Katsaus valtion taloudellisiin vastuisiin ja riskeihin Syksy 2023 Rahoitusmarkkinat VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA – 2023:94 Katsaus valtion taloudellisiin vastuisiin ja riskeihin Syksy 2023 Valtiovarainministeriö Helsinki 2023 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:94 Valtiovarainministeriö This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. ISBN pdf: 978-952-367-448-6 ISSN pdf: 1797-9714 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2023 Julkaisujen jakelu Distribution av publikationer Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto Publikations- arkivet Valto julkaisut.valtioneuvosto.fi https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ Kuvailulehti 21.12.2023 Katsaus valtion taloudellisiin vastuisiin ja riskeihin Syksy 2023 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:94 Teema Rahoitusmarkkinat Julkaisija Valtiovarainministeriö Tekijä/t Sami Napari, Sakari Lehtiö, Helka Kärkkäinen, Elli Virtanen, Eemeli Paksuniemi, Markku Puumalainen Kieli suomi Sivumäärä 126 Tiivistelmä Asiasanat Valtion vastuut ovat olleet pitkään kasvussa paitsi nimellisarvoisesti niin myös suhteessa talouden kokoon. Valtionvelka oli finanssikriisin kynnyksellä vuonna 2008 54 miljardia euroa, mikä oli 28 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Vuoden 2022 lopussa velan määrä oli jo lähes 142 miljardia euroa ja yli 53 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtion ehdolliset vastuut ovat niin ikään olleet pitkään voimakkaassa kasvussa. Viime vuosikymmenen alussa valtion voimassa olevat takaus- ja takuuvastuut olivat noin 23 miljardia euroa eli noin 12 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuoden 2022 lopussa vastuut olivat jo noin 68 miljardia euroa, mikä oli lähes 26 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Kasvaneet vastuut, maltillinen talouskasvu ja heikot talouden kasvunäkymät ovat heikentäneet valtion riskinkantokykyä. Samaan aikaan talouden yleinen toimintaympäristö on monin tavoin epävakaa ja riskinen. Olisikin tärkeää pystyä vahvistamaan julkisen talouden kestävyyttä, jotta Suomella olisi valmiudet kohdata uusia negatiivisia talouden sokkeja myös tulevaisuudessa. rahoitusmarkkinat, talouspolitiikka, julkinen talous, taseet (kirjanpito), valtiontalous, talousarvion ulkopuoliset vastuut, takausvastuut,valtion tase ISBN PDF 978-952-367-448-6 ISSN PDF 1797-9714 Julkaisun osoite https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-448-6 Presentationsblad 21.12.2023 Översikt över statens finansiella åtaganden och risker Hösten 2023 Finansministeriets publikationer 2023:94 Tema Finansmarknaden Utgivare Finansministeriet Författare Sami Napari, Sakari Lehtiö, Helka Kärkkäinen, Elli Virtanen, Eemeli Paksuniemi, Markku Puumalainen Språk finska Sidantal 126 Referat Statens ansvar har redan en längre tid ökat förutom nominellt också i förhållande till ekonomins storlek. Statsskulden var 54 miljarder euro före finanskrisen 2008, vilket var cirka 28 procent i förhållande till totalproduktionen. I slutet av 2022 uppgick skulden redan till nästan 142 miljarder euro och över 53 procent i förhållande till bruttonationalprodukten. Statens eventualförpliktelser har också ökat kraftigt under en längre tid. I början av förra årtiondet uppgick statens borgensförbindelser och garantiansvar till cirka 23 miljarder euro, dvs. cirka 12 procent i förhållande till bruttonationalprodukten. I slutet av 2022 uppgick åtagandena redan till 68 miljarder euro, vilket är cirka 26 procent i förhållande till bruttonationalprodukten. Statens riskhanteringsförmåga har försämrats till följd av ökade ansvar, långsam ekonomisk till-växt och svaga tillväxtutsikter för ekonomin. Samtidigt är den allmänna finansiella verksamhets-miljön på många sätt instabil och riskfylld. Därför är det viktigt att kunna stärka hållbarheten i de offentliga finanserna för att Finland ska ha beredskap att möta nya negativa ekonomiska stötar även i framtiden. Nyckelord finansmarknaden, ekonomisk politik, den offentliga ekonomin, balansräkningar (bokföring), statsfinanserna, ansvar utanför budgeten, borgensansvar, statens balansräkning ISBN PDF 978-952-367-448-6 ISSN PDF 1797-9714 URN-adress https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-448-6 Description sheet 21 December 2023 Overview of central government risks and liabilities Autumn 2023 Publications of the Ministry of Finance 2023:94 Subject Financial Markets Publisher Ministry of Finance Author(s) Sami Napari, Sakari Lehtiö, Helka Kärkkäinen, Elli Virtanen, Eemeli Paksuniemi, Markku Puumalainen Language Finnish Pages 126 Abstract Central government liabilities have been increasing for many years, not only in terms of their nominal value but also in relation to the size of the economy. Just before the start of the financial crisis in 2008, central government debt totalled EUR 54 billion, representing 28 per cent of GDP. At the end of 2022, central government debt amounted to nearly EUR 142 billion, which is over 53 per cent of GDP. Central government contingent liabilities have similarly shown strong growth over a long period. At the beginning of the last decade, the government’s guarantee and collateral liabilities totalled about EUR 23 billion, or about 12 per cent of GDP. At the end of 2022, liabilities amounted around EUR 68 billion, which is nearly 26 per cent of GDP. Increased liabilities, moderate economic growth and weak economic growth prospects have weakened the central government’s risk-bearing capacity. At the same time, there are many instabilities and risks in the overall economic environment. It would be important to be able to improve the sustainability of general government finances so that Finland would be prepared to face new negative economic shocks in the future. Keywords financial markets, economic policy, general government finances, balance sheets (accounting), central government finances, off-budget liabilities, guarantee liabilities, central government's balance sheet ISBN PDF 978-952-367-448-6 ISSN PDF 1797-9714 URN address https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-448-6 Sisältö Yhteenveto.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 1 Johdanto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 2 Toimintaympäristö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 2.1 Talouskehitys.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 2.2 Rahoitusmarkkinat.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 2.3 Toimintaympäristön riskejä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 3 Valtion rahoitusvarallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 3.1 Valtion kassavarat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 3.2 Valtion eläkerahasto.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 3.3 Valtion muut pörssiomistukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 3.4 Valtion asuntorahaston lainasaamiset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 3.5 Business Finlandin lainasaamiset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 4 Valtion suorat taloudelliset vastuut. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 4.1 Valtionvelka.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 4.1.1 Valtionvelan kehitys.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 4.1.2 Valtionvelan riskeistä .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 4.2 Elinkaarimalliin liittyvät sopimusvastuut. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48 4.3 Valtion muut monivuotiset vastuut.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 5 Valtion ehdolliset taloudelliset vastuut. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51 5.1 Valtiontakaukset ja -takuut.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52 5.1.1 Finnvera Oyj.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 5.1.2 Valtion asuntorahasto.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63 5.1.3 Opintolainat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 75 5.1.4 Suomen Pankki.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77 5.1.5 Muut takaukset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 78 5.2 Pääomavastuut.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 79 5.3 Muut ehdolliset sopimusvastuut.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81 5.4 Pankkisektorin piilevät vastuut. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88 5.4.1 Pankkisektorin tilanne Euroopassa ja Suomessa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88 5.4.2 Näkymiä ja riskejä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90 5.5 Paikallishallinto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 92 5.5.1 Kuntien lainakanta.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 93 5.5.2 Kuntien myöntämät takaukset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 96 5.5.3 Hyvinvointialueet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 97 5.6 Valtionyhtiöiden piilevät vastuut .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 99 5.7 Ympäristövahinkoihin liittyvät vastuut.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 102 6 EU-jäsenyyteen liittyvät vastuut. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 104 6.1 EU:n monivuotinen rahoituskehys. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 106 6.2 EU:n tukitoimenpiteet ja -välineet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107 7 Stressiskenaario.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 114 Liitteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 125 8 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:94 Y H T E E N V E TO Valtion vastuiden riskienhallinnallinen toimintaympäristö on muuttunut haasteellisemmaksi viimeisten reilun kymmenen vuoden aikana. Valtion suorat vastuut ovat kasvaneet trendinomaisesti vuoden 2008 finanssikriisistä lähtien. Tuolloin valtion velan määrä oli noin 54 miljardia euroa kun se vuoden 2019 lopussa ylitti 106 miljardia euroa. Viime vuosien kriisit ovat osaltaan vielä kiihdyttäneet velkaantumiskehitystä. Vuoden 2022 lopussa velan määrä ylitti jo 141 miljardia euroa ja tämän vuoden lopussa velan määrän arvioidaan olevan noin 152 miljardia euroa. Valtion velkaantuminen on tapahtunut samanaikaisesti, kun talouskehitys on ollut vaimeampaa kuin mihin totuttiin 2000-luvun alun rivakan talouskasvun vuosina. Tämän myötä myös velkaantuminen suhteessa kansantalouden kokoon on kasvanut merkittävästi. Vuonna 2008 valtion velka suhteessa brutto kansantuotteeseen oli 28 prosenttia. Tämän vuoden lopussa lukeman arvioidaan olevan noin 54 prosenttia, korkeampi kuin kertaakaan 2000-luvulla. Valtion riskiasemaan vaikuttavat myös valtion ehdolliset vastuut ja niiden kehitys. Valtion takaus- ja takuuvastuut ovat suorien vastuiden tavoin olleet pitkään kasvussa. Vielä 2010-luvun alussa voimassa olevat valtion takaus- ja takuuvastuut olivat noin 23 miljardia euroa eli 12 prosenttia suhteessa kansantalouden kokoon. Vuoden 2022 lopussa takaus- ja takuuvastuut olivat jo noin 68 miljardia euroa, mikä oli lähes 26 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Merkittävimmät vastuut ja voimakkain vastuiden kasvu liittyvät Finnveran toimintaan ja asuntorahoitukseen. Finnveraan liittyvät voimassa olevat valtion takaus- ja takuuvastuut olivat vuoden 2023 kesäkuun lopussa yli 33 miljardia euroa1, kun vastaava luku Valtion asuntorahaston kohdalla oli yli 19 miljardia euroa. Yhteensä Finnveraan ja asuntorahoitukseen liittyvät vastuut ovat kasvaneet viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana noin 32 miljardia euroa. 1 Luku pitää sisällään myös vientiluottojen varainhankinnan valtion takaukset. Vientiluottojen luottoriski katetaan vientitakuulla eli valtion vastuu ei ole tämän osalta kahdenkertainen, mutta ne voivat realisoitua eri tekijöiden johdosta eri ajankohtana. 9 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:94 Valtion takaus- ja takuuvastuiden riskejä lisää suurimpiin vastuukokonaisuuksiin liittyvät keskittymäriskit. Esimerkiksi vienninrahoituksessa alustoimialan osuus kokonaisvastuista on noin 50 prosenttia. Myös valtion asuntorahaston toimintaan sisältyy asiakaskeskittymäriskejä. Asuntorahaston riskien kehitykseen vaikuttaa erityisen voimakkaasti alueelliset keskittymäriskit, kuten väestön keskittymiskehitys ja siinä tapahtuvat muutokset. Valtion riskiasemaa arvioitaessa myös niin sanotuilla piilevillä vastuilla on merkitystä. Nämä eivät ole valtiota oikeudellisesti velvoittavia, mutta poliittisten ja yhteiskunnallisten tekijöiden takia valtion voidaan odottaa kantavan niistä viime kätisen vastuun. Yksi keskeinen valtion piilevä vastuu koskee pankkisektoria. Pankkikriisien historia on osoittanut, että laajojen pankkikriisien yhteiskunnalliset kustannukset ovat, tai niiden arvioidaan olevan niin merkittäviä, että valtiot ovat joutuneet tukitoimillaan varmistamaan rahoituspalveluiden jatkuvuuden. Korkojen voimakas nousu vuodesta 2022 alkaen on yleisesti ottaen kohentanut pankkien kannattavuutta. Euroopassa ja Suomessa pankit ovat varsinkin vuoden 2023 alkupuoliskon aikana tehneet vahvoja tuloksia. Korkokatteen nousun myötä parantunut kannattavuus on vahvistanut pankkien omia varoja ja siten vakavaraisuutta kuvaavia tunnuslukuja. Suomalaisilla pankeilla vakavaraisuusluvut ovat viranomaisten asettamien vaatimusten yläpuolella ja eurooppalaista keskitasoa vahvempia. Toinen keskeinen piilevä vastuu liittyy paikallishallintoon. Suomessa kunnilla on laaja itsehallinto ja kunnat vastaavat itse taloudellisista vastuistaan. Kunnat ovat kuitenkin osa julkista taloutta ja siten laaja-alaiset kuntatalouden ongelmat saattaisivat heijastua myös valtiontalouteen. Kunnat ovat velkaantuneet huomattavasti viimeisten reilun parinkymmenen vuoden aikana. Kunnilla oli velkaa vuoden 2022 lopussa lähes 19 miljardia euroa, mikä on viisi kertaa enemmän verrattuna 2000-luvun alkuun, jolloin kuntien laina määrä oli alle neljä miljardia euroa. Myös hyvinvointialueilla on merkittävä laina kanta. Sen koko oli vuoden 2022 lopussa 4,9 miljardia euroa, joka muodostui sairaanhoito- ja erityishuoltopiireiltä siirtyneestä lainasta. Hyvinvointialueiden lainakannan on ennakoitu kasvavan vuoden 2023 aikana 6,4 miljardiin euroon. Valtion vastuiden merkittävällä kasvulla on vaikutuksia valtion kykyyn kohdata talouden negatiivinen sokki. Asiaa voidaan tarkastella julkisen talouden stressi testillä. Raportissa laaditussa stressitestissä on hyödynnetty valtiovarainministeriön kansantalousosaston julkisen talouden ennustemallia ja sen avulla laadittua skenaariota. Skenaario, joka mukailee Euroopan pankkiviranomaisen vuonna 2023 10 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:94 laatimaa stressitestiä, kuvaa tilannetta, jossa Venäjän Ukrainaa vastaan aloittama sota johtaa laajamittaisempaan geopoliittiseen kärjistymiseen. Sen seurauksena kansainvälisiin tuotantoketjuihin tulee häiriöitä ja jo olemassa olevat tuotannon pullonkaulat pahenevat entisestään. Logistiikkaongelmat aiheuttavat hintojen ja tuotantokustannusten nousua ja maailmantalous heikkenee yleisesti. Skenaariossa Suomen talous supistuu vuosina 2024–2026 yhteensä kahdeksan prosenttia verrattuna perusuran mukaiseen kehitykseen. Julkinen talous, joka on jo lähtökohtaisesti haastavassa tilanteessa, heikkenee stressiskenaariossa edelleen huomattavasti. Perusuraan verrattuna julkisen talou den rahoitusasema suhteessa bruttokansantuotteeseen on yli neljä prosentti yksikköä heikompi vuoden 2026 lopulla. Vastaavasti julkisen talouden velka kasvaa voimakkaasti ollen vuoden 2026 lopulla 93 prosenttia, mikä on 12 prosenttiyksikköä korkeampi verrattuna perusuraan. Skenaariossa pankkikriisin tai euroalueen velkakriisin kaltaisen häntäriskin toteutu minen jätetään tarkastelun ulkopuolelle. Laajemman pankki- ja/tai valtionvelka kriisin oloissa negatiiviset vaikutukset julkiseen talouteen olisivat vielä monta kertaluokkaa suuremmat kuin raportin stressitestissä. Valtion voimakkaasti kasvaneiden vastuiden ja aiempaa heikompien talouden kasvunäkymien myötä voidaan arvioida, että valtion kyky kantaa talouden riskejä on heikentynyt. Samaan aikaan toimintaympäristö on monin tavoin epävarma muun muassa kasvaneiden geopoliittisten riskien takia. Tämä alleviivaa julkisen talouden kestävyyden vahvistamisen tärkeyttä, jotta Suomella olisi myös jatkossa hyvät valmiudet kohdata uusia negatiivisia talouden sokkeja. 11 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:94 1 Johdanto Valtion taloudelliset vastuut ovat olleet jo pidempään kasvussa. Kehitykseen ovat vaikuttaneet paitsi valtion suorien vastuiden kasvu että valtion takaus- ja takuu vastuumäärien nousu. Samaan aikaan Suomen talouskehitys on ollut aiempaa vaimeampaa. Valtion kyvyn kantaa riskejä ja kohdata negatiivinen makrotalouden sokki voidaan arvioida heikentyneen. Valtiolla oli vuoden 2022 lopussa velkaa noin 142 miljardia euroa eli yli 53 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Velkaantuminen on jatkunut myös tämän jälkeen voimakkaana. Muutos velkaantumisessa reilun vuosikymmenen aikana on ollut merkittävä. Finanssikriisin kynnyksellä vuonna 2008 valtionvelan määrä oli 54 miljardia euroa, mikä oli 28 prosenttia kokonaistuotannon arvosta. Suorien vastuiden kasvun rinnalla myös valtion takaus- ja takuukanta on kasvanut huomattavasti. Vuodesta 2010 vuoden 2022 loppuun valtion voimassa olevat takaus- ja takuuvastuut ovat kasvaneet yli 45 miljardilla eurolla takauskannan ollessa vuoden lopussa 68,5 miljardia euroa. Valtion kokonaisriskiasemaa arvioitaessa myös piilevät ehdolliset vastuut tulee ottaa huomioon. Nämä eivät ole valtiota oikeudellisesti velvoittavia, mutta valtio saattaa kuitenkin joutua kantamaan niistä viimekätisen vastuun yhteiskunnallisten tai poliittisten tekijöiden takia. Pankkisektorin piilevien vastuiden lisäksi keskeinen piilevä vastuukokonaisuus liittyy paikallishallintoon. Vaikka kunnat vastaavat itse taloudellisista vastuistaan, ovat ne kuitenkin osa julkista taloutta ja siten vakavat kuntatalouden ongelmat saattaisivat heijastua tavalla tai toisella myös valtiontalouteen. Valtion tavoin myös kunnat ovat velkaantuneet huomattavasti. Kunnilla oli velkaa viime vuoden lopussa lähes 19 miljardia euroa, ja lainamäärä on lähes viisinkertaistunut kahden viimeisen vuosikymmenen aikana. 12 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:94 Raportin rakenne on seuraava. Luvussa kaksi kuvataan yleistä talouden toiminta ympäristöä ja sen riskejä. Luku kolme keskittyy valtion rahoitusvarallisuuteen. Luvussa neljä käsitellään valtion suoria vastuita, kun taas luvussa viisi huomio on valtion ehdollisissa vastuissa. Niiden osalta keskitytään ensin avoimiin ja oikeu dellisesti valtiota velvoittaviin ehdollisiin vastuisiin. Tämän jälkeen tarkastellaan valtion piileviä ehdollisia vastuita. Luvussa kuusi annetaan yhteenveto valtion EU-liitännäisistä vastuista. Raportin viimeisessä luvussa esitetään tulokset julkisen talouden stressitestistä. 13 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:94 2 Toimintaympäristö y Maailmantalouden kasvu hidastui vuonna 2022 inflaation kiihtymisen ja korkotason nopean nousun myötä, mutta säilyi Yhdysvalloissa ja Euroopassa ehkä odotettua vahvempana hyvän työllisyystilanteen, yksityisen kulutuksen ja palvelusektorien vetämänä. Venäjän hyök käyksen ja kaasun viennin rajoittamisen seurauksena hinnat Euroopan sähkömarkkinoilla nousivat voimakkaasti syksyllä 2022. Euroopassa ja Suomessa kuitenkin leuto talvi auttoi väistämään sähköpulan ja paina maan sähkön hintoja alaspäin pahimman hintapiikin jälkeen. Vahva työllisyys ja pandemiasäästöjen purku ovat pitäneet yllä kulutusta ja kasvua kiihtyneen inflaation ja nousseiden korkojen oloissa Suomessa, mutta etenkin asuinrakentaminen on hidastunut nopeasti. y Ennusteiden mukaan globaalin talouden kasvu hidastuu ja olisi vuosina 2023–2024 noin kolmen prosentin luokkaa. Epävarmuutta ennusteen osalta on kuitenkin edelleen runsaasti etenkin liittyen korkokehitykseen. Öljyn hinta on noussut ilmoitettujen tuotantorajoitusten seurauksena ja äärijärjestö Hamasin terrori-iskun aiheuttama laajan alueellisen konfliktin uhka lisää epävarmuutta hinnan osalta. Inflaatio on hidastu valla uralla keskeisillä talousalueilla, mutta keskuspankit ovat olleet haluttomia lopettamaan rahapolitiikan kiristämistä, mikä heijastaa epävarmuutta inflaation luonteesta ja tulevasta kehityksestä. y Globaalien rahoitusmarkkinoiden kehitys on ollut kuluneen vuoden aikana ehkä odottamattomankin vakaata huolimatta kevään pankki turbulenssista, Ukrainan sodan jatkumisesta, Lähi-idän kriisistä ja rahoitusolojen kiristymisestä. Keväällä 2023 Yhdysvaltojen ja Sveitsin pankkisektoreissa ilmeni ongelmia, jotka herättivät huolta laajemmasta pankkikriisistä. Toistaiseksi kuitenkin vaikuttaa siltä, että kysymyksessä ovat olleet yksittäisten pankkien liiketoimintamallien ja riskienhallinnan ongelmat. Korkojen nousu on parantanut pankkien kannattavuutta merkittävästi myös Suomessa ja pankkisektorin kyky rahoittaa taloutta on hyvä myös heikomman suhdannekehityksen olosuhteissa. 14 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:94 y Keskeinen riski on, että keskuspankkien tavoitteet ylittävä inflaatio osoittautuisi odotettua sitkeämmäksi tai keskuspankit tulkitsisivat inflaation hidastumisen väliaikaiseksi, jolloin korot pysyisivät koholla pidempään. Tämä asetelma heikentäisi talouskasvua ja työllisyyttä sekä lisäisi paineita julkisille talouksille etenkin korkean velkasuhteen valtioiden kohdalla. Rahoitusjärjestelmän potentiaalinen epävakaus myös kasvaisi pankkien kannattavuuden heiketessä ja velanhoito- ongelmien lisääntyessä. Ukrainan sodan jatkuminen ja muut geopoliittiset riskit lisäävät toimintaympäristön epävarmuutta ja vaikeasti ennustettavuutta. 2.1 Talouskehitys Vuoden 2022 aikana maailmantalouden kasvu hidastui edellisvuoden voimakkaan Covid-19-kriisistä palautumisen jälkeen. Kansainvälisten arvioiden (IMF, OECD)2 mukaan maailmantalous kasvoi runsaat kolme prosenttia, joka oli noin puolet vuoden 2021 vauhdista ja lähellä 2000-luvun keskiarvoa. Euroopassa ei tullut talvella 2022–2023 pelättyä energiakriisiä pitkälti leudon sään ansiosta. Sähkön ja maakaasun hinnat laskivat alkuvuonna 2023 loppusyksyn huipputasoilta myös säästötoimien ansiosta. Tänä vuonna globaalin talouskasvun ennakoidaan edelleen hieman hidastuvan, mutta pelättyä taantumaa ei tultaisi näkemään. Vuotta 2024 koskevissa ennusteissa talouskasvun arvioidaan asettuvan hieman kuluvaa vuotta korkeammalle tasolle, mutta niihin todetaan liittyvän merkittävää alasuuntaista riskiä inflaationäkymän epävarmuuden takia. Vuoden 2022 jälkipuoliskolla alkoi energian ja muiden raaka-aineiden hintojen laskun sekä toimitusketjujen palautumisen siivittämä inflaation hidastuminen. Euroalueen huippu kirjattiin lokakuussa 2022 10,6 prosentissa, jonka jälkeen hintojen nousuvauhti on hidastunut ja saavutti 2,9 prosenttia lokakuussa 2023. Euroopan keskuspankin (EKP) erityisesti tarkkailema pohjainflaatio on kuitenkin vaimentunut melko hitaasti: huipputaso on ollut toistaiseksi maaliskuussa 2023 (5,7 prosenttia) ja viimeinen havainto lokakuussa 2023 oli 4,2 prosenttia. Yhdysvalloissa laaja inflaatiomittari (ml. ruoka ja energia) on laskenut myös nopeasti ja alitti kolme prosenttia kesäkuussa 2023, mutta on sen jälkeen loivasti kiihtynyt öljyn hinnan nousun myötä ja oli lokakuussa 3,2 prosenttia. Energian ja elintarvikkeiden hinnoista puhdistettu pohjainflaatio oli lokakuussa 4,0 prosenttia. 2 https://www.imf.org/en/Publications/WEO/Issues/2023/10/10/world-economic- outlook-october-2023, https://www.oecd.org/economic-outlook/september-2023/ https://www.imf.org/en/Publications/WEO/Issues/2023/10/10/world-economic-outlook-october-2023, https://www.oecd.org/economic-outlook/september-2023/ https://www.imf.org/en/Publications/WEO/Issues/2023/10/10/world-economic-outlook-october-2023, https://www.oecd.org/economic-outlook/september-2023/ 15 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:94 Suomen talous kasvoi vuonna 2022 runsaat kaksi prosenttia, mutta vuonna 2023 talouden ennakoidaan3 olevan taantumassa tai hyvin lähellä sitä korkojen nousun ja inflaation kurittaessa kotitalouksia ja yrityksiä. Suhdanteen kääntyminen etenkin korkotason jyrkän nousun seurauksena on ollut erityisen näkyvää asuin rakentamisessa, jossa tuotanto on kääntynyt selvään laskuun vuoden 2023 aikana. Erityistä elpymistä ei ole ennusteissa vuodelle 2024 ja vasta vuonna 2025 BKT:n arvioidaan kääntyvän 1–2 prosentin kasvuun. Pitkittyvä taantuma heijastuu myös kotitalouksien ja yritysten luotonkysyntään ja velanhoitokykyyn etenkin, jos siihen liittyy sitkeästi koholla pysyvä markkinakorkojen taso. EKP ja muut keskuspankit ovat pyrkineet taltuttamaan inflaatiota hyvin määrä tietoisella rahapolitiikalla. EKP on nostanut talletuskorkoa heinäkuun 2022 jälkeen lokakuun 2023 loppuun mennessä 450 korkopistettä. Britanniassa inflaatio on ollut jopa euroaluettakin nopeampaa (elokuussa 6,7 prosenttia) ja Englannin keskuspankki (BoE) aloitti rahapolitiikan kiristämisen jo joulukuussa 2021 ja on sen jälkeen nostanut ohjauskorkoaan yhteensä 515 korkopistettä lokakuuhun 2023 mennessä. Yhdysvaltojen keskuspankki (Fed) liittyi BoE:n seuraan maaliskuussa 2022 ja on sittemmin nostanut ohjauskorkoa 525 korkopistettä. Keskuspankit ovat myös supistaneet taseitaan inflaatiopaineiden hillitsemiseksi. Vastaavanlaisia jyrkkiä nousuja keskuspankkikoroissa on nähty viimeksi ennen globaalia finanssikriisiä vuosina 2004–2006. Keskuspankit ovat huolissaan hintojen muutoksen siirtymisestä laajasti palkka kehitykseen jota kautta se vaikuttaisi myös inflaatio-odotuksiin ja saattaisi jumiuttaa inflaation selvästi keskuspankin asettamien tavoitetasojen yläpuolelle. Rahoitus markkinoilla ekonomistien näkemys on viime aikoina ollut, että EKP:n ohjauskorko olisi jo ns. päätetasollaan tai hyvin lähellä sitä. Kysymys on lähinnä siitä, milloin keskuspankki tekisi ensimmäisen koronlaskupäätöksensä. 3 Ennusteet: Valtiovarainministeriö (https://vm.fi/-/suomen-talous-on-taantumassa- loppuvuoden-ja-koettelee-erityisesti-rakentamista-kasvua-odotetaan-kuitenkin-taas- ensi-vuonna) ja Suomen Pankki (https://www.suomenpankki.fi/fi/media-ja-julkaisut/ tiedotteet/2023/suomen-pankin-valiennuste-talouden-toipuminen-viivastyy/). https://vm.fi/-/suomen-talous-on-taantumassa-loppuvuoden-ja-koettelee-erityisesti-rakentamista-kasvua-odotetaan-kuitenkin-taas-ensi-vuonna https://vm.fi/-/suomen-talous-on-taantumassa-loppuvuoden-ja-koettelee-erityisesti-rakentamista-kasvua-odotetaan-kuitenkin-taas-ensi-vuonna https://vm.fi/-/suomen-talous-on-taantumassa-loppuvuoden-ja-koettelee-erityisesti-rakentamista-kasvua-odotetaan-kuitenkin-taas-ensi-vuonna https://www.suomenpankki.fi/fi/media-ja-julkaisut/tiedotteet/2023/suomen-pankin-valiennuste-talouden-toipuminen-viivastyy/ https://www.suomenpankki.fi/fi/media-ja-julkaisut/tiedotteet/2023/suomen-pankin-valiennuste-talouden-toipuminen-viivastyy/ 16 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:94 EKP on selkeästi ilmoittanut, että se punnitsee rahapolitiikkaa ja korkoja kokous kerrallaan talousdataan pohjautuen. EKP:n syyskuussa 2023 julkistamien ennus teiden mukaan inflaatio hidastuisi vuonna 2024 keskimäärin noin 3,2 prosenttiin ja vuonna 2025 hieman yli 2 prosenttiin, jolloin se (vuoden 3. neljänneksellä) saavuttaisi kahden prosentin tavoitetason. Ohjauskorkojen lasku voi tapahtua ennen sitä, jos inflaatio hidastuu nopeammin kuin ennustettu ja EKP arvioi keski pitkän aikavälin inflaatiopaineiden vähentyneen olennaisesti. Riski talouskasvun ja rahoitusmarkkinoiden vakauden kannalta on, että kumpikaan edellä mainituista ei toteudu. Yhdysvaltojen keskuspankki arvioi syyskuussa 2023 päivitetyssä ennusteessaan, että ohjauskorot pysyvät koholla aiemmin odotettua pidempään. Uusien ennus teiden mukaan rahapolitiikan tavoitekorko (vaihteluvälin keskipiste) olisi vuo den 2024 lopussa vielä 5,1 prosenttia ja vuoden 2025 lopussa 3,9 prosenttia. Kotitalouksien ja yritysten korkorasitus kestää vielä siis ainakin kaksi vuotta, jos ennusteet toteutuvat. 2.2 Rahoitusmarkkinat Lyhyet markkinakorot ovat ennakoineet keskuspankkien keskeisten ohjauskorkojen kehitystä. Vuoden euribor-korko, joka on yleisimmin Suomessa käytetty viitekorko asuntolainoissa, lähti nousuun ja irtaantui EKP:n talletuskorosta jo tammi–helmi- kuussa 2022 markkinoiden ennakoidessa tulevia rahapoliittisia toimia. Lokakuussa 2023 vuoden euribor-korko oli keskimäärin 4,05 prosenttia, joten verrattuna lähtö- tilanteen -0,45 prosenttiin (tammikuun 2022 keskiarvo), on korko noussut 450 kor- kopistettä. Viime kuukausina korko on kuitenkin pysynyt vakaana. Euribor-korkojen määräytymistavasta4 johtuu myös, että niihin vaikuttaa EKP:n ohjauskorkojen (ja korko-odotusten) ohella markkinoiden yleinen likviditeettitilanne. Pitkät valtionlainojen korot ovat myös nousseet, mutta niiden urat ovat kehitty- neet lyhyitä korkoja selvästi maltillisemmin. Euroalueella Saksan 10 vuoden korko oli marraskuun 2023 puolivälissä 2,7 prosentin tasolla, joka oli noin 40 korko pistettä korkeampi kuin tammikuun 2023 keskiarvo. Korkoerot Saksan ja muiden euroalueen valtioiden välillä ovat pysyneet vakaina tai jopa kaventuneet vuo- den 2023 aikana. Italian ja Saksan 10 vuoden lainan korkoero oli tammikuussa 185 korkopistettä ja lokakuussa 190 korkopistettä. Kreikan ja Saksan välinen korkoero 4 https://www.emmi-benchmarks.eu/globalassets/documents/pdf/euribor/d0016b- 2019-benchmark-determination-methodology-for-euribor--2022.pdf https://www.emmi-benchmarks.eu/globalassets/documents/pdf/euribor/d0016b-2019-benchmark-determination-methodology-for-euribor--2022.pdf https://www.emmi-benchmarks.eu/globalassets/documents/pdf/euribor/d0016b-2019-benchmark-determination-methodology-for-euribor--2022.pdf 17 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:94 puolestaan oli tammikuussa 203 korkopistettä, mutta lokakuussa enää 136 korko- pistettä. Suomen ja Saksan 10 vuoden lainojen korkoero on vuoden 2023 aikana ollut keskimäärin 59 korkopistettä. Yritysten joukkolainojen korot nousivat euroalueella vuoden 2022 aikana jyrkästi, mutta ovat sittemmin pysyneet suhteellisen vakaina. AAA-luokiteltujen yritys lainojen keskimääräinen korko oli lokakuun 2023 lopulla noin 3,3 prosenttia ja BBB- luokiteltujen vastaavasti 4,6 prosenttia. Verrattuna vuoden 2023 alkuun, muutosta oli 26.9.2023 mennessä 27 (AAA) ja 11 (BBB) korkopistettä. Selvää kuitenkin on, että verrattuna vuoteen 2021, ovat yritysten rahoituskustannukset nousseet selvästi. Samaan suuntaan ovat luonnollisesti kehittyneet myös pankkilainojen korot. Osakemarkkinoilla Yhdysvalloissa laaja S&P 500 -indeksi on lokakuun loppuun mennessä noussut noin 10 prosenttia suurten teknologiayritysten vetämänä. Euroopassa pörssien kehitystä ovat tukeneet eniten pankkiosakkeet, joiden arvo on vuoden alusta noussut noin 14 prosenttia. Helsingin pörssissä indeksit ovat kehittyneet heikosti sekä absoluuttisesti (OMX25 -indeksi laskenut 12 prosenttia) että verrattuna muihin markkinapaikkoihin. Korkojen nousu on kohentanut pankkien kannattavuutta tuntuvasti. Pankit ovat kirjanneet vahvoja tuloksia alkuvuonna 2023 sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa, mutta samaan aikaan korkotason nousu on myös paljastanut heikkouksia joidenkin pankkien liiketoimintamalleissa ja riskienhallinnassa. Ongelmatapaukset ovat kuitenkin ainakin toistaiseksi jääneet yksittäisiksi eivätkä ne ole aiheuttaneet laajempia tartuntoja. Eurooppalaisen pankkisektorin tilanne on keskimäärin hyvä: kannattavuus on alku vuonna edelleen kohentunut ja ongelmaluottojen määrä on pysynyt matalana, joskin heikkoja merkkejä saatavien laadun heikkenemisestä on havaittu5. Suomen pankkisektorin tappionsietokyky mahdollisia luottotappioita vastaan on vahva. Varhaisia merkkejä luottoriskien kasvusta on kuitenkin havaittavissa etenkin suomalaispankkien taloyhtiö- ja yritysluotoissa6. Lähemmin pankkisektorin tilan teesta ja riskeistä luvussa 5.4. 5 https://www.eba.europa.eu/eueea-banking-sector-shows-rising-profitability-asset- quality-and-profitability-related-risks-are 6 https://www.finanssivalvonta.fi/tiedotteet-ja-julkaisut/lehdistotiedotteet/2023/ varhaisia-merkkeja-suomalaispankkien-luottoriskien-kasvusta--asianmukaisten- luottoriskiluokitusten-merkitys-korostuu-kohonneiden-riskien-ymparistossa/ https://www.eba.europa.eu/eueea-banking-sector-shows-rising-profitability-asset-quality-and-profitability-related-risks-are https://www.eba.europa.eu/eueea-banking-sector-shows-rising-profitability-asset-quality-and-profitability-related-risks-are https://www.finanssivalvonta.fi/tiedotteet-ja-julkaisut/lehdistotiedotteet/2023/varhaisia-merkkeja-suomalaispankkien-luottoriskien-kasvusta--asianmukaisten-luottoriskiluokitusten-merkitys-korostuu-kohonneiden-riskien-ymparistossa/ https://www.finanssivalvonta.fi/tiedotteet-ja-julkaisut/lehdistotiedotteet/2023/varhaisia-merkkeja-suomalaispankkien-luottoriskien-kasvusta--asianmukaisten-luottoriskiluokitusten-merkitys-korostuu-kohonneiden-riskien-ymparistossa/ https://www.finanssivalvonta.fi/tiedotteet-ja-julkaisut/lehdistotiedotteet/2023/varhaisia-merkkeja-suomalaispankkien-luottoriskien-kasvusta--asianmukaisten-luottoriskiluokitusten-merkitys-korostuu-kohonneiden-riskien-ymparistossa/ 18 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:94 Rahoitusolosuhteiden voimakkaan kiristymisen siivittämänä on viime aikoina pankkien välittämän rahoituksen lisäksi keskusteluun noussut pankkien ulko puolinen rahoituksenvälitys (non-bank financial intermediation, NBFI)7. Sijoitus-, eläke- ja rahamarkkinarahastot, pääomasijoittajat ja vakuutusyhtiöt ovat merkit täviä toimijoita hyvin monimutkaisessa ja linkittyneessä globaalissa rahoitus järjestelmässä. Usealle NBFI-toimijalle on myös tyypillistä velkavivun käyttö ja kompleksisilla johdannaisilla operointi pitkälti pankeille kohdistetun tyyppisen sääntelyn ja valvonnan ulkopuolella. Viranomaiset ovat olleet huolissaan esimerkiksi tiettyjen rahastotyyppien maturiteetti- ja maksuvalmiusriskeistä. Britanniassa syys kuussa 2022 puhjennut eläkerahastokriisi, jossa tarvittiin Englannin keskuspankin apua, on puolestaan esimerkki johdannaisten käyttöön liittyvistä riskeistä äkillisissä korkokäänteissä. 2.3 Toimintaympäristön riskejä Keskeinen riski talouskasvulle, työllisyydelle, rahoitusjärjestelmän vakaudelle ja jul- kiselle taloudelle on edelleen liian nopea inflaatio ja sen myötä korkea korkotaso. Jos kaikki menee optimistisen perusskenaarion mukaisesti, niin inflaatio hidas- tuu vuonna 2024 Euroopassa ja Yhdysvalloissa lähelle keskuspankeille hyväksyt- täviä tasoja, jolloin rahapolitiikassa voitaisiin aloittaa kiristysvaiheen purkaminen, markkinakorot alkaisivat laskea ja kasvuoptimismi vahvistuisi. Jos näin ei kävisi, vaan korot jäisivät kohonneille tasoilleen pidempään, niin lievää ankaramman taantuman todennäköisyys kasvaisi olennaisesti ja velkaantuneiden kotitalouksien, yritysten ja valtioiden tilanne vaikeutuisi merkittävästi. On odotettavissa, että inflaation myötä kohonneet rahoituskustannukset ja vaimea talouskasvu tulevat heikentämään pankkien asiakkaiden tilannetta kuluvan vuoden jälkipuoliskolla ja vuonna 2024. Pankeilla on pääomapuskureita kattamaan lyhyellä tähtäimellä mahdollisia arvonalentumisia tai niitä varten tehtäviä tappiovarauksia, mutta kannattavuus tulee heikkenemään. Jos ongelmat pitkittyvät, muuttuu pank- kienkin tilanne tukalammaksi. Pankeille on kuitenkin kertynyt stressinsietokykyä kestää vaikeampia aikoja, joskin yksittäisten heikompien pankkien ongelmia ei voi poissulkea. 7 https://www.imf.org/en/Blogs/Articles/2023/04/04/ nonbank-financial-sector-vulnerabilities-surface-as-financial-conditions-tighten https://www.imf.org/en/Blogs/Articles/2023/04/04/nonbank-financial-sector-vulnerabilities-surface-as-financial-conditions-tighten https://www.imf.org/en/Blogs/Articles/2023/04/04/nonbank-financial-sector-vulnerabilities-surface-as-financial-conditions-tighten 19 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:94 Tulevana talvena 2023–2024 voi hintakehitykseen jälleen kohdistua paineita energiamarkkinoilta. Venäjä merkittävänä raakaöljyn ja öljytuotteiden tuottajana ja viejänä pystyy vaikuttamaan öljymarkkinoihin, minkä lisäksi se toimittaa edelleen jonkin verran kaasua Eurooppaan8. Kaasun osalta varautuminen on tosin Euroo- passa tänä syksynä paremmalla tasolla kuin vuosi sitten, mutta ajoittaisia hinta- piikkejä voi siitä huolimatta syntyä. Palestiinalaisen äärijärjestö Hamasin 7.10.2023 tekemän terrorihyökkäyksen käynnistämä väkivaltainen konflikti Israelin kanssa voi pahimmillaan laajentua alueella niin, että se vaikuttaa myös energiamarkkinoihin. Toistaiseksi vaikutukset öljyn maailmanmarkkinahintaan ovat olleet vähäisiä, mutta asetelma on herkkä. Venäjän hyökkäyssodan jatkuminen vuonna 2024 on todennäköistä, mikä pitää yllä poliittisesti jännittynyttä tilannetta Euroopassa. Venäjä pyrkinee myös tukemaan EU:n jäsenvaltioissa Ukrainan sotaan kriittisesti suhtautuvia tahoja levittämällä disinformaatiota. Vaikuttamistoiminnan voi olettaa kiihtyvän keväällä ennen kesä- kuun 2024 eurovaaleja. Mahdollisia geopoliittisia riskejä on myös laajemmalti näköpiirissä ja etenkin Kiinan toiminta on keskeistä. Tähän liittyviä lähiaikojen avoimia kysymyksiä ovat, miten Kiina toimii lähialueillaan (Taiwan, Etelä-Kiinan meri), ja lisääntyykö tuki Venäjälle suoraan tai sopivan yhteistyökumppanin (Pohjois-Korea, Iran) avulla. Kiinalla on kuitenkin merkittäviä omia talousongelmia ratkottavana ja sillä on taloudellisia riip- puvuussuhteita Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan, joita se ei oletettavasti halua vaaran- taa tässä tilanteessa. Ennusteiden mukaan Suomen taloudessa on menossa ja edessä maltillisen taan- tuman vaihe. Rakentamisessa tilanne ja lähinäkymät ovat synkät ja vientikysyntä heikkenee, mutta yksityinen kulutus ja palvelut kasvavat edelleen. Riski on, että rakentamisen ongelmat leviävät nopeasti muuhun talouteen ja lisäävät työttö- myyttä ripeässä tahdissa samaan aikaan kun inflaatio ja korkotaso pysyvät korkeina. Valitun talouspolitiikan toteutukseen kohdistuisi tällöin kasvavia paineita. Koti mainen pankkisektori on stressitestienkin valossa (kts. luku 5.4.) hyvässä kunnossa ja todennäköisesti pystyy jatkamaan kotitalouksien ja yritysten rahoittamista talou- den heikommassakin suhdannevaiheessa. 8 EU:n maakaasun kokonaistuonnista Venäjän osuus oli tammi-maaliskuussa 2023 noin 15 prosenttia. 20 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:94 3 Valtion rahoitusvarallisuus y Rahoitustilinpidon mukaiset valtion rahoitusvarat olivat vuoden 2022 lopussa 93,1 miljardia euroa.9 Määrä on lähes 9,5 miljardia euroa pienempi edelliseen vuoteen verrattuna. Taustalla on vaikuttanut valtion osakevarallisuuden arvon vähentyminen. y Valtion eläkerahaston sijoitusten markkina-arvo vuoden 2022 päättyessä oli noin 21,6 miljardia euroa. Sijoitussalkun arvo pienentyi vuoden 2022 aikana noin 2 miljardilla eurolla, mutta kehitys on vuoden 2023 aikana ollut suotuisampaa. Sijoitusten tuotoissa esiintyy kuitenkin edelleen merkittävää heilahtelua erilaisista markkinaepävarmuuksista johtuen. y Valtion pörssiomistusten (sisältäen valtion suoran ja Solidiumin omistukset) arvo oli vuoden 2022 lopussa 30,3 miljardia euroa, kun vastaava luku oli vuotta aikaisemmin 36,7 miljardia euroa. Vuonna 2022 Solidiumin omistusten tuotto oli -9,0 prosenttia ja valtion suoraan omistamien pörssiyhtiöiden tuotto oli -16,2 prosenttia. Laskua selittää erityisesti Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset yleiseen markkinakehitykseen sekä Fortumin osakkeiden markkina-arvon lasku. Rahoitusvarallisuus kattaa tässä tarkastelussa valtion kassavarat, merkittävimmät lainasaamiset, korkosijoitukset, osakevarallisuuden sekä muut sijoitukset. Tarkaste- lun laajuutta on rajattu likviditeettinäkökulmasta ja varojen määrän perusteella. Valtion rahoitusvarallisuus kasvoi yhtäjaksoisesti vuodesta 2011 vuoteen 2020 asti. Vuoden 2020 lopussa rahoitusvarallisuus oli lähes 107 miljardia euroa, jonka jälkeen se on pienentynyt kahtena vuotena peräkkäin ollen vuoden 2022 lopussa hieman yli 93 miljardia euroa. Eniten varallisuuseristä on pienentynyt valtion osake- ja sijoitusrahastovarallisuus, joka pieneni vuosien 2020–2022 välillä lähes 9 Tilastokeskus teki kesäkuussa 2022 rahoitustilinpidon tilastoihin korjauksen, jonka johdosta ARA-korkotukilainat esitetään jatkossa julkisyhteisöjen rahoitusvaroissa ja veloissa. Luvut on päivitetty rahoitustilinpidon tilastoihin 2000 Q1 alkaen. 21 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:94 22 miljardia euroa. Noteerattujen osakkeiden arvo aleni seitsemällä miljardilla eurolla, ei-noteerattujen kohdalla pudotus on ollut isompi, lähes 16 miljardia euroa. Sijoitusrahasto-osuuksien arvo puolestaan hieman kasvoi vastaavalla ajanjaksolla. Osakevarallisuuden arvon pienenemisen taustalla on vaikuttanut viime vuosien heikko yleinen markkinakehitys, jossa tunnelmaa ovat painaneet inflaation kiihtyminen ja sen myötä kiristynyt rahapolitiikka, Venäjän hyökkäyssota ja geo poliittisten jännitteiden kasvu. Tarkemmin rahoitusmarkkinoiden kehityksestä ja niiden riskeistä voi lukea luvusta 2. Kaiken kaikkiaan Tilastokeskuksen rahoitustilinpidon mukaan valtion rahoitusvarat olivat 92,7 miljardia euroa vuoden 2023 toisella neljänneksellä ja 114,9 miljardia euroa kun huomioidaan myös Valtion eläkerahaston varat. Muutokset vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna ovat vähäiset. Kuvion 1 mukaisesta valtion rahoitusvarallisuudesta talletusten lisäksi ainakin osa valtion osakevarallisuudesta olisi kohtuullisen nopeasti realisoitavissa valtion vastuiden ja toiminnan rahoittamiseksi. Osakevarallisuuden realisointiin tosin liittyy hintariski, joka kriisitilanteissa on todennäköisesti huomattava. Kuvio 1.  Valtion rahoitusvarallisuus, milj. € Lähteet: Rahoitustilinpito; Valtion eläkerahasto 0 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 140 000 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021 2023 Q2 Talletukset Lainat Osakkeet ja osuudet Johdannaiset Muut saamiset Valtion eläkerahasto 22 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:94 3.1 Valtion kassavarat Valtion kassavarojen määrässä on ollut huomattavaa vaihtelua vuosien välillä (kuvio 2).10 Covid-19-pandemian aiheuttama epävarmuus johti valtion kassavarojen voimakkaaseen kasvuun vuonna 2020. Pandemiatilanteen rauhoituttua valtion kassavarojen määrä asteittain pieneni, kunnes Venäjän aloittamat sotatoimet ja sen kylvämä yleinen epävarmuus synnytti taas tarpeen kasvattaa kassavaroja valtion maksuvalmiuden tukemiseksi vuoden 2021 aikana. Vuoden 2023 osalta keskimääräinen kuukauden lopun kassan koko on ollut noin 4,9 miljardia euroa, mikä on pienempi kuin kahtena edellisenä vuotena, mutta jonkin verran suurempi verrattuna Covid-19-pandemiaa edeltäviin vuosiin. Valtiolle aiheutuu kassasijoituksista luottoriskiä. Luottoriskin hallinnan tavoitteena on luottoriskin minimointi. Tavoitteeseen pyritään muun muassa hajauttamalla luottoriskiä eri sopimusvastapuolille ja edellyttämällä vastapuolilta hyvää luotto kelpoisuutta. Luottoriskiä rajataan myös asettamalla vastapuolen luottoluokituk- seen perustuva sijoituksen enimmäismäärää ilmaiseva limiitti. Valtion kassavaroihin sisältyvän luottoriskin voidaan arvioida olevan tällä hetkellä maltillinen. Sitä rajaa edellä mainittujen tekijöiden lisäksi sijoitusten lyhyt juoksu aika ja sijoitusten vakuudellisuus. 10 Kuviossa 2 keskitytään Valtiokonttorin hallinnoimaan kassaan, joka on valtion maksu valmiuden näkökulmasta oleellinen kassan käsite. Kassanhallinnan tärkein tehtävä on huolehtia valtion maksuvalmiudesta. 23 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:94 Kuvio 2.  Valtion kassavarojen kehitys Lähteet: Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito; Valtiokonttori 3.2 Valtion eläkerahasto Valtion eläkerahasto (VER) on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jolla valtio varautuu julkisten alojen eläkelain (81/2016) piiriin kuuluvaan valtion palvelukseen ja muuhun valtion eläketurvan rahoituksen piiriin kuuluvaan palvelukseen perus- tuvien tulevien eläkkeiden, perhe-eläkkeiden ja niihin verrattavien muiden etujen maksamiseen ja näistä eduista valtiolle aiheutuvien menojen tasaamiseen yli ajan. VER:n varat ovat rahaston hallintaan uskottua valtion varallisuutta. Toiminnasta aiheutuvat menot maksetaan rahaston varoista. Rahasto saa tulonsa eläkemaksuista ja sijoitustoiminnan tuotoista. Valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvien työn- tekijöiden ja työnantajien eläkemaksut tilitetään kokonaisuudessaan rahastoon, josta siirretään vuosittain valtion talousarvion yleiskatteeksi määrä, joka vastaa 40 prosenttia valtion vuotuisista eläkemenoista. Vuosien 2024–2028 aikana talous arviosiirtoa kasvatetaan prosentilla vuosittain 45 prosenttiin. 0 5 10 15 20 25 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 31.1.2005 30.4.2007 31.7.2009 31.10.2011 31.1.2014 30.4.2016 31.7.2018 31.10.2020 31.1.2023 kassa suhteessa velkaan, % (oikea) kassa, mrd. euroa (vasen) 24 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:94 Rahaston koko on viime vuosikymmenen alkuun verrattuna kasvanut merkittä- västi, vaikka vuodesta 2013 lähtien rahastosta talousarvioon tehtävä siirto on ollut suurempi kuin rahaston saamat eläkemaksutulot. Tähän ovat vaikuttaneet rahas- ton sijoitusten korkeat tuotot. Vuosien 2013–2022 aikana rahaston sijoitusten keskimääräinen nimellisvuosituotto oli 5,3 prosenttia ja inflaatiokorjattuna reaali tuottona taas 3,4 prosenttia. Sijoitustoiminnan tuotot ovat kuitenkin vaihdelleet huomattavasti vuosien välillä (kuvio 4). VER:n sijoituksissa on vahva osakepainotus, joka muodostaa suurimman ris- kin salkun tuotoille. Vuonna 2022 päivitetyn VER:n toimintaohjeen mukaisesti sijoitustoiminnan allokaatiorajoja muokattiin siten, että osakesijoitusten sallittua enimmäismäärää sijoitussalkusta nostettiin 60 prosenttiin. Samalla korkosijoitusten osuuden tulee olla vähintään 30 prosenttia, joista likvidejä sekä vähäriskisiä korko sijoituksia tulee olla vähintään 20 prosenttia. VER:n sijoitusten markkina-arvo oli vuoden 2022 päättyessä noin 21,6 miljardia euroa (kuvio 3). Sijoitussalkusta 40,7 (edellisvuonna 37,9) prosenttia koostui korkosijoituksista ja 47,6 (49,5) prosenttia osakesijoituksista. Sektoririskejä pyritään hallitsemaan sijoitussalkun hajautuksella maantieteelli- sesti sekä arvopaperilajeittain. Hajautuksesta huolimatta sektorivinoutumia muo- dostuu kuitenkin epäsuorasti indeksisijoitusten kautta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa suurimpien teknologiayhtiöiden osuus S&P 500 tuotoista on viime vuosina ollut merkittävä. Globaaliin markkina-arvopainotettuun salkkuun verrattuna VER:n osakesalkussa painottuvat eurooppalaiset arvo-osakkeet. Noteeratuissa osakkeissa Euroopan paino on lähes 50 prosenttia ja Yhdysvaltojen taas alle 30 prosenttia. Pohjoismaiden osuus rahaston sijoituksista oli syyskuussa 2023 noin 18 prosenttia, josta valtaosa sijoituksista on Suomessa tai Ruotsissa. Sijoitussalkun vahvasta lähi- aluepainotuksesta johtuen lähialueen geopoliittiset riskit voisivat heijastua rahas- ton arvoon esimerkiksi Venäjän toimien seurauksena myös lähitulevaisuudessa. Osakesijoitukset ovat vuoden 2023 alkupuoliskolla kehittyneet suotuisammin haastavan sijoitusvuoden 2022 jälkeen. VER:n sijoitussalkun arvo pienentyi vuoden 2022 aikana noin 2 miljardilla eurolla. Vuonna 2023 syyskuun loppuun mennessä arvo taas nousi noin 400 miljoonalla eurolla. Osakesijoitusten tuotoissa on kuiten- kin esiintynyt merkittävää heilahtelua erilaisista markkinaepävarmuuksista johtuen. Suurin markkinanotkahdus tapahtui maaliskuussa Yhdysvalloista lähteneen pankki kriisin seurauksena, jonka vaikutukset levisivät myös Eurooppaan. Pörssikurssit palautuivat pääosin kriisiä edeltävälle tasolleen pankkiosakkeita lukuun ottamatta vuoden toisella neljänneksellä. 25 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:94 Valtion eläkerahaston sijoitustoimintaan liittyvät riskit ovat pääosin luonteeltaan globaaleja markkinariskejä. Globaalien markkinoiden kehityksen kannalta merkittä- viä epävarmuustekijöitä ovat muun muassa edelleen jatkuva Venäjän vuonna 2022 aloittama hyökkäyssota Ukrainassa, Israelin ja Hamasin välisen konfliktin eskaloitu- minen ja mahdollinen leviäminen Lähi-idässä, Kiinan ja Taiwanin väliset jännitteet sekä Yhdysvaltain ja Kiinan poliittisten ja taloudellisten välien kiristyminen sekä kor- keana pysyvä inflaatio ja rahapolitiikan kiristyminen. Sijoitussalkun maantieteellisestä ja sektorikohtaisesta hajautuksesta johtuen ris- kien laukeaminen yksittäisessä maanosassa tai toimialalla eivät vaarantaisi rahas- ton sijoitustoimintaa kokonaisuudessaan, mutta kuten kevään 2023 pankkikriisi osoitti, markkinariskit voivat läikkyä nopeasti mantereiden ja sektorirajojen yli. Vaikka kevään pankkikriisi olikin lähtöisin yhdysvaltalaisista alueellisesti toimivista pankeista ja euroalueen pankit ovat yleisesti hyvin pääomitettuja, levisi kriisin vai- kutukset siitä huolimatta myös Eurooppaan ja kaatoi yhden globaalisti merkittä- vän pankin Sveitsissä. Pankkisektorin epävakaus on siis edelleen merkittävä riski sijoitusmarkkinoiden kehitykselle ja vaikka toistaiseksi monet talouden sektorit ovat sietäneet rahoitusolojen kiristymisen ja ohjauskorkojen nousun hyvin, voi keskus- pankkien rahapolitiikan kiristyminen vielä paljastaa vakavia vinoutumia joidenkin sektoreiden resilienssissä ja riskienkantokyvyssä. Odotettua sitkeämmän ja pitempikestoisen inflaation vaikutukset VER:n toimin- taan näkyisivät todennäköisimmin sijoitusvarallisuuden epävarmana kehityksenä. Korkotason pysyminen nykytasolla tai sen yläpuolella voi paljastaa markkinoilla liial- liseen velkaantumiseen liittyviä piileviä riskejä esimerkiksi kiinteistösektorilla tai yksityisessä pääomasijoittamisessa, joissa velkaantuminen on tapahtunut nolla korkojen vallitessa ja odotuksella, että velkaa voidaan uudelleenrahoittaa edulli- sesti kauas tulevaisuuteen. Korkotason pysyessä odotuksia korkeammalla tasolla, voi osa toimijoista ajautua omaisuuserien arvonalentamisiin ja maksukyvyttömyys tilanteisiin. VER:n osalta kiinteistösijoitukset ja yksityiset pääomasijoitukset eivät muodosta itsessään merkittävää riskiä, sillä ne muodostavat vain pienen osan rahaston sijoitussalkusta. Riskit voivat kuitenkin materialisoitua epäsuorasti, jos velkaantumisongelmat leviävät markkinoilla esimerkiksi pankkisektorin välityk- sellä myös muihin omaisuusluokkiin. Kiinteistösektorin ongelmat ovat jo osittain lauenneet Kiinassa ja nousseet pinnalle myös Suomessa ja lähialueilla. Toistaiseksi merkittäviä läikkymisiä ei kuitenkaan ole vielä esiintynyt, mutta riskit niin Kiinan kuin Pohjoismaiden kiinteistösektorin ongelmien leviämisestä voi johtaa talouden kasvunäkymien heikkenemiseen. 26 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:94 Jatkuva inflaatio voi vaikuttaa heikentävästi myös rahaston nettomaksutuloon, jos talousarviosiirrot kasvavat rahastoon maksettuja eläkemaksutuloja enemmän. VER:n nettomaksutulo on jo valmiiksi merkittävästi negatiivinen ja voi heiketä entises- tään tulevien talousarviosiirtojen kasvattamisen seurauksena. Viimeisen kymmenen vuoden aikana negatiivista nettomaksutuloa on kyetty kompensoimaan rahaston sijoitustoiminnan korkeilla tuotoilla. Jatkossa merkittävänä uhkatekijänä voidaankin siis pitää osakesijoitusten epävarmaa kehitystä uudessa korkean inflaation ja korko- tason ympäristössä. Toisaalta inflaation kokonaisvaikutuksia rahaston toimintaan on haastavaa arvioida, sillä työllisyystilanteen pysyessä hyvänä ja talouden laskusuhdanteen jäädessä materialisoitumatta, yleinen palkkataso voi myös nousta ja siten rahaston eläkemaksutulot voisivat kasvaa. Lisäksi korkea korkotaso kasvattaa rahaston korkosijoitusten nimellistuottoja. VER:n korkoriskiä on hillinnyt korkosalkun keski määräistä alhaisempi duraatio, jonka ansiosta rahaston korkosijoitusten tuotto on ollut vuoden 2023 alkupuoliskolla suhteellisen hyvällä tasolla (+3,11 % elokuun lopulla). Muita epävarmuustekijöitä ovat myös mahdollinen kansainvälisen taantuman riski, jos rahapolitiikan kiristyminen ei johda niin sanottuun talouden pehmeään laskeu- tumiseen, työttömyysaste lähteekin nousuun ja pankit kiristävät luotonantoaan merkittävästi. Lyhytkestoinen laskusuhdanne ei olisi rahaston toiminnan kannalta merkittävä uhka, mutta pitkäkestoisempi taantuma tekisi sijoitusympäristöstä erittäin haastavan. Myös syksyn 2022 energiakriisin toistumista ei voida poissul- kea, jos talvi osoittautuu edellistä kylmemmäksi ja energian hinnat lähtevät jälleen jyrkkään nousuun. Tulevan vuosikymmenen aikana muita merkittäviä epävarmuus- tekijöitä ovat muun muassa globaalin talouden pirstaloituminen, geopoliittiset jännitteet sekä ilmastonmuutos. 27 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:94 Kuvio 3.  VER:n sijoitusvarat, milj. € Lähde: Valtion eläkerahasto Kuvio 4.  VER:n sijoitustoiminnan vuosituotot Lähde: Valtion eläkerahasto 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021 2023 Q3 Korkosijoitukset Osakesijoitukset Muut sijoitukset -50 % -40 % -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021 2023 Q3 Korkosijoitukset Osakesijoitukset Muut sijoitukset Koko salkku 28 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:94 3.3 Valtion muut pörssiomistukset Valtion pörssiomistusten (sisältäen valtion suoran ja Solidiumin omistukset) arvo vuoden 2022 lopussa oli 30,3 (36,7) miljardia. Vuoden 2022 omistusten arvon laskuun vaikutti erityisesti Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset yleiseen markkina- kehitykseen sekä Fortumin osakkeiden markkina-arvon lasku 5 miljardilla eurolla. Pörssiomistusten arvo lokakuussa 2023 oli 22,6 miljardia euroa. Valtio omisti suoraan neljää pörssiyhtiötä (SSAB, Finnair, Fortum ja Neste), joiden omistusten arvo oli lokakuussa 2023 noin 15,8 miljardia. Näiden lisäksi valtio omistaa pörssi yhtiöitä myös epäsuorasti Solidiumin kautta, joiden omistuksen arvo oli lokakuussa 2023 noin 6,8 miljardia. Vuonna 2022 Solidiumin omistusten tuotto oli -9,0 prosenttia ja valtion suoraan omistamien pörssiyhtiöiden tuotto oli -16,2 prosenttia. Solidiumin osakeomistusten tuotto vuoden 2023 alusta 10.10.2023 asti oli -8,3 prosenttia ja valtion suoraan omistamien pörssiyhtiöiden tuotto oli vastaavaan aikaan -22,6 prosenttia. Valtio keskittyy strategisena omistajana omistajastrategisiin riskeihin, kun taas liiketoimintariskien hallinta kuuluu yhtiöille. Omistajastrategisiin riskeihin luetaan mukaan ainakin omistuksista aiheutuvat maineriskit, markkinariskit sekä pääoma- riskit. Maineriskit liittyvät yhtiöiden liiketoiminnan vastuullisuuteen, esimerkiksi yhtiöiden aiheuttamiin päästöihin. Valtion pörssiomistuksiin sisältyy myös mark- kina- ja hintariskiä. Markkinariskit voivat laueta arvonalenemisena tai odotettua hei- kompana osinkovirtana. Osakemarkkinoiden yleinen kehitys vaikuttaa merkittävästi valtion pörssiomistusten markkina-arvoon ja siten valtion varallisuuteen. Pääoma- riskit voivat laueta maksettavaksi tilanteissa, joissa yhtiöitä tulisi pääomittaa valtion toimesta (lisätietoa kappaleessa 5.6). Valtion saamilla osinkotuloilla on suuri merkitys valtionbudjetissa ja näihin sisältyy myös paljon vuosittaista vaihtelua ja epävarmuutta johtuen yritysten syklisestä luonteesta sekä operatiivisista riskeistä. Valtio on saanut omistuksistaan 0,8−2,0 miljardia euroa osinkotuloina vuosittain 2010−2022 aikana. Vuonna 2022 valtion saamat osinkotulot olivat noin 1,36 miljardia euroa (kuvio 5). Myös osakesalkun arvo on heilahdellut eri vuosina paljon (kuvio 6). 29 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:94 Kuvio 5.  Valtion saamat kassaperusteiset osingot ja pääomanpalautukset vuosittain, mrd. € Lähde: Valtioneuvoston kanslia Kuvio 6.  Valtion pörssiomistusten (suorat ja Solidium) markkina-arvot vuoden lopulla, mrd. € Lähde: valtioneuvoston kanslia 1,4 1,8 1,6 0,9 1,8 1,4 1,4 0,9 2,1 1,4 0 1 2 3 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 17,7 18,5 17,1 19,4 23,7 23,8 28,6 37,4 36,7 30,3 0 5 10 15 20 25 30 35 40 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 30 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:94 Valtion omistuksiin sisältyy huomattava keskittymäriski maantieteellisellä sekä sektoritasolla. Energiasektori kattaa yli puolet valtion suorista yhtiöomistuksista Fortumin ja Nesteen myötä. Suomen valtio on suurin yksittäinen omistaja Helsingin pörssissä ja merkittävin omistaja 13 keskisuuressa ja suuressa yhtiössä. Valtion omistukset keskittyvät Suomeen kansallisen edun nimissä ja sijoitushorisontti on pitkä eikä salkkua ole rakennettu perinteisellä portfolioteorialla hajauttaen, josta johtuen sijoitussalkun tuottojen vertailu enemmän hajautettuihin salkkuihin ei ole mielekästä. Venäjä-riskien lisäksi viime aikoina on alettu kiinnittää huomiota myös Kiinaan liittyviin geopoliittisiin riskeihin, kuten Kiinan ja Yhdysvaltojen välien kiristymiseen Taiwaniin liittyen. Näiden riskien vaikutuskanavia ja kokoluokkaa suomalaisiin yrityksiin on kuitenkin haastavaa arvioida, sillä vaikutukset heijastuisivat Suomeen todennäköisimmin epäsuorasti monimutkaisten globaalien arvoketjujen kautta. Kiina-sidonnaisuuksia on kuitenkin jo kartoitettu myös valtionyhtiöissä ja havaittu riippuvaisuuksia useissa erilaisissa välituotteissa ja raaka-aineissa. 3.4 Valtion asuntorahaston lainasaamiset Valtion asuntorahaston lainasaamiset koostuvat valtion tukemaan asuntorahoituk- seen myönnetyistä aravalainoista, joiden saajina ovat pääosin olleet vuokratalo- ja asumisoikeustaloyhteisöt. Aravalainojen laina-ajat ovat maksimissaan 45 vuotta ja uusia lainoja ei ole myönnetty vuoden 2007 jälkeen. Tämän takia asuntorahas- ton lainakanta on supistunut merkittävästi, joka ilmenee kuviosta 7. Nykyisin val- tion asuntorahoituksen tuki annetaan korkotukena ja takauksina luottolaitosten myöntämiin lainoihin11. 11 Asuntorahoituksen valtiontakausvastuita käsitellään tarkemmin luvussa 5.1.2. 31 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:94 Kuvio 7.  Valtion asuntorahaston lainasaamisten kehitys, mrd. € Lähde: Valtiokonttori Vuoden 2022 lopussa asuntorahaston lainasaamiset olivat 2,4 miljardia euroa ja takauskanta 18,4 miljardia euroa, jolloin asuntorahoituksen vastuukanta oli yhteensä 20,8 miljardia euroa. Vastaavasti kesäkuun 2023 lopun luvut olivat 2,25 miljardia euroa ja 19,1 miljardia euroa kokonaisvastuukannan ollessa yhteensä noin 21,4 miljardia euroa. Luottoriskin näkökulmasta valtion asema on sama suorassa ja välillisessä rahoituksessa. Molemmissa tapauksissa asiakkaan maksukyvyttömyys aiheuttaa valtiolle kustannuksen, jos vakuuksien realisoinneista saatavat suoritukset eivät riitä kattamaan maksamatta olevia lainoja. Suoran lainoituksen ja välillisen lainoituksen riskienhallinnat nivoutuvat usein myös toisiinsa, koska merkittävällä osalla sosiaalisen asuntokannan toimijoista on sekä suoraa että välillistä valtion tukemaa rahoitusta. Aravalainasaamisiin sisältyy luottoriskiä useammasta eri syystä. Pitkät laina-ajat ja takapainotteiset lyhennysohjelmat lisäävät riskejä, kun lainat eivät lyhene kiin teistöjen kulumisen kanssa samassa suhteessa. Tällöin peruskorjausten rahoitus tarpeet tulevat ajankohtaiseksi ennen kuin rakentamislainoja on voitu tarpeeksi lyhentää. Lainasaamisiin liittyvä suurin ulkoinen riski kohdistuu väestökatoalueille, joissa kiinteistöjen lisääntyvät käyttöastevajeet aiheuttavat maksuvaikeuksia vuokrataloyhtiöille. 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023/6 32 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:94 Lainasaamisista lähes 29 prosenttia eli noin 756 miljoonaa euroa sijaitsee riskillisten kuntien alueilla, joka ilmenee kuviosta 812. Lainakannan riskipitoisuus kasvaa edelleen, kun väestö keskittyy aiempaa harvempiin kasvukeskuksiin. Kuvio 8.  Valtion asuntorahaston lainasaamisten jakautuminen kuntariskiluokittain (%) Lähde: Valtiokonttori Aravalainakannassa riskejä lisää myös korkea luototusaste13, jolloin rahoitussuhteissa ei ole turvallista vakuusmarginaalia. Väestökatoalueilla kiinteistöjen arvot ovat alentuneet, joten vakuutena olevat kiinteistöt eivät kaikilta osin turvaa valtion saatavia maksukyvyttömyystilanteissa. 12 Valtiokonttorin kuntia koskevassa riskiluokitusmallissa otetaan huomioon paikkakunnan väestöennuste, työttömyysaste, verotulot, vuokrataloyhteisöjen tyhjäkäyntiasteet ja maksuviiveet. Kuntaliitoksista johtuen kunnat ovat alueellisesti entistä laajempia, joten hyvään riskiluokkaan kuuluvankin kunnan alueella voi olla riskitasoltaan heikkoja alueita. 13 Rakentamislainojen luototusaste on vuokrataloissa 90–95 prosenttia ja asumisoikeustaloissa 85 prosenttia hyväksytyistä rakennus- ja tonttikustannuksista. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 2020 2021 2022 2023 A Erittäin pieni riski B Pieni riski C Kohtalainen riski D Suuri riski E Erittäin suuri riski 33 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:94 Lainakannan riskejä hallitaan muun muassa erilaisin valtion tukemin tervehdyt- tämistoimin ja rahoitusjärjestelyin, jolloin hallituilla ja suunnitelmallisilla toimilla pyritään minimoimaan tappiot verrattuna konkurssimenettelyihin ja vakuuksien pakkorealisointeihin. Vuonna 2019 voimaan tulleet säädösmuutokset ovat mah- dollistaneet aiempaa tehokkaampia toimenpiteitä väestöltään vähenevillä alueilla olevien vuokrataloyhteisöjen taloudellisten ongelmien ja lainakantaan liittyvien riskien hoitamiseksi. Tukivaltuuksien euro- ja prosenttimääräisten korotusten lisäksi muuttuneet säännökset ovat mahdollistaneet tervehdyttämistoimien käynnistämi- sen aiempaa ennakoivammin, mikä on parantanut laina- ja kiinteistökantaan liitty- vää riskienhallintaa. Aravalainakannasta on aiheutunut toistaiseksi melko vähän konkursseista ja vakuuksien pakkorealisoinneista syntyneitä luottotappioita. Tervehdyttämistoimiin liittyvistä purku- ja rajoitusakordeista syntyi 2010-luvulla tappioita keskimäärin vajaa 1,2 miljoonaa euroa vuodessa. Vuodesta 2018 alkaen akordien määrät ovat olleet aiempaa korkeammalla tasolla. Vuonna 2019 akordien määrä oli 3,1 miljoonaa euroa, vuonna 2020 4,9 miljoonaa euroa, vuosina 2021 ja 2022 kumpanakin noin 2,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2022 akordien lisäksi muiden luottotappioiden määrä oli 3,5 miljoonaa euroa. Syynä viime vuosien akordimäärien ja luottotappioiden kas- vuun ovat lisääntyneet ongelmat väestöltään vähenevillä alueilla sekä vuoden 2019 säädösmuutosten antama mahdollisuus toteuttaa ennakoivia riskienhallintatoimen- piteitä. Kuviosta 9 ilmenee luottotappioiden ja akordien määrien kasvu. Kuvio 9.  Aravalainasaamisten luottotappiot ja akordit 2008−2022, milj. € Lähde: Valtion asuntorahaston tilinpäätös 2022 0 1 2 3 4 5 6 7 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Luottotappiot Akordit 34 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:94 3.5 Business Finlandin lainasaamiset Valtion lainasaamiset Business Finlandin myöntämien tuotekehityslainojen kautta olivat vuoden 2022 lopussa 1115 miljoonaa euroa (2021 1136 miljoonaa euroa) Lainakannan voimassa olevaa määrää vertailtaessa voidaan todeta pitkään kestä- neen lainakannan kasvun pysähtyneen vuoteen 2020. Vuoteen 2020 saakka kym- menen vuoden ajan vuosikasvu oli keskimäärin vajaa 8 prosenttia. Vuoden 2023 ensimmäisellä vuosipuoliskolla Business Finlandin lainakanta pieneni kahdella mil- joonalla eurolla ollen kesäkuun lopussa 1113 miljoonaa euroa. Vuosien 2021–2023 tarkasteluhetkien lainakantaluvuissa on otettava huomioon osin alentavana teki- jänä aiempaa suuremmat luottotappiokirjaukset, jolloin lainasaatavat kirjataan alas lainasaamisten kannasta. Tuotekehityslainoista suurin osa on vieraan pääoman ehtoisia tuotekehityslainoja. Ajoittain Business Finland on myöntänyt myös oman pääoman ehtoisia lainoja, joiden osuus lainakannasta on viime vuosina ollut noin 11 prosentin tasolla, mutta on kääntynyt laskuun ollen kesäkuun 2023 lopussa noin 8 prosenttia. Tuotekehityslainat ovat luonteeltaan riskilainoja, joita myönnetään pääsääntöi- sesti ilman vakuutta. Rahoitusta myönnetään suurelta osin nuorille kasvuhakuisille yrityksille, joissa tuotekehitys on vasta käynnistymässä eikä tuloja yleensä ole tai niitä on vähän suhteessa kuluihin. Yleiset muutokset taloussuhdanteissa heijas- tuvat nopeasti tuotekehityslainoituksen riskeihin. Järjestämättömien luottojen ja konkurssien määrät lisääntyvät nopeasti laskusuhdanteissa ja talouskriiseissä. Myös Covid-19-kriisin ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamien raaka-aineiden ja energian hintojennousujen aiheuttamat taloudelliset vaikutukset sekä kohonneen korko tason vaikutukset ovat aiheuttaneet yrityksille ongelmia, joilla on ollut vaikutuksia myös tuotekehityslainojen hoitokykyyn. Vuosien 2020−2023 ensimmäisellä vuosipuoliskolla tuotekehityslainoja saaneiden yhtiöiden uusien konkurssien määrä on kasvanut vuosittain ja on ollut selvästi kor- keammalla tasolla kuin 2010-luvulla keskimäärin vastaavalla jaksolla. Vuosina 2010– 2019 tammi-kesäkuussa oli keskimäärin 26 uutta konkurssia. Vuonna 2020 määrä oli vastaavalla ajanjaksolla 42 konkurssia, vuonna 2021 52 konkurssia, vuonna 2022 61 konkurssia ja vuonna 2023 jo 69 uutta konkurssia. Vuosien 2021−2023 suurempiin konkurssien aloituslukuihin vaikuttaa yritysten lisääntyneiden vaikeuksien lisäksi jonkin verran myös tehostettu perintäpolitiikka. Business Finlandin myöntämistä tuotekehityslainoista kirjattiin luottotappioita vuosina 2012–2020 keskimäärin vajaat 40 miljoonaa euroa vuodessa. Luottotappiot muodostuvat perimättäjättämispäätöksistä ja maksukyvyttömyyden seurauksena syntyneistä luottotappioista. Vuonna 2022 tappiokirjauksia ja tileistäpoistoja 35 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:94 tehtiin yhteensä 78 miljoonaa euroa, jossa kasvua edellisestä vuodesta oli noin 13 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana tileistä poistoja on tehty yhteensä 63,1 miljoonaa euroa, kun vuonna 2022 vastaavana aika määrä oli 41,6 miljoonaa euroa. Kuvio 10.  Business Finlandin tuotekehityslainakanta, milj. € Lähde: Valtiokonttori Kuvio 11.  Business Finlandin tuotekehityslainojen luottotappiot ja perimättäjättöjen tileistäpoistot, milj. € Lähde: Business Finland 0 200 400 600 800 1 000 1 200 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023/6 Pääomaehtoiset lainat Tuotekehityslainat 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Tileistäpoistot/perimättäjätöt Luottotappiot 36 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:94 4 Valtion suorat taloudelliset vastuut y Valtionvelka on ollut pitkään trendimäisessä kasvussa, kehityskulku, jota viime vuosien kriisit ovat vielä osaltaan voimistaneet. Velka on kasvanut paitsi euromääräisesti niin myös suhteessa talouden kokoon. y Valtionvelka oli vuoden 2022 lopussa lähes 142 miljardia euroa ja noin 13 miljardia euroa edellisvuotta korkeampi. Myös velkasuhde nousi lähes kahdella prosenttiyksiköllä vastaavana aikana ollen vuoden 2022 lopussa noin 53 prosenttia. Velkaantuminen on jatkunut vuonna 2023 ja velan määrän arvioidaan olevan noin 152 miljardia euroa vuoden 2023 lopussa, mikä on lähes 54 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. y Viime vuosien laskevien korkojen ympäristössä velan korkomenot olivat pitkään laskusuunnassa huolimatta valtiovelan määrän kasvusta. Sittemmin tilanne on muuttunut Euroopan keskuspankin aloitettua ohjauskorkojen nostot vuoden 2022 puolessa välissä. Tämän jälkeen EKP on nostanut talletuskorkoa 450 korkopisteellä. Korkotason nousun myötä valtion korkomenot ovat kasvaneet voimakkaasti vuonna 2023. Vielä vuonna 2022 valtion velan korkomenot olivat noin 840 miljoonaa euroa kun tänä vuonna niiden arvioidaan olevan 2,3 miljardia euroa. 37 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:94 4.1 Valtionvelka 4.1.1 Valtionvelan kehitys Euromääräinen valtionvelka pysyi 2000-luvun alkuvuosina 60 miljardin euron tuntumassa ja laski voimakkaasti suhteessa bruttokansantuotteeseen vahvan talouskasvun ansiosta (kuvio 12).14 Finanssikriisin yhteydessä vuonna 2008 velkaan tumiskehityksessä tapahtui kuitenkin käänne, jonka jälkeen velkaantuminen on ollut ripeää ja jatkuvaa. Vuoden 2022 lopussa velan määrä oli lähes 142 miljardia euroa, mikä on noin 66 miljardia enemmän verrattuna 2010-luvun alun tilantee- seen. Velkaantuminen on jatkunut voimakkaana myös vuonna 2023. Velan määrän arvioidaan olevan noin 152 miljardia vuoden 2023 lopussa. Arvioitaessa velkaantumisen riskejä velan määrää on hyödyllistä suhteuttaa kansan talouden kokoon. Suurikaan velkamäärä ei ole ongelma, mikäli talouskasvu on vahvaa ja suhteellinen velkaantuneisuus ei ole kasvavalla uralla. Suomen kohdalla kuitenkin myös velkasuhde (valtionvelka/BKT) on kasvanut merkittävästi vuoden 2008 jälkeen. Valtion velkasuhde painui vuoden 2008 lopussa alle 30 prosentin, mutta kasvoi siitä nopeasti finanssikriisiä seuranneina heikon talouskasvun vuosina ollen vuoden 2020 lopussa noin 52 prosenttia. Covid-19-kriisiä seurannut talouden elpyminen painoi tilapäisesti velkasuhteen laskuun vuonna 2021, mutta velkasuhde kääntyi uudelleen kasvuun seuraavana vuonna velkasuhteen ollessa vuoden 2022 lopussa 53 prosenttia. Velkasuhteen kasvu on jatkunut vuonna 2023 ja sen arvioidaan olevan lähes 54 prosenttia vuoden 2023 lopussa. 14 Tässä valtionvelalla tarkoitetaan Valtiokonttorin hallinnoimaa budjetti- ja rahastotalouden velkaa. Siitä on kattavasti saatavilla velan rakennetta kuvaavia tunnuslukuja. 38 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:94 Kuvio 12.  Valtionvelan kehitys Lähde: Valtiokonttori; valtiovarainministeriö * ennuste Voimakkaasti kasvaneesta velkakannasta huolimatta valtionvelan korkomenot olivat pitkään laskussa. Tämä johtui elvyttävästä rahapolitiikasta, joka laski markkinakorkoja ja piti ne alhaisella tasolla usean vuoden ajan (kuvio 13). Nyt rahapolitiikan suunta on kuitenkin muuttunut ja Euroopan keskuspankki on vuoden 2022 puolesta välistä lähtien nostanut talletuskorkoaan peräti 450 korkopisteellä. Velan korkomenot tulevatkin nousemaan huomattavasti. Kun vielä vuonna 2022 korkomenot olivat noin 840 miljoonaa euroa, arvioidaan niiden nousevan noin 2,3 miljardiin euroon vuonna 2023. 0 10 20 30 40 50 60 0 20 40 60 80 100 120 140 160 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2023* mrd. € (vasen) % BKT:sta (oikea) 39 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:94 Kuvio 13.  Budjettitalouden korkokulut ja valtionvelan efektiivinen kustannus15 Lähde: Valtiokonttori * ennuste 4.1.2 Valtionvelan riskeistä Valtionvelkaan sisältyy useita riskejä16, joista tässä käsitellään tarkemmin jälleen rahoitus- ja markkinariskiä. Rahoitusriskillä tarkoitetaan rahoituksen saatavuuteen tai sen ehtoihin liittyvää ja niistä johtuvaa maksukyvyttömyyden tai lainanoton kustannusten kasvun riskiä. Tämä voi aiheutua esimerkiksi poikkeuksellisista markkinaolosuhteista tai valtion luottokelpoisuuden laskusta. Rahoitusriski voidaan jakaa maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskiin. Maksu valmiusriskin hallinnan tarkasteluaika on seuraavat 12 kuukautta, kun taas jälleen rahoitusriskiä tarkastellaan tätä pidemmällä aikavälillä. 15 Efektiivisillä kustannuksilla tarkoitetaan nimellispääomalla painotettua keskiarvoa velan juoksevista kustannuksista. 16 Lisätietoja valtionvelan riskeistä ja niiden hallinnasta https://www.valtionvelka.fi/ 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 Korkokulut (milj. euroa), vasen Efektiivinen kustannus (%), oikea 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2023* https://www.valtionvelka.fi/ 40 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:94 Jälleenrahoitusriskin hallinnan lähtökohtana on pyrkimys velan kuoletusten mahdollisimman tasaiseen ajalliseen jakautumiseen ja monipuolisten lainanoton kanavien hyödyntämiseen. Voimakkaan velkaantumisen myötä valtiolta erääntyy suuria määriä lainoja lähivuosina (kuvio 14). Lainanoton tarpeiden kasvu on johtanut myös aiempaa suurempaan lyhyen lainanoton määrään, mikä näkyy kuviossa suurina valtion velkasitoumusten kuoletuksina vuosina 2023 ja 2024. Muutoin vuosittaiset kuoletukset ovat vuosina 2025–2033 keskimäärin noin 9,6 miljardia euroa. Jälleenrahoitusriskiä voidaan tarkastella niin sanotuilla yhden tai viiden vuoden roll over -indikaattoreilla, jotka kertovat, kuinka suuri osuus velkakannasta tulee uudelleenrahoitettavaksi vuoden/viiden vuoden sisällä. Suomi ei näiden osalta erotu selkeästi keskeisistä vertailumaista tai euroalueesta keskimäärin, varsinkaan viiden vuoden roll over -indikaattorin kohdalla (kuviot 15 ja 16). Yhden vuoden sisällä uudelleenrahoitettavan velan osuus on Suomen kohdalla hieman alle viisi prosenttiyksikköä korkeampi kuin euroalueella keskimäärin. Kuvio 14.  Valtionvelan kuoletukset, milj. €17 Lähde: Valtiokonttori 17 Sarjalainat ovat kertalyhenteisiä ja kiinteäkorkoisia arvo-osuusmuotoisia lainoja, joiden kuponkikorko maksetaan kerran vuodessa. Velkasitoumukset ovat korkeintaan vuoden pituisia diskonttopohjaisia velkakirjoja. Muut lainat sisältävät muun muassa EMTN- ohjelman puitteissa liikkeeseen laskettuja erillislainoja. 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 14 000 16 000 18 000 20 000 22 000 24 000 26 000 28 000 2023 2025 2027 2029 2031 2033 2036 2038 2040 2042 2043 2047 2052 Sarjalainat Velkasitoumukset Muut lainat 41 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:94 Kuvio 15.  Yhden vuoden roll over -indikaattori euromaissa, % velkakannasta Lähde: ESDM 0 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % AT BE CY DE EE EL ES FI FR IE IT LT LU LV MT NL PT SI SK EA 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Q3 42 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:94 Kuvio 16.  Viiden vuoden roll over -indikaattori euromaissa, % velkakannasta Lähde: ESDM 0 20 % 40 % 60 % 80 % AT BE CY DE EE EL ES FI FR IE IT LT LU LV MT NL PT SI SK EA 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Q3 43 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:94 Jälleenrahoitusriskiä voidaan tarkastella myös velan keskimaturiteetin avulla. Se kertoo, missä ajassa lainat tulee keskimäärin jälleenrahoittaa. Velan maturiteetti pidentyi finanssikriisin yhteydessä noin neljästä vuodesta yli viiteen vuoteen (kuvio 17). Vuoden 2012 jälkeen keskimaturiteetti edelleen pidentyi, kun valtio alkoi laskea liikkeeseen 30-vuotisia viitelainoja. Kasvaneiden lainanoton tarpeiden ja viime vuosien hyvin epävarman toimintaympäristön takia velan maturiteetti on edelleen pidentynyt ollen tällä hetkellä hieman alle kahdeksan vuotta. Velan keskimaturiteetti on kehittynyt Suomessa samaan tapaan kuin muissa euromaissa (kuvio 18). Ylipäätään velan juoksuajoissa on verrattain vähäisiä eroja maiden välillä (pois lukien Kreikka), mikä heijastelee tiettyä samankaltaisuutta maiden varainhankinnassa. Suomen valtion velan keskimaturiteetti oli vuoden 2015 lopussa noin puolitoistavuotta lyhyempi verrattuna euroalueen keskiarvoon. Ero oli kaventunut puoleen vuoteen vuoden 2023 kolmannen neljänneksen lopulla. Markkinariskillä tarkoitetaan velan korko- ja valuuttakurssiriskiä. Korkoriski voidaan määritellä koronmuutosten aiheuttamaksi negatiiviseksi poikkeamaksi velan pitkän aikavälin odotetuista kustannuksista. Valuuttakurssiriskillä puolestaan tarkoitetaan euron ja ulkomaan valuutan välisen vaihtokurssin muutoksesta aiheutuvan tap- pion vaaraa. Valtio laskee liikkeelle myös ulkomaanvaluutanmääräistä velkaa, mutta valuuttakurssiriskiltä suojaudutaan johdannaisilla eli valtio ei ota valuuttakurssi riskiä velanhallinnassa. Velan korkoherkkyyttä voidaan kuvata keskimääräisellä uudelleenhinnoitteluajalla. Tunnusluku kertoo ajan (vuosi), jonka kuluessa velka keskimäärin uudelleen hinnoitellaan.18 Mitä lyhyempi uudelleenhinnoitteluaika on, sitä nopeammin korkomuutokset heijastuvat velan korkokustannuksiin. Suomen valtion velan uudelleenhinnoitteluaika oli vuoteen 2012 asti kolmen vuoden tuntumassa, mutta korkoriskiasematavoitteeseen tehdyn muutoksen myötä korkoriskiasema nousi asteittain kolmesta vuodesta neljän ja viiden vuoden väliin vuoden 2012 jälkeen (kuvio 19). Tällä hetkellä velan uudelleenhinnoitteluaika on noin 4,5 vuotta. Velan uudelleenhinnoitteluaika on Suomen kohdalla lyhyempi kuin velan keski maturiteetti, mikä johtuu tehdystä politiikkavalinnasta lyhentää velan korko sidonnaisuutta korkojohdannaisten avulla. 18 Vaihtuvakorkoisten erien keskimääräinen uudelleenhinnoittelujakso määräytyy seuraavan korontarkastusajankohdan mukaan, kun taas kiinteäkorkoisten erien kohdalla se määräytyy maturiteetin mukaan. 44 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:94 Kuvio 17.  Velan keskimaturiteetti, vuosi Lähde: Valtiokonttori 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1.1.2002 1.9.2003 1.5.2005 1.1.2007 1.9.2008 1.5.2010 1.1.2012 1.9.2013 1.5.2015 1.1.2017 1.9.2018 1.5.2020 1.1.2022 1.9.2023 45 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:94 Kuvio 18.  Velan keskimääräinen maturiteetti euromaissa, vuosi Lähde: ESDM 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Q3 0 5 10 15 20 25 AT BE CY DE EE EL ES FI FR IE IT LT LU LV MT NL PT SI SK EA 46 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:94 Kuvio 19.  Velan keskimääräinen uudelleenhinnoitteluaika, vuosi Lähde: Valtiokonttori Valinnan taustalla vaikuttaa korkojen tyypillinen aikarakenne. Korkokäyrä on useim- miten nouseva eli lyhyet korot ovat matalammat kuin pitkät korot. Tästä syystä voidaan ajatella, että suhteellisen lyhyt velan korkosidonnaisuus tuottaa pitkällä aikavälillä alhaisemman velan korkokustannukset kuin pitkä korkosidonnaisuus. Toisaalta lyhyeen korkosidonnaisuuteen liittyy suurempi korkomenojen vaihtelu kuin pitkään korkosidonnaisuuteen. Velan uudelleenhinnoitteluaika on Suomen kohdalla lyhyempi kuin suuressa osassa muita euromaita (kuvio 20). Tarkastelujakson alussa vuonna 2015 Suomen velan uudelleenhinnoitteluaika oli noin kaksi vuotta lyhyempi verrattuna euroalueen keskiarvoon. Vuoden 2023 kolmannen neljänneksen lopussa vastaava ero oli hieman yli kolme vuotta. 0 1 2 3 4 5 6 1.1.2002 1.1.2004 1.1.2006 1.1.2008 1.1.2010 1.1.2012 1.1.2014 1.1.2016 1.1.2018 1.1.2020 1.1.2022 1.10.2023 47 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:94 Kuvio 20.  Velan keskimääräinen uudelleenhinnoitteluaika euromaissa, vuosi19 Lähde: ESDM 19 Tarkastelussa on huomioitu johdannaisten vaikutus. 0 5 10 15 20 25 AT BE CY DE EE EL ES FI FR IE IT LT LU LV MT NL PT SI SK EA 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Q3 48 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:94 4.2 Elinkaarimalliin liittyvät sopimusvastuut Elinkaarimallissa (PPP-malli) palveluntuottaja (eli niin sanottu hankeyhtiö) rahoittaa, suunnittelee, toteuttaa ja ylläpitää tietyn hankkeen sopimuksen mukaisesti noin 15–25 vuoden ajan. Mallissa julkisen sektorin toimija toimii hankkeen tilaajana ja valvojana. Elinkaarimallia on sovellettu muun muassa tiehankkeissa (taulukko 1). Niissä eduskunta myöntää talousarviossa Väylävirastolle valtuuden elinkaarihankkeen toteuttamiseksi. Valtuus sisältää tien rakentamisen kustannuksen sekä tieyhtiölle maksettavan palvelumaksun tien kunnossapidosta. Tätä varten eduskunta päättää vuosittain talousarviossa sopimuksen mukaisesta määrärahasta. Elinkaarimalliin sisältyviä riskejä ovat erityisesti rahoitusriski sekä hankeyhtiöön liittyvä vastapuoliriski. Lisäksi elinkaarimalliin liittyy vastaavia riskejä kuin muussa rakentamisessa, esimerkiksi rakennuskustannusten nousu, rakentamisen viiväs- tyminen ja laatu, ylläpidon laatu- ja kustannusriski, joita hallitaan elinkaarimallin sopimuksella. Elinkaarimallin sopimuksiin liittyy usein taloudellisesti isoja intressejä erityisesti palvelun aloittamiseen sekä palvelun laatuun kytkeytyvän maksumeka- nismin kautta. Kaikki taulukon hankkeet ovat ylläpitovaiheessa. Lisäksi sopimuksen mahdollinen irtisanominen voi sisältää merkittäviä irtisanomiskustannuksia. Elinkaarimallissa valtion varoja sitoutuu kymmeniksi vuosiksi, mikä kaventaa tulevien eduskuntien mahdollisuuksia aloittaa uusia hankkeita. Edelleen elin kaarimallin osamaksuluonteen vuoksi on myös olemassa riski sille, että inves tointeja tehdään yli tason, joka olisi julkisen talouden kestävyyden kannalta tarkoituksenmukaista. 49 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:94 Taulukko 1.  Elinkaarihankkeet valtion talousarviossa, milj. € 31.10.79 ELINKAARI RAHOITUSHANKKEET Valtuus 2008–2023 2024–2027 2028–2031 2032–2035 2008–2040 E18 Muurla-Lohja* 700,0 551,9 110,9 57,5 0,0 720,3 E 18 Muurla-Lohja, palvelutason nosto 30,0 7,0 8,0 15,0 0,0 30,0 E18 Koskenkylä-Kotka 650,0 504,8 140,0 0,0 0,0 644,8 E18 Hamina-Vaalimaa 550,0 185,0 100,0 112,0 153,0 550,0 YHTEENSÄ 1 930,0 1 248,7 358,9 184,5 153,0 1945,1 Lähde: valtiovarainministeriö * 11/2023 mukainen arvio E18 Muurla-Lohja -hankkeen-kokonaismäärärahan tarpeesta. Hankkeen 700 miljoonan euron valtuus tullaan ylittämään tämänhetkisen arvion mukaan vuonna 2025 indeksien nousun vuoksi. Arvio hankkeen kokonaismäärärahan tarpeesta on tällä hetkellä noin 720 miljoonaa euroa. Hankkeen 700 miljoonan euron määräraha tullaan ylittämään arviolta vuoden 2029 alussa. Kustannusennusteissa on indeksikehityksestä johtuvaa epävarmuutta. 4.3 Valtion muut monivuotiset vastuut Valtiolla on myös muita monivuotisia sopimusvastuita, joiden osalta valtiolla on suora lainsäädäntöön perustuva maksuvelvoite. Talousarviotalouden selkeästi suurin tämän tyyppinen monivuotinen vastuu on valtion eläkevastuu. Eläkevastuu viittaa rahamäärään, joka riittäisi kattamaan tähän mennessä ansaittujen eläke-etuuksien tulevat kustannukset. Valtion eläkevastuu kertoo, mikä on valtion eläkejärjestelmän piirissä oleville entisille ja nykyisille työntekijöille annetun eläkelupauksen nykyarvo. Valtion eläkevastuu vuoden 2022 lopussa oli 97 miljardia euroa. Eläkevastuun 3,7 miljardin euron kasvu edelliseen vuoteen verrattuna selittyy pääosin tehdyistä indeksikorotuksista. Luvussa 3.2 kuvatun Valtion eläkerahaston avulla valtio on pyrkinyt varautumaan tulevien eläkkeiden rahoitukseen ja tasaamaan eri vuosien eläkemenoja. Vuoden 2022 lopussa VER:n sijoitussalkun markkina-arvon ja valtion laskennallisen eläke vastuun välinen suhdeluku eli rahastointiaste oli noin 22,4 prosenttia. 50 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:94 Valtion eläkemenojen rahoituspohjaan kohdistuu riskejä, jotka liittyvät yhtäältä palkkasumman ja toisaalta sijoitusvarallisuuden ja sen tuoton kehityksen poikkea- miseen odotetusta. Myös eläkemenojen kehitykseen liittyy epävarmuustekijöitä. Palkkasumman aleneminen heikentäisi VER:n tulopohjaa ja pienentäisi sijoitetta- vaa varallisuutta, mutta valtion kannalta kokonaisuutena se vähentäisi välittömien työvoimakustannusten lisäksi myös eläkevastuiden kasvua. Palkkasummaan ja VER:n sijoitustuottoihin kohdistuvien riskien toteutuminen voi lisätä valtion suoran budjettirahoituksen tarvetta valtion eläkkeiden maksamisessa. Muita monivuotisia vastuita ovat muun muassa valtuuksien vaatima talousarvion määrärahatarve, joka oli 2022 vuonna 20,5 miljardia euroa sekä virastojen vuokra- sopimukset, valtion tapaturma- ja liikennevakuutuskorvaukset, perusväylänpitoon liittyvät sopimukset ja hankintasopimukset. Talousarvion määrärahatarpeen kasvua edellisvuodesta selittää ensisijaisesti vuonna 2022 hyväksytty enintään 10 miljar- din euron laina- ja takausohjelma energiayhtiöille. Energiayhtiöiden laina- ja takaus- ohjelma on voimassa vuoden 2023 loppuun saakka ja ohjelmasta ei ole myönnetty marraskuun loppuun mennessä yhtään lainoja tai takauksia. Perusväylänpitoon liittyvät sopimukset ja sitoumukset olivat yhteensä noin 2,1 miljardia euroa vuonna 2022. Valtion liikelaitosten muut monivuotiset vastuut olivat vuoden 2022 lopussa yhteensä 1,7 miljardia euroa. 51 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:94 5 Valtion ehdolliset taloudelliset vastuut y Valtiontakausten ja -takuiden voimassa oleva määrä oli vuoden 2022 lopussa 68,5 miljardia euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 4,2 miljardia euroa. Vuonna 2010 takaus- ja takuukanta oli 23,1 miljardia euroa. Suurimmat voimassa olevat vastuut liittyvät Finnveran toimintaan, asuntorahoitukseen ja kansainvälisten rahoituskriisien hallintaan. y Takaus- ja takuuvastuukanta on kasvanut reilun vuosikymmenen aikana merkittävästi paitsi euromääräisesti niin myös suhteessa talouden kokoon. Vuonna 2010 voimassa olevat takaus- ja takuuvastuut olivat 12,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, kun vuoden 2022 lopussa vastaava luku oli 25,5 prosenttia. y Takaus- ja takuuvastuiden riskejä lisää suurimpiin vastuukokonaisuuksiin liittyvät merkittävät keskittymäriskit. Esimerkiksi vienninrahoituksessa alustoimialan osuus kokonaisvastuista on noin 50 prosenttia. Myös valtion asuntorahaston toimintaan sisältyy asiakaskeskittymäriskejä. Asuntorahaston riskien kehitykseen vaikuttaa erityisen voimakkaasti alueelliset keskittymäriskit, kuten väestön keskittymiskehitys ja siinä tapahtuvat muutokset. y Pankeilla on riittävästi pääomaa, likvidejä varoja ja liiketoiminta on ollut voitollista. Keskeiset riskit ja epävarmuudet liittyvät tulevaan makrokehitykseen sekä Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksiin. y Kuntien lainakanta oli vuoden 2022 lopussa 18,7 miljardia euroa, kun se vuonna 2000 oli 3,9 miljardia euroa. Valtion tavoin kuntien lainamäärä on kasvanut voimakkaasti viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. y Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuoden 2023 alussa ja samalla sairaanhoito- ja erityishuoltopiireiltä siirtyi lainakantaa hyvinvointialueille 4,9 miljardia euroa 2022 lopulla. Lainakannan on ennakoitu kasvavan vuoden 2023 aikana 6,4 miljardiin euroon. 52 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:94 Luvussa 5 käsitellään avoimia ehdollisia vastuita, jotka ovat valtiota oikeudelli- sesti velvoittavia. Tällaisia ovat valtion takaukset ja takuut, kansainvälisiin rahoitus laitoksiin liittyvät pääomavastuut, ilmastovastuut ja ydinvastuu. Alaluku 5.1 on lisäksi jaettu omiin alalukuihinsa, joissa on yksityiskohtaisempi kuvaus taloudel- lisesti merkittävimmistä myönnetyistä valtiontakauksista ja -takuista sekä niiden riskeistä. Suomen EU-jäsenyyteen liittyviä vastuita, mukaan lukien takaus- ja takuu- vastuita käsitellään erikseen luvussa 6. Luvun loppuosassa tarkastellaan piileviä ehdollisia vastuita, jotka voivat olla valtiota yhteiskunnallisten tai poliittisten tekijöiden takia velvoittavia. Näitä ovat pankki sektorin ja paikallishallinnon piilevät vastuut sekä valtionyhtiöihin ja ympäristö- ja kemikaaliturvallisuuteen liittyvät ehdolliset vastuut. Piilevät vastuut eivät ole valtiota automaattisesti velvoittavia vaan niiden kohdalla valtion vastuunottoa tar- kasteltaisiin erikseen ottaen huomioon muun muassa yhteiskunnan toimivuuteen liittyviä näkökohtia. 5.1 Valtiontakaukset ja -takuut Valtiontakaukset ja -takuut20 ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina sekä koko 2010-luvun ajan. Tätä havainnollistaa kuvio 21, jossa näkyy voimassa olevien valtiontakausten ja -takuiden kehitys. Valtiontakausten ja -takuiden voimassa oleva määrä oli vuoden 2022 lopussa 68,5 miljardia euroa, mikä on edelliseen vuoteen verrattuna 4,2 miljardia euroa enemmän. Vuoden 2023 kesäkuun lopussa voimassa olevien valtiontakausten ja -takuiden määrä oli laskenut 67,7 miljardiin euroon. Lasku johtui Finnveran vastuiden 1,9 miljardin euron laskusta, josta vientitakuu- ja suojautumisjärjestelyjen vastuukanta oli laskenut 1,3 miljardia. Vientitakuukannan lasku oli seurausta normaaleista lyhennyksistä ja takaisinmaksuista. Takaus- ja takuuvastuut ovat kasvaneet merkittävästi myös suhteessa talouden kokoon. Vuonna 2010 voimassa oleva takaus- ja takuuvastuukanta suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 12,3 prosenttia kun vuoden 2022 lopussa vastaava luku oli 25,5 prosenttia. 20 Valtiontakauksella tarkoitetaan valtion oikeudellista sitoutumista vastuuseen toisen tahon velasta. Valtiontakuu tarkoittaa valtion oikeudellista sitoutumista korvaamaan tietystä toiminnasta aiheutuvat tappiot ja menetykset. 53 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:94 Kuvio 21.  Voimassa olevien valtiontakausten ja -takuiden kehitys, mrd. € Lähde: Valtiokonttori Finnveraan liittyvä takausvastuu muodostuu 1) vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan vastuukannasta 2) kotimaisesta vastuukannasta ja 3) varainhankinnan takauksesta. Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan takaus- ja takuumäärässä on otettu huomioon voimassa olevat vastuut (nostetut ja nostamattomat). Lain mukaiseen vastuumäärään sisältyvät voimassa olevat vastuut ja puolet tarjousvastuista päätöspäivän valuuttakurssilla. Suomen Vientiluotto Oy:n myöntämien vientiluottojen takaisinmaksuihin liittyvän riskin kattaa emoyhtiö Finnveran myöntämä vientitakuu. Finnveran toimesta EMTN- ja ECP-lainaohjelmien alla tehtävällä varainhankinnalla on valtion takaus. Siltä osin kuin valtion takaamaa velkaa on käytetty vientiluottojen rahoittamiseen, valtion vastuu ei ole vientitakuiden ja varainhankinnan valtiontakausten osalta kahdenkertainen, mutta ne voivat realisoitua eri tekijöiden johdosta eri ajankohtana. Tässä raportoidut ehdolliset vastuut ovat yhdenmukaisia valtion tilinpäätöksessä raportoitujen lukujen kanssa. Covid-19-tukitoimet sisältävät pandemian vuoksi myönnetyt valtiontakaukset ja -takuut Euroopan komission varainhankinnalle (niin sanottu SURE-tukiväline), Euroopan investointipankille (niin sanottu EU Covid-19-takuurahasto) ja kotimaisille varustamo- ja ilmailualan yrityksille sekä Covid-19- rokotetakuun vakuutusyhtiölle. 13,55% 25,46% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Finnvera Opintolainat ERVV Suomen Pankki Valtion asuntorahasto Covid 19 -tukitoimet Muut Takaukset ja takuut/BKT 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023/6 54 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:94 Suurimmat voimassa olevat vastuut liittyvät Finnveran toimintaan (33,2 miljardia), asuntorahoitukseen (19,2 miljardia) sekä kansainvälisten rahoituskriisien hallintaan (ERVV 6,7 miljardia).21 Vuonna 2022 takauskannat kasvoivat puolestaan eniten Finnveralla (3 miljardia), asuntorahoituksessa (0,9 miljardia) sekä opintolainoissa (0,5 miljardia). Valtiontakausten ja -takuiden käytettävissä oleva enimmäismäärä oli vuoden 2022 lopussa 147,3 miljardia euroa. Enimmäismääränä ilmoitetaan laissa tai eduskun- nan päätöksellä hyväksytty enimmäismäärä ja vuosittain talousarviossa annettavien takausvaltuuksien osalta voimassa olevien takausten määrä lisättynä myönnettyjen, mutta nostamattomien takausten määrällä. Valtiontakausten ja -takuiden käytet tävissä oleva enimmäismäärä kasvoi 11,9 miljardilla eurolla vuonna 2022. Merkittä vin kasvu johtui sähköyhtiöiden 10 miljardin laina- ja takausohjelmasta, jolla varauduttiin sähköyhtiöiden maksuvalmiuden turvaamiseen johdannaispörssin vakuusvaatimusten noustessa poikkeuksellisen korkealle. Ohjelmasta ei marraskuun loppuun 2023 mennessä ole myönnetty yhtään lainaa tai valtiontakausta. Ohjelma on voimassa 31.12.2023 saakka. 5.1.1 Finnvera Oyj Tausta Finnvera on valtion omistama erityisrahoitusyhtiö ja Suomen virallinen vientitakuu laitos, johon liittyvät vastuut muodostavat merkittävän osan valtiontakauksista ja -takuista, mikä korostaa toiminnan riskienhallinnan merkitystä. Finnvera rahoit- taa kotimaisia pk-yrityksiä alkuvaiheessa ja investoinneissa sekä edistää yhtiöiden kansainvälistymistä ja vientiä. Finnvera myöntää yrityksille kotimaassa lainoja ja takauksia. Kotimaan rahoituksen valtuuksia korotettiin vuonna 2020 pandemian johdosta 4,2 miljardista 12 miljardiin euroon. Valtion tilinpäätösraportoinnin mukaiset voimassaolevat kotimaan rahoituksen vastuut eivät ole kuitenkaan nousseet merkittävästi: vuonna 2019 kanta oli 1,9 miljardia, korkeimmillaan se oli 2,6 miljardia vuonna 2021 ja vuonna 2022 se oli laskenut 2,3 miljardiin. Valtuuksien korotuksen on määrä olla voimassa vuoteen 2025 asti. Finnveran suurimmat euromääräiset vastuut ovat kuitenkin viennin rahoituksessa, johon myös riskikatsauksessa keskitytään. 21 Luvut ovat vuoden 2023 kesäkuun lopun tietoja. 55 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:94 Julkinen viennin rahoitus koostuu kolmesta rahoitusmuodosta: valtion vienti takuista, korontasauksesta sekä vienti- ja alusluotoista. Vientitakuilla Finnvera tukee yrityksiä kansainvälisessä viennissä myöntämällä takuita luottotappioiden varalta ja vienninrahoitukseen. Korontasaussopimuksella puolestaan ulkomaiselle osta- jalle järjestetään pankin kautta kiinteään CIRR-korkoon perustuva vientiluotto ja Finnveran tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy maksaa vaihtuvakorkoisen koron pankille. Finnveran takaamilla Suomen Vientiluotto Oy:n vienti- ja alusluotoilla tar- jotaan rahoitusta ulkomaiselle ostajalle viennin edistämiseksi, koska vientikau- pan toteutuminen voi edellyttää rahoituksen järjestämistä ulkomaiselle ostajalle. Vienninrahoitus toteutetaan valtion kokonaan omistaman erityisrahoitusyhtiö Finn vera Oyj:n sekä sen kokonaan omistaman tytäryhtiön Suomen Vientiluotto Oy:n kautta, jolle Finnvera antaa vientitakuun. Valtio säätelee julkisen vienninrahoitustoiminnan laajuutta laeissa asetettuja enimmäisvastuumääriä koskevien valtuuksien avulla. Valtuudet ovat osin päällekkäisiä, sillä esimerkiksi korontasaus liittyy myönnettyihin vientiluottoihin. Voimassa ovat vuoden 2020 vienninrahoituksen enimmäisvastuun valtuus korotukset muiden kuin erityisriskinoton takuuvastuun osalta: i. Finnvera Oyj:n myöntämät vientitakuut ja suojautumisjärjestelyt 38 miljardia euroa; ii. Suomen Vientiluotto Oy:n vienti- ja alusluotot 33 miljardia euroa; iii. korontasausvaltuus 33 miljardia euroa; iv. erityisriskinoton takausvaltuus 8 miljardia euroa22; v. Finnveran varainhankinnan valtiontakauksen enimmäisvaltuus 20 miljardia euroa ja vi. valtion Finnveralle mahdollisesti myöntämän lainajärjestelyn enimmäisvaltuus 3 miljardia euroa. Vienninrahoitukseen liittyvät valtion kokonaisvastuut ovat kasvaneet viime vuosina merkittävästi, kuten yläpuolella olevasta kuviosta 21 ja liitteestä 2 on nähtävissä. 22 Säädetään valtion vientitakuista annetussa laissa (990/2005) 6 §:ssä. Takuuvastuun enimmäismäärää korotettu 5 miljardista eurosta 8 miljardiin euroon 1.6.2023 alkaen (HE 268/2022). 56 Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:94 Erityisesti varustamoiden tilauskannan osalta on tehty tulevaisuudessa valmistu viin aluksiin liittyen rahoitussopimuksia, joihin liittyvät takuut ja tarjoukset tulevat nostetuksi vasta useiden vuosien aikana.