Opetusministeriö Undervisningsministeriet Liikuntatoimi tilastojen valossa Perustilastot vuodelta 2008 Opetusministeriön julkaisuja 2010:8 Liikuntatoim i tilastojen valossa; Perustilastot vuodelta 2008 Liikuntatoimi tilastojen valossa - Perustilastot vuodelta 2008 Opetusministeriön julkaisuja 2010:8 Opetusministeriö • Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto • 2010 Undervisningsministeriet • Kultur-, idrotts- och ungdomspolitiska avdelningen • 2010 Opetusministeriö / Undervisningsministeriet Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto / Kultur-, idrotts- och ungdomspolitiska avdelningen PL / PB 29, 00023 Valtioneuvosto / Statsrådet http://www.minedu.fi http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut Taitto / Ombrytning: Erja Kankala Kansikuva / Omslagsbild: Zsolt Nyulaszi, www.rodeo.fi Yliopistopaino / Universitetstryckeriet 2010 ISBN 978-952-485-847-2 (nid./hft.) ISBN 978-952-485-848-9 (PDF) ISSN 1458-8110 (painettu/print) ISSN 1797-9501 (PDF/Online) Opetusministeriön julkaisuja / Undervisningsministeriets publikationer 2010:8 3 Sisältö Lukijalle 5 Luettelo taulukoista ja kuvioista 6 1 Veikkausvoittovarat 9 2 Valtion liikuntamäärärahat 11 2.1 Valtion liikuntamäärärahojen jakautuminen ja kehitys 1998–2007 12 2.2 Valtion liikuntamäärärahojen jakautuminen vuonna 2008 14 2.3 Valtion liikuntaan budjetoidut määrärahat vuodelle 2009 14 3 Kuntien liikuntatoimi 18 3.1 Valtionosuus kuntien liikuntatoimeen ja harkinnanvaraiset valtionavustukset 19 3.2 Kuntien liikuntatoimen käyttötalous 21 3.3 Kuntien liikuntatoimen käyttötalouden jakautuminen kuntaryhmittäin 21 4 Liikuntapaikkarakentaminen 24 4.1 Liikuntapaikkojen perustamishankkeet 25 4.2 Liikuntapaikkarakentamiseen liittyvä tutkimus- ja kehittämistoiminta 28 5 Liikunnan koulutuskeskukset 29 5.1 Valtakunnalliset liikunnan koulutuskeskukset 29 5.2 Alueelliset liikunnan koulutuskeskukset 32 5.3 Liikunnan koulutuskeskusten opiskelijamäärät 35 6 Liikunnan kansalaistoiminta 40 6.1 Liikuntajärjestöille myönnetyt valtionavustukset 41 6.2 Liikuntajärjestöjen toimintamenot ja valtionavustukset vuonna 2008 48 6.3 Liikuntajärjestöille myönnetyt erityisavustukset vuonna 2008 62 7 Liikuntatiede 65 7.1 Valtionavustukset liikuntatieteellisen tutkimukseen 67 7.2 Liikuntatieteelliset yhteisöt 69 8 Liikunta-alan kansainvälinen toiminta 72 8.1 Kahdenvälinen, monenkeskinen ja pohjoismainen yhteistyö 72 8.2 Yhteistyö Euroopan Unionissa 73 8.3 Valtionavustukset kansainvälisille liikuntatieteellisille ja muille kongresseille 74 8.4 Valtionavustukset kansainvälisille lajiliitoille, kansainvälisten urheilujärjestöjen puheenjohtajuuksiin ja hallinnollisiin kuluihin 74 9 Huippu-urheilu 76 9.1 Urheilijoiden ja valmentajien apurahat 77 10 Antidopingtoiminta 80 10.1 Valtionavustukset antidopingtoimintaan 80 10.2 Järjestäytyneen urheilun ulkopuolinen doping 82 11 Terveyttä edistävä liikunta 83 12 Lasten ja nuorten liikunta 86 13 Erityisliikunta 88 Lähteet 91 5 Lukijalle Liikuntatoimi tilastojen valossa 2008 -julkaisuun on koottu opetusministeriön liikuntayksikön toimialaan kuu- luvia perustilastoja vuodelta 2008. Käsiteltäviä asiakokonaisuuksia ovat mm. veikkausvoittovarat, valtion tuki urheiluun ja liikuntakasvatustyöhön, kuntien liikuntatoimi, liikuntapaikkarakentaminen, valtakunnalliset ja alueelliset liikunnan koulutuskeskukset, valtakunnalliset liikuntajärjestöt sekä liikunnan palvelujärjestöt, liikun- tatiede ja liikunta-alan kansainvälinen toiminta. Lisäksi mukaan on otettu tarkastelualueina mm. huippu-urhei- lu, sisältäen urheilijoiden ja valmentajien apurahat ja antidopingtyön. Kuntatietoja on pyritty lisäksi listaamaan aiempaa havainnollisemmin. Esitetyt tiedot ovat määräraha-, kustannus- ja suoritetietoja, jotka esitetään pää- asiassa taulukkomuodossa. Monia tilastoja on havainnollistettu myös kuvioin, joita tekstiosuudet täydentävät. Lähdeviittaukset on merkitty tekstin lisäksi taulukoiden ja kuvioiden yhteyteen. Julkaisun tiedoista tilastot ennen vuotta 2008 ovat peräisin aiemmin ilmestyneestä Liikuntatoimi tilastojen valossa -julkaisusta. Korjauksia lukuihin on tehty ainoastaan havaittujen virheiden yhteydessä. Luvut ovat saattaneet muuttua myös indeksi- korjausten seurauksena. Tilastojulkaisun määräraha- ja kustannustiedot on yhdenmukaistettu taulukoissa mainituin Tilastokeskuk- sesta saaduin indeksein, joista käytetyimmät ovat julkisten menojen hintaindeksi ja rakennuskustannusindeksi. Julkaisun teksteissä tavoitteena on ollut kirjata mahdollisimman tarkasti taulukoissa mahdollisesti esiintyvät epäselvyydet. Tekstit avaavat lukijalle julkaisun tekijän tekemiä valintoja. Julkaisussa on kuitenkin pyritty jat- kuvuuteen, jotta vertailu aikaisempiin vuosiin olisi mahdollinen. Kehitys ei ole kuitenkaan mahdollinen ilman muutosta. Tilastojulkaisun on laatinut liikuntatieteiden yo Kerkko Huhtanen syksyn 2009 aikana. Työn koordinoijana on toiminut ylitarkastaja Timo Oravainen. Tilastojulkaisusta saa tarvittaessa tarkempia aineistoja opetusminis- teriön liikuntayksiköstä. Otamme mielellämme vastaan myös julkaisua koskevia kehitys- ja parannusehdotuksia. Helsingissä joulukuun 8. päivänä 2009 Timo Oravainen ylitarkastaja Opetusministeriö Liikuntatoimi tilastojen valossa 2008 6 Luettelo taulukoista ja kuvioista Liikuntatoimi tilastojen valossa 2008 1 Veikkausvoittovarat Taulukko 1. Edunsaajien määrärahat veikkausvoittovaroista 1999–2008 (milj. €), indeksikorjaamaton Kuvio 1. Edunsaajien määrärahojen prosenttiosuuksien kehitys veikkausvoittovaroista 1999–2008 2 Valtion liikuntamäärärahat Taulukko 2. Valtion liikuntamäärärahojen kehitys 1999–2008 (€), indeksikorjattu JMHI 1995=100 Taulukko 3. Liikuntamäärärahoihin sisältyvät budjettivarat 1999–2008 (milj. €), indeksikorjattu JMHI 1995=100 Kuvio 2.Valtion liikuntamäärärahojen kehitys 1999–2008, indeksikorjattu JMHI 1995=100 Kuvio 3. Valtion liikuntamäärärahojen jakautuminen ja kehitys 1999–2008 (1000 €), indeksikorjattu JMHI 1995=100 ja RKI 1995=100 Taulukko 4. Valtion liikuntamäärärahojen jakautuminen 1999–2008 (1000 €), indeksikorjattu JMHI 1995=100 ja RKI 1995=100 Kuvio 4. Valtion liikuntamäärärahojen jakautuminen vuonna 2008 Kuvio 5. Liikuntaan budjetoidut määrärahat 2009 Taulukko 5. Valtion liikuntamäärärahojen jakautuminen vuonna 2008 Taulukko 6. Liikuntaan budjetoidut määrärahat 2009 3 Kuntien liikuntatoimi Taulukko 7. Kuntien liikuntatoimen käyttökustannukset, valtionosuudet sekä investoinnit 1999–2008 (1000 €), indeksikorjattu JMHI 1995=100 ja RKI 1995=100 Taulukko 8. Kuntien liikuntatoimen käyttökustannukset ja valtionosuus kuntien asukasluvun mukaisissa kuntaryhmissä vuonna 2007 Taulukko 9. Kuntien liikuntatoimen toimintamenojen jakautuminen vuosina 2000-2007, indeksikorjaamaton Taulukko 10. Kuntien liikuntatoimen toimintatulojen jakautuminen vuosina 2000-2007, indeksikorjaamaton Taulukko 11. Kuntien liikuntatoimen käyttötalouden jakautuminen kaupunkimaisuutta kuvaavin kuntaryhmittäin vuosina 1998–2007 (1000 €), indeksikorjattu JMHI 1995=100 Taulukko 12. Kuntien liikuntatoimen käyttötalouden nettokustannukset kuntien asukasluvun mukaisissa kuntaryhmissä vuosina 2000–2007 (€/asukas), indeksikorjaamaton 4 Liikuntapaikkarakentaminen Kuvio 6. Liikuntapaikkojen perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionavustusten jakautuminen yhteisöryhmittäin vuonna 2007 Taulukko 13. Liikuntapaikkarakentamiseen myönnetyt valtionavustukset vuosina 1999–2008, indeksikorjattu JMHI 1995=100 ja RKI 1995=100 Kuvio 7. Liikuntapaikkarakentamiseen myönnettyjen valtionavustusten kehitys vuosina 1999–2008, indeksikorjattu RKI 1995=100 ja JMHI 1995=100 Taulukko 14. Liikuntapaikkojen perustamishankkeiden valtionavustukset lääneittäin vuosina 2006–2008 (1000 €), indeksikorjaamaton Taulukko 15. Liikuntapaikkojen perustamishankkeiden avustushakemusten ja myönnettyjen avustusten lukumäärät vuosina 2006–2008 Taulukko 16. Kustannusarvioltaan yli 700 000 € liikuntapaikkojen perustamishankkeiden avustushakemuksissa useimmin esiintyvät liikuntapaikkatyypit vuosina 2000–2008 (lkm) Taulukko 17. Liikuntapaikkarakentamisen tutkimus- ja kehittämis-hankkeisiin myönnetyt valtionavustukset teemoittain vuonna 2008. 7 5 Liikunnan koulutuskeskukset Taulukko 18. Valtionosuus valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten käyttökustannuksiin ja opiskelija-vuorokaudet vuosina 1999–2008 Kuvio 8. Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijavuorokausien kehitys vuosina 1999–2008 Taulukko 19. Liikunnan koulutuskeskuksille myönnetyt rakentamis-avustukset vuosina 1999–2008, indeksikorjattu RKI 1995=100 Taulukko 20. Liikunnan koulutuskeskuksille myönnetyt kehittämis-avustukset vuosina 1999–2008, indeksikorjattu JMHI 1995=100 Kuvio 9. Liikunnan koulutuskeskusten rakentamis- ja kehittämisavustusten kehitys vuosina 1999–2008, indeksikorjattu RKI 1995=100 ja JMHI 1995=100 Taulukko 21. Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtion kokonaisrahoitus, suoriteperusteinen valtionosuus sekä opiskelija-vuorokaudet vuonna 2008 Kuvio 10. Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien kehitys vuosina 1999–2008 Taulukko 23. Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten valtion kokonaisrahoitus, vapaan sivistystyön suoriteperusteinen valtionosuus sekä opiskelijapäivät vuonna 2008 Taulukko 24. Liikunnan koulutuskeskusten opiskelijamäärät koulutusaloittain vuonna 2008 Taulukko 25. Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijamäärät koulutustehtävittäin vuonna 2008 Taulukko 26. Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijamäärät koulutustehtävittäin 2008 Kuvio 11. Nais- ja miesopiskelijoiden osuudet valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten vapaan sivistystyön koulutuksessa vuonna 2008. Kuvio 12. Nais- ja miesopiskelijoiden osuudet alueellisten liikunnan koulutuskeskusten vapaan sivistystyön koulutuksessa vuonna 2008. 6 Liikunnan kansalaistoiminta Taulukko 27. Liikuntajärjestöille myönnetyt valtionavustukset 1999–2008 (€), indeksikorjattu JMHI 1995=100 (ei sisällä SLU:n ja Olympiakomitean avustuksia) Taulukko 28. Liikuntajärjestöille myönnetyt valtionavustukset järjestöryhmittäin vuosina 2007–2008, indeksikorjaamaton Kuvio 13. Liikuntajärjestöjen valtionavustukset järjestöryhmittäin 2007 Taulukko 29. Valtionavustusta saaneet liikuntajärjestöt järjestöryhmittäin vuosina 1999–2008 (lkm) Taulukko 30. Liikuntajärjestöjen valtionavustukset järjestöittäin 2007 ja 2008. Varsinaiset liikuntajärjestöt: Lajiliitot Taulukko 33. Liikuntajärjestöjen valtionavustukset järjestöittäin 2007 ja 2008. Varsinaiset liikuntajärjestöt: TUL, FSI, Suomen Latu ja SUH Taulukko 31. Liikuntajärjestöjen valtionavustukset järjestöittäin 2007 ja 2008. Varsinaiset liikuntajärjestöt: Erityisliikuntajärjestöt Taulukko 32. Liikuntajärjestöjen valtionavustukset järjestöittäin 2007 ja 2008. Varsinaiset liikuntajärjestöt: Koululais- ja opiskelijajärjestöt Taulukko 34. Liikuntajärjestöjen valtionavustukset järjestöittäin 2007 ja 2008. Varsinaiset liikuntajärjestöt: Muut liikuntajärjestöt Taulukko 35. Liikuntajärjestöjen valtionavustukset järjestöittäin 2007 ja 2008. Liikunnan palvelujärjestöt: Valtakunnalliset palvelujärjestöt Taulukko 36. Liikuntajärjestöjen valtionavustukset järjestöittäin 2007 ja 2008. Liikunnan palvelujärjestöt: Alueelliset yhteisöt Taulukko 37. Liikuntajärjestöjen toimintamenot ja valtionavustukset järjestöittäin 2008. Varsinaiset liikuntajärjestöt: Lajiliitot Taulukko 37. Liikuntajärjestöjen toimintamenot ja valtionavustukset järjestöittäin 2008. Varsinaiset liikuntajärjestöt: Lajiliitot Taulukko 37. Liikuntajärjestöjen toimintamenot ja valtionavustukset järjestöittäin 2008. Varsinaiset liikuntajärjestöt: Lajiliitot Taulukko 37. Liikuntajärjestöjen toimintamenot ja valtionavustukset järjestöittäin 2008. Varsinaiset liikuntajärjestöt: Lajiliitot Taulukko 38. Liikuntajärjestöjen toimintamenot ja valtionavustukset järjestöittäin 2008. Varsinaiset liikuntajärjestöt: Erityisliikuntajärjestöt Taulukko 39. Liikuntajärjestöjen toimintamenot ja valtionavustukset järjestöittäin 2008. Varsinaiset liikuntajärjestöt: Koululais- ja opiskelijajärjestöt Taulukko 40. Liikuntajärjestöjen toimintamenot ja valtionavustukset järjestöittäin 2008. Varsinaiset liikuntajärjestöt: TUL, FSI, Suomen Latu, SUH 8 Taulukko 41. Liikuntajärjestöjen toimintamenot ja valtionavustukset järjestöittäin 2008. Varsinaiset liikuntajärjestöt: Muut liikuntajärjestöt 56 Taulukko 42. Liikuntajärjestöjen toimintamenot ja valtionavustukset järjestöittäin 2008. Liikunnan palvelujärjestöt: Valtakunnalliset liikuntajärjestöt Taulukko 43. Liikuntajärjestöjen toimintamenot ja valtionavustukset järjestöittäin 2008. Liikunnan palvelujärjestöt: Alueelliset yhteisöt Taulukko 43. Liikuntajärjestöjen toimintamenot ja valtionavustukset järjestöittäin 2008. Liikunnan palvelujärjestöt: Alueelliset yhteisöt Taulukko 44. Liikuntajärjestöjen toimintamenot ja valtionavustukset yhteensä 2008. Taulukko 45. Liikuntajärjestöjen varsinaiseen toimintaan käyttämien varojen jakautuminen toiminnanaloittain vuonna 2008. Taulukko 46. Liikuntajärjestöille myönnetyt erityisavustukset vuonna 2008. 7 Liikuntatiede Kuvio 14. Liikuntatieteisiin ja tiedonvälitykseen myönnetyt valtionavustukset vuonna 2008. Kuvio 15. Liikuntatieteellisille tutkimusprojekteille ja liikuntatieteellisille yhteisöille myönnetyt avustukset vuosina 1999– 2008, indeksikorjattu JMHI 1995=100 Taulukko 47. Liikuntatieteellisille tutkimusprojekteille myönnetyt valtionavustukset teemoittain vuonna 2008 Taulukko 48. Valtionavustukset liikuntatieteellisille tutkimusprojekteille vuonna 2008 Kuvio 16. Avustusta saaneiden uusien ja jatkuvien liikuntatieteellisten tutkimusprojektien määrät vuosina 2000–2008 Taulukko 49. Liikuntatieteellisten yhteisöjen valtionavustukset vuonna 2008 Kuvio 17. Liikuntalääketieteellisille yhteisöille osoitettujen valtionavustusten kehitys vuosina 1999–2008, indeksikorjattu JMHI 1995=100 8 Liikunta-alan kansainvälinen toiminta Kuvio 18. EU- ja monenkeskisen yhteistyön kehitys vuosina 1999–2008 Taulukko 50. Harkinnanvaraiset valtionavustukset Suomessa järjestettyihin kansainvälisiin kongresseihin 2003–2008, indeksikorjattu JMHI 1995=100 Taulukko 51. Harkinnanvaraiset valtionavustukset liikuntajärjestöjen ja -yhteisöiden kansainväliseen toimintaan, hallintokuluihin sekä kansainvälisten liikuntajärjestöjen puheenjohtajuudesta aiheutuviin menoihin vuosina 2003–2008, indeksikorjattu JMHI 1995=100. 9 Huippu-urheilu Taulukko 52. Opetusministeriön huippu-urheilun tukemiseen myöntämät valtionavustukset vuosina 1999–2008 (€), indeksikorjattu JMHI 1995=100 Kuvio 19. Huippu-urheilun valtionavustusten kehitys 1999–2008, indeksikorjattu JMHI 1995=100 Kuvio 20. Urheilijoiden apurahojen jakautuminen sukupuolittain vuonna 2008. 10 Antidopingtoiminta Taulukko 53. Antidopingtoimintaan myönnetyt määrärahat vuosina 1999–2008, ideksikorjattu JMHI 1995=100 Kuvio 21. Antidopingtoimintaan* myönnetttyjen määrärahojen kehitys vuosina 1999-2008, indeksikorjattu JMHI 1995=100 11 Terveyttä edistävä liikunta Kuvio 22. Terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseen myönnetyt määrärahat 1999–2008, indeksikorjattu JMHI 1995=100 Taulukko 54. Kunnossa Kaiken Ikää -projektin hankkeet vuonna 2008. Taulukko 55. Terveysliikunnan ohjelman hankkeet hakijoittain vuonna 2008. Taulukko 56. Terveysliikunnan ohjelman hankkeet teemoittain vuonna 2008. 12 Lasten ja nuorten liikunta Kuvio 23. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen myönnetyt avustukset vuosina 1999–2008, indeksikorjattu JMHI 1995=100 13 Erityisliikunta Kuvio 24. Erityisliikunnan kokonaisrahoituksen kehitys vuosina 2000–2008, indeksikorjattu JMHI 1995=100 Taulukko 57. Erityisliikunnan järjestöavustukset, tutkimus ja muut rahoituskohteet vuosina 2003–2008, indeksikorjattu JMHI 1995=100 9 1 Veikkausvoittovarat Liikuntatoimi tilastojen valossa 2008 Suomalaisen kulttuurin tuesta merkittävä osa rahoite- taan Veikkaus Oy:n tuotoista kertyvillä veikkausvoit- tovaroilla. Valtion talousarvion kautta veikkausvoitto- varat jaetaan opetusministeriön toimialalle tieteeseen, taiteeseen, liikuntaan ja nuorisotyöhön. Vuonna 2008 opetusministeriö jakoi veikkausvoittovaroja yhteensä 407,6 miljoonaa euroa. Urheilu ja liikuntakasvatus ovat alkuperäiset veik- kausvoittovarojen edunsaajat vuodelta 1940. Vuonna 1956 veikkausvoittovarojen käyttöä määrittelevän asetuksen muutoksella säädettiin urheilun ja liikun- takasvatuksen osuudeksi 60 % varoista sekä jäljel- le jäävät 40 % jaettavaksi tieteeseen, taiteeseen ja nuorisotyöhön. Vuonna 1982 annetulla asetuksella raha-arpa- ja veikkauspelien ylijäämän käyttämisestä (725/1982) urheilun ja liikuntakasvatuksen osuudeksi määriteltiin 36,6 %. Asetusta muutettiin vielä vuonna 1992, jolloin poistettiin säännökset koko urheilun ja liikuntakasvatuksen prosenttiosuudesta. Tämän seu- rauksena liikunnan osuus veikkausvoittovaroista pie- neni vähitellen ollen vuonna 2001 enää noin 21 %. Vuonna 2002 voimaan astui arpajaislaki (1047/2001), joka sisältää keskeiset säännökset arpa- jaisten toimeenpanosta ja toimeenpanon valvonnasta, arpajaisten tuottojen tilittämisestä ja käyttötarkoituk- sista sekä tuottojen valvonnasta. Arpajaislain säätämi- sen yhteydessä säädettiin myös laki raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuoton käyttämi- sestä (1054/2001). Tämän nk. jakosuhdelain mukaan veikkaus- ja vedonlyöntipelien sekä raha-arpajaisten tuotot käytetään urheilun, liikuntakasvatuksen, tie- teen, taiteen ja nuorisotyön tukemiseen: 25 % urhei- lun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen, 9 % nuori- sotyön edistämiseen, 17,5 % tieteen edistämiseen ja 38,5 % taiteen edistämiseen. Lisäksi jäljelle jäävä 10 % jaetaan samoille edunsaajille vuosittain valtion talousar- viossa tarkemmin päätettävällä tavalla. Näiden prosentti- osuuksien noudattamiseen on siirrytty asteittain vuodesta 2003 alkaen. Vuonna 2008 liikunnan osuus veikkausvoittova- roista oli 25,5 %. Edellisestä vuodesta osuus kasvoi 0,6 %. Taiteen osuus vuoden 2008 veikkausvoitto- varoista oli 39,5 %, tieteen 18,9 % ja nuorisotyön 9,2 %. Edunsaajille vuosina 1999–2008 jaetut mää- rärahat veikkausvoittovaroista esitetään taulukossa 1 ja edunsaajien määrärahojen prosenttiosuuksien kehitys kuviossa 1. 10 Kuvio 1. Edunsaajien määrärahojen prosenttiosuuksien kehitys veikkausvoittovaroista 1999–2008 Vuosi Kirjastot Tiede Taide Liikunta Nuorisotyö Yhteensä 1999 76,3 67,0 131,4 76,0 19,4 370,1 2000 73,8 74,5 134,9 79,0 19,9 382,1 2001 67,1 75,9 137,4 80,7 20,3 381,4 2002 38,9 76,2 140,9 83,3 20,3 359,6 2003 62,0 75,8 126,7 83,9 20,7 369,1 2004 62,3 75,7 125,2 88,1 28,5 379,8 2005 51,9 75,7 133,4 89,9 31,6 382,6 2006 43,4 79,5 147,0 97,8 35,2 402,8 2007 40,0 76,6 148,8 100,1 36,0 401,5 2008 28,2 77,0 161,0 104,0 37,4 407,6 Taulukko 1. Edunsaajien määrärahat veikkausvoittovaroista 1999–2008 (milj. €), indeksikorjaamaton Lähteitä: Budjettitalouden talousarvio- ja liikekirjanpito. Valtionhallinnon internetraportointi. Valtiokonttori. Saatavilla: http://www.netra.fi. Valtion tilinpäätöskertomukset.Valtiovarainministeriö. Saatavilla: http://tilinpaatoskertomus.vm.fi. Opetusministeriö. Linjaukset ja rahoitus. Veikkausvoittovarat. Saatavilla: http://www. minedu.fi/OPM/Linjaukset_ja_rahoitus/ veikkausvoittovarat/?lang=fi. Arpajaislaki 23.11.2001/1047. Saatavilla: http://www. finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20011047. Laki raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuoton käyttämisestä 23.11.2001/1054. Saatavilla: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20011054. 0,0 % 5,0 % 10,0 % 15,0 % 20,0 % 25,0 % 30,0 % 35,0 % 40,0 % 45,0 % 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 % Taide Liikunta Tiede Kirjastot Nuorisotyö Vuodesta 1996 lähtien veikkausvoittovaroista on rahoitettu myös kunnallista kirjastotoimea, jonka valtionosuus rahoitettiin aiemmin suoraan yleisistä budjettivaroista. Vuonna 2008 kirjastojen osuus veik- kausvoittovaroista oli 6,9 %. Jakosuhdelain mukaan veikkausvoittovaroja ei kuitenkaan enää vuoden 2009 jälkeen käytetä kunnallisen kirjastotoimen tukemi- seen. Vuosina 2003–2009 noudatetaan siirtymäaikaa, jonka aikana kirjastojen osuus vähitellen pienenee laissa erikseen määriteltyjen vuosittaisten prosentti- osuuksien mukaisesti. 11 2 Valtion liikuntamäärärahat Taulukko 2. Valtion liikuntamäärärahojen kehitys 1999–2008 (€), indeksikorjattu JMHI 1995=100 Taulukko 3. Liikuntamäärärahoihin sisältyvät budjettivarat 1999–2008 (milj. €), indeksikorjattu JMHI 1995=100 Valtion liikuntamäärärahat osoitetaan veikkaus- ja raha-arpajaispelien voittovaroista sekä valtion budjet- tivaroista. Vuonna 2008 valtion liikuntamäärärahat olivat yhteensä 106,7 miljoonaa euroa, joista pääosan muodostivat veikkausvoittovarat. Määrärahoista 2,8 miljoonaa euroa katettiin budjettivaroin, jotka koh- distettiin liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuk- siin. Taulukossa 2 esitetään valtion liikuntamäärä- rahojen kehitys vuosina 1999-2008 ja taulukossa 3 liikuntamäärärahoihin käytetyt budjettivarat vuosina 1999–2008. Vuosi Talousarvio Tilinpäätös Indeksi-korjatut määrärahat 1999 77 002 992 78 277 783 103 151 097 2000 80 089 072 79 894 392 102 131 543 2001 81 691 062 81 621 752 101 041 853 2002 84 559 000 84 374 309 103 181 072 2003 85 857 000 85 745 351 101 682 880 2004 86 389 000 90 043 195 104 066 315 2005 91 291 000 93 007 237 104 244 995 2006 96 385 000 99 062 492 107 859 547 2007 101 550 000 101 441 297 106 900 022 2008 106 818 000 106 703 530 106 703 530 Tässä luvussa esitetyt tiedot valtion liikuntamää- rärahoista perustuvat valtion talousarvio- ja tilin- päätöstietoihin. Tilinpäätöstiedoissa huomioidaan talousarviomäärärahojen lisäksi mahdolliset lisätalo- usarvioissa myönnetyt määrärahat sekä säästövaroista irrotetut määrärahat. Vuosien 1999–2007 määrärahat on muutettu vuoden 2008 rahan arvoon julkisten menojen hintaindeksin 1995=100 mukaan. Valtion liikuntamäärärahojen indeksikorjattu kehitys vuosina 1999–2008 esitetään kuviossa 2. Vuosi Budjettivarat Indeksikorjatut budjettivarat Osuus liikunta- määrä- rahoista 1999 2,2 3,0 2,8 % 2000 0,9 1,1 1,1 % 2001 0,9 1,1 1,1 % 2002 1,0 1,3 1,2 % 2003 1,9 2,2 2,2 % 2004 1,9 2,2 2,1 % 2005 3,1 3,4 3,3 % 2006 1,3 1,4 1,3 % 2007 1,3 1,4 1,3 % 2008 2,8 2,8 2,6 % Liikuntatoimi tilastojen valossa 2008 12 Kuvio 2.Valtion liikuntamäärärahojen kehitys 1999–2008, indeksikorjattu JMHI 1995=100 2.1 Valtion liikuntamäärärahojen jakautuminen ja kehitys 1998–2007 Kuviossa 3 ja taulukossa 4 esitetään valtion liikun- tamäärärahojen jakautuminen sekä kehitys vuosina 1999–2008. Esitetyt luvut on indeksikorjattu käyt- täen julkisten menojen hintaindeksiä 1995=100, pois lukien liikuntapaikkarakentaminen ja liikunnan koulutuskeskusten rakentamisavustukset, joihin kor- jaukset on tehty käyttäen rakennuskustannusindeksiä 1995=100. Liikuntajärjestöjen lukuihin sisältyvät liikunta- järjestöille myönnetyt toiminta-avustukset, kehittä- misavustukset sekä avustukset arvokilpailu- ja Euro Cup -matkoihin lukuun ottamatta Olympiakomite- an toiminta-avustusta, joka on esitetty kuviossa 3 ja taulukossa 4 omana kohtanaan. Liikuntapaikkaraken- tamisen lukuihin taas sisältyvät liikuntapaikkojen pe- rustamishankkeisiin sekä liikuntapaikkarakentamisen tutkimukseen ja kehittämiseen myönnetyt avustukset. Liikunnan koulutuskeskusten osalta taulukkoon 4 on eritelty veikkausvoittovaroista alueellisille ja valta- kunnallisille koulutuskeskuksille jaetut valtionosuu- det vapaan sivistystyön koulutukseen sekä koulu- tuskeskusten saamat rakentamis- ja kehittämisavus- tukset. Samoin erittelyssä esitetään myös liikunnan koulutuskeskuksille valtion budjettivaroista jaettava valtionosuus. Kuntien liikuntatoiminnan lukuihin sisältyvät veikkausvoittovaroista kunnille jaetut valtionosuudet. Liikuntatieteiden osalta lukuihin sisältyvät liikunta- tieteellisiin tutkimusprojekteihin, Suomen Akatemian tutkimushankkeisiin ja liikuntatieteellisille yhteisöille myönnettyjen avustusten lisäksi määrärahat liikunnan antidoping-toimintaan, Suomen Urheilumuseosäätiöl- le, Suomen Urheiluilmailuopistolle sekä Urheilijoiden ammatinedistämissäätiölle. Kohdan ”muut momentit” lukuihin kuviossa 3 ja taulukossa 4 sisältyvät liikunnan tunnustuspalkintoi- hin ja opetusministeriön käytettäväksi osoitettujen varojen ohella lasten ja nuorten liikunnan kehittämi- seen, terveysliikunnan kehittämiseen, valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämiseen, urheilijoiden apu- rahoihin ja valmentajien tukeen, kansainväliseen yh- teistyöhön, kansainvälisiin kongresseihin, valtion lii- kuntaneuvostolle sekä läänien liikuntatoimelle liikun- talain ja tulossopimuksen toteuttamisesta aiheutuviin menoihin tarkoitetut määrärahat. Niin ikään kohtaan muut momentit on laskettu mukaan muut valtion liikuntamäärärahoista vuosittain erilaisiin käyttötar- koituksiin osoitetut avustukset, kuten vuodesta 2006 alkaen toteutetun joukkuepalloiluprojektin ja vuosi- na 2006–2007 kunnille jaettujen sukupuolten tasa- arvotoiminnan tai monikulttuurisuuden edistämisen tunnustuspalkintojen määrärahat. Huomattavat vuosikohtaiset muutokset kuvion 3 ja taulukon 4 kohdassa muut momentit liittyvät Olympiastadionin peruskorjaukseen myönnettyyn 4,2 miljoonan euron avustukseen vuonna 2004 sekä yleisurheilun MM-kisohin ja niiden mediajärjestelyi- 94 000 000 96 000 000 98 000 000 100 000 000 102 000 000 104 000 000 106 000 000 108 000 000 110 000 000 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 € Talousarvio Tilinpäätös 13 Määrärahojen jakautuminen 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Liikunnan kansalais-toiminta 30 494 29 880 29 562 30 380 29 605 29 192 30 335 30 908 31 997 31 710 Olympiakomitea 3 324 3 440 3 415 3 373 3 271 3 188 3 091 3 702 3 855 3 740 Liikuntapaikka- rakentaminen 18 601 18 026 17 473 18 082 17 444 17 010 17 047 17 779 17 789 17 969 Liikunnan koulutus- keskukset 17 154 17 226 16 795 18 107 18 723 17 782 18 182 19 070 17 896 18 303 -valtionosuus toimintaan* 10 715 12 438 12 836 13 813 12 606 12 461 12 900 13 490 13 251 12 569 -rakentamis- avustukset 2 662 2 883 2 187 2 541 3 398 2 634 2 181 3 377 2 478 2 381 -kehittämis- avustukset 820 789 625 483 474 462 1 009 778 753 600 - valtionosuus budjettivaroista 2 957 1 116 1 148 1 271 2 245 2 225 2 093 1 424 1 414 2 753 Kuntien liikuntatoiminta 20 306 19 989 19 446 19 012 18 219 17 793 17 300 18 196 17 674 16 996 Liikuntatieteet 5 873 5 828 5 916 6 536 6 718 6 501 7 393 7 164 7 101 6 327 Muut momentit 7 415 7 785 8 534 7 899 8 162 13 064 11 249 11 271 10 298 11 659 Yhteensä 103 167 102 174 101 140 103 389 102 142 104 528 104 597 108 091 106 611 106 704 *Valtionosuus toimintaan sisältää myös valtionosuuden vuokra-arvon pääomakustannuksiin vuosina 1999-2003 Taulukko 4. Valtion liikuntamäärärahojen jakautuminen 1999–2008 (1000 €), indeksikorjattu JMHI 1995=100 ja RKI 1995=100 Kuvio 3. Valtion liikuntamäärärahojen jakautuminen ja kehitys 1999–2008 (1000 €), indeksikorjattu JMHI 1995=100 ja RKI 1995=100 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Liikunnan kansalaistoiminta Kuntien liikuntatoiminta Liikuntapaikkarakentaminen Liikunnan koulutuskeskukset Muut momentit Liikuntatieteet Olympiakomitea 14 hin osoitettuun 1,9 miljoonan euron määrärahaan vuonna 2005. Liikuntatieteiden osalta määrärahojen vähentyminen vuosien 2007-2008 välillä on näen- näistä, ja liittyy Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimus- keskuksen 900 000 euron toiminta-avustuksen siirtä- miseen huippu-urheilun kehittämisen momentin alle, kohtaan muut momentit. 2.2 Valtion liikuntamäärärahojen jakautuminen vuonna 2008 Kuviossa 4 ja taulukossa 5 valtion vuoden 2008 lii- kuntamäärärahojen jakautuminen on esitetty valtion talousarvion tilijaottelun mukaisesti. Prosentuaalises- ti eniten varoja on osoitettu liikunnan kansalaistoi- mintaan, jonka osuus liikuntamäärärahoista on lähes kolmasosa. Kuntien liikuntatoimintaan, liikuntapaik- karakentamiseen ja liikunnan koulutuskeskuksille on kuhunkin osoitettu liikuntamäärärahoista reilut 15 % kullekin. Liikunnan koulutukseen, tutkimukseen ja tie- donvälitykseen on puolestaan osoitettu 6,3 % määrä- rahoista muiden yksittäisten tilijaottelun momenttien osuuden jäädessä korkeintaan kolmeen prosenttiin. 2.3 Valtion liikuntaan budjetoidut määrärahat vuodelle 2009 Valtion liikuntaan budjetoimat määrärahat vuodelle 2009 olivat 119 413 000 euroa, joista budjettivarojen osuus 3 331 000 euroa. Vuoden 2009 ensimmäisessä lisätalousarviossa liikunnalle kuitenkin myönnettiin 8 330 000 euron lisäys, jonka seurauksena valtion lii- kuntamäärärahat kasvoivat yhteensä 127 743 000 eu- roon. Kasvua vuoteen 2008 nähden muodostui noin 21 miljoonaa euroa. Lisätalousarviossa myönnetyt li- sämäärärahat osoitettiin liikuntapaikkarakentamiseen. Kuviossa 5 ja taulukossa 6 esitetään liikuntamäärära- hat vuodelle 2009 momenteittain valtion talousarvion tilijaottelua mukaillen. Suurin osuus valtion liikuntamäärärahoista vuonna 2009 kohdistuu liikunnan kansalaistoimintaan 40,9 miljoonalla eurolla. Momentti jakautuu lajiliittojen ja muiden liikuntajärjestöjen avustuksiin, seuratuen ke- hittämisohjelman määrärahoihin sekä valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämisen määrärahoihin. Liikunnan koulutuskeskuksille on osoitettu yhteen- sä 19,6 miljoonaa euroa, josta 3,3 miljoonaa euroa muodostuu valtion budjettivaroista myönnettävistä valtionosuuksista. Veikkausvoittovarojen osalta tämä määräraha jakautuu alueellisten ja valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten toimintaan myönnettä- viin valtionosuuksiin sekä liikunnan koulutuskeskus- ten kehittämisavustuksiin ja rakentamisavustuksiin. Kuviossa 5 ja taulukossa 6 valtion budjettivaroista lii- kunnan koulutuskeskuksille kohdistettavat määrärahat on sisällytetty asianomaiseen momenttiin. Liikuntapaikkarakentamisen osuus valtion liikun- tamäärärahoista on 19,9 miljoonaa euroa. Tähän mo- menttiin sisältyvät liikuntapaikkarakentamisen avus- tamiseen ja liikuntapaikkarakentamisen tutkimukseen liittyvät määrärahat. Valtionosuudet kuntien liikunta- toimintaan muodostavat 18,8 miljoonaa euroa liikun- tamäärärahoista. Tiedolla johtamisen ja tietopohjan vahvistamisen momentti vastaa aiempina vuosina valtion talousarvi- on tilijaotteluun sisältynyttä liikunnan koulutuksen, tutkimuksen ja tiedonvälityksen momenttia. Vuodel- le 2009 tälle momentille on osoitettu 5,6 miljoonaa euroa, joka jakautuu liikuntatieteellisiin tutkimuspro- jekteihin, Suomen Akatemian tutkimushankkeisiin, liikuntalääketieteen keskuksille, tiedonvälitysyhtei- söille, kansainvälisiin kongresseihin, Suomen Urhei- lumuseosäätiölle sekä Suomen Urheiluilmailuopistolle kohdennettaviin määrärahoihin. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen on valtion liikuntamäärärahoista erikseen osoitettu 3,7 miljoonan euron määräraha. Huippu-urheilun ke- hittämiseen osoitetut 3,5 miljoonaa euroa jakautuvat urheilijoiden ammatinedistämissäätiölle, urheilijoiden apurahoihin ja valmentajien tukeen sekä arvokisoihin kohdennettaviin määrärahoihin. Terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseen valtion liikuntamäärärahois- ta on osoitettu 2,8 miljoonaa euroa Kunnossa kaiken ikää ja Terveysliikunta -ohjelmien kautta. Muita valtion talousarvion tilijaotteluun vuodelle 2009 sisältyviä liikuntatoimen momentteja ovat lii- kunnan antidoping-toiminta, kansainvälinen yhteis- työ, läänien liikuntatoimi, valtion liikuntaneuvosto sekä opetusministeriön käytettäväksi osoitettu osuus, johon sisältyvät erikseen mainittuna määrärahat lii- kunnan tunnustuspalkintoihin. 15 Liikunnan kansalaistoiminta 32,7 % Kuntien liikuntatoiminta 15,9 % Terveyttä edistävän liikunnan kehittäminen 2,0 % Huippu-urheilun kehittäminen 2,8 % Muut momentit 4,4 % Liikuntapaikka- rakentaminen 16,8 % Liikunnan koulutuskeskukset 17,2 % Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen 3,2 % Liikunnan koulutus, tutkimus ja tiedonvälitys 4,9 % Kuvio 4. Valtion liikuntamäärärahojen jakautuminen vuonna 2008 Kuvio 5. Liikuntaan budjetoidut määrärahat 2009 Lähteitä: Budjettitalouden talousarvio- ja liikekirjanpito. Valtionhallinnon internetraportointi. Valtiokonttori. Saatavilla: http://www.netra.fi. Valtion tilinpäätöskertomukset.Valtiovarainministeriö. Saatavilla: http://www.tilinpaatoskertomus.vm.fi. Valtion talousarvioesitykset. Valtiovarainministeriö. Saatavilla: http://budjetti.vm.fi. Valtion talousarvion tilijaottelu vuodelle 2008. Opetusministeriön hallinnonala. Valtiokonttori. Valtion talousarvion tilijaottelu vuodelle 2009. Opetusministeriön hallinnonala. Valtiokonttori. Liikunnan kansalaistoiminta 34,2 % Kuntien liikuntatoiminta 15,7 % Tiedolla johtaminen ja tietopohjan vahvistaminen 4,7 % Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen 3,1 % Liikunnan koulutuskeskukset 16,4 % Liikuntapaikka- rakentaminen 16,7 % Muut momentit 4,0 % Huippu-urheilun kehittäminen 2,3 % Terveyttä edistävän liikunnan kehittäminen 2,9 % 16 euroa % Liikunnan kansalaistoiminta 34 900 000 32,7 Lajiliitot 16 840 000 Muut liikuntajärjestöt 17 560 000 Liikuntajärjestöjen kehittämisavustukset 500 000 Kuntien liikuntatoiminta 16 995 932 15,9 Liikuntapaikkarakentaminen 17 969 000 16,8 Liikunnan koulutuskeskukset 18 302 523 17,2 Valtionosuudet veikkausvoittovaroista 12 568 523 Valtionosuudet budjettivaroista 2 753 000 Kehittämisavustukset 600 000 Rakentamisavustukset 2 381 000 Liikunnan koulutus, tutkimus ja tiedonvälitys 5 223 906 4,9 Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittäminen 350 000 Liikuntatieteelliset tutkimusprojektit 2 064 753 Suomen akatemian tutkimushankkeisiin 127 653 Liikuntatieteelliset yhteisöt 2 100 000 Kansainvälisiin kongresseihin 176 500 Suomen Urheilumuseosäätiö 235 000 Suomen Urheiluilmailuopisto 170 000 Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen 3 466 441 3,2 Terveyttä edistävän liikunnan kehittäminen 2 150 000 2,0 Kunnossa kaiken ikää -ohjelma 1 600 000 Terveysliikunnan ohjelma 550 000 Huippu-urheilun kehittäminen 3 018 100 2,8 Urheilijoiden apurahat ja valmentajien tuki 2 338 500 Arvokilpailumatkat, Euro-Cup ja tappiontakuut 549 600 Urheilijoiden ammatinedistämissäätiölle 130 000 Muut momentit 4 677 628 4,4 Liikunnan antidoping-toiminta 1 500 000 Tunnustuspalkinnot 230 000 Kansainvälinen yhteistyö 404 752 Valtion liikuntaneuvosto 289 990 Läänien liikuntatoimi 286 006 Opetusministeriön käytettäväksi 1 966 879 Yhteensä 106 703 530 100,0 Taulukko 5. Valtion liikuntamäärärahojen jakautuminen vuonna 2008 17 euroa % Liikunnan kansalaistoiminta 40 850 000 34,2 Lajiliitot 18 825 000 Muut liikuntajärjestöt 19 425 000 Seuratuen kehittämisohjelma 2 200 000 Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittäminen 400 000 Kuntien liikuntatoiminta 18 794 000 15,7 Liikuntapaikkarakentaminen 19 900 000 16,7 Liikunnan koulutuskeskukset 19 637 000 16,4 Veikkausvoittovarat 16 306 000 Budjettivarat 3 331 000 Tiedolla johtaminen ja tietopohjan vahvistaminen 5 555 000 4,7 Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen 3 700 000 3,1 Huippu-urheilun kehittäminen 3 485 000 2,9 Terveyttä edistävän liikunnan kehittäminen 2 750 000 2,3 Muut momentit 4 742 000 4,0 Yhteensä 119 413 000 100,0 Taulukko 6. Liikuntaan budjetoidut määrärahat 2009 18 3 Kuntien liikuntatoimi Liikunta on peruspalvelu, jonka yleisten edellytysten luomisesta vastaa julkinen hallinto, valtio ja kunnat. Kuntien tehtävät liikunnan edellytysten luomisessa on määritelty vuoden 1999 alussa voimaan tulleessa liikuntalaissa (1054/1998), jonka mukaan ”kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehit- tämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terve- yttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikun- taa ottaen huomioon myös erityisryhmät”. Kuntien liikuntatoimen käyttökustannuksiin myönnetään vuosittain valtionosuutta veikkausvoit- tovaroista. Liikuntalain mukaisesti valtionosuus tulee myös käyttää liikunnan edellytysten luomiseen. Tä- män lisäksi opetusministeriö tukee harkinnanvaraisil- la avustuksilla kuntien liikuntapaikkojen rakentamis-, peruskorjaus- ja varustamishankkeita, joita käsitellään tarkemmin luvussa 4. Harkinnanvaraisia avustuksia voidaan myöntää myös paikallisen liikuntatoiminnan kehittämiseen sekä muihin liikuntaa edistäviin hank- keisiin. Tässä luvussa esitetyt tilastot kunnallisen liikunta- toimen käyttötaloudesta perustuvat Tilastokeskuksen keräämiin kuntien talouden ja toiminnan tunnuslu- kuihin. Tätä tilastojulkaisua tehdessä ei kuntien tilin- päätöstietoja vuodelta 2008 kuitenkaan ollut vielä saa- tavilla, joten luvussa käsitellyt tiedot kuntien liikunta- toimesta koskevat muista julkaisun tilastoista poiketen vuotta 2007. Tilastokeskuksen tuottamat kuntien lii- kuntatoimen käyttötalouden tunnusluvut eivät sisällä kuntien liikelaitosten tulo- ja menoeriä. Lisäksi kun- tien liikuntatoiminnasta esitettyjä tilastoja tarkastel- taessa tulee huomioida, että kunnallisten palveluiden tuotantotavoissa voi paikkakuntakohtaisesti olla mer- kittäviäkin eroja. Viime vuosina toteutettujen kun- taliitosten ja yhteistoiminta-alueiden perustamisten yhteydessä on kunnissa ryhdytty uudistamaan myös vanhoja hallinto- ja palvelurakenteita. Edellä maini- tuista syistä johtuen tässä tilastojulkaisussa esitettyjä keskiarvotietoja kuntien liikuntatoiminnan taloudesta voidaan siis pitää vain suuntaa antavina. Vuonna 2007 Suomessa oli 416 kuntaa, kun vuonna 1998 niitä oli vielä 452 kappaletta. (Tilastokeskus 2009). Vuonna 2007 arviolta kolmannes valtion liikunta- määrärahoista osoitettiin kuntien liikuntatoimintaan. Kuntien liikuntatoimen käyttökustannuksista valtion- osuudet kattoivat vajaat 4 prosenttia, liikuntainves- tointeihin myönnettävien valtionavustusten osuuden ollessa noin 13 prosenttia. Valtionosuuden merkitys kuntien liikuntatoimen käyttökustannuksiin kuiten- kin vaihtelee suhteessa kuntien asukaslukuun, kuten jäljempänä taulukossa 8 esitetään. Kuntien liikuntatoimen taloutta valtakunnallisella tasolla käsitellään myös Kuntien liikuntatoimen ta- lous- ja henkilöstöresurssit -julkaisusarjassa. Julkai- susarjan ensimmäinen osa käsitteli kuntien liikunta- Liikuntatoimi tilastojen valossa 2008 19 toimen tilinpäätöstietoja vuodelta 2006 (Opetusmi- nisteriön julkaisuja 2008:14) ja toinen vuoden 2010 alkupuolella ilmestyvä osa vastaavia lukuja vuodelta 2008. Kyseisten tilastojulkaisujen aineisto on kerätty lääninhallitusten toteuttamilla yhdenmukaisilla ky- selyillä. Aineisto ei kuitenkaan kata kaikkia Suomen kuntia, joten siitä muodostettuja tilastoja ei tässä jul- kaisussa ole hyödynnetty. 3.1 Valtionosuus kuntien liikuntatoimeen ja harkinnanvaraiset valtionavustukset Kunnille on vuodesta 1993 lähtien myönnetty val- tionosuutta liikuntatoiminnan käyttökustannuksiin kunnan asukasmäärään ja valtion talousarviossa mää- riteltyyn asukaskohtaiseen yksikköhintaan perustuen. Kunnan valtionosuudeksi muodostuu 29,7 prosenttia siitä euromäärästä, joka saadaan sen asukasmäärän ja yksikköhinnan tulona. Vuonna 2007 yksikköhinta oli 10,80 euroa ja vuodeksi 2008 se nostettiin 10,90 eu- roon. Valtionosuuden perustana toimii laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/1998). Taulukossa 7 on esitetty kuntien liikuntatoimen käyttökustannukset, valtionosuudet sekä investoin- nit vuosina 1998–2007. Tilastokeskuksen aineis- tosta kootut kuntien liikuntatoiminnan vuosittaiset käyttökustannukset ja investointimenot eivät sisällä kuntien liikelaitosten menoeriä. Vastaavasti inves- tointeihin liittyvien valtionavustusten kohdalla luvut sisältävät kunnille liikuntapaikkojen perustamishank- keisiin myönnetyt määrärahat, mutta eivät kuntien määräämisvallassa oleville osakeyhtiöille tai muille yhteisöille myönnettyjä vastaavia. Laskettaessa liikun- tatoimintaan myönnettyjen valtionosuuksien sekä liikuntapaikkarakentamiseen myönnettyjen valtion- avustusten osuutta kuntien liikuntatoiminnan käyt- tökustannuksista ja investointimenoista, tarkastelussa on huomioitu vain kyseisiin määrärahoihin oikeutetut Manner-Suomen kunnat. Vuoden 1998 osalta kaik- ki taulukossa 7 esitetyt luvut koskevat vain Manner- Suomen kuntia, uuden kunnallistalouden tilastointia muuttaneen kirjanpitojärjestelmän tultua Ahvenan- maalla käyttöön vasta vuonna 1999. Taulukon 7 tiedot valtionosuuksista ja liikuntatoi- men käyttökustannuksista on indeksikorjattu käyttäen julkisten menojen hintaindeksiä 1995=100. Investoin- teja koskevat sarakkeet on indeksikorjattu käyttäen rakennuskustannusindeksiä 1995=100. Valtionosuus- perusteena käytettävää euroa per asukas -saraketta ei ole indeksikorjattu. Taulukossa 8 esitetään Manner-Suomen kuntien liikuntatoimen käyttökustannukset ja valtionosuu- det kuntien asukasluvun mukaisissa kuntaryhmissä vuonna 2007. Pääsääntöisesti valtionosuuden prosen- tuaalinen osuus kuntien liikuntatoimen käyttökustan- nuksista kasvaa kuntakoon supistuessa. Lisäksi tämän prosentuaalisen osuuden kuntakohtainen vaihtelu on sitä suurempaa, mitä pienemmistä kunnista on kyse. Valtionosuuksien lisäksi kunnille voidaan myöntää harkinnanvaraisia valtionavustuksia liikuntatoimin- nan kehittämiseen sekä erilaisiin hankkeisiin, kuten terveysliikunnan sekä lasten ja nuorten liikunnan pro- jekteihin. Vuonna 2007 opetusministeriön myöntä- miä terveysliikunnan sekä lasten ja nuorten liikunnan valtionavustuksia saivat: • Heinolan kaupunki Kunnossa pienestä pitäen -hankkeeseen, • Humppilan kunta LIKSU II liikuntasuunnitelma -hankkeeseen, • Ikaalisten kaupunki Leevi-hankkeeseen, • Jyväskylän kaupunki alueellisesti toteutettuun terveys- ja erityisliikuntaan, • Keuruun kaupunki Liikuntaa erityisesti sinulle -hankkeeseen, • Porin kaupunki terveyssektorin terveysliikunnan palveluketjuhankkeeseen, • Salon kaupunki ikääntyneiden terveysliikunnan kehittämishankkeeseen, • Varkauden kaupunki Pirkot ja Pekat -hankkeeseen sekä • Äänekosken kaupunki terveysliikunnan projektiin. Lisäksi opetusministeriön myöntämän eritysavus- tuksen vuonna 2007 sai Jyväskylän kaupunki alueel- liseen Konsultoiva erityisliikunnan opettaja kuntiin -hankkeeseen. Kokkolan ja Turun kaupungeille puo- lestaan myönnettiin yhteensä 60 000 euron arvoiset tunnustuspalkinnot sukupuolten tasa-arvotoiminnasta tai monikulttuurisuuden edistämisestä liikunnassa. Niin ikään opetusministeriön rahoittama liikuntapaik- karakentamisen tutkimus sekä Suomalaisen liikunnan tietopankki palvelevat kunnallista liikuntahallintoa. 20 Vuosi Vos- peruste €/as Valtion- osuus Liikunta- toimen käyttö- kustan- nukset Vos / Käyttö- kust. (%) Investoinnit liikuntaan Valtion-avustukset investointeihin Valtion- avustukset / Inv. (%) 1998 10,4 18 939 441 616 4,3 102 940 13 146 12,8 1999 10,8 19 269 449 438 4,3 98 597 11 539 11,9 2000 10,8 18 968 460 513 4,1 112 201 12 043 10,9 2001 10,8 18 453 468 513 4,0 118 965 11 776 10,1 2002 10,8 18 041 478 550 3,8 121 726 13 716 11,5 2003 10,8 17 288 481 072 3,6 131 784 13 215 10,2 2004 10,8 16 884 491 476 3,5 134 364 13 472 10,6 2005 10,8 16 416 493 208 3,4 111 971 10 936 9,9 2006 10,8 17 267 500 777 3,5 107 945 12 079 11,6 2007 10,8 16 772 504 469 3,4 104 953 13 526 13,0 Huom. Sarakkeissa Vos / Käyttökust. ja Valtionavustukset / Inv. huomioidaan vain kyseisiin määrärahoihin oikeutettujen Manner-Suomen kuntien käyttökustannukset ja investointimenot.. Vuoden 1998 osalta kaikki taulukossa esitetyt luvut koskevat vain Manner-Suomen kuntia. Taulukko 7. Kuntien liikuntatoimen käyttökustannukset, valtionosuudet sekä investoinnit 1999–2008 (1000 €), indeksikorjattu JMHI 1995=100 ja RKI 1995=100 Taulukko 8. Kuntien liikuntatoimen käyttökustannukset ja valtionosuus kuntien asukasluvun mukaisissa kuntaryhmissä vuonna 2007 Kuntaryhmä (as.) Kuntien lukumäärä Asukasluku yhteensä Käyttö- kustannukset yhteensä (1000 €) Valtionosuus yhteensä (1000 €) Vos / Käyttökust. (%) Vaihteluväli (%) Keskiarvo (%) Alle 2000 64 89 616 5 128 292 5,7 0* - 78,6 8,3 2000–6000 160 600 921 33 568 1 949 5,8 1,7 - 31,2 7,8 6001–10000 77 614 900 43 686 1 979 4,5 1,2 - 20,0 5,6 10001–20000 46 662 382 54 738 2 100 3,8 1,9 - 14,6 4,9 20001–40000 34 961 307 89 553 3 037 3,4 2,0 - 7,8 3,7 40001–100000 13 830 368 89 089 2 642 3,0 2,4 - 4,2 3,1 Yli 100000 6 1 513 837 183 877 4 773 2,6 2,2 - 3,3 2,8 Manner-Suomi 400 5 273 331 499 639 16 772 3,4 0 - 78,6 6,6 Huom. Alle 2000 asukkaan kuntien ryhmään kuului 2 kuntaa, joilla ei lähdeaineiston (Tilastokeskus 2008) mukaan ole liikuntaan ja ulkoiluun liittyviä käyttökustannuksia. Näiden jälkeen vaihteluvälin pienin luku (vos / käyttökustannukset) oli 3,0 %. Valtionosuudet laskettu lakiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/1998) ja kuntien asukaslukuun 31.12.2005 perustuen. 21 3.2 Kuntien liikuntatoimen käyttötalous Taulukossa 9 on esitetty kuntien liikuntatoimen toi- mintamenojen jakaantuminen vuosina 2000–2007. Kuntien liikuntatoimen toimintamenot muodostuvat (a) henkilöstömenoista kuten palkoista, palkkioista ja henkilösivukuluista, (b) ulkoisista ja sisäisistä vuok- rista, (c) asiakas- ja muiden palveluiden ostoista, (d) avustuksista, (e) materiaalikustannuksista sekä (f ) muista käyttömenoista. Toimintamenoihin eivät sisäl- ly poistot ja arvonalentumiset tai vyörytyserät, jotka kuitenkin lasketaan mukaan kuntien liikuntatoimen käyttökustannuksiin. Vuonna 2007 henkilöstömenojen osuus kuntien liikuntatoimen toimintamenoista oli vajaa kolman- nes, 149,1 miljoonaa euroa. Vuokrien osuus oli 141,8 miljoonaa euroa, ostopalveluiden 78,9 miljoonaa eu- roa ja materiaalikustannusten 40,8 miljoonaa euroa. Avustuksiin kunnat käyttivät vajaat 10 prosenttia kaikista toimintamenoistaan, 40,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2007 liikuntaan liittyviä avustuksia kunnilta sai yhteensä 6 552 yhteisöä, mikä oli prosenttiyksikön vähemmän kuin edellisenä vuonna. Muiden käyttö- menojen osuus kuntien liikuntatoimen toimintame- noista oli 4,7 miljoonaa euroa. Vuodesta 2000 lähti- en henkilöstömenojen osuus kuntien liikuntatoimen toimintamenoista on pudonnut reilut 3 prosenttia ja avustusten osuus vajaat 2 prosenttia. Vuokramenot ovat sen sijaan kasvaneet reilut 3 prosenttia ja osto- palvelut 2 prosenttia. Taulukossa 10 on esitetty kuntien liikuntatoimen toimintatulojen jakaantuminen vuosina 2000–2007. Taulukossa esitetyt kuntien liikuntatoimen toiminta- tulot koostuvat (a) maksuista, (b) sisäisistä ja ulkoisista myyntituloista, (c) sisäisistä ja ulkoisista vuokratulois- ta, (d) tuista ja avustuksista sekä (e) muista tuloista. Toimintatuloihin ei ole laskettu mukaan valmisteva- rastojen muutoksesta, omaan käyttöön valmistuksesta tai vyörytyseristä aiheutuvia tuottoja, jotka kuitenkin sisältyvät kuntien liikuntatoiminnan käyttötuottoihin. Vuonna 2007 kuntien liikuntatoimen toimintatu- loista lähes 40 prosenttia, 35,8 miljoonaa euroa muo- dostui maksuista. Myös myyntitulojen 29,1 miljoo- nan euron osuus oli merkittävä. Vuokrista kunnille kertyi noin viidennes toimintatuloista, 16,9 miljoonaa euroa ja avustuksia 4,3 miljoonaa euroa. Muiden tu- lojen osuus oli 3,3 miljoonaa euroa. Vuodesta 2000 lähtien maksuista kertyvien tulojen osuus kuntien lii- kuntatoimen toimintatuloista on pysynyt lähes sama- na, vajaassa 40 prosentissa. Myyntitulojen osuus on sitä vastoin kasvanut yli 4 prosenttia, kun taas vuokra- tulojen osuus on laskenut noin 2 prosenttia ja tukien sekä avustusten osuus lähes 4 prosenttia. 3.3 Kuntien liikuntatoimen käyttötalouden jakautuminen kuntaryhmittäin Tilastokeskus (2009) käyttää kuntien käyttötalouden tunnuslukujen esittämiseksi hyväkseen kuntaryhmi- tystä, jonka mukaisesti kunnat jaetaan kaupunkimai- siin, taajaan asuttuihin ja maaseutumaisiin kuntiin. Kaupunkimaisia ovat kunnat, joiden väestöstä vä- hintään 90 prosenttia asuu taajamissa tai suurimman taajaman asukasluku on vähintään 15 000. Taajaan asuttuja kuntia ovat ne, joiden väestöstä vähintään 60 prosenttia mutta alle 90 prosenttia asuu taajamissa, ja suurimman taajaman asukasluku on vähintään 4 000 mutta alle 15 000. Maaseutumaisia taas ovat kunnat, joissa väestöstä alle 60 prosenttia asuu taajamissa ja suurimman taajaman asukasluku on alle 15 000, sekä kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 prosenttia mut- ta alle 90 prosenttia asuu taajamissa ja suurimman taa- jaman asukasluku on alle 4 000. Vuonna 2007 Suomessa oli 416 kuntaa, joista kau- punkimaisia oli 64, taajaan asuttuja 74 ja maaseutu- maisia 278. Kaupunkimaisissa kunnissa asui vuoden lopun tilanteen mukaan 3 350 531 henkeä, taajaan asutuissa 917 689 henkeä ja maaseutumaisissa kun- nissa 1 032 264 henkeä. Taulukossa 11 esitetään kuntien liikuntatoimen käyttökustannusten, -tuottojen ja asukaskohtaisten nettokustannusten jakautuminen kaupunkimaisuutta kuvaavin kuntaryhmittäin sekä asukaskohtaisten net- tokustannusten prosentuaalinen muutos edellisvuo- teen verrattuna. Liikuntatoimen käyttökustannukset ja -tuotot sekä nettokustannukset asukasta kohden ovat keskimäärin suurimmat kaupunkimaisissa kun- nissa ja pienimmät maaseutumaisissa kunnissa. Vuon- na 2007 maaseutumaisten kuntien liikuntatoimen käyttökustannukset muodostivat 12 prosenttia kaik- 22 Taulukko 10. Kuntien liikuntatoimen toimintatulojen jakautuminen vuosina 2000-2007, indeksikorjaamaton kien Suomen kuntien liikuntatoimen käyttökustan- nuksista, kaupunkimaisten kuntien osuuden ollessa 74 prosenttia. Taulukossa 12 esitetään kuntien liikuntatoimen nettokäyttökustannukset asukasta kohden kuntien asukasluvun mukaisissa kuntaryhmissä vuosina 2000– 2007. Nettokäyttökustannukset asukasta kohden ovat keskimäärin suuremmat asukasluvultaan suuremmissa kunnissa. Suhteellisesti eniten nettokäyttökustannuk- set ovat kasvaneet asukasluvultaan pienempien kunti- en ryhmissä, mitä osaltaan selittävät niissä tapahtuneet kuntaliitokset ja sulautuminen osaksi suurempia kun- takokonaisuuksia. Vuosi Henkilöstö- menot Vuokrat Ostopalvelut Avustukset Materiaalikust. Muut käyttömenot Yhteensä € % € % € % € % € % € % € % 2000 122 714 36,1 94 480 27,8 52 249 15,4 36 408 10,7 32 029 9,4 1 716 0,5 339 596 100,0 2001 128 637 35,9 100 080 27,9 55 217 15,4 39 669 11,1 32 806 9,2 1 902 0,5 358 311 100,0 2002 129 368 35,1 103 436 28,1 57 555 15,6 39 509 10,7 34 091 9,3 4 348 1,2 368 307 100,0 2003 136 991 35,6 109 975 28,6 59 181 15,4 38 475 10,0 35 655 9,3 4 115 1,1 384 392 100,0 2004 141 749 35,2 119 047 29,6 63 207 15,7 37 554 9,3 36 657 9,1 4 290 1,1 402 504 100,0 2005 144 723 34,7 125 419 30,1 67 055 16,1 38 548 9,3 36 548 8,8 4 389 1,1 416 682 100,0 2006 146 509 33,6 133 005 30,5 71 301 16,4 40 636 9,3 39 237 9,0 4 738 1,1 435 426 100,0 2007 149 096 32,8 141 842 31,2 78 945 17,4 40 482 8,9 40 757 9,0 2 995 0,7 454 117 100,0 Taulukko 9. Kuntien liikuntatoimen toimintamenojen jakautuminen vuosina 2000-2007, indeksikorjaamaton Vuosi Maksut Myyntitulot Vuokratulot Tuet ja avustukset Muut tulot Yhteensä € % € % € % € % € % € % 2000 24 631 39,6 17 146 27,6 13 437 21,6 5 400 8,7 1 616 2,6 62 230 100,0 2001 25 167 39,4 17 616 27,6 13 746 21,5 4 881 7,6 2 519 3,9 63 929 100,0 2002 26 042 38,0 21 900 31,9 13 987 20,4 4 403 6,4 2 214 3,2 68 546 100,0 2003 28 792 39,2 22 581 30,7 14 337 19,5 4 481 6,1 3 305 4,5 73 496 100,0 2004 31 010 39,7 23 822 30,5 15 259 19,5 5 121 6,5 2 977 3,8 78 189 100,0 2005 31 716 39,8 24 226 30,4 16 432 20,6 4 281 5,4 2 986 3,7 79 641 100,0 2006 33 818 39,3 27 195 31,6 16 910 19,6 4 433 5,2 3 705 4,3 86 061 100,0 2007 35 849 39,5 29 136 32,1 18 044 19,9 4 330 4,8 3 296 3,6 90 655 100,0 Lähteitä: Valtiokonttori. Budjettitalouden talousarvio- ja liikekirjanpito. Valtionhallinnon internetraportointi. Saatavilla: http://www.netra.fi. HARAVA. Opetusministeriön harkinnanvaraisten valtionavustusten asiankäsittelyjärjestelmä. Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 21.8.1998/635. Saatavilla: http://www.finlex.fi/fi/laki/ ajantasa/1998/19980635. Liikuntalaki 18.12.1998/1054. Saatavilla: http://www. finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19981054. Opetusministeriö. Liikunnan verkkosivut. Saatavilla: http://www.minedu.fi/OPM/Liikunta. Tilastokeskus. Kuntien talous ja toiminta. Julkinen talous. Julkaisut vuosilta 1999-2009. Helsinki. 23 Taulukko 11. Kuntien liikuntatoimen käyttötalouden jakautuminen kaupunkimaisuutta kuvaavin kuntaryhmittäin vuosina 1998–2007 (1000 €), indeksikorjattu JMHI 1995=100 Taulukko 12. Kuntien liikuntatoimen käyttötalouden nettokustannukset kuntien asukasluvun mukaisissa kuntaryhmissä vuosina 2000–2007 (€/asukas), indeksikorjaamaton Vuosi Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat Yhteensä Käyttö- kust. Käyttö- tuotot Netto- kust. €/as Muutos % Käyttö- kust. Käyttö- tuotot Netto- kust. €/as Muutos % Käyttö- kust. Käyttö- tuotot Netto- kust. €/as Muutos % Indeksi-korjatut Käyttö- kust. Käyttö- tuotot 1998 250 525 45 222 66,4 -0,5 46 416 7 022 46,1 5,8 50 279 6 089 37,2 4,7 441 616 74 191 1999 261 024 46 545 68,6 3,3 46 778 6 900 46,8 1,5 51 614 6 624 37,7 1,4 449 438 75 115 2000 277 166 49 516 72,5 5,6 48 897 7 153 48,9 4,7 53 569 7 040 39,2 4,0 460 514 77 282 2001 292 095 51 246 75,0 3,5 54 493 7 829 52,0 6,2 52 243 6 272 42,0 7,2 468 513 76 764 2002 301 857 54 522 77,0 2,7 56 794 8 176 55,0 5,8 53 732 6 607 42,0 0,0 478 550 80 425 2003 313 576 58 346 79,0 2,6 57 526 8 912 55,0 0,0 56 398 7 535 45,0 7,1 481 072 84 166 2004 328 486 64 015 81,0 2,5 60 420 8 755 58,0 5,5 59 226 8 130 47,0 4,4 491 476 88 725 2005 340 209 63 490 85,0 4,9 63 509 9 361 59,0 1,7 60 001 8 522 48,0 2,1 493 208 86 548 2006 359 648 70 125 87,0 2,4 63 423 9 894 59,0 0,0 61 612 8 969 50,0 4,2 500 777 91 943 2007 374 674 76 643 89,0 2,3 67 288 11 227 61,0 3,4 62 507 9 554 51,0 2,0 504 469 97 424 1998– 2007 34,0 32,3 37,1 Kuntaryhmä (as.) 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Muutos%, 1999– 2007 Alle 2000 35,3 37,6 39,7 42,8 45,0 47,6 49,7 50,4 42,6 2000–6000 37,8 40,1 41,8 42,4 44,3 45,9 47,2 48,4 27,9 6001–10000 44,2 48,3 50,5 52,7 53,8 55,0 58,9 60,0 35,7 10001–20000 53,2 56,5 58,4 61,2 65,0 67,2 67,4 70,0 31,5 20001–40000 59,7 61,9 64,6 65,6 69,0 71,0 72,6 73,4 22,9 40001–100000 69,8 71,5 72,3 71,9 74,2 76,3 79,9 83,5 19,6 Yli 100000 81,5 85,5 86,6 89,0 91,4 95,2 97,4 98,3 20,6 Koko maa 61,0 64,2 65,9 67,6 70,1 72,8 75,0 76,8 25,9 24 4 Liikuntapaikkarakentaminen Liikuntalain mukaan kuntien tulee liikuntapaikkoja tarjoamalla luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnal- le. Suomessa on 30 000 liikuntapaikkaa, joista noin 75 prosenttia on kuntien rakentamia ja ylläpitämiä. Lo- puistakin liikuntapaikoista merkittävä osa on kuntien määräämisvallassa olevien osakeyhtiöiden ja yhteisöi- den hallinnassa tai kuntien osittaisessa omistuksessa. Täysin yksityisiä liikuntapaikkoja on muodostunut lähinnä suuriin kaupunkeihin ja taajamiin. Valtion liikuntapaikkarakentamisen avustuspoli- tiikan ensisijaisena tavoitteena on luoda edellytyksiä kansalaisten aktiiviselle ja säännölliselle liikunnalle. Opetusministeriön rooli näiden edellytysten luomi- sessa on ohjata ja tukea liikuntapaikkarakentamista. Valtion talousarvioon asetetaan vuosittain määräraha avustuksen myöntämiseksi liikuntapaikkojen sekä nii- hin liittyvien vapaa-aikatilojen rakentamiseen, perus- korjaamiseen, hankkimiseen ja varustamiseen. Avus- tuksia myönnetään liikuntalain 8 §:n mukaisesti ensi- sijaisesti kunnille tai kuntayhtymille sekä kunnan tai kuntayhtymän määräämisvallassa oleville yhteisöille. Lain mukaan rakentamisavustuksia voidaan kuitenkin myöntää myös muille yhteisöille. Lisäksi opetusminis- teriö avustaa tutkimus- ja kehittämishankkeita, joiden tavoitteena on lisätä liikuntapaikkarakentamisen laa- tua sekä liikuntapaikkojen saavutettavuutta, turvalli- suutta, esteettömyyttä ja monikäyttöisyyttä. Kuviossa 6 on esitetty liikuntapaikkojen perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionavustusten jakautuminen hakija- yhteisöittäin vuonna 2007. Kunnille, kuntayhtymille ja kuntien määräämisvallassa oleville osakeyhtiöille osoitettiin valtionavustuksista yli 80 prosenttia. Vuonna 2008 valtion liikuntamäärärahoista tuet- tiin liikuntapaikkarakentamista lähes 18 miljoonalla eurolla, mikä kattaa liikuntapaikkojen perustamis- hankkeiden avustusten lisäksi myös liikuntapaikkara- kentamiseen myönnetyt kehittämis- ja tutkimusavus- tukset. Taulukossa 13 on esitetty liikuntapaikkojen perustamishankkeisiin sekä liikuntapaikkarakenta- misen kehittämis- ja tutkimustoimintaan myönnetyt avustukset vuosina 1999–2008. Perustamishankkei- den avustusten indeksikorjaukset on tehty käyttäen rakennuskustannusindeksiä 1995=100, kehittämis- ja tutkimustoiminnan avustusten indeksikorjaukset puo- lestaan julkisten menojen hintaindeksillä 1995=100. Liikuntapaikkarakentamiseen myönnettyjen avustuk- sen indeksikorjattu kehitys vuosina 1999–2008 esite- tään myös kuviossa 7. Valtion liikuntapaikkojen rakentamispolitiikan linjaa esitellään Valtion liikuntaneuvoston laatimassa Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2011 -asiakirjas- sa (Opetusministeriön julkaisuja 2008:45). Nykyi- Liikuntatoimi tilastojen valossa 2008 25 Vuosi Perustamishankkeet Kehittämis- ja tutkimustoiminta Yhteensä Avustukset Indeksikorjatut (RKI) Avustukset Indeksikorjatut (JMHI) Indeksikorjatut 1999 13 516 759 17 825 146 420 470 554 077 18 379 223 2000 13 424 760 17 196 596 483 389 617 932 17 814 528 2001 13 539 128 16 844 911 504 564 624 614 17 469 525 2002 14 076 000 17 388 000 604 000 738 630 18 126 630 2003 13 716 750 16 632 909 670 000 794 533 17 427 443 2004 13 701 000 16 216 555 670 000 774 344 16 990 899 2005 14 278 000 16 300 913 668 882 749 701 17 050 613 2006 15 450 000 17 008 499 700 000 762 162 17 770 661 2007 16 450 000 17 091 229 672 200 708 372 17 799 602 2008 17 219 000 17 219 000 750 000 750 000 17 969 000 Taulukko 13. Liikuntapaikkarakentamiseen myönnetyt valtionavustukset vuosina 1999–2008, indeksikorjattu JMHI 1995=100 ja RKI 1995=100 Kuvio 6. Liikuntapaikkojen perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionavustusten jakautuminen yhteisöryhmittäin vuonna 2007 Kunnat ja kuntayhtymät 11 607 000 70,3 % Osakeyhtiöt, kuntien määräämisvallassa olevat 1 707 000 10,3 % Osakeyhtiöt, muut 2 544 000 15,4 % Yhdistykset 642 000 3,9 % sen strategiakauden painopistealueita ovat (1) lasten ja nuorten liikkumisympäristöjen kehittäminen, (2) terveyttä edistävien liikuntaolosuhteiden lisääminen, (3) liikuntapaikkojen laadun kehittäminen sekä (4) kaavoitus ja yhdyskuntasuunnittelu. Liikuntapaikka- rakentamisen laadun kehittämisen tarkastelussa ko- rostuvat liikuntapaikkojen toiminnallisuuden ohella terveydellisyyden, taloudellisuuden, turvallisuuden, ekologisuuden sekä esteettisyyden näkökulmat. Lii- kuntapaikkojen rakentamispolitiikan painopistealueet on johdettu yleisten rakentamispoliittisten tavoittei- den ohella hallitusohjelman perusteella määritellyistä liikunnan toimintapoliittisista tavoitteista. 4.1 Liikuntapaikkojen perustamishankkeet Vuonna 2008 valtio avusti liikuntapaikkojen perusta- mishankkeita 17 219 000 eurolla. Ilman indeksikor- 26 Kuvio 7. Liikuntapaikkarakentamiseen myönnettyjen valtionavustusten kehitys vuosina 1999–2008, indeksikorjattu RKI 1995=100 ja JMHI 1995=100 jausta kasvua edellisestä vuodesta oli lähes 800 000 euroa. Taulukossa 10 on esitetty opetusministeriön ja lääninhallitusten jakamat liikuntapaikkojen perusta- mishankkeiden valtionavustukset lääneittäin vuosina 2006–2008. Taulukon lukuja ei ole indeksikorjattu. Valtionavustukset kustannusarvioltaan yli 700 000 euron liikuntapaikkojen perustamishankkeisiin myön- tää opetusministeriö. Lääninhallitukset puolestaan toi- mivat valtionapuvirnaomaisena kustannusarvioltaan korkeintaan 700 000 euron (alv 0 %) liikuntapaikka- hankkeissa. Vuonna 2008 lääninhallitusten jakamien valtionavustusten osuus valtion liikuntapaikkarakenta- misen määrärahoista oli 5,6 miljoonaa euroa. Valtaosa lääninhallitusten myöntämistä avustuksista kohdiste- taan lähiliikuntapaikkoihin tai niitä vastaavien liikun- tapaikkojen rakentamis- ja peruskorjaushankkeisiin. Vuonna 2008 valtionavustuskelpoisten liikuntapaik- kojen perustamishankkeiden kustannusarvion tuli olla vähintään 15 000 euroa (alv 0 %). Opetusministeriön laatimassa ja vuosittain tarkis- tettavassa liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelmassa nimetään ennakoivasti hankkeet, joita valtio varautuu avustamaan seuraavan neljän vuoden aikana edellyt- täen, että liikuntapaikkarakentamisen rahoitus säilyy arvioidun suuruisena. Lisäksi valtion liikuntaneuvosto ja asianomaiset lääninhallitukset antavat lausuntonsa 16 000 000 16 500 000 17 000 000 17 500 000 18 000 000 18 500 000 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 avustettavista hankkeista. Liikuntapaikkojen perus- tamishankkeiden valtionavustuksia säädellään lailla opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/1998). Taulukossa 15 on esitetty liikuntapaikkojen perus- tamishankkeiden avustushakemusten ja myönnettyjen avustusten lukumäärät vuosina 2006–2008. Vuonna 2008 lääninhallitusten päätösvallassa olleista avustus- hakemuksista myönteisen päätöksen sai 66 prosenttia hakeneista. Opetusministeriön osalta vastaava luku oli 39 prosenttia. Taulukossa 16 esitetään opetusministeriön päätös- vallassa olevien, kustannusarvioltaan yli 700 000 € liikuntapaikkojen perustamishankkeiden avustushake- muksissa yleisimmin esiintyneet liikuntapaikkatyypit vuosina 2000–2008. Edustetuimpia liikuntapaikkoja avustushakemuksissa ovat olleet uimahallit, jäähallit ja liikuntahallit. Liikuntahalleiksi tässä tarkastelussa las- ketaan kaikki perinteiset ja monikäyttöiset liikuntasa- lit sekä -hallit. Merkittäväksi ryhmäksi taulukossa 12 nousevat myös muut liikuntapaikat, joihin sisältyvät mm. kaikki yksittäisiä liikuntalajeja palvelevat erikois- tilat, kuten jalkapallohallit, keilahallit, tennishallit ja golfkentät. Muihin liikuntapaikkoihin kuuluvat niin ikään urheilutalot, jotka sisältävät useampia erilaisia liikuntatiloja. 27 Lääni 2006 2007 2008 OPM LH Yht. OPM LH Yht. OPM LH Yht. Etelä-Suomi 4 547 1 752 6 299 3 270 2 100 5 370 4 270 2 050 6 320 Länsi-Suomi 3 338 1 762 5 100 4 320 1 800 6 120 3 930 1 900 5 830 Itä-Suomi 500 530 1 030 1370 640 2 010 30 550 580 Oulu 1 790 530 2 320 1 160 560 1 720 2 110 600 2 710 Lappi 171 530 701 700 530 1 230 560 500 1 060 Yhteensä 10 346 100 10 820 100 5 104 100 5 630 100 15 450 Lääni 2006 2007 2008 Hakemuksia Myöntöjä Hakemuksia Myöntöjä Hakemuksia Myöntöjä LH OPM LH OPM LH OPM LH OPM LH OPM LH OPM Etelä-Suomi 82 25 44 12 77 26 47 9 63 28 43 9 Länsi-Suomi 86 13 61 9 78 18 52 8 73 27 52 11 Itä-Suomi 24 3 18 2 25 9 18 4 16 4 9 1 Oulu 27 4 17 4 28 7 17 4 33 7 17 4 Lappi 27 1 20 1 24 4 18 2 17 3 12 2 Yhteensä 246 46 160 28 232 64 152 27 202 69 133 27 Taulukko 15. Liikuntapaikkojen perustamishankkeiden avustushakemusten ja myönnettyjen avustusten lukumäärät vuosina 2006–2008 Liikuntapaikka- tyyppi 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 joista peruskorj. Uimahallit 17 19 11 11 10 9 6 11 10 3 Jäähallit 33 24 17 13 9 7 14 14 16 1 Liikuntahallit 18 19 25 19 16 19 15 19 21 3 Kentät 4 5 3 4 4 3 2 6 4 7 Muut 29 28 15 18 14 7 9 17 21 2 Yhteensä 101 95 71 65 53 45 46 67 72 16 Taulukko 16. Kustannusarvioltaan yli 700 000 € liikuntapaikkojen perustamishankkeiden avustushakemuksissa useimmin esiintyvät liikuntapaikkatyypit vuosina 2000–2008 (lkm) Taulukko 14. Liikuntapaikkojen perustamishankkeiden valtionavustukset lääneittäin vuosina 2006–2008 (1000 €), indeksikorjaamaton 28 4.2 Liikuntapaikkarakentamiseen liittyvä tutkimus- ja kehittämistoiminta Valtion liikuntamäärärahoista myönnetään vuosittain avustuksia liikuntapaikkojen rakentamiseen, ylläpi- toon tai käyttöön kohdistuvaan tutkimus- ja kehit- tämistyöhön. Tätä tutkimus- ja kehittämistyötä te- kevät etenkin alan tutkimuslaitokset ja korkeakoulut. Vuonna 2008 liikuntapaikkarakentamiseen liittyvään tutkimukseen myönnettiin avustuksia yhteensä 750 000 euroa. Hakemuksia opetusministeriölle osoitet- tiin 35 kappaletta, joista 21 sai myönteisen avustus- päätöksen. Taulukossa 17 on esitetty liikuntapaikkarakenta- misen tutkimus- ja kehittämishankkeisiin myönnetyt valtionavustukset teemoittain vuonna 2008. Viime vuosina hankkeet ovat liikuntapaikkojen rakennus- teknisen ja toiminnallisen laadun kehittämisen ohella enenevissä määrin painottuneet myös muiden Liikun- tapaikkarakentamisen suunta 2011 -asiakirjassa esitet- tyjen painopistealueiden suuntaan. Teema Lkm € % Yhdyskuntasuunnittelu 2 63 300 8,4 Lähi- ja arkiliikuntapaikat 3 48 900 6,5 Rakennustekniikka, talous ja välineistö 8 258 800 34,5 Turvallisuus 2 41 000 5,5 Ympäristö ja kestävä kehitys 1 20 000 2,7 Erityisryhmät ja tasa-arvo 1 57 000 7,6 Liikuntapaikkojen käyttö, kysyntä ja tarjonta 2 70 000 9,3 Tietojärjestelmät 1 140 000 18,7 Muut tutkimukset 1 51 000 6,8 Yhteensä 21 750 000 100,0 Taulukko 17. Liikuntapaikkarakentamisen tutkimus- ja kehittämis- hankkeisiin myönnetyt valtionavustukset teemoittain vuonna 2008. Lähteitä: Avustusesitykset liikuntapaikkojen perustamishankkeisiin vuosina 2003–2008. Opetusministeriö. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto. Liikuntayksikkö. HARAVA. Opetusministeriön harkinnanvaraisten valtionavustusten asiankäsittelyjärjestelmä. Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 21.8.1998/635. Saatavilla: http://www.finlex.fi/fi/laki/ ajantasa/1998/19980635. Opetusministeriö. Liikunnan verkkosivut. Saatavilla: http://www.minedu.fi/OPM/Liikunta. Valtion liikuntaneuvosto 2008. Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2011 -asiakirja. Opetusministeriö. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto. Liikuntayksikkö. 29 5 Liikunnan koulutuskeskukset Suomessa on 11 valtakunnallista ja kolme alueellista liikunnan koulutuskeskusta. Liikunnan koulutuskes- kukset toteuttavat koulutustoimintaa monipuolisesti vapaan sivistystyön, ammatillisen peruskoulutuk- sen, ammatillisen lisäkoulutuksen sekä maksullisen palvelutoiminnan muodossa. Vapaan sivistystyön koulutuksen puitteissa liikunnan koulutuskeskukset järjestävät mm. urheilijoiden valmennukseen liitty- vää koulutusta sekä urheiluseurojen ohjaajien, val- mentajien ja seurahenkilöstön koulutusta yhteistyössä liikuntajärjestöjen kanssa. Samalla ne myös toimivat koko väestölle tarkoitettuina kunto- ja terveysliikun- nan koulutuskeskuksina. Liikunnan koulutuskeskukset saavat vapaan sivis- tystyön koulutustoimintaan suoriteperusteista valti- onosuutta, joka rahoitetaan pääosin valtion liikunta- budjetin veikkausvoittovaroista. Tätä valtionosuutta säädellään vapaasta sivistystyöstä annetulla lailla (632/1998) ja asetuksella (805/1998). Lisäksi osa lii- kunnan valtakunnallisten koulutuskeskusten valtion- osuuksista rahoitetaan yleisistä budjettivaroista. Kou- lutuskeskukset voivat lisäksi saada valtionavustusta kokeilu- ja kehittämishankkeisiin sekä rakentamiseen. Liikunnan koulutuskeskukset saavat koulutus- tehtävänsä perusteella valtion rahoitusta myös usean muun lain nojalla. Koulutusta ja sen rahoitusta oh- jaavat laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998), ammattikorkeakoululaki (351/2003), laki ammatilli- sesta aikuiskoulutuksesta (631/1998), laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/1998) sekä niihin liittyvät asetukset. 5.1 Valtakunnalliset liikunnan koulutuskeskukset Vuonna 2008 valtakunnallisille liikunnan koulutus- keskuksille maksettiin vapaan sivistystyön käyttökus- tannuksiin perustuvaa valtionosuutta yhteensä 14,8 miljoonaa euroa. Toteutuneita vapaan sivistystyön opiskelijavuorokausia niissä kertyi yhteensä 384 781, kappaletta. mikä on 52,5 prosenttia kaikista opiske- lijavuorokausista. Yhtä valtionapukelpoista opiskelija- vuorokautta valtakunnallisissa liikunnan koulutuskes- kuksissa tuettiin vuonna 2008 keskimäärin 39 eurolla, joka on indeksikorjaus huomioiden kaksi euroa enem- män kuin vuotta aiemmin. Taulukossa 18 esitetään valtakunnallisten liikun- nan koulutuskeskusten saama suoriteperusteinen valtionosuus, toteutuneet valtionosuuskelpoiset opis- kelijavuorokaudet sekä muut opiskelijavuorokaudet, valtionosuuskelpoisen opiskelijavuorokauden saama tuki sekä valtionosuuskelpoisten opiskelijavuorokau- sien osuus kaikista vuorokausista vuosina 1999–2008. Vuonna 1999 voimaan tulleen koulutuslainsäädännön uudistuksen seurauksena valtionosuuskelpoisiin opis- kelijavuorokausiin sisältyvät vain vapaan sivistystyön vuorokaudet. Siten valtionosuuskelpoisiin opiskelija- vuorokausiin ennen vuotta 1999 sisältyy myös muita Liikuntatoimi tilastojen valossa 2008 30 Vuosi Suorite- perusteinen valtionosuus Toteutetut opiskelijavuorokaudet Toteutetut vs-vrk vo-vrk %-osuus kaikistaMilj. € Indeksi- korjattu vs-vrk Muut Yht. €/vs-vrk Indeksi- korjattu 1999 10,12 14,16 284 028 137 869 421 897 36 50 67 2000 10,33 13,97 317 620 144 196 461 816 33 44 69 2001 10,84 14,00 319 947 140 320 460 267 34 44 70 2002 11,88 14,53 314 597 224 762 539 359 38 46 58 2003 12,00 14,22 323 331 268 115 591 446 37 44 55 2004 12,22 14,18 330 933 265 342 596 275 37 43 56 2005 12,89 14,45 332 307 301 382 633 689 39 43 52 2006 13,15 14,32 361 399 342 354 703 753 36 40 51 2007 13,37 14,09 384 781 329 427 714 208 35 37 54 2008 14,77 14,77 382 382 346 458 728 840 39 39 52 Huom. Vs-vrk = vapaan sivistystyön opiskelijavuorokausi. Vuosina 1999-2003 suoriteperusteinen valtionosuus sis. valtionosuudet käyttökustannuksiin ja vuokra-arvon pääomakustannuksiin. kuin vapaan sivistystyön vuorokausia. Tämän vuoksi taulukossa 18 käytetään nimitystä valtionosuuskelpoi- set opiskelijavuorokaudet vapaan sivistystyön opiskeli- javuorokausien sijaan. Perusteena käyttökustannusten valtionosuudelle toimivat suoritteiden määrä sekä suoritteille vahvistet- tavat keskimääräiset yksikköhinnat. Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinta lasketaan joka toinen vuosi jakamalla yksikköhinnan määrää- mistä edeltäneenä kalenterivuonna niiden toiminnasta aiheutuneet käyttökustannukset saman kalenterivuo- den toteutuneiden opiskelijavuorokausien määrällä. Vuonna 2008 valtakunnallisten liikunnan koulutus- keskusten arvonlisäveroton yksikköhinta opiskelija- vuorokautta kohden oli 78,19 euroa. Vapaassa sivistystyössä opiskelijavuorokausi on val- takunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtion- osuuden perusteena oleva suorite. Opiskelijavuoro- kaudella tarkoitetaan yhden opiskelijan vuorokauden mittaista opiskelujaksoa, jonka aikana hän on saanut ohjattua opetusta vähintään viisi tuntia. Opetusmi- nisteriö vahvistaa vuosittain kullekin oppilaitokselle valtionosuuden laskemisen perusteena käytettävien Taulukko 18. Valtionosuus valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten käyttökustannuksiin ja opiskelija- vuorokaudet vuosina 1999–2008 opiskelijavuorokausien määrän. Vuodesta 2003 läh- tien opiskelijavuorokausijakoa päätettäessä on kou- lutuksen määrän lisäksi otettu huomioon järjestetyn koulutuksen sisältö sekä opistojen erilaiset edellytykset määrän tuottamiseen. Lisäksi valtion talousarvioissa vahvistetaan vuosittain valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijavuorokausien enimmäis- määrä, joka vuonna 2008 oli yhteensä 269 900. Liikunnan koulutuskeskuksilla on vuodesta 1993 lähtien ollut lainsäädännön puitteissa mahdollisuus järjestää valtionosuuskelpoisen koulutuksen lisäk- si myös maksullista palvelutoimintaa. Maksulliseen palvelutoimintaan sisältyvät esimerkiksi ammatti- korkeakoulun ostama tutkintotavoitteinen koulutus, työvoimapoliittinen koulutus, oppisopimuskoulutus, työnantajien tilaama henkilöstökoulutus sekä ur- heiluseurojen ja liikuntajärjestöjen koulutus. Lisäksi koulutuskeskukset järjestävät ammatillista perus- ja lisäkoulutusta. Kuviossa 8 on esitetty valtakunnallis- ten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuskelpois- ten ja muiden opiskelijavuorokausien kehitys vuosina 1999–2008. 31 Liikunnan koulutuskeskukset voivat saada harkin- nanvaraista valtionavustusta myös liikuntapaikkara- kentamiseen sekä kokeilu- ja kehittämishankkeisiin. Rakentamisavustuksia myönnetään liikuntapaikkojen rakentamiseen, peruskorjaukseen, hankkimiseen ja va- rustamiseen. Vuonna 2008 liikunnan koulutuskeskus- ten rakentamishankkeille myönnettiin valtionavustusta yhteensä 2,4 miljoonaa euroa. Rakentamisavustuksista 88,1 prosenttia myönnettiin valtakunnallisille ja 11,9 prosenttia alueellisille liikunnan koulutuskeskuksille. Taulukossa 19 on esitetty liikunnan koulutuskeskusten rakentamishankkeisiin myönnetyt valtionavustukset vuosina 1999–2008. Indeksikorjaukset taulukkoon on tehty käyttäen rakennuskustannusindeksiä 1995=100. 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000 350 000 400 000 450 000 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 vo-vrk muut Kuvio 8. Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijavuorokausien kehitys vuosina 1999–2008 Liikunnan koulutuskeskuksille vuosittain myönnet- tävät kokeilu- ja kehittämisavustukset on tarkoitettu niiden toiminnan kehittämiseksi järjestettävää kokei- lua, toimintaan liittyviä tarpeellisia erityistehtäviä sekä toiminnan käynnistämistä varten tai koulutuksen mo- nipuolisuuden tukemiseksi. Vuonna 2008 liikunnan koulutuskeskusten kehittämishankkeisiin myönnet- tiin valtionavustusta yhteensä 600 000 euroa, joista 94,3 prosenttia kohdistui valtakunnallisille liikunnan koulutuskeskuksille. Kaikista hyväksytyistä hankkeista 20 oli koulutuksen yleiseen kehittämiseen tähtääviä hankkeita, 11 huippu-urheiluhankkeita ja kaksi kou- lutukselliseen tasa-arvoon liittyviä hankkeita. Taulu- kossa 20 on esitetty liikunnan koulutuskeskuksille Vuosi Avustukset Indeksikorjatut avustukset 1999 1 900 524 2 506 304 2000 2 250 354 2 882 617 2001 1 757 564 2 186 700 2002 2 056 640 2 540 555 2003 2 802 000 3 397 701 2004 2 225 000 2 633 518 2005 1 910 000 2 180 610 2006 3 068 000 3 377 481 2007 2 385 000 2 477 969 2008 2 381 000 2 381 000 Vuosi Avustukset Indeksikorjatut avustukset 1999 622 295 820 034 2000 617 250 789 050 2001 504 564 624 614 2002 395 000 483 044 2003 400 000 474 348 2004 400 000 462 295 2005 900 000 1 008 744 2006 715 000 778 494 2007 715 000 753 475 2008 600 000 600 000 Taulukko 19. Liikunnan koulutuskeskuksille myönnetyt rakentamis- avustukset vuosina 1999–2008, indeksikorjattu RKI 1995=100 Taulukko 20. Liikunnan koulutuskeskuksille myönnetyt kehittämis- avustukset vuosina 1999–2008, indeksikorjattu JMHI 1995=100 32 Kuvio 9. Liikunnan koulutuskeskusten rakentamis- ja kehittämisavustusten kehitys vuosina 1999–2008, indeksikorjattu RKI 1995=100 ja JMHI 1995=100 0 500 000 1 000 000 1 500 000 2 000 000 2 500 000 3 000 000 3 500 000 4 000 000 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 € Rakentamisavustukset Kehittämisavustukset myönnetyt kehittämisavustukset vuosina 1999–2008. Indeksikorjaus on tehty käyttäen julkisten menojen hintaindeksiä 1995=100. Kuviossa 9 on puolestaan esitetty liikunnan koulutuskeskuksille myönnettyjen rakentamis- ja kehittämisavustusten kehitys vuosina 1999–2008. Indeksikorjaukset tähän kuvioon on teh- ty rakentamisavustusten osalta rakennuskustannusin- deksillä 1995=100 ja kehittämisavustusten osalta jul- kisten menojen hintaindeksillä 1995=100. Laskemalla yhteen valtakunnallisten liikunnan kou- lutuskeskusten saamat käyttökustannusten suoritepe- rusteiset valtionosuudet sekä rakentamis- ja kehittä- misavustukset tuettiin valtion liikuntamäärärahoista valtakunnallisia liikunnan koulutuskeskuksia vuonna 2008 yhteensä valtion liikuntabudjetista veikkausvoit- tovaroista yhteensä 17,4 miljoonalla eurolla. Valtion kokonaisrahoitus, suoriteperusteinen valtionosuus sekä opiskelijavuorokaudet valtakunnallisissa liikunnan kou- lutuskeskuksissa vuonna 2008 on esitetty taulukossa 21. 5.2 Alueelliset liikunnan koulutuskeskukset Vuonna 2008 alueellisille liikunnan koulutuskeskuk- sille maksettiin vapaan sivistystyön käyttökustan- nuksiin perustuvaa valtionosuutta yhteensä 550 290 euroa. Summa on myös säilynyt samana vuodesta 2006 lähtien. Valtakunnallisista koulutuskeskuksista poiketen, alueellisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuksien laskentaperusteena käytetään kui- tenkin opiskelijapäivää. Opiskelijapäivään sisältyy yhden opiskelijan vähintään neljän tunnin mittainen päiväkohtainen opiskelujakso. Toteutuneita vapaan si- vistystyön opiskelijapäiviä alueellisissa liikunnan kou- lutuskeskuksissa kertyi vuonna 2008 yhteensä 77 238 kappaletta. Opiskelijapäivän yksikköhinta määritetään vuosit- tain valtion talousarviossa olevan määrärahan rajoissa. Vuoden 2008 yksikköhinta on säilynyt edellisvuosien tasolla, 16,60 eurossa. Valtion talousarviossa määrite- tään myös alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien enimmäismäärä, joka vuonna 2008 oli 51 000 kappaletta. Taulukossa 22 on esitetty alu- eellisten liikunnan koulutuskeskusten saama suorite- perusteinen valtionosuus, toteutuneet vapaan sivistys- työn opiskelijapäivät ja muut opiskelijapäivät, vapaan sivistystyön opiskelijapäivän saama tuki sekä vapaan sivistystyön opiskelijapäivien osuus kaikista opiskelija- päivistä vuosina 1999–2008. Kuviossa 10 on puoles- taan esitetty alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien kehitys vuosina 1999–2008. Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten saamat suoriteperusteiset valtionosuudet sekä rakentamis- ja kehittämisavustukset yhteenlaskettuna tuettiin alu- eellisia liikunnan koulutuskeskuksia valtion liikunta- määrärahoista vuonna 2008 yhteensä 867 690 eurolla. 33 Valtakunnalliset liikunnan koulutuskeskukset Valtion kokonais- rahoitus (€) * Opiskelijavuorokaudet OPM:n päätös Toteutetut suoriteper. vos (€) vs-vrk €/ vs- vrk vs-vrk €/ vs- vrk muut vrk kaikki vrk Eerikkilän Urheiluopisto 1 307 101 1 246 101 22 690 55 31 933,8 39 14 776 46 710 Kisakallion Urheiluopisto 1 197 132 1 090 132 19 850 55 38 454,9 28 26 600 65 055 Kuortaneen Urheiluopisto 1 914 204 1 783 204 32 470 55 47 845,5 37 31 447 79 293 Lapin Urheiluopisto 809 810 636 310 12 520 51 19 609,1 32 68 946 88 555 Liikuntakeskus Pajulahti 1 765 050 1 650 850 30 060 55 49 710,2 33 24 461 74 171 Solvalla Idrottsinstitut 1 475 126 353 126 6 430 55 8 497,0 42 21 425 29 922 Suomen Urheiluopisto 3 144 463 2 956 263 53 830 55 77 492,1 38 80 440 157 933 Tanhuvaaran Urheiluopisto 1 478 028 1 329 028 24 200 55 28 183,8 47 13 002 41 186 Urheiluopisto Kisakeskus 948 442 948 442 17 270 55 17 555,0 54 3 329 20 884 Varalan Urheiluopisto 1 529 313 1 170 313 21 310 55 27 277,1 43 34 471 61 748 Vuokatin Urheiluopisto 1 866 164 1 607 464 29 270 55 35 823,9 45 27 560 63 384 Yhteensä 17 434 834 14 771 234 269 900 382 382 346 458 728 840 Keskiarvo 55 40 * Sis. Suoriteperusteiset valtionosuudet sekä myönnetyt kehittämisavustukset ja rakentamisavustukset. Vs-vrk = vapaan sivistystyön vuorokausi, vos = valtionosuus Vuosi Suoriteperusteinen valtionosuus Toteutetut opiskelijapäivät Toteutetut vs- päivät vs-pv %-osuus kaikista € Indeksi- korjattu vs-pv * Muut Yhteensä €/vs- pv Indeksi- korjattu 1999 255 814 343 749 51 576 9 215 60 791 5,0 6,7 85 2000 269 785 362 075 45 700 10 688 56 388 5,9 7,9 81 2001 452 153 559 737 53 091 12 715 65 806 8,5 10,5 81 2002 452 140 552 921 58 253 16 385 74 638 7,8 9,5 78 2003 490 620 581 812 61 743 16 614 78 357 7,9 9,4 79 2004 490 620 567 467 78 734 17 129 95 863 6,2 7,2 82 2005 490 620 549 900 73 505 17 470 90 975 6,7 7,5 81 2006 550 290 599 157 75 431 19 757 95 188 7,3 7,9 79 2007 550 290 579 902 84 044 17 855 101 899 6,5 6,9 82 2008 550 290 550 290 77 238 15 179 92 417 7,1 7,1 84 Vs-pv = vapaan sivistystyön opiskelijapäivä Taulukko 21. Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtion kokonaisrahoitus, suoriteperusteinen valtionosuus sekä opiskelija- vuorokaudet vuonna 2008 Taulukko 22. Valtionosuus alueellisten liikunnan koulutuskeskusten vapaan sivistystyön käyttökustannuksiin ja opiskelijapäivät vuosina 1999–2008 34 Kuvio 10. Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien kehitys vuosina 1999–2008 Taulukko 23. Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten valtion kokonaisrahoitus, vapaan sivistystyön suoriteperusteinen valtionosuus sekä opiskelijapäivät vuonna 2008 0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 90 000 100 000 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 vs-pv muut Alueelliset liikunnan koulutuskeskukset Valtion kokonais- rahoitus* Suorite- perusteinen valtionosuus Opiskelijapäivät OPM:n päätös Toteutuneet vs-pv €/vs- pv vs-pv €/vs-pv muut pv kaikki pv Itä-Suomen liikuntaopisto 297 827 229 827 21 300 10,8 34 554 6,7 11 265 45 819 Norrvalla Idrottsinstitut 207 869 179 869 13 030 13,8 22 133 8,1 0 22 133 Virpiniemen liikuntaopisto 361 994 140 594 16 670 8,4 20 551 6,8 3 914 24 465 Yhteensä 867 690 550 290 51 000 77 238 15 179 92 417 Keskiarvo 11,0 7,2 * Sis. Suoritusperusteiset valtionosuudet sekä myönnetyt kehittämisavustukset ja rakentamisavustukset. Vs-pv = vapaan sivistystyön opiskelijapäivä 35 Valtion kokonaisrahoitus, suoriteperusteinen valtion- osuus sekä opiskelijapäivät alueellisissa liikunnan kou- lutuskeskuksissa vuonna 2008 on esitetty taulukossa 23. 5.3 Liikunnan koulutuskeskusten opiskelijamäärät Liikunnan koulutuskeskusten järjestämä koulutus voidaan jaotella neljään ryhmään: vapaan sivistystyön koulutukseen, ammatilliseen peruskoulutukseen, am- matilliseen lisäkoulutukseen sekä maksulliseen pal- velutoimintaan. Näistä merkittävimmän osan muo- dostaa vapaan sivistystyön koulutus. Vuonna 2008 kaikista valtakunnallisten koulutuskeskusten järjestä- mään koulutukseen osallistuneista 52,9 prosenttia ja alueellisten koulutuskeskusten järjestämään koulu- tukseen osallistuneista 98,3 prosenttia opiskeli vapaan sivistystyön koulutuksissa. Lukumääräisesti eniten opiskelijoita opiskeli lapsi- ja nuorisoliikuntaa. Tau- lukossa 24 on esitetty liikunnan koulutuskeskusten opiskelijamäärät koulutusaloittain vuonna 2008. Valtakunnallisten koulutuskeskusten järjestämän koulutuksen opiskelijamäärissä mitattuna myös mak- sullisen palvelutoiminnan osuus oli merkittävä, 46,4 prosenttia. Alueellisissa koulutuskeskuksissa maksul- lisen palvelutoiminnan osuus kuitenkin jäi vain 1,3 prosenttiin. Liikunnanohjauksen perustutkintoon johtavan ammatillisen peruskoulutuksen osuus opis- kelijamääristä puolestaan on vain 0,3 prosenttia, mut- ta opiskelijavuorokausissa mitattaessa tämä osuus on selvästi merkittävämpi, 14,5 prosenttia. Liikunta-alan ammatilliseen lisäkoulutukseen kuuluvat liikunnan ammattitutkinto, liikuntapaikkojen hoitajan ammat- titutkinto, valmentajan erikoisammattitutkinto ja liikuntapaikkamestarin erikoisammattitutkinto. Lisä- koulutuksen osuus opiskelijamääristä jää ammatillisen peruskoulutuksen tavoin matalaksi, vain 0,4 prosent- tiin, mutta opiskelijavuorokausissa ja -päivissä senkin osuus on suurempi: 5,9 prosenttia valtakunnallisissa koulutuskeskuksissa ja 15,2 prosenttia alueellisissa koulutuskeskuksissa. Taulukoissa 25 ja 26 on esitetty liikunnan koulu- tuskeskusten opiskelijamäärät koulutustehtävittäin ja sukupuolittain. Sekä valtakunnallisissa että alueel- lisissa liikunnan koulutuskeskuksissa miesopiskelijat muodostavat selvän enemmistön. Kaikista liikunnan koulutuskeskusten opiskelijoista miesten osuus oli noin 56,4 ja naisten 45,6 prosenttia. Kuvioissa 11 ja 12 havainnollistetaan nais- ja miesopiskelijoiden osuuksia vapaan sivistystyön kou- lutuksessa vuonna 2008. Miesopiskelijat muodostavat enemmistön vapaan sivistystyön koulutuksessa lähes joka alueella. Naisten osuus on miehiä suurempi vain valtakunnallisissa liikunnan koulutuskeskuksissa ai- kuisliikunnan ja muun koulutuksen alueilla. Lähteitä: Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten ilmoitukset toteutetusta opetuksesta 2008. Asetus vapaasta sivistystyöstä 6.11.1998/805. Saatavilla http://www.finlex.fi/fi/laki/ ajantasa/1998/19980805. HARAVA. Opetusministeriön harkinnanvaraisten valtionavustusten asiankäsittelyjärjestelmä. Laki vapaasta sivistystyöstä 21.8.1998/632. Saatavilla: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980632. Oravainen T. 2008. Liikunnan koulutuskeskusten kokeilu- ja kehittämishankkeiden valtionavustukset vuonna 2008. Opetusministeriö. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto. Liikuntayksikkö. Perustelumuistio 2008. Opetusministeriö. Liikunnan verkkosivut. Saatavilla: http://www.minedu.fi/OPM/Liikunta. Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten ilmoitukset toteutetusta opetuksesta 2008. Virtala M. 2007. Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteena olevien opiskelijavuorokausien ja alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien määrääminen vuodelle 2008. Opetusministeriö. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto. Liikuntayksikkö. Perustelumuistio 2008. Valtion talousarvioesitys 2008. Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2008. Saatavilla: http://budjetti.vm.fi/indox/tae/2008/ he_2008.html. 36 Koulutuksen osa-alue Valtakunnalliset koulutuskeskukset Alueelliset koulutuskeskukset n % n % Vapaan sivistystyön koulutus 136 703 52,9 % 54 569 98,3 % - lapsi- ja nuorisoliikunta 80 685 31 851 - vammaisliikunta 2 934 788 - kansalaisjärjestötoiminta 10 864 5 257 - aikuisliikunta 32 841 10 496 - huippu-urheilu 8 225 4 876 - muut 1 154 1 301 Ammatillinen peruskoulutus (valtion rahoittama) 758 0,3 % 0 0 % - liikunnanohjauksen perustutkinto 754 0 - vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus 4 0 Ammatillinen lisäkoulutus 918 0,4 % 214,5 0,4 % - tutkintoon tähtäävä koulutus 736 109 - muu pitkäkestoinen lisäkoulutus 65 106 - lyhytkestoinen ammatillinen täydennyskoulutus 117 0 Maksullinen palvelutoiminta 119 805 46,4 % 712 1,3 % - ammattikorkeakoulun tutkintotavoitteiden koulutus 0 0 - työvoimapoliittinen koulutus 14 38 - oppisopimuskoulutus/teoriakurssit 336 2 - työnantajan tilaama koulutus 17 936 615 - urheiluseurojen ja liikuntajärjestöjen koulutus 40 405 37 - muun lainsäädännön perusteella toteutettava koulutus 12 306 20 - muut 48 808 0 Yhteensä 258 183 100 % 55 496 100 % Taulukko 24. Liikunnan koulutuskeskusten opiskelijamäärät koulutusaloittain vuonna 2008 37 Taulukko 25. Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijamäärät koulutustehtävittäin vuonna 2008 Liikunnan koulutus- keskukset Vapaa sivistystyö Ammatillinen perus- koulutus Ammatillinen lisä- koulutus Muu maksullinen palvelutoiminta Yhteensä Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Kaikki Eerikkilän Urheiluopisto 10 147 4 395 0 0 44 56 16 934 7 724 27 125 12 175 39 300 Kisakallion Urheiluopisto 6 646 7 582 51 52 0 0 4 184 4 155 10 881 11 789 22 670 Kuortaneen Urheiluopisto 10 287 7 216 64 59 46 46 8 218 6 452 18 615 13 773 32 388 Lapin Urheiluopisto 4 419 3 386 56 73 125 54 6 403 6 545 11 003 10 058 21 061 Liikunta- keskus Pajulahti 9 359 6 342 50 37 41 13 1 990 1 230 11 440 7 622 19 062 Solvalla Idrottsinstitut 1 193 1 563 24 22 4 4 9 281 7 891 10 502 9 480 19 981 Suomen Urheiluopisto 15 606 14 124 69 43 270 86 1 672 870 17 617 15 123 32 740 Tanhuvaaran Urheiluopisto 4 669 4 759 56 40 0 0 2 089 1 957 6 814 6 756 13 570 Urheiluopisto Kisakeskus 3 483 3 688 0 0 5 18 2 424 2 410 5 912 6 116 12 028 Varalan Urheiluopisto 3 219 3 894 32 30 14 15 12 081 8 090 15 346 12 029 27 375 Vuokatin Urheiluopisto 6 303 4 423 0 0 37 40 4 791 2 414 11 131 6 877 18 008 Yhteensä 75 331 61 372 402 356 586 332 70 067 49 738 146 385 111 797 258 183 %-osuus 55,1 44,9 53,0 47,0 63,8 36,2 58,5 41,5 56,7 43,3 100 38 Taulukko 26. Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijamäärät koulutustehtävittäin 2008 Liikunnan koulutuskeskus Vapaa sivistystyö Ammatillinen perus- koulutus Ammatillinen lisä- koulutus Muu maksullinen palvelutoiminta Yhteensä miehet naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset Kaikki Itä-Suomen Liikuntaopisto 9049 8720 0 0 42 99 167 201 9258 9020 18278 Virpinemen Liikuntaopisto 7841 6826 0 0 20 53,5 271 73 8132 6952,5 15084,5 Norrvalla Idrottsinstitut 13139 8994 0 0 0 0 0 0 13139 8994 22133 Yhteensä 30029 24540 0 0 62 152,5 438 274 30529 24966,5 55495,5 %-osuus 55,0 45,0 0,0 0,0 28,9 71,1 61,5 38,5 55,0 45,0 100 Kuvio 11. Nais- ja miesopiskelijoiden osuudet valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten vapaan sivistystyön koulutuksessa vuonna 2008. 75 331 538 5 223 15 431 7 100 1 808 45 231 61 372 616 3 002 17 410 3 764 1 126 35 454 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Yhteensä Muut Huippu-urheilu Aikuisliikunta Kansalaisjärjestötoiminta Vammaisliikunta Lapsi- ja nuorisoliikunta miehet naiset 39 Kuvio 12. Nais- ja miesopiskelijoiden osuudet alueellisten liikunnan koulutuskeskusten vapaan sivistystyön koulutuksessa vuonna 2008. 30029 697 2 510 5 755 2 796 455 17 816 24540 604 2 366 4 741 2 461 333 14 035 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Yhteensä Muut Huippu-urheilu Aikuisliikunta Kansalaisjärjestötoiminta Vammaisliikunta Lapsi- ja nuorisoliikunta miehet naiset 40 6 Liikunnan kansalaistoiminta Suomalainen liikunta perustuu merkittävissä määrin vapaaehtoiseen järjestö- ja kansalaistoimintaan. Jär- jestöt ja seurat vastaavat liikuntatoiminnasta, tarjoten koko väestölle mahdollisuuksia liikunnan harrastami- seen. Suomessa on Suomen Liikunnan ja Urheilun tilastojen mukaan noin 9000 liikunta- ja urheiluseu- raa, joissa toimii yli puoli miljoonaa aikuista vapaaeh- toistoimijaa. Seurojen ja järjestön liikuntatoimintaan taas osallistuu yli miljoona suomalaista lasta, nuorta, aikuista ja ikääntyvää ihmistä. Opetusministeriö tukee liikunnan kansalaistoimin- taa myöntämällä harkinnanvaraisia valtionavustuksia valtakunnallisille ja alueellisille liikuntajärjestöille. Avustuksen suuruuteen vaikuttaa järjestön toiminta liikuntalain 1 §:ssä säädetyn tarkoituksen toteuttami- seksi, toiminnan laatu, laajuus sekä yhteiskunnallinen merkitys. Valtakunnallisille ja alueellisille liikuntajär- jestöille myönnetään myös erityisavustuksia yhteisiin kehittämishankkeisiin. Valtakunnalliset liikuntajär- jestöt järjestävät koulutus-, valmennus- ja kilpailutoi- mintaa jäsenyhdistyksilleen sekä paikallisille seuroille, mutta eivät voi ilman erillistä lupaa siirtää ansaitse- maansa valtionavustusta niiden toimintaan. Myös liikunnan aluejärjestöt ja kunnat tukevat paikallisten seurojen toimintaa. Kunnat voivat tähän tarkoituk- seen käyttää niiden liikuntatoimintaan osoitettuja val- tionosuuksia, jota tarkastellaan lähemmin luvussa 3. Voimassa olevaan liikunta-asetuksen (1055/1998) mukaan valtionapukelpoisia järjestöjä ovat valtakun- nalliset tai alueelliset rekisteröidyt yhdistykset, joiden pääasiallisena tehtävänä on liikunnan järjestäminen tai muu liikunnan edistäminen. Järjestöllä on oltava vä- hintään 30 jäsenyhdistystä, joissa on vähintään tuhat harrastajaa, ja liikuntalajilla on oltava kansainvälinen organisaatio tai lajin on oltava kansallisesti merkittä- vä. Valtionavustusta ei yleensä myönnetä, ennen kuin järjestö on toiminut vähintään vuoden mittaisen ti- likauden. Syksyllä 2009 jätti urheilun lajiliittojen ja liikuntajärjestöjen valtionapujärjestelmää pohtinut työryhmä esityksen, jonka pohjalta tullaan näitä valti- onavustusperusteita kuitenkin uudistamaan. Liikuntatoimi tilastojen valossa 2008 41 Vuosi Valtionavustuksiin oikeuttavat menot Valtionavustukset Avustus% Indeksikorjatut avustukset Reaalimuutos ed. vuoteen 1999 68 719 905 20 317 102 29,6 26 773 003 0,1 % 2000 63 369 522 20 401 195 32,2 26 079 497 -2,6 % 2001 59 366 882 21 353 668 36,0 26 434 303 1,4 % 2002 77 935 585 22 301 000 28,6 27 271 821 3,2 % 2003 70 942 050 22 434 000 31,6 26 603 818 -2,4 % 2004 77 797 437 22 861 000 29,4 26 421 320 -0,7 % 2005 89 111 519 24 261 000 27,2 27 192 377 2,9 % 2006 94 767 198 25 529 024 26,9 27 796 080 2,2 % 2007 100 972 134 27 544 000 27,3 29 026 188 4,4 % 2008 106 907 384 28 960 000 27,1 28 960 000 -0,2 % 6.1 Liikuntajärjestöille myönnetyt valtionavustukset Taulukossa 27 on esitetty liikuntajärjestöille myönne- tyt valtionavustukset vuosina 1999–2008, pois lukien Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n sekä Suomen Olym- piakomitean toiminta-avustukset. Indeksikorjaus tau- lukkoon on tehty käyttäen julkisten menojen hintain- deksiä 1995=100. Vuodeksi 2008 valtion liikuntamäärärahoista lii- kuntajärjestöjen avustamiseen osoitetut määrärahat nousivat ilman indeksikorjausta noin 1,4 miljoonaa euroa. Järjestöryhmien välisessä jakosuhteessa ei ta- pahtunut merkittäviä muutoksia. Ylipäätään vuosina 1999-2008 suurimmat vähennykset järjestöryhmien osuuksissa liikuntajärjestöjen valtionavustuksista ovat kohdanneet lajiliittoja (2,1 %) sekä Suomen Työväen Urheiluliittoa (1,3 %). Eniten osuuttaan ovat puoles- taan kasvattaneet valtakunnalliset palvelujärjestöt (3,8 %) ja erityisliikuntajärjestöt (1,0 %). Muiden järjes- töryhmien osuudet ovat pysyneet alle prosenttiyksi- kön tarkkuudella samana. Taulukossa 28 on esitetty liikuntajärjestöjen valtionavustusten jakautuminen järjestöryhmittäin vuosina 2007–2008 ja kuviossa 14 valtionavustusten järjestöryhmäkohtaiset prosentti- osuudet vuonna 2008. Taulukossa 24 on esitetty valti- onavustusta saaneiden järjestöjen määrällinen kehitys vuosina 1999–2008. Vuonna 2008 liikuntajärjestöille myönnettävää valtionavustusta haki 137 järjestöä, joista 79 oli laji- liittoja ja 58 muita valtakunnallista liikuntajärjestöä. Vuotta aiemmin hakijoita oli yhteensä 139. Kahdek- san hakijaa oli uusia järjestöjä, joita opetusministe- riö ei ollut aiemmin hyväksynyt valtionavustukseen oikeutetuiksi valtakunnallisiksi liikuntajärjestöiksi: Jade Club Tuusula ry, NST-Lappeenranta ry, Suomen Agilityliitto ry, Suomen Krokettiliitto ry, Suomen Krokettiliitto, Suomen Racketlonliitto ry, Suomen Rugbyliitto ry, Suomen Jalkapallovalmentajat ry sekä Suomen Kansainvälisen Senioritanssin Liitto ry. Näis- tä valtionapukelpoisuus ja valtionavustus myönnettiin vain Suomen Rugbyliitto ry:lle samanaikaisesti mui- den lajiliittojen kanssa. Jäljempänä esitetyissä taulukoissa käsitellään liikun- tajärjestöjen talouden tunnuslukuja seuraaviin järjes- töryhmittäin: (a) lajiliitot, (b) erityisliikuntajärjestöt, (c) koululais- ja opiskelijaliikuntajärjestöt, (d) omassa taulukossaan Suomen Työväen Urheiluliitto ry, Fin- lands Svenska Idrott rf, Suomen Latu ry ja Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry. Sekä (e) muut varsinaiset liikuntajärjestöt. Liikunnan palvelujärjes- töistä omiin taulukoihinsa on eritelty (a) valtakunnal- liset palvelujärjestöt sekä (b) alueelliset yhteisöt. Taulukko 27. Liikuntajärjestöille myönnetyt valtionavustukset 1999–2008 (€), indeksikorjattu JMHI 1995=100 (ei sisällä SLU:n ja Olympiakomitean avustuksia) 42 Järjestöryhmä Avustus 2007 2008 euroa % euroa % Varsinaiset liikuntajärjestöt Lajiliitot 16 120 000 49,1 16 840 000 49,0 Erityisliikuntajärjestöt 1 684 000 5,1 1 805 000 5,2 Koululais- ja opiskelijajärjestöt 582 000 1,8 627 000 1,8 Suomen Työväen Urheiluliitto ry 1 450 000 4,4 1 480 000 4,3 Finlands Svenska Idrott rf 768 000 2,3 788 000 2,3 Suomen Latu ry 560 000 1,7 580 000 1,7 Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliitto ry 262 000 0,8 272 000 0,8 Muut liikuntajärjestöt 576 000 1,8 631 000 1,8 Liikunnan palvelujärjestöt Valtakunnalliset palvelujärjestöt 7 723 000 23,5 8 110 000 23,6 Alueelliset yhteisöt 3 137 000 9,5 3 267 000 9,5 Yhteensä 32 862 000 100,0 34 400 000 100,0 Taulukko 28. Liikuntajärjestöille myönnetyt valtionavustukset järjestöryhmittäin vuosina 2007–2008, indeksikorjaamaton Kuvio 13. Liikuntajärjestöjen valtionavustukset järjestöryhmittäin 2007 Lajiliitot 49,0 % Liikunnan palvelujärjestöt 33,1 % Suomen Latu ry 1,7 % Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry 0,8 % Muut liikuntajärjestöt 1,8 % Erityisliikuntajärjestöt 5,2 % Koululais- ja opiskelijajärjestöt 1,8 % Suomen Työväen Urheiluliitto ry 4,3 % Finlands Svenska Idrott rf 2,3 % 43 Taulukko 29. Valtionavustusta saaneet liikuntajärjestöt järjestöryhmittäin vuosina 1999–2008 (lkm) Järjestöryhmä 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Varsinaiset liikuntajärjestöt Lajiliitot 72 71 71 71 70 72 72 73 73 74 Erityisliikuntajärjestöt 13 13 14 12 13 14 14 14 14 14 Koululais- ja opiskelijajärjestöt 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 Suomen Työväen Urheiluliitto ry 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Finlands Svenska Idrott rf 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Suomen Latu ry 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Suomen Uimaopetus ja Hengenpelastusliitto ry 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Muut liikuntajärjestöt 15 16 16 16 16 16 16 16 14 14 Liikunnan palvelujärjestöt Valtakunnalliset palvelujärjestöt 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 Alueelliset yhteisöt 13 15 15 15 15 15 15 15 15 15 Yhteensä 126 128 129 127 127 130 130 131 129 130 Lajiliittojen osalta suurimmat valtionavustusten korotukset vuonna 2008 kohdistettiin järjestöille, jotka ovat olleet käynnistämässä paralympiaurheilun integrointia osaksi liittojensa valmennusjärjestelmää. Näitä liittoja olivat Suomen Urheiluliitto ry, Suomen Hiihtoliitto ry, Suomen Uimaliitto ry , Suomen Rat- sastajainliitto ry, Suomen Purjehtijaliitto ry, Suomen Judoliitto ry sekä Suomen Tennisliitto ry. Korotuksia kohdistettiin myös järjestöille, joiden alaiset seurat osallistuivat Euro Cupiin ja vastaaviin kansainvälisiin arvokilpailuihin. Suhteellisesti merkittävin valtion- avustuksen korotus kuitenkin myönnettiin Suomen Kaukalopalloliitto ry:lle aiemmin toimineiden kahden kaukalopallon lajiliiton onnistuttua lopulta yhdistä- mään toimintansa. Erityisliikuntajärjestöistä suurimmat valtionavus- tusten korotukset osoitettiin monialaisesta toiminnan kehittämisestään Suomen Invalidien Urheiluliitto ry:lle, Suomen Kehitysvammaisten Liikunta ja Ur- heilu ry:lle, Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle sekä Kuurojen Urheiluliitto ry:lle. Soveltava Liikunta ry:n valtionavustuksen korotus taas perustui sen jäsenjär- jestöjen koulutuksen kehittämiseen. Erityisryhmien liikuntajärjestöihin kuuluu liikuntajärjestöjä sekä kansanterveys- ja potilasjärjestöjä. Tavoitteena on, että vuoden 2010 alusta opetusministeriö osoittaisi suoria valtionavustuksia vain niille järjestöille, joiden pääasi- allinen tarkoitus on liikuntatoiminta. Muista varsinaisista liikuntajärjestöistä valtionavus- tusten korotuksia kohdistettiin Liikunnan ja Terveys- tiedon Opettajat ry:lle vilkkaasta ja tuloksellisesta kan- sainvälisestä toiminnasta sekä Reserviläisurheiluliitto ry:lle, Suomen Valmentajat ry:lle ja Suomen Liikunta- alan ammattilaiset ry:lle viimeisen kahden vuoden ai- kana vahvistuneesta järjestötoiminnasta. Liikunnan palvelujärjestöjen osalta korotuksilla on