Älyverkkotyöryhmän ehdotukset ja niiden tarkemmat perustelut Älyverkkotyöryhmän loppuraportin liite Työ- ja elinkeinoministeriö, Helsinki 2018 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2018 Sisältö Johdanto … ………………………………………………………………………………………………… 4 Älyverkkovisio 2025 … ………………………………………………………………………………… 9 Työryhmän ehdotukset älykkään sähköjärjestelmän luomiseksi … ………………… 11 Selkeytetään sähkömarkkinaroolit ja -pelisäännöt… …………………………………………… 11 Jakeluverkkoyhtiön ja markkinatoimijoiden roolit kulutusjoustossa… ……………………………… 11 Jakeluverkkoyhtiöiden aikaohjauksesta luopumisen kriteerit… …………………………………… 14 Sähkövarastot… ……………………………………………………………………………………… 18 Asiakaskeskeinen vähittäismarkkinamalli… ………………………………………………………… 20 Aggregaattorit – uudet joustopalvelujen tarjoajat…………………………………………………… 27 Energiayhteisöt… ……………………………………………………………………………………… 33 Paikallinen energiayhteisö – kiinteistön sisäinen… ………………………………………………… 36 Paikallinen energiayhteisö – kiinteistörajat ylittävä… ……………………………………………… 38 Hajautettu energiayhteisö…………………………………………………………………………… 42 Mahdollistetaan markkinaehtoiset kannusteet…………………………………………………… 45 Jakeluverkon tehopohjainen siirtohinnoittelu………………………………………………………… 45 Verkkopalvelun maksurakenteiden harmonisointi… ………………………………………………… 48 Verotus … ……………………………………………………………………………………………… 49 Sähkövarastojen verotus… …………………………………………………………………………… 50 Suhteellinen sähkövero………………………………………………………………………………… 50 Joustoa edistävä sähköverkonhaltijoiden sääntely… ………………………………………………… 55 Luodaan riittävät tekniset edellytykset……………………………………………………………… 58 Seuraavan sukupolven älymittareiden toiminnallisuudet… ………………………………………… 58 Kulutusjoustoa tukeva rakennussääntely ja sähkö-, LVI- ja automaatiosuunnittelu… ……………… 68 Lisätään toimialarajat ylittävää yhteistyötä………………………………………………………… 71 Älykkään sähköjärjestelmän kyberturvallisuuden varmistaminen … ……………………………… 71 Energiajärjestelmien kehittäminen joustavuutta ja keskinäistä vuorovaikutusta tukeviksi… ……… 74 Määritelmiä … …………………………………………………………………………………………… 79 4 Johdanto Työ- ja elinkeinoministeriö asetti syyskuussa 2016 työryhmän selvittämään älykkään säh- köjärjestelmän mahdollisuuksia sähkömarkkinoille. Älyverkkotyöryhmän tavoitteena on luoda yhteinen näkemys tulevaisuuden älykkäästä sähköjärjestelmästä. Sen tehtävänä on selvittää ja esittää konkreettisia toimia, joilla älykäs sähköjärjestelmä voi palvella asiakkai- den mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti sähkömarkkinoille ja edistää toimitusvarmuu- den ylläpitoa. Työryhmän tavoitteena on hakea konkreettisia ja realistisia ratkaisuja sähkö- markkinoiden kehittämiseksi. Tämä raportti on älyverkkotyöryhmän loppuraportin1 liite, jossa kuvataan tarkemmin loppu- raportissa käsiteltyjen ehdotukset ja niiden taustat. Tähän raporttiin on koottu kaikki älyverk- kotyöryhmän käsittelemät teemat ja niihin sisältyvät ehdotukset siinä muodossa, kun työryh- mä ne on hyväksynyt. Osaa aiheista on käsitelty jo työryhmän väliraportissa2, joka julkaistiin 9.10.2017. Aiheet, joiden väliraportissa todettiin tarvitsevan lisäselvitystä, on päivitetty tähän kokoelmaan. Lisäksi loppuraportti sisältää väliraportin jälkeen käsitellyt uudet teemat. Työryhmän loppuraportti ja tämä raportti muodostavat erottamattoman kokonaisuuden. Älyverkkotyöryhmässä vaikuttaneet henkilöt Työryhmän puheenjohtajana toimi ylitarkastaja Tatu Pahkala työ- ja elinkeinoministeriön energiaosastolta. Työryhmän jäsenet olivat • Jukka Kaakkola (Kilpailu- ja kuluttajavirasto) • Bettina Lemström (työ- ja elinkeinoministeriö) • Suvi Lehtinen (Energiavirasto) • Riina Heinimäki (Energiateollisuus ry) • Toivo Hurme (Paikallisvoima ry) • Pertti Järventausta (Tampereen teknillinen yliopisto) • Kaisa Kettunen (Suomen Kiinteistöliitto ry) • Pasi Kuokkanen (Suomen Sähkönkäyttäjät ry) • Risto Lindroos (Fingrid Oyj) • Juha Marjeta (Lähienergialiitto ry) 1 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-346-7 2 https://tem.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-327-243-9 5 ÄLYVERKKOTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTIN TEM 33/2018 LIITE • Jarmo Partanen (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) • Kaija Savolainen (Suomen Omakotiliitto ry) Työryhmän pysyvät asiantuntijat olivat • Johanna Haverinen (Keravan Energia Oy) • Malkus Lindroos (Vattenfall Oy) • Markku Hyvärinen (Helen Sähköverkko Oy) • Lasse Konttinen (Caruna Oy) • Jouni Pylvänäinen (Elenia Oy) • Marko Silokoski (Rauman Energia Oy) Työryhmän asiantuntijasihteerit olivat • Heidi Uimonen (Fingrid Oyj) • Ville Väre (Energiavirasto) Työryhmässä vierailivat lisäksi seuraavat asiantuntijat • Veli-Pekka Saajo (Energiaviraston varajäsen) • Petri Pylsy (Kiinteistöliitto ry:n varajäsen) • Kenneth Hänninen (Energiateollisuus ry:n varajäsen) • Karoliina Auvinen (Lähienergialiitto ry:n varajäsen) • Bengt Söderlund (Caruna Oy:n varajäsen) • Jouni Lehtinen (Helen Sähköverkko Oy:n varajäsen) • Tommy Svens (Vattenfall Oy:n varajäsen) • Mikko Lepistö (Suomen Sähkönkäyttäjät ry:n varajäsen) • Mikko Halonen (Suomen Sähkönkäyttäjät ry:n varajäsen) • Tapio Tuomi (Lähienergialiitto ry:n varajäsen) • Jari Nykänen (Paikallisvoima ry:n varajäsen) • Ari Tolonen (Lähienergialiitto ry:n varajäsen) • Juha Leinonen (Pöyry Management Consulting Oyj) • Jimmy Forsman (Pöyry Management Consulting Oyj) • Mikael Marisa (Sympower Oy) • Laura Ihamäki (Fingrid Oyj) • Tatu Kulla (Fortum Oyj) • Leo Parkkonen (valtiovarainministeriö) • Tuula Karjalainen (valtiovarainministeriö) • Henna Jovio (Borenius Attorneys LTD) • Janne Juusela (Borenius Attorneys LTD) • Jan Segerstam (Empower Oy) • Olli Bremer (Demos Effect) • Oona Frilander (Demos Effect Oy) • Heikki Vestman (Energiavirasto) 6 • Philip Lewis (VaasaETT Ltd Ab Oy) • Henri Hämäläinen (Energiavirasto) • Pekka Kalliomäki (Ympäristöministeriö) • Aki Toivanen (Eera Oy) • Pirkko Harsia (TAMK) • Pasi Poikonen (Granlund Oy / Neuvottelevat sähkösuunnittelijat NSS ry) • Marko Buuri (F-secure Oyj) • Klaus Känsälä (VTT) • Valtteri Virtanen (KKV) • Petri Parviainen (Fingrid Oyj) • Tuomo Valkeapää (Tukes) • Marjaana Kivioja (Fingrid Oyj) • Mirja Tiitinen (Energiateollisuus ry) • Annaleise Chalmers (Ernst & Young Oy) • Lili Kirikal (Ernst & Young Oy) • Olli Kemppinen (Ernst & Young Oy) • Tiina Karppinen (Energiavirasto) • Jaakko Takala (Pöyry Management Consulting Oy) • Antti Raininko (Pöyry Management Consulting Oy) • Antti Paananen (Energiavirasto) • Kaisa-Reeta Koskinen (Energiavirasto) • Nikita Semkin (Pöyry Management Consulting Oy) • Tuukka Rautiainen (GAIA Consulting Oy) • Juha Vanhanen (GAIA Consulting Oy) • Taneli Leiskamo (Fingrid Oyj) • Petteri Värränkivi (TEM) • Jaana Pohja (Energiateollisuus ry) • Anna Storm (Teknologiateollisuus ry) • Leila Timonen (Motiva Oy) • Annakaisa Mänttäri (Kiinteistöliitto ry) • Mervi Suni (Energiavirasto) • Laura Salmi (Kilpailu- ja kuluttajavirasto) • Heini Kuusela-Opas (Elenia Oy) • Outi Heistman (Keravan Energia Oy) Työryhmälle teetetyt selvitykset Älyverkkotyöryhmä on teettänyt työnsä tueksi alla olevat selvitykset. Selvitykset löytyvät älyverkkotyöryhmän sivuilta www.tem.fi/alyverkot. http://www.tem.fi/alyverkot 7 ÄLYVERKKOTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTIN TEM 33/2018 LIITE Borenius, Sähkön valmisteverotuksen uudistaminen EU:n sääntelyn näkökulmasta, 1.3.2017. https:// tem.fi/documents/1410877/3481825/S%C3%A4hk%C3%B6veroselvitys+Borenius+1.3.2017/4d0c10ca-7a e1-4f29-bad6-e820323462de/S%C3%A4hk%C3%B6veroselvitys+Borenius+1.3.2017.pdf Demos Helsinki, Kysyntäjousto kuluttajan näkökulmasta, 2017. https://tem.fi/docu- ments/1410877/3481825/Kysynta%CC%88jousto+kuluttajan+na%CC%88ko%CC%88kulmasta.pd- f/61f45c27-10bb-4ab9-ba20-a3bd0ee37014/Kysynta%CC%88jousto+kuluttajan+na%CC%88ko%CC%- 88kulmasta.pdf.pdf Gaia Consulting Oy, Vaikutustenarvio työ- ja elinkeinoministeriön älyverkkotyöryhmän esittämis- tä toimista, 8.10.2018. https://tem.fi/documents/1410877/3481825/Vaikutustenarvio+%C3%A4lyverkko- ty%C3%B6ryhm%C3%A4n+esitt%C3%A4mist%C3%A4+toimista%2C+8.10.2018/0452e52f-ec04-4e42-98f2-6 6cb6b0b79b9/Vaikutustenarvio+%C3%A4lyverkkoty%C3%B6ryhm%C3%A4n+esitt%C3%A4mist%C3%A4+- toimista%2C+8.10.2018.pdf Pöyry Management Consulting, AMR 2.0, 15.12.2017. https://tem.fi/documents/1410877/3481825/ AMR+2.0+loppuraportti+15.12.2017/6a2df7e6-a963-40c0-b4d8-d2533fbca488/AMR+2.0+loppuraport- ti+15.12.2017.pdf Pöyry Management Consulting, Electricity retail market models, 23.10.2017. https://tem.fi/docu- ments/1410877/3481825/Retail+market+model+study%2C+23.10.2017/280fa4d3-71c3-41cd-af8f-3bb- 1c6169f5d/Retail+market+model+study%2C+23.10.2017.pdf Pöyry Management Consulting, Suhteellisen sähköveron vaikutukset, 16.5.2018. https://tem.fi/docu- ments/1410877/3481825/Suhteellinen+s%C3%A4hk%C3%B6vero+loppuraportti+16.5.2018/3686ca- ca-e3a0-4ad9-ad75-75869689490e/Suhteellinen+s%C3%A4hk%C3%B6vero+loppuraportti+16.5.2018.pdf Pöyry Management Consulting, Myyjäkeskeinen vähittäismarkkinamalli, 15.3. 2018. https://tem.fi/do- cuments/1410877/3481825/Myyj%C3%A4keskeinen+v%C3%A4hitt%C3%A4ismarkkinamalli+15.3.2018/ f15049d0-d0a0-40f5-ace0-3766a4fcc00f/Myyj%C3%A4keskeinen+v%C3%A4hitt%C3%A4ismarkkinamal- li+15.3.2018.pdf Pöyry Management Consulting, Independent aggregator models, 26.6.2018. https://tem.fi/docu- ments/1410877/3481825/Itsen%C3%A4isen+aggregaattorin+mallit+26.6.2018/f63589df-49ea-4232- b39a-bb6973407fe2/Itsen%C3%A4isen+aggregaattorin+mallit+26.6.2018.pdf F-Secure, Kyberturvariskien kartoitus, 7.12.2017. https://tem.fi/documents/1410877/3481825/Kyber- turvariskien+kartoitus+7.12.2017/89684ed2-4072-4001-a468-72895a150a4e/Kyberturvariskien+kartoi- tus+7.12.2017.pdf Pöyry Management Consulting, Kyberturvallisuusselvitys, 8.6.2018. https://tem.fi/docu- ments/1410877/3481825/Kyberturvallisuusselvitys+8.6.2018/e2aab253-500e-4a41-a0ba-06533cfd704d/Kyber- turvallisuusselvitys+8.6.2018.pdf Fingrid & TEM, Lohkoketjuteknologia osana älykästä sähköjärjestelmää, 28.8.2018. https://tem.fi/do- cuments/1410877/3481825/Lohkoketjuteknologia+osana+%C3%A4lyk%C3%A4st%C3%A4+s%C3%A4h- k%C3%B6j%C3%A4rjestelm%C3%A4%C3%A4+28.8.2018/752904f3-a765-443a-b3d0-6947999c1a68/ Lohkoketjuteknologia+osana+%C3%A4lyk%C3%A4st%C3%A4+s%C3%A4hk%C3%B6j%C3%A4rjestel- m%C3%A4%C3%A4+28.8.2018.pdf Älyverkkotyöryhmän alatyöryhmä, Kuormanohjausrajapinta AMR-mittarin kautta toteutettaviin oh- jauksiin, 4.9.2018. https://tem.fi/documents/1410877/3481825/%E2%80%A2%09Kuormanohjausraja- pinta+AMR-mittarin+kautta+toteutettaviin+ohjauksiin+4.9.2018/eae9b3c1-9773-4e07-aa00-5e144f78e- 55f/%E2%80%A2%09Kuormanohjausrajapinta+AMR-mittarin+kautta+toteutettaviin+ohjauk- siin+4.9.2018.pdf Älyverkkotyöryhmän alatyöryhmä, Asennettujen etäluettavien mittareiden hyödyntäminen ky- syntäjoustossa, 22.5.2017 https://tem.fi/documents/1410877/3481825/Asennettujen+et%C3%A- 4luettavien+mittareiden+hy%C3%B6dynt%C3%A4minen+kysynt%C3%A4joustossa%2C+22.5.2017/ 3968fe7d-ab5f-420f-b7fc-b0d64a5b9b1d/Asennettujen+et%C3%A4luettavien+mittareiden+hy%C3%B- 6dynt%C3%A4minen+kysynt%C3%A4joustossa%2C+22.5.2017.pdf Ernst & Young, Kysyntäjoustoa tukevat valvontamenetelmät sähkön jakeluverkkotoiminnassa, 13.4.2018. https://www.energiavirasto.fi/documents/10191/0/Kysynt%C3%A4joustoa+tukevat+kv+val- vontamenetelm%C3%A4t+loppuraportti.pdf/3baf0cb9-3d9d-44f9-bcf1-51e11e9ba7b5 Energiavirasto, Energiayhteisöjen oikeudelliset edellytykset EU:n ja kansallisen verkkosääntelyn kan- nalta, 5.9.2017. https://www.energiavirasto.fi/documents/10191/0/Energiaviraston+selvitys+5.9.2017+- TEMlle+energiayhteist%C3%B6jen+oikeudellisista+edellytyksist%C3%A4.pdf/76a0bebc-af95-4c99-b3e5- 9070f18c236c https://tem.fi/documents/1410877/3481825/S%C3%A4hk%C3%B6veroselvitys+Borenius+1.3.2017/4d0c10ca-7ae1-4f29-bad6-e820323462de/S%C3%A4hk%C3%B6veroselvitys+Borenius+1.3.2017.pdf https://tem.fi/documents/1410877/3481825/S%C3%A4hk%C3%B6veroselvitys+Borenius+1.3.2017/4d0c10ca-7ae1-4f29-bad6-e820323462de/S%C3%A4hk%C3%B6veroselvitys+Borenius+1.3.2017.pdf https://tem.fi/documents/1410877/3481825/S%C3%A4hk%C3%B6veroselvitys+Borenius+1.3.2017/4d0c10ca-7ae1-4f29-bad6-e820323462de/S%C3%A4hk%C3%B6veroselvitys+Borenius+1.3.2017.pdf https://tem.fi/documents/1410877/3481825/Kysynta%CC%88jousto+kuluttajan+na%CC%88ko%CC%88kulmasta.pdf/61f45c27-10bb-4ab9-ba20-a3bd0ee37014/Kysynta%CC%88jousto+kuluttajan+na%CC%88ko%CC%88kulmasta.pdf.pdf https://tem.fi/documents/1410877/3481825/Kysynta%CC%88jousto+kuluttajan+na%CC%88ko%CC%88kulmasta.pdf/61f45c27-10bb-4ab9-ba20-a3bd0ee37014/Kysynta%CC%88jousto+kuluttajan+na%CC%88ko%CC%88kulmasta.pdf.pdf https://tem.fi/documents/1410877/3481825/Kysynta%CC%88jousto+kuluttajan+na%CC%88ko%CC%88kulmasta.pdf/61f45c27-10bb-4ab9-ba20-a3bd0ee37014/Kysynta%CC%88jousto+kuluttajan+na%CC%88ko%CC%88kulmasta.pdf.pdf https://tem.fi/documents/1410877/3481825/Kysynta%CC%88jousto+kuluttajan+na%CC%88ko%CC%88kulmasta.pdf/61f45c27-10bb-4ab9-ba20-a3bd0ee37014/Kysynta%CC%88jousto+kuluttajan+na%CC%88ko%CC%88kulmasta.pdf.pdf https://tem.fi/documents/1410877/3481825/AMR+2.0+loppuraportti+15.12.2017/6a2df7e6-a963-40c0-b4d8-d2533fbca488/AMR+2.0+loppuraportti+15.12.2017.pdf https://tem.fi/documents/1410877/3481825/AMR+2.0+loppuraportti+15.12.2017/6a2df7e6-a963-40c0-b4d8-d2533fbca488/AMR+2.0+loppuraportti+15.12.2017.pdf https://tem.fi/documents/1410877/3481825/AMR+2.0+loppuraportti+15.12.2017/6a2df7e6-a963-40c0-b4d8-d2533fbca488/AMR+2.0+loppuraportti+15.12.2017.pdf https://tem.fi/documents/1410877/3481825/Retail+market+model+study%2C+23.10.2017/280fa4d3-71c3-41cd-af8f-3bb1c6169f5d/Retail+market+model+study%2C+23.10.2017.pdf https://tem.fi/documents/1410877/3481825/Retail+market+model+study%2C+23.10.2017/280fa4d3-71c3-41cd-af8f-3bb1c6169f5d/Retail+market+model+study%2C+23.10.2017.pdf https://tem.fi/documents/1410877/3481825/Retail+market+model+study%2C+23.10.2017/280fa4d3-71c3-41cd-af8f-3bb1c6169f5d/Retail+market+model+study%2C+23.10.2017.pdf https://tem.fi/documents/1410877/3481825/Suhteellinen+s%C3%A4hk%C3%B6vero+loppuraportti+16.5.2018/3686caca-e3a0-4ad9-ad75-75869689490e/Suhteellinen+s%C3%A4hk%C3%B6vero+loppuraportti+16.5.2018.pdf https://tem.fi/documents/1410877/3481825/Suhteellinen+s%C3%A4hk%C3%B6vero+loppuraportti+16.5.2018/3686caca-e3a0-4ad9-ad75-75869689490e/Suhteellinen+s%C3%A4hk%C3%B6vero+loppuraportti+16.5.2018.pdf https://tem.fi/documents/1410877/3481825/Suhteellinen+s%C3%A4hk%C3%B6vero+loppuraportti+16.5.2018/3686caca-e3a0-4ad9-ad75-75869689490e/Suhteellinen+s%C3%A4hk%C3%B6vero+loppuraportti+16.5.2018.pdf https://tem.fi/documents/1410877/3481825/Myyj%C3%A4keskeinen+v%C3%A4hitt%C3%A4ismarkkinamalli+15.3.2018/f15049d0-d0a0-40f5-ace0-3766a4fcc00f/Myyj%C3%A4keskeinen+v%C3%A4hitt%C3%A4ismarkkinamalli+15.3.2018.pdf https://tem.fi/documents/1410877/3481825/Myyj%C3%A4keskeinen+v%C3%A4hitt%C3%A4ismarkkinamalli+15.3.2018/f15049d0-d0a0-40f5-ace0-3766a4fcc00f/Myyj%C3%A4keskeinen+v%C3%A4hitt%C3%A4ismarkkinamalli+15.3.2018.pdf https://tem.fi/documents/1410877/3481825/Myyj%C3%A4keskeinen+v%C3%A4hitt%C3%A4ismarkkinamalli+15.3.2018/f15049d0-d0a0-40f5-ace0-3766a4fcc00f/Myyj%C3%A4keskeinen+v%C3%A4hitt%C3%A4ismarkkinamalli+15.3.2018.pdf https://tem.fi/documents/1410877/3481825/Myyj%C3%A4keskeinen+v%C3%A4hitt%C3%A4ismarkkinamalli+15.3.2018/f15049d0-d0a0-40f5-ace0-3766a4fcc00f/Myyj%C3%A4keskeinen+v%C3%A4hitt%C3%A4ismarkkinamalli+15.3.2018.pdf https://tem.fi/documents/1410877/3481825/Itsen%C3%A4isen+aggregaattorin+mallit+26.6.2018/f63589df-49ea-4232-b39a-bb6973407fe2/Itsen%C3%A4isen+aggregaattorin+mallit+26.6.2018.pdf https://tem.fi/documents/1410877/3481825/Itsen%C3%A4isen+aggregaattorin+mallit+26.6.2018/f63589df-49ea-4232-b39a-bb6973407fe2/Itsen%C3%A4isen+aggregaattorin+mallit+26.6.2018.pdf https://tem.fi/documents/1410877/3481825/Itsen%C3%A4isen+aggregaattorin+mallit+26.6.2018/f63589df-49ea-4232-b39a-bb6973407fe2/Itsen%C3%A4isen+aggregaattorin+mallit+26.6.2018.pdf https://tem.fi/documents/1410877/3481825/Kyberturvariskien+kartoitus+7.12.2017/89684ed2-4072-4001-a468-72895a150a4e/Kyberturvariskien+kartoitus+7.12.2017.pdf https://tem.fi/documents/1410877/3481825/Kyberturvariskien+kartoitus+7.12.2017/89684ed2-4072-4001-a468-72895a150a4e/Kyberturvariskien+kartoitus+7.12.2017.pdf https://tem.fi/documents/1410877/3481825/Kyberturvariskien+kartoitus+7.12.2017/89684ed2-4072-4001-a468-72895a150a4e/Kyberturvariskien+kartoitus+7.12.2017.pdf https://tem.fi/documents/1410877/3481825/Kyberturvallisuusselvitys+8.6.2018/e2aab253-500e-4a41-a0ba-06533cfd704d/Kyberturvallisuusselvitys+8.6.2018.pdf https://tem.fi/documents/1410877/3481825/Kyberturvallisuusselvitys+8.6.2018/e2aab253-500e-4a41-a0ba-06533cfd704d/Kyberturvallisuusselvitys+8.6.2018.pdf https://tem.fi/documents/1410877/3481825/Kyberturvallisuusselvitys+8.6.2018/e2aab253-500e-4a41-a0ba-06533cfd704d/Kyberturvallisuusselvitys+8.6.2018.pdf https://tem.fi/documents/1410877/3481825/Lohkoketjuteknologia+osana+%C3%A4lyk%C3%A4st%C3%A4+s%C3%A4hk%C3%B6j%C3%A4rjestelm%C3%A4%C3%A4+28.8.2018/752904f3-a765-443a-b3d0-6947999c1a68/Lohkoketjuteknologia+osana+%C3%A4lyk%C3%A4st%C3%A4+s%C3%A4hk%C3%B6j%C3%A4rjestelm%C3%A4%C3%A4+28.8.2018.pdf https://tem.fi/documents/1410877/3481825/Lohkoketjuteknologia+osana+%C3%A4lyk%C3%A4st%C3%A4+s%C3%A4hk%C3%B6j%C3%A4rjestelm%C3%A4%C3%A4+28.8.2018/752904f3-a765-443a-b3d0-6947999c1a68/Lohkoketjuteknologia+osana+%C3%A4lyk%C3%A4st%C3%A4+s%C3%A4hk%C3%B6j%C3%A4rjestelm%C3%A4%C3%A4+28.8.2018.pdf https://tem.fi/documents/1410877/3481825/Lohkoketjuteknologia+osana+%C3%A4lyk%C3%A4st%C3%A4+s%C3%A4hk%C3%B6j%C3%A4rjestelm%C3%A4%C3%A4+28.8.2018/752904f3-a765-443a-b3d0-6947999c1a68/Lohkoketjuteknologia+osana+%C3%A4lyk%C3%A4st%C3%A4+s%C3%A4hk%C3%B6j%C3%A4rjestelm%C3%A4%C3%A4+28.8.2018.pdf https://tem.fi/documents/1410877/3481825/Lohkoketjuteknologia+osana+%C3%A4lyk%C3%A4st%C3%A4+s%C3%A4hk%C3%B6j%C3%A4rjestelm%C3%A4%C3%A4+28.8.2018/752904f3-a765-443a-b3d0-6947999c1a68/Lohkoketjuteknologia+osana+%C3%A4lyk%C3%A4st%C3%A4+s%C3%A4hk%C3%B6j%C3%A4rjestelm%C3%A4%C3%A4+28.8.2018.pdf https://tem.fi/documents/1410877/3481825/Lohkoketjuteknologia+osana+%C3%A4lyk%C3%A4st%C3%A4+s%C3%A4hk%C3%B6j%C3%A4rjestelm%C3%A4%C3%A4+28.8.2018/752904f3-a765-443a-b3d0-6947999c1a68/Lohkoketjuteknologia+osana+%C3%A4lyk%C3%A4st%C3%A4+s%C3%A4hk%C3%B6j%C3%A4rjestelm%C3%A4%C3%A4+28.8.2018.pdf https://tem.fi/documents/1410877/3481825/%E2%80%A2%09Kuormanohjausrajapinta+AMR-mittarin+kautta+toteutettaviin+ohjauksiin+4.9.2018/eae9b3c1-9773-4e07-aa00-5e144f78e55f/%E2%80%A2%09Kuormanohjausrajapinta+AMR-mittarin+kautta+toteutettaviin+ohjauksiin+4.9.2018.pdf https://tem.fi/documents/1410877/3481825/%E2%80%A2%09Kuormanohjausrajapinta+AMR-mittarin+kautta+toteutettaviin+ohjauksiin+4.9.2018/eae9b3c1-9773-4e07-aa00-5e144f78e55f/%E2%80%A2%09Kuormanohjausrajapinta+AMR-mittarin+kautta+toteutettaviin+ohjauksiin+4.9.2018.pdf https://tem.fi/documents/1410877/3481825/%E2%80%A2%09Kuormanohjausrajapinta+AMR-mittarin+kautta+toteutettaviin+ohjauksiin+4.9.2018/eae9b3c1-9773-4e07-aa00-5e144f78e55f/%E2%80%A2%09Kuormanohjausrajapinta+AMR-mittarin+kautta+toteutettaviin+ohjauksiin+4.9.2018.pdf https://tem.fi/documents/1410877/3481825/%E2%80%A2%09Kuormanohjausrajapinta+AMR-mittarin+kautta+toteutettaviin+ohjauksiin+4.9.2018/eae9b3c1-9773-4e07-aa00-5e144f78e55f/%E2%80%A2%09Kuormanohjausrajapinta+AMR-mittarin+kautta+toteutettaviin+ohjauksiin+4.9.2018.pdf https://www.energiavirasto.fi/documents/10191/0/Kysynt%C3%A4joustoa+tukevat+kv+valvontamenetelm%C3%A4t+loppuraportti.pdf/3baf0cb9-3d9d-44f9-bcf1-51e11e9ba7b5 https://www.energiavirasto.fi/documents/10191/0/Kysynt%C3%A4joustoa+tukevat+kv+valvontamenetelm%C3%A4t+loppuraportti.pdf/3baf0cb9-3d9d-44f9-bcf1-51e11e9ba7b5 8 Älyverkkotyöryhmän alatyöryhmät Älyverkkotyöryhmä perusti työnsä tueksi alatyöryhmiä. Alatyöryhmien tehtävänä oli sy- ventyä erillisiin teemoihin ja tuottaa työryhmälle lisätietoa näistä aiheista. Viestintäryhmät: • Kuluttajaryhmä • Toimialaryhmä Kuormanohjausrajapinta AMR-mittarin kautta toteutettaviin ohjauksiin Asennettujen etäluettavien mittareiden hyödyntäminen kysyntäjoustossa Tiekartta markkinaehtoiseen kysyntäjoustoon 9 ÄLYVERKKOTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTIN TEM 33/2018 LIITE Älyverkkovisio 2025 Työryhmän tärkeänä tehtävänä oli heti toimikauden alussa luoda näkemys tulevaisuuden älykkäästä sähköjärjestelmästä. Älyverkkotyöryhmä teki vuoteen 2025 ulottuvan kansalli- sen älyverkkovision3, joka ohjaa työryhmän työskentelyä koko sen toimikauden ajan. Visiossa älyverkko nähdään fyysistä sähkön siirto- ja jakeluverkkoa laajempana toiminnal- lisena kokonaisuutena – älykkäänä sähköjärjestelmänä. Se kattaa fyysisen siirron ja jake- lun lisäksi tuotannon, hajautetut energiaresurssit, sähköjärjestelmän joustot ja erilaiset älyverkkosovellukset, jotka yhdistävät fyysisen sähkön sähkömarkkinoihin. Älykkäässä säh- köjärjestelmässä tulee huomioida teknologian, laitteiden, tiedonhallinnan lisäksi asiakkai- den, sähkömarkkinoiden, liiketoimintamallien ja lainsäädännön näkökulmat. Älyverkkovisiossa älykäs sähköjärjestelmä katsottiin palvelualustaksi siirryttäessä kohti hajautetumpaa ja vähähiilistä sähköjärjestelmää. Se lisää asiakkaan mahdollisuuksia osal- listua sähkömarkkinoille, parantavat sähkön toimitusvarmuutta ja luovat yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia kustannustehokkaasti. Visiossa älykkään sähköjärjestelmän mahdollisuuksia tarkisteltiin tärkeimpien sidosryhmien näkökulmista. Vision keskiöön on nostettu asiakas. Tiivistetysti älykäs sähköjärjestelmä: • mahdollistaa asiakkaalle sähkönkäytön kokonaiskustannusten alentamisen ja sähkön käyttöön ja tuotantoon liittyvät arvovalinnat • tarjoaa sähkömarkkinoilla toimiville ja niille pyrkiville sähkönmyyjille ja pal- veluntarjoajille innovatiiviset, tasapuoliset ja toimivat puitteet liiketoimin- nan kehittämiselle ja asiakastarvelähtöisten tuotteiden ja palvelujen tarjon- nalle • tarjoaa jakeluverkkoyhtiölle ratkaisuja sähkön kaksisuuntaiseen jakeluun riittävän hyvälaatuisesti ja toimintavarmasti • tarjoaa sähköntuottajille välineitä tehokkaampaan tuotannon optimointiin nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä • edesauttaa järjestelmävastaavaa kantaverkkoyhtiötä tehotasapainon yllä- pitämisessä ja sähkönsaannin turvaamisessa vaihtelevan sähköntuotannon lisääntyessä 3 TEM, Suomen älyverkkovisio, 31.10.2016. saatavilla https://tem.fi/documents/1410877/3481825/%C3%84ly- verkkovisio+final/9ddc2545-586e-4574-8195-ef9987a07151/%C3%84lyverkkovisio+final.pdf https://tem.fi/documents/1410877/3481825/%C3%84lyverkkovisio+final/9ddc2545-586e-4574-8195-ef9987a07151/%C3%84lyverkkovisio+final.pdf https://tem.fi/documents/1410877/3481825/%C3%84lyverkkovisio+final/9ddc2545-586e-4574-8195-ef9987a07151/%C3%84lyverkkovisio+final.pdf 10 • luo teknologiateollisuudelle kansainvälisesti houkuttelevan toimintaympä- ristön älyverkkoteknologiaan perustuvien tuotteiden ja palvelujen kehittä- miselle ja viennille vahvistaen työllisyyttä ja elinkeinoelämän kilpailukykyä • tukee yhteiskuntaa energiapoliittisten ja yhteiskunnallisten tavoitteiden saa- vuttamisessa kustannustehokkaasti. Alla olevassa kuvassa on esitetty vision yhteenveto. Kuva 1. Älyverkkovision yhteenveto Tehotasapaino ja turvattu sähköntoimitus vaihtelevan tuotannon lisääntyessä Houkutteleva liiketoiminta- ympäristö ja elinkeinoelämän kansainvälinen kilpailukyky Mahdollisuus arvovalintoihin, tuotantoon ja alhaisempiin sähkön käytön kustannuksiin Innovatiiviset ja toimivat puitteet liiketoiminnan ja palvelujen kehittämiselle Tehokkaampi tuotannon optimointi nopeasti muuttu- vassa toimintaympäristössä Jakelu- verkonhaltija Kanta- verkonhaltija Yhteiskunta Asiakas Sähkönmyyjä/ palvelun- tarjoaja Teknologia- teollisuus Sähkön- tuottaja Toimintavarma sähkön kaksisuuntainen jakelu Energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteiden saavuttaminen kustannustehokkaasti 11 ÄLYVERKKOTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTIN TEM 33/2018 LIITE Työryhmän ehdotukset älykkään sähköjärjestelmän luomiseksi Tähän osioon on koottu kaikki älyverkkotyöryhmän käsittelemät aihealueet, työryhmän niistä tekemät ehdotukset ja ehdotusten tarkemmat perustelut. Osio sisältää sekä välirapor- tissa esitetyt muuttumattomat ehdotukset että väliraportin jälkeen hyväksytyt ehdotukset. Väliraportissa aggregaattorit, kiinteistörajat ylittävä paikallinen energiayhteisö, suhteellinen sähkövero ja jakeluverkkoyhtiöiden aikaohjauksesta luopumisen kriteerit olivat aiheita, joi- den todettiin tarvitsevan lisäselvitystä ja täsmennyksiä. Väliraportista saadun palautteen ja työryhmän teettämien selvitysten perusteella työryhmä täsmensi näitä ehdotuksiaan näistä aihealueista. Tässä raportissa esitetään näistä aihealueista päivitetyt ehdotukset. Väliraportin jälkeen työryhmä käsitteli uusina aiheina verkkoyhtiöiden joustoa tukevaa sääntelyä, seu- raavan sukupolven älymittareita, rakennussääntelyä, kyberturvallisuutta ja energiajärjestel- mien synergioita. Selkeytetään sähkömarkkinaroolit ja -pelisäännöt Jakeluverkkoyhtiön ja markkinatoimijoiden roolit kulutusjoustossa Nykytila Historiallisista syistä jakeluverkkoyhtiöillä on Suomessa pitkät perinteet pienkuluttaji- en sähkönkulutuksen ohjauksesta. Jakeluverkkojen yö- ja päiväsiirron erilaisella hinnalla (yö-päivätariffi) on pyritty tasaamaan kuormituksen vaihtelua yön ja päivän välillä, mutta se ei enää täysin vastaa tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeisiin. Jakeluverkkoyhtiöiden aikaohjauksella tarkoitetaan jakeluverkkojen sähkölämmityskuormien ohjausta kellona- jan tai kalenterin mukaan (muun muassa niin sanottu yö-päiväohjaus, joka liittyy yleensä yö-päivätariffiin). Jakeluverkkoyhtiöiden aikaperusteisen ohjauksen piirissä oleva joustava kulutus on poissa dynaamisemmilta joustomarkkinoilta. Aikaohjauksessa olevan sähkönku- lutuksen määrän arvioidaan olevan merkittävä, yli 1000 MW4. Kaikkien jakeluverkkoon kyt- keytyneiden asiakkaiden tekninen ohjauspotentiaali on moninkertainen tähän verrattuna. Kellonaikaan tai kalenteriin sidottu sähkönkulutuksen aikaohjaus on käymässä vanhen- tuneeksi, kun sähkön tuotantorakenne muuttuu vaihtelevammaksi ja säästä riippuvak- si, jolloin sähkömarkkinoiden tilanne muuttuu aiempaa nopeammin. Joustamattomaan 4 TEM, Suomen älyverkkovisio, 31.10.2016, saatavilla https://tem.fi/documents/1410877/3481825/%C3%84ly- verkkovisio+final/9ddc2545-586e-4574-8195-ef9987a07151/%C3%84lyverkkovisio+final.pdf https://tem.fi/documents/1410877/3481825/%C3%84lyverkkovisio+final/9ddc2545-586e-4574-8195-ef9987a07151/%C3%84lyverkkovisio+final.pdf https://tem.fi/documents/1410877/3481825/%C3%84lyverkkovisio+final/9ddc2545-586e-4574-8195-ef9987a07151/%C3%84lyverkkovisio+final.pdf 12 sähköntuotantoon perustuvassa sähköjärjestelmässä on ensiarvoisen tärkeää, että jat- kossa yhä suurempi osuus sähkön kulutuksesta voi reagoida sähkömarkkinatilanteeseen nopeasti. Vaihtelevaan markkinahintaan mukautuva dynaamisempi kulutusjousto on yh- teiskunnalle kustannustehokas ja ympäristöystävällinen tapa ylläpitää tehotasapainoa ja varmistaa toimitusvarmuus. Myös asiakas voi tällöin hyötyä sähkömarkkinoista paremmin. Työryhmän asiantuntijoiden mukaan aikaohjausta ei tarvita jakeluverkon kapasiteetin ja kuormituksen hallinnan takia. Jakeluverkkoyhtiöiden ohjaustarpeet liittyvät poikkeustilan- teisiin kuten häiriöihin. Jakeluverkkoyhtiöt toimivat alueellisessa monopoliasemassa sähkönsiirrossa. Monopo- litoimijoiden vaikuttaminen sähkömarkkinoihin ilman verkkoyhtiön tarvetta on kyseen- alaista, sillä sähkömarkkinat ovat vapaan kilpailun piirissä ja monopolitoimija voisi kom- pensoida kaupallisia toimiaan monopolitoimintojen tulovirroilla. Verkkoyhtiöiden tehtävä on toimia neutraaleina markkinoiden mahdollistajina ja tarjota fyysinen yhteys sähköjär- jestelmään ja markkinapaikalle, sekä toimittaa markkinoiden ja asiakkaiden tarpeisiin liit- tyvät keskeiset tiedot. Jakeluverkkoyhtiöt takaavat häiriöttömän sähkönjakelun ja verkon sähköturvallisuuden. Jakeluverkkoyhtiöiden ei tulisi vaikuttaa sähkömarkkinoiden toimin- taan ohjaamalla suoraan sähköntuotantoa tai -kulutusta. Tavoitetila Asiakkaiden sähkönkulutuksen ohjaaminen on kilpailtua liiketoimintaa, sillä sähkön ku- lutus- ja tuotantopäätökset tapahtuvat tehokkaimmin sähkömarkkinoilla markkinapaik- kojen hintasignaalien perusteella, kunhan huomioidaan sähköverkon asettamat fyysiset rajoitteet. Koska markkinat tuottavat palvelut tehokkaimmin, asiakkaat saavat kulutus- joustosta parhaan hyödyn sekä pystyvät ottamaan valinnoissaan huomioon myös muita arvoja. Asiakkaalla on mahdollisuus osallistua kulutusjoustoon itse tai markkinatoimijan avulla. Kilpailluilla markkinoilla toimivien palveluyritysten avulla asiakkaat pääsevät osallistu- maan joustavasti useille eri markkinapaikoille, kuten vuorokausi- ja reservimarkkinoille, jolloin asiakkaat saavat parhaan kokonaishyödyn. Sähkön kulutuksen ohjaamiseen voi- daan liittää muita asiakkaille arvoa tuottavia palveluita esimerkiksi asumismukavuuteen liittyen. Näistä syistä jakeluverkkoyhtiöiden suorasta kulutuksenohjauksesta luovutaan erityisiä poikkeustilanteita lukuun ottamatta. Tämä muutos on merkittävä ja jakeluverk- koyhtiöiden kulutuksenohjauksesta luopumisen tulee tapahtua hallitusti, edellyttäen että asiakkailla on saatavilla tosiasiallisia vaihtoehtoja kulutuksenohjaukselle. Jakeluverkkoyhtiöt voivat jatkossa ohjata kuormia suoraan omista tarpeistaan ainoastaan erikseen määritellyissä poikkeustilanteissa. Tällaisia poikkeustilanteita ovat merkittävä häi- riö jakeluverkossa ja valtakunnallinen tehopula tai häiriö. Verkkoyhtiöllä on myös oikeus 13 ÄLYVERKKOTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTIN TEM 33/2018 LIITE tilapäisesti keskeyttää toimitus, jos se on välttämätöntä palvelun ylläpitämistä varten tar- peellisten laitteiden huollon, muutoksen, tarkastuksen, vian selvittämisen tai muun vas- taavan syyn vuoksi. Jakeluverkkoyhtiöiden suorista ohjauksista luopuminen luo lisämahdollisuuksia jous- topalveluiden tarjoajille lisäten asiakkaan valinnanmahdollisuuksia sekä selkeyttää eri osapuolten rooleja sähkömarkkinoilla ja asiakasrajapinnassa. Rajaamalla kulutusjousto pois monopolitoimijoilta kasvatetaan joustopalveluiden markkinoita, mistä seuraa uusia liiketoimintamahdollisuuksia palvelutoimittajille sekä teknologiateollisuudelle. Joustopal- velut kehittyvät nopeammin kilpailluilla markkinoilla asiakkaiden ja sähkömarkkinoiden tarpeiden mukaiseksi. Parempien palveluiden ja laskevan teknologian hinnan myötä kulu- tusjoustoon tarvittavat tekniset laitteet yleistyvät asiakkaiden kiinteistöissä osana muuta kotiautomaatiota. Vaikka jakeluverkkoyhtiöt eivät saa tarjota kulutusjoustopalveluita asiakkaille tai myydä joustoa sähkömarkkinoille, jakeluverkkoyhtiöt voivat hyödyntää joustoa verkon tarpeisiin, esimerkiksi sähköverkon hallintaan tai verkkoinvestointien lykkäämiseksi tai välttämiseksi. Tällöin jakeluverkkoyhtiön on ostettava jousto markkinoilta avoimin ja syrjimättömin pe- riaattein. Markkinatilanteen ja sähköjärjestelmän sekä verkkojen tilan perusteella tehtävät nopeat ohjaukset parantavat sähkön toimitusvarmuutta. Tarvittavat muutokset Jakeluverkkoyhtiöiden aikaohjauksesta ja pakollisesta aikajaotuksesta luovutaan hallitus- ti, kun kustannustehokkaita kulutuksen ohjauspalveluja on riittävän kattavasti tarjolla. Luopuminen jakeluverkkoyhtiön suorista ohjauksista vaikuttaa merkittävästi aikaohjausta käyttäviin asiakkaisiin, tyypillisesti sähkölämmitteisiin omakotitaloihin. Aikaohjausta käyt- tävillä asiakkailla kuitenkin on merkittävä potentiaali hyötyä aiempaa dynaamisemmasta ohjauksesta, johon siirtymistä heitä tulisi ohjata ja kannustaa. Muutoksen on oltava asiak- kaille mahdollisimman saumaton. Jakeluverkkoyhtiöiden toteuttamasta kulutusjoustosta voidaan luopua, kun asiakkailla on tarjolla riittävästi kustannustehokkaita ratkaisuja vaih- toehtoisiin kulutuksenohjauksen toteutuksiin. Aktiivinen ja oikea-aikainen viestintä sekä neuvonta on erittäin tärkeää. Lainsäädännöllisesti ehdotus jakeluverkkoyhtiöiden aikajaottelusta luopumiseksi vaatii muutoksia sähkömarkkinalain (588/2013) nojalla annettuun valtioneuvoston asetukseen sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta (66/2009) ja mahdollisesti myös itse säh- kömarkkinalain aikajaotusta koskeviin säännöksiin. Jakeluverkkoyhtiöt voivat hyödyntää joustoa verkon tarpeisiin. On selvitettävä, miten joustopalvelun ostaminen olisi jakeluverkkoyhtiöille tasavertainen vaihtoehto esimerkiksi 14 verkkoinvestoinneille siten että asiakkaat saavat parhaan hyödyn. Jakeluverkkoyhtiöiden sääntelyllä pyritään kokonaistehokkuuteen eli jouston hyödyntäminen ja verkkoon tehtä- vät investoinnit ovat osa tarkasteltavaa kokonaisuutta. Joustoa tulisi käyttää silloin kun se on tehokkaampaa kuin verkon vahvistaminen asiakkaan ja yhteiskunnan kannalta. Tiedonvaihtotarpeet Markkinaehtoinen kulutusjousto tulee toteuttaa siten, ettei jakeluverkon fyysisiä rajoituksia rikota. Jakeluverkkoyhtiöt voivat antaa rajoitteita asiakkaalle tehtäviin ohjauksiin, mikäli on ilmeistä, että verkon käyttö vaarantuu. Rajoitteisiin liittyvästä tiedonvaihdosta ei ole sovittu, mutta esimerkiksi tehokomponentin sisältävä verkkopalvelumaksu voi ohjata epäsuorasti asiakkaiden kulutusta ja siten estää verkon liiallista kuormitusta ilman erillistä tiedonvaihtoa. Asiakkaan kokonaisuutta optimoivan palveluntarjoajan tulisi huomioida sekä sähkönsiirron että sähköenergian hinnat muiden seikkojen kuten asumismukavuuden lisäksi. Sähkön hintaan perustuvan kulutusjouston yleistyessä verkon kuormitus voi muuttua aiem- paa nopeammin, mikä haastaa jakeluverkkojen toimintaa. Voidakseen taata sähköturvalli- suuden ja jakeluverkkojen tehokkaan käytön, jakeluverkkoyhtiö voi tarvita ennustetietoa sähkön kulutuksesta ja tuotannosta tai tietoa reaaliaikamarkkinoilla aktivoituvasta joustosta. Keskeiset ehdotukset väliraportissa Älyverkkotyöryhmä katsoo, että kulutusjoustotoiminta on kilpailtua liiketoimintaa eikä luonnollisina monopoleina toimivien verkkoyhtiöiden tulisi osallistua kulutusjoustopalve- luiden tarjoamiseen suoraan asiakkaille. Hyvin toimivat markkinat ohjaavat sähkön kulu- tusta, tuotantoa ja varastointia tehokkaimmin, kun huomioidaan sähköverkon asettamat fyysiset rajoitteet. • Asiakkaalla on mahdollisuus osallistua kulutusjoustoon itse tai markkinatoi- mijan avulla. Jakeluverkkoyhtiöt voivat ohjata kuormia suoraan ainoastaan määritellyissä poikkeustapauksissa. Tästä syystä jakeluverkkoyhtiöiden pa- kollisesta aikajaotuksesta ja aikaohjauksesta luovutaan hallitusti. • Jakeluverkkoyhtiöt voivat ostaa joustoa markkinoilta tasapuolisin ja syrji- mättömin periaattein. Seuraavassa kappaleessa kuvataan tarkemmin aikaohjauksesta luopumista ja siihen liitty- vää aikataulua. 15 ÄLYVERKKOTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTIN TEM 33/2018 LIITE Jakeluverkkoyhtiöiden aikaohjauksesta luopumisen kriteerit Kommentit väliraporttiin Älyverkkotyöryhmän ehdotukseen suhtauduttiin positiivisesti. Suurin osa palautetta an- taneista oli sitä mieltä, että aikaohjauksesta luopuminen tapahtuu vain lainsäädäntöön perustuen. Osa palautteen antajista oli sitä mieltä, että luopuminen tulisi toteuttaa mahdollisimman pian. Osa palautteen antajista kannatti pitkää siirtymäaikaa. Jakeluverkkoyhtiöt yhdistivät aikaohjauksesta luopumisen seuraavan sukupolven sähkömittarien kautta tapahtuvaan sähkönmyyjän toteuttamaan kuormanohjaukseen, mutta tästä älyverkkotyöryhmä ei ole vielä linjannut. Aikaohjauksesta luopumiseen ja kulutusjoustoon liittyi myös taloudelliset kannusteet ja jakeluverkkomaksujen kehittäminen. Keskustelu Kilpailu- ja kuluttajaviraston kanssa riittävän kilpailluista markkinoista ja riittävistä valinnanmahdollisuuksista Älyverkkotyöryhmän sihteeristö lähetti KKV:lle kysymyksiä ohjauksesta luopumisen kritee- reiden konkretisoimiseksi. • Miten määritellään (riittävän) kilpaillut markkinat? • Miten määritellään tarjonnan tai vaihtoehtojen riittävyys/kattavuus? Onko tälle esimerkiksi jotain minimimäärää? KKV katsoi, että taloustieteessä täydellisen kilpailun markkinat täyttävät kaikki seuraavat ehdot: markkinoilla on paljon ostajia ja myyjiä, tuotteet ovat homogeenisia ja täydellisiä substituutteja toisilleen, ostajilla ja myyjillä on täydellinen informaatio, kaikilla yrityksillä on tasavertainen pääsy tuotannontekijöiden markkinoille sekä kyseisen tuotteen markki- noille. Tällaisia markkinoita ei ole reaalimaailmassa. Reaalimaailmassa ”riittävän kilpailtua” markkinaa ei voida määritellä yksiselitteisesti ja kaiken kattavasti, sillä markkinoiden kilpailullisuus riippuu muun muassa hyödykkeistä ja palveluista ja niiden vaihtoehtoisuudesta. Markkinoilla toimivien yritysten määrä ei välttä- mättä ole kilpailun kannalta kriittistä, sillä joillain markkinoilla on vain muutama toimija, mutta kilpailu on kovaa, kun taas toisilla markkinoilla on useampi toimija, mutta kilpailu ei silti näyttäisi olevan kovin kiivasta. Esimerkiksi viestintämarkkinoiden sääntelyssä lainsää- dännön perusteluissa on katsottu, että kolmen palveluntarjoajan olemassaolo indikoi riit- tävän kilpailua. Sähkön vähittäismarkkinat Suomessa ovat ACER:n (Agency for the Coope- ration of Energy Regulators) mukaan Euroopan kilpailluimpia, kulutusjoustopalveluista ei ole tehty vertailua. 16 KKV muistutti, että kulutusjoustovaihtoehtojen tarjontaa arvioidessa on myös muistettava, että markkinoilla on oltava myös kysyntää, jotta syntyy tarjontaa. Tarjontaa ei siis synny, jos ei ole kysyntää. Jos markkinatoimijoiden välillä on riittävästi kilpailua ja asiakkailla on kysyntää, syntyy myös tuotteita ja palveluita asiakkaille tarjolle. Tähän liittyen onkin tär- keää, että jakeluverkkoyhtiöt eivät saisi estää markkinaehtoisten kulutusjoustopalveluiden kysynnän muodostumista, erityisesti kun joustopalveluiden tarjoaminen ei ole jakeluverk- koyhtiöiden tehtävä. Keskustelun lopputuloksena KKV totesi, että jakeluverkkoyhtiöiden aikaohjauksesta luo- pumisen kriteereissä kannattanee olla riittävän pragmaattinen ja huomioitava toimialan erityispiirteet Energiaviraston kanssa. Palvelu- ja tuotetarjonnan osalta toimialaa valvoval- la viranomaisella on osaamista arvioida tarjonnan riittävyyttä. On myös mahdollista sanoa, että luopuminen tehdään, kun asiakkaille on useita vaihtoehtoja tarjolla ja saatavilla. Toi- nen vaihtoehto on asettaa selkeä takaraja luopumiselle. Kulutusjouston tarpeeseen ja mahdollisuuksiin vaikuttavia sähkömarkkinoiden muutoksia yleisesti Jakeluverkkoyhtiöiden aikaohjauksesta luopuminen on olennaista paitsi selkeiden sähkö- markkinaroolien ja parhaan asiakaspalvelukokonaisuuden mahdollistamiseksi, myös säh- kön toimitusvarmuuden kannalta. Sähkömarkkinoille ja –järjestelmään on tulossa useita muutoksia, joiden myötä joustavuuden tarve lisääntyy, ja markkinaehtoisemman kulutuk- senohjauksen merkitys korostuu. Toimitusvarmuuteen vaikuttavaa merkittävästi sähköntuotantorakenteen muuttuminen. Suomesta on poistunut viime vuosina noin 2500 MW säädettävää sähköntuotantokapa- siteettia. Säätävän kapasiteetin supistuminen todennäköisesti jatkuu, koska CHP-laitoksia on tulossa käyttöikänsä päähän ja niitä ei välttämättä uusita. Lisäksi Suomi suunnittelee hiilivoimasta luopumista vuoteen 2030 mennessä tai mahdollisesti aikaisemmin. Myös muut sähkömarkkinoihin, toimitusvarmuuteen ja joustavuuden tarpeeseen sekä toi- saalta myös joustopalveluiden monipuolisemman tarjonnan mahdollistamiseen ja edistämi- seen liittyviä muutoksia on tapahtumassa lähivuosina. Alla on esitetty joitain esimerkkejä: • Olkiluoto 3 lisää joustavuuden tarvetta vuodesta 2019 alkaen. • Suomessa on yli 2000 MW tuulivoimakapasiteettia vuonna 2018 ja vuonna 2025 erään arvion mukaan noin 2800 MW. Tuulivoimakapasiteetin määrä kasvaa nopeasti koko Itämeren alueella, mikä vaikuttaa voimakkaasti myös Suomeen. Hetkellisen tuulivoimatuotannon vaihteluväli kasvaa jatkuvasti asennetun kapasiteetin mukana. 17 ÄLYVERKKOTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTIN TEM 33/2018 LIITE • Naapurimaiden joustavuuden hyödyntäminen ei ole nykyisessä markkina- tilanteessa aina mahdollista rajasiirtoyhteyksien mahdollisten pullonkaulo- jen takia. Tilanne helpottanee vuonna 2025, jolloin Suomen ja Ruotsin välille valmistuu uusi siirtoyhteys. • Aikaohjauksesta aktivoituva teho aiheuttaa ydinvoimalaitoksen suuruisen kulutuspiikin, mikä on haaste tehotasapainon hallinnassa. Järjestelmävas- taavan kantaverkkoyhtiön näkökulmasta kuorman osittainen siirtyminen päiväsaikaan ei ole ongelma ja jakeluverkkoyhtiöt eivät yöohjausta tarvitse. • Aikaohjauksen kannattavuus asiakkaalle on pienentynyt, sillä sähkön hinta- ero yön ja päivän välillä on madaltunut ja sähkön siirtohinnoittelun pai- nottuminen perusmaksuun ja tulevaisuudessa mahdollisesti tehomaksuun vähentää aikasidonnaisesta siirtomaksusta saatavaa hyötyä. Jo alkanut jake- luverkkoyhtiöiden siirtopalvelurakenteen muutos aiheuttaa tarvetta älyk- käämmälle kulutuksenohjaukselle. • Datahubin mahdollistamat rajapinnat auttavat palveluntarjoajia kehittä- mään uusia energiapalveluita ja osaltaan edesauttaa markkinaehtoisten joustoratkaisujen yleistymistä. • Siirtyminen lyhempään taseselvitysjaksoon mahdollistaa markkinatoimijoi- den paremman osallistumisen sähkön kysynnän ja tarjonnan tasapainotta- miseen. Siirtyminen tapahtuu EU-lainsäädännön mukaan lähtökohtaisesti loppuvuonna 2020, mutta viimeistään vuonna 2025. Eurooppalaiset säätö- sähkömarkkinat on suunniteltu otettavaksi käyttöön 2022, jolloin kulutus- joustomarkkinat laajenevat. Jakeluverkkoyhtiöiden aikaohjauksesta luopumisen aikataulu on sovitettu näköpiirissä oleviin muutoksiin sähkömarkkinoilla. Mikäli nykyinen aikaohjaus lopetettaisiin, merkittä- vä määrä aikaohjauksen piirissä olevia asiakkaiden sähkökuormia siirtyisi tasaisesti ympä- ri vuorokautta. Tämä nostaisi päivän kulutushuippua muutamalla sadalla megawatilla ja voisi kiristää talvipäivän tehotilannetta ja nostaa sähkön tukkumarkkinahintoja. Toisaalta myöhään luovuttaessa markkinaehtoisten kulutusjoustopalveluiden kannattavuus sekä kulutusjoustoon osallistuville asiakkaille että kulutusjoustopalveluita kehittäville palvelun- tarjoajille on rajoitetumpaa, jolloin markkinaehtoisten palveluiden yleistyminen voi hidas- tua. Tällöin toimitusvarmuuden takaamiseksi on etsittävä vaihtoehtoisia, ei-markkinaehtoi- sia toimintatapoja, jotka eivät todennäköisesti ole yhtä kustannustehokkaita. Keskeiset ehdotukset Saadun palautteen ja käydyn jatkokeskustelun perusteella älyverkkotyöryhmä tarkensi väliraportin ehdotusta jakeluverkkoyhtiöiden toteuttaman kuormanohjauksesta luopumi- seksi seuraavanlaiseksi: 18 • Jakeluverkkoyhtiöiden aikaohjauksesta luovutaan viimeistään 30.4.2021. En- nen uuden sukupolven älymittarin asennusta palveluntarjoaja voi sopia oh- jauksen toteuttamisesta asiakkaan ja verkkoyhtiön kanssa olemassa olevalla verkkoyhtiön infrastruktuurilla. Ehdotuksen perustelut Jakeluverkkoyhtiöiden tehtävä ei nykyisinkään ole tarjota kulutuksenohjauspalveluita, mutta aikaohjauksesta luopumista ei ole järkevää toteuttaa heti, sillä siirtymässä on huomi- oitava vaikutukset asiakkaisiin ja asiakkaiden tietotaso. Jakeluverkkoyhtiöiden aikaohjauk- sesta luopumisen takarajan asettaa silti nopeasti etenevä energiamurros sekä asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeet saada sähköä toimitusvarmasti ja kustannustehokkaasti. Kulutus- joustoa tarvitaan lisää sähkömarkkinoille jo vuosina 2019-2022. Myös älyverkkotyöryhmän vision tavoite luoda teknologia- ja palveluyrityksille kansainvälisesti houkutteleva toimin- taympäristö puoltaa monopoliyritysten joustopalvelun tarjoamisen lopettamista. Selkeä määräaika tuo palvelutarjoajille kannusteen ja varmuuden kehittää uusia tuotteita. Jotta toimijoiden roolit ovat selvät, tulee ohjaus toteuttaa palveluntarjoajan toimesta. Ennen uuden sukupolven älymittarin asentamista voidaan edelleen hyödyntää olemassa olevaa ohjausinfrastruktuuria, jos asiakas tätä haluaa ja sen valitsema palveluntarjoaja tätä verkkoyhtiöltä pyytää. Tällöin erillistä arviointia verkkoyhtiön toteuttamasta ohjauksesta luopumisesta ei tarvita. Palveluntarjoaja voi valita tavan, jolla se asiakasta tästä mahdol- lisuudesta informoi ja miten se asiasta asiakkaan ja verkkoyhtiön kanssa sopii. Selkeintä olisi, jos palveluntarjoaja ilmoittaisi asiakkaalle muutoksesta hyvissä ajoin ja sopisi verkko- yhtiöiden kanssa nykyisen ohjaustoiminnan jatkamisesta asiakkaidensa osalta, joille tämä nähdään sopivaksi vaihtoehdoksi. Asiakkaidensa suuntaan myyjä voi valita esimerkiksi tavan, jossa se ilmoittaa asiakkailleen ohjauksen jatkuvan ilman erillisiä toimenpiteitä. Jos asiakkaan palveluntarjoaja ei sovi verkkoyhtiön kanssa ohjauksen jatkamisesta, ohjauspal- velu loppuu viimeistään 30.4.2021. Uuden sukupolven älymittarit sisältävät kuormanohjaustoiminnallisuuden, jota palvelun- tarjoajat voivat hyödyntää ohjauksissa. Uuden sukupolven mittariasennuksen jälkeen jous- topalvelun tarjoaja voi ohjata asiakkaan kulutusta itsenäisesti jakeluverkkoyhtiön tarjoa- man rajapinnan kautta ilman jakeluverkkoyhtiön asettamaa ohjauskalenteria. Palveluntar- joajien olisi hyvä myös viestiä seuraavan sukupolven mittareiden myötä tulevista ohjaus- mahdollisuuksista. Luopuminen on parasta ajoittaa lämmityskauden loppuun, jotta asiakkailla on enemmän aikaa sopia uusista kulutuksenohjausjärjestelyistä ennen seuraavaa lämmityskautta. 19 ÄLYVERKKOTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTIN TEM 33/2018 LIITE Sähkövarastot Nykytila Sähkövarastot ovat uusi elementti sähkömarkkinoilla ja sähköjärjestelmässä. Sähkövaras- toilla tarkoitetaan resurssia, joka yhtenä ajanhetkenä ottaa sähköä verkosta ja syöttää sen myöhemmin sähkönä takaisin verkkoon. Sähkövarastoja ei voida pitää sähkön kulutuk- sena tai tuotantona. Tyypillisesti sähkövarastot ovat ominaisuuksiltaan joustavia ja niillä voidaan tarjota palveluita monenlaisiin tarpeisiin, esimerkiksi oman tuotannon tai kulutuk- sen hyötyjen maksimointiin, valtakunnallisen tehotasapainon hallintaan tai verkonhallin- taan. Vesivoimalaitoksia, joissa vesi voidaan pumpata takaisin yläjuoksulle, voidaan myös pitää sähkövarastoina. Tässä raportissa sähkövarastoilla tarkoitetaan kuitenkin pienemmän kokoluokan yksiköitä. Sähkövarastoilla tulee olemaan tärkeä rooli uusiutuvaan energiaan perustuvassa sähköjärjestelmässä. Aiemmin nykyisen kaltaisia sähkövarastoja ei ole juuri sähkömarkkinoilla ollut, ja sähkö- markkinoihin liittyvät toimijat ja komponentit on jaoteltu sähköntuotannon ja kulutuksen mukaan. Sähkövarastojen sähkömarkkinakäsittelyn ei ole vakiintuneita periaatteita. Ener- gia-alalla on keskustelua muun muassa siitä, voivatko monopolina toimivat verkkoyhtiöt omistaa ja käyttää varastoja, vai tulisiko varastojen olla kilpailluilla markkinoilla toimivien toimijoiden toimintaa. Pelisäännöt on luotava. Tavoitetila Sähkövarastojen kannattavuus syntyy siitä, että niitä käytetään mahdollisimman moni- puolisesti. Sähkövaraston ominaisuuksista riippuen niitä voi hyödyntää esimerkiksi hinnan vaihtelun hyödyntämiseen energiamarkkinoilla, taajuudensäätöön, oman kulutuksen tai tuotannon optimointiin, parempaan toimitusvarmuuteen paikallisesti, sähköverkon pul- lonkaulojen hallintaan tai jännitteen tukemiseen. Sähkövarastoilla on markkinavaikutuk- sia, sillä niihin varastoidaan sähköä, jota voi käyttää tai myydä myöhemmin. Jakeluverkkoyhtiöiden neutraalin markkinoiden mahdollistajan roolin ja yleisten eriyt- tämisvelvoitteiden mukaisesti jakeluverkkoyhtiöiden ei tule vaikuttaa markkinoihin tai osallistua markkinatoimintaan varastopalveluiden tarjoajan roolissa. Tämän takia jakelu- verkkoyhtiöiden ei lähtökohtaisesti tulisi omistaa tai käyttää varastoja, vaan sähkövarasto- jen käyttö tulisi lukea markkinaehtoisiin toimintoihin. Jakeluverkkoyhtiöiden omistajuus varastoissa pienentäisi markkinaehtoisesti syntyvien varastoinvestointien kannattavuutta. Jakeluverkkoyhtiöt voivat kuitenkin hyödyntää sähkövarastoja sähkönlaadun varmistami- seen, esimerkiksi jännitteenhallintaan. Sähkövarastolla voidaan myös mahdollisesti korva- ta verkkoinvestointeja. Jakeluverkon tarpeet ovat paikallisia ja sähkövaraston sijainnilla on merkitystä jakeluverkkoyhtiölle. Lähtökohtaisesti jakeluverkkoyhtiöiden tulee hankkia säh- kövarastojen palveluita markkinoilta avoimin ja syrjimättömin periaattein. Voi olla mahdol- 20 lista, että markkinoilta ei ole saatavilla varastokapasiteettia jakeluverkkoyhtiön tarpeiden kannalta oikeaan paikkaan jakeluverkossa. Tällaisissa poikkeustapauksissa voi olla perus- teltua, että jakeluverkko voisi omistaa ja käyttää sähkövarastoa verkon tarpeisiin. Jakelu- verkkoyhtiö ei voi tarjota omistamiaan sähkövarastoja markkinoille. Tällä hetkellä verkkoinvestointeihin verrattuna sähkövarastojen mahdollistamaa joustoa ja muita verkkoa tukevia palveluita ei ole jakeluverkkoyhtiöille houkuttelevaa ostaa palvelu- na. Tulee selvittää, miten sähköverkkotoiminnan sääntelyä voisi kehittää siten, että sähkö- varastojen mahdollistamien palveluiden hyödyntäminen ja hankkiminen markkinoilta olisi jakeluverkkoyhtiölle tasavertainen keino toimitusvarmuuden ja sähkönlaadun varmistami- sessa asiakasta hyödyttäen. Sähkövaraston verottomuus voi asettaa mittausvaatimuksia sähkövarastoille. Sähkömark- kinoille osallistuvat sähkövarastot tulee mitata ja toteuttaa tarvittava tiedonvaihto markki- navaatimusten mukaisesti. Keskeiset ehdotukset • Sähkövarastojen omistaminen ja käyttäminen on lähtökohtaisesti kil- pailtua liiketoimintaa. • Lähtökohtaisesti verkkoyhtiöt ostavat sähkövarastojen mahdollis- taman palvelun markkinoilta avoimin ja syrjimättömin periaattein. Mikäli markkinoilta ei ole saatavissa verkkoyhtiön verkkotoimintaan tarvitsemia sähkövarastointipalvelua, voivat jakeluverkkoyhtiöt poik- keuksellisesti omistaa ja käyttää sähkövarastoja erikseen määriteltäviin verkkotoiminnan tarpeisiin. Asiakaskeskeinen vähittäismarkkinamalli Taustaa vähittäismarkkinamallin kehittämisestä Sähkömarkkinat avattiin Suomessa kilpailulle vuonna 1995. Aluksi sähkönhankintan- sa pystyivät kilpailuttamaan vain suuret sähkönkäyttäjät, mutta vuonna 1997 markkinat avautuivat myös kuluttajille ja pienemmille yritysasiakkaille. Sähkönmyyjien kilpailutta- mista helpotettiin tyyppikuormituskäyrämallin käyttöön ottamisella vuonna 1998, jolloin sähkönmyyjän vaihtaminen tuli pienasiakkaille käytännössä mahdolliseksi mittalaitekus- tannusten poistuttua. Vuonna 2009 tuli voimaan sähköntoimitusten selvitykseen ja mittaukseen sekä sähkö- markkinoiden osapuolten väliseen tiedonvaihtoon liittyvät säädökset, joiden ansiosta vä- hittäismarkkinoiden tiedonvaihto erityisesti myyjänvaihtotilanteissa nopeutui ja selkeytyi. Säädöksiin sisältyi myös etäluettavien sähkömittareiden asentamista koskevat velvoitteet, 21 ÄLYVERKKOTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTIN TEM 33/2018 LIITE jotka johtivat etäluettavien ja tuntirekisteröivien mittareiden yleistymiseen etenkin vuo- sien 2009-2013 aikana. Edelleen vuonna 2013 poistettiin verkonhaltijoilta mahdollisuus veloittaa mittarinlukumaksua asiakkaan vaihtaessa sähkönmyyjää useammin kuin kerran vuodessa. Nämä toimenpiteet ovat edistäneet vähittäismarkkinoiden toimivuutta yhden- mukaistamalla menettelytapoja sekä luomalla asiakkaille paremmat edellytykset osallistua sähkömarkkinoille. Parhaillaan käynnissä oleva keskitetyn tiedonvaihtojärjestelmän (da- tahub) lainsäädäntöhanke ja datahubin käyttöönotto tulevat toteutuessaan yhä tehosta- maan sähkösopimuksiin liittyvää tiedonvaihtoa ja -hallintaa. Kansallisen vähittäismarkkinoiden kehittämisen ohella pohjoismaisella tasolla on selvi- tetty vähittäismarkkinoiden harmonisointitarpeita. Pohjoismaisten energiaviranomaisten yhteistyöorganisaatio NordREG (Nordic energy regulators) on vuosia työskennellyt tavoit- teenaan yhteispohjoismaiset sähkön vähittäismarkkinat, joilla asiakkaat voivat vapaasti valita sähkönmyyjänsä sekä hyötyä tehokkaista ja kilpailukykyisistä hinnoista ja luotet- tavasta sähköntoimituksesta. Vuonna 2009 NordREG julkaisi raportin5, jossa analysoitiin vähittäismarkkinamalleja eri Pohjoismaissa ja suositeltiin, mitä markkinamalliin liittyviä asioita tulisi harmonisoida pyrittäessä yhteispohjoismaisiin sähkön vähittäismarkkinoihin. Tähän sisältyy keskeisimpien liiketoimintaprosessien harmonisointi ja myyjien pohjoismai- sille markkinoille tulemisen esteiden vähentäminen. Näistä lähtökohdista NordREG julkaisi vuonna 2011 kaksi yhteispohjoismaisiin vähittäismarkkinoihin liittyvää raporttia. Toinen raporteista käsitteli markkinatoimijoiden rooleja ja vastuita asiakasrajapinnassa6 ja toinen vaihtoehtoisia laskutuksen järjestämistapoja7. NordREG järjesti raporteista sidosryhmille julkisen kuulemisen sekä selvitti eri laskutusvaihtoehtojen kustannuksia ja hyötyjä8 ennen kuin antoi lopulliset suosituksensa harmonisoinnista. NordREG suositteli harmonisoitavaksi seuraavat asiat9: • Myyjäkeskeinen vähittäismarkkinamalli • Pakollinen yhteislaskutus • Asiakkaan pääsy omaan mittaustietoon 5 NordREG, Market Design Common Nordic end-user market, 03/2009. saatavilla http://www.nordicenergyregu- lators.org/wp-content/uploads/2013/02/Market_Design_Common_Nordic_end-user_market_200905072.pdf 6 NordREG, Rights and obligations of DSOs and suppliers in the customer interface, 04/2011. saatavilla http:// www.nordicenergyregulators.org/wp-content/uploads/2013/02/Rights-and-obligations.pdf 7 VaasaETT, Consideration of alternative billing regimes for the Common Nordic End-User Market, 26.8.2011. saat- avilla http://www.nordicenergyregulators.org/wp-content/uploads/2013/02/Consultancy-report-on-billing.pdf 8 VaasaETT, Consideration of alternative billing regimes for the Common Nordic End-User Market – Cost-Benefit Analysis, 7.11.2011. saatavilla http://www.nordicenergyregulators.org/wp-content/uploads/2012/12/NordREG-Bill- ing-CBA-VaasaETT.pdf 9 NordREG, Road map towards a common harmonized Nordic end-user market, 2012. saatavilla https://www.nor- dicenergyregulators.org/wp-content/uploads/2012/12/Road-map-towards-a-common-harmonised-Nordic-end-us- er-market.pdf http://www.nordicenergyregulators.org/wp-content/uploads/2013/02/Market_Design_Common_Nordic_end-user_market_200905072.pdf http://www.nordicenergyregulators.org/wp-content/uploads/2013/02/Market_Design_Common_Nordic_end-user_market_200905072.pdf http://www.nordicenergyregulators.org/wp-content/uploads/2013/02/Rights-and-obligations.pdf http://www.nordicenergyregulators.org/wp-content/uploads/2013/02/Rights-and-obligations.pdf http://www.nordicenergyregulators.org/wp-content/uploads/2013/02/Consultancy-report-on-billing.pdf http://www.nordicenergyregulators.org/wp-content/uploads/2012/12/NordREG-Billing-CBA-VaasaETT.pdf http://www.nordicenergyregulators.org/wp-content/uploads/2012/12/NordREG-Billing-CBA-VaasaETT.pdf https://www.nordicenergyregulators.org/wp-content/uploads/2012/12/Road-map-towards-a-common-harmonised-Nordic-end-user-market.pdf https://www.nordicenergyregulators.org/wp-content/uploads/2012/12/Road-map-towards-a-common-harmonised-Nordic-end-user-market.pdf https://www.nordicenergyregulators.org/wp-content/uploads/2012/12/Road-map-towards-a-common-harmonised-Nordic-end-user-market.pdf 22 • Myyjänvaihtoprosessi (ylätason suositukset) • Yhteislaskutuksen toimeenpano (ylätason suositukset) Myyjäkeskeisessä vähittäismarkkinamallissa asiakas olisi pääsääntöisesti yhteydessä säh- könmyyjään ja verkkoyhtiön rooli rajoittuisi puhtaasti teknisiin kysymyksiin, kuten sähkö- katkoksiin sekä liittymiin ja mittaukseen. Yhden luukun malli helpottaisi asiakkaiden toimi- mista sähkömarkkinoilla ja myyjien hoitamana se olisi luonnollinen vaihtoehto kilpaillun markkinan palvelujen tarjoamisen ja kehittämisen näkökulmasta. Yhteislaskutusmallissa asiakas saisi nykyisten erillisten laskujen sijasta yhden laskun, joka sisältäisi sähkön myynnin ja siirron. Osana myyjäkeskeistä mallia myyjän tarjoama yhteis- lasku hyödyttäisi parhaiten asiakkaita ja tehostaisi kilpailua markkinoilla. NordREGin teet- tämässä konsulttiselvityksessä suositeltiin ensisijaisesti siirtymistä pakolliseen yhteislasku- tukseen, mutta myös vapaaehtoinen yhteislaskutus todettiin soveltuvaksi vaihtoehdoksi. Selvityksessä ei pidetty mahdollisena nykyisten kansallisten laskutusmallien säilyttämistä yhteispohjoismaisilla markkinoilla. NordREGin järjestämässä konsultaatiossa lähes kaik- ki vastaajat pitivät parempana joko pakollista yhteis- tai erillislaskutusta ja huonoimpana vaihtoehtona vapaaehtoista yhteislaskutusta. Eri vaihtoehtoja punnittuaan NordREG pää- tyi suosittelemaan pakollista yhteislaskutusta. Pohjoismaisten vähittäismarkkinoiden kehittämistyö jatkui NordREGin suositusten jälkeen myös tiedonvaihtoon, mittauksen järjestämiseen sekä sopimuksiin liittyvissä kysymyksissä. Syksyllä 2012 valmistui raportti10, jossa tarkasteltiin pohjoismaisille vähittäismarkkinoille soveltuvia sopimusjärjestelyjä. Selvityksen mukaan NordREGin suosittelemaan myyjäkes- keiseen malliin ja pakolliseen yhteislaskutukseen soveltuu parhaiten sopimusmalli, jossa asiakas tekee sopimuksen myyjän kanssa sekä sähkön myynnistä että siirrosta. Myyjä te- kee erillisen sopimuksen verkkopalvelusta verkkoyhtiön kanssa, jolloin verkkoyhtiö toimii palvelun alihankkijana. NordREGin suositukset eivät ole johtaneet Suomessa lainsäädäntömuutoksiin, sillä har- monisointitarpeista ei ole ollut poliittisesti yhdenmukaista näkemystä. Siirtyminen pa- kolliseen yhteislaskutukseen nähtiin merkittäväksi muutokseksi, jonka hyödyistä ei ole varmuutta ja joka edellyttäisi mittavia investointeja alan toimijoilta. Työ- ja elinkeinominis- teriön kannanotoissa Pohjoismaiden ministerineuvoston sähkömarkkinaryhmälle vuodel- ta 2012 tuotiin lisäksi esille, että pakolliseen yhteislaskutukseen sisältyvä verkkomaksujen läpilaskutusvelvollisuus voi heikentää pienten myyjien toimintaedellytyksiä, yhteislasku- mallin tuoma hyöty sähkönkäyttäjille on pieni suhteessa mahdollisiin haittoihin, toimijat 10 NordREG, Legal analysis of contract models in a common Nordic electricity retail market, 2012. saatavilla http:// www.nordicenergyregulators.org/wp-content/uploads/2012/12/NordREG-Legal-analysis-of-contract-models-2012. pdf http://www.nordicenergyregulators.org/wp-content/uploads/2012/12/NordREG-Legal-analysis-of-contract-models-2012.pdf http://www.nordicenergyregulators.org/wp-content/uploads/2012/12/NordREG-Legal-analysis-of-contract-models-2012.pdf http://www.nordicenergyregulators.org/wp-content/uploads/2012/12/NordREG-Legal-analysis-of-contract-models-2012.pdf 23 ÄLYVERKKOTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTIN TEM 33/2018 LIITE suhtautuvat asiaan ristiriitaisesti ja että verkkoyhtiöiden ja asiakkaiden välinen tiedonkul- ku ja asiakaspalvelu voivat heikentyä verkon häiriötilanteissa. Myös epäselvyydet myyjien ja verkonhaltijoiden välisissä vakuusjärjestelyissä sekä sähköveron kannossa ovat luoneet haasteensa suositusten toimeenpanolle. Vaikka kehittämistyö ei ole tapahtunut Pohjoismaissa identtisesti eikä samanaikaisesti, NordREGin tavoitteena on edelleen yhteispohjoismaiset vähittäismarkkinat harmonisoin- nin jatkumisen painottuessa kansallisen tason toimenpiteisiin. Nykytila Energiatoimialalla on pitkään keskusteltu myyjävetoisesta vähittäismarkkinamallista. Ny- kyinen Suomessa käytössä oleva markkinamalli toteuttaa pitkälti tätä tapaa, sillä sähkön myyjä voi käytännössä hoitaa monet esimerkiksi myyjän vaihtoon ja muuttamiseen liit- tyvät prosessit asiakkaan puolesta. Kuitenkin vain myyjillä, joilla on läpilaskutussopimus verkkoyhtiön kanssa, on mahdollisuus toimittaa asiakkaalle yksi lasku sisältäen sekä siirron että myynnin tuotteet. Mikäli asiakas kilpailuttaa sähkön toimituksensa ja vaihtaa sellaisel- le sähkön myyjälle, jolla läpilaskutussopimusta ei ole, saa hän kaksi laskua. Asiakkaita tilan- ne saattaa hämmentää ja tilanne asettaa myyjät eriarvoiseen asemaan eri alueilla. Toisaalta verkkoyhtiöiden laskutuksen siirtäminen kokonaan myyjien vastuulle lisää markkinoille tulon kynnystä ja lisää myyjien kustannuksia esimerkiksi mahdollisten vakuuksien ja tieto- järjestelmien laajenemisen muodossa. Muissa Pohjoismaissa on keskusteltu siirtymisestä myyjäkeskeiseen markkinamalliin (Ruot- si, Norja) tai on jo siirrytty mallin käyttöön (Tanska)11. Muualla Euroopassa vähittäismarkki- noiden avautuminen on tapahtunut vaihtelevasti, mutta pääsääntönä markkinamalleissa on myyjävetoisuus. Sähkömarkkinoiden muutoksessa asiakkaan voi olla vaikea löytää itselleen sopivaa tapaa toimia tai eri markkinapaikkojen toimintatavat voivat olla hankalia sisäistää. Esimerkik- si jakeluverkkomaksun muutokset tehoperusteisempaan suuntaan vaativat energian- ja tehonkäytön kokonaisvaltaisempaa hallintaa, sillä energian hinnan ja siirron hinta voivat antaa erisuuntaisia signaaleita, joiden yhteisvaikutusta asiakkaan voi olla vaikea hahmot- taa ja sovittaa toisiinsa. Tulevaisuudessa energiankäytön kokonaispalveluun voi kuulua myös erilaiset kulutusjoustopalvelut, sähkön pientuotanto ja sähkövarastojen toiminnan ohjaaminen muista palveluista, sekä mahdollisesti muita kodin palveluita. Asiakkaan kan- nalta voisi olla yksinkertaista, että yksi asiakkaan valitsema taho koordinoisi hänen sähkön 11 Pöyry Management Consulting, Electricity retail market models, 23.10.2017. saatavilla: http://tem.fi/docu- ments/1410877/3481825/Retail+market+model+study%2C+23.10.2017/280fa4d3-71c3-41cd-af8f-3bb1c6169f5d/ Retail+market+model+study%2C+23.10.2017.pdf http://tem.fi/documents/1410877/3481825/Retail+market+model+study%2C+23.10.2017/280fa4d3-71c3-41cd-af8f-3bb1c6169f5d/Retail+market+model+study%2C+23.10.2017.pdf http://tem.fi/documents/1410877/3481825/Retail+market+model+study%2C+23.10.2017/280fa4d3-71c3-41cd-af8f-3bb1c6169f5d/Retail+market+model+study%2C+23.10.2017.pdf http://tem.fi/documents/1410877/3481825/Retail+market+model+study%2C+23.10.2017/280fa4d3-71c3-41cd-af8f-3bb1c6169f5d/Retail+market+model+study%2C+23.10.2017.pdf 24 käyttöön ja tuotantoon liittyviä palveluita ja kokoaisi näistä selkeän ja vaivattoman pake- tin asiakkaalle. Tämä ei nykyisen vähittäismarkkinamallin puitteissa ole välttämättä kaikille mahdollista. Pöyry teki älyverkkotyöryhmälle selvityksen, jossa se vertaili keskeisiä eroja Suomen, Ruot- sin ja Tanskan vähittäismarkkinamalleissa ja NordREG:n ehdottamassa mallissa ja listasi asioita, joita pitäisi ratkaista toimintatapojen yhtenäistämiseksi12. Jotta asiakas voi saada sähköä, tulee asiakkaalla olla verkkopalvelusopimuksen lisäksi so- pimus sähköntoimittajan kanssa. Jokaisella verkkoalueella tulee olla toimitusvelvollinen vähittäismyyjä, jonka on toimitettava sähköä kuluttajille kohtuulliseen hintaan julkisin eh- doin. Toimitusvelvollisuus määritellään sähkömarkkinalaissa (588/2013, 67 § ja 87 §). Toimi- tusvelvollisuus koskee sähkön vähittäismyyjää, jolla on huomattava markkinavoima jakelu- verkkoyhtiön vastuualueella. Toimitusvelvollisilla asiakkailla tulee olla mahdollisuus tehdä sopimus, joka sisältää sekä sähkönjakelun että sähköntoimituksen sisältämän palvelun. Toimitusvelvollisuus asettaa myyjät eriarvoiseen asemaan, sillä vaatimus koskee vain verk- koalueen suurinta myyjää. Etenkin vaatimus kokonaispalvelusta asettaa myyjät hankalaan asemaan. Toimitusvelvollisuus käsitteenä sisältää epäselvyyksiä sovellettaessa sitä nykyi- sessä markkinaympäristössä. On esimerkiksi epäselvää, miten toimitusvelvollisten asiak- kaiden tuote voidaan hinnoitella. On kuitenkin selvää, että myös jatkossa heikossa ase- massa olevilla asiakkailla tulee olla mahdollisuus solmia sopimus sähköntoimituksesta. Tavoitetila Suomessa sovelletun vähittäismarkkinamallin tulee tukea asiakkaan osallistumismahdol- lisuuksia sähkömarkkinoille, mahdollistaa asiakkaiden vaikutusmahdollisuudet omaan sähkönkäytön kokonaiskustannuksiinsa sekä tukea asiakkaan muita arvovalintoja. On tär- keää, että asiakkailla on tasapuolinen mahdollisuus osallistua sähkömarkkinoille ja saada palveluntarjoajilta tarvitsemaansa kokonaispalvelua riippumatta siitä, minkä verkkoyhtiön alueella hän asuu. Toisaalta joillain asiakkailla on halu tehdä omat ratkaisunsa ja hankkia palvelut eri toimijoilta. Sähkömarkkinoilla on tärkeää määritellä eri markkinatoimijoiden roolit ja toimintamal- lit. Selkeät ja yhdenmukaiset prosessit luovat tasapuolisia toimintaedellytyksiä eri alueilla ja eri toimijoiden välillä, mikä tehostaa sähkön vähittäismarkkinoiden toimintaa ja antaa mahdollisuuden skaalata liiketoimintamalleja laajemmin. Laajat markkinat ja yhdenmu- 12 Pöyry Management Consulting, Myyjäkeskeinen vähittäismarkkinamalli, 15.3.2018. saatavilla: http://tem.fi/do- cuments/1410877/3481825/Myyj%C3%A4keskeinen+v%C3%A4hitt%C3%A4ismarkkinamalli+15.3.2018/f15049d0- d0a0-40f5-ace0-3766a4fcc00f/Myyj%C3%A4keskeinen+v%C3%A4hitt%C3%A4ismarkkinamalli+15.3.2018.pdf http://tem.fi/documents/1410877/3481825/Myyj%C3%A4keskeinen+v%C3%A4hitt%C3%A4ismarkkinamalli+15.3.2018/f15049d0-d0a0-40f5-ace0-3766a4fcc00f/Myyj%C3%A4keskeinen+v%C3%A4hitt%C3%A4ismarkkinamalli+15.3.2018.pdf http://tem.fi/documents/1410877/3481825/Myyj%C3%A4keskeinen+v%C3%A4hitt%C3%A4ismarkkinamalli+15.3.2018/f15049d0-d0a0-40f5-ace0-3766a4fcc00f/Myyj%C3%A4keskeinen+v%C3%A4hitt%C3%A4ismarkkinamalli+15.3.2018.pdf http://tem.fi/documents/1410877/3481825/Myyj%C3%A4keskeinen+v%C3%A4hitt%C3%A4ismarkkinamalli+15.3.2018/f15049d0-d0a0-40f5-ace0-3766a4fcc00f/Myyj%C3%A4keskeinen+v%C3%A4hitt%C3%A4ismarkkinamalli+15.3.2018.pdf 25 ÄLYVERKKOTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTIN TEM 33/2018 LIITE kaiset toimintamallit madaltavat markkinoille tulon kynnystä ja laskee erilaisten palvelu- ja teknologiaratkaisuiden hintaa, kun maa- tai verkkoyhtiökohtaisen räätälöinnin tarve vä- henee. Riittävän laajan markkinan luomisessa on tärkeää, että Suomessa valittu vähittäis- markkinamalli on yhteensopiva muiden Pohjoismaiden valitsemien mallien kanssa. Älyverkkotyöryhmän aiempien ehdotusten kanssa yhtenevästi asiakasta palvelee parhai- ten kilpailluilla markkinoilla toimivat palveluntarjoajat, joilla on luonnollinen kannustin kehittää tarjontaansa asiakkaille. On tärkeää, ettei markkinatoimijoiden mahdollisuuksia rajoiteta erillissääntelyllä tarpeettomasti. Energiamurroksen ja teknologian kehittymisen seurauksena asiakkaat ovat enenevissä määrin alkaneet hankkia erilaisia energiaratkaisuja ja kotiautomaatiota. Asiakkaita kannus- tetaan osallistumaan kulutusjoustoon ja sähkömarkkinoille sekä tuottamaan itse uusiu- tuvaa energiaa. Uuden teknologian lisäksi myös sähkönmyynnin liiketoimintamallit ovat muuttumassa: perinteisen energiapohjaisen veloituksen lisäksi sähköä alettu myymään erilaisina palveluina, jotka voivat sisältää kulutusjoustoa tai energia-alan ulkopuolisia pal- veluita. Hinnoittelu- ja rahoitusmallit myös kehittyvät jatkuvasti. Vähittäismarkkinamallin tulee tukea käynnissä olevia muutoksia sähkömarkkinoilla. Sen tulee olla asiakkaille selkeä ja helposti ymmärrettävä. Toisaalta sen tulee luoda toimialalle tasapuoliset kilpailuolosuhteet. Lisäksi markkinamallista aiheutuvien kustannusten tulee olla kohtuullisia. Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa on linjattu, että yhteispoh- joismaisten vähittäismarkkinoiden edellytysten luomista jatketaan. Vaihtoehdot vähittäismarkkinamallin kehittämiseksi Nykyinen markkinamalli toteuttaa pitkälti myyjäkeskeistä markkinamallia. Keskeinen ero puhtaasti myyjäkeskeiseen malliin on myyjien ja verkkoyhtiöiden rooli asiakkaan laskutuk- sessa. Toinen ratkaistava kysymys on myyjien ja verkkoyhtiöiden rooli sopimuskysymyksis- sä, ennen kaikkea verkkopalvelun solmimisessa. Tasapuolisuuden varmistamiseksi kaikilla myyjillä tulisi halutessaan olla mahdollisuus tarjota asiakkailleen yhdistettyä laskua sähköenergiasta ja sähkön siirrosta. Vähimmillään kaikkien jakeluverkkoyhtiöiden tulisi tarjota läpilaskutusmahdollisuutta tasapuolisesti kaikille myyjil- le. Mikäli ainoastaan myyjä lähettäisi kokonaislaskun asiakkaalle, voisivat verkkoyhtiöt sääs- tää laskutukseen liittyvässä asiakaspalvelussaan sekä mahdollisesti myös laskutusjärjestel- missään. Toisaalta pakollisena yhteislaskutus voisi muodostua uusille myyjille markkinoille tulon esteeksi, sillä se lisää myyjien vastuita palveluntuotannossa. Lisäksi verkkoyhtiöt voivat asettaa myyjille vakuuksia verkkomaksujen perinnän varmistamiseksi, jotka voivat olla eten- kin uusille myyjille muita toimijoita korkeammat. On myös asiakkaita, jotka haluavat huo- 26 lehtia itse siirto- ja energiakustannuksistaan ja saada edelleen kaksi eri laskua. Mahdollisuus saada kaksi laskua vaatii kuitenkin päällekkäisten prosessien ylläpitoa eri toimijoilla. Myyjän tulee tilittää sähköverkkoyhtiöille asiakkailta keräämänsä siirtomaksut ja verot. Kilpailluilla markkinoilla on aina riski, että myyjä tekee konkurssin tai poistuu markkinoilta muista syistä, jolloin verkkoyhtiöille muodostuu luottoriski saamatta jääneistä maksuis- ta. Tästä syystä verkoilla voi olla tarve asettaa vakuusvaatimuksia myyjille. Fingridin työ- ja elinkeinoministeriön pyynnöstä tekemän tulevaisuuden tiedonvaihtoratkaisua käsittele- vässä selvityksessä13 arvioitiin eri markkinamallien kustannuksia. Selvityksen perusteella siirtymällä puhtaasti yhden laskun malliin voitaisiin toimialan kustannuksia säästää noin 4,9 miljoonaa euroa vuodessa verrattuna tilanteeseen, jossa asiakas voi halutessaan valita myös kaksi laskua. Asiakasta kohden tämä tekee noin 1,5 euroa vuodessa. Mikäli jakelu- verkkojen koko asiakaspalvelu, pois lukien tekninen asiakaspalvelu, voitaisiin siirtää myy- jille, arvioitiin kustannussäästöiksi 8,5 miljoonaa euroa vuodessa (noin 2,6 euroa asiakasta kohden vuodessa). Pääosa kustannussäästöistä saavutetaan asiakaspalvelusta ja laskutuk- sesta. Mikäli asiakkaat siirtyvät sähköiseen laskutukseen laajemmin, pienentää se säästöjä. Tässä on hyvä huomata, että sähköinen laskutus on jatkuvasti yleistynyt. Aiemmin vuon- na 2011 VaasaETT:n NordREG:lle tekemässä selvityksessä4 päädyttiin suuruusluokaltaan samankaltaisiin tuloksiin.Myyjän roolin korostuessa asiakasrajapinnassa asiakkaan kan- nalta olisi selkeintä, että kaikki myynti- ja verkkopalvelusopimuksien tekemiseen ja päät- tämiseen liittyvät asiat hoidettaisiin myyjän kanssa. Verkkopalvelusopimuksessa sovitaan muun muassa yleisesti vastuuasioista, minkälaisia laitteita asiakas voi sähköverkkoon liit- tää sekä mittaukseen liittyvistä asioista. Erityisesti verkon häiriötilanteiden vastuunjako on keskeistä. Jos myyjä joutuisi vastaamaan myös verkon turvallisuudesta, voisi se aiheuttaa myyjille suuria korvausvastuita asioista, joihin se ei itse voi vaikuttaa. Asiakkaan kannalta keskeisintä on saada hoidettua sopimusasiat yhdeltä luukulta, vaikka sopimukset olisivat- kin erillisiä. Asiakkaalle tulee myös kertoa, mistä he saavat kulloinkin asiakaspalvelua, kun on kyse sähkön myyntiä ja verkkopalvelua koskevista kysymyksistä.   Toimiakseen myyjäkeskeinen vähittäismarkkinamalli vaatii yhdenmukaista tiedonvaihtoa ja tuo mukanaan uusia tietotarpeita. Esimerkiksi myyjät tarvitsevat tietoa jakeluverkko- jen hinnoittelusta ja niiden muutoksista, jotta ne voivat laskuttaa verkkopalvelusta oikein. Tiedon kysely erikseen kaikilta verkonhaltijoilta johtaisi todennäköisesti virheelliseen las- kutukseen ja kohtuuttomiin kustannuksiin. Tästä syystä muutokset kannattaa toteuttaa datahubin käyttöönoton yhteydessä valtakunnallisesti yhdenmukaisella tavalla. Kaiken jakeluverkkopalvelun laskutukseen liittyvän tiedon olisi yhteislaskutuksen tehokkuuden ja selvyyden kannalta oleellista olla keskitetysti datahubissa sähkönmyyjän saatavilla. 13 Pöyry Management Consulting, Selvitys sähkön vähittäismarkkinoiden tulevaisuuden tiedonvaihtoratkaisusta, 16.12.2014, saatavilla: https://www.ediel.fi/sites/default/files/Datahub_loppuraportti_FINAL_2014_12_16.pdf https://www.ediel.fi/sites/default/files/Datahub_loppuraportti_FINAL_2014_12_16.pdf 27 ÄLYVERKKOTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTIN TEM 33/2018 LIITE Myyjäkeskeinen malli voitaisiin viedä vielä näitä vaihtoehtoja pidemmälle häivyttämällä verkkoyhtiö kokonaan pois laskulta ja sisällyttämällä verkon maksut myyjän ilmoittamiin maksuihin. Tällöin myyjät hoitaisivat kaikki asiakaspalveluun liittyvät tehtävät. Tämä malli muistuttaisi pitkälti telemarkkinoiden mallia, jossa asiakas ei näe erikseen verkkoinfra- struktuurin kustannuksia tai ole muuten yhteydessä verkon ylläpitäjään. Tanskan vähittäis- markkinoilla on siirrytty tämän kaltaiseen malliin. Työryhmä ei päätynyt tähän malliin, sillä asiakkaan kontakti verkkoyhtiöön heikkenisi. Kontakti verkkoyhtiöön on keskeistä esimer- kiksi verkon vikatilanteissa. Verkkomaksujen sisällyttäminen myyjän maksuihin heikentäisi myös verkkomaksujen läpinäkyvyyttä. Keskeiset ehdotukset • Työryhmä pitää tärkeänä, että vähittäismarkkinoiden kilpailu pysyy korkeal- la tasolla, asiakas pääse itse valitsemaan laskutustapansa ja että asiakkaan yhteys verkkoyhtiöön säilyy. • Suomessa käytettävä vähittäismarkkinamalli tulee olla mahdollisimman yh- teensopiva muiden Pohjoismaiden valitsemien mallien kanssa. • Työryhmä katsoo, että asiakkaiden tulee voida valita yksi tai kaksi laskua sähköntoimitukselleen. Asiakkailla tulee siis halutessaan olla mahdollisuus saada yhdistetty sähköenergia- ja sähkönsiirtolasku sähkönmyyjän toimit- tamana. Tämä edellyttää, että verkkoyhtiöt antavat kaikille myyjille tasa- puoliset ja syrjimättömät mahdollisuudet tarjota asiakkailleen yhteislaskua. Yhteislaskutuksen tarjoaminen on myyjälle vapaaehtoista. • Jakeluverkkopalvelun laskutukseen tarvittavat tiedot tulee olla saatavilla myyjille datahubin kautta. • Vastuukysymysten vuoksi asiakkaalla tulee jatkossakin olla verkkopalvelus- opimus paikallisen jakeluverkkoyhtiönsä kanssa. Asiakkaalla tulee kuitenkin olla mahdollisuus solmia tämä verkkopalvelusopimus myyjän kautta myyn- tisopimuksen tekemisen yhteydessä. • Muutokset tulee toteuttaa datahubin valmistumisen yhteydessä. Tätä ennen yhteislaskutusta voi toteuttaa toimijoiden välisin sopimuksin. • Nykyinen toimitusvelvollisuusjärjestelmä tulee uudistaa vastaamaan nyky- päivän tarpeisiin. Myös jatkossa heikossa asemassa olevilla asiakkailla tulee olla mahdollisuus solmia sopimus sähköntoimituksesta. Aggregaattorit – uudet joustopalvelujen tarjoajat Älyverkkotyöryhmän väliraportissa todettiin, että itsenäisen aggregaattorin osallistumi- nen suoraan markkinapaikoille, joissa sen toiminnalla on merkittävä vaikutus muihin toi- mijoihin, vaatii lisäselvityksiä. Väliraportin julkaisemisen jälkeen työryhmä on keskustellut asiasta lisää ja teettänyt selvityksen itsenäisen aggregaattorin toimintamalleista. Tähän 28 raporttiin aggregaattorit-teema on päivitetty vastaamaan työryhmän väliraportin julkaise- misen jälkeen hyväksymää versiota. Kulutusjousto parantaa sähköjärjestelmän tehokkuutta. Kulutusjouston avulla voidaan välttää tai siirtää kulutushuippuja korkean hinnan aikoina ja lisätä kulusta matalien hinto- jen aikaan. Toisaalta kulutusjoustolla voidaan lisätä järjestelmänhallintakeinoja ja paran- taa toimitusvarmuutta. Yksi keino lisätä kulutusjoustoa on edistää erilaisia aggregoinnin malleja. Aggregaattori tarkoittaa markkinaosapuolta, joka yhdistää useiden eri asiakkai- den sähkön kulutusta, tuotantoa tai varastoja suuremmaksi kokonaisuudeksi käydäkseen kauppaa näillä resursseilla sähkön eri markkinapaikoilla. Tässä raportissa keskitytään kulu- tuspuolen aggregoimiseen sen sisältämien erityiskysymysten vuoksi. Kuva 2. Aggregaattori tarkoittaa markkinaosapuolta, joka yhdistää useiden eri asiakkaiden ku- lutusta, tuotantoa tai varastoja suuremmaksi kokonaisuudeksi ja vie kokonaisuuden sähkön eri markkinapaikoille. Asiakkaan sähkönmyyjä voi toimia jo nyt aggregaattorina, sillä se huolehtii asiakkaidensa sähkön hankinnasta ja sähkötaseen tasapainottamisesta. Yritys voi valita myös liiketoimin- tamallin, jossa se ohjaa asiakkaan sähkönkulutusta asiakkaan toivomalla tavalla esimerkiksi sähkön markkinahinnan mukaan, mutta kyseinen toimija ei itse anna erillistä tarjousta jous- tavasta kapasiteetista tai energiasta sähkömarkkinoille eikä ole siis markkinaosapuoli. Tätä toimintamallia kutsutaan tekniseksi joustopalvelun tarjoajaksi. Tällöin sähkönhankinnasta vastaava sähkönmyyjä oppii huomioimaan hankinnassaan, millä tavoin asiakas reagoi mark- kinahintaan ja optimoi omaa toimintaansa. Teknisen joustopalvelun tarjoaja voi tarjota pal- veluita paitsi asiakkaille myös markkinaosapuolille kuten sähkönmyyjille tai tasevastaaville. Aggregaattori Markkinat 29 ÄLYVERKKOTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTIN TEM 33/2018 LIITE Itsenäinen aggregaattori tarkoittaa toimijaa, joka ei ole asiakkaan sähkönmyyjä tai tase- vastaava ja joka ei tarvitse sopimusta asiakkaan sähkönmyyjän tai tasevastaavan kanssa toimiessaan markkinoilla. Itsenäisellä aggregaattorilla ei ole perinteistä roolia sähkömark- kinoilla, vaan se ohjaa asiakkaan sähkönkulutusta, tuotantoa ja sähkövarastoja ja tarjoaa tätä joustoa sähkömarkkinoille itsenäisesti, ohi sähkön toimitusketjun. Itsenäisen aggre- gaattorin toiminnalla voidaan edistää kilpailua sähkömarkkinoilla, tehostaa sähköjärjestel- män toimintaa ja parantaa toimitusvarmuutta, lisätä asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia kulutusjoustoon liittyen, antaa yrityksille mahdollisuuksia luoda uusia liiketoimintamalleja ja erikoistua esimerkiksi tietyn teknologian joustojen tarjoamiseen. Toisaalta harkitsemat- tomasti toteutettuna itsenäisen aggregaattorin malli voi aiheuttaa suuria kustannuksia muille markkinatoimijoille, jolloin kokonaisuutena asiakas voi kärsiä. Sähköjärjestelmässä sähkön kulutuksen ja tuotannon tulee olla joka hetki tasapainossa. Sähkömarkkinat perustuvat tasevastuuseen, jolloin jokaisen tasevastaavan tulee tasapai- nottaa asiakkaidensa sähkön hankinta ja sähkön kulutus jokaisella tasejaksolla. Tällä het- kellä tasejakso on yksi tunti, jatkossa 15 minuuttia. Mikäli tasevastaava ei ole tasapainossa jokaisella tasejaksolla, aiheutuu tarve tehdä säätöjä kulutuksen ja tuotannon tasapainot- tamiseksi sähköjärjestelmässä. Tästä aiheutuneet kustannukset veloitetaan epätasapai- non aiheuttaneelta tasevastaavalta taseselvityksessä. Taseselvitys perustuu tasevastaavan tekemiin sähkökauppoihin ja mittauksiin. Tämän takia itsenäisen aggregaattorin toimilla tasejakson aikana voi olla vaikutusta tasevastaavan vastuisiin ja kustannuksiin. Tämän ta- kia itsenäisen aggregaattorin mallissa tulee punnita vaikutuksia ja tasapuolisuutta eri osa- puolten välillä. Itsenäisen aggregaattorin toimintaan eri markkinapaikoilla ei ole olemassa tällä hetkellä selkeitä sääntöjä. Itsenäisen aggregaattorin toimintaan liittyvät haasteet koostuvat pää- asiassa eri toimijoiden välisten vaikutusten ja vastuiden määrittelystä. • Kuinka riskien hallinta toteutetaan eri osapuolten välillä? • Onko itsenäisellä aggregaattorilla velvoitteita myyjää tai tasevastaavaa kohtaan? • Itsenäisen aggregaattorin vastuut ja velvoitteet? Näiden määrittelemiseksi on arvioitava erilaisten itsenäisten aggregaattorimallien vaiku- tukset markkinaosapuolten käyttäytymiseen (esimerkiksi sähkönmyyjien hinnoittelu, ris- kien hallinta ja itsenäisenä aggregaattorina toimiminen) sekä kulutusjouston määrään ja kannattavuuteen. 30 Selvitystyö itsenäisen aggregaattorin toimintamalleista14 Älyverkkotyöryhmän työn taustaksi toteutettiin selvitystyö eri itsenäisen aggregaattorin markkinamalleista. Työn tarkoituksena oli tutkia eri mallien vaikutusta kulutusjoustoon, markkinatoimijoihin ja kokonaishyötyihin. Työssä selvitettiin neljää eri mallia eri sähkö- markkinapaikoilla: Mallissa A itsenäisen aggregaattorin ohjauksen seurauksena aiheutunut tasepoikkeama korjataan riippumattoman osapuolen toimesta tasevastaavalle ja myyjälle/tasevastaavalle ei makseta kompensaatiota korjatun energian osalta15. Mallissa B ei tehdä tasekorjauksia eikä makseta kompensaatiota. Mallissa C itsenäisen aggregaattorin toiminnasta aiheutunut tasepoikkeama korjataan ta- sevastaavalle ja aggregaattori maksaa kompensaatiota myyjälle energiasta, joka siirretään myyjän taseesta aggregaattorin taseeseen. Lisäksi työssä käytiin läpi mallia, jossa kulutuskohde jaetaan osiin sähkönkulutuksen osal- ta itsenäisen aggregaattorin ja myyjän kesken. Tällöin kuitenkin aggregaattori olisi myös myyjän roolissa, joten tätä mallia ei tutkittu laajemmin ja se vastaa käytännössä nykytilaa. Selvitystyön mukaan mallissa A sähkönmyyjä kohtaa suurimman riskin verrattuna muihin malleihin. Tällöin on todennäköistä, että lisääntynyt riski ja tasekustannukset siirtyvät asia- kashintoihin. Perinteiset myyjät olisivat enenevissä määrin kiinnostuneita vähemmän jous- toon kykenevistä asiakassegmenteistä, jolloin joustoon kykenevien asiakkaiden kustan- nukset nousisivat. Tilanne voisi johtaa myös siihen, että aggregaattorin tulisi ottaa myös sähkönhankintavastuu, jolloin siitäkin tulisi myyjä. Mallissa B joustoon osallistuva asiakas saa suurimmat hyödyt, mutta mallissa aiheutuu myös suurimmat kokonaiskustannukset, jotka jaetaan kaikkien sähkönkäyttäjien ja mark- kinaosapuolien kesken. Itsenäisen aggregaattorin kustannus kulutusjouston tarjoamiselle on pienempi kuin muille markkinaosapuolille, joka puolestaan voi johtaa epäoptimaali- seen aktivointiin. Malli voisi olla hyödyllinen tasepalveluntarjoajille, sillä itsenäisen aggre- gaattorin mallin kautta ne voisivat myydä saman tuotteen kahdesti. Tästä aiheutuneet kus- tannukset tulevat kaikille markkinatoimijoille. 14 Pöyry Management Consulting, Indepented aggreagator models, 26.6.2018. saatavissa https://tem.fi/docu- ments/1410877/3481825/Itsenäisen+aggregaattorin+mallit+26.6.2018/f63589df-49ea-4232-b39a-bb6973407fe2/ Itsenäisen+aggregaattorin+mallit+26.6.2018.pdf 15 Kompensaatio on energian hankintakustannuksen korvausta tilanteessa, kun tasevastaavan taseeseen aiemmin hankittu energiamäärä siirretään jouston osalta itsenäisen aggregaattorin taseeseen joustotoimen seurauksena. https://tem.fi/documents/1410877/3481825/Itsenäisen+aggregaattorin+mallit+26.6.2018/f63589df-49ea-4232-b39a-bb6973407fe2/Itsenäisen+aggregaattorin+mallit+26.6.2018.pdf https://tem.fi/documents/1410877/3481825/Itsenäisen+aggregaattorin+mallit+26.6.2018/f63589df-49ea-4232-b39a-bb6973407fe2/Itsenäisen+aggregaattorin+mallit+26.6.2018.pdf https://tem.fi/documents/1410877/3481825/Itsenäisen+aggregaattorin+mallit+26.6.2018/f63589df-49ea-4232-b39a-bb6973407fe2/Itsenäisen+aggregaattorin+mallit+26.6.2018.pdf 31 ÄLYVERKKOTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTIN TEM 33/2018 LIITE Mallissa C on vähiten vaikutuksia muihin toimijoihin ja se on toimijoiden ja asiakkaiden kesken tasa-arvoisin. Malli C sopii markkinoille, joissa itsenäisen aggregaattorin toiminnal- la on merkittävä energiavaikutus taseisiin. Selvitystyö suosittelee Suomeen mallia C vuorokausimarkkinoille, päivän sisäisille markki- noille ja säätösähkömarkkinoille seuraavista syistä: • Kyseinen malli aiheuttaa vähiten eri asiakasryhmille jaettavia kustannuksia • Suomessa on jo markkinoilla aktiivista kulutusjoustoa • Tunnin ja tulevaisuudessa 15 minuutin dynaamiset tuotteet mahdollistavat asiakkaita vastaamaan hintasignaaleihin • Pohjoismaiset ja Suomen sähkömarkkinat ovat yleisesti katsoen hyvin kil- pailtuja • Kulutusjoustolle ei ole suoranaisia esteitä millään markkinapaikalla Kulutusjouston edistämisestä mahdollisesti aiheutuva lisämaksu on ristiriidassa pelkäs- tään energian hintaan perustuvan markkinan kanssa ja sillä voi olla negatiivinen vaikutus pidemmällä tähtäimellä tehtäviin investointeihin, mikäli hinnat eivät heijasta järjestelmän tilaa. Muiden mallien käyttöönotto vaatisi erityisen lisätarpeen kulutusjoustolle, siten että kustannuksia olisi hyväksyttävää kompensoida kaikille. Harvoin aktivoituvalle, tasevaikutuksiltaan hyvin merkityksettömälle taajuusohjatulle häi- riöreserville eli FCR-D:lle voidaan soveltaa mallia B. Työryhmän yhteenveto: Itsenäisen aggregaattorin toiminnalla on mahdollista lisätä kilpailua sähkömarkkinoil- la ja sitä kautta saada hyötyä kaikille sähkönkäyttäjille. Itsenäisten aggregaattoreiden ja uusien liiketoimintamallien myötä tuleva kulutusjouston lisääntyminen voi lisätä asiakkai- den osallistumismahdollisuuksia sähkömarkkinoilla, laskea sähkömarkkinahintaa, lisätä sähköjärjestelmän tehokkuutta, parantaa sähköjärjestelmän toimitusvarmuutta ja alentaa sähkönkäyttäjien kustannuksia. Kulutusjouston ollessa pienimuotoista erillistä tiedonvaih- toa jouston kohteista tai määrästä ei tarvita. Aggregoinnin yleistyessä ja jouston määrän kasvaessa voi olla tarpeellista huomioida vaikutukset sähkönmyyjille, tasevastaaville sekä jakeluverkkoihin. Selkeät roolit ja vastuut edistävät liiketoiminnan kehitystä ja vähentävät osaoptimointia. Uusien toimijoiden tasapuolinen kohtelu muiden sähkömarkkinaosapuo- lien kanssa lisää asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia. Työryhmä on arvioinut erilaisia malleja, tavoitteenaan lisätä asiakkaiden hyötyjä samalla ilmastonmuutosta ehkäisten. Tämä edellyttää tehokkaasti toimivia kulutusjoustoa mah- dollistavia malleja, jotka ovat oikeudenmukaisia eri toimijoiden ja asiakkaiden kesken. Työ- 32 ryhmä on huomioinut arvioinnissaan vaikutukset sekä joustavalle asiakkaalle, että kaikille muille asiakkaille sekä vaikutukset toimitusvarmuuteen ja kulutusjouston edistämiseen. Myös sääntelyn pitkäjänteisyydellä ja ennakoitavuudella arvioitiin olevan suuri vaikutus uusien palvelujen syntymiseen ja kehitykseen. Mallissa B (ei tasekorjausta eikä kompensaatiota) asiakkaille syntyy eniten kannusteita osal- listua kulutusjoustoon. Joustavalle asiakkaalle on kannattavinta tarjota ainoastaan jousto- palveluita ilman sähköntoimitusta. Esimerkiksi sähkönmyyjän kannattaisi tarjota kulutus- joustoa sähköntoimituksesta erillisenä palveluna. Myös joustavan asiakkaan aggregaatto- rille ja tasevastaavalle malli on taloudellisesti kannattavin. Käytännössä näille toimijoille tulevat hyödyt maksetaan niiden asiakkaiden toimesta, jotka eivät joustoon osallistu, sillä järjestelmätasolla samasta joustosta maksetaan kahdesti taseselvityksen kautta. Kilpailu- näkökulmasta malli ei ole tasa-arvoinen, sillä se lisää muiden markkinatoimijoiden (aggre- gaattorien ja tasevastaavien) kustannuksia kasvavien järjestelmäkustannusten vuoksi. Mi- käli tavoitteena olisi ainoastaan lisätä kulutusjoustoa välittämättä kustannuksista ja niiden sosialisoinnista, tulisi mallia B harkita. Mallissa B on kuitenkin huomioitava, että kulutus- jouston lisääntyessä markkinahinnat laskevat ja sosialisoitavat kustannukset pienenevät. Mallit A (tasekorjaus) ja C (tasekorjaus ja kompensaatio) ovat sähköjärjestelmän ja muiden markkinatoimijoiden kannalta neutraaleimmat mallit. Mallissa A aggregaattorina toimimi- nen on houkuttelevampaa kuin mallissa C, mutta kilpailunäkökulmasta se ei ole tasa-ar- voinen eri palveluntarjoajien osalta, jolloin niin sanottu osaoptimointi lisääntyy eli vain tie- tynlainen palveluntarjoaminen on kannattavaa. Malli A aiheuttaa asiakkaan tasevastaaval- le/sähkönmyyjälle suurimmat kustannukset, jonka seurauksena kyseiselle joustaville asiak- kaille on suurin riski ja todennäköisyys vähittäishintojen noususta. Malli C on tasapuolisin eri asiakasryhmien ja markkinatoimijoiden välillä ja siinä on suurimmat kannusteet koko- naisoptimoinnille. Se luo mahdollisuudet aggregaattorille osallistua sähkömarkkinoille ja se aiheuttaa pienimmät yhteiskunnallisesti jaettavat kustannukset. Tämä malli antaa mark- kinoille tehokkaan tavan lisätä kulutusjoustoa. Mikäli kulutusjoustoa päädytään tukemaan, kuten mallissa B, ei saada kustannustehokkainta ratkaisua, vaan malli rakentuu muiden asiakkaiden tuen varaan. Työryhmä katsoo, että vuorokausimarkkinoilla asiakkaiden on yksinkertaisinta ja tehok- kainta osallistua kulutusjoustoon dynaamisen hinnoittelun kautta, kun käytössä on älykäs mittaus ja dynaamiset tuotteet ovat mahdollisia vähittäisasiakkaille. Asiakkaat reagoivat markkinahintoihin, vähentäen tällä tavoin sähkönhankintakustannuksiaan. Energiakauppaan pohjautuvilla markkinapaikoilla on kokonaisuuden kannalta perusteltua siirtää tasevastaavan taseeseen aiemmin hankittu energiamäärä itsenäisen aggregaattorin taseeseen, josta itsenäinen aggregaattori maksaa tasevastaavalle tai sähkönmyyjälle refe- 33 ÄLYVERKKOTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTIN TEM 33/2018 LIITE renssihinnan mukaisesti. Kyseisillä markkinapaikoilla kauppaa käydään vuorokausimarkki- nan jälkeen ja kulutusjouston arvo perustuu hintaeroon referenssihinnan (esim vuorokau- simarkkina) ja kyseisen markkinapaikan välillä (tällä hetkellä päivänsisäinen kauppa sekä reservit mFRR ja aFRR). Referenssihinnan määrittelee lainsäädännön mukaisesti joko viran- omainen tai muu neutraali taho. Kapasiteettipohjaisilla reservimarkkinoilla (FCR) on perusteltua soveltaa mallia, jossa itsenäi- nen aggregaattori saa korvauksen tarjoamastaan kapasiteetista. Mikäli ohjauksilla on ener- giavaikutusta, niin tällöin on perusteltua maksaa energiakorvaus kohteen tasevastaavalle. Keskeiset ehdotukset • Työryhmä suhtautuu aggregaattoreiden asiakkaille luomiin mahdollisuuk- siin positiivisesti. Itsenäinen aggregaattori voi toimia kaikilla markkinapai- koilla, kunhan varmistetaan toimijoiden tasapuolinen kohtelu. Eri markki- napaikoilla voi olla erilaisia toimintamalleja toimijoiden tasapuolisuuden varmistamiseksi. • Itsenäiseltä aggregaattorilta ei vaadita sopimusta asiakkaan myyjän tai tase- vastaavan kanssa. • Aggregaattoreiden, myös itsenäisten aggregaattoreiden, tulee vastata tase- virheestään tasesääntöjen mukaisesti. Aggregaattorin toimitus on voitava todentaa. • Työryhmä katsoo, että itsenäisen aggregaattorin malli, jossa asiakkaan säh- könmyyjän tai tasevastaavan taseeseen aiemmin hankittu energiamäärä jouston osalta siirretään itsenäisen aggregaattorin taseeseen referenssihin- nalla, sopii vuorokausimarkkinoille, päivänsisäisille markkinoille ja säätösäh- kömarkkinoille. Referenssihinta tulee määritellä erikseen. Energiayhteisöt Nykytila Asiakkaat aktivoituvat. Kiinnostus itse tuotettuun sähköenergiaan kasvaa jatkuvasti tekno- logian hinnan laskiessa. Kuluttajien kiinnostuksen takana on monia syitä: toisille tämä on keino vaikuttaa oman sähkölaskunsa suuruuteen, toisille keino laskea sähkönkulutuksensa hiilijalanjälkeä. Omakotitaloissa oman tuotannon järjestäminen on yleensä suoraviivaista, mutta aina oma tontti ei ole pientuotannon kannalta paras paikka. Myös kerrostaloissa on hankalampi järjestää omaa tuotantoa. Toisaalta suuremman tuotantolaitteiston hankin- ta yhdessä muiden kanssa tuo mukanaan pienemmät yksikkökustannukset ja tulee näin edullisemmaksi tuotantoon osallistuville. Asunto-osakeyhtiöissä voi olla myös halua hank- kia sähkönsiirtopalvelut yhdessä. 34 Pientuotannon erilaisia yhteishankintamuotoja kutsutaan yleisesti energiayhteisöiksi. Energiayhteisöjä voidaan pitää yhtenä jakamistalouden muotona. Termi on vielä osin va- kiintumaton ja energiayhteisöihin liittyvät käytännöt ja toimintatavat kirjavia, jolloin myös lainsäädännön tulkinta on osin hankalaa. Suomeen on kuitenkin syntynyt erilaisia ener- giayhteisökokeiluja, jotka tyypillisesti pyrkivät hyödyntämään asuinkerrostalon kattoja au- rinkosähkön tuotantoon ja jakamaan tuotannon asukkaiden kesken. Kokeiluhankkeissa16 selvitetty erilaisia haasteita, joita energiayhteisöiden luomisessa ja käytännön toiminnassa tulee vastaan. Myös EU-lainsäädännössä on otettu ensi askeleita ilmiön tunnistamisessa Euroopan ko- mission puhtaan energian paketissa. Ehdotuksessa pyritään tunnistamaan ilmiö ja mää- rittelemään energiayhteisön rooli ja energiayhteisön jäsenen oikeudet. Monet maat ovat kannattaneet ehdotuksen lähtökohtia energiayhteisöjen osalta, mutta toisaalta pitäneet ehdotusta monelta osin liian pitkälle menevänä ja epäselvänä. Suomi on lähtökohtaises- ti kannattanut energiayhteisöjä ja niiden luomia mahdollisuuksia asiakkaille. Suurimpana ongelmana komission ehdotuksessa on pidetty ehdotetun energiayhteisön määritelmän päällekkäisyyksiä jakeluverkkotoiminnan kanssa. Tavoitetila Energiayhteisö on yhdestä tai useammasta vapaaehtoisesta luonnollisesta (pienkuluttaja) tai oikeushenkilöstä (yhdistys, yritys tms.) muodostuva juridinen taho, joka jakaa yhteisön tai sen jäsenten hallinnoimien kotimaisten energiaresurssien tuottamia hyötyjä omien pe- riaatteidensa mukaan ja joka vastaa yhteisön toimintaan liittyvistä velvoitteista. Energiayhteisöjen mahdollistaminen lisää asiakkaan valinnanmahdollisuuksia osallistua sähkömarkkinoille ja tuottaa itse käyttämänsä sähköenergian. Energiayhteisöistä asiak- kaat voivat saada taloudellista hyötyä ja aineetonta arvoihin liittyvää hyötyä. Esimerkiksi energiayhteisö antaa konkreettisen mahdollisuuden vaikuttaa oman sähkönkulutuksen ja -tuotannon ympäristövaikutuksiin ja tuotantotapaan, mikä edistää päästöjen vähentämis- tä. Energiayhteisöjen mahdollistaminen lisää yhteisöllisyyttä ja mahdollisuuksia asiakkai- den arvovalintoihin. Energiayhteisö mahdollistaa sähkön tuottamisen ja tuotetun sähkön kuluttamisen ja ja- kamisen yhteisön jäsenten kesken. Energiayhteisöt mahdollistavat muun muassa inves- toinnit suurempiin aurinkovoimalaitoksiin tai sähkövarastoihin ja niiden hyödyntämisen kuin mihin yksittäiset asiakkaat pystyvät, mikä edistää uusiutuvan energian lisääntymistä. Energiayhteisö voi myös pyrkiä toiminnallaan tarjoamaan yhteisön jäsenille paikallisesti 16 Esim. Finsolartaloyhtiökokeilu http://www.finsolar.net/taloyhtiot/finsolar-taloyhtiokokeilu/ http://www.finsolar.net/taloyhtiot/finsolar-taloyhtiokokeilu/ 35 ÄLYVERKKOTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTIN TEM 33/2018 LIITE parempaa sähkön toimitusvarmuutta kuin yleisesti on saatavissa. Energiayhteisöillä voitai- siin tähdätä myös nollaenergiakiinteistön luomiseen investoimalla yhteisön omistamaan energiatuotantoon kiinteistön ulkopuolella nollaenergiatavoitteen saavuttamiseksi, mikäli tämä on mahdollistettu rakennussääntelyssä. Energiayhteisöjen tulee toimia muiden markkinaosapuolten kanssa tasapuolisin ehdoin. Energiayhteisöön kuuluminen tulee olla vapaaehtoista ja siitä on voitava erota lainsää- däntö ja tehdyt sopimukset huomioon ottaen. Asiakas voi olla jäsenenä useammassa eri energiayhteisössä. Energiayhteisö voi olla maantieteellisesti hajautunut energiayhteisö tai paikallinen energiayhteisö. Energiayhteisöjen toiminnassa tulee huomioida myös verotukseen liittyvät seikat. Keskeiset ehdotukset • Työryhmä suhtautuu positiivisesti energiayhteisöihin ja niiden tarjoamiin mahdollisuuksiin yhteisön jäsenille ja tätä kautta myös palvelutarjoajille ja teknologiatoimittajille. • Energiayhteisöjen tulee toimia muiden markkinaosapuolien kanssa tasa- puolisin ehdoin. Epäselvyyksien välttämiseksi energiayhteisön määrittely tulee tehdä riittävän tarkkarajaisesti. Kommentit väliraporttiin Yleisesti energiayhteisöihin suhtauduttiin lausunnoissa positiivisesti. Kiinteistörajat ylittävien energiayhteisöjen osalta tärkeänä nähtiin sähköturvallisuusasiois- ta huolehtiminen. Tähän vaadittaisiin joku taho, jolla on vastuu näistä asioista. Lisäksi huomautettiin, että julkisten jakeluverkkojen kanssa rinnakkaisten verkkojen muo- dostumisen merkittävänä riskinä on, että ne johtavat jakeluverkon tehottomaan hyödyn- tämiseen ja kustannusten epäoikeudenmukaiseen kohdentumiseen. Energiayhteisöjen merkitys uusiutuvan energian lisäämisessä ja järjestelmän kannalta nähtiin myös joidenkin näkökulmasta marginaalisena. Toisaalta energiayhteisöjen kautta on mahdollista kanavoida yksityistä investointirahaa yhteishankkeisiin, joihin yksittäisillä kuluttajilla ei ole resursseja ja yhteisöjen toimintaedel- lytyksiä parantavalla regulaatiolla voi olla positiivinen vaikutus sähköjärjestelmäämme. Saadun palautteen ja tehtyjen selvitysten perusteella työryhmä päivitti ehdotustaan kiin- teistörajat ylittävästä energiayhteisöstä. 36 Paikallinen energiayhteisö – kiinteistön sisäinen Nykytila Monet kuluttajat ovat halukkaita muodostamaan energiayhteisöjä taloyhtiön sisällä esi- merkiksi siten, että hyödynnetään taloyhtiön rakennuksen kattoa aurinkopaneeleille ja jaetaan niiden energiantuotanto yhteisön jäsenten kesken. Kiinteistön sisäinen energiayhteisö tarkoittaa yhteisöä, johon liittyvä tuotanto, kulutus ja muut mahdolliset energiaresurssit sijaitsevat yhden kiinteistön alueella. Tyypillisesti tällai- nen kohde on kerros-, rivi- tai erillistaloista koostuva asunto-osakeyhtiö. Monesti samassa kiinteistössä asuvat tai toimivat tahot ovat kiinnostuneita erilaisista yhteisistä energiava- linnoista. Nykyisellään pientuotannon hyödyntäminen asunto-osakeyhtiössä on haastavaa kannattavuuden näkökulmasta. Vaikka sähkö olisi tuotettu ja kulutettu kiinteistössä eikä kiertäisi sähköyhtiön verkon kautta, niin kulkiessaan yksittäisen asiakkaan sähkömittarin läpi siitä seuraa verkkopalvelumaksu verkkoyhtiölle sekä sähköveron maksaminen. Tämä heikentää kiinteistön sisällä tuotetun sähkön kannattavuutta sekä hyödyntämistä kiinteis- tön sisällä. Energiayhteisöllä halutaan mahdollistaa nykyistä paremmin sähköntuotanto esimerkiksi aurinkopaneeleilla asunto-osakeyhtiöissä kiinteistön sisäisessä verkossa. Kiinteistön sisäistä energiayhteisöä on havainnollistettu alla olevassa kuvassa 6. Kuvan esi- merkissä talonyhtiöön on asennettu aurinkopaneeli, joka syöttää tuotantonsa talon säh- kökeskukseen. Vaikka taloyhtiön kiinteistöllä tapahtuva aurinkosähkön tuotanto voidaan käyttää täysin kiinteistön sisällä, kulkee se silti jakeluverkkoyhtiön sähkömittarin kautta matkallaan talon asukkaan laitteisiin. Tällöin siitä maksetaan sähkönsiirtomaksu jakelu- verkkoyhtiölle sekä sähkövero, vaikka sähkö ei kulkisi jakeluverkkoyhtiön verkossa. Kuva 3. Kiinteistön sisäisen energiayhteisön periaatekuva. Kiinteistöverkon liityntäpiste jakeluverkkoon tontin rajalla Sähkökeskus Asuntojen sähkömittarit Verkkoyhtiön jakeluverkko Taloyhtiön sähkömittari (hissit, valot, pesutupa, yhteissauna jne.) � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � 37 ÄLYVERKKOTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTIN TEM 33/2018 LIITE Tavoitetila Mikäli energiayhteisön tuottama ja kuluttama sähkö kulkee ainoastaan kiinteistön sisäises- sä verkossa ylittämättä jakeluverkon liittymispistettä, ei tästä energiayhteisön tuottamasta kiinteistön sisäisessä verkossa kulutukseen siirretystä energiasta tarvitse maksaa erikseen jakeluverkkoyhtiölle. Mikäli sähkö kulkee sähköverkkoyhtiön verkon kautta, siitä tulee maksaa jakeluverkkoyhtiön hinnoittelukäytäntöjen mukaisesti. Sähkövero maksetaan yleisten käytäntöjen mukaisesti. Jotta energiayhteisö tarjoaa asiakkaille todellisen vaihtoehdon ja se olisi käytännössä mahdollista perustaa, tulee energiayhteisöstä voida erota ottaen huomioon asiaan liitty- vä lainsäädäntö ja tehdyt sopimukset. Esimerkiksi asunto-osakeyhtiössä perustaminen ja eroaminen on tapahduttava asunto-osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen sekä muiden teh- tyjen sopimusten ehdot huomioiden. Jotta energiayhteisöstä on mahdollista erota riittä- vän helposti, pitää mittarointi hoitaa vastaavasti kuin kiinteistöverkoissa eli yhteisö vastaa kiinteistön sisällä mittauksesta, jolleivät yhteisö ja jakeluverkkoyhtiö ole toisin sopinut. Toi- sin sanoen yhteisö voi mitata itse omat käyttöpaikkansa tai se voi käyttää jakeluverkkoyh- tiön mittauksia erillistä korvausta vastaan. Yhteisöön kuulumaton jäsen mitataan voimassa olevien mittaussäännösten mukaisesti. Yhteisöllä ei ole vaikutusta yhteisöön kuulumatto- mien asiakkaiden sähkönhankintaan, mittauksiin tai sopimuksiin. Energiayhteisön ja sen jäsenen verkosta ottama sähkönkulutus tulee voida mitata ja erottaa niiden omasta tuo- tannosta, joka kulutetaan yhteisössä. Energiayhteisö vastaa itse yhteisön tuotannon jaon periaatteista ja kustannuksista sopi- muksensa mukaan. Asunto-osakeyhtiössä on otettava huomioon myös asunto-osakeyhti- ölain, yhtiöjärjestyksen ja muiden tehtyjen sopimusten tuomat reunaehdot. Energiayhtei- sön k