Rikosuhrimaksujen korotusmahdollisuudet Arviomuistio Oikeusministeriön julkaisuja Justi ti eministeriets publikati oner 2024:17Selvityksiä ja ohjeita Utredningar och anvisningar Rikosuhrimaksujen korotusmahdollisuudet Arviomuistio Mervi Sarimo, Saara Sahinoja, Aleksi Karvonen, Pauliina Sillfors Oikeusministeriö Helsinki 2024 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2024:17 Oikeusministeriö CC BY-SA 4.0 ISBN pdf: 978-952-400-967-6 ISSN pdf: 2490-1172 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2024 Julkaisujen jakelu Distribution av publikationer Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto Publikations- arkivet Valto julkaisut.valtioneuvosto.fi https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ Kuvailulehti 18.6.2024 Rikosuhrimaksujen korotusmahdollisuudet Arviomuistio Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2024:17 Teema Selvityksiä ja ohjeita Julkaisija Oikeusministeriö Tekijä/t Mervi Sarimo, Saara Sahinoja, Aleksi Karvonen, Pauliina Sillfors Toimittaja/t Mervi Sarimo Kieli suomi Sivumäärä 44 Tiivistelmä Arviomuistiossa tarkastellaan mahdollisuuksia korottaa rikosuhrimaksuja. Muistion taustalla on pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmakirjaus, jonka mukaan mahdollisuudet korottaa rikosuhrimaksuja selvitetään. Arviomuistiossa taustoitetaan rikoksentekijöiltä perittävän rikosuhrimaksun käyttöönottoa ja maksujen suuruutta. Muistiossa kuvataan rikosuhrimaksujen vuosittaisia määriä ja maksukertymiä sekä oikeusministeriön momentilta 25.01.50 pysyväisluonteisiin uhrien tukipalveluihin kohdennetun valtionavustuksen kehitystä. Lisäksi luodaan katsaus rikosuhrimaksun käyttöön ja korotuksiin muissa Euroopan maissa. Muistiossa arvioidaan rikosuhrimaksujen korottamisen tarvetta ja mahdollisuuksia sekä käydään läpi erilaisia korotusvaihtoehtoja. Arviomuistion johtopäätöksenä esitetään, että rikosuhrimaksuja voidaan ja niitä olisi aiheellista korottaa. Perustelluimpana vaihtoehtona pidetään indeksitarkistukset ylittävää kertakorotusta, joka voisi olla suuruudeltaan 50 prosenttia. Tämä toteutettaisiin muuttamalla rikosuhrimaksulain (669/2015) 3 §:n säännöksiä rikosuhrimaksun määrästä. Julkaisu on päivitetty 27.9.2024, s. 4. Asiasanat rikoksen uhrit, rikoksentekijät, oikeushenkilö, seuraamukset, lainsäädäntö, valtionavustukset ISBN PDF 978-952-400-967-6 ISSN PDF 2490-0990 Asianumero VN/24159/2023 Hankenumero OM078:00/2023 Julkaisun osoite https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-967-6 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-967-6 Presentationsblad 18.6.2024 Möjligheter att höja brottsofferavgifterna Bedömningspromemoria Justitieministeriets publikationer, Utredningar och anvisningar 2024:17 Tema Utredningar och anvisningar Utgivare Justitieministeriet Författare Mervi Sarimo, Saara Sahinoja, Aleksi Karvonen, Pauliina Sillfors Redigerare Mervi Sarimo Språk finska Sidantal 44 Referat I bedömningspromemorian behandlas möjligheterna att höja brottsofferavgifterna. Bakgrunden till promemorian är att regeringsprogrammet för statsminister Petteri Orpos regering innehåller en föresats om att möjligheterna att höja brottsofferavgifterna ska utredas. Bedömningspromemorian innehåller en redogörelse för införandet av brottsofferavgiften, som tas ut av gärningsmännen, och avgifternas storlek. I promemorian beskrivs brottsofferavgifternas årliga belopp och inbetalade avgifter samt utvecklingen av statsunderstödet från justitieministeriets moment 25.01.50 för utvecklingen av stödtjänster av permanent karaktär för brottsoffer. Dessutom ges en översikt över användningen och höjningen av brottsofferavgiften i andra europeiska länder. I promemorian bedöms behovet av och möjligheterna att höja brottsofferavgifterna samt behandlas olika höjningsalternativ. Som slutsats i bedömningspromemorian föreslås att brottsofferavgifterna kan och bör höjas. Det alternativ som ansågs vara bäst motiverat är en engångshöjning som överstiger indexjusteringarna och som kan vara 50 procent. Detta genomförs genom att bestämmelserna om beloppet på brottsofferavgiften i 3 § i lagen om brottsofferavgift (669/2015) ändras. Publikation uppdaterades den 27 September 2024, s. 4. Nyckelord brottsoffer, gärningsmän, juridisk person, påföljder, statsunderstöd ISBN PDF 978-952-400-967-6 ISSN PDF 2490-0990 Ärendenummer VN/24159/2023 Projektnummer OM078:00/2023 URN-adress https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-967-6 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-967-6 Description sheet 18 June 2024 Possibilities to Raise Victim Surcharges Assessment Report Publications of the Ministry of Justice, Reports and guidelines 2024:17 Subject Reports and guidelines Publisher Ministry of Justice, Finland Author(s) Mervi Sarimo, Saara Sahinoja, Aleksi Karvonen, Pauliina Sillfors Editor(s) Mervi Sarimo Language Finnish Pages 44 Abstract This assessment report examines the possibilities to raise victim surcharges. The report is based on the Government Programme of Prime Minister Petteri Orpo's Government, according to which the possibilities to raise victim surcharges will be examined. The assessment report provides background information on the introduction of the victim surcharge collected from offenders and the amount of the surcharge. The report describes the annual number of victim surcharges imposed and the revenue raised from them, as well as the development of the discretionary government grant allocated to permanent victim support services under item 25.01.50 of the Ministry of Justice. In addition, the report contains an overview of how victim surcharges have been used and raised in other European countries. The report assesses the need to raise victim surcharges and the possibilities to do so, and discusses different options for implementing this. The report comes to the conclusion that victim surcharges can and should be raised. A one-off increase exceeding the index adjustments, which could amount to 50 per cent, is considered the most justifiable option. This would be implemented by amending the provisions of section 3 of the Victim Surcharge Act (669/2015) governing the amount of victim surcharges. Publication was updated on 27 September 2024, p. 4. Keywords crime victims, offenders, legal person, sanctions, discretionary government grants ISBN PDF 978-952-400-967-6 ISSN PDF 2490-0990 Reference number VN/24159/2023 Project number OM078:00/2023 URN address https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-967-6 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-967-6 Sisältö Johdanto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 1 Rikosuhrimaksun käyttöönotto.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 1.1 Uusi rahoitusmalli uhrien tukipalveluiden turvaamiseksi.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 1.2 Rikosuhrimaksun suuruus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 2 Nykytila.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 2.1 Rikosuhrimaksun rahamäärä ja maksuvelvollisuus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 2.2 Rikosuhrimaksujen vuosittainen määrä ja maksukertymä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 2.3 Tukipalveluihin kohdennettu rahoitus valtionavustusmomentilta 25.01.50.. . . . . . . . . . 16 3 Kansainvälistä vertailua.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 3.1 Ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 3.2 Iso-Britannia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 3.3 Tietyt muut valtiot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 4 Nykytilan arviointi.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 5 Korotusvaihtoehdoista.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 5.1 Rikosuhrimaksujen tarkistaminen indeksein.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 5.2 Muut mahdolliset korotusperusteet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 6 Johtopäätökset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 Liitetaulukot.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 Lähteet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 7 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2024:17 J O H D A N TO Tämä arviomuistio perustuu pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman kirjauk- seen, jonka mukaan selvitetään mahdollisuudet korottaa rikosuhrimaksuja. Asia kytkeytyy myös toiseen hallitusohjelmakirjaukseen: Laaditaan uhripoliittinen toimenpideohjelma, jonka tavoitteena on turvata uhrien tukipalveluiden rahoitus ja parantaa rikoksen uhrien asemaa rikosoikeudellisissa menettelyissä.1 Jälkimmäisen hankkeen asettamispäätöksessä todetaan, että rikosuhrimaksujen korotusmahdol- lisuuksia koskeva selvitys tulee huomioida uhripoliittisessa toimenpideohjelmassa. Lisäksi ohjelmassa tulee tehdä esitys mahdollisesti korotettujen rikosuhrimaksujen käytöstä ja kohdentamisesta uhrien tukipalveluihin. Rikoksentekijälle määrättävästä rikosuhrimaksusta säädetään rikosuhrimaksusta annetussa laissa (669/2015). Rikosuhrimaksu otettiin käyttöön lain tultua voimaan 1.12.2016. Kyse oli kriminaalipoliittisesti merkittävästä uudistuksesta, jolla rikoksen tekijöitä osallistettiin tukipalvelujen rahoittamiseen. Lain tarkoituksena on vahvistaa uhrien tukipalveluihin kohdennettavaa valtionrahoitusta rikosuhrimaksujen tuottoa vastaavalla määrällä. Rikosuhrimaksun on velvollinen maksamaan täysi-ikäisenä rikoksen tehnyt henkilö, jolle määrätään rangaistus sellaisesta rikoksesta, josta voi saada vankeusrangais tuksen. Maksu määräytyy rangaistusasteikon perusteella riippumatta siitä, onko rikoksella uhria. Maksun suuruus on 40 euroa, jos teosta säädetty ankarin rangaistus on enintään kuusi kuukautta vankeutta, ja 80 euroa, jos säädetty ankarin rangaistus on yli kuusi kuukautta vankeutta. Rikosuhrimaksun on velvollinen suorittamaan myös oikeushenkilö, joka tuomitaan yhteisösakkoon. Oikeushenkilöille maksun suuruus on 800 euroa. Rikosuhrimaksua ei määrätä, jos se olisi rahamäärältään suurempi kuin rikoksentekijälle tuomittava tai määrättävä sakko. Laki on ollut voimassa yli seitsemän vuotta, eikä rikosuhrimaksujen korotus mahdollisuuksia ole aikaisemmin selvitetty. 1 VN 2023:58, s.195. 8 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2024:17 1 Rikosuhrimaksun käyttöönotto 1.1 Uusi rahoitusmalli uhrien tukipalveluiden turvaamiseksi Rikoksen uhreille suunnattujen tukipalveluiden valtionrahoitusta vahvistettiin rikoksentekijöiltä perittävällä maksulla 1.12.2016 lukien, kun laki rikosuhrimaksusta (669/2015, ns. rikosuhrimaksulaki) tuli voimaan. Lain 1 § määrittää ja rajaa maksu- tuottojen käyttötarkoituksen: lain tarkoituksena on vahvistaa uhrien tukipalveluihin kohdennettavaa valtionrahoitusta rikosuhrimaksujen tuottoa vastaavalla määrällä. Lain esitöissä rikosuhrimaksu kuvataan rikokseen syyllistyneiltä perittäväksi kiin- teästi määrätyksi valtiolle maksettavaksi rahasummaksi, joka suunnataan valtion talousarvion kautta rikoksen uhrien tukipalveluihin.2 Uuden rahoitusmallin käyttöönoton taustalla olivat pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman kirjaukset Rikosuhripäivystyksen palvelujen turvaamisesta ja kestävän rahoitusmallin selvittämisestä. Uhrien tukipalveluiden vahvistamisen tarve kytkeytyi myös EU:n lainsäädännön asettamiin velvoitteisiin. Rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista annetun direktiivin 2012/29/EU (uhridirektiivi) 8 artiklassa säädetään uhrin oikeudesta käyttää tuki palveluja. Uhridirektiivi asetti jäsenvaltioille velvollisuuden huolehtia kaikilla uhreille tarkoitettujen tukipalveluiden tarpeenmukaisesta saatavuudesta. Tilanne Suomessa ei vastannut direktiivin edellyttämää vähimmäistasoa siltä osin, että uhrilla olisi ollut mahdollisuus käyttää uhrin tukipalveluita tarpeensa mukaan ja että palvelut olisivat olleet täysin maksuttomia. Uhreille kohdennettujen palvelujen tarjontaa heikensi riittämätön rahoitus, joka ei ollut kestävällä ja vakaalla pohjalla. Rikosuhrimaksulailla tuettiin uhridirektiivin kansallista täytäntöönpanoa. Rikosuhri- maksujärjestelmä nähtiin yhtenä osana keinovalikoimaa, jolla pyritään takaamaan uhrien tukipalveluiden tarpeidenmukainen saatavuus ja maksuttomuus.3 Eduskunnan lakivaliokunta oli uhridirektiiviehdotusta koskeneesta valtioneuvoston kirjelmästä antamassaan lausunnossa korostanut, että direktiivin tehokas täytäntöönpano tarkoittaa myös riittäviä taloudellisia voimavaroja. Valiokunta piti tärkeänä Rikosuhripäivystyksen palveluiden turvaamista ja kestävän rahoitusmallin 2 HE 293/2014 vp, s. 20. 3 HE 293/2014 vp, s.17. 9 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2024:17 selvittämistä, jotta tukea on tarjolla kysyntää vastaavasti.4 Lakivaliokunta kiinnitti asiaan huomiota myös valtiontalouden kehyksistä 2014–2017 antamassaan lausunnossa.5 Rikosuhrimaksun käyttöönottoa edelsivät myös ns. uhripoliittisen toimikunnan ehdotukset.6 Toimikunta arvioi väliraportissaan uhridirektiivin ja Euroopan neuvoston ns. Istanbulin sopimuksen (SopS 53/2015)7 mukaisen vähimmäis tason saavuttamisen edellyttämiä vuosikustannuksia rikosuhrien tukipalveluille. Muiden tukipalveluihin kuin turvakotipalveluiden ja ihmiskaupan uhrien auttamis- järjestelmän tarve arvioitiin seitsemäksi miljoonaksi euroksi. Toimikunta ehdotti rikosuhrimaksun käyttöönottoa uutena uhrien tukipalveluiden rahoituslähteenä. Maksutuotot ehdotettiin käytettäväksi uhridirektiivin edellyttämien uhrien yleisten tukipalvelujen ja Istanbulin sopimuksen edellyttämän naisiin kohdistuvan väki vallan ja perheväkivallan uhrien auttavan puhelimen rahoittamiseen. Toimikunta arvioi, että rikosuhrimaksulla saataisiin katettua osa tukipalveluiden edellyttämästä valtion rahoituksesta. Lisäksi katsottiin tarvittavan valtion muuta budjettirahoitusta ja rikosuhripalveluja tuottaville yhteisöille tarkoitetun valtion avustuksen kokonaismäärän kasvattamista. Valtion talousarvioon esitetiin otetta- vaksi rikoksen uhrien tukipalveluiden rahoittamiseen tarkoitettu määräraha, josta uhripalveluita tuottavien tahojen perusrahoitus myönnettäisiin valtionavustuksina. Lakivaliokunta piti niin symbolisesti kuin taloudellisen vastuunjaon kannalta erittäin tärkeänä, että rikoksentekijät osallistetaan tukipalvelujen rahoittamiseen. Samalla lakivaliokunta korosti, että Suomen kansainvälisten sitoumusten mukaisesti pää vastuu tukipalvelujen järjestämisestä on julkisella vallalla. Rikosuhrimaksu on yksi lisäkeino turvata tarpeellisten tukipalvelujen saatavuus ja maksuttomuus.8 4 LaVL 13/2011 vp. 5 LaVL 6/2013 vp. 6 OM 2014:3 ja OM 2015:13. 7 Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta. Suomessa sopimus tuli voimaan 2015. 8 LaVM 32/2014 vp. 10 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2024:17 1.2 Rikosuhrimaksun suuruus Rikosuhrimaksun suuruuden määrittämisen lähtökohtana lakia valmisteltaessa oli se, että järjestelmä täyttää tarkoituksensa. Jotta valtion mahdollisuudet rahoittaa rikoksen uhrien tukipalveluita paranevat, maksun on oltava riittävän iso ja maksu tuottojen riittävän suuret. Toisaalta todettiin, että rikosuhrimaksun tulee olla oikeudenmukainen ja kohtuullinen. Kohtuullisuus edesauttaa vapaaehtoista maksa- mista eikä muodostu esteeksi sakkojen tai vahingonkorvausten maksamiselle.9 Lain esitöissä katsottiin, että rikosuhrimaksun ei tule olla suurempi kuin sakko rangaistus. Kyse on maksusta, joka määrätään varsinaisen rangaistuksen ohella. Lähtökohtaisesti arveltiin, että sopivan suuruinen maksu voisi luonnollisella henkilöllä olla muutamasta kymmenestä eurosta sataan euroon. Hallituksen esityk- sessä arvioitiin, että rikosuhrimaksun alin summa olisi asettava 60 euron tienoille. Tähän päädyttiin, koska esimerkiksi huumausaineen käyttörikoksesta, niskoittelusta poliisia vastaan ja toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai aineen hallussa pidosta rangaistusmääräysmenettelyssä sakkorangaistukseen tuomituista henki- löistä neljännes tuomittiin sakkoihin, jotka olivat 60 euroa tai alle.10 Rikoksen törkeyteen liittyväksi maksun porrastukseksi valittiin rangaistusasteikon mukainen kuuden kuukauden vankeusrangaistus. Sama rajaus on rikoksen käsit- telylle rangaistusmääräysmenettelyssä. Niistä rikoksista, joista säädetty ankarin rangaistus on kuusi kuukautta vankeutta, sopivana maksun suuruutena pidettiin 40 euroa. Niistä rikoksista, joista säädetty ankarin rangaistus on yli kuusi kuukautta vankeutta, sopivana maksuna pidettiin 80 euroa. Oikeushenkilölle asetettavan rikosuhrimaksun katsottiin voivan olla suurempi, koska yhteisösakot ovat suuruu deltaan yleensä useita tuhansia euroja. Yhteisösakon lakimääräinen alaraja on 850 euroa. Yhteisösakkoon tuomittujen oikeushenkilöiden osalta sopivana rikos uhrimaksuna pidettiin 800 euroa. Perustuslakivaliokunnan kannanoton mukaan rangaistusluonteinen taloudelli- nen seuraamus voidaan asiallisesti rinnastaa rikosoikeudelliseen seuraamukseen. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että sääntelyn tulee olla täsmällistä ja hyväk- syttävää, ja seuraamuksen tulee olla oikeassa suhteessa tekoon. Perustuslakiva- liokunta katsoi lausunnossaan rikosuhrimaksujärjestelmän kokonaisuudessaan täyttävän suhteellisuuden vaatimukset ja ehdotuksen pysyvän rikosuhrimaksun määrän suhteen lainsäätäjän harkintavallan puitteissa. Perustuslakivaliokunta esitti 9 HE 293/2014 vp, s. 14. 10 HE 293/2014 vp, s. 14. 11 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2024:17 kuitenkin lisättäväksi nimenomaisen säännöksen turvaamaan esityksen lähtö kohtana olleen oikeasuhtaisuusvaatimuksen: rikosuhrimaksun ei tulisi olla suurempi kuin sakkorangaistus.11 Lakivaliokunnan ehdotuksesta lisättiin maksun määräämistä koskevaan 4 §:ään uusi 2 momentti, jonka mukaan mukaan rikosuhrimaksua ei saa määrätä, jos se olisi rahamäärältään suurempi kuin rikoksentekijälle tuomittava tai määrättävä sakko. Lain esitöissä todettiin, että jatkossa olisi huolehdittava rikosuhrimaksujen tuoton pysymisestä niin suurena, että järjestelmä on kannattava. Rahamäärän kertymistä olisi seurattava ja tarpeen mukaan arvioitava, onko maksuvelvollisuuden laajentamiseen tai maksujen korottamiseen perusteita tuottojen kasvattamiseksi. Perustuslakivaliokunta piti hallituksen esityksen kannanottoa rikosuhrimaksujen tuoton suuruudesta ja järjestelmän kannattavuudesta huolehtimisesta erittäin ongelmallisena, koska fiskaaliset tavoitteet eivät ole hyväksyttäviä perusteita seuraamussääntelylle.12 Lakivaliokunta katsoi, että samalla, kun järjestelmä on pyritty pitämään yksin kertaisena, on pyritty löytämään tasapaino maksujen kohtuullisuuden ja järjestelmän tarkoituksenmukaisuuden välillä. Rikosuhrimaksu on kiinteä, eikä sen määräämisessä käytetä lainkaan harkintavaltaa. Porrastettujen maksujen todettiin korostavan järjestelmän kohtuullisuutta. Vaikka rikosuhrimaksu ei ole määrältään kohtuuttoman suuri, tekijän kannalta se ankaroittaa tuomittavaa kokonaisseuraamusta.13 11 PeVL 61/2014 vp. 12 PeVL 61/2014 vp. 13 LaVM 32/2014 vp. 12 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2024:17 2 Nykytila 2.1 Rikosuhrimaksun rahamäärä ja maksuvelvollisuus Rikosuhrimaksun määrästä säädetään rikosuhrimaksulain (669/2015) 3 §:ssä: − Rikosuhrimaksu on 40 euroa, jos rangaistus tuomitaan yhdestä tai useammasta rikoksesta, joista vähintään yhdestä säädetty ankarin rangaistus on vankeutta enintään kuusi kuukautta. − Rikosuhrimaksu on 80 euroa, jos rangaistus tuomitaan yhdestä tai useammasta rikoksesta, joista vähintään yhdestä säädetty ankarin rangaistus on vankeutta enemmän kuin kuusi kuukautta. − Oikeushenkilölle määrättävä rikosuhrimaksu on 800 euroa. Maksuvelvollisuudesta säädetään lain 2 §:ssä. Rikosuhrimaksun on velvollinen suorittamaan se, joka tuomitaan rangaistukseen rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on vankeutta. Maksuvelvollisuutta ei ole, jos tekijä oli rikoksenteko hetkellä alle 18-vuotias. Rikosuhrimaksun on velvollinen suorittamaan myös oikeushenkilö, joka tuomitaan yhteisösakkoon. Maksun määräämistä koskevan 4§:n mukaan rikosuhrimaksua ei saa määrätä, jos se olisi rahamäärältään suurempi kuin rikoksentekijälle tuomittava tai määrättävä sakko. 2.2 Rikosuhrimaksujen vuosittainen määrä ja maksukertymä Rikosuhrimaksuista kertyvät tulot riippuvat maksun suuruudesta ja maksu velvollisten rajaamisesta sekä siitä, miten maksut tulevat maksetuiksi tai saadaan perityiksi. Tulot riippuvat myös siitä, kuinka monta henkilöä vuodessa tuomitaan rikoksista, joista on vankeusuhka. Mikäli määrä rikollisuudessa aiheutuvista muutoksista tai kontrollipolitiikkaan liittyvistä syistä lisääntyy tai vähenee, tällä on vaikutuksensa rikosuhrimaksusta kertyviin tuloihin.14 14 HE 293/2014 vp. 13 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2024:17 Rikosuhrimaksulakia valmisteltaessa rikosuhrimaksujen enimmäismääräksi vuositasolla arvioitiin 7,4 miljoonaa euroa. Kyseessä oli karkea arvio kaikista määräytymisperusteiden mukaisista maksuista. Laskelma pohjasi vuoden 2012 tietoihin koskien 18 vuotta täyttäneitä vankeusuhkaisista rikoksista tuomio istuimessa tuomittuja ja rangaistusmenettelyssä sakotettuja. Heitä oli yhteensä noin 150 000 henkilöä. Yhteisösakkoon tuomittuja oikeushenkilöitä oli noin 40. Maksu arvioitiin saatavaksi kaikkiaan 65 prosentilta rikosuhrimaksuun määrätyistä. Uhrien tukipalveluihin käytettäväksi maksukertymäksi arvioitiin 4,5 miljoonaa euroa vuodessa. Oikeusrekisterikeskukselle täytäntöönpantavaksi saapuneiden rikosuhrimaksujen euromäärät ja maksukertymät ovat kasvaneet aina vuoteen 2021 asti, minkä jälkeen määrät ja kertymät ovat laskeneet. Tiedot ilmenevät oheisista kuvioista 1 ja 2. Vuonna 2021 täytäntöönpanoon saapuneita maksuja oli yli 125 000, euro määrältään yhteensä yli 6,3 miljoonaa euroa. Maksettujen rikosuhrimaksujen kertymä ylitti 4,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 täytäntöön pantavaksi tuli lähes 117 000 rikosuhrimaksua, yhteensä noin 5,9 miljoonan euron verran. Maksukertymä jäi vähän yli 4 miljoonaan euroon. Kuvio 1.  Saapuneet rikosuhrimaksut vuosittain (2017–2023). Lähde: Oikeusrekisterikeskus. 83 00 7 10 8 28 8 10 7 19 0 12 0 36 4 12 5 30 9 11 7 46 2 11 6 84 6 5 312 840 € 5 467 320 € 5 981 640 € 6 347 240 € 5 950 560 € 5 914 680 € 0 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 140 000 0 1 000 000 2 000 000 3 000 000 4 000 000 5 000 000 6 000 000 7 000 000 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Kappalemäärä Rahamäärä 3 745 283 € 14 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2024:17 Kuvio 2.  Kertyneet rikosuhrimaksut vuosittain (2017–2023). Lähde: Oikeusrekisterikeskus. Oikeusrekisterikeskuksen oikeusministeriölle säännöllisesti toimittamat rikosuhri- maksutilastot ovat Rajsa-perintäjärjestelmään tehtyjä vakiotilastoja. Niistä ei ilmene tietoja siitä, paljonko vuoden aikana määrätyistä ja kertyneistä rikosuhrimaksuista on ollut 40 euron ja 80 euron maksuja tai paljonko maksuista on ollut oikeushenki- lölle määrättyjä ja kertyneitä 800 euron maksuja. Oikeusrekisterikeskus on oikeusministeriön pyynnöstä selvittänyt tarkemmat jakaumatiedot seuraamuslajeittain vuoden 2022 aikana määrättyjen ja niistä kertyneiden rikosuhrimaksujen osalta. Tiedot on koottu taulukkoon 1. Taulukosta ilmenee maksujen jakautuminen sen mukaan, onko kyse sakko- tai rangaistus- määräyksen taikka tuomioistuimen päätöksen yhteydessä määrätystä rikosuhri maksusta. Lisäksi ilmenee tuomioistuimen määräämien rikosuhrimaksujen jakautuminen 40, 80 ja 800 euron rikosuhrimaksuihin. Taulukosta on nähtävissä asioiden lukumäärä, määrätty rahamäärä, maksamattomien rikosuhrimaksujen saldo sekä maksettujen rikosuhrimaksujen kertymätilanne (31.8.2023). 2 291 751 € 3 342 881 € 3 450 596 € 3 985 419 € 4 516 013 € 4 268 802 € 4 064 963 € 0 € 500 000 € 1 000 000 € 1 500 000 € 2 000 000 € 2 500 000 € 3 000 000 € 3 500 000 € 4 000 000 € 4 500 000 € 5 000 000 € 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 15 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2024:17 Taulukko 1.  Rikosuhrimaksut seuraamuslajeittain vuonna 2022 kertymineen. Lähde: Oikeusrekisterikeskus. Seuraamuslaji Rikosuhri­ maksu, € Asioiden luku­ määrä Määrätty rahamäärä, € Maksa­ matta, € Kertymä, € Kerty­ mä, % Tuomioistuimen päätös 40 8 682 347 280 195 325 151 955 44 80 31 151 2 492 080 1 428 827 1 063 253 43 800 72 57 600 9 600 48 000 83 Tuomioistuimen päätös, yhteensä - 39 905 2 896 960 1 633 752 1 263 208 44 Rangaistusmääräys 40 23 930 957 200 420 572 536 628 56 Sakkomääräys 40 54 169 2 166 760 203 711 1 963 049 91 Kaikki yhteensä - 118 004 6 020 920 2 258 035 3 762 885 62 Lain esitöissä käytettiin 65 prosentin perintäasteen oletusta kaikille rikosuhri maksuille. Vuonna 2022 määrätyistä kaikista rikosuhrimaksuista oli 31.8.2023 mennessä maksettu 62 prosenttia. Sakkomääräykseen liittyneistä rikosuhri maksuista oli maksettu siihen mennessä noin 91 prosenttia. Vastaava osuus rangaistusmääräyksiin liittyneistä rikosuhrimaksuista oli 56 prosenttia. Tuomio istuimen määräämistä 40 euron rikosuhrimaksuista oli maksettu 44 prosenttia, kun taas 80 euron maksuista oli maksettu 43 prosenttia. Tuomioistuimen määrää- mistä 800 euron oikeushenkilöjen rikosuhrimaksuista oli maksettu 83 prosenttia. Keskimäärin kaikista tuomioistuimen määrämistä rikosuhrimaksuista oli maksettu 44 prosenttia. Kertymätietoja selvitettiin oikeusministeriössä edellisen kerran viitisen vuotta sitten vuonna 2017 määrättyjen rikosuhrimaksujen osalta. Niistä oli maksettu vuoden kuluessa noin 73 prosenttia. Vuoden 2017 alussa määrätyistä rikosuhrimaksuista oli vuoden 2019 kesäkuun alkuun mennessä maksettu kokonaan yli 80 prosenttia. Korkean perintäosuuden arveltiin selittyvän osin sillä, että heti rikosuhrimaksun käyttöönoton jälkeen pääosa tuomituista rikosuhrimaksuista liittyi sakkomääräyk siin, joista merkittävässä osassa rikosnimikkeenä oli liikenneturvallisuuden vaaran taminen. Liikennerikoksista tuomitut ovat yleensä muita tuomittuja paremmin toimeentulevia, ja valtaosa ylinopeussakoista saadaan perittyä. Rikosuhrimaksujen kokonaisperintäasteen arveltiin laskevan jonkin verran, kun tuomioistuinten ratkai- sujen osuus kaikista jutuista kasvaa. 16 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2024:17 2.3 Tukipalveluihin kohdennettu rahoitus valtionavustusmomentilta 25.01.50 Uhripoliittisen toimikunnan ehdotukset rikosuhrimaksujen kanavoinnista rikoksen uhrien tukipalveluiden rahoittamiseen on toteutettu valtion talousarviossa oikeus- ministeriön pääluokan momentilta 25.01.50 (Avustukset), jonka määrärahasta avus- tukset rikosten uhrien tukipalveluja tuottaville yhteisöille myönnetään. Lisäksi maksun käyttöönoton myötä rikosuhrimaksujärjestelmään liittyviin viranomais tehtäviin osoitettiin lisäresurssit oikeusministeriölle, Oikeusrekisterikeskukselle ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Rikosuhrimaksut tuloutetaan momentille 12.39.01 (Sakkotulot ja tulot hallinnol- lisista maksuseuraamuksista). Kerätyt maksut eivät siten suoraan vaikuta rikos uhrimaksujärjestelmän ylläpitämiseen budjetoitavien määrärahojen määrään, vaan tarkoitukseen osoitettava määräraha täsmennetään osana valtiontalouden kehys- ten ja valtion talousarvion valmistelua. Vuosittaiset harkinnanvaraiset avustus päätökset valtionavustusten myöntämisestä tukipalveluiden rahoitukseen tehdään hakemusten pohjalta sen jälkeen, kun valtion talousarvio on eduskunnassa hyväksytty. Oikeusministeriön avustusmomentilta pysyväisluonteisiin rikoksen uhrien tuki palveluihin kohdennetun rahoituksen kehitystä vuodesta 2014 on kuvattu jäljem- pänä kuviossa 3. Tässä arviomuistiossa ei tarkastella oikeusministeriön momentilta uhrien tukipalveluihin myönnettyjä tai kohdennettavia muita valtionavustuksia, kuten tukia ihmiskaupan uhrien auttamiseen ja naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaan. Uhrien tukipalveluihin kytkeytyvä rahoituskokonaisuus tulee soveltuvin osin tarkasteltavaksi osana oikeusministeriön asettamaa laajempaa hallitusohjelma- hanketta, jossa laaditaan uhripoliittinen toimenpideohjelma15. Merkittävin momentilta 25.01.50 pysyvästi rahoitettava rikoksen uhrien tukipalvelu on Rikosuhripäivystys (RIKU), jolle on myönnetty oikeusministeriöstä avustusta vuodesta 2001. RIKUn rahoituksesta iso osa koostui aikoinaan RAY-avustuksista.16 RIKUn perustoimintaan myönnetty valtionavustus oli jo kasvussa vuosina 2010– 2015: vuonna 2010 avustusta myönnettiin 148 000 euroa ja vuonna 2015, viimeisenä vuonna ennen rikosuhrimaksun käyttöönottoa, avustuksen suuruus oli 690 000 euroa. 15 Tietoa hankkeesta: https://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM084:00/2023 16 RIKUn rahoituksesta vuosina 2002-2014: ks. HE 293/2014 vp, s. 5–6. https://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM084:00/2023 17 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2024:17 Rikosuhrimaksua koskeneessa hallituksen esityksessä (HE 293/2014) esitetty maksujen tuottoarvio toimi perusteena rikoksen uhrien tukipalveluihin ja järjes- telmän rakentamiseen sekä ylläpitoon kohdennettujen määrärahojen lisäämiselle. Uhridirektiivin 2012/29/EU kansallisen täytäntöönpanon ja rikosuhrimaksun käyttöönoton myötä RIKUn perustoimintaan myönnetyn valtionavustuksen taso kasvoi merkittävästi vuosina 2016 ja 2017. Avustustustason vaikiintumiseen on vaikuttanut Rikosuhripäivystys-toimintaan kohdennettu julkinen palveluvelvoite uhridirektiivin mukaisten uhrien yleisten tukipalveluiden turvaamiseksi vuosille 2018–202717. Rikosuhrimaksun käyttöönoton ja julkisen palveluvelvoitteen myötä RIKUn toimin- taan osoitetut valtionavustukset ovat kasvaneet. Yleisten tukipalveluiden tuotta miseen myönnetyn valtionavustuksen määrä asettui 2010-luvun loppupuolella noin 4,1 miljoonaan euroon. RIKUn todistajantukitoiminta, jota oli ennen rahoitettu oikeusministeriöstä osana RIKUn perustoimintaa, ei kuulu palveluvelvoitteen piiriin. Vuodesta 2018 todistajan tukea koskevat valtionavustuspäätökset on tehty erikseen. Siltä osin valtion avustuksen taso on vakiintunut 25 000 euroon. Loppuvuodesta 2020 ilmi tulleen Vastaamo-tietomurron aiheuttaman palvelu tarpeen kasvun johdosta Rikosuhripäivystyksen toiminnan turvaamiseksi valtion avustukseen varattua määrärahaa korotettiin 570 000 eurolla vuodesta 2021 lukien. Tasokorotuksella on vahvistettu ja ylläpidetty RIKUn valmiutta kriisitilanteisiin tuen tarjonnan mahdollistamiseksi nopeasti suurelle määrälle tukea tarvitsevia. Avustus- tason korotuksen myötä momentilta 25.01.50 vuosittain RIKUn toimintaan kohden- netut valtionavustukset olivat noin 4,7 miljoonaa euroa vuosina 2021–2023. Toinen momentilta 25.01.50 pysyväluonteisesti rahoitettava tukipalvelu on Nollalinja, Istanbulin sopimuksen mukainen 24/7 tukipuhelin lähisuhdeväkivallan ja naisiin kohdistuvan väkivallan uhreille. Puhelinpalvelu käynnistyi vuoden 2016 joulukuussa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toimii palvelun rahoituksen myöntävänä valtionapuviranomaisena. THL vastaa myös Nollalinja-palvelun järjestämisestä, ohjauksesta, arvioinnista, kehittämisestä ja markkinoinnista. Palvelun tuottajana toimii Setlementti Tampere ry. Puhelimen rinnalle avattiin maaliskuussa 2021 chat-palvelu. Chatille ei ole pysyvää rahoitusta, ja se on ollut välillä suljettuna. 17 Oikeusministeriön päätös 21.12.2017. 18 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2024:17 Valtion vuoden 2024 talousarvion momentin 25.01.50 käyttösuunnitelmassa avustuksiin rikoksen uhrien tukipalveluita tuottaville yhteisöille on osoitettu 6 125 000 euron määräraha. Se sisältää Rikosuhripäivystyksen toimintaan 300 000 euron lisäyksen, josta 200 000 euroa valtiovarainvaliokunnan ehdotta- mana18. Momentin määrärahasta 400 000 euroa on sidottu vuoden 2023 budjetti- käsittelyn pohjalta ihmiskaupan uhrien auttamiseen ja Naisten Linjan toimintaan.19 RIKUn ja Nollalinjan toiminnan pääsääntöiseen rahoittamiseen jäi yhteensä 5 725 000 euroa. Vuonna 2024 palveluvelvoitteen mukaisesta toiminnasta RIKUn palveluissa maksetaan korvausta 4 975 000 euroa. Lisäksi RIKUn todistajantukitoimintaa tuetaan 25 000 euron avustuksella. Valtionavustukset myönnetään MIELI Suomen Mielenterveys ry:lle, joka koordinoi RIKUn toimintaa. Nollalinjan toimintaan on kohdennettu vuodelle 2024 avustusta momentilta 725 000 euroa. Kuvio 3.  Momentilta 25.01.50 Rikoksen uhrien tukipalveluihin kohdennetut avustukset, (2014–2024) tuhatta euroa. Lähde: Oikeusministeriö. 18 VaVM 14/2022 vp. 19 VaVM 37/2022 vp. 590 690 3 090 3 700 3 986 4 100 4 130 4 630 4 700 4 700 5 000 187 694 710 751 830 795 725 725 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 2014 2016 2018 2020 2022 2024 RIKU Nollalinja 19 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2024:17 3 Kansainvälistä vertailua Rikosuhrimaksulain esitöissä on kuvattu järjestelmiä niistä Euroopan maista, joissa uhrien tukipalveluiden rahoittaminen perustuu kokonaan tai osittain rikoksen- tekijöiltä kerättäviin maksuihin. Näitä olivat Ruotsi, Tanska, Belgia, Iso-Britannia (Englanti ja Wales), Liettua ja Puola.20 Osassa maita rikosuhrimaksuja on sittemmin korotettu. Lisäksi rikosuhrimaksu on otettu käyttöön Ranskassa21 ja Skotlannissa. 3.1 Ruotsi Ruotsissa rikosuhrimaksu ja rikosuhrirahasto ovat olleet käytössä 30 vuotta. Rikos- uhrimaksut muodostavat rikosuhrirahaston pääasialliset tuotot. Rahaston varat käytetään rikoksen uhreja hyödyttävään toimintaan. Rahastosta voidaan myöntää toimintatukea voittoa tavoittelemattomille järjestöille. Lisäksi tukea voidaan myöntää tutkimukseen, koulutukseen, tiedotukseen ja kehittämistoimiin. Rikosuhrimaksun suuruus määrätään laissa eikä sitä ole sidottu indeksiin. Käyttöön ottovaiheessa suuruus oli 300 kruunua. Maksua on korotettu kolme kertaa22. Vuonna 1999 maksu korotettiin 500 kruunuun. Rahastojen tuotot olivat laskeneet, ja avustushakemusten määrä oli noussut. Erityisesti kuntien taloustilanteen vuoksi järjestöjen saamat avustukset olivat vähentyneet, ja joidenkin järjestöjen toiminta oli vaarassa lakata. Voittoa tavoittelemattomien järjestöjen katsottiin tekevän merkittävää työtä uhrien tukemiseksi ja niiden toiminnan riittävää tuke- mista pidettiin tärkeänä. Maksujen korotuksen tarkoituksena oli ennen kaikkea lisätä järjestöille myönnettäviä avustuksia. Ruotsin hallitus ei pitänyt 500 kruunun rikosuhrimaksua erityisen korkeana. Korotuksen katsottiin täyttävän uhrirahastoa koskevan lain esitöissä rikosuhrimaksulle määritellyt lähtökohdat: järjestelmän 20 HE 203/2014 vp, s. 8-10. 21 Ranskassa otettiin vuonna 2016 käyttöön mahdollisuus lisätä sakkoihin korkeintaan 10 prosentin korotus, jolla rahoitetaan uhrien auttamista. Tuomari määrittää korotuksen suuruuden. Légifrance. Code de procédure pénale. Article 707-6; Légifrance. Code penal. Article 132-20. 22 Tähän tarkasteluun ei ole sisällytetty sähköisen valvonnan tehovalvonnasta annetun lain mukaisia maksujen korotuksia. 20 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2024:17 on oltava oikeudenmukaisuuden kannalta hyväksyttävä, helposti sovellettavissa ja ennustettavissa. Korotuksen jälkeen rahaston tuotot kasvoivat jo seuraavana vuonna 11,2 miljoonasta kruunusta 15,5 miljoonaan kruunuun. Rikosuhriviran- omaista koskevan selvityksen mukaan maksun korotuksella oli suuri merkitys rahaston kehitykselle.23 Vuonna 2015 rikosuhrimaksu korotettiin 800 kruunuun. Korotustarpeita perusteltiin muun muassa rikosuhrirahastoon saatujen tulojen vähenemisellä ja sillä, että yhä suurempi osa rahaston tuotoista oli myönnetty Rikosuhripäivystyksille ja todistajan tukitoimintaan. Osa järjestöistä oli jälleen vaarassa joutua lopettamaan toimintansa, ellei rikosuhrirahaston osuus toiminnan rahoituksessa kasvaisi. Järjestöjen nähtiin tekevän merkittävää työtä uhrien tukemiseksi, ja niille olisi annettava riittävät varat toimintaa varten. Nähtiin luonnollisena, että rikosuhrirahastoa käytettäisiin edelleen tähän tarkoitukseen. Lisäksi haluttiin välttää tilannetta, jossa uhrirahastosta myön- nettyä taloudellista tukea tutkimustoimintaan saattaisi olla tarpeen vähentää merkittävästi. Edelleen nähtiin kohtuulliseksi, että vakavampia rikollisuuden muotoja aiheuttavat rikoksentekijät kantaisivat suuren vastuun rikoksen uhrien tukemisesta. Maksujen korottaminen arvioitiin selkeäksi merkiksi vakavampia rikollisuuden muotoja vastaan. Lisäksi korottamisen arvioitiin vahvistavan rikoksen uhrin asemaa.24 Maksun korotuksen suuruutta perusteltiin kriminaalipoliittisten lähtökohtien lisäksi yleisen hintatason nousulla. Kokonaisuutena arvioiden maksun korotta minen 800 kruunuun nähtiin oikeasuhtaisena. Ehdotuksen vaikutuksia maksuhaluk kuuteen ja maksukykyyn pidettiin rajallisina ja hyväksyttävinä. Yksittäistapauksissa, erityisesti nuorten ja muiden tulonsaajien kohdalla, ei voitu kuitenkaan sulkea pois sitä mahdollisuutta, että korotus voi olla tuntuva ja haitata maksukykyä. Maksujen korotus nähtiin kuitenkin rajallisena ja maksu pysyisi samana useita vuosia yleisestä hintatason noususta huolimatta, joten vaikutusta pidettiin hyväksyttävänä.25 Vuoden 2023 alusta rikosuhrirahastolain mukaista maksua korotettiin 1 000 kruunuun (noin 78 euroa). Aiemmat maksukorotukset oli toteutettu ajan kohtina, jolloin ne katsottiin välttämättömiksi rikosuhrirahastosta rahoitettavien rikosuhrin asemaa edistävien toimintojen pitkäaikaisen rahoituksen varmistami- seksi. Nyt rikosuhrirahaston tulojen kasvattamisen tarkoituksena ei ollut pelastaa olemassa olevia toimintoja. Rahastosta rahoitettujen voittoa tavoittelemattomien 23 Regeringskansliet 2014. 24 Regeringskansliet 2014. 25 Regeringskansliet 2014. 21 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2024:17 järjestöjen toimien nähtiin täydentävän merkittävästi julkisen vallan toimia. Nähtiin, että rahaston valmiuksia rahoittaa toiminnan kehittämistä olisi vahvistettava. Lisäksi katsottiin olevan aiheellista laajentaa tutkimukselle ja muille hankkeille myönnet- tävää rahoitusta. Kohtuullisena pidettiin sitä, että rikoksesta tuomitut voivat olla mukana rahoittamassa yhteiskunnan tehostettua tukea rikoksen uhreille.26 Rikosuhrirahaston vahvistamiseksi katsottiin tarvittavan rikosuhrirahastolain mukaisen maksun korottamista, joka ylittää yleisen hintatason nousun. Korotuksen olisi ylitettävä tämä taso tietyllä marginaalilla pitkän aikavälin vaikutuksen aikaan- saamiseksi. Ei voitu sulkea pois sitä mahdollisuutta, että maksujen korotus saattaisi lisätä tiettyjen maksukyvyltään rajoittuneiden ryhmien, kuten nuorten, velkaantu- mista ja vaikuttaa myös yleiseen maksuhalukkuuteen. Pieneen korotukseen liittyviä riskejä voitiin kuitenkin pitää hyväksyttävinä, jotta voidaan vastata tarpeeseen lisätä rikosuhrirahaston tuottoja. Korotus ei saa olla liiallinen, mutta sen on silti johdettava merkittävään tulojen lisäykseen. Näiden lähtökohtien perusteella maksu nostettiin 1 000 kruunuun. Lisäksi maksuvelvollisuus laajennettiin koskemaan kiinteää raha- sakkoa ankarammin rangaistavia rikoksia. Muutoksen jälkeen lähtökohtana on siis maksun määrääminen tuomittaessa henkilö rikoksesta, josta seuraamuksena voi olla päiväsakkoa tai vankeutta.27 Vuonna 2023 rikosuhrirahaston tuotto oli yhteensä noin 62 miljoonaa kruunua (noin 5,3 miljoonaa euroa). Suurin osa varoista kohdennettiin Ruotsin kansalli selle Rikosuhripäivystykselle (Brottsofferjouren Sverige) ja paikallisille rikosuhripäivystyksille.28 3.2 Iso-Britannia Iso-Britanniassa on ollut käytössä uhrimaksu vuodesta 2007 lähtien. Tämä koskee Englantia ja Walesia, joilla on asiassa sama lainsäädäntö. Alun perin uhrimaksu oli 15 puntaa ja se perittiin kaikilta sakkoihin tuomituilta henkilöiltä. Vuonna 2012 uhrimaksun määräämisperusteita laajennettiin kattamaan myös muita kuin sakoista tuomittuja. Vuonna 2014 maksu laajennettiin koskemaan myös ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomittuja. 26 Regeringskansliet 2022. 27 Regeringskansliet 2022. 28 Brottsoffermyndigheten 2024. 22 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2024:17 Rikosuhrimaksua on korotettu vuosina 2016, 2019, 2020 ja 2022 . Maksun suuruus on porrastettu tuomion mukaan. Esimerkiksi sakkoon tuomittu on velvoitettu suorittamaan uhrimaksu, joka on nykyisin suuruudeltaan 40 prosenttia sakon kokonaismäärästä. Maksun enimmäismäärä sakkojen yhteydessä on rajoitettu 2 000 puntaan, kun kymmenen vuotta sitten maksimi oli 120 puntaa. Ehdolliseen tai ehdottomaan vankeuteen tuomitun tulee maksaa uhrimaksu, jonka suuruus on enintään kuuden kuukauden tuomiosta 154 puntaa ja yli kuuden kuukauden tuomioista 187 puntaa. Uhrimaksu määrätään myös alaikäisten maksettavaksi, mutta pienempänä kuin täysi-ikäisille. Lisäksi oikeushenkilöt voidaan määrätä maksamaan uhrimaksu. Rikosuhrimaksut ohjataan oikeusministeriön hallinnoimaan rikosuhrirahastoon, josta rahoitetaan rikoksen uhrien tukipalveluja. Ensimmäinen korotus toteutettiin vuonna 2016, jolloin rikosuhrimaksu korotettiin odotetun inflaation (aikavälillä lokakuun 2012 ja 2017/18) mukaiseksi, lisättynä kertaluonteisella 5% korotuksella. Summat päätettiin pyöristää lähimpään viiteen puntaan. Toinen korotus toteutettiin vuonna 2019, jolloin rikosuhrimaksua koro- tettiin uudelleen odotetun inflaation (aikavälillä 2018/19-2020/21) mukaiseksi. Tällöin uhrimaksut päätettiin pyöristää lähimmän viiden punnan sijasta lähimpään puntaan.29 Molempia korotuksia perusteltiin sillä, että hallitus oli sitoutunut tukemaan rikoksen uhreja ja säilyttämään silloisen tukipalvelujen rahoitustason. Rikosuhrirahastoa hallinnoivan oikeusministeriön oli löydettävä uusia tapoja kustannusten hallintaan ja samalla lievennettävä oikeusministeriön budjetin taloudellisia paineita. Rikos uhrimaksujen korottamisen nähtiin mahdollistavan tukitason ylläpitämisen rikosten uhreille, samalla kun oikeusministeriö voisi rahoittaa muita palveluita. Korotus nähtiin erityisen tärkeänä tilanteessa, jossa hallitukselta edellytettiin säästöjä, mutta budjettileikkauksia tuli hillitä oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti. Nähtiin myös tärkeänä, että rikoksentekijät ottaisivat suuremman vastuun rikosten uhrien tuke misen kustannuksista.30 Vuonna 2020 uhrimaksua korotettiin 5 prosenttia pyöristettynä lähimpään puntaan. Korotuksen tarkoituksena oli edelleen varmistaa, että rikoksentekijöillä on jonkin lainen vastuu rikoksen uhrien ja todistajien tukemisen kustannuksista. Lisäksi 29 Legislation.gov.uk. Explanatory memorandum to the Criminal Justice Act 2003 (Surcharge) (Amendment) Order 2016. 30 Legislation.gov.uk. Explanatory memorandum to the Criminal Justice Act 2003 (Surcharge) (Amendment) Order 2016. 23 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2024:17 korotuksen perustelumuistiossa todetaan, että hallitus on sitoutunut siihen, että uhreja autetaan selviytymään ja toipumaan ja että todistajia tuetaan antamaan paras todistuksensa oikeudessa.31 Vuonna 2022 rikosuhrimaksua korotettiin edelleen 20 prosentilla. Lisäksi muutettiin tapaa, jolla uhrimaksu määrätään sakon rinnalla: uhrimaksun vähimmäisraja poistettiin, prosentuaalinen maksuosuus nostettiin 40 prosenttiin ja uhrimaksun enimmäismäärä nostettiin 2000 puntaan. Korotus toteutettiin rikoksen uhreille ja todistajille annettavan tuen rahoittamiseksi. Tarkoituksena oli edelleen varmistaa, että rikoksentekijät osallistuvat rikoksen uhrien ja todistajien tukemisesta aiheutu- viin kustannuksiin. Lisäksi hallitus oli sitoutunut varmistamaan, että rikosten uhrit saavat tarvitsemansa avun selviytyäkseen tapahtuneesta ja jatkaakseen elämäänsä rikoksen jälkeen. Jotta tämä olisi mahdollista, oikeiden palveluiden on oltava toiminnassa ja kaikkien uhrien saatavilla, ja niiden rahoituksen on oltava riittävällä tasolla kestävyyden, laadun ja joustavuuden takaamiseksi.32 Skotlannissa rikosuhrimaksu on otettu käyttöön marraskuussa 2019. Maksu määrätään rikokseen syyllistyneelle henkilölle, joka tuomitaan tuomioistuimessa sakkoihin. Maksun suuruus on 10-350 puntaa riippuen sakon suuruudesta. Vahvis tetun summan ylittäviltä osin määrä on 7,5 prosenttia sakoista. Uhrimaksu siirretään uhrirahastoon, jota hallinnoi Skotlannin hallitus. Uhrien tukipalvelut voivat hakea tukea rahastosta ja käyttää varoja uhrien ja heidän läheistensä tukemiseen käytännössä.33 Rikosuhrimaksun käyttöönoton jälkeen kaikkiaan yli 916 000 puntaa on jaettu yhdelletoista uhreja tukevalle järjestölle, kuten Skotlannin Rikosuhripäivystykselle.34 3.3 Tietyt muut valtiot Belgiassa on käytössä rikoksen uhrien auttamiseen tarkoitettu rahasto. Rikoksista ja rikkomuksista rangaistukseen tuomitut henkilöt määrätään maksamaan rahastoon pakollinen maksu, jonka lähtösumma on 25 euroa. Lähtösumma kerrotaan sakkojen 31 Legislation.gov.uk. Explanatory memorandum to the Criminal Justice Act 2003 (Surcharge) (Amendment) Order 2020. 32 Legislation.gov.uk. Explanatory memorandum to the Sentencing Act 2020 (Surcharge) (Amendment) Regulations 2022. 33 Scottish Government Publications 2020. 34 Scottish Government News 2023. 24 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2024:17 laskemisessa käytettävällä kertoimella. Rahastosta myönnetään tukea esimerkiksi väkivaltarikosten uhreille ja heidän läheisilleen hoidosta ja oikeudenkäynnistä aiheutuvien kulujen kattamiseen. Maksun lopullisen summan laskemisessa käytettävää kerrointa on korotettu 1.1.2017 lukien kertoimesta 6 kertoimeen 8.35 Kertoimen korottaminen nosti rahastoon maksettavaa maksua euromääräisesti 150 eurosta 200 euroon. Kertoimen nosto on liittynyt Belgian hallituksen pyrkimykseen kattaa poliittisten tavoitteiden toteuttamisesta aiheutuvia kustannuksia ja vahvistaa syyttäjäpolitiikkaa36. Liettuassa rikosuhrirahasto perustettiin vuonna 2009. Rikosuhrirahaston rahoitus koostuu sekä valtion varoista että rikoksentekijöiden suorittamista uhrimaksuista. Liettuan oikeusministeriö myöntää rahastosta tukea väkivaltarikoksen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi hakemusten perusteella. Maksun suuruus ilmoitetaan laissa minimielintaso-yksikkönä, jota käytetään muun muassa sosiaalietuuksien laskennassa. Mininimielintaso on vuonna 2024 suuruudeltaan 55 euroa.37 Rikosuhrimaksua on korotettu Liettuassa kolme kertaa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2017 rikosuhrimaksun korotus toteutettiin sakkojen korotuksia koskevan lakimuutoksen yhteydessä. Muutoksen johdosta tuomioistuin voi määrätä rikoksentekijän maksamaan rikosuhrirahastoon 5–125 minimielintasoa vastaavan summan aiemman 5–25 minimielintasoa vastaavan summan sijaan. Rikosuhrimaksun korotusta ei erikseen perusteltu lakimuutoksen perusteluissa. Sakkojen korotuksia perusteltiin esimerkiksi sillä, että valtion asettamien rikkomus seuraamusten tulee olla suhteessa lain rikkomisen vakavuuteen ja niiden tulee palvella oikeutettuja ja yleisesti hyväksyttyjä tavoitteita.38 Vuonna 2019 rikosuhrimaksua koskevaa lainsäädäntöä laajennettiin siten, että tuomioistuin voi määrätä alaikäisen rikoksentekijän maksamaan rikosuhri rahastoon 3–25 minimielintasoa vastaavan summan. Alaikäisen osalta maksu rikoksen uhrien rahastoon suoritettaisiin vain siinä tapauksessa, että alaikäinen työskentelee tai hänellä on omaa omaisuutta. Lisäksi lakimuutoksen johdosta tuomioistuin voi määrätä oikeushenkilön maksamaan rikoksen uhrien rahastoon 35 Elegis 2017. Forte augmentation des amendes pénales depuis le 1er janvier 2017; JUSTEL. Législation consolidée N.d. 5 MARS 1952. 36 Chambre des représentants de Belgique 2016, s. 38-39. 37 State Social Insurance Fund Board (SoDra) 2024. 38 Lietuvos Respublikos Prezidentas 2017. 25 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2024:17 100–2 000 minimielintasoa vastaavan summan.39 Rikosuhrimaksujen korotus toteu- tettiin rikoksentekijöiden rangaistuksia koskevan lakimuutoksen yhteydessä, jonka tavoitteena oli vähentää vankeusrangaistukseen tuomittavien rikoksentekijöiden lukumäärää. Vuonna 2021 lainsäädäntöä muutettiin siten, että tuomioistuin voi määrätä aikui- sen rikoksentekijän maksamaan rikosuhrimaksun, joka vastaa 10–250 minimielin tasoa40. Tämän muutoksen tarkoituksena oli varmistaa, että rikosuhrirahastoon ohjataan riittävän suuri rahoitusosuus. Rikosuhrimaksun määräämisessä rikoksen tekijälle otetaan huomioon rikoksentekijän taloudellinen tilanne, rikoksen luonne ja vakavuus sekä muut olosuhteet, jotka ovat merkityksellisiä rangaistuksen määrää misessä. Rikosuhrimaksun suuruus aikuisten rikoksentekijöiden kohdalla on vuoden 2024 asetetun 55 euron minimielintason mukaan vähintään 550 euroa ja korkeintaan 13 750 euroa. 39 Lietuvos Respublikos 2019. 40 Lietuvos Respublikos 2021. 26 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2024:17 4 Nykytilan arviointi Asiakasmäärän jatkuva kasvu on keskeinen ilmiö erityisesti RIKUn tukipalveluissa. Kasvu viestii siitä, että yhteiskunnassa on selkeä tarve rikoksen uhrien tukipalve- luille. Vuonna 2023 RIKUn eri palveluissa oli 31 500 asiakasta, mikä on 11 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Eniten kasvoi 116 006 -puhelinpalvelun asiakas- määrä: 26 prosenttia (8 300 / 6 600). Henkilökohtaisia tukisuhteita RIKUn 31 palvelu pisteessä eri puolilla Suomea oli 10 100 (9 400). RIKUchatissa asiakkaita oli 4 900 (4 100). Vuoteen 2021 verrattuna RIKUn asiakasmäärä on kasvanut 18 prosenttia henkilöstömäärän pysyessä samana. RIKUn peruspalveluissa työskentelee noin 66 työntekijää henkilötyövuosissa laskettuna ja yli 500 vapaaehtoista.41 Kuvio 4.  Asiakasmäärä Rikosuhripäivystyksen eri palveluissa (2014–2023). Lähde: Rikosuhripäivystys. 41 Rikosuhripäivystyksen tiedote 16.2.2024. RIKUn toiminnan tarkempi raportointi, ks. OM 2024:3, s. 27–28 ja VN 2024:14, s. 47–48. 4 800 5 100 8 400 12 700 14 300 18 100 22 600 26 700 28 300 31 500 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 27 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2024:17 Nollalinjalle soitettujen puheluiden määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2017, jolloin Nollalinjalle soitettiin vajaa 8000 puhelua. Pandemian aikana puheluita tuli ennätysmäärä: yli 19 000 puhelua vuonna 2020 ja vajaa 17 500 vuonna 2021. Vuosina 2022 ja 2023 puhelujen määrä palautui pandemiaa edeltävälle tasolle eli reiluun 15 000 puheluun per vuosi. Nollalinjalle saapuneista puheluista pystyttiin vuosina 2020–2022 vastaamaan noin 68 %:iin. Vuonna 2023 vastausprosentti oli 63 %. Vastausprosentin laskeminen johtui muun muassa siitä, että Nollalinjan toisen puhelinlinjan aukioloaikaa jouduttiin supistamaan rahoitukseen liittyvistä syistä42. Kuvio 5.  Nollalinjaan soitettujen ja vastattujen puhelujen määrät (2017–2023). Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Nollalinjan auttavan puhelimen rinnalle avautui vuoden 2021 maaliskuussa chat-palvelu. Vuonna 2022 chat-keskusteluja käytiin noin 1 100. Chat-palvelu on ollut välillä suljettuna rahoituksen puuttumisen takia, eikä chatin toiminta ole vakiintunut osaksi pysyvää Nollalinjan toimintaa rahoituksen epävarmuuden takia.43 42 THL 2024, s. 2. Nollalinjan toiminnasta ks. myös OM 2024:3 s.29, VN 2024:14 s. 48. 43 THL 2024, s. 2. 4 889 6 304 10 801 13 000 11 803 10 420 9 747 7 899 7 968 14 753 19 349 17 427 15 368 15 439 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 14 000 16 000 18 000 20 000 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Vastatut puhelut Soitetut puhelut 28 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2024:17 Uhripoliittisen toimikunnan aikoinaan tekemä arvio siitä, että rikosuhrimaksulla saataisiin katettua osa tukipalveluiden edellyttämästä valtion rahoituksesta, on toteutunut. Toimikunta katsoi lisäksi tarvittavan valtion muuta budjettirahoitusta ja rikosuhripalveluja tuottaville yhteisöille tarkoitetun valtionavustuksen kokonais määrän kasvattamista. Oheisesta kuviosta 6 näkyy, miten oikeusministeriön momentilta pysyväluonteisiin uhrien tukipalveluihin kohdennettavan valtion avustuksen vuosittainen määrä ylittää rikosuhrimaksujen kertymät. Tarkat euro määrät ja niiden erotus ilmenevät liitteen taulukosta 4. Kuvio 6.  Kertyneet rikosuhrimaksut ja pysyväisluonteiset valtionavustukset (2017–2023), €. Lähde: Oikeusrekisterikeskus; Oikeusministeriö. Nykyisessä tiukassa taloudellisessa tilanteessa julkisen talouden suunnitelmaan vuosille 2025–2028 sisältyy oikeusministeriön valtionavustusmomentille kohdistuu noin 3,5 miljoonan eli 25 prosentin säästö44. Ministeriö on toukokuussa toimittanut valtiovarainministeriölle vuotta 2025 koskevan budjettiehdotuksensa. Säästöjen tarkemman kohdentumisen sisältävä ehdotus tulee julkiseksi elokuussa, kun valtiovarainministeriö on allekirjoittanut ensimmäisen kannanottonsa talousarvioehdotukseksi. 44 VM 2024:29, s. 44. 0 € 1 000 000 € 2 000 000 € 3 000 000 € 4 000 000 € 5 000 000 € 6 000 000 € 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Kertyneet rikosuhrimaksut Pysyväisluonteiset valtionavustukset 29 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2024:17 Rikoksentekijöiltä perittävien rikosuhrimaksujen korottaminen voisi lähtökohtai- sesti olla yksi ratkaisu tukipalveluiden ja niiden rahoituksen edelleen turvaamisessa. Rikosuhrimaksusta annetussa laissa (669/2015) ei säädetä mekanismista lain 3 §:ssä mainittujen rikosuhrimaksujen rahamäärien tarkistamiseksi. Näin ollen maksujen määrien muuttaminen tapahtuisi muuttamalla rikosuhrimaksulakia. Perustuslakivaliokunnan kanta huomioon ottaen rikosuhrimaksujen korottamisen perusteena eivät voi yksinomaan olla tuottojen kasvattamisen tavoitteet. Peri aatteellista estettä rikosuhrimaksujen korottamiselle ei lainsäädäntöteknisesti ole, kunhan sille on painava yhteiskunnallinen tarve ja perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävä peruste. Hyväksyttävän perusteen pitää olla asiallisessa ja kiinteässä yhteydessä lain tarkoitukseen. Rikollisuudesta aiheutuvien haittojen ja kustannusten oikeudenmukainen jakaminen on yksi kriminaalipolitiikan perusajatuksia. Uhreja tukemalla voidaan vähentää uhrille rikoksesta aiheutuvia haittoja. Rikosuhrimaksu painottaa ja vahvistaa rikoksentekijän vastuunottoa tehdyn rikoksen johdosta uhrien tukemisen suuntaan. Oikeusministeriön valtionavustusmomentilta rahoitettavien Rikosuhripäivystyksen ja Nollalinjan toiminnan rahoitustarpeet ovat kasvaneet. Asiakasmäärän ohella resurssitarpeisiin samanaikaisesti vaikuttavana tekijänä on kustannusten kasvu, joka heijastuu myös tukipalveluiden tuottamiseen. Riittävän rahoituksen puuttuessa riskinä on palveluiden supistamistarve ja/tai se, että tukipalvelun saamiseksi joutuu enenevässä määrin jonottamaan. Nykytilanteessa, jossa tukipalveluja tarvitsevien ja käyttävien uhrien määrä yhteis- kunnassa on voimakkaasti kasvanut ja julkisen talouden säästötarpeet ovat merkit- tävät, voidaan pitää oikeudemukaisena sitä ratkaisua, että rikoksentekijät ottaisivat entistä suuremman vastuun rikosten uhrien tukemisen kustannuksista. Rikoksen- tekijän osuutta tukipalveluiden rahoittamisessa on perusteltua edelleen vahvistaa, vaikka tekijän kannalta kyse onkin kokonaisseuraamuksen ankaroittamisesta. Perustuslakivaliokunnan mukaan rikosuhrimaksua koskevaa sääntelyä on valtio sääntöoikeudellisesti arvioitava vastaavin perustein kuin rikosoikeudellista seuraamussääntelyä ja hallinnollisia sanktioita koskevaa sääntelyä. Sääntelyn tulee olla täsmällistä ja hyväksyttävää, ja seuraamuksen tulee olla oikeassa suhteessa 30 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2024:17 tekoon. Lisäksi järjestelmän kokonaisuudessaan tulee täyttää suhteellisuuden vaatimukset.45 Näiden ehtojen tuli täyttyä rikosuhrimaksua säädettäessä ja ne on otettava huomioon myös järjestelmää muutettaessa ja maksuja korottaessa. 45 PeVL 61/2014 vp. Ks. myös PevL 9/2016 vp. 31 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2024:17 5 Korotusvaihtoehdoista Rikosuhrimaksun käyttöönotosta on kulunut yli seitsemän vuotta, eikä maksuja ole kertaakaan korotettu. Monessa muussa maassa vastaaviin maksuihin on tehty tarkistuksia, jopa useamman kerran. Lähtökohtaisesti voidaan pitää hyväksyttävänä, että rikosuhrimaksuihin tehtäisiin vähintään rahan arvon muutokset huomioon ottavat tarkistuskorotukset. Rikoksen uhrien tuen saatavuuden turvaamiseksi maksujen määrän tarkistamiseen vaikuttaisi olevan suurempaakin muutostarvetta. Kuten edellisestä luvusta ilmenee, korotuksen yhtenä reunaehtona on oikea suhtaisuus. Rikosuhrimaksun osalta oikeasuhtaisuusvaatimus tarkoittaa käytän- nössä siitä, että rikosuhrimaksun ei tule olla suurempi kuin sakkorangaistus. Maksun määräämistä koskevaan 4 §:ään sisältyvä 2 momentti turvaa tämän vaatimuk- sen luonnollisen henkilön osalta: Rikosuhrimaksua ei saa määrätä, jos se olisi raha määrältään suurempi kuin rikoksentekijälle tuomittava tai määrättävä sakko. Oikeushenkilön osalta vastaavaa ei ole säädetty. Yhteisösakon alin rahamäärä on rikoslain 9 luvun 5 §:n mukaan 850 euroa ja ylin 850 000 euroa. Yhteisösakkoon tuomitulle oikeushenkilölle määrättävän rikosuhrimaksun määrä on aina 800 euroa, eli alle alimman yhteisösakon. Vuonna 2022 tuomittu pienin yhteisösakko oli 1 000 euroa. Oikeuskäytännössä tuomitaan myös alimpia yhteisösakkoja. Tämä ilmenee liitteen taulukosta 3, johon on koottu tuomittujen yhteisösakkojen luku- ja euromäärät vuosina 2018–2022. Jos oikeushenkilölle määrättävän rikosuhrimaksun rahamäärää korotetaan, oikeasuhtaisuusvaatimuksen turvaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Jäljempänä käydään läpi erilaisia korotusvaihtoehtoja sekä arvioidaan eri perusteilla tehtyjen tarkistusten vaikutuksia rikosuhrimaksujen rahamääriin ja mahdollisiin maksukertymiin. Arviolaskelmat on koottu liitteen taulukoihin (taulukko 1: luonnol listen henkilöiden rikosuhrimaksun korotukset, taulukko 2: oikeushenkilöiden rikosuhrimaksun korotukset). Laskelmat ovat vain suuntaa antavia ja sisältävät useita epävarmuustekijöitä. Ne perustuvat vuonna 2022 määrättyihin rikosuhri maksuihin ja niiden perintätilanteeseen 31.8.2023. 32 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2024:17 Sääntelyn selkeyden ja havainnollisuuden vuoksi tarkistettavat rahamäärät on pyöristettävä tarkoituksenmukaisiin tasalukuihin. Korotuksilla saattaa olla jossain määrin heijastusvaikutuksia myös maksukykyyn tai -halukkuteen, mutta näitä ei pystytä laskelmissa ottamaan huomioon. 5.1 Rikosuhrimaksujen tarkistaminen indeksein Yksi mahdollisuus rikosuhrimaksujen korottamiselle olisi suhteuttaa rikoksenteki- jälle määrättävät maksut tulokehitykseen ja tarkistaa lain 3 §:ssä mainitut määrät ansiotasoindeksin46 pohjalta. Toinen mahdollisuus olisi rahamäärien tarkistaminen kuluttajahintaideksillä47 vastaamaan nykyistä rahan arvoa. Oikeushenkilön osalta kuluttajahintaideksiä vastaava rikosuhrimaksun indeksi tarkistus voitaisiin tehdä teollisuuden ja palveluiden tuottajahintaindeksien tai BKT:n deflaattorin pohjalta. Tuottajahintaindeksit kuvaavat inflaatiota yritysten näkökulmasta. Näistä indekseistä tarkistus voitaisiin tehdä esimerkiksi kotimarkki noiden perushintaindeksin48 pohjalta. Sen ei kuitenkaan voida katsoa kuvaavan suomalaisten tuottajien tuotteiden hintakehitystä, vaan enemmänkin tavaroiden perushinnan hintakehitystä Suomessa. BKT:n deflaattori (bruttokansantuotteen implisiittinen hinnanmuutos) osoittaa tuotetun bruttoarvonlisäyksen hinnan eli mittaa hintojen muutoksia nimenomaan kotimaisessa tuotannossa. Se huomioi sekä suomalaiset kotimaassa kulutetut tuotteet että vientiin tuotettavat tuotteet. BKT:n deflaattorin muutoksen mittaa- miseksi on jäljempänä käytetty Tilastokeskuksen tuottamaa bruttokansantuotteen hintaindeksiä. 46 Ansiosoindeksi mttaa kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan keskiansioiden kehitystä https://www.stat.fi/tilasto/ati. 47 Kuluttajahintaindeksi kuvaa kotitalouksien Suomessa ostamien tavaroiden ja palveluiden hintakehitystä, ja sitä käytetään yleisenä inflaation mittarina https://stat.fi/tilasto/khi. 48 Kotimarkkinoiden perushintaindeksi mittaa Suomessa käytettävien tavaroiden hintakehitystä niiden lähtiessä markkinoille. Mukana ovat myös tuontituotteet. https://stat.fi/meta/kas/kotimark_indeks.html. https://www.stat.fi/tilasto/ati https://stat.fi/tilasto/khi https://stat.fi/meta/kas/kotimark_indeks.html 33 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2024:17 a. Luonnollinen henkilö: ansiotasoindeksi tai kuluttajahintaindeksi Rikosuhrimaksulain voimaantulon (1.12.2016) ja rikosuhrimaksun käyttöönoton jälkeen ansiotasoindeksi49 on noussut vuoden 2023 loppuun mennessä noin 18 prosenttia. Vastaava korotus luonnollisten henkilöiden lain 3 §:ssä mainittuihin rikosuhrimaksuihin olisi 40 eurosta 50 euroon ja 80 eurosta 95 euroon. Tämä merkitsisi vuoden 2022 tiedoilla yhteensä noin 1 335 000 euron korotusta rikoksentekijälle määrättäviin rikosuhrimaksuihin. Vuonna 2022 luonnollisille henkilöille määrättyjen rikosuhrimaksujen 31.8.2023 perintätilanteen mukaisesti laskettuna lisätuotto määrätyistä rikosmaksuista olisi noin 860 000 euroa vuodessa. Ansiotasoindeksin ottaminen rikosuhrimaksujen korotuksen pohjaksi ei olisi täysin ongelmatonta. Käytettävissä olevien tietojen valossa tuomittavien tulot eivät ole kehittyneet ansiotasoindeksin mukaisesti. Esimerkiksi tuomio istuimessa sakkoon tuomittujen keskimääräinen päiväsakon rahamäärä ei ole vuodesta 2016 noussut ollenkaan. Lisäksi minimipäiväsakkoja määrätään keskimäärin 60 prosenttia kaikista tuomioistuimista määrätyistä sakoista. Tämä viittaa siihen, että suurella osalla tuomioistuimessa sakkoihin tuomio- mituilla ei ole ansiotuloja. Vankeuteen tuomituilla tilanteen ei voida olettaa olevan parempi. Toisaalta suurin osa sakkotuomioista määrätään sakko- tai rangaistusmääräyksellä. Kaikista vuonna 2022 määrätyistä sakoista minimi- päiväsakkoja on keskimäärin 46 prosenttia.50 Kiinteämääräisten maksuseuraamusten tarkistaminen ansiotasoindeksin kehityksen mukaisesti ei ilmeisesti ottaisi huomioon samalla ajanjaksolla tapahtuneita muita ostovoiman kannalta merkityksellisiä tapahtumia, kuten inflaatiota. Kuluttajahintojen nousu on voinut olla jopa nopeampaa kuin ansiotason nousu. Lisäksi on otettava huomioon, että jos rikosuhrimaksuja alettaisiin säännönmukaisesti tarkistaa ATI-kehityksen mukaisesti, tämä vähentäisi rikosuhrimaksun luonnetta kiinteämääräisenä, laista suoraan ilmenevänä maksuseuraamuksena. Indeksiin sitomisen sijaan tarkistus on perusteltua toteuttaa kertakorotuksella. 49 2015 = 100 50 Tilastokeskus 2023. Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset. 34 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2024:17 Rikosuhrimaksulaki tuli voimaan 1.12.2016, joten rahan arvon muutoksen arvioinnin lähtökohdaksi otetaan vuoden 2016 kuluttajahintaindek- sin51 keskiarvo. Vuodesta 2016 kuluttajahintaindeksin vuosikeskiarvo on noussut vuoteen 2023 mennessä noin 20 prosenttia. Vastaava korotus luonnollisten henkilöiden lain 3 §:ssä mainittuihin rikosuhrimaksuihin olisi olisi 40 eurosta 50 euroon ja 80 eurosta 100 euroon. Tämä merkitsisi vuoden 2022 tiedoilla noin 1 490 000 euron korotusta rikoksentekijälle määrättäviin rikosuhrimaksuihin. Vuonna 2022 luonnollisille henkilöille määrättyjen rikosuhrimaksujen 31.8.2023 perintätilanteen mukaisesti laskettuna lisätuotto määrätyistä rikosmaksuista olisi noin 930 000 euroa vuodessa. b. Oikeushenkilö: kotimarkkinoiden perushintaindeksi tai brutto kansantuotteen deflaattori Rikosuhrimaksulaki tuli voimaan 1.12.2016, joten oikeushenkilöiden rikos uhrimaksun osalta otetaan hintatason muutoksen lähtökohdaksi vuoden 2016 kotimarkkinoiden perushintaindeksin52 keskiarvo. Vuodesta 2016 koti- markkinoiden perushintaindeksi on vuoden 2023 keskiarvoon verrattuna noussut noin 38 prosenttia. Vastaava korotus oikeushenkilöiden lain 3 §:ssä mainittuun rikosuhrimaksuun olisi 800 eurosta 1 100 euroon. Tämä merkitsisi vuoden 2022 tiedoilla yhteensä noin 22 000 euron korotusta rikoksentekijälle määrättäviin rikosuhrimaksuihin. Vuonna 2022 oikeushenkilöille määrättyjen rikosuhrimaksujen 31.8.2023 perintätilanteen mukaisesti laskettuna lisätuotto määrätyistä rikosmaksuista olisi noin 18 000 euroa vuodessa. Rikosuhrimaksulaki tuli voimaan 1.12.2016, joten oikeushenkilöiden rikos uhrimaksun osalta otetaan rahan arvon muutoksen lähtökohdaksi vuoden 201653 bruttokansantuotteen hinnanmuutos eli BKT:n deflaattorin hinta­ indeksi. Vuodesta 2016 hintaindeksi on vuoteen 2023 verrattuna noussut noin 17 prosenttia. Vastaava korotus oikeushenkilöiden lain 3 §:ssä mainittuun rikosuhrimaksuun olisi 800 eurosta 960 euroon. Tämä merkitsisi vuoden 2022 tiedoilla yhteensä noin 11 500 euron korotusta rikoksentekijälle määrättäviin rikosuhrimaksuihin. Vuonna 2022 oikeushenkilöille määrättyjen rikosuhrimaksujen 31.8.2023 perintätilanteen mukaisesti laskettuna lisätuotto määrätyistä rikosmaksuista olisi noin 10 000 euroa vuodessa. 51 2015 = 100 52 2015 = 100 53 2015 = 100 35 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2024:17 5.2 Muut mahdolliset korotusperusteet Rikoksen uhrien tukipalveluiden tarve yhteiskunnassa on lisääntynyt merkittävästi. Edellä luvussa 4 on arvoitu nykytilaa tähän kytkeytyvästä rahoitustarpeiden kasvun näkökulmasta. Jotta uhrit selviytyvät ja saavat tarvitsemansa avun, tukipalveluiden rahoituksen on oltava ja pysyttävä riittävällä tasolla. Hallitus on sitoutunut uhripoli- tiikan laatimiseen uhrien tukipalveluiden rahoituksen turvaamiseksi, mutta julkisen talouden säästötoimet kohdentuvat myös valtionavustuksiin. Tuen saatavuuden turvaamiseksi olisi perusteltua korottaa rikosuhrimaksuja siten, että korotus ylittäisi jossain määrin hintojen nousun ja indeksien mukaiset tarkistukset. Voidaan pitää oikeudenmukaisena, että vankeusuhkaiseen tekoon syyllistyneet ja siten vakavampia rikollisuuden muotoja aiheuttavat rikoksentekijät joutuisivat ottamaan entistä isomman vastuun uhrien tukemisen kustannuksista. Riittävän suuruisella rikosuhrimaksujen kertakorotuksella olisi uhrin aseman ja tukipalveluiden turvaamisen kannalta merkittävää vaikutusta pitkällä aikajänteellä. Edellä esitettyjen kriminaalipoliittisten lähtökohtien ja yleisen hintatason nousun perusteella voidaan pitää kohtuullisena, että rikosuhrimaksuja nostettaisiin puolella alkuperäisestä. 50 %:n korotus luonnollisten henkilöiden lain 3 §:ssä mainittuihin rikosuhri maksuihin olisi 40 eurosta 60 euroon ja 80 eurosta 120 euroon. Tämä merkitsisi vuoden 2022 tiedoilla noin 2 980 000 euron korotusta rikoksentekijälle määrättäviin rikosuhrimaksuihin. Vuonna 2022 luonnollisille henkilöille määrättyjen rikosuhri- maksujen 31.8.2023 perintätilanteen mukaisesti laskettuna lisätuotto määrätyistä rikosmaksuista olisi noin 1 860 000 euroa vuodessa. Vastaava korotus oikeushenkilöiden lain 3 §:ssä mainittuun rikosuhrimaksuun olisi 800 eurosta 1 200 euroon. Tämä merkitsisi vuoden 2022 tiedoilla yhteensä noin 28 800 euron korotusta rikoksentekijälle määrättäviin rikosuhrimaksuihin. Vuonna 2022 oikeushenkilöille määrättyjen rikosuhrimaksujen 31.8.2023 perintätilanteen mukaisesti laskettuna lisätuotto määrätyistä rikosmaksuista olisi noin 24 000 euroa vuodessa. Maksujen korotus saattaa vaikuttaa jossain määrin maksuhalukkuuteen ja lisätä maksukyvyltään rajoittuneiden henkilöiden velkaantumista. Korotus voi joillekin olla tuntuva ja haitata maksukykyä. Näitä korotukseen liittyviä vaikutuksia voidaan kuitenkin pitää rajallisina ja riskejä hyväksyttävinä. 36 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2024:17 Yhteisösakkoon tuomittujen oikeushenkilöiden ja oikeushenkilöille määrättyjen rikosuhrimaksujen määrä on ylipäätään hyvin vähäinen. Oikeushenkilön rangaistusvastuun suppeaa käyttöä ja sen syitä on arvioitu oikeusministeriön asettaman selvityshenkilön vuonna 2021 julkaistussa raportissa.54 Raportissa on tarkasteltu oikeushenkilön rangaistusvastuuseen liittyviä kehittämismahdolli suuksia sekä annettu niitä koskevia kehittämisehdotuksia, esimerkiksi yhteisösakon rahamäärien muuttamista. Ehdotukset eivät ole edenneet. EU:ssa on keväällä 2024 hyväksytty uusi direktiivi ympäristön suojelusta rikos oikeudellisin keinoin ja direktiivien 2008/99/EY ja 2009/123/EY korvaamisesta (ympäristörikosdirektiivi). Sen kansallisen täytäntöönpanon valmisteluun on touko kuussa 2024 asetettu työryhmä. Tässä yhteydessä tarkasteluun on tulossa muun muassa yhteistösakon asteikko. Oikeushenkilön rangaistusvastuuseen liittyvien mahdollisten muutosten yhteydessä tulisi ottaa uudelleen tarkasteluun yhteisö sakkoon tuomituille oikeushenkilöille määrättävän rikosuhrimaksun suuruus. 54 OM 2020:22. 37 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2024:17 6 Johtopäätökset Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että rikoksentekijälle määrättäviä rikos- uhrimaksuja on mahdollista ja tarpeen korottaa. Kyse olisi ensimmäisestä korotuk- sesta sen jälkeen, kun rikosuhrimaksu otettiin käyttöön 1.12.2016. Rikosuhrimaksujen tuotoilla ja oikeusministeriön valtionavustusmomentilta 25.01.50 rahoitettavista uhrien tukipalveluista etenkin Rikosuhripäivystyksen asiakasmäärä on jatkanut kasvuaan merkittävästi. Tämä viestii selvästi yhteis kunnassa vallitsevasta uhrien tukipalveluiden tarpeesta. Rikoksen uhreja tukemalla voidaan vähentää uhrille rikoksesta aiheutuvia haittoja. Rikollisuudesta aiheutuvien haittojen ja kustannusten oikeudenmukainen jakaminen on kriminaalipolitiikan perusajatuksia. Tiukka julkisen talouden tilanne lisää osaltaan painetta vahvistaa rikoksentekijän vastuuta uhrien tukemisen suuntaan. Voidaan pitää oikeudenmukaisena, että vankeusuhkaiseen tekoon syyllistyneet eli vakavampia rikollisuuden muotoja aiheuttavat rikoksentekijät joutuisivat maksamaan entistä isomman osuuden uhrien hyväksi toteutettavista tukitoimista. Kuten arviomuistiossa on selvitetty, rikosuhrimaksujen korottamiselle on erilaisia vaihtoehtoja: 1. Rikosuhrimaksuihin tehtäisiin indeksitarkistus. Rikoksentekijälle määrättävät maksut voitaisiin tarkistaa kuluttajahintaindeksillä vastaamaan nykyistä rahan arvoa taikka ansiotasoindeksillä vastaamaan nykyistä ansiotasoa. 2. Oikeushenkilön osalta hintojen muutoksia vastaava indeksitarkistus voitaisiin tehdä teollisuuden ja palveluiden tuottajahintaindeksien, kuten kotimarkkinoiden perushintaindeksin, taikka bruttokansantuotteen deflaattorin pohjalta. 3. Luonnollisen henkilön ja oikeushenkilön rikosuhrimaksuihin tehtäisiin korotus, joka jonkin verran ylittäisi hintojen nousun ja indeksien mukaiset tarkistukset. 38 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2024:17 Perustelluimmalta vaikuttaisi se ratkaisu, että rikosuhrimaksuja korotettaisiin yli indeksitarkistusten. Kohtuullisella ja riittävän suurella kertakorotuksella voidaan arvioida olevan uhrin aseman ja tukipalveluiden turvaamisen kannalta merkittävää vaikutusta pitkällä aikajänteellä. Rikosuhrimaksuja koskevat korotukset tehtäisiin muuttamalla rikosuhrimaksulain 3 §:ää, joka koskee maksun määrää. Rikosuhrimaksua koskevaa sääntelyä on maksujen korotuksen osalta arvioitava samoin perustein kuin rikosoikeudellista seuraamussääntelyä ja hallinnollista sanktiota koskevaa sääntelyä. Sen on oltava täsmällistä ja hyväksyttävää ja seuraamuksen tulee olla oikeassa suhteessa tekoon. Lisäksi järjestelmän tulee täyttää suhteellisuuden vaatimukset. Kuten edellä on esitetty, rikosuhrimaksun korottamiselle on painava yhteiskunnal linen tarve ja hyväksyttävä peruste, joka on kiinteässä yhteydessä rikosuhrimaksusta annetun lain tarkoitukseen. Rikosuhrimaksun osalta oikeasuhtaisuusvaatimus tarkoittaa käytännössä sitä, että rikosuhrimaksun ei tule olla suurempi kuin sakkorangaistus. Maksun määräämistä koskevaan 4 §:ään sisältyvä 2 momentti turvaa tämän vaatimuksen luonnollisen henkilön osalta. Jos oikeushenkilölle määrättävän rikosuhrimaksun rahamäärää korotetaan, oikeasuhtaisuusvaatimuksen turvaamiseen tulee kiinnittää lainvalmis- teluvaiheessa erikseen huomiota. Perustelluin vaihtoehto on, että rikosuhrimaksuja korotettaisiin 50 prosenttia. Sääntelyn selkeyden ja havainnollisuuden vuoksi tarkistettavat rahamäärät olisi pyöristettävä tarkoituksenmukaisiin tasalukuihin. Hallitus on sitoutunut laatimaan uhripoliittisen toimenpideohjelman, jonka yhtenä tavoitteena on turvata uhrien tukipalveluiden rahoitus. Toimenpideohjelmaan sisäl- lytetään esitys korotettujen rikosuhrimaksujen käytöstä ja kohdentamisesta uhrien tukipalveluihin. Nykyisellään oikeushenkilöiden osuus rikosuhrimaksuista on erittäin vähäinen. Oikeushenkilön rangaistusvastuuseen liittyvien mahdollisten tulevien muutosten yhteydessä tulisi yhteisösakkoon tuomituille oikeushenkilöille määrättävän rikos uhrimaksun suuruus ottaa uudestaan tarkasteluun. 39 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2024:17 Liitetaulukot Liitetaulukko 1.  Luonnollisten henkilöiden rikosuhrimaksun korotukset (euromääräinen arvio vuonna 2022 määrättyjen rikosuhrimaksujen perintätilanteen 31.8.2023 mukaisesti) Määrättyjen rikosuhri­ maksujen rahamäärä, € Määrättyjen rikosuhri­ maksujen kertymä, € Rikosuhri­ maksun rahamäärän kasvu, € Odotettu lisätuotto perintä­ prosentti huomioiden, € Rikosuhrimaksut vuonna 2022 (40 €, 80 €) 5 963 320 3 714 885 - - Ansiotasoindeksin mukainen korotus (50 €, 95 €) 7 298 395 4 577 153 1 335 075 862 268 Kuluttajahintaindeksin mukainen korotus (50 €, 100 €) 7 454 150 4 643 606 1 490 830 928 721 50 prosentin korotus (60 €, 120 €) 8 944 980 5 572 327 2 981 660 1 857 442 40 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2024:17 Liitetaulukko 2.  Oikeushenkilöiden rikosuhrimaksun korotukset (euromääräinen arvio vuonna 2022 määrättyjen rikosuhrimaksujen perintätilanteen 31.8.2023 mukaisesti) Määrättyjen rikosuhri­ maksujen rahamäärä, € Määrättyjen rikosuhri­ maksujen kertymä, € Rikosuhri­ maksun rahamäärän kasvu, € Odotettu lisä­ tuotto perintä­ prosentti huomioiden, € Rikosuhrimaksut vuonna 2022 (800 €) 57 600 48 000 - - BKT:n deflaattorin mukainen korotus (960 €) 69 120 57 600 11 520 9 600 Kotimarkkinoiden perushintaindeksin mukainen korotus (1 100 €) 79 200 66 000 21 600 18 000 50 prosentin korotus (1 200 €) 86 400 72 000 28 800 24 000 Liitetaulukko 3.  Tuomittujen yhteisösakkojen lukumäärä ja euromäärä (2018–2022). Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yhteisösakkojen lukumäärä Keskimääräinen rangaistus, € Rangaistuksen mediaani, € Pienin määrätty sakko, € 2018 51 14 211,80 10 000 1 000 2019 60 11 642,50 8 000 850 2020 42 12 142,90 10 000 1 500 2021 73 14 792,50 9 000 1 000 2022 65 13 260,00 9 000 850 41 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2024:17 Liitetaulukko 4.  Kertyneet rikosuhrimaksut ja pysyväisluonteiset valtionavustukset (2017–2023). Lähde: Oikeusrekisterikeskus; Oikeusministeriö. Vuosi Kertyneet rikosuhrimaksut, € Pysyväisluonteiset valtionavustukset, € Erotus, € 2017 2 291 751 3 887 000 1 595 249 2018 3 342 881 4 680 000 1 337 119 2019 3 450 596 4 810 000 1 359 404 2020 3 985 419 4 881 000 895 581 2021 4 516 013 5 460 000 943 987 2022 4 268 802 5 495 000 1 226 198 2023 4 064 963 5 425 000 1 360 037 42 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2024:17 L Ä H T E E T Brottsoffermyndigheten 2024. Årsredovisning 2023. https://www.brottsoffermyn- digheten.se/media/vpih2va2/brom_arsredovisning_2023_webb.pdf Chambre des représentants de Belgique 2016. Project de loi-programme. Doc 54 2208/001. https://www.lachambre.be/FLWB/PDF/54/2208/54K2208001.pdf Elegis 2017. Forte augmentation des amendes pénales depuis le 1er janvier 2017. https://www.elegis.be/fr/nouvelle/ forte-augmentation-des-amendes-penales-depuis-le-1er-janvier-2017 HE 293/2014 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosuhrimaksusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. JUSTEL. Législation consolidée N.d. 5 MARS 1952. Loi relative aux décimes additionnels sur les amendes pénales. https://www.ejustice.just.fgov.be/eli/ loi/1952/03/05/1952030505/justel LaVL 13/2011 vp. Lakivaliokunnan lausunto LaVL 13/2011 vp — U 23/2011 vp. Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (rikoksen uhrin oikeuksia, tukea ja suojelua koskevien vähimmäisvaatimusten vahvistaminen). LaVL 6/2013 vp. Lakivaliokunnan lausunto LaVL 6/2013 vp–VNS 3/2013 vp, VNS 4/2013 vp. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle valtiontalouden kehyksistä vuosille 2014–2017. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle valtion talouden kehyksistä vuosille 2014–2017 27.3.2013 annetun valtioneuvoston selonteon (VNS 3/2013 vp) täydentämisestä. LaVL 32/2014 vp. Lakivaliokunnan mietintö LaVM 32/2014 vp–HE 293/2014 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosuhrimaksusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Légifrance. Code de procédure pénale. Article 707-6. https://www.legifrance.gouv.fr/codes/article_lc/LEGIARTI000032642570 Légifrance. Code penal. Article 132-20. https://www.legifrance.gouv.fr/codes/article_lc/LEGIARTI000032655778 Legislation.gov.uk. Explanatory memorandum to the Criminal Justice Act 2003 (Surcharge) (Amendment) Order 2016. 2016 No. 386. https://www.legislation.gov.uk/uksi/2016/389/pdfs/uksiem_20160389_en_001.pdf Legislation.gov.uk. Explanatory memorandum to the Criminal Justice Act 2003 (Surcharge) (Amendment) Order 2020. 2020 No. 310. https://www.legislation.gov.uk/uksi/2020/310/pdfs/uksiem_20200310_en.pdf https://www.brottsoffermyndigheten.se/media/vpih2va2/brom_arsredovisning_2023_webb.pdf https://www.brottsoffermyndigheten.se/media/vpih2va2/brom_arsredovisning_2023_webb.pdf https://www.lachambre.be/FLWB/PDF/54/2208/54K2208001.pdf https://www.elegis.be/fr/nouvelle/forte-augmentation-des-amendes-penales-depuis-le-1er-janvier-2017 https://www.elegis.be/fr/nouvelle/forte-augmentation-des-amendes-penales-depuis-le-1er-janvier-2017 https://www.ejustice.just.fgov.be/eli/loi/1952/03/05/1952030505/justel https://www.ejustice.just.fgov.be/eli/loi/1952/03/05/1952030505/justel https://www.legifrance.gouv.fr/codes/article_lc/LEGIARTI000032642570 https://www.legifrance.gouv.fr/codes/article_lc/LEGIARTI000032655778 https://www.legislation.gov.uk/uksi/2016/389/pdfs/uksiem_20160389_en_001.pdf https://www.legislation.gov.uk/uksi/2020/310/pdfs/uksiem_20200310_en.pdf 43 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2024:17 Legislation.gov.uk. Explanatory memorandum to the Sentencing Act 2020 (Surcharge) (Amendment) Regulations 2022. 2022 No. 584. https://www.legislation.gov.uk/uksi/2022/584/pdfs/uksiem_20220584_en.pdf Lietuvos Respublikos Prezidentas 2017. AIŠKINAMASIS RAŠTAS DĖL LIETUVOS RESPUBLIKOS BAUDŽIAMOJO KODEKSO 43, 47, 54, 62, 63, 64, 681, 682, 71, 75, 90, 226 IR 227 STRAIPSNIŲ PAKEITIMO ĮSTATYMO PROJEKTO. https://e-seimas.lrs.lt/ portal/legalAct/lt/TAK/9ee5f5908d6a11e7a5e2b345b086d377 LIETUVOS RESPUBLIKOS 2019. Lietuvos Respublikos baudžiamojo kodekso 42, 43, 46, 47, 48, 49, 50, 51, 55, 67, 70, 71, 74, 75, 85, 92 ir 243 straipsnių pakeitimo įstatymas. https://e-seimas.lrs.lt/portal/legalAct/lt/ TAD/62c6fce09cc111e9aab6d8dd69c6da66 LIETUVOS RESPUBLIKOS 2021. BAUDŽIAMOJO KODEKSO 71 STRAIPSNIO PAKEITIMO. https://e-seimas.lrs.lt/portal/legalAct/lt/TAD/4ac13f02c3a911eb91e294a1358e77e9 Oikeusministeriön päätös 21.12.2017. Julkisen palveluvelvoitteen antaminen rikoksen uhrien yleisten tukipalveluiden turvaamiseksi vuosille 2018–2027. OM 2014:3. Rikoksen uhrien tukipalveluiden järjestäminen ja rahoittaminen. Uhripoliittisen toimikunnan väliraportti. Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2014:3. OM 2015:13. Lainsäädännöstä hyviin käytäntöihin – esitys rikoksen uhrin aseman kehittämiseksi. Uhripoliittisen toimikunnan loppuraportti. Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2015:13. OM 2020:22. Oikeushenkilön rangaistusvastuu – nykytila ja kehittämistarpeet. Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2020:22. OM 2024:3. Oikeusministeriön vastuullisuusraportti vuodesta 2023. Oikeusministeriön julkaisuja, Toiminta ja hallinto 2024:23. PeVL 61/2014 vp. Perustuslakivaliokunnan lausunto PeVL 61/2014 vp–HE 293/2014 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosuhrimaksusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. PeVL 9/2016 vp. Perustuslakivaliokunnan lausunto PeVL 9/2016 vp–HE 1/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain 2 a ja 9 luvun muuttamisesta sekä pysäköinninvalvonnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta. Regeringskansliet 2014. Rapport från Justitiedepartementet. Förslag om höjning av avgifterna till brottsofferfonden. https://regeringen.se/rapporter/2014/05/ forslag-om-hojning-av-avgifterna-till-brottsofferfonden-/ Regeringskansliet 2022. Departementsserien och promemorior från Justitie departementet. En stärkt brottsofferfond. https://regeringen.se/ratts- liga-dokument/departementsserien-och-promemorior/2022/03/ en-starkt-brottsofferfond/ https://www.legislation.gov.uk/uksi/2022/584/pdfs/uksiem_20220584_en.pdf https://e-seimas.lrs.lt/portal/legalAct/lt/TAK/9ee5f5908d6a11e7a5e2b345b086d377 https://e-seimas.lrs.lt/portal/legalAct/lt/TAK/9ee5f5908d6a11e7a5e2b345b086d377 https://e-seimas.lrs.lt/portal/legalAct/lt/TAD/62c6fce09cc111e9aab6d8dd69c6da66 https://e-seimas.lrs.lt/portal/legalAct/lt/TAD/62c6fce09cc111e9aab6d8dd69c6da66 https://e-seimas.lrs.lt/portal/legalAct/lt/TAD/4ac13f02c3a911eb91e294a1358e77e9 https://regeringen.se/rapporter/2014/05/forslag-om-hojning-av-avgifterna-till-brottsofferfonden-/ https://regeringen.se/rapporter/2014/05/forslag-om-hojning-av-avgifterna-till-brottsofferfonden-/ https://regeringen.se/rattsliga-dokument/departementsserien-och-promemorior/2022/03/en-starkt-brottsofferfond/ https://regeringen.se/rattsliga-dokument/departementsserien-och-promemorior/2022/03/en-starkt-brottsofferfond/ https://regeringen.se/rattsliga-dokument/departementsserien-och-promemorior/2022/03/en-starkt-brottsofferfond/ 44 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2024:17 Rikosuhripäivystyksen tiedote 16.2.2024. Rikosuhripäivustuksen asiakasmäärä kasvoi 11 prosenttia – Juhlavuoden teemana on vapaaehtoiset. https://www.riku.fi/rikosuhripaivystyksen-asiakasmaara-kasvoi-11-prosent- tia-juhlavuoden-teemana-on-vapaaehtoiset/ Scottish Government News 2023. Victim Surcharge Fund opens. https://www.gov.scot/news/victim-surcharge-fund-opens/ Scottish Government Publications 2020. Victim Surcharge Fund: guidance. Publication – Advice and guidance. https://www.gov.scot/publications/victim-surcharge-fund-guidance/ State Social Insurance Fund Board (SoDra) 2024. https://www.sodra.lt/lt/situacijos/pagrindiniai-socialiniai-rodikliai THL 2024. Nollalinjan kehittämisohjelma 2024-2025. Karhinen-Soppi, Anu. Tilastokeskus 2023. Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset. https://stat.fi/tilasto/syyttr VaVM 14/2022 vp. Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 14/2022 vp– VNS 2/2022 vp. Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023–2026. VaVM 37/2022 vp. Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp–HE 154/2022 vp, HE 277/2022 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023. Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 talousarvioesityksen (HE 154/2022 vp) täydentämisestä. VM 2024:29. Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2025–2028. Talouspolitiikka. Valtiovarainministeriön julkaisuja 2024:29. VN 2023:58. Vahva ja välittävä Suomi. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58. VN 2024:14. Hallituksen vuosikertomus 2023. Liite 1 Ministeriöiden tuloksellisuuden kuvaukset. Valtioneuvoston julkaisuja 2024:14. https://www.riku.fi/rikosuhripaivystyksen-asiakasmaara-kasvoi-11-prosenttia-juhlavuoden-teemana-on-vapaaehtoiset/ https://www.riku.fi/rikosuhripaivystyksen-asiakasmaara-kasvoi-11-prosenttia-juhlavuoden-teemana-on-vapaaehtoiset/ https://www.gov.scot/news/victim-surcharge-fund-opens/ https://www.gov.scot/publications/victim-surcharge-fund-guidance/ https://www.sodra.lt/lt/situacijos/pagrindiniai-socialiniai-rodikliai https://stat.fi/tilasto/syyttr ISSN 2490-0990 (PDF) ISBN 978-952-400-967-6 (PDF) Oikeusministeriö PL 25 00023 Valti oneuvosto www.oikeusministerio.fi Justi ti eministeriet PB 25 00023 Statsrådet www.justi ti eministeriet.fi Rikosuhrimaksujen korotusmahdollisuudet. Arviomuistio Kuvailulehti Presentationsblad Description sheet Sisältö Johdanto 1 Rikosuhrimaksun käyttöönotto 1.1 Uusi rahoitusmalli uhrien tukipalveluiden turvaamiseksi 1.2 Rikosuhrimaksun suuruus 2 Nykytila 2.1 Rikosuhrimaksun rahamäärä ja maksuvelvollisuus 2.2 Rikosuhrimaksujen vuosittainen määrä ja maksukertymä 2.3 Tukipalveluihin kohdennettu rahoitus valtionavustusmomentilta 25.01.50 3 Kansainvälistä vertailua 3.1 Ruotsi 3.2 Iso-Britannia 3.3 Tietyt muut valtiot 4 Nykytilan arviointi 5 Korotusvaihtoehdoista 5.1 Rikosuhrimaksujen tarkistaminen indeksein 5.2 Muut mahdolliset korotusperusteet 6 Johtopäätökset Liitetaulukot Lähteet