Koronakriisiin liittyviä ajankohtaisia tutkimustuloksia maailmalta ja Suomesta Koronapandemia on synnyttänyt ennennäkemättömän globaalin tutkimusponnistuksen. Kriisiin liittyvää tieteellistä tutkimustietoa on jo paljon ja sitä julkaistaan jatkuvasti kiihty- vällä tahdilla. Samaan aikaan tutkimustiedolle on myös suuri kysyntä. COVID-19-tutki- muskatsaus on valtioneuvoston kanslian elokuussa 2020 käynnistämä toimintamalli, joka koostaa koronakriisiin liittyviä uusimpia tutkimustuloksia maailmalta ja Suomesta tiiviisti ja informatiivisesti valmistelijoiden ja päätöksentekijöiden käyttöön. Katsauksen tavoitteena on vahvistaa ajankohtaisen tutkimustiedon välittymistä päätöksentekijöiden tietoon ja luoda näkymää viimeisimpään tutkimukseen. 8/2020 Valtioneuvoston kanslia 16.12.2020 COVID-19-tutkimuskatsaus jäsentyy yhteentoista koronakriisiin liittyvään osa-aluee- seen. Kunkin osa-alueen tutkimuksen seuraamisesta ja raportoinnista vastaavat osa- alueille nimitetyt tutkijat. Katsauksen osa-alueet ja niiden vastuututkijat ovat: 1) COVID- 19-infektio (prof. Olli Vapalahti, Helsingin yliopisto, apul.prof. Tarja Sironen, Helsingin yliopisto, tohtori Ville Pimenoff, Karolinska Institutet), 2) Rajoitustoimenpiteiden vaiku- tukset epidemian leviämiseen (prof. Kari Auranen, Turun yliopisto, ylilääkäri Tuija Leino, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos), 3) Pandemian vaikutukset väestön hyvinvoin- tiin (tutkimusprof. Sakari Karvonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos), 4) Talous ja elinkeinoelämä (prof. Otto Toivanen, Aalto-yliopisto), 5) Eriarvoistuminen, ml. työlli- syys (dos. Hanna Ylöstalo, Turun yliopisto), 6) Koulutus ja oppiminen (apul.prof. Mari- Pauliina Vainikainen, Tampereen yliopisto), 7) Teknologia ja innovaatiot (prof. Saku Mäkinen, Tampereen yliopisto), 8) Ympäristö ja kestävä kehitys (dos. Anni Arponen, Helsingin yliopisto), 9) Kansainväliset suhteet, EU, turvallisuus (vanhempi tutkija Saila Heinikoski, Ulkopoliittinen instituutti), 10) Ihmiset, käyttäytyminen, ml. henkinen kriisin- kestävyys, sosiaalinen media ja disinformaatio (professor of practice Jarno Limnéll, Aalto-yliopisto) ja 11) Resilienssi, ennakointi (prof. Ahti Salo, Aalto-yliopisto). Osassa teema-alueista katsauksen laatimiseen on osallistunut vastuututkijan tai tutkijoiden li- säksi laajempi tutkijaryhmä. Kaikki tähän katsaukseen kontribuoineet kirjoittajat on esi- tetty kyseisen luvun kohdalla. Kultakin osa-alueelta katsaukseen sisällytetään noin viisi merkittävää uutta tutkimustu- losta ja tutkimusta, joiden voidaan ajatella olevan suomalaisen ajankohtaisen keskus- telun ja valmistelun kannalta relevantteja. Osa-alueelta 1) COVID-19-infektio katsauk- seen sisällytetään laajempi, noin 10 artikkelin, kokoelma. Tutkimuskatsauksissa pyri- tään mahdollisuuksien mukaan myös painottamaan laajempia meta-analyysejä. Sa- malla on huomattava, että katsauksen osa-alueet ovat laajoja eikä katsauksen ole tar- koitus olla – eikä se mitenkään voisikaan olla – kattava kuvaus viimeisimmistä tutki- muksista vaan pikemminkin valikoitu otos tärkeiksi ja relevanteiksi arvioituja tutkimuk- sia. Katsauksen osa-alueet ovat luonnollisesti osin toisensa kanssa päällekkäisiä, ja yksittäinen tutkimus voi osua useamman osa-alueen tematiikkaan. Tässä tutkimuskatsauksessa 8/2020 eri osa-alueita poikkileikkaavia aiheita tutkimuk- sissa ovat mm. rokotukset, rokotuskampanjat ja -narratiivit (ks. osa-alueen 1 johdanto- teksti sekä artikkelit 1.2, 2.4, 2.5, 10.1 sekä 11.1), eri tahojen tuottaman pandemiavies- tinnän vaikuttavuus (3.3 ja 10.3) sekä eri maiden koronapolitiikkojen vertailu (9.4 ja 11.5). Aiheita, joista katsauksessa on useampia artikkeleita, ovat myös mm. suositus- ten ja rajoitusten noudattamisen syyt ja taustat (3.3 ja 3.4), etälääketieteen mahdolli- suudet (7.3 ja 7.4), kiertotalouden rooli pandemian konteksissa (8.1 ja 8.2) sekä pan- demian vaikutukset kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen (11.2 ja 11.3). Suomea koskevia tutkimuksia ovat työmarkkinoiden tilannetta tarkasteleva tilannehuo- neen raportti (4.4) sekä hoivakotien asukkaiden ja heidän läheistensä hyvinvointia tar- kasteleva vertaisarvioitu tutkimus (5.4). COVID-19-tutkimuskatsaus ilmestyy kesäkuuhun 2021 asti kolmen viikon välein. Seu- raavan katsauksen suunniteltu ilmestymispäivä on 13.1. Jos haluat katsauksen jatkossa suoraan sähköpostiisi, voit ilmoittautua jakelulistalle osoitteessa https://link.webropolsurveys.com/S/4A9939F01212A99D. Katsaus julkaistaan verkossa osoitteessa https://tietokayttoon.fi/. Palautetta tutkimuskatsauksesta voi lähettää osoitteessa https://link.webropolsur- veys.com/Participation/Public/ab82b97e-36ba-4aa2-a9ba-0bc57c4ccdbc?disp- layId=Fin2056180. https://link.webropolsurveys.com/S/4A9939F01212A99D https://tietokayttoon.fi/ https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/ab82b97e-36ba-4aa2-a9ba-0bc57c4ccdbc?displayId=Fin2056180 https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/ab82b97e-36ba-4aa2-a9ba-0bc57c4ccdbc?displayId=Fin2056180 https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/ab82b97e-36ba-4aa2-a9ba-0bc57c4ccdbc?displayId=Fin2056180 Sisältö 1 COVID-19-infektio ...................................................................................... 8 1.1 Älykellotiedot mahdollistavat COVID-taudin tunnistamisen ennen oireiden ilmaantumista ................................................................................................................ 9 1.2 Yleisten rokotteiden antama mahdollinen immuniteetti SARS-CoV-2- infektiota vastaan ei ole selvä ..................................................................................... 10 1.3 SARS-CoV-2-viruksen varhaisten linjojen evoluutio ja ilmaantuvuus on vielä epäselvä ............................................................................................................. 11 1.4 Supikoiran SARS-CoV-2-infektio on hyvin lieväoireinen – voisiko supikoira olla viruksen väli-isäntä tai säilymö? ........................................................................... 12 1.5 Vasta-ainevälitteinen ja soluvälitteinen immuniteetti täydentävät toisiaan – suojaava immuniteetti voidaan saada aikaan sekä rokotteilla että plasmahoidoilla ........................................................................................................... 13 1.6 Kattava testaus Islannissa mahdollisti COVID-19 oireiden tarkemman listauksen – suuri osa infektioista lieväoireisia ............................................................ 14 1.7 Yökerhoepidemian kuvaus Berliinistä: henkilökunnastakin 56% sairastui – mahdollinen rooli myös tartunnan leviämisessä .......................................................... 14 1.8 SARS-CoV-2 voi tunkeutua nenän hajuepiteelin kautta keskushermostoon ............... 15 1.9 Laumaimmuniteetti sairastamalla lähellä Brasilian Manauksessa; hinta korkea ......................................................................................................................... 16 1.10 Nykyihminen altistui koronavirukselle jo 25 000 - 5 000 vuotta sitten ......................... 17 2 Rajoitustoimenpiteiden vaikutukset epidemian leviämiseen ............... 19 2.1 Testaaminen ja kontaktien jäljitys voivat kompensoida kontaktien vähittäistä lisääntymistä .............................................................................................. 19 2.2 Sosiaalisten kontaktien varhainen rajaaminen oleellista sairaanhoidon ylikuormituksen torjumiseksi ........................................................................................ 20 2.3 Kuinka karanteenin vaikuttavuus riippuu sen pituudesta ja onko karanteeni vältettävissä testauksin? ............................................................................................. 21 2.4 Vertaisarvioitu julkaisu RNA-rokotteen kliinisestä tehotutkimuksesta viittaa hyvään tehoon myös ikääntyneillä .............................................................................. 22 2.5 Tehotulos adenovirusvektorirokotteesta lupailee suojaa myös oireetonta infektiota vastaan, ikääntyneillä suoja jää auki ............................................................ 23 3 Pandemian vaikutukset väestön hyvinvointiin (ml. mielenterveys) ......................................................................................... 25 3.1 Sosiaalityön luonne muuttuu todennäköisesti pysyvästi koronan seurauksena ................................................................................................................ 25 3.2 Etäisyyden ja eristäytymisen vaikutukset nuorilla moninaisia ..................................... 26 3.3 Lääkärin kehoitus jäädä kotiin on vakuuttavampi kuin muiden toimijoiden antama kehoitus .......................................................................................................... 27 3.4 Liikkumisrajoituksia noudattavat muita helpommin ihmiset, joilla on yhteyksiä alueille, joissa koronaa esiintyy paljon ........................................................ 28 3.5 Elinpiirin kaventuminen on yhteydessä vanhusten elämänlaatuun – kaikkein hauraimmat kärsivät eniten ........................................................................... 29 4 Talous ja elinkeinoelämä ........................................................................ 30 4.1 Liikkumisrajoituksilla lievä itsenäinen kielteinen vaikutus kulutukseen ja työllisyyteen ................................................................................................................. 30 4.2 Erityisesti hyvätuloisten säästäminen kasvoi Ranskassa voimakkaasti ensimmäisen aallon aikana ......................................................................................... 31 4.3 Yhdysvalloissa pankit ovat kasvattaneet luotonantoa pienille yrityksille epidemian aiheuttamista luottotappioista huolimatta ................................................... 31 4.4 Huhtikuussa lomautettujen ihmisten keskimääräinen palkkatulo palautunut selvästi lokakuuhun mennessä ................................................................................... 32 5 Eriarvoistuminen (ml. työllisyys) ........................................................... 33 5.1 Isien osuus kotityöstä ja lastenhoidosta kasvoi pandemian alussa Kanadassa .................................................................................................................. 33 5.2 Koronapandemian lyhyen aikavälin työmarkkinavaikutuksista pidemmän aikavälin arvioihin ........................................................................................................ 34 5.3 Etätyömahdollisuudet koronakriisissä: syntyykö uusi työmarkkinoiden jakolinja? ..................................................................................................................... 35 5.4 Vierailukielto on heikentänyt hoivakodin asukkaiden ja heidän läheistensä hyvinvointia Suomessa................................................................................................ 37 5.5 Yhdysvalloissa äidit vähensivät työtuntejaan viisi kertaa enemmän kuin isät päiväkotien ja koulujen sulkemisen aikaan ................................................................. 38 6 Koulutus ja oppiminen ............................................................................ 40 6.1 Tilastot osoittavat kehittyneiden ja kehittyvien maiden välisen kuilun kasvaneen lasten osallistumisessa koulutukseen pandemian aikana ......................... 40 6.2 Opetustilan maksimikapasiteetti, turvavälien toteutuminen ja istumajärjestyksen suunnittelu matemaattisesti ratkaistavana ongelmana ................. 41 6.3 Monet tarkkaavuushäiriöstä kärsivät nuoret kokivat etäopiskelun poikkeuksellisen haastavaksi ...................................................................................... 42 6.4 Nuorimmilla hongkongilaisoppilailla vaikeuksia suoriutua etäopiskelusta – vanhemmat toivoisivat interaktiivisempia työskentelytapoja ja tukea .......................... 43 6.5 Kiinalaistutkijat kehittäneet uuden teoreettisen mallin tutkivaan tiedeoppimiseen etäopetuskontekstissa ...................................................................... 44 7 Teknologia ja innovaatiot ....................................................................... 46 7.1 Koronaviruksen testaukseen kehitetty nopea, tarkka ja kertakäyttöinen biosensori, joka pystyy tunnistamaan myös virusmäärät ............................................ 46 7.2 Jätevesien tutkimuksella koronaviruksen paikallisten tartuntatapausten määrien ja trendien arviointi on mahdollista ................................................................ 47 7.3 Potilaiden etälääketieteen teknologioiden käyttöönottoon vaikuttavat tekijät vaihtelevat maittain...................................................................................................... 48 7.4 Etälääketieteellä voidaan vähentää potilaan tehohoidon keskimääräistä odotusaikaa ja hoidossa oloaikaa ............................................................................... 49 7.5 Vetyperoksidipohjaiset desinfioivat pesuaineet heikentävät sisäilman laatua .......................................................................................................................... 50 8 Ympäristö ja kestävä kehitys.................................................................. 51 8.1 Kiertotaloudesta ratkaisuja pandemian esiin tuomiin ruokajärjestelmän ongelmiin ..................................................................................................................... 51 8.2 Kiertotalouden strategioiden tulisi olla keskiössä koronaelvytyksen kohdentamisessa ........................................................................................................ 52 8.3 Koronapandemia vaikuttaa luonnonpopulaatioihin samankaltaisesti kuin aseelliset konfliktit, eli pääosin negatiivisesti ............................................................... 53 8.4 Koronapandemia kiihdyttää trooppista metsäkatoa .................................................... 54 9 Kansainväliset suhteet, EU, turvallisuus ............................................... 56 9.1 EU-sidosryhmien mukaan EU hoitanut koronakriisiä hyvin ......................................... 56 9.2 Pandemia on vahvistanut sekä demokratiaa että epädemokraattista kehitystä ...................................................................................................................... 57 9.3 Koronakriisi on korostanut globaalin terveyshallinnan tärkeyttä .................................. 58 9.4 Keski-Euroopan maat toteuttivat erilaisia taloustoimia koronakriisistä selviämiseksi ............................................................................................................... 59 9.5 Italiassa siirtolaisten säilöönoton ongelmat ovat pahentuneet koronakriisin aikana .......................................................................................................................... 59 10 Ihmiset, käyttäytyminen (ml. henkinen kriisinkestävyys, sosiaalinen media ja disinformaatio) ..................................................... 61 10.1 Kamppailut rokotenarratiivien välillä ja niiden sisällöstä voimistuvat ........................... 61 10.2 USA, Kiina ja Venäjä käyvät kiihtyvää kamppailua mielikuvista ja informaatiosta .............................................................................................................. 62 10.3 Lääkärien henkilökohtaisilla Twitter-viesteillä virallisia viestejä suurempi vaikutus ....................................................................................................................... 63 10.4 COVID-19-aiheiset verkkohuijaukset lisääntyvät ........................................................ 63 10.5 Ihmisten käyttäytymisellä olennainen vaikutus viruksen leviämiseen ......................... 64 11 Resilienssi, ennakointi ............................................................................ 66 11.1 Rokotuskampanjoiden onnistuminen vaatii resilienttejä toimitusketjuja ...................... 66 11.2 Millä toimintalogiikoilla kestävän kehityksen tavoitteet voidaan saavuttaa koronakriisin jälkeen? .................................................................................................. 67 11.3 Japanin ponnistelee kohti kestävää kehitystä ja kansallista resilienssiä ..................... 68 11.4 Infrastuktuurien resilienssiä tulee tarkastella kyvykkyysnäkökulmasta ....................... 69 11.5 Norjan kokonaisresilienssi on ollut parempi kuin Iso-Britanniassa .............................. 70 COVID-19-TUTKIMUSKATSAUS 8 1 COVID-19-infektio Tutkijaryhmän jäsenet: Olli Vapalahti (OV), Tarja Sironen (TS) ja Ville Pimenoff (VP) Kolmelle eri koronavirusrokotteelle - Pfizer-BioNTech, Moderna ja Oxford-Astra- Zeneca-rokote - on ihmiskokeissa raportoitu yli 90 %:n rokotusteho ilman hankalia si- vuvaikutuksia. Pfizer-BioNTech-rokotteen faasi 3-kokeen (N=44 000 osallistujaa) ro- kotusteho oli 95 % kun Moderna-rokotteen vastaava rokotekoe (N=30 000 osallistu- jaa) antoi 94 %:n rokotustehon. Oxford-AstraZeneca-rokotteen testaus, johon osallis- tui 2 700 henkilöä ja jotka saivat jostain syystä ensimmäisen rokotusannoksen vain puolikkaana, päästiin 90 %:n rokotustehoon. Laajemmassa 8 900 henkilön kliinisessä kokeessa rokotusteho laski 62 %:iin. Lopullisia Oxford-AstraZeneca-rokotteen faasi 3- kokeen tuloksia ei ole vielä raportoitu. Viime tiistaina 8. joulukuuta 90-vuotias Marga- ret Keenan ja hänen jälkeensä 81-vuotias William ”Bill” Shakespeare saivat Ison-Bri- tannian kansallisen rokotusohjelman puitteissa Pfizer-BioNTech-koronavirusrokotuk- sen. He olivat ensimmäiset ihmiset maailmassa, joille annettiin koronarokotus kliinis- ten faasi-kokeiden ulkopuolella. Pfizer-BioNTech:n koronarokote on toistaiseksi ainut kyseisestä kolmesta koronarokotteesta, joka on saanut käyttöluvan hätäkäyttöön niin Ison-Britannian kuin Yhdysvaltojen elintarvike- ja lääkevirastoilta. Euroopan lääkevi- rasto harkitsee edelleen käyttölupaa kaikille kolmelle koronarokotteelle. Saatavuuden kannalta on hyvä, että todennäköisesti useampi koronarokote tulee saamaan käyttölu- van. On kuitenkin huomionarvoista, että rokotteilla on keskenään useita käytännön eroavuuksia. Yksi merkittävimmistä eroista on hinta. Oxford-AstraZeneca-rokote mak- saa arvioiden mukaan noin 3€/annos, Pfizer-BioNTech:n rokote maksaa vähintään 15€ annokselta ja Moderna-rokotteen hinta on noin 21€/annos. Toisin sanoen, jotta saavutetaan laumasuojan mahdollistava korkea rokotuskattavuus niin on tarve rokot- taa useita satoja miljoonia ihmisiä ja hinta on silloin rajoittava tekijä. Lisäksi koronaro- kotteilla on iso ero niiden säilyttämisessä. Oxford-AstraZeneca-rokote säilyy 2-8 C:ssa, Pfizer-BioNTech tarvitsee -70 C:een säilytyksen ja Moderna-rokote säilyy -20 C:een lämpötilassa, ja lisäksi 2-8 C:ssa 30 vuorokautta. Seuraava iso haaste ko- ronapandemian tukahduttamisessa niin poliitikoille kuin valtiollisille terveydenhuollon COVID-19-TUTKIMUSKATSAUS 9 toimijoille on se, miten koronarokote saadaan mahdollisimman nopeasti mahdollisim- man monen kansalaisen ulottuville, ja erityisesti terveydeltään heikoimmassa ase- massa oleville, riskiryhmiin kuuluville henkilöille. 1.1 Älykellotiedot mahdollistavat COVID- taudin tunnistamisen ennen oireiden ilmaantumista Tiivistelmä: Stanfordin yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin elintoimintoja mittaavien yleisten älykellojen soveltuvuutta COVID-taudin tunnistamiseen. Laajasta tutkimusaineistosta (N= 5 300) valittiin 32 varmistettua COVID-tartunnan saanutta henkilöä, joilta oli kerätty älylaitteella fyysisiä ja fysiologisia aktiivisuustietoja jopa 15 vuorokautta ennen ja/tai 7 vuorokautta jälkeen COVID-taudin puhkeamista. Tutkimuksen keskeisin havainto oli, että 63 % tarkastelluista COVID-19-tapauksista olisi voitu tunnistaa älykellotiedoilla jo ennen COVID-oireiden ilmaantumista havaisemalla henkilön sydämen leposykkeen äkillinen kohoaminen suhteessa yksilön leposykkeen normaaliin lähtötasoon. Lisäksi suurimmalla osalla COVID-tautia sairastavista havaittiin muutoksia myös päivittäisessä fyysisessä aktiivisuudessa tai unen määrässä. Fysiologiset muutokset havaittiin suurimmalla osalla jo ennen COVID-19-taudin oireiden ilmaantumista, neljä tapausta jopa yhdeksän päivää aiemmin. Tulokset viittaavat siihen, että hengitystieinfektioita voidaan tunnistaa reaaliaikaisesti yleisesti kuluttajien saatavilla olevilla elintoimintoja mittaavilla älylaitteilla. Julkaisu: Mishra, T. et al. (2020) Pre-symptomatic detection of COVID-19 from smart- watch data. Nature Biomedical Engineering 4:1208-1220. Linkki: https://www.nature.com/articles/s41551-020-00640-6 Vertaisarvioitu: Kyllä Tutkimuksen luonne: Määrällinen seurantatutkimus Tutkijan kommentti: Professori Michael Snyderin tutkimusryhmä Stanfordin yliopis- tosta on älylaitteisiin liittyvän terveystiedon, multiomiikan ja eksposomi-tutkimuksen edelläkävijöitä maailmassa. Heidän tutkimuksensä osoittaa loistavasti, kuinka kulutta- jille saatavilla olevilla edullisilla terveysälylaitteilla on mahdollista monitoroida hengi- tystieinfektioiden ilmaantuvuutta jo ennen varsinaisten taudin oireiden ilmaantumista. https://www.nature.com/articles/s41551-020-00640-6 COVID-19-TUTKIMUSKATSAUS 10 SARS-CoV-2-infektio on tartuttava jo muutama päivä ennen COVID-oireiden ilmaan- tumista ja siksi reaaliaikainen virusinfektion havaitseminen on tärkeää. Varhainen CO- VID-taudin tunnistaminen mahdollistaisi tartuntakejujen tehokkaan ennaltaehkäisyn, myös tilanteissa joissa taudinkantaja on oireeton. (VP) 1.2 Yleisten rokotteiden antama mahdollinen immuniteetti SARS-CoV-2-infektiota vastaan ei ole selvä Tiivistelmä: Tutkimuksessa tarkasteltiin kahdeksantoista yleisen infektiotauti- rokotteen mahdollista suojaavaa vaikutusta SARS-CoV-2-infektiota vastaan. Aineistona tutkimuksessa käytettiin terveydenhuoltojärjestelmästä saatavilla olevia 137 037 potilaan rokotushistoriatietoja sekä dokumentoitua SARS-CoV-2-testitulosta. Tässä laajassa aineistossa havaittiin että henkilöillä, jotka olivat aikaisemmin saaneet muun muassa polio-, Haemophilus influenssa-, hepatiitti A-, hepatiitti B-, tuhkarokko-, sikotauti-, vihurirokko-, vesirokko- tai pneumokokki-rokotuksen havaittiin myös tilastollisesti merkittävästi vähemmän SARS-CoV-2-infektioita. Lisäksi pneumokokki- rokote assosioitui värillisen väestön pienempään riskiin saada SARS-CoV-2-infektio. Tulokset antavat viitteitä, että yksilön rokotushistorialla on vaikutusta SARS-CoV-2- infektioriskiin. Julkaisu: Pawlowski, C. et al. (2020) Exploratory analysis of immunization records highlights decreased SARS-CoV-2 rates in individuals with recent non-COVID-19 vac- cinations. medRxiv preprint. Linkki: https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.07.27.20161976v2 Vertaisarvioitu: Ei (preprint) Tutkimuksen luonne: Määrällinen havainnointitutkimus Tutkijan kommentti: Tämän laajan ja tarkkaan kuvatun tutkimuksen perusteella näyt- täisi siltä, että yleisillä rokotuksilla olisi ainakin osittainen suojaava vaikutus SARS- CoV-2-infektiota vastaan. Tutkimus on aineistoltaan iso, analyysit hyvin kuvattu ja pe- rusteltu, ja tulokset ovat vähintäänkin mielenkiintoisia. Tutkimusaineistoon liittyy kui- tenkin epäkohtia. Lisäksi tuloksia tulisi tarkastella tutkittavan väestön tunnettujen rajoi- tusten mukaisesti ja mahdolliset rokotustietoihin liittyvät mittausvirheet mukaan arvioi- https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.07.27.20161976v2 COVID-19-TUTKIMUSKATSAUS 11 den. Tutkimusta ei ole vielä myöskään vertaisarvioitu. Tutkimuksessa esitettyjä tulok- sia ei täten tulisi käyttää COVID-pandemian tukahduttamiseen liityvässä käytännön päätöksenteossa, ellei muuta näyttöä ole saatavilla. (VP) 1.3 SARS-CoV-2-viruksen varhaisten linjojen evoluutio ja ilmaantuvuus on vielä epäselvä Tiivistelmä: Tutkimuksessa tarkasteltiin SARS-CoV-2-viruksen genomin evoluutiopuun rakennetta ja pyrittiin selvittämään mikä tunnetuista SARS-CoV-2- virusgenomin muodoista on evolutiivisesti varhaisin viruslinja. Tutkimusmenetelmänä käytettiin fylogeneettistä mallinnusta eli virusperimän vertailevaa genomiikkaa. Tutkimuksen keskeisin havainto oli, että riippumatta käytetystä evoluutionopeuden arviosta, mallinnustavasta tai SARS-CoV-2-virusfylogenian rakenteesta, on toistaiseksi mahdotonta sanoa tarkkaan, mikä on tällä hetkellä pandemiana riehuvan SARS-CoV-2-viruksen varhaisin genominen muoto ja alkuperä. Julkaisu: Pipes, L. et al. (2020) Assessing uncertainty in the rooting of the SARS- CoV-2 phylogeny. Molecular Biology and Evolution (Published: 09 December 2020) Linkki: https://doi.org/10.1093/molbev/msaa316 Vertaisarvioitu: Kyllä Tutkimuksen luonne: Evoluutiogeneettinen mallinnustutkimus, jossa pyrittiin selvittä- mään mikä jo tunnetuista SARS-CoV-2-virusgenomin muodoista on varhaisin virus- linja. Tutkijan kommentti: Kalifornian yliopiston tutkijat osoittavat hyvin vakuuttavasti sen, että pelkästään tulkitsemalla SARS-CoV-2:n eri viruslinjojen genomista vaihtelua yh- teisen evoluutiopuun avulla ei voida antaa luotettavaa vastausta SARS-CoV-2-viruk- sen alkuperästä. Tutkijat varoittavatkin, ettei COVID-19-pandemian alkuvaiheen levin- neisyydestä tulisi tehdä arvioita pelkän vertailevan virusgenomiikan avulla. Toisin sa- noen, tutkimus havainnollistaa erinomaisesti kuinka vaikeaa viruksen evolutiivisen ja ekologisen alkuperän määrittäminen on. Varoittavana esimerkkinä mainittakoon myös uusi, ja hieman hätiköidysti julkaistu, italialaistutkimus (kts. https://doi.org/10.3201/eid2702.204632), jossa 4-vuotiaan pojan nielunäytteestä löy- detyn pienen koronavirus-RNA:n genomivertailun perusteella tulkittiin, että SARS- https://doi.org/10.1093/molbev/msaa316 https://doi.org/10.3201/eid2702.204632 COVID-19-TUTKIMUSKATSAUS 12 CoV-2 olisi kulkeutunut jo joulukuun alussa 2019 Italiaan. Käytetty menetelmä on herkkä virhelöydöksille, ja heidän tuloksensa pitäisikin ehdottomasti varmentaa. (VP) 1.4 Supikoiran SARS-CoV-2-infektio on hyvin lieväoireinen – voisiko supikoira olla viruksen väli-isäntä tai säilymö? Tiivistelmä: SARS-CoV-2-viruksen täsmällinen alkuperä ja siirtyminen ihmiseen on edelleen tuntematon. Virus on peräisin lepakoista, mutta vielä ei tiedetä, tapahtuiko lajihyppäys ihmiseen jonkin väli-isännän kautta. Vuosina 2002-2004 esiintyneen SARS-koronaviruksen yksi väli-isännistä oli supikoira ja tässä tutkimuksessa selvitet- tiin, onko supikoira altis myös SARS-CoV-2 infektiolle. Tutkimuksessa osoitettiin, että supikoirat saavat infektion ja tartuttavat viruksen myös eteenpäin osaan häkkitove- reista. Eläimet olivat lähes oireettomia. Viruksen replikoituminen ja erittyminen rajoittui nenäkuorikkoon. Neutraloivien vasta-aineiden muodostuminen oli rajallista ja viruksen genomi säilyi muuntumattomana. Julkaisu: Freuling, C.M. et al. (2020) Susceptibility of Raccoon Dogs for Experi- mental SARS-CoV-2 Infection. 26 (12) Emerging Infectious Diseases 26:12 (Decem- ber 2020). Linkki: https://wwwnc.cdc.gov/eid/article/26/12/20-3733_article Vertaisarvioitu: Kyllä Tutkimuksen luonne: Määrällinen tutkimus koe-eläimillä Tutkijan kommentti: Tutkimus osoittaa selvästi, että supikoirat ovat alttiiita infektiolle ja saattavat myös muodostaa viruksen säilymön. On siis olennaista huolehtia, että SARS-CoV-2 ei pääse leviämään tarhattuihin eläimiin tai sieltä edelleen luontoon. Tutkimusta viruksen väli-isännän etsimiseksi on tärkeä jatkaa. (TS) https://wwwnc.cdc.gov/eid/article/26/12/20-3733_article COVID-19-TUTKIMUSKATSAUS 13 1.5 Vasta-ainevälitteinen ja soluvälitteinen immuniteetti täydentävät toisiaan – suojaava immuniteetti voidaan saada aikaan sekä rokotteilla että plasmahoidoilla Tiivistelmä: Covid-19-taudin sairastamisen jälkeen syntyy immuniteetti, mutta suojan kesto ja teho on edelleen tuntematon. Tässä julkaisussa on käytetty eläinmallina ree- susapinoita, joissa on jo aiemmin osoitettu, että sekä luontainen infektio että rokotus tuottavat suojaavan immuunivasteen. Tutkimuksessa osoitetaan, että myös toipilas- plasma suojaa infektiolta ja että suojateho on annosriippuvainen. Tutkimuksessa osoi- tetaan myös, että vasta-ainetasojen ollessa matalat, soluvälitteinen immuniteetti täy- dentää suojatehoa. Toipilasplasmaa käytettiin kokeessa myös infektion jälkeisenä hoi- tona, tällöin vaikutus oli myös annosriippuvainen ja riittävä teho saatiin vain suhteelli- sen suurilla annoksilla. Julkaisu:. McMahan, K. et al. (2020) Correlates of protection against SARS-CoV-2 in rhesus macaques. Nature (Published: 4 December 2020) Linkki: https://www.nature.com/articles/s41586-020-03041-6 Vertaisarvioitu: Kyllä Tutkimuksen luonne: Määrällinen seurantatutkimus koe-eläimillä. Tutkijan kommentti: Vasta-ainevälitteinen immuniteettii tyypillisesti hiipuu ajan myötä sairastetun infektion jälkeen, ja tätä nähdään myös COVID-19-infektion jäl- keen. Tämä herättää kysymyksen immuniteetin kestosta ja myös rokotteen antaman suojan kestosta. Kyseinen tutkimus osoittaa, että vaikka vasta-aineiden määrä hiipuu, niin soluvälitteinen immuniteetti täydentää suojaa säilyttäen sen tehon. Tutkimus myös tukee plasmahoitojen kehittämistä edelleen. (TS) https://www.nature.com/articles/s41586-020-03041-6 COVID-19-TUTKIMUSKATSAUS 14 1.6 Kattava testaus Islannissa mahdollisti COVID-19 oireiden tarkemman listauksen – suuri osa infektioista lieväoireisia Tiivistelmä: Islannissa on ollut käytössä jo pandemian alussa poikkeuksellisen laaja testausmahdollisuus. Tässä tutkimuksessa on kyselytutkimuksen keinoin selvitetty oi- reiden vakavuutta, ja tutkimukseen rekrytoitiin kaikki positiivisen testituloksen saaneet henkilöt ajalla 17.3.-30.4. Yleisimmät oireet olivat lihaskipu, päänsärky ja yskä. Kuu- metta raportoi 48% potilaista. Testatuista ja positiivisen tuloksen saaneista täysin oi- reettomia oli 3,1%.Valtaosa potilaista sai vain lieviä oireita ja sairaalahoitoa tarvitsi 3,5% positiivisen testituloksen saaneista. Tutkijat kuitenkin muistuttavat, että Islan- nissa väestön ikärakenne on nuorempi ja tartunnan saaneiden keski-ikä oli nuorempi kuin monessa muussa maassa. Julkaisu: Eythorsson, E. et al. (2020) Clinical spectrum of coronavirus disease 2019 in Iceland: population based cohort study. BMJ (Published: 2 December 2020) Linkki: doi: https://doi.org/10.1136/bmj.m4529 Vertaisarvioitu: Kyllä Tutkimuksen luonne: Väestöpohjainen kohorttitutkimus Tutkijan kommentti: Poikkeuksellisen laaja testaaminen Islannissa mahdollistaa CO- VID-19-taudin oireiden tarkan kuvaamisen. Tulosten perusteella vahvistuu käsitys siitä, että suuri osa sairastaa infektion lieväoireisena. Lisäksi tutkimus osoittaa sen, että oireet vaihtelevat paljon etenkin alkuvaiheessa, mikä alleviivaa laajamittaisen tes- taamisen tärkeyttä, jotta kaikki lieväoireisetkin potilaat saadaan tunnistettua ja eristet- tyä. (TS) 1.7 Yökerhoepidemian kuvaus Berliinistä: henkilökunnastakin 56% sairastui – mahdollinen rooli myös tartunnan leviämisessä Tiivistelmä: Artikkelissa raportoidaan maaliskuussa berliiniläisessä yökerhossa ta- pahtuneesta SARS-CoV-2-epidemiasta. Kolmeen yökerhon tapahtumaan osallistui https://doi.org/10.1136/bmj.m4529 COVID-19-TUTKIMUSKATSAUS 15 yhteensä n. 650 henkilöä ja niiden jälkeen raportoitiin 74 tautitapausta. Sairastunei- den mediaani-ikä oli 30 vuotta (vaihteluväli 2-63 vuotta) ja sukupuolijakauma tasai- nen. Taudin itämisaika oli n. 4 päivää ja 56% henkilökunnasta sai myös infektion. Ta- pahtumaan 1 osallistuneiden joukossa oli yksi oireinen henkilö, jonka arvellaan olleen mahdollinen tartunnan lähde. Tutkijat arvelevat tapahtumasta 1 tartunnan saaneen työntekijän olleen mahdollinen jatkotartunnan lähde 3. tapahtumassa. Kaikkiaan 17 potilasnäytetteen kokogenomisekvenssin analyysin, yhden tapahtuman suuren ta- pausmäärän ja lyhyen taudin itämisajan perusteella tutkijat arvelevat tautipurkauksen olleen lähtöisin yhdestä superlevittäjästä. Keskeisenä havaintona tutkijat pitävät yö- kerhotyöntekijöiden mahdollista roolia taudin levittämisessä. Julkaisu: Muller, N. et al. (2021) Severe acute respiratory syndrome coronavirus 2 outbreak related to a nightclub, Germany, 2020. Emerging Infectious Diseases 27:2 (February 2021). Linkki: https://doi.org/10.3201/eid2702.204443 Vertaisarvioitu: Kyllä Tutkimuksen luonne: Epidemiologinen (ml. molekyyliepidemiologia) kuvaus tautiry- väksestä. Tutkijan kommentti: Tämä tutkimus on muistutus yökerhojen ja juhlien merkityksestä taudin leviämisessä eri maissa. Tautiryväksen tarkka analyysi viruksen geenialyysei- neen kertoo selkeästi supertartutustilanteesta ja siitä, että yökerhojen henkilökunnalla on huomattava riski sairastua ja välittää tartuntaa eteenpäin. (OV) 1.8 SARS-CoV-2 voi tunkeutua nenän hajuepiteelin kautta keskushermostoon Tiivistelmä: Nenän limakalvon hajuepiteelillä herosolut ja niiden hermopäätteet ovat läheisessä anatomisessa yhteydessä. Jo aiemmissa tutkimuksissa on ollut viitteitä siitä, että hajuepiteelin infektoituminen mahdollistaa aivojen puolella hajukäämin infek- toitumisen SARS-CoV-2:lla. Tässä 33:n tautiin kuolleen ruumiinavauslöydöksiin pe- rustuvassa Cell-lehdessä julkaistussa työssä useammalla vainajalla löydettiin SARS- COV-2 virusta myös hermosoluista hajuepiteelillä, sekä keskushermostossa, ja osoi- tettiin, että virus voi kulkeutua hermosolurakenteiden mukana aivoihin. Näiden aisti- hermosolujen infektoituminen selittänee osaltaan myös COVID-19:n oireina esiintyvää https://doi.org/10.3201/eid2702.204443 COVID-19-TUTKIMUSKATSAUS 16 haju- ja makuaistin menetystä. Työssä osoitettiin myös, että mikrohyytymiä muodos- tuu verisuonissa - myös aivoissa - tyypillisesti verisuoniin alueille, jossa SARS-COV-2 on infektoinut suonen seinämän soluja. Keskuhermostossa viruksen voidaan nähdä kulkeutuvan myös ydinjatkoksen hengitystä ja sydän-verisuonijärjestelmää säätele- ville alueille. Julkaisu: Meinhardt, J. et al. (2020) Olfactory transmucosal SARS-CoV-2 invasion as a port of central nervous system entry in individuals with COVID-19. Nature Neurosci- ence (Published: November 30, 2020). Linkki: https://www.nature.com/articles/s41593-020-00758-5 Vertaisarvioitu: Kyllä Tutkimuksen luonne: Histopatologisia tutkimuksia ruumiinavausnäytteistä (patolo- gia) Tutkijan kommentti: Työ osoittaa patologian merkityksen taudin kulun ja oireiden syyn ymmärtämisessä – ja tässä Suomessa asia on valitettavasti järjestetty melko huonosti, jotta rahoitus ja lupajärjestelmä sekä myös infektiosuojaus mahdollistaisi in- fektiopotilaiden tehokkaan tutkimisen ruumiinavaustyössä. Julkaisu vahvistaa aiempia tutkimuksia, joissa hajuepiteelin infektion on osoitettu johtavan keskushermoston (erit. sen puolella olevan hajukäämin) infektoitumiseen. (OV) 1.9 Laumaimmuniteetti sairastamalla lähellä Brasilian Manauksessa; hinta korkea Tiivistelmä: COVID-19-pandemia on levinnyt nopeasti Brasiliassa ja tässä työssä tut- kittiin vasta-ainetutkimuksien avulla verenluovuttaja-aineistosta kuinka suuri osuus vä- estöstä on saanut jo SARS-CoV-2-infektion. Virus ilmaantui maaliskuussa Amazonin alueen suurimpaan kaupunkiin Manaukseen, ja kuukausi epidemian huipun jälkeen kesäkuussa 44 %:lla oli SARS-CoV-2-vasta-aineita. Tutkijat arvioivat - ottaen huomi- oon vasta-aineiden muodostumisen viiveen ja toisaalta vähittäisen hiipumisen - että 66 % manauslaisista oli saanut infektion kesäkuussa ja 76% lokakuussa - alueella on siis jo alettu päästä ns. ”laumaimmunitettiin”, ja uusien infektioiden määrä onkin ilmei- sesti nykyään vähäinen. Vaikka väestö Manauksessa on nuorta, kuolleisuus on ollut 4.5-kertainen normaaliin verrattuna ja tautiin sairastuneista kuoli kaikkiaan 0.28%, https://www.nature.com/articles/s41593-020-00758-5 COVID-19-TUTKIMUSKATSAUS 17 vastaava lukema oli 0.76% Sao Paulossa, jossa väestö on vanhempaa. Tutkimuk- sessa havaittiin myös, että “puoliintumisaika “kaupallisen testin mittaamille vasta-ai- netestille oli 164 vuorokautta – tässä ei kuitenkaan mitattu suojaavia vasta-aineita. Julkaisu: Buss, L. F. et al. (2020) Three-quarters attack rate of SARS-CoV-2 in the Brazilian Amazon during a largely unmitigated epidemic. Science (8 December 2020). Linkki: https://science.sciencemag.org/content/early/2020/12/07/science.abe9728 Vertaisarvioitu: Kyllä Tutkimuksen luonne: Seroepidemiologinen (vasta-aineiden esiintyvyytä väestössä mittaava) tutkimus Tutkijan kommentti: Tämä tutkimusraportti osoittaa, mitä tapahtuu, kun virus voi mellastaa vapaasti läpi koko populaation tiheässä asutuksessa. Väestön nuori keski- ikä tässä Amazonasin alueen pääkaupungissa vähensi kuolleisuuslukuja esimerkiksi maan muihin osiin verrattuna, mutta hinta on ollut korkea. Vasta-ainemittaukset olisi- vat voineet olla tarkempia, mutta väestötason muutosten seurantaan soveltuvia. (OV) 1.10 Nykyihminen altistui koronavirukselle jo 25 000 - 5 000 vuotta sitten Tiivistelmä: Tutkimuksessa tarkasteltiin nykyihmisen mahdollista altistumista koronavirusten kaltaisille viruksille jo esihistoriallisella ajalla. Menetelmänä tutkimuksessa käytettiin tämän päivän ihmisten virusinfektioihin liittyvää genomien evoluutiotietoa, joka on peräisin kymmenien tuhansien vuosien ajalta. Soveltaen populaatiogeneettistä mallinnusta tutkijat löysivät nykyihmisen perimästä useita merkkejä mahdollisten taudinaiheuttajien evolutiivisesta valintapaineesta. Nämä selektiiviset perimän muutokset liittyivät useisiin ihmisen geeneihin, jotka aktivoituvat koronavirusinfektiossa, mukaan lukien SARS-CoV-2. Havaitut geneettiset adaptaatiot rajoittuivat kuitenkin itäaasialaisiin väestöihin. Tutkijat päättelivätkin, että nykyihminen on altistunut Itä-Aasiassa koronavirusepidemioille jo 25 000 – 5 000 vuotta sitten – samoin tavoin kuin viimeisen kymmenen vuoden koronavirusepidemioiden aikana. Julkaisu: Souilmi, Y. et al. (2020) An ancient coronavirus-like epidemic drove adapta- tion in East Asians from 25,000 to 5,000 years ago. BioRxiv preprint (Posted 16 No- vember 2020). https://science.sciencemag.org/content/early/2020/12/07/science.abe9728 COVID-19-TUTKIMUSKATSAUS 18 Linkki: https://doi.org/10.1101/2020.11.16.385401 Vertaisarvioitu: Ei (preprint) Tutkimuksen luonne: Populaatiogeneettinen tutkimus ihmisen genomista Tutkijan kommentti: Tämä erinomainen evoluutiogenetiikkaa hyödyntävä ihmis- genomitutkimus pyrkii ymmärtämään koronavirusten laajempaa (esi)historiaa sekä ih- misen mahdollista altistumista koronavirusepidemioille jo tuhansia vuosia sitten. Ihmi- sille vaarallisten ja tauteja aiheuttavien virusten evolutiiviisen historian tunteminen on oleellista, koska ks. evoluutiotieto voi auttaa meitä paremmin suojautumaan myös tu- levaisuuden epidemioilta. (VP) https://doi.org/10.1101/2020.11.16.385401 COVID-19-TUTKIMUSKATSAUS 19 2 Rajoitustoimenpiteiden vaikutukset epidemian leviämiseen Tutkijaryhmän jäsenet: Tuija Leino (TL) ja Kari Auranen (KA) 2.1 Testaaminen ja kontaktien jäljitys voivat kompensoida kontaktien vähittäistä lisääntymistä Tiivistelmä: Artikkelissa rakennetaan SARS-CoV-2-infektion leviämistä kuvaava vä- estötason SEIR-malli. Sen avulla tutkittiin sosiaalisten kontaktien määrän sekä tartun- nan saaneiden ja heidän altistamiensa yksilöiden eristämisen vaikutusta viruksen (te- holliseen) tartuttavuuslukuun. Malli sovitettiin ja validoitiin USA:n osavaltiokohtaisiin tauti- ja kuolemantapausten ilmaantuvuustietoihin vuoden 2020 maalis-kesäkuun ajalta. Mallin avulla arvioitiin, että laajojen rajoitustoimien seurauksena viruksen tartut- tavuusluku painui keväällä alle yhden lähes kaikkialla USAssa, mutta oli kesäkuussa valtaosassa maata noussut taas yli yhden. Vaikka sosiaaliset kontaktit olisivat pysy- neet kesäkuun tasolla, epidemian arvioitiin alkavan kiihtyä uudestaan useimmissa osavaltioissa, jos testaamisen ja kontaktien jäljityksen määrää ei lisättäisi. Tutkijat esittävät aluekohtaiset kriteerit vaadittavalle testauksen ja kontaktien jäljityksen inten- siteetille, jotta epidemia pysyisi hallinnassa. Julkaisu: Chiu, W.A. et al. (2020) State-level impact of social distancing and testing on COVID-19 in the United States. Linkki: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7362894/ Vertaisarvioitu: Ei (preprint) Tutkimuksen luonne: Matemaattinen epidemiamalli, epidemian tilastollinen analyysi Tutkijan kommentti: Kesää ja syksyä koskevan ennusteen osalta artikkeli on toki jo vanhentunut vaikkakin ilmeisen oikeaan osunut. Artikkelissa esitetyn mallin avulla voi- taisiin kuitenkin tutkia, kuinka sosiaalisten kontaktien rajaaminen ja kontaktien jäljityk- sen laajuus yhdessä vaikuttavat epidemian kulkuun. Koska sinänsä ansiokkaalta vai- kuttava malli ei sisällä tartunnan saaneen oireiden ilmaantumista, sen avulla ei voida arvioida, kuinka kontaktien jäljityksen onnistuminen riippuu oireiden ja tartuttavuuden https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7362894/ COVID-19-TUTKIMUSKATSAUS 20 ajallisesta ajoittumisesta. Jotkut oletukset ovat yksinkertaistuksia ja käytännössä epä- realistisia, esimerkiksi se, että tartunnan saaneen kaikkien kontaktien aiheuttamat mahdolliset jatkotartunnat saataisiin estettyä. Mallissa ei myöskään ole ikärakennetta. Aluekohtaiset kontaktien määrän priorijakaumat johdetaan puhelinten liikkuvuustiedon avulla. Malli ottaa huomioon testaamisen intensiteetin kasvun kevään 2020 aikana. (KA) 2.2 Sosiaalisten kontaktien varhainen rajaaminen oleellista sairaanhoidon ylikuormituksen torjumiseksi Tiivistelmä: Tutkijaryhmä raportoi keväällä 2020 rakentamansa viruksen leviämistä ja sen aiheuttamaa sairaanhoidon kuormitusta kuvaavan matemaattisen mallin. Paikalli- set viranomaiset käyttivät mallin tuottamia skenaarioita varautuessaan epidemiaan Austinin alueella Texasissa. Artikkelissa kuvattu simulointimalli perustuu Euroopassa tehtyihin kontaktitutkimuksiin sekä SARS-CoV-2-viruksen luonnonhistoriasta maalis- kuussa käytössä olleisiin kirjallisuustietoihin. Tutkittiin, kuinka kodin ulkopuolisten kon- taktien rajaaminen ja koulujen sulkeminen sekä näiden rajaamistoimien ajoitus vaikut- taisivat sairaanhoidon kuormitukseen keväällä 2020. Kun epidemian oletettiin etene- vän nopeasti eli kaksinkertaistuvan neljässä päivässä, kontaktien rajaamisen vähin- tään 75% hyvin varhaisessa vaiheessa epidemiaa nähtiin olevan välttämätöntä, jotta sairaan- ja tehohoidon tarve ei ylittäisi käytettävissä olevaa kapasiteettia. Sen sijaan koulujen sulkemisen ei ko. tilanteessa arvioitu oleellisesti lisäävän toimien vaikutusta. Tiukkojen rajaamistoimien arvioitiin työntävän epidemiaa eteenpäin eli epidemian arvi- oitiin jatkuvan voimakkaana, jos rajaamistoimista luovuttaisiin. (KA) Julkaisu: Wang, X. et al. (2020) Impact of Social Distancing Measures on Corona- virus Disease Healthcare Demand, Central Texas, USA. Emerging Infectious Dis- eases 26(10): 2361-2369. Linkki: https://wwwnc.cdc.gov/eid/article/26/10/20-1702_article Vertaisarvioitu: Kyllä Tutkimuksen luonne: Matemaattinen epidemiamalli, skenaarioanalyysi Tutkijan kommentti: Kyseessä on epidemian varhaisessa vaiheessa tehdyn skenaa- riomallin raportointi. Tutkijat toteavat, että käsitykset esimerkiksi oireettomien infektioi- https://wwwnc.cdc.gov/eid/article/26/10/20-1702_article COVID-19-TUTKIMUSKATSAUS 21 den osuudesta tai vakavan sairastumisen riskistä ovat voineet muuttua artikkelin teko- hetken arvioista ja korostavat siksi mallinsa kvalitatiivisten tulosten merkitystä kvanti- tatiivisten sijaan. Koulusulkujen vähäinen rooli epidemian taittamisessa, kun sosiaali- sia kontakteja on väestössä jo muuten rajattu paljon, vastaa Suomessa tehtyä ennus- tetta (Exit- ja jälleen rakennustyöryhmän 1. raportti, toukokuu 2020) ja kokemusta ke- väältä 2020. Tulos, jonka mukaan rajaamistoimien tarpeeksi varhainen aloitus pienen- tää huomattavasti sairaanhoidon kuormitusta, selittää hyvin Suomessa maaliskuussa 2020 tehtyjen toimien vaikuttavuutta. On huomattava, että artikkelissa kuvattu ske- naariotarkastelu ei sisällä Austinissa tai USAssa myöhemmin kesällä 2020 toteutu- neen epidemian kuvausta. (KA) 2.3 Kuinka karanteenin vaikuttavuus riippuu sen pituudesta ja onko karanteeni vältettävissä testauksin? Tiivistelmä: Kyseessä on matemaattinen malli, jossa hyödynnetään Sars-Cov-2-in- fektiolle toisaalla arvioitujen itämisajan, infektiivisyyden ja tartuntavälin jakaumaa (ks. Ferretti ym., tutkimuskatsaus 7/2020; 2.4) ja tutkitaan kuinka karanteenin pituus vai- kuttaa sen kykyyn estää jatkotartuntoja altistuneissa tai maahan saapuvissa matkaili- joissa. Huomiota kiinnitetään myös karanteenin tehon eli estettyjen jatkotartuntojen vähenemän ja karanteenissa vietettyjen päivien lukumäärän suhteeseen. Tutkijat tar- kastelevat, miten karanteenin vaikuttavuus riippuu mm. siitä, että karanteenin aikana tulee oireita, hygieniatoimia tehostetaan lyhennetyn karanteenin jälkeen, karanteenia ei noudateta tai mikä osuus kaiken kaikkiaan karanteenissa olevista on saanut infek- tion. Tutkijat toteavat, että vaikuttavuus per karanteenissa vietetty päivä vähee ajan kuluessa niin, että on vaikea puoltaa yli 10 päivän karanteenin kestoa. Lisäksi he esit- televät testausstrategioita (ns. test-and-release), joiden avulla saavutetaan sama epi- demiologinen transmission vähenemä kuin 10 päivän karanteenilla. Julkaisu: Ashcroft, P. et al. (2020) Quantifying the impact of quarantine duration on COVID-19 transmission. (medRxiv, posted October 5, 2020) Linkki: https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.09.24.20201061v2 Vertaisarvioitu: Ei (preprint) Tutkimuksen luonne: Matemaattinen malli https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.09.24.20201061v2 COVID-19-TUTKIMUSKATSAUS 22 Tutkijan kommentti: Tarvittavan karanteenin pituuteen vaikuttaa merkittävästi taudin itämisaika. Kuten kaikissa karanteeneihin liittyvissä mallinnustöissä, tässäkin koroste- taan, että estettyjen tartuntojen määrään vaikuttaa suuresti se, kuinka pian karanteeni saadaan alkamaan. Tutkijat ovat tuottaneet verkkotyökalun, jolla voi itse tutkia mm. kahden eri pituisen karanteenin vaikuttavuutta jatkotartuntojen estossa, kun tietää ka- ranteenin alkamisen viiveen (https://ibz-shiny.ethz.ch/covidDashboard/). Kun puhu- taan test- and-release strategiasta, merkittäväksi tekijäksi nousee kuinka pian testitu- los saadaan käyttöön testin jälkeen. (TL, KA) 2.4 Vertaisarvioitu julkaisu RNA-rokotteen kliinisestä tehotutkimuksesta viittaa hyvään tehoon myös ikääntyneillä Tiivistelmä: Yhteensä 21 720 henkilöä sai BioNTechin ja Pfizerin kehittämän ns. RNA-rokotteen ja 21 728 sai keittosuolaa Argentiinassa, Brasiliassa, Etelä-Afrikassa ja Yhdysvalloissa tehdyssä tehotutkimuksessa. Tutkimuksen osallistujia oli neuvottu hakeutumaan testiin, jos heillä oli yksikin etukäteen määrittelyistä Covid-19-tautiin liit- tyvistä oireista. Yhteensä 162 henkilöä keittosuolaa ja 8 henkilöä rokotetta saaneista sairastui PCR-varmistettuun Covid-19-infektioon, joten rokotteen tehoestimaatti oli 95% (95%:n todennäköisyysväli 91-98). Vakavasti sairastui 9 keittosuola- ja 1 rokote- ryhmässä. Rokotteen turvallisuutta ehdittiin seurata keskimäärin 2 kuukautta (medi- aani), eivätkä ryhmät eronneet toisistaan ilmoitettujen vakavaksi luokiteltujen haittata- pahtumien osalta. Kuume, väsymys, päänsärky, vilunväristykset, lihas- ja nivelkivut sekä oireet pistopaikalla olivat yleisempiä rokotetta saaneilla. Oireet olivat yleisempiä toisella rokotuskerralla ja nuoremmilla niitä oli enemmän kuin ikääntyneillä. Rokote tuotti sekä neutraloivia vasta-aineita että T-soluvälitteistä immuniteettia. Julkaisu: Polack, F.P. et al. (2020) Safety and efficacy ofthe BNT162b2 Covid-19 vaccine. New England Journal of Medicine (julkaistu 10.12.2020) Linkki: https://doi.org/10.1056/NEJMoa2034577 Vertaisarvioitu: Kyllä Tutkimuksen luonne: Satunnaistettu ja sokkoutettu lumekontrolloitu kliininen teho- tutkimus https://ibz-shiny.ethz.ch/covidDashboard/ https://doi.org/10.1056/NEJMoa2034577 COVID-19-TUTKIMUSKATSAUS 23 Tutkijan kommentti: Raportoitu tehotulos on saavutettu tutkimusjoukossa, jossa 58% oli iältään 16-55 vuotiaita, 18% 65 vuotta tai enemmän ja 3,6% 75 vuotta tai enem- män. Koska Covid-19 on vaarallisin ikääntyneillä, rokotesuoja on heille tärkeä. Teho- tutkimus on kuitenkin ikääntyneillä vaikeaa, sillä tässäkin tutkimuksessa heidän ris- kinsä sairastua oli noin puolet 16-55 vuotiaiden riskistä, oletettavasti omaehtoisen eristäytymisen vuoksi. Rokote on nyt esitetyn valossa joka tapauksessa poikkeukselli- sen tehokas ikääntyneillä. Oireettomana infektion saaneiden osuudet rokote- ja lume- ryhmissä saadaan tietoon vasta, kun vasta-ainetulokset seurantajakson jälkeen ote- tuista näytteistä julkaistaan. Rokote on kallis ja säilyy tavanomaisissa logistiikkaläm- pötiloissa vain päiviä, joten se jäänee rikkaan maailman rokotteeksi. Tosin juuri siellä ikääntyneiden suojaa tarvitaankin kipeimmin. (TL) 2.5 Tehotulos adenovirusvektorirokotteesta lupailee suojaa myös oireetonta infektiota vastaan, ikääntyneillä suoja jää auki Tiivistelmä: Julkaisu raportoi tehotutkimuksen tuloksen 11 636 rokotetutkimukseen osallistuneesta, joista kaiken kaikkiaan 4440 sai kaksi täyttä annosta Oxfordin yliopis- ton ja AstraZenecan kehittämää ns. adenovirusvektorirokotetta joko Isossa-Britanni- assa tai Brasiliassa, 5829 sai meningokokkirokotetta mainituissa maissa ja 1367 hen- kilöä sai Iso-Britanniassa ensin puolikkaan ja myöhemmin kokonaisen annoksen tut- kittavaa rokotetta. Yhteensä 30 henkilöä sai PCR-varmistetun Covid-19-taudin tutki- musrokotetta saaneiden ryhmässä ja 101 vertailuryhmässä, mikä tuottaa tehoesti- maatin 70 % (95,8% CI 55-81). Täydet kaksi annosta saaneilla tehoestimaatti oli 62% (CI 41-76) ja ensimmäisen annoksen puolikkaalla vahvuudella saaneilla parempi eli 90% (CI 67-97). Puolitoista annosta saaneilla pystyttiin osoittamaan tehoa myös oi- reettoman infektion estossa (59%; CI 1-83). Vertailuryhmästä 10 päätyi sairaalahoi- toon Covid-19-taudin vuoksi, tutkimusrokotetta saaneista ei kukaan. Turvallisuusseu- rantaa raportoitiin artikkelissa 23 745 rokotetusta, joista osa oli Ison-Britannian ja Bra- silian lisäksi Etelä-Afrikasta. Heistä tutkimusrokotetta oli saanut 12 021 henkilöä. Ryhmät eivät eronneet vakaviksi luokiteltujen haittatapahtumien osalta. Julkaisu: Voysey, M. et al. (2020) Safety and efficacy of theChAdOx1 nCoV-19 vac- cine (AZD1222) against SARS-CoV-2: an interim analysis of four randomised con- trolled trials in Brazil, South Africa, and the UK. Lancet (julkaistu 8.12.2020). Linkki: https://doi.org/10.1016/S0140-6736(20)32661-1 Vertaisarvioitu: Kyllä https://doi.org/10.1016/S0140-6736(20)32661-1 COVID-19-TUTKIMUSKATSAUS 24 Tutkimuksen luonne: Satunnaistettu ja sokkoutettu kontrolloitu kliininen tehotutki- mus Tutkijan kommentti: Kaikkiaan 444 eli 3,8% tutkimukseen osallistuneista oli 70- vuotiaita tai vanhempia, ja heistä puolet kuului täyden kahden annoksen rokoteryh- mään ja puolet sai kontrollivalmisetta. Aineisto on niin pieni, ettei ikääntyneiden suo- jasta saa varmaa kuvaa. Ilahduttavaa tuloksissa oli, että suojasta saatiin lupaus myös oireetonta infektiota vastaan, vaikka tehoestimaatin luottamusväli puolitoista annosta saaneiden keskuudessakin oli laaja ja suoja jäi osoittamatta täysien annosten ryh- mässä. Yrityksen puutteesta ei voi syyttää, sillä aineistona tässä oireettomien infekti- oiden analyysissä oli 126 324 näytettä, jotka tutkimushenkilöt Isossa-Britanniassa otti- vat itseltään nenästä ja nielusta. Tutkimus keskeytettiin aikanaan transversaalimyelii- tin vuoksi, eikä ole lopullisesti pystytty poissulkemaan yhden tapauksen liittymistä tut- kimusrokotteeseen. Rokote on edullinen ja säilyy jääkaappilämpötilassa, joten siitä tullee merkittävä pandemian rajoitustyökalu etenkin, kun se todennäköisesti estää jon- kin verran myös oireetonta infektiota. (TL) COVID-19-TUTKIMUSKATSAUS 25 3 Pandemian vaikutukset väestön hyvinvointiin (ml. mielenterveys) Tutkijaryhmän jäsen: Sakari Karvonen (SK) 3.1 Sosiaalityön luonne muuttuu todennäköisesti pysyvästi koronan seurauksena Tiivistelmä: Kanadalaistutkijat haastattelivat joukkoa torontolaisia sosiaalityöntekijöitä siitä, miten heidän asiakastyönsä muuttui koronan aiheuttamien eristystoimien käyn- nistyttyä. Heidän kanssaan oli käyty asiakastyötä koskevia keskusteluja myös ennen sulkutoimia. Korona pakotti sosiaalityöntekijät opettelemaan nopeasti digitaalisen tek- nologian käyttöä, sillä kasvokkaiset käytännöt eivät enää olleet mahdollisia. Haastat- telut analysoitiin semanttisesti muodostamalla tekstimateriaalista temaattinen kartta, jota tulkittiin syvempien merkitysten tavoittamiseksi. Analyysi osoitti, että sosiaali- työssä tapahtui paradigman muutos, jonka myötä tietotekniikan käytön erilaisia mah- dollisuuksia, myös terapeuttisia, alettiin ymmärtää paremmin. Myös uudenlaisia asia- kaslähtöisiä (etä)työmuotoja syntyi, kun olosuhteiden pakosta jouduttiin kehittämään erilaisia luovia ratkaisuja asiakastyön jatkuvuuden turvaamiseksi. Kun askel etätyön käytäntöjen hyödyntämiseksi oli otettu, havaittiin vaikutuksia myös itse työn luon- teessa. Sosiaalityöntekijät totesivat, että joillekin asiakkaille uudet etätyömuodot voi- vat sopia jopa paremmin kuin perinteiset työmuodot. Virtuaalisesti varsinkin syrjem- mällä asuviin asiakkaisiin on helpompi pitää yhteyttä säännöllisesti. Muina vaikutuk- sina havaittiin luottamuksellisuuteen ja yksityisyyteen liittyviä vaikutuksia: asiakkaat saattoivat alkaa luottaa etäyhteyksien kautta jaettavaan tietoon yllättäen jopa parem- min kuin kasvokkaiseen. Kriittisenä vaikutuksena havaittiin sen sijaan ammatillisten rajojen madaltuminen: työntekijän saatettiin esimerkiksi olettaa olevan tavoitettavissa jatkuvasti eikä vain normaalin työajan puitteissa. Tutkijat suosittelevatkin kollegiaalista tukea uusien työmuotojen kanssa painiville sosiaalityöntekijöille. Julkaisu: Mishna, F. et al. (2020) Responding to COVID-19: New Trends in Social Workers' Use of Information and Communication Technology. Clinical Social Work Journal (Published online 24 November, 2020) Linkki: https://doi.org/10.1007/s10615-020-00780-x https://doi.org/10.1007/s10615-020-00780-x COVID-19-TUTKIMUSKATSAUS 26 Vertaisarvioitu: Kyllä Tutkimuksen luonne: Empiirinen alkuperäistutkimus Tutkijan kommentti: Vain yhdentoista työntekijän haastattelu on aina altis ylitulkin- noille ja tuloksia pitää yleistää varoen. Toisaalta jonkin verran on kertynyt muuta tutki- musta, joka tukee tutkijoiden tulkintoja. Suomessakin loppukeväästä tehdyssä Sosiaa- libarometrissa havaittiin, että sosiaalityöntekijät olivat nopeasti omaksuneet uusia työ- muotoja ja alkoivat nähdä niissä myös myönteisiä mahdollisuuksia. On liian aikaista sanoa, kuinka pysyviä nämä muutokset Suomessa ovat, mutta alkukeväästä 2021 ke- rättävä aineisto antaa tähän lisävalaistusta. Kanadalaistutkimus kertoo tietysti vain ammattilaisten näkemyksen, joten jatkossa olisi kiinnostavaa saada kuulla, miten asi- akkaat ovat kokeneet uudet käytännöt. (SK) 3.2 Etäisyyden ja eristäytymisen vaikutukset nuorilla moninaisia Tiivistelmä: Australiassa otettiin kevällä käyttöön ankaria eristämistoimia, joiden vai- kutusta tutkijaryhmä seurasi 22 viikon ajan. Seurannassa oli 582 nuorta ikävälillä 13:sta 19:ään. Tietoja kerättiin älypuhelinten avulla, mikä mahdollisti monipuolisen seurannan, joka kattoi tietoja niin hyvinvoinnista, käyttäytymisestä kuin ruokavaliosta. Eristäytymisen seurauksena nuorten fyysinen aktiivisuus heikentyi merkittävästi, sosi- aalisen median ja internetin käyttö lisääntyi ja aika kännykän äärellä lisääntyi. Eristäy- tymisen seurauksena yleistyi myös yksinoleminen, kun taas onnellisuus ja pikaruoan syöminen vähentyivät. Tutkijat varoittavat, että kokonaisuutena muutokset voivat en- nustaa pitkittyessään kroonisten tautien yleistymistä, minkä vuoksi näitä toimenpiteitä harkittaessa pitkän aikavälin terveysvaikutukset on syytä ottaa huomioon. Julkaisu: Munasinghe, S. et al. (2020) The Impact of Physical Distancing Policies During the COVID-19 Pandemic on Health and Well-Being Among Australian Adoles- cents. Journal of Adolescent Health 67:5, 653-661 (November 2020). Linkki: https://doi.org/10.1016/j.jadohealth.2020.08.008 Vertaisarvioitu: Kyllä Tutkimuksen luonne: Empiirinen alkuperäistutkimus https://doi.org/10.1016/j.jadohealth.2020.08.008 COVID-19-TUTKIMUSKATSAUS 27 Tutkijan kommentti: Tulokset eivät sinänsä yllätä, sillä samansuuntaisia vaikutuksia on ennakoitu ja osin raportoitu meilläkin. Tutkimus on silti noteeraamisen arvioinen pitkän seurantajakson vuoksi ja myös siksi, että kohteena olevia nuorisoikäluokkia on hankala tavoittaa. Analyysissä hyödynnettiin lisäksi älypuhelinten sensorien tuottamaa dataa, missä toki on ongelmansa, mutta toisaalta aineisto mahdollistaa esimerkiksi liikkumista kuvaavan tiedon kyselymenetelmiä kattavammin. Seurantajoukon valikoitu- minen ajan myötä on ongelma tässäkin tutkimuksessa. Vain hiukan alle puolet (45 %) jaksoi pysyä mukana loppuun asti. (SK) 3.3 Lääkärin kehoitus jäädä kotiin on vakuuttavampi kuin muiden toimijoiden antama kehoitus Tiivistelmä: Toistaiseksi parhaimmat keinot hidastaa pandemian etenemistä edellyt- tävät ihmisten muuttavan käyttäytymistään. Tokiossa tutkittiin kaksoissokkotutkimuk- sen avulla, kenen viesti vaikuttaa eniten väestön käyttäytymiseen. Tutkimuksessa ver- rattiin sitä, eroaako kotiin jäämistä suosittelevan viestin vaikutus sen mukaan esit- tääkö suosituksen maaherra (”kuvernööri”), kansanterveysasiantuntija, lääkäri, potilas vai epidemia-alueen asukas. Lisäksi käytettiin kontrolliviestiä. Vaikuttavin oli lääkärin viesti, jossa hän vetosi sairaaloiden kestokyvyn rajoihin ja sen vaikutuksiin tulevien potilaiden hoidon kannalta. Näyttää siis siltä, että terveydenhuollon ammattilaisia kan- nattaa hyödyntää, kun ihmisiä pyritään saamaan noudattamaan koronasuosituksia. Julkaisu: Okuhara, T. et al. (2020) Examining persuasive message type to encour- age staying at home during the COVID-19 pandemic and social lockdown: A random- ized controlled study in Japan. Patient Education and Counseling, 103:12, 2588-2593. Linkki: https://doi.org/10.1016/j.pec.2020.08.016 Vertaisarvioitu: Kyllä Tutkimuksen luonne: Lyhyt raportti empiirisestä alkuperäistutkimuksesta Tutkijan kommentti: Japanilaisilla on maine kuuliaisena kansana, joten kulttuu- rieroista huolimatta, tulos saattaa olla sovellettavissa Suomeenkin. Tutkimuksessa analysoitiin aikomuksia eikä suoranaista käyttäytymismuutosta, mikä on pienoinen puute. Vaikka muiden esittämät viestit eivät vaikuta yhtä tehokkailta, muut toimijat voi- vat vahvistaa viestiään vetoamalla terveydenhuollon mahdollisiin ongelmiin. Tutkimus https://doi.org/10.1016/j.pec.2020.08.016 COVID-19-TUTKIMUSKATSAUS 28 ei toisaalta tarkasti ottaen kerro, mikä lääkärin esittämässä viestissä lisäsi sen vaiku- tusta, vai onko kyse arvovallasta tai asiantuntemuksesta. (SK) 3.4 Liikkumisrajoituksia noudattavat muita helpommin ihmiset, joilla on yhteyksiä alueille, joissa koronaa esiintyy paljon Tiivistelmä: Sosiaalisten yhteyksien merkitystä liikkumisrajoitusten noudattamiseen tutkittiin analysoimalla Facebookin sosiaalisia verkostoja kuvaavia tietoja ja fyysistä etäisyyttä mittaavaa kännykkädataa aluetasolla Yhdysvalloissa. Piirikunnissa, joissa väestöllä oli kiinteät verkostot Kiinaan tai Italiaan (ts. maihin, joissa pandemia ensin puhkesi), noudatettiin paikallisviranomaisten asettamia liikkumisrajoituksia puolet (50 %) keskimääräistä useammin. Noudattamatta jättämistä selitti vähäinen koulutus, Trumpin kannattaminen ja ilmastonmuutoksen kieltäminen. Sosiaaliset verkostot ovat tutkijoiden mukaan tärkeä väylä pandemiaa koskevan tiedon välittämisessä. Julkaisu: Charoenwong, B. et al. (2020) Social connections with COVID-19-affected areas increase compliance with mobility restrictions. Science Advances 6:47, eabc3054. Linkki: https://advances.sciencemag.org/content/6/47/eabc3054/tab-article-info Vertaisarvioitu: Kyllä Tutkimuksen luonne: Empiirinen alkuperäistutkimus Tutkijan kommentti: Tutkimus kuvastaa karulla tavalla yhdysvaltalaisen mielipideil- maston kahtiajakautumista, mutta samalla havainnollistaa kiinnostavasti sosiaalisten verkostojen merkitystä, hyvässä ja pahassa. Kun ihmisillä oli ensi käden tiedoksi ko- kemaansa informaatiota taudin alkulähteiltä, he noudattivat kuuliaisemmin viran- omaisten ohjeita kuin tilanteissa, joissa oltiin vain paikallisen tai kansallisen tiedon va- rassa. Ei ole sinänsä yllätys, että sosiaalinen media on nykyään merkittävä vaikuttaja, mutta elegantti tutkimus osoittaa sillä olevan todellisia ja huomattavia seurauksia ih- misten ja ihmisryhmien toiminnassa. Tutkimuksen heikkoutena on se, ettei muita vai- kutuskanavia, kuten matkustamisen kautta saatuja kokemuksia, voitu rajata selitys- malleista. Tämä on nähdäkseni vain pienehkö puute. (SK) https://advances.sciencemag.org/content/6/47/eabc3054/tab-article-info COVID-19-TUTKIMUSKATSAUS 29 3.5 Elinpiirin kaventuminen on yhteydessä vanhusten elämänlaatuun – kaikkein hauraimmat kärsivät eniten Tiivistelmä: Äkilliset eristäytymissuositukset vaikuttavat laajalti ihmisten elinpiiriin. Braslialainen tutkijaryhmä selvitti elinpiirin kaventumisen vaikutuksia vanhuksilla (kes- kimäärin 80-v.) monikeskustutkimuksen avulla Sao Paulossa. Kolmasosa osallistujista määriteltiin hauraaksi sairauksien, amputaation ja painonmenetyksen kaltaisten teki- jöiden perusteella. Vastaajilta kysyttiin heidän elinpiiristään ja elämänlaadun muutok- sesta Covid-19-pandemian seurauksena. 77% osallistujista kertoi, että heidän elä- mänlaatunsa oli heikentynyt pandemian vuoksi. Tätä muutosta selitti kapea elinpiiri, ja tätä yhteyttä puolestaan muovasi hauraus. Verrattuna terveys- ja toimintakyvyltään hyväkuntoisiin ”ei-hauraisiin”, hauraiksi määritellyissä osallistujissa, joiden elinpiiri oli kapea, oli yli nelinkertainen osuus niitä, joiden elämänlaatua pandemia oli koetellut. Tutkimus osoittaa että koronan suurimpaan riskiryhmään kasautuu merkittävästi myös elämänlaadun heikentymiseen liittyviä riskejä. Julkaisu: Saraiva, M. D. et al. (2020) The Impact of Frailty on the Relationship be- tween Life-Space Mobility and Quality of Life in Older Adults During the COVID-19 Pandemic. Journal of Nutrition Health & Aging (Published: 17 November 2020) Linkki: https://doi.org/10.1007/s12603-020-1532-z Vertaisarvioitu: Kyllä Tutkimuksen luonne: Ennakkojulkaisu, empiirinen alkuperäisjulkaisu Tutkijan kommentti: Vaikka iäkkäät tiedetään koronan riskiryhmäksi, heidän elinpii- rinsä muutoksia ja niiden seurauksia on tutkittu vähän. Tähän tietoaukkoon brasilia- laistutkimus tuo lisävalaistusta. Rajoituksena on, että dementiapotilaat jätettiin tutki- muksesta pois. Myös tavanomaiset yleistettävyyden ongelmat koskevat tätäkin tutki- musta, mutta ei ole syytä epäillä, etteikö tämä riskien kasautumisilmiö pätisi myös Suomessa. Tuo elinpiirin käsite ja tapa mitata sitä kuvaa myös erinomaisen konkreet- tisesti, millaisesta elämäntilanteesta on kyse. Siinä hyödynnetään puhelindataa, joka mittaa arjen matkoja, lyhimmillään siis liikuskelua neljän seinän sisällä: makuuhuo- neesta keittiöön, kylpyhuoneeseen ja takaisin. (SK) https://doi.org/10.1007/s12603-020-1532-z COVID-19-TUTKIMUSKATSAUS 30 4 Talous ja elinkeinoelämä Tutkijaryhmän jäsen: Otto Toivanen (OT) Tämän katsausosion kirjoittaja: Niku Määttänen (NM) 4.1 Liikkumisrajoituksilla lievä itsenäinen kielteinen vaikutus kulutukseen ja työllisyyteen Tiivistelmä: Tutkimuksessa arvioidaan miten koronaepidemian leviämiseksi asetetut liikkumisrajoitukset (”stay-at-home orders”) ovat vaikuttaneet kulutukseen ja työllisyy- teen Yhdysvalloissa. Tavoitteena on eristää rajoitusten vaikutus tartuntavaaran ai- heuttamista käyttäytymisvaikutuksista, jotka toteutuvat ilman rajoituksiakin ihmisten reagoidessa (vapaaehtoisesti) tartuntavaaraan. Tutkimuksessa hyödynnetään sitä, että Yhdysvaltojen osavaltiot asettivat liikkumisrajoituksia eri aikaan ja erilaisissa epi- demiatilanteissa. Liikkumisrajoitusten arvioidaan selittävän noin 10-25% epidemian liittyvästä työllisyyden laskusta. Tutkimuksessa tarkastellaan myös teoreettisesti missä määrin liikkumisrajoitusten on syytäkin vaihdella alueellisesti. Julkaisu: Crucini, M.J. & O'Flaherty, O. (2020) Stay-at-home orders in a fiscal union. NBER Working Paper No. 28182, December 2020. Linkki: https://www.nber.org/system/files/working_papers/w28182/w28182.pdf Vertaisarvioitu: Ei (working paper) Tutkimuksen luonne: Kvantitatiivinen, empiirinen tutkimus. Tutkijan kommentti: On huomattava, että tutkimus keskittyy vain suhteellisen lyhyen aikavälin vaikutuksiin. Liikkumisrajoitusten itsenäinen kielteinen vaikutus mm. työlli- syyteen voi olla vielä pienempi, jos huomioidaan miten ne parantavat epidemiati lan- netta pidemmällä aikavälillä. (NM) https://www.nber.org/system/files/working_papers/w28182/w28182.pdf COVID-19-TUTKIMUSKATSAUS 31 4.2 Erityisesti hyvätuloisten säästäminen kasvoi Ranskassa voimakkaasti ensimmäisen aallon aikana Tiivistelmä: Tutkimuksessa kuvataan ranskalaisten kulutus- ja säästämiskäyttäyty- mistä koronaepidemian aikana laajojen yksilötason luottokortti- ja pankkitiliaineistojen avulla. Yksityinen kulutus supistui Ranskassa voimakkaasti kuluvan vuoden keväällä, jolloin epidemian ensimmäinen aalto oli pahimmillaan, palautui nopeasti kesän aikana ja on jälleen laskenut uudelleen syksyllä epidemian toisen aallon myötä. Kulutuksen lasku yhdistyi yksityisen säästämisen kasvuun. Erityisesti hyvätuloisten ihmisten säästäminen kasvoi keväällä voimakkaasti. Pienituloisimmat ihmiset sen sijaan keski- määrin velkaantuivat. Julkaisu: Bounie, C. et al. (2020) Consumption dynamics in the COVID crises: real time insights from French transaction & Bank data. Covid economics, vetted and real- time papers, Issue 59 (27 November 2020). Linkki: https://cepr.org/file/10060/download?token=eOeGMKrX Vertaisarvioitu: Kyllä, mutta tavallista kevyemmin (”vetted”) Tutkimuksen luonne: Kvantitatiivinen, empiirinen tutkimus Tutkijan kommentti: Yksityinen kulutus näytti Suomessakin palautuvan nopeasti ke- sällä ensimmäisen aallon hellittäessä. On luultavaa, että Suomessakin erityisesti hy- vätuloisten ihmisten säästäminen kasvoi keväällä voimakkaasti. Vastaavasti heidän kulutuksensa saattaa myös kasvaa nopeasti epidemiaan liittyvän tartuntavaaran jäl- leen pienentyessä. (NM) 4.3 Yhdysvalloissa pankit ovat kasvattaneet luotonantoa pienille yrityksille epidemian aiheuttamista luottotappioista huolimatta Tiivistelmä: Yhdysvalloissa on paljon pankkeja, joiden toiminta on alueellisesti hyvin keskittynyttä. Koska epidemiatilanne on vaihdellut alueittain, epidemia on siten vaikut- tanut hyvin eri tavoin eri pankkeihin. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten epidemia on vaikuttanut pankkien toimintaan hyödyntäen juuri epidemian alueellista vaihtelua. https://cepr.org/file/10060/download?token=eOeGMKrX COVID-19-TUTKIMUSKATSAUS 32 Pankit, jotka toimivat alueilla, jossa epidemiatilanne on ollut erityisen paha, ovat kärsi- neet muita pankkeja enemmän luottotappioita. Ne ovat siitä huolimatta kasvattaneet luotonantoaan pienille yrityksille. Julkaisu: Beck, T. & Keil, J. (2020) Are banks catching corona? Effects of Covid on lending in the US. Covid economics, vetted and real-time papers, Issue 61 (11 De- cember 2020). Linkki: https://cepr.org/content/covid-economics-vetted-and-real-time-papers-0 Vertaisarvioitu: Kyllä, mutta tavallista kevyemmin (”vetted”). Tutkimuksen luonne: Kvantitatiivinen, empiirinen tutkimus Tutkijan kommentti: Tutkimus vahvistaa käsitystä, että rahoitusmarkkinat ovat epide- mian aikana toimineet suhteellisen hyvin. (NM) 4.4 Huhtikuussa lomautettujen ihmisten keskimääräinen palkkatulo palautunut selvästi lokakuuhun mennessä Tiivistelmä: Uusin Helsinki GSE:n tilannehuoneen raportti tarjoaa päivityksen työ- markkinoiden tilanteeseen palkkasumman ja lomautuksien osalta. Se raportoi myös kotitalouksien ja yritysten saamat tuet viimeisten kuukausien ajalta. Julkaisu: Tilannehuoneen raportti 3.12.2020 – viimeisimmät kehityskulut työmarkki- noilla, kotitalouksissa ja yrityksissä. Linkki: https://www.helsinkigse.fi/corona/10793/ Vertaisarvioitu: Ei Tutkimuksen luonne: Kvantitatiivinen tutkimus Tutkijan kommentti: Valitettavasti epidemian kiihtyminen näkynee työllisyyden hei- kentymisenä lähikuukausina. (NM) https://cepr.org/content/covid-economics-vetted-and-real-time-papers-0 https://www.helsinkigse.fi/corona/10793/ COVID-19-TUTKIMUSKATSAUS 33 5 Eriarvoistuminen (ml. työllisyys) Tutkijaryhmän jäsen: Hanna Ylöstalo Raportin kirjoittajat: Satu Helske (SH), Henri Koskinen (HK), Hanna Ylöstalo (HY) 5.1 Isien osuus kotityöstä ja lastenhoidosta kasvoi pandemian alussa Kanadassa Tiivistelmä: Kanadalaisessa kyselytutkimuksessa selvitettiin, onko isien ja äitien väli- sessä lastenhoidon ja kotityön jaossa tapahtunut muutoksia pandemian myötä. Tou- kokuussa 2020 toteutettuun internetkyselyyn osallistui 1234 eri sukupuolia edustavaa vanhempaa, joilta kysyttiin vanhempien työtilanteesta, lastenhoidosta ja työnjaosta kotona sekä näiden muutoksesta pandemian myötä. Tutkimuksessa havaittiin, että keskimäärin isien osuudessa kotitöistä ja lastenhoi- dosta oli pientä kasvua ja vain harvassa perheessä isien kotitöiden osuus väheni pan- demian myötä. Suurinta kasvu oli perheissä, joissa isä ei käynyt töissä tai teki töitä täysin kotoa käsin. Toisaalta isät tekivät kuitenkin huomattavasti vähemmän jos äiti oli kotona (etätöissä tai poissa töistä) kuin jos äiti kävi töissä kodin ulkopuolella. Suu- rempi kotitöiden ja lastenhoitoon liittyvien tehtävien osuus oli myös suurinta tehtä- vissä, jotka olivat vahvasti sukupuolittuneita jo ennen pandemiaa. Poikkeuksena tä- hän oli ostoksilla käynti, joiden osalta isien osuuden kasvu oli merkittävää. Tutkijat päättelevät, että isien työnjaon kasvu ei näytä rikkoneen sukupuolittuneita rakenteita kovin vahvasti eikä välttämättä saa aikaan pysyviä muutoksia perheiden työnjaossa pitkällä aikavälillä. Julkaisu: Shafer, K. et al. (2020) The Division of Domestic Labor before and during the COVID‐19 Pandemic in Canada: Stagnation versus Shifts in Fathers’ Contribu- tions. Canadian Review of Sociology/Revue canadienne de sociologie 57:4, 523-549 (November 2020). Linkki: https://doi.org/10.1111/cars.12315 Vertaisarvioitu? Kyllä Tutkimuksen luonne: Kyselytutkimus (kvantitatiivinen) https://doi.org/10.1111/cars.12315 COVID-19-TUTKIMUSKATSAUS 34 Tutkijan kommentti: Tutkimus perustuu kyselytutkimukseen ja koettuihin muutoksiin perheen tilanteessa. Aineisto ei välttämättä ole täysin edustava ja pandemiaa edeltävien vastausten osalta perustuu vastaajien muistiin, mikä rajoittaa tulosten luotettavuutta. Naisten ja miesten välillä oli isoja eroja koetussa työnjaossa ja sen muutoksissa, mutta koska kyselyä ei toteutettu perhekunnittain, ei tutkimuksen perusteella voida sanoa onko kyseessä valikoituminen vastaamaan vai todelliset erot koetussa työnjaossa puolisoiden välillä. Tutkimus ei myöskään ota kantaa syy- seuraussuhteisiin vaan kuvaa havaittuja yhteyksiä. Tutkimus keskittyy nimenomaan muutoksiin (koetussa) työnjaossa riippuen muutoksista vanhempien työtilanteessa ja lasten koulu-/päivähoitotilanteessa. Se pyrkii osaltaan ottamaan kantaa spekulaatioon siitä, aiheuttavatko pandemian mukanaan tuomat häiriöt työ- ja perhe-elämälle takapakkia miesten ja naisten väliselle tasa-arvolle perheiden sisällä vai voisiko tilanne jopa edistää perheiden sisäistä tasa-arvoa, kun miesten osallistumiselle on aiempaa suurempi tarve ja usein myös mahdollisuus. (SH) 5.2 Koronapandemian lyhyen aikavälin työmarkkinavaikutuksista pidemmän aikavälin arvioihin Tiivistelmä: Koronapandemian myötä on käynyt selväksi, että kriisi vaikuttaa eri mai- hin huomattavan erilaisin tavoin. Artikkelissa analysoidaan koronatoimien työmarkki- navaikutuksia kuudessa Euroopan maassa. Työmarkkinat kategorisoidaan eri alojen koronavaikutuksien (pandemia sinänsä + alakohtaiset rajoitustoimet) mukaan Espan- jassa, Italiassa, Saksassa, Isossa-Britanniassa, Puolassa ja Ruotsissa. Artikkelissa jaetaan työmarkkinat viiteen kategoriaan: 1) ns. välttämättömiin aloihin, joilla toiminta jatkuu suhteellisen normaalisti, 2) aloihin, joilla työ tehdään pääasiassa etätyönä, 3) lähes välttämättömiin aloihin, joiden työ jatkuu enemmän tai vähemmän normaalisti ja joilla etätyö ei ole mahdollista, 4) ei-välttämättömiin aloihin, joilla etätyö ei ole mahdollista, 5) suljettuihin aloihin. Tulosten mukaan työmarkkinavaikutukset vaihtelevat huomattavasti sekä maiden si- sällä että välillä. Erityisesti maat, joihin pandemia itsessään on iskenyt pahiten (Italia, Espanja ja Iso-Britannia), kärsivät pahiten myös koronatoimien työmarkkinavaikutuk- sista. Taustalla on maiden työmarkkinoiden rakenne: paljon työvoimaa on suljetuilla ja COVID-19-TUTKIMUSKATSAUS 35 ei-välttämättömillä aloilla. Samoin näiden maiden työmarkkinat olivat haavoittuvaisem- pia jo ennen koronaa. Niitä luonnehtivat korkea työttömyysaste ja prekaari työ (erityi- sesti määräaikaisen työn laajuus). Eri maissa on kuitenkin paljon samaa: suljettuja ja lähes suljettuja ei-välttämättömiä aloja luonnehtii kaikissa maissa matala palkkataso, prekaarius ja suuri itsensä työllis- täjien määrä. Nämä alat ja niillä työskentelevä työvoima todennäköisesti kärsivät myös kriisin pitkäaikaisista vaikutuksista ja epävarmuudesta pahiten. Julkaisu: Fana, M. et al. (2020) Employment impact of Covid 19 crisis: from short term effects to long terms prospects. Journal of Industrial and Business Economics 47, 391–410. Linkki: https://link.springer.com/article/10.1007/s40812-020-00168-5 Vertaisarvioitu: Kyllä (tieteellinen artikkeli) Tutkimuksen luonne: Kvantitatiivinen tutkimus Tutkijan kommentti: Artikkelissa luodaan kiinnostava jaottelu työmarkkinoista koro- nan näkökulmasta, vaikka jaotteluun perustuva analyysi jättääkin monien työmarkki- nainstituutioiden toiminnan ja maakohtaisten poliittisten koronatoimien erot huomiotta. Joka tapauksessa analyysi osoittaa, että eri maiden työmarkkinoilla on hyvin vaihte- leva kyky vastata koronakriisiin, mikä kumpuaa maiden työmarkkinakäytännöistä ja työmarkkinoiden rakenteesta. Tutkijat tuovat myös esiin, että pahiten kärsineiden sek- torien ja alojen toiminta luultavasti jatkuu poikkeusolomaisesti ennen kuin rokote tai muu pitkäaikainen ratkaisu kriisiin löytyy. Siksi on tärkeää suunnitella välittömien työ- markkinatoimien (esim. suorat alakohtaiset tuet) ohella myös pidempiaikaisia toimia, kuten uusien kasvualojen etsimistä. (HK) 5.3 Etätyömahdollisuudet koronakriisissä: syntyykö uusi työmarkkinoiden jakolinja? Tiivistelmä: Eurofoundin työpaperissa selvitetään etätyön käyttölaajuutta ennen ja jälkeen koronakriisin ja kehitetään käsitteellistä analyysia etätyömahdollisuuksien käyttöön eri aloilla, minkä perusteella selvitetään, kuinka paljon eri maissa, aloilla ja talouden sektoreilla voidaan tehdä etätyötä. https://link.springer.com/article/10.1007/s40812-020-00168-5 COVID-19-TUTKIMUSKATSAUS 36 Ennen koronaa etätyö oli kasvanut Euroopassa 2010-luvulla hyvin maltillisesti, ja vuonna 2019 alle 10 % eurooppalaisesta työvoimasta työskenteli pääasiassa etänä. Eniten etätyötä tehtiin IT- ja tietointensiivisillä palvelualoilla, ja tyypillisintä etätyö oli Benelux-maissa ja Pohjoismaissa. Koronakriisi kiihdytti etätöiden käyttöönottoa mo- nilla aloilla, ja huhtikuussa 2020 lähimain kaikki työt, joissa etätyö oli mahdollista, teh- tiin Euroopan laajuisesti etätyönä. Tutkijat arvioivat, että lähes kaikissa EU-maissa työ on mahdollista tehdä etätyönä 33- 44 %:ssa ammateista. Etätyöaloissa on merkittäviä eroja paitsi työn vaatiman koulu- tustason, palkkatason ja sukupuolen suhteen, myös työn organisoinnin ja perinteiden suhteen. Merkittävin etätyön este on aloilla, joilla työtehtävät edellyttävät täyttä fyy- sistä läsnäoloa, kuten hoiva-ala, monet tehdastyöt ja maatalous. Tutkijat arvioivat, että on useita syitä sille, miksi kasvanut etätyö tulee jäämään osaksi ns. uutta normaalia. Sekä joillakin työnantaja- että työntekijäryhmillä on kannustimia jatkaa etätyöskentelyä – se mahdollistaa erilaisia säästöjä työnantajille ja suurempia työn organisointivapauksia työntekijöille. Laajemmasta näkökulmasta katsoen useiden Euroopan maiden talous on siirtynyt tai siirtymässä jälkiteolliseen palvelutalouteen, jossa suuri osa työvoimasta voi työskennellä etänä. Tämä tietenkin implisiittisesti tar- koittaa kasvanutta työvoiman koulutus- ja osaamistarvetta, mikä merkitsee rakenteel- lista eriarvoisuutta työvoiman eri ryhmien välillä. Etätyö onkin sekä mahdollisinta että tyypillisintä korkean koulutuksen ja tulotason aloilla. Euroopan tasolla ylimmän tulo- kymmenyksen työntekijöistä kolme neljästä voi tehdä työtä etänä, kun taas matalim- massa tulokymmenyksessä vastaava osuus on yksi kahdestakymmenestä. Tukijat ar- velevatkin, että kasvaneen etätyön ajassa etätyömahdollisuus muodostaa uuden työ- markkinan jakolinjan. Julkaisu: Sostero, M. et al. (2020) Teleworkability and the COVID-19 crisis: a new digital divide? Working Paper: The European Foundation for the Improvement of Liv- ing and Working Conditions (Eurofound). Linkki: https://www.eurofound.europa.eu/sites/default/files/wpef20020.pdf Vertaisarvioitu: Ei (työpaperi) Tutkimuksen luonne: Kvantitatiivinen tutkimus Tutkijan kommentti: Koronakriisi on useilla aloilla merkinnyt pakollista koetta, jossa etätyötä on ollut pakko laajentaa erilaisin mahdollisuuksien ja käytännöin. Eurofoundin työpaperissa arvellaankin, että etätyö tulee jäädäkseen ja siksi etätyö on ”uudessa https://www.eurofound.europa.eu/sites/default/files/wpef20020.pdf COVID-19-TUTKIMUSKATSAUS 37 normaalissa” yksi työelämän jakolinja. Huomattavaa on, että uusi jakolinja noudatte- lee työmarkkinoiden nykyisiä jakolinjoja: laaja etätyö ei ole mahdollista aloilla, joilla työolot ovat jo ennestään epävakaampia ja epävarmempia. Siten laaja etätyö mahdol- lisesti vahvistaa työmarkkinoiden olemassa olevia eriarvoisuuksia sekä Euroopan maiden sisällä että eri maiden välillä. (HK) 5.4 Vierailukielto on heikentänyt hoivakodin asukkaiden ja heidän läheistensä hyvinvointia Suomessa Tiivistelmä: Maaliskuussa 2020 Suomessa käyttöön otetun valmiuslain yhtenä toi- menpiteenä viruksen torjumiseksi asetettiin vierailukielto sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköihin, ikäihmisten asumispalvelut (jatkossa: hoivakodit) mukaan lukien. Vierailu- kielto koski paitsi asukkaiden läheisiä, myös yksiköiden ulkopuolisia palveluntarjoajia, kuten fysioterapeutteja, jalkahoitajia ja kampaajia. Vaikka valmiuslaki kumottiin kesä- kuussa, poikkeusolot ovat jatkuneet hoivakodeissa ja vierailuja on edelleen rajoitettu. Tutkimuksessa selvitettiin eri puolella Suomea sijaitsevien hoivakotien asukkaiden lä- heisten kokemuksia hoivakotien koronaeristyksestä. Laadullisen tutkimuksen aineis- tona on 28 läheisiltä huhti-toukokuussa 2020 saatua sähköpostikirjettä, joissa kuva- taan vierailukiellon vaikutuksia läheisiin sekä heidän havaintojaan hoivakodissa asu- van omaisen hyvinvoinnin muutoksista. Aiemmasta tutkimuksesta tiedetään vierailuilla olevan suuri merkitys sekä hoivakotien asukkaiden että vierailevien läheisten hyvin- voinnille. Myös tämä tutkimus osoitti, että huoli hoivakodissa asuvan omaisen tilan- teesta ja epätietoisuus vierailukiellon kestosta on heikentänyt lähteisten hyvinvointia. Vierailukielto aiheutti läheisissä ikävää ja surua, mutta myös huolta hoivakodissa asu- van toimintakyvyn ja elämänlaadun heikkenemisestä läheisten poissaolon ja toiminto- jen peruuntumisen vuoksi. Vierailukielto esti läheisiltä asukkaan hoitoon osallistumi- sen ja aktiivisen voinnin seuraamisen. Laadullisen aineiston avulla kuvataan monipuo- lisesti, yksityiskohtaisesti ja konkreettisten esimerkkien kautta läheisten kokemuksia. Tutkimuksessa pohdittiin myös, mitä läheisten kokemuksista voisi oppia. Aktiivinen yhteydenpito hoivakodin henkilöstön toimesta koettiin tärkeäksi ja se vähensi selvästi läheisten huolta. Viestintäteknologiasta oli monille iloa ja apua ja hoitajien koettiin avustaneen niissä mielellään. Ne eivät kuitenkaan sovi kaikille, ja on riski, että etäyh- teyksien lisääntyminen johtaa hoivakotiasukkaiden yksinäisyyden lisääntymiseen, kun fyysiset vierailut harvenevat. Siksi viestintäteknologioiden rinnalla tarvitaan fyysisten kontaktien mahdollistamista kaikissa olosuhteissa, esimerkiksi tilallisin ratkaisuin. Tut- kijat painottavat, että poliittisessa päätöksenteossa ja viranomaistoiminnassa on syytä COVID-19-TUTKIMUSKATSAUS 38 jatkossa huomioida paremmin päätösten ja ohjeistusten inhimilliset vaikutukset. Tutki- jat toteavat läheisten kokemusten osoittavan, että myös pitkittyneet poikkeusolot voi- vat olla hoivakotien asukkaille vaarallisia. Julkaisu: Pirhonen, J. ym. (2020) Etäläheiset – hoivakotien koronaeristys asukkaiden läheisten kokemana. Gerontologia 34:3, 245-259. Linkki: https://journal.fi/gerontologia/article/view/95669 Vertaisarvioitu: Kyllä Tutkimuksen luonne: Laadullinen tutkimus Tutkijan kommentti: Tutkimus on osa Helsingin yliopistossa toteutettavaa hanketta Sosiaalisen kuoleman kynnyksellä: muistisairaan vanhuksen elämän loppuvaiheen hoidon haasteet, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa hoivakodeissa asuvien iäkkäiden hyvän loppuelämän ja hyvän kuoleman reunaehdoista sekä keinoista parantaa heidän elämänlaatuaan. Tutkimuksessa mainitaan, että vuonna 2018 Suomessa hoivako- deissa oli yli 44 000 asukasta, ja kun kaikkien läheiset otetaan huomioon, vierailurajoi- tukset koskevat jopa satoja tuhansia ihmisiä. Vaikka aineisto on pieni (kuten laadulli- sissa tutkimuksissa yleensäkin), se on aineistona rikasta ja antaa uutta ja monipuo- lista tietoa läheisten kokemuksista. (HY) 5.5 Yhdysvalloissa äidit vähensivät työtuntejaan viisi kertaa enemmän kuin isät päiväkotien ja koulujen sulkemisen aikaan Tiivistelmä: Tutkimuksessa selvitetään muutoksia äitien ja isien työtunneissa koulu- jen ja päiväkotien sulkemisen aikaan ensimmäisessä korona-aallossa (helmi-huhti- kuussa 2020) Yhdysvalloissa. Koulujen ja päiväkotien sulkeminen on lisännyt van- hempien hoivavastuuta, minkä seurauksena osa vanhemmista on vähentänyt työs- kentelytuntejaan. Tutkijat käyttävät analyysissään väestötutkimuksen (US Current Po- pulation Survey) aineistoja, jotka kattavat noin 60 000 kotitaloutta ja jossa ovat mu- kana kaikki osavaltiot. Tutkimus kohdistui kahden työssäkäyvän vanhemman perhei- siin, mutta tutkijat käyttivät myös otosta, jossa sekä äiti että isä työskentelivät alalla, jossa etätyö oli mahdollista. Kaikista vastaajista alle 13-vuotiaiden lasten äidit vähen- sivät työtuntejaan yli viisi kertaa enemmän kuin isät, noin viisi prosenttia eli kaksi tun- tia viikossa, kun taas isien työtunnit pysyivät lähes samana. Etätyötä tekevien van- hempien perheissä tulos oli lähes sama: äidit vähensivät työtuntejaan 4,5 kertaa https://journal.fi/gerontologia/article/view/95669 COVID-19-TUTKIMUSKATSAUS 39 enemmän kuin isät. Tutkijoiden mukaan tämä osoittaa, että hoivavastuun lisääntyessä äidit ottavat sen kantaakseen myös tilanteessa, jossa molemmat vanhemmat kohtaa- vat sen arjessaan. Tutkijoiden mukaan äitien ja isien työtuntien erojen kasvu päiväko- tien ja koulujen sulkemisen aikana voi johtaa työelämän epätasa-arvon syvenemiseen myös pidemmällä aikavälillä. Julkaisu: Collins, C. et al. (2020) COVID-19 and the gender gap in working hours. Gender, Work and Organization. Linkki: https://doi.org/10.1111/gwao.12506 Vertaisarvioitu: Kyllä Tutkimuksen luonne: Kvantitatiivinen tutkimus Tutkijan kommentti: Tutkimus osoittaa päivähoidon ja koulun merkityksen sukupuol- ten tasa-arvolle, sillä ne vähentävät etenkin äitien hoivataakkaa ja mahdollistavat työssäkäynnin. Tutkimus osoittaa aiemmin referoimieni hoivan sukupuolittumista kos- kevien tutkimusten tavoin, että koulujen ja päiväkotien suljettua lisääntyvä hoivavas- tuu ei jakaudu tasaisesti edes niissä perheissä, joissa molemmat vanhemmat tekevät etätyötä, vaan äidit joustavat työhön liittyvistä tavoitteistaan ja vaatimuksistaan hoiva- vastuiden vuoksi isiä useammin. On myös mahdollista, että isien työnantajilla on vä- hemmän ymmärrystä hoivavastuiden lisääntymistä kohtaan ja siksi suurempi vastuu jää äideille; tutkimus ei kerro syistä äitien ja isien työtuntien erojen välillä. Suomessa naiset osallistuvat työelämään lähes samassa määrin kuin miehet, ja vaikka hoivavas- tuu on tasoittunut vanhempien välillä, äidit kantavat siitä edelleen suuremman osan. Siksi Suomessakin päiväkotien ja koulujen sulkemisella on todennäköisesti vaikutuk- sia sukupuolten tasa-arvoon työ- ja perhe-elämässä. (HY) https://doi.org/10.1111/gwao.12506 COVID-19-TUTKIMUSKATSAUS 40 6 Koulutus ja oppiminen Tutkijaryhmän jäsen: Mari-Pauliina Vainikainen (MPV) 6.1 Tilastot osoittavat kehittyneiden ja kehittyvien maiden välisen kuilun kasvaneen lasten osallistumisessa koulutukseen pandemian aikana Tiivistelmä: Tutkimuksessa on yhdistetty muun muassa YK:n, UNESCO:n, UNI- CEF:in, Maailmanpankin, OECD:n ja Euroopan unionin virallisista tilastoista ja tieto- kannoista saatuja tietoja sen selvittämiseksi, millaiset mahdollisuudet oppilailla on ol- lut käyttää digitaalista teknologiaa ja osallistua etäopetukseen eri puolilla maailmaa. Vertailu osoittaa, että siinä, missä kehittyneiden Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Aa- sian maiden oppilailla on pääsääntöisesti ollut käytössä etäopiskelussa tarvittava inf- rastruktuuri (tietokone, verkkoyhteys ja sähkö), muualla maailmassa jopa kymmeniä prosentteja oppilaista alueesta riippuen on ollut niitä vailla. Näin eri alueiden välillä on ollut suuria eroja siinä, kuinka suurella osalla oppilaista on ollut mahdollisuus osallis- tua etäopetukseen, jos sitä on järjestetty digitaalisesti. Vertailu myös osoittaa suuria alueellisia eroja siinä, missä määrin etäopetuksen järjestämiseen on käytetty esimer- kiksi televisiota tai radiota, jotka ovat monissa maissa olleet useampien oppilaiden saavutettavissa kuin verkossa olevat materiaalit. Monissa maissa on myös käytetty paljon paperilla kotiin vietäviä materiaaleja. Myös verkkomateriaalien sisällöissä ja alustojen tai sovellusten toiminnallisuudessa on ollut suuria alueellisia eroja siten, että kehittyneiden maiden oppilailla on ollut käytössään pedagogisesti paljon monipuoli- sempia mahdollisuuksia. Vaikka myös kehittyneissä maissa on havaittu koulutuksen eriarvoistumista pandemian aikana perheen sosioekonomisen taustan mukaan, tutki- jat ovat erityisen huolissaan siitä, että kehittyneiden maiden ja kehittyvien maiden väli- nen kuilu koulutuksessa ja lasten tasa-arvoisissa mahdollisuuksissa opetukseen on kasvanut entisestään. Vaikuttaa myös siltä, että tilanne on koskettanut kaikkein voi- makkaimmin jo alun perin heikoimmassa asemassa olevia oppilasryhmiä. Julkaisu: Lorente, L.M.L et al. (2020) The right to education and ICT during COVID- 19: An international perspective. Sustainability 12 (21), 9091. Linkki: https://www.mdpi.com/2071-1050/12/21/9091 https://www.mdpi.com/2071-1050/12/21/9091 COVID-19-TUTKIMUSKATSAUS 41 Vertaisarvioitu: Kyllä Tutkimuksen luonne: Tilastoaineistojen synteesi Tutkijan kommentti: Artikkelissa käytetään aineistona tilastoja ja tietokantoja, joita on julkaistu tämän vuoden aikana eri lähteissä. Vaikka se ei suoranaisesti sisällä uutta aineistoa, useiden tilastojen synteesi tuo esiin ilmiöitä, joiden tulkinta voi yksittäi- siä tilastoja lukemalla olla vaikeaa. Tulokset ovat kiinnostavia, sillä niiden kautta voi suhteuttaa paikallisesti tehtyjä havaintoja etäopetusjakson vaikutuksista ja haasteista globaaliin kontekstiin. (MPV) 6.2 Opetustilan maksimikapasiteetti, turvavälien toteutuminen ja istumajärjestyksen suunnittelu matemaattisesti ratkaistavana ongelmana Tiivistelmä: Tutkimuksessa sovelletaan spatiaalista optimointia 1) opetustilojen mak- simikapasiteetin arvioimiseksi eripituisilla turvaväleillä sekä 2) istumajärjestyksen suunnittelemiseksi niin, että etukäteen tiedossa oleva määrä ihmisiä osataan sijoittaa opetustilassa mahdollisimman kauaksi toisistaan siten, ettei kenenkään opiskelukoke- mus kuitenkaan häiriinny epäedullisen istumapaikan vuoksi. Opetustilan maksimika- pasiteetti esitetään tutkimuksessa matemaattisena ongelmana, jossa muuttujina ovat mahdollisten istumapaikkojen paikkatiedot ja tavoiteltava turvaväli. Samaa matemaat- tista kaavaa käytetään hieman täydennettynä myös jälkimäisessä tapauksessa, jossa opetustilaan sijoitetaan maksimikapasiteettia pienempi määrä oppijoita mahdollisim- man etäälle toisistaan. Mallin toimivuutta havainnollistetaan artikkelissa soveltamalla sitä erääseen suureen luentosaliin ja esittämällä tulokset graafisesti. Tutkija korostaa laskentaan perustuvan lähestymistavan etuja verrattuna kokeilun kautta muodostetta- viin istumajärjestyksiin korona-aikana varsinkin silloin, kun tilojen maksimikapasiteetti tarvitaan käyttöön, sillä näin voidaan minimoida vahingossa syntyneet puutteet turva- väleissä. Julkaisu: Murray, A.T. (2020) Planning for classroom physical distancing to minimize the threat of COVID-19 disease spread. PloS ONE 15(12):e0243345. Linkki: https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0243345 Vertaisarvioitu: Kyllä https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0243345 COVID-19-TUTKIMUSKATSAUS 42 Tutkimuksen luonne: Spatiaalinen optimointitutkimus, matemaattinen mallinnus Tutkijan kommentti: Suomalaisten kyselytutkimusten alustavat tulokset osoittavat, etteivät turvavälit välttämättä toteudu kouluissa niin hyvin kuin olisi ihanteellista. Tilan- teen pitkittyessä oppilaitoksille voisi olla hyötyä ohjelmistoista, joissa hyödynnetään samantyyppistä laskentaa kuin tässä tutkimuksessa, jos sellaisia olisi tarjolla laajem- mille kohdeyleisöille. Vastaavanlaisia menetelmiä on aiemmin käytetty muun muassa metsänhoidossa sekä tila- ja kaupunkisuunnittelussa, mutta koronatilanne on tuonut esiin tarpeita niiden paljon laajempaan soveltamiseen varsinkin koulutuksen järjestä- misessä turvallisesti. (MPV) 6.3 Monet tarkkaavuushäiriöstä kärsivät nuoret kokivat etäopiskelun poikkeuksellisen haastavaksi Tiivistelmä: Touko-kesäkuun vaihteessa Yhdysvalloissa toteutettuun kyselytutkimuk- seen osallistui 238 15-18 -vuotiasta nuorta vanhempineen. Puolella nuorista oli diag- nosoitu ADHD. Nuoret olivat koronakevään aikana 10. tai 11. luokalla ja suurin osa heistä oli saanut etäopetusta verkossa reaaliaikaisesti toteutettujen oppituntien tai jäl- kikäteen katsottavien oppituntitallenteiden muodossa. Noin viidennes nuorista oli kui- tenkin jäänyt vaille aktiivista etäopetusta. Yhtä lailla viidennes perheistä oli hankkinut omalla kustannuksellaan lisätukea etäopiskelujaksosta selviytymiseen. Tulokset osoit- tivat, että ADHD:sta kärsivät nuoret kokivat muita nuoria enemmän vaikeuksia etä- opiskelussa ja osin nämä vaikeudet kytkeytyivät vaikeuksiin opiskelurutiineissa, van- hempien epävarmuuteen lapsensa opintojen tukemisessa, keskittymisvaikeuksiin sekä negatiivisiin tunteisiin. Tulokset eivät heijastaneet pelkästään niitä vaikeuksia, joita nuorilla oli jo ennen koronatilanteen alkamista vaan etäopetusjakson aikana erot vaikuttivat korostuneen entisestään. Osaltaan tilanteeseen on saattanut vaikuttaa myös se, että monet nuorten säännöllisesti saamat tukipalvelut olivat kevään korona- ajan tauolla. Julkaisu: Becker, S.P. et al. (2020) Remote learning during COVID-19: Examining school practices, service continuation, and difficulties for adolescents with and without attention-deficit/hyperactivity disorder. Journal of Adolescent Health 67, 769-777. Linkki: https://www.jahonline.org/article/S1054-139X(20)30523-1/fulltext Vertaisarvioitu: Kyllä https://www.jahonline.org/article/S1054-139X(20)30523-1/fulltext COVID-19-TUTKIMUSKATSAUS 43 Tutkimuksen luonne: Kvantitatiivinen kyselytutkimus Tutkijan kommentti: Tutkimuksen aineisto ei ole kovinkaan suuri ja se asettaa rajoit- teita tulosten yleistettävyydelle, mutta analyysit on tehty huolellisesti. Etäopiskelu on haastanut lasten ja nuorten kykyä itseohjautuvaan oppimiseen kaikkialla maailmassa, myös niissä maissa ja kouluissa, joissa etäopetusjärjestelyt ovat olleet suhteellisen hyvin toimivia. Ei ole yllättävä havainto, että tarkkaavuusongelmista kärsivät nuoret ovat kokeneet itseohjautuvan oppimisen keskimäärin haastavammaksi, ja tämä tutki- mus on yksi ensimmäisistä, joka tuo sen selvästi esiin. Ymmärrys tukea tarvitsevien oppilaiden selviytymisestä koronatilanteen aikana on tärkeää koulutuksen tasa-arvo- vaikutusten arvioimiseksi ja mahdollisten syntyneiden oppimisvajeiden paikkaamiseksi kohdennetuin tukitoimin. (MPV) 6.4 Nuorimmilla hongkongilaisoppilailla vaikeuksia suoriutua etäopiskelusta – vanhemmat toivoisivat interaktiivisempia työskentelytapoja ja tukea Tiivistelmä: Yhteensä 6702 varhaiskasvatus-, esiopetus ja alakouluikäisen lapsen vanhempaa vastasi kevään etäopetusjaksoa koskevaan kyselytutkimukseen Hong Kongissa, jossa sekä koulut että päiväkodit olivat kuukausia suljettuina. Vaikka kou- luilla ja päiväkodeilla ei ollut velvoitetta järjestää etäopetusta, aivan pienimpiä lapsia lukuun ottamatta lähes kaikkien vastanneiden vanhempien lapset olivat sitä saaneet jossain muodossa, noin kolme neljästä myös reaaliaikaisena verkko-opetuksena. Van- hemmat kuitenkin kertoivat, että lapsilla oli usein ongelmia suoriutua etäopetusaikana vaadituista tehtävistä. Yleisimmät ongelmat liittyivät lasten vähäiseen kiinnostukseen tehtäviä kohtaan sekä myös kotiympäristön rajoituksiin (esim. muut perheenjäsenet häiritsivät, ei ollut tarvittavia laitteita, vanhempien oma aika, kärsivällisyys tai osaami- nen ei riittänyt auttamiseen). Vanhemmat olivat keskimäärin tyytyväisempiä tilantee- seen silloin, kun päiväkoti tai koulu järjesti reaaliaikaista verkko-opetusta. Vanhemmat toivoivat etäopetukselta interaktiivisuutta ja työskentelytavoilta joustavuutta, minkä li- säksi he olisivat kaivanneet lapselleen enemmän oppimisen tukea ja resursseja. Tu- lokset osoittivat myös, että pienetkin lapset käyttivät etäopetusaikana digitaalisia lait- teita melko paljon ilman vanhempien valvontaa. Tutkijat suosittelevat, että jatkossa vastaavissa tilanteissa päiväkodit ja koulut kiinnittäisivät enemmän huomiota verkko- työskentelyn ja muuntyyppisten tehtävien väliseen tasapainoon sekä tukisivat van- hempia siinä, miten ohjata ja valvoa lasten ruutuaikaa. COVID-19-TUTKIMUSKATSAUS 44 Julkaisu: Lau, E.Y.H & Lee, K. (2020) Parents’ views on young children’s distance learning and screen time during COVID-19 class suspension in Hong Kong. Early Ed- ucation and Development. Linkki: https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/10409289.2020.1843925 Vertaisarvioitu: Kyllä Tutkimuksen luonne: Kvantitatiivinen kyselytutkimus Tutkijan kommentti: Vaikka aineisto on suuri, vastaajajoukko on itsevalikoitunut eikä se näin edusta erityyppisiä vanhempia tasapuolisesti. Tulosten analyysi on artikke- lissa ainoastaan kuvailevaa eikä kaikkia suuren aineiston tarjoamia mahdollisuuksia ole käytetty. Tulokset ovat kuitenkin kiinnostavia, sillä ne vahvistavat monissa muissa eri maissa tehdyissä tutkimuksissa tehtyjä havaintoja siitä, millaiset etäopetuskäytän- teet ovat toimineet esiopetus- ja alakouluikäisten lasten kanssa ja mitkä ovat osoittau- tuneet haasteiksi nuorimpien oppilaiden kohdalla. Tämä auttaa suunnittelemaan pa- rempia toimintatapoja, jos etäopetukseen joudutaan vielä palaamaan myös nuorem- pien oppilaiden kohdalla. (MPV) 6.5 Kiinalaistutkijat kehittäneet uuden teoreettisen mallin tutkivaan tiedeoppimiseen etäopetuskontekstissa Tiivistelmä: Tutkimuksessa testataan empiirisesti Question-Observation-Doing-Ex- planation (QODE) -mallia, jonka kiinalaiset tutkijat kehittivät sitouttaakseen oppilaita paremmin tiedeopetukseen etäopiskelujakson aikana. Malli rakentuu aiempien tutki- van oppimisen mallien varaan, mutta siinä korostetaan vahvemmin tekemisen kautta oppimista ja hyödynnetään sekä pelillistä oppimista että mobiilioppimista koskevaa tutkimusta. Tutkijat kehittivät mallin pohjalta tiedeopetukseen puhelinsovelluksen, joka sisälsi kuusi 3.-5. -luokkalaisille tarkoitettua oppituntia. Tutkijat keräsivät kyselyaineis- toa 382 oppilaalta liittyen heidän tiedeminäpystyvyyteensä, kognitiiviseen ahdistuk- seensa ja tieteen oppimiseen sitoutumiseensa. Tulokset osoittivat tiedeminäpystyvyy- den ja oppimiseen sitoutumisen olevan vahvassa yhteydessä toisiinsa ja molemmat olivat yhteydessä alhaisempaan kognitiiviseen ahdistukseen. Tutkijat tulkitsevat pelilli- sen oppimistilanteen tukeneen oppimiseen sitoutumista ja tiedeminäpystyvyyttä, vaikka vertailuaineiston puuttuessa tätä ei voi todentaa empiirisesti ja jatkotutkimusta tarvitaan. Tutkijat kuitenkin suosittelevat teoreettisesti perusteltujen etäopetusmallien ja -sovellusten käyttöä oppilaiden kognitivisen ahdistuksen vähentämiseksi. https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/10409289.2020.1843925 COVID-19-TUTKIMUSKATSAUS 45 Julkaisu: Yang, X. et al. (2020). The effects of scientific self-efficacy and cognitive anxiety on science engagement with the “Question-Observation-Doing-Explanation” model during school disruption in COVID-19 pandemic. Journal of Science Education and Technology (Published: 4 November 2020) Linkki: https://link.springer.com/article/10.1007/s10956-020-09877-x Vertaisarvioitu: Kyllä Tutkimuksen luonne: Teorian ja siihen perustuvan etäopetussovelluksen kehittämi- nen, kyselyaineiston analysointi Tutkijan kommentti: Artikkelissa on vahva teoreettinen ote, mikä on hyvin poikkeuk- sellista tähän mennessä julkaistujen korona-aiheisten koulututkimusten joukossa. Tut- kimuksen arvo onkin nimenomaan teorian ja siihen perustuvan etäopetussovelluksen kehittämisessä. Empiiriset tulokset ovat vielä melko alustavia eikä aineisto sisältänyt vertailuryhmää, joten tutkimuksesta ei ole mahdollista tehdä pitkälle meneviä johto- päätöksiä menetelmän vaikuttavuudesta. Tutkimus kuitenkin tukee aiemmissa tutki- muksis