Hämeen ympäristökeskus Hämeen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2009 ISBN 978-952-11-3503-3 (PDF) ISSN 1796-1785 (verkkoj.) H ä m e e n y m p ä r is t ö k e s k u S Ympäristön tilan seurannan tavoitteena on tuottaa tietoa ympäristön tilasta, sen muu- toksista ja muutosten syistä. Seurannasta saatavia tietoja käytetään päätöksenteon sekä ympäristönsuojelutoimien kohdentamisen ja niiden tuloksellisuuden arvioinnin tukena. Tietoja hyödynnetään maankäytön suunnittelussa ja sen ohjauksessa sekä ympäristövai- kutusten arvioinnissa. Seurantatietoja tarvitaan kansainvälisten sopimusten edellyttämiin selvityksiin ja niitä hyödynnetään tutkimuksissa. Hämeen ympäristökeskuksen seurantaohjelma vuodelle 2009 perustuu ympäristöhallin- non seurantaohjelmaan vuosille 2009–2012. Se sisältää pintavesien ohella pohjavesien ja maaympäristön seurantaa. Pintavesien seurantaan on otettu uusia vesistöjä ja biologista seurantaa (kasviplankton, vesikasvit, pohjaeläimet, kalat) on lisätty vesienhoitolain ja -asetuksen (vesipuitedirektiivin) mukaisesti. Veden laadun seurantaa on vähennetty siten, että useimmista vesistöistä ei enää oteta näytteitä vuosittain vaan muutaman vuoden välein. Pohjavesien seuranta jatkuu kolmella pohjavesiasemalla ja hydrologinen seuranta sisältää mm. vesistöjen vedenkorkeuksien, virtaamien, lämpötilojen, jäänpaksuuden sekä lumipeitteen paksuuden, haihdunnan ja roudan seurantaa. Maaympäristön seurantaan kuuluu myös useita eri seurantahankkeita. Vesienhoitolaki edellyttää, että vesienhoitoalueille laaditaan seurantaohjelmat. Niiden ha- vaintopaikat on koottu ympäristöhallinnon seurantaohjelmasta sekä velvoitetarkkailuista. Vesienhoitoalueiden ohjelmia ei ole sisällytetty tähän monisteeseen, mutta havaintopaik- kataulukoihin on merkitty, mitkä järvet ja joet kuuluvat vesienhoitoalueen seurantaan. Ympäristön tilan seurantaohjelma 2009 Petri Horppila (toim.) Y m p ä r is t ö n t il a n s e u r a n t a o h je l m a 2 0 0 9 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 03 | 2009 Ympäristön tilan seurantaohjelma 2009 Petri Horppila (toim.) Hämeenlinna 2009 Hämeen ympäristökeskus HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 3 | 2009 Hämeen ympäristökeskus Taitto: Maija-Liisa Lehtonen Kansikuva: Petri Horppila Julkaisu on saatavana vain internetistä: www.ymparisto.fi/julkaisut ISBN 978-952-11-3503-3 (PDF) ISSN 1796-1785 (verkkoj.) 3Hämeen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2009 Sisällys 1 Johdanto....................................................................................................... 5 2 Pintavesien tilan seuranta.......................................................................... 6 2.1 Jokien ja järvien vedenlaadun vertailuolojen ja pitkäaikaismuutosten seuranta (XA03001 ja XA03002).................................................................................6 2.2 Jokien ja järvien biologinen seuranta (XA03003)..........................................15 2.3 Maa- ja metsätalouden vaikutusten seuranta (XA03081).............................17 2.4 Haitallisten aineiden seuranta kaloissa sedimentissä (XA05028)..............20 2.5 Orgaanisten klooriyhdisteiden seuranta simpukkaviljelymenetelmällä (XA05072)......................................................................................................................22 2.6 Reaaliaikainen levähaittaseuranta (XA03025)...............................................24 2.7 Järvien vedenlaadun peruskartoitus (C4020).................................................27 3 Hydrologinen seuranta............................................................................. 29 3.1 Hydrometeorologinen seuranta ((XC02111).....................................................29 3.2 Vesistöjen hydrologinen seuranta (XC02112).................................................30 3.3 Hydrogeologinen seuranta (XC02113)..............................................................33 3.4 Lähteiden vedenlaatu (C1002) ...........................................................................36 4 Maaympäristön seuranta......................................................................... 38 4.1 Maatalousympäristön päiväperhosseuranta (XA02008)...............................38 4.2 Valtakunnallinen yöperhosseuranta (XC01063).............................................42 4.3 Luontodirektiivin luontotyyppien seuranta (XC01005)...............................45 4.4 Luontodirektiivin lajien seuranta (XC01044)..................................................46 4.5 Uhanalaisten lajien seuranta (XC01028)..........................................................52 4.6 Haitallisten aineiden seuranta maaympäristössä (XA05029)......................56 5 Ilmapäästöjen seuranta........................................................................... 57 5.1 Laskeuman laadun seuranta (A01009)..............................................................57 5.2 Ilmansaasteiden ja ilmastonmuutoksen vaikutusten seuranta pintavesissä (XA01002) ........................................................................... 61 6 Yhdennetty seuranta................................................................................ 68 6.1 Ympäristön yhdennetty seuranta (XA01001)...................................................68 Liite Jokien ja järvien biologinen seuranta – näytteenotosta tiedon tallentamiseen........................................................................ 73 4 Hämeen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2009 5Hämeen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2009 1 Johdanto Ympäristöhallinnon uusi seurantaohjelma vuosille 2009–2012 on valmistunut. Suo- men ympäristökeskus on laatinut sen yhdessä aluekeskusten kanssa. Ohjelma tuli laatia siten, että se toteuttaa valtion tuottavuusohjelman voimavarojen vähentämis- tavoitteet vuoteen 2011 mennessä mm. keskittämällä voimavaroja tärkeimpiin koh- teisiin ja poistamalla päällekkäistä toimintaa. Samanaikaisesti EU:n lainsäädäntö edellyttää uusien seurantojen, mm. vesibiologisten, haitallisten aineiden, ja luonnon monimuotoisuuden seurantojen aloittamista. Uudessa ohjelmassa pintavesien seu- rantaa ei enää ole jaettu valtakunnalliseen ja alueelliseen seurantaan vaan alueelliset ohjelmat on yhdistetty hallinnon yhteiseen ohjelmaan. Tähän julkaisuun koottu Hämeen ympäristökeskuksen seurantaohjelma vuodelle 2009 perustuu ympäristöhallinnon uuteen ohjelmaan. Pintavesien seurantaan on tehty monia muutoksia. Seurantaan on otettu lisää vesistöjä mutta niistä useimpia seurataan jatkossa ns. rotaatioperiaatteella muutaman vuoden välein. Vain osa ve- sistöistä jää entiseen tapaan vuosittaiseen seurantaan. Biologista seurantaa on lisätty vesienhoitoasetuksen edellyttämällä tavalla. Tämän seurauksena veden laadun seu- rantaa on ollut pakko vähentää. Vesienhoitoalueiden seurantaohjelmia ei ole esitetty tässä julkaisussa. Kunkin havaintopaikan kohdalla on kuitenkin mainittu kuuluuko paikka vesienhoitoalueen seurantaan vai ei. Ohjelmassa ei ole mukana järvien syvyyskartoitusta, eikä järvien kunnostushankkeisiin ja valvontaan liittyvää näytteenottoa koska ne eivät ole seu- rantaa. Ympäristöhallinnon seurantaohjelma sisältää pintavesien ohella pohjavesien ja maaympäristön seurantaa. Pohjavesien seuranta jatkuu Hämeessä kolmella seu- ranta-asemalla. Sitä on tarkoitus laajentaa seurantaohjelmakauden aikana II-luokan pohjavesialueille. Lisäksi lähdevesistä otetaan mahdollisuuksien mukaan näytteitä yhteistyössä kuntien kanssa. Ympäristön tilan seurannan tavoitteena on tuottaa tietoa ympäristön tilasta, sen muutoksista ja muutosten syistä. Seurannasta saatavia tietoja käytetään päätöksen- teon sekä ympäristönsuojelutoimien kohdentamisen ja niiden tuloksellisuuden arvi- oinnin tukena. Tietoja hyödynnetään maankäytön suunnittelussa ja sen ohjauksessa sekä ympäristövaikutusten arvioinnissa. Seurannan tuottamaa tietoa tarvitaan kan- sainvälisten sopimusten edellyttämiin selvityksiin ja sitä hyödynnetään tieteellisessä tutkimuksessa. Hämeen ympäristökeskus vie www-sivuilleen (www.ymparisto.fi > Häme) seurannan Kanta- ja Päijät-Hämeestä tuottamaa tietoa. Hämeen ympäristökeskuksella ei ole omaa näytteenotto- ja laboratorioyksikköä. Vuonna 2009 Päijät-Hämeen itäosan näytteenotosta huolehtii edelleen Kaakkois- Suomen ympäristökeskus ja analyyseistä Kymen Laboratorio Oy. Kanta-Hämeen näytteenotto ja analyysipalvelut saadaan entiseen tapaan Pirkanmaan ympäristö- keskukselta. Artjärven ja Orimattilan seudulta näytteet ottaa Uudenmaan ympäris- tökeskus. Ne analysoi Suomen ympäristökeskuksen laboratorio. 6 Hämeen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2009 2 Pintavesien tilan seuranta 2.1 Jokien ja järvien vedenlaadun vertailuolojen ja pitkäaikaismuutosten seuranta SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS SEURANTAHANKKEEN KUVAUS Nimi Jokien ja järvien vedenlaadun vertailuolojen ja pitkäaikaismuutosten seuranta Alkamisvuosi 1960-luvun alku Laatimispvm. 26.3.2009 Projektinro XA03002 ja XA03001 Diaaritunniste                 Englanninkielinen nimi (Project title) Water quality monitoring of lakes and rivers: reference conditions and long-term changes Vastuuhenkilön nimi ja nimike Sari Mitikka, vanhempi tutkija Organisaatio SYKE/to/vto Osoite PL 140, 00251 Helsinki Puhelin 0400-148827 Sähköposti sari.mitikka(at)ymparisto.fi Muut osallistuvat organisaatiot / yhteyshenkilöt / sähköposti Alueelliset ympäristökeskukset, RKTL, vesienhoitoalueet HAM Petri Horppila ja Heini-Marja Hulkko SYKE Seppo Hellsten ja Jorma Niemi RKTL Jukka Ruuhijärvi ja Martti Rask Tarkoitus ja tavoitteet Ympäristöhallinnon jokien ja järvien vedenlaadun seurantaverkko palvelee mm. vesiensuojelun suuntaviivojen toteutumisen seurantaa, EU:n direktiiveissä velvoitettua tiedonkeruuta vedenlaadusta ja rajavesien tilan seurantaa (UN/ECE ja kahdenväliset sopimukset rajanaapureiden kanssa). Direktiiveistä keskeisimmät ovat vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD, 2000/60/EY), nit- raattidirektiivi (92/676/ETY) ja kalavesidirektiivi (78/659/ETY). Tämä verkko on osa vesienhoitoalueiden perusseurantaverkkoa. Kohteet edustavat vertailuoloja tai hyviä pitkäaikaismuutosten seurantakohteita. Biologinen seuranta esitetään omana hankkee- naan (XA03003), mutta seurantaverkko on sama. Seurantaverkko on laadittu yhdistämällä valtakunnalliset ja alueelliset seurannat. Jokien ja järvien vedenlaadun seurannan tavoit- teena on: 1. Saada riittävä ja luotettava kuva jokien ja järvien vertailutilasta sekä sen ajallisesta, paikallisesta ja alueellisesta vaihtelusta. 2. Tuottaa aineistoa vesistöjen ekologisen tilan ja sen muutossuuntien arviointia varten vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanon tukemiseksi. Seurantafrekvenssi on vuosittainen (4-12 kertaa vuodessa) tai kolmen, kuuden tai 12 vuoden välein toistuvaa. Seurattavat muut- tujat on jaettu paketteihin ja eri kohteilla seurataan erilaisia muuttujapaketteja. Seurattavien kohteiden tyyppiedustavuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Aina jos on ollut mahdollista, on valittu kohde Natura 2000 –alueelta luontodirektiivin edellyttämän seurannan tukemiseksi. Kalavesidirektiivin vuoksi seurattavat kohteet ovat osin samoja kuin VPD:n perusseurantaverkon kohteet. Osaa kohteista seu- rataan pääosin vesistöjen velvoitetarkkailussa. Seurattavaa muuttujaluetteloa on karsittu ja ko. direktiivi pyritään kattamaan samalla seurannalla kuin mitä VPD vaatii.Verkkoon on pyritty valitsemaan havaintopaikkoja, joilta on aiemmissa seurannoissa kerääntynyt runsaasti vedenlaatutietoa. Osa aikasarjoista ulottuu 1960-luvulle. Varsinkin pienempien jokien ja järvien osalta aikasarjat voivat olla hajanaisia ja/tai lyhyitä. Tiedot tallentuvat kaikkien havaintopisteiden osalta HERTTA-tietojärjestelmään, josta ne päivittyvät myös Internetin Oiva-järjestelmään. Liitteet: X Seurantaohjelma (Toteutus, ajoitus, havaintopaikat, näytteenottajat ja määritykset jne.) Julkaisusuunnitelma X Tärkeimmät ilmestyneet julkaisut 7Hämeen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2009 Jokien vedenlaadun vertailuolojen ja pitkäaikaismuutosten seuranta (XA03001) Jokien ja järvien vedenlaadun seurantaverkko palvelee mm. vesiensuojelun suuntaviivojen toteutumisen seu- rantaa, EU:n direktiiveissä velvoitettua tiedonkeruuta vedenlaadusta ja rajavesien tilan seurantaa (UN/ECE ja kahdenväliset sopimukset rajanaapureiden kanssa). Direktiiveistä keskeisimmät ovat vesipolitiikan puitedirek- tiivin (VPD, 2000/60/EY), nitraattidirektiivi (92/676/ETY) ja kalavesidirektiivi (78/659/ETY). Tämä verkko on osa vesienhoitoalueiden perusseurantaverkkoa. Kohteet edustavat vertailuoloja tai hyviä pitkäaikaismuutosten seurantakohteita. Biologinen seuranta esitetään omana hankkeenaan (XA03003), mutta seurantaverkko on sama. Vedenlaadun ja biologisen seurannan kustannukset esitetään tällä kaavakkeella. Seurantaverkko on laadittu yhdistämällä valtakunnalliset ja alueelliset seurannat. Jokien ja järvien vedenlaa- dun seurannan tavoitteena on: 1 saada riittävä ja luotettava kuva jokien ja järvien vertailutilasta sekä sen ajallisesta, paikallisesta ja alueellisesta vaihtelusta. 2 tuottaa aineistoa vesistöjen ekologisen tilan ja sen muutossuuntien arviointia varten vesienhoito- suunnitelmien toimeenpanon tukemiseksi. Seurantafrekvenssi on joko vuosittainen (4-12 kertaa vuodessa) tai kolmen, kuuden tai 12 vuoden välein tois- tuvaa. Seurattavat muuttujat on jaettu paketteihin ja eri kohteilla seurataan erilaisia muuttujapaketteja. Seurattavien kohteiden tyyppiedustavuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Lisäksi aina kun on ollut mahdollista, on valittu kohde Natura 2000 –alueelta luontodirektiivin edellyttämän seurannan tukemiseksi. Kalavesidirektiivin vuoksi seurattavat kohteet ovat osin samoja kuin VPD:n perusseurantaverkon kohteet. Osaa kohteista seurataan pääosin vesistöjen velvoitetarkkailussa. Seurattavaa muuttujaluetteloa on karsittu ja ko. direktiivi pyritään kattamaan samalla seurannalla kuin mitä VPD vaatii. Verkkoon on valittu havainto- paikkoja, joilta on aiemmissa seurannoissa kerääntynyt runsaasti vedenlaatutietoa. Osa aikasarjoista ulottuu 1960-luvulle. Varsinkin pienempien jokien ja järvien osalta aikasarjat voivat olla hajanaisia ja/tai lyhyitä. Tiedot tallentuvat kaikkien havaintopisteiden osalta HERTTA-tietojärjestelmään, josta ne päivittyvät myös Internetin Oiva-järjestelmään. Hämeen havaintopaikat v. 2009 havaintopaikka kunta seurantatiheys näytteitä/vuosi VHA-seuranta Alajoki 1,6 Hattula R6 (joka 6. vuosi) 4 Hyvikkälänjoki 1,5 Janakkala R3 (joka 3. vuosi) 4 Kalhonjoki 013 Hartola R6 4 Kalkkistenkoski 4800 Asikkala R1 (joka vuosi) 12 Kyllönjoki alav. Valkeakoski (PIR) R6 4 Lauhoki 1,7 Heinola R1 4 X Rautajoki 3,3 Loppi R6 4 X Saavajoki 14,0 Loppi, R6 4 Suojoki 004 Hartola R6 4 Suomenjoki 0,5 Hämeenlinna R6 4 Nuoramoinen 4600 Sysmä R1 4 X Vesienhoitoalueen seurantaohjelmaan (VHA–seuranta) kuuluu myös velvoitetarkkailupaikkoja. Ne eivät ole taulukossa. Näytesyvyys on yleensä 1 m ja havaintotiheys vähintään 4 kertaa vuodessa. Suositeltavat ajankohdat pitkien aikasarjojen kyseessä ollessa ovat: 1.–10.3., 10.–20.5., 10.–20.8., ja 20.–31.10. Lisänäytteet otetaan yli- ja alivirtaa- makausina, mikäli ne eivät sisälly jo mainituille ajankohdille hydrologisten olojen vuoksi. 8 Hämeen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2009 Määritykset ryhmä RW_A DB-koodi Lämpötila TEMP;; Happi O2D;;TI Happi % O2S;;TI Sameus, Hach TURB;;TUA Sähkönjoht. COND;;CNA Kiintoaine* SS;F6;GVS alkalinit. Gran ALK;;TIH pH PH;;EL Väri CNR;;CM CODMn CODMN;;TI Kok.N NTOT;D11/D12;SP NO2- N+NO3-N NO23N;;SP NH4-N NH4N;;SP Kok.P PTOT;D11;SP PO4-P PO4P;;SP Fe** FE;D11;SP ryhmä RW_B Al AL;;AAG/PLO K K;;AAF/PLO Ca CA;;AAF/PLO Mg MG;;AAF/PLO Na NA;;AAF/PLO Org.C/TOC TOC;;IR Epäorg. C/TIC TIC;;IR SiO2 SIO2;;SP Cl CL;F;IC SO4 SO4;F;IC Mn** MN;D11;SP liuk. Kok.P* PTOT;F6D11;SP liuk. PO4-P* PO4P;F6;SP ryhmä RW_C As AS;;PLM Cd CD;;PLM Cr CR;;PLM Cu CU;;PLM Ni NI;;PLM Pb PB;;PLM Zn ZN;;PLM HG;;AFDHg 9Hämeen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2009 Määritysohjeita a) Ohje Nucleporen polykarbonaattikalvon (0,4 μm) käytöstä Eri suodattimilla tehdyt vertailut ovat osoittaneet, että Nuclepore-kalvolla saadaan sameista vesinäytteistä parhaiten erotettua kiintoaines. Siksi näiden kalvojen käyttö on suositeltavaa silloin kun halutaan tietää mah- dollisimman tarkkaan kiintoaineksen todellinen määrä tai liuenneiden aineiden pitoisuus. Nuclepore-kalvolla saadaan luotettavia tuloksia vain, jos sitä käytetään erityisellä huolella. Kalvo rypistyy helposti ja ilman Nucle- poren valmistamaa tiivisterengasta vesi saattaa ohittaa kalvon. Suodatettaessa onkin aina käytettävä kalvon ja suodatinsuppilon välissä ko. tiivisterengasta ja suodatin on asetettava sintterille huolellisesti. Teräsverkkosintterit soveltuvat P-analyyseihin parhaiten, sillä ne eivät kerää likaa. Näytteen hieno kiintoaines (esim. saves) tukkii kalvon helposti. Osin tähän tukkeutumiseen perustuu myös kalvon teho. Siksi kiintoainestandardissa mainitusta yhden minuutin aikarajasta ei tarvitse/kannata pitää kiinni Nuclepore-kalvoja käytettäessä. Kiintoainetulosten tarkkuus ja toistettavuus paranevat suodatusajan kasvaessa. Lisäksi tällöin ei P-määrityksessä tarvitse kalvoja vaihtaa niin usein, mikä vähentää kontaminaatioriskiä. Mikäli suodatus on tuskallisen hidasta, kannattaa kokeilla suodatusta pinta-alaltaan suuremmilla kalvoilla. Lisätietoja ja kommentteja erikoistutkija Petri.Ekholm(at)ymparisto.fi, SYKE/TO/VTO b) Ohje kokonaisfosforin määrittämisestä Kokonaisfosforimäärityksessä on saatu absorbanssi aina korjattava sameuden ja värin aiheuttamalla absorbans- silla. Myös muita fosforijakeita määritettäessä korjaus on hyvin suositeltavaa. Lisätietoja ja kommentteja erikoistutkija Petri.Ekholm(at)ymparisto.fi SYKE/TO/VTO Ilmestyneet julkaisut Niemi, J. 2007. Pohjois-Lapin jokien veden laatu. Vesitalous1/2007:32–35. Niemi, J. 2007. Suurten jokiemme veden laatu 1993–2006.Vesitalous 6/2007:24-27. Niemi, J. and Raateland, A. 2007. River water quality in the Finnish Eurowaternet. Boreal Environment Research 12:571–584. Niemi, J. (toim). 2006. Ympäristön seuranta Suomessa 2006–2008. Suomen ympäristö (painossa) Suomen ympäristökeskus.) Niemi, J. ja Raateland, A. 2005 Eurowaternet- jokien vedenlaatu 1998–2002. Vesitalous 5/2005:31–36. Niemi, J. ja Heinonen, P. 2004. Ympäristönseurannat. Vesitalous 45(1):23–25. Suomen ympäristökeskus. 2005. Pintavesien laatu 2000–2003. Suomen ympäristökeskuksen julkaisema esite. Mitikka, S., Britschgi, R., Granlund, J., Grönroos, J., Kauppila, P., Mäkinen, R., Niemi, J., Pyykkönen, S., Raateland, A and K. Silvo. 2005. Report on the implementation of the Nitrates Directive in Finland 2004. The Finnish Environment 741, pp.92 Niemi, J., Lepistö, L., Mannio, J., Mitikka, S. and Pietiläinen, O.-P. 2004. Quality and trends of inland waters. In: ”Inland and Coastal Waters of Finland” (Editor: P. Eloranta), pp.18-40. Proceedings of the XXIX SIL- Congress, Lahti, Finland, 8-14 August 2004. Published by the University of Helsinki. 137 p. Niemi, J. ja Heinonen, P.(toim). 2003. Ympäristön seuranta Suomessa 2003–2005. Extended Summary: Environmental Monitoring in Fin- land 2003–2005. Suomen ympäristö 616. s.176. Suomen ympäristökeskus. Räike, A., Pietiläinen, O.-P., Rekolainen, S., Kauppila, P., Pitkänen, H., Niemi, J. and Raateland.A.2003. Trends of phosphorus, nitrogen and chlorophyll_a concentrations in Finnish rivers and lakes in 1975-2000. The Science of the Total Environment 310:47-59. Niemi, J., Heinonen, P., Mitikka, S., Vuoristo, H., Pietiläinen , O.- P., Puupponen, M. and E. Rönkä. 2001. The Finnish Eurowaternet. Euro- pean Water Management 4(4):47-53. Niemi, J., Heinonen, P., Mitikka, S., Vuoristo, H., Pietiläinen, O.-P., Puupponen, M. and E. Rönkä. 2001. The Finnish Eurowaternet- with information about Finnish water resources and monitoring strategies. The Finnish Environment 445. pp.62. Finnish Environment Institute. Niemi, J., Heinonen, P., Mitikka, S., Vuoristo, H., Pietiläinen, O.- P., Puupponen, M. ja E. Rönkä. 2001. Vesien tilan seuranta euroaikaan. Vesitalous 5/2001:29–32. Niemi, R.M. and Niemi, J.S.2000. Monitoring of faecal pollution in Finnish surface waters. In: Hydrological and Limnological Aspects of Lake Monitoring, pp. 143 - 156. Pertti Heinonen, Giuliano Ziglio and Andre Van der Beken (eds.) John Wiley & Sons Ltd. pp. 372. Niemi, J., Heinonen, P. ja Mäkinen, H.1999. Suomen jokien ravinnepitoisuuksista vuosina 1967–1996. Vesitalous 2/1999:39 - 44. Antikainen, S., Vuoristo, H., Joukola, M. ja Raateland, A.1999. Vesien laatu 1994–1997. Suomen ympäristökeskuksen laatima esite.6s. Vuoristo, H.1998. Water quality classification of Finnish inland waters. European Water Management 1(6):35 - 41. Niemi, J.1998.The quality of river waters in Finland. European Water Management 1(3):36 - 40. Niemi, J.1998. Lounais-Suomen jokien vedenlaatu 1965–1995. Vesitalous 2/1998:31 - 35. Niemi, J.1997. Vedenlaadun alueelliset erot Suomessa 1966–1995. Vesitalous 5/1997:24 - 30. Niemi, J.S., Niemi, R.M. Malin, V. and Poikolainen, M-L.1997. Bacteriological quality of Finnish rivers and lakes. Environ. Toxicol. Water Qual.12:12–21. Niemi, J., Niemi, M., Malin, V. ja Poikolainen, M-L.1996. Suomen jokien ja järvien hygieeninen laatu 1963–1993.Vesitalous 2(1996):1–6. 10 Hämeen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2009 Niemi, J.S.(toim.).1997. Valtakunnallinen ympäristönseurannan ohjelma 1997–1999.Suomen ympäristökeskus ja alueelliset ympäristökes kukset. Suomen ympäristökeskuksen moniste, nro.62.48s. Laaksonen, R. and Malin, V.1985. Regional water quality in Finland 1965-1985.Aqua Fennica 15(2):201-209. Laaksonen, R. and Malin, V.1983. Changes in water quality in Finnish lakes 1965-1982. Publications of the Water Research Institute, Na tional Board of Finland, No.57:52-58. Laaksonen, R. and Malin, V.1982. Critical oxygen concentrations of Finnish lakes.(Suomen järvien kriittisistä happipitoisuuksista) Publica tions of the Water Research Institute, Finland No.49:54–57. Laaksonen, R. 1975. Vesistöjen veden laadun muutoksista vuosina 1962–1973. Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja nro. 12. 64s. Laaksonen, R. and Wartiovaara, J.1973. Vesistöjen veden laadun muutoksista 1960-luvulla. Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja nro.6. 78s. Laaksonen, R.1972. Järvisyvänteet vesiviranomaisen 1965–1970 maaliskuussa tekemien havaintojen valossa. Vesientutkimuslaitoksen jul kaisuja nro.4 80s. Laaksonen, R.1970. Vesistöjen veden laatu. Vesiensuojelun valvontaviranomaisen vuosina 1962–1968 suorittamaan tarkkailuun perustuva tutkimus. Maa- ja vesiteknisiä tutkimuksia 17. 132 s. Maataloushallitus. Järvien vedenlaadun vertailuolojen ja pitkäaikaismuutosten seuranta (XA03002) Ympäristöhallinnon jokien ja järvien vedenlaadun seurantaverkko palvelee mm. vesiensuojelun suuntaviivo- jen toteutumisen seurantaa, EU:n direktiiveissä velvoitettua tiedonkeruuta vedenlaadusta ja rajavesien tilan seurantaa (UN/ECE ja kahdenväliset sopimukset rajanaapureiden kanssa). Direktiiveistä keskeisimmät ovat vesipolitiikan puitedirektiivi (VPD, 2000/60/EY), nitraattidirektiivi (92/676/ETY) ja kalavesidirektiivi (78/659/ ETY). Tämä verkko on osa vesienhoitoalueiden perusseurantaverkkoa. Kohteet edustavat vertailuoloja tai hyviä pitkäaikaismuutosten seurantakohteita. Biologinen seuranta esitetään omana hankkeenaan (XA03003), mutta seurantaverkko on sama. Vedenlaadun ja biologisen seurannan kustannukset esitetään tällä kaavakkeella. Seurantaverkko on laadittu yhdistämällä valtakunnalliset ja alueelliset seurannat. Jokien ja järvien vedenlaa- dun seurannan tavoitteena on: 1. saada riittävä ja luotettava kuva jokien ja järvien vertailutilasta sekä sen ajallisesta, paikallisesta ja alueellisesta vaihtelusta. 2. tuottaa aineistoa vesistöjen ekologisen tilan ja sen muutossuuntien arviointia varten vesienhoito- suunnitelmien toimeenpanon tukemiseksi. Seurantafrekvenssi on joko vuosittainen (4–12 kertaa vuodessa) tai kolmen, kuuden tai 12 vuoden välein toistuvaa. Seurattavat muuttujat on jaettu paketteihin ja eri kohteilla seurataan erilaisia muuttujapaketteja. Seurattavien kohteiden tyyppiedustavuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Lisäksi aina kun on ollut mahdollista, on valittu kohde Natura 2000 -alueelta, jotta saataisiin tuettua luontodirektiivin edellyttämää seurantaa. Kalavesidirektiivin vuoksi seurattavat kohteet ovat osin samoja kuin VPD:n perusseurantaverkon kohteet. Osaa kohteista seurataan pääosin vesistöjen velvoitetarkkailussa. Seurattavaa muuttujaluetteloa on karsittu ja ko. direktiivi pyritään kattamaan samalla seurannalla kuin mitä VPD vaatii. Verkkoon on pyritty valitsemaan havaintopaikkoja, joilta on aiemmissa seurannoissa kerääntynyt runsaasti vedenlaatutietoa. Osa aikasarjoista ulottuu 1960-luvulle. Varsinkin pienempien jokien ja järvien osalta aikasarjat voivat olla hajanaisia ja/tai lyhyitä. Tiedot tallentuvat kaikkien havaintopisteiden osalta HERTTA-tietojärjestel- mään, josta ne päivittyvät myös Internetin Oiva-järjestelmään. Näytteenoton ajankohdat ja syvyydet määritysryhmittäin Ohjelmaan kuuluvat havaintopaikat ja niiltä määritettävät muuttujapaketit (Taulukko 1) on kirjattu Excel- taulukkoon, joka löytyy ympäristöhallinnon Intranetista kohdasta Toiminta ja tulokset >  Ympäristön seuranta >  Ympäristön seuranta ympäristöhallinnossa  >  Ympäristöhallinnon seurantahankkeet vuosille 2009–2012 (taulukko) > Sisävedet > XA03002 > Havaintopaikat ja havainnot. Tavoitteena on ajoittaa näytteenotto kerrostumakausien lopulle. Lämpötila- ja happikerrostuneisuuden sekä harppauskerroksen syvyyden määrittämiseksi (määritysryhmä LW_A) näytteet otetaan vähintään 5 m:n välein. Harppauskerroksen alapuolelta voidaan syvissä järvissä näytteet ottaa 10 m:n välein. h: vesipatsaan puoliväli (vakioitu syvyys, ei desimaaleja) 2h–1: metri pohjan yläpuolelta 11Hämeen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2009 Jos havaintopaikalta on pitkää seurattu syvyydeltä h, niin ei muuteta nyt tätä syvyyttä ratkaisevasti (pyöristys sopivaan kokonaislukuun OK), ellei sen katsota olevan epäedustava esim. neulansilmäsyvänteissä. 1) Talvikerrostuneisuuden loppu; ohjeellinen ajankohta 15.–31.3. Näkösyvyys määritetään aina. Määritysryhmä LW_A 5 m tai 10 m välein (harppauskerroksen syvyyden määrittäminen) Määritysryhmä LW_B 1 m, h, 2h-1 Määritysryhmä LW_C h Määritysryhmä LW_E 1 m, h, 2h-1 2) Kesäkerrostuneisuuden loppu; ohjeellinen havaintoajankohta 15.–31.8. Näkösyvyys määritetään aina. Määritysryhmä LW_A 5 m tai 10 m välein (harppauskerroksen syvyyden määrittäminen) Määritysryhmä LW_B 1 m, h, 2h-1 Määritysryhmä LW_D 0-2 m kokooma Määritysryhmä LW_E 1 m 3) Toinen kesäkauden näyte, otetaan (kesä-) heinä-syyskuun välisenä aikana selvästi erillisenä kohtien 2) ja 4-5) näytteenotosta Näkösyvyys määritetään aina. Määritysryhmä LW_A 5 m tai 10 m välein (harppauskerroksen syvyyden määrittäminen) Määritysryhmä LW_B 1 m, h, 2h-1 Määritysryhmä LW_D 0-2 m kokooma Määritysryhmä LW_E 1 m 4) Syystäyskierto; ohjeellinen havaintoajankohta 1.–15.10. Näkösyvyys määritetään aina. Lämpötilamittauksin varmistetaan, että kohdejärvi kiertää termisesti. Määritysryhmä LW_A lämpötila 5 m tai 10 m välein, happipitoisuus 1 m, h, 2h-1 Määritysryhmä LW_B h Määritysryhmä LW_C h Määritysryhmä LW_D (=klorofylli, 0-2 m) 5) Syksyn pohjaeläinnäytteenoton yhteydessä otettavat vesinäytteet (syys–lokakuu) Pohjaeläinnäytteenotto pyritään järjestämään syksyllä joko syystäyskierron (edellä kohta 3) tai intensiivi- seurannan syksyn näytteenoton yhteyteen (kohta 5). Mikäli näitä näytteenottokertoja ei ohjelmassa ole, niin noudatetaan seuraavaa: Näkösyvyys määritetään aina. Määritysryhmä LW_AB 1 m, 2h-1 6) Intensiiviseurannan ajankohdat Paikoilta tehdään maaliskuun näytteenoton lisäksi seuraavat: 1. näytteenotto: toukokuun 15. päivänä ± 3 pv 2. näytteenotto: kesäkuun 20. päivänä ± 3 pv 3. näytteenotto: heinäkuun 10. päivänä ± 3 pv 4. näytteenotto: heinäkuun 31. päivänä ± 3 pv 5. näytteenotto: elokuun 20. päivänä ± 3 pv (sovitetaan edellä mainitun kesäkerrostuneisuuden lopun ajankohdan kanssa, aina kun on kasviplanktonnäytteen ottokierros) 6. näytteenotto: syyskuun 15. päivänä ± 3 pv Näkösyvyys määritetään aina. Määritysryhmä LW_A 5 m tai 10 m välein (harppauskerroksen syvyyden määrittäminen) Määritysryhmä LW_B 1 m, h, 2h-1 Määritysryhmä LW_D 0-2 m kokooma (+ kasviplanktonnäyte projektille A03003) Määritysryhmä LW_E 1 m Määritysryhmä LW_F 1 m 12 Hämeen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2009 Hämeen havaintopaikat v. 2009 Havaintopaikka Kunta Seurantatiheys VHA:n seurannassa Ala-Rieveli 017 Heinola R1 (joka vuosi) X Haapajärvi, Irjala 1 Janakkala R3 (joka 3. vuosi) Ilmoilanselkä, Hevossaari Hämeenlinna R3 Imjärvi, Kylänalanen 054 Heinola R6 (joka 6. vuosi) Iso-Roine, Syvänne 101 Hämeenlinna R1 X Jääsjärvi 007 Hartola R1 Kaartjärvi, Antinniemi 7 Loppi R6 Keskinen 002 Heinola R6 Kuohijärvi,Matoniemi 1 Hämeenlinna R6 X Ojajärvi, Pohjoisosa 1 Tammela R6 Pirttijärvi 091 Hartola R3 Putkijärvi 013 Hartola R3 Pyhäjärvi, Hiisivuori Hämeenlinna R6 Päijänne 76 Padasjoki R1 X Pääjärvi, syvänne 95 Hämeenkoski R1 X Rautavesi 002 Hartola R1 X Renkajärvi, Mäntyniemi 2 Hattula R6 Saarijärvi 029 Heinola R6 Salajärvi 015 Heinola R6 X Saloistenjärvi, keskiosa 2 Tammela R6 X Särkijärvi, pohjoisosa 1 Tammela R3 Säyhtee, keskiosa 8 Artjärvi R3 Urajärvi, Sikonsaari 2 Asikkala R6 X Valkjärvi, keskiosa 2 Kärkölä R3 Vesijako Padasjoki R6 Ylimmäinen 004 Sysmä R6 Vesienhoitoalueen seurantaohjelmaan (VHA–seuranta) kuuluu myös velvoitetarkkailupaikkoja. Ne eivät ole taulukossa. 13Hämeen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2009 Määritykset Järvet XA03002 DB-koodi ryhmä LW_A   lämpötila TEMP;; happi O2D;;TI happi-% O2S;;TI ryhmä LW_B   Sameus, Hach TURB;;TUA sähkönjoht. COND;;CNA alkalinit. Gran ALK;;TIH pH PH;;EL väri CNR;;CM CODMn CODMN;;TI kok. N NTOT;D11;SP NO2-N+NO3-N NO23N;;SP NH4-N NH4N;;SP kok. P PTOT;D11;SP PO4-P PO4P;;SP Fe** FE;D11;SP ryhmä LW_C   Al AL;;AAG/PLO K K;;AAF/PLO Ca CA;;AAF/PLO Mg MG;;AAF/PLO Na NA;;AAF/PLO Org.C/TOC TOC;;IR SiO2 SIO2;;SP Cl CL;F;IC SO4 SO4;F;IC Mn** MN;D11;SP ryhmä LW_D   a-klorofylli CP;E12; ryhmä LW_E   liuk. PO4-P * PO4P;F6;SP Kaukokartoitus LW_F   absorptiokerroin 400nm ABSC4;F4;SP absorptiokerroin 750 nm ABSC75;F4;SP kiintoaine SS;F4;GVS 14 Hämeen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2009 Ilmestyneet julkaisut Ekholm P., Granlund K., Kauppila P., Mitikka S., Niemi J., Rankinen K., Räike A. ja Räsänen J. 2008. Influence of EU policy on agricultural nutrient losses and the state of receiving surface waters in Finland. Agricultural and Food Science Vol. 16 (2007): 228 - 300. Petri Ekholm, Pirkko Kauppila, Sari Mitikka, Jorma Niemi, Antti Räike ja Johanna Räsänen. Luku 6. Vesistökuormitus ja vesien tilan kehitys vesistöseurantojen perusteella. Eila Turtola ja Riitta Lemola (toim.) Maatalouden ympäristötuen vaikutukset vesistökuormi- tukseen, satoon ja viljelyn talouteen v. 2000 – 2006 (MYTVAS 2). MTTn julkaisuja. Leena Saviranta, Sari Mitikka, Juhani Gustafsson, Timo Kinnunen, Mikko Koivurinta, Ulla-Maija Liski, Jarmo Muurman, Antti Räike, Mika Raateoja, Martti Rask, Jouni Törrönen, Heidi Vuoristo ja Heidi Åkerla 2007. Vesienhoitoalueen seuranta - Seurannan periaatteet ja esimerkkejä seurantaohjelman laatimiseen. Ympäristöministeriön raportteja xx/2007. 100 sivua. Helsinki 2007. Ympäristöministeriö. Lepistö, L.& Mitikka, S. 2006. Suurten järvien ekologinen luokittelu kasviplanktonin avulla. Teoksessa: Simola H. (toim.) Suurjärvisemi- naari 2006. Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja 145: 19-26. Rekolainen S., Mitikka S., Vuorenmaa J. & Johansson M. 2004. Rapid decline of dissolved nitrogen in Fin-nish lakes. Journal of Hydrology, Special Issue. 304(2005) 94-102. Ekholm, P., Mitikka, S., Agricultural lakes in Finland: Current water quality and trends. Environmental Moni-toring and Assessment (Submitted June 2004, Accepted in December). Mitikka S., Britschgi R., Granlund K., Grönroos J., Kauppila P., Mäkinen R., Niemi J., Pyykkönen S., Raateland A. & Silvo K. 2004. Report on the implementation of the Nitrates Directive in Finland 2004. The Finnish Environment 741. Mitikka, S. & Ekholm, P. 2003. Lakes in the Finnish Eurowaternet: status and trends. The Science of the Total Environment. The Science and the Total Environment 310 (2003) 37-45. Kallio, K., Koponen, S., Pulliainen, J., Pyhälahti, T. 2002. Applicability of MODIS 250 m data for regional lake monitoring. Proceedings of the Seventh International Conference on Remote Sensing for Marine and Coastal Environments, Miami, Florida, 20 22 May 2002. Veridian, Ann Arbor, MI, USA. 8 pp. [CD ROM] Koponen, S., Pulliainen, J., Kallio, K. & Hallikainen, M. 2002. Lake water quality classification with air-borne hyperspectral spectrometer and simulated MERIS data. Remote Sensing of Environment 79: 51 59. Niemi J., Heinonen P., Mitikka S., Vuoristo H., Pietiläinen O.-P., Puupponen M. & Rönkä E. (Eds.) 2001. The Finnish Eurowaternet - with information about Finnish water resources and monitoring strategies. The Finnish Environment No. 455, Finnish Environment Insti- tute. Available also on website at http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm Niemi J., Heinonen P., Mitikka S., Vuoristo H., Pietiläinen O.-P., Puupponen M. & Rönkä E. 2001. The Finnish Eurowaternet. European Water Management. Vol. 4 No. 4, pp. 47-53. Niemi J., Heinonen P., Mitikka S., Vuoristo H., Pietiläinen O.-P., Puupponen M. & Rönkä E. 2001. Vesien tila Euroaikaan. vesitalous 5/2001. pp. 29-32. Antikainen, S. 1999. Nutrients and chlorophyll a in lake monitoring. In Peltonen, A. & Viljanen, M. (eds.): Proceedings of a workshop on monitoring of large lakes. Page. 63. Joensuun yliopiston Karjalan tutkimus-laitoksen julkaisuja N:o 126. Joensuun yliopistopaino. ISSN 0358-7347. ISBN 951-708-785-3. Antikainen, S., Joukola, M. & Vuoristo, H. 2000. Suomen pintavesien laatu 1990-luvun puolivälissä. Vesita-lous 2/2000. (In Finnish with English abstract). Antikainen, S. 1999. Vesiemme laatu on paikoin parantunut. Ympäristö-lehti nro 5: 16-17. Oy Edita Ab, Helsinki. Antikainen, S. 1998. Valtakunnallinen veden laadun seuranta Suomessa. National monitoring of water qual-ity in Finland. In. Grönlund, E., Simola, H., Viljanen, M. & Niinioja, R. 1998 (eds.). ��������������������������������������������������������������������������������Saimaa-seminaari 1998. Saimaa nyt ja tulevaisuudessa. Joensuun yliopisto. Karja- lan tutkimuslaitoksen julkaisuja N:o 122. Joensuu. Pp. 66-70. ISSN 0358-7347 Antikainen, S. 1999. Monitoring and classification of lake water quality in Finland. In A. Peltonen, E. Grönlund & M. Viljanen (eds.): Proceedings of the third international Lake Ladoga symposium 1999. University of Joensuu, Publications of Karelian institute N:o 129. Joensuu 2000. Vuoristo, H. ja Antikainen, S. 1997. Järvien ja jokien vedenlaatu. �������������������������������������������������������������������������Käyttökelpoisuusluokitus 1990-1993. Water quality classification of Finn- ish inland waters on the basis of data from 1990-1993. A brochure published by the Finnish Environment Institute, pp. 5. (In Finnish, with an English abstract.) Antikainen, S. 1996. Monitoring of freshwater quality in Finland. Poster-esitys. Monitoring Tailor-made II. An International Workshop on Information Strategies in Water Management. Nunspeet, the Netherlands, September 9-12, 1996. Antikainen, S., Puupponen, M., Vuoristo, H. ja Seuna, P. 1996. Surface Water Monitoring Networks in Finland. EurAqua: Optimizing Freshwater Data Monitoring Networks Including Links with Modelling. Second technical review. Paris, la Defence, October 18-20, 1995. ISSN 1430-9297. Antikainen, S. 1994. �����������������������������������������������������������������������������������������������������������������������Vesien tila ja laatu. Taulukot 167 ja 168 sekä kuvat 169, 170 ja 171. Tilastokeskus. Ympäristötilasto. Environment Sta- tistics. Ympäristö 1994:3. pp. 216. 15Hämeen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2009 2.2 Jokien ja järvien biologinen seuranta SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS SEURANTAHANKKEEN KUVAUS Nimi Jokien ja järvien biologinen seuranta Alkamisvuosi 2009 Laatimispvm. 26.3.2009 Projektinro XA03003 Diaaritunniste                 Englanninkielinen nimi (Project title) Biological monitoring of lakes and rivers: reference conditions and long-term changes Vastuuhenkilön nimi ja nimike Seppo Hellsten, erikoistutkija Organisaatio SYKE/to/vto Osoite PL 413, 90014 Oulun yliopisto Puhelin +358 40 5004999 Sähköposti Seppo.Hellsten(at)ymparisto.fi Muut osallistuvat organisaatiot / yhteyshenkilöt / sähköposti Alueelliset ympäristökeskukset, RKTL, vesienhoitoalueet HAM Horppila Petri, Hulkko Heini-Marja SYKE Hellsten Seppo, Meissner Kristian, Järvinen Marko, Mykrä Heikki, Karjalainen Satu Maaria, Vuori Kari-Matti etunimi.sukunimi@ymparisto.fi RKTL Jukka Ruuhijärvi,Martti Rask etunimi.sukunimi@rktl.fi Tarkoitus ja tavoitteet Vesipolitiikan puitedirektiivin täytäntöönpano edellyttää vesien ekologisen tilan luokittelua ja seurantaa biologisten tekijöiden sekä niitä tukevien fysikaalis-kemiallisten ja hydrologis-morfologisten tekijöiden avulla. Ympäristöhallinto on aloittanut aiemmin hankkeen järvien biomonitorointi (XA03003), jossa on seurattu kasvi- ja eläinplanktonia sekä pohjaeläimistöä osana laajempaa hanketta (XA03002 Valtakunnallinen veden laadun seuranta järvillä). Jokien osalta biologiset seurannat käynnistyivät valtakun- nallisesti vuonna 2006. Käytännössä tiedot biologisista tekijöistä ovat olleet hajanaisia ja niiden määrä ja laatu on vaihdellut alueittain ja vesimuodostumatyypeittäin. Vuonna 2009 alkava uusi hankekokonaisuus perustuu vesienhoitoalueiden biologisten seurantojen järjestämistä pohtineen työryhmän ehdotuksiin ja alueellisten ympäristökeskusten esityksiin (Vuori ym. 2008). Hanke tukeutuu havaintopaikkojen suhteen pääosin jokivesistöjen (XA03001) ja järvien (XA03002) vedenlaadun seurantakoh- teisiin sekä edelleen maa- ja metsätalouden kuormituksen ja vaikutusten seurantaan (XA03081). Jokien ja järvien biologisen seurannan tavoitteena on saada riittävä ja luotettava kuva järvien ja jokien vertailutilasta sekä sen ajallisesta, paikallisesta ja alueellisesta vaihtelusta sekä tuottaa aineistoa vesistöjen ekologisen tilan ja sen muutossuuntien arvi- ointia varten vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanon tukemiseksi. Lisäksi tuotetaan tietoa sisävesien biodiversiteetistä myös muita kansallisia ja kansainvälisiä sitoumuksia varten. Järvissä seurattavia biologisia laatutekijöitä ovat: kasviplankton, vesien makrofyytit ja syvänteiden pohjaeläimistö. Lisäksi seu- rantahankkeessa tuetaan litoraalin pohjaeläimistön ja piilevästön seurannan kehittämistä. Joissa seurataan piileviä ja koskien pohjaeläimistöä. Lisäksi hankkeessa tuetaan suvantojen vesimakrofyyttien seurannan kehittämistä. Kalaston seuranta vastaavilla kohteilla tehdään RKTL:n toimesta. Liitteet: Seurantaohjelma (Toteutus, ajoitus, havaintopaikat, näytteenottajat ja määritykset jne.) Julkaisusuunnitelma x Tärkeimmät ilmestyneet julkaisut 16 Hämeen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2009 Jokien ja järvien biologinen seuranta (XA03003) Jokien ja järvien biologinen seuranta tapahtuu rotaatioperiaatteella joko kolmen tai kuuden vuoden välein. Se on kattavinta vesienhoitoalueiden seurantaan kuuluvissa vesistöissä. Vesienhoitoalueiden seurannassa on muutamia velvoitetarkkailussa olevia järviä ja jokia, mutta niiden tarkkailuohjelmiin ei välttämättä kuulu muuta kuin veden laadun tarkkailu. Ympäristöhallinto pyrkii huolehtimaan riittävästä biologisesta seurannasta näiden vesistöjen osalta. Kalastoseurannasta vastaa RKTL. Jokien biologisten näytteiden näytteenottopaikkoja ei ole taulukossa, koska ne eivät ole vielä tiedossa. Porvoonjoki kuuluu VHA-seurantaan, mutta sekä vedenlaatu- että biologinen aineisto saadaan tarkkailusta, joten se ei ole miltään osin ympäristöhallinnon seurannassa. Sen vuoksi Porvoonjokea ei ole merkitty taulukkoon. Taulukosta on jätetty pois ne joet ja järvet, joista otetaan v. 2009 vain vesinäytteet, mutta ei lainkaan biologisia näytteitä. Hämeen jokien biologinen seuranta v. 2009 joki kunta piilevät pohjaeläimet kalat VHA:n seurannassa Alajoki Hattula, X Hyvikkälänjoki Janakkala X Puujoki* Janakkala X X Imkoski Heinola X Kalhonjoki Hartola X Teuronjoki* Kärkölä X Suojoki Hartola X * = veden laatu velvoitetarkkailusta tai jonkun muun kuin ympäristöhallinnon seurannasta Hämeen järvien biologinen seuranta v. 2009 järvi kunta kasviplankton pohjaeläimet vesikasvit kalat VHA -seuranta Ala-Rieveli 017 Heinola X X X X Iso-Roine syvänne 101 Hämeenlinna X X X Kuohijärvi Matoniemi 1 Hämeenlinna X X X X Loppijärvi * Loppi X Nerosjärvi Hämeenlinna X Ormajärvi keskiosa 1* Hämeenlinna X Päijänne 76 Padasjoki X X Pääjärvi syvänne 95 Hämeenkoski X X X Rautavesi 002 Hartola X X Renkajärvi Hattula X Salajärvi 015 Heinola X X X Saloistenjärvi keskiosa 2 Tammela X X Sonnanen 167 Heinola X X Säyhtee keskiosa 8 Artjärvi X Urajärvi Sikonsaari 2 Asikkala X X Vanajavesi Mervinselkä 31* Hämeenlinna X * = veden laatu velvoitetarkkailusta tai jonkun muun kuin ympäristöhallinnon seurannasta 17Hämeen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2009 2.3 Maa- ja metsätalouden kuormituksen ja sen vaikutusten seuranta pinta- ja pohjavesissä SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS SEURANTAHANKKEEN KUVAUS Nimi Maa- ja metsätalouden kuormituksen ja sen vaikutusten seuranta pinta- ja pohjavesissä Alkamisvuosi 2007 Laatimispvm. 8.10.2008 Projektinro XA03081 Diaaritunniste Englanninkielinen nimi (Project title) Monitoring of environmental loading of agriculture and forestry and its impacts in surface and groundwaters Vastuuhenkilön nimi ja nimike Kari-Matti Vuori Organisaatio SYKE Osoite SYKE/VTO, Oulun toimipaikka, PL 413, 90014 Oulun yliopisto Puhelin 040-5432227 Sähköposti kari-matti.vuori(at)ymparisto.fi Muut osallistuvat organisaatiot / yhteyshenkilöt / sähköposti Alueelliset ympäristökeskukset, RKTL, vesienhoitoalueet ESA Sojakka Pekka LSU Teppo Anssi ESA Haapala Antti PIR Peltonen Anu HAM Horppila Petri PKA Niinioja Riitta HAM Hulkko Heini-Marja PKA Luotonen Hannu KAI Markkanen Sirkka-Liisa PPO Heikkinen Mirja KAI Virtanen Kimmo PPO Ylitolonen Anneli KAS Törrönen Jouni PSA Kanninen Antti KAS Kauppi Marja PSA Hammar Taina KSU Koistinen Arja UUS Penttilä Sirpa KSU Leskisenoja Katja UUS Marttila Jaana SYKE Hellsten Seppo etunimi.sukunimi@ymparisto.fi LAP Puro-Tahvanainen Annukka SYKE Niemi Jorma LAP Liljaniemi Petri LOS Perttula Heli LOS Suomela Janne LSU Koskenniemi Esa LSU Lax Hans-Göran RKTL Jukka Ruuhijärvi RKTL Martti Rask etunimi.sukunimi@rktl.fi Tarkoitus ja tavoitteet Seurantahanke on osa EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin ja sen nojalla säädetyn, vesienhoidon järjestämisestä koskevan lain mukaista seurantaa. Säädökset edellyttävät hajakuormituksen ja sen vaikutusten seurantaa kohteissa, joissa kuormitus muodos- taa merkittävän riskin vesien tavoitetilan heikkenemiselle. Seurannan tavoitteena on tuottaa valtakunnallisesti edustavaa tietoa maa- ja metsätalouden kuormituksesta ja sen vaikutuksista pinta- ja pohjavesiin. Seuranta alkoi MMM:n rahoittamana vuonna 2007. Seurantaverkkoon on valittu koko maasta noin 50 järvi-, 50 joki- ja 39 rannikkovesikohdetta, joissa seurataan vesien ekologista ja fysikaalis-kemiallista tilaa. Torjunta-aineita on seurattu ensimmäi- senä seurantavuotena 9 jokikohteessa kuukausittain. Pohjavesien kemialliseen tilaan kohdistuvia vaikutuksia seurataan noin 67 pohjavesikohteella. Lisäksi on perustettu automaattinen mittausasema karjatalousvaltaiselle valuma-alueelle (Puttaanjoki), jolla selvitetään erityisesti intensiivisen lietelannan levityksen vesistökuormitusta. Vuosina 2009-2012 seurantaa jatketaan tarkennetulla ohjelmalla. Pintavesissä seuranta painottuu SYKEn koordinoimana biolo- gisten vaikutusten seurantaan sekä torjunta-aineiden seurantaan. Pohjavesissä seuranta jatkuu SYKEn koordinoimana kattaen ravinteet ja torjunta-aineet. Automaattinen kuormituksen mittaus (SYKEn koordinoima) kattaa seuraavat parametrit: nitraatti, sameus, virtaama, veden ja ilman lämpötila. Alueelliset ympäristökeskukset huolehtivat havaintopaikkojen vedenlaadun seuran- nasta sekä toimivat alihankkijoina em. SYKEn koordinoimien osahankkeiden toteuttamisessa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslai- tos vastaa kalastovaikutusten seurannan toteuttamisesta. Liitteet: X Seurantaohjelma (Toteutus, ajoitus, havaintopaikat, näytteenottajat ja määritykset jne.) Julkaisusuunnitelma X Tärkeimmät ilmestyneet julkaisut 18 Hämeen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2009 Maa- ja metsätalouden kuormituksen ja sen vaikutusten seuranta pinta- ja pohjavesissä (XA03081) Hämeen havaintopaikat v. 2009 havaintopaikka kunta maatalouden hk- seuranta metsätalouden hk- seuranta VHA-seuranta Hauhonselkä, Valkkakivi 2 Hämeenlinna X X Jänhijoki 0,8 Jokioinen X X Lanskinjoki 1,3 Artjärvi X X Pääjärvi, Pitkäniemi 1 Loppi X X Villikkalanjärvi keskisyv. 1 Artjärvi X Äimäjärvi, Kalliomaa 4 Hämeenlinna X X Äiniönjoki 0,4 Asikkala X X Hämeessä hajakuormitusseurannassa on tapahtunut joitakin muutoksia. Jokioisten Rehtijärvi ja Lopen Saarijärvi on jätetty hajakuormitusseurannasta pois. Niiden tilalle on otettu Hauhonselkä ja Pääjärvi joka sijaitsee Lopen, Rengon ja Tammelan rajalla. Vesinäytteenoton ajankohdat Joet - 5 kertaa vuodessa seuraavasti: IIII, V ,VII-VIII, IX-X, XI-XII Järvet - vähintään neljä kertaa vuodessa seuraavasti: III, VI, VII-VIII, IX Määritykset määritys DB-koodi joki järvi pinta pohja huom. lämpötila TEMP;; x x x happi O2D::TI (x) x x happi-% O2S;;TI (x) x x sähkönjoht. COND;;CNA x x x pH PH;;EL x x x sameus TURB;;TUA x x x kok. N NTOT;D11;SP x x x NO3-N+NO2-N NO23;;SP x x x NH4-N NH4N;;D11;SP x x x kok. P PTOT;D11;SP x x x liuk. PO4-P Nuclepore 0,4 μm PO4P;F6;SP x x x kiintoaine Nuclepore 0,4 μm SS;F6;GVS x x x a-klorofylli CP;E12;SP x näkösyvyys (x) x levähaitta x kasviplankton x TOC TOC;;IR x Fosfaatti PO4-P PO4P;;SP (x) SIO2 SIO2;;SP liuk. Fe (Nuclepore 0,4 μm) FE;F6D11;SP (x) Fe FE;D11;SP x väri CNR;;CM x x x CODMn CODMN;;TI (x) (x) metsätalousjärvet ja ne joet, joista ei määritetä TOC alkaliniteetti (Gran) ALK;;TIH x x 19Hämeen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2009 Hajakuormitusseurannan biologinen näytteenotto v. 2009 järvi/joki kunta kasviplankton pohjaeläimet piilevät vesikasvit kalat VHA-seuranta Hauhonselkä Hämeenlinna X X X X X Jänhijoki Jokioinen (X) X Lanskinjoki Artjärvi (X) X Pääjärvi Loppi X X X X Villikkalanjärvi Artjärvi X Äimäjärvi Hämeenlinna X X Äiniönjoki Asikkala (X) X Vesienhoitoasetuksen mukaan toiminnallisessa seurannassa biologisia tekijöitä seurataan kolmen vuoden välein. Joista otetaan syksyllä perifytonpiilevät jonkin edustavan kosken kiviltä. Pohjaeläinnäytteet otetaan samaan aikaan potkuhaavilla. Järvistä otetaan kasviplankton- ja rantavyöhykkeen piilevänäyte loppukesällä sekä poh- jaeläinnäytteet syksyllä. Hauhonselkää ja Pääjärveä lukuun ottamatta kaikilta hajakuormitusseurannan järviltä on otettu kasviplank- ton- ja pohjaeläinnäytteet joko vuonna 2007 tai 2008. Joista on otettu perifytonpiilevät ja pohjaeläimet v. 2007 tai 2008. Hauhonselän ja Pääjärven näytteet otetaan v. 2009. Koekalastus on jo tehty muutamissa vesistöissä v. 2007 tai 2008. Kalastoseurannan hoitaa RKTL ja jokien makrofyyttiseurannan SYKE. On epävarmaa ehditäänkö jokien makrofyyttiseuranta toteuttaa kesällä 2009. Hämeessä hajakuormitusseurannassa on tapahtunut joitakin muutoksia. Jokioisten Rehtijärvi ja Lopen Saari- järvi on jätetty hajakuormitusseurannasta pois. Niiden tilalle ovat Hauhonselkä ja vesistöalueella 35.984 sijaitseva Pääjärvi. 20 Hämeen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2009 2.4 Haitallisten aineiden seuranta kaloissa ja sedimentissä SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS SEURANTAHANKKEEN KUVAUS Nimi Haitallisten aineiden seuranta kaloissa ja sedimenteissä Alkamisvuosi 1978 Laatimispvm. 14.01.2009 Projektinro XA05028 Diaaritunniste                 Englanninkielinen nimi (Project title) Monitoring of contaminants in fish and sediments Vastuuhenkilön nimi ja nimike Tarja Nakari, biologi Organisaatio SYKE Osoite Hakuninmaantie 6, 00430 Helsinki Puhelin 0400148607 Sähköposti tarja.nakari(at)ymparisto.fi Muut osallistuvat organisaatiot / yhteyshenkilöt / sähköposti Alueelliset ympäristökeskukset, Seilin tutkimuslaitos, Perämeren tutkimusasema, KTL, SYKE, Tarja Bertula, SYKE, laboratorio; orgaanisen ja epäorgaanisen kemian ryhmä SYKE, Jaakko Mannio Tarkoitus ja tavoitteet Tarkoitus on seurata haitallisten aineiden pitoisuuksia ja pitoisuuksien muutoksia sisä- ja rannikkovesialueita pyydetyissä kalois- sa ja sedimenteissä. Tavoitteena on selvittää kertymien vaikutuksia ja merkitystä vesikkosysteemissä. Seurantakaudelta 2009–2012 näytteet pyydetään ja kerätään seuranta-alueilta ohjelman mukaisesti (Liite 1 taulukko 1.) Taulu- kossa 2. on seurantalajien koot, määrät ja pyyntiaika. Eläimistä määritetään raskasmetalleja, orgaanisia klooriyhdisteitä, dioksiineja, furaaneja ja PCB-yhdisteitä ja bromattuja palo- nestoaineita. Analyysivalikoimaa laajennetaan tarvittaessa kattamaan vesipuitedirektiivin vaatimukset. Pitoisuudet määritetään joko yksittäisistä eläimistä(HELCOM) tai poolatuista näytteistä. Eläimistä kertymien lisäksi määritetään eläinten pituus, paino, sukupuoli, sukurauhasten kehitysaste ja ikä. Osa preparoiduista näytteistä säilötään ympäristönäytepankkiin (-180C). Seuranta- tulokset raportoidaan seurantakausittain. Tulokset on tällä hetkellä kirjattu SYKEn Lims-järjestelmään. Näytteiden ottajille lähetetään vuosittain ohjeet pyydettävistä näytteistä sekä niiden toimittamisesta. Liitteet: X Seurantaohjelma (Toteutus, ajoitus, havaintopaikat, näytteenottajat ja määritykset jne.) Julkaisusuunnitelma X Tärkeimmät ilmestyneet julkaisut   21Hämeen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2009 Hämeen seurantapaikat ja näytelajit v. 2009–2012 järvi kunta 2009 2010 2011 2012 määrä (kpl) ajankohta Valkea-Kotinen Hämeenlinna ahven - - ahven 200 elo-syyskuu Määritykset kalat (Valkea-Kotinen) elohopea (lihas) PCB + OCP PCB + OCP PBDE metallit Tärkeimmät ilmestyneet julkaisut Nakari, T., Suortti A-M ja Järvinen, O: Sisä- ja rannikkovesien ympäristömyrkkyjen seuranta v. 1997-1999. Nakari, T., Nuutinen, J., Pehkonen, R. ja Järvinen, O: Sisä- ja rannikkovesien ympäristömyrkkyjen seuranta v. 2000-2002. Nakari, T., Nuutinen, J., Pehkonen, R. ja Järvinen, O: Sisä- ja rannikkovesien ympäristömyrkkyjen seuranta vuosina 2003-2005. Helsinki: Suomen ympäristökeskus, 2008. ISBN: URN:ISBN: 978-952-11-3126-4 (PDF). Julkaisusarja: Suomen ympäristökeskuksen raportteja, ISSN 1796-1726; 16. Tulokset raportoidaan seurantakausittain. 22 Hämeen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2009 2.5 Orgaanisten klooriyhdisteiden seuranta simpukkaviljelymenetelmällä SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS SEURANTAHANKKEEN KUVAUS Nimi Haitallisten aineiden seuranta simpukkaviljelymenetelmällä Alkamisvuosi 1988 Laatimispvm. 23.9.2008 Projektinro XA05028 Diaaritunniste                 Englanninkielinen nimi (Project title) Monitoring of harmful substances using incubated mussels Vastuuhenkilön nimi ja nimike Sirpa Herve, tutkimusprofessor Organisaatio SYKE Osoite Hakuninmaantie 6, 00430 Helsinki Puhelin 040 5135127 Sähköposti sirpa.herve(at)ymparisto.fi Muut osallistuvat organisaatiot / yhteyshenkilöt / sähköposti Keski-Suomen ympäristökeskus / Kari Lehtinen / kari.lehtinen(at)ymparisto.fi Kaakkois-Suomen ympäristökeskus / Marja Kauppi, Jouni Törrönen / marja.kauppi(at)ymparisto.fi; jouni.torronen(at)ymparisto.fi Pirkanmaan ympäristökeskus / Anu Peltonen / anu.peltonen(at)ymparisto.fi Hämeen ympäristökeskus / Petri Horppila / petri.horppila(at)ymparisto.fi Lapin ympäristökeskus / Annukka Puro-Tahvanainen / annukka.puro(at)ymparisto.fi Tarkoitus ja tavoitteet Haitallisten aineiden seuranta simpukkaviljelyn avulla. Hanke jakautuu kahteen osaan: 1. Orgaanisten klooriyhdisteiden seuranta selluteollisuuden vaikutusalueilla simpukkaviljelymenetelmällä Simpukoiden avulla tapahtuvaa vesiympäristön haitallisten aineiden seurantaa jatketaan vuosina 2009–2012. Ohjelmaa supiste- taan niin, että seurantapaikkojen lukumäärä on seitsemän. Näistä useimmat sijaitsevat selluteollisuuden vaikutusalueilla, joissa on havainnoitu normaalitasosta poikkeavia kohonneita orgaanisten klooriyhdisteiden pitoisuuksia. Havaintopaikat ovat: - Vuoksi, Rajavartiosto - Kymijoki, Huruksela - Kuusaankoski (Äänekosken teollisuuden alapuolisella vesireitillä) - Melasjärvi - Kernaalanjärvi (vain PCB-yhdisteet) - Pyhäjärvi (Tampere), Rajasalmen silta - Kemijärvi, Termusniemi. Sellunvalkaisusta peräisin olevien kloorifenolien määrät ovat laskeneet hyvin pieniksi vapaan kloorin käytön loputtua. Muita kloorifenoleja esiintyy vielä pieninä pitoisuuksina. Huolestuttavin simpukkaseurannan antamista tuloksista on kuitenkin PCB:n ja DDT-yhdisteiden jatkuva esiintyminen useilla vesistöalueilla. Pitoisuudet ovat eräissä vesistöissä jopa lisääntyneet aineen erittäin hitaan hajoamisen vuoksi, vaikka sen käytöstä on jo luovuttu. Aineiden seuranta antaa hyvää tietoa entisten, pahasti likaantunei- den vesialueiden palautumisen nopeudesta ja sen merkittävästä riippuvuudesta mm. hydrologisista oloista. Sedimenttiin sitoutu- neiden kestävien yhdisteiden esiintymisen syihin seuranta on antanut arvokasta tietoa. Teollisuuslaitoksen lopetettua kokonaan toimintansa (Kemijärvi) saadaan tietoa palautumisesta myös mallinnuksen tarpeisiin. Liitteet: X Seurantaohjelma (Toteutus, ajoitus, havaintopaikat, näytteenottajat ja määritykset jne.) Julkaisusuunnitelma X Tärkeimmät ilmestyneet julkaisut   23Hämeen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2009 Orgaanisten klooriyhdisteiden seuranta simpukkaviljelymenetelmällä (XA05028) Alueiden tarkastusmittaukset (surveys) ja uudet näytteenkeräys- ja tutkimusmenetelmät Tämä osahanke liittyy alueellisten ympäristökeskusten toteuttamaan vesientilan seurantaan. Tarkoituksena on vuosittain (2009–2012) valita 2–4 haitallisten aineiden esiintymisen kannalta epäilyttävää paikkaa, joilla aluksi vain kertaluonteisesti selvitetään haitallisten orgaanisten yhdisteiden sitoutumista simpukoihin. Havaintopaikat ja paikkakohtaiset ohjelmat valitaan vuosittain yhteistyössä SYKEn ja alueellisten ympäristökeskusten kanssa. Samanaikaisesti voidaan testata myös uusia näytteenkeräimiä ja verrata kertymistä simpukoihin. Jatkamalla seurantaa joillakin samoilla, pitkään mukana olleilla havaintopaikoilla, saadaan haitallisten ai- neiden seurannan tuloksena tietoa ympäristön pitkäaikaismuutoksista myös erilaisissa hydrologisissa oloissa ja luodaan selkäranka, mihin myös muita seuranta- ja tutkimustuloksia voidaan verrata. Tarkastusmittauksilla voidaan vuosittain valita sen hetken keskeisimmät seurantakohteet ja tutkittavat yhdisteet ja kustannustietoisesti vastata uusiin haasteisiin koko nelivuotisen ohjelman ajan. Kun luonnon simpukoiden seurannasta luovutaan ja supistetaan nykyistä simpukkainkuboinnin verkkoa, vapautuu resursseja, joita voidaan kohdentaa uusiin ongelmakohtiin, paikkoihin ja yhdisteisiin, mutta samalla toteuttaa säästötavoite. Hämeen ympäristökeskuksen toimialueella on yksi seurantapaikka. Hämeen havaintopaikat v. 2009–2012 järvi kunta Kernaalanjärvi Janakkala Määritykset: PCB -yhdisteet 24 Hämeen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2009 2.6 Reaaliaikainen levähaittaseuranta SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS SEURANTAHANKKEEN KUVAUS Nimi Reaaliaikainen levähaittaseuranta Alkamisvuosi 1998 Laatimispvm. 15.5.2009 Projektinro XA03025 Diaaritunniste                 Englanninkielinen nimi (Project title) Intensive monitoring of algal blooms in inland and coastal waters Vastuuhenkilön nimi ja nimike 1. Marko Järvinen, erikoistutkija 2. Vivi Fleming-Lehtinen, tutkija Organisaatio 1. SYKE, TO/VTO 2. SYKE / MK Osoite 1. SYKE Jyväskylän toimipaikka PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto 2. PL 140, 00251 Helsinki Puhelin 1. 0400-148758 2. 0400-609269 Sähköposti 1. marko.jarvinen(at)ymparisto.fi 2. vivi.fleming-lehtinen(at)ymparisto.fi Muut osallistuvat organisaatiot / yhteyshenkilöt / sähköposti YKE / Merikeskus SYKE / VTO SYKE / GEO Sinikka Jokela, SYKE / VTO / sinikka.jokela(at)ymparisto.fi Alueelliset ympäristökeskukset Kunnalliset ympäristöviranomaiset Rajavartiolaitos Vapaaehtoiset havainnoitsijat Jokipii Reija, VTO / reija.jokipii(at)ymparisto.fi Niemelä Maija, VTO / maija.niemela(at)ymparisto.fi Tarkoitus ja tavoitteet Vuonna 1998 aloitetun hankkeen tavoitteena on havainnoida viikoittain kesäkuusta syyskuuhun levätilannetta eri-tyyppisissä vesissä koko valtakunnan alueella Ahvenanmaa mukaan lukien. Levätilanteen seuranta perustuu vuosien 1998–2008 tapaan yh- teistyötahojen havainnointiin lähes 350 havaintopaikalla. Havaintopaikkaverkosto koostuu noin 270 järven ja joen sekä 70 ranni- kon ja avomeren havaintopaikasta, mitä täydentävät havainnot kauppalaivojen automaattimittauslaitteistoista, satelliittihavainnot sekä rajavartiolaitoksen havainnot. Koulutetut havainnoitsijat tekevät alkuviikosta viikoittaisen silmämääräisen havainnoinnin aina samasta paikasta ja luokittelevat vedessä havaitun levämäärän asteikolla 0-3. Mikäli levää on runsaasti tai erittäin runsaasti, leväesiintymästä otetaan näyte lajistomääritystä varten. Havaintojen perusteella julkaistaan viikoittainen valtakunnallinen levä- katsaus. Aluekeskukset ovat valinneet havaintopaikat niin, että ne kattavat aluekeskuksen eri osat ja niihin kuuluu mahdollisim- man erityyppisiä vesiä. Havaintopaikkoja muutetaan tai täydennetään vuosittain tarpeen mukaan, mutta mahdollisimman vähän. Avomerialueen osalta katsaus perustuu pitkälti automaattimittauslaitteistoista, satelliittihavainnoista ja rajavartiolaitokselta saatuihin tuloksiin. Liitteet: Seurantaohjelma (Toteutus, ajoitus, havaintopaikat, näytteenottajat ja määritykset jne.) Julkaisusuunnitelma Tärkeimmät ilmestyneet julkaisut 25Hämeen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2009 Reaaliaikainen levähaittaseuranta (XA03025) Marko Järvinen (VTO), Sinikka Jokela (VTO) ja Vivi Fleming-Lehtinen (MK) Yleistä Hankkeessa kuvataan kesällä 1998 aloitetun valtakunnallisen reaaliaikaisen levätilanteen seurannan havain- nointi, näytteiden analysointi ja tiedottaminen. Leväesiintymien, lähinnä sinilevien ja rihmamaisten levien, silmämääräistä havainnointia jatketaan pääosin samoilla havaintopaikoilla kuin vuosina 1998–2008. Havainto- paikkaverkkoa täydennetään tai karsitaan vuosittain tarpeen mukaan. Pyrkimyksenä on kuitenkin mahdolli- simman pysyvä havaintopaikkaverkko. Havaintopaikat Havaintopaikat on valittu yhteistyössä alueellisten ympäristökeskusten kanssa, ja mukana on kooltaan, rehe- vyydeltään ja leväesiintymiltään erilaisia vesiä myös Ahvenanmaalta. Havaintopaikkoja oli vuonna 2008 yh- teensä 335, joista 270 oli järvipaikkoja ja jokivesissä ja 65 rannikko- ja merialueella. Jokaisesta havaintopaikasta on kerätty sijaintitiedot (kunta, vesistöalue, yhtenäis- ja kaistakoordinaatit) ja lähinnä järvistä taustatietoja (pinta-ala, keskisyvyys, rehevyys, humuspitoisuus sekä vedenlaatuluokka). Avomerialueen havainnot pohjau- tuvat pääasiassa kauppalaivojen automaattimittauslaitteistojen tuloksiin, satelliittihavaintoihin ja rajavartioston lentäjien havaintoihin. Hämeen havaintopaikat v. 2009 järvi kunta vesistöalue Alajärvi, Tervaniemi Hämeenlinna 35.892 Asikkalanselkä, Kuotaan uimaranta Asikkala 14.211 Hauhonselkä, Pappilanaron uimaranta Hämeenlinna 35.772 Katumajärvi Hämeenlinna 35.236 Kaukjärvi Forssa 35.932 Lehijärvi Hattula 35.237 Majutvesi Sysmä 14.221 Pyhäjärvi, Manttaalinranta Tammela 35.931 Rehtijärvi Jokioinen 35.971 Salajärvi Nastola 14.162 Vanajanselkä, itäosa Hattula 35.231 Vesijärvi Lahti/Hollola 14.241 Vesijärvi, pohjoisosa Asikkala 14.241 Villikkalanjärvi Artjärvi 16.003 Äimäjärvi Hämeenlinna 35.262 Havainnointi ja näytteenotto Havainnointi hoidetaan pääasiassa virkatyönä. Alueelliset ympäristökeskukset ovat sopineet havainnoinnista kuntien ympäristöviranomaisten, terveystarkastajien, ympäristösuojelusihteereiden, vesilaitosten henkilöstön ja aluekeskusten oman henkilökunnan kanssa. Mukana on myös kylä- ja järvitoimikuntia, vesiensuojeluyhdis- tyksiä, rajavartiolaitos, Metsähallitus ja Metsäntutkimuslaitos sekä yksityisiä ihmisiä. Havainnoinnin yhden- mukaisuuden varmistamiseksi havainnoitsijat ovat osallistuneet koulutukseen, jossa on opittu tunnistamaan leväesiintymät ja yhdenmukaisesti arvioimaan niiden runsaus silmämääräisesti. Leväesiintymien havainnointi aloitetaan kesäkuun alussa ja sitä jatketaan vähintään elokuun loppuun leväti- lanteesta riippuen. Havainnointi tapahtuu aina samassa paikassa kerran viikossa tiistaina - keskiviikkona. Myös mm. siitepölyesiintymät ja rannikkoalueella rihmaleväkasaumat kirjataan. Levärunsaus arvioidaan asteikolla: 0 = ei levää: veden pinnalla tai rantaveden rajassa ei ole havaittavissa sinilevää. Näkösyvyys on normaali. 1 = vähän levää: levää on havaittavissa vedessä vihertävinä hiutaleina tai tikkusina. Levää näkyy, jos vettä otetaan läpinäkyvään astiaan. Rannalle on saattanut ajautua kapeita leväraitoja. Levä heikentää näkösyvyyttä. 2 = runsaasti levää: vesi on selvästi leväpitoista tai veden pinnalle on kohonnut pieniä levälauttoja tai rannalle on ajautunut leväkasaumia. 26 Hämeen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2009 3= erittäin runsaasti levää: levä muodostaa laajoja lauttoja tai sitä on ajautunut rannalle paksuiksi kasaumik- si. Kun levää on runsaasti tai erittäin runsaasti, otetaan näyte leväesiintymästä. Näytettä ei kestävöidä vaan se toimitetaan mahdollisimman nopeasti analysoitavaksi joko alueelliseen ympäristökeskukseen tai SYKEen, sen mukaan kuin on sovittu. Massaesiintymän aiheuttaja selvitetään kvalitatiivisesti mikroskopoimalla. Havainnoitsijat ilmoittavat viimeistään keskiviikkona puhelimitse, faxilla tai e-maililla havaintonsa, myös 0-havainnon. Alueellisissa ympäristökeskuksissa levätiedot tallennetaan ympäristöhallinnon ryhmähakemis- tossa (\\kk20\ryhma\galgarea) olevaan aluekeskuskohtaiseen rekisteriin (Excel-taulukko) torstaina klo 9.30 mennessä. Tiedottaminen Kesän ajaksi nimetyt viikoittaiset sisävesien ja merialueen vastuuhenkilöt SYKEssä huolehtivat viikkotiedotteen laatimisesta ja karttojen tuottamisesta. Viikoittain nimetyt vastuuhenkilöt osallistuvat Sinikka Jokelan ohella tiedottamiseen ja antavat lisätietoja levätilanteesta. Www-sivujen tuottaminen on tiedotuksen ja vto:n verkko- vastaavan vastuulla. Toimintaan liittyy kiinteästi kesäisin toimiva kansalaisten levälinja. Alueelliset ympäristö- keskukset vastaavat oman alueensa paikallisesta tiedottamisesta. Julkaisusuunnitelma Vuosittain pyritään laatimaan raportti ja sen perusteella lyhyt katsaus, joka julkaistaan ympäristöalan lehdes- sä. Julkaisut Lepistö, L., Rissanen, J. & Kotilainen, P. 1998. Reaaliaikainen levätilanteen seuranta. Ympäristö ja Terveys.30-36 Lepistö, L. & Rissanen, J. 1999. Valtakunnallinen leväseuranta 1998. Ympäristö / Katsaus vol. 13, nro 2, ss. 22. Rissanen, J. & Lepistö, L. 2000. Kesän 1999 leväseuranta. Ympäristö ja Terveys 2/2000. 57-61. Rissanen, J., Lepistö, L., Lahti, K. & Rapala, J. 2001. Valtakunnallinen leväseuranta kesällä 2000. Ympäristö ja Terveys 4/20010. 79-82. Rissanen, J. & Lepistö, L. 2002. Systematic monitoring of algal blooms in Finnish lakes inland and coastal waters. In: Ruoppa, M. & Karttunen, K. (eds.), Typology and ecological classification of lakes and rivers. TemaNord 2002:566: 102. Rapala, J., Robertson, A., Negri, A.p., Berg, K., Tuomi, P., Lyra, C., Erkomaa, K., Lahti, K., Hoppu, K. & Lepistö, L. 2005. First Report of Saxitoxin Associated Human Health Effects in Lakes of Finland. Env. Toxicology 20 (3): 331-340. Lepistö, L., Rapala, J., Lyra, C., Berg, K., Erkomaa, K. & Issakainen, J. 2005. Occurrence and toxicity of cyanobacterial blooms dominated by Anabaena lemmermannii P. RICHTER and Aphanizomenon spp. in boreal lakes in 2003. Algological Studies, Vol. 117: 315-328. Rapala, J., Issakainen, J., Salmela, J., Hoppu, K., Lahti, K. & Lepistö, L. 2005. Finland: The network of monitoring cyanobacteria and their toxins in 1998-2004. In: Ingrid Chorus (ed.), Current approaches to cyanotaxin risk assessment, risk management and regulations in different countries. Umwelt Bundes Amt, WaBoLu-Hefte 02/05: 47-53. . [www.umweltbundesamt.de ® publications] Lyra, C., Berg, K. A., Suomalainen, S., Paulin, L., Niemi, R. M., Lahti, K., Lepistö, L., Rapala, J. 2005. Heterotrophic bacterial communi- ties in cyanobacteria dominated Finnish lakes. In: Autio, Riitta, Kuparinen, Jorma, Munter, Karoliina (eds.). The 9th Symposium on Aquatic Microbial Ecology : August 21-26 Helsinki, Finland, University of Helsinki, Main building, Fabianinkatu 33, Small hall (Pieni juhlasali), IV floor. Abstract, publication. Helsinki, University of Helsinki. P. 37. ISBN 952-10-2629-4(nid.)952-10-2630-8(pdf). 27Hämeen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2009 2.7 Järvien vedenlaadun peruskartoitus HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS HANKE-ESITYS YTR 1 BIRGER JAARLIN KATU 13 Ympäristöntutkimusrekisteri Pvm: 18.12.2008 PL 131, 13101 HÄMEENLINNA 11 Tutkimus‑ tai selvityshanke: Esihanke: Kehitys- tai kokeiluhanke: Uusi hanke: Seurantahanke: X Jatkohanke: X Hanketunnus: C4020 21 Hankkeen nimi: Järvien vedenlaadun peruskartoitus 31 Hankkeeseen Hankkeen vastuullinen johtaja (arvo ja nimi): osallistuvat ja FM Harri Mäkelä htkk: yhteystiedot: Laitos ja/tai yksikkö: Hämeen ympäristökeskus Osoite: Puhelin: Birger jaarlin katu 13, 13101 Hämeenlinna 040 8422 629 Päätutkija/Vastuuhenkilö (arvo ja nimi): htkk: FM Petri Horppila Laitos ja/tai yksikkö: Hämeen ympäristökeskus Osoite: Vesijärvenkatu 11 A, PL 29, 15141 Lahti 040 8422 691 Muut hankkeeseen osallistuvat (arvo, nimi, yksikkö, puhelin, htkk): 32 Yhteistyöyksiköt, asiantuntijaryhmä: PIR:n näytteenotto- ja laboratorioyksikkö 41 Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on kartoittaa veden laatua sellaisilla järvillä, joilta ei ole lainkaan aikaisempaa tietoa tai joiden viimeisetkin näytteet on otettu yli kymmenen vuotta sitten. 42 Hankkeen aloitusajankohta: Arvioitu lopetusajankohta: Jatkuva 43 Liittymät muihin hankkeisiin Alueelliset järvisyvännehavainnot, proj. C4320 44 Hankkeen toteutus, tulosten hyödyntäminen ja mahdolliset jatkotoimenpiteet: Vuonna 2009 kartoitetaan lähinnä Kanta-Hämeen järviä mutta myös muu- tamia Päijät-Hämeessä muutamilla järviä. Näytteet otetaan tammi-helmi- kuussa. 28 Hämeen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2009 Kartoitusjärvien havaintopaikat v. 2009 havaintopaikka kunta vesistöalue Säynäjärvi, itäosa 1 Hämeenlinna 35.782 Iso Hankajärvi, Aittol.1 Padasjoki 35.786 Leppälammi, keskiosa 2 Hämeenkoski 35.833 Kuivajärvi, keskiosa 2 Tammela 35.973 Iso-Malva, länsiosa 1 Loppi 23.053 Ylinen Rautjärvi, kesk. 1 Hämeenlinna 35.787 Kauratteenjärvi 1 Padasjoki 14.251 Iso Vehkajärvi Hämeenlinna 35.787 Hirsjärvi, pohj.osa 1 Tammela 35.288 Valkjärvi, eteläosa 2 Tammela 35.973 Saarijärvi, länsiosa 1 Tammela 35.887 Sammaljärvi 1 Janakkala 35.824 Kahilammi, keskiosa 1 Janakkala 35.882 Iso-Kelkute 1 (295) Asikkala 14.223 Luutalammi, keskiosa 1 Loppi 23.053 Pyyttämö, keskiosa 1 Hämeenlinna 35.892 Kyynäröjärvi 1 Padasjoki 14.252 Kyynäröinen 1 Hämeenlinna 35.884 Vuolijärvi Hämeenlinna 35.773 Tohtainlammi Padasjoki 14.252 Maalammi, Maalammi Asikkala 14.141 Savijärvi Hämeenlinna 35.787 Hirsijärvi, pohjoisosa 1 Loppi 23.053 Iso Pintalammi Padasjoki 35.786 Mustjärvi, keskiosa 1 Asikkala 14.144 Tourijärvi, keskiosa 2 Loppi 35.887 Rutajärvi, Lahnakallio 1 Hausjärvi 19.005 Pernunjärvi Tammela 35.984 Uljasjärvi Tammela 35.934 Määritykset ja havaintosyvyydet: Näkösyvyys määritetään aina h = vesipatsaan keskisyvyys Määritysryhmä A 5 m:n välein 2h‑1 = metri pohjan yläpuolelta Määritysryhmä B 1 m, 5 m, h, 2h‑1 ryhmä A: lämpötila, happi, hapen kyllästys- % ryhmä B: johtokyky, alkaliniteetti, pH, sameus, väri, CODMn, kok.N, NO3+NO2, kok.P, Fe, Cl 29Hämeen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2009 3 Hydrologinen seuranta 3.1 Hydrometeorologinen seuranta SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS SEURANTAHANKKEEN KUVAUS Nimi Hydrometeorologinen seuranta Alkamisvuosi Jatkuva Laatimispvm. 30.9.2008 Projektinro XC02 111 Diaaritunniste                 Englanninkielinen nimi (Project title) Hydrometeorological monitoring Päätutkijan nimi ja nimike Hydrologi Johanna Korhonen Organisaatio Suomen ympäristökeskus Osoite                 Sähköposti johanna.korhonen(at)ymparisto.fi Muut osallistuvat organisaatiot / yhteyshenkilöt / sähköposti Ilmatieteen laitos Alueelliset ympäristökeskukset / hydrologisen toiminnan yhdyshenkilöt Ýmpäristöhallinnon ulkopuoliset tietojen toimittajat Tarkoitus ja tavoitteet Tuotetaan reaaliaikaisia tietoja sadannan ja lumen vesiarvon aluearvoista. Tietoja käytetään mm. operatiivisissa vesistömalleissa ja -ennusteissa, lumikuorma- ja tulvavaroituksessa, vesivarojen käytön ja tulvantorjunnan tukena, tiedottamisessa sekä vesi- ja ympäristöntutkimuksessa. Tuotetaan tietoja haihdunnasta WMO:n standardimittarilla (Class A -astia). Tuloksia hyödynnetään lähinnä tutkimuksessa. Seurantaohjelma: havaintopaikkatiedot ovat päivitettynä hydrologisessa tietojärjestelmässä (HERTTA/ HYDRO); mittausmene- telmät on kuvattu osoitteessa www.ymparisto.fi > Ympäristön tila > Pintavedet > Hydrologia ja vesivarat > Hydrologisen kierron seuranta Liitteet: Seurantaohjelma (Toteutus, ajoitus, havaintopaikat, näytteenottajat ja määritykset jne.) Julkaisusuunnitelma Tärkeimmät ilmestyneet julkaisut Hämeen havaintopaikat v. 2009 aluesadanta ja lumen vesiarvo numero kunta Punelia 23153 Loppi Päijänne-Kalkkinen 14821 Sysmä Päijänne lähialueineen 14321 Asikkala Pyhäjärvi- Kuhalankoski 35893 Forssa Pääjärvi, Jokelankoski 35083 Hämeenkoski lumilinjat numero kunta Hartola 1148201 Hartola Länsi-Hahkiala 1357701 Hämeenlinna Koppelonoja 20170 Hämeenkoski Janakkala 1358501 Janakkala Jokioinen 1359201 Jokioinen Keituri 1180501 Orimattila Pakaa 1160001 Orimattila Letku 1270401 Tammela haihdunta numero kunta Jokioinen observatorio 35011 Jokioinen 30 Hämeen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2009 3.2 Vesistöjen hydrologinen seuranta SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS SEURANTAHANKKEEN KUVAUS Nimi Vesistöjen hydrologinen seuranta Alkamisvuosi jatkuva Laatimispvm. 30.9.2008 Projektinro XC02 112 Diaaritunniste                 Surface water hydrological monitoring Hydrologi Johanna Korhonen Organisaatio Suomen ympäristökeskus Osoite                 Puhelin                 Telefax                 Sähköposti Muut osallistuvat organisaatiot / yhteyshenkilöt / sähköposti Alueelliset ympäristökeskukset / hydrologisen toiminnan yhdyshenkilöt Ympäristöhallinnon ulkopuoliset havaintotietojen toimittajat Tarkoitus ja tavoitteet Ylläpidetään kattavaa vesistöjen vedenkorkeuden seurantajärjestelmää sekä tuotetaan tarvittavat vedenkorkeustiedot vesistö- jen virtaaman seurannalle. Keskeinen osa tiedoista hankitaan reaaliaikaisesti. Ylläpidetään kattavaa vesistöjen virtaaman seurantajärjestelmää. Myös merkittävä osa virtaamatiedoista tuotetaan reaaliaikai- sesti. Vedenkorkeus- ja virtaamatietoja käytetään laajasti hyväksi vesivarojen käytön ja hoidon, vesiensuojelun sekä ympäristön tutki- muksen tehtävissä. Päivittäin tietoja käytetään vesistöjen käyttötoiminnassa, vesistöennusteissa sekä tiedottamisessa. Tuotetaan reaaliaikaisia tietoja vesistöjen jääoloista ja lämpötiloista tiedotusvälineille ja suurelle yleisölle sekä ylläpidetään vas- taavia seurantajärjestelmiä mm. ympäristöntutkimuksen tarpeisiin. Seurantaohjelma: havaintopaikkatiedot ovat päivitettynä hydrologisessa tietojärjestelmässä; mittausmenetelmät on kuvattu osoitteessa: www.ymparisto.fi > Ympäristön tila > Pintavedet > Hydrologia ja vesivarat > Hydrologisen kierron seuranta Liitteet: Seurantaohjelma (Toteutus, ajoitus, havaintopaikat, näytteenottajat ja määritykset jne.) Julkaisusuunnitelma Tärkeimmät ilmestyneet julkaisut 31Hämeen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2009 Hämeen vedenkorkeusasemat v. 2009 asteikko nro kunta Ala‑Rieveli 1406800 Heinola Arolammen silta 2100230 Riihimäki Haarajoki 3501810 Hämeenlinna Hattula-Lepaa-Vanajanselkä 3502620 Hattula Hirvijärvi 2100110 Riihimäki Iso‑Roinevesi 3501300 Hämeenlinna Jääsjärvi, etelä 1405700 Hartola Kaartjärvi 3509130 Loppi Kalkkinen, ala 1406610 Asikkala Kalkkistenkoski 1406520 Asikkala Kalvola, Uurtaanjärvi 3503111 Hämeenlinna Kernaalanjärvi 3502400 Janakkala Kuohijärvi C 3501112 Hämeenlinna Lairo 3502330 Loppi Liesjärvi 3509140 Tammela Mallusjärvi 1800110 Orimattila Mustajoki 3501820 Hämeenkoski Ormajärvi 3501840 Hämeenlinna Punelia 2300150 Loppi Puujoki, Varunteenkoski 3501910 Hausjärvi Pyhäjärvi, Saari 3509110 Tammela Päijänne, Kalkkinen 1406510 Asikkala Pääjärvi 3501800 Hämeenkoski Ruotsalainen, Heinola 1406710 Heinola Teuronjoki, Jokelankoski 3501880 Hämeenkoski Totunoja 3502531 Hämeenlinna Vanajavesi, Hämeenlinna 3502500 Hämeenlinna Vantaanj.Paloheimo 2100210 Riihimäki Vesijako 3501000 Padasjoki Vesijärvi 1406100 Lahti Viilajärvi 1406830 Heinola Äimäjärvi 3502530 Hämeenlinna Virtaaman mittausasemat Hämeessä v. 2009 asteikko nro kunta Jääsjärvi-luusua 1405700 Hartola Kuhalankoski 3509150 Forssa Kukkia-luusua 3501200 Hämeenlinna Liesjärvi-luusua 3509140 Tammela Mustajoki 3501820 Hämeenkoski Punelia-luusua 2300156 Loppi Puujoki-Varunteenkoski 3501910 Hämeenlinna Päijännetunneli-Keravanjoki 2101470 Asikkala Teuronjoki-Jokelankoski 3501880 Hämeenkoski Vesijako-Palsankoski 3501000 Padasjoki Vesijako-Sumperinvirta 3501001 Padasjoki Vesijärvi, Vääksynjoki 1406220 Asikkala 32 Hämeen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2009 Jäätymisen ja jäänlähdön mittausasemat Hämeessä v. 2009 jäätyminen / jäänlähtö tunnus kunta Ala-Rieveli 1405700 Heinola Jääsjärvi, Hartola 1406000 Sysmä Kuivajärvi, Saari 3509110 Tammela Päijänne, Sysmä 1406000 Sysmä Päijänne, Tehi 1422120 Sysmä Päijänne, Vääksy 1406300 Asikkala Vesijärvi, Lahti 1406100 Lahti Vesijärvi, Vääksy 1406200 Asikkala jäänpaksuus tunnus kunta Ala-Rieveli 14102 Heinola Jääsjärvi, Hartola 14801 Hartola Kuivajärvi, Saari 35901 Tammela Päijänne, Sysmä, Verkkosaari 14206 Sysmä Päijänne, Tehinselkä 14204 Sysmä Pääjärvi, biol.asema 35704 Hämeenlinna Lämpötilan mittausasemat Hämeessä v. 2009 pintaveden lämpötila tunnus kunta Jääsjärvi 1405700 Hartola Päijänne Sysmä 1406000 Sysmä Ala-Rieveli 1406800 Heinola Päijänne, Päijätsalo 1499001 Sysmä Pääjärvi biol. asema 3501800 Hämeenlinna Kuivajärvi Saari 3590110 Tammela pystysuuntainen lämpötilajakauma tunnus kunta Päijänne, Tehi, Linnasaari 1422110 Padasjoki Päijänne, Tehi, Päijätsalo 1422120 Sysmä 33Hämeen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2009 3.3 Hydrogeologinen seuranta SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS SEURANTAHANKKEEN KUVAUS Nimi Hydrogeologinen seuranta Alkamisvuosi 1968/1972 Laatimispvm. 19.9.2008 Projektinro XC02 113 Diaaritunniste                 Englanninkielinen nimi (Project title) Hydrogeological monitoring Päätutkijan nimi ja nimike Risto Mäkinen Organisaatio SYKE Osoite PL 140 00251 Helsinki Puhelin 0407402549 Sähköposti risto.p.makinen(at)ymparisto.fi Muut osallistuvat organisaatiot / yhteyshenkilöt / sähköposti Alueelliset ympäristökeskukset/ hydrologisen toiminnan yhdyshenkilöt Routatietojen toimittajat ympäristöhallinnon ulkopuolelta. Tarkoitus ja tavoitteet Valtakunnallisen hydrogeologisen seurannan tarkoituksena on seurata erilaisissa ilmastollisissa sekä maa- ja kallioperägeologi- sissa olosuhteissa luonnontilaista pohjaveden pinnankorkeutta ja laatua, sekä seurata suotautuvien vesien määrää ja laatua sekä maankosteuden muutoksia. Lisäksi seurataan roudan syvyyttä ja lumipeitteen paksuutta. Havaintotiedoilla tuotetaan ajanta- saista pohjaveden pinnankorkeustietoa ja routatietoa laajalle käyttäjäkunnalle. Seurannan avulla tuotetaan myös pidempiaikaisia aikasarjoja pohjaveden pinnankorkeustilanteesta ja tietoa laadusta ja niissä tapahtuvista muutoksista eri puolilla maata. Myös roudan paksuuden vaihtelusta tuotetaan pidempiä aikasarjoja. Valtakunnallisen hydrogeologisen seurannan tulokset tallennetaan POVET-tietojärjestelmään. Seurantaohjelmakauden aikana on tarkoitus laajentaa valtakunnallista pohjaveden seurantaa myös II-luokan pohjavesialueille. Tarkempi kuvaus pohjaveden seurantaohjelmassa analysoitavista laatuparametreistä löytyy liitteestä. Seurantaohjelmakauden aikana on tarkoitus tarkentaa analysoitavien parametrien valikoimaa. Osa parametreistä tullaan analy- soimaan rotaatioperiaatteella tai kampanjaluontoisesti. Seurantaohjelma: havaintopaikkatiedot ovat päivitettynä POVET tietojärjestelmässä; mittausmenetelmät on kuvattu osoitteessa www.ymparisto.fi > Ympäristön tila > Pintavedet > Hydrologia ja vesivarat > Hydrologisen kierron seuranta> Pohjaveden mit- taaminen // Roudan mittaaminen Liitteet: Seurantaohjelma (Toteutus, ajoitus, havaintopaikat, näytteenottajat ja määritykset jne.) Julkaisusuunnitelma Tärkeimmät ilmestyneet julkaisut Hämeen havaintopaikat nimi numero kunta perussarja laaja paketti Tullinkangas 0104 Hämeenlinna X Orimattila 0103 Orimattila (Myrskylä) X Pernunnummi 0305 Tammela X HAM, uusi paikka II-lk X 34 Hämeen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2009 Hydrogeologinen seuranta 2009–2012 (XC02 113) Hydrometerologinen seuranta laatumittaukset Näytteenottotiheys/vuosi Perussarja *1 3 Perussarja 1 Perussarja+pohjavesitäydennyspaketti*2 1 Uudet+II-luokka+ GTK+valikoidut (perussarja+pohjaveden täydennyspaketti+laaja*3) 4 Suotautuva pohjavesi 2 Lumi 1 Maa- ja metsätalouden hajakuormitusseuranta *4 Ravinteet ja muut yleiset parametrit 2 Torjunta-aineet (tarvittaessa) 1 Tiehallinnon seuranta Erityisseuranta 2-4 Muu seuranta (Cl+sähkönjohtavuus) Määritykset *1 Perussarja (2-4 kertaa vuodessa) *2 Pohjaveden täydennyspaketti 1 krt /vuosi Ravinteet (NH4, kok. N, NO3, PO4, kok. P, SO4 Hg alkaliniteetti F happi, liukoinen happi SiO2 pH U sähkönjohtavuus nitriitti kloridi *3 Laaja paketti (uudet+gtk+valikoidut) 4 krt/ vuosi orgaaninen kokonaishiili (TOC) Perussarja lämpötila pohjaveden täydennyspaketti Al Ag Ba Be Fe Li Mn Rb Sr Tl (Ti) B (Zn) Mo Ca Sb K Sn? Mg Pd Na Pt As Bi Cd Th Co U Cr Torjunta-aineet uusista kohteista 1 krt /vuosi Cu Ni Pb Se V Zn *4 Ravinteet ja muut yleiset parametrit: Ravinnemääritykset (ml. happi, pH ja sähkönjohtavuus) tehdään ympäristökeskusten valitsemissa laboratorioissa. Ympäristökeskukset tilaavat tarvittavat analyysit ja toimittavat näytteet laboratorioon 35Hämeen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2009 Valtakunnallinen seuranta: Pohjaveden laadun seuranta tehdään ympäristöhallinnon 65 pohjaveden seuranta-asemilla. Seurantaohjelma- kauden aikana on tarkoitus tarkentaa analyysivalikoimaa. Alustavan suunnitelman mukaan parametrivalikoi- mat jaetaan perussarjaan, pohjaveden täydennyspakettiin ja laajaan pakettiin. Jokaiselta asemalta analysoidaan täydennyspaketti kerran vuodessa. Lisäksi osalta asemista mitataan karsittu perussarja kerran ja osalta kolme kertaa. Näytteenottotiheys vaihtelee 2–4 kertaan vuodessa. Seurantaohjelmakauden aikana on tarkoitus laajentaa valtakunnallista seurantaa II-luokan pohjavesialueille, joita valitaan alustavasti 1–2/aluekeskus. Havaintopaikoista mitataan ainakin ensimmäisenä vuotena 4 kertaa perussarja, täydennyspaketti sekä laajennettu analyysipaketti, jotta saataisiin kuva alueen taustapitoisuuksien vuodenaikaisvaihteluista. Torjunta-aineita tutkitaan uusista kohteista alustavasti kerran vuodessa. Ensimmäisen vuoden jälkeen tarkistetaan analyysien tulokset, jonka perusteella päätetään jatkotoimenpiteistä. Geologian tutki- muskeskukselta siirtyneet havaintopaikat, sekä muutamat valikoidut havaintopaikat kuuluvat samaan neljä ker- taa vuodessa mitattaviin kohteisiin samalla analyysivalikoimalla kun uudet II-luokan pohjavesialuekohteet. Edelläolevassa taulukossa kuvataan seurantaohjelman näytteenottotiheyttä ja havaintopaikkojen lukumäärää. Tarvittaessa mitataan laaja analyysipaketti useammin kuin kerran vuodessa. Osa parametreistä tullaan analysoimaan rotaatioperiaatteella tai kampanjaluontoisesti. Kampanjaluontoisia lisäpatrametrejä voisi olla CO2, nitriitti, Rn ja syanidi. Maa- ja metsätalouden hajakuormitusseuranta Seurantaverkkoon on tarkoitus sisällyttää maa- ja metsätalouden hajakuormituksen pohjavesivaikutuksien ku- vaavia alueita. Seurannan järjestämistä varten alueelliset ympäristökeskukset ovat olemassa olevien pohjaveden laatutietojen ja asiantuntija-arvion perusteella valinneet alustavasti noin 60 näytteenottopaikkaa, joista vuosien 2007 ja 2008 aikana otettujen näytteiden perusteella valitaan paikat pitkäaikaiseen seurantaan. Havaintopaikat ovat olemassa olevia kaivoja, havaintoputkia tai lähteitä. Pohjavesikohteissa seurannan pääpaino on ravinteiden sekä torjunta-aineiden seurannassa. Seuranta tulee olemaan osa vesienhoitolain mukaista seurantaa. Tiesuolauksen pohjavesivaikutusten seuranta Tiehallinnon tiepiirit seuraavat liukkaudentorjunnan vaikutusta pohjaveden erillisen seurantaohjelman mukai- sesti. Seurantaohjelmassa on noin 50 erityisseurantapaikkaa ja noin 150 harvemmin seurattavaa havaintopaikkaa. Erityisseurantapaikkojen osalta pohjavedestä määritetään lisäksi erikseen sovitun mukaisesti muita pohjaveden laatumuuttujia. Osa seurantapaikoista on liitetty osaksi vesienhoitolain mukaisia seurantaohjelmia. Vesienhoitolain mukainen seurantaohjelma Alueelliset ympäristökeskukset ovat laatineet vesienhoidon järjestämisestä annetun lain ja asetuksen mukai- sen pohjaveden seurantaohjelman. Seurantaohjelman tavoitteena on saada kattavasti luotettavaa tietoa sekä pohjaveden pinnankorkeudesta että laadusta ja niiden luontaisista tai ihmistoiminnan niihin aiheuttamista lyhyen ja pitkän aikavälin vaihteluista. Seurannan tuloksia käytetään pohjaveden luokitteluun ja mahdollisten tarvittavien toimenpiteiden suunnitteluun ja niiden vaikutusten seuraamiseksi. Ohjelma on koottu olemassa olevista seurannoista ja siihen kuuluu ympäristöhallinnon pohjavedenseuranta-asemien seurannat ja siihen tullaan liittämään myös maa- ja metsätalouden hajakuormitusseurannan kohteet. Lisäksi seurantaohjelmaan on liitetty toiminnanharjoittajien lupiin liittyviä pohjavesitarkkailuja ja toiminnanharjoittajien vapaaehtoisia pohjavesiseurantoja. 36 Hämeen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2009 3.4 Lähteiden vedenlaatu HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS HANKE-ESITYS YTR 1 BIRGER JAARLIN KATU 13 Ympäristöntutkimusrekisteri Pvm: 14.1.2009 PL 131, 13101 HÄMEENLINNA 11 Tutkimus‑ tai selvityshanke: Esihanke: Kehitys- tai kokeiluhanke: Uusi hanke: X Seurantahanke: Jatkohanke: Hanketunnus: C1002 21 Hankkeen nimi: Lähteiden vedenlaatu 31 Hankkeeseen Hankkeen vastuullinen johtaja (arvo ja nimi): osallistuvat ja Ylitarkastaja Ulla-Maija Liski htkk: yhteystiedot: Laitos ja/tai yksikkö: Hämeen ympäristökeskus Osoite: Puhelin: Kauppakatu 11 C15141 Lahti 040 8422 687 Päätutkija/Vastuuhenkilö (arvo ja nimi): htkk: Suunnittelija Tuomo Korhonen Laitos ja/tai yksikkö: Hämeen ympäristökeskus Osoite: Puhelin: Kauppakatu 11 C15141 Lahti 040 8422 694 Muut hankkeeseen osallistuvat (arvo, nimi, yksikkö, puhelin, htkk): 32 Yhteistyöyksiköt, asiantuntijaryhmä: PIR:n laboratorioyksikkö 41 Tavoitteet: Saada tietoa pohjavesialueiden sekä suurimpien ja mahdollisessa pilaantu- misvaarassa olevien lähteiden ja lähteikköjen veden laadusta. Samalla hanke palvelee vesipuitedirektiivin toteuttamista. Hankkeen on tarkoitus jatkua niin kauan, että pitkällä aikavälillä saadaan kaikkien suurimpien tai pilaantumis- vaarassa olevien lähteiden vedenlaatu selvitettyä. 42 Hankkeen aloitusajankohta: Arvioitu lopetusajankohta: 2004 Jatkuva 43 Liittymät muihin hankkeisiin 44 Hankkeen toteutus, tulosten hyödyntäminen ja mahdolliset jatkotoimenpiteet: Sekä HAM että kunnat keräävä näytteitä ja toimittavat ne Pirkanmaan ympä- ristökeskuksen laboratorioon, joka tekee analyysit. Tulosten perusteella joita- kin lähteitä valitaan ehkä myöhemmin pysyvään seurantaan. 37Hämeen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2009 Havaintopaikat v. 2009 Tunnus Nimi Pohjavesialue Kunta Lä9-560 Lähde 9 0156017 Orimattila Lä10 Lähde 10 0156017 Orimattila Lä13-560 Lähde 13 0156025 Orimattila Lä11-560 Lähde 11 0156033 Orimattila 42 0156052 Orimattila 14 Lähde 14 0101551 Artjärvi 16 Lähde 16 0101551 Artjärvi 8 Lähde 8 0101551 Artjärvi Lä92 Lähde 92 0408253 Hämeenlinna Lä-10 Lähde 10 0408609 Hausjärvi Lä-14 Lähde 14 0408609 Hausjärvi Lankisen lähde 0431603 Kärkölä 94 Lähde 94 0453205 Nastola 93 Lähde 93 0453209 Nastola Lä1-401 Pannulähde 0440153 B Hauskalankangas Hämeenlinna Lähteistä otetaan yhdet vesinäytteet vuodessa, paitsi Pannulähteestä, josta otetaan kahdet näytteet (toukokuussa ja elokuussa). Määritykset tehdään Pirkanmaan ympäristökeskuksen kaivovesinäytteille tehdyn analyysilistan mukaan. Määritykset: lämpötila, sähkönjohtokyky, pH, sameus, väri, CODMn, NO3, NO2, NH4, Fe, Mn, Cl, CaMg. Lisäksi arvioidaan haju ja maku. Muitakin määrityksiä voidaan tehdä, jos vedessä epäillään olevan esim. pohjavedelle haitallisia aineita. Määritykset on harkittava tapauskohtaisesti. 38 Hämeen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2009 4 Maaympäristön seuranta 4.1. Maatalousympäristön päiväperhosseuranta SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS SEURANTAHANKKEEN KUVAUS Nimi Maatalousympäristön päiväperhosseuranta Alkamisvuosi 1999 Laatimispvm. 16.9.2008 Projektinro A02008 Diaaritunniste                 Englanninkielinen nimi (Project title) Butterfly monitoring in Finnish agricultural landscapes Päätutkijan nimi ja nimike Janne Heliölä Organisaatio SYKE/LTO Osoite PL 140 00251 Helsinki Puhelin 0400 148 654 Sähköposti janne.heliola(at)ymparisto.fi Muut osallistuvat organisaatiot / yhteyshenkilöt / sähköposti Mikko Kuussaari, SYKE/TO/LTO, mikko.kuussaari(at)ymparisto.fi - Asiantuntijana osallistuminen seurannan kehittämiseen ja raportointiin Iris Niininen, SYKE/AO/LUM, iris.niininen(at)ymparisto.fi - Tekninen tuki havaintoaineistojen sähköisessä tiedonhallinnassa Tarkoitus ja tavoitteet Seurannan tarkoitus on tuottaa perustietoa maatalousympäristön biodiversiteetistä ja sen muutoksista seuraamalla päiväper- hosten esiintymistä maatalousalueilla sijaitsevilla vakiolaskentalinjoilla. Seuranta-aineiston avulla voidaan selvittää esimerkiksi eri viljelykäytäntöjen, maisemarakenteen, maankäytön muutosten ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia viljelyalueiden biodiversiteet- tiin. Seurannan taustalla on huoli maatalousluonnon pitkään jatkuneesta köyhtymisestä, joka on seurausta maatalouden yleisestä tehostumisesta. Seuranta auttaa myös arvioimaan maatalousympäristön osalta Suomen onnistumista EU:n yhteisessä tavoittees- sa pysäyttää luonnon monimuotoisuuden väheneminen vuoteen 2010 mennessä. Maatalousympäristön päiväperhosseuranta yhdessä MYTVAS-seurantojen, RKTL:n peltolintuseurannan ja MTT:n peltojen rikkakasviseurannan kanssa muodostaa maatalousluonnon monimuotoisuuden kehityksestä moni-puolista tietoa tuottavan seurantakokonaisuuden. Seuranta-aineisto on menetelmällisesti vertailukelpoista MYT-VAS-seurannan perhosaineistojen sekä muualta Euroopasta (mm. Iso-Britannia, Hollanti, Espanja, Belgia, Saksa, Sveitsi) linjalaskennalla kerättävien päiväperhosten seuranta-aineistojen kanssa. Tietoja onkin hyödynnetty useissa kansainvälisissä tutkimushankkeissa. Seurannan aineistot ja tie- donhallintajärjestelmä tuottavat myös synergiaetuja useiden SYKE/LTO:n maatalousluonnon tutkimushankkeiden kanssa. Lisäksi tuloksia hyödynnetään osana MTT:n Luonnonvarapuntaria sekä maamme ympäristön tilasta kehitettyä indikaattorikokoelmaa (www.luonnontila.fi). Seurannan toteutus on kustannustehokasta, sillä se pohjautuu vapaaehtoisten perhosharrastajien työhön pientä havainto- palkkiota/kulukorvausta vastaan. Havaintopalkkioiden ohella kustannuksia syntyy SYKEssä seurannan koordinoinnista, tiedon- hallinnasta ja vuosittaisesta raportoinnista. Tulosraportit julkaistaan Suomen Perhostutkijain Seuran Baptria-lehdessä. Aiemmat raportit ovat myös ladattavissa seurannan verkkosivuilta, joilta löytyy kattava kuvaus menetelmästä ja tuloksista (http://www. ymparisto.fi/paivaperhosseuranta). Verkkosivuja päivitetään sään-nöllisesti läpi vuoden, ja seurantatuloksia on saatettu aktiivi- sesti myös tiedotusvälineiden käyttöön. Liitteet: X Seurantaohjelma (Toteutus, ajoitus, havaintopaikat, näytteenottajat ja määritykset jne.) Julkaisusuunnitelma X Tärkeimmät ilmestyneet julkaisut 39Hämeen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2009 Maatalousympäristön päiväperhosseuranta (A02008) Tausta Maatalousluonnon monimuotoisuuden seurantaa tarvitaan tuottamaan tietoa maatalousympäristön lajiston kannankehityksestä. Tarvetta seurannalle luo esimerkiksi Suomen sitoutuminen EU:n tavoitteeseen pysäyttää luonnon monimuotoisuuden väheneminen vuoteen 2010 mennessä (Balmford ym. 2005a, 2005b). Päiväperhos- kantojen seurannalla voidaan myös tuottaa tietoa maatalouden ympäristötuen toimenpiteiden vaikuttavuudesta ja ylipäätään maatalousluonnon monimuotoisuuteen vaikuttavista tekijöistä ja hoitokeinoista. Seurantatutkimus tuottaa tietoa, jonka avulla on mahdollista tehostaa toimia monimuotoisuuden köyhtymiskehityksen pysäyt- tämiseksi. Vuonna 1999 käynnistetty maatalousympäristön päiväperhosseuranta yhdessä MYTVAS-seurantatutkimuk- sen, RKTL:n peltolintuseurannan ja MTT:n peltojen rikkakasviseurannan kanssa muodostaa monipuolisesti maatalousluonnon monimuotoisuuden kehityksestä tietoa tuottavan seurantakokonaisuuden. Päiväperhosseu- rannassa kerättävä aineisto on vertailukelpoista MYTVAS-aineistojen sekä muualta Euroopasta (mm. Iso-Britan- nia, Hollanti, Espanja, Belgia, Saksa, Sveitsi) linja-laskennalla kerättävien päiväperhosten seuranta-aineistojen kanssa. Päiväperhoset soveltuvat hyvin maatalousalueiden biodiversiteetin seurantaan, koska • valtaosa päiväperhoslajeistamme elää maatalousympäristössä • päiväperhosten joukossa on riittävästi sekä yleisiä että vaateliaampia lajeja • päiväperhosten tunnistaminen on helppoa • päiväperhosten ekologia on hyvin tunnettu • päiväperhoset ovat herkkiä ympäristömuutoksille ja ne ovat kärsineet maatalouden tehostumisesta • päiväperhosten seuraamiseen on olemassa kansainvälisesti laajassa käytössä oleva, tieteellisesti testattu ja helppokäyttöinen vakiomenetelmä • Suomessa on riittävästi seurantatyöhön halukkaita perhosharrastajia. Tavoitteet Seurannan tavoitteena on tuottaa perustietoa maatalousympäristön biodiversiteetistä ja sen muutoksista seu- raamalla päiväperhosten esiintymistä eteläsuomalaisille maatalousalueille sijoitetuilla vakiolaskentalinjoilla. Seuranta-aineistoon perustuen voidaan tutkia esimerkiksi erilaisten viljelykäytäntöjen, maatalousmaiseman rakenteen, ilmastonmuutoksen ja maankäytön muutosten merkitystä viljelyalueiden biodiversiteetille. Seuranta tuottaa tietoa vuoden 2010 monimuotoisuustavoitteen toteutumisesta maatalousympäristössä ja maatalouden ympäristötuen biodiversiteettivaikutuksista. Seurantamenetelmä Seuranta perustuu päiväperhosten linjalaskentamenetelmään, jota on käytetty päiväperhosten seurantaan Eng- lannissa jo yli 20 vuoden ajan (Pollard & Yates 1993). Englannin ohella linjalaskentaan perustuvia päiväperhosten seurantaverkostoja on monissa Euroopan maissa. Päiväperhoset lasketaan aurinkoisella säällä viiden metrin levyisiltä, yleensä 2-3 km mittaisilta vakiolinjoilta ihanteellisesti viikoittain keväästä syksyyn. Suomessa 12 laskentaa kesässä on pidetty suositeltavana tavoitteena, ja jo seitsemällä laskennalla saadaan kohtalaisen hyvä otos perhoslajistosta (Heliölä & Kuussaari 2005a). On tärkeää, että laskennat kattavat kesän eri vaiheissa lentä- vät lajit keväästä syksyyn. Päiväperhosten ohella osalla laskentalinjoista on laskettu myös muita päiväaktiivisia suurperhosia (Kuussaari ym. 2003b, Heliölä & Kuussaari 2007). Seuranta tehdään laskentalinjalla, joka on jaettu edelleen erillisiin osiin (laskentalohkoihin). Perhoshavainnot kirjataan kultakin laskentalohkolta erikseen. Lohkoja tulisi olla linjalla mielellään noin 15, kukin pituudeltaan karkeasti 50 - 250 metriä. Kunkin laskentalohkon tulee sisältää vain yhtä elinympäristötyyppiä, minkä ansiosta perhoshavainnot ovat yhdistettävissä kyseiseen elinympäristöön ja siitä erikseen arvioitaviin ominaisuustie- toihin, jotka kuvastavat havaintopaikan elinympäristön laatua. Osa ominaisuuksista on luonteeltaan vuodesta toiseen samana pysyviä, kuten elinympäristötyyppi, toiset taas vaihtelevat vuosien välillä kuten mesikasvien runsaus. Tarkempi kuvaus maatalousympäristön päiväperhosseurannan menetelmistä löytyy seurannan verk- kosivuilta: http://www.ymparisto.fi/paivaperhosseuranta. Seurantamenetelmä on esitelty yksityiskohtaisesti myös Baptria-lehdessä (Kuussaari ym. 2000, Heliölä & Kuussaari 2005b). 40 Hämeen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2009 Seurannan toteutus Maatalousympäristön päiväperhosseuranta käynnistettiin vuonna 1999 yhteensä 38 laskentalinjalla, minkä jäl- keen perhosia on havainnoitu vuosittain noin 30 - 50 linjalla. Viime vuosina seuranta on laajentunut merkittävästi, kun aktiivinen rekrytointi on tuonut mukaan uusia havainnoitsijoita. Kesällä 2007 laskettiin 53 harrastajalinjaa 12 vuosittain lasketun MYTVAS -seurantalinjan lisäksi. Hämeen laskentalinjat vuosina 2009–2012 Linjan sijainti (kunta ja kylä) Linja laskettu vuosina Kärkölä, Tillola 1999–2008 Nastola, Mäkelä 1999–2008 Seuranta perustuu pääosin vapaaehtoisten perhosharrastajien työhön. Hankkeen koordinointi, tietojärjestelmän ylläpito, tulosten analysointi, vuosittainen raportointi sekä seurannan verkkosivut on tehty SYKEn virkatyönä pääasiassa Luonnon monimuotoisuuden tutkimusohjelmassa (LTO). Liittyminen muihin hankkeisiin Maatalousympäristön päiväperhosseuranta liittyy läheisesti maatalouden ympäristötuen vaikutusten seuranta- tutkimukseen (MYTVAS 2, 2000–06; Heliölä & Kuussaari 2008). Molemmissa hankkeissa perhoskantojen seuran- taa tehdään yhtenevillä menetelmillä ja havaintoaineistoja hallitaan yhtenä tietokantana. MYTVAS-hankkeessa perhosten seurantaa on kuitenkin tehty harvemmin, kattavasti kaikilla otanta-alueilla vain vuosina 2001 ja 2005. Seuraava otanta on suunnitteilla vuodelle 2010. Harrastajaseurannan tiedot auttavat tulkitsemaan MYTVAS -hankkeen tuloksia, sillä niiden kautta saadaan tietoa perhoskantojen vaihtelusta myös MYTVAS-otantojen välivuosina. Viittä Uudenmaan MYTVAS-linjaa on havainnoitu vuosittain SYKEn virkatyönä (Janne Heliölä, Mikko Kuus- saari). Lisäksi seitsemälle MYTVAS-linjalle on löytynyt harrastajaseurannan kautta vuosittainen havainnoija. Näiden MYTVAS-linjojen laskennat on vuodesta 2002 alkaen kustannettu harrastajaseurannan havaintopalk- kiorahoista. Vuosittain laskettujen MYTVAS-linjojen tulokset on myös sisällytetty harrastajaseurannan vuosi- raporttiin. MYTVAS-linjojen laskennoissa laskentalohkojen määrät ja pituudet sekä vuosittaisten laskentojen määrät on vakioitu, mikä lisää niiden seuranta-arvoa. Tämän takia niiden havainnoinnista on maksettu muita linjoja korkeampaa palkkiota. Maatalousympäristön päiväperhosseuranta tuottaa hyödyllistä tausta-aineistoa myös muille SYKE/LTO:n maatalousluonnon tutkimuksille, joissa perhoset ovat olleet putkilokasvien ohella tärkein maatalousluonnon monimuotoisuuden indikaattorina käytetty eliöryhmä. Raportointi ja tulokset Seurannan tulokset on julkaistu vuosittain Suomen Perhostutkijain Seuran Baptria -lehdessä. Kaikki vuosira- portit ovat myös ladattavissa PDF -tiedostoina seurannan verkkosivuilta, jotka avattiin keväällä 2005 ( http:// www.ymparisto.fi/paivaperhosseuranta ). Sivuilla esitellään seurannan tavoitteet, havainnointimenetelmä sekä seurantaverkoston rakenne. Lisäksi sivuilta löytyy keskeiset seurantaa kuvaavat tunnusluvut sekä tärkeimpiä tuloksia. Seurantamenetelmästä on verkkosivuilla niin kattava kuvaus, että sen avulla kuka tahansa voi perustaa haluamalleen alueelle perhosten laskentalinjan ja aloittaa seurannan. Verkkosivuja päivitetään säännöllisesti läpi vuoden. Seurantatuloksia on sisällytetty myös osaksi maamme ympäristön tilaa laajasti kuvastavaa indikaattori- kokoelmaa (www.luonnontila.fi ) sekä MTT:n ylläpitämää Luonnonvarapuntari-indikaattorikokoelmaa (www. mtt.fi/luonnonvarapuntari ). Vuosien 1999–2006 aikana laskentalinjoilla on havaittu päiväperhosia yhteensä 79 lajia ja 342 727 yksilöä. Osalla linjoista on havainnoitu myös muita suurperhosia, joista vastaavana aikana kertyi havaintoja yhteensä 263 lajista ja 56 349 yksilöstä. Lisätietoja löytyy seurannan verkkosivuilta. 41Hämeen ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2009 Seurannan kehittäminen vuosina 2009–2012 Seurannassa ei ole välttämättömiä kehittämistarpeita vuosille 2009–2012. Seuranta toimii nykyisellään hyvin ja sen menetelmät ja raportointikäytäntö ovat vakiintuneet. Tärkein tavoite on saada pidetyksi laskentalinjojen lukumäärä vähintään nykytasolla. Seurannan rahoituksella vuosittain laskettavien MYTVAS-linjojen määrää pyritään mahdollisuuksien mukaan kasvattamaan nykyisestä seitsemästä. Vuosina 2005–2007 seurantalinjojen määrä saatiin aktiivisen rekrytoinnin avulla nostettua 30:stä 53:een. Seurannan toimivuuden kannalta kaikkein kriittisintä on, että toiminnan koordinointiin, ylläpitoon ja rapor- tointiin varattu 4,5 htkk:n resurssointi SYKEssä vähintää