Arviomuistio lauta­ miesten valintatavasta Lausuntotiivistelmä Oikeusministeriön julkaisuja Justitieministeriets publikationer 2023:28Selvityksiä ja ohjeita Utredningar och anvisningar Oikeusministeriö Helsinki 2023 Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2023:28 Arviomuistio lautamiesten valintatavasta Lausuntotiivistelmä Nella Kaitalahti Oikeusministeriö CC BY-NC-SA 4.0 ISBN pdf: 978-952-400-710-8 ISSN pdf: 2490-0990 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2023 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ https://vnjulkaisumyynti.fi/ Kuvailulehti 12.6.2023 Arviomuistio lautamiesten valintatavasta Lausuntotiivistelmä Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2023:28 Teema Selvityksiä ja ohjeita Julkaisija Oikeusministeriö Tekijä/t Nella Kaitalahti Kieli suomi Sivumäärä 36 Tiivistelmä Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa yhdeksi oikeusvaltion kehittämista- voitteista on asetettu toimivat oikeusprosessit ja oikeusturva. Ohjelman mukaan lau- tamiesjärjestelmä säilytetään ja selvitetään lautamiesten valintatavan uudistaminen tuomioistuinten riippumattomuutta ja puolueettomuutta vahvistavasti. Oikeusministeriön laatimassa arviomuistiossa on tarkasteltu lautamiesten valintatapaa. Valintatavan tarkastelu on jaettu kolmeen osaan: ehdokasasetteluun, henkilövalintaan ja nimittämiseen. Mahdollisia valintatapoja ei muistiossa ole asetettu keskinäiseen etusijajärjestykseen. Oikeusministeriö pyysi arviomuistiosta lausuntoa yhteensä 69 eri taholta. Lausuntoja saapui yhteensä 39. Tässä lausuntotiivistelmässä selostetaan annettuja lausuntoja. Lausunnoissa lautamiesten valintatapaa pidetään ongelmallisena, koska poliittinen valintatapa vaarantaa tuomioistuinten riippumattomuutta ja puolueettomuutta. Moni lausunnonantajista katsoo, että lautamiesten valintatapaa tulisi muuttaa, mutta osa pitää tarpeellisena pelkän valintamenettelyn sijaan koko lautamiesjärjestelmän ja sen tarpeellisuuden arviointia tai järjestelmästä luopumista. Mikäli valintatapaa muutetaan, katsovat lausunnonantajat yleisesti, että menettelyn tulee täyttää riippumattomuuden edellytykset ja kuulua riippumattomalle taholle, jollaisena lausunnonantajat pitävät etenkin Tuomioistuinvirastoa. Muita ehdotettuja tahoja ovat pääasiassa tuomioistuimet ja kunnalliset toimijat. Kaikki kysymyksen osalta lausuneet katsovat, että lautamiesten mahdollinen rikostausta pitäisi selvittää ennen heidän nimittämistään tehtävään. Asiasanat oikeudenkäynti, prosessioikeus, tuomioistuimet, selvitys ISBN PDF 978-952-400-710-8 ISSN PDF 2490-0990 Asianumero - Hankenumero OM013:00/2023 Julkaisun osoite https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-710-8 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-710-8 Presentationsblad 12.6.2023 Bedömningspromemoria om sättet att välja nämndemän Sammandrag av remissvaren Justitieministeriets publikationer, Utredningar och anvisningar 2023:28 Tema Utredningar och anvisningar Utgivare Justitieministeriet Författare Nella Kaitalahti Språk finska Sidantal 36 Referat Ett av de mål som ställts upp i regeringsprogrammet för statsminister Sanna Marins rege- ring i fråga om utveckling av rättsstaten är fungerande rättsprocesser och rättssäkerhet. Enligt regeringsprogrammet ska systemet med nämndemän bibehållas och reformen av sättet att välja nämndemän utredas så att domstolarnas oberoende och opartiskhet stärks. I justitieministeriets bedömningspromemoria har sättet att välja nämndemän granskats. Granskningen av tillsättningen omfattar tre delar: kandidatuppställning, personval och ut- nämning. De möjliga sätten att välja nämndemän har inte rangordnats i promemorian. Justitieministeriet bad 69 olika instanser yttra sig om promemorian. Sammanlagt 39 utlå- tanden lämnades in. I det här remissammandraget ges en beskrivning av utlåtandena. I utlåtandena anses sättet att välja nämndemän vara problematiskt, eftersom den poli- tiska tillsättningen äventyrar domstolarnas oberoende och opartiskhet. Många av remiss- instanserna anser att sättet att välja nämndemän borde ändras. En del anser däremot att det är nödvändigt att utvärdera nämndemannasystemet och behovet av det som en hel- het eller att systemet borde avskaffas helt. Om sättet att välja nämndemän ändras anser remissinstanserna generellt att tillsätt- ningen av nämndemän bör uppfylla kraven för oberoende och skötas av en oberoende myndighet. Remissinstanserna anser att i synnerhet Domstolsverket är en sådan obero- ende myndighet. Andra föreslagna myndigheter är i huvudsak domstolarna och kommu- nala aktörer. Alla som lämnat utlåtanden i frågan anser att nämndemännens eventuella brottsliga bakgrund bör utredas innan de kan utnämnas till uppdraget. Nyckelord rättegång, processrätt, domstolar, utredningar ISBN PDF 978-952-400-710-8 ISSN PDF 2490-0990 Ärendenr. - Projektnr. OM013:00/2023 URN-adress https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-710-8 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-710-8 Description sheet 12 June 2023 Assessment Report on the Procedure for Selecting Lay Judges - Summary of Opinions Publications of the Ministry of Justice, Reports and guidelines 2023:28 Subject Reports and guidelines Publisher Ministry of Justice, Finland Author(s) Nella Kaitalahti Language Finnish Pages 36 Abstract One of the objectives of the Government Programme of Prime Minister Sanna Marin’s Government is to strengthen the rule of law through well-functioning judicial proceedings and legal protection. According to the Government Programme, the system of lay judges will be preserved and the Government will examine possibilities to reform the procedure for selecting lay judges in a manner that would strengthen the independence and impar- tiality of the courts. An assessment report prepared by the Ministry of Justice examines the procedure for se- lecting lay judges. The report examines three different stages of the procedure: candidate nomination, selection and appointment. The report does not place the different procedures in any order of priority. The Ministry of Justice requested an opinion on the report from 69 different stakeholders. A total of 39 opinions were submitted. This summary of opinions describes the comments and opinions issued. In the opinions, the procedure for selecting lay judges is considered problematic because the political procedure endangers the independence and impartiality of courts of law. Many of the consulted stakeholders are of the opinion that the procedure for selecting lay judges should be amended, while some consider it necessary to evaluate the entire sys- tem of lay judges and its necessity or to abandon the system completely. The respondents generally consider that if the selection procedure is amended, the proce- dure must meet the criteria for independence and an independent party, such as the Na- tional Courts Administration, must assume responsibility for it. Other parties proposed are mainly courts of law and municipal actors. All those who commented on the question con- sider that the possible criminal background of lay judges should be checked before they are appointed to the position. Keywords judicial proceedings, procedural law, courts, report ISBN PDF 978-952-400-710-8 ISSN PDF 2490-0990 Reference no. - Project no. OM013:00/2023 URN address https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-710-8 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-710-8 Sisältö 1 Johdanto .................................................................................................... 8 1.1 Arviomuistio ................................................................................................................... 8 1.2 Pyydetyt ja saadut lausunnot ........................................................................................ 9 1.3 Yhteenveto lausunnoista ............................................................................................. 11 2 Lausuntopalaute ...................................................................................... 13 2.1 Lautamiesten valintatavan muuttaminen ..................................................................... 13 2.1.1 Lausunnonantajien kannat ........................................................................ 13 2.1.2 Valintatapaa tulee muuttaa ........................................................................ 14 2.1.3 Valintatapaa ei tule muuttaa ...................................................................... 15 2.2 Ehdokasasettelu .......................................................................................................... 16 2.2.1 Tuomioistuinvirasto .................................................................................... 16 2.2.2 Kunnalliset toimielimet ............................................................................... 16 2.2.3 Muita tahoja ............................................................................................... 17 2.2.4 Hakumenettelyn riippumattomuus ja avoimuus ......................................... 17 2.3 Lautamiesten rikostaustan selvittäminen .................................................................... 18 2.3.1 Rikostausta tulee selvittää ......................................................................... 18 2.3.2 Selvityksen tekijänä Tuomioistuinvirasto tai muu ehdokasasettelusta, valinnasta tai nimittämisestä vastaava taho ............. 19 2.3.3 Selvityksen sisältö ..................................................................................... 20 2.3.4 Muita huomioita ......................................................................................... 21 2.4 Lautamiesten valinta ................................................................................................... 21 2.4.1 Kenen pitäisi valita lautamiehet ................................................................. 22 2.4.1.1 Tuomioistuinvirasto ............................................................. 22 2.4.1.2 Tuomioistuimet .................................................................... 22 2.4.1.3 Kunnalliset toimijat .............................................................. 22 2.4.1.4 Muita vaihtoehtoja ............................................................... 23 2.4.2 Miten valinnan pitäisi tapahtua .................................................................. 23 2.4.2.1 Arvonta ................................................................................ 23 2.4.2.2 Riippumattomuus ja väestöryhmien tasapuolinen edustus ............................................................................... 24 2.4.2.3 Muita valintaan liittyviä seikkoja .......................................... 24 2.5 Lautamiesten nimittäminen ......................................................................................... 25 2.5.1 Tuomioistuinvirasto .................................................................................... 25 2.5.2 Tuomioistuimet .......................................................................................... 26 2.5.3 Muita tahoja ............................................................................................... 27 2.5.4 Muita huomioita nimittämisestä ................................................................. 27 2.6 Lautamiesjärjestelmän arviointi kokonaisuutena ......................................................... 28 2.6.1 Lautamiesjärjestelmän tarkastelu kokonaisuutena pelkän valintatavan sijaan ..................................................................................... 28 2.6.2 Lautamiesjärjestelmästä luopuminen ........................................................ 29 2.6.3 Lautamiesjärjestelmä ei vastaa sille asetettuja tavoitteita ......................... 29 2.6.4 Lautamiesten paikallistuntemus, osaaminen ja erityisasiantuntemus .................................................................................. 31 2.6.5 Resurssien käyttö ...................................................................................... 32 2.7 Muita kommentteja ...................................................................................................... 33 2.7.1 Tuomioistuinviraston ja tuomioistuinten resurssien puute ......................... 33 2.7.2 Muuta lautamiesten valintatavasta ............................................................ 33 2.7.3 Lautamiesjärjestelmän kehittäminen ......................................................... 34 2.7.4 Muita kommentteja .................................................................................... 36 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, SELVITYKSIÄ JA OHJEITA 2023:28 8 1 Johdanto 1.1 Arviomuistio Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa yhdeksi oikeusvaltion kehittämis- tavoitteista on asetettu toimivat oikeusprosessit ja oikeusturva. Ohjelman mukaan lau- tamiesjärjestelmä säilytetään ja selvitetään lautamiesten valintatavan uudistaminen tuomioistuinten riippumattomuutta ja puolueettomuutta vahvistavasti. Nykyisin kunnanvaltuusto valitsee lautamiehet valtuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi. Kunnasta valittavien lautamiesten tulee mahdollisimman tasapuolisesti edus- taa kunnan väestön ikä-, elinkeino-, sukupuoli- ja kielijakaumaa. Arviomuistiossa on tarkasteltu lautamiesten valintatapaa. Valintatavan tarkastelu on jaettu kolmeen osaan: ehdokasasetteluun, henkilövalintaan ja nimittämiseen. Mahdol- lisia valintatapoja ei muistiossa ole asetettu keskinäiseen etusijajärjestykseen. Arviomuistiossa ei ole käsitelty edellä sanottujen lautamiesvalinnan vaiheiden lisäksi muita, lautamiesten taustaan ja heidän toimintaansa tuomioistuimessa liittyviä kysy- myksiä. Arviomuistiossa on katsottu, että niiden arviointi olisi parhaiten tehtävissä ky- seistä muistiota laajemmassa lautamiesjärjestelmän kokonaisarvioinnissa. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, SELVITYKSIÄ JA OHJEITA 2023:28 9 1.2 Pyydetyt ja saadut lausunnot Oikeusministeriö pyysi arviomuistiosta lausuntoa 69 taholta. Lausuntoja saapui yh- teensä 39. Lausuntoa pyydettiin seuraavilta tahoilta. Tähdellä merkityt (*) antoivat lausunnon: − Eduskunnan oikeusasiamies, Riksdagens justitieombudsman / apulais- oikeusasiamies Pasi Pölönen* − Etelä-Karjalan käräjäoikeus, Södra Karelens tingsrätt* − Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus, Södra Österbottens tingsrätt* − Etelä-Savon käräjäoikeus, Södra Savolax tingsrätt* − Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri, Södra Finlands rätts- hjälps- och intressebevakningsdistrikt* − Helsingin hovioikeus, Helsingfors hovrätt* − Helsingin kaupunki, Helsingfors stad* − Helsingin käräjäoikeus, Helsingfors tingsrätt* − Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, Juridiska fakulteten vid Helsingfors universitet − Ihmisoikeuskeskus, Människorättscentret − Itä-Suomen hovioikeus, Östra Finlands hovrätt* − Itä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri, Östra Finlands rättshjälps- och intressebevakningsdistrikt − Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekun- nan oikeustieteiden laitos, Juridiska institutionen vid samhällsvetenskap- liga och ekonomiska fakulteten vid Östra Finlands universitet* − Itä-Uudenmaan käräjäoikeus, Östra Nylands tingsrätt* − Julkiset oikeusavustajat ry − Jyväskylän kaupunki, Jyväskylä stad − Kaakkois-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri, Sydöstra Finlands rättshjälps- och intressebevakningsdistrikt − Kainuun käräjäoikeus, Kajanalands tingsrätt* − Kansallinen Kokoomus r.p., Samlingspartiet r.p. − Kanta-Hämeen käräjäoikeus, Egentliga Tavastlands tingsrätt* − Keski-Suomen käräjäoikeus, Mellersta Finlands tingsrätt* − Kittilän kunta, Kittilä kommun − Korkein oikeus, Högsta domstolen − Kotkan kaupunki, Kotka stad − Kymenlaakson käräjäoikeus, Kymmenedalens tingsrätt* − Lapin käräjäoikeus, Lapplands tingsrätt − Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunta, Juridiska fakulteten vid Lapplands universitet − Liike Nyt r.p., Rörelse.nu r.p. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, SELVITYKSIÄ JA OHJEITA 2023:28 10 − Lounais-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri, Sydvästra Finlands rättshjälps- och intressebevakningsdistrikt − Luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat ry, Rättegångsbiträden med tillstånd rf − Länsi- ja Sisä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri, Västra och Inre Finlands rättshjälps- och intressebevakningsdistrikt* − Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus, Västra Nylands tingsrätt* − Oikeuspoliittinen yhdistys - Rättspolitiska föreningen Demla ry − Oikeusrekisterikeskus, Rättsregistercentralen* − Oulun kaupunki, Uleåborgs stad − Oulun käräjäoikeus, Uleåborgs tingsrätt* − Perussuomalaiset r.p., Sannfinländarna r.p. − Pirkanmaan käräjäoikeus, Birkalands tingsrätt* − Pohjanmaan käräjäoikeus, Österbottens tingsrätt* − Pohjois-Karjalan käräjäoikeus, Norra Karelens tingsrätt − Pohjois-Savon käräjäoikeus, Norra Savolax tingsrätt* − Pohjois-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri, Norra Finlands rätts- hjälps- och intressebevakningsdistrikt − Päijät-Hämeen käräjäoikeus, Päijänne-Tavastlands tingsrätt* − Raaseporin kaupunki, Raseborgs stad − Rovaniemen hovioikeus, Rovaniemi hovrätt* − Satakunnan käräjäoikeus, Satakunta tingsrätt* − Suomen Asianajajaliitto, Finlands Advokatförbund* − Suomen Keskusta r.p., Centern i Finland r.p. − Suomen Kristillisdemokraatit (KD) - Kristdemokraterna i Finland (KD) r.p. − Suomen Kuntaliitto ry, Finlands Kommunförbund rf* − Suomen Lakimiesliitto - Finlands Juristförbund ry* − Suomen Maallikkotuomarit ry, Finlands Lekmannadomare rf* − Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p., Finlands Socialdemokra- tiska Parti r.p. − Suomen Syyttäjäyhdistys ry* − Suomen tuomariliitto - Finlands domareförbund ry* − Svenska folkpartiet i Finland r.p. − Tohmajärven kunta, Tohmajärvi kommun − Tuomioistuinvirasto, Domstolsverket* − Turun hovioikeus, Åbo hovrätt* − Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, Juridiska fakulteten vid Åbo universitet − Vaasan hovioikeus, Vasa hovrätt* − Vaasan kaupunki, Vasa stad − Valtakunnansyyttäjän toimisto, Riksåklagarens byrå* − Valtioneuvoston oikeuskansleri, Justitiekanslern i statsrådet* − Varsinais-Suomen käräjäoikeus, Egentliga Finlands tingsrätt − Vasemmistoliitto r.p., Vänsterförbundet r.p. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, SELVITYKSIÄ JA OHJEITA 2023:28 11 − Vihreä liitto r.p., Gröna förbundet r.p.* − Ålands landskapsregering, Ahvenanmaan maakunnan hallitus* − Ålands tingsrätt Lisäksi lausunnon antoi yksi yksityishenkilö. 1.3 Yhteenveto lausunnoista Lähes kaikki lausunnonantajat pitävät lautamiesten valintatapaa ongelmallisena, koska poliittinen valintatapa vaarantaa tuomioistuinten riippumattomuutta ja puolueet- tomuutta. Moni lausunnonantajista katsoo, että lautamiesten valintatapaa tulisi muut- taa, mutta osa pitää tarpeellisena pelkän valintamenettelyn sijaan koko lautamiesjär- jestelmän ja sen tarpeellisuuden arviointia. Mikäli valintatapaa muutetaan, ehdottavat lausunnonantajat eri tahoja vastaamaan ehdokasaasettelusta, henkilövalinnasta ja nimittämisestä. Suurin osa lausunnonanta- jista katsoo, että menettelyn tulisi täyttää riippumattomuuden edellytykset ja kuulua riippumattomalle taholle, jollaisena lausunnonantajat pitävät etenkin Tuomioistuinvi- rastoa. Myös tuomioistuimia ehdotetaan vastaamaan lautamiesten valintaan liittyvistä tehtävistä – nimittämisen osalta etenkin hovioikeutta pidetään tarkoituksenmukaisena vaihtoehtona. Tuomioistuinvirastolla tai tuomioistuimilla ei kuitenkaan katsota olevan resursseja lautamiesten valintaan liittyvien tehtävien hoitamiseen. Osa lausunnonan- tajista kannattaa valintatehtävien osoittamista kunnallisille toimijoille. Myös hakumenettelyn tulee täyttää riippumattomuuden edellytykset ja se voisi joiden- kin lausunnonantajien mielestä olla julkinen ja avoin, minkä jälkeen ehdokkaat valittai- siin tehtävään suoraan tai jonkin tahon nimeämänä. Moni lausunnonantajista kannat- taa arvonnan suorittamista kelpoisuusehdot täyttävien ehdokkaiden joukosta. Lausun- nonantajat katsovat, että valintamenettelyssä tulee edelleen ottaa huomioon ikä-, su- kupuoli- ym. jakaumien tasapuolisuus. Kaikki kysymyksen osalta lausuneet katsovat, että lautamiesten mahdollinen rikos- tausta pitäisi selvittää ennen heidän nimittämistään tehtävään. Selvityksen tekijäksi ehdotetaan etenkin nimitysehdotukset antavaa tai nimittävää tahoa, joka monen lau- sunnonantajan mukaan voisi olla Tuomioistuinvirasto. Jotkut lausunnonantajista kannattavat lautamiesjärjestelmästä luopumista. Moni kat- soo, etteivät järjestelmälle asetetut tavoitteet, kuten kansan oikeustajun edustaminen tai paikallis- ja erityisasiantuntemus, ole riittäviä perusteita järjestelmän säilyttämi- OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, SELVITYKSIÄ JA OHJEITA 2023:28 12 selle, tai ettei niitä voida hyödyntää tarkoituksenmukaisella tavalla. Osa lausunnonan- tajista kannattaa lautamiesjärjestelmään käytettävien resurssien suuntaamista muu- alle. Mikäli vain valintatapaa muutetaan, katsoo osa lausunnonantajista, että tehtävät tulisi hoitaa keskitetysti jo hallinnollisen taakankin vuoksi. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, SELVITYKSIÄ JA OHJEITA 2023:28 13 2 Lausuntopalaute 2.1 Lautamiesten valintatavan muuttaminen Lausunnonantajilta kysyttiin, pitäisikö lautamiesten valintatapaa muuttaa nykyisestä ja miksi. Oikeusrekisterikeskus, Länsi- ja Sisä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri ja yksi- tyishenkilö eivät lausuneet kysymyksen osalta. 2.1.1 Lausunnonantajien kannat Lähes kaikki lausunnonantajat pitävät lautamiesten valintatapaa ongelmallisena ja suuri osa lausunnonantajista katsoo, että valintatapaa tulee muuttaa. Helsingin hovioikeus, Helsingin käräjäoikeus, Itä-Uudenmaan käräjäoikeus, Keski- Suomen käräjäoikeus, Kymenlaakson käräjäoikeus, Pirkanmaan käräjäoikeus, Poh- janmaan käräjäoikeus, apulaisoikeusasiamies, Tuomioistuinvirasto, Suomen Laki- miesliitto ry ja Suomen Syyttäjäyhdistys ry kannattavat pelkän valintatavan sijaan lau- tamiesjärjestelmän ja sen tarpeellisuuden tarkastelemista kokonaisuutena tai koko jär- jestelmästä luopumista. Valtaosa muistakin lausunnonantajista kannattaa järjestelmän kokonaistarkastelua lautamiesten valintatavan arvioinnin lisäksi. Perustelut järjestel- män kokonaistarkastelulle tai siitä luopumiselle ovat tämän lausuntotiivistelmän koh- dassa 2.6. Suomen Maallikkotuomarit ry katsoo, että lautamiesten valintatapaa voidaan muuttaa tai kehittää, mutta järjestelmästä ei tule luopua. Helsingin kaupunki kannattaa laajem- man selvityksen tekemistä lautamiesten valintatavasta ja koko järjestelmästä. Ahvenanmaan maakunnan hallitus ja professori Matti Tolvanen eivät näe tarvetta va- lintatavan muutokselle. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, SELVITYKSIÄ JA OHJEITA 2023:28 14 2.1.2 Valintatapaa tulee muuttaa Lähes kaikki lausunnonantajat pitävät lautamiesten nykyistä, poliittisin perustein ta- pahtuvaa, valintatapaa ongelmallisena tuomioistuinten riippumattomuuden ja puoluee- tomuuden kannalta. Esimerkiksi Suomen tuomariliitto ry korostaa, etteivät poliittisin perustein valitut tuomarit kuulu oikeusvaltioon, jossa tuomiovaltaa käyttävät riippumat- tomat tuomioistuimet, jonka oikeuskansleri ja Vihreä liitto r.p. korostavat olevan tärkeä perus- ja ihmisoikeus. Kainuun käräjäoikeus, Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus, oikeuskansleri ja Etelä-Suo- men oikeusapu- ja edunvalvontapiiri pitävät nykyistä valintamenettelyä ongelmallisena myös siksi, että tuomioistuinten riippumattomuus ja puolueettomuus edellyttävät, että toiminta myös näyttää siltä. Myös Oulun käräjäoikeuden mukaan valintatavan tulee edistää kansalaisten luottamusta tuomioistuinten toimintaan. Vihreä liitto r.p. toteaa, että asia on toistuvasti puhuttanut julkisuudessa. Kainuun käräjäoikeus ja Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus katsovat, että toisaalta, tosin harvemmin, kyse on myös siitä, miten lautamiesten valintatapa käytännössä vaikuttaa lautamiesten puolueettomuuteen heidän tehtävässä toimiessaan. Vaasan hovioikeus katsoo, että valintatavan etäännyttäminen suorasta poliittisesta ohjauksesta vähentäisi riskin syntymistä siitä, että yksittäisissä poliittisesti värittyneitä kysymyksiä sisältävissä oikeudenkäynneissä tuomioistuinta ei pidettäisi kansainväli- sissä valvontaelimissä riippumattomana. Vaasan hovioikeus, Suomen tuomariliitto ry, Suomen Asianajajaliitto ja Vihreä liitto r.p. toteavat, että myös laillisuusvalvojat sekä Euroopan neuvoston korruptionvastai- nen toimielin Greco ovat katsoneet lautamiesten valintatavan aiheuttavan riippumatto- muuden kannalta ongelmia. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan lautamiesten nimitys- menettely on mainittu keskeisenä ongelmana EOA:n vuosikertomuksissa joka vuosi. Turun hovioikeus katsoo, että mikäli lautamiehen asema rinnastuu määräaikaiseen tuomariin, tämän tulisi näkyä myös valintamenettelyssä. Apulaisoikeusasiamiehen nä- kemyksen mukaan lautamiehetkin ovat tuomareita eivätkä pelkästään rinnastu heihin. Vaasan hovioikeuden mukaan nykyinen valintatapa, jossa luottamusmiespaikoista käydään kovaa kilpailua, ei edistä pyrkimystä nimetä lautamieheksi parhaat mahdolli- set edellytykset omaavia henkilöitä päättämään kansalaisille tärkeistä oikeusasioista. Kainuun käräjäoikeus pitää tärkeänä sitä, että lautamiehissä on edustettuna moninai- nen kansalaisten kirjo, mikä voi olla myös peruste uudistaa valintajärjestelmää. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, SELVITYKSIÄ JA OHJEITA 2023:28 15 Helsingin kaupunki katsoo, ettei lautamiesjärjestelmän perusteiden, kuten kansan oi- keustajun edustamisen ja paikallisia olosuhteita koskevan tiedon, toteuttamiseksi ole välttämätöntä, että juuri kunnat vastaavat valintamenettelystä. Valintatavan muuttami- nen voisi kokonaisuudessaan tehostaa valintamenettelyä. Käytännössä työ ei vä- henisi, jos lautamiesten määrä säilyy nykyistä vastaavana. Valtakunnansyyttäjän toimiston ja Suomen Maallikkotuomarit ry:n mukaan valintata- paa tulisi tai voidaan muuttaa niin, ettei sillä ole liityntää poliittiseen päätöksentekoon. Valtakunnansyyttäjän toimiston mukaan argumentti siitä, että valintatavan muutos yk- sipuolistaisi ikä- ja sukupuolijakaumaa ei puolla nykyisestä valintatavasta kiinni pitä- mistä, jonka osalta jakaumien toteutumisesta ei ole kokonaiskuvaa. Itä-Suomen hovioikeus katsoo, että nykyinen valintatapa on kuitenkin kustannuksil- taan huokea ja muutenkin toimiva. 2.1.3 Valintatapaa ei tule muuttaa Ahvenanmaan maakunnan hallituksen mukaan tuomioistuinlaitoksen puolueettomuu- den ja riippumattomuuden tulisi näkyä myös lautamiestehtävässä, jonka luonnetta luottamustehtävänä korostaa se, että kunnanvaltuusto suorittaa valinnan, minkä li- säksi valinnassa otetaan huomioon tasavertaisesti kunnan ikä-, sukupuoli-, elinkeino- ja kielijakaumat. Ahvenanmaan maakunnan hallitus korostaa, että vaikka lautamiehet eivät ole valtion virkamiehiä, tulee heidän valinnassaan ottaa huomioon Ahvenanmaan itsehallintolain 30 §:n 1 momentin edellytys, jonka mukaan täytettäessä valtion virkaa maakunnassa on annettava erityistä merkitystä maakunnan olojen tuntemukselle tai sille, että asian- omainen asuu maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnan hallitus katsoo, että lauta- miesten paikallistuntemus pystytään varmistamaan nykyisessä järjestelmässä, jossa lautamiehet Ahvenanmaan käräjäoikeuteen valitsee kunnanvaltuusto itsehallinnon toi- mivaltaan kuuluvana viranomaisena. Professori Matti Tolvanen ei näe syytä muuttaa toimivaa järjestelmää, minkä lisäksi lautamiehen puoluetaustan vaikutuksesta hänen tuomioistuimessa esittämiinsä kan- nanottoihin ei ole tutkimusnäyttöä. Vaihtoehtoiset mallit ovat hankalia ja voivat johtaa sattumanvaraisempaan ja lautamiesten asiantuntemusta heikentävään valintaan. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, SELVITYKSIÄ JA OHJEITA 2023:28 16 2.2 Ehdokasasettelu Lausunnonantajilta kysyttiin, kenen pitäisi nimetä lautamiesehdokkaat ja miksi, mikäli lautamiesten valintatapaa muutetaan. Helsingin hovioikeus, Itä-Suomen hovioikeus, Pirkanmaan käräjäoikeus, Oikeusrekis- terikeskus, Helsingin kaupunki, Ahvenanmaan maakunnan hallitus, Länsi- ja Sisä- Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri ja yksityishenkilö eivät lausuneet kysymyk- sen osalta. 2.2.1 Tuomioistuinvirasto Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus, Itä-Uudenmaan käräjäoikeus, Kainuun käräjäoikeus, Kanta-Hämeen käräjäoikeus, Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus, Oulun käräjäoikeus, Päijät-Hämeen käräjäoikeus, Satakunnan käräjäoikeus, oikeuskansleri, Valtakunnan- syyttäjän toimisto, Suomen tuomariliitto ry, Suomen Maallikkotuomarit ry, Suomen Asianajajaliitto, Suomen Kuntaliitto ry ja Vihreä liitto r.p. katsovat, että Tuomioistuinvi- rasto voisi nimetä lautamiesehdokkaat tai julistaa tehtävät haettaviksi. Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden mukaan tällöin olisi kuitenkin harkittava menettelyn avoimuutta, kel- poisuusvaatimuksia ja ehdokkaille asetettavia kriteerejä. Moni lausunnonantajista pitää Tuomioistuinvirastoa riippumattomana tahona hoita- maan lautamiesehdokkaiden nimeämistä. Lisäksi Itä-Uudenmaan käräjäoikeus, oi- keuskansleri, Suomen Asianajajaliitto ja Suomen Kuntaliitto ry pitävät perusteltuna an- taa tehtävä Tuomioistuinvirastolle, koska sen toimialaan kuuluu jo tuomarinvirantäyt- töä tai lautamiesten lukumäärää ja palkkiota koskevia tehtäviä, minkä lisäksi Suomen Kuntaliitto ry:n mukaan keskitetty menettely olisi tehokasta ja yhdenvertaista. 2.2.2 Kunnalliset toimielimet Helsingin käräjäoikeus, Keski-Suomen käräjäoikeus, Kymenlaakson käräjäoikeus, Pohjanmaan käräjäoikeus ja Vihreä liitto r.p. katsovat, että nimeäminen voisi tai sen tulisi olla kunnallisten viranomaisten tehtävä. Pohjanmaan käräjäoikeus ehdottaa, että Tuomioistuinvirasto vastaisi muodollisesti kunnille tarpeellisten tietojen toimittamisesta onnistuneen ehdokasasettelun varmista- miseksi. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, SELVITYKSIÄ JA OHJEITA 2023:28 17 Rovaniemen hovioikeuden mukaan lautamiesehdokkaiden nimeäminen tulisi säätää kunkin käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvien kuntien tehtäväksi esimerkiksi siten, että kukin kunta nimeäisi käräjäoikeuden tai Tuomioistuinviraston vahvistaman mää- rän lautamiesehdokkaita tehtävään ilmoittautuneiden joukosta. Myös Oulun käräjäoi- keuden mukaan viimesijaisesti kunnallinen toimielin voisi nimetä ehdokkaat. Suomen Maallikkotuomarit ry ehdottaa, että kuntien ja kaupunkien päättäjät selvittäisi- vät lautamiehiksi haluavat. Helsingin kaupunki katsoo, että ehdokkaiden nimeämisen tulisi olla kunnanvaltuusto- jen tehtävä, mitä myös Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus ja professori Matti Tolvanen pitävät mahdollisena riippuen siitä, kenelle ehdokkaiden valinta ja nimittäminen kuului- sivat. Helsingin kaupungin mukaan valtuustoryhmillä on luontevat kanavat lautamies- ten rekrytointiin. Professori Matti Tolvasen mukaan näin taattaisiin ehdokkaiden taus- tojen riittävä hajonta. Sen sijaan Kanta-Hämeen käräjäoikeus katsoo, että nimeämi- sen ei tulisi kuulua kunnanvaltuustoille riippumattomuussyistä. 2.2.3 Muita tahoja Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus, Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus ja Oulun käräjäoi- keus katsovat, että tehtävään sopisi myös tuomarinvalintalautakunta. Vaasan hovioikeus ehdottaa, että lautamiesehdokkaita voisivat asettaa poliittisten puolueiden lisäksi rekisteröidyt yhdistykset, kuten kansalaisjärjestöt. Ehdokkaita aset- tavia tahoja voitaisiin rajoittaa. Kainuun käräjäoikeuden mukaan järjestelmää voitaisiin täydentää niin, että myös muut kansalaiset voisivat asettua ehdolle lautamiehiksi. Vihreä liitto r.p. katsoo, että myös tuomioistuimet voisivat julistaa tehtävän haetta- vaksi, mikä Helsingin kaupungin mukaan ei olisi tehokasta tai tarkoituksenmukaista. Etelä-Karjalan käräjäoikeus ja apulaisoikeusasiamies katsovat, ettei nimitysmenette- lyn välttämättä tarvitsisi olla kaksivaiheinen, vaan ilmoittautuneiden tai ilmoitettujen joukosta voitaisiin valita ilman välivaiheita riittävä määrä lautamiehiä kuhunkin käräjä- oikeuteen. 2.2.4 Hakumenettelyn riippumattomuus ja avoimuus Etelä-Karjalan käräjäoikeus, Etelä-Savon käräjäoikeus, Kainuun käräjäoikeus, Kanta- Hämeen käräjäoikeus, Kymenlaakson käräjäoikeus, Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus, OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, SELVITYKSIÄ JA OHJEITA 2023:28 18 oikeuskansleri, Valtakunnansyyttäjän toimisto, Suomen Lakimiesliitto ry, Suomen tuo- mariliitto ry, Suomen Syyttäjäyhdistys ry, Vihreä liitto r.p. sekä Etelä-Suomen oikeus- apu- ja edunvalvontapiiri katsovat, että menettelyn tulee täyttää riippumattomuuden edellytykset ja ehdokkaiden nimeämisen tulisi kuulua taholle, joka ei tee päätöksiä po- liittisin perustein. Turun hovioikeus, Etelä-Karjalan käräjäoikeus, Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus, Kai- nuun käräjäoikeus ja Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri pitävät perustel- tuna julkisen, avoimen hakumenettelyn järjestämistä, jota voisi Turun hovioikeuden mukaan organisoida Tuomioistuinvirasto. Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri katsoo, että kelpoisuusedellytyksiä tu- lisi täsmentää tai uudelleen määritellä ennen avoimen haun toteuttamista. Kainuun käräjäoikeus huomauttaa, ettei avoin haku toisaalta sulje pois myös poliittis- ten toimijoiden vaikutusta lautamieheksi hakeutumiseen. Helsingin käräjäoikeus ja Pohjanmaan käräjäoikeus eivät kannata täysin avointa ha- kumenettelyä, jonka kautta tehtävään voisi hakeutua siihen sopimattomia hakijoita. 2.3 Lautamiesten rikostaustan selvittäminen Lausunnonantajilta kysyttiin, pitäisikö lautamiesten mahdollinen rikostausta selvittää ennen kuin heidät voitaisiin nimittää tehtäväänsä ja kenen pitäisi selvitys tehdä. Helsingin hovioikeus, Pirkanmaan käräjäoikeus, Helsingin kaupunki, Ahvenanmaan maakunnan hallitus ja yksityishenkilö eivät lausuneet kysymyksen osalta. 2.3.1 Rikostausta tulee selvittää Kaikki kysymyksen osalta lausuneet katsovat, että lautamiesten mahdollinen rikos- tausta pitäisi selvittää ennen heidän nimittämistään tehtävään. Rovaniemen hovioi- keus ja Valtakunnansyyttäjän toimisto katsovat, ettei soveltuvuuden arvioiminen us- kottavasti ole muulla tavoin mahdollista tai tarkoituksenmukaista. Rovaniemen hovioikeus, Itä-Uudenmaan käräjäoikeus ja Keski-Suomen käräjäoikeus katsovat, että selvitys tulisi tehdä jo lautamiesehdokkaita nimettäessä, eikä Itä-Uuden- OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, SELVITYKSIÄ JA OHJEITA 2023:28 19 maan käräjäoikeuden mukaan valintalistalle saisi ottaa ehdokkaita, joilla on rikostaus- taa. Sen sijaan Suomen Maallikkotuomarit ry:n mukaan selvitys tapahtuisi valinnan jälkeen. Helsingin käräjäoikeus katsoo, että rikostausta tulee olla mahdollista selvittää myös toimikauden aikana ja Suomen Lakimiesliitto ry:n ja Suomen Syyttäjäyhdistys ry:n mu- kaan lautamies tulee olla mahdollista erottaa toimikauden aikana rikoksiin syyllistymi- sen vuoksi. Oikeuskansleri ja apulaisoikeusasiamies painottavat, että lautamies on julkista valtaa käyttävä käräjäoikeuden täysivaltainen jäsen, joka on virkavastuussa ratkaisun lailli- suudesta. Rikostausta tulisi selvittää tuomioistuimiin kohdistuvan luottamuksen tur- vaamisen vuoksi, mihin myös Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri yhtyy. Ri- kostaustalla voi olla merkitystä myös esteellisyyden arvioinnissa yksittäistapauksessa. Oikeuskanslerin mukaan rikostaustan selvittämisen tärkeyttä ei vähennä se, että vas- tuu ei ole yhtä laaja kuin ammattituomarin, koska lautamiehet osallistuvat perus- ja ih- misoikeuksia koskevien asioiden käsittelyyn, joissa vaaditaan erityistä huolellisuutta. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan tuomioistuimet kuuluvat tärkeimpiin viranomaisiin julkisen vallankäytön merkittävyyden ja yleisen turvallisuuden kannalta. Lautamiesten tehtävää huomattavasti merkityksettömämmissäkin yleiseen turvallisuuteen liittyvissä tehtävissä toimivista hankitaan säännönmukaisesti henkilöturvallisuusselvitys. 2.3.2 Selvityksen tekijänä Tuomioistuinvirasto tai muu ehdokasasettelusta, valinnasta tai nimittämisestä vastaava taho Etelä-Karjalan käräjäoikeus, Helsingin käräjäoikeus, Itä-Uudenmaan käräjäoikeus, Kanta-Hämeen käräjäoikeus, Keski-Suomen käräjäoikeus, Kainuun käräjäoikeus, Ky- menlaakson käräjäoikeus, Päijät-Hämeen käräjäoikeus, Satakunnan käräjäoikeus, oi- keuskansleri, apulaisoikeusasiamies, Suomen tuomariliitto ry, Valtakunnansyyttäjän toimisto ja Vihreä liitto r.p. katsovat, että Tuomioistuinvirasto voisi tehdä selvityksen, ainakin mikäli jatkovalmistelussa päädytään siihen, että Tuomioistuinvirasto hoitaa keskitetysti valintaprosessia, ehdokasasettelua tai tehtävään nimittämistä. Rovaniemen hovioikeus, Turun hovioikeus ja Etelä-Savon käräjäoikeus katsovat, että selvityksestä vastaisi nimitysesityksen tekevä taho. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, SELVITYKSIÄ JA OHJEITA 2023:28 20 Suomen Kuntaliitto ry katsoo, että valinnasta vastaavan viranomaisen tulisi tehdä sel- vitys. Valitsevalla taholla on myös Rovaniemen hovioikeuden mukaan viimekätinen vastuu riittävän selvityksen hankkimisesta. Itä-Suomen hovioikeus, Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus sekä Länsi- ja Sisä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri katsovat, että lautamiehet nimittävän tahon tulisi tehdä selvitys. Helsingin käräjäoikeus, Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus, Oulun käräjäoikeus ja oi- keuskansleri katsovat, että joko ehdokasasettelusta tai nimittämisestä vastaavan ta- hon tulisi tehdä selvitys. Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri ehdottaa, että avoimeen hakuun perustuvassa menettelyssä rikostaustan selvitys kuuluisi nimittä- välle taholle, mutta mikäli menettelynä on muun tahon – esimerkiksi kansalaisjärjes- tön – esityksestä tehtävä valinta, kuuluisi tehtävä myös esittävälle taholle. Pohjanmaan käräjäoikeus katsoo, että kunnan tulisi tehdä selvitys. Helsingin käräjäoikeuden mukaan taustan selvittämisen ei tulisi olla ainakaan käräjä- oikeuden tehtävä. 2.3.3 Selvityksen sisältö Vaasan hovioikeuden, Kainuun käräjäoikeuden, Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden, Pohjois-Savon käräjäoikeuden ja apulaisoikeusasiamiehen mukaan rikostaustan voisi selvittää turvallisuusselvityksellä. Suomen tuomariliitto ry katsoo, että lautamiesten tausta tulisi tarkistaa vastaavasti kuin tuomarin virkaan nimitettyjen osalta tehdään. Etelä-Karjalan käräjäoikeus, Etelä-Savon käräjäoikeus, Keski-Suomen käräjäoikeus, Kymenlaakson käräjäoikeus, Oulun käräjäoikeus, Pohjanmaan käräjäoikeus, Päijät- Hämeen käräjäoikeus, oikeuskansleri ja Suomen Asianajajaliitto katsovat, että ky- seessä voisi olla suppea turvallisuusselvitys. Vaasan hovioikeuden ja Suomen Maallikkotuomarit ry:n mukaan rikostaustat tulisi li- säksi selvittää hankkimalla rikosrekisteriote. Kainuun käräjäoikeuden mukaan rikosre- kisteririkosten lisäksi toistuvilla ja/tai tietynlaisilla sakkorikoksilla on merkitystä lauta- miehen sopivuuteen toimeensa ja myös juttukohtaisen esteellisyyden kannalta. Professori Matti Tolvanen ehdottaa, että lautamiehen pitäisi esittää rikosrekisteriote ennen ryhtymistä hoitamaan tehtävää käräjäoikeudessa, mikä olisi omiaan vaikutta- OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, SELVITYKSIÄ JA OHJEITA 2023:28 21 maan siihen, etteivät rikoksiin syyllistyneet hakeutuisi lautamiesehdokkaiksi. Rikosre- kisterimerkintä voisi tapauskohtaisesti johtaa siihen, ettei lautamies voisi osallistua tuomioistuimen kokoonpanoon. Kyseessä olisi eräänlainen veto-oikeus olla hyväksy- mättä kunnanvaltuuston lautamieheksi nimeämää henkilöä lautamiehen tehtäviin. 2.3.4 Muita huomioita Helsingin käräjäoikeus ja Itä-Uudenmaan käräjäoikeus näkevät tarvetta selkeyttää kelpoisuusvaatimuksia lain tasolla tai velvollisuutta lautamiesten taustan selvittämi- seen. Vihreä liitto r.p. katsoo, että menettelyä olisi syytä yhdenmukaistaa. Itä-Uudenmaan käräjäoikeus huomauttaa myös tietosuojalainsäädännön asettavan rajoituksia sille, miten tuomioistuimet voivat luovuttaa puolueille tietoja ehdokkaidensa rikosasioista. Etukäteinen selvitysmahdollisuus olisi kuitenkin yhteiskunnallisesti pe- rusteltua ja yleisen edun mukaista. Oikeusrekisterikeskus kiinnittää huomiota siihen, että turvallisuusselvitysmenettelyä voidaan jo käyttää lautamiesten rikostaustan selvittämiseksi ja katsoo, että mikäli lau- tamiesten rikostaustaa ryhdyttäisiin selvittämään siten, että rikosrekisteritiedoista pyy- dettäisiin rikosrekisteriote Oikeusrekisterikeskukselta, niin tiedonsaantioikeudesta ja tietojen käyttötarkoituksesta tulisi säätää laissa. Rikosrekisteriin ja sakkorekisteriin merkityt tiedot ovat salassa pidettäviä. Vaasan hovioikeus huomauttaa, että turvallisuusselvitysten hankkimisesta aiheutu- neet kustannukset ovat hyvin pienet verrattuna mainehaittaan ja mahdollisiin ongel- miin, jotka aiheutuvat kyseenalaisista nimityksistä. 2.4 Lautamiesten valinta Lausunnonantajilta kysyttiin, kenen pitäisi valita lautamiehet asetettujen ehdokkaiden joukosta, mikäli ehdokkaita olisi enemmän kuin lautamiespaikkoja sekä miten valin- nan pitäisi tapahtua. Helsingin hovioikeus, Turun hovioikeus, Pirkanmaan käräjäoikeus, Oikeusrekisterikes- kus, Länsi- ja Sisä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri sekä yksityishenkilö eivät lausuneet kysymyksen osalta. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, SELVITYKSIÄ JA OHJEITA 2023:28 22 2.4.1 Kenen pitäisi valita lautamiehet 2.4.1.1 Tuomioistuinvirasto Etelä-Karjalan käräjäoikeus, Etelä-Savon käräjäoikeus, Itä-Uudenmaan käräjäoikeus, Kainuun käräjäoikeus, Kanta-Hämeen käräjäoikeus, Kymenlaakson käräjäoikeus, Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus, Oulun käräjäoikeus, Pohjanmaan käräjäoikeus, Päi- jät-Hämeen käräjäoikeus, Satakunnan käräjäoikeus, oikeuskansleri, apulaisoi- keusasiamies, Valtakunnansyyttäjän toimisto, Suomen tuomariliitto ry, Suomen Maal- likkotuomarit ry ja Suomen Kuntaliitto ry katsovat, että Tuomioistuinvirasto voisi suorit- taa valinnan lautamiesten ehdokkaiden joukosta taikka arpoa ehdokkaat tai laatia lis- tan, jolta ehdokkaat arvottaisiin, ainakin, mikäli Tuomioistuinvirasto jatkossa hoitaa keskitetysti valintaprosessia, ehdokasasettelua tai tehtävään nimittämistä. 2.4.1.2 Tuomioistuimet Vaasan hovioikeus ja Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri katsovat, että va- linnan suorittaisi arpomalla tuomioistuin tai Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvon- tapiirin mukaan muu nimittämisestä vastaava taho. Rovaniemen hovioikeuden ja pro- fessori Matti Tolvasen mukaan valinnasta voisivat vastata käräjäoikeudet ja Kanta- Hämeen käräjäoikeuden mukaan mahdollisesti hovioikeudet. Helsingin kaupunki pitää tärkeänä selvittää, olisiko luontevampaa, että valinta tehtäi- siin tuomioistuinlaitoksen sisällä. Sen sijaan Helsingin käräjäoikeuden ja Kainuun käräjäoikeuden mukaan tehtävää ei tulisi antaa käräjä- tai hovioikeuksille. 2.4.1.3 Kunnalliset toimijat Suomen Maallikkotuomarit ry:n mukaan valinnasta voisivat vastata myös kunnan päättäjät. Keski-Suomen käräjäoikeus katsoo, että valinnan tulisi tehdä ehdokkaat nimeävä taho, eli kunnalliset viranomaiset. Vaasan hovioikeus ehdottaa, että ennen tuomioistuimen suorittamaa lopullista valin- taa arpomalla, tuomiopiirin kuntien valtuustojen nimeämät valintatoimikunnat antaisi- vat lausunnot siitä, ketkä hakijoista parhaiten vastaavat laissa säädettyjä nimityskri- teereitä. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, SELVITYKSIÄ JA OHJEITA 2023:28 23 Ahvenanmaan maakunnan hallitus toteaa, että mikäli lautamiesten valintatapaa muu- tetaan, on ensiarvoisen tärkeää varmistaa Ahvenanmaan maakunnan itsehallintoon liittyvät erityispiireet, minkä vuoksi Ahvenanmaan maakunnan hallitus pitää perustel- tuna valtuutettujen valinnan jättämistä kunnanvaltuustolle tai vaihtoehtoisesti sen siir- tämistä Ahvenanmaan osalta Ahvenanmaan maakuntahallitukselle. 2.4.1.4 Muita vaihtoehtoja Rovaniemen hovioikeuden mukaan tehtävän voisi antaa myös nimityslautakunnalle, johon kuuluisi käräjäoikeuden laamanni, 2 – 3 virkatuomaria sekä 2 – 3 kuntien valit- semaa henkilöä niin, että lautakunnassa olisi aina tuomarienemmistö. Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus ehdottaa nimitysehdotuksen tekijäksi myös tuomarin- valintalautakuntaa. Sen sijaan Itä-Uudenmaan käräjäoikeus ja professori Matti Tolva- nen eivät kannata tehtävän osoittamista tuomarinvalintalautakunnalle. Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden mukaan tämä merkitsisi raskasta menettelyä, minkä lisäksi lautakun- nan nykyinen mandaatti koskee vain vakinaisia tuomarin virkoja. Etelä-Karjalan käräjäoikeuden mukaan keskitetyssä hakumenettelyssä valinnan voisi suorittaa myös Tuomioistuinviraston alaiset jo olemassa olevat lautakunnat. 2.4.2 Miten valinnan pitäisi tapahtua 2.4.2.1 Arvonta Itä-Suomen hovioikeus, Rovaniemen hovioikeus, Vaasan hovioikeus, Etelä-Karjalan käräjäoikeus, Etelä-Savon käräjäoikeus, Itä-Uudenmaan käräjäoikeus, Kainuun kärä- jäoikeus, Keski-Suomen käräjäoikeus, Kymenlaakson käräjäoikeus, Länsi-Uuden- maan käräjäoikeus, Oulun käräjäoikeus, Valtakunnansyyttäjän toimisto, Suomen Kun- taliitto ry ja Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri katsovat, että lautamiesten valinta tulisi tai sen voisi suorittaa arvonnalla kelpoisuusvaatimukset täyttävien ehdok- kaiden, tai Suomen Asianajajaliiton mukaan suostumuksensa antaneiden, joukosta. Etelä-Karjalan käräjäoikeus, Keski-Suomen käräjäoikeus, Oulun käräjäoikeus ja Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri katsovat, että arvonnassa tulisi otettua tai tulisi ottaa huomioon eri jakaumien, kuten sukupuoli- ja ikäjakaumien, toteutuminen oikeudenmukaisesti tai neutraalisti. Kymenlaakson käräjäoikeus katsoo, että arvon- nassa on omat haasteensa muun muassa ikäjakauman toteuttamisen osalta. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, SELVITYKSIÄ JA OHJEITA 2023:28 24 Myös Vaasan hovioikeus katsoo, että arpominen olisi läpinäkyvä valintamenettely, monipuolistaisi hakijakuntaa ja herättäisi luottamusta valintatapaan. Etelä-Suomen oi- keusapu- ja edunvalvontapiirin mukaan arvonta olisi tehokas ja neutraalein tapa valita myös yksilöitä. Arvonta tulisi tehdä valvotusti, dokumentoidusti ja valituksen mahdol- listavalla tavalla. Suomen Asianajajaliiton mukaan arvontaa edeltävä suostumus voitaisiin pyytää esi- merkiksi kunnallis- tai aluevaalien yhteydessä aina vaalikaudeksi koskien kunkin kärä- jäoikeuden tuomiopiiriä. Arvonnassa tulisi nimetä Tuomioistuinviraston osoittama määrä lautamiehiä sekä riittävä määrä varahenkilöitä. 2.4.2.2 Riippumattomuus ja väestöryhmien tasapuolinen edustus Rovaniemen hovioikeus, Helsingin käräjäoikeus, Suomen Lakimiesliitto ry, Suomen tuomariliitto ry, Suomen Syyttäjäyhdistys ry, Vihreä liitto r.p. katsovat, että valintata- van tulee täyttää riippumattomuuden edellytykset. Rovaniemen hovioikeus ja Helsingin käräjäoikeus painottavat, että valintatavan tulee säilyttää tai lisätä kansalaisten kansalaisten luottamusta tuomioistuinten toimintaan. Vaasan hovioikeus, Kainuun käräjäoikeus, Pohjanmaan käräjäoikeus ja apulaisoi- keusasiamies pitävät tärkeänä, että valinnassa tavoitellaan väestöryhmien monipuo- lista tai tasapuolista edustusta huomioimalla muun muassa ikä-, sukupuoli-, elinkeino- ja kielijakauma. 2.4.2.3 Muita valintaan liittyviä seikkoja Apulaisoikeusasiamiehen mukaan valinta suoritettaisiin tehtävään itse ilmoittautunei- den henkilöiden joukosta käräjäoikeuden lautamiehistä annetun lain 4 §:n mukaisesti. Rovaniemen hovioikeuden mukaan ennen arvontaa nimitysmenettelyn tulisi alkaa aina nimitysehdotuksesta mahdollisesti tehtyjen muistutusten ratkaisemisella sekä so- veltumattomien tai kelpoisuutta vailla olevien ehdokkaiden karsinnalla. Muistutuksista, karsinnasta ja arpomisesta tulisi laatia asianmukainen päätös perusteineen. Helsingin käräjäoikeus, Kainuun käräjäoikeus ja Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunval- vontapiiri pitävät tärkeänä, että ehdokkaita olisi enemmän kuin voidaan nimittää. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, SELVITYKSIÄ JA OHJEITA 2023:28 25 Helsingin käräjäoikeuden ja Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden mukaan lautamiesten henkilövalintaan liittyvät tehtävät, kuten kelpoisuusehtojen ja muiden vaatimusten sel- vittäminen, voisivat kuulua Tuomioistuinvirastolle tai Helsingin käräjäoikeuden mu- kaan tuomarinvalintalautakunnalle. Satakunnan käräjäoikeus katsoo, että Tuomioistuinviraston tulisi määrittää valinnan ehdot. Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden mukaan paikkojen auki julistamisen ja valintalistan kokoamiseen liittyvien tehtävien keskittäminen valtakunnallisesti olisi hallinnollisesti kevyin vaihtoehto. Vaasan hovioikeuden mukaan valinnassa tulisi huomioida myös aiempi kokemus lau- tamiestoiminnasta sekä erilaisissa yhteisöissä ja tehtävissä, kuten kunnallisissa luot- tamustoimissa tai yhteiskuntaa palvelevissa tehtävissä, toimimisesta. 2.5 Lautamiesten nimittäminen Lausunnonantajilta kysyttiin, kenen pitäisi nimittää lautamiehet ja miksi, mikäli lauta- miesten valintatapaa muutetaan. Helsingin hovioikeus, Pirkanmaan käräjäoikeus, Oikeusrekisterikeskus, Helsingin kau- punki, Ahvenanmaan maakunnan hallitus, Suomen Kuntaliitto ry, Länsi- ja Sisä-Suo- men oikeusapu- ja edunvalvontapiiri ja yksityishenkilö eivät lausuneet kysymyksen osalta. 2.5.1 Tuomioistuinvirasto Itä-Suomen hovioikeus, Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus, Länsi-Uudenmaan käräjäoi- keus, Oulun käräjäoikeus, Päijät-Hämeen käräjäoikeus, Satakunnan käräjäoikeus, oi- keuskansleri, apulaisoikeusasiamies, Suomen tuomariliitto ry ja Suomen Asianajaja- liitto katsovat, että Tuomioistuinvirasto voisi nimittää lautamiehet. Itä-Uudenmaan käräjäoikeus pitää hallinnollisesti raskaana, mutta riippumattomuus- syistä ei poissuljettuna, nimitystoimivallan osoittamista Tuomioistuinvirastolle, jolla jo nykyisellään on käräjänotaareiden nimittämiseen liittyviä tehtäviä. Pohjanmaan käräjäoikeus ei kannata tehtävän osoittamista Tuomioistuinvirastolle. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, SELVITYKSIÄ JA OHJEITA 2023:28 26 2.5.2 Tuomioistuimet Käräjäoikeudet Rovaniemen hovioikeus, Vaasan hovioikeus, Etelä-Savon käräjäoikeus, Pohjanmaan käräjäoikeus, Valtakunnansyyttäjän toimisto, Suomen Maallikkotuomarit ry ja profes- sori Matti Tolvanen katsovat, että nimittämistehtävä voitaisiin osoittaa käräjäoikeu- delle. Rovaniemen hovioikeuden mukaan tuomioistuimen tekemä nimityspäätös on riippumattomuuden kannalta poliittisen toimielimien tekemää parempi. Vaasan hovioikeuden mukaan nimittämisestä voisi käräjäoikeuden laamannin lisäksi vastata hänen ja kahden käräjätuomarin muodostama nimityskokoonpano. Sen sijaan Helsingin käräjäoikeus ja Itä-Uudenmaan käräjäoikeus eivät pidä perustel- tuna nimitystoimivallan osoittamista käräjäoikeuksille hallinnollisen työn lisääntymisen vuoksi. Hovioikeudet Turun hovioikeus, Etelä-Karjalan käräjäoikeus, Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus, Etelä-Savon käräjäoikeus, Helsingin käräjäoikeus, Itä-Uudenmaan käräjäoikeus, Kai- nuun käräjäoikeus, Kanta-Hämeen käräjäoikeus, Keski-Suomen käräjäoikeus, Ky- menlaakson käräjäoikeus, Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus, Oulun käräjäoikeus, Päi- jät-Hämeen käräjäoikeus, Valtakunnansyyttäjän toimisto sekä Etelä-Suomen oikeus- apu- ja edunvalvontapiiri katsovat, että nimittämistehtävä voitaisiin osoittaa hovioikeu- delle. Turun hovioikeus, Etelä-Karjalan käräjäoikeus, Keski-Suomen käräjäoikeus ja Valta- kunnansyyttäjän toimisto katsovat hovioikeuden olevan tehtävään paras taho riippu- mattomuuden kannalta. Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden mukaan tämä olisi tarkoituk- senmukaisin tapa hallinnollisen työn jakautumisen kannalta. Päijät-Hämeen käräjäoi- keus katsoo, että hovioikeuden nimitysoikeus korostaisi lautamiesten tuomariroolia. Kanta-Hämeen käräjäoikeuden mukaan hovioikeudet kykenisivät tekemään korkeata- soisia nimityspäätöksiä. Kainuun käräjäoikeus ja Keski-Suomen käräjäoikeus katsovat, että hovioikeus voisi nimittämisessä ottaa huomioon myös turvallisuusselvityksessä esille tulleet seikat ja ehdokkaan rikostaustan, mihin ei Kainuun käräjäoikeuden mukaan ilmeisesti liittyisi merkittävää resurssitarvetta. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, SELVITYKSIÄ JA OHJEITA 2023:28 27 Sen sijaan Vaasan hovioikeus ja Pohjanmaan käräjäoikeus katsovat, ettei nimitystoi- mivaltaa tulisi siirtää hovioikeudelle, koska käräjäoikeudella on parhaat edellytykset arvioida tuomiopiirinsä lautamiehiä ja nimittää heidät. Korkein oikeus Turun hovioikeus katsoo riippumattomuuden kannalta, että nimitysoikeus voitaisiin osoittaa myös korkeimmalle oikeudelle, mikä myös Helsingin käräjäoikeuden mukaan korostaisi sitä, että lautamiehet ovat ratkaisutoiminnassaan itsenäisiä tuomareita. Sen sijaan Itä-Uudenmaan käräjäoikeus, Pohjanmaan käräjäoikeus ja Vihreä liitto r.p. eivät pidä tätä vaihtoehtoa tarkoituksenmukaisena. 2.5.3 Muita tahoja Nimittämisestä voisivat huolehtia myös Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden ja Länsi- Uudenmaan käräjäoikeuden mukaan tuomarinvalintalautakunta, Itä-Suomen hovioi- keuden mukaan Tuomioistuinviraston yhteydessä toimiva lautamiesten valinnan te- kevä erillinen lautakunta ja Rovaniemen hovioikeuden mukaan erillinen, tuomarienem- mistöinen nimityslautakunta. Itä-Uudenmaan käräjäoikeus ja Vihreä liitto r.p. eivät pidä perusteltuna nimittämisteh- tävän osoittamista valtioneuvostolle. Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden mukaan ky- seessä olisi raskas menettely, joka ei olisi omiaan lisäämään tuomioistuinten riippu- mattomuutta, etenkin, mikäli valintaan ei osallistuisi riippumaton valintalautakunta. 2.5.4 Muita huomioita nimittämisestä Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden mukaan, mikäli nimitys tehtäisiin Tuomioistuinviraston laatiman listan perusteella arpomalla ja vain nelivuosittain, ei siitä aiheutuva työmäärä välttämättä muodostu kohtuuttomaksi. Helsingin käräjäoikeus, Suomen Lakimiesliitto ry, Suomen tuomariliitto ry ja Suomen Syyttäjäyhdistys ry katsovat, että nimittämismenettelyn tulee täyttää riippumattomuu- delta edellytettävät vaatimukset. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, SELVITYKSIÄ JA OHJEITA 2023:28 28 Kainuun käräjäoikeuden ja Kymenlaakson käräjäoikeuden mukaan nimittäminen olisi pitkälti muodollisuus, jollaiseksi se Pohjanmaan käräjäoikeuden mukaan tulisi jättää- kin – korostamaan tuomioistuinten riippumattomuutta. Kymenlaakson käräjäoikeus to- teaa, että päätös on silti periaatteellisesti tärkeä. Helsingin käräjäoikeuden mukaan nimittämisessä tulisi kiinnittää huomiota tehtävän edellytyksiin käytettävyyden sekä tehtävän vaativuuden osalta. Tehtävä edellyttää si- toutumista käräjäoikeuden istuntoihin mahdollisesti usean päivän ajaksi. Vaasan hovioikeus katsoo, että valituksen käsittelisi hovioikeuden presidentin pu- heenjohdolla toimiva kokoonpano. 2.6 Lautamiesjärjestelmän arviointi kokonaisuutena 2.6.1 Lautamiesjärjestelmän tarkastelu kokonaisuutena pelkän valintatavan sijaan Helsingin hovioikeus, Pohjanmaan käräjäoikeus, Tuomioistuinvirasto, Suomen Laki- miesliitto ry ja Suomen Syyttäjäyhdistys ry katsovat, että pelkästään lautamiesten va- lintatavan muuttaminen ei ratkaise lautamiesjärjestelmän useita keskeisiä ongelmia, jotka liittyvät esimerkiksi tuomioistuinlaitoksen poliittiseen neutraliteettiin ja riippumat- tomuuteen. Enemmistö lausunnonantajista katsoo, että lautamiesjärjestelmää ja sen tarkoituksen- mukaisuutta tulisi tarkastella kokonaisuutena. Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden, Kanta-Hämeen käräjäoikeuden, Pirkanmaan kärä- jäoikeuden ja Satakunnan käräjäoikeuden mukaan kokonaistarkastelu tulisi tehdä jo ennen nykyisten lautamiesten toimikauden päättymistä ja myös Oulun käräjäoikeuden mukaan viipymättä. Pirkanmaan käräjäoikeus ja oikeuskansleri korostavat, että lautamiesjärjestelmän tar- koituksenmukaisuutta on esitetty tarkasteltavaksi kokonaisuutena myös Oikeudenkäy- tön kehitystyöryhmän arviomuistiossa sekä Valtioneuvoston vuonna 2022 antamassa oikeudenhoitoa koskevassa selonteossa. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, SELVITYKSIÄ JA OHJEITA 2023:28 29 Oikeuskansleri katsoo, että kokonaisarvioinnissa tulisi arvioida kattavasti lautamiesjär- jestelmän oikeuspoliittinen tarkoituksenmukaisuus. Länsi- ja Sisä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirin mukaan huomiota on kiinnitettävä riippumattomuuteen ja puolu- eettomuuteen. 2.6.2 Lautamiesjärjestelmästä luopuminen Helsingin hovioikeus, Suomen Lakimiesliitto ry, Suomen tuomariliitto ry, Suomen Asi- anajajaliitto ja Suomen Syyttäjäyhdistys ry kannattavat lautamiesjärjestelmästä luopu- mista. Suomen tuomariliitto ry katsoo, ettei järjestelmän säilyttäminen paranna oikeus- turvaa. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan vaikuttaa oikeudellisesta näkökulmasta selvältä, ettei politiikan tulisi liittyä tuomareiden valintaan. Oikeusvaltion rakenteita tukevissa tavoitteissa, kuten tuomarien riippumattomuuden vahvistamisessa, on kyse perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamiseen liittyvien oikeudellisten turvarakenteiden ja oikeusval- tion kestävyyden turvaamisesta mahdollisia tulevaisuuden paineitakin ajatellen. Vaasan hovioikeuden mukaan lautamiesjärjestelmän perinteet ovat pitkät ja siitä luo- puminen olisi periaatteelliselta kannalta suuri muutos, mutta ratkaisu lautamiesjärjes- telmän säilyttämisen tai luopumisen osalta tulee tehdä parlamentaarisessa käsitte- lyssä. Molemmat vaihtoehdot ovat täysin mahdollisia, eikä niitä ole tarpeen asettaa etusijajärjestykseen. Kainuun käräjäoikeuden kokemukset lautamiehistä eivät ole negatiiviset ja pienessä yksikössä lautamiehet ovat selvästi tarpeellinen tuomariresurssi. Toisaalta on kuiten- kin kysyttävä, mitä hyötyä lautamiehistä on tai edes voi olla ratkaisutoiminnassa. 2.6.3 Lautamiesjärjestelmä ei vastaa sille asetettuja tavoitteita Etelä-Savon käräjäoikeus, Kanta-Hämeen käräjäoikeus, Pirkanmaan käräjäoikeus ja Suomen tuomariliitto ry katsovat, että lautamiesjärjestelmän tarpeen voi nyky-yhteis- kunnassa kyseenalaistaa. Suomen Asianajajaliiton mukaan järjestelmä ei nykyisellään vastaa sille asetettuja tavoitteita. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, SELVITYKSIÄ JA OHJEITA 2023:28 30 Rovaniemen hovioikeus toteaa, että lautamiesjärjestelmän on katsottu lisäävän kan- salaisten luottamusta tuomioistuimiin, minkä vuoksi lautamiesjärjestelmää ei ole kat- sottu tarpeelliseksi lakkauttaa. Johtopäätös on kuitenkin perustunut yli 20 vuotta van- hoihin tutkimuksiin, minkä vuoksi asia pitäisi tutkia uudelleen. Helsingin hovioikeus katsoo, että lautamiesjärjestelmä voi kansalaisten luottamusta lisäävän vaikutuksen sijaan jopa huonontaa tuomioistuinlaitoksen legitimiteettiä. Sen sijaan Suomen Maallikkotuomarit ry nostaa esille emeritusprofessori Jyrki Virolai- sen mielipidekirjoituksen, jonka mukaan lautamiehiä tarvitaan edelleen, eivätkä järjes- telmän tavoitteet liittyen tuomioistuinten avoimuuteen ja niihin kohdistuvaan luotta- mukseen ja valvontaan ole 20 vuoden aikana kadonneet mihinkään. Pirkanmaan käräjäoikeuden mukaan myöskään kontrollifunktio ei ole riittävä peruste järjestelmän säilyttämiselle, koska kontrolli on ainoastaan näennäinen. Suomen Lakimiesliitto ry ja Suomen Syyttäjäyhdistys ry eivät pidä lautamiesten käyt- töä perusteltuna, koska tuomiot perustuvat lainsoveltamiseen ja rangaistuskäytäntö on vakiintunutta. Suomen Syyttäjäyhdistys ry:n mukaan tuomiopiirin laajuuden vuoksi lautamiesten ei ole mahdollista esimerkiksi edustaa kunnan väestön eri jakaumia, ja heidän tilanteensa aiheuttavat vain lisää esteellisyysongelmia. Apulaisoikeusasiamies katsoo, että lautamiesten valintamenettelyä koskevien linjaus- ten tulisi perustua järjestelmän tavoitteisiin ja tarkoituksiin, joista ei kuitenkaan ole saatavissa johtoa siihen, millaisessa prosessissa ja millaisin perustein lautamiehiä tu- lisi valita käräjäoikeuksiin. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan ”kansan oikeustaju” saattaa vaihdella asian ja maantieteellisen sijainnin mukaan, eikä sitä voine välittää ratkaisutoimintaan kahden lautamiehen sattumanvarainen valikoituminen ratkaisukokoonpanoon. Ajatus oikeu- denkäytön valvonnasta käräjäoikeuksissa on vaikeasti sovitettavissa modernin oi- keusvaltion perusrakenteisiin ja menettää merkitystään sitä kautta, ettei lautamiehiä käytetä kaikissa asioissa ja oikeusasteissa. On myös epäselvää, miten lautamiesten osallistuminen ratkaisukokoonpanoon edistäisi oikeudenkäyntien julkisuutta. Myös Etelä-Savon käräjäoikeus ja Pirkanmaan käräjäoikeus katsovat, ettei kansan oikeus- tajun tuominen ole riittävä peruste järjestelmän säilyttämiselle. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, SELVITYKSIÄ JA OHJEITA 2023:28 31 2.6.4 Lautamiesten paikallistuntemus, osaaminen ja erityisasiantuntemus Suomen Lakimiesliitto ry ja Suomen Syyttäjäyhdistys ry katsovat, että tuomiopiirit ovat laajoja, eikä lautamiesten paikallistuntemus tuo asioihin lisäarvoa. Myös Etelä-Savon käräjäoikeus ja Pirkanmaan käräjäoikeus katsovat, ettei paikallistuntemus ole riittävä peruste järjestelmän säilyttämiselle. Poikkeuksena tähän ovat maaoikeusasiat, joissa paikallistuntemus on merkittävä lisäarvo ja joita tulisi tarkastella niiden erityispiirteet huomioon ottaen erillään rikosasioista. Apulaisoikeusasiamies ja Suomen tuomariliitto ry toteavat, ettei lautamiesten erityis- asiantuntemusta voida ottaa huomioon, sillä oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kuuluva kuulemisperiaate edellyttää asiantuntijoiden lausuntojen ja kuulemisen avoi- muutta ja mahdollisuutta riitauttaa kannanoton sisältö, mikä edellytys ei toteutuisi tuo- mioistuimen salaisissa päätösneuvotteluissa. Keski-Suomen käräjäoikeus, Tuomioistuinvirasto ja Suomen tuomariliitto ry huomaut- tavat, etteivät lautamiehet osallistu kaikkien asioiden käsittelyyn, minkä vuoksi he ei- vät Keski-Suomen käräjäoikeuden ja Pohjois-Savon käräjäoikeuden mukaan enää saa samalla tavalla käytännön kokemusta käräjäoikeuden ratkaisutoiminnasta ja tuo- marin roolista siinä. Pohjois-Savon käräjäoikeus katsoo, että tämä on ongelma myös lautamiesten oikeusturvan kannalta. Järjestelmän tavoitteita palvelisi paremmin lauta- miesten käyttäminen tavanomaisempien ja yleisempien rikosasioiden kokoonpanossa. Suomen Lakimiesliitto ry:n ja Suomen tuomariliitto ry:n mukaan asioiden, joihin lauta- miehet nykyisin osallistuvat, laadukas käsitteleminen edellyttää tuomarin kelpoisuus- ehtojen täyttämistä tai ammattituomareiden kokoonpanoa. Myös Suomen Syyttäjäyh- distys ry katsoo, että ammattituomarit kykenevät ratkaisemaan asiat parhaiten. Pir- kanmaan käräjäoikeus toteaa, että monimutkaistuvassa maailmassa tarvitaan yhä te- hokkaampaa kouluttautumista ja erityisosaamisen syventämistä, jolla turvataan oikeu- denhoidon laatu, johon kytkeytyy myös oikeuskäsittelyn nopeus. Tuomareilla on kou- luttautumisvelvollisuus. Tuomioistuinvirasto toteaa, ettei lautamiesten lainkäyttöön osallistumisen taustalla ole perusteellista pohdintaa maallikkotuomareiden roolista ja osallistumisesta, vaan tilan- teeseen on ajauduttu vähitellen useiden pienten peräkkäisten lainmuutosten seurauk- sena. Itä-Uudenmaan käräjäoikeus toteaa, ettei lautamiesten nykyinen osallistuminen rikosasioihin, joissa monesti tarvittaisiin useamman ammattituomarin kokoonpano, ole järjestelmän alkuperäinen tarkoitus. Olisi perusteltua arvioida, missä asioissa ja laa- juudessa lautamieskokoonpanoa olisi perusteltua käyttää sekä selvittää, miten järjes- telmä parhaiten tukisi oikeudenkäyttöä, mikäli sen säilyttämistä pidetään perusteltuna. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, SELVITYKSIÄ JA OHJEITA 2023:28 32 2.6.5 Resurssien käyttö Helsingin käräjäoikeus ja Itä-Uudenmaan käräjäoikeus katsovat, että kaikki esitetyt erilaiset vaihtoehdot lautamiesten valintatavan muuttamiselle edellyttävät lisätyötä ja - kustannuksia. Helsingin käräjäoikeus ei kannata valintatavan muuttamista siten, että siitä aiheutuu merkittäviä lisäkustannuksia, ainakaan ennen kuin lautamiesjärjestelmän tarkoituk- senmukaisuutta tarkastellaan kokonaisuutena. Vihreä liitto r.p. katsoo, että kokonais- arvioinnille on tarvetta myös oikeudenhoidon haasteiden vuoksi ja viittaa eduskunnan oikeusasiamiehen lausuntoon, jonka mukaan lautamiesjärjestelmä on merkittävä ele- mentti oikeusprosessin keventämisessä. Myös Suomen Lakimiesliitto ry katsoo, ettei lautamiesten valintatavan muuttamisen arviointiin tai toteuttamiseen tule käyttää niukkoja resursseja. Suomen tuomariliitto ry arvioi, että uudesta valintatavasta aiheutuvat kustannukset olisivat huomattavan suu- ret, eikä lautamiesjärjestelmästä ole saavutettavissa tosiasiallisia hyötyjä. Myös Kanta-Hämeen käräjäoikeus ja Pirkanmaan käräjäoikeus korostavat, että resurssit tu- lisi suunnata sinne, missä niitä tarvitaan, kuten Helsingin hovioikeuden ja Satakunnan käräjäoikeuden mukaan vakituiseen henkilökuntaan ja sen kouluttamiseen. Satakunnan käräjäoikeus ja Suomen Lakimiesliitto ry toteavat, että lautamiesjärjestel- män säilyttäminen vaatii lautamiesten kouluttamista, mikä aiheuttaa kustannuksia ja Suomen Lakimiesliitto ry:n mukaan pitkittää ratkaisutoimintaa. Satakunnan käräjäoi- keuden mukaan Tuomioistuinviraston koulutus vaatisi muutenkin lisäresurssointia. Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden mukaan huomiota tulee kokonaisarvioinnissa kiinnit- tää tarkoituksenmukaisuusnäkökohtiin, kuten järjestelmän ylläpitämisestä aiheutuviin hallinnollisiin tehtäviin ja kustannuksiin, jotka Helsingin hovioikeuden mukaan poistui- sivat lautamiesjärjestelmästä luopumisella. Rovaniemen hovioikeus ja Suomen Maallikkotuomarit ry toteavat, että lautamiesjär- jestelmän lakkauttamisen myötä asioita siirtyisi käsiteltäväksi käräjäoikeuden kolmen tuomarin kokoonpanossa, jossa kustannukset ovat suuremmat kuin lautamieskokoon- panoissa, minkä vuoksi Suomen Maallikkotuomarit ry:n mukaan lautamiesjärjestelmän lopettamisella ei saavutettaisi tavoiteltavia säästöjä. Suomen tuomariliitto ry toteaa, että tuomioistuinten perusrahoitusta on korotettava vä- hintään 30 milj. eurolla oikeudenhoidon selonteosta ilmenevin tavoin, jotta tuomioistui- met voivat käyttää asian laadun tai/ja laajuuden vaatiessa kahden tai kolmen ammatti- OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, SELVITYKSIÄ JA OHJEITA 2023:28 33 tuomarin kokoonpanoa. Pohjois-Savon käräjäoikeus katsoo, ettei ole mielekästä ver- rata vain kustannusmielessä lautamieskokoonpanoa kolmen tuomarin kokoonpanoon vaativissa rikosasioissa. Suomen Asianajajaliitto pitää tärkeänä varmistaa tuomiois- tuinten resurssit lautamiesjärjestelmän korvaamiseen, mikäli siitä luovutaan. 2.7 Muita kommentteja 2.7.1 Tuomioistuinviraston ja tuomioistuinten resurssien puute Itä-Suomen hovioikeus, Rovaniemen hovioikeus, Helsingin käräjäoikeus, Itä-Uuden- maan käräjäoikeus, Kainuun käräjäoikeus, Kymenlaakson käräjäoikeus, Oulun käräjä- oikeus, Päijät-Hämeen käräjäoikeus, Tuomioistuinvirasto ja Valtakunnansyyttäjän toi- misto korostavat, että lautamiesten valintaan liittyvien tehtävien siirtäminen Tuomiois- tuinvirastolle edellyttäisi riittäviä resursseja, joita sillä ei tällä hetkellä ole. Rovaniemen hovioikeus, Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus, Helsingin käräjäoikeus, Kainuun käräjäoikeus, Oulun käräjäoikeus, Pohjanmaan käräjäoikeus, Pohjois-Savon käräjäoikeus, Päijät-Hämeen käräjäoikeus ja Tuomioistuinvirasto katsovat, että myös- kään tuomioistuimilla ei ole riittäviä resursseja tehtävien hoitamiseen. Kymenlaakson käräjäoikeus toteaa, että mikäli mitään lautamiesten valintaan liittyviä tehtäviä säädettäisiin käräjäoikeuksien hoidettavaksi, on resurssitarve huomattavasti suurempi kuin keskitetyssä järjestelmässä, joka myös Oulun käräjäoikeuden mukaan toisi tehokkuushyötyjä. Pohjanmaan käräjäoikeus katsoo, että lautamiesjärjestelmän uudistaminen tulee jät- tää muodolliselle tasolle, jotta oikeuslaitokselle tai Tuomioistuinvirastolle ei aiheudu lisärasitetta. Päävastuun hakemusten hallinnoinnista tulee säilyä kunnilla. 2.7.2 Muuta lautamiesten valintatavasta Helsingin käräjäoikeus, Keski-Suomen käräjäoikeus, Kymenlaakson käräjäoikeus, Pohjanmaan käräjäoikeus ja Suomen Maallikkotuomarit ry ehdottavat, että lautamies- ehdokkaat nimettäisiin tai valittaisiin vasta kunnallisvaalien jälkeen, eli lautamiesten OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, SELVITYKSIÄ JA OHJEITA 2023:28 34 toimikausi olisi Ruotsin mallin mukaisesti erillään vaalikaudesta. Kymenlaakson kärä- jäoikeuden mukaan etäännyttämällä valinta ainakin muodollisesti politiikasta täytettäi- siin minimitasolla Grecon suositukset. Helsingin käräjäoikeuden ja Suomen Maallikko- tuomarit ry:n mukaan näin tulisi varmemmin turvattua muun muassa ehdokkaiden aito kiinnostus ja sopivuus tehtävään. Kainuun käräjäoikeus ja oikeuskansleri katsovat, että tehtävään tulisi saada ehdok- kaat järjestäytyneesti. Kainuun käräjäoikeus pohtii, voidaanko ehdokkaita saada riittä- västi ja järjestäytyneesti muiden tahojen kuin kunnallisten viranomaisten kautta. Itä-Uudenmaan käräjäoikeus toteaa, että lautamiesten valintatavaksi esitetyistä vaih- toehtoista useampi voisi olla sovellettavissa. Ensisijaisesti tulisi valita tapa, joka to- teuttaa tuomioistuinten riippumattomuutta ja puolueettomuutta parhaiten, minkä lisäksi järjestelyn on sovittava Suomen oikeusjärjestelmään ja sille on olemassa tai luota- vissa tarkoituksenmukaiset rakenteet. Itä-Uudenmaan käräjäoikeus ja Vihreä liitto r.p. katsovat, että menettelyn tulisi olla myös toimiva ja huomioon tulisi ottaa hallinnollisen taakan minimointi. Apulaisoikeusasiamies pitää luontevana sitä, että Tuomioistuinvirasto vastaisi lauta- miesten nimittämiseen liittyvästä menettelystä kokonaisuudessaan, koska sitä on pe- rustellusti pidetty palomuurina poliitikkojen ja tuomioistuinten välillä. Oikeuskansleri suhtautuu varauksella siihen, että lautamiestehtävästä tehtäisiin kan- sallisvelvollisuus, johon valikoiduttaisiin sattumanvaraisesti esimerkiksi arvonnalla. Myös Päijät-Hämeen käräjäoikeuden mukaan arpominen voi johtaa siihen, että osa lautamiehistä olisi epämotivoituneita ja tehtävään soveltumattomia. Etelä-Savon käräjäoikeus, Helsingin käräjäoikeus, Kainuun käräjäoikeus, Päijät-Hä- meen käräjäoikeus ja Vihreä liitto r.p. katsovat, ettei lautamiesten valintaan liittyvien tehtävien hoitamista varten ole tarkoituksenmukaista perustaa uutta elintä. 2.7.3 Lautamiesjärjestelmän kehittäminen Etelä-Savon käräjäoikeus, Keski-Suomen käräjäoikeus, Kymenlaakson käräjäoikeus ja Pohjanmaan käräjäoikeus pitävät kannatettavana – esimerkiksi lautamiesten osaa- misen ja oppimisen kannalta – sitä, etteivät kaikki lautamiehet vaihtuisi samanaikai- sesti. Esimerkiksi Kymenlaakson käräjäoikeus ehdottaa, että puolet lautamiehistä vaihtuisi samalla kertaa neljän vuoden rytmissä. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, SELVITYKSIÄ JA OHJEITA 2023:28 35 Vaasan hovioikeus huomauttaa siitä riskistä, että lautamiehet ratkaisevat ilman lain- opillista koulutusta kiperiä asioita kestämättömillä perusteilla, mikä on kuitenkin erit- täin harvinaista. Tätä riskiä vähentäisi lautamiesvalinnan kehittämisen ja valintaperus- teiden korostamisen lisäksi lautamiestoimikauden pidentäminen viiteen vuoteen, lau- tamiesten istuntomäärien hienoinen lisääminen heidän määränsä vähentämällä, palk- kioiden tarkistaminen ja yläikärajan korottaminen muutamalla vuodella. Viiden vuoden toimikausi myös eriyttäisi lautamiesvalinnan muista luottamusmiesvalinnoista, mikä saattaisi vähentää ns. poliittisen kaupankäynnin riskiä. Helsingin käräjäoikeus ja Itä-Uudenmaan käräjäoikeus katsovat, että lautamiesten lu- kumäärää olisi syytä arvioida, sillä tällä hetkellä suuren lukumäärän vuoksi yksittäi- selle lautamiehelle kertyy vain vähän istuntoja ja sitä kautta ammattitaitoa. Helsingin käräjäoikeus korostaa, että tuomioistuimissa käsiteltävät asiat ovat yhä mo- nimutkaisempia ja vaativampia oikeudellisesti sekä näytön arvioinnin osalta. Helsingin käräjäoikeus, Itä-Uudenmaan käräjäoikeus ja Suomen Maallikkotuomarit ry katsovat, että lautamiehille tulisi tarjota enemmän valtakunnallista koulutusta esimerkiksi pro- sessioikeuden perusteista ja tuomioistuimen toiminnasta, minkä lisäksi lautamiehillä tulisi olla myös kouluttautumisvelvollisuus. Itä-Uudenmaan käräjäoikeus, Keski-Suo- men käräjäoikeus ja Suomen Maallikkotuomarit ry katsovat, että koulutuksen voisi jär- jestää Tuomioistuinvirasto. Jatkoperehdyttäminen olisi Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden ja Keski-Suomen käräjäoi- keuden mukaan käräjäoikeuksien vastuulla. Myös Suomen Maallikkotuomarit ry kat- soo, että valintaprosessin jälkeen yhteistyö ja lautamiesten alueellinen ohjeistus kos- kien lautamiesten tehtävää ja velvoitteita tapahtuisi käräjäoikeuksissa. Helsingin käräjäoikeus katsoo, että järjestelmää kehitettäessä tulee kiinnittää huo- miota siihen, että lautamiestehtävän vaatimukset sekä tehtävän edellyttämä aika ovat ennakolta ehdokkaiden tai nimitettävien tiedossa. Suomen Maallikkotuomarit ry:n mu- kaan on joiltain osin tullut esille, ettei valituille henkilöille ole annettu oikeanlaista tie- toa tehtävänkuvasta. Oikeusrekisterikeskus ehdottaa lautamiesten kelpoisuusvaatimuksia koskevaa käräjä- oikeuden lautamiehistä annetun lain 2 §:n 2 momentin säännöstä muutettavaksi siten, että lautamiehenä ei saisi olla myöskään Oikeusrekisterikeskuksen virkamies, joka vi- rassaan suorittaa seuraamuksiin liittyviä täytäntöönpano- tai rekisterinpitotehtäviä. Helsingin käräjäoikeuden mukaan menettelytapoja lautamiehen eroon ja nimittämi- seen tulisi selkeyttää. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, SELVITYKSIÄ JA OHJEITA 2023:28 36 2.7.4 Muita kommentteja Pohjois-Savon käräjäoikeus korostaa kuitenkin lautamiesjärjestelmän pitkiä perinteitä sekä sitä, että järjestelmä on myös käytännössä aikaisemmin toiminut hyvin. Turun hovioikeus katsoo, että valintaprosessin jälkeen lautamiesasioiden hallinnoinnin tulisi tapahtua käräjäoikeuksissa. Professori Matti Tolvasen mukaan olisi syytä pohtia, voidaanko tuomioistuimiin nimetä lautamiesten sijaan asiantuntijajäseniä samoin kuin hallintotuomioistuimissa, mikä voisi lisätä luottamusta asioiden perusteelliseen ja asiantuntevaan käsittelyyn. Yksityishenkilö kyseenalaistaa valtion toimivallan tehdä yksityishenkilöitä koskevia päätöksiä. ISSN 2490-0990 (PDF) ISBN 978-952-400-710-8 (PDF) Oikeusministeriö PL 25 00023 Valtioneuvosto www.oikeusministerio.fi Justitieministeriet PB 25 00023 Statsrådet www.justitieministeriet.fi Arviomuistio lautamiesten valintatavasta : Lausuntotiivistelmä Kuvailulehti Presentationsblad Description sheet Sisältö 1 Johdanto 1.1 Arviomuistio 1.2 Pyydetyt ja saadut lausunnot 1.3 Yhteenveto lausunnoista 2 Lausuntopalaute 2.1 Lautamiesten valintatavan muuttaminen 2.1.1 Lausunnonantajien kannat 2.1.2 Valintatapaa tulee muuttaa 2.1.3 Valintatapaa ei tule muuttaa 2.2 Ehdokasasettelu 2.2.1 Tuomioistuinvirasto 2.2.2 Kunnalliset toimielimet 2.2.3 Muita tahoja 2.2.4 Hakumenettelyn riippumattomuus ja avoimuus 2.3 Lautamiesten rikostaustan selvittäminen 2.3.1 Rikostausta tulee selvittää 2.3.2 Selvityksen tekijänä Tuomioistuinvirasto tai muu ehdokasasettelusta, valinnasta tai nimittämisestä vastaava taho 2.3.3 Selvityksen sisältö 2.3.4 Muita huomioita 2.4 Lautamiesten valinta 2.4.1 Kenen pitäisi valita lautamiehet 2.4.1.1 Tuomioistuinvirasto 2.4.1.2 Tuomioistuimet 2.4.1.3 Kunnalliset toimijat 2.4.1.4 Muita vaihtoehtoja 2.4.2 Miten valinnan pitäisi tapahtua 2.4.2.1 Arvonta 2.4.2.2 Riippumattomuus ja väestöryhmien tasapuolinen edustus 2.4.2.3 Muita valintaan liittyviä seikkoja 2.5 Lautamiesten nimittäminen 2.5.1 Tuomioistuinvirasto 2.5.2 Tuomioistuimet 2.5.3 Muita tahoja 2.5.4 Muita huomioita nimittämisestä 2.6 Lautamiesjärjestelmän arviointi kokonaisuutena 2.6.1 Lautamiesjärjestelmän tarkastelu kokonaisuutena pelkän valintatavan sijaan 2.6.2 Lautamiesjärjestelmästä luopuminen 2.6.3 Lautamiesjärjestelmä ei vastaa sille asetettuja tavoitteita 2.6.4 Lautamiesten paikallistuntemus, osaaminen ja erityisasiantuntemus 2.6.5 Resurssien käyttö 2.7 Muita kommentteja 2.7.1 Tuomioistuinviraston ja tuomioistuinten resurssien puute 2.7.2 Muuta lautamiesten valintatavasta 2.7.3 Lautamiesjärjestelmän kehittäminen 2.7.4 Muita kommentteja << /ASCII85EncodePages false /AllowPSXObjects false /AllowTransparency false /AlwaysEmbed [ true ] /AntiAliasColorImages false /AntiAliasGrayImages false /AntiAliasMonoImages false /AutoFilterColorImages true /AutoFilterGrayImages true /AutoPositionEPSFiles true /AutoRotatePages /All /Binding /Left /CalCMYKProfile (U.S. Web Coated \050SWOP\051 v2) /CalGrayProfile (Dot Gain 20%) /CalRGBProfile (sRGB IEC61966-2.1) /CannotEmbedFontPolicy /Warning /CheckCompliance [ /None ] /ColorACSImageDict << /HSamples [ 1 1 1 1 ] /QFactor 0.40000 /VSamples [ 1 1 1 1 ] >> /ColorConversionStrategy /sRGB /ColorImageAutoFilterStrategy /JPEG /ColorImageDepth -1 /ColorImageDict << /HSamples [ 1 1 1 1 ] /QFactor 0.15000 /VSamples [ 1 1 1 1 ] >> /ColorImageDownsampleThreshold 1.05000 /ColorImageDownsampleType /Bicubic /ColorImageFilter /DCTEncode /ColorImageMinDownsampleDepth 1 /ColorImageMinResolution 300 /ColorImageMinResolutionPolicy /OK /ColorImageResolution 200 /ColorSettingsFile () /CompatibilityLevel 1.4 /CompressObjects /Tags /CompressPages true /ConvertImagesToIndexed true /CreateJDFFile false /CreateJobTicket false /CropColorImages false /CropGrayImages false /CropMonoImages false /DSCReportingLevel 0 /DefaultRenderingIntent /Default /Description << /SUO >> /DetectBlends true /DetectCurves 0 /DoThumbnails false /DownsampleColorImages true /DownsampleGrayImages true /DownsampleMonoImages true /EmbedAllFonts true /EmbedJobOptions true /EmbedOpenType false /EmitDSCWarnings false /EncodeColorImages true /EncodeGrayImages true /EncodeMonoImages true /EndPage -1 /GrayACSImageDict << /HSamples [ 1 1 1 1 ] /QFactor 0.40000 /VSamples [ 1 1 1 1 ] >> /GrayImageAutoFilterStrategy /JPEG /GrayImageDepth -1 /GrayImageDict << /HSamples [ 1 1 1 1 ] /QFactor 0.15000 /VSamples [ 1 1 1 1 ] >> /GrayImageDownsampleThreshold 1.05000 /GrayImageDownsampleType /Bicubic /GrayImageFilter /DCTEncode /GrayImageMinDownsampleDepth 2 /GrayImageMinResolution 300 /GrayImageMinResolutionPolicy /OK /GrayImageResolution 200 /ImageMemory 1048576 /JPEG2000ColorACSImageDict << /Quality 30 /TileHeight 256 /TileWidth 256 >> /JPEG2000ColorImageDict << /Quality 30 /TileHeight 256 /TileWidth 256 >> /JPEG2000GrayACSImageDict << /Quality 30 /TileHeight 256 /TileWidth 256 >> /JPEG2000GrayImageDict << /Quality 30 /TileHeight 256 /TileWidth 256 >> /LockDistillerParams false /MaxSubsetPct 100 /MonoImageDepth -1 /MonoImageDict << /K -1 >> /MonoImageDownsampleThreshold 1.01667 /MonoImageDownsampleType /Bicubic /MonoImageFilter /CCITTFaxEncode /MonoImageMinResolution 1200 /MonoImageMinResolutionPolicy /OK /MonoImageResolution 600 /Namespace [ (Adobe) (Common) (1.0) ] /NeverEmbed [ true ] /OPM 1 /Optimize true /OtherNamespaces [ << /AsReaderSpreads false /CropImagesToFrames true /ErrorControl /WarnAndContinue /FlattenerIgnoreSpreadOverrides false /IncludeGuidesGrids false /IncludeNonPrinting false /IncludeSlug false /Namespace [ (Adobe) (InDesign) (4.0) ] /OmitPlacedBitmaps false /OmitPlacedEPS false /OmitPlacedPDF false /SimulateOverprint /Legacy >> << /AddBleedMarks false /AddColorBars false /AddCropMarks false /AddPageInfo false /AddRegMarks false /BleedOffset [ 0 0 0 0 ] /ConvertColors /ConvertToRGB /DestinationProfileName (Adobe RGB \0501998\051) /DestinationProfileSelector /UseName /Downsample16BitImages true /FlattenerPreset << /PresetSelector /MediumResolution >> /FormElements false /GenerateStructure true /IncludeBookmarks true /IncludeHyperlinks true /IncludeInteractive true /IncludeLayers false /IncludeProfiles true /MarksOffset 6 /MarksWeight 0.25000 /MultimediaHandling /UseObjectSettings /Namespace [ (Adobe) (CreativeSuite) (2.0) ] /PDFXOutputIntentProfileSelector /NA /PageMarksFile /RomanDefault /PreserveEditing true /UntaggedCMYKHandling /UseDocumentProfile /UntaggedRGBHandling /LeaveUntagged /UseDocumentBleed false >> << /AllowImageBreaks true /AllowTableBreaks true /ExpandPage false /HonorBaseURL true /HonorRolloverEffect false /IgnoreHTMLPageBreaks false /IncludeHeaderFooter false /MarginOffset [ 0 0 0 0 ] /MetadataAuthor () /MetadataKeywords () /MetadataSubject () /MetadataTitle () /MetricPageSize [ 0 0 ] /MetricUnit /inch /MobileCompatible 0 /Namespace [ (Adobe) (GoLive) (8.0) ] /OpenZoomToHTMLFontSize false /PageOrientation /Portrait /RemoveBackground false /ShrinkContent true /TreatColorsAs /MainMonitorColors /UseEmbeddedProfiles false /UseHTMLTitleAsMetadata true >> ] /PDFX1aCheck false /PDFX3Check false /PDFXBleedBoxToTrimBoxOffset [ 0 0 0 0 ] /PDFXCompliantPDFOnly false /PDFXNoTrimBoxError true /PDFXOutputCondition () /PDFXOutputConditionIdentifier () /PDFXOutputIntentProfile () /PDFXRegistryName () /PDFXSetBleedBoxToMediaBox true /PDFXTrapped /False /PDFXTrimBoxToMediaBoxOffset [ 0 0 0 0 ] /ParseDSCComments true /ParseDSCCommentsForDocInfo true /ParseICCProfilesInComments true /PassThroughJPEGImages true /PreserveCopyPage true /PreserveDICMYKValues true /PreserveEPSInfo true /PreserveFlatness false /PreserveHalftoneInfo false /PreserveOPIComments false /PreserveOverprintSettings true /StartPage 1 /SubsetFonts true /TransferFunctionInfo /Apply /UCRandBGInfo /Preserve /UsePrologue false /sRGBProfile (sRGB IEC61966-2.1) >> setdistillerparams << /HWResolution [2400 2400] /PageSize [612.000 792.000] >> setpagedevice