Birgitta Berg-Andersson, Ville Kaitila, Markku Kotilainen ja Markku Lehmus Suomen ja Britannian taloussuhteet Helmikuu 2017 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 12/2017 1 KUVAILULEHTI Julkaisija ja julkaisuaika Valtioneuvoston kanslia, 14.02.2017 Tekijät Birgitta Berg-Andersson, Ville Kaitila, Markku Kotilainen, Markku Leh- mus Julkaisun nimi Suomen ja Britannian taloussuhteet Julkaisusarjan nimi ja numero Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 12/2017 Asiasanat Suomi, Britannia, Euroopan unioni, EU, brexit, ulkomaankauppa, suo- rat sijoitukset, henkilöiden liikkuvuus Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot - Julkaisuaika Helsinki, 2017 Sivuja 83 Kieli Suomi Tiivistelmä Projektin tavoitteena on laatia perusselvitys Suomen ja Britannian taloussuhteista tausta-aineistona Britannian alkaville EU-eroneuvotteluille. Tarkastelemme ulkomaankauppaa bruttomääräisten tilastojen, WIOD-tietokannan sisältämien panos-tuotos –kauppalukujen sekä OECD:n ja WTO:n arvonlisäpohjais- ten ulkomaankauppatietojen pohjalta. Sen lisäksi tarkastelemme suoria sijoituksia, yritysten sijoittumista sekä henkilöiden liikkuvuutta molempiin maihin. Britannian merkitys Suomen ulkomaankaupalle on hieman pienempi kuin EU- ja Efta-maille keskimäärin. Britannian osuus Suomen tavaroiden ja palvelu- jen viennistä oli keskimäärin 5,2 prosenttia vuosina 2013–2014. EU- ja Efta-maiden vastaavien osuuk- sien mediaani oli tuolloin 6,3 prosenttia. Osuus oli tavarakaupassa sama kuin mediaani, mutta palvelu- kaupassa pienempi. Suomen vienti Britanniaan painottuu välituotteisiin, tuonti sieltä on erikoistunut jonkin verran enemmän lopputuotteisiin kuin Suomen kokonaistuonti. Tärkeimpiä vientitavaroita ovat metsä- ja kemianteollisuuden tuotteet. Suomen arvonlisäyksen viennistä 4,6 prosenttia meni Britanni- aan vuonna 2011. Tämä oli 1,1 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Britannian osuus ulkomai- sen arvonlisäyksen tuonnista Suomeen on hieman yli 5 prosenttia. Koska kaikki tavaratkin sisältävät myös palveluja välituotteina, palvelujen osuus korostuu toimialatarkastelussa sekä viennissä että tuon- nissa. Suomalaisten tytäryritysten määrä Britanniassa on viime vuosina ollut noin 200. Suunnilleen puolet yrityksistä on teollisuusyrityksiä. Brittiläisiä tytäryrityksiä toimi Suomessa 308 kappaletta vuonna 2015. Suurin osa näistä toimi palvelualoilla. Monet yritykset ovat syntyneet yritysostojen tuloksena. Britanniassa asuu arviolta kaikkiaan noin 20 000 suomalaista. Vuonna 2013 heistä oli opiskelijoita 1 807 henkeä. Suomessa taas asui vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan 4 427 Britannian kansalaista, joista tutkintoa suorittavia opiskelijoita oli 220 henkilöä. Liite 1 Tavaroiden ja palvelujen ulkomaankaupan tilastoja Liite 2 Suomalaiset tytäryritykset Britanniassa ja brittiläiset tytäryritykset Suomessa Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. 2 PRESENTATIONSBLAD Utgivare & utgivningsdatum Statsrådets kansli, 14.02.2017 Författare Birgitta Berg-Andersson, Ville Kaitila, Markku Kotilainen, Markku Leh- mus Publikationens namn Finlands och Britanniens ekonomiska relationer Publikationsseriens namn och nummer Publikationsserie för statsrådets utrednings- och forskningsverksamhet 12/2017 Nyckelord Finland, Britannien, Europeiska unionen, EU, brexit, utrikeshandel, direktinvesteringar, personers rörlighet Utgivningsdatum Helsingfors, 2017 Sidantal 83 Språk Finska Sammandrag Denna utredning om Finlands och Britanniens ekonomiska relationer har gjorts som bakgrundsinformat- ion för de instundande förhandlingarna om Britanniens utträde ur EU. Vi granskar utrikeshandeln med hjälp av statistik över dess bruttovärde, på basen av världens input-output handelsdata i WIOD- databasen och genom att använda OECD:s och WTO:s förädlingsvärdebaserade utrikeshandelsuppgif- ter. Därutöver granskar vi direktinvesteringar, lokalisering av företag samt personers rörlighet till båda länderna. Britanniens betydelse för Finlands utrikeshandel är litet mindre än för EU- och Efta-länderna i genomsnitt. Britanniens andel av Finlands totala export av varor och tjänster var i genomsnitt 5,2 pro- cent under åren 2013-2014. Medianen för EU- och Efta-ländernas motsvarande andelar var 6,3 pro- cent. Andelen i varuhandeln var densamma som medianen, men i tjänstehandeln lägre. Tyngdpunkten i Finlands export till Britannien ligger på mellanliggande produkter, importen därifrån är något mer spe- cialiserad på slutprodukter än vad beträffar Finlands totala import. De viktigaste exportvarorna är skogs- industrins och den kemiska industrins produkter. Av Finlands export av förädlingsvärde gick 4,6 pro- cent till Britannien år 2011. Detta utgjorde 1,1 procent av Finlands BNP. Britanniens andel av Finlands import av utländskt förädlingsvärde är lite över 5 procent. Eftersom alla varor innehåller också tjänster som mellanprodukter, accentueras tjänsternas andel i branschanalysen både när det gäller exporten och importen. Antalet finländska dotterbolag i Britannien har under de senaste åren varit cirka 200. Ungefär hälften av företagen är industriföretag. I Finland fanns det 308 stycken brittiska dotterbolag år 2015. Största delen av dessa var verksamma inom servicenäringarna. Många företag har kommit till som ett resultat av företagsköp. I Britannien bor uppskattningsvis allt som allt ungefär 20 000 finländare. Av dem var 1 807 personer studerande år 2013. Enligt Statistikcentralen bodde 4 427 brittiska medbor- gare i Finland år 2015, av vilka 220 personer var studerande som avlägger examina. Bilaga 1 Statistik över utrikeshandeln med varor och tjänster Bilaga 2 Finska dotterbolag i Britannien och brittiska dotterbolag i Finland Den här publikation är en del i genomförandet av statsrådets utrednings- och forskningsplan för 2016 (tietokayttoon.fi/sv). De som producerar informationen ansvarar för innehållet i publikationen. Textinnehållet återspeglar inte nödvändigtvis statsrådets ståndpunkt 3 DESCRIPTION Publisher and release date Prime Minister´s Office, 14.02.2017 Authors Birgitta Berg-Andersson, Ville Kaitila, Markku Kotilainen, Markku Leh- mus Title of publication Economic Relations between Finland and the United Kingdom Name of series and number of publication Publications of the Government´s analysis, assessment and research activities 12/2017 Keywords Finland, UK, European Union, EU, Brexit, foreign trade, FDI, interna- tional mobility Other parts of publication/ other produced versions - Release date Helsinki, 2017 Pages 83 Language Finnish Abstract We analyse the economic relations between Finland and the UK for background information in the forthcoming Brexit negotiations. We examine foreign trade using gross value data, the World Input- Output Database (WIOD), and the trade in value added database constructed by the OECD and the WTO. We also analyse foreign direct investment (FDI), firms’ decisions to locate their activities, and the international mobility of people in both countries. The importance of Britain for Finnish foreign trade is slightly smaller than it is on average for the other EU and EFTA countries. The share of the UK in the exports of goods and services from Finland was on average 5.2 per cent in 2013–2014. The respective median for the EU and EFTA countries was 6.3 per cent. The share in goods exports was the same as the median, but it was lower in the exports of services. Relative to total Finnish trade, exports to the UK are specialised in intermediate products and imports from the UK in final goods and services. The most important export products are manufactured by the forest and chemical industries. The share of the UK in Finnish value-added exports was 4.6 per cent in 2011. This was 1.1 per cent of Finnish GDP. The share of the UK in the imports of foreign value added to Finland was a little over 5 per cent. Because all traded goods contain services as intermediates, the share of services is pronounced when we analyse the data at the level of sectors. The number of Finnish subsidiary companies in the UK is around 200. About half of them are industrial firms. In 2015, 308 British subsidiary companies operated in Finland, most of them in service sectors. Many firms are the product of mergers and acquisitions. Some 20,000 Finns reside in the UK. In 2013, 1,807 of them were students. According to Statistics Finland, 4,427 UK nationals resided in Finland in 2015, including 220 students working on a degree. Appendix 1 Statistics on foreign trade of goods and services Appendix 2 Finnish subsidiary companies in the UK and UK subsidiary companies in Finland This publication is part of the implementation of the Government Plan for Analysis, Assessment and Research for 2016 ( tietokayttoon.fi/en). The content is the responsibility of the producers of the information and does not necessarily repre- sent the view of the Government. 4 SISÄLLYS 1. JOHDANTO ..................................................................................................................... 6 2. SUOMEN JA BRITANNIAN VÄLINEN ULKOMAANKAUPPA ......................................... 7 2.1 Tavaroiden ulkomaankauppa .................................................................................. 7 Tavaraviennin ja tuonnin arvo sekä Suomen ja Britannian välinen kauppatase ............. 7 Suomen tavaravienti Britanniaan hyödykeryhmittäin ja vertailu muihin maihin ............... 9 Suomen tavaratuonti Britanniasta hyödykeryhmittäin .................................................. 12 2.2 Palvelujen ulkomaankauppa ................................................................................. 15 Britannian palvelutuonti palveluerittäin ja tärkeimmät kauppakumppanit ...................... 15 Britannian palveluvienti palveluerittäin ja tärkeimmät kauppakumppanit ...................... 16 Britannian osuus EU-maiden palveluviennistä ja -tuonnista......................................... 17 2.3 EU- ja Efta-maiden kokonaisvienti ja –tuonti kauppakumppanina Britannia ........... 20 2.4 Yhteenveto Suomen ja Britannian välisestä tavara- ja palvelukaupasta ................. 22 3. ULKOMAISTEN VÄLI- JA LOPPUTUOTTEIDEN KÄYTTÖ ........................................... 24 3.1 Brittiläisen tuotoksen vienti eri maihin ja muiden maiden tuotoksen tuonti Britanniaan .......................................................................................................................... 24 3.2 Tuotteiden kokonaiskauppa Suomen ja Britannian välillä ...................................... 26 3.3 Brittiläisten välituotteiden käyttö Suomessa toimialoittain ...................................... 28 3.4 Suomalaisten välituotteiden käyttö Britanniassa toimialoittain ............................... 34 3.5 Lopputuotteiden tuonti Britanniasta Suomen yksityiseen ja julkiseen kulutukseen sekä investointeihin ............................................................................................ 39 3.6 Lopputuotteiden vienti Suomesta Britannian yksityiseen ja julkiseen kulutukseen sekä investointeihin ............................................................................................ 43 3.7 Yhteenveto panos-tuotos -taulukoiden (WIOD) luvuista......................................... 47 Panos-tuotos -taulukoista nähdään toimialojen väliset keskinäisriippuvuudet ja lopputuotevirrat................................................................................................... 47 Tuonti Suomeen ......................................................................................................... 47 Vienti Suomesta ......................................................................................................... 48 4 SUOMEN JA BRITANNIAN VÄLINEN ARVONLISÄPERUSTEINEN ULKOMAANKAUPPA ............................................................................................... 49 4.1 Arvonlisäyksen tuonti Suomeen ............................................................................ 49 4.2 Arvonlisäyksen vienti Suomesta ........................................................................... 52 4.3 Yhteenveto arvonlisäyksen ulkomaankaupasta ..................................................... 55 5 Arvonlisäys on suppeampi käsite kuin bruttoarvo ........................................................ 55 Tuonti Suomeen ......................................................................................................... 55 Vienti Suomesta ......................................................................................................... 56 5. SUOMEN JA BRITANNIAN VÄLISET SUORAT SIJOITUKSET .................................... 57 5.1 Suomen ja Britannian väliset suorat sijoitukset: kanta, virta ja tuotto ..................... 57 5.2 Suomalaiset yritykset Britanniassa ........................................................................ 57 5.3 Brittiläiset yritykset Suomessa .............................................................................. 58 5.4 Tytäryritykset toimialoittain .................................................................................... 59 5.5 Yhteenveto suorista sijoituksista ........................................................................... 60 6. HENKILÖIDEN LIIKKUVUUS SUOMEN JA BRITANNIAN VÄLILLÄ ............................ 62 6.1 Ihmisten liikkuvuus Suomen ja Britannian välillä.................................................... 62 6.2 Opiskelijaliikkuvuus ja yritysten henkilöstö ............................................................ 63 6.3 Yhteenveto liikkuvuudesta Suomen ja Britannian välillä ........................................ 65 Suomen kansalaisia selvästi enemmän Britanniassa kuin päinvastoin ........................ 65 Opiskelijaliikkuvuutta Suomesta Britanniaan runsaasti ................................................ 65 7. YHTEENVETO ............................................................................................................... 66 Suomi vie Britanniaan enemmän tavaroita kuin tuo sieltä, palveluissa tilanne on päinvastoin ......................................................................................................... 66 Suomen tuonti Britanniasta on erikoistunut lopputuotteisiin – vienti puolestaan välituotteisiin....................................................................................................... 67 Palvelualat korostuvat arvonlisäyksen kaupassa......................................................... 68 Britanniasta on sijoitettu Suomeen enemmän kuin Suomesta Britanniaan ................... 69 Suomen kansalaisia on selvästi enemmän Britanniassa kuin päinvastoin.................... 69 Lähteet .............................................................................................................................. 71 Liite 1 Tavaroiden ja palvelujen ulkomaankaupan tilastoja............................................ 72 Liite 2 Suomalaiset tytäryritykset Britanniassa ja brittiläiset tytäryritykset Suomessa 80 6 1. JOHDANTO Projektin tavoitteena on laatia perusselvitys Suomen ja Britannian taloussuhteista tausta- aineistona Britannian alkaville EU-eroneuvotteluille. Selvitys painottuu tavaroiden ja palvelu- jen ulkomaankauppaan sekä suoriin sijoituksiin. Britannian ero EU:n sisämarkkinoilta nostaa kaupankäynnin esteitä ja vaikuttaa yritysten toimintaan. Tämä nostaa yritystoiminnan kustan- nuksia ja heikentää siten vaihdantaa maiden välillä. Pitkällä aikavälillä kaupan esteiden pys- tyttäminen nostaa hintoja, vähentää valikoimia ja heikentää tuottavuuskasvua. Kaupan ja suorien sijoitusten lisäksi tarkastelemme henkilöiden liikkumista Suomen ja Britannian välillä. Näiltä osin olemassa olevat tilastotiedot ovat kuitenkin rajallisia. Selvityksen alussa luvussa 2 kuvataan sekä tavaroiden että palvelujen vientiä ja tuontia brut- tomääräisten ulkomaankauppalukujen pohjalta hyödykeryhmittäin. Näitä lukuja suhteutetaan muiden EU-maiden vastaaviin lukuihin. Tämän jälkeen tarkastellaan luvussa 3 maiden välistä ulkomaankauppaa maailman panos- tuotos –tietokannan (WIOD1) pohjalta. Tarkastelussa ovat sekä Suomen tuonti Britanniasta että Britannian tuonti Suomesta. Näin saadaan selville se, kuinka paljon ja minkä brittiläisten toimialojen valmistamia välituotteita eri toimialat tuovat Britanniasta, sekä vastaavasti se kuinka paljon ja minkä suomalaisten toimialojen valmistamia välituotteita brittiläiset toimialat käyttävät. Myös lopputuotteiden vienti yksityiseen ja julkiseen kulutukseen sekä investointei- hin saadaan selville. WIOD-tietokannan uusimmat tiedot ovat vuodelta 2014, joten ne ovat melko hyvin ajan tasalla. Luvussa 4 tarkastellaan OECD:n ja WTO:n luomia arvonlisäpohjaisen ulkomaankaupan tilas- toja Suomen ja Britannian välillä. Näissä tilastoissa viimeiset tiedot ovat vuodelta 2011, minkä vuoksi niitä täytyy tulkita ottaen huomioon ko. vuoden jälkeen tapahtuneet muutokset Suo- men tuotannon ja ulkomaankaupan rakenteessa. Merkittävin muutos on ollut se, että matka- puhelintuotanto on käytännössä poistunut Suomesta vuonna 2012 tapahtuneen Salon teh- taan sulkemisen jälkeen. Suoria sijoituksia tarkastellaan luvussa 5 Tilastokeskuksen (TK) suoria sijoituksia koskevien tilastojen pohjalta. TK:n Fats-tietokannasta2 saadaan vuosilta 2007–2014 suomalaisten Bri- tanniassa toimivien tytäryritysten lukumäärä, henkilöstö, henkilöstömenot, liikevaihto ja brut- toinvestoinnit. Samoin saadaan brittiläisten yritysten Suomessa toimivien tytäryritysten luku- määrä, henkilöstö ja liikevaihto. Henkilöiden välisestä liikkuvuudesta esitetään luvussa 6 eri lähteistä saatavia arvioita suoma- laisista Britanniassa ja brittiläisistä Suomessa. Britanniassa opiskelevien suomalaisten luku- määrästä on olemassa erillisiä tilastoja. Raportin lopussa luvussa 7 esitetään laajahko yhteenveto raportin keskeisistä havainnoista. 1 World Input-Output Database. 2 Foreign Affiliates Statistics. 7 2. SUOMEN JA BRITANNIAN VÄLINEN ULKO- MAANKAUPPA 2.1 Tavaroiden ulkomaankauppa Tavaraviennin ja tuonnin arvo sekä Suomen ja Britannian välinen kauppatase Suomen tavaravienti Britanniaan nousi 1990-luvun alusta 2000-luvun alkuun tuntuvasti. Viennin arvo enemmän kuin kaksinkertaistui. Vuoden 2002 jälkeen vienti on arvoltaan ollut laskussa ja vuonna 2015 sen arvo oli samaa suuruusluokkaa kuin vuonna 1994. Britannian vientimme ”kultakausi” on siis ohi. Myös tavaratuontimme Britanniasta lähti 1990-luvun alus- sa arvoltaan nousuun, mutta nousu oli huomattavasti loivempaa kuin viennissä. Tuonnin arvo oli korkeimmillaan vuonna 2007, jonka jälkeen se on laskenut. Vuonna 2015 tuonnin arvo oli samalla tasolla kuin vuonna 1995 (kuvio 2.1). Suomen kannalta katsottuna maidemme välinen kauppatase on kuitenkin viimeisen 25 vuo- den aikana koko ajan pysynyt reilusti ylijäämäisenä, koska viennin arvo on aina ylittänyt tuonnin arvon. Suurimmillaan kauppataseen ylijäämä oli vuosina 2000-2002, jolloin se kohosi 2,1-2,5 miljardiin euroon. Vuonna 2015 kauppataseen ylijäämä oli runsas miljardia euroa (kuvio 2.2). Kuvio 2.1 Suomen ja Britannian välisen tavarakaupan arvo, mrd. euroa Lähde: Tulli. 0 1 2 3 4 5 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Koko vienti Koko tuonti 8 Kuvio 2.2 Suomen ja Britannian välinen kauppatase, mrd. euroa Lähde: Tulli. Kuvio 2.3 Suomen vienti Britanniaan ja tuonti Britanniasta, %-muutos Lähde: Tulli. Vientimme Britanniaan kasvoi vuonna 2000 arvoltaan 26 prosenttia, ja vaikka tuonti kasvoi 21 prosenttia, kauppatase oli 2,1 miljardia ylijäämäinen. Vuonna 2006 tuonti lisääntyi selvästi enemmän kuin vienti, mutta kauppatase pysyi silti reilusti ylijäämäisenä. Taantuman aikana 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 1990 1995 2000 2005 2010 2015 -50 -40 -30 -20 -10 0 10 20 30 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Viennin kasvu Tuonnin kasvu 9 vuonna 2009 koko Suomen tavaraviennin arvo supistui 30 prosenttia. Britannian vientimme väheni arvoltaan 35 prosenttia, toisin sanoen enemmän kuin koko vientimme. Vuonna 2011 viennin kasvuvauhti ylsi 20 prosenttiin (kuvio 2.3). Britannian osuus Suomen tavaraviennistä oli runsaat 10 prosenttia 1990-luvun alkupuoliskol- la. Vuonna 1998 osuus laski noin 9 prosenttiin, mutta vuosina 2001-2002 se nousi takaisin vajaaseen 10 prosenttiin. Tämän jälkeen Britannian osuus on tuntuvasti laskenut. Vuonna 2004 se oli 7 prosenttia ja vuonna 2010 se oli alimmillaan 4,6 prosenttia. Vuonna 2015 Bri- tannian osuus tavaravientimme arvosta oli 5,2 prosenttia. Kymmenessä vuodessa osuus on siis puolittunut, mikä käytännössä tarkoittaa sitä että Britannia ei enää ole yhtä tärkeä kaup- pakumppani kuin aikaisemmin (kuvio 2.4). Tuonnissa on tapahtunut samansuuntainen aleneva kehitys. Britannian osuus koko Suomen tuonnin arvosta oli 1990-luvun alkupuolella 8-9 prosenttia, mutta vuodesta 2009 lähtien se on enää ollut noin 3 prosenttia. Kuvio 2.4 Britannian osuus Suomen viennin ja tuonnin arvosta, % Lähde: Tulli. Suomen tavaravienti Britanniaan hyödykeryhmittäin ja vertailu muihin maihin Paperi ja pahvi on ylivoimaisesti tärkein tavararyhmä viennissä Britanniaan. Paperiteollisuus- tuotteiden merkitys on kuitenkin selvästi vähentynyt viimeisten 25 vuoden aikana. 1990-luvun alkuvuosina paperiteollisuuden osuus viennistämme Britanniaan oli yli 40 prosenttia. Viimeis- ten viiden vuoden aikana osuus on jäänyt alle 30 prosentin. Kuviossa 2.5 esitetään eri hyö- dykeryhmien osuudet Suomen viennistä Britanniaan vuosina 1990-2016 SITC-luokituksen mukaan. Tällainen pitkän aikavälin rakenteellinen tarkastelu on tärkeä, jotta voidaan kartoit- taa mitkä toimialat ovat ”aidosti” tärkeät viennissä tiettyyn maahan eivätkä ainoastaan tilapäi- sesti joinakin vuosina suhdanneluonteisista syistä tai muista poikkeuksellisista olosuhteista. Nokian matkapuhelinviennin ”kultavuosina” 2000-2008 puhelin-, radio-, tv-yms. laitteiden viennin osuus oli samaa suuruusluokkaa kuin paperin ja pahvin vienti. Vuosina 2001, 2002 ja 0 2 4 6 8 10 12 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Viennin osuus Tuonnin osuus 10 2008 viestintälaitteiden viennin osuus oli jopa suurempi kuin paperiteollisuuden viennin osuus. Öljytuotteiden osuus Britanniaan suuntautuvan vientimme arvosta on selvästi kasvanut vii- meisten viiden vuoden aikana. Vuosina 2013-2014 osuus oli noin 25 prosenttia, toisin sanoen samaa suuruusluokkaa kuin paperiteollisuuden osuus. Noina vuosina öljytuotteiden hinnat olivat tavanomaista korkeammat, mikä osittain selittää öljytuotteiden viennin arvon osuuden nousun. Koko Suomen viennin tasolla tarkasteltuna myös öljytuotteiden viennin määrä oli kuitenkin korkea kyseisinä vuosina. Metallien ja metallituotteiden viennin osuus on vaihdellut 7 ja 10 prosentin välillä, poikkeuk- sena vuodet 2001-2003 jolloin osuus oli vain runsaat 5 prosenttia. Koneiden ja laitteiden osuus, poislukien viestintälaitteet, on pysynyt suhteellisen vakaana 25 vuoden ajan ja vaih- dellut kymmenen prosentin molemmin puolin vuodesta 1990 vuoteen 2015. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden osuus viennistämme Britanniaan on selvästi noussut vii- meisten kymmenen vuoden aikana noin 10 prosenttiin. Sahatavaran ja raakapuun osuus on sen sijaan jonkin verran pienentynyt. Vuonna 2015 osuus kuitenkin nousi runsaaseen 7 pro- senttiin. Vanerin ja puusepäntuotteiden osuus on pysytellyt noin 3 prosentissa. Kuvio 2.5 Suomen vienti Britannian, eri hyödykeryhmien osuudet, % Lähde: Tulli. Kuviossa 2.6 esitetään vielä koko Britannian vientimme (asteikko oikealla) ja eri hyödykeryh- mien (asteikko vasemmalla) viennin arvon kehitys yli ajan. Vuodesta 1990 vuoteen 2000 paperiteollisuuden viennin kehitys selittää koko Britannian viennin arvon kehityksen, mutta tämän jälkeen käyrät erkaantuvat. Vuodesta 2000 vuoteen 2008 koneiden ja laitteiden vien- nin kehitys ja siitä nimenomaan viestintälaitteiden viennin kehitys selittää vaihtelut kokonais- 11 viennissämme Britanniaan. Vuodesta 2009 eteenpäin vaihtelut koko viennin arvossa eivät enää selity pelkästään yhden tietyn hyödykeryhmän vaihteluilla, vaan yksinkertaisesti kaikki- en tuotteiden yhteissumman muutoksilla. Kuvio 2.6 Suomen vienti Britannian, eri hyödykeryhmien kehitys, mrd. euroa Lähde: Tulli. Saksa, Suomi, Ruotsi, Kiina ja Ranska vievät eniten paperia, pahvia sekä paperi- ja kartonki- tuotteita Britanniaan. Vuonna 2015 Saksan osuus tavararyhmän Britanniaan suuntautuneen viennin arvosta oli 18 prosenttia, Suomen 11 prosenttia, Ruotsin 9,5 prosenttia, Kiinan 9 pro- senttia ja Ranskan 8 prosenttia. Vanerin ja vanerituotteiden tärkein toimittaja oli Kiina 38 pro- sentin osuudellaan. Brasilia oli toiseksi tärkein viejä 13 prosentin osuudellaan ja Suomi oli kolmanneksi tärkein viejämaa 11 prosentin osuudellaan. Malesian osuus oli vajaat 6 prosent- tia ja Venäjän runsaat 5 prosenttia. Öljyn ja öljytuotteiden viennissä Britanniaan Suomi on viidennellätoista sijalla runsaan pro- sentin osuudella. Norja on Britannialle tärkein vientimaa runsaan 30 prosentin osuudella. Venäjän osuus on 10 prosenttia. Epäorgaanisten kemikaalien viennissä Britanniaan Saksa, Yhdysvallat ja Ranska ovat tärkeimmät viejämaat. Suomen osuus viennistä on alle prosentin. Orgaanisten kemikaalien viennissä tärkeimmät viejämaat ovat Alankomaat, Saksa ja Irlanti. Suomen osuus viennistä Britanniaan on prosentti. Lannoitteiden viennissä Suomen sija on yhdestoista vajaan 3 prosentin osuudella. Muoveissa ja muovituotteissa Suomen osuus oli 0,7 prosenttia vuonna 2015. Muissa kemianteollisuuden tuoteryhmissä Suomen osuus vien- nissä Britanniaan on hyvin pieni. Tilastolähteenä on käytetty ITC (International Trade Center) jonka laskelmat perustuvat UN Comtrade tilastoihin. 12 Taulukko 2.1 EU- ja EFTA-maiden tavaroiden vienti Britanniaan ja Britannian osuus maiden koko tavaraviennistä, milj. euroa, BPM6 luokitus Vientimaa 2011 2012 2013 2014 2015 2011 2012 2013 2014 2015 arvo arvo arvo arvo arvo % % % % % AT Itävalta 3550 3301 3461 3728 3992 2,9 2,7 2,8 2,9 3,1 BE Belgia 23775 24574 29250 29620 31671 7,0 7,1 7,6 8,3 8,8 BG Bulgaria 378 397 469 489 586 1,9 1,9 2,1 2,2 2,5 CH Sveitsi 8060 23451 9990 10377 12334 4,8 9,7 3,7 4,4 4,7 CY Kypros 125 127 208 138 121 8,9 8,9 13,0 9,6 6,9 CZ Tsekin tasavalta 5282 5835 5898 6674 7542 4,5 4,8 4,9 5,1 5,3 DE Saksa 65435 70776 71253 79084 88931 6,1 6,5 6,5 7,0 7,4 DK Tanska 7516 7758 6616 5999 4938 9,3 9,4 8,0 7,2 5,8 EE Viro 241 262 294 286 327 1,9 1,9 2,1 2,2 2,6 ES Espanja 13523 13645 15759 16489 18251 6,3 6,1 6,7 6,9 7,3 FI Suomi 2726 2659 2756 2862 2608 4,8 4,7 4,9 5,1 4,9 FR Ranska 27887 29306 29432 30249 31534 6,6 6,7 6,9 7,1 7,1 GR Kreikka 986 853 970 966 1082 4,1 3,1 3,6 3,6 4,2 HU Unkari 3642 3322 3148 3042 3480 4,6 4,1 3,9 3,6 3,9 HR Kroatia 143 151 206 152 208 1,5 1,6 2,1 1,5 1,8 IE Irlanti 14255 15099 13964 13415 15542 15,6 16,5 16,1 15,1 13,8 IS Islanti 346 387 357 427 494 9,0 9,8 9,5 11,2 11,6 IT Italia 17355 18947 19587 20913 22453 4,6 4,9 5,0 5,2 5,4 LT Liettua 793 1445 1206 925 1023 3,9 6,3 4,9 3,8 4,5 LU Luxemburg 407 379 364 414 438 3,5 3,6 3,5 3,7 3,9 LV Latvia 263 321 368 510 542 3,1 3,3 3,7 5,0 5,2 MT Malta 147 125 108 99 148 4,7 3,8 3,9 4,5 6,4 NL Alankomaat 30077 34636 36395 36553 38074 7,9 8,1 8,5 8,5 8,9 NO Norja 33141 28132 24747 19002 16610 26,5 24,1 22,7 20,1 20,7 PL Puola 8737 9455 10024 10279 11929 6,5 6,8 6,5 6,4 6,8 PT Portugali 2231 2386 2611 2942 3347 5,2 5,3 5,5 6,1 6,7 RO Romania 1447 1622 2032 2152 2380 3,2 3,6 4,1 4,1 4,4 SE Ruotsi 9180 10077 8054 8668 8847 6,8 7,5 6,4 7,0 7,0 Sl Slovenia 494 460 441 466 534 2,4 2,2 2,0 2,0 2,2 SK Slovakia 2038 2459 2910 3316 3673 3,6 4,0 4,5 5,1 5,4 Mediaani 4,7 5,1 4,9 5,1 5,4 Lähde: International trade statistics; Market Analysis and Research, International Trade Centre (ITC). Britannian osuus Suomen tavaraviennistä oli 4,9 vuonna 2013 ja 5,1 vuonna 2014, toisin sanoen sama kuin taulukossa 2.1 lueteltujen EU- ja EFTA-maiden vastaavien osuuksien mediaani. Vuonna 2015 osuus oli selvästi mediaania pienempi. Norjalle ja Irlannille Britannia on huomattavasti tärkeämpi vientimaa kuin muille maille. Norjassa osuus oli 20,7 prosenttia ja Irlannissa 13,8 prosenttia vuonna 2015. Britannia on keskivertoa tärkeämpi vientikohde myös Belgialle, Kyprokselle, Saksalle, Tanskalle, Espanjalle, Ranskalle, Islannille, Alanko- maille, Puolalle, Portugalille ja Ruotsille. Islannissa osuus tavaraviennistä oli 11,6 prosenttia vuonna 2015, Alankomaissa se oli 8,9 prosenttia ja Belgiassa 8,8 prosenttia. Saksassa Bri- tannian osuus tavaraviennistä oli 7,4 prosenttia, Espanjassa 7,3 prosenttia, Ranskassa 7,1 prosenttia ja Ruotsissa 7,0 prosenttia. Suomen tavaratuonti Britanniasta hyödykeryhmittäin Tavaratuonnissa Britanniasta koneiden ja laitteiden osuus oli lähes poikkeuksetta suurin vuo- desta 1990 vuoteen 2002 (kuvio 2.7). Vuosina 1992-1993 öljytuotteiden osuus oli kuitenkin suurempi. Öljytuotteiden osuus oli yleisesti ottaen suuri 1990-luvun alkupuoliskolla ja vuosina 2006-2007, jolloin osuus oli 15-25 prosenttia. Muina vuosina tuonnin osuus on ollut selvästi pienempi. Kuljetusvälineiden tuonnin osuus on selvästi noussut 2000-luvun alusta ja on sen jälkeen enimmäkseen vaihdellut 15-20 prosentin välillä. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden osuus tavaratuonnista pysytteli pitkään noin 15 prosentissa, mutta on vuodesta 2009 lähtien ollut noin 20 prosenttia. Metallien ja metallituotteiden osuus on pysynyt 5-8 prosentissa. Tekstiilien, vaatteiden ja jalkineiden sekä valmistamattomien kivennäisaineiden tuonnin osuudet ovat selvästi vähentyneet noin vuodesta 2005 eteenpäin. Vastaavasti elintarvikkei- den ja juomien osuus on noussut. 13 Kuvio 2.7 Suomen tuonti Britanniasta – eri hyödykeryhmien osuudet Lähde: Tulli. Kuvio 2.8 Suomen tuonti Britanniasta, eri hyödykeryhmien kehitys, mrd. euroa Lähde: Tulli. 14 Vaihtelut tuonnin arvon kehityksessä selittyvät suurimmaksi osaksi koneiden ja laitteiden tuonnin arvon vaihteluilla (kuvio 2.8). Nousu Britanniasta tuotujen tavaroiden arvossa vuosina 2006-2008 johtui kuitenkin öljytuotteiden tuonnin arvon kohoamisesta ja lisääntyneestä kulje- tusvälineiden tuonnista. Vuonna 2015 Britannia oli Suomen koneiden ja laitteiden tuonnin seitsemänneksi tärkein tuontimaa 4 prosentin osuudella. Saksan osuus tavararyhmän tuonnin arvostamme oli 24 prosenttia ja Ruotsin 12 prosenttia. Kiinan ja Italian osuudet olivat runsaat 7 prosenttia. Britanniasta tuotujen öljytuotteiden osuus Suomen koko hyödykeryhmän tuonnista oli vajaa prosentti vuonna 2015, sija oli viidestoista. Ruotsi, Venäjä ja Alankomaat olivat tuoteryhmän Suomen ylivoimaisesti tärkeimmät tuontimaat. Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden tuon- nissa Britannia oli kahdeksannella sijalla runsaan 4 prosentin osuudella. Saksa, Venäjä ja Alankomaat olivat Suomelle tärkeimmät maat. Suomen koko kuljetusvälineiden tuonnista vuonna 2015 moottoriajoneuvojen osuus oli 80 prosenttia. Tuonnista Britanniasta niiden osuus oli 86 prosenttia. Moottoriajoneuvojen tuon- nistamme Britannia oli neljännellä sijalla vajaan 8 prosentin osuudella. Tiedot perustuvat Suomen Tullin tilastoihin. Suomen tavaratuonnista 3,1 prosenttia on viime vuosina tullut Britanniasta, mikä vastaa tau- lukossa 2.2 lueteltujen EU- ja EFTA- maiden mediaania. Britannia on ylivoimaisesti tärkein tuontimaa Irlannille, joka useina vuosina on tuonut kolmanneksen tuontitavaroistaan Britanni- asta. Tavaratuonnissa Britannia on tärkeä myös Sveitsille, Maltalle, Kyprokselle, Alankomail- le, Norjalle, Ruotsille, Belgialle, Tanskalle ja Islannille. Taulukko 2.2 EU- ja EFTA-maiden tavaroiden tuonti Britanniasta ja Britannian osuus maiden koko tavaratuonnista, milj. euroa, BPM6 luokitus Tuontimaa 2011 2012 2013 2014 2015 2011 2012 2013 2014 2015 arvo arvo arvo arvo arvo % % % % % AT Itävalta 2016 2014 1954 2052 2347 1,5 1,5 1,5 1,6 1,8 BE Belgia 19890 18474 19316 16656 16886 5,9 5,4 5,3 4,9 5,1 BG Bulgaria 363 365 382 443 481 1,6 1,4 1,5 1,7 1,8 CH Sveitsi 5154 10848 52527 25360 29234 3,4 4,7 21,7 12,3 12,8 CY Kypros 550 412 311 373 451 8,7 7,2 6,4 7,3 8,8 CZ Tsekin tasavalta 2062 2072 2053 2469 2719 1,9 1,9 1,9 2,1 2,1 DE Saksa 44779 41434 39435 38487 38333 4,9 4,6 4,4 4,2 4,0 DK Tanska 4306 3917 3972 3547 3473 6,2 5,5 5,4 4,7 4,5 EE Viro 471 582 624 498 416 3,5 3,7 4,1 3,3 2,9 ES Espanja 10537 10036 9844 11038 12582 4,0 4,0 3,9 4,2 4,6 FI Suomi 1828 1680 1787 1781 1682 3,0 2,8 3,1 3,1 3,1 FR Ranska 22004 22758 20781 19575 19482 4,3 4,4 4,1 3,9 3,8 GR Kreikka 1308 1127 1123 1197 1197 2,7 2,3 2,4 2,6 2,8 HU Unkari 1488 1396 1377 1351 1531 2,0 1,9 1,9 1,7 1,9 HR Kroatia 241 238 155 220 209 1,5 1,5 0,9 1,3 1,1 IE Irlanti 16657 16433 16678 17226 17980 34,5 33,4 33,6 32,2 25,7 IS Islanti 180 172 226 244 240 5,2 4,6 6,0 6,0 5,0 IT Italia 10902 9712 9668 10274 10564 2,7 2,6 2,7 2,9 2,9 LT Liettua 351 550 622 1074 749 1,5 2,2 2,4 4,1 3,0 LU Luxemburg 365 332 314 294 278 2,0 1,8 1,7 1,6 1,6 LV Latvia 195 201 201 249 231 1,8 1,6 1,6 2,0 1,9 MT Malta 357 369 307 390 391 7,9 7,2 6,6 7,6 7,5 NL Alankomaat 23216 27373 27364 25402 21235 6,6 7,0 7,2 6,6 5,5 NO Norja 4159 4330 4354 4455 3313 6,1 6,4 6,5 6,4 5,1 PL Puola 3866 3539 4012 4125 4552 2,6 2,4 2,6 2,5 2,7 PT Portugali 1919 1617 1674 1816 1882 3,2 2,9 2,9 3,1 3,1 RO Romania 1273 1304 1253 1332 1563 2,3 2,4 2,3 2,3 2,5 SE Ruotsi 7502 8433 7307 7556 6862 5,9 6,6 6,0 6,2 5,5 Sl Slovenia 343 302 331 347 399 1,5 1,4 1,5 1,5 1,7 SK Slovakia 673 690 687 746 1046 1,2 1,2 1,1 1,2 1,6 Mediaani 3,1 2,9 3,0 3,2 3,0 Lähde: International trade statistics; Market Analysis and Research, International Trade Centre (ITC). 15 2.2 Palvelujen ulkomaankauppa Britannian palvelutuonti palveluerittäin ja tärkeimmät kauppakumppanit Britannian palvelutuonnin suurimmat palveluerät ovat matkailu, muut liike-elämän palvelut ja kuljetus. Matkailun osuus oli vajaa kolmasosa vuosina 2011-2015. Muiden liike-elämän pal- velujen osuus oli runsas neljännes. Tähän erään kuuluvat muun muassa tutkimus- ja kehit- tämispalvelut, lakiasiainpalvelut, tilintarkastus-, kirjanpito- ja veroneuvontapalvelut, konsul- tointi- ja insinööripalvelut sekä mainonta. Kuljetusten osuus oli noin 15 prosenttia. Rahoituspalvelujen osuus palvelutuonnista on ollut 7-8 prosentin suuruusluokkaa. Televies- tinnän sekä tietotekniikka- ja tietopalvelujen osuus on pysynyt 7 prosentin paikkeilla. Muualle luokittelemattomien rojaltien ja lisenssien osuus on vaihdellut 5 prosentin molemmin puolin. Pienempiä eriä ovat henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut sekä julkishallinnon palve- lut. Vuonna 2015 molempien erien osuus oli noin 2 prosenttia. Taulukko 2.3 Britannian palvelutuonnin arvo palveluerittäin (muiden maiden vienti Britanniaan), milj. euroa, BPM6 luokitus Koodi Palveluerä 2011 2012 2013 2014 2015 S Kaikki palvelut 142246 157773 157739 163416 190713 SOX Liiketoiminnalliset palvelut 137450 152148 152249 158157 187121 4 Matkailu 41375 45650 44076 48077 57791 10 Muut liike-elämän palvelut 38922 44767 43319 44424 53153 3 Kuljetus 20736 23892 23220 24232 31791 7 Rahoituspalvelut 11562 11542 13721 12516 13805 9 Televiestintä, tietotekniikka- ja tietopalvelut 9677 11327 11180 11776 13125 8 Muualla luokittelemattomat rojaltit ja lisenssit 8099 7406 7564 7411 9654 11 Henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut 2735 3127 3846 3932 4224 12 Muualla luokittelemattomat julkishallinnon palvelut 4796 5625 5490 5258 3592 5 Rakentaminen 1379 2178 2292 2734 2185 6 Vakuutus- ja eläkepalvelut 2724 1973 1588 1719 441 1 Tuotannolliset palvelut 59 70 351 831 na 2 Muualla luokittelemattomat huolto- ja korjauspalvelut 181 216 1092 505 na Lähde: International trade statistics; Market Analysis and Research, International Trade Centre (ITC). Rakentamisen osuus oli 1-1,7 prosenttia vuosina 2011-2015. Vakuutus- ja eläkepalvelujen osuus on laskenut vuoden 2011 1,9 prosentista 0,2 prosenttiin vuonna 2015. Tuotannollisten palvelujen sekä huolto- ja korjauspalvelujen tuonti on hyvin pieni. Tilastot perustuvat BPM6 luokitukseen (Balance of Payments and International Investment Position Manual), eli Kan- sainvälisen valuuttarahaston maksutasekäsikirjan (6. painos) ohjeisiin ja suosituksiin. En- simmäiset BPM6 manuaaliin perustuvat tilastot julkaistiin vuoden 2014 lopulla. Monessa EU- maassa tilastointityö on osittain vielä kesken. Noin puolet Britannian koko palvelutuonnista on peräisin EU-maista (Liite 1). Näistä suurim- mat viejämaat ovat Ranska, Espanja ja Saksa. Vuonna 2014 Ranskan osuus Britannian pal- velutuonnista oli 9,2 prosenttia, Espanjan osuus oli 7,9 prosenttia ja Saksan osuus oli 7,5 prosenttia. Irlannin, Italian, Alankomaiden ja Sveitsin osuudet olivat 3-4 prosenttia. Belgian, Kreikan, Luxemburgin, Puolan, Portugalin ja Ruotsin osuudet olivat 1-2 prosenttia. Kaikkien muiden maiden osuudet olivat alle prosentin. Suomen osuus Britannian palvelutuonnista oli 0,4 prosenttia vuonna 2014. 16 Taulukko 2.4 Palveluerien osuudet Britannian palvelutuonnista (muiden mai- den vienti Britanniaan), %-osuus, BPM6 luokitus Koodi Palveluerä 2011 2012 2013 2014 2015 S Kaikki palvelut 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 SOX Liiketoiminnalliset palvelut 96,6 96,4 96,5 96,8 98,1 4 Matkailu 29,1 28,9 27,9 29,4 30,3 10 Muut liike-elämän palvelut 27,4 28,4 27,5 27,2 27,9 3 Kuljetus 14,6 15,1 14,7 14,8 16,7 7 Rahoituspalvelut 8,1 7,3 8,7 7,7 7,2 9 Televiestintä, tietotekniikka- ja tietopal- velut 6,8 7,2 7,1 7,2 6,9 8 Muualla luokittelemattomat rojaltit ja lisenssit 5,7 4,7 4,8 4,5 5,1 11 Henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistys- palvelut 1,9 2,0 2,4 2,4 2,2 12 Muualla luokittelemattomat julkishallin- non palvelut 3,4 3,6 3,5 3,2 1,9 5 Rakentaminen 1,0 1,4 1,5 1,7 1,1 6 Vakuutus- ja eläkepalvelut 1,9 1,3 1,0 1,1 0,2 1 Tuotannolliset palvelut 0,0 0,0 0,2 0,5 na 2 Muualla luokittelemattomat huolto- ja korjauspalvelut 0,1 0,1 0,7 0,3 na Lähde: International trade statistics; Market Analysis and Research, International Trade Centre (ITC). Kuljetuspalvelujen tuonnista yli puolet tulee EU-maista (liitetaulukko 2). Ranska oli vuonna 2014 suurin vientimaa 13 prosentin osuudellaan ja Espanja oli toiseksi suurin 10 prosentin osuudellaan. Saksan, Irlannin, Italian, Alankomaiden ja Kreikan osuudet olivat 3- 4 prosenttia. Belgian, Tanskan, Norjan, Puolan, Portugalin ja Sveitsin osuudet olivat 1-2 prosenttia. Mui- den maiden osuudet jäivät alle prosentin. Myös kuljetuspalvelujen tuonnissa Suomen osuus oli 0,4 prosenttia vuonna 2014. Matkailupalvelujen tuonnissa EU28-maiden osuus oli vajaat 60 prosenttia vuonna 2014 (liite- taulukko 3). Espanjan osuus oli suuri, peräti 17,5 prosenttia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että Espanja on brittiläisten suosituin lomakohde. Ranskan osuus oli 10,8 prosenttia ja Italian 5,2 prosenttia. Kreikan osuus oli 3,5 ja Portugalin 3,3 prosenttia. Saksan ja Irlannin osuudet olivat vajaat 3 prosenttia. Alankomaiden, Puolan ja Sveitsin osuudet olivat noin 2 prosenttia. Britannian matkailupalvelujen tuonnissa vuonna 2014 Suomen osuus oli 0,3 prosenttia. Britannian palveluvienti palveluerittäin ja tärkeimmät kauppakumppanit Britannian palveluviennin suurimmat palveluerät ovat muut liike-elämän palvelut sekä rahoitus- palvelut. Muiden liike-elämän palvelujen osuus oli runsas neljännes vuosina 2011-2015. Alaeris- tä ei ole tilastotietoja saatavilla. Rahoituspalvelujen osuus oli noin neljännes. Matkailu- ja kulje- tuspalvelujen osuus palveluviennistä oli noin 12 prosenttia. Vakuutus- ja eläkepalvelujen osuus on vaihdellut 8 ja 10 prosentin välillä. Televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalvelujen osuus on pysytellyt 7-8 prosentissa. Muualle luokittelemattomien rojaltien ja lisenssien osuus on pysynyt melko vakaana noin 5 pro- sentissa. Julkishallinnon palvelujen osuus Britannian palveluviennistä on runsas prosentti. Hen- kilökohtaisten, kulttuuri- ja virkistyspalvelujen osuus on laskenut vajaasta kahdesta prosentista prosenttiin. Rakentamisen osuus laski puoleen prosenttiin vuonna 2015. Tuotannollisten palve- lujen osuus nousi runsaaseen prosenttiin vuosina 2013-2014. Huolto- ja korjauspalvelujen osuus on alle prosentin. Vajaat 40 prosenttia Britannian koko palveluviennistä suuntautuu EU-maihin (liitetaulukko 4). Palveluviennissä EU-maiden osuus on selvästi pienempi kuin Britannian palvelutuonnissa, ja viennissä palvelut jakaantuvat tasaisemmin eri maiden välille kuin tuonnissa. Britannian palvelu- viennin arvo on kuitenkin huomattavasti suurempi kuin palvelutuonnin arvo. Palveluviennin suurimmat tuontimaat ovat Ranska, Saksa, Alankomaat ja Sveitsi noin 5 prosen- tin osuudellaan. Irlannin, Italian ja Espanjan osuudet ovat suuruusluokkaa 3-4 prosenttia. Suo- men osuus Britannian palveluviennistä oli 0,6 prosenttia vuonna 2014. Maamme osuus oli suu- 17 rempi Britannian palveluviennissä kuin –tuonnissa. Suomi tuo arvoltaan enemmän palveluja Britanniasta kuin se vie sinne. Britannian kuljetuspalvelujen viennissä EU-maiden osuus on suurempi kuin koko palveluvien- nissä (liitetaulukko 5). Suurimmat vientimaat ovat Ranska, Saksa, Italia ja Espanja 6-7 prosentin osuudella. Sveitsin (EFTA-maa) osuus oli vajaa 5 prosenttia vuonna 2014 ja Tanskan ja Alan- komaiden osuudet olivat noin 3 prosenttia. Suomen osuus Britannian kuljetuspalvelujen viennis- tä oli vain 0,2 prosenttia eli vähemmän kuin koko palveluviennissä. Matkailupalvelujen viennissä EU-maiden osuus on runsaat 40 prosenttia (liitetaulukko 6). Tär- kein vientimaa on Italia vajaan 8 prosentin osuudella. Ranskan ja Saksan osuudet ovat runsaat 5 prosenttia ja Espanjan ja Alankomaiden osuudet ovat runsaat 3 prosenttia. Suomen osuus Britannian matkailupalvelujen viennistä oli 0,5 prosenttia, osuus oli hieman pienempi kuin koko palveluviennissä. Taulukko 2.5 Britannian palveluviennin arvo palveluerittäin (muiden maiden tuonti Britanniasta), milj. euroa, BPM6 luokitus Koodi Palveluerä 2011 2012 2013 2014 2015 S Kaikki palvelut 221025 249561 253217 274937 314483 SOX Liiketoiminnalliset palvelut 218317 246603 250160 271846 310859 10 Muut liike-elämän palvelut 57580 62959 66872 71481 83977 7 Rahoituspalvelut 58833 61540 59059 61582 76321 4 Matkailu 26092 29853 31483 35457 38621 3 Kuljetus 24872 29002 27850 33412 37149 6 Vakuutus- ja eläkepalvelut 16934 24215 23449 25159 25008 9 Televiestintä, tietotekniikka- ja tietopalvelut 15349 19440 17681 20433 24326 8 Muualla luokittelemattomat rojaltit ja lisenssit 12382 12131 12899 13688 14441 12 Muualla luokittelemattomat julkishallinnon palvelut 2707 2958 3058 3091 3624 11 Henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut 3654 4336 3593 2660 3335 5 Rakentaminen 1771 2035 2651 2458 1665 1 Tuotannolliset palvelut 585 756 3190 3596 na 2 Muualla luokittelemattomat huolto- ja korjauspalve- lut 264 337 1432 1920 na Lähde: International trade statistics; Market Analysis and Research, International Trade Centre (ITC). Taulukko 2.6 Palveluerien osuudet Britannian palveluviennistä (muiden maiden tuonti Britanniasta), %-osuus, BPM6 luokitus Koodi Palveluerä 2011 2012 2013 2014 2015 S Kaikki palvelut 100 100 100 100 100 SOX Liiketoiminnalliset palvelut 98,8 98,8 98,8 98,9 98,8 10 Muut liike-elämän palvelut 26,1 25,2 26,4 26,0 26,7 7 Rahoituspalvelut 26,6 24,7 23,3 22,4 24,3 4 Matkailu 11,8 12,0 12,4 12,9 12,3 3 Kuljetus 11,3 11,6 11,0 12,2 11,8 6 Vakuutus- ja eläkepalvelut 7,7 9,7 9,3 9,2 8,0 9 Televiestintä, tietotekniikka- ja tietopalvelut 6,9 7,8 7,0 7,4 7,7 8 Muualla luokittelemattomat rojaltit ja lisenssit 5,6 4,9 5,1 5,0 4,6 12 Muualla luokittelemattomat julkishallinnon palvelut 1,2 1,2 1,2 1,1 1,2 11 Henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut 1,7 1,7 1,4 1,0 1,1 5 Rakentaminen 0,8 0,8 1,0 0,9 0,5 1 Tuotannolliset palvelut 0,3 0,3 1,3 1,3 na 2 Muualla luokittelemattomat huolto- ja korjauspalvelut 0,1 0,1 0,6 0,7 na Lähde: International trade statistics; Market Analysis and Research, International Trade Centre (ITC). Britannian osuus EU-maiden palveluviennistä ja -tuonnista Edellisessä luvussa tarkasteltiin palveluvientiä ja –tuontia Britannian näkökulmasta. Tässä luvussa tarkastellaan palvelujen ulkomaankauppaa Britannian kanssa muiden maiden näkö- kulmasta – siis sitä kuinka tärkeää palvelukauppa Britannian kanssa on verrattuna kauppaan muiden maiden kanssa. Taulukossa 2.7 on eriteltynä EU-maiden palvelujen vienti Britanniaan ja Britannian osuus maiden koko palveluviennistä. Britannian merkitys palvelujen vientimaana on suurin Irlannille ja Kyprokselle. Sen osuus näiden kahden maan koko palveluviennistä on noin 20 prosenttia. Britannia on hyvin tärkeä kohdemaa myös Kreikalle, Portugalille ja Lu- xembourgille, osuus oli 14-16 prosenttia vuonna 2014. Belgian, Bulgarian, Saksan, Ranskan, Latvian, Alankomaiden ja Ruotsin palveluviennin Britannian osuus oli suuruusluokkaa 9-12 prosenttia vuonna 2015. Tanskan, Unkarin, Italian, Puolan ja Romanian palveluviennissä 18 osuus on noin 7-8 prosenttia. Britannian osuus Suomen koko palveluviennistä oli 5,4 prosent- tia vuonna 2013 ja 6,2 prosenttia vuonna 2014. Vuodelta 2015 tietoja ei vielä ole saatavilla yhtenäisillä tilastointiperiaatteilla. Slovenian ja Slovakian osuus on pienin, vajaat 3 prosenttia. Ruotsin palveluviennistä Britanniaan on enemmän tilastoja kuin Suomen palveluviennistä. Vuonna 2015 Britannian osuus Ruotsin koko palveluviennistä oli 9,3 prosenttia. Kuljetuspal- velujen Britannia-osuus oli 8 prosenttia. Merikuljetuksissa osuus on suurempi kuin posti- ja kuriiripalveluissa. Matkailupalveluissa Britannian osuus oli 6,2 prosenttia. Rakentamisessa Britannian osuus oli 5,4 prosenttia vuonna 2014 ja 2,8 prosenttia vuonna 2015. Vakuutus- ja eläkepalvelujen osuus oli 11,6 prosenttia vuonna 2015. Suoran vakuutuksen merkitys on suurempi kuin jälleenvakuutuksen merkitys. Rahoituspalvelujen Britannia-osuus oli 5,6 pro- senttia vuonna 2015. Muualle luokittelemattomien rojaltien ja lisenssien osuus oli 11 prosent- tia vuonna 2014 ja 21 prosenttia vuonna 2015. Tärkeä ryhmä on lisenssit jotka koskevat t&k- tulosten käyttöä. Ruotsin televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalvelujen viennistä noin 6 pro- senttia menee Britanniaan. Vuonna 2014 osuus oli 12,9 prosenttia televiestinnässä, 4,6 pro- senttia tietotekniikkapalveluissa ja 16,8 prosenttia tietopalveluissa. Tutkimus- ja kehitystyössä Britannian osuus oli 13,8 prosenttia vuonna 2014. Konsulttipalvelujen viennissä Britannian osuus oli 11,3 prosenttia vuonna 2014. Lakipalveluissa osuus oli huomattavasti suurempi, 17,4 prosenttia. Kirjanpidossa ja veropalveluissa osuus oli vajaat 6 prosenttia. Markkinointi- palveluissa osuus oli 9 prosenttia. Arkkitehtipalveluiden viennissä Britannian osuus oli 13 prosenttia vuonna 2013 ja 23 prosenttia vuonna 2014. Henkilökohtaisten, kulttuuri- ja virkis- tyspalvelujen viennissä osuus oli 20 prosenttia vuonna 2015. Ruotsin koko palveluviennistä Britanniaan muualle luokittelemattomien rojaltien ja lisenssien osuus oli 27,4 prosenttia ja muiden liike-elämän palvelujen osuus oli 26,5 prosenttia vuonna 2015. Televiestintä, tietotekniikka- ja tietopalvelujen osuus oli 14,5 prosenttia ja kuljetuspalve- lujen osuus oli 12 prosenttia. Matkailun osuus oli 11,5 prosenttia. Rahoituspalvelujen osuus oli 3,9 prosenttia. Vakuutus- ja eläkepalvelujen osuus oli 1,6 prosenttia. Henkilökohtaisten, kulttuuri- ja virkistyspalvelujen osuus oli 1,2 prosenttia. Julkishallinnon palvelujen, huolto- ja korjauspalvelujen sekä rakentamisen osuudet olivat vain 0,3 prosenttia. Tuotannollisten pal- velujen osuus oli 0,1 prosenttia. EU-maiden sekä Islannin ja Norjan palvelujen tuonti Britanniasta ja Britannian osuus maiden koko palvelutuonnista vuosina 2011-2015 esitetään taulukossa 2.8. Espanjan, Kreikan, Islan- nin, Luxemburgin ja Maltan Britannia-osuudet ovat joinakin vuosina nousseet yli 15 prosentin. Kyproksen, Ranskan, Irlannin, Alankomaiden, Portugalin, Romanian ja Ruotsin palvelutuon- nissa Britannian osuus on ylittänyt 10 prosentin. Britannia näyttää olevan melko tärkeä kaup- pakumppani palvelutuonnissa myös usealle muulle EU-maalle. Suomen palvelujen tuonnissa Britannian osuus oli 6,6 prosenttia vuonna 2013 ja 7,3 prosenttia vuonna 2014. Tilastoja vuo- delta 2015 ei ole vielä julkaistu yhtenäisillä tilastointiperiaatteilla. 19 Taulukko 2.7 EU-maiden sekä Islannin palvelujen vienti Britanniaan ja Britan- nian osuus maiden koko palveluviennistä, milj. euroa, BPM6 luokitus EU-maa 2011 2012 2013 2014 2015 2011 2012 2013 2014 2015 arvo arvo arvo arvo arvo % % % % % AT Itävalta 1504 1588 1816 1929 2096 3,5 3,5 3,7 3,8 4,0 BE Belgia 7192 6790 7099 7982 8751 9,5 8,2 8,4 8,6 8,7 BG Bulgaria 579 540 551 576 651 9,0 7,9 8,0 8,5 9,1 CY Kypros 1224 1233 1457 1314 1740 17,0 17,0 18,7 17,2 21,9 CZ Tsekin tasavalta 790 867 1027 1123 1201 4,5 4,6 5,5 5,9 5,8 DE Saksa 18840 20306 20271 20593 22334 10,5 10,6 10,1 9,9 9,8 DK Tanska 2780 3020 3166 3665 3832 5,8 5,8 5,9 6,7 6,9 EE Viro 180 195 227 256 248 4,5 4,4 4,7 4,8 4,7 ES Espanja na na na na na na na na na na FI Suomi na na 1193 1314 na na na 5,4 6,2 na FR Ranska 19388 19901 21052 23690 25038 11,4 10,9 10,9 11,4 11,6 GR Kreikka 3946 4136 4180 4965 4573 14,0 15,2 14,9 16,0 16,4 HU Unkari 1201 1139 1147 1377 1547 6,9 7,1 6,7 7,5 8,0 HR Kroatia 323 349 298 468 505 3,4 3,6 3,0 4,6 4,5 IE Irlanti 14545 15912 17638 20138 22625 19,3 18,6 19,0 19,8 19,6 IS Islanti na na 256 na na na na 8,5 na na IT Italia 6594 6837 6391 6776 7298 8,3 8,1 7,6 7,8 8,1 LT Liettua 129 160 180 198 250 3,2 3,4 3,3 3,4 4,2 LU Luxemburg 6450 7512 9037 10874 na 12,4 12,7 13,5 14,5 na LV Latvia 236 261 297 337 387 6,8 6,9 7,6 8,8 9,6 MT Malta 931 951 1064 na na 11,8 11,5 12,5 na na NL Alankomaat 14010 13086 14440 15621 16765 11,1 10,0 10,7 10,5 10,3 NO Norja na na na na na na na na na na PL Puola 1852 1926 2042 2333 2911 6,3 5,9 6,1 6,5 7,4 PT Portugali 2751 2922 3124 3270 3733 14,3 14,6 14,2 13,9 14,8 RO Romania 792 837 832 991 1092 9,1 8,5 6,2 6,6 6,5 SE Ruotsi 3255 3860 4024 4211 5950 7,0 7,5 7,5 7,4 9,3 Sl Slovenia 143 137 126 143 165 2,9 2,7 2,4 2,6 2,8 SK Slovakia na na 201 200 210 na na 2,9 2,9 2,9 Mediaani 8,6 8,0 7,5 7,5 8,1 Lähde: International trade statistics; Market Analysis and Research, International Trade Centre (ITC). Taulukko 2.8 EU-maiden sekä Islannin ja Norjan palvelujen tuonti Britanniasta ja Britannian osuus maiden koko palvelutuonnista, milj. euroa, BPM6 luokitus EU-maa 2011 2012 2013 2014 2015 2011 2012 2013 2014 2015 arvo arvo arvo arvo arvo % % % % % AT Itävalta 1395 1478 1615 1666 1945 4,4 4,3 4,2 4,2 4,7 BE Belgia 5549 6309 6488 7331 9081 8,1 8,3 8,3 8,3 9,5 BG Bulgaria 209 237 236 273 332 5,9 5,8 5,7 6,5 7,5 CY Kypros 499 563 596 634 658 13,0 14,2 12,8 13,5 13,3 CZ Tsekin tasavalta 848 888 820 817 878 5,9 5,6 5,2 4,8 4,9 DE Saksa 19195 19614 19006 20190 21750 9,0 8,5 7,7 8,1 8,3 DK Tanska 3924 4343 4118 4199 4556 8,9 9,2 8,8 9,0 9,4 EE Viro 142 152 204 204 222 5,2 4,9 5,7 5,6 6,1 ES Espanja 12948 14018 na na na 19,0 20,0 na na na FI Suomi na na 1570 1668 na na na 6,6 7,3 na FR Ranska 13422 13811 16662 19223 21956 9,8 10,2 9,8 10,1 10,7 GR Kreikka 2570 2755 2079 1940 1904 18,5 22,4 16,9 15,2 17,3 HU Unkari 895 874 846 871 913 7,1 7,0 6,5 6,5 6,4 HR Kroatia 188 185 120 123 167 6,5 6,0 3,9 4,0 4,8 IE Irlanti 10106 10174 9862 11340 11861 12,2 11,7 10,6 10,4 8,7 IS Islanti 361 394 315 na na 19,3 18,1 14,8 na na IT Italia 6113 6158 6453 7675 7876 7,4 7,5 7,7 8,8 8,7 LT Liettua 124 153 235 222 222 4,5 4,6 5,8 5,3 5,3 LU Luxemburg 3508 3595 7324 9252 na 11,5 11,0 14,4 16,0 na LV Latvia 93 115 157 133 133 4,9 5,7 7,4 6,3 5,8 MT Malta 518 511 628 na na 22,5 21,6 8,8 na na NL Alankomaat 9375 10261 15575 13155 14366 10,7 11,0 13,7 10,1 10,1 NO Norja 3863 4206 na na na 11,4 11,1 na na na PL Puola 1726 1961 1990 2143 2737 7,5 7,9 7,7 7,8 9,3 PT Portugali 1218 1145 1197 1344 1518 10,8 10,8 11,0 11,1 11,8 RO Romania 608 707 659 774 1047 8,8 9,7 7,5 8,4 10,6 SE Ruotsi 3688 3807 4462 5106 5703 9,5 9,0 9,9 10,2 10,6 Sl Slovenia 174 151 145 151 159 5,2 4,5 4,1 4,0 4,1 SK Slovakia 359 279 175 192 202 7,0 5,3 2,7 2,8 2,8 Mediaani 8,9 8,8 7,7 8,1 8,7 Lähde: International trade statistics; Market Analysis and Research, International Trade Centre (ITC). 20 2.3 EU- ja Efta-maiden kokonaisvienti ja –tuonti kauppakump- panina Britannia Britannian osuus Suomen koko tavara- ja palveluviennistä oli 5 prosenttia vuonna 2013 ja 5,4 prosenttia vuonna 2014. EU- ja Efta-maiden vastaavien osuuksien mediaani oli tuolloin 6,5 ja 6,0 prosenttia. Näiden kahden vuoden tiedoista nähdään, että Britannian merkitys Suomen viennille on pienempi kuin EU- ja Efta-maille keskimäärin. Vuosille 2011, 2012 ja 2015 Suo- men Britannia-osuuksia ei pystytä laskemaan, koska palveluviennin tilastoja ei tällä hetkellä ole saatavilla. Palveluviennin selvästi mediaania pienemmän osuuden vuoksi Suomen koko tavara- ja palveluviennin Britannia-osuus jää mediaania pienemmäksi. Tärkeintä Britannian- kauppa oli Irlannille, jonka vientiosuus vuosina 2011-2015 keskimäärin oli 17,4 prosenttia. Kyprokselle Britannia oli lähes yhtä tärkeä, maan vientiosuus oli keskimäärin 16,9 prosenttia. Luxemburgin Britannia-osuus oli 11,8 prosenttia. Kreikassa ja Maltassa Britannian osuus koko viennistä oli keskimäärin 9,8 prosenttia. Alankomaissa osuus oli 8,9 prosenttia, Portuga- lissa 8,5 prosenttia ja Ranskassa 8,2 prosenttia. Eri maiden vientiosuudet esitetään taulukos- sa 2.9. Palveluiden osuus on hyvin suuri Luxemburgin, Kyproksen, Maltan ja Kreikan viennissä, 80- 90 prosenttia. Tarkat luvut esitetään liitetaulukossa 7. Kroatiassa osuus on noin 70 prosent- tia. Bulgariassa, Irlannissa ja Portugalissa osuus on 50-60 prosenttia. Tavaraviennin osuudet ovat tietysti peilikuva palveluviennin osuuksista. Slovakialla, Tsekin tasavallalla, Liettualla ja Puolalla on suurimmat osuudet, yli 80 prosenttia. Belgiassa, Saksassa ja Sloveniassa osuus on vajaat 80 prosenttia. Itävallan, Unkarin, Suomen, Italian ja Alankomaiden, Romanian tava- raviennin osuus on noin 70 prosenttia. Tanskan ja Ruotsin tavaraviennin osuudet ovat laske- neet runsaasta 70 prosentista vuonna 2011 vajaaseen 60 prosenttiin vuonna 2015. Taulukko 2.9 EU- ja EFTA-maiden tavaroiden ja palveluiden vienti Britanniaan ja Britannian osuus maiden koko viennistä, milj. euroa, BPM6 luokitus Vientimaa 2011 2012 2013 2014 2015 2011 2012 2013 2014 2015 arvo arvo arvo arvo arvo % % % % % AT Itävalta 5054 4890 5277 5657 6088 3,1 2,9 3,0 3,2 3,3 BE Belgia 30967 31363 36349 37602 40422 7,4 7,3 7,7 8,4 8,8 BG Bulgaria 957 937 1020 1065 1237 3,6 3,4 3,5 3,7 4,1 CH Sveitsi na na na na na na na na na na CY Kypros 1349 1360 1666 1452 1861 15,7 15,7 17,7 16,0 19,2 CZ Tsekin tasavalta 6072 6702 6926 7797 8743 4,5 4,8 4,9 5,2 5,4 DE Saksa 84275 91081 91524 99677 111265 6,8 7,1 7,1 7,5 7,8 DK Tanska 10296 10778 9781 9664 8770 8,0 8,0 7,1 7,0 6,2 EE Viro 421 457 521 542 575 2,5 2,5 2,8 2,9 3,2 ES Espanja na na na na na na na na na na FI Suomi na na 3948 4175 na na na 5,0 5,4 na FR Ranska 47275 49207 50485 53939 56573 8,0 8,0 8,1 8,5 8,6 GR Kreikka 4932 4988 5150 5931 5655 9,5 9,1 9,3 10,2 10,6 HU Unkari 4843 4461 4295 4419 5026 5,0 4,6 4,4 4,3 4,6 HR Kroatia 466 500 504 620 714 2,5 2,6 2,6 3,0 3,1 IE Irlanti 28800 31011 31603 33553 38166 17,3 17,5 17,6 17,6 16,8 IS Islanti na na 613 na na na na 9,1 na na IT Italia 23948 25784 25978 27689 29752 5,3 5,4 5,5 5,7 5,9 LT Liettua 922 1605 1386 1123 1273 3,8 5,8 4,6 3,7 4,4 LU Luxemburg 6857 7891 9401 11288 na 10,7 11,3 12,1 13,1 na LV Latvia 498 582 665 848 929 4,1 4,3 4,8 6,0 6,5 MT Malta 1078 1076 1171 na na 9,7 9,3 10,4 na na NL Alankomaat 44088 47722 50835 52174 54839 8,7 8,5 9,0 9,0 9,3 NO Norja na na na na na na na na na na PL Puola 10589 11381 12066 12612 14840 6,4 6,6 6,5 6,4 6,9 PT Portugali 4982 5308 5735 6212 7080 8,0 8,1 8,3 8,7 9,4 RO Romania 2239 2459 2863 3143 3472 4,2 4,5 4,5 4,6 4,9 SE Ruotsi 12435 13938 12078 12880 14798 6,9 7,5 6,7 7,1 7,8 Sl Slovenia 637 597 567 609 699 2,5 2,3 2,1 2,1 2,3 SK Slovakia na na 3111 3516 3882 na na 4,4 4,9 5,2 Mediaani 6,6 6,8 6,5 6,0 6,2 Lähde: International trade statistics; Market Analysis and Research, International Trade Centre (ITC). 21 Suomen koko tavara- ja palvelutuonnista Britannian osuus oli 4,1 prosenttia vuonna 2013 ja 4,3 prosenttia vuonna 2014. EU- ja Efta-maiden vastaavien osuuksien mediaani oli molempi- na vuosina 4,2 prosenttia. Vaikka tilastoja on saatavilla Suomen osalta vain kahdelle vuodelle palvelutuonnin puuttuvien tietojen takia, voidaan kuitenkin vetää johtopäätös että Britannian merkitys Suomen koko tuonnille on samaa suuruusluokkaa kuin EU- ja Efta-maille keskimää- rin. Palvelutuonnissa Suomen osuus on tosin EU- ja Efta-maiden mediaania hieman pienem- pi. Britannia tuontimaana on tärkein Irlannille, vaikka sen merkitys on selvästi vähentynyt viimeisten 5-6 vuoden aikana. Vuosina 2011-2015 Britannian osuus Irlannin tuonnista oli keskimäärin 18,1 prosenttia (taulukko 2.10). Maltan tuonnista osuus oli keskimäärin 10,8 prosenttia ja Kyproksen tuonnista 10,2 prosenttia. Luxemburgissa Britannia-tuonnin osuus oli 9,6 prosenttia. Islannissa Britannian osuus koko tuonnista oli keskimäärin 9,6 prosenttia. Norjassa osuus oli 8,0 prosenttia, Alankomaissa 7,6 prosenttia, Espanjassa 7,3 prosenttia ja Ruotsissa 7,1 prosenttia. Palveluiden osuus tuonnista Britanniasta on suurin Luxemburgissa, missä se on yli 90 pro- senttia. Kreikassa osuus on runsaat 60 prosenttia. Viennissä palvelujen osuus vaihtelee enemmän maiden välillä kuin tuonnissa. Palvelutuonnin osuus on useassa maassa noin 30- 40 prosenttia. Tarkat luvut esitetään liitetaulukossa 8. Tsekin tasavallalla, Liettualla, Slovaki- alla, Belgialla ja Virolla on suurimmat tavaroiden osuudet tuonnissa Britanniasta, noin 70 prosenttia. Saksan, Alankomaiden ja Ruotsin tavaratuonnin osuudet Britannian kanssa käy- tävästä tuontikaupasta ovat selvästi laskeneet viidessä vuodessa. Saksan tavaratuonnin osuus oli 63,8 prosenttia vuonna 2015, Alankomaiden oli 59,6 prosenttia ja Ruotsin oli 54,6 prosenttia. Suomen tavaratuonnin osuus on runsaat 50 prosenttia. Taulukko 2.10 EU- ja EFTA-maiden tavaroiden ja palveluiden tuonti Britannias- ta ja Britannian osuus maiden koko tuonnista Tuontimaa 2011 2012 2013 2014 2015 2011 2012 2013 2014 2015 arvo arvo arvo arvo arvo % % % % % AT Itävalta 3411 3492 3569 3718 4292 2,1 2,1 2,1 2,2 2,5 BE Belgia 25440 24783 25805 23987 25967 6,3 5,9 5,8 5,6 6,0 BG Bulgaria 572 602 618 717 813 2,1 2,0 2,1 2,4 2,6 CH Sveitsi na na na na na na na na na na CY Kypros 1049 975 907 1007 1109 10,4 10,0 9,5 10,3 11,0 CZ Tsekin tasavalta 2909 2960 2874 3287 3597 2,4 2,4 2,3 2,5 2,5 DE Saksa 63974 61049 58441 58677 60082 5,7 5,4 5,1 5,0 4,9 DK Tanska 8230 8260 8090 7746 8030 7,3 7,0 6,7 6,4 6,4 EE Viro 612 733 828 702 638 3,7 3,9 4,4 3,7 3,6 ES Espanja 23485 24054 na na na 7,1 7,4 na na na FI Suomi na na 3357 3448 na na na 4,1 4,3 na FR Ranska 35426 36569 37442 38798 41438 5,4 5,6 5,5 5,7 5,8 GR Kreikka 3878 3882 3202 3137 3101 6,3 6,4 5,5 5,3 5,8 HU Unkari 2383 2270 2223 2222 2444 2,8 2,6 2,5 2,4 2,6 HR Kroatia 429 423 275 343 376 2,2 2,2 1,4 1,7 1,7 IE Irlanti 26763 26607 26540 28566 29841 20,4 19,5 18,6 17,6 14,4 IS Islanti 541 566 541 na na 10,1 9,6 9,2 na na IT Italia 17015 15870 16121 17948 18440 3,5 3,4 3,6 4,0 4,0 LT Liettua 475 703 857 1297 971 1,9 2,5 2,8 4,2 3,3 LU Luxemburg 3873 3928 7638 9547 na 7,9 7,6 11,1 12,6 na LV Latvia 288 316 358 381 365 2,2 2,2 2,4 2,6 2,5 MT Malta 875 881 935 na na 12,8 11,7 8,0 na na NL Alankomaat 32591 37634 42939 38557 35601 7,4 7,8 8,7 7,5 6,8 NO Norja 8022 8536 na na na 7,9 8,1 na na na PL Puola 5592 5500 6001 6268 7288 3,2 3,2 3,3 3,3 3,6 PT Portugali 3137 2761 2871 3160 3400 4,4 4,1 4,2 4,4 4,7 RO Romania 1881 2011 1912 2106 2610 3,0 3,2 3,0 3,1 3,6 SE Ruotsi 11190 12240 11769 12662 12565 6,7 7,2 7,1 7,4 7,1 Sl Slovenia 516 454 476 498 558 2,0 1,8 1,9 1,9 2,1 SK Slovakia 1032 969 862 938 1249 1,7 1,5 1,3 1,4 1,7 Mediaani 4,9 4,8 4,2 4,2 3,6 Lähde: International trade statistics; Market Analysis and Research, International Trade Centre (ITC). 22 2.4 Yhteenveto Suomen ja Britannian välisestä tavara- ja pal- velukaupasta Britannian merkitys Suomen tavaroiden ja palvelujen viennille on hieman pienempi kuin EU- ja Efta-maiden viennille keskimäärin. Britannian osuus Suomen kokonaisviennistä oli vuosina 2013-2014 keskimärin 5,2 prosenttia, kun vastaava EU- ja Efta-maiden mediaani oli 6,3 pro- senttia. Tavaraviennissä osuus on suunnilleen sama kuin mediaani, mutta palveluviennissä se on pienempi. Britannian osuus Suomen tavaraviennistä puolittui kymmenessä vuodessa, vuodesta 2001 vuoteen 2010, jonka jälkeen osuus on pysynyt 5 prosentin paikkeilla. Toisin sanoen, Britannia ei enää ole yhtä tärkeä kauppakumppani kuin aikaisemmin. Tuonnissa on tapahtunut saman- kaltainen muutos. Vuodesta 2009 lähtien Britannian osuus koko Suomen tavaratuonnin ar- vosta on enää ollut noin 3 prosenttia. Paperi ja pahvi on edelleen ylivoimaisesti tärkein hyödykeryhmä viennissä Britanniaan. Myös kansainvälisesti katsottuna Suomen paperiteollisuuden vienti Britanniaan on merkityksellinen. Saksa vie eniten paperia, pahvia sekä paperi- ja kartonkituotteita Britanniaan, sen osuus tavararyhmän Britanniaan suuntautuneesta viennin arvosta oli 18 prosenttia vuonna 2015. Suomi oli toisella sijalla 11 prosentin osuudellaan. Öljytuotteiden osuus Britanniaan suuntautuvan vientimme arvosta on selvästi kasvanut vii- meisten viiden vuoden aikana. Muita tärkeitä vientiryhmiä ovat koneet ja laitteet, metallit ja metallituotteet sekä kemialliset aineet ja tuotteet. Sahatavaran ja raakapuun osuus on selväs- ti pienentynyt vuosien varrella, mutta se on edelleen kohtalaisen suuri. Suomen viennin nä- kökulmasta vanerin ja puusepäntuotteiden vienti Britanniaan on melko vähäistä, sen osuus on pysytellyt noin 3 prosentissa. Britannian näkökulmasta tilanne näyttää aivan erilaiselta. Suomi oli vuonna 2015 vanerin ja vanerituotteiden kolmanneksi tärkein viejämaa 11 prosentin osuudellaan. Öljytuotteissa ja muissa kemianteollisuuden tuotteissa Suomen osuus on sen sijaan hyvin pieni katsottuna Britannian näkökulmasta. Suomen tavaratuonnissa Britanniasta suurimmat tavararyhmät ovat koneet ja laitteet, kulje- tusvälineet sekä kemialliset aineet ja tuotteet. Kuljetusvälineiden osuus on selvästi noussut 2000-luvun alusta. Vaihtelut tuonnin arvon kehityksessä selittyvät kuitenkin suurimmaksi osaksi koneiden ja laitteiden tuonnin arvon vaihteluilla. Suomen koneiden ja laitteiden tuon- nissa Britannia oli seitsemänneksi tärkein tuontimaa vuonna 2015. Kemikaalien ja kemiallis- ten tuotteiden tuonnissa Britannia oli kahdeksannella sijalla ja moottoriajoneuvojen tuonnissa neljännellä sijalla. Britanniaan vietyjen palvelujen arvo oli 191 miljardia euroa vuonna 2015 (kaikki maat). Eniten viedään matkailupalveluja, muita liike-elämän palveluja sekä kuljetuspalveluja. Ensimmäiset BPM6 manuaaliin perustuvat tilastot julkaistiin vuoden 2014 lopulla. Monessa EU-maassa tilastointityö on osittain vielä kesken. Tämän takia uuden luokituksen mukaisia palveluviennin tilastoja palveluerittäin ei vielä ole saatavilla Suomen viennistä Britanniaan. Suomalaisten tilastojen mukaan Suomi toi Britanniasta palveluja 1,7 miljardin euron arvosta vuonna 2014. Palvelujen vienti sinne oli 1,3 miljardia euroa. Britannian osuus Suomen koko palveluviennistä oli 6,2 prosenttia vuonna 2014. Miten palveluvientimme jakautuu eri palve- luerille jää toistaiseksi auki. Britannian tilastoista saadut tiedot palveluerien osuuksista Britannian palvelutuonnista anta- vat kuitenkin viitteitä siitä, mitkä ovat todennäköisesti tärkeimmät palveluerät myös Suomen palveluviennissä Britanniaan. Britannian tilastoista selviää, että kuljetuspalvelujen tuonnissa 23 Suomen osuus oli 0,4 prosenttia ja matkailupalvelujen tuonnissa osuus oli 0,3 prosenttia vuonna 2014. Britannian näkökulmasta Suomi ei ole tärkeä maa näissä palveluerissä, mutta Suomen kannalta katsottuna erien merkitys on todennäköisesti huomattavasti suurempi. Britannian osuus Ruotsin koko palveluviennistä oli 9,3 prosenttia vuonna 2015, eli selvästi suurempi kuin maan osuus Suomen palveluviennistä. Ruotsin palveluviennistä Britanniaan kuljetuspalvelujen osuus oli 12 prosenttia ja matkailun osuus oli 11,5 prosenttia. Muut maat tuovat Britanniasta eniten muita liike-elämän palveluja, rahoituspalveluja sekä matkailu- ja kuljetuspalveluja. Suomen palvelujen tuonnissa Britannian osuus oli 6,6 prosent- tia vuonna 2013 ja 7,3 prosenttia vuonna 2014. Yhteenvetona voidaan todeta, että Britannian osuus on tänä päivänä suurempi Suomen palveluviennissä ja –tuonnissa kuin tavaraviennis- sä ja –tuonnissa. 24 3. ULKOMAISTEN VÄLI- JA LOPPUTUOTTEIDEN KÄYTTÖ Yrityksissä ja julkisella sektorilla valmistettua tuotosta (tavaroita ja palveluja) käytetään joko välituotteina muussa tuotannossa tai lopputuotteina kulutuksessa ja kiinteissä investoinneis- sa. Lisäksi tuotos voi yksittäisenä vuotena olla muutos varastoissa, mutta tämä erä on ohitet- tu tässä tutkimuksessa. Loppukulutus on joko kotitalouksien ja niitä palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen tai julkisen sektorin kulutusta. Yrityksillä ei ole loppukulutusta – ne käyttävät vain välituotteita. Kiinteitä investointeja tekevät pääasiassa yritykset ja julkinen sektori. Näihin investointeihin lasketaan mukaan investoinnit asuinrakennuksiin ja muihin rakennuksiin, maa- ja vesiraken- nusinvestoinnit, kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestoinnit ja asejärjestelmät sekä kasvatettavat varat ja henkiset omaisuustuotteet. Viimeksi mainittu pitää sisällään tutkimuksen ja tuotekehi- tyksen. Panos-tuotos -taulukoiden avulla voidaan tarkastella, miltä toimialoilta jokin tietty toimiala hankkii käyttämänsä välituotteet (eli panokset) joko kotimaasta tai tuonnin kautta ulkomailta. Samoin nähdään, miltä toimialoilta ja mistä maista tulevat loppukulutuksessa käytetyt tuotteet ja investointitavarat. Käyttämämme maailman panos-tuotos -tietokanta WIOD (World Input-Output Database), ks. Timmer ym. (2015), sisältää nämä tiedot 43 yksittäisestä maasta ja koko muusta maailmasta yhteensä vuosina 2000–2014. Tietokannassa on toimialoja yhteensä 56. Tähän selvitykseen ne on enimmäkseen tiivistetty 24 toimialaan, jotta aineistoa ei olisi liikaa. Suurin osa tarkaste- lusta tehdään vuosien 2012–2014 keskiarvoilla. Kolmesta vuodesta on otettu keskiarvot, koska yksittäisten pienten toimialojen kohdalla on vaihtelua, jolloin vain yhden vuoden käyt- täminen voi antaa tilanteesta väärän kuvan. Tietokannan avulla voidaan tarkastella Suomen ja Britannian välisiä panos- ja lopputuotevirtoja sekä niiden merkitystä koko kansantalouden kannalta. 3.1 Brittiläisen tuotoksen vienti eri maihin ja muiden maiden tuotoksen tuonti Britanniaan Ennen kuin tarkastellaan toimialatasolla brittiläisen tuotoksen käyttöä Suomessa ja suomalai- sen tuotoksen käyttöä Britanniassa, tarkastellaan Britannian ja muun maailman välistä kaup- paa kokonaistasolla. Vuosina 2012–2014 brittiläisten välituotteiden viennistä meni EU/Efta-alueelle 45,3 prosenttia ja lopputuotteiden viennistä 36,7 prosenttia (ks. taulukko 3.1). Suhteessa oman maan tuotok- seen taloussuhteet Britannian kanssa olivat tärkeimmät Maltalle ja Irlannille. Sen sijaan eu- roissa mitattuna Britannian suurin asiakas EU:ssa oli Saksa niin välituotteiden kuin lopputuot- teidenkin osalta. Seuraavina tulivat Ranska, Irlanti ja Alankomaat. Belgia, Italia, Sveitsi ja Luxemburg ovat seuraavina rinta rinnan, mutta Luxemburgiin menee melkein yksinomaan välituotteita. Nämä ovat valtaosaltaan brittiläisen rahoitusalan tuotteita luxemburgilaiselle rahoitusalalle. Näiden maiden jälkeen tulevat Espanja, Ruotsi ja Norja. Suomen osuus brittiläisten toimialojen välituoteviennistä oli 0,4 prosenttia ja lopputuotevien- nistä 0,5 prosenttia. 25 EU/Efta-alueen ulkopuolella tärkein vientimaa on Yhdysvallat, joka ohittaa tärkeydessään selvästi myös Saksan. EU:sta löytyvät kuitenkin seuraavaksi tärkeimmät vientimaat, koska Kiinan ja Kanadan merkitys on selvästi pienempi. Taulukko 3.1 Brittiläisten tuotteiden viennin käypähintainen arvo eri maihin keskimäärin vuosina 2012–2014 järjestettynä kokonaisviennin arvon mukaan Vientimaa Välituotteet, milj. euroa Lopputuotteet, milj. euroa Yhteensä, milj. euroa Välituotteet, % Lopputuotteet, % Yhteensä, % EU / Efta 162 107 75 310 237 417 45,3 36,7 42,2 Saksa 27 817 13 131 40 948 7,8 6,4 7,3 Ranska 23 990 9 623 33 613 6,7 4,7 6,0 Irlanti 17 017 8 263 25 281 4,8 4,0 4,5 Alankomaat 13 452 5 081 18 533 3,8 2,5 3,3 Belgia 10 171 4 336 14 508 2,8 2,1 2,6 Italia 8 805 5 596 14 401 2,5 2,7 2,6 Sveitsi 8 806 5 534 14 340 2,5 2,7 2,5 Luxemburg 13 893 133 14 026 3,9 0,1 2,5 Espanja 4 792 4 379 9 171 1,3 2,1 1,6 Ruotsi 5 360 3 168 8 528 1,5 1,5 1,5 Norja 5 793 2 679 8 471 1,6 1,3 1,5 Tanska 4 761 1 496 6 257 1,3 0,7 1,1 Turkki 3 406 2 167 5 573 1,0 1,1 1,0 Puola 2 459 2 304 4 763 0,7 1,1 0,8 SUOMI 1 783 834 2 617 0,5 0,4 0,5 Itävalta 1 497 950 2 447 0,4 0,5 0,4 Tšekki 1 495 703 2 198 0,4 0,3 0,4 Kreikka 1 031 1 154 2 185 0,3 0,6 0,4 Portugali 1 160 928 2 087 0,3 0,5 0,4 Unkari 1 043 431 1 474 0,3 0,2 0,3 Malta 1 113 187 1 299 0,3 0,1 0,2 Romania 712 430 1 142 0,2 0,2 0,2 Kypros 308 493 801 0,1 0,2 0,1 Slovakia 356 183 539 0,1 0,1 0,1 Bulgaria 230 258 489 0,1 0,1 0,1 Kroatia 228 175 403 0,1 0,1 0,1 Liettua 175 218 393 0,0 0,1 0,1 Viro 145 202 346 0,0 0,1 0,1 Latvia 146 160 307 0,0 0,1 0,1 Slovenia 165 114 278 0,0 0,1 0,0 Muut maat 195 871 129 644 325 515 54,7 63,3 57,8 Yhdysvallat 38 918 24 202 63 120 10,9 11,8 11,2 Kiina 7 153 10 253 17 407 2,0 5,0 3,1 Kanada 10 214 3 520 13 734 2,9 1,7 2,4 Venäjä 2 523 7 405 9 928 0,7 3,6 1,8 Japani 5 537 2 663 8 201 1,5 1,3 1,5 Australia 3 738 4 231 7 969 1,0 2,1 1,4 Korea 5 555 1 901 7 456 1,6 0,9 1,3 Intia 5 252 1 113 6 365 1,5 0,5 1,1 Brasilia 2 319 1 950 4 269 0,6 1,0 0,8 Meksiko 1 292 1 077 2 369 0,4 0,5 0,4 Taiwan 963 851 1 815 0,3 0,4 0,3 Indonesia 566 399 965 0,2 0,2 0,2 Muu maailma 111 840 70 077 181 916 31,2 34,2 32,3 Huom. Turkki on tässä otettu mukaan EU/Eftaan, koska se on tulliliitossa EU:n kanssa. Lähteet: WIOD, omat laskelmat. Maantieteellisen läheisyyden ja sisämarkkinoiden vuoksi Britannia on tärkeämpi vientituotok- sen kohde EU/Efta-maille kuin WIOD-tietokannassa oleville muille 12 maalle. Taulukon 3.2 viimeisestä sarakkeesta nähdään, että vuosina 2012–2014 maltalaisen tuotoksen viennistä melkein 29 prosenttia meni Britanniaan. Maltan kohdalla vientituotos on lähinnä rahoitusalan vientiä. Seuraavaksi tärkeimpiä brittimarkkinat olivat Norjalle ja Irlannille. Norjan kohdalla kyse on lähinnä kaivannaisalan tuotoksen viennistä. Näiden jälkeen tulevat maantieteellisesti lähimpinä mantereella olevat Ranska, Alankomaat, Belgia, Tanska ja Saksa. Suomi on selvästi keskiarvon alapuolella EU/Efta-maiden joukossa. Näin ollen Britannian markkinat ovat muille EU/Efta-maille keskimäärin tärkeämpiä kuin Suomelle. Euroopan ulkopuolisista WIODissa olevista maista Britannian markkinat ovat tär- keimmät Intialle, Yhdysvalloille ja Kanadalle. Euroissa mitattuna Saksa vie eniten tuotosta Britanniaan, noin 75 miljardia euroa keskimäärin vuosina 2012–2014. Saksan jälkeen tulevat Yhdysvallat ja Kiina reilun 40 miljardin euron viennillä sekä Alankomaat vajaan 31 miljardin euron viennillä. Euroissa mitattuna EU/Efta-alue vie enemmän tuotostaan Britanniaan kuin se tuo sieltä. Ko- koerosta johtuen EU/Efta-markkinat ovat kuitenkin Britannialle selvästi tärkeämmät kuin Bri- tannian markkinat ovat EU/Efta-maille. 26 Taulukko 3.2 Eri maiden tuotoksen vienti välituotteiksi ja lopputuotteiksi Bri- tanniaan keskimäärin vuosina 2012–2014 järjestettynä viennin merkityksen mukaan ko. maille Välituotteet, milj. euroa Lopputuotteet, milj. euroa Yhteensä, milj. euroa Välituotteet, % maan väli- tuoteviennistä Lopputuotteet, % maan loppu- tuoteviennistä Yhteensä, % maan koko- naisviennistä EU / Efta 198 956 136 652 335 608 .. .. .. Malta 1 055 1 806 2 861 18,7 41,5 28,6 Norja 23 859 1 169 25 028 18,7 5,1 16,6 Irlanti 12 318 13 276 25 594 11,0 17,6 13,7 Ranska 25 887 17 419 43 306 7,9 7,3 7,7 Alankomaat 20 598 10 077 30 675 6,8 8,1 7,2 Belgia 10 790 7 884 18 674 5,7 8,4 6,6 Tanska 5 042 3 305 8 346 7,1 5,9 6,6 Saksa 40 251 34 580 74 831 5,7 6,5 6,1 Puola 5 216 4 584 9 801 4,8 6,6 5,5 Espanja 7 522 8 178 15 700 4,7 6,5 5,5 Ruotsi 6 561 3 122 9 682 5,7 4,9 5,4 Liettua 868 414 1 282 5,6 5,0 5,4 Turkki 3 649 6 020 9 668 3,6 7,4 5,3 Italia 12 019 10 927 22 946 5,0 5,7 5,3 Portugali 1 509 1 169 2 678 4,3 5,9 4,9 Slovakia 1 264 1 643 2 907 3,7 6,2 4,8 Sveitsi 7 195 3 103 10 298 4,8 2,9 4,0 Tšekki 2 563 2 120 4 684 3,5 4,8 4,0 Unkari 1 903 1 373 3 276 3,8 4,1 3,9 Kreikka 1 019 554 1 573 3,6 4,3 3,9 SUOMI 2 239 665 2 904 4,3 2,7 3,8 Kypros 156 110 265 3,1 5,4 3,8 Latvia 334 78 412 4,5 2,3 3,8 Romania 794 665 1 459 2,2 3,8 2,8 Itävalta 2 177 1 468 3 645 2,1 2,7 2,3 Kroatia 224 140 364 2,1 2,3 2,2 Viro 222 62 284 2,4 1,5 2,1 Bulgaria 331 151 482 2,0 2,2 2,1 Luxemburg 1 135 453 1 587 2,0 1,8 1,9 Slovenia 255 139 394 1,8 1,7 1,8 Muut maat 82 220 62 130 144 350 Intia 4 181 5 793 9 974 2,5 5,0 3,5 Yhdysvallat 26 365 17 568 43 933 2,8 3,5 3,1 Kanada 8 404 2 959 11 363 2,9 2,3 2,7 Kiina 17 602 23 512 41 115 2,1 2,6 2,4 Brasilia 2 672 1 583 4 255 1,7 2,8 2,0 Venäjä 6 123 772 6 895 1,7 2,2 1,8 Taiwan 2 755 1 508 4 263 1,3 2,3 1,6 Japani 6 500 3 126 9 625 1,7 1,3 1,5 Australia 2 204 1 305 3 510 1,1 3,7 1,5 Korea 3 331 2 634 5 966 1,0 1,3 1,1 Indonesia 756 971 1 728 0,6 2,3 1,0 Meksiko 1 325 398 1 723 0,9 0,3 0,6 Huom. Turkki on tässä otettu mukaan EU/Eftaan, koska se on tulliliitossa EU:n kanssa. Maittaiset vientiosuudet poikkeavat erilaisen tilastointitavan vuoksi luvussa 2 esitetyistä. Lähteet: WIOD, omat laskelmat. 3.2 Tuotteiden kokonaiskauppa Suomen ja Britannian välillä Tässä alaluvussa käydään läpi WIODin tarkimmalla toimialatasolla brittiläisten toimialojen tuotoksen tuonti Suomeen ja suomalaisten toimialojen tuotoksen vienti Britanniaan käyvin hinnoin miljoonina euroina keskimäärin vuosina 2012–2014. Luvun 3 myöhemmissä osioissa tietokannan 56 toimialaa on tiivistetty 24 toimialaan, jolloin voidaan esittää myös toimialojen välisiä kauppavirtoja. Tarkalla toimialajaolla tärkeimmät brittiläiset toimialat Suomen tuonnissa euroissa mitattuna ovat tukkukauppa, moottoriajoneuvojen valmistus, muiden koneiden ja laitteiden valmistus, kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus, hallinto- ja tukipalvelutoiminta sekä ohjelmis- tot, konsultointi, tietopalvelutoiminta (ks. taulukko 3.3). Vastaavasti suurimmat Britanniaan tuotosta vievät suomalaiset toimialat ovat paperin ja pa- peri- ja kartonkituotteiden valmistus, koksin ja jalostettujen öljytuotteiden valmistus, muiden koneiden ja laitteiden valmistus, sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus, kemi- kaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus sekä tietokoneiden elektronisten ja optisten tuot- teiden valmistus (ks. taulukko 3.4). Taulukoista näkyy lisäksi tarkemmin, missä määrin näiden toimialojen tuotos päätyy välituotteiksi ja missä määrin lopputuotteiksi kulutukseen ja inves- tointeihin molemmissa maissa. 27 Taulukko 3.3 Brittiläisten toimialojen tuotoksen tuonti Suomeen tarkalla toimi- alajaolla käyvin hinnoin keskimäärin vuosina 2012–2014, milj. euroa Toimiala- koodi Tuottajatoimiala Britanniassa Suomen tuonti Väli- tuotteet Lopputuotteet Yh- teen- sä Koti- talouksien kulutus Julkinen kulutus Inves- tointi- tavarat Varas- tojen muutos A01 Kasvinviljely, kotieläintalous, riistatalous 4 1 0 0 0 6 A02 Metsätalous ja puunkorjuu 0 0 0 0 0 0 A03 Kalastus ja vesiviljely 2 0 0 0 0 2 B Kaivostoiminta ja louhinta 81 1 0 0 0 83 C10-12 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakkatuotteiden valmistus 24 60 0 1 0 86 C13-15 Tekstiilien, vaatteiden, nahan ja nahkatuotteiden valmistus 19 7 0 0 0 26 C16 Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus 2 0 0 0 0 2 C17 Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus 10 1 0 0 0 11 C18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen 6 1 0 0 0 7 C19 Koksin ja jalostettujen öljytuotteiden valmistus 46 12 0 0 0 58 C20 Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus 132 19 1 2 1 153 C21 Lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistus 55 20 27 4 1 105 C22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus 40 6 0 1 0 46 C23 Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 16 1 0 0 0 18 C24 Metallien jalostus 66 0 0 0 0 67 C25 Metallituotteiden valmistus 17 1 0 4 0 22 C26 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valm. 55 9 1 8 0 73 C27 Sähkölaitteiden valmistus 38 3 0 5 1 47 C28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 102 4 1 59 2 167 C29 Moottoriajoneuvojen ja perävaunujen valmistus 26 108 1 43 2 180 C30 Muiden kulkuneuvojen valmistus 32 10 1 8 0 50 C31-32 Huonekalujen valmistus, muu valmistus 19 12 1 3 0 35 C33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 1 0 0 1 0 2 D35 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytys 5 0 0 0 0 5 E36 Veden otto, puhdistus ja jakelu 0 0 0 0 0 0 E37-39 Viemäri- ja jätevesihuolto, jätteiden keruu 86 0 0 0 0 87 F Rakentaminen 1 0 0 0 0 2 G45 Moottoriajoneuvojen kauppa ja korjaus 17 6 1 2 0 27 G46 Tukkukauppa 182 67 11 22 1 283 G47 Vähittäiskauppa 24 9 2 2 0 37 H49 Maaliikenne ja putkijohtokuljetus 2 1 0 0 0 3 H50 Vesiliikenne 10 3 0 0 0 13 H51 Ilmaliikenne 16 8 0 0 0 25 H52 Varastointi ja liikennettä palveleva toiminta 3 1 0 0 0 5 H53 Posti- ja kuriiritoiminta 6 2 0 0 0 8 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 9 4 0 0 0 14 J58 Kustannustoiminta 24 2 0 0 0 25 J59-60 Elokuva-, video- ja tv-ohjelmatuotanto yms. 9 17 0 0 0 26 J61 Televiestintä 28 13 0 3 0 44 J62-63 Ohjelmistot, konsultointi, tietopalvelutoiminta 114 1 1 2 0 117 K64 Rahoituspalvelut 57 25 0 0 0 82 K65 Vakuutustoiminta 17 5 1 2 0 25 K66 Rahoitusta ja vakuuttamista palveleva toim. 6 2 0 0 0 8 L68 Kiinteistöalan toiminta 2 0 0 0 0 2 M69-70 Lakiasiain ja laskentatoimen palvelut, konsultointi 86 0 0 1 0 87 M71 Arkkitehti-, insinööripalvelut, tekn. testaus ja analysointi 36 0 1 5 0 41 M72 Tieteellinen tutkimus ja kehittäminen 21 1 6 49 0 76 M73 Mainostoiminta ja markkinatutkimus 59 0 0 0 0 59 M74-75 Muut palvelut liike-elämälle, eläinlääkintäpalvelut 12 1 0 0 0 14 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 124 4 5 1 0 135 O84 Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus 5 0 2 9 0 17 P85 Koulutus 12 1 4 22 0 38 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 2 0 1 5 0 9 R-S Taiteet, viihde ja virkistys, muut palvelut 14 28 14 1 0 57 T Kotitalouksien toiminta ym. 0 0 0 0 0 0 U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta 0 0 0 0 0 0 A-U Yhteensä 1 783 479 82 264 8 2 617 Lähteet: WIOD, omat laskelmat. 28 Taulukko 3.4 Suomalaisten toimialojen tuotoksen vienti Britanniaan tarkalla toimialajaolla käyvin hinnoin keskimäärin vuosina 2012–2014, milj. euroa Toimiala- koodi Tuottajatoimiala Suomessa Suomen vienti Väli- tuotteet Lopputuotteet Yh- teen- sä Koti- talouksien kulutus Julkinen kulutus Inves- tointi- tavarat Varas- tojen muutos A01 Kasvinviljely, kotieläintalous, riistatalous 18 1 0 0 0 19 A02 Metsätalous ja puunkorjuu 0 0 0 0 0 0 A03 Kalastus ja vesiviljely 0 0 0 0 0 0 B Kaivostoiminta ja louhinta 13 0 0 0 0 14 C10-12 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakkatuotteiden valmistus 8 22 0 1 0 31 C13-15 Tekstiilien, vaatteiden, nahan ja nahkatuotteiden valmistus 6 3 0 0 0 9 C16 Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus 176 1 0 0 0 177 C17 Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus 686 11 0 1 0 697 C18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen 7 0 0 0 0 7 C19 Koksin ja jalostettujen öljytuotteiden valmistus 468 154 0 0 0 622 C20 Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus 136 5 0 2 0 143 C21 Lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistus 17 7 0 7 0 32 C22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus 53 3 0 2 0 59 C23 Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 21 1 0 0 0 22 C24 Metallien jalostus 86 0 0 2 24 112 C25 Metallituotteiden valmistus 20 2 0 9 1 32 C26 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valm. 82 4 0 52 2 140 C27 Sähkölaitteiden valmistus 40 2 0 39 1 83 C28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 74 2 0 116 1 193 C29 Moottoriajoneuvojen ja perävaunujen valmistus 10 0 0 6 0 16 C30 Muiden kulkuneuvojen valmistus 5 12 0 8 0 25 C31-32 Huonekalujen valmistus, muu valmistus 3 2 0 36 3 43 C33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 6 2 0 3 0 11 D35 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytys 2 0 0 0 0 3 E36 Veden otto, puhdistus ja jakelu 0 0 0 0 0 0 E37-39 Viemäri- ja jätevesihuolto, jätteiden keruu 20 0 0 0 0 20 F Rakentaminen 0 0 0 0 0 1 G45 Moottoriajoneuvojen kauppa ja korjaus 2 0 0 1 0 3 G46 Tukkukauppa 14 1 0 5 0 21 G47 Vähittäiskauppa 0 0 0 0 0 1 H49 Maaliikenne ja putkijohtokuljetus 17 3 0 8 1 28 H50 Vesiliikenne 11 5 0 0 0 16 H51 Ilmaliikenne 30 15 0 0 0 45 H52 Varastointi ja liikennettä palveleva toiminta 5 1 0 2 0 8 H53 Posti- ja kuriiritoiminta 1 1 0 0 0 2 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 5 2 0 0 0 7 J58 Kustannustoiminta 3 0 0 1 0 4 J59-60 Elokuva-, video- ja tv-ohjelmatuotanto yms. 1 0 0 0 0 1 J61 Televiestintä 3 1 0 0 0 5 J62-63 Ohjelmistot, konsultointi, tietopalvelutoiminta 22 0 0 11 1 35 K64 Rahoituspalvelut 5 2 0 1 0 8 K65 Vakuutustoiminta 4 2 0 0 0 7 K66 Rahoitusta ja vakuuttamista palveleva toim. 0 0 0 0 0 0 L68 Kiinteistöalan toiminta 0 0 0 0 0 0 M69-70 Lakiasiain ja laskentatoimen palvelut, konsultointi 23 0 0 3 0 26 M71 Arkkitehti-, insinööripalvelut, tekn. testaus ja analysointi 12 0 0 1 0 13 M72 Tieteellinen tutkimus ja kehittäminen 4 0 0 17 0 21 M73 Mainostoiminta ja markkinatutkimus 3 0 0 0 0 3 M74-75 Muut palvelut liike-elämälle, eläinlääkintäpalvelut 6 1 0 0 0 7 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 105 5 0 0 3 114 O84 Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus 2 0 0 1 0 2 P85 Koulutus 3 0 0 12 0 14 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 0 0 0 0 0 0 R-S Taiteet, viihde ja virkistys, muut palvelut 1 1 0 0 0 2 T Kotitalouksien toiminta ym. 0 0 0 0 0 0 U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta 0 0 0 0 0 0 A-U Yhteensä 2 239 277 0 347 40 2 904 Lähteet: WIOD, omat laskelmat. 3.3 Brittiläisten välituotteiden käyttö Suomessa toimialoittain Brittiläisiä välituotteita tuotiin Suomen tuotannon käyttöön vuonna 2014 hieman yli 1,9 miljar- din euron arvosta. Kuviossa 3.1 esitetty aikasarja on ollut suhteellisen vaakasuora, mutta on syytä huomata, että luvut ovat käypähintaisia, joten hintojen vaikutus on niissä mukana. Ajan myötä lopputuotteiden tuonnin käypähintainen arvo on alentunut. Lopputuotteiden tuontia käsitellään alaluvussa 3.6. Välituotteiden osuus Suomen koko tuonnista on ollut suurempi kuin tuonnista Britanniasta (ks. kuvio 3.2). Tuonti Britanniasta on siten hieman keskimääräistä keskittyneempää loppu- tuotteisiin kuin Suomen kokonaistuonti. Kuitenkin välituotteiden osuus tuonnista Britanniasta on sekin noin kaksi kolmasosaa. Välituotteiden osuus koko tuonnista on kaiken kaikkiaan ollut kasvussa, mikä kertoo kansainvälisen työnjaon syvenemisestä ja tuotannon arvoketjujen kansainvälistymisestä. 29 Kuvio 3.1 Brittiläisten toimialojen tuottamien väli- ja lopputuotteiden tuonti Suomeen, milj. euroa Lähteet: WIOD, omat laskelmat. Kuvio 3.2 Välituotteiden osuus koko tuonnista, % Lähteet: WIOD, omat laskelmat. Brittiläinen tuotos on ollut hieman suuremmassa roolissa Suomen lopputuotetuonnissa kuin välituotetuonnissa (ks. kuvio 3.3). Suomeen eri toimialojen käyttöön tuoduista välituotteista tuli vuonna 2014 Britanniasta enää 3,7 prosenttia. Osuus aleni trendinomaisesti vuosina 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Yhteensä Lopputuotteiksi Välituotteiksi 50 55 60 65 70 75 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Britanniasta Koko tuonti 30 2000–2014. Vuosisadan vaihteessa Britannian osuus oli 8,4 prosenttia ja lopputuotteista hieman tätäkin suurempi. Tämä aleneva kehitys ei koske vain Suomea. Brittiläisten välituotteiden osuus välituotteiden tuonnista Ruotsiin oli 9,8 prosenttia vuonna 2000 ja 6,0 prosenttia vuonna 2014. Tanskan osalta vastaavat luvut ovat 8,5 prosenttia ja 5,9 prosenttia. Suomen kohdalla laskua on siis kuitenkin prosenttiyksiköissä hieman enemmän. Kuvio 3.3 Brittiläisten toimialojen osuus Suomeen tuoduista väli- ja lopputuot- teista, % Lähteet: WIOD, omat laskelmat. Taulukossa 3.5 on tiivistetty WIODin 56 toimialaa 24 toimialaksi. Sitä luetaan siten, että va- semmalla ensimmäisessä sarakkeessa on välituotteiden lähtötaho eli niitä tuottavat brittiläiset toimialat ja ylhäällä ensimmäisellä rivillä ovat välituotteiden käyttäjät eli suomalaiset toimialat. Taulukko on jaettu tilankäytöllisistä syistä kahtia: alemman osan pitäisi olla ylemmän osan oikealla puolella. Alemman osan toiseksi alimmalta rivillä nähdään, kuinka paljon eri toimialojen välituotteiden tuonnista tuli Britanniasta keskimäärin vuosina 2012–2014. Luvuista on otettu keskiarvo, koska yksittäisten vuosien välillä saattaa olla suurtakin vaihtelua. Alimmalla rivillä on vertailun vuoksi vielä vuosien 2000–2002 keskimääräiset luvut koko tuonnille. Huomaa, että arvot ovat käypähintaisia. Vuosina 2012–2014 suomalaiset toimialat hankkivat välituotteita brittiläisiltä toimialoilta kes- kimäärin 1 783 miljoonan euron arvosta. Taulukon alemman osan viimeisestä sarakkeesta nähdään, että tästä oli 272 miljoonaa euroa brittiläisen kemianteollisuuden välituotteita, 224 miljoonaa euroa kaupan alan välituotteita ja 213 miljoonaa euroa ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan välituotteita. Yli sadan miljoonan euron arvosta tuotiin lisäksi informaatio- ja viestintäalan, koneiden, laitteiden, niiden korjaustoiminnan ja kulkuneuvojen sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnan tuottamia brittiläisiä välituotteita. 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Yhteensä Lopputuotteiksi Välituotteiksi 31 Huomaa, että vuosina 2012–2014 raakaöljyn maailmanmarkkinahinta oli euroissa mitattuna suunnilleen kaksi kertaa niin korkea kuin se oli vuonna 2016. Ero ei ole aivan näin suuri ke- mianteollisuuden tuotoksen arvossa. Näiden vuosien tarkastelu kuitenkin yliarvioi raakaöljyyn ja öljyjalosteisiin liittyvän tuotoksen kaupan arvoa, kun asiaa katsotaan vuodenvaihteen 2017 näkökulmasta. Kun asiaa tarkastellaan suomalaisten ostajatoimialojen kannalta, nähdään taulukon molem- pien osien toiseksi alimmalta riviltä, että suurimmat brittiläisten välituotteiden hankkijat vuosi- na 2012–2014 olivat Suomen kemianteollisuus (200 milj. euroa vuodessa) sekä koneet, lait- teet, ml. niiden korjaus, ja kulkuneuvot (197 milj. euroa). Yli sadan miljoonan euron hankintoi- hin pääsivät myös sähkö- ja elektroniikkateollisuus, metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus, koulutus sekä sosiaali- ja terveyspalvelut, kauppa ja rakentaminen. Brittiläinen rahoitusala on Euroopassa tärkeä ja sen asema maan EU-eron jälkeen epävarma. Suurin brittiläisiä rahoitusalan palveluita ostava suomalainen toimiala on kiinteistöala (16,8 milj. euroa). Kemianteollisuus puolestaan ostaa arvoltaan paljon oman teollisuuden alansa tuotteita mutta myös kaivannaistuotteita. Suomen terveysala ostaa lääketeollisuuden tuottei- ta, jotka tässä aggregoidussa tilinpidossa kuuluvat kemianteollisuuteen. Kaupan alan tuotos- ta, samoin kuin ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan sekä hallinto- ja tukipalvelu- toiminnan tuotosta, ostetaan monille toimialoille Suomessa. Käyvin euroin tarkasteltuna laskua on vuosisadan vaihteen jälkeen kertynyt eniten brittiläisen sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotoksen tuonnissa (–300 milj. euroa), kaivannaisteolli- suuden tuotoksen tuonnissa (–194 milj. euroa) sekä ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan tuotoksen tuonnissa (–123 milj. euroa). Kasvua on käyvin hinnoin kertynyt eniten kaupan alan tuotoksen tuonnissa (+215 milj. euroa). Suomalaisten toimialojen näkökulmasta katsoen brittiläisten välituotteiden käyttö on käyvin hinnoin vähentynyt selvästi eniten sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa (–307 milj. euroa). Kasvua on tullut monellakin toimialalla, eniten koulutuksessa sekä terveys- ja sosiaalipalve- luissa (+79 milj. euroa). Suomalaiset tehdasteollisuuden toimialat ovat näinä vuosina vähen- täneet välituotteiden ostamista Britanniasta käyvin hinnoin yhteensä 434 miljoonalla eurolla ja palvelualat ovat lisänneet brittiläisten välituotteiden ostamista yhteensä 182 miljoonalla eurol- la. Tämä kehitys liittyy tehdasteollisuuden bkt-osuuden laskuun Suomessa. Myös prosenttiosuudet ovat tärkeä indikaattori, koska ne kertovat brittiläisen tuotoksen roolis- ta suomalaisten toimialojen tuontivälituotteiden käytössä (ks. taulukko 3.6). Brittiläisten väli- tuotteiden osuus tuontivälituotteista oli vuosina 2012–2014 suurin koulutuksessa sekä terve- ys- ja sosiaalipalveluissa, 6,3 prosenttia (ks. taulukon molempien osien toiseksi alin rivi). Toi- seksi korkein lukema on majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, 6,0 prosenttia. Alimmalla rivillä on esitetty vuosien 2000–2002 keskiarvot. Näin nähdään, kuinka paljon brittiläisten välituot- teiden merkitys tuonnista on keskimäärin muuttunut 12 vuodessa. Kaikilla suomalaisilla toi- mialoilla brittiläisten välituotteiden osuus tuontivälituotteista on alentunut näinä vuosina. Suu- rin lasku on tullut Suomen ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa (–7,2 pro- senttiyksikköä). Taulukon alemman osan toiseksi viimeisestä sarakkeesta nähdään, kuinka suuri osuus britti- läisillä tuottajilla on jonkin toimialan tuotoksen globaalisti Suomeen tuoduista välituotteista. Tässä suurin osuus oli muilla palveluilla (toimialat RSTU). Vuosina 2012–2014 21,8 prosent- tia muiden palvelujen välituotteiden tuonnista tuli Britanniasta. Toisena on Britannian vahva rahoitusala. Kaikesta Suomeen vuosina 2012–2014 tuoduista rahoitus- ja vakuutustoiminnan välituotteista 14,4 prosenttia tuotiin Britanniasta. Eri suomalaisille toimialoille brittiläisen rahoi- tusalan tuotannon merkitys näiden tuotteiden tuonnissa on suunnilleen yhtä suuri eli keskiar- von molemmin puolin. Selvästi keskimääräistä suurempi se kuitenkin oli tekstiilien, vaatteiden 32 ja nahkatuotteiden valmistukselle, missä brittiläisten rahoitusalan välituotteiden osuus näiden tuotteiden koko tuonnista oli 35,9 prosenttia. Useimmilla suomalaisilla toimialoilla brittiläisten välituotteiden osuus tuontivälituotteista on alentunut vuosisadan vaihteen jälkeen (ks. taulukon alemman osan viimeiset sarakkeet). Prosenttiyksikköinä laskettuna osuus on alentunut eniten ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa (–15 prosenttiyksikköä), informaatiossa ja viestinnässä (–12 %-y) sekä majoitus- ja ravitsemisalalla (–10 %-y). Kasvua on ollut koulutuksessa sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa (+7,4 %-y) sekä rahoituksen ja kaupan alalla (+6 %-y). Joidenkin toimialojen osalta brittiläinen tuotos on vahvistanut osuuttaan Suomen tuonnissa. Kun vuosina 2012–2014 kaikesta rahoitus- ja vakuutustoiminnan tuotoksen tuonnista tuli 14,4 prosenttia Britanniasta, osuus oli vain 8,3 prosenttia vuosina 2000–2002. Vastaavasti brittiläi- sen tuotoksen osuus välituotteina on kasvanut selvästi koulutuksessa ja terveys- ja sosiaali- palveluissa (+7,4 %-y) sekä kaupan alalla (+5,9 %-y). Tämä voi liittyä brittiläisten tytäryritys- ten toiminnan voimakkaaseen laajenemiseen näillä toimialoilla Suomessa (ks. luku 5). Supistumista on tietenkin useammalla toimialalla. Brittiläisen tuotannon osuus välituotteiden tuonnista on vähentynyt eniten palvelualoilla. Ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan tuotoksessa brittitoimialojen osuus on pienentynyt yli 15 prosenttiyksikköä, informaation ja viestinnän alalla melkein 12 prosenttiyksikköä ja majoitus- ja ravitsemistoiminnan alalla yli 10 prosenttiyksikköä. Tehdasteollisuuden puolella suurin supistuja on elintarvike- ja juomateolli- suus (–9,7 %-y). 33 Taulukko 3.5 Välituotteiden tuonti Britanniasta toimialoittain keskimäärin vuo- dessa 2012–2014, miljoonaa euroa (yllä Suomen alkutuotanto ja jalostaminen, alla palvelut) Huom. Esimerkiksi kemianteollisuus toi välituotteita Britanniasta keskimärin 200,2 miljoonalla eurolla vuodessa vuosina 2012–2014. Rahoitus- ja vakuutus- toiminnan välituotteita tuotiin 3,7 miljoonan euron arvosta. Lähteet: WIOD, omat laskelmat. Suomalaiset toimialat Kauppavirran suunta A B C10-12 C13-15 C16- 18 C19- 22 C23 C24- 25 C26- 27 C28-30, 33 C31_3 2 DE F Maa-, metsä- ja kalata- lous Kai- vostoi toi- minta ja lou- hinta Elin- tarvik- keiden, juomi- en ja tupak- katuott. valm. Tekstiili- en, vaattei- den ja nahka- tuottei- den. valmis- tus. Puu-, pape- ri- ym. tuot- teet, pai- nami- nen Ke- mian- teolli- suus Muut ei- metal- liset mine- raali- tuot- teet Metal- lien jalos- tus, metal- lituot- teet Säh- kö- ja elekt- roniik- kateol- lisuus Koneet, laitteet, ml. korjaus, kulku- neuvot Muu val- mistus Ener- gia- huolto; vesi- ja jäte- huolto Raken ken- tami- nen B rit til äi se tt oi m ia la t A 0,8 0,0 2,3 0,1 0,3 0,3 0,0 0,1 0,2 0,2 0,0 0,1 0,1 B 0,1 2,2 0,1 0,1 1,5 51,7 1,6 9,0 0,3 0,2 0,0 11,3 2,6 C10-12 1,8 0,1 5,5 0,4 1,8 3,8 0,2 0,6 0,8 0,6 0,1 0,6 0,7 C13-15 0,1 0,1 0,3 6,2 0,9 1,1 0,5 0,5 0,2 0,5 0,5 0,7 0,9 C16-18 0,1 0,0 0,8 0,1 6,1 0,8 0,1 0,3 1,4 0,4 0,1 0,2 1,2 C19-22 10,8 2,2 7,9 2,6 28,8 86,1 3,2 7,3 5,9 5,2 1,4 10,2 20,1 C23 0,1 0,1 0,1 0,1 0,6 0,9 2,1 0,7 0,3 0,4 0,1 0,1 9,4 C24-25 0,1 0,1 0,3 0,1 0,7 1,0 1,0 47,7 6,8 16,7 1,8 0,1 5,1 C26-27 0,1 0,0 0,1 0,1 0,7 0,7 0,2 2,2 39,8 10,9 0,2 0,3 11,2 C28-30, 33 1,2 0,6 0,5 0,3 1,3 2,3 0,5 7,0 8,2 106,6 0,5 1,8 13,6 C31-32 0,0 0,0 0,0 0,1 0,1 0,3 0,0 0,3 0,7 0,4 2,9 0,2 2,2 DE 0,1 1,2 0,5 0,1 2,2 1,6 0,3 31,7 0,9 1,9 0,1 11,4 0,5 F 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,2 0,1 0,0 0,0 0,1 G 3,8 1,1 5,0 9,4 11,4 31,0 2,7 16,8 18,7 21,3 3,7 6,2 14,7 H 0,2 0,1 0,4 0,1 1,1 0,7 0,4 1,3 1,2 1,2 0,1 0,3 0,9 I 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,1 0,0 0,0 0,2 J 0,3 0,1 3,7 0,2 2,7 2,9 0,9 2,1 22,9 5,1 0,6 1,8 1,5 K 1,9 0,3 1,3 0,7 1,9 3,7 0,6 2,2 3,6 4,0 0,4 3,0 2,3 L 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,1 0,0 0,1 0,2 0,1 0,0 0,0 0,1 M 0,7 0,9 7,7 0,6 4,3 6,4 1,4 5,2 41,5 11,0 1,4 3,8 10,6 N 0,8 0,4 3,1 0,4 1,5 4,2 1,5 5,9 5,3 9,3 1,0 3,1 11,0 O 0,0 0,0 0,1 0,0 0,1 0,1 0,0 0,1 3,3 0,2 0,0 0,0 0,1 PQ 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,2 0,0 0,1 9,6 0,1 0,0 0,0 0,1 RSTU 0,0 0,0 0,4 0,0 0,2 0,3 0,1 0,2 2,1 0,4 0,1 0,1 0,2 Yht. ’12–14 22,9 9,5 40,6 21,8 68,2 200,2 17,3 141,3 174,1 196,9 15,3 55,7 109,5 Yht. ’00–02 27,2 10,1 45,2 27,2 120,2 244,0 24,3 173,4 480,8 176,0 18,4 70,7 128,6 Suomalaiset toimialat Kauppavirran suunta G H I J K L M N O PQ RST U Kaup- pa Kulje- tus ja varas- tointi Majoi- tus- ja ravit- semis- toimin- ta Infor- maatio ja vies- tintä Rahoi- tus- ja vakuu- tus- toimin- ta Kiin- teistö- alan toimin- ta Ammatil- linen, tieteelli- nen ja tekninen toiminta Hallin- to- ja tuki- palve- lutoi- minta Julki- nen hallin- to Koulutus, terveys- ja sosiaali- palvelut Muut pal- velut Yh- teensä B rit til äi se tt oi m ia la t A 0,1 0,1 0,6 0,1 0,1 0,0 0,1 0,1 0,1 0,3 0,1 6,1 B 0,1 0,1 0,0 0,1 0,0 0,0 0,2 0,1 0,1 0,2 0,0 81,5 C10-12 0,3 0,6 2,6 0,4 0,2 0,3 0,4 0,5 0,4 1,3 0,4 24,4 C13-15 1,4 0,5 0,1 0,4 0,2 0,1 0,9 0,7 0,5 0,8 0,4 18,7 C16-18 1,3 0,3 0,1 1,5 0,3 0,2 0,7 0,5 0,3 0,7 0,4 17,9 C19-22 4,0 16,3 0,2 0,8 0,8 3,8 1,1 4,7 3,3 42,3 2,6 272,0 C23 0,5 0,1 0,0 0,1 0,0 0,0 0,1 0,1 0,0 0,3 0,1 16,2 C24-25 0,1 0,2 0,0 0,2 0,1 0,0 0,2 0,1 0,4 0,3 0,1 83,1 C26-27 2,4 0,5 0,0 3,5 3,4 0,1 7,7 1,9 1,4 4,4 1,4 93,1 C28-30, 33 4,1 6,0 0,1 2,3 0,3 0,1 0,6 0,7 0,5 0,9 0,2 160,3 C31-32 0,5 0,1 0,3 0,4 0,7 0,0 0,8 0,7 2,0 5,9 0,7 19,5 DE 6,4 0,7 2,5 2,4 0,6 12,9 0,5 5,8 2,9 2,4 1,3 91,0 F 0,1 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,1 0,0 0,1 0,1 0,0 1,2 G 8,2 9,4 2,5 5,2 3,6 3,5 6,6 4,6 5,5 25,5 3,2 223,5 H 8,8 8,4 0,5 1,8 1,1 0,4 1,2 1,9 2,0 2,8 1,4 38,2 I 1,0 0,9 0,3 0,4 0,7 0,1 0,3 0,3 0,8 3,2 0,7 9,3 J 19,8 6,1 4,5 40,8 13,1 2,0 7,3 3,9 17,6 8,9 5,8 174,6 K 5,2 2,6 0,7 4,7 8,1 16,8 2,7 1,3 5,0 5,0 1,8 79,7 L 0,3 0,1 0,1 0,1 0,0 0,0 0,1 0,1 0,1 0,1 0,0 1,9 M 36,6 7,3 6,2 13,2 4,3 3,6 23,6 5,9 9,1 3,6 3,9 212,9 N 14,3 10,5 11,2 5,2 1,5 3,7 2,2 7,3 5,6 12,2 3,1 124,4 O 0,2 0,1 0,0 0,2 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,3 0,1 5,5 PQ 0,3 0,1 0,1 0,8 0,2 0,1 0,3 0,1 0,6 1,2 0,4 14,4 RSTU 2,2 0,6 0,6 1,9 0,9 0,2 0,5 0,4 1,0 0,8 0,5 13,9 Yht. ’12–14 118,4 71,8 33,3 86,5 40,3 48,1 58,5 41,7 59,2 123,3 28,5 1 783,0 Yht. ’00–02 120,3 59,8 18,2 68,9 24,3 35,4 60,7 20,1 50,7 44,5 24,5 2 073,3 34 Taulukko 3.6 Välituotteiden tuonti Britanniasta Suomeen toimialoittain, % toi- mialan välituotetuonnista keskimäärin 2012–2014 (yllä Suomen alkutuotanto ja jalostaminen, alla palvelut) Huom. Esimerkiksi kemianteollisuuden kaikesta välituotteiden tuonnista 2,1 prosenttia tuli Britanniasta vuosina 2012–2014, kun vuosina 2000–2002 osuus oli 7,5 prosenttia. Kemianteollisuuden tuomasta kaikesta rahoitus- ja vakuutustoiminnan tuonnista 21,8 prosenttia tuli Britanniasta vuosina 2012–2014. Luvut on saatu laskemalla kyseinen taulukko kullekin vuodelle ja ottamalla prosenttiosuuksista keskiarvot. Lähteet: WIOD, omat laskelmat. 3.4 Suomalaisten välituotteiden käyttö Britanniassa toimialoit- tain Käyvin hinnoin mitattuna (ks. kuvio 3.4) välituotteiden vienti Britanniaan on kasvanut selvästi vuoden 2009 jälkeen. Vuosina 2009–2014 kasvua kertyi 46 prosenttia. Alaluvussa 3.6 tar- kemmin tarkasteltu lopputuotteiden vienti on ollut suhteellisen vakaata vuoden 2009 jälkeen. Suomalaiset toimialat Kauppavirran suunta A B C10-12 C13-15 C16- 18 C19- 22 C23 C24- 25 C26- 27 C28-30, 33 C31_3 2 DE F Maa-, metsä- ja kalata- lous Kai- vostoi toi- minta ja lou- hinta Elin- tarvik- keiden, juomi- en ja tupak- katuott. valm. Tekstiili- en, vaattei- den ja nahka- tuottei- den. valmis- tus. Puu-, pape- ri- ym. tuot- teet, pai- nami- nen Ke- mian- teolli- suus Muut ei- metal- liset mine- raali- tuot- teet Metal- lien jalos- tus, metal- lituot- teet Säh- kö- ja elekt- roniik- kateol- lisuus Koneet, laitteet, ml. korjaus, kulku- neuvot Muu val- mistus Ener- gia- huolto; vesi- ja jäte- huolto Raken ken- tami- nen B rit til äi se tt oi m ia la t A 0,4 6,9 0,4 25,9 0,1 1,4 12,9 11,9 9,1 8,3 11,2 0,5 2,9 B 2,1 1,4 1,9 10,1 1,5 1,4 1,4 1,4 5,6 2,2 1,7 1,4 1,5 C10-12 2,7 13,2 2,2 10,9 8,1 7,4 12,7 13,0 10,9 7,9 13,2 7,7 6,5 C13-15 4,1 2,9 2,8 2,6 2,9 3,1 2,7 2,6 2,6 2,6 2,6 2,7 2,9 C16-18 1,3 1,8 1,6 4,4 1,1 2,0 1,7 2,4 9,1 3,3 1,0 0,6 0,4 C19-22 2,8 2,8 3,2 3,3 3,3 2,7 2,9 2,7 3,8 2,5 3,0 2,7 2,8 C23 3,6 2,2 3,3 7,0 2,9 2,0 2,6 2,4 3,6 2,4 2,9 1,5 2,6 C24-25 1,2 1,0 1,2 4,7 2,0 1,7 2,3 2,6 2,5 1,9 2,5 0,9 1,3 C26-27 1,5 1,5 2,0 7,9 1,9 3,7 2,2 2,7 1,7 1,6 1,8 1,8 1,8 C28-30, 33 3,2 3,1 5,0 6,3 6,1 8,8 4,4 7,7 3,8 3,2 4,4 3,3 2,9 C31-32 1,8 1,7 1,5 2,4 1,5 4,1 1,7 2,3 2,9 1,6 3,1 2,9 2,8 DE 0,4 4,5 1,8 4,1 1,3 1,2 1,8 7,1 4,8 4,8 3,7 6,1 2,5 F 0,3 0,4 1,8 2,2 0,9 0,1 0,2 0,3 3,0 0,4 1,3 0,4 0,6 G 6,7 2,9 4,8 13,7 7,2 3,7 5,9 6,4 9,4 6,5 11,7 3,2 5,8 H 0,9 0,3 1,1 1,0 0,7 0,1 0,8 0,7 1,7 1,6 1,4 0,2 1,2 I 2,6 2,3 1,8 4,6 4,3 4,4 4,6 3,5 8,1 4,2 4,5 4,1 3,9 J 4,2 6,0 8,8 7,2 6,8 8,0 7,8 8,4 6,2 6,0 9,6 5,6 5,2 K 9,6 13,7 15,8 35,9 18,7 21,8 16,2 17,3 17,4 14,4 21,0 14,6 15,8 L 0,5 3,8 14,1 4,7 6,4 7,6 11,2 9,2 8,5 9,1 12,5 7,0 6,2 M 4,5 3,8 4,6 3,6 4,4 3,3 4,3 3,9 4,8 4,0 4,6 3,9 4,3 N 0,5 5,1 12,9 9,7 6,9 8,2 10,5 13,6 3,2 13,3 11,9 9,4 9,1 O 1,4 0,4 1,5 1,8 1,1 1,2 1,5 0,2 10,5 1,9 1,5 0,3 1,0 PQ 1,5 1,2 2,1 5,4 5,0 6,8 3,4 5,1 12,5 0,7 1,2 3,1 1,4 RSTU 3,1 6,1 30,4 9,0 23,8 23,6 25,0 11,4 27,0 13,4 20,9 13,1 6,1 Yht. ’12–14 2,3 2,3 2,6 4,9 2,6 2,1 3,0 3,3 3,6 3,2 4,2 2,6 2,7 Yht. ’00–02 5,3 7,3 6,1 10,3 5,7 7,5 7,9 6,8 11,2 6,2 7,8 7,8 6,7 Suomalaiset toimialat Kauppavirran suunta G H I J K L M N O PQ RST U Kaup- pa Kulje- tus ja varas- tointi Majoi- tus- ja ravit- semis- toimin- ta Infor- maatio ja vies- tintä Rahoi- tus- ja vakuu- tus- toimin- ta Kiin- teistö- alan toimin- ta Ammatil- linen, tieteelli- nen ja tekninen toiminta Hallin- to- ja tuki- palve- lutoi- minta Julki- nen