voi olla merkittäviä vaikutuksia yksilöiden työurien pituuksiin. Laaksonen et.al. (2022) ovat tarkastelleet terveiden työvuosien odotetta, joka on kasvanut vuosien 2000 ja 2017 välillä riippumatta terveyden mittaustavasta. Vuonna 2017 he havaitsivat 8,2 vuotta terveitä ja täysin työ- kykyisiä vuosia 14,5 vuodesta 50 ikävuoden ja 65 ikävuoden välillä. Solovieva et. al. (2024) ovat tutkineet 26 tutkimusraporttiin perustuvassa arviossaan eri koulutustasojen ja työllisen ajan odotteiden yhteyksiä. Kaikissa tarkastelluissa tutkimuksissa korkeampi koulutus liittyi pitempään työllisen ajan odotteeseen. Keskimäärin matalasti koulutettujen työllisen ajan odote oli 29 % lyhyempi miehillä ja 27 % lyhyempi naisilla verrattuna korkeasti koulutettuihin. Edelleen kaikissa tarkastelluissa tutkimuksissa matalasti kou- lutetuilla on enemmän odotettuja menetettyjä työvuosia työttömyyden ja työkyvyttömyyseläkkeen takia korkeammin koulutettuihin verrattuna. Dudel et. al. (2023) tarkastelee saksalaisten 55–64-vuotiaiden työl- lisen ajan odotteita. Näissä odotteissa koulutusasteilla on suuri rooli. Odotetarkastelut luovat erilaisen tarkastelunäkökulman tavallisemmin käytettyihin poikkileikkaustarkas- teluihin nähden. Ne piirtävät myös kiinnostavan perspektiivin työuriin ja niiden kokonaiskestoon. Myös suhdanne- ja muiden talouden muutosten vaikutuksia voidaan havaita odotteissa. 2 VÄESTÖN TOIMINTA JA TYÖMARKKINOILLE OSALLISTUMINEN Vuoden 2010 jälkeen työikäisen 18–64-vuotiaan väestön määrä on kääntynyt laskuun. Työmarkkinoilla on toki sekä alle 18-vuotiaita nuoria että 65 vuotta täyttäneitä, mutta 18–64-vuotiaiden ikäryhmää voidaan työssäkäyntitilaston avulla seurata sekä työllisten, työttömien että työvoiman ulkopuolisten osalta. Graafeista havaitaan, että työvoiman ulkopuolisten määrä on laskenut ja työllisten, etenkin naisten, määrä kasvanut. Supistuneesta 18–64-vuotiaasta väestöstä otetaan siis työmarkkinoilla irti enemmän työllisyyttä. 8 Kuvio 1 a ja b. 18–64-vuotiaiden miesten (a, vasen) ja naisten (b, oikea) pääasiallinen toiminta vuosina 2000–2022, henkilöä (Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto, tietokantataulut) 2.1 Tietolähteet ja TEM:n laskentamenetelmä Tämän julkaisun laadinnassa on käytetty väestötietoja kuolleisuudesta ja elinajan odotteista, työmarkki- noille osallistumista koskevia tietoja työssäkäyntitilastosta ja siihen pohjautuvia tietoja väestöstä ja pää- asiallisesta toiminnasta eri koulutustasoilla. Tilastolähteinä ovat pääasiassa Tilastokeskuksen väestöti- laston 1-vuotisikäryhmittäiset kuolleisuus- ja elinajan odotetiedot sekä työssäkäyntitilaston 1-vuotisikä- ryhmittäiset tiedot työmarkkinoille osallistumisesta sekä Opetushallinnon tilastopalvelun 1-vuotisikäryh- mittäiset tiedot väestöstä koulutustasoittain sekä heidän pääasiallisesta toiminnastaan. Lähtökohtana ollut laskentamenetelmä on kehitetty työministeriössä 2000-luvun alussa. Vuoden 2019 julkaisua varten (Räisänen 2019 a ja b) menetelmä tarkastettiin ja aineistot päivitettiin. Tuolloin oli käy- tössä sekä työssäkäyntitilaston että työvoimatutkimuksen 1-vuotisikäryhmittäisiä tietoja. Työvoimatutki- muksen vuoden 2021 menetelmäuudistuksen takia työvoimatutkimuksen tietoja ei enää ole käytössä. Vuonna 2024 aineistot on päivitetty vuoteen 2022 saakka lähtövuodesta 2010 työssäkäyntitilaston tie- doin. Lisäksi vuodelle 2022 on laskettu erikseen miesten ja naisten sekä koulutustasojen odotteet. Laskenta perustuu ns. prevalenssimenetelmään eli toimintojen esiintyvyyteen väestössä. Tätä voidaan kutsua myös periodinäköalaksi1, jolloin oletetaan tietyn periodin olosuhteiden pysyvyys hypoteettisen ko- hortin koko elinkaarelle ja tulokset johdetaan tästä tietystä periodista (Dudel 2021). Menetelmä on pääpiirteissään seuraava: Ensin lasketaan 100 000 elävänä syntynyttä kohden2 eletyt henkilövuodet kussakin iässä ikäryhmille 0-100. Tämä lasketaan eloonjäämistauluista vuosina t ja t+1 elossa olevien henkilöiden keskiarvona, laskenta lähtee tässä siis 100 000:sta. 0- ja 100-vuotiaiden osalta laskentamenetelmä on hieman erilainen. Tämän jälkeen lasketaan kohortin eletyt vuodet iässä x ja sen jälkeen. Elinajan odote saadaan Tilastokeskuksen väestötauluista. Vastasyntyneellä elinajan odote oli vuonna 2022 81,8 vuotta, 25-vuotiaalla 57,3 vuotta ja 50-vuotiaalla elinajan odote oli 33,4 vuotta. Tämän jälkeen työssäkäyntitilastosta saadaan työllisten väestöosuus kullekin 1-vuotisikäryhmälle. Työl- listen väestöosuudella kerrotaan tietyn ikäisenä eletyt henkilövuodet, jolloin saadaan työllisenä eletyt henkilövuodet. Seuraavaksi lasketaan työllisenä eletyt henkilövuodet tietynikäisenä ja sen jälkeen. Tästä saadaan seuraavaksi laskettua työllisen ajan odote, jossa jaetaan työllisenä eletyt henkilövuodet tietyn ikäisenä ja sen jälkeen tämän ikäisenä elossa olevien määrällä, joka on suhteutettu 100 000 henkeen. 1 Toinen vaihtoehto olisi ns. monitilamalleihin eli eri asemien välisiin siirtymiin perustuva lähestymistapa, joka kuitenkin edellyttää datalta paljon enemmän. 2 Tosiasiassa vastasyntyneiden kohortit ovat paljon 100 000 pienempiä, mutta laskentamenetelmään kuuluu suhteutus 100 000 henkilöön. Esimerkiksi vuonna 2022 syntyneitä oli 44 951. 0 500000 1000000 1500000 2000000 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 miestä vu os i Työlliset Työttömät Työvoiman ulkopuolella olevat 0 500000 1000000 1500000 2000000 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 naista vu os i Työlliset Työttömät Työvoiman ulkopuolella olevat 9 Muiden toimintojen odotteet lasketaan vastaavalla tavoin, esimerkiksi työttömyysajan odotteessa ede- tään työttömien väestöosuudesta kussakin 1-vuotisikäryhmässä vastaavalla menetelmällä kuin työlli- syysodotteessakin. Koska määritelmän mukaisesti työlliset ja työttömät muodostavat työvoiman, on työl- lisen ajan odotteen ja työttömyysajan odotteen summa työvoima-ajan odote. Kun elinajan odotteesta vähennetään työvoima-ajan odote, saadaan vastaavasti tuloksena työvoiman ulkopuolisen ajan odote. Vastaavasti työllisyyden ulkopuolisen ajan odote muodostuu elinajan odotteen ja työllisen ajan odotteen erotuksesta. Vastaavalla tavoin kuin vastasyntyneelle lasketaan elinajan odote, voidaan laskea myös työllisen ajan ja työttömyysajan odote. Vastasyntyneen tai työmarkkinoille tulevan nuoren kannalta maailma ja työmark- kinat ovat jossain tilassa, jota määrittävät esimerkiksi työllisyyden kannalta pääasiassa työikäiset. Työ- markkinoille tulevan työuran aikana voi tapahtua suuriakin muutoksia, jotka sitten vuosi ja kohortti kerral- laan alkavat näkyä myös odotteissa. On kuitenkin relevantti tapa laskea esimerkiksi työmarkkinoille tule- van henkilön odotettu työllisen tai työttömän ajan kesto, se kuvaa odotettavaa tilannetta olettaen, että maailma pysyisi ennallaan. Odotelaskentaa käytetään myös esimerkiksi eläkkeellesiirtymisajan odottei- den laskennassa (Eläketurvakeskus 2024) tai terveiden elinvuosien laskennassa (Dudel 2021; Laakso- nen et.al. 2022; Leinonen et. al. 2022a ja b). 2.2 Laskentakaavat Kaavat (ks. myös liitetaulukko 1) on merkitty siten kuin ne lasketaan 18-vuotiaalle. (Lx) = 0,5 * (lx18 + lx19) (1) (Tx) = Lx18+Tx19 (2) (aLx) = ax18 * Lx18 (3) (aTx) = aLx18 + aTx19 (4) (aex) = aTx18 / lx18 (5) (oex) = ex18 - aex18 (6) (uLx) = ux18 * Lx18 (7) (uTx) = uLx18 + uTx19 (8) (uex) = uTx18 / lx18 (9) (nex) = aex18 + uex18 (10) (onex) = ex18 – nex18 (11) Kaavoissa käytetyt merkinnät (lx)= elossa iässä x (Lx)=eletyt henkilövuodet iässä x (Tx)=eletyt henkilövuodet iässä x ja sen jälkeen (ex)=elinajan odote (ax)=työllisten osuus väestöstä (aLx)=työllisenä eletyt vuodet iässä x (aTx)=työllisenä eletyt vuodet iässä x ja sen jälkeen (aex)=työllisen ajan odote (oex)=työllisyyden ulkopuolella vietetyn ajan odote (nx)=työvoiman väestöosuus (ox)=työvoiman ulkopuolisten väestöosuus (ux)=työttömien väestöosuus (uLx)=työttömänä eletyt vuodet iässä x (uTx)=työttömänä eletyt vuodet iässä x ja sen jälkeen (uex)=työttömyysajan odote (nex)=työvoima-ajan odote (onex)=työvoiman ulkopuolisen ajan odote (f) = naiset (m) = miehet (pr) = koulutus perusaste tai tuntematon (sc) = koulutus toinen aste (tr) = koulutus korkea-aste 10 3 EMPIIRISET PERUSTULOKSET KOKO VÄESTÖSSÄ 3.1 Työvoima-ajan, työvoiman ulkopuolisen ajan ja työllisen ajan odotteet Kuviossa 2 on esitetty työvoima-ajan, työllisen ajan sekä työvoiman ulkopuolisen ajan odotteet vuonna 2022. Kuviosta havaitaan, että työvoiman ulkopuolisen ajan odote on 37 ikävuodesta alkaen suurempi kuin työllisen ajan odote ja 40 ikävuodesta alkaen suurempi kuin työvoima-ajan odote. Työvoima- ja työl- lisen ajan odotteiden välinen ero kuvaa työttömyysajan odotetta. Vaikka työllisen ajan ja työvoima-ajan odotteet lähestyvät nollaa jo 65 ikävuoden jälkeen, päättyy työllisyys työssäkäyntitilaston rekisterissä vasta 74 ikävuoteen. Ja kun rekisterityöttömyyttä ei esiinny 64 ikävuoden jälkeen, yhtyvät työvoima-ajan ja työllisen ajan odotekäyrät 65–74-vuotiailla. Kuvio 2. Työllisen ajan, työvoima-ajan ja työvoiman ulkopuolisen ajan odotteet 18–74-vuotiaille v. 2022, vuotta Kuvioissa 3 a ja b on esitetty 25- ja 50-vuotiaiden odotteita eri vuosille. Yleisesti 25-vuotiailla työttömyys- ajan odotteet ovat varsin korkeita, 50-vuotiaille ei jäljellä olevaan työuraan enää mahdu yhtä suurta työt- tömyysodotetta, osa nuorempien työttömyysodotteesta on myös jo toteutunut 50-vuotiaiden aiemmalla työuralla. Graafeista havaitaan myös se, kuinka pandemiakriisin vuonna 2020 nuorempien työllisen ajan odote putoaa noin vuodella, kun taas 50-vuotiaiden odotteen kuvaajassa voidaan juuri ja juuri havaita pieni notkahdus. Nuoremmilla myös palautuminen on nopeaa ja voimakasta. Kannattaa myös huomata, ettei työllisen ajan odotteen lasku vuonna 2020 laskenut 25-vuotiaiden työvoima-ajan odotetta, vaan se yllättäen jopa nousi lievästi. Odoteaikasarjatarkastelut osoittavat, että suhdanne- ja muihin työllisyyden vaihteluihin reagoidaan lähinnä työttömyyden kautta, eikä työvoiman ulkopuolella oloa vaihtelemalla. 0 5 10 15 20 25 30 35 40 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54 56 58 60 62 64 66 68 70 72 74 od ot e, v uo tt a ikä työllisen ajan odote työvoima-ajan odote työvoiman ulkopuolisen ajan odote 11 Kuvio 3 a ja b. 25-vuotiaan (a, vasen) ja 50-vuotiaan (b, oikea) työvoima-ajan ja työllisen ajan odotteet vuosille 2010–2022, vuotta 3.2 Vuoden 2020 poikkeava työttömyysodote Vuoden 2020 pandemiakriisi vaikutti vahvasti työmarkkinoihin. Työttömyyden nopea nousu nosti myös työttömyysodotteita ylöspäin. 18-vuotiaan työttömyysodote nousi 3,6 vuodesta 4,9 vuoteen eli noin 3 vuodesta 7 kuukaudesta 4 vuoteen ja 11 kuukauteen. Muutos oli hämmästyttävän voimakas, vuosi ja neljä kuukautta lisää työttömyysodotetta yhdessä vuodessa. Kuvio 4. Työttömän ajan odote 18–64-vuotiaille v. 2018–2022, vuotta Toisaalta 50-vuotiaan odote nousi vuoden 2019 vajaasta 1,3 vuodesta vuonna 2020 1,7 vuoteen eli nou- sua oli noin viisi kuukautta. Myöhempi kehitys kuitenkin näyttää hyvin sen, kuinka nopeasti poikkeava työttömyysodote palautui jo vuonna 2021 lähelle ennen pandemiaa vallinneelle tasolle ja vuonna 2022 oltiin jo aivan vuoden 2019 tilanteen tuntumassa. Kehitys osoittaa selkeästi, ettei erityisesti työttömyyden voimakkaista lyhyen aikavälin odotemuutoksista kannata tehdä pitemmän aikavälin päätelmiä. Kun työttömyys voi vaihdella lyhyellä aikavälillä paljonkin, 24 26 28 30 32 34 36 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 od ot e, v uo tta vuosi työllisen ajan odote 25 v. työvoima-ajan odote 25 v. 0 2 4 6 8 10 12 14 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 od ot e, v uo tta vuosi työllisen ajan odote 50 v. työvoima-ajan odote 50 v. 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54 56 58 60 62 64 od ot e, v uo tt a ikä 2018 2019 2020 2021 2022 12 tulisi odotteen tulkinnassa käyttää useampien vuosien kehitystä, eikä tehdä vääriä päätelmiä yksittäisten vuosien odotteista. Edellä kuvioissa 3 a ja b esitetyt työvoima- ja myös työllisen ajan odotteet ovat selvästi työttömyysodotteita vakaampia. 4 MIESTEN JA NAISTEN ODOTE-EROISTA Miesten ja naisten työmarkkina-odotteissa on varsin huomattavia eroja. Tarkastelua on tässä tehty vuo- den 2022 osalta, joka on siinä mielessä poikkeuksellinen vuosi, ettei naisten työllisyys ole aiemmin ylit- tänyt miesten työllisyyttä kuin satunnaisesti. Naisten elinajan odote on huomattavan paljon miesten odotetta korkeampi. Esimerkiksi 25-vuotiaiden miesten elinajan odote on 54,8 vuotta, kun naisilla elinajan odote oli vastaavassa iässä 59,9 vuotta. 50-vuotiailla vastaavat odotteet olivat miehillä 31,1 vuotta ja naisilla 35,6 vuotta. Työllisen ajan odotteessa erot ovat absoluuttisesti pieniä, 25-vuotiailla miehillä työllisyysodote oli 30,1 vuotta ja naisilla 31,0 vuotta, 50-vuotiailla miehillä 10,8 vuotta ja naisilla 11,7 vuotta. On erittäin kiinnostavaa nähdä, pysyykö naisten työllisyysodotteen paremmuus miehiin nähden vai muut- tuuko tilanne pitemmän aikavälin tilannetta vastaavaksi. Kuvio 5. 18–74-vuotiaiden elinajan odotteet ja työllisen ajan odotteet sukupuolen mukaan vuonna 2022, vuotta Työttömyysodotteessa erot ovat melko selkeitä miesten tappioksi. Työmarkkinoille tulevalla 18-vuotiaalla miehellä on työmarkkinauransa aikana odotettavissa 4,1 vuotta työttömyyttä ja naisella 3,1 vuotta. Koko- naisen vuoden ero on huomattava. 0 10 20 30 40 50 60 70 18 21 24 27 30 33 36 39 42 45 48 51 54 57 60 63 66 69 72 od ot e, v uo tta ikä N työllisyys M työllisyys N elinaika M elinaika 13 Kuvio 6. Työttömyysajan odotteet sukupuolen mukaan v. 2022, vuotta 5 KOULUTUSASTEIDEN ODOTE-EROISTA Koulutusasteiden odotteet on laskettu soveltamalla eri koulutusasteen väestön 1-vuotisikäryhmittäisiä tietoja heidän pääasiallisesta toiminnastaan. Nämä tiedot on suhteutettu koko väestön 1-vuotisikäryhmit- täisiin elinajan odotteisiin. Tästä seuraa rajoite tietojen käytölle. Koska eri koulutusasteiden väestö poik- keaa toisistaan monin tavoin, on väestön elinajanodotekin oletettavasti erilainen. Tällä ei pitäisi olla juu- rikaan käytännön merkitystä työikäisen väestön osalta, joten laskentatulosten mukaiset työvoima-ajan, työllisen ajan ja työttömän ajan odotteet ovat hyviä approksimaatioita. Sen sijaan työvoiman ulkopuolisen ajan odotteisiin kannattaa suhtautua varovaisuudella. On oletettavaa, että perusasteen koulutettujen ikä- ryhmävakioitu kuolleisuus on suurempaa kuin toisen asteen tai korkea-asteen koulutettujen. Ulkopuolista aikaa koskevat odotteet eivät siten ole kovin luotettavia koulutusasteita koskevassa tarkastelussa. Kuvio 7. 18–74-vuotias väestö koulutusasteen mukaan v. 2022 (Lähteet: Tilastokeskus, opetushallin- non Tilastopalvelu) Kuviossa 7 on esitetty 18–74-vuotiaan väestön koulutustasojen jakauma. Perusasteen ryhmään (perus- aste tai ei tietoa) kuuluvat myös ne, joiden koulutusasteesta ei ole tietoa, kuten esimerkiksi ulkomailla tutkinnon suorittaneet. Kuviota vasemmalta lukiessa nähdään, kuinka kaikki ovat aluksi vain perusasteen varassa, ennen kuin 2. asteen tutkintoja alkaa 18. ikävuodesta alkaen valmistua. Korkea-asteen tutkintoja 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54 56 58 60 62 64 od ot e, v uo tta ikä N työttömyys M työttömyys 0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54 56 58 60 62 64 66 68 70 72 74 he nk ilö ä ikä perusaste 2. aste korkea-aste 14 alkaa valmistua vasta 21 ikävuoden jälkeen. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneen väestön määrä kas- vaa vielä selvästi yli 30-vuotiaanakin. Ikääntyneessä päässä työmarkkinoilta jo poistuneissa on selvästi enemmän perusasteen koulutettuja kuin työikäisessä väestössä. Kuvio 8 a ja b. 18–74-vuotiaan väestön työllisyysasteet koulutusasteen mukaan (a, vasen) ja 18–64- vuotiaiden työttömien väestöosuudet koulutusasteen mukaan (b, oikea) vuonna 2022 (Lähteet: Tilasto- keskus, opetushallinnon tilastopalvelu) Kuvioissa 8 a ja b on tarkasteltu ikä ikäisen väestön työllisyysasteita koulutusasteen mukaan (a, vasen) ja työttömien väestöosuutta (b, oikea). Kuvioista havaitaan, kuinka olennaiset erot sekä työllisyydessä että työttömyydessä on koulutusasteiden välillä. Koulutus näyttääkin erittäin hyvältä investoinnilta sekä kasvattamaan työllisyyttä että alentamaan työttömyyttä. Työllisyydessä ratkaisevin ero on perusasteen ja muiden koulutusasteiden välillä. Korkea-asteen työllisyys on toki parempi kuin 2. asteen, mutta ero on selvästi pienempi. Sen sijaan työttömyydessä kaikkien koulutusasteiden väliset erot ovat suuret. Toisen asteen ja korkeakoulutettujen työttömien väestöosuus alkaa kasvaa noin viidenkymmenen ikävuoden vaiheilla. Kuvio 9. Työllisen ajan odote eri koulutusasteilla v. 2022 (Lähteet: Tilastokeskus, opetushallinnon tilas- topalvelu). 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 18 21 24 27 30 33 36 39 42 45 48 51 54 57 60 63 66 69 72 os uu s x 10 0 ikä työllisyys perusaste työllisyys 2. aste työllisyys korkea-aste 0 0,05 0,1 0,15 0,2 18 21 24 27 30 33 36 39 42 45 48 51 54 57 60 63 os uu s x 10 0 ikä työttömyys perusaste työttömyys 2. aste työttömyys korkea-aste 22,95 34,09 38,73 0 5 10 15 20 25 30 35 40 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54 56 58 60 62 64 66 68 70 72 74 od ot e, v uo tta ikä perusaste 2. aste korkea-aste 15 Kuviosta 9 havaitaan, kuinka odotteiksi muutetut työllisyydet näkyvät eri ikäisinä kolmella koulutusas- teella. Perusasteen koulutuksen varaan jäävillä on odotettavissa kokonaisuutena noin 23 vuoden mittai- nen työura 18-vuotiaana. Toisen asteen koulutetulla vastaavasti työllisen ajan odote on 34 vuotta ja kor- kea-asteen koulutetulla 39 vuotta. Mielenkiintoista on kuitenkin havaita, että vaikka perusasteella (ja ei tietoa) nuoren työmarkkinoille tulevan työllisen ajan odote on yli 11 vuotta alhaisempi kuin toisella as- teella, on perusasteen väestö sen verran vähäinen, että koko väestön työllisen ajan odote vastaa 18-vuotiaiden osalta toisen asteen koulutettujen odotetta. Perusasteen paino koko väestön työlli- syysodotteessa on siten suhteellisen vähäinen. Kuvio 10. Työttömän ajan odote eri koulutusasteilla 18–64-vuotiailla v. 2022, vuotta (Lähteet: Tilasto- keskus, opetushallinnon tilastopalvelu) Työttömän ajan odotteet eroavat toisistaan voimakkaasti koulutusasteiden välillä. Perusasteella työttö- myysajan odote oli 18-vuotiaalla vuonna 2022 noin 3,8-kertainen korkea-asteen tutkinnon suorittavaan nähden. Nämä työuran mittaiset työttömyysodotteet poikkeavatkin hyvin vahvasti koulutuksen perus- teella. Työuran mittainen koko väestön työttömyysodote oli noin 3,6 vuotta vuonna 2022, joten tästäkin havaitaan perusasteen vähäinen paino. Korkea-asteen tutkinto antaa (ainakin väestötasolla) erittäin hy- vän suojan työttömyyttä vastaan muihin koulutusasteisiin verrattuna. 6 ODOTELASKENNAN SOVELLUKSIA 6.1 Työttömyyden kohorttikustannukset Arvioidaan seuraavaksi sitä, millaisia työttömyysturvan kohorttikohtaisia kustannuksia eri ryhmille syntyisi laskettujen työttömyysodotteiden perusteella. Taulukko 1. Työttömän ajan odotteet eri ryhmille v. 2022, vuotta ryhmä koko väestö miehet naiset perusasteen koulutus toisen as- teen koulu- tus korkea-as- teen koulu- tus 18-vuotias 3,6 4,1 3,1 6,8 4,1 1,8 25-vuotias 3,2 3,6 2,8 6,2 3,6 1,7 50-vuotias 1,3 1,5 1,1 2,3 1,5 0,8 6,83 4,12 1,80 0 1 2 3 4 5 6 7 8 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54 56 58 60 62 64 od ot e, vu ot ta ikä perusaste toinen aste korkea-aste 16 Taulukko 2. Väestöä eri ryhmissä v. 2022, henkilöä ryhmä koko väestö miehet naiset perusasteen koulutus toisen as- teen koulu- tus korkea-as- teen koulu- tus 18-vuotias 61558 31639 29919 58611 2658 2 25-vuotias 64761 33317 31444 10236 37322 17221 50-vuotias 61462 31417 30045 8400 24327 28788 Taulukko 3. Arvioidut valtiontalouden työttömyysturvakustannukset eri ryhmille v. 2022 työttö- myysodotteiden ja etuustasojen perusteella ryhmä koko väestö miehet naiset perusasteen koulutus toisen as- teen koulu- tus korkea-as- teen koulu- tus 18-vuotias 2 156 643 655 1 262 402 934 902 610 035 3 878 639 660 106 054 774 35 034 25-vuotias 2 016 763 230 1 167 238 973 856 815 292 617 608 631 1 307 551 488 284 904 086 50-vuotias 777 573 463 458 614 056 321 629 802 188 017 603 355 116 788 224 126 326 Kun työttömän ajan odote tietyssä väestöryhmässä kerrotaan kyseisen väestön määrällä ja työttömyys- turvan vuosikustannuksella, saadaan taulukon 3 euromäärät. Ne kuvaavat kunkin väestöryhmän odote- tun työttömyysajan valtiontaloudellisia työttömyysturvakustannuksia. Kustannukset on laskettu 258 päi- välle vuodessa peruspäivärahan vuoden 2022 tasolla, joka oli 35,72 € työttömyyspäivältä. Korvauksetto- mia odotus- tai muita määräaikoja ei ole oletettu, kuten ei myöskään lapsi- tai muita korotusosia. Vuosi- tason työttömyysturvakustannus olisi valtiontaloudessa siten 9 731,76 euroa. 18-vuotiaalle väestölle laskettuna odotetut työttömyysturvakulut työuran aikana olisivat noin 2,16 mrd. euroa. Kulut eivät juurikaan laske 25-vuotiaksi mennessä, vaan ne olisivat edelleen yli 2 mrd. euron ta- soa. Sen sijaan 50-vuotiaille lasketut kustannukset olisivat ”enää” 777 M€. 18-vuotiaiden miesten odotettu työttömyyskustannus on yli 1,26 mrd. euroa, kun naisille vastaava luku on 902 M€. Erot sukupuolten välillä ovat vastaavan kaltaiset 25-vuotiaille ja 50-vuotiaillekin. Koulutusasteittain lasketut kustannukset eivät ole 18-vuotiaille järkeviä. Ne esitetään kuitenkin juuri tä- män vaikutuksen demonstroimiseksi. Kun perusasteen koulutetuille lasketaan 18-vuotiaiden työttömyys- kustannusten odote, päädytään lähes 3,9 mrd. euroon. Vastaavasti sekä toisen asteen että etenkään korkea-asteen koulutettuja ei vielä ole 18-vuotiaina, joten laskelma paitsi yliarvioi rankasti perusasteen kustannukset, myös aliarvioi toisen ja korkea-asteen työttömyyskustannukset. 18-vuotiaille ilman hajotel- mia lasketut odotetut työttömyyskustannukset valtiontalouden työttömyysturvamenoina ovat noin 2,16 mrd. euroa, joten 18-vuotiaille suoritettujen tutkintojen perusteella lasketut koulutusasteiden odotetut työt- tömyyskustannukset yhteensä ovat noin 4 mrd. euron tasolla lähes kaksinkertaiset siihen nähden, jos todellisuudessa vallitseva koulutusastejakauma otetaan huomioon. Mielekkäämmät estimaatit saadaan 25-vuotiaille, koska toisen asteen tutkinnot on useimmiten siihen mennessä suoritettu ja myös korkea-asteen tutkintoja on jo suoritettu runsaasti. Tämänkin laskelman voidaan kuitenkin arvioida vielä jossain määrin yliarvioivan työttömyyskustannuksia, koska toisen asteen koulutettuja on korkea-asteen koulutettuihin nähden ”liikaa”, kun otetaan huomioon ikävuoden 25 jälkeen suoritetut korkea-asteen tutkinnot ja tästä seuraava parempi työllisyysodote ja vähäisempi työttö- myysodote. 50-vuotiaille lasketut odotteet eivät enää koulutusasteiden kohoamisen takia muutu juuri ollenkaan, joten ne antavat luotettavan kuvan odotetuista työttömyyskustannuksista tälle kohortille. Todellisten työttömyysturvan elinkaarikustannusten hahmottamiseksi kannattaa muistaa, että työttö- myysturvan valtiontaloudelliset kustannukset on taulukoissa laskettu ainoastaan tietyille 1-vuotisikä- kohorteille. Kun suurimmat työuran aikaiset työttömyyskustannusten odotteet ovat 18-vuotiailla, ovat ne 17 liki yhtä suuret 19-vuotiailla, taas hieman pienemmät 20-vuotiailla jne. kohortti kohortilta. Kustannukset eivät kuitenkaan tule todellisuudessa maksatukseen elinkaarella, vaan kunakin hetkenä kaikille kohor- teille. Kuvio 11. Valtiontalouden työttömyysturvakustannusten odote 0–64-vuotiaille kohorteille v. 2022 tilan- teessa, milj. euroa Kuviossa 11 on laskettu kunkin kohortin vuoden 2022 henkilömäärän, kohortin työttömyysvuosien odot- teen ja työttömyysvuoden valtiontaloudellisen kustannuksen avulla estimaatio kohortin elinkaaren aikai- sille työttömyysturvakustannuksille. Kun 0-vuotiaiden kohortti on pieni, vain 44 974 henkilöä, on sen työt- tömyyskustannusten odotekin ”vain” runsaat 1,5 mrd. euroa. Ikävälillä 7 vuodesta 30 ikävuoteen odote on yli tai noin 2 miljardia euroa, minkä jälkeen kustannusodote laskee alle 2 miljardin euron ja edelleen 48-vuotiaana alle yhden miljardin euron ja 58-vuotiailla alle 500 miljoonan euron tason. Vaikka kohorttien työttömyysodote laskee tasaisesti (ks. kuvio 4), vaikuttaa kohorttien erilainen koko kustannusodotteen epätasaiseen muutokseen kohortista seuraavaan. Nuorten työmarkkinoille tulevien vuoden 2017 työttö- myysodotteilla vastaava kohorttikohtainen kustannus nousi myös kahteen miljardiin euroon silloisilla las- kentaperusteilla (Räisänen 2019, 19). Elinkaaren kuluessa tietysti työttömyysturvan perusteisiinkin tehdään muutoksia moneen otteeseen, tässä kustannusodote on laskettu vuoden 2022 perustein. Kannattaa myös huomata, että valtiontalouden työttömyysturvakustannuksen lisäksi varsinaisiin työttömyyden kustannuksiin sisältyy lukuisia muita eriä, kuten työvoimapalvelujen kustannukset, työnantajien, kassojen ja vakuutettujen rahoittamat työttömyys- turvakustannukset, muut työttömyydestä aiheutuvat sosiaaliturvakustannukset, ylimääräiset terveyden- hoitokulut ja laajassa työttömyyden kustannuskäsitteessä myös pois jäävät verotulot ja tuotannon arvo. Työttömyyden kustannuksia ja siihen sisältyviä eriä ovat tarkastelleet laajemmin Alasalmi et.al. (2019). 6.2 Tuotannon arvo elinkaarella Lasketaan seuraavaksi estimaatiot elinkaaren aikaiselle tuotannon arvolle. Laskelma tehdään vuoden 2022 tasossa. Tuotannon arvon estimaattina pidetään tässä työnantajan työvoimakustannuksia henkilö- työvuotta kohden. Tätä voidaan pitää eräänlaisena alarajaestimaattina tuotannon arvosta, jos ajatellaan viimeisen palkatun työntekijän työvoimakustannuksen vastaavan tuotannon arvoa. Muilla työntekijöillä tuotannon arvon tulisi ylittää työvoimakustannus, jotta liiketoiminta olisi kannattavaa. Tämän laskennan tarpeeseen näin saadaan kuitenkin soveltuva estimaatti. Kohortin henkilömäärä kerrotaan kohortin työl- lisen ajan odotteella ja edelleen työvoimakustannuksella, jolloin tuloksena saadaan kohortin tuotannon arvon estimaatti. Työvoimakustannukset perustuvat Tilastokeskuksen työvoimakustannustutkimuksen vuoden 2020 kaikkia sektoreita koskeviin tietoihin. Tätä lukua on korotettu yksityisen sektorin ansiota- soindeksillä vuosille 2021 ja 2022. Tällöin päädytään siihen, että kaikkien sektoreiden vuoden 2020 työ- voimakustannus henkilötyövuotta kohden, 55465 euroa, olisi vuoden 2022 tasossa ollut noin 58 669 eu- roa. - 500 1 000 1 500 2 000 2 500 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 työttömyysturvakustannuksen odote elinkaarella, milj. euroa ik ä 18 Kuvio 12. Estimoitu työuran aikainen tuotannon arvo kohorteittain v. 2022, milj. euroa 18-vuotiaiden kohortille estimoitu työuran aikainen tuotannon arvo on noin 123 mrd. euroa. Kun kohorttiin kuului v. 2022 kaikkiaan 61 558 henkilöä, on tuotannon arvon odote elinkaarella keskimäärin 1,99 miljoo- naa euroa henkeä kohden. Koska kyse on työuran aikaisesta odotteesta, ei palkkaprofiili iän mukaan aiheuta poikkeamia tuloksiin, ellei siinä tapahdu ajan myötä muutoksia. 50-vuotiaiden kohortin tuotannon arvon odote on noin 40 mrd. euroa ja 60-vuotiaidenkin lähes 15 mrd. euroa. 67-vuotiaiden kohortin tuo- tannon arvon odote on sekin vielä 972 miljoonaa euroa. 100 miljoonan euron raja alitetaan vasta 73- vuotiaiden kohortissa, jossa työllisiä on enää alle 2 % väestöstä. Estimaation tulokset pyrkivät olemaan suuntaa-antavia. Niitä voitaisiin edelleen tarkentaa monin tavoin. Tämän laskennan lähtökohtiin esitetty tarkastelu on kuitenkin riittävä. 6.3 Työllisyysasteen muutoksen merkitys odotevuosina Tässä osuudessa tarkastellaan sitä, millainen merkitys työllisyysasteen muutoksilla on työuranäkökul- masta laskettuna työllisen ajan odotteena. Laskelmissa käytetään vuoden 2022 18–64-vuotiasta väestöä. Sen 1-vuotisikäryhmittäisiä työllisten väestöosuuksia muutetaan niin, että kussakin ikäryhmässä muutos on suhteellisesti sama. Kun todellinen työssäkäyntitilaston mukainen työllisyysaste 18–64-vuotiaille oli tuolloin 73,47 %, on työllisyysasteen vaihtelun vaikutusta työllisyysodotteina laskettu varioimalla työlli- syysastetta 72 %:n, 75 %:n, 78 %:n sekä 80 %:n tasoilla. Oletus suhteellisesti saman suuruisesta ikäryh- mittäisestä muutoksesta työllisyyden vaihteluissa ei ole todennäköisesti aivan realistinen. Muutokset nuo- remmissa ja ikääntyneimmissä kohorteissa olisivat todennäköisesti erilaisia kuin keskimmäisissä, jo val- miiksi kaikkein korkeimman työllisyyden kohorteissa. Laskettaessa odotetta työmarkkinoille tulevalle 18-vuotiaalle, ei tällä työllisyyden muutoksen ajoittumisella elinkaarelle (tässä laskelmassa ikävuosiin 18–64) ole vaikutusta tuloksiin. Sen sijaan muissa ikäryhmissä sillä, kasvaisiko tai laskisiko jossain tar- kasteltavassa vaihtoehdossa eniten nuorten tai ikääntyneiden työllisyys, on jonkin verran vaikutusta tu- loksiin. - 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 140 000 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 tuotannon arvon odote, milj. euroa ik ä 19 Kuvio 13. Työllisen ajan odotteet eri työllisyysasteen tasoilla v. 2022 18–64-vuotiaalle väestölle, vuotta Työmarkkinoille tulevalla 18-vuotiaalla todellinen työllisen ajan odote oli vuonna 2022 33,99 vuotta, kun työllisyysaste 18–64-vuotiaalla väestöllä oli Työssäkäyntitilaston tasossa 73,47 %. Mikäli työllisyysaste olisi ollutkin vain 72 %, olisi 18-vuotiaan työllisyyden odote 33,32 vuotta. 75 %:n työllisyysasteella odote nousisi 34,69 vuoteen, 78 %:n työllisyysasteella edelleen 36,06 vuoteen ja 80 %:n työllisyysasteella 36,97 vuoteen. Kuvio 14. Työllisen ajan odotteet eri työllisyysasteen tasoilla v. 2022 18–64-vuotiaalle väestölle, vuotta Kuviossa 14 on esitetty 18-, 25-, 50- ja 60-vuotiaiden työllisen ajan odotteet eri laskennallisilla työllisyys- asteilla vuoden 2022 väestöllä. Korkeammat työllisyysasteet voisivat todennäköisesti toteutua vain siten kuin näissä laskennallisissakin odotteissa: työllisyyden tulisi jonkin verran kasvaa kaikissa kohorteissa, mutta sen kohdentumisessa voi olla poikkeamaa laskelmaan verrattuna. Vielä 50-vuotiaallakin 8 %-yksi- kön työllisyysasteiden ero vaikuttaisi noin 1,1 vuotta työllisyysodotteessa, mutta 60-vuotiaalla enää noin 0,3 vuotta. Sen sijaan 18-vuotiaalla ero olisi noin 3,7 vuotta eli todella huomattava muutos. 33,32 34,69 36,06 36,97 0 5 10 15 20 25 30 35 40 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54 56 58 60 62 64 od ot e, v uo tta ikä odote 72 % odote 75 % odote 78 % odote 80 % 33,32 29,92 11,01 3,40 34,69 31,15 11,45 3,52 36,06 32,37 11,88 3,64 36,97 33,19 12,18 3,72 0 5 10 15 20 25 30 35 40 18 25 50 60 od ot e, v uo tta ikä 72 % 75 % 78 % 80 % 20 On helppo havaita, että yksin työttömyyden vähentäminen ei olisi vuoden 2022 väestöllä riittänyt nosta- maan työllisyyttä 80 prosenttiin, koska työttömyysajan odote oli 3,6 vuotta ja vaadittava työllisyysodotteen nosto noin kolme vuotta. Selvästi korkeampi työllisyys edellyttäisikin lisäksi työvoiman ulkopuolisten työl- lisyyden vahvaa kasvua, koska työttömyyden alenemisellakin on rajat. 7 LOPUKSI Elinkaarinäkökulma on monin tavoin hyödyllinen tapa työn, työttömyyden ja työmarkkinoiden ulkopuolella olon tarkasteluun. Kun eliniän odote voidaan pääasiallisen toiminnan perusteella hajottaa näihin toimin- toihin ja laskea myös joillekin osaryhmille keskeiset odoteluvut, päästään hahmottamaan politiikkatoimien potentiaalia. Silti tilanne on pitkälti Dudelin kuvaaman kaltainen: työuran odotteisiin vaikuttavia tekijöitä on tutkimuksessa esitetty vain harvoin. Tämän voi arvioida johtuvan pääasiassa odotelaskennan luon- teesta, jossa politiikkatekijöiden vaikutusta on jälkikäteenkin vaikea kausaalisesti kytkeä odotteiden muu- toksiin ja etukäteen tarkasteltuna voidaan lähinnä laskea erilaisia vaihtoehtoisia skenaarioita, siis lähinnä juuri potentiaalia. Työllisen ajan odote on hyvinvointiyhteiskunnassa tärkeä tekijä. Mitä pitempi työura on, sitä enemmän yksilölle karttuu ansiotuloja, kuten myös sosiaaliturvaa. Ilman palkkatasojen huomioon ottamistakin on helppo ymmärtää, millainen ero esimerkiksi eläkekertymissä on perusasteen 23 vuoden ja korkea-asteen 39 vuoden työllisen ajan odotteella. Tai millaiset valtavat erot koko ikäkohortin työurallaan tuottamassa arvonlisäyksessä muodostuu. Vastaavasti työttömyys muodostaa työuralla huomattavan kustannuksen ja ansiotulojen ja arvonlisän menetyksen. Elinkaaritarkastelut osoittavat sen, että suhdanneluontoiset vaihtelut eivät kovin jyrkästi muuta varttunei- den henkilöiden työllisen ajan odotteita, mutta voivat näkyä nopeasti nuorten odotteissa. Kaikkiaan työl- lisen ajan odotteet ovat kuitenkin huomattavasti vakaampia kuin työttömyysajan odotteet, joissa vuosien välinen vaihtelu voi olla suurta ja siksi tarkastelut tulisi perustaa useampien vuosien havaintoihin. Esimer- kiksi pandemiavuoden 2020 nuorilla äkillisesti noussut työuran aikainen työttömyysodote palautui kah- dessa vuodessa liki aiemmalle tasolleen. Työllisyysasteiden muuttaminen työllisyysodotteiksi osoittaa, että varttuneilla henkilöillä laskennalliset muutokset eivät enää olisi kovin suuria. Sen sijaan työmarkkinoille tulevien osalla työllisyyden paranemi- nen lisäisi työvuosia 18–64-vuotiaana eniten. Työllisyyspolitiikan kannalta elinkaaritarkastelut työllisen ajan ja työttömyysajan odotteista on keskeistä tuntea. Vaikka muutokset kahden peräkkäisen vuoden välillä ovat useimmiten vähäisiä, on työllisen ajan odote kasvanut pitemmällä aikavälillä. Samalla kuitenkin eri ryhmien väliset erot ovat suuria, mistä löytyy myös politiikan vaikutuspotentiaalia. Lähivuosina aletaan nähdä, onko esimerkiksi oppivelvollisuusiän nostolla vaikutuksia odotteisiin ja millä tavoin. Nuorten ikäkohorttien pieni koko lisää myös huomiota koko elinkaaren kestoiseen työllisyysaikaan ja ikääntyneiden työllisyyspotentiaaliin. 21 Lähteet Alasalmi, Juho; Alimov, Naufal; Ansala, Laura; Busk, Henna; Huhtala, Ville-Valtteri; Kekäläinen, Antti; Keskinen, Peetu; Ruuskanen, Olli-Pekka; Vuori, Lauri (2019); Työttömyyden laajat kustan- nukset yhteiskunnalle. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 16/2019; Valtioneu- voston julkaisusarja Dudel C. Healthy and unhealthy working-life expectancy: opportunities and challenges. Lancet Healthy Longev. 2021;2:e604-e605. Dudel, C., Loichinger, E., Klüsener, S., Sulak, H., Myrskylä, M. (2023): The extension of late working life in Germany: trends, inequalities, and the East-West divide. Demography 60: 1115–1137. Eläketurvakeskus (2024); Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä 2023 tilastojulkistus https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402147172 Hytti, Helka – Nio, Ilkka (2004a); Työllisyysohjelman seuranta ja työssäoloajan pituus, Työpoliittinen aikakauskirja, 1/2004 Hytti, Helka – Nio, Ilkka (2004b); Monitoring the employment strategy and the duration of active work- ing life; Kela – The Social Insurance Institution, Finland Social security and health research: working papers 38/2004, Originally published by the Ministry of Labour in Finnish https://helda.helsinki.fi/bit- stream/handle/10250/3430/Sel_38_netti.pdf?sequence=2 Hytti, Helka – Valaste, Maria (2009); The average length of working life in the European Union. KELA Online Working papers 1/2009, https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10250/8369/The?sequence=5 Laaksonen M, Elovainio M, Kainulainen S, Leinonen T, Jääskeläinen T, Rissanen H, Koskinen S. (2022); Changes in healthy and unhealthy working life expectancies among older working-age people in Finland, 2000–2017. European J Public Health 2022;32:729–34. Leinonen T, Viikari-Juntura E, Solovieva S. (2022a); Has the share of the working life expectancy that is spent receiving a partial or full disability pension changed in Finland over the period 2005–2018? A lon- gitudinal register-based study. BMJ Open 2022;12:e061085. Leinonen, Taina – Viikari-Juntura, Eira – Solovieva, Svetlana (2022b); Työajanodotteet ja menetetyt työvuodet yleisessä väestössä ja eri toimialoilla vuosina 2010, 2013 ja 2016. Työpoliittinen aikakaus- kirja 2/2022, s. 8-20, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/han- dle/10024/164226/TAK_2_2022_web.pdf Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen, 15 vuotta täyttäneen väestön koulutusrakenne ja pääasiallinen toiminta https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Rapor- tit/15%20vuotta%20t%C3%A4ytt%C3%A4neen%20v%C3%A4est%C3%B6n%20koulutusra- kenne%20ja%20p%C3%A4%C3%A4asiallinen%20toiminta%20-%20analyysiraportti.xlsb Räisänen, Heikki (2019a); Työvoima-ajan, työllisen ajan ja työttömyysajan elinkaarilaskelmia. TEM- analyyseja 96/2019, työ- ja elinkeinoministeriö Räisänen, Heikki (2019b); 18-vuotias! Tiedätkö, että koet työurallasi 4 vuotta työttömyyttä? – Elinkaa- rinäkökulmaa työllisyyteen ja työttömyyteen. Työpoliittinen aikakauskirja 3/2019. Räisänen, Heikki (2021); Expected years in employment and unemployment – life-cycle approach for Finland. Presentation at: International Research webinar on Working Life Expectancy, Finnish Institute for Occupational Health, 18.11.2021 https://doi.org/10.1016/S2666-7568(21)00211-7 https://doi.org/10.1016/S2666-7568(21)00211-7 https://doi.org/10.1215/00703370-10850040 https://doi.org/10.1215/00703370-10850040 https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402147172 https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10250/3430/Sel_38_netti.pdf?sequence=2 https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10250/3430/Sel_38_netti.pdf?sequence=2 https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10250/8369/The?sequence=5 https://doi.org/10.1093/eurpub/ckac119 https://doi.org/10.1093/eurpub/ckac119 https://doi.org/10.1093/eurpub/ckac119 https://bmjopen.bmj.com/content/12/7/e061085.long https://bmjopen.bmj.com/content/12/7/e061085.long https://bmjopen.bmj.com/content/12/7/e061085.long https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164226/TAK_2_2022_web.pdf https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164226/TAK_2_2022_web.pdf https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/15%20vuotta%20t%C3%A4ytt%C3%A4neen%20v%C3%A4est%C3%B6n%20koulutusrakenne%20ja%20p%C3%A4%C3%A4asiallinen%20toiminta%20-%20analyysiraportti.xlsb https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/15%20vuotta%20t%C3%A4ytt%C3%A4neen%20v%C3%A4est%C3%B6n%20koulutusrakenne%20ja%20p%C3%A4%C3%A4asiallinen%20toiminta%20-%20analyysiraportti.xlsb https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/15%20vuotta%20t%C3%A4ytt%C3%A4neen%20v%C3%A4est%C3%B6n%20koulutusrakenne%20ja%20p%C3%A4%C3%A4asiallinen%20toiminta%20-%20analyysiraportti.xlsb 22 Solovieva S, de Wind A, Undem K, Dudel C, Mehlum IS, van den Heuvel SG, Robroek SJW, Lei- nonen T. Socioeconomic differences in working life expectancy: a scoping review. BMC Public Health 2024;24:735. https://doi.org/10.1186/s12889-024-18229-y Tilastokeskus, tietokantataulukot, Kuolleet; kuolleisuus- ja eloonjäämislukuja iän ja sukupuolen mukaan, 1986–2022 https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kuol/stat- fin_kuol_pxt_12ap.px/ Tilastokeskus, tietokantataulukot, Työssäkäynti; väestö pääasiallisen toiminnan, sukupuolen, iän (1-v) ja vuoden mukaan 1987–2022 https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__ty- okay/statfin_tyokay_pxt_115c.px/ Tilastokeskus, tietokantataulukot, Työvoimakustannustutkimus, Tehdyt työtunnit, työtunnin kustannus ja työvoimakustannus henkilötyövuotta kohden sektoreittain, 2012–2020 https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tvtutk/statfin_tvtutk_pxt_13tx.px/ Tilastokeskus, tietokantataulukot, Ansiotasoindeksi, säännöllisen ansion indeksi ja reaaliansi- oindeksi työnantajasektoreittain https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__ati/stat- fin_ati_pxt_13rv.px/table/tableViewLayout1/ https://doi.org/10.1186/s12889-024-18229-y https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kuol/statfin_kuol_pxt_12ap.px/ https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kuol/statfin_kuol_pxt_12ap.px/ https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tyokay/statfin_tyokay_pxt_115c.px/ https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tyokay/statfin_tyokay_pxt_115c.px/ https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tvtutk/statfin_tvtutk_pxt_13tx.px/ https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__ati/statfin_ati_pxt_13rv.px/table/tableViewLayout1/ https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__ati/statfin_ati_pxt_13rv.px/table/tableViewLayout1/ 23 Liitteet Liitetaulukko 1. Vuoden 2022 odotetaulu 24 TEM-analyyseja -verkkojulkaisusarjassa aiemmin ilmestynyt https://tem.fi/tem-analyyseja-sarja Nio Ilkka (1/2008); Työvoimatoimistojen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointi – esimerkkinä rakenteellisen työttömyyden alentaminen Torvi Kai (2/2008); Maahanmuutto vastauksena työvoiman saatavuuteen – loppuraportti Nio Ilkka – Torvi Kai – Tuomaala Mika (3/2008); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin talous- ja työmarkkinaennuste, kevät 2008 Nio Ilkka – Sardar Paula (4/2008); Työvoimapoliittisilta toimenpiteiltä sijoittuminen vuosina 2005 ja 2006 Tuomaala Mika (5/2008); Työvoiman hankinta toimipaikoissa vuonna 2007 Alatalo Johanna – Tuomaala Mika (6/2008); Alueelliset rakennemuutokset Mella Ilkka (7/2008); Maakuntien suhdannekehitys Nio Ilkka – Torvi Kai – Tuomaala Mika (8/2008); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin talous- ja työmarkkinaennuste, syksy 2008 Tuomaala Mika – Torvi Kai (9/2008); Kohti työperusteista maahanmuuttoa: Ulkomailta palkattavan työvoiman tarpeen arviointi Alatalo Johanna – Räisänen Heikki (10/2009); Työttömyysturvan uudistuslinjausten ex ante -vaiku- tusarviointia Nio Ilkka – Torvi Kai – Tuomaala Mika (11/2009); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin talous- ja työmarkkinaennuste, kevät 2009 Heinonen Ville – Kangaspunta Kirsi – Räisänen Heikki – Sardar Paula (12/2009); Työllisyys ja työttö- myys eri koulutustasoilla – tilastollinen tarkastelu Tuomaala Mika (13/2009); Työvoiman hankinta toimipaikoissa vuonna 2008 Alatalo Johanna – Torvi Kai (14/2009); Joustoturva Suomen työmarkkinoilla: indikaattorit ja niiden tulkinta Mella, Ilkka (15/2009); Maakuntien suhdannekehitys 2007–2009 Alatalo Johanna – Nio Ilkka – Tuomaala Mika (16/2009); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin talous- ja työmarkkinaennuste, syksy 2009 Kaarna Anssi (17/2009); Väestön hyvinvointi alueilla – tilastollinen katsaus Nio Ilkka – Sardar Paula (18/2009); Työvoimapoliittisilta toimenpiteiltä sijoittuminen vuosina 2006 ja 2007 Räisänen Heikki – Tuomaala Mika (19/2010); TE-toimistojen tuottavuus ja työpaikkojen täytön te- hokkuus Kaarna Anssi – Mella Ilkka (20/2010); Maakuntien suhdannekehitys 2008–2010 https://tem.fi/tem-analyyseja-sarja 25 Nio Ilkka – Tuomaala Mika (21/2010); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaen- nuste, kevät 2010 Tuomaala Mika (22/2010); Työvoiman hankinta toimipaikoissa vuonna 2009 Kaarna Anssi – Mella Ilkka (23/2010); Maakuntien suhdannekehitys 2008–2010 Nio Ilkka – Sardar Paula (24/2010); Työvoimapoliittisilta toimenpiteiltä sijoittuminen vuonna 2008 Alatalo Johanna – Nio Ilkka – Tuomaala Mika (25/2010); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste, syksy 2010 Alatalo Johanna – Räisänen Heikki – Tuomaala Mika (26/2010); Työvoiman rekrytointi taantumassa – julkisen työnvälityksen näkökulma Alatalo Johanna – Räisänen Heikki – Tiainen Pekka (27/2010); Lainsäädännön työllisyysvaikutusten arviointi ja taloudelliset vaikutukset Avikainen Ahti – Kerminen Päivi – Korhonen Tiina – Murto Mikko – Peura Jari (28/2010); Työhönosoit- tamisesta työn tarjoamiseen – työhönosoitusten käyttöä koskeva selvitys ja kehittämisesitykset Kaarna Anssi – Mella Ilkka (29/2011); Maakuntien suhdannekehitys 2009–2011 Alatalo Johanna – Räisänen Heikki – Tuomaala Mika (30/2011); Työvoimatilanne metsäalan amma- teissa Douglas Inka – Kerminen Päivi – Meling Timo – Peura Jari (31/2011); Työttömyysturvan menettäminen työvoimapoliittisesti moitittavan menettelyn takia Alatalo Johanna – Nio Ilkka – Tuomaala Mika (32/2011); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste Tuomaala Mika (33/2011); Työvoiman hankinta toimipaikoissa vuonna 2010 Nio Ilkka – Sardar Paula (34/2011); Työvoimapoliittisilta toimenpiteiltä sijoittuminen vuonna 2009 Järviniemi Päivi (35/2011); Suomen työelämän muutoskuvia 2000 luvulla – Tutkimuksesta vaikutta- vaan kehittämiseen? Alatalo Johanna – Nio Ilkka – Tuomaala Mika (36/2011); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste, syksy 2011 Hytönen Jukka – Mella Ilkka – Pousi Anu (37/2011); Äkillisen rakennemuutoksen alueet 2007–2011 Räisänen Heikki (38/2011); Rekrytoinnin mustan laatikon avaaminen: rekrytoinnin syyt, rekrytoin- tiongelmat ja hakukanavat Suomessa v. 2010 Mella Ilkka (39/2012); Maakuntien suhdannekehitys 2010–2012 Alatalo Johanna – Tuomaala Mika (40/2012); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmark- kinaennuste, kevät 2012 Tuomaala Mika (41/2012); Työvoiman hankinta toimipaikoissa 2011 Sihto Matti – Tuomaala Mika – Sardar Paula (42/2012); Työvoimapoliittisilta toimenpiteiltä sijoittumi- nen vuonna 2010 26 Koponen Eija-Leena – Laiho Ulla-Maija – Tuomaala Mika (43/2012); Mistä tekijät sosiaali- ja terveys- alalle – työvoimatarpeen ja -tarjonnan kehitys vuoteen 2025 Alatalo Johanna – Tuomaala, Mika (44/2012); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin ennuste, syksy 2012 Sihto Matti – Sardar Paula (45/2012); Ikääntyneiden työllisyys- ja työttömyyskehitys uuden ikäpoli- tiikan aikana Honkanen Petri – Kangaspunta Seppo – Koponen Eija-Leena – Tukki Jukka – Tuohinen Titta (46/2013); Ilmiöitä 2013 – Toimintaympäristön muutoksia, joita TEM ei voi väistää Räisänen Heikki (47/2013); Onko yksikään työllisyyskokeilu onnistunut Suomessa? Mella Ilkka – Pouru Laura (48/2013); Maakuntien suhdannekehitys 2011–2013 Alatalo Johanna – Koponen Eija-Leena – Saijets Heli (49/2013); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin ennuste, kevät 2013 Koponen Eija-Leena (50/2013); Työvoiman hankinta toimipaikoissa 2012 Koponen Eija-Leena – Räisänen Heikki (51/2013); Minne ja miten uudet työpaikat syntyvät? Alatalo Johanna – Räisänen Heikki – Saijets Heli (52/2013); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aika- välin ennuste, syksy 2013 Sihto Matti – Sardar Paula (53/2013); Työvoimapoliittisilta toimenpiteiltä sijoittuminen vuonna 2011 Räisänen Heikki (54/2013); Työtarjousten vaikutus työpaikkojen täytön ja rekrytoinnin kestoon jul- kisessa työnvälityksessä Räisänen Heikki – Sardar Paula (55/2014); Virta-varanto -kaaviot TEM:n työnvälityksen tilastojärjes- telmässä – käsitteitä, sovelluksia ja tulkintoja Mella Ilkka – Urjankangas Hanna (56/2014); Maakuntien suhdannekehitys 2012–2014 Alatalo Johanna – Hämäläinen Hanna – Räisänen Heikki (57/2014); Työ- ja elinkeinoministeriön ly- hyen aikavälin työmarkkinaennuste, kevät 2014 Vuorinen Pentti (58/2014); Läpidigitalisoitunut maailma – Virtuaalinen tulevaisuus keskuudes- samme – TrendWikiä hyödyntävä raportti Räisänen Heikki (59/2014); Työvoiman hankinta toimipaikoissa 2013 Alatalo Johanna – Hämäläinen Hanna – Maunu Tallamaria (60/2014); Työ- ja elinkeinoministeriön ly- hyen aikavälin työmarkkinaennuste, Syksy 2014 Räisänen Heikki – Järvelä Simo (61/2014); Työtarjousten käytön lisäys – vuoden 2014 politiikka- muutoksen arviointia Sihto Matti – Maunu Tallamaria – Sardar Paula (62/2014); Työvoimapoliittisilta toimenpiteiltä sijoit- tuminen vuonna 2012 Kangaspunta Seppo (63/2015); Näkökulmia digitaaliseen maailmaan, Trendwikin vuosiraportti 2015 27 Alatalo Johanna – Maunu Tallamaria – Räisänen Heikki – Tuomaala Mika (64/2015); Uusien työpaik- kojen synty toimipaikoissa 2011–2014 Maunu Tallamaria (65/2015); Työvoiman hankinta toimipaikoissa 2014 Alatalo Johanna – Hämäläinen Hanna – Maunu Tallamaria (66/2015); Työ- ja elinkeinoministeriön ly- hyen aikavälin työmarkkinaennuste, kevät 2015 Maunu Tallamaria – Sardar Paula (67/2015); Työvoimapolitiikan palveluilta sijoittuminen vuonna 2013 Alatalo Johanna – Hämäläinen Hanna – Maunu Tallamaria (68/2015); Työ- ja elinkeinoministeriön ly- hyen aikavälin työmarkkinaennuste, syksy 2015 Räisänen Heikki – Järviniemi Päivi – Hjelt Jan (69/2016); Paikallisen sopimisen laajuus ja ominaispiirteet eräissä Euroopan maissa Räisänen Heikki (70/2016); Saavutettiinko kyllääntymispiste? Työtarjousten lisätyn käytön vaiku- tus avointen työpaikkojen täyttöön ja rekrytoinnin kestoon vuonna 2015 Alatalo Johanna – Hämäläinen Hanna – Maunu Tallamaria (71/2016); Työ- ja elinkeinoministeriön ly- hyen aikavälin työmarkkinaennuste, kevät 2016 Maunu Tallamaria – Räisänen Heikki (72/2016); Minne uudet työpaikat syntyivät vuonna 2015? Maunu Tallamaria (73/2016); Työvoiman hankinta toimipaikoissa vuonna 2015 Tuomaala Mika (74/2016); Palveluista sijoittuminen vuosina 2013 ja 2014 Alatalo Johanna – Hämäläinen Hanna – Mähönen Erno (75/2016); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste, syksy 2016 Alatalo Johanna – Mähönen Erno – Räisänen Heikki (76/2017); Nuorten ja nuorten aikuisten työelämä ja sen ulkopuolisuus Rikama Samuli (77/2017); Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset Repo Joona (78/2017); Maakuntien suhdannekatsaus 2017 Alatalo Johanna – Mähönen Erno – Hämäläinen Hanna (79/2017); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste, kevät 2017 Räisänen Heikki (80/2017); Työvoiman hankinta toimipaikoissa 2016 Maunu Tallamaria – Räisänen Heikki (81/2017); Minne uudet työpaikat syntyivät vuonna 2016? Rikama Samuli (82/2017); Pk-yritysten kansainvälistyminen syksy 2017 Alatalo Johanna – Hämäläinen Hanna – Maunu Tallamaria – Mähönen Erno (83/2017); Työ- ja elinkei- noministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste, syksy 2017 Mähönen Erno – Oravainen Henrikki (84/2018); Kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen ja pienyrit- täjien asema kauppakeskuksissa Maunu Tallamaria (85/2018); Työvoiman hankinta toimipaikoissa 2017 28 Alatalo Johanna – Hämäläinen Hanna – Maunu Tallamaria – Mähönen Erno (86/2018); Työ- ja elinkei- noministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste, kevät 2018 Räisänen Heikki (87/2018); Talouskasvu ja rekrytointi julkisessa työnvälityksessä Tuomaala Mika (88/2018); Aktiivisilta työvoimapoliittisilta palveluilta avoimille työmarkkinoille si- joittuminen vuonna 2016 Maunu Tallamaria – Räisänen Heikki (89/2018); Minne uudet työpaikat syntyivät vuonna 2017? Alatalo Johanna – Hämäläinen Hanna – Mähönen Erno (90/2018); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste, syksy 2018 Alatalo Johanna – Larja Liisa – Räisänen Heikki (91/2019); Työllisyysaste-erot Pohjoismaissa ja eräitä taustatekijöitä niille Alatalo Johanna – Larja Liisa – Mähönen Erno (92/2019); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavä- lin työmarkkinaennuste, kevät 2019 Larja Liisa – Räisänen Heikki (93/2019); Yritysten digitalisaatio ja kasvu: Pk-yritysbarometrin näkö- kulmia Larja Liisa (94/2019); Työvoiman hankinta toimipaikoissa vuonna 2018 Tuomaala Mika (95/2019); Aktiivisilta työvoimapoliittisilta palveluilta sijoittuminen vuonna 2017 Räisänen Heikki (96/2019); Työvoima-ajan, työllisen ajan ja työttömyysajan elinkaarilaskelmia Alatalo Johanna – Larja Liisa – Mähönen Erno (97/2019); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavä- lin työmarkkinaennuste, syksy 2019 Räisänen Heikki (98/2020); Minne uudet työpaikat syntyivät vuonna 2018? Larja Liisa – Räisänen Heikki (99/2020); Omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella Alatalo Johanna – Larja Liisa – Mähönen Erno (100/2020); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aika- välin työmarkkinaennuste, kevät 2020 Tuomaala Mika (101/2020); Aktiivisilta työvoimapoliittisilta palveluilta sijoittuminen vuonna 2018 Alatalo Johanna – Mähönen Erno – Peltonen Juho (102/2020); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste, syksy 2020 Peltonen Juho (103/2020); Työvoiman hankinta toimipaikoissa vuonna 2019 Räisänen Heikki – Ylikännö Minna (104/2021); Minne uudet työpaikat syntyivät vuonna 2019? Larja Liisa – Peltonen Juho – Ylikännö Minna (105/2021); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavä- lin työmarkkinaennuste, kevät 2021 Peltonen Juho (106/2021); Työvoiman hankinta toimipaikoissa vuonna 2020 Tuomaala Mika (107/2021); Aktiivisilta työvoimapoliittisilta palveluilta sijoittuminen vuonna 2019 Räisänen Heikki – Ylikännö Minna (108/2021); Minne uudet työpaikat syntyivät vuonna 2020? 29 Larja Liisa – Mähönen Erno – Peltonen Juho – Ylikännö Minna (109/2021); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste, syksy 2021 Alatalo Johanna – Mähönen Erno – Ylikännö Minna (110/2022); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste, kevät 2022 Alatalo Johanna – Mähönen Erno – Ylikännö Minna (111/2022); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste, syksy 2022 Räisänen Heikki – Ylikännö Minna (112/2022); Minne uudet työpaikat syntyivät vuonna 2021? Larja Liisa – Peltonen Juho (113/2023); Työvoiman saatavuus, työvoimapula ja kohtaanto-ongelmat vuonna 2022; Työvoimatiekartat -hankkeen loppuraportti Maunu Tallamaria – Heikki Räisänen – Mika Tuomaala (114/2023); Pitkä työttömyys Mähönen Erno – Larja Liisa – Ylikännö Minna (115/2023); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavä- lin työmarkkinaennuste, kevät 2023 Mähönen Erno – Larja Liisa – Ylikännö Minna (116/2023); Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavä- lin työmarkkinaennuste, syksy 2023 Räisänen Heikki (117/2023); Havaittiinko Työmarkkinatorilla työllisyysvaikutusta? Vuoden 2022 uu- distuksen lyhyen aikavälin jälkikäteisarviointia Räisänen Heikki (118/2023); Minne uudet työpaikat syntyivät vuonna 2022? Tuomaala Mika (119/2024); Työvoiman saatavuus ja kohtaanto 1/2024 1 1 1 Johdanto 2 Väestön toiminta ja työmarkkinoille osallistuminen 2.1 Tietolähteet ja TEM:n laskentamenetelmä 2.2 Laskentakaavat 3 Empiiriset perustulokset koko väestössä 3.1 Työvoima-ajan, työvoiman ulkopuolisen ajan ja työllisen ajan odotteet 3.2 Vuoden 2020 poikkeava työttömyysodote 4 Miesten ja naisten odote-eroista 5 Koulutusasteiden odote-eroista 6 Odotelaskennan sovelluksia 6.1 Työttömyyden kohorttikustannukset 6.2 Tuotannon arvo elinkaarella 6.3 Työllisyysasteen muutoksen merkitys odotevuosina 7 Lopuksi Lähteet Liitteet TEM-analyyseja -verkkojulkaisusarjassa aiemmin ilmestynyt