POLICY BRIEF 2021:23 Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Ilmastoturvallisuus vaatii ymmärrystä ja yhteistyötä Kati Berninger, Emma Hakala, Oras Tynkkynen, Sanna Erkamo, Heikki Tuomenvirta, Juha Pyykönen, Maria Tiusanen Ilmastoturvallisuusuhkiin varautumista syytä vahvistaa Selvityksessä tarkasteltiin ilmastonmuutoksen mahdollisia turvallisuusvaikutuksia Suomelle ja tapoja jäsentää niitä. Kokonaisturvallisuuden malli tarjoaa Suomessa hy- vät edellytykset varautua ilmastoturvallisuusuhkiin, mutta lisäksi tarvitaan mm. • yhteistyötä hallinnonalojen ja -tasojen sekä vuoropuhelua kansalaisyh- teiskunnan kesken ja välillä • ilmastoturvallisuuden ja kriisiosaamisen vahvistamista esimerkiksi koulu- tuksella, rekrytoinneilla ja harjoitteluilla • ilmastouhkien parempaa seurantaa ja huomioimista ennakoinnissa • ilmastoturvallisuuden näkökulman vahvistamista kokonaisturvallisuuden suunnittelussa, yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa sekä sektorikoh- taisissa kehittämisstrategioissa • aloitteellisuutta kansainvälisissä ilmastoturvallisuuskeskustelussa esi- merkiksi Ruotsin ja Norjan kanssa • jatkotutkimusta etenkin ilmastoturvallisuuden ketjuuntuvista ja siirtymä- vaikutuksista http://www.tietokayttoon.fi/ POLICY BRIEF 2021:23 2 Ilmastonmuutoksen turvallisuus- vaikutuksiin vastaamiseksi toimintatapoja pitää muuttaa Ilmastonmuutos uhkaa yhteiskuntien vakautta ja turvallisuutta monin tavoin, ja tule- vien vuosikymmenien kuluessa vaikutukset voimistuvat entisestään. Toisaalta toimet muutoksen hillitsemiseksi voivat harkitsemattomasti toteutettuina aiheuttaa uusia ris- kejä. Suomen kaltaisessa avoimessa ja ulkomaankaupasta riippuvaisessa maassa korostu- vat suorien vaikutusten sijaan taloudellisiin ja poliittisiin tekijöihin yhdistyvät ketjuuntu- vat vaikutukset sekä ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät siirtymävaikutukset, mutta ne tunnetaan yhä puutteellisesti. Kattavan varautumisen kannalta riittävän turvallisuu- den tilannekuvan muodostaminen ei kuitenkaan ole enää mahdollista ilman niiden huomioimista. Selvityksessä selvennettiin ilmastoturvallisuuden käsitettä ja muodostettiin Suomeen sopiva ilmastoturvallisuuden jäsennys. Hankkeessa kuvattiin ilmastonmuutoksen tur- vallisuusvaikutuksia Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan näkökulmasta ja selvitettiin, miten kokonaisturvallisuuden malli sopii tunnistettuihin turvallisuusvaikutuksiin varau- tumiseen ja miten siinä tulisi huomioida ilmastonmuutosta. Hanke myös tunnisti kehit- tämistarpeita ja antoi niiden perusteella suosituksia, joiden avulla voidaan parantaa ilmastonmuutoksen turvallisuusvaikutuksien ymmärtämistä ja niihin varautumista yli hallinnonalarajojen. Ilmastoturvallisuus käsitteenä Ilmastoturvallisuus keskittyy uhkiin, joita ilmastonmuutos aiheuttaa turvallisuudelle suoraan ja vuorovaikutuksessa poliittisten, sosiaalisten ja taloudellisten prosessien kanssa, mukaan lukien ilmastonmuutoksen hillintä. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat vaaratekijät tarkoittavat niin ilmastonmuutoksen voimistamia tuhoisia sääilmiöitä, ku- ten tulvia, kuivuutta ja myrskyjä, kuin hitaita muutoksia, kuten merenpinnan nousua, biodiversiteetin vähentymistä tai alueellisten elinolojen heikentymistä mm. viljelys- maan köyhtyessä ja veden vähentyessä. POLICY BRIEF 2021:23 3 Ilmastonmuutos saattaa voimistaa myös muita uhkia, kuten yhteiskuntien ja valtioiden välisiä jännitteitä. Vaikutukset voivat ketjuuntua ja kertautua, jolloin ne saavat aikaan kauaskantoisia ja vaikeasti ennakoitavissa olevia seurauksia. Muutokset ovat niin ko- konaisvaltaisia, että niillä on seurauksia myös väestöryhmien välisiin jännitteisiin, kan- sainvälisiin suhteisiin ja talouteen. Ilmastoriskejä voidaan pienentää ilmastonmuutok- sen torjumisen ohella vähentämällä niille altistumista ja haavoittuvuutta. Ilmastonmuutoksen tehokas hillintä puolestaan vaatii laaja-alaisia yhteiskuntien ra- kenteisiin ja järjestelmätasoon pureutuvia toimia. Vaikka päästövähennykset kokonai- suutena hyödyttävät ihmiskuntaa, ne voivat myös lisätä eriarvoisuuden kokemusta ja vastakkainasetteluja, muokata geopoliittisia asetelmia sekä vaikuttaa etenkin fossii- lienergian tuottajamaiden asemaan. Ilmastonmuutoksen turvallisuusvaikutukset liittyvät sekä niin sanottuun pehmeään että kovaan turvallisuuteen. Sää- ja ilmastoriskeistä aiheutuvat onnettomuudet lue- taan pehmeään turvallisuuteen. Ilmastonmuutoksen lietsomista poliittisista ja sosiaali- sista jännitteistä kumpuavat uhat ovat taas tarkoituksellisesti vahingoittavia kovan tur- vallisuuden uhkia. Turvallisuusvaikutukset voivat olla joko paikallisia tai valtiorajat ylittäviä ketjuuntuvia vaikutuksia. Puutteellisesti tunnetaan muualla maailmassa tapahtuvan ilmastonmuu- toksen vaikutuksia mm. Suomen teollisuuteen, energiantuotantoon ja väestöön glo- baalien tuotanto-, rahoitus- ja infrastruktuuriverkostojen sekä vaikutusketjujen kautta. Ilmastoturvallisuuden jäsennys Hankkeen tuloksena syntyi ilmastoturvallisuuden jäsennys, jota voidaan käyttää tu- kena käytännön varautumistyössä ja jatkotutkimuksessa (Kuva 1). Jäsennys on kolmi- tasoinen eli ilmastoturvallisuus on jaettu suoriin, ketjuuntuviin ja siirtymävaikutuksiin. Nämä kategoriat ovat kuitenkin osittain päällekkäisiä, sillä eri vaikutuksilla on keski- näisvaikutuksia. POLICY BRIEF 2021:23 4 Suorat vaikutukset Ketjuuntuvat vaikutukset Siirtymävaikutukset • Ilmastonmuutoksen suorat vaikutukset • Esim. myrskyt, tulvat, helleaallot ja niiden seuraukset infrastruktuurille • Ilmastovaikutukset + sosioekonomiset tekijät • Valtiorajat ylittäviä vaikutusketjuja • Esim. konfliktit, huoltovarmuuden heikkeneminen • Ilmastonmuutoksen hillinnän seuraukset • Esim. energiasiirtymä muuttaa globaaleja valta-asemia Kuva 1. Ilmastoturvallisuuden jäsennys Suorat vaikutukset viittaavat ilmastonmuutoksen aiheuttamiin tai voimistamiin luon- nonilmiöihin ja niistä seuraaviin vahinkoihin ihmisille, infrastruktuurille ja ekosystee- meille. Suomessa niitä ovat esimerkiksi maaperän roudan vähenemisen ja myrskyjen yhteisvaikutus sähkönjakelun häiriöihin. Suoria vaikutuksia voi ilmetä myös pitkällä ai- kavälillä, kun esimerkiksi uusista taudinaiheuttajista johtuvat terveysriskit kasvavat. Suorat vaikutukset voivat tapahtua laajoillakin alueilla, mutta useimmiten niiden ai- heuttaja ja taustalla oleva vaikutusketju on suhteellisen helposti tunnistettavissa. Haa- voittuvuus ja altistuminen ovat suorienkin vaikutusten kohdalla tärkeitä, ja niihin vai- kuttavat esimerkiksi poliittiset ja lainsäädännölliset toimet, joiden perusteella vaikutuk- sen mittakaava määräytyy. Ketjuuntuvien vaikutusten kohdalla ilmastotekijät yhdistyvät poliittisiin, taloudellisiin ja valtiorajat ylittäviin vaikutuksiin. Esimerkiksi poikkeukselliset sääolot eri puolilla maailmaa aiheuttavat toimitusketjuissa tuotantovaikeuksia ja häiriöitä, jotka voivat tun- tua myös Suomessa. Seuraukset voivat entisestään vahvistua, mikäli ne yhdistyvät esimerkiksi valtioiden välisiin kiistoihin ja vastakkainasetteluihin. Myös muuttoliikkei- den ja globaalin eriarvoisuuden kaltaiset ongelmat voivat heikentää turvallisuutta. Il- mastohaittojen epätasainen jakautuminen kykeytyy turvallisuusvaikutuksiin ja saattaa vahvistaa niitä. Ketjuuntuvat vaikutukset liittyvät olennaisesti myös geopolitiikan ja ta- louden ilmiöihin ja siten laajempaan turvallisuusympäristön muutokseen. Siirtymävaikutukset viittaavat ilmastonmuutoksen hillintätoimenpiteistä syntyviin seurauksiin. Ne käsittävät sekä yksittäisten toimien mahdolliset haittavaikutukset että laajemman, koko yhteiskunnan järjestelmätasolla tapahtuvan siirtymän seuraukset. Siirtymävaikutukset voivat siten liittyä esimerkiksi kestävään energiantuotantoon vaa- dittujen raaka-aineiden turvaamiseen tai fossiilisesta tuotannosta luopumisesta seu- raaviin geopoliittisiin muutoksiin, mutta myös valtion sisällä kasvavaan yhteiskunnalli- seen vastakkainasetteluun ja eriarvoisuuden kokemukseen. Etenkin globaalisti myös POLICY BRIEF 2021:23 5 ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tähtäävillä toimilla voi olla turvallisuusvaikutuk- sia, mikäli ne on suunniteltu puutteellisesti. Ilmastoturvallisuus ja kokonaisturvallisuuden toimintamalli Suomessa häiriö- ja poikkeustilanteisiin varaudutaan ja niihin vastataan kokonaistur- vallisuuden toimintamallilla. Sen avulla pyritään turvaamaan yhteiskunnan kannalta elintärkeiden toimintojen jatkuvuus kaikissa tilanteissa. Malli yhtenäistää varautumi- sen kansallisia periaatteita ja ohjaa hallinnonalojen varautumista. Käytännössä koko- naisturvallisuus syntyy viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten jat- kuvana yhteistyönä. Elintärkeät toiminnot on määritelty yhteiskunnan turvallisuusstra- tegiassa ja niihin kuuluvat: 1. johtaminen, 2. kansainvälinen ja EU-toiminta, 3. puolus- tuskyky, 4. sisäinen turvallisuus, 5. talous, infrastruktuuri ja huoltovarmuus, 6. väestön toimintakyky ja palvelut sekä 7. henkinen kriisinkestävyys. Suomalainen kokonaisturvallisuuden malli tarjoaa laaja-alaisuutensa ansiosta ilmasto- turvallisuuden tarkasteluun hyvän lähestymistavan. Eri osa-alueisiin kohdistuvat vai- kutukset ja mahdolliset varautumiskeinot edellyttävät kuitenkin vielä nykyistä konk- reettisempaa tarkastelua. Hankkeessa on tarkasteltu potentiaalisia vaikutusketjuja sekä varautumisen nykytilaa ja kehittämistarpeita kokonaisturvallisuuden elintärkeiden toimintojen kannalta. Esimerkkejä mahdollisista vaikutuksista kokonaisturvallisuuteen Ilmastonmuutoksen mahdollisia turvallisuusvaikutuksia tarkasteltiin hankkeessa tun- nistamalla niitä kokonaisturvallisuuden mallissa määriteltyjen yhteiskunnan elintärkei- den toimintojen kautta. Jokaisen elintärkeän toiminnon kohdalla tunnistettiin erikseen mahdolliset suorat, ketjuuntuvat ja siirtymävaikutukset. Tarkastelun pohjalta nousi sel- västi esiin usean elintärkeän toiminnon kohdalla toistuvia vaikutuksia, jotka luultavasti tulevat olemaan merkittäviä. Myös toimintojen väliset yhteis- ja kerrannaisvaikutukset ovat todennäköisiä. Elintärkeisiin toimintoihin kohdistuvat suorat vaikutukset liittyvät useimmiten vahinkoa tai vaaraa aiheuttaviin sää- ja luonnonilmiöihin sekä toisaalta viranomaisten kykyyn reagoida niihin. Esimerkiksi metsäpaloista aiheutuu merkittäviä vahinkoja. Lisäksi kui- POLICY BRIEF 2021:23 6 tenkin valtiojohdon ja viranomaisten hidas toiminta niiden pysäyttämiseksi voi heiken- tää kansalaisten luottamusta johtamiseen ja siten myös rapauttaa henkistä kriisinkes- tävyyttä. Ketjuuntuvat vaikutukset kohdistuvat elintärkeistä toiminnoista erityisesti talouteen ja huoltovarmuuteen muun muassa kansainvälisten toimitusketjujen häiriintymisenä, ta- louden toimintaedellytysten heikkenemisenä ja ruokaturvan vaarantumisena. Taus- talla ovat kansainväliset ilmastovaikutukset ja muun muassa suurvaltasuhteiden jän- nittyminen, joka voi vaikuttaa myös puolustuskykyyn. Samalla kasvaa mahdollisuus hyödyntää ilmastonmuutokseen liittyviä kriisejä informaatiovaikuttamisessa. Siirtymävaikutukset voivat ilmetä elintärkeissä toiminnoissa muun muassa maan sisäi- sessä vastakkainasettelun kasvuna eriarvoiseksi koetun ilmastopolitiikan seurauk- sena. Tämä vaikuttaa niin johtamiseen, väestön toimintakykyyn, sisäiseen turvallisuu- teen kuin henkiseen kriisinkestävyyteen. Talouteen ja huoltovarmuuteen puolestaan kohdistuu paineita globaalien resurssitarpeiden ja tuotantoedellytysten muuttuessa eri aloilla. Kuva 2. Esimerkki ilmastoturvallisuuden ketjuuntuvista vaikutuksista POLICY BRIEF 2021:23 7 Varautumisen nykytila ja kehittämiskohteet Hankkeen tulosten perusteella Suomessa on erinomaiset mahdollisuudet varautua il- mastonmuutoksen turvallisuusvaikutuksiin, mutta käytännön toteutuksessa on huo- mattavasti tehostamisen varaa. Vahvuutena on kokonaisturvallisuuden toimintamalli, joka itsessään tarjoaa laajaan, hallinnon ja yhteiskunnan eri toimijoiden väliseen yh- teistyöhön perustuvan pohjan varautumiseen. Myös ennakointia tehdään verrattain monenkeskisesti, ja ilmastonmuutos on yleisellä tasolla sisällytetty esimerkiksi kansal- liseen riskiarvioon. Toisaalta ilmastonmuutos on verrattain uusi aihe turvallisuus- ja varautumistoiminnassa, eikä siihen liittyviä toimia ole kovin laajasti onnistuttu jalkaut- tamaan käytännön työhön. Taulukossa 1 listataan kuhunkin elintärkeään toimintoon liittyviä kehittämiskohteita, joita ilmastoturvallisuuden edistämisessä tulisi ottaa huomi- oon. Yksittäisten ilmastonmuutoksen vaikutusten sijaan tulisi pyr- kiä tunnistamaan vaikutusketjuja ja yhteisvaikutuksia muiden ilmiöiden kanssa Kehittämiskohteista useimmin toistuu ilmastonmuutoksen laaja-alaisten seurausten puutteellinen huomiointi ennakoinnissa. Yksittäisten vaikutusten sijaan olisi yhä tärke- ämpää pystyä tunnistamaan vaikutusketjuja ja ilmastonmuutoksen yhteisvaikutuksia muiden ilmiöiden kanssa. Myös toiminnan koordinointi niin sektorien kuin eri tasojen välillä tulisi olla vahvempaa. Etenkin eri alojen välinen tiedonvaihto on tärkeää, jotta esimerkiksi ilmastonmuutoksen ketjuuntuvia vaikutuksia olisi mahdollista paremmin ymmärtää ja ennakoida. Elintärkeistä toiminnoista eniten huomioita kohdistuu johtamiseen, joka on avainase- massa muun muassa kriisijohtamisessa. Tarkkaan määritellyt vastuut ja hierarkia ovat tarpeen kriisitilanteissa, mutta normaaliolojen ennakoinnissa ne voivat jopa heikentää uusien asioiden ja ilmiöiden omaksumista. Myös johtamisessa tulisi siten pystyä pa- remmin sisällyttämään ilmastokysymysten ennakointi ja välttämään siiloutumista pel- kästään hallinnon eri sektorien omiin vastuualueisiin. POLICY BRIEF 2021:23 8 Taulukko 1. Ilmastoturvallisuuden kehittämiskohteita kokonaisturvallisuuden elintär- keiden toimintojen mukaan jäsennettynä Elintärkeä toiminto Kehittämiskohde Johtaminen • Hierarkkisuus on tarpeen kriisijohtamisessa, mutta haittaa uu- sien toimintatapojen omaksumista • Ennakointi ei ole riittävän laaja-alaista ja systemaattista • Pitkä aikaskaala on vaikea huomioida • Siiloutuminen ja alueellisuus vaikeuttavat ilmastonmuutokseen liittyvien toimien yhteensovittamista • Kriisin tai poikkeustilan rajaa on vaikea määritellä • Viestinnän roolia kriisijohtamisessa tulee vahvistaa Kansainvälinen ja EU- toiminta • Suomen kansainvälisen yhteistyöympäristön toimivuuteen liittyy epävarmuuksia •Vaikutusvalta kansainvälisen tason päätöksiin ja säätelyyn on ra- jallista Puolustuskyky • Ilmasto-osaamista ei hyödynnetä ennakoinnissa riittävän laaja- alaisesti • Ilmastoturvallisuuteen liittyvä kansainvälinen yhteistyö on vä- häistä mutta kehittymässä Väestön toimintakyky ja palvelut • Alue- ja paikallistasolla on eri tasoiset valmiudet varautua ilmas- tonmuutoksen uhkiin • Vesi- ja ruokaturvallisuus sekä väestön peruspalveluiden riittä- vyys on varmistettava Talous, infrastruktuuri ja huoltovarmuus • Toimitusketjujen haavoittuvuuksia on vaikea ennakoida ja hallita • Huoltovarmuusjärjestelmää on syytä tarkastella ilmastonmuutok- sen näkökulmasta • Eri alojen keskinäinen koordinaatio on riittämätöntä Sisäinen turvallisuus • Ilmasto-osaaminen ennakoinnissa ei ole riittävän laaja-alaista • Pitkän tähtäimen varautuminen on puutteellista Henkinen kriisinkestä- vyys • Yhteinen näkemys tarvittavista toimista ilmastonmuutoksen uh- kien torjumiseksi osin puuttuu POLICY BRIEF 2021:23 9 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Hankkeen tulosten perusteella voidaan tehdä seuraavat johtopäätökset: • Etenkin ilmastonmuutoksen ketjuuntuvien ja siirtymävaikutusten rooli Suomen turvallisuudelle tulee olemaan merkittävä ja tulevaisuudessa kasvava. • Tarkkoja ja varmoja vaikutuksia on usein vaikeaa määritellä, sillä epävar- muustekijöitä on paljon. • Yksittäisten vaikutusten tunnistamisen ohella tärkeää on seurata yleisiä kehi- tyskulkuja, joista olennaisimpina nousevat: o Kansainvälisesti: kasvava ennakoimattomuus, (suurvalta-)jännitteiden kohoaminen, tuotanto- ja toimitusketjujen häiriöt, uudenlaisten resurs- sien kysynnän ja tarpeen nousu o Suomessa sisäisesti: polarisaatio, alueellisen ja muun eriarvoisuuden kasvu, energian-, vedenjakelu- ja tietoliikennejärjestelmien herkkyys säähäiriöille, maahanmuuttopaineet, informaatiovaikuttaminen • Nykyiset ennakointi- ja varautumiskäytännöt eivät välttämättä riitä tunnistettu- jen vaikutusten huomioimiseen. Tarvitaan uudenlaista eri alojen asiantunte- muksen yhdistämistä ja resurssien suuntaamista ilmastoennakointiin ja -va- rautumiseen. • Kriisin ja poikkeusolojen raja on usein epäselvä, mikä voi heikentää käytettä- vissä olevien keinojen tehokkuutta. Toimenpiteiden on toteuduttava normaa- liolojen demokraattisen päätöksenteon periaatteiden mukaisesti. Varautumisen nykytilan analyysin perusteella hanke suosittelee seuraavia toimenpi- teitä: • Eri hallinnonalojen välisen yhteistyön lisääminen. • Kansallisen tason vuoropuhelu ilmastoturvallisuudesta toimijoiden välillä, esi- merkiksi kuntien, kansalaisjärjestöjen ja yksityisen sektorin osallistaminen. • Ilmastoturvallisuuden koordinoiminen kansallisen ilmastonmuutokseen sopeu- tumisen suunnitelman kanssa. • Ilmastonmuutosta koskevan osaamisen lisääminen eri hallinnonaloilla, esimer- kiksi koulutustilaisuudet ja ilmastoasiantuntijuuden lisääminen hallinnossa. • llmastonmuutoksen systemaattisempi ja laaja-alaisempi huomioiminen enna- koinnissa. • Mahdollisten uhkaavien ilmastoon liittyvien kehityskulkujen seuranta. • Ilmastonmuutoksen parempi huomioiminen kokonaisturvallisuuden suunnitte- lussa ja sektorikohtaisissa kehittämisstrategioissa. • Yhteiskunnan turvallisuusstrategian päivittäminen ja ilmastonmuutoksen syste- maattisempi tuominen esimerkiksi uhkakuvastoon ja riskiarvioihin sekä arvioin- tiin ja mittaamiseen. • Kriisiosaamisen vahvistaminen entisestään, esimerkiksi häiriötilannejohtami- sen harjoittelu, kokonaisvaltainen viestintä. POLICY BRIEF 2021:23 10 • Suomen aloitteellisuus kansainvälisissä ilmastoturvallisuuskeskustelussa, esi- merkiksi yhteistyö Ruotsin ja Norjan kanssa parhaista käytännöistä. • Tarve jatkotutkimukselle etenkin ketjuuntuvista ja siirtymävaikutuksista, esi- merkiksi henkinen kriisinsietokyky, omavaraisuuden mahdollisuudet, kriisin luonteen muuttuminen kriisin edetessä, hallinnonaloja läpileikkaavat vaikutuk- set ja niiden hallinta. Menetelmät Hankkeessa hyödynnettiin monipuolisesti eri tutkimusmenetelmiä ja -aineistoja. Mene- telmiin kuuluivat kirjallisuuskatsaus, asiakirja-analyysi, haastattelut, tulevaisuuspolku- jen rakentaminen ja työpajakeskustelut. Ilmastoturvallisuuden jäsennys perustuu pit- kälti kirjallisuuskatsaukseen. Lisäksi analysoitiin keskeisimpiä Suomen ulko- ja turval- lisuuspolitiikkaa ja kokonaisturvallisuutta määrittäviä asiakirjoja. Haastatteluilla haettiin asiantuntijoiden näkemyksiä kokonaisturvallisuuden toimintamallin soveltuvuudesta ilmastovaikutuksiin varautumiseen ja tunnistettiin toimintamallin kehittämistarpeita. Turvallisuusvaikutusten tarkastelun tukena käytettiin neljää esimerkinomaista tulevai- suuspolkua, jotka muodostettiin kirjallisuuskatsauksen ja työpajakeskustelujen avulla. Niiden avulla pyrittiin havainnollistamaan, miten laaja-alaisia kehityskulkuja ilmaston- muutokseen liittyy ja miten vaikutukset voivat ketjuuntua. Hankkeen alustavista tuloksista keskusteltiin kahdessa työpajassa, yhteistyöpajassa ilmastosiirtolaisuutta käsittelevän VNTEAS-hankkeen (ILMASI) kanssa sekä asiantunti- joille suunnatussa keskustelutilaisuudessa. Raportti Hakala, E., Erkamo, S., Pyykönen, J., Tuomenvirta, H., Tynkkynen, O., Berninger, K. & Vihma, A. 2021. Ilmastonmuutos ja Suomen turvallisuus: Uhat ja varautuminen ko- konaisturvallisuuden mallissa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisu- sarja 52/2021. Saatavilla osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-386-9. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-386-9 POLICY BRIEF 2021:23 11 Lisätietoja: Vanhempi tutkija Emma Hakala, Ulkopoliittinen instituutti emma.hakala@fiia.fi, puh. 09 432 7745 Ilmastonmuutos ja Suomen turvallisuus -hanke on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja: Erityisasiantuntija Terhi Ylitalo Puolustusministeriö terhi.ylitalo@defmin.fi POLICY BRIEF on valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan artikkelisarja, joka esittelee näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Artikkelit julkaistaan verkkosivuilla tietokayttoon.fi. © Valtioneuvoston kanslia mailto:emma.hakala@fiia.fi http://www.tietokayttoon.fi/ Ilmastonmuutoksen turvallisuus-vaikutuksiin vastaamiseksi toimintatapoja pitää muuttaa Ilmastoturvallisuus käsitteenä Ilmastoturvallisuuden jäsennys Ilmastoturvallisuus ja kokonaisturvallisuuden toimintamalli Esimerkkejä mahdollisista vaikutuksista kokonaisturvallisuuteen Varautumisen nykytila ja kehittämiskohteet Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Menetelmät Raportti Lisätietoja: