Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja • Yritykset • 29/2016 Yhteiskuntavastuu ja sääntely Katsaus yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyviin sääntelykehityskulkuihin eri puolilla maailmaa II Yhteiskuntavastuu ja sääntely Katsaus yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyviin sääntelykehityskulkuihin eri puolilla maailmaa II Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Yritykset 29/2016 (TEM raportteja) ISSN verkkojulkaisu 1797-3562 ISBN verkkojulkaisu 978-952-327-122-7 KUVAILULEHTI Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Työelämä- ja markkinaosasto Julkaisuaika 9.9.2016 Tekijä(t) Noora Lindroos, korkeakouluharjoittelija, työelämä- ja markkinaosasto Julkaisun nimi Yhteiskuntavastuu ja sääntely – Katsaus yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyviin sääntelykehityskulkui- hin eri puolilla maailmaa II Julkaisusarjan nimi ja numero Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Yritykset 29/2016 Julkaisun teema Yhteiskuntavastuu, lainsäädäntö, sääntely Julkaisun osat/ kieliversiot suomi Tiivistelmä Selvityksen tavoitteena on antaa kattava kokonaiskuva yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyvistä viime- aikaisista sääntelykehityskuluista eri puolilla maailmaa. Lainsäädäntökehitysten lisäksi selvityksessä käsitellään myös oikeudellisesti sitomatonta soft law -sääntelyä. EU:n ja Suomen lakimuutosten lisäksi muiden maiden kansalliset lakimuutokset voivat vaikuttaa globaaleilla markkinoilla toimiviin suomalaisiin yrityksiin. Viimeaikaisissa lainsäädösprojekteissa korostuu raportointivelvoitteiden asettamisen kautta pyrkimys ennaltaehkäistä yritysten toiminnan aiheuttamia talous-, ihmisoikeus- ja ympäristörikkomuksia. Veron- kierron estämistä koskevaa sääntelyä on viety nopeasti eteenpäin vuoden 2016 aikana niin OECD:ssa kuin EU:ssa. Ihmisoikeuksien osalta etenkin huolellisuusperiaate on herättänyt paljon keskustelua YK:ssa, OECD:ssa, EU:ssa ja kansallisesti. OECD on julkaissut muutamia toimialakohtaisia oppaita huolellisuusperiaatteen noudattamisesta tuotantoketjuissa. Varsinkin Ranska on keskittynyt ajamaan huolellisuusperiaatteeseen liittyvän sääntelyn lisäämistä. Lisäksi konfliktimineraalien tuontia on rajoitettu EU:ssa ja Yhdysvallat on kieltänyt lapsi- ja pakkotyöllä tuotettujen tavaroiden maahantuonnin. Yhteiskuntavastuu on vahvistanut jalansijaansa globaalissa taloudessa, mikä näkyy paitsi sääntelyn lisäämisenä myös EU:n uudessa kauppastrategiassa, johon yhteiskuntavastuu on ensimmäistä kertaa luettu mukana. EU:n ja Yhdysvaltojen väliseen TTIP-vapaakauppasopimukseen neuvotellaan parhail- laan yhteiskuntavastuutoimien mukaanlukemista. Näyttääkin siltä, että yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyvän pakottavan ja vapaaehtoisen sääntelyn lisääntyessä kansainvälisesti suomalaistenkin yritysten on enenevässä määrin huomioitava vastuullisuutensa menestyksensä takaamiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyshenkilö: Työelämä- ja markkinaosasto/ Linda Piirto, puh. 029 504 7028 Asiasanat yhteiskuntavastuu, lainsäädäntö, sääntely, yritykset Asianumerot Rahoittaja/kustantaja ISSN (painettu) ISBN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) 1797-3562 ISBN (verkkojulkaisu) 978-952-327-122-7 Sivumäärä: 22 Kieli: suomi URN-tunnus URN:ISBN:978-952-327-122-7 Julkaisujen myynti/ jakelu SISÄLLYS Johdanto ....................................................................................................................................................... 5  1  YK:n ja OECD:n sääntelykehitys ....................................................................................................... 7  1.1  YK: Ihmisoikeudet monikansallisten yritysten toiminnassa ................................................................ 7  1.2  OECD: Oppaat huolellisuusperiaatteen noudattamisesta ................................................................. 8  1.3  OECD: Veronkierron torjuminen ...................................................................................................... 11  2  Euroopan unionin sääntelykehitys ................................................................................................... 12  2.1  Veronkierron torjuminen .................................................................................................................. 12  2.2  Maakohtainen veroraportointi .......................................................................................................... 15  2.3  Konfliktimineraalien tuonti ............................................................................................................... 17  2.4  Yhteiskuntavastuun huomiointi kauppasopimuksissa ..................................................................... 18  2.5  EU-päättäjät: Kannanotto Euroopan yhteiskuntavastuulainsäädännön tiukentamisesta kohti sitovaa ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusperiaatetta ................................................................ 20  3  Kansallinen sääntelykehitys ............................................................................................................ 20  3.1  Ranska: Yhteiskuntavastuuraportointi ............................................................................................. 20  3.2  Ranska: Ihmisoikeuksia koskevan huolellisuusperiaatteen soveltaminen ....................................... 21  3.3  Yhdysvallat: Lapsi- ja pakkotyöllä tuotettujen tavaroiden maahantuonnin kieltäminen ................... 22  3.4  Yhdysvallat: Kaivannaisteollisuuden raportointivelvoite .................................................................. 23  4  Lopuksi ............................................................................................................................................ 24  5 Johdanto Yhteiskuntavastuuseen liittyvä kansainvälinen sääntely on viime vuosien aikana li- sääntynyt merkittävästi. Globaalissa kilpailuyhteiskunnassa vastuullisuudelle asete- taan entistä enemmän painoarvoa, mikä vaikuttaa merkittävästi myös suomalaisiin yrityksiin. Selvityksen tarkoituksena on kartoittaa kansainvälisiä yritysten yhteiskun- tavastuuseen liittyvä sääntelykehityskulkuja. Julkaisussa käsitellään vain niitä kansal- lisia lainsäädäntömuutoksia, jotka koskevat myös ulkomaisia maassa toimivia yrityk- siä. Näin ollen kansalliset, vain kansallisia yrityksiä koskevat yhteiskuntavastuun lakimuutokset jätetään huomioimatta tässä selvityksessä. Julkaisu toimii päivitettynä versiona vuoden 2015 vastaavaan selvitykseen1. Aiem- masta selvityksestä poiketen, tässä julkaisussa kuvataan pakottavan lainsäädännön muutosten lisäksi myös keskeisimpiä kansainvälisiä sitomattomaan oikeudelliseen soft law -sääntelyyn liittyviä kehityskulkuja ja muita merkittäviä kannanottoja, jotka kuvaavat yhteiskuntavastuun agendaa ja arvostusta globaalisti tällä hetkellä. Tavoit- teena on ennen kaikkea auttaa suomalaisia yrityksiä ja muita asiasta kiinnostuneita toimijoita pysymään mukana yhteiskuntavastuuseen liittyvän sääntelyn kehityksestä. Selvitys pyrkii ainoastaan informoimaan, ei ajamaan mitään tiettyä agendaa. Julkaisussa käsitellään seuraavia sääntelykehityksiä vastaavassa järjestyksessä: YK:n ja OECD:n sääntelykehitys YK:ssa neuvotellaan parhaillaan kansainvälisestä oikeudellisesti sitovasta asiakirjas- ta, joka koskisi ihmisoikeuksia monikansallisten yritysten toiminnassa. Tällä hetkellä mitään sitovaa ei ole kuitenkaan päätetty. EU vastustaa asiakirjaa. OECD on julkais- sut oppaita huolellisuusperiaatteen noudattamisesta konfliktimineraalien tuotantoket- juissa ja maatalousteollisuudessa sidosryhmien osallistamisessa. Tekeillä ovat oppaat myös yleisesti kaikille toimialoille, ja erikseen tekstiili- ja vaatealalle sekä finans- sisektorille. OECD:n veronkierron estämistä varten vuonna 2013 käynnistetty BEPS- hanke on julkaissut kansainväliset tavoitteensa ja ohjeensa niiden kansalliseen toi- meenpanoon. Euroopan unionin sääntelykehitys EU:ssa on hyväksytty niin sanottu Anti Tax Avoidance -direktiivi (2016), joka muun muassa rajaa yritysten verojen korkovähennysoikeutta. Siirtohinnoittelun dokumen- toinnin muuttamista ja maakohtaista veroraportointia veroviranomaisille ajava direk- tiivi on myös hyväksytty (2016). Lisäksi maakohtaiseen julkiseen veroraportointiin tähtäävä direktiiviehdotus on vireillä. EU on hyväksynyt myös konfliktimineraalien tuontia rajoittavan direktiivin (2016). EU:n uuteen kauppastrategiaan (2015) on lisätty yhteiskuntavastuun edistäminen. Tämä näkyy myös EU:n ja Yhdysvaltojen välillä neuvoteltavan TTIP-vapaakauppasopimuksen asiakirjaluonnoksessa. Kahdeksan eu- roparlamentaarikkoa on lisäksi allekirjoittanut kannanoton, joka vaatii EU:ta tiuken- tamaan yhteiskuntavastuulainsäädäntöään kohti oikeudellisesti sitovaa ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusperiaatetta. 1 TEM (2015), Yhteiskuntavastuu ja lainsäädäntö. Katsaus yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyviin lainsäädäntökehityskulkui- hin eri puolilla maailmaa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. TEM raportteja 57/2015. http://bit.ly/2c7SApC 6 Kansallinen sääntelykehitys Ranskassa yhteiskuntavastuuraportoinnista hyväksyttiin vuonna 2010 lakiesitys, joka velvoittaa Ranskassa toimivat ranskalaiset ja ulkomaiset yritykset raportoimaan julki- sesti yhteiskuntavastuustaan. Lakiin kuuluvaa raportointivelvoitetta laajennettiin vuonna 2012. Ranskassa on myös vireillä ihmisoikeuksia koskevaan huolellisuusperi- aatteeseen liittyvä lakiehdotus, jota ei ole vielä kuitenkaan hyväksytty. Yhdysvallat on kieltänyt lapsi- ja pakkotyöllä tuotettujen tavaroiden maahantuonnin (2016). Li- säksi Yhdysvallat on hyväksynyt lain (2016), joka velvoittaa Yhdysvaltain pörssiin listatut kaivannaisteollisuuden yritykset raportoimaan hallituksille suorittamansa maksut luonnonvarojen käytöstä. Aiemmassa selvityksessä on käyty lisäksi läpi seuraavat lakikehitykset: - YK: kansainvälisesti sitovan asiakirjan lähtökohdat ja tilanne 09/2015 mennessä - EU: konfliktimineraalien lakiehdotuksen lähtökohdat ja tilanne 09/2015 mennessä - EU: Bangladeshin kestävyyssopimus - EU: muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskeva laki - EU: maakohtaiseen raportointiin velvoittava laki luottolaitoksille ja sijoituspalveluyri- tyksille - EU: kaivannaisteollisuuden tai aarniometsien puunkorjuun alan yritysten raportoin- tia koskeva laki - EU: piilotetun omaisuuden estämistä koskeva laki - Ranska: huolellisuusperiaatetta koskevan lakiehdotuksen lähtökohdat ja tilanne 09/2015 mennessä - Sveitsi: ihmisoikeuksien ja ympäristöasioiden raportointia koskeva lakiehdotus - Iso-Britannia: Modern Slavery Act, Bribery Act - Intia: laki yritysten velvollisuudesta lahjoittaa yhteiskuntavastuuasioihin - Espanja: kansallinen toimeenpanosuunnitelma YK:n ohjaavista periaatteista - Kanada: yritysten rikosvastuun laajentaminen vakaviin loukkaantumis- ja kuolema- tapauksiin - Yhdysvallat: Alien Tort Claim Act - Oikeushenkilön rangaistusvastuu Suomessa ja Sveitsissä 7 1 YK:n ja OECD:n sääntelykehitys 1.1 YK: Ihmisoikeudet monikansallisten yritysten toiminnassa Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvosto päätti perustaa 26.6.2014 Ecuado- rin ja Etelä-Afrikan tasavallan aloitteesta hallitustenvälisen työryhmän, jonka tarkoi- tuksena on solmia oikeudellisesti sitova asiakirja monikansallisten yhtiöiden toimin- nasta ihmisoikeusasioissa (päätöslauselma A/HRC/RES/26/9)2. Asiakirjan laatimista kannattavat etenkin Afrikan ja Aasian valtiot3. Euroopan unioni on kuitenkin vastustanut aloitetta, koska se näkee YK:n ihmisoike- uksia koskevat ohjaavat periaatteet (UN Guiding Principles on Business and Human Rights) ensisijaisina. EU:n mukaan ihmisoikeusrikkomukset eivät johdu sääntelyn puutteesta vaan pikemminkin siitä, ettei olemassa olevaa sääntelyä ole saatu toimeen- pantua kunnolla eikä tuotannon maantieteellistä jakautumista. YK:n aloite ei huomi- oisi pienten ja keskisuurten paikallisten yritysten toimintaa.4,5 Näin ollen YK:n ih- misoikeusneuvostossa tuolloin jäsenenä olleet EU:n jäsenvaltiot äänestivät kesäkuus- sa 2014 työryhmän perustamista vastaan. Lisäksi muun muassa Yhdysvallat ja Japani vastustivat työryhmän perustamista.6 Ensimmäinen työryhmän istunto järjestettiin 6.–7.10.2015. Puheenjohtajana toimi Ecuadorin edustaja María Fernanda Espinosa Garcés. EU oli paikalla 6.7. ja 7.7. aa- mulla, minkä lisäksi EU-jäsenvaltioista Alankomaat, Bulgaria, Italia, Itävalta, Kreik- ka, Latvia, Luxemburg ja Ranska osallistuivat tapaamiseen. Muista YK:n jäsenvalti- oista paikalla olivat Algeria, Argentiina, Bangladesh, Bolivia, Brasilia, Chile, Kiina, Kolumbia, Costa Rica, Kuuba, Dominikaaninen tasavalta, Ecuador, Egypti, El Salva- dor, Etiopia, Ghana, Guatemala, Haiti, Honduras, Intia, Indonesia, Iran, Irak, Italia, Kenia, Kuwait, Libya, Liechtenstein, Malesia, Meksiko, Korean tasavalta, Moldovan tasavalta, Monako, Marokko, Myanmar, Nicaragua, Namibia, Pakistan, Peru, Filip- piinit, Qatar, Venäjä, Singapore, Etelä-Afrikka, Sveitsi, Syyria, Thaimaa, Trinidad ja Tobago, Tunisia, Ukraina, Uruguay, Venezuela ja Vietnam. Paikalla oli myös muun muassa voittoa tavoittelemattomia järjestöjä ja hallitusten välisiä organisaatioita.3 Ensimmäisessä istunnossa pohdittiin kansainvälisen instrumentin sisältöä, laajuutta, luonnetta ja muotoa. EU esitti, että aloite koskisi kaikkia yrityksiä ja aiemmin sovittu- jen kansainvälisten periaatteiden toimeenpanoa. EU:n esitys ei kuitenkaan mennyt läpi, vaan työryhmän mandaatti koskee edelleen vain monikansallisia yrityksiä ja 2 United Nations General Assembly, 26/9 Elaboration of an international legally binding instrument on transnational corpora- tions and other business enterprises with respect to human rights, 14.7.2014. http://bit.ly/2ce6BW0 3 United Nations General Assembly, Report on the first session of the open-ended intergovernmental working group on transna- tional corporations and other business enterprises with respect to human rights, with the mandate of elaborating an international legally binding instrument, 5.2.2016. http://bit.ly/2c7R9Yb 4 UN Human Rights Council 26th session – Item 3. Resolution L.22 – EU EoV, “Elaboration of an international legally binding instrument on Transnational Corporations and Other Business Enterprises with respect to human rights”. EU Explanation of Vote. http://bit.ly/1MMyZGb 5 Written contribution by European Union, Inter-Governmental Working Group (IGWG) on the elaboration of an international legally-binding instrument on transnational corporations and other business enterprises with respect to human rights. http://bit.ly/2bRtAHa 6 Ulkoasiainministeriö, Ihmisoikeustuomioistuin‐ ja ‐sopimusasioiden yksikkö, Kansainvälinen oikeudellisesti sitova asiakirja ihmisoikeuksista monikansallisten yhtiöiden ja muiden yritysten toiminnassa. Muistio, 17.6.2015. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kirjelma/Documents/UTP_7+2015.pdf 8 muita vastaavia yrityksiä. Tapaamisessa kuultiin eri valtioiden ja sidosryhmien kanto- ja, muttei vielä päätetty sen tarkemmin instrumentin sisällöstä.3 Tapaamisessa esitettiin esimerkiksi, että asiakirjan tulisi keskittyä ihmisoikeuslouk- kausten korjaustoimenpiteiden ja ratkaisujen löytämiseen. Tähän vastaväitteenä useat kansalaisjärjestöt korostivat, että asiakirjan tulisi painottua pikemminkin ihmisoikeus- loukkausten ennaltaehkäisyyn ja korjaaviin toimenpiteisiin ennen loukkausten synty- mistä. Useiden maiden ja järjestöjen mielestä asiakirjan tulisi kattaa kaikki ihmisoi- keudet. Osa maista kannatti myös ympäristöllisten periaatteiden lisäämistä asiakir- jaan. Useiden maiden mukaan oikeudellisesti sitovan instrumentin tulisi velvoittaa myös monikansallisia yrityksiä oikeudellisesti ihmisoikeusloukkauksien yhteydessä. Monet maat myös kannattivat valvontamekanismin luomista oikeudellisten ja juridis- ten korvausten valvomista varten sekä rangaistusten soveltamiseen liittyvien sääntö- jen luomista.3 Ennen seuraavaa työryhmän kokousta jäsenmaat sopivat osallistuvansa epävirallisiin konsultaatioihin eri sidosryhmien kanssa. Lisäksi puheenjohtaja muodostaa uuden työohjelman ja esittelee sen jäsenmaille ennen seuraavaa kokousta.3 Seuraava työ- ryhmän kokous järjestetään 24.–28.10.20167. 1.2 OECD: Oppaat huolellisuusperiaatteen noudattamisesta Kansainvälisessä suositusluontoisessa sääntelyssä eräs merkittävimmistä viimeaikai- sista kehityslinjoista ovat OECD:n oppaat ihmisoikeuksia koskevan huolellisuusperi- aatteen (due diligence) noudattamisesta yrityksissä. Oppaissa pyritään auttamaan yri- tyksiä tunnistamaan potentiaaliset ihmisoikeusriskit ja vähentämään näitä riskejä. Ohjeet toimivat vapaaehtoisina periaatteina, joita yritykset voivat halutessaan noudat- taa. OECD:n kaikki oppaat on kehitetty yhteistyössä OECD:n jäsenmaiden, OECD:hen kuulumattomien maiden, ammattiliittojen, kansalaisjärjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa, ja niiden luonnosversiot ovat olleet julkisesti saatavilla kom- mentointia varten.8 OECD:n ensimmäinen toimialakohtainen opas huolellisuusperiaatteen noudattamises- ta yrityksissä julkaistiin vuonna 2011. Opas käsittelee konfliktialueilta ja korkean riskin alueilta tuotujen mineraalien tuotantoketjuja. Ohjeet ovat sovellettavissa kaikkiin mineraaleihin ja niistä on muodostunut johtava kansainvälinen toimialastan- dardi, jota on hyödynnetty lähtökohtana pakottavalle lainsäädännölle esimerkiksi EU:ssa ja Yhdysvalloissa.9 Opas sisältää neuvoston suositukset huolellisuusperiaate- oppaan noudattamisesta, viiden askeleen viitekehyksen huolellisuusperiaatteen nou- dattamiseksi, yrityspolitiikan standardit, joita yrityksen tulisi tarkkailla tuotantoket- juissaan, kuvauksen pääriskeistä ja niiden indikaattoreista sekä kaksi lisäosaa, joista 7 United Nations Human Rights Council, Open-ended intergovernmental working group on transnational corporations and other business enterprises with respect to human rights. http://www.ohchr.org/EN/HRBodies/HRC/WGTransCorp/Pages/IGWGOnTNC.aspx 8 OECD, Responsible Business Conduct. OECD Guidelines for Multinational Enterprises. http://mneguidelines.oecd.org/guidelines/ Viitattu 1.8.2016. 9 OECD: A global standard. Towards responsible supply chains. http://mneguidelines.oecd.org/Brochure_OECD-Responsible- Mineral-Supply-Chains.pdf 9 toinen käsittelee tinan, tantaalin, volframin ja niiden malmien tuotantoketjuja ja toi- nen kullan tuotantoketjuja.10 Oppaan viiden askeleen viitekehykseen kuuluvat seuraavat toimet: 1) vakiinnuta vah- va yrityksen johtamisjärjestelmä, 2) tunnista ja arvioi tuotantoketjun riskit, 3) suunni- tele ja toimeenpane strategia vastaamaan tunnistettuihin riskeihin, 4) toteuta riippu- mattoman kolmannen osapuolen auditointi huolellisuusperiaatteen toteutumisesta tuotantoketjuissa, ja 5) raportoi vuosittain huolellisuusperiaatteen toteutumisesta tuo- tantoketjussa. Yrityspolitiikan standardissa todetaan muun muassa, että yrityksen ei tule hyväksyä pakko- tai lapsityövoiman käyttöä toiminnassaan ja mikäli tämä kui- tenkin todetaan alihankkijan toiminnassa, yrityksen tulee välittömästi erottaa tai kat- kaista suhteensa kyseiseen alihankkijaan.11 Toimialan pääriskeiksi luetaan turvalli- suus, lahjonta ja petos koskien mineraalien alkuperän hämäämistä, rahanpesu sekä läpinäkyvyys hallituksille maksetuissa veroissa, maksuissa ja rojalteissa. Esimerkiksi rahanpesun yhteydessä opas ehdottaa muun muassa raportoimaan epäilyttävästä rikol- lisesta toiminnasta paikallisille, kansallisille, alueellisille ja kansainvälisille toimijoil- le sekä suosittelee kehityksen indikaattoreiksi esimerkiksi yrityksen tuotantoketjupo- litiikkan tarkkailua ja yrityksen osallistumista tuotantoketjun huolellisuusperiaattee- seen liittyvään koulutukseen tai muihin toimialan aloitteisiin. 9 Tinan, tantaalin ja volframin erityisohjeissa sekä kullan erityissohjeissa käydään vii- den askeleen viitekehys läpi sovellettuna näiden mineraalien louhinnan erityispiirtei- siin.9 OECD tarjoaa myös ICGRL-sertifikaatin toimeenpanosta oppaan. Sertifikaatti on harmonisoitu OECD:n konfliktimineraalioppaan kanssa ja se koskee huolellisuus- periaatteen noudattamista Afrikan suurten järvien alueella olevilta konfliktialueilta ja korkean riskin alueilta tuotujen tinan, tantaalin, volframin ja kullan tuotantoketjuis- sa.12 OECD julkaisi vuonna 2016 oppaan kaivannais-, öljy- ja kaasuteollisuuden yrityk- sille, jotta ne voisivat paremmin tunnistaa ja hallita riskejä liittyen sidosryhmien osal- listamiseen eri projekteissa. Opas sisältää suositukset johdolle ja henkilökunnalle se- kä liitteet. Johdolle suositellaan sidosryhmäosallistamisen asemoimista strategisesti vakiinnuttamalla selkeä sitoumus sidosryhmien osallistamisesta, integroimalla sidos- ryhmien osallistaminen osaksi johtamisjärjestelmiä, huomioimalla sidosryhmien osal- listaminen liiketoimintasuhteiden muodostamisessa ja vakiinnuttamalla palautemeka- nismi sidosryhmille, jotta heidän näkemyksensä voidaan integroida osaksi projektin päätöksentekoa.13 Opas suosittelee sidosryhmiä kohtaavan henkilökunnan osalta seuraavia toimenpitei- tä: 1) varmista, että henkilökunta ymmärtää paikallisen ja toiminnallisen kontekstin, 10 OECD (2016), OECD Due Diligence Guidance for Responsible Supply Chains of Minerals from Conflict-Affected and High- Risk Areas: Third Edition, OECD Publishing, Paris. http://bit.ly/2c7RVEH 11 Yleensä kansainvälisissä ohjeissa odotetaan yritysten käyttävän vaikutusvaltaansa siten, että liikekumppanin toiminnassa tapahtuisi muutos parempaan. Tämä vaatii aikaa ja panostusta. Ongelmatapauksissa on yleensä kolme mahdollisuutta: a) jatkaa liiketoimintasuhdetta ja samalla työskennellä negatiivisten vaikutusten vähentämiseksi, b) väliaikainen hyllytys, kun vaikutukset ovat vakavia; samalla kuitenkin liikekumppanin odotetaan tekevän parannuksia vaikutusten lieventämiseksi ja c) liikesuhteen lopetus joko epäonnistuneiden lieventämisyritysten jälkeen tai kun haitalliset vaikutukset ovat erittäin vakavia. Liikesuhteen lopetus tarkoittaa, että yritys menettää vaikutusmahdollisuutensa liikekumppaniin. Lopetus voi kuitenkin olla voimakas viesti sekä liikekumppanille että laajemmille markkinoille yrityksen sitoutumisesta vastuulliseen liiketoimintaan. 12 OECD, Due Diligence Guidance: towards conflict-free mineral supply chains How to boost your business and become certi- fied under the ICGLR Certification Scheme http://www.oecd.org/daf/inv/mne/EasytoUseGuide_English.pdf 13 OECD Responsible Business Conduct (2016), OECD Due Diligence Guidance for Meaningful Stakeholder Engagement in Extractive Industry. http://bit.ly/2bBf71n 10 2) tunnista pääsidosryhmät, 3) vakiinnutta tarpeelliset tukijärjestelmät sidosryhmien osallistamista varten, 4) muotoile sopivat ja tehokkaat sidosryhmien osallistamistoi- met ja prosessit, 5) varmista toimien läpivieminen ja 6) valvo ja arvioi sidosryhmien sitouttamistoimenpiteitä ja vastaa tunnistettuihin puutteisiin. Kunkin kohdan yhtey- dessä selitetään yksityiskohtaisemmin mitä yrityksen tulisi käytännössä tehdä. Op- paan liitteissä käsitellään sidosryhmien osallistamisen valvontaa ja arviointia sekä alkuperäisväestön, naistan, työntekijöiden ja ammattiliittojen ja pienen mittakaavan kaivostyöntekijöiden osallistamista. Kunkin erityissidosryhmän kohdalla tärkeää on kontekstin ymmärtäminen, sen varmistaminen, että kohderyhmä on oikein tunnistettu ja priorisoitu sekä sopivien ja tehokkaiden sidosryhmien osallistamistoimintojen ja - prosessien muodostaminen. Näiden lisäksi alkuperäisväestön yhteydessä on tärkeää myös vakiinnuttaa tarpeellinen tukijärjestelmä osallistamista varten ja naisten yhtey- dessä tärkeää on kattavan osallistamisen valvonta ja arviointi.12 YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO ja OECD ovat tehneet yhteistyössä op- paan huolellisuusperiaatteen noudattamisesta vastuullisissa maatalousteollisuuden tuotantoketjuissa. Opas julkaistiin vuonna 2016 ja se kattaa yrityspolitiikan mallin, viiden askeleen viitekehyksen ja liitteet. Käytännössä se on rakenteeltaan hyvin sa- manlainen kuin konfliktimineraaliopas. Yrityspolitiikan malli tarjoaa standardit, joita yritysten tulisi tarkkailla rakentaessaan vastuullista maatalouden tuotantoketjua. Mal- lissa tukeudutaan toimialan kannalta tärkeimpiin kansainvälisiin standardeihin. Osa standardeista on jo monissa maissa kansallisessa lainsäädännössä. Viiden askeleen viitekehys sisältää samat askeleet kuin konfliktimineraaliopaskin. Liitteissä käsitel- lään pääriskejä ja niiden mittareita sekä alkuperäiskansojen sitouttamista. Pääriskeiksi tunnistettiin ihmisoikeudet, työelämän oikeudet, terveys, ruokaturvallisuus ja ravit- semas, pääsy luonnonvaroihin, luonnonsuojelu ja kestävä luonnonvarojen käyttä, hal- linta, teknologia ja innovaatiot, eläinten hyvinvointi sekä omaisuuden hallintaoikeu- det.14 G7 johtajien tiedoksianto kehotti vuonna 2015 yksityistä sektoria sitoutumaan vah- vemmin ihmisoikeuksien ja tuotantoketjun huolellisuusperiaatteen noudattamiseen15. OECD on tämän jälkeen alkanut kehittää yleistä huolellisuusperiaatteen toimeen- pano-opasta vastuullisesta liiketoiminnasta. Oppaan tarkoituksena on olla kattovii- tekehys toimialakohtaisille suosituksille ja sen pyrkii tarjoamaan yleisiä käytännön ohjeita yrityksille huolellisuusperiaatteen toimeenpanemisesta eri toimialoilla yrityk- sen koosta ja maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Oppaan odotetaan valmistu- van vuoden 2017 aikana.16 Tekstiili- ja kenkäteollisuuden tuotantoketjuja käsittelevän huolellisuusperiaate- oppaan luonnoksen julkinen kommentointi on päättynyt ja OECD:n odotetaan julkai- sevan virallisen oppaan vuoden 2016 kuluessa. Italian ja Ranskan kansallisten yhte- yselinten raportit vaate- ja tekstiiliteollisuuden vastuullisista tuotantoketjuista ovat toimineet oppaan perustana. Oppaan luonnosversio on jaettu ohjeisiin ja liitteisiin. Ohjeissa suositellaan konfliktimineraalioppaan ja maatalousoppaan viitekehyksestä poiketen kuutta askelta: 1) tunnista todelliset ja potentiaaliset riskit, 2) ennaltaehkäise 14 OECD & FAO (2016), OECD-FAO Guidance for Responsibel Agricultural Supply Chains. 15 OECD Report to G7 Leaders on Responsible Business Conduct: http://www.oecd.org/corporate/OECD-Report-to-G7- Leaders-on-Responsible-Business-Conduct.pdf 16 Global Forum on Responsible business conduct, Introduction to the OECD Draft Due Diligence Guidance for Responsible Business Conduct Background Note: https://mneguidelines.oecd.org/globalforumonresponsiblebusinessconduct/2016-GFRBC- Session-Note-General-Due-Diligence-Guidance.pdf 11 ja lievennä haitallisia vaikutuksia, 3) selitä, kuinka vaikutukset on huomioitu, 5) va- kiinnuta johtamisjärjestelmä, 6) varmista pääsy korjaustoimenpiteisiin ja valitusme- kanismeihin. Jokaisen kohdan yhteydessä käydään läpi prosessin eri vaiheet ja toimi- alaan liittyvät huomioitavat seikat, kuten pääriskit.17 Oppaan liitteissä esitetään suosituksia siitä, kuinka ohjeet voidaan soveltaa eri liike- toimintamalleihin: hankintamalleihin, ostokäytäntöihin ja etätyöntekijöihin. Lisäksi liitteissä on suosituksia siitä, kuinka yritykset voivat soveltaa huolellisuusperiaatetta pääriskien vähentämiseksi. Pääriskeiksi tunnistettiin lapsityövoima, syrjintä (seksuaa- linen häirintä ja sukupuolittunut väkivalta), pakkotyövoima, työaika, työterveys- ja turvallisuus, järjestäytymisoikeus ja oikeus kuulua ammattiliittoon, palkat, ympäristö ja kemikaalien käyttö, ympäristö ja vesi, ympäristö ja energiankäyttö sekä hiilidioksi- dipäästöt sekä lahjonta ja korruptio.16 OECD on lisäksi valmistelemassa opasta huolellisuusperiaatteen noudattamisesta finanssisektorilla. OECD:n odotetaan julkaisevan hyvien käytäntöjen (best practices) asiakirjan vuoden 2016 lopulla. Oppaassa käsitellään sijoittamista, omaisuus- ja pro- jektirahoitusta sekä yritysrahoitusta. Vaikeuksia ovat tuottaneet toimialaan liittyvien liiketoimintasuhteiden laajuus ja monimutkaisuus, liiketoimien nopeatempoisuus ja sellaiset toiminnot, jotka eivät suoranaisesti liity perinteiseen tuottajien ja ostajien malliin tuotantoketjuissa. Lisäksi kysymyksiä ovat herättäneet esimerkiksi vähemmis- töosakkaiden omistusosuudet, passiiviset investointistrategiat ja indeksirahoitus.18 1.3 OECD: Veronkierron torjuminen OECD on toteuttanut yhdessä G20-maiden kanssa BEPS-toimenpideohjelmaa (The Base Erosion and Profit Shifting Project) vuodesta 2013 lähtien19. Toimenpideohjel- ma perustuu samana vuonna julkaistuun selvitykseen veropohjien rapautumisesta ja voittojen siirtämisestä20. Tarkoituksena on luoda kansainvälisesti koherenssi verojär- jestelmä, jossa hyödynnetään kansainvälisiä standardeja ja estetään monikansallisten yritysten veronkierto. Yrityksen tulisi maksaa veronsa siihen maahan, missä taloudel- linen arvo on luotu.17 Lokakuussa 2015 julkaistiin 15 toimenpiteen kattava veropaket- ti, joka kattaa muun muassa suositukset digitaalisen liiketoiminnan verohaasteiden tunnistamisesta, hybdridijärjestelyjen veroseuraamusten neutralisoinnista ja väliyhtei- sölainsäädäntöjen kehittämisestä. Lisäksi asiakirja sisältää ehdotuksia sisältävät kor- kovähennysrajoituksista, haitallisten verokäytäntöjen tehokkaammasta torjunnasta, aineetonta omaisuutta koskevan siirtohinnoitteluohjeen päivittämisestä, aggressiivis- ten verokäytäntöjen ilmoittamisvelvollisuudesta sekä siirtohinnoittelun dokumentoin- tia koskevan ohjeistuksen päivittämisestä ja maakohtaisesta veroraportoinnista.21 Maakohtaiseen veroraportointisuositukseen liittyen suurin osa OECD-maista allekir- joitti 27.1.2016 MCAA-sopimuksen (Multilateral Competent Authority Agreement), 17 OECD (2016), OECD Due Diligence Guidance for Responsible Supply Chains in the Garment and Footwear Sector Draft version. February 2016. http://bit.ly/2c7SpL2 18 Responsible business conduct in the financial sector: http://mneguidelines.oecd.org/rbc-financial-sector.htm. Viitattu 4.6.2016. 19 OECD (2013), Action Plan on Base Erosion and Profit Shifting, OECD Publishing. http://dx.doi.org/10.1787/9789264202719-en 20 OECD (2013), Addressing Base Erosion and Profit Shifting, OECD Publishing, http.//dx.doi.org/10.1787/97892744-en 21 OECD (2015), OECD/G20 Base Erosion and Profit Shifting Project. 2015 Final Reports. Executive Summaries. http://bit.ly/2bRtW0H 12 jonka mukaan veroviranomaiset voivat vaihtaa keskenään tietoja maakohtaisista vero- raporteista. Allekirjoittaineisiin maihin lukeutuvat Suomen lisäksi Alankomaat, Aust- ralia, Belgia, Chile, Costa Rica, Espanja, Etelä-Afrikka, Irlanti, Italia, Itävalta, Japani, Kreikka, Liechtenstein, Luxemburg, Malesia, Meksiko, Nigeria, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tsekki, Viro, Yhdistyneet kuningaskunnat.22 Myöhemmin sopimuksen ovat myös allekirjoit- taneet Argentiina, Bermuda, Curacao, Georgia, Intia, Islanti, Israel, Kanada, Kiina, Korea, Senegal, Uruguay ja Uusi-Seelanti.23 OECD on myös julkaissut ohjeistukset maakohtaisen raportoinnin toimeenpanosta kesäkuun lopulla 2016. Ohjeet kattavat neljä aihetta: siirtymävaiheen arkistointimah- dollisuudet monikansallisille yrityksille, ohjeet maakohtaisen raportoinnin soveltami- sesta sijoitusrahastoissa, ohjeet maakohtaisen raportoinnin soveltamisesta osakkuuk- sissa ja valuuttakurssien heilahtelun vaikutus sovittuun 750 miljoonan euron arkiston- tiraja-arvoon. 24 EU ja Suomi ovat osaltaan edistäneet BEPS-ehdotusten toimeenpanoa, mistä enem- män seuraavissa luvuissa. 2 Euroopan unionin sääntelykehitys 2.1 Veronkierron torjuminen Euroopan komissio julkaisi 28.1.2016 verotusta koskevan toimenpidepaketin, ”Anti- Tax Avoidance Package”, joka on jatkoa OECD:n BEPS-hankkeelle. Toimenpidepa- ketin avulla EU pyrkii edistämään avoimempaa ja tehokkaampaa verotusta ja estä- mään veronkiertoa. Paketti sisältää kaksi direktiiviehdotusta: ehdotuksen veronkier- ron torjuntaa koskevasta direktiivistä (ns. Anti-Tax Avoidance direktiivi) ja ehdotuk- sen OECD:n BEPS-hankkeen maakohtaisen raportointijärjestelmän täytäntöönpanoa koskevasta direktiivistä. Tämän lisäksi pakettiin kuuluu suosituksen tekeminen jäsen- valtioille verosopimusten määräysten muuttamisesta BEPS-hankkeen linjausten mu- kaisiksi, tiedonannon julkaiseminen veronkierron torjuntaa koskevasta toimenpidepa- ketista ja ehdotetuista tulevista toimista, tiedonannon julkaiseminen EU:n verotusta koskevasta ulkoisesta strategiasta, komission yksiköiden valmisteluasiakirjan tekemi- nen ja tutkimuksen toteuttaminen aggressiivisesta verosuunnittelusta.25 Tässä alalu- vussa käydään läpi direktiiviehdotus veronkierron torjuntaa koskevasta direktiivistä, kun taas seuraava alaluku keskittyy maakohtaista veroraportointia käsittelevän direk- tiiviehdotuksen esittelyyn. Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto pääsi poliittiseen yhteisymmärrykseen 21.6.2016 veronkierron torjuntaa koskevasta direktiiviehdotuksesta26 ja se hyväksyt- 22 OECD: A boost to transparency in international tax matters: 31 countries sign tax co-operation agreement to enable automatic sharing of country by country information. http://www.oecd.org/tax/automatic-exchange/about-automatic-exchange/a-boost-to- transparency-in-international-tax-matters-31-countries-sign-tax-co-operation-agreement.htm. Viitattu 17.6.2016. 23 OECD: Signatories of the Multilateral Competent Authority Agreement on the Exchange of Country-by-Country Reports. Status as of 30 June 2016. http://bit.ly/2c7RSZq 24 OECD (2016), Guidance on the Implementation of Country-by-Country Reporting – BEPS Action 13, OECD/G20 Base Erosion and Profit Shifting Project, OECD, Paris. http://bit.ly/2bBfGby 25 Euroopan komissio, Fair Taxation: Comission presents new measures against corporate tax avoidance. Lehdistötiedote. 28.1.2016. http://europa.eu/rapid/press-release_IP-16-159_en.htm. Viitattu 1.6.2016. 26 European Council, Corporate tax avoidance: Council agrees its stance on anti-avoidance rules. Press release. 21.6.2016. http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2016/06/21-corporate-tax-avoidance/. Viitattu 22.6.2016 13 tiin Euroopan neuvostossa 12.7.201627. Direktiivin avulla puututaan tilanteisiin, joissa yhtiöverovelvolliset käyttävät hyväkseen kansallisten verojärjestelmien eroja koko- naisverorasitteensa pienentämiseksi. Direktiivi pyrkii siis toisin sanoen eroon käytän- nöistä, joiden avulla yritykset ovat voineet jättää osan tai kaikki veronsa maksamatta EU-alueella. Direktiivi koskee kaikkia yhtiöverovelvollisia EU:n jäsenvaltioissa ja yhtiöiden kolmansiin maihin sijoittuneita tytäryhtiöitä.28 Direktiivi jakautuu viiteen kohtaan. Ensinnäkin direktiivissä asetetaan rajoituksia sille, kuinka paljon korkoja verovelvollinen saa vähentää verovuoden aikana. Aiem- min yritykset ovat pystyneet rahoittamaan korkean verotuksen lainkäyttöalueilla si- jaitsevia yhtiöitään lainan avulla ja maksamaan velkansa takaisin alhaisen verotuksen lainkäyttöalueilla sijaitseville yhtiöilleen liiallisella korolla korotettuna. Tällä tavalla yritys on pystynyt laksemaan kokonaisveroastettaan. Direktiivillä pyritään kuitenkin estämään tämä. Nettokorkomenojen vähennyskelpoisuus on direktiivissä rajattu 30 prosenttiin verovelvollisen EBITDA:sta tai vaihtoehtoisesti ylimeneviä vieraan pää- oman menoja voi vähentää 3 000 000 euron kynnysrajaan asti. Itsenäiset yksiköt voi- daan poislukea tästä säännöstä. Lisäksi jäsenvaltio voi antaa vähentää vieraan pää- oman menot kokonaisuudessaan tai osittain, kun kyseessä on konserniin kuuluvat verovelvolliset, joiden oman pääoman osuus taseen loppusummasta on vähintään 98 prosenttia konsernin taseesta. Myös rahoitusalan yritykset on jätetty sääntelyn sovel- tamisalan ulkopuolelle.27 Säännöksellä on yhtäläisyyksiä Suomessa jo olemassaole- vaan korkorajoitussäännökseen. Säännös kuitenkin muun muassa laajentaa korkovä- hennysrajoitukset kattamaan myös konsernin ulkopuolista rahoitusta, mikä ei toistai- seksi ole Suomessa voimassa.29 Toiseksi direktiivissä esitetään maastapoistumisveron asettamista yritykselle silloin, kun yritys (a) siirtää varojaan eri valtioissa sijaitsevien toimipaikkojen ja päätoimi- paikan välillä tai (b) siirtää verotuksellisen kotipaikkansa tai kiinteän toimipaikkansa harjoittaman liiketoiminnan toiseen valtioon. Aiemmin yritykset pystyivät alenta- maan verojaan siirtämällä verotuksellisen kotipaikkansa ja/tai varansa alhaisen vero- tuksen lainkäyttöalueelle. Verotusta voi lykätä viiden vuoden ajan, mutta lykkäänty- misajalta on maksettava korkoa jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti. Maastapois- tumisvero ei koske arvopapereiden rahoitukseen liittyviä varojen siirtoja tai vakuu- deksi asetettuja varoja. Se ei myöskään koske varoja, joiden siirto tapahtuu vakava- raisuusvaatimuksien täyttämiseksi tai likviditeetin hallinnan vuoksi, kun varat palaa- vat siirtäjävaltioon 12 kuukauden kuluessa.27 Suomessa oleva sääntely nykyisellään vastaa pääosin säännöstä, poikkeuksena verotuksen lykkääntymismahdollisuus28. Kolmanneksi direktiivissä asetetaan yleinen väärinkäytöksiä koskeva sääntö, jonka ansiosta veroviranomaiset voivat sivuuttaa verotusta määrittäessään pääasiallisesti verotuksellisen edun saavuttamista varten tehdyt järjestelyt, joilla ei ole liiketaloudel- lisia perusteita. Säännön avulla pyritään estämään verovelvollisilta verojärjestelyjen väärinkäyttö.27 Suomessa vastaava säännös on jo olemassa28. 27 European Council, Yritysten veronkierto: uudet säännöt. Lehdistötiedote. 12.7.2016. http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2016/07/12-corporate-tax-avoidance/ Viitattu 11.8.2016. 28 Euroopan unionin neuvosto, ”Neuvoston direktiivi sisämarkkinoiden toimintaan suoraan vaikuttavien veron kiertämisen käytäntöjen torjuntaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta/*10539/16 FISC 110 ECOFIN 648”. 5.7.2016. http://bit.ly/2bBDryV 29 Pwc, Komission toimenpidepaketti veronkierron torjumiseksi. Uutinen. 12.2.2016. https://uutishuone.pwc.fi/komission- toimenpidepaketti-veronkierron-torjumiseksi/ . Viitattu 14.6.2016. 14 Neljänneksi direktiivi sääntelee ulkomaisia väliyhteisöjä (CFC) siten, että alhaisesti verotettavan ulkomaisen tytäryhtiön tulot on kohdennettava emoyhtiölle, jonka vero- tus on yleensä korkeampi. Tämä estää yrityksiä pienentämästä kokonaisverorasitet- taan siirtämällä suuria voittomääriä alhaisen verotuksen lainkäyttöalueella sijaitseviin tytäryhtiöihin.27 Tämän säännöksen seurauksena Suomen väliyhteisölakia tulee muut- taa esimerkiksi käsitteiden osalta.28 Viidenneksi direktiivissä säännellään verokohtelun eroavuuksista (ns. hybridisääntö), jotka johtavat joko kaksinkertaiseen verovähennykseen esimerkiksi kahdessa eri maassa tai tulojen vähentämiseen yhdessä maassa siten, että yritys ei sisällä vähen- nystä toisen maan veropohjaan. Edellisessä tapauksessa verovähennys on annettava vain siinä jäsenvaltiossa, jossa maksun lähde on. Jälkimmäisessä tapauksessa maksa- jan jäsenvaltion on evättävä maksun vähentäminen. Tällä pyritään ehkäisemään yh- tiöverovelvollisten kokonaisverorasitteen pienentämistä väärinkäyttämällä kansallis- ten verojärjestelmien eroja.27 Suomessa ei ole ollut tällaisia säännöksiä aiemmin, jo- ten nämä tullaan lisäämään lainsäädäntöön28. Aiemmasta direktiiviehdotuksesta poiketen lopullisesta direktiivistä on poistettu va- pautusmenetelmästä hyvitysmenetelmään siirtymistä koskeva lauseke (ns. Switch- Over Clause). Tämä lauseke olisi rajoittanut yritysten vapauttamista osinko- tai luo- vutusvoittoveroista, mikäli tulot olisivat kertyneet sellaisesta valtiosta, jossa yritystä on verotettu alle 40 % kyseisen jäsenvaltion verotuksen tasosta.30 Suomessa ei ole vastaavaa säännöstä.28 Jäsenmaiden on toimeenpantava direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeis- tään 31.12.2018. Poikkeuksen muodostavat maassapoistumisverotusta koskevat sään- nöt, jotka on saatettava voimaan viimeistään 31.12.2019.25 Suomessa direktiivin toi- meenpanosta on annettu lakiesitys. Lakiesityksessä ei esitetä hallituksen kirjelmän (U 7/2016 vp), hallituksen jatkokirjelmän (UJ 9/2016 vp) eikä valiokunnan lausunnon osalta muutoksia direktiiviin. Lakiesityksen taloudellisia vaikutuksia on arvioitu kor- korajoitussääntelyn osalta. Arvion mukaan verovaikutus kasvaisi yhteensä nykyisestä 117 miljoonasta noin 210 miljoonaan euroon, joka aiheutuisi konsernin ulkopuolisille kolmansille osapuolille maksettujen korkomenojen lisääntymisestä. Lisäksi laki vai- kuttaisi nykyisten noin 200 yhtiön lisäksi noin 175 uuteen yhtiöön.31 Valiokunnan lausunto tuki valtioneuvoston lausuntoja, joskin asiasta esitettiin myös eriävä mielipide. Lausunnon eriävässä mielipiteessä kannatetaan muun muassa kor- kovähennysoikeuden rajaksi 10 prosenttia ja ylärajaksi 500 000 euroa.32 Myös yritys- toiminnan globaaleja vaikutuksia tutkivan kansalaisjärjestön Finnwatchin lausunnon mukaan korkovähennyksen alarajaa tulisi laskea ja sitä tulisi soveltaa julkisiin hank- keisiin. Lisäksi korkovähennysrajoitusta koskevassa säännöksessä tulisi huomioida väliyhtiöiden käyttämisen mahdollisuus vähennyskelpoisten korkojen luomisessa.33 30 Euroopan komissio, Ehdotus Neuvoston direktiivi sisämarkkinoiden toimintaan suoraan vaikuttavien veron kiertämisen käytäntöjen torjuntaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta/*COM/2016/026 final – 2016/011 (CNS). 2 luvun artikla 6. 28.1.2016. http://bit.ly/2bBDryV 31 Valtioneuvoston U-jatkokirje UJ 9/2016 vp. http://bit.ly/2bBhmSu 32 Valiokunnan lausunto VaVL 2 2016 vp, U 7/2016 vp – E 11/2016 vp. http://bit.ly/2bBCK8w 33 U 7/2016 vp VeJ 03.05.2016 tutkija Lauri Finer, Finnwatch ry, Asiantuntijalausunto. 15 Kehitysyhteistyötä tekevien kansalaisjärjestöjen kattojärjestö Kepa kannattaa korko- vähennysrajoituksen laskemista 10 %:iin.34 2.2 Maakohtainen veroraportointi Maakohtainen veroraportointi kattaa sekä esityksen monikansallisten yritysten vero- tietojen vaihdosta EU:n jäsenmaiden veroviranomaisten välillä että esityksen moni- kansallisten yritysten maakohtaisesta julkisesta veroraportoinnista. Ensinnäkin Eu- roopan komissio esitti 28.1.2016 veroviranomaisten automaattisesta tietojenvaihdosta annetun direktiivin 2011/16/EU muutosehdotuksen35, josta talous- ja rahoitusasioiden neuvosto sai aikaan poliittisen yhteisymmärryksen 8.3.2016 ja jonka Euroopan neu- vosto hyväksyi 25.5.201636. Direktiivi velvoittaa yrityksiä raportoimaan verotukses- taan maakohtaisesti sen jäsenvaltion veroviranomaisille, jossa ryhmittymän emoyri- tyksellä on verotuksellinen kotipaikka. EU:ssa toimivien tytäryritysten on toimitetta- va raportti veroviranomaisille, mikäli niiden emoyrityksen verotuksellinen kotipaikka ei ole jossakin EU:n jäsenmaassa eikä emoyritys anna itse raporttia. Direktiivi koskee EU:hun kuuluvia ja kuulumattomia yli 750 miljoonan euron konserninettoliikevaihtoa tekeviä yrityksiä.37 Yritysten tuottaman raportin tulee sisältää maakohtaiset tiedot tuloista, voitoista tai tappioista ennen veroja, maksetuista ja kertyneistä veroista sekä lähdeveroista, pää- omasta, voittovaroista, aineellisista hyödykkeistä ja työntekijöiden lukumäärästä. Yri- tysten on annettava nämä tiedot jo verotusvuodesta 2016 alkaen. Poikkeuksen muo- dostavat EU:ssa toimivat tytäryritykset, joille raportointi tilikaudelta 2016 on valin- naista ja vasta tilikaudelta 2017 pakollista. Tiedot on annettava viimeistään 12 kuu- kautta verovuoden päättymisen jälkeen ja verohallinnolla on siitä kolme kuukautta aikaa vaihtaa automaattisesti tietoja keskenään. Automaattisen tietojenvaihdon tarkoi- tuksena on arvioida siirtohinnoittelusta aiheutuvat veronkiertoon kohdistuvat riskit. Direktiivi myös edellyttää EU:n jäsenvaltiota vahvistamaan raportointivelvoitteen laiminlyönnistä johtuvia seuraamuksia.36 Suomessa julkaistiin 22.5.2016 hallityksen esitysluonnos siirtohinnoittelun dokumen- tointia ja verotuksen maakohtaista selvitystä koskevasta laista. Esityksessä ehdote- taan, että yritykset velvoitettaisiin antamaan Verohallinnolle verotuksen maakohtai- sen raportin. Esityksessä toimenpantaisiin EU-direktiivi ja OECD:n ohjeistus siirto- hinnoittelun dokumentoinnista ja maakohtaisesta raportoinnista. OECD:n ohjeistuk- sen mukaan siirtohinnoitteludokumentoinnin tulisi koostua kolmesta osasta: 1) koko konsernia koskevista tiedoista (master file), 2) tietyssä maassa sijaitsevaa yksittäistä yritystä koskevista tiedoista (local file) ja 3) maakohtaisista, taloudellisiin seikkoihin liittyvistä tiedoista niistä valtioista ja oikeusalueista, joissa yritys toimii. Luonnosesi- tyksessä ei muuteta EU:n antamia raja-arvoja maakohtaiselle veroraportoinnille. Alustavien arvioiden mukaan lakiesitys koskisi tällöin noin 50–60 yritystä Suomessa. 34 U 7/2016 vp VeJ 03.05.2016 asiantuntija Lyydia Kilpi, Kepa ry, Asiantuntijalausunto. 35 Euroopan komissio, Proposal for a Council directive amending Directive 2011/16/EU as regards mandatory automatic ex- change of information in the field of taxation/*COM(2016) 25 final 2016/0010 (CNS). 28.1.2016. http://bit.ly/2bQxLhX 36 Eurooppa-neuvosto, Yritysten veronkierto: neuvosto hyväksyi säännöt monikansallisten yritysten verotukseen liittyvien tietojen vaihdosta. Lehdistötiedote. 25.5.2016. http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2016/05/25- exchange-tax-related-information-multinationals/. Viitattu 3.6.2016. 37 Euroopan unionin neuvosto, Neuvoston direktiivi direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla/*7148/16 FISC 39 ECOFIN 231. 11.5.2016. http://bit.ly/2c48r9X 16 Seuraamuksien suhteen ehdotetaan, että yrityksen laiminlyönnistä seuraisi enintään 25 000 euron suuruinen veronkorotus.38 Ennen EU:n verotusta koskevan toimenpidepaketin julkistamista EU oli jo ehtinyt muuttaa veroviranomaisten automaattisesta tiedonvaihdosta annetua direktiiviä 2011/16/EU osin joulukuussa 2015. Eurooppa-neuvosto hyväksyi 8.12.2015 direktii- vin, joka velvoittaa jäsenmaat vaihtamaan automaattisesti tietoja maiden rajat ylittä- vistä ennakkoveropäätöksistä ja ennakkohinnoittelusopimuksista.39 Direktiivin tavoit- teena on lisätä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä niissä tapauksissa, joissa jäsenmaat ovat antaneet yrityksille erityistapauksena veropäätöksen niiden verotuksesta. Uusia sään- töjä sovelletaan 1.1.2017 alkaen. Euroopan komissio tulee myös kehittämään 31.12.2017 mennessä turvallisen keskusrekisterin, johon talletetaan vaihdettavat tie- dot ja johon kaikkien jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla on pääsy. Lisäksi komissiolla on pääsy rekisteriin.40 EU:n tammikuisessa veropaketissa olevaan maakohtaiseen veroraportointiin liittyen Euroopan komissio esitti myös 12.4.2016 tilinpäätösdirektiivin muutosehdotuksen, joka velvoittaisi monikansalliset yritykset raportoimaan vuosittain verotuksestaan julkisesti tilinpäätöksen julkistamisen yhteydessä. Muutosehdotus koskisi EU:ssa toimivia monikansallisia yrityksiä ja yrityksiä, joilla on yli 750 miljoonan euron kon- serninettoliikevaihto. Lisäksi ehdotus kattaisi EU:ssa toimivien tytäryritysten sivu- liikkeet, joiden yli 750 miljoonan euron konserninettoliikevaihdon omaaviin emoyri- tyksiin ei sovelleta jäsenvaltioiden lainsäädäntöä.41 Yritysten tulisi muutosehdotuksen mukaan raportoida tilikausittain toimintansa luon- teesta, työntekijöiden määrästä ja nettoliikevaihdosta mukaan lukien lähipiiriliike- vaihto, voitot tai tappiot ennen veroja, kertyneet tuloverot, maksetut tuloverot ja ker- tyneiden voittovarojen määrä. Raportin tulisi eritellä tiedot jäsenvaltioittain ja niiden kolmanisen maiden osalta, joissa yrityksillä on toimipaikka. Jos tietyssä jäsenmaassa toimii useampi konsernin yksikkö, on annettava kaikkien tietojen yhteismäärä. EU:n ulkopuolisten maiden osalta raportoidaan konsernitasolla. Poikkeuksen muodostavat Euroopan komission ylläpitämän veroparatiisimaista koostuvaan luetteloon kuuluvat maat, joiden kohdalla vaaditaan tarkempaa tietojen erittelyä.40 Muutosehdotuksessa todetaan jäsenmaissa toimivien yritysten hallituksen ja puheen- johtajan, ja kolmansien maiden kohdalla sivuliikkeen johdon, olevan vastuussa selvi- tyksestä. Tilintarkastajan on todennettava selvitys tai vaihtoehtoisesti ilmoitettava selvityksen puuttuminen tilintarkastuskertomuksessa. Selvitys toimitetaan kauppare- kisteriin ja sen on oltava yrityksen verkkosivuilla vähintään viiden peräkkäisen vuo- den ajan. Kolmansissa maissa toimivien yritysten kohdalla joko konsernin tai tytäryri- tyksen tulee julkaista selvitys verkkosivuillaan. EU:n jäsenmaassa olevan tytäryrityk- 38 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi verotusmenettelystä annetun lain siirtohinnoittelua koskevien dokumentointisäännösten muuttamisesta ja laiksi hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta annetun neuvos- ton direktiivin lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja direktiivin soveltamisesta annetun lain muuttamista koskevan lain muuttamisesta. Luonnos 22.5.2016. http://bit.ly/2c7U4jJ 39 Eurooppa-neuvosto, Rajatylittävät veropäätökset: avoimuussäännöt hyväksytty. 8.12.2015. http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2015/12/08-ecofin-cross-broder-tax-ruling/ . Viitattu 1.6.2016. 40 Eurooppa-neuvosto, Neuvoston direktiivi direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse pakollisesta automaat- tisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla/*12802/15 FISC 124 ECOFIN 755. 24.11.2015. 41 Euroopan komissio, Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tiettyjen yritysten ja sivuliikkeiden tuloverotietojen ilmoittamisesta/*COM/2016/0198 final – 2016/0107 (COD). 12.4.2016. http://bit.ly/2bBhiCg 17 sen on julkaistava emoyhtiön tuloverotiedot verkkosivuillaan, mikäli tytäryritys on perustettu direktiivin raportointivaatimusten välttämiseksi. Direktiivin muutosehdotus velvoittaa jäsenmaita määräämään tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seurauksia raportointivelvoitetta rikkovalle yritykselle. Samanlaisia raportointivelvoitteita edel- lytetään jo EU:n alueelle sijoittaneilta luottolaitoskonserneilta42 sekä kaivannais- ja puunjalostusteollisuuden yrityksiltä43. Seuraavaksi direktiivin muutosehdotus menee vielä parlamentin ja neuvoston käsitel- täväksi. Kun laki on hyväksytty, se tulee saattaa voimaan kansallisella tasolla 12 kuu- kauden kuluessa. Käytännössä tämä tarkoittaisi Suomen osalta muutoksia kirjanpito- lakiin ja kaupparekisterilakiin. Valtioneuvosto ei ole tähän mennessä alentanut EU:n määrittelemää konserninettoliikevaihtorajaa. Direktiivin on arvioitu koskevan noin 80–90 yritystä Suomessa ja tämän lisäksi konserninettoliikevaihtorajan ylittäviä EU:n ulkopuolisiin konserneihin kuuluvia Suomessa toimivia yrityksiä ja sivuliikkeitä. Yri- tysten tulee jo nyt toimittaa tilinpäätöksensä kaupparekisteriin, josta kuka tahansa voi lukea niitä maksua vastaan. Valtioneuvosto kannustaa vähemmistöomisteisiö yhtiöitä raportointiin.44 Suomessa yritykset ovat olleet huolissaan verotustietojen julkistamisen vaikutuksesta yrityssalaisuuksien säilymiseen ja yritysten kilpailukykyyn43. Esimerkiksi Elinkei- noelämän keskusliitto EK kannattaa viranomaisten välistä maakohtaista raportointia, mutta näkee julkisen raportointivelvoitteen aiheuttavan EU-yrityksille kilpailuhaittaa globaaleilla markkinoilla. Lisäksi EK huomauttaa lakiehdotuksen eri termien tulkin- nanvaraisuudesta, mikä voi johtaa helposti vääriin tulkintoihin.45 Sen sijaan esimer- kiksi suomalaisten kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen kattojärjestö Kepa kannat- taa raportointivelvollisuuden liikevaihtorajan laskemista 40 miljoonaan euroon, sillä nykyinen liikevaihtoraja jättäisi raportoinnin ulkopuolelle 85–90 prosenttia monikan- sallisista yrityksistä. Lisäksi Kepa kannattaa raportonnin erittelyä maakohtaisesti myös niiden kolmansien maiden osalta, jotka eivät ole komission veroparatiisilistal- la.46 2.3 Konfliktimineraalien tuonti Euroopan komissio antoi 5.3.2014 asetusehdotuksen, jossa esitettiin konfliktialueilta ja korkean riskin alueilta peräisin olevien mineraalien ja metallien tuojien omaehtoi- seen vakuutukseen perustuvan huolellisuusperiaate-järjestelmän perustamista. Ehdo- tuksen mukainen järjestelmä koskee tinan, tantaalin, volframin ja niiden malmien sekä kullan toimitusketjuja. Tarkkaa alueellista konfliktialueista ja korkean riskin alueista ei kuitenkaan ehdotettu. EU:n tuotantoketjun vaatimukset perustuvat OECD:n huolellisuusperiaate -ohjeistukseen, jolla pyritään edistämään mineraalien vastuullista hankintaa aseellisten konfliktien alueilla ja alueilla, joilla on riski aseelli- sen konfliktin syntymiseen. Komissio esitti, että se arvioisi arvioisi asetuksen toimin- 42 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU; Laki luottolaitostoiminnasta (610/2014). http://bit.ly/2bQz0O7 43 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU; Tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpää- töksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvos- ton direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY. http://bit.ly/2c4b6ka 44 Valtioneuvoston U-kirjelmä U 25/2016 vp. 24.5.2016. http://bit.ly/2cqzT5d 45 U 25/2016 vp TaV 09.06.2016 asiantuntija Hannu Ylänen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry, Asiantuntijalausunto. 46 U 25/2016 vp TaV 09.06.2016 asiantuntija Lyydia Kilpi, Kepa ry, Asiantuntijalausunto. 18 taa ja vaikuttavuutta kolme vuotta asetuksen soveltamisesta ja joka kuudes vuosi sen jälkeen.47 Euroopan parlamentti äänesti 20.5.2015 lakiehdotuksen puolesta. Parlamentti kuiten- kin muutti komission ehdotusta ja vaati omaehtoisen vakuutuksen sijaan konfliktimi- neraalien tuontiyritysten pakollista sertifiointia. Parlamentti halusi myöntää taloudel- lista tukea komission COSME-ohjelman kautta mikro- ja pk-yrityksille, jotka halua- vat hankkia sertifikaatin. Lisäksi parlamentti esitti mineraaleja käyttäville yrityksille velvoitetta ilmoittaa toimistaan hankintaketjun riskien määrittämiseksi ja käsittelemi- seksi. Parlamentti tarkensi konfliktialueiden ja korkean riskin alueiden määritelmää ja ehdotti lopuksi, että komissio arvioisi sääntöjen toimintaa ja vaikuttavuutta kaksi vuotta asetuksen soveltamispäivästä ja joka kolmas vuosi sen jälkeen.48 Eurooppa-neuvostoon kuuluvat jäsenmaat solmivat virallisen kantansa komission ja parlamentin ehdotuksiin joulukuussa 2015. Tämä kanta ei kuitenkaan ole julkinen. EU:n konfliktimineraalien sääntely eteni tämän jälkeen viimeiseen neuvotteluvaihee- seen eli niin kutsuttuihin trilogineuvotteluihin helmikuussa 2016. Trilogineuvotteluis- sa Eurooppa-neuvosto, parlamentti ja komissio tapaavat epävirallisesti suljettujen ovien takana.49 Trilogineuvottelujen tuloksena EU sai aikaan 16.6.2016 poliittisen yhteisymmärryk- sen konfliktimineraalien sääntelystä. Laki rajattiin velvoittamaan hankintaketjun al- kupäässä olevia toimijoita (upstream supplier), mukaan lukien sulattamoita ja puhdis- tamoja. Suurin osa EU:hun tuoduista metalleista ja mineraaleista on siten lain piirissä ja pienimmät tuojat jätetään lain ulkopuolelle. Lisäksi komissio tulee edistämään muilla tavoin suurten ja pienten konfliktimineraalien jatkokäyttäjien (downstream supplier) huolellisuusperiaatteen noudattamista, esimerkiksi kehittämällä erilaisia raportointivälineitä. Jatkokäyttäjät käyttävät metalleja ja mineraaleja tuotteidensa osissa. Poliittisen yhteisymmärryksen jälkeen alkaa lain tekninen työstäminen ja yksi- tyiskohdista sopiminen.50 Esimerkiksi tuontirajasta ja tuontirajan kattavuudesta kon- sernin sisällä olevien yritysten kesken neuvotellaan vielä. 2.4 Yhteiskuntavastuun huomiointi kauppasopimuksissa Euroopan unioni sisällytti vuonna 2015 yhteiskuntavastuun osaksi uutta kauppa- ja investointistrategiaansa ”Trade for All – towards a more responsible trade and in- vestment policy”. Strategiassa korostetaan talouskasvun kulkevan käsi kädessä ih- misoikeuksien, työ- ja ympäristöstandardien sekä terveyden ja turvallisuuden edistä- misen kanssa. EU linjasi edistävänsä kauppapolitiikan avulla sosiaalista ja ympäris- töllistä kehitystä esimerkiksi kiinnittämällä aiempaa enemmän huomiota kestävän kehityksen toteutumiseen ja keskeisten työstandardien toimeenpanon valvomiseen kauppasopimuksissaan. Jokaiseen kauppa- ja investointisopimukseen tulisi sisällyttää 47 Euroopan komissio, Proposal for a Regulation of the European Parliament and the Council setting up a Union system for supply chain due diligence self‐certification of responsible importers of tin, tantalum and tungsten, their ores, and gold originat- ing in conflict‐affected and high‐risk areas /* COM/2014/0111 final ‐ 2014/0059 (COD), 5.3.2014. http://bit.ly/2c7VyKR 48 Euroopan parlamentti, Konfliktimineraalit: Parlamentti esittää pakollista sertifiointia maahantuojille, lehdistötiedote 20.5.2015: http://www.europarl.europa.eu/news/fi/news-room/20150513IPR55318/Konfliktimineraalit-Parlamentti- esitt%C3%A4%C3%A4-pakollista-sertifiointia-maahantuojille . Viitattu 23.6.2016. 49 Thomas D. & Stokes K.(2016), EU Conflict Minerals Regulation – What’s Going On?. Squire Patton Boggs, 17.2.2016: http://www.conflictmineralslaw.com/2016/02/17/eu-conflict-minerals-regulation-whats-going-on/. Viitattu 23.6.2016. 50 European Commission: EU political deal to curb trade in conflict minerals. Press release. 16.6.2016. http://europa.eu/rapid/press-release_IP-16-2231_en.htm. Viitattu 23.6.2016. 19 kestävää kehitystä käsittelevä luku. EU pyrkii myös edistämään ekologisten tuottei- den ja palvelujen kauppaa tullien avulla.51 Kauppastrategiassa käsitellään myös tuotantoketjujen vastuullista johtamista, johon pyritään esimerkiksi rohkaisemalla EU:n kauppakumppaneita sitoutumaan kansainvä- lisiin periaatteisiin ja luomalla vaihtoehtoisia kannustimia edistämään raportointia huolellisuusperiaatteen noudattamisesta tuotantoketjuissa. Strategia tähtää myös ih- misoikeuksien, hyvän hallinnoinnin sekä reilujen ja eettisten kauppaohjelmien edis- tämiseen. Korruption vastaisuuteen liittyen strategiassa linjataan, että jokaisen tulevan kauppasopimuksen yhteydessä tulee neuvotella korruptionvastaisten sääntöjen lisää- misestä sopimukseen.50 EU:n uuden kauppasopimuksen linjaukset tulevat esiin esimerkiksi EU:n ja Yhdys- valtojen välillä meneillään olevissa vapaakauppaneuvotteluissa (TTIP). EU on anta- nut kestävästä kehityksestä oman kappaleluonnosehdotuksensa, joka velvoittaisi mo- lemmat osapuolet muun muassa edistämään kestävää kehitystä sopimuksen avulla ja lisäämään yhteistyötä kestävään kehitykseen liittyvissä asioissa. Luonnosehdotukses- sa kestävää kehitystä ja siihen liittyviä toimia tarkastellaan työelämän, ympäristön ja horisontaalisten asioiden tasoilla. Työelämään liittyen ehdotuksessa käsitellään mo- nenkeskisten työstandardien ja sopimusten noudattamista, järjestäytymisvapautta, pakko- ja lapsityövoiman hävittämistä sekä tasa-arvoisuutta ja syrjimättömyyttä. Ym- päristönäkökulmassa korostuvat monenkeskinen ympäristöllinen hallinta ja säännöt, kestävä johtaminen ja biologisen monimuotoisuuden käyttö, eläin- ja kasvilajien sekä niistä valmistettujen tuotteiden kauppa, kestävä metsien johtaminen ja metsätuottei- den kauppa, kalastuksen ja vesiviljeltyjen tuotteiden kauppa ja kestävä johtaminen sekä ympäristön kannalta järkevä kemikaalien ja jätteen kauppa ja johtaminen. Ho- risontaalisissa asioissa esiin nousevat nykyisten suojelun (esimerkiksi työsuojelu) tasojen säilyttäminen sopimuksen jälkeenkin, läpinäkyvyys ja julkinen osallistumi- nen, kestävyysvaikutusten arviointi, yhteiskuntavastuu ja vapaaehtoiset vastuulliset varmennusohjelmat.52 Luonnosehdotuksen yhteiskuntavastuuta käsittelevän artiklan 20 mukaan sopimuksen molemmat osapuolet suostuvat edistämään yhteiskuntavastuuta muun muassa kan- sainvälisesti sovittujen ohjeiden ja periaatteiden toimeenpanon, seurannan ja levittä- misen kautta. Osapuolten tulee tukea kansainvälisesti hyväksyttyjä ohjeita ja periaat- teita yhteiskuntavastuusta ja tukea niiden toimeenpanoa yrityksissä ja julkisissa toi- mielimissä. Näihin ohjeisiin ja periaatteisiin luketuvat muun muassa OECD:n toimin- taohjeet monikansallisille yrityksille, YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat oh- jaavat periaatteet ja ILO:n kolmikantainen periaatejulistus. Kansainvälisiä ohjeita ja periaatteita pyritään edistämään myös yhteistyön avulla esimerkiksi vaihtamalla tieto- ja parhaista käytännöistä maiden välillä. Osapuolet myös sitoutuvat rohkaisemaan yrityksiä raportoimaan niiden sosiaalisista ja ympäristöllisistä toimistaan julkisesti kansainvälisten viitekehysten, kuten Global Reporting Initiativen avulla. Lisäksi luonnosehdotuksen artiklassa 21 todetaan osapuolten tunnustavan vapaaehtoisten vastuullisten varmennusohjelmien (voluntary sustainability assurance schemes) mer- kityksen kansallisen sääntelyn täydentäjänä. Tällaisia ohjelmia ovat muun muassa erilaiset standardit ja sertifikaatit, kuten reilun ja eettisen kaupan ohjelmat sekä eko- 51 EU (2015): Trade for all: towards a more responsible trade and investment policy. http://bit.ly/2bBs4U6 52 EU Textual Proposal: Trade and Sustainable Development. http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2015/november/tradoc_153923.pdf 20 merkit.51 On kuitenkin huomattava, että neuvottelut ovat vielä kesken eikä sopimuk- sen lopputulosta voida näin ollen vielä ennakoida. 2.5 EU-päättäjät: Kannanotto Euroopan yhteiskuntavastuulainsäädännön tiukentamisesta kohti sitovaa ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusperiaatetta Kahdeksan EU-parlamentaarikkoa allekirjoitti 18.5.2016 kannanoton, jonka mukaan EU:n lainsäädäntöä tulisi pikaisesti tiukentaa yhteiskuntavastuun osalta53. Kannanotto toimii samalla niin sanottuna vihreänä korttina, jonka avulla EU:n kansalliset parla- mentaarikot voivat ehdottaa Euroopan komissiolla uusia oikeudellisia tai ei-oikeu- dellisia aloitteita tai muutoksia jo voimassaolevaan säätelyyn54. Parlamentaarikoiden mukaan EU pyrkii tällä hetkellä velvoittamaan ainoastaan haavoittuvimpien toimialo- jen yrityksiä noudattamaan huolellisuusperiaatetta. Kannanoton avulla halutaan roh- kaista komissiota esittämään direktiiviä tai muuta aiheellista instrumenttia säätele- mään ja ennaltaehkäisemään aiempaa kattavammin EU:n arvojen sekä YK:n ja ILO:n sopimuksissa mainittujen ihmisoikeuksien vastaista toimintaa eurooppalaisten yritys- ten tuotantoketjuissa.52 Allekirjoittaneisiin lukeutuvat Ranskan, Iso-Britannian, Alankomaiden, Italian Viron, Liettuan, Slovakian ja Portugalin parlamenttien edustajat1. Kannanoton vireille- panijana toimi Ranskan parlamentin jäsen Danielle Auroi2. Taustalla voidaan olettaa vaikuttaneen Ranskassa parhaillaan esillä oleva lakiehdotus kansallisesta huolelli- suusperiaatteesta, jonka osa Ranskan edustajista haluaisi ulottaa myös osaksi kan- sainvälistä sääntelyä.52 3 Kansallinen sääntelykehitys 3.1 Ranska: Yhteiskuntavastuuraportointi Ranskan vireillä ollutta ympäristöpoliittista ohjelmaa Grenelleä (Grenelle de l’environment) toimeenpannaan 3.9.2009 hyväksytyn Grenelle I -lain (Loi n:o 2009- 967 du 3 août 2009 de programmation relative à la mise en oeuvre du Grenelle de lénvironment) ja 12.7.2010 hyväksytyn Grenelle II -lain (Loi n:o 2010-788 du 12 juillet protant engagement national pour l’environment) avulla. Grenelle I on luon- teeltaan ohjelmallinen, kun taas Grenelle II sisältää eri lakien yksityiskohtaisemmat muutokset.55 Grenelle II -lain artikla 225 velvoittaa Ranskassa toimivia ranskalaisia ja ulkomaalai- sia yrityksiä sisällyttämään vuosittaiseen raporttiinsa yrityksen toiminnan ympäristöl- liset, sosiaaliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset sekä yrityksen sitoumuksen kestävän kehityksen edistämisestä.56 Artiklan 225 toimeenpanoasetus hyväksyttiin 24.4.2012 ja 53 National Assembly, Parliamentarians from all the EU commit to strengthen the social responsibility of multinational compa- nies, 18.5.2016. 54 Amnesty International: NGOs welcome support of European Parliamentarians for duty of care legislation of EU corporations towards people affected by their activities. Media Statement. 18.5.2016. http://www.amnesty.eu/content/assets/Docs_2016/Public_Statements/Business_and_Human_Rights/EU_Duty_of_Care_Green_ Card_Media_Statement.pdf. Viitattu 20.6.2016. 55 HE 28/2014. http://bit.ly/2c7UGWG 56 Loi n:o 2010-788 du 12 juillet 2010 portant engagement nationa lpour l’environment – Article 225. http://bit.ly/2cqA0xT 21 se muun muassa laajentaa yritysten raportointivelvoitetta sekä samalla tiukentaa ra- portoinnin laatutavoitteita.56 1.1.2012 alkaen raportointivelvollisuus on kattanut kaikki pörssissä listatut yritykset ja 1.1.2014 alkaen raportointivelvollisuuden alaisina ovat olleet myös kaikki yli 500 työntekijää työllistävät pienet yritykset, joiden vuosittaiset nettotulot ovat yli 100 miljoonaa euroa. Raportin tulee kattaa koko yrityksen ja sen tytäryhtiöiden toiminta kuluneen tilinpäätösvuoden ajalta ja mikäli tarpeellista, myös edellisen tilinpäätös- vuoden ajalta vertailun mahdollistamiseksi. Raportin on oltava julkinen ja kolmannen osapuolen on varmennettava se.57 Yritysten on raportoitava 42 aiheesta, jotka on luokiteltu kolmeen teemaan: sosiaali- set (esimerkiksi työ, terveys, turvallisuus), ympäristölliset (esimerkiksi saasteet, jät- teiden hallinta, energiankulutus) ja kestävän kehityksen sitoumukset (esimerkiksi sosiaaliset vaikutukset, suhteet sidosryhmiin, ihmisoikeudet). Aiheet heijastelevat kansainvälisiä yhteiskuntavastuuraportoinnin ohjeita, kuten ISO 26000:a ja GRI:tä. Yrityksillä on vapaus valita oman toimintansa kannalta aiheelliset vastuullisuusmitta- rit. Mikäli yritys noudattaa kansallista tai kansainvälistä raportointiviitekehystä, sen tulee mainita viitekehyksen nimi ja mistä sen voi löytää. Yritykset voivat myös olla raportoimatta toimintansa kannalta epäoleellisista aiheista, mutta niiden on tällöin esitettävä tiedon poisjättämisestä selitys, jonka aiheellisuuden riippumaton tarkastaja arvioi.56 3.2 Ranska: Ihmisoikeuksia koskevan huolellisuusperiaatteen soveltaminen Ranskan kansalliskokous eli Ranskan parlamentin alahuone hyväksyi 30.3.2015 kan- salaisten esittämän lakiehdotuksen, joka velvoittaa suuria yrityksiä noudattamaan huolellisuusperiaatetta (Devoir de Vigilance) toiminnoissaan koko tuotantoketjun osalta. Lakiehdotus koskisi suuryrityksiä, jotka työllistävät vähintään 5000 ihmistä emo- ja tytäryhtiöissä Ranskassa tai vähintään 10 000 ihmistä emo- ja tytäryhtiöissä Ranskassa ja ulkomailla. 58 Laki velvoittaisi ensinnäkin yrityksiä laatimaan julkisen huolellisuussuunnitelman niistä oleellisista toimista, joilla yritys pyrkii tunnistamaan ja ehkäisemään toiminnas- ta suoraan tai välillisesti aiheutuvia ihmisoikeusloukkauksiin, perustavanlaatuisiin vapauksiin, vakaviin fyysisiin tai ympäristöllisiin vahinkoihin ja terveyteen liittyviä riskejä. Lisäksi suunnitelman avulla tulisi pyrkiä ennaltaehkäisemään korruptiota. Suunnitelmassa viitattuihin toimiin luetaan myös yrityksen alihankkijoiden ja tuottei- den valmistajien toimet. Valtioneuvoston (Conseil d’État) asetus tarkentaisi yrityksil- tä vaaditun huolellisuustason. Toiseksi kuka tahansa asiasta kiinnostunut voisi vaatia tuomioistuinkäsittelyä, mikäli yritys ei ole toiminut lain mukaisesti. Lakiehdotuksessa viitataan henkilöön (personne), joten voidaan näin ollen olettaa, etteivät esimerkiksi kansalaisjärjestöt ainakaan tämänhetkisen tekstin pohjalta voisi jättää valitusta. La- kiehdotuksessa ei myöskään erikseen mainita, voiko henkilö olla muunmaalainen kuin Ranskan kansalainen, sillä henkilöön viitataan vain epämääräisesti sanalla kuka 57 Décret n:o 2012-557 du 24 avril 2012 elatif aux obligations de transparence des enterprises en matière sociale et environne- mentale. http://bit.ly/2bAFG8m 58 Assemblée National, Proposition de loi relative au devoir de vigilance des sociétes mères et des enterprises donneuses d’ordre, 30.3.2015. http://bit.ly/2bBiAgF 22 tahansa (toute). Tuomioistuin voisi rangaistuksenkin uhalla määrätä yrityksen julkai- semaan huolellisuussuunnitelman ja tiedot suunnitelman toimeenpanosta. Kolman- neksi yritys voitaisiin tuomita laiminlyönneistä korkeintaan 10 miljoonan euron sivii- lisakkoihin.59 Ranskan senaatti eli Ranskan parlamentin ylähuone kuitenkin kaatoi lakiehdotuksetn 18.11.201560. Lakiehdotuksen vastustajien mukaan lain hyväksyminen heikentäisi merkittävästi ranskalaisten yritysten kilpailukykyä etenkin suhteessa muihin euroop- palaisiin yrityksiin. Vaikka lakia vastustettiin kansallisella tasolla, sen edistämistä EU-tasolla kuitenkin puollettiin.61 Ranskan kansalliskokous äänesti jälleen lakiehdo- tuksen puolesta 23.3.201662. Aloite menee näin ollen jälleen senaattiin toiselle äänes- tyskierrokselle. Odotettavasti senaatti joko hylkää esityksen tai muuttaa sitä niin pal- jon, että voi sen hyväksyä. Ranska on ajanut samanaikaisesti kansainvälisen sääntelyn lisäämistä asian osalta YK:n (ks. luku 1.1) ja EU:n (ks. luku 2.6) tasolla. 3.3 Yhdysvallat: Lapsi- ja pakkotyöllä tuotettujen tavaroiden maahantuonnin kieltäminen Yhdysvalloissa astui voimaan 24.2.2016 laki kaupan helpottamisesta ja kaupan täy- täntöönpanosta (H.R. 644: Trade Facilitation and Trade Enforcement Act of 2015). Lain päätarkoituksena on parantaa kauppapolitiikkaa, mutta muiden asetusten muassa se myös kieltää osittain tai täysin lapsi- tai pakkotyöllä tuotettujen tavaroiden maa- hantuonnin.63 Tullilain pykälä 307 on sallinut pitkään pakkotyöllä tuotettujen kauppa- tavaroiden maahantuonnin, mikäli kuluttajien kulutusvaatimuksia ei ole voitu muu- toin tyydyttää.64 Helmikuussa voimaantullut laki kuitenkin kumoaa tämän tullilaissa olleen oikeudellisen porsaanreiän.61 Uuden lain yhteydessä sovelletaan pakkotyöhön liittyvää liittovaltiosääntelyä (Federal Regulation on Forced Labor). Sääntely tullaan luultavimmin päivittämään pian vastaamaan uutta lakia siten, että kulutusvaatimus poistetaan myös tästä säänte- lystä. Pakkotyöhön liittyvän liittovaltiosääntelyn mukaan tullin edustaja tai kuka ta- hansa muu henkilö saa ilmoittaa tullipalvelulle tuotteesta, mikäli henkilöllä on syytä epäillä tuotteen olevan pakkotyöllä tehty. Tullin edustaja tutkii kaikki tarvittavat tie- dot täyttävät ilmoitukset ja tuottajalle annetaan mahdollisuus kumota väite. Jos tuot- teen todetaan olevan pakkotyöllä tehty, tuotteen tulo estetään ja tieto löydöstä julkais- taan viikoittaisessa tullitiedotteessa ja liittovaltion rekisterissä.65 Yhdysvaltojen työllisyysosasto (U.S. Department of Labor) julkaisee sivuillaan listaa tuotteista, joiden on katsottu olevan tuotettu lapsi- tai pakkotyöllä. Tällä hetkellä lis- tassa on noin 350 tuotetta, kuten kolumbialainen kahvi ja thaimaalaiset katkaravut.66 59 Assemblée National, Proposition de loi relative au devoir de vigilance des sociétes mères et des enterprises donneuses d’ordre, 30.3.2015. 60 Sénat, Proposition de loi relative au devoir de vigilance des sociétes mères et des enterprises donneuses d’ordre, 8.11.2015. 61 McClintock, David (2016): ”French Parliament Volleys Back To the Senate (Again) The Supply Chain Due Diligence Law ”Devoir de Vigilance”, Ecovadis, blog post. 29.3.2016: http://blogspot.ecovadis.com/2016/03/french-assembly-volleys- back-to-senate.html. Viitattu 29.6.2016. 62 Assemblée National: Proposition de loi relative au devoir de vigilance des sociétes mères et des enterprises donneuses d’ordre, 23.3.2016. 63 Section 910 of the Trade Facilitation and Trade Enforcement Act of 2015. http://bit.ly/1V82MhJ 64 Section 307 of the Tariff Act of 1930 (19 U.S. Code § 1307). http://bit.ly/2c7W0c7 65 Code of Federal Regulations: Merchandise Produced by Convict, Forced, or Indentured Labor (19 C.F.R § 12.42) 66 United States Department of Labor: List of Goods Produced by Child Labor or Forced Labor https://www.dol.gov/ilab/reports/child-labor/list-of-goods/ 23 Käytännössä uusi laki ei kuitenkaan velvoita tullia suoraan tarkastamaan kaikkia lis- talla olevia tuotteita tai kieltämään niitä. Lain tarkoituksena ei ole kieltää ongelmalli- sissa maissa sijaitsevaa koko tuotantolinjaa tai teollisuusalaa tai koko yksittäistä alu- etta. Yhdysvaltain tulli- ja rajavartiolaitos voi kuitenkin käyttää listaa yhtenä lähteenä tutkimuksissaan, mikäli valitus jostakin tuotteesta liittyy listan mainitsemiin tuottei- siin.67 Lain voimaan astumisen jälkeen tapauksia on noussut esiin kolme.68 Ensimmäinen kieltopäätös annettiin 29.3.2016 kiinalaisen yrityksen Tangshan Sunfar Silicon:n valmistamien pesusoodan, kalsiumkloridin, lipeän ja viskoosi/raionkuidun tuonnille. Yhdysvaltain tulli- ja rajavartiolaitoksen mukaan vangit olivat tuottaneet nämä tuot- teet pakkotyöllä.69 Toinen tuontikielto asetettiin 13.4.2016 koskemaan saman yhtiön valmistamien kaliumin, kaliumhydroksidin ja kaliumnitraatin tuontia. Myös tässä tapauksessa oli hyödynnetty vankityövoimaa tuotteiden valmistuksessa.70 Kolmas maahantuonnin kieltopäätös annettiin 1.6.2016 ja se koskee malesialiaisen PureCircle Ltd:n Kiinassa tuottamia steviauutteita ja niiden johdannaisia.71 Tämän lisäksi ainakin Turkmenistan News (ATN), International Labor Rights Forum (ILRF), Cotton Campaign ja US CBP tekivät yhdessä valituksen 6.4.2016 Turkmenis- tanissa pakkotyövoimalla tuotetuista puuvillatuotteista, joita Ikea ja Gamby Global Inc ostavat. Valituksessa viitataan muun muassa Yhdysvaltojen hallinnollisten toimi- joiden, ILO:n ja YK:n ihmisoikeuskomitean raportteihin, joiden mukaan Turkmenis- tanin hallitus ylläpitää puuvillamonopolia, jossa kansalaiset pakotetaan kasvattamaan ja viljelemään puuvillaa rangaistuksen uhalla. Yhdysvaltojen tulli- ja rajavartiolaitos ei ole vielä elokuuhun 2016 mennessä vastannut valitukseen.72 3.4 Yhdysvallat: Kaivannaisteollisuuden raportointivelvoite Yhdysvallat hyväksyi 27.6.2016 lain, joka vaatii Yhdysvaltojen pörssiin listattuja öljy-, kaasu- ja kaivannaisteollisuuden yrityksiä raportoimaan Yhdysvaltojen ja mui- den maiden hallituksille suorittamansa maksut julkisesti tilinpitovuosittain. Rapor- tointi on toteutettava projektitasoisesti ja siihen on luettava myös maksut, jotka tytär- yritys tai joku muu yrityksen kontrolloima yksikkö ovat tehneet. Raportointivelvolli- suus koskee kaikkia tilikauden aikana tehtyjä yli 100 000 yhdysvaltain dollarin ylittä- viä maksuja, jotka on joko maksettu kerralla tai useassa eri erässä. Yritysten on aloi- tettava raportoimaan tilikausistaan 30.9.2018 jälkeen.73 67 Trade Facilitation and Trade Enforcement Act of 2015: Repeal of the Consumptive Demand Clause – Frequently Asked Questions (FAQs). https://www.cbp.gov/sites/default/files/assets/documents/2016-Apr/tftea-repeal-consumptive- demand-clause-faqs.pdf 68 U.S. Customs and Border Protection: Forced Labor: https://www.cbp.gov/trade/trade-community/programs- outreach/convict-importations . Viitattu 3.8.2016. 69 U.S. Customs and Border Protection: CBP Commissioner Issues Detention Order on Chemical, Fiber Products Produced by Forced Labor in China, 29.3.2016: https://www.cbp.gov/newsroom/national-media-release/2016-03-29-000000/cbp- commissioner-issues-detention-order-chemical. Viitattu 8.8.2016. 70 U.S. Customs and Border Protection: CBP Commissioner Issues Detention Order on Potassium Products Produced in China with Forced Labor, 13.4.2016: https://www.cbp.gov/newsroom/national-media-release/2016-04-13-000000/cbp- commissioner-issues-detention-order-potassium Viitattu 8.8.2016. 71 U.S. Customs and Border Protection: CBP Commissioner Issues Detention Order on Stevia Produced in China with Forced Labor, 1.6.2016: https://www.cbp.gov/newsroom/national-media-release/2016-06-01-000000/cbp-commissioner- issues-detention-order-stevia Viitattu 8.8.2016. 72 Petition to exclude all cotton lint, yarn, fabric and other cotton goods produced in Turkmenistan, including Ikea Group’s “Nyponros” and “Malou” cotton duvet covers and pillowcases/shams, from importation into the United States, because they are manufactured “wholly or in part” with forced labor. 6.4.2016. http://bit.ly/2cqyuLO 73 Final Rule: Disclosure of Payments by Resource Extraction Issuers (17 CFR Parts 240 and 249b). http://bit.ly/2bBv5UF 24 Laki on osa vuonna 2010 hyväksyttyä Dodd-Frank lakia. Yhdysvaltojen käräjäoikeus kuitenkin mitätöi raportointivelvoitteeseen liittyvän artiklan vuosiksi, koska öljy- yhtiöt American Petroleum Instituten johdolla riitauttivat asian.74 Vastaava laki on hyväksytty jo EU:ssa75,76 ja Kanadassa77. Eurooppalaisesta ja kanadalaisesta vastineis- taan poiketen Yhdysvaltojen laki mahdollistaa raportoinnin viivästyttämisen vuodel- la, mikäli kyseessä ovat tutkimustoimet.71 4 Lopuksi Yritysten viimeaikaisessa kansainvälisessä sääntelykehityksessä näyttää edelleen ko- rostuvan yhteiskuntavastuuraportointivelvoitteiden avulla tapahtuva yritysten yhteis- kuntavastuun edistäminen. Tämä näkyy niin veronkierron torjuntaan liittyvissä OECD:n ehdotuksissa ja EU:n direktiiveissä kuin Ranskan kansallisessa yhteiskunta- vastuuraportointiin velvoittavassa Grenelle II -laissa. Veronkierron estäminen ja ihmisoikeuksiin liittyvän huolellisuusperiaatteen noudat- taminen ovat saaneet paljon kansainvälistä huomiota viimeaikoina ja niitä onkin py- ritty edistämään eri toimijoiden avulla. Ihmisoikeudet yritysten toiminnassa ovat ol- leet agendalla niin YK:ssa, OECD:ssa, EU-parlamentaarikoilla kuin Ranskassa. OECD:n huolellisuusperiaate-ohjeistukset voidaan nähdä erittäin hyvänä lisänä sään- telyyn etenkin siinä mielessä, että YK:n ihmisoikeuksia käsittelevän asiakirjan neu- votteluissa korostettiin erilaisten lakien ja sääntelyn käytännön toteutuksen olevan vielä puutteellista. Yhteiskuntavastuun huomiointi kauppasopimuksissa voidaan osaltaan nähdä yhteis- kuntavastuun vahvistumisena ja sen merkityksen kasvuna globaalissa taloudessa. Näyttää siltä, että yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyvän pakottavan ja vapaaehtoi- sen sääntelyn lisääntyessä kansainvälisesti suomalaistenkin yritysten on enenevässä määrin huomioitava vastuullisuutensa menestyksensä takaamiseksi. 74 National Resource Governance Insitute : Oil Companies’ Lawsuit Seeks to Undermine Global Transparency. 10.10.2012. http://archive.resourcegovernance.org/news/press_releases/oil-companies%E2%80%99-lawsuit-seeks-undermine- global-transparency Viitattu 8.8.2016. 75 EU, Tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoa- misesta, 26.6.2013. http://bit.ly/2c4b6ka 76 EU, Säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettavien arvopaperien liikkeeseenlaskijoita koskeviin tietoihin liittyvien avoimuusvaatimusten yhdenmukaistamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/109/EY, arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta esitteestä annetun Eu- roopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/71/EY ja direktiivin 2004/109/EY tiettyjen säännösten täytäntöönpanoa kos- kevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun komission direktiin 2007/14/EY muuttamisesta. 22.10.2013. http://bit.ly/2bIUVbq 77 Government of Canada: Extractive Sector Transparency Measures Act. S.C. 2014, c. 39. http://bit.ly/2bRKJPg 25 PRESENTATIONSBLAD Utgivare Arbets- och näringsministeriet Avdelningen för arbetslivs- och marknadsrtågor Utgivningsdatum 9.9.2016 Författare Noora Lindroos, Avdelningen för arbetslivs- och marknadsrtågor Publikationens namn Samhällsansvar och reglering – Översikt över utvecklingsförlopp för reglering med anknytning till företa- gens samhällsansvar på olika håll i världen II Publikationsseriens namn och nummer Arbets- och näringsministeriets publikationer Företag 29/2016 Publikationens tema Publikationens delar/ språkversioner Referat Utredningen syftar till att ge en täckande helhetsbild över den senaste tidens utvecklingsförlopp för reglering med anknytning till företagens samhällsansvar på olika håll i världen. I utredningen behandlas förutom utvecklingen i lagstiftningen också soft law-regleringen som inte är juridiskt bindande. Utöver lagändringar i EU och Finland kan även nationella lagändringar i andra länder ha inverkan på finländska företag som är verksamma på den globala marknaden. I senaste tidens lagstiftningsprojekt framhävs genom uppsättande av rapporteringsskyldigheter också strävan att förebygga ekonomiska brott, brott mot mänskliga rättigheter och miljöbrott som företagens verksamhet ger upphov till. Regleringen för att förhindra skattesmitning har under 2016 snabbt förts framåt både i OECD och EU. I fråga om de mänskliga rättigheterna har i synnerhet omsorgsprincipen väckt mycket diskussion i FN, OECD, EU och nationellt. OECD har publicerat några branschspecifika guider om iakttagande av omsorgsprincipen i produktionskedjorna. Speciellt Frankrike har koncentrerat sig på att driva en ökning av regleringen med anknytning till omsorgsprincipen. Dessutom har importen av konfliktmineraler begränsats i EU. Förenta staterna har förbjudit import av varor som producerats genom barn- och tvångsarbete. Samhällsansvaret har fått starkare fotfäste i den globala ekonomin, vilket syns förutom i ökad reglering även i EU:s nya handelsstrategi, där samhällsansvar för första gången ingår. I TTIP-frihandelsavtalet mellan EU och Förenta staterna förhandlas som bäst att åtgärder som hänför sig till samhällsansvar ska inkluderas. I och med att den tvingande och frivilliga regleringen med anknytning till företagens sam- hällsansvar ökar internationellt, ser det ut som att även finländska företag i ökande grad måste se till att de är ansvarsfulla för att garantera sin framgång. Kontaktperson vid arbets- och näringsminiseriet: Avdelningen för arbetslivs- och marknadsrtågor/ Linda Piirto, tfn 029 504 7028 Nyckelord samhällsansvar, lagstiftning, reglering, företag Ärendenummer Finansiering/förläggare ISSN (tryckt) ISBN (tryckt) ISSN (webbpublikation) 1797-3562 ISBN (webbpublikation) 978-952-327-122-7 Sidantal 22 Språk URN URN:ISBN:978-952-327-122-7 Beställningar/ distribution 26 DESCRIPTION Published by Ministry of Employment and the Economy Labour and trade department Date of publication 9.9.2016 Authors Noora Lindroos, Labour and trade department Title of publication Social responsibility and regulation – A review of developments in regulation related to corporate social responsibility in different parts of the world II Series and publication number Publications of the Ministry of Employment and the Economy Enterprises 29/2016 Theme of publication Publication parts/ Language versions Abstract The aim of this report is to give an overall picture of recent developments in legislation related to corpo- rate social responsibility in different parts of the world. In addition to legislative developments, considera- tion is also given to legally non-binding soft law regulations. Finnish companies operating on the global market can be affected by both EU and Finnish legislative changes as well as changes made in other countries. Recent legislative projects have been characterised by the setting of reporting requirements in an at- tempt to prevent companies from perpetrating economic, human rights, and environmental violations. Regulations to prevent tax evasion have progressed rapidly during 2016 in both the OECD and the EU. Regarding human rights, due diligence has, in particular, provoked much discussion in the UN, OECD and EU, as well as at the national level. The OECD has published several sector-specific guides on compliance with due diligence in production chains. France in particular has focused on pursuing an increase in regulation related to due diligence. In addition, the import of conflict minerals has been restricted in the EU, and the US has banned the import of products produced with child labour and forced labour. Social responsibility has strengthened its foothold in the global economy, a development evidenced by both the increase in legislation and also the new EU trade strategy, in which the principle of social responsibility has been included for the first time. Negotiations are currently in progress on the inclusion of social responsibility measures within the TTIP free trade agreement between the EU and the US. It does indeed appear that, with the international increase in both compulsory and voluntary regulations on corporate social responsibility, Finnish companies also are in increasing numbers needing to take social responsibility into account in order to secure the success of their business activities. Contact person within the Ministry of Employment and the Economy: Labour and trade department, Linda Piirto, tel. +358 29 504 7028 Keywords corporate social responsibility, legislation, regulation, enterprises Reference numbers Funded/Published by ISSN (print) ISBN (print) ISSN (electronic version) 1797-3562 ISBN (electronic version) 978-952-327-122-7 Number of pages 22 Language URN URN:ISBN:978-952-327-122-7 Sale/Distribution of publications ISSN 1797-3562 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-327-122-7 Yhteiskuntavastuu ja sääntely