Selvitys ja tutkimustoiminta Utrednings- och forskningsverksamhet Englanti Suomen kansalliskielten rinnalla Kohti joustavaa monikielisyyttä Mikko Laitinen, Sirpa Leppänen, Paula Rautionaho ja Sara Backman VA LT I O N E U V O S T O N S E LV I T Y S - J A T U T K I M U S T O I M I N N A N J U L K A I S U S A R J A 2 0 2 3 : 5 9 tietokayttoon.fi Englanti Suomen kansalliskielten rinnalla Kohti joustavaa monikielisyyttä Mikko Laitinen, Sirpa Leppänen, Paula Rautionaho ja Sara Backman Valtioneuvoston kanslia Helsinki 2023 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:59 Valtioneuvoston kanslia CC BY-ND 4.0 ISBN pdf: 978-952-383-055-4 ISSN pdf: 2342-6799 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2023 Julkaisujen jakelu Distribution av publikationer Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto Publikations- arkivet Valto julkaisut.valtioneuvosto.fi https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ Kuvailulehti 3.11.2023 Englanti Suomen kansalliskielten rinnalla Kohti joustavaa monikielisyyttä Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:59 Julkaisija Valtioneuvoston kanslia Tekijä/t Mikko Laitinen, Sirpa Leppänen, Paula Rautionaho, Sara Backman Kieli suomi Sivumäärä 150 Tiivistelmä Englannin kielen asema Suomessa on muuttunut edellisten vuosikymmenten aikana merkittävästi. Tämä raportti täydentää aiempaa perustutkimusta ja selvittää aineistolähtöisesti englannin kielen käytön laajuutta yhteiskunnan kolmella keskeisellä osa-alueella (julkishallinnossa, elinkeinoelämässä sekä korkeakouluissa ja tieteessä). Tutkimusta varten kerättiin kolmenlaista tutkimusaineistoa. Digitaalisilla kyselylomakkeilla kerättiin vastaukset tutkimuksen kaikilta kolmelta osa-alueelta (n=1750). Lisäksi tiedekorkeakouluilta pyydettiin opinnäytteiden kielivalintoja koskevia tilastotietoja ja julkishallinnon aineistoa täydentää iso digitaalisena syntynyt sosiaalisen median materiaali. Tulokset osoittavat, että merkkejä kansalliskielten marginalisoitumisesta suomalaisessa yhteiskunnassa on vähän. Julkisessa keskustelussa ylikorostuu englannin uhka kotimaisille kielille, mutta tämä ei vastaa havaintoihin perustuvaa kokonaiskuvaa. Englanti on yksi monikielisen Suomen keskeisistä kielistä, mutta sen rooli ja merkitys vaihtelevat huomattavasti eri aloilla. Sen käytön rajoittaminen voi aiheuttaa merkittävää haittaa kansainväliselle yhteistyölle sekä vaikeuttaa kansainvälisten osaajien, työvoiman ja opiskelijoiden saamista ja kotoutumista Suomeen. Raportissa esitetään 10 toimenpide- ehdotusta, joita hyödyntämällä voidaan varmistaa englannin yhteiselo kansalliskielten rinnalla. Klausuuli Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Asiasanat elinkeinoelämä, englannin kieli, julkinen hallinto, kansalliskielet, korkeakoulut, tutkimus, tutkimustoiminta ISBN PDF  978-952-383-055-4 ISSN PDF 2342-6799 Julkaisun osoite https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-055-4 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-055-4 Presentationsblad 3.11.2023 Engelska vid sidan av finska nationalspråk Mot en flexibel flerspråkighet Publikationsserie för statsrådets utrednings- och forskningsverksamhet 2023:59 Utgivare Statsrådets kansli Författare Mikko Laitinen, Sirpa Leppänen, Paula Rautionaho, Sara Backman Språk finska Sidantal 150 Referat Engelskans ställning i Finland har förändrats avsevärt under de senaste decennierna. Denna rapport kompletterar tidigare grundforskning och använder ett datadrivet tillvägagångssätt för att undersöka omfattningen av engelsk språkanvändning inom tre viktiga samhällsområden (offentlig förvaltning, näringsliv och industri, högre utbildning och vetenskap). Tre typer av undersökningsdata samlades in för studien. Digitala formulär användes för att samla in svar från alla tre delar av undersökningen (n=1750), och information om språkval i avhandlingar inhämtades från universiteten, medan omfattande digitalt material från sociala medier inkluderades i offentliga förvaltningsdata. Resultaten visar att det finns få tecken på marginalisering av nationella språk i det finska samhället. I den offentliga debatten överbetonas hotet från engelskan mot de nationella språken, men detta reflekteras inte i resultaten i denna studie. Engelskan är ett av de viktigaste språken i det flerspråkiga Finland, men dess roll och betydelse varierar avsevärt sektorer emellan. Att begränsa dess användning kan orsaka betydande skada för det internationella samarbetet och göra det svårare att locka och integrera internationella talanger, arbetskraft och studenter till Finland. I rapporten presenteras förslag på 10 politiska åtgärder för att säkerställa att engelskan kan samexistera med de nationella språken. Klausul Den här publikation är en del i genomförandet av statsrådets utrednings- och forskningsplan. (tietokayttoon.fi) De som producerar informationen ansvarar för innehållet i publikationen. Textinnehållet återspeglar inte nödvändigtvis statsrådets ståndpunkt Nyckelord engelska, forskning, forkningsverksamhet, högskolor, national språk, näringsliv, offentlig förvaltning, forskning, forskningsverksamhet ISBN PDF  978-952-383-055-4 ISSN PDF 2342-6799 URN-adress https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-055-4 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-055-4 Description sheet 3 November 2023 English alongside Finnish national languages Towards flexible multilingualism Publications of the Government´s analysis, assessment and research activities 2023:59 Publisher Prime Minister’s Office Author(s) Mikko Laitinen, Sirpa Leppänen, Paula Rautionaho, Sara Backman Language Finnish Pages 150 Abstract The role of English in Finland has changed considerably over the past decades. Complementing previous basic research and adopting a data-driven approach, this study investigates the extent to which English is used in three key areas of the Finnish society (public administration, business and industry, higher education and science). Three types of primary data were collected for the study. Digital questionnaires were used to collect responses from all three strands of the survey (n=1750), statistical data on language choices in theses were requested from universities, and a large born-digital social media material was added to the public administration data. The results show that there are few signs of marginalisation of the national languages, Finnish and Swedish, because of the influx of English. The public discourse focuses mainly on possible threats of English to the national languages, but this is not corroborated in the findings. The results show that English is one of the key languages of multilingual Finland, but its role and importance varies considerably from one sector to another. Restricting its use could cause significant harm to international cooperation and make it more difficult to attract and integrate international talent, labour, and students into Finland. The report makes ten policy recommendations to ensure that English can co-exist with the national languages. Provision This publication is part of the implementation of the Government Plan for Analysis, Assessment and Research. (tietokayttoon.fi) The content is the responsibility of the producers of the information and does not necessarily represent the view of the Government. Keywords business sector, English language, higher education, national languages, public administration, research, research activities ISBN PDF  978-952-383-055-4 ISSN PDF 2342-6799 URN address https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-055-4 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-055-4 Sisältö Esipuhe.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 1 Johdanto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 2 Tausta.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 2.1 Englannin merkitys Suomessa: luokkahuoneesta osaksi arkipäivää. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 2.2 Aiemman tutkimuksen ja selvitysten huomioita englannin käytöstä, merkityksestä ja tehtävistä Suomessa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 3 Tutkimusprosessin kuvaus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 3.1 Kysymyslomakkeiden kuvaus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 3.2 Kyselyiden otanta ja aineiston keruu.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 3.3 Taustamuuttujat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 3.4 Twitter-aineiston otanta ja keruu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 4 Kyselyjen tulokset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 4.1 Englanti muiden kielten rinnalla Suomessa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 4.1.1 Englannin käyttö elinkeinoelämässä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 4.1.2 Englannin kielen käyttö julkishallinnossa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 4.1.3 Englannin käyttö korkeakoulutuksessa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52 4.2 Englannin kielen käytön erityispiirteitä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60 4.2.1 Englanti asiointi- ja palvelukielenä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61 4.2.2 Englannin käytön tarpeellisuus elinkeinoelämässä, julkishallinnossa ja korkeakouluissa.. . . . . . 68 4.2.3 Englanti ja palveluiden laatu ja saatavuus korkeakoulutuksessa, julkishallinnossa ja elinkeinoelämässä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 75 4.2.4 Englanti tieteen kielenä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 79 4.2.5 Englanti kansainvälistymisen välineenä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 89 4.3 Kielivalikoima, kielellinen yhdenvertaisuus, ohjeistukset ja hyvät käytänteet. . . . . . . . 96 4.3.1 Työyhteisön kielivalinnat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 97 4.3.2 Kielellinen yhdenvertaisuus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 102 4.3.3 Ohjeistukset eri kielten käytöstä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 109 5 Englanti kuntien viestinnässä sosiaalisessa mediassa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 114 6 Johtopäätökset ja suositukset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 123 6.1 Tutkimuksen päätulokset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 123 6.2 Toimenpide-ehdotukset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 127 Liitteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 133 Liite 1: Kunnille suunnattu kyselylomake.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 133 Liite 2: Tutkimuksen tietosuojaseloste.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 138 Liite 3: Tutkimukseen valitut kunnat aakkosjärjestyksessä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 144 Lähteet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 145 8 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:59 E S I P U H E Tämä julkaisu on valtioneuvoston kanslian selvitys- ja tutkimustoiminnan rahoitta- man hankkeen Englanti Suomen kansalliskielten rinnalla loppuraportti. Tutkimushank- keen toteutti tutkijaryhmä, johon kuului tutkijoita Itä-Suomen yliopistosta ja Jyväskylän yliopistosta. Tutkimuksen vastuullisena johtajana toimi professori Mikko Laitinen. Tutkimusryhmä kiittää hankkeen ohjausryhmää tutkimusprosessin aikana saamastaan tuesta sekä hankkeen etenemistä edistäneistä kommenteista ja hedelmällisistä keskus- teluista. Ohjausryhmään kuuluivat Corinna Tammenmaa (pj. OM), Jasmiina Jokinen (OM), Marjo Vesalainen (OKM), Markku Mölläri (VM) sekä Petra Lehto (TEM). Rakentavista kommenteista tätä raporttia koskien kiitämme lämpimästi professori emerita Hannele Dufvaa Jyväskylän yliopistosta. Samoin kiitämme antoisasta yhteistyöstä niitä useita tahoja, joita olemme tavanneet tämän projektin aikana ja jotka on mainittu tutkimuksen johdantoluvussa. Erityisen läm- min kiitos myös kaikille tutkimukseemme vastanneille julkishallinnon, elinkeinoelämän sekä korkeakoulujen edustajille. Teitä oli 1 750 ja ilman teitä meillä olisi huomattavasti vähemmän tietoa englannin kielen asemasta, käytön laajuudesta ja sen vaikutuksista koti- maisiin kieliin 2020-luvulla. Suurkiitos myös tiedekorkeakoulujen kirjastojen henkilökun- nalle ja tietopalvelujen asiantuntijoille, jotka kärsivällisesti autoitte meitä julkaisutietojen kanssa. Samoin kiitämme kaikkien niiden Suomen kuntien viestintävastaavia, jotka ovat kuntien virallisia Twitter-sivuja ylläpitäneet vuosien aikana. Olette yli vuosikymmenen aikana tuottaneet mahtavan digitaalisena syntyneen aineiston tutkijoiden käyttöön. Tutkimusryhmä 9 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:59 1 Johdanto Englannin kielen asema suomalaisessa yhteiskunnassa muuttui merkittävästi 1900- luvun aikana ja varsinkin sen jälkimmäisellä puoliskolla. Tutkimus on osoittanut, että aina 1980-luvulle asti englanti oli selkeästi yksi vieraista kielistä muiden kielten joukossa, mutta sen jälkeen kielen merkitys ja käyttöala ovat laajentuneet niin, että englannin taito ja käyttö ovat tulleet välttämättömiksi useilla yhteiskunnan osa-alueilla. Syyt englannin aseman laajentumiseen ovat moninaiset. Niitä selvitetään tarkemmin seuraavassa kap- paleessa, mutta yksi keskeinen tekijä on se, että englannin merkityksen kasvu ei ole yksit- täinen ja erillinen ilmiö vaan se on kytkeytynyt eri tavoin suomalaisen yhteiskunnan, elinkeinoelämän, koulutusjärjestelmän ja kulttuurin muutoksiin. Englannin lisääntynyt käyttö ja näkyvyys Suomessa ja suomalaisessa yhteiskunnassa liittyvät siten esimerkiksi kansainvälistymiseen sekä taloudelliseen ja kulttuuriseen globalisaatioon – englannin kie- lessä itsessään ei sen sijaan ole erityisiä ominaisuuksia, jotka olisivat vaikuttaneet sen ase- man muutokseen Suomessa. Tässä raportissa selvitetään tuloksia tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin englannin kielen roolia ja käyttöalaa suomalaisessa yhteiskunnassa 2020-luvun alkupuolella. Tutkimuksen pääasiallisena aineistona oli kolme laajaa kyselyä sekä niihin liittyvä iso sosiaalisen median aineisto. Tutkimuksen toteutti Itä-Suomen yliopistossa toimiva ryhmä, jossa oli mukana kielentutkijoita Itä-Suomen yliopistosta ja Jyväskylän yliopistosta. Ryhmän työtä rahoitti valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan organisaatio (VN TEAS). Tutkimuksemme taustana, aiempien tutkimusten ja selvitysten lisäksi, on vuonna 2021 hyväksytty Kansallis- kielistrategia, jonka suuntaviivoissa asetetaan kolme laajaa kielipoliittista tavoitetta (2021: 118–147): 1. Kansalaisten oikeus palveluihin omalla kielellään. Tavoitteena on taata kielitaitoisen työvoiman saatavuus molemmilla kansalliskielillä, luonteva suomen ja ruotsin kielen käyttö erilaisissa asiointiympäristöissä, kielellisten oikeuksien turvaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa, molemman kansalliskielen aktiivinen käyttö julkishallinnon kielinä ja digitalisaation tuki kielellisten oikeuksien toteutumisessa. 2. Kansalliskielten aseman turvaaminen. Päämääränä on suomen kielen elinvoimaisuuden vahvistaminen, kansalliskielten käyttöalan turvaaminen tieteessä, ja kansalliskielten aseman ja kielellisten oikeuksien turvaaminen suurissa hallinnollisissa uudistushankkeissa. Myös selkokielen roolia 10 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:59 painotetaan esteettömyyden edistämisessä. Englannin kielen osalta todetaan, että englantia voidaan käyttää kansalliskielten rinnalla. 3. Elävä kaksikielisyys. Päämäärinä on vahvistaa äidinkielen osaamista, mahdollisuuksia oppia kansalliskieliä, molempien kansalliskielien näkymistä ja kuulumista yhteiskunnassa, sallivaa ja ennakkoluulotonta kieli-ilmapiiriä Suomessa. Kansalliskielten käytön kautta pyritään vahvistamaan yhteyttä muihin Pohjoismaihin. Strategiassa todetaan, että englantia käytetään suomalaisessa yhteiskunnassa monissa tilanteissa rinnakkain kotimaisten kielten kanssa ja että – muiden maailmankielten lisäksi – se on olennainen työväline elinkeinoelämässä, koulutuksessa ja tutkimuksessa. Englan- nin kieli on globaalisti yksi laajimmin käytetyistä yhteisistä kielistä (nk. lingua franca), ja sitä tarvitaan myös kansainvälisesti toimivassa Suomessa, jotta maa voi jatkossakin hyö- tyä liike-elämän ja kaupan maapalloistumisesta. Englantia tarvitaan myös edistämään kansainvälisten osaajien rekrytointia ja kotoutumista Suomeen. Samoja tavoitteita koros- tetaan myös valtioneuvoston vuonna 2021 julkaisemassa koulutus- ja työperusteisen maa- hanmuuton tiekartassa: siinä tavoitteeksi määritellään asiantila, jossa julkisia palveluja tarjotaan laajasti englannin kielellä, mutta niin, että kotimaisilla kielillä annettava palvelu- tarjonta ei kuitenkaan vaarannu (2021: 30) (ks. Koulutus- ja työperäisen maahanmuuton tiekartta). Kansalliskielistrategiassa esitetään kuitenkin myös huoli siitä, että englannin käytön ja merkityksen kasvun seurauksena ”kansalliskielten asema on vaarassa heiketä”. Strategian keskeiseksi tavoitteeksi määritelläänkin kansalliskielten tehtävien, aseman ja elinvoimai- suuden turvaaminen. Samalla todetaan, että tällä hetkellä kielipoliittisten linjausten laa- timiseksi ei ole kuitenkaan saatavilla ajantasaista ja kattavaa tutkimustietoa englannin kielen käytön laajuudesta eikä sen vaikutuksista kansalliskieliin tai muihin kieliin (2021: 132). Tämä raportti osaltaan korjaa tällaisen tutkitun tiedon puutetta: se selvittää aineisto- lähtöisesti, kuinka laajaa ja järjestelmällistä englannin kielen käyttö on suomalaisen yhteiskunnan kolmella keskeisellä osa-alueella: julkisissa palveluissa, korkeakouluissa ja elinkeinoelämässä. Raportissa tarkastellaan erityisesti englannin kielen aseman vaikutusta Suomen kansalliskielten, eli suomen ja ruotsin, elinvoimaisuuteen ja käyttöalaan sekä niillä kielillä saataviin palveluihin. Julkisten palveluiden kohteina tässä tutkimuksessa ovat kunnat, ELY-keskukset, Kansanelä- kelaitos (Kela) sekä hyvinvointialueet. Julkisten palveluiden ulkopuolelle rajautui oikeus- laitos. Korkeakouluista mukana ovat 14 tiedekorkeakoulua (yliopistolain mukaiset 13 yliopistoa sekä puolustusvoimiin kuuluva sotatieteellinen Maanpuolustuskorkeakoulu) http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-666-2 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-666-2 11 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:59 ja 24 ammattikorkeakoulua. Tutkimuksen ulkopuolelle jäivät valtion tutkimuslaitokset. Elinkeinoelämää koskeva osa toteutettiin yhteistyössä Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) kanssa, ja se kohdistui suomalaiseen yrityskenttään (pl. metsäteollisuus). Hankkeen tehtävänannon mukaisesti tässä tutkimusraportissa rakennetaan kokonais- kuva englannin kielen käytöstä palvelu- ja/tai asiointikielenä kolmella yhteiskunnan osa- alueella: julkisissa palveluissa, korkeakouluissa ja elinkeinoelämässä. Tämä tutkimus on siten laaja yleiskatsaus englannin vaikutuksesta kolmella yhteiskunnan osa-alueella. Sen tutkimusasetelma ei mahdollista näiden osa-alueiden yksityiskohtaisempaa tarkastelua, mutta lisävalaistusta niihin tuovat aiemman perustutkimuksen havainnot englannin kie- len roolista, merkityksistä ja käyttöalasta Suomessa. Erityisen hyödyllisiä tässä suhteessa ovat Suomen Akatemian rahoittama English Voices in Finnish Society -projekti Jyväskylän yliopistossa sekä Suomen Akatemian Englannin kielen muutoksen, kontaktien ja vaihte- lun huippututkimusyksikkö (VARIENG), joka toimi Helsingin yliopistossa ja Jyväskylän yli- opistossa vuosina 2006–2011. Tänä aikana toteutettiin laaja kyselytutkimus, joka kattoi suomalaisen aikuisväestön ja jossa tarkasteltiin englannin käytön laajuutta ja kansalaisten kieliasenteita (ks. Leppänen ym. 2011 sekä luku 2 alla). Raportin tavoitteena on myös antaa kyselytuloksiin perustuvia suosituksia siitä, millaisia hyviä käytänteitä englannin kielen käytölle tulisi luoda suomalaisessa yhteiskunnassa. Käy- tänteillä varmistettaisiin, että englannin kielen asema ei vaikuttaisi epäsuotuisasti kan- salliskielten käyttöön mutta kuitenkin hyödyttäisi kansainvälistä vuorovaikutusta samoin kuin niitä Suomeen muuttavia ja siellä asuvia henkilöitä, jotka eivät osaa lainkaan tai riit- tävästi maan kansalliskieliä. Englannin kielellä on selvästi oma merkityksensä siinä, kuinka houkutteleva Suomi voi olla kansainvälisille työntekijöille, opiskelijoille ja tutkijoille ja miten sujuvaa heidän kotoutumisensa osaksi yhteiskuntaa on. Siten tämä tutkimus pyrkii antamaan pohjaa myös sille, että suomalainen yhteiskunta ja elinkeinoelämä voivat pysyä avoimina, verkottuneina, osallistavina ja osaavina. Tehtävänantomme mukaisesti emme selvitä kielenhuoltoon liittyviä kysymyksiä, kuten lainasanojen käytön laajuutta tai englannin kielen vaikutusta nuorisokieleen. Tämän tut- kimuksen ulkopuolelle on rajattu myös kielen opetuksen järjestäminen koulutusjärjes- telmässä. Emme tarkastele raportissa kielen osaamista tai sen laajuutta, mutta aiemman tutkimuksen pohjalta tiedetään (Leppänen ym. 2011) koko väestön osalta, että jo 2000- luvun alussa yli kolmannes suomalaisista kertoi osaavansa englantia hyvin ja käyttävänsä sitä paljon. Noin viidennes suomalaisista kuitenkin koki, että he eivät osaa englantia kuin muutaman sanan tai eivät ollenkaan. Tulokset kertoivat myös siitä, että nuorempien kou- lutettujen kaupunkilaisten osaaminen oli yleisempää kuin muiden väestöryhmien. Saman- laisia havaintoja on tehty koululaisten englannin osaamisesta. Vuonna 2021 toteutetussa A-englannin oppimistulosten arvioinnissa havaittiin, että toimivan peruskielitaidon (arvo- sana 8) oli saavuttanut luetun ymmärtämisessä noin puolet koululaisista, kun taas saman 12 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:59 tason puhumis- ja kirjoitustaidossa oli saavuttanut noin kolmasosa koululaisista. Tulosten mukaan taitotasot olivat hieman korkeampia kaupungeissa, kun taas sukupuolten välillä ei havaittu eroja (Karvi 2022). Tutkimuksen keskeisin osa koostui kolmesta kyselystä, jotka kohdistettiin tutkimuksen fokusalueille ja toteutettiin syksyllä 2022 ja keväällä 2023. Kyselyt on kuvattu yksityiskoh- taisemmin luvussa 3, ja niihin saatiin kaiken kaikkiaan 1 750 vastausta. Tässä raportissa kuvatun tutkimushankkeen tavoitteena on vastata seuraaviin kolmeen tutkimuskysymykseen: 1) Miten englantia käytetään palvelu- ja/tai asiointikielenä julkishallinnossa? Julkishallinnon toimijoille suunnatussa kyselyssä oli neljä keskeistä tavoitetta. Ensim- mäinen osio keskittyi selvittämään, millainen kieliympäristö ja kielipolitiikka vastaajien julkishallinnon yksikössä on. Toisessa pääosassa kerättiin tietoa eri kielten käytöstä, ja kol- mannessa osiossa huomio kohdentui englannin kielen tarpeeseen ja vaikutukseen yksi- kön toiminnassa. Erityisenä tavoitteena tässä osiossa oli selvittää, miten laajasti ja missä toiminnoissa julkishallinnon toimijat ovat ottaneet käyttöönsä englannin kielen palvelu- ja/tai asiointikielenä. Asiointikielellä tarkoitetaan tässä yhteydessä kieltä, jonka käyttöön viranomainen sitoutuu toiminnassaan. Palvelukieli puolestaan tarkoittaa sitä, millä kie- lillä asiakkaiden on mahdollista saada palveluja ja hoitaa asioitaan. Tutkimme myös sitä, miten englannin kielen käyttö palvelu- ja/tai asiointikielenä vaikuttaa palveluiden saata- vuuteen: onko se yksi mahdollinen lisäresurssi vai korvaako se joissain tilanteissa kotimais- ten kielten käytön? Kyselyn neljäs osio kohdistui erityisiin kehityskohteisiin ja jo käytössä oleviin hyviin käytänteisiin. Vastaajilta kysyttiin, mitä julkisia palveluita tulisi tuottaa eng- lannin kielellä, jotta se lisäisi Suomen houkuttelevuutta kansainvälisille osaajille, tutki- joille ja opiskelijoille ja tukisi heidän kotoutumistaan ja integroitumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämän lisäksi tutkimme kuntien sosiaalisen median käytön kielivalintoja, eli sitä, millä kielillä kunnan viestivät palveluistaan suoraan kuntalaisille. Tässä hyödynnettiin Twitterin (nykyään X:n) kautta tapahtuvaa viestintää, koska toisin kuin muut alustat, Twit- ter mahdollisti laajan ja automaattisen aineiston keräämisen aina loppukesään 2023 asti. Lisäksi se on Kuntaliiton tekemän selvityksen mukaan (2022) käytössä noin puolella suo- malaisista kunnista pikaviestivälineenä kansalaisten suuntaan. 2) Miten englannin kieltä käytetään korkeakouluissa ja tieteessä? Korkeakouluille suunnattu kysely mukaili pääosin julkishallinnolle kohdennettua kyselyä. Samalla se nosti esiin myös joitakin korkeakouluja koskevia kysymyksiä, erityisesti liittyen tutkimustoimintaan ja tutkimusjulkaisemiseen. Selvitimme, millainen on korkeakoulujen kieliympäristö ja kielipolitiikka. Tavoitteena oli tutkia, kuinka laajasti ja mihin tarkoituksiin 13 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:59 eri kieliä ja erityisesti englantia tarvitaan ja käytetään korkeakoulutuksessa, korkeakoulu- jen hallinnossa ja tieteessä. Erityisenä painopisteenä oli tunnistaa, missä määrin ja miten englannin kielen käyttö mahdollisesti vaikuttaa palveluiden saatavuuteen, opetukseen korkeakouluissa ja tieteellisiin julkaisuihin kotimaisilla kielillä. Myös tässä kyselyssä selvi- tettiin erityisiä kehityskohteita ja jo käytössä olevia hyviä käytänteitä. 3) Miten englannin kieltä käytetään elinkeinoelämässä? Elinkeinoelämälle suunnattu kysely tarjoaa kokonaiskuvan englannin asemasta Elinkei- noelämän keskusliiton jäsenyritysten parissa. Kuten julkishallinnolle ja korkeakouluille kohdistetuissa tutkimuksissa, myös elinkeinoelämälle suunnattu kysely koostui neljästä pääosiosta. Siinä selvitettiin yritysten kieliympäristöä ja kielipolitiikkaa, niissä käytettyjä kieliä sekä englannin kielen tarvetta ja vaikutusta yritysten toimintaan. Lisäksi pyrittiin tunnistamaan erityisiä kehityskohteita ja hyviä käytänteitä, joita yrityksissä jo hyödynne- tään. Erityinen painopiste tässä kyselyssä oli tutkia sitä, mikä on yritysten kielikäytänteiden vaikutus yritysten työvoiman saatavuuteen ja millaisia haasteita siihen liittyy. Keskeinen tavoite oli selvittää myös sitä, missä määrin ja millä tavoin englannin käyttö vaikuttaa elin- keinoelämässä palveluiden saatavuuteen kotimaisilla kielillä. Kyselyjen suunnittelussa ja toteutuksessa tutkimusryhmä sai erinomaista apua useilta yhteistyökumppaneilta ja organisaatioilta. Heille esitämme lämpimän kiitoksemme. Kes- kustelut heidän kanssaan myös vahvistivat, että selvitys englannin kielen käytöstä ja tar- peista koetaan erittäin hyödylliseksi. Elinkeinoelämän keskusliiton Osaaminen ja digi -vastuualueen asiantuntijat Mikko Vieltojärvi ja Leena Nyman auttoivat tutkijaryhmäämme saamaan edustavan kokonaiskuvan elinkeinoelämän kielitilanteesta. ELY-keskusten vas- taajien rekrytoinnissa saimme apua kotouttamispäällikkö Emine Ehrströmiltä Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Kuntaliiton Tony Hagerlund ja Marianne Pekola-Sjöblom sekä Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien Mervi Itkonen ja Sirpa Sivonen auttoivat meitä saamaan vies- timme läpi kunnissa, ja saimme heidän avullaan laajan otoksen kuntakentän toimijoiden parissa. Kelan osalta kehittämisen asiantuntija Päivi Nyberg oli avuksi kyselyn levittämi- sessä Kelan organisaatiossa. Korkeakoulujen kyselyjä kommentoivat Haaga-Helian ammat- tikorkeakoulun rehtori KTT Teemu Kokko, Tampereen yliopiston Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnan dekaani professori Päivi Pahta sekä Itä-Suomen yliopiston Huma- nistisen osaston johtaja FT Esa Penttilä. Kyselylomakkeiden ruotsinnoksen tekivät apulais- professori Jaana Kolu ja yliopisto-opettaja Sara Karhu Itä-Suomen yliopistosta. Tämän lisäksi olemme käyneet erittäin hyödyllisiä keskusteluja seuraavien tahojen kanssa: Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto (Arene ry), dosentti Anna Solin ja FT Niina Hyn- ninen Helsingin yliopistosta, dosentti Janne Saarikivi, Oma kieli ry, Suomen kielen lauta- kunta ja Kotimaisten kielten keskus, Valtioneuvoston käännös- ja kielitoimialan vieraiden kielten yksikkö, FT Minna Ruokonen ja FT Minna Kujamäki Itä-Suomen yliopistosta, 14 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:59 dosentti Heidi Rontu Metropolia-ammattikorkeakoulusta, ammattikorkeakoulujen koulu- tuksen vararehtorit ja koulutusjohtajat, Suomen opiskelijakuntien liitto (SAMOK), Tieteen- tekijät, sekä Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL ry). Julkisille palveluille suunnatun kyselyn lisäksi tässä hankkeessa kerätty sosiaalisen median aineisto koottiin avoimen ohjelmointirajapinnan (API) kautta. Aineiston keräämisessä vas- tuun kantoivat tietojenkäsittelytieteen jatko-opiskelija MSc. Masoud Fatemi ja projekti- työntekijä MSc. Mehrdad Salimi. Sen analyysin on toteuttanut Rahel Albicker osana pro gradu -tutkimustaan. Myös heille kuuluu iso kiitos heidän avustaan! Raportin rakenne on seuraava. Luvussa 2 kuvataan lyhyesti niitä historiallisia prosesseja, jotka selittävät englannin kielen merkityksen kasvua Suomessa, ja tehdään yhteenveto englantia koskevasta perustutkimuksesta ja selvitystyöstä Suomessa. Luvussa 3 esitte- lemme yksityiskohtaisemmin käyttämämme tutkimusmenetelmät ja aineistot. Kyselyjen tulokset esitellään luvussa 4 ja sosiaalisen median havainnot luvussa 5. Tutkimuksen johto- päätökset, suositukset ja toimenpide-ehdotukset esitellään luvussa 6. 15 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:59 2 Tausta 2.1 Englannin merkitys Suomessa: luokkahuoneesta osaksi arkipäivää Taustana tutkimuksemme tulosten raportoinnille käymme tässä kappaleessa lyhyesti läpi niitä historiallisia muutosprosesseja, joiden seurauksena englannista on tullut tärkein ja laajimmin käytetty vieras kieli Suomessa. Lisäksi esittelemme kiteytetysti aiemman tutki- muksen havaintoja englannin kielen käytöstä, tehtävistä ja merkityksestä Suomessa. Englantia on opiskeltu vieraana kielenä Suomessa jo 1800-luvulla, jolloin perustettiin ensimmäiset opetustehtävät yliopistoon ja englanti tuli oppiaineeksi tyttökouluihin, reaa- lilyseoihin ja kaupan alan oppilaitoksiin. Virallisemman aseman se sai 1910-luvulla, kun siitä tuli tyttökoulujen lukioluokilla vaihtoehtoinen kieli ranskan ja saksan rinnalle. Oppiai- neeksi ylioppilaskirjoituksiin englanti tuli vuonna 1919 (Takala & Havola 1984; (Pahta 2008; Birkstedt 2015). Erityisesti toisen maailmansodan jälkeen englannin merkitys, näkyvyys ja käyttö alkoivat kasvaa huomattavasti. Sen merkityksen kasvu kytkeytyy monella tapaa suomalaisen yhteiskunnan poliittisiin, taloudellisiin, sosiaalisiin, koulutuksellisiin, kulttuu- risiin ja teknologisiin muutoksiin (ks. tarkemmin Leppänen & Nikula 2008; Taavitsainen & Pahta 2003; Leppänen ym. 2011; Laitinen, Paulasto & Meriläinen 2020). Seuraavassa kitey- tetään näistä muutosprosesseista tärkeimmät: 1. Toisen maailmansodan jälkeinen poliittinen tilanne selittää osaltaan englannin merkityksen kasvua. Venäjän kielen opiskelusta vieraana kielenä ei koskaan tullut suosittua vaihtoehtoa. Saman kohtalon koki saksa, joka aina 1960-luvulle oli suomalaisten eniten opiskelema vieras kieli (Takala & Havola 1984; Birkstedt 2015). Joidenkin havaintojen mukaan englanti oli jo 1960-luvulla niin suosittu, että rehtorien oli enemmän tai vähemmän painostettava joitakin oppilaita valitsemaan saksan kieli (Takala & Havola 1984: 15). 2. Englannin kieli onkin usein nähty yhtenä modernin länsimaisuuden symbolina ja keskeisenä kansainvälisten yhteyksien ja viestinnän välineenä. Tämä merkitys konkretisoitui Suomen liittyessä Euroopan Unioniin vuonna 1995. Senaikaisessa kiivaassa yhteiskunnallisessa keskustelussa Unioniin liittymistä perusteltiin esimerkiksi Suomen ”avautumisella” ja Suomen kansan ”vuosisataisilla pyrkimyksillä” puolustaa ”raskain uhrauksin vapautta, demokratiaa ja läntistä elämänmuotoamme” (Yle Areena 2014). Jäsenyyteen liittyi myös sitoutuminen EU:n kielipolitiikkaan, jonka mukaan kaikkien EU:n kansalaisten on opittava puhumaan äidinkielensä lisäksi vähintään kahta vierasta/toista/muuta kieltä. 16 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:59 3. Suomalaiset ovat tottuneet opiskelemaan muita kieliä kuin äidinkieltään ja pitävät muiden kielten osaamista arvokkaana ja hyödyllisenä (Leppänen ym. 2011; Veivo ym. 2023). Pienenä kaksikielisenä maana Suomi on aina korostanut kielten oppimisen merkitystä. Se on investoinut merkittävästi kielten opetukseen ja oppimiseen. Kansalliskielten oppimisen lisäksi myös englannin ja muiden nykykielten, vähemmistökielten ja suomen toisena kielenä oppimista on pidetty tärkeänä. Lisäksi vieraiden kielten opetuksella on Suomessa pitkä historia: niitä on opetettu suomalaisissa kouluissa koulutusjärjestelmän perustamisesta lähtien (Latomaa & Nuolijärvi 2005: 144). 4. 1970-luvun alun peruskoulu-uudistus vahvisti omalta osaltaan englannin asemaa Suomessa. Peruskoulu muutti suomalaista kielikoulutusjärjestelmää erityisesti sen suhteen, mitä kieliä opetettiin ja kuinka kauan niitä opiskeltiin. Ennen uudistusta vain lähinnä lukio- ja yliopisto-opiskelijoilla oli mahdollisuus opiskella vieraita kieliä kahden kansalliskielen lisäksi. Uudistuksen jälkeen yhden vieraan kielen opiskelusta (toisen kansalliskielen lisäksi) tuli pakollista kaikille (Nurmi 1989). 2000-luvulla suomalaiset koululaiset opiskelevat ensikielensä lisäksi vähintään kahta pakollista vierasta/toista kieltä sekä valinnaista kolmatta vierasta kieltä. Lukioissa englannin kieli on käytännössä ensimmäinen tai ainoa valinta vieraaksi kieleksi. Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen mukaan vuonna 2022 noin 97 % peruskoululaisista (1.–9. lk) opiskeli englantia, ja lukiolaisista noin 85 % opiskeli A-kielenä englantia. Englannin kielen opetuksen lisäksi myös perus-, ammatti- ja yliopistokoulutuksessa voidaan opettaa eri oppiaineita englannin kielellä (Nikula 2007), ja myös esiopetuksessa on annettu mahdollisuus käyttää englantia (tai muita kieliä) opetuskielenä. 5. Tehokkaiden ja modernien opetussuunnitelmien ja opetusmenetelmien ansiosta useimmat oppilaat saavuttavat hyvän englannin taidon jo neljän vuoden perusopetuksen jälkeen (Härmälä & Marjanen 2022). Joissakin kansainvälisissä arvioissa suomalaisten aikuisten englannin kielen taito onkin todettu yleisesti ottaen korkeaksi. Esimerkiksi vuonna 2012 Eurobarometrin tulosten mukaan niiden suomalaisten osuus, jotka raportoivat pystyvänsä keskustelemaan englanniksi, oli yli kaksinkertainen eurooppalaiseen keskiarvoon verrattuna. Samoin Eurostatin tilastojen mukaan suomalaisten itse raportoimat taidot heille parhaassa vieraassa kielessä, joka useimmiten oli englanti, olivat keskimääräistä eurooppalaista tasoa selvästi korkeammat (Eurobarometri 2012; Eurostat 2016; ks. myös EF English Proficiency Index 2022). https://www.ef.com/wwen/epi/ https://www.ef.com/wwen/epi/ 17 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:59 6. Suomalaisen yhteiskunnan muutos maa- ja metsätaloudesta teollisuus-, palvelu- ja teknologiapohjaiseksi on merkinnyt sitä, että englantia on tarvittu kansainvälisen liiketoiminnan ja kaupan välittäjäkielenä. Koska englanti on yksi suurista maailmankielistä, se valikoituu usein viestinnän välineeksi tilanteissa, jossa osanottajilla ei ole muuta yhteistä kieltä (Louhiala-Salminen, Charles & Kankaanranta 2005). 7. Tiedotusvälineiden ja tieto- ja viestintäteknologioiden nopea kehitys on osaltaan vahvistanut englannin merkitystä Suomessa. Tässä joukkotiedotusvälineiden rooli on ollut ratkaiseva. Erityisesti se, että suomalaiset elokuvateatterit ja televisiokanavat ottivat jo varhain taloudellisesti kannattavana ratkaisuna käyttöön tavan tekstittää ulkomaisia elokuvia ja ohjelmia, avasi englannin kielelle yhden kanavan suomalaisten arkeen (Leppänen ym. 2011; Laitinen tulossa). Samoin angloamerikkalainen populaarikulttuuri ja uutiset ovat tuoneet suomalaisten elämään kuvastoa, kertomuksia, kulttuurisia malleja ja elämäntyylejä, joissa englannilla on keskeinen rooli (Leppänen ym. 2009). Myös digitaaliset alustat ja sosiaalinen media ovat lisänneet joustavia mahdollisuuksia niin yrityksille, organisaatioille ja julkisille toimijoille kuin myös tavallisille ihmisille kansainväliseen viestintään ja kulttuuriseen vuorovaikutukseen, joissa englannin kielellä on ollut merkityksellisiä tehtäviä (Leppänen 2007; Kytölä 2008; Hiippala ym. 2020; Laitinen, Paulasto ja Meriläinen 2020). 8. Yhteiskunnan monikielistyminen on osaltaan vahvistanut englannin kielen merkityksen kasvua. Huolimatta siitä, että Suomi on virallisesti kaksikielinen maa, jossa kansalaisilla on perustuslaillinen oikeus saada palveluja omalla äidinkielellään, ja siitä, että maassa on useita vähemmistökieliä, maan kielellinen perusta on ollut käytännössä pitkään rinnakkainen yksikielisyys. Erityisesti suomenkielinen enemmistö (n. 86,5 % väestöstä) on pystynyt selviytymään jokapäiväisestä elämästään käyttämällä kaikilla elämänalueilla vain äidinkieltään. Viime aikoina suomalaisen yhteiskunnan moninaistuminen on kuitenkin lisännyt vieraskielisten1 määrää niin, että heitä oli vuonna 2022 noin 496 000 eli noin 9 % väestöstä (Tilastokeskus 2023). Vieraskielisten lukumäärä on kaksinkertaistunut viimeisen yhdentoista vuoden aikana. Tällä hetkellä englanti on yksi viidestä eniten puhutusta vieraasta kielestä (muut kielet ovat venäjä, viro, arabia ja somali). Monikielisyys näkyy erityisesti isommissa kaupungeissa ja niiden kielimaisemissa. Usein niissä englannin kieli on erityisen näkyvä (Moore & Varantola 2005), mutta myös muita kieliä, kuten ruotsia, venäjää ja ei-eurooppalaisia kieliä, voi niissä nähdä ja kuulla. Monikielisyys näkyy myös muissa arkielämän konteksteissa, esimerkiksi populaarikulttuurissa, kouluissa, työpaikoilla ja sosiaalisessa mediassa (Paunonen 2006; Lehtonen 2015; Leppänen ym. 2017). 1 Tilastokeskuksen määritelmän mukaan vieraskielinen on henkilö, jonka kieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. 18 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:59 2.2 Aiemman tutkimuksen ja selvitysten huomioita englannin käytöstä, merkityksestä ja tehtävistä Suomessa Viimeisen 20 vuoden aikana englannin käyttöä, merkitystä ja tehtäviä on tutkittu ja selvi- tetty runsaasti ja useista eri lähtökohdista. Tässä kappaleessa esitellään lyhyesti näiden tut- kimusten huomioita. Perustutkimus on osoittanut englannin merkityksen yhtenä suomalaisten kielenä Aiempi perustutkimus on tuonut esiin, että suomalaisten suhtautuminen englannin kie- leen on pragmaattista ja käytännönläheistä: englantia käytetään, jos sitä tarvitaan, ja suurin osa suhtautuu siihen neutraalisti. Useat laadullisia menetelmiä hyödyntävät tut- kimukset ovat osoittaneet, että suomalaiset ovat ottaneet englannin käyttöönsä monin eri tavoin (ks. esimerkiksi tutkimukset Leppäsen, Nikulan & Käännän toimittamassa teok- sessa 2008). Englanti näyttää vakiinnuttaneen asemansa suomalaisten kielirepertuaarissa ja monenlaisissa viestintätilanteissa. Monelle suomalaiselle englanti on siten yksi heidän käyttökielistään, ja sen käytöstä on tullut monille suomalaisille osa heidän arkeaan. Vuonna 2007 toteutettu laaja kansallinen kyselytutkimus (Leppänen ym. 2009 ja 2011) puolestaan osoitti, että varsin yleisesti englantia ei nähty uhkana kotimaisille kielille. Tutki- mus tunnisti myös kolme eri vastaajaryhmää, joiden suhde englannin kieleen oli varsin eri- lainen. Suurin osa suomalaisista kuului ryhmään, joka käytti englantia satunnaisesti ja joka koki osaavansa sitä melko hyvin koulutustaustansa ansiosta, mutta joiden elämässä eng- lannilla ei ollut kovinkaan suurta merkitystä. Heidän lisäkseen tutkimuksessa tunnistettiin pieni joukko (noin joka 20. suomalainen) – tyypillisesti vähemmän koulutettua, maaseu- dulla asuvaa vanhempaa väkeä – joka ei osannut ja/tai halunnut käyttää englantia.Toisen ääripään muodosti joukko koulutetumpaa, kaupungissa asuvaa nuorempaa väkeä (noin joka 7. suomalainen), jolle englanti on elimellinen ja tarpeellinen osa heidän elämäänsä. Tämän kyselytutkimuksen perusteella suhde englannin kieleen sekä sen osaaminen ja käyttö näyttivät siis olevan yhteydessä suomalaisten sosiaaliluokkaan, ikään ja asuinpaik- kaan (Leppänen ym. 2009 ja 2011). Englanti on nähty myös uhkana Kuva suomalaisten suhtautumisesta englannin kieleen on kuitenkin hyvin toisenlainen, jos tarkastellaan siitä käytyä julkista keskustelua. Tämä keskustelu on aika ajoin ollut hyvin- kin kiivasta ja kärkevää, ja siinä usein toistuvana argumenttina on ollut huoli englannista uhkana kotimaisten kielten lisäksi myös muille maassa käytettäville tai opiskeltaville kie- lille ja jopa kansalliselle identiteetille ja kulttuurille (Blommaert ym. 2012; Leppänen & Pahta 2012). Se, että suomalaisten yleinen englannin kielen taito on suhteellisen korkea, 19 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:59 on nähty ongelmallisena myös siinä mielessä, että siirtyminen sen käyttöön on nähty jopa liian helppona tilanteissa, joissa on mukana osallistujia, joiden suomen tai ruotsin kielen taito koetaan jotenkin riittämättömäksi (Martin 2008; Kim ym. 2022; Ortiz Holmberg 2022). Englannin käytön helppous saattaa siten vaikeuttaa myös maahanmuuttajien kotoutu- mista (ks. esim. Tarnanen ja Pöyhönen 2011; Kotouttaminen Suomeen 2020). Englannin näkyvyyden ja käytön isojen kaupunkien katukuvassa ja palveluissa on pelätty merkitsevän mahdollisesti myös sitä, että se kaventaa erityisesti suomen käyttöalaa, elin- voimaa ja ilmaisuvoimaisuutta. On arveltu, että englanti saattaa monella yhteiskunnan osa-alueella olla jopa syrjäyttämässä suomen kielen niin, että se rapautuu kieleksi, jota käytetään vain kotikielenä (Saarikivi & Koskinen 2023, mutta ks. Björnö & Saarinen 2023). Myös Suomen kielen lautakunta on todennut vuonna 2018 kannanotossaan huolensa englannin kielen näkyvyydestä. Siinä todetaan muun muassa, että englannin kielen näky- vyys ja suosio Suomessa uhkaa mitätöidä sen vuosisatojen ajan tehdyn työn, jolla on pyritty varmistamaan suomen kielen asema kaikilla yhteiskunnallisilla aloilla käytettävänä ja toimivana kielenä (Kotimaisten kielten keskus 2018). Monikielisyyden haasteet ovat nousseet esiin viimeaikaisissa selvityksissä Erilaisia selvityksiä englannin merkityksestä, käytöstä ja tarpeista on viime aikoina tehty useita. Selvitysten suuri määrää osoittaa, miten suomalaisen yhteiskunnan monimuotois- tuminen ja tarve rekrytoida kansainvälisiä osaajia ja työntekijöitä ovat nostaneet esiin kysymyksiä ja huolta siitä, miten yhteiskunta ja sen organisaatiot voivat toimia monikieli- sesti niin, että kotimaisten kielten, erityisesti suomen, elinvoimaisuus ei vaarannu. Esimerkiksi vuonna 2020 toteutettu Kielibarometri 2020 osoitti, että sekä suomen- että ruotsinkielinen väestö kaksikielisissä kunnissa koki, että englannin rooli palvelukielenä on selvästi kasvanut (Lindell 2021: 110–2). Vuonna 2021 Suomen Yrittäjien (2021) yhdessä markkinatutkimusyritys Kantarin kanssa toteuttama kysely yritysten kielitaitotarpeista (n=1 018) puolestaan osoitti, että noin 14 prosentilla yrityksistä on tarvetta vieraita kieliä osaavalle työvoimalle ja yli 90 prosenttia yrityksistä arveli vieraiden kielten osaamisen tar- peen joko kasvavan tai vähintään pysyvän samana. Selvityksen mukaan yritysten yleisim- min käytetyt kielet olivat suomi (87 % vastaajista) ja englanti (87 %) – molempia käytettiin siis yhtä paljon. Vuonna 2021 myös opetus- ja kulttuuriministeriö selvitti osana Eurostudent VII -tutkimusta ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden Suomeen saapumisen motiiveja sekä kiinnostusta työskennellä Suomessa opintojen jälkeen (n=600). Se toi esiin, että tutkinto-opiskelijoiden halukkuuteen jäädä Suomeen vaikuttaa sekä korkeakoulutuksen kieli- ja kansainvälisty- mispolitiikka että yhteiskunnan avoimuus (Juusola ym. 2021). 20 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:59 Vuonna 2022 monitieteinen, riippumaton tutkimuslaitos E2 toteutti kaksi kyselyä: yhden työn takia Suomeen muuttaneille tai Suomessa töitä hakeville korkeasti koulutetuille ulko- maan kansalaisille ja toisen kumppaninsa vuoksi Suomeen muuttaneille ulkomaan kan- salaisille (n=753). Niiden tulokset osoittivat, että vastaajien mielestä suurin kotoutumista vaikeuttava tekijä on kielitaidon puute. Selvityksen toimenpide-ehdotuksissa painotetaan monikielisten käytänteiden kehittämisen tärkeyttä suomalaisessa työelämässä. Vuosina 2021–24 toimiva opetus- ja kulttuuriministeriön ja korkeakoulujen yhteinen Kie- libuusti-projekti selvittää kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden kotoutumista Suo- meen. Hanke on osa Talent Boost -toimenpideohjelmaa, jonka tavoitteena on edistää kansainvälisten osaajien houkuttelua, muuttoa ja kotoutumista Suomeen. Se on kar- toittanut esimerkiksi korkeakoulujen kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille ja kansain- väliselle henkilökunnalle tarjottavaa kotimaisten kielten opetusta ja oppimisen tukea niin opintohallinnon kuin opettajien näkökulmasta. Selvityksen tulokset osoittavat, että muun muassa kotimaisten kielten opintoihin liittyvät linjaukset vaihtelevat niin eri kor- keakouluissa kuin eri linjoillakin. Sen mukaan ylemmät englanninkieliset korkeakoulutut- kinnot sisälsivät huomattavasti vähemmän kotimaisten kielten opintoja kuin alempaan korkeakoulututkintoon tähtäävät englanninkieliset koulutusohjelmat (Asikainen-Kunnari ym. 2022a). Lisäksi noin kaksi kolmasosaa hankkeen kyselyyn vastanneista korkeakouluista ilmoitti järjestävänsä suomen ja/tai ruotsin kielen koulutusta kansainvälisille työnteki- jöilleen lukuvuonna 2021–2022. Opettajien näkökulmaa tarkasteltaessa kävi ilmi, että kotimaisten kielten opetuksessa on viime aikoina kehitetty etenkin digitaalisia oppimisym- päristöjä, opetusmateriaaleja, monimuoto-opetusta ja työelämälähtöisten tarpeiden huo- mioimista (Asikainen-Kunnari ym. 2022b). Kielibuusti-hankkeessa on tutkittu myös monikielisten työpaikkojen, erityisesti tietotyö- alojen, kielellisiä ratkaisuja (Kotilainen ym. 2022). Yksi näistä on tilanne, jossa työpaikalla käytetään vierasta kieltä, useimmiten englantia, toinen vaihtoehto on kotimaisissa kie- lissä pitäytyminen ja kolmas vaihtoehto on tilanteen mukaisesti vaihteleva monikielisyys. Tutkimuksesta käy ilmi, että englannin käyttö ainoana kielenä työpaikoilla ei ole paras ratkaisu, sillä sen käyttö saatetaan kokea kuormittavaksi (ks. myös Jäppinen 2011: 205). Työyhteisöissä voi olla myös periaatteellista vastustusta muiden kielten kuin suomen käyt- töön. Suomea pääasiallisena työkielenä käyttävissä yrityksissä puolestaan suomen kie- len käyttäminen on etu suomea toisena kielenä puhuvalle kielen oppimisen kannalta, vaikkakin suomen käyttäminen myös sulkee ulkopuolelle ne työntekijät, jotka eivät osaa kieltä riittävän hyvin osallistuakseen keskusteluun tai edes ymmärtääkseen sitä. Joustavaa 21 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:59 rinnakkaiskielisyyttä2 hyödyntävät työyhteisöt sen sijaan mahdollistavat sen, että kaikki työntekijät voivat käyttää itselleen vahvinta kieltä. Tällaisen joustavan monikielisyyden hyödyntämistä vaikeuttaa kuitenkin se, että työyhteisön jäsenet eivät ole tietoisia tois- tensa kielitaidosta tai mahdollisista oppimistoiveista. Vuonna 2022 Helsingin yliopisto käynnisti yhteistyössä Kielibuustin kanssa Monikielistyvä työelämä -hankkeen. Sen tavoitteena on selvittää, mitkä kielelliset käytänteet edesautta- vat kaikkien työntekijöiden osallisuutta ja tukevat kielenoppimista monikielisissä työyhtei- söissä. Hankkeessa on tutkittu muun muassa kansainvälisiä jatko-opiskelijoita ja tutkijoita suomen kielen käyttäjinä yliopistoissa (Komppa ym. 2017). Tutkimuksessa haastateltujen näkemys oli, että työyhteisöä hyödyttäisi, jos mahdollisimman moni sen jäsenistä osallis- tuisi yhä useammin erilaisiin tilanteisiin myös suomeksi ja hyödyntäisi suomen kielellä ole- vaa tietoa – tämä vahvistaisi myös työpaikan yhteisöllisyyttä. Kielenoppimisen kannalta haastateltavat toivoivat suomen kielen käyttöä erityisesti sosiaalisissa tilanteissa. Hanke on tutkinut myös monikielisyyden haasteita työyhteisöissä, joissa työskennellään tieto- työn parissa (Lehtimaja ym. 2021). Tällaisia haasteita ovat esimerkiksi mahdollinen työkie- len valinta, työntekijöiden vaihteleva kielitaito sekä työnjako työntekijöiden välillä ja tätä kautta heidän urakehityksensä. Ratkaisuiksi tällaisiin haasteisiin ehdotetaan muun muassa kielten tarkoituksenmukaista hyödyntämistä, erilaisten kielitaitotasojen huomioon otta- mista sekä kielenoppimisen tukemista. Samaan aikaan oman tutkimushankkeemme kanssa vuonna 2023 on ollut käynnissä kaksi muuta valtiovallan tilaamaa selvitystä Suomen kielitilanteesta. Toinen niistä on professori Tiina Onikki-Rantajääskön suomen kielen asemaa koskeva selvitystyö, jonka tuloksia ei ole vielä julkaistu tätä raporttia kirjoitettaessa. Janne Saarikivi ja Jani Koskinen (2023) ovat puolestaan selvittäneet tiedekorkeakoulujen kielitilannetta Marinin hallituksen opetus- ja kulttuuriministeri Petri Honkosen toimeksiannosta. Selvityksessä tarkasteltiin korkeakoulu- jen opinnäytteiden kielivalintoja ja tehtiin ryhmähaastatteluja neljässä suomalaisessa yli- opistossa (Aalto, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Tampereen yliopisto) sekä joidenkin korkeakoulutoimijoiden parissa. Johtopäätöksissä tuodaan esiin voimakas huoli kotimaisten kielten kaventuvasta asemasta tiedekorkeakouluissa ja esitetään, että sekä suomen kielen opetusta että monikielisyyttä olisi niissä lisättävä. Selvityksessä esitetään, että kotimaisten kielten aseman turvaamiseksi tarvitaan myös rakenteellisia uudistuksia. 2 Rinnakkaiskielisyydellä viitataan tilanteeseen, jossa useita kieliä käytetään samanaikai- sesti yhdellä kielialueella. Rinnakkaiskielisyys perustuu yhteisön tietoiselle monikielisyy- delle ja sillä voidaan viitata mm. englannin ja kielialueen pääkielen tai -kielten käyttöön rinnakkain (Lähde: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:rinnakkaiskielisyys). https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:rinnakkaiskielisyys 22 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:59 3 Tutkimusprosessin kuvaus Tämän hankkeen tavoitteena on rakentaa kokonaiskuva englannin käytön laajuudesta suomalaisessa yhteiskunnassa ja tarjota laaja yleiskatsaus englannin vaikutuksesta koti- maisiin kieliin kolmella yhteiskunnan osa-alueella: julkisessa hallinnossa, tieteessä ja kor- keakouluissa sekä elinkeinoelämässä. Tehtävän toteuttamiseksi kerättiin kolmenlaista ensisijaista aineistoa: pääaineisto koostuu kyselylomakkeilla kerätyistä vastauksista. Kor- keakouluille suunnattujen kyselyjen tulosten täydentämiseksi korkeakouluilta pyydettiin opinnäytetöiden sekä väitöskirjojen kielivalintoja koskevia tilastotietoja. Kunnille suunna- tun kyselyn tueksi kerättiin puolestaan niiden julkisilta Twitter-tileiltä lähetettyjä viestejä. Tässä luvussa kuvataan sekä kyselyiden että sosiaalisen median aineiston keruuprosessi ja selvitetään julkaisutietojen kokoamisen pääperiaatteet. 3.1 Kysymyslomakkeiden kuvaus Kyselyaineisto kerättiin Webropol-ohjelmassa luotujen kysymyslomakkeiden avulla. Elin- keinoelämälle suunnattu kysely sisälsi 11 kysymystä, julkishallinnon kysely 16 kysymystä ja korkeakouluille suunnattu kysely kaikkiaan 18 kysymystä. Kieliversioiden määrä päätettiin vastaajaryhmien mukaan: korkeakouluille suunnattu kysely toteutettiin suomeksi, ruot- siksi ja englanniksi, julkishallinnolle suomeksi ja ruotsiksi ja elinkeinoelämälle suomeksi. Lomakkeiden kysymykset olivat kaikille vastaajille pääosin samanlaisia, mutta ne sisälsivät myös joitakin kullekin yhteiskunnan osa-alueelle kohdennettuja kysymyksiä. Tästä syystä käytössämme oli kaiken kaikkiaan seitsemän versiota kyselylomakkeesta: yksi yrityksille, neljä julkishallinnolle (kunnille, Kelaan, ELY-keskuksille ja hyvinvointialueille) sekä kaksi korkeakouluille (ammattikorkeakouluille ja yliopistoille). Taulukossa 1 esitetään yhteen- veto lomakkeiden kuvailutiedoista. Esimerkkinä kyselylomakkeesta kunnille suunnattu lomake on nähtävissä liitteessä 1 (muille tahoille suunnatut lomakkeet ovat saatavissa raportin kirjoittajilta). 23 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:59 Taulukko 1.  Yhteenveto kyselylomakkeiden kuvailutiedoista. Kuvailutiedot Elinkeinoelämä Julkishallinto Korkeakoulut Kysymyksiä 11 16 18 Kieliversiot Suomi Suomi, ruotsi Suomi, ruotsi, englanti Taustamuuttujat Maakunta/suuralue, päätoimiala, henkilöstömäärä Kunta/maakunta/ suuralue, toimiala, tehtävä3 Korkeakoulu, opetuksen tai tutkimuksen ala Lomakkeita 1 4 2 Erityiskysymyksiä Englannin käytön yhteys osaajien saatavuuteen ja vetovoimaan Englanti asiointi- ja palvelukielenä; julkishallinnon palveluiden saatavuus englanniksi Opetuksen, opinnäytteiden ja tutkimuksen kielivalinnat; englanninkielisten palveluiden riittävyys; toimintojen kielellinen mukauttaminen Vastaajilta kerättiin vain muutamia taustatietoja liittyen heidän maantieteelliseen sijain- tiinsa (ts. missä kunnassa tai maakunnassa he toimivat; myöhemmin tietojenkäsittelyn tehostamiseksi sijaintitietoja yhdistettiin suuralueeksi). Sen lisäksi kysyttiin yrityksen pää- toimialaa ja henkilöstön kokoluokkaa, julkishallinnossa vastaajan toimialaa sekä korkea- kouluissa vastaajan tieteenalaa (opetus ja/tai tutkimus). Varsinaiset tutkimuskysymykset jaoteltiin neljään osa-alueeseen: A. Kieliympäristö ja kielipolitiikka Ensimmäisessä kysymysosiossa kartoitettiin vastaajan edustaman yksikön kieliympäris- töä, eli yksikössä pääasiallisesti käytettäviä kieliä. Elinkeinoelämän sekä julkishallinnon kyselyissä kysyttiin erikseen asiointi- ja palvelukielistä, mutta korkeakouluille suunnatussa kyselyssä tätä jakoa ei tehty. Lisäksi ensimmäisessä osassa kysyttiin kielten käyttöön liitty- vän ohjeistuksen olemassaolosta. 3 Taustamuuttujina kysyttiin sekä vastaajan toimialaa että tehtävää, mutta tietoja heidän tehtävästään ei huomioitu tuloksia analysoidessa vastaajan tunnistamisen estämiseksi. 24 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:59 B. Eri kielten käyttö Toisessa osiossa tarkasteltiin yksityiskohtaisemmin eri kielten käyttöä eri toiminnoissa, esim. eri kielten käyttöastetta. Osiossa kysyttiin myös eri kielten tarpeellisuudesta erilai- sissa toiminnoissa, kuten yrityksen asiakaspalvelussa tai kunnan sisäisessä viestinnässä. Lisäksi korkeakoulujen vastaajilta tiedusteltiin mielipiteitä liittyen opetuksen, opinnäyttei- den sekä tieteellisen julkaisemisen kieliin. C. Englannin kielen tarve ja vaikutus toimintoihin Kolmannessa osiossa keskityttiin siihen, miten englannin lisääntynyt käyttö vaikuttaa mui- den kielten käyttöön suomalaisessa yhteiskunnassa. Kysymykset koskivat esimerkiksi sitä, onko englanti korvannut suomen tai ruotsin käyttöä tai vaikuttanut suomen- tai ruotsin- kielisten palveluiden saatavuuteen tai laatuun. Korkeakoulujen ja julkishallinnon kohdalla tarkasteltiin myös kysymyksiä englanninkielisten palveluiden riittävyydestä ja tarpeellisuu- desta maahanmuuton näkökulmasta. D. Kehityskohteet ja hyvät käytänteet Kyselyiden viimeinen osio suuntasi huomion kehityskohteisiin sekä hyviin käytänteisiin englannin kielen käytöstä kansalliskielten rinnalla. Osiossa tiedusteltiin vastaajien mieli- piteitä liittyen esimerkiksi tarjottavaan kielikoulutukseen, vaadittavaan kielitaitoon sekä englannin asemaan työyhteisössä. Lisäksi julkishallinnon ja korkeakoulujen kyselyissä kar- toitettiin hyviä käytänteitä liittyen tilanteisiin, joissa osanottajat eivät osaa suomea tai ruotsia tai joissa heidän kielitaitonsa ei ole riittävä tehtävän hoitamiseen. Kaikissa kyselyversioissa vastaajilla oli useita mahdollisuuksia antaa laajempia, avoimia vastauksia, ja kyselyn lopussa tarjottiin myös mahdollisuus palautteeseen. Kyselyn laadin- nassa ja toteuttamisessa seurattiin Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeita: kyselyyn osallistuminen oli täysin vapaaehtoista, eikä vastaajien henkilöllisyyttä ole mahdollista tunnistaa raportoiduista tuloksista. Kyselyaineisto tallennetaan Yhteiskunnalliseen tieto- arkistoon tulosten verifioimiseksi ja jatkotutkimuksia varten. Sosiaalisen median aineisto (kuntien virallisten Twitter-tilien viestit ja metadata) tallennetaan Kielipankkiin. Aineistojen tietosuojaseloste löytyy liitteestä 2. 3.2 Kyselyiden otanta ja aineiston keruu Kyselyiden toteuttamisessa tehtiin yhteistyötä sidosryhmien kanssa sekä suunnitteluvai- heessa että aineiston keruussa. Tällä varmistettiin laaja ja kattava otos, joka kertoo kie- litilanteesta kolmella tutkitulla yhteiskunnan osa-alueella. Tärkeimpiä sidosryhmiä ovat Elinkeinoelämän keskusliitto (EK), Kuntaliitto, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat (KT), 25 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:59 Kela sekä Pohjanmaan ELY-keskus, joiden edustajat osallistuivat keskusteluihin, kyselylo- makkeiden sisällön kommentointiin sekä itse kyselylomakkeiden levittämiseen tai tiedon levittämiseen vastausten saamiseksi. Seuraavassa käydään läpi kyselyiden otanta ja aineis- ton keruu kunkin osa-alueen kohdalla. Hankkeen resurssien rajallisuuden takia ei ollut mahdollista tehdä otantaa, jossa perus- joukkona olisivat olleet kaikki Suomen julkishallinnon, elinkeinoelämän tai korkeakoulu- sektorin työntekijät, joten otanta laadittiin kohdennetuksi. Vastaajaprofiili suunniteltiin siten, että tulokset olisivat kuitenkin vertailtavissa eri osa-alueiden välillä. Siksi kyselyiden vastaajiksi rajattiin kullakin osa-alueella yksiköiden esihenkilötaso. Perusteena tälle valin- nalle oli se, että esihenkilöiden katsottiin kykenevän vastaamaan kyselyyn oman yksik- könsä puolesta niin kielikäytänteiden kuin päivittäisten toimintojen osalta. Elinkeinoelämälle suunnattu kysely toteutettiin yhteistyössä Elinkeinoelämän keskuslii- ton kanssa osana heidän yritysbarometriään marraskuussa 2022. Tämä aineistonkeruutapa mahdollisti sen, että järjestön jäsenkentän mielipiteistä saatiin edustava otos. EK:n jäsen- liittoja ovat mm. Elintarviketeollisuusliitto ry, Finanssiala ry, Matkailu- ja Ravintolapalve- lut MaRa ry sekä Satamaoperaattorit ry, joten ne tarjoavat kattavan kuvan suomalaisesta yrityskentästä. Kysymyslomakkeen pituutta rajattiin jonkin verran barometrin vaatimus- ten mukaisiksi, ja EK huolehti kyselyn teknisestä toteuttamisesta. Kysely suunnattiin EK:n jäsenyritysten henkilöstö- ja toimitusjohtajille, ja vastauksia saatiin kaikkiaan 757 kappa- letta 20 eri jäsenliitosta. Vastanneet yritykset edustavat kolmea päätoimialaa (palvelut, rakentaminen ja teollisuus) ja kolmea eri kokoluokkaa (alle 49 henkeä, 50–249 henkeä ja yli 250 henkeä työllistävät yritykset). Julkishallinnon kysely suunnattiin neljälle julkisen hallinnon toimijalle: kunnille, ELY-kes- kuksille, Kansaneläkelaitokselle ja hyvinvointialueille. Kunkin toimijan kohdalla kyselyt suunnattiin vastaajajoukolle, joka oli rinnastettavissa elinkeinoelämän kyselyn vastaajiin ja jolla oli mahdollisuus vastata kyselyyn oman yksikkönsä näkökulmasta. Kunnissa vastaa- jiksi valittiin toimialajohtajataso, esimerkiksi varhaiskasvatusjohtajat, työllisyysjohtajat ja hallintojohtajat. ELY-keskuksissa tavoiteltiin maahanmuuttopäälliköitä ja -yhdyshenkilöitä, TYÖ-yksiköiden päälliköitä sekä viestintäpäälliköitä, kun taas hyvinvointialueilta vastaajiksi valikoituivat henkilöstöjohtajat, hallintojohtajat, strategiajohtajat, viestintäjohtajat sekä kaksikielisiltä hyvinvointialueilta kansalliskielilautakuntien puheenjohtajat. Kaikille vastaa- jille lähetettiin kohdennettu sähköposti, jossa oli linkki sähköiseen kyselylomakkeeseen. Kelan kohdalla kysely lähetettiin palvelutoimialan johtoryhmälle sekä viestinnän, kielen- huollon ja erityisyksiköiden johtajille, ja heitä pyydettiin jakamaan kyselyä edelleen yksik- könsä sisällä harkintansa mukaan. 26 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:59 Kelan ja ELY-keskusten kyselyä levittivät sidosryhmien yhteyshenkilöt omien kanaviensa kautta, mutta hyvinvointialueiden ja kuntien kohdalla vastaajia tavoiteltiin kohdennettu- jen sähköpostien avulla. Hyvinvointialueiden henkilöstöstä valittiin 82 henkilöä, joille lähe- tettiin kyselylinkki. Kuntien kohdalla Suomen kunnista valittiin ensin noin kolmasosa (96 kpl) sen perusteella, että ne sijaintinsa, pääasiallisen kielensä, väestönsä ja väkimääränsä puolesta voisivat antaa monipuolisen kuvan suomalaisten kuntien tilanteista. Valittavien kuntien lukumäärä laskettiin tapauskohtaisesti maakunnittain suhteuttamalla maakun- nan väkiluku sen kuntien lukumäärään, mutta kuitenkin niin, että jokaisesta maakunnasta valittiin vähintään kolme kuntaa. Kysely lähetettiin kaikkiin C23-kaupunkeihin, eli 21:een suurimpaan, yli 50 000 asukkaan kaupunkiin, sekä alle 50 000 asukkaan kaupungeista maakuntiensa keskuksiin Kajaaniin ja Kokkolaan (Kuntaliitto 2019: 3) ja lisäksi osaan seutu- kunnista, kehyskunnista sekä pienkunnista, eli alle 10 000 asukkaan kunnista (Kuntaliitto 2022; Kuntaliitto 2020; Kuntaliitto 2023). Myös kaksikielisten kuntien kohdalla otokseen valittiin hieman yli kolmasosa eli 14 kuntaa. Valitut kunnat on listattu liitteessä 3. Linkin kuntia koskevaan kyselyyn sai sähköpostilla n. 1 200 vastaajaa 96 kunnassa. Julkishallin- non neljä kyselyversiota olivat avoinna Webropol-sivustolla helmi-maaliskuussa 2023, ja tällä aikavälillä lähetettiin ensimmäisen yhteydenottoviestin lisäksi kaksi muistutusviestiä kullekin vastaanottajalle. Korkeakoulujen kyselyiden vastaajiksi valittiin kaikkien suomalaisten ammattikorkeakoulu- jen sekä yliopistojen rehtorit ja vararehtorit, kollegioiden tai vastaavien hallintoelimien jäsenet, hallinto- ja henkilöstöjohtajat sekä tutkimuspalveluiden, viestinnän, kansainvä- listen asioiden sekä opintopalveluiden johtajat. Lisäksi kysely lähetettiin yliopistojen tie- dekuntien ja osastojen tai yksiköiden johtajille (mm. dekaaneille ja osastojen johtajille) sekä tiedekuntien ja osastojen hallinto- tai opintoasioiden henkilökunnalle. Ammatti- korkeakoulujen kohdalla kysely suunnattiin osaston tai yksikön johtajien sijasta koulu- tusohjelmien päälliköille. Kyselylomake toimitettiin sähköpostitse 770:lle yliopistojen henkilökunnan jäsenelle ja 541:lle ammattikorkeakoulujen henkilökunnan jäsenelle, ja lomakkeet olivat avoinna maalis-huhtikuussa 2023. Julkishallinnon ja korkeakoulujen vastaajien sähköpostiosoitteet kerättiin organisaatioi- den julkisilta verkkosivuilta, joiden oletettiin olevan ajan tasalla. Vastauksia seurattiin orga- nisaatiotasolla, mutta ei yksittäisten vastaajien kohdalla. Tarkan vastausprosentin arviointi on vaikeaa. Vastauksia saatiin kolmelta osa-alueelta yhteensä 1 750: elinkeinoelämän kyselyyn vastasi 757 henkilöä, julkishallinnon kyselyihin yhteensä 456 henkilöä ja korkeakoulukyselyihin yhteensä 537 henkilöä. Taulukko 2 esittelee kunkin kyselyn vastaajien lukumäärät (HUOM. desimaalipyöritysten vuoksi kokonaissumma on yli 100 prosenttia). 27 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:59 Taulukko 2.  Kyselyiden vastausmäärät. Kyselyversio Vastauksia Osuus kaikista vastauksista ELINKEINOELÄMÄ 757 43,3 % JULKISHALLINTO 456 26,1 % Kunnat 406 23,2 % ELY-keskukset 25 1,4 % Hyvinvointialueet 17 1,0 % Kela 8 0,5 % KORKEAKOULUT 537 30,7 % Ammattikorkeakoulut 212 12,1 % Yliopistot 325 18,6 % Yhteensä 1 750 100 % Kaikista vastauksista 43 % edustaa elinkeinoelämän, 26 % julkishallinnon ja 31 % korkea- koulujen vastauksia. Kolmen osa-alueen vastaukset jakautuivat siis varsin tasaisesti, joten vertailut elinkeinoelämän, julkishallinnon ja korkeakoulujen välillä ovat mahdollisia. Julkis- hallinnon vastauksia kerättiin neljästä eri kohteesta, joista kunnat ovat hyvin edustettuja kokonaiskuvassa (23 % kaikista vastauksista on kunnista), mutta ELY-keskuksista, hyvin- vointialueilta ja Kelasta saadut vastaukset edustavat yhteensä vain 2 %:a kaikista tulok- sista. Tämä otetaan huomioon tulosten tarkastelussa, erityisesti silloin, kun vertaillaan vastauksia kunnista, ELY-keskuksista, hyvinvointialueilta ja Kelasta. Kun tarkastellaan julkis- hallinnon vastauksia muihin osa-alueisiin verrattuna, se tehdään aina siten, että tarkastel- laan koko julkishallinnon vastauksia (n=456). Korkeakoulujen vastaukset jakautuvat siten, että vastaukset ammattikorkeakouluista edustavat 12 %:a kaikista vastauksista ja yliopis- toista saadut vastaukset 19 %:a. Osassa saaduista 1 750 vastauksesta vastaaja on jättänyt vastaamatta johonkin kysymyk- seen. Tällaista eräkatoa esiintyy kuitenkin vähän, lukuun ottamatta muita kieliä koskevia kysymyksiä, jolloin vastaamatta jättäminen voidaan tulkita niin, että yksikössä ei käytetä muita kieliä. Toisaalta ruotsin kielen käyttöä koskevien kysymysten kohdalla on nähtävissä hieman suurempaa eräkatoa kuin suomen tai englannin kieltä koskevien kysymysten koh- dalla. Esimerkiksi julkishallinnon kyselyssä eri kielten tarpeellisuutta asiakaspalvelussa kar- toittavan kysymyksen eräkato on n. 1 % suomen kielen kohdalla, n. 2 % englannin kielen kohdalla ja n. 7 % ruotsin kielen kohdalla. Keskimäärin kysymyskohtaiset vastausprosen- tit kussakin kyselyversiossa ovat kuitenkin vähintään 95 %, eikä eräkadosta siis aiheudu 28 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:59 merkittävää harhaa kyselyn tuloksien tulkintaan. Tulosten esittelyssä eräkato huomioi- daan merkitsemällä ”Ei vastausta” -vastausten osuus omana palkkinaan. Lisäksi mieli- pidevastauksia kuvaavien Likert-kuvioiden luomiseen käytetty ohjelma (likert-paketti Rstudio-ohjelmistossa) poistaa automaattisesti puuttuvat vastaukset kysymyskohtai- sesti. Siten puuttuvien vastausten vähäinen määrä ei aiheuta harhaa mielipidekysymyksiä tulkittaessa. Webropol-lomakkeilla kerätty tieto siirrettiin Excel-taulukoihin. Niissä tarkastettiin puut- tuvien vastausten määrä (ks. yllä) sekä tehtiin pieniä muokkauksia, joilla varmistettiin eri kyselylomakkeilla kerättyjen tietojen vertailukelpoisuus (varmistimme esimerkiksi, että Likert-asteikot olivat koko aineistossa samanlaiset). Raportissa esitetyt kuviot luotiin R-oh- jelmassa (versio 4.3.0, 2023) seuraavien pakettien avulla: dplyr (Wickham ym. 2023) ja ggplot2 (Wickham 2016). Ennen kuvioiden luomista tarvittava tieto muokattiin Exce- lissä taulukkomuotoon (vastausten lukumäärä sekä prosenttiosuus kaikista vastauksista), minkä jälkeen taulukon tiedot vietiin R-ohjelmaan kuvion luomista varten. Kuvioiden luo- mista varten kirjoitettu koodi on saatavilla pyydettäessä raportin kirjoittajilta. 3.3 Taustamuuttujat Kyselyiden tuloksia tarkastellaan useiden taustamuuttujien kautta. Sekä elinkeinoelä- män että julkishallinnon kyselyissä tärkeä taustamuuttuja on maantieteellinen alue: eng- lannin kielen asema ja käyttö voi vaihdella suurestikin esimerkiksi pääkaupunkiseudun ja maaseutumaisten alueiden välillä tai alueilla, joihin kohdistuu runsaasti matkailua. Elinkei- noelämän kyselyssä saatiin tieto vastaajan yrityksen sijainnista maakuntatasolla. Julkishal- linnon kyselyissä tiedusteltiin vastaajan yksikön sijaintia kuntatasolla (kunnille suunnattu kysely), maakuntatasolla (Kela, ELY-keskukset) tai hyvinvointialueella (rinnastettavissa maakuntatasoon). Korkeakoulujen kohdalla maantieteellisellä sijainnilla ei katsottu ole- van merkitystä siinä määrin, että aluejako olisi relevantti taustamuuttuja. Kuviossa 1 kuva- taan kyselyvastausten jakautumista eri maakuntiin julkishallinnon ja elinkeinoelämän kyselyissä. 29 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:59 Kuvio 1.  Kyselyvastausten jakauma maakunnittain julkishallinnossa ja elinkeinoelämässä. Kuvion 1 mukaan julkishallinnon vastauksia saatiin varsin tasaisesti kaikista maakunnista; keskimääräistä (ka = 5 %) suuremmat osuudet vastauksia saatiin Uudeltamaalta (11 %), Pirkanmaalta (10 %) ja Varsinais-Suomesta (9 %). Huomattavaa on, että julkishallinnon eri yksiköistä (kunnat, ELY-keskukset, hyvinvointialueet ja Kela) saadut vastaukset painottuvat maakuntiin eri tavoilla ja että erityisesti muualta kuin kunnista saatuja vastauksia on hyvin vähän ja vain muutamista maakunnista. Tästä syystä julkishallinnon tapauksessa maakun- takohtaisia vertailuja on perusteltua tehdä vain koko aineiston osalta (n=456). Elinkeinoelämän kyselyn vastauksista lähes puolet saatiin Uudeltamaalta (41 %), keskimää- räisen maakuntakohtaisen osuuden ollessa 5 %. Pirkanmaalta (8 %) ja Varsinais-Suomesta (7 %) saatiin myös hieman keskimääräistä korkeampi osuus vastauksia. Vastausten painot- tuminen Uudellemaalle on siten perusteltua huomioida tuloksia analysoitaessa. Maakuntien lukumäärä sekä maakuntakohtaisten vastausten pienehköt osuudet tekevät tilastolliset vertailut epävarmoiksi. Tästä syystä kyselyvastauksiin lisättiin uusi maantieteel- linen taustamuuttuja: suuralue, joka on myös Tilastokeskuksen käyttämä alueellinen luoki- tus. Tässä luokituksessa Suomi on jaettu viiteen suuralueeseen maakuntia yhdistelemällä (ks. Suuralueet 2023). Tämä jako vastaa Euroopan Unionin alueluokitusjärjestelmän tasoa https://www.stat.fi/fi/luokitukset/suuralue/ 30 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:59 NUTS II (ks. NUTS 2021 classification). Suomen suuralueiden ja maakuntien yhteydet on kuvattu taulukossa 3 ja julkishallinnon ja elinkeinoelämän vastausten jakautuminen suura- lueittain kuviossa 2. Taulukko 3.  Suomen suuralueet ja maakunnat. Suuralue Maakunta Länsi-Suomi Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Satakunta, Pirkanmaa Helsinki-Uusimaa Uusimaa Etelä-Suomi Varsinais-Suomi, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso, Etelä-Karjala Pohjois- ja Itä-Suomi Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Lappi Ahvenanmaa Ahvenanmaa Kuvio 2.  Kyselyvastausten jakauma suuralueittain julkishallinnossa ja elinkeinoelämässä. https://ec.europa.eu/eurostat/web/nuts/background 31 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:59 Julkishallinnon kyselyihin saatiin vastauksia varsin tasaisesti Etelä-Suomesta (26 %), Län- si-Suomesta (32 %) sekä Pohjois- ja Itä-Suomesta (28 %), kun taas Helsinki-Uudeltamaalta saatujen vastausten osuus on pienempi (11 %). Sitä vastoin elinkeinoelämän kyselyssä suurin osa vastauksista saatiin Helsinki-Uudeltamaalta (41 %) ja osuudet Länsi-Suomesta (24 %), Etelä-Suomesta (18 %) ja Pohjois- ja Itä-Suomesta (12 %) ovat matalammat. Ahve- nanmaalta saatiin hyvin vähän vastauksia ja vain julkishallinnon kyselyyn (n=4, osuus 1 %), ja tästä syystä Ahvenanmaalta saatuja vastauksia ei käsitellä tarkemmin. Käytämme kyse- lytulosten analysoinnissa alueellisena taustamuuttujana pääasiallisesti suuraluetta, sillä vastaukset ovat jakaantuneet tasaisemmin (mm. Uudenmaan osalta) ja muuttujan sisäi- siä luokkia on vähemmän. Joissakin tapauksissa tarkastelemme myös maakuntakohtaisia eroja, sillä on mahdollista että samaan suuralueeseen kuuluvissa maakunnissa on havaitta- vissa englannin käyttöön liittyviä eroja. Elinkeinoelämän kyselyssä selvitettiin kaksi vastanneisiin yrityksiin liittyvää taustamuut- tujaa: yrityksen päätoimiala sekä henkilöstön kokoluokka. EK:n jäsenyritykset on tässä jaettu kolmeen päätoimialaan: palveluihin, rakentamiseen ja teollisuuteen. Kyselyyn vas- tanneisiin palvelualan yrityksiin kuuluu mm. apteekkeja, kiinteistönhoidon palveluita, päiväkoteja, ravintoloita, työvoiman vuokrauspalveluita sekä vahinkovakuutusyhtiöitä. Rakentamisen alalla vastanneet yritykset toimivat mm. rakentamisessa, rakentamiseen tar- vittavien tuotteiden valmistamisessa, asennustehtävissä sekä rakennuskoneiden vuokra- uksessa. Teollisuuden alalta saimme vastauksia yrityksiltä, jotka valmistavat mm. paperia, elektronisia komponentteja, elintarvikkeita, keittiökalusteita, maitotaloustuotteita ja vies- tintälaitteita tai tekevät asennus- tai suunnittelutöitä mm. sähkö- tai tietoliikennealalla. Kyselyn vastaukset jakaantuivat siten, että 63 % kaikista vastauksista saatiin palvelualan toimijoilta, 30 % teollisuudesta ja vain 7 % rakentamisen alalta. Toinen elinkeinoelämän kyselyä koskeva taustamuuttuja on henkilöstön koko. Siinä on käytössä kolme eri luokkaa: yritykset, jotka työllistävät alle 49 henkeä, 50–249 henkeä tai yli 250 henkeä. Vastauksista 62 % saatiin pienistä, alle 49 hengen yrityksistä, 20 % suurista, yli 250 henkeä työllistävistä yrityksistä, ja 18 % yrityksistä, joissa henkilöstömäärä on välillä 50–249. Tuloksia analysoitaessa on siis hyvä huomioida, että elinkeinoelämän vastauksista suurin osa edustaa palvelualoja (63 %) ja toisaalta pieniä yrityksiä (62 %). Julkishallintoa tarkastellessamme käytämme taustamuuttujia kunnista saatujen vastaus- ten kohdalla; ELY-keskuksista, hyvinvointialueilta ja Kelasta saatuja vastauksia on määräl- lisesti varsin vähän (n=50), mikä ei mahdollista luotettavaa jakoa pienempiin osuuksiin. Kunnista saatujen vastausten kohdalla käytämme siis taustamuuttujia, jotka koskevat kun- taryhmiä ja kunnan kielisuhdetta. Tilastollisia kuntaryhmiä on taajamaväestön osuuteen ja suurimman taajaman väkilukuun perustuen kolme: kaupunkimaiset kunnat, taajaan asu- tut kunnat sekä maaseutumaiset kunnat (ks. Tilastollinen kuntaryhmitys). Kaupunkimaisia ovat kunnat, joiden asukkaista 90 % asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on https://www.stat.fi/meta/kas/til_kuntaryhmit.html 32 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:59 vähintään 15 000 (esim. Helsinki, Joensuu, Lahti), kun taas taajaan asuttuja kuntia ovat ne, joiden asukkaista 60–90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on 4 000–15 000 (esim. Kuhmo, Muurame, Äänekoski). Muut kunnat lasketaan maaseutumaisiksi (alle 60 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 15 000, tai 60–90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 4 000 asukasta, esim. Inari, Pukkila, Vesilahti). Taulukon 4 mukaan suurin osa saamistamme vastauksista tuli kaupunkimaisista kunnista (55 %), hieman vajaa kolmasosa maaseutumaisista kunnista (27 %) ja n. 16 % taajaan asu- tuista kunnista. Taulukko 4.  Kyselyssä edustetut kuntaryhmät, niihin kuuluvat kunnat ja vastausten jakauma. Kuntaryhmä Kunnat Vastausten lkm ja osuus Kaupunkimaiset kunnat Espoo, Forssa, Heinola, Helsinki, Hyvinkää, Hämeenlinna, Imatra, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kangasala, Kokkola, Kotka, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Lempäälä, Lohja, Mikkeli, Oulu, Pietarsaari, Pirkkala, Pori, Porvoo, Raahe, Rauma, Riihimäki, Rovaniemi, Salo, Savonlinna, Seinäjoki, Tampere, Tornio, Turku, Tuusula, Vaasa, Vantaa, Varkaus 222 (55,2 %) Taajaan asutut kunnat Iisalmi, Jämsä, Kuhmo, Kurikka, Kuusamo, Laihia, Lapua, Lieksa, Lieto, Muurame, Orimattila, Parainen, Pieksämäki, Sotkamo, Uusikaupunki, Äänekoski 64 (15,9 %) Maaseutumaiset kunnat Askola, Eurajoki, Humppila, Inari, Karstula, Kaustinen, Kitee, Korsnäs, Kuhmoinen, Kuortane, Kustavi, Lapinjärvi, Lappajärvi, Merijärvi, Merikarvia, Närpiö, Padasjoki, Pello, Pomarkku, Pukkila, Pyhtää, Pyhäntä, Rautjärvi, Ruokolahti, Ruovesi, Rääkkylä, Salla, Sievi, Sysmä, Taivalkoski, Tervo, Urjala, Vesilahti, Vieremä, Virolahti 110 (27,4 %) Toinen kuntia koskeva taustamuuttuja tarkastelee kuntien kielisuhdetta eli sitä, onko kunta suomenkielinen vai kaksikielinen. Aineistossamme kaikkiaan 76 kuntaa (ks. taulukko 5) on yksinomaan suomenkielisiä, kun taas kaksikielisistä kunnista sellaisia, joissa suomi on enemmistökieli, on 10 kappaletta (Espoo, Helsinki, Kokkola, Lapinjärvi, Lohja, Porvoo, Pyhtää, Turku, Vaasa, Vantaa) ja sellaisia, joissa ruotsi on enemmistökieli, on neljä (Korsnäs, Närpiö, Parainen, Pietarsaari). Yksinomaan ruotsinkielisiä kuntia ei aineistossa ole, sillä vas- tauksia Ahvenanmaalta todettiin olevan liian vähän tilastollista tarkastelua varten. Suo- menkielisistä kunnista saatujen vastausten osuus aineistossa on 79 % ja kaksikielisistä kunnista saatujen 19 %. 33 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:59 Taulukko 5.  Kyselyssä edustetut kunnat kielisuhteen mukaan, ja vastausten jakauma. Kunnan kielisuhde Kunnat Vastausten lkm ja osuus Suomenkielinen Askola, Eurajoki, Forssa, Heinola, Humppila, Hyvinkää, Hämeenlinna, Iisalmi, Imatra, Inari, Joensuu, Jyväskylä, Jämsä, Kajaani, Kangasala, Karstula, Kaustinen, Kitee, Korsnäs, Kotka, Kouvola, Kuhmo, Kuhmoinen, Kuortane, Kurikka, Kuopio, Kustavi, Kuusamo, Laihia, Lahti, Lappajärvi, Lappeenranta, Lapua, Lempäälä, Lieksa, Lieto, Merijärvi, Merikarvia, Mikkeli, Muurame, Närpiö, Orimattila, Oulu, Padasjoki, Parainen, Pello, Pieksämäki, Pietarsaari, Pirkkala, Pomarkku, Pori, Pukkila, Pyhäntä, Raahe, Rauma, Rautjärvi, Riihimäki, Rovaniemi, Ruokolahti, Ruovesi, Rääkkylä, Salla, Salo, Savonlinna, Seinäjoki, Sievi, Sotkamo, Sysmä, Taivalkoski, Tampere, Tervo, Tornio, Tuusula, Urjala, Uusikaupunki, Varkaus, Vesilahti, Vieremä, Virolahti, Äänekoski 317 (78,9 %) Kaksikielinen - suomi Espoo, Helsinki, Kokkola, Lapinjärvi, Lohja, Porvoo, Pyhtää, Turku, Vaasa, Vantaa 63 (15,7 %) Kaksikielinen - ruotsi Korsnäs, Närpiö, Parainen, Pietarsaari 16 (4,0 %) Korkeakouluille suunnattujen kyselyiden kohdalla taustamuuttujia on kaksi: korkeakoulu- tyyppi ja vastaajan edustama tieteenala. Korkeakoulut eivät ole alueellisesti sitoutuneita samalla tavalla kuin julkishallinnon tai elinkeinoelämän toimijat, joten alueellista tausta- muuttujaa ei katsottu tarpeelliseksi. Sen sijaan tuloksia tarkastellaan korkeakoulun tyypin näkökulmasta (ammattikorkeakoulu/yliopisto). Yksittäisten korkeakoulujen vertaaminen toisiinsa ei ole tilastollisesti perusteltua, sillä korkeakoulukohtaisia vastauksia on hyvin vaihteleva määrä (ks. kuviot 3 ja 4). Ammattikorkeakouluista saadut vastaukset vaihtele- vat kolmen (Poliisiammattikorkeakoulu, osuus kaikista 1 %) ja 33:n (Turun ammattikorkea- koulu, osuus kaikista 16 %) vastauksen välillä. Yliopistojen kohdalla vaihtelu on kahdesta vastauksesta (Maanpuolustuskorkeakoulu, osuus kaikista 0,6 %) 67:ään vastaukseen (Hel- singin yliopisto, osuus 21 %). 34 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:59 Kuvio 3.  Ammattikorkeakoulukohtaisten vastausten jakauma. Kuvio 4.  Yliopistokohtaisten vastausten jakauma. 35 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:59 Toinen korkeakouluja koskeva taustamuuttuja liittyy vastaajan edustamaan tieteenalaan (opetus ja/tai tutkimus). Kyselyn otannasta johtuen (vastaajiksi valittiin nk. johtajataso, ks. luku 3.2) osa vastaajista ei edusta mitään tiettyä tieteenalaa, joten lomakkeella tarjot- tiin seuraavat vaihtoehdot: luonnontieteet, tekniikka, lääke- ja terveystieteet, maatalous- ja metsätieteet, yhteiskuntatieteet, humanistiset tieteet, muut ja ”ei tiettyä tieteenalaa”. Vastauksia eri tieteenaloilta saatiin varsin epätasaisesti – esimerkiksi yliopistojen vastauk- sista n. 4 % saatiin lääke- tai terveystieteitä edustavilta vastaajilta ja n. 16 % yhteiskuntatie- teitä edustavilta vastaajilta. Tästä syystä yhdistimme tieteenaloja siten, että tarkasteltavia luokkia on neljä: humanistis-yhteiskuntatieteelliset alat (SSH); luonnontieteet, lääketiede ja tekniikka (STEM); muut tieteenalat sekä ei tiettyä tieteenalaa (vrt. Hakulinen 2009). Kuviossa 5 esitetään tieteenalakohtaisten vastausten jakauma. Kuvio 5.  Tieteenalakohtaisten vastausten jakauma. Sekä ammattikorkeakouluista että yliopistoista saaduista vastauksista noin kolmasosa edustaa luonnontieteitä ja noin 10–13 % muita tieteenaloja. Yliopistojen vastauksista n. 27 % edustaa humanistis-yhteiskuntatieteellisiä aloja, kun taas ammattikorkeakoulujen kohdalla vastaava osuus on hieman matalampi, n. 19 %. Ammattikorkeakouluissa on näh- tävissä enemmän vastauksia henkilöiltä, jotka eivät edusta mitään tiettyä tieteenalaa (n. 38 %; yliopistot 12 %). Valitettavan teknisen ongelman takia yliopistoille suunnatusta kyse- lylomakkeesta puuttui muutaman päivän ajan kysymys tieteenalasta, joten 61 vastaajan (n. 19 %) kohdalla tämä tieto puuttuu. 36 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:59 Kyselyvastausten lisäksi tarkastelemme yliopistojen kohdalla myös maisteritason opin- näytetöiden sekä väitöskirjojen kielivalintoja vuosina 2012, 2017 ja 2022. Koska julkisesti saatavilla olevat tiedot tutkielmien ja väitöskirjojen määristä sekä kielivalinnoista osoit- tautuivat alustavissa tarkasteluissa epätarkoiksi, otimme yhteyttä kaikkien yliopistojen tietopalveluun, kirjastoon tai viestintään ja pyysimme tietoja suoraan heiltä. Yliopistoilta saatuja lukuja voidaan pitää luotettavampina kuin avoimista rekistereistä saatavilla ole- via, sillä useamman yliopiston kohdalla kävi ilmi, että suoraan heiltä saadut tiedot erosi- vat avoimissa rekistereissä saatavilla olevista luvuista. Muutamat kanssamme viestineet yliopistojen edustajat myös totesivat, ettei heillä ole saatavilla tarkkoja lukuja opinnäyttei- den kielivalinnoista. 3.4 Twitter-aineiston otanta ja keruu Hankkeessa kerättiin myös aineistoa kaikkien suomalaisten kuntien ja kaupunkien hal- linnoimilta Twitter-tileiltä. Aineisto täydentää kyselytutkimuksen antamaa tietoa julkishallinnon kielivalinnoista ja -käytänteistä, ja hankkeen resurssien puitteissa aineis- tonkeruu ja analyysi pystyttiin toteuttamaan vain tällä yhdellä osa-alueella. Erityisen huomion kohteena oli selvittää, kuinka paljon suomalaiset kunnat ja kaupungit käyttä- vät suomea, englantia ja muita kieliä Twitter-tileillään ja onko kielten välillä toiminnalli- sia eroja. Twitter-aineiston keruusta huolehtivat tietojenkäsittelytieteen nuorempi tutkija Masoud Fatemi ja projektitutkija Mehrdad Salimi Itä-Suomen yliopistosta, ja sen analyy- sin toteutti Linguistic Data Sciences -ohjelman opiskelija Rahel Albicker osana pro gradu -tutkimustaan. Aineistoon kerättiin kaikki suomalaisten kaupunkien tai kuntien hallinnoimat Twitter-ti- lit, niiden sisältämät tviitit sekä tiedot seuraajista ja seurattavista. Keruu toteutettiin osin automaattisesti lumipallomenetelmällä siten, että muutaman valitun kuntatilin kautta päästiin keräämään tiedot myös muista vastaavista tileistä hyödyntämällä niiden seuraa- jatietoja. Havainnollistaen: jos lähtötiliksi valittiin esimerkiksi Turun, Helsingin ja Inarin Twitter-tilit, niitä seuraavien muiden kaupunkien tai kuntien tilien kautta tunnistettiin vuo- rostaan näitä tilejä seuraavat kaupungit. Automaattisesti kerätyt kaupunkien ja kuntien tilit käytiin läpi manuaalisesti, jotta lopulliseen aineistoon saatiin mukaan vain todelliset kaupunkien ja kuntien viralliset Twitter-tilit. Kerätty Twitter-aineisto koostuu 164 kaupungin tai kunnan Twitter-tilin sisällöstä, joi- hin kuuluu yhteensä 347 605 viestiä ja 4 174 268 sanetta. Kerätty aineisto sisältää vuodet 2010–2023. Otoksessa käytetään kaiken kaikkiaan 42 eri kieltä. Luvussa 5 eritellään kun- tien ja kaupunkien Twitter-tileillään käyttämiä kieliä. 37 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:59 Yhteenvetona hankkeen aikana kerättiin kyselyaineisto (n=1 750) elinkeinoelämän, jul- kishallinnon sekä korkeakoulujen edustajilta. Kyselylomakkeilla kerättiin tietoa mm. siitä kuinka usein eri kieliä käytetään ja mihin tarkoituksiin, ja samalla kartoitettiin vastaajien mielipiteitä koskien mm. englanninkielisten palveluiden riittävyyttä ja englannin lisäänty- neen käytön vaikutusta suomen ja ruotsin kieliin. Kyselyiden tuloksia tarkastellaan useiden taustamuuttujien avulla – englannin kielen asema Suomessa voi vaihdella esim. maantie- teellisen sijainnin, yrityksen koon, kunnan koon, tai tieteenalan mukaan. Kyselyaineiston lisäksi erityisesti kuntien tapaa hyödyntää englannin kieltä sosiaalisessa mediassa tarkas- tellaan kerätyn laajan Twitter-aineiston avulla, ja korkeakoulujen vastauksien lisäksi hyö- dynnämme opinnäytetöiden sekä väitöskirjojen kielivalintoja koskevia tietoja. 38 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:59 4 Kyselyjen tulokset Tässä luvussa esitetään hankkeen aikana kerätyt kyselytulokset. Ne perustuvat yhteensä 1 750 vastaukseen kolmelta eri yhteiskunnan osa-alueelta: elinkeinoelämästä (757 vas- tausta), julkishallinnosta (456 vastausta) ja korkeakouluista (537 vastausta). Kyselyiden keruu ja taustamuuttujat esiteltiin luvussa 3. 4.1 Englanti muiden kielten rinnalla Suomessa Tässä luvussa: Tarkastellaan eri kielten käyttöä julkishallinnossa, elinkeinoelämässä ja korkeakoulutuksessa. Verrataan englannin käytön laajuutta kotimaisten kielten käyttöön. Esitellään, kuinka eri kielten käyttö vaihtelee yhteiskunnan eri osa-alueilla ja taustamuuttujien mukaan. Jotta englannin kielen asema suomalaisissa yrityksissä, julkishallinnossa ja korkeakoulu- tuksessa voidaan suhteuttaa niiden kielitodellisuuteen, tutkimuksemme yhtenä tavoit- teena oli tunnistaa niissä käytetty kielivalikoima, eli se, mitä muita kieliä niissä käytetään suomen ja ruotsin rinnalla. Kuvio 6 kuvaa suomen, ruotsin ja englannin kielten kokonaiskäyttöasteen tutkimuksen kolmella osa-alueella. Vastaajia pyydettiin mainitsemaan eri kielten käytön taajuus päivit- täin, viikoittain, kuukausittain, harvemmin, tai ei ollenkaan. Kuvioon on koottu suomen, ruotsin ja englannin käytön mainintojen taajuus eri osa-alueilla, jotka on esitetty vaaka- tasossa. Prosenttiluvut kertovat eri kielten saamat vastaukset, eli esimerkiksi 99 % elinkei- noelämän vastaajista raportoi yrityksessään käytettävän suomea päivittäin, kun vastaava osuus ruotsin osalta on 15 % ja englannin puolestaan 44 %. Kuvio 6 perustuu 1 750 vastaa- jan vastauksiin. 39 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:59 Kuvio 6.  Suomen, ruotsin ja englannin käyttöaste elinkeinoelämässä, julkishallinnossa ja korkeakouluissa. Tulosten perusteella Suomi näyttäytyy selkeästi suomenkielisenä maana, jossa kaikilla tut- kimuksen osa-alueilla suomea käytetään päivittäin (elinkeinoelämä 99 %, julkishallinto 97 %, korkeakoulut 93 %). Ruotsia päivittäin tai viikoittain käyttävien osuudet vaihtelevat niin, että eniten ruotsia vastausten mukaan käytetään elinkeinoelämässä (32 % päivittäin tai viikoittain). Julkishallinnon vastauksissa päivittäin ja viikoittain ruotsia käyttävien osuus on 24 % ja korkeakoulujen vastauksissa 22 %. Niiden vastaajien osuus, jotka käyttivät ruot- sia vähän tai ei ollenkaan, on pienin elinkeinoelämässä (47 %), kun taas julkishallinnon ja korkeakoulujen osalta tällaisten vastaajien osuus on suurempi (62 % ja 64 %). Englantia käytetään päivittäin tai viikoittain erityisesti korkeakouluissa (yhteensä 95 % vas- tanneista) mutta myös yritysmaailmassa (yhteensä 71 % vastanneista) ja julkishallinnossa (yhteensä 44 % vastanneista). Erityisesti korkeakouluissa on huomattavaa, että vain 1 % vastaajista käyttää englantia harvemmin kuin kuukausittain. Myös julkishallinnossa ja elin- keinoelämässä englantia harvoin tai ei lainkaan käyttävien osuus on pieni (julkishallinto 27 %, elinkeinoelämä 16 %). Tämän kysymyksen vastausten perusteella on huomionarvoista, että kaikilla osa-alu- eilla englantia käytetään useammin kuin ruotsia. Vain julkishallinnossa ruotsin ja englan- nin käytön osuudet ovat lähellä toisiaan (17 % ruotsia ja 18 % englantia päivittäin), mikä 40 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:59 osaltaan kertoo ruotsin lainmukaisesta asemasta julkishallinnon asiointikielenä ja toisaalta englannin vähäisemmästä käytöstä julkishallinnossa verrattuna elinkeinoelämään ja erityi- sesti korkeakouluihin. Avovastausten perusteella julkishallinnossa, ja erityisesti kuntapuolella, tarpeelliset kie- let määräytyvät usein kunkin yksikön tarpeiden ja senhetkisen asiakaskunnan ja sidos- ryhmien mukaan. Englanti toimii usein sitä osaavien vieraskielisten kanssa yhteisenä yleiskielenä, mutta englantia ja kansalliskieliä osaamattomien kanssa käännytään usein tulkin puoleen. Tärkeiksi vieraiksi kieliksi englannin lisäksi mainitaan esimerkiksi arabia, somali sekä slaavilaiset kielet. Myös selkokieli sekä epävirallisempi, yksinkertaistettu ”sel- keä kieli” niin suomeksi kuin englanniksikin mainitaan tärkeinä resursseina ja näiden kehit- tämisen tarve nostetaan esille. Korkeakouluissa, ja etenkin yliopistoissa, englannin kieltä käytetään laajasti yliopiston toi- minnoissa, tutkimuksessa ja opetuksessa. Hallinnon todetaan kuitenkin toimivan pitkälti suomeksi. Englannin käytön laajuus on ala- ja tutkintoriippuvaista. Lisäksi kieltä kuvataan kansainvälisyyden edellytykseksi ja tutkimusmaailman tärkeimmäksi kieleksi. Opetus englanninkielistyy kansainvälisen henkilökunnan määrän lisääntyessä sekä sen takia, että englannin käyttö on joissakin tilanteissa vähiten resursseja vaativa vaihto- ehto. Esimerkkinä tilanne, jossa englanti on kurssin opetuskieli, mikä tarkoittaa sitä, että sen opetusohjelmatietoja ja muuta ohjeistusta ei tarvitse laatia muilla kielillä. Jos ope- tuskieli on sen sijaan suomi, kyseiset tiedot pitää tarjota sen lisäksi myös ruotsiksi ja eng- lanniksi. Ruotsin kielen merkitystä vastauksissa kyllä korostetaan, mutta samaan aikaan todetaan, että kielen osaaminen ei ole riittävällä tasolla ruotsinkielisen opetuksen laadun varmistamiseksi. Seuraavissa alaluvuissa tarkastellaan tutkimuksen kolmea osa-aluetta tarkemmin. 4.1.1 Englannin käyttö elinkeinoelämässä Elinkeinoelämän kielten käyttöä luotaavaan kyselyyn saatiin kaikkiaan 757 vastausta EK:n jäsenyrityksistä (ks. luku 3). Vastausten perusteella ilmenee, että englannin käyttö helpot- taa erityisesti kansainvälistä kauppaa ja yhteistyötä sekä kansainvälisten osaajien rekry- tointia. Tässä luvussa eritellään yksityiskohtaisemmin sitä, miten suomea, ruotsia, englantia ja muita kieliä käytetään suomalaisissa yrityksissä. Taustamuuttujina tarkastellaan yrityk- sen kokoa ja toimialaa sekä maantieteellistä sijaintia suuralueilla. 41 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:59 Kuviossa 7 tarkastellaan elinkeinoelämän pääasiallisesti käytettäviä kieliä: kuvioon on koottu erilaiset kieliyhdistelmät ja niiden prosenttiosuudet. Esimerkiksi 34 prosenttia kai- kista elinkeinoelämän kyselyyn vastanneista raportoi, että heidän edustamassaan yrityk- sessä käytetään suomea, ruotsia, englantia ja muita kieliä. Kuvio 7 perustuu 757 vastaajan vastauksiin. Kuvio 7.  Elinkeinoelämän pääasialliset kielet. Kuvion 7 mukaan suomalainen elinkeinoelämä on monikielistä, sillä vain 3 % vastanneista raportoi, että yrityksessä käytetään ainoastaan suomea. Jopa 96 % vastaajista ilmoitti, että englantia käytetään joko yhdessä suomen kanssa (21 %), yhdessä suomen ja ruot- sin kanssa (33 %), yhdessä suomen, ruotsin sekä muiden kielten kanssa (34 %) tai yhdessä suomen ja muiden kielten kanssa (8 %). Kaksi kolmasosaa (67 %) vastaajista toi esiin, että yrityksissä ruotsi ei ole koskaan ainoa käytetty kieli, vaan sitä käytetään aina jonkin muun kielen rinnalla. Kuviossa 8 tarkastellaan, kuinka usein eri kieliä käytetään erikokoisissa yrityksissä. Ylim- pänä vaakapalkeissa kuvataan saadut vastaukset yli 250 henkeä työllistävistä yrityksistä, keskellä 50–249 henkeä työllistävistä yrityksistä ja alimpana alle 49 henkeä työllistävistä yrityksistä. Kuvio 8 perustuu 756 vastaajan vastauksiin. 42 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:59 Kuvio 8.  Eri kielten käyttöaste elinkeinoelämässä yrityksen koon mukaan. Kuvio 8 osoittaa, että suomi on elinkeinoelämän valtakieli, sillä miltei kaikkien vastaajien mukaan (yli 98 %) suomea käytetään päivittäin kaikissa vastanneissa yrityksissä riippu- matta sen koosta. Seuraavaksi eniten kyselyyn vastanneiden mukaan yrityksissä käyte- tään englantia – mitä suurempi yritys, sen useammin englantia käytetään. Suurissa ja keskikokoisissa yrityksissä jopa n. 90 % vastanneista raportoi, että yrityksessä käytetään englantia päivittäin tai viikoittain, kun pienissä yrityksissä vastaava osuus on 59 %. Suu- remmilla yrityksillä voidaan olettaa olevan enemmän kansainvälistä yhteistyötä, mikä voi osaltaan selittää tilannetta.4 Ruotsia käytetään harvemmin kuin englantia, mutta sen käy- tössä näkyy samankaltainen trendi kuin englannin kohdalla: suuremmat yritykset käyttä- vät myös ruotsia useammin kuin pienet yritykset (suuret 57 %, keskikokoiset 46 %, pienet 20 %). Myös muita kieliä kuin suomea, ruotsia ja englantia käytetään suurissa ja keskiko- koisissa yrityksissä useammin (päivittäin tai viikoittain 30 % ja 29 %) kuin pienissä yrityk- sissä (15 %). Avovastauksissa usein mainittuja yritysten käyttämiä muita kieliä ovat etenkin saksa ja venäjä, mutta myös viro. Kuvio 9 esittää vastaukset kysymykseen siitä, kuinka usein eri kieliä yrityksissä käytetään suhteessa siihen, mille suuralueelle (lukuun ottamatta Ahvenanmaata) yritys sijoittuu. Kuvio 9 perustuu 715 vastaajan vastauksiin. 4 Esimerkiksi OECD:n raportin (2015: 7) mukaan vuosina 2010–12 noin 65 % suurista suo- malaisista yrityksistä oli mukana kansainvälisessä yhteistyössä, kun pienten ja keskisuu- rien yritysten osalta vastaava osuus oli noin 20 %. 43 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:59 Kuvio 9.  Eri kielten käyttöaste elinkeinoelämässä suuralueittain. Kuvio 9 osoittaa, että suuralueiden väliset erot eri kielten käyttöasteessa tiivistyvät suu- relta osin Helsinki-Uudenmaan ja muun Suomen välille. Helsinki-Uudellamaalla ruotsin ja englannin käyttöaste on n. 20 prosenttiyksikköä korkeampi kuin muualla maassa. Lähes puolet (46 %) vastaajista Helsinki-Uudellamaalla raportoi, että ruotsia käytetään yrityk- sissä päivittäin tai viikoittain, ja 80 % vastaajista ilmoitti englantia käytettävän päivittäin tai viikoittain. Muualla maassa vastaavat osuudet ovat ruotsin osalta 18–25 % ja englannin osalta 62–66 %. Muiden kielten osuus yrityksissä näyttää varsin samanlaiselta kaikilla suu- ralueilla, mukaan lukien myös Helsinki-Uusimaa. Kuvio 10 kertoo, käytetäänkö englantia eri toimialueilla ja millaisia eroja toimialojen välillä on suhteessa maantieteelliseen alueeseen, jolla yritykset toimivat. Kuviossa 10 pystypal- keissa esitetään yritysten päätoimialat – palvelut, rakentaminen ja teollisuus – ja vaakapal- keissa suuralueet. Kuvio 10 perustuu 714 vastaajan vastauksiin. 44 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:59 Kuvio 10.  Englannin kielen käyttö eri toimialoilla ja suuralueilla. Kuviosta 10 selviää, että vastaajien mukaan englantia käytetään erityisesti teollisuusyri- tyksissä kaikkialla Suomessa. Englantia käyttävien teollisuusyritysten osuus vaihtelee Ete- lä-Suomen 73 prosentista Helsinki-Uudenmaan 91 prosenttiin. Palvelualalla englantia käyttävien yritysten osuus on hieman matalampi niin, että Helsinki-Uusimaalla sekä Län- si-Suomessa niiden osuus on n. 73 %, Etelä-Suomessa 59 % sekä Pohjois- ja Itä-Suomessa 55 %. Rakennusalalla maantieteelliset erot ovat huomattavasti suurempia kuin muilla sek- toreilla. Etelä-Suomessa englantia käytetään n. 60 %:ssa vastanneista rakennusyrityksistä, mutta muualla Suomessa vastaava osuus on huomattavasti alhaisempi: Pohjois- ja Itä-Suo- messa 22 % ja Länsi-Suomessa vain 18 % vastanneista yrityksistä raportoi käyttävänsä englantia yrityksensä toiminnoissa. Näitä havaintoja selittää osaltaan rakennusalan ulko- maisen työvoiman keskittyminen eteläiseen Suomeen (vuonna 2017 Talonrakennusteolli- suuden jäsenyritysten työmailla noin 25 % ulkomaisesta työvoimasta sijaitsi Uudellamaalla ja vain 5 % muualla Suomessa).5 Avovastauksissa todetaankin, että rakennusalalla eng- lantia ei välttämättä tarvita, sillä työntekijät osaavat suomea. Englantia tarvitaan lähinnä, kun luetaan englanninkielisiä teknisiä ohjeita ja kun viestitään kansainvälisten omistajien, yhteistyökumppaneiden tai joidenkin työntekijöiden kanssa. Toisaalta englannista ei aina 5 Lähde: https://www.rt.fi/Tietoa-alasta/Tyoelama/Tietoja-tyovoimasta-rakennusalalla/ Tyovoima-rakennusalalla/ https://www.rt.fi/Tietoa-alasta/Tyoelama/Tietoja-tyovoimasta-rakennusalalla/Tyovoima-rakennusalalla/ https://www.rt.fi/Tietoa-alasta/Tyoelama/Tietoja-tyovoimasta-rakennusalalla/Tyovoima-rakennusalalla/ 45 Valtioneuvoston selvitys- j