Ehdotus 10.2.2000 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi osakeyhtiölain ja konkurssipesien hallinnon valvonnasta annetun lain muuttami- sesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi osa- keyhtiölain selvitystilaa ja purkamista koske- via säännöksiä. Osakeyhtiölakiin ehdotetaan myös eräitä lähinnä pienten osakeyhtiöiden toiminnan helpottamiseen tähtääviä muutok- sia. Osakeyhtiöiden purkamista koskevia sään- nöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että osakeyhtiö, jolla ei ole selvitysmenettelyn edellyttämiä varoja tai jonka varallisuusase- masta ei saada riittävää tietoa, voitaisiin sel- vitystilaan määräämisen sijasta poistaa kaup- parekisteristä. Poistomenettelyllä kaupparekis- teristä arvioidaan poistuvan kymmeniä tuhan- sia toimimattomia osakeyhtiöitä. Tämä hel- pottaa rekisterinpitoa, lisää rekisterin tie- tosisällön oikeellisuutta ja vapauttaa toi- minimiä liiketoimintaa harjoittavien yhtiöiden käyttöön. Esityksessä ehdotetaan selvitystilaan mää- räämistä ja rekisteristä poistamista koskevat asiat pääosin siirrettäväksi rekisterivi- ranomaisena toimivan patentti- ja rekisteri- hallituksen hoidettavaksi. Tietyt oikeudellisia epäselvyyksiä ja todistelua sisältävät asi-at käsiteltäisiin kuitenkin edelleen tuomioistui- missa. Siirrolla menettelyä voidaan nopeuttaa ja yksinkertaistaa. Samalla tuomiois-tuinlaitos vapautetaan tehtävistä, jotka eivät kuulu sen toiminnan ydinalueeseen. Yhtiön vapaaehtoista purkamista ehdotetaan helpotettavaksi keskittämällä menettely- kaupparekisteriin, lyhentämällä kuulutusaikoja ja vähentämällä kuulutuskertoja sekä mahdollistamalla selvitysmenettelyn alussa laadittavan tilinpäätöksen laatimatta jättäminen. Muutoksilla on merkitystä erityi- sesti pienimuotoista yritystoimintaa lopetet- taessa. Varsinaiseen selvitysmenettelyyn ehdote- taan vain vähäisiä muutoksia. Esityksessä ehdotetaan myös erityisesti pienten osakeyhtiöiden perustamista ja toimin- taa helpottavia kevennyksiä osakeyhtiölakiin. Osakeyhtiön perustamista ehdotetaan hel- potettavaksi siten, että erillistä perustamisko- kousta ei tarvitsisi pitää, jos perustajat ovat tästä yksimielisiä. Tällöin perustamiskirjaan otettaisiin nykyään erillisessä perustamis- kokouksen pöytäkirjassa mainittavat seikat. Esityksen mukaan osakkaat voisivat yksi- mielisinä yhtiökokousta pitämättä tehdä pää- töksiä yhtiökokouksen päätösvaltaan kuulu- vista asioista. Päätökset olisi kirjattava, päi- vättävä ja allekirjoitettava. Esityksessä ehdo- tetaan myös, että osakepääoman vähimmäis- ja enimmäismäärä voitaisiin vapaasti määrätä yhtiöjärjestyksessä, ja että yhtiön hallituksen jäsenet voitaisiin valita toimeensa toistaiseksi. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voi- maan ensi tilassa. ΧΧΧΧΧ 2 SISÄLLYSLUETTELO ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ............................................................................. 1 YLEISPERUSTELUT................................................................................................................ 3 1. Nykytila ................................................................................................................................. 3 1.1. Lainsäädäntö ja käytäntö ............................................................................................... 3 1.2. Nykytilan arviointi......................................................................................................... 6 2. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset .......................................................................... 7 2.1. Tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi ................................................................... 7 2.2. Keskeiset ehdotukset...................................................................................................... 8 3. Esityksen vaikutukset .......................................................................................................... 12 3.1. Taloudelliset vaikutukset ............................................................................................. 12 3.2. Organisaatio- ja henkilövaikutukset ............................................................................ 13 3.3. Suhde harmaaseen talouteen ........................................................................................ 13 4. Asian valmistelu .................................................................................................................. 13 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT................................................................................ 13 1. Lakiehdotusten perustelut.................................................................................................... 13 1.1. Osakeyhtiölaki ............................................................................................................. 13 1.2. Laki konkurssipesien hallinnon valvonnosta ............................................................... 21 2. Voimaantulo ........................................................................................................................ 22 LAKIEHDOTUKSET .............................................................................................................. 23 Laki osakeyhtiölain muuttamisesta...................................................................................... 23 Laki konkurssipesien hallinnon valvonnasta ....................................................................... 27 Rinnakkaistekstit ................................................................................................................. 28 3 YLEISPERUSTELUT 1. Nykytila 1.1. Lainsäädäntö ja käytäntö Selvitystila, purkaminen ja rekisteristä pois- taminen Osakeyhtiön purkautumista edeltää tavalli- sesti selvitystila. Selvitystilassa yhtiön omai- suus realisoidaan, velat maksetaan ja jäljelle jäävä varallisuus jaetaan osakkeenomistajille. Jos selvitysmenettelyn aikana yhtiön velat osoittautuvat varoja suuremmiksi, yhtiö on asetettava konkurssiin. Yhtiö katsotaan pur- kautuneeksi, kun yhtiön varat on jaettu osak- keenomistajille ja nämä ovat hyväksyneet selvitysmiehen tekemän lopputilityksen. Selvitysmenettelyt voidaan jakaa kahteen ryhmään: yhtiökokouksen päätöksellä aloitet- tava selvitystila ja tuomioistuimen määräämä selvitystila. Yhtiökokous voi tehdä selvitysti- lapäätöksen vapaaehtoisesti tai lain velvoitta- mana. Esimerkki jälkimmäisestä on tilanne, jossa yhtiön pääoma on vähentynyt osakeyh- tiölain 13 luvun 2 ∋:ssä tarkoitetulla tavalla. Tuomioistuin voi osakeyhtiölain 13 luvun 2, 3 ja 4 ∋:n nojalla määrätä yhtiön selvitystilaan: 1) jos yhtiö on menettänyt yli puolet osake- pääomastaan, eikä ryhdy laissa säädettyihin toimenpiteisiin (OYL 13:2 ∋); 2) jos osakkeenomistaja on tahallaan väärin- käyttänyt asemaansa yhtiössä (OYL 13:3 ∋); 3) jos yhtiön osakepääoma on laskenut alle vähimmäisosakepääoman (OYL 13:4 ∋); 4) jos yhtiö on yhtiöjärjestyksen nojalla ase- tettava selvitystilaan (OYL 13:4 ∋); 5) yhtiöllä ei ole kaupparekisteriin merkittyä toimikelpoista hallitusta, laissa tai yhtiöjärjes- tyksessä edellytettyä toimitusjohtajaa, tai elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain 6 ∋:ssä tarkoitettua edustajaa (OYL 13:4 ∋); tai 6) yhtiön tilinpäätösasiakirjoja ei ole asian- mukaisesti toimitettu rekisteriviranomaiselle (OYL 13:4 ∋). Esimerkiksi edellä 4 ja 6 -kohdissa tarkoite- tuissa tapauksissa aloitteen selvitystilaan määräämisestä voi tehdä rekisteriviranomai- nen, yhtiön hallitus, hallituksen jäsen, toimi- tusjohtaja tai osakkeenomistaja. Aloitteen voi edellä 5-kohdassa tarkoitetussa tilanteessa tehdä myös velkoja tai muu, jonka oikeus voi riippua siitä, että yhtiöllä on toimikelpoinen hallitus tai toimitusjohtaja. Jos joku muu kuin yhtiö itse hakee yhtiötä selvitystilaan, tuomioistuimen on välittömästi osakeyhtiölain 13 luvun 2 tai 4 ∋:ssä tar- koitetun ilmoituksen tai hakemuksen saavuttua tuomioistuimeen kutsuttava yhtiö sekä ne osakkeenomistajat ja velkojat, jotka tahtovat tulla asiassa kuulluiksi, saapumaan tuomiois- tuimeen määräpäivänä. Yhtiö pitää haastaa paikalle, mikäli tavataan joku, jolle haaste voidaan toimittaa. Kutsu on pantava näkyville tuomioistuimen ilmoitustaululle ja julkaistava sekä virallisessa lehdessä että yhdessä yhtiön kotipaikalla leviävässä sanomalehdessä aikaisintaan neljä kuukautta ja viimeistään kaksi kuukautta ennen määräpäivää. Osa- keyhtiölain 13 luvun 3 ∋:n mukaisessa osa- kasvallan väärinkäyttöä koskevassa tilanteessa menetellään muutoin samoin, mutta yhtiötä ei tarvitse kutsua saapuville, koska prosessi alkaa yhtiölle toimitettavalla haasteella. Tuomioistuimen on asetettava yhtiö selvi- tystilaan, jollei näytetä, ettei tähän enää ole perustetta. Samalla tuomioistuimen on mää- rättävä vähintään yksi selvitysmies hallituk- sen, toimitusjohtajan ja hallintoneuvoston tilalle. Selvitysmiehille ei laissa ole asetettu erityisiä kelpoisuusehtoja, vaan selvitysmie- histä on soveltuvin osin voimassa mitä halli- tuksen jäsenistä säädetään. Selvitysmiesten tehtävänä on selvitystilan alkamisen jälkeen selvittää yhtiön asema ja lopettaa sen toiminta. Tämän on esitetty rajoittavan selvitysmiesten kelpoisuutta toimia yhtiön puolesta. Liiketoi- mintaa on kuitenkin jatkettava, jos liikkeen luovuttaminen kokonaisuutena osoittautuu edullisimmaksi tavaksi lopettaa yhtiön toi- minta tai tämä on muutoin tarkoituksenmu- kaisin tapa menetellä. Selvitystilan on katsottu alkavan silloin kun tuomioistuimen päätös saa lainvoiman. Yh- tiökokouksen päättämä selvitystila alkaa joko välittömästi päätöksen tekohetkellä tai vapaa- ehtoisessa selvitystilassa mahdollisesti päätöksessä yksilöitynä myöhempänä päivänä. Selvitystilaan asetetun yhtiön toimitusjoh- tajan ja hallituksen on välittömästi selvitysti- lan alkamisen jälkeen laadittava tilinpäätös siltä ajalta, jolta tilinpäätöstä ei vielä ole yhtiökokouksessa käsitelty ja esitettävä se 4 yhtiökokouksessa. Selvitysmiesten on välittömästi ilmoitettava selvitystilaa koskeva yhtiökokouksen tai tuo- mioistuimen päätös rekisteröitäväksi kaupparekisteriin. Osakeyhtiölain 13 luvun 9 ∋:ssä säädetään, että selvitysmiesten on välit- tömästi valinnan jälkeen haettava tuomiois- tuimelta julkista haastetta velkojille. Hakemus tehdään kirjallisena yhtiön kotipaikan käräjäoikeudelle. Hakemukseen on liitettävä luettelo tunnetuista velkojista ja mainittava kunkin saatavan määrä. Haasteella pyritään selvittämään yhtiön tuntemattomat velkojat ja näiden saatavien kokonaismäärä. Julkinen haaste toimitetaan määräajasta velkomisasioissa sekä julkisesta haasteesta velkojille 9.11.1868 annetun asetuksen mu- kaisesti. Tuntemattoman velkojan saatava on paikalletulopäivän jälkeen vanhentunut, jollei sitä ole ilmoitettu. Tällainen velkoja voi kui- tenkin edelleen periä saatavansa siitä annetun pantin arvosta ja sitä voidaan käyttää kuittaukseen. Yhtiön tunnettuihin velkoihin julkisella haasteella ei ole vaikutusta. Julkisella haasteella kehotetaan kaikkia velkojia ilmoittamaan saatavansa oikeudelle haasteessa ilmoitettuna määräpäivänä (pai- kalletulopäivänä) ennen kello 12. Ilmoituksen voi tehdä kirjallisesti tai suullisesti. Paikalle- tulopäivän on oltava aikaisintaan kuuden kuukauden kuluttua haasteen antamispäivästä. Julkinen haaste pannaan oikeuden ovelle, ja kuulutetaan tuomioistuimen toimesta viralli- sessa lehdessä kolme kertaa, ensi kerran vii- meistään viisi ja kolmannen kerran viimeis- tään kaksi kuukautta ennen paikalletulopäivää. Tuomioistuimen on myös viimeistään neljä kuukautta ennen paikalletulopäivää toimitettava tieto haasteesta lääninhallitukselle ja kaikille niille kotimaisille velkojille, jotka on mainittu hakemukseen liitetyssä luettelossa. Samalla heille on ilmoitettava yhtiön ilmoittama saatavan määrä. Tieto haasteesta on kaupparekisterilain 19 ∋:n perusteella viran puolesta lähetettävä rekisteriviranomaiselle kaupparekisteriin merkitsemistä varten. Jos yhtiön varat eivät riitä yhtiön velkojen maksamiseen, selvitysmiesten on osakeyh- tiölain 13 luvun 11 a ∋:n perusteella luovu- tettava yhtiön omaisuus konkurssiin. Osakeyhtiölain 13 luvun 12 ∋:n mukaan selvitysmiehet maksavat julkisen haasteen paikalletulopäivän jälkeen velat ja jakavat lopun omaisuuden osakkaille. Osakas voi moittia jakoa nostamalla kanteen kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lopputilitys on esitetty yhtiökokoukselle. Jollei osakas viiden vuoden kuluessa lopputilityksen esittämisestä ilmoittaudu nostaman jako-osuuttaan, hän on menettänyt oikeutensa siihen. Tällaisessa tapauksessa tuomioistuin voi selvitysmiesten pyynnöstä määrätä jako-osuuden lankeavaksi valtiolle. Muussa tapauksessa selvitystä on jatkettava osakeyhtiölain 13 luvun 16 ∋:n tarkoittamalla tavalla. Selvitysmiesten on laadittava tilinpäätös jokaisen tilikauden päättyessä. Yhtiökokous hyväksyy tilinpäätöksen, mutta voiton tai tappion käyttämistä koskevaa päätöstä ei tehdä. Kun selvitysmiehet ovat suorittaneet tehtä- vänsä loppuun, heidän on osakeyhtiölain 13 luvun 13 ∋:n 1 momentin mukaan annet- tava lopputilitys hallinnostaan. Yhtiökokous tarkastaa lopputilityksen, joka sisältää koko selvitysmenettelyä koskevan kertomuksen sekä selostuksen yhtiön omaisuuden jaosta. Kertomukseen liitetään tilinpäätösasiakirjat koko selvitystilan ajalta. Kertomus annetaan tilintarkastajille, joiden on kuukauden ku- luessa annettava lopputilitystä ja selvitystilan aikaista hallintoa koskeva tilintarkastuskerto- mus. Yhtiö katsotaan osakeyhtiölain 13 luvun 14 ∋:n mukaan purkautuneeksi, kun selvitys- miehet ovat antaneet lopputilityksen yh- tiökokouksessa. Selvitysmiesten on tehtävä tästä ilmoitus rekisteriviranomaiselle. Vähin- tään yhden kymmenesosan kaikista osakkeista omistavat osakkeenomistajat voivat pur- kautumisesta huolimatta vaatia selvitysmiehiä kutsumaan yhtiökokouksen koolle käsit- telemään yhtiön lukuun yhtiön johtoa, tilin- tarkastajia tai muita osakkaita vastaan nos- tettavaa vahingonkorvauskannetta. Yhtiön purkautumisen oikeusvaikutukset ovat jossakin määrin epäselviä. Yhtiön selvi- tystä voidaan 13 luvun 16 ∋:n nojalla jatkaa purkamisesta huolimatta, eikä purkaminen sinänsä merkitse tunnettujen velkojien lak- kaamista. Tästä syystä purkamisen vaikutusten on katsottu olevan lähinnä seuraavia: - tuntemattomat velat lakkaavat; - yhtiölle ei - ilmeisesti - voi syntyä uutta velkaantumisen perustetta; - yhtiön varat jaetaan; - yhtiö menettää rekisteröinnin tuoman toiminimisuojan; ja - yhtiön lukuun ei yleensä voida ajaa kan- netta johtoa, tilintarkastajia tai osakkaita vastaan. Jos yhtiön purkamisen jälkeen ilmaantuu uusia varoja, yhtiötä vastaan nostetaan kanne tai muuten tarvitaan selvitystoimia, selvitystä on jatkettava. Selvitysmiesten on ilmoitettava tästä kaupparekisteriin, sekä kutsuttava yhtiökokous koolle. Kutsu on lähetettävä kirjallisesti jokaiselle osakkaalle, jonka osoite on tiedossa. Jos selvitystilassa olevan yhtiön varat eivät 5 riitä selvityskulujen suorittamiseen ja yhtiön kaikki tiedossa olevat velat on maksettu, selvitysmiesten tulee osakeyhtiölain 13 luvun 15 ∋:n mukaan ilmoittaa tästä tuomioistuimel- le, joka määrää selvitystilan lopetetuksi ja julistaa yhtiön puretuksi. Ilmoitukseen on liitettävä hyväksytyn tilintarkastajan lausunto velkojen maksamisesta. Tuomioistuin määrää samalla, että yhtiön jäljellä olevat varat mene- vät valtiolle. Tuomioistuin ilmoittaa päätök- sestään rekisteriviranomaiselle. Näin mene- teltäessä ei noudateta useimpia selvitys- menettelyyn liittyviä säännöksiä. Tuomiois- tuin ei esimerkiksi toimita 13 luvun 9 ∋:ssä tarkoitettua julkista haastetta. Myöskään mi- tään lopputilitystä ei laadita. Kirjallisuudessa on katsottu, ettei jatkosel- vittely voisi tulla kysymykseen 13 luvun 15 ∋:ssä tarkoitetussa menettelyssä. Tämä perustuu siihen, että menettelyssä yhtiön varat menevät valtiolle. Oikeuskäytännössä purkupäätös onkin purettu, kun yhtiölle on il- maantunut varoja 13 luvun 15 ∋:ssä tarkoitetun purkamisen jälkeen. Sillä, joka hakee yhtiön asettamista selvi- tystilaan, on yleensä oikeus saada yhtiöltä korvaus ainakin tiedoksiannosta ja kuulutta- misesta aiheutuneista kuluista sekä toimitus- maksuista, jos yhtiö asetetaan selvitystilaan tai tuomioistuin muutoin katsoo kulujen kor- vattavuuden kohtuulliseksi. Myös rekisterivi- ranomainen on oikeutettu saamaan näistä kuluista korvauksen. Viranomainen voi saada korvauksen valtion varoista. Hakijan muiden kulujen korvauksen osalta noudatetaan oikeudenkäymiskaaren 21 luvun periaatteita. Selvitysmiehen tehtäviin kuuluu yhtiön viimeisen veroilmoituksen laatiminen. Ve- roilmoitukseen liitetään selvitysmiesten ker- tomus, tilinpäätös, tilintarkastuskertomus ja kaupparekisteriote, josta käy ilmi yhtiön pur- kautuminen. Veroilmoituksen saatuaan ve- rottaja peruuttaa paikalletulopäivänä teke- mänsä saatavan valvonnan, mikäli veroja ei ole maksamatta. Voimassa olevassa laissa on myös säännök- set yhtiön poistamisesta rekisteristä. Osakeyh- tiölain 13 luvun 18 ∋:n 1 momentissa ja kaupparekisterilain 24 ∋:ssä on säädetty yhtiön poistamisesta kaupparekisteristä yhtiön toimimattomuuden takia. Säännösten mukaan yhtiö, joka ei ole kymmeneen vuoteen tehnyt kaupparekisteriin ilmoituksia ja joka ei vastaa toiminnan jatkumista koskevaan tiedusteluun, voidaan poistaa kaupparekisteristä. Yhtiön kaupparekisteristä poistamisen vaikutuksista ei ole täyttä selvyyttä. On katsottu, että yhtiö purkautuu rekisteristä poistamisen yhteydessä ilman selvitystilaa. Osakeyhtiölain 13 luvun 18 ∋:ssä säädetään, että yhtiöön voidaan määrätä selvitysmiehiä, jos rekisteristä pois- tamisen jälkeen tarvitaan selvitystoimia. Sel- vitysmiehet määrää tuomioistuin sen hake- muksesta, jonka oikeutta asia koskee. Selvi- tyksen toimittamisen edellytyksenä on, että yhtiön varat riittävät selvityskulujen maksa- miseen. Rekisteristä poistaminen poikkeaa ta- vanomaisesta selvityksestä siinä, ettei yhtiön tuntemattomille velkojille anneta kuulutusta. Poisto ei siten merkitse tuntemattomien vel- kojen lakkaamista. Menettelyn julkisuus on to- teutettu kaupparekisterilehden avulla. Jos yhtiön konkurssi on varojen vähyyden vuoksi määrätty konkurssisäännön 15 ∋:n 3 momentin nojalla raukeamaan, yhtiö on edel- leen säilynyt kaupparekisterissä. Tällainen yhtiö on kuitenkin yhtiön pyynnöstä voitu poistaa rekisteristä. Erityisesti pieniä yhtiöitä koskevat muutokset Voimassa olevan osakeyhtiölain perusta- mista koskevat säännökset on kirjoitettu ole- tuksin, että yhtiö perustetaan siten, että perus- tajat laativat ensin perustamiskirjan ja yhtiöjärjestyksen ja tämän jälkeen ryhtyvät hakemaan yhtiön osakkeille merkitsijöitä. Kun riittävä määrä osakemerkintöjä on tehty, perustajat kutsuvat perustamiskokouksen koolle. Perustamiskokouksessa päätetään yhtiön perustamisesta ja tehdään yhtiöjärjes- tyksen edellyttämät henkilövalinnat. Tällaista perustamista kutsutaan suksessiiviperustami- seksi. Käytännössä osakeyhtiötä perustettaessa osakkaat ovat jo tiedossa. Perustamiskirja, johon samalla tehdään osakemerkinnät, ja perustamiskokouksen pöytäkirja, josta käy ilmi perustamispäätös ja yhtiöjärjestyksen edellyttämät valinnat, allekirjoitetaan erillistä kokousta pitämättä. Menettelyn on katsottu olevan lain mukainen ja pätevä. Voimassa olevan lain mukaan yhtiökokousta koskevat muotomääräykset voidaan syrjäyttää osakkeenomistajien suostumuksella. Tämän on katsottu sisältyvän osakeyhtiölain 9 luvun 10 ∋:n säännökseen ja osakkaiden oikeuteen sopia keskinäisten asioidensa järjestämisestä. Näin menetellen on erityisesti pienissä yhti- öissä voitu välttyä erillisen yhtiökokouksen pitämiseltä ja sen sijaan voitu kirjata osakkaiden yhteinen kanta pöytäkirjaan. Mahdollisuus tällaiseen menettelyyn ei suoraan käy ilmi osakeyhtiölaista. Voimassa olevan lain mukaan yhtiöjärjes- tyksessä määritelty osakepääoman vähim- mäismäärä ei saa alittaa yhtä neljäsosaa osak- epääoman enimmäismäärästä. Rajoitus voi tietyissä tilanteissa vaikeuttaa osakepääoman 6 korottamista tai alentamista, koska vähim- mäispääoman alittaminen ja enimmäispää- oman ylittäminen edellyttää yhtiöjärjestyksen muuttamista. Yhtiöjärjestyksen muuttamiseen liittyvän päätöksenteon vaikeutumisen voi- daan katsoa suojaavan osakkeenomistajien vähemmistöä. 1.2 Nykytilan arviointi Selvitystila, purkaminen ja rekisteristä pois- taminen Voimassa olevan osakeyhtiölain mukaista selvitysmenettelyä voidaan pitää raskaana. Menettelyn raskaus aiheutuu lähinnä perus- teellisesta kuulutusmenettelystä, menettelyn jakautumisesta tuomioistuimen ja rekisterivi- ranomaisen kesken sekä tarpeettomien tilin- päätösten laatimisvelvollisuudesta. Menette- lystä aiheutuvat välittömät ja välilliset kus- tannukset vaikeuttavat varsinkin pienten, toimintansa lopettaneiden yhtiöiden purka- mista. Menettelyn raskaudesta johtuu, ettei selvi- tysmenettelyä aina käytetä yhtiön toimintaa lopetettaessa. Selvitysmenettelyn sijasta yhtiö on käytännössä voitu jättää toimimattomana odottamaan tulevaa käyttöä. Yhtiöstä on myös voitu luopua esimerkiksi siten, että yhtiön osoite muutetaan ja yhtiön johto eroaa. Tällöin yhtiön toiminnasta vastaavia henkilöitä ei ainakaan ulospäin näkyvällä tavalla ole olemassa. Tällainen yhtiö tulee poistetuksi rekisteristä vasta kaupparekisterilain 24 ∋:ssä tarkoitetun kymmenen vuoden passiivisuuden perusteella. Nykyisen selvitysmenettelyn monimutkaisuus saattaa houkutella osakkaat siirtämään yhtiön varat itselleen osakeyhtiölain määräysten vastaisesti. Käsitystä varsinaisen selvitysmenettelyn vähäisestä käyttämisestä tukee kymmenen vuoden passiivisuuden takia rekisteristä vuo- sittain poistettujen yhtiöiden suuri määrä. Esimerkiksi vuonna 1998 purkautui selvitys- tilan kautta 427 osakeyhtiötä, kun kauppare- kisterilain 24 ∋:ssä tarkoitetun kymmenen vuoden passiivisuuden perusteella poistettiin 1 906 osakeyhtiötä. Kaupparekisteristä saatujen tietojen mukaan 13 luvun 15 ∋:ssä tarkoitettua yksinker- taistettua purkumenettelyä ei juurikaan käyte- tä. Vuonna 1998 tällaisia menettelyjä rekis- teröitiin osakeyhtiöille 31 kappaletta. Vähäi- nen käyttö johtuu ilmeisesti kahdesta seikasta. Menettelyssä yhtiön varat menevät valtiolle, mikä ei ole osakkaiden edun mukaista. Toi- seksi menettelyn noudattaminen edellyttää hyväksytyn tilintarkastajan antamaa todistusta siitä, ettei yhtiöllä ole velkoja, minkä takia sitä ei voida käyttää velkaisessa yhtiössä. Hyväksytyn tilintarkastajan todistuksen hankkiminen saattaa myös olla pienelle yh- tiölle kallista. Menettelyn ongelmaksi voidaan lisäksi katsoa se, että yhtiölle mahdollisesti myöhemmin ilmaantuvat merkittävätkin varat menevät valtiolle. Tällainen tilanne on oi- keuskäytännössä jouduttu ratkaisemaan pur- kamalla päätös, jolla yhtiö on asetettu selvi- tystilaan. Menettelyyn ei myöskään liity minkäänlaista julkista kuuluttamista. Julki- suuden puuttuminen saattaa mahdollistaa menettelyn väärinkäyttämisen. Voimassa olevissa säännöksissä edellytetään esimerkiksi sellaisen yhtiön asettamista selvi- tystilaan, jonka johtoa ei ole asianmukaisesti rekisteröity tai joka ei ole toimittanut tilinpää- töksiään rekisteriin. Kaupparekisteri on yrittänyt ilmoittaa eräitä tällaisia yhtiöitä selvitystilaan pantavaksi, mutta ilmoitukset eivät ole johtaneet toimenpiteisiin. Tämä johtuu siitä, että voimassa oleva sääntely ei si- sällä menettelyä, jolla voitaisiin saattaa selvi- tystilaan sellainen rekisteri-ilmoitukset lai- minlyönyt yhtiö, jota ei tavoiteta tai jolla ei ole riittävästi varoja selvityksen toteuttamiseksi. Voidaan sanoa, että osakeyhtiölain selvitysti- lauhan sisältävät säännökset ovat näiltä osin pitkälti jääneet merkityksettömiksi. Kaupparekisterissä oli vuoden 1998 lopussa 216 075 rekisteröityä osakeyhtiötä. Verottajan tiedossa oli 86 809 toimivaa osakeyhtiötä vuodelta 1997 ja Tilastokeskuksella samalta vuodelta 87 924 toimivaa osakeyhtiötä. Tämän lisäksi verottaja tunsi 40 147 toimimatonta osakeyhtiötä. Näistä luvuista voidaan päätellä, että noin 90 000 osakeyh- tiötä on verottajalle ja Tilastokeskukselle täysin tuntemattomia. Toimimattomien osa- keyhtiöiden enimmäismääräksi voidaan pää- tellä noin 130 000 kappaletta. Tiedot perus- tuvat kapparekisterin antamiin tietoihin, Elinkeinoverotilastoon vuodelta 1997 ja Ti- lastokeskuksen Suomen yritykset 1997 -tilas- toon. Erilaisista tilastointiin liittyvistä vaikeuksista huolimatta lienee selvää, että kaupparekis- terissä on kymmeniä tuhansia keskeisille viranomaisille tuntemattomia osakeyhtiöitä ja vielä enemmän toimimattomia yhtiöitä. On syytä olettaa, että nykyisen yhtiön purkamista koskevan sääntelyn raskaus on vaikuttanut sii- hen, että kaupparekisterissä on merkittävä määrä yhtiöitä, jotka eivät harjoita liiketoi- mintaa. Osakeyhtiölain 1 päivänä syyskuuta 1997 (145/1997) voimaantulleessa muutoksessa tuomioistuin oikeutettiin määräämään selvi- tystilaan yhtiö, joka ei vuoden kuluttua tili- kauden päättymisestä ole toimittanut rekiste- 7 riin tilinpäätöstään. Suurin osa edellä tarkoi- tetuista tuntemattomista yhtiöistä ja suuri osa toimimattomista yhtiöistä tulee ilmeisesti olemaan sellaisia, jotka tulisi määrätä selvi- tystilaan tämän säännöksen perusteella. Voi- massa olevan lain mukainen menettely ei kuitenkaan käytännössä mahdollista selvitys- tilaan määräämistä, koska menettelyä ei voida varattomien ja tuntemattomien yhtiöiden osalta toteuttaa. Menettelyn hitaudesta ja tuomioistuinpainotteisuudesta johtuu, että suuren yhtiömäärän samanaikainen selvitys- tilaan määrääminen johtaisi ongelmiin, vaikka selvitysmenettely voitaisiinkin käynnistää. Tarpeettomien rekisteriyksikköjen pitämi- nen kaupparekisterissä ei ole rekisterinpitäjän eikä rekisterin käyttäjien etujen mukaista. Käyttäjät havaitsevat liiallisten rekisteriyk- sikköjen aiheuttamat haitat tavallisesti siitä, että suunniteltu toiminimi tai aputoiminimi täytyy muuttaa toiminimen sekoitettavuuteen perustuvan nimiesteen takia. Erityisesti pieniä yhtiöitä koskevat muutokset Voimassa olevan lain perustamisasiakirjoja koskevat säännökset perustuvat käsitykseen yhtiön syntymisestä niin sanotussa suksessiivi- perustamisessa. Tavallisesti käytetyssä simul- taaniperustamisessa ei kuitenkaan ole tarvetta laatia erillisiä perustamiskirjaa ja perustamis- kokouksen pöytäkirjaa. Yhtiökokouksen päätökset voidaan nyky- ään kaikkien osakkaiden suostumuksella tehdä kirjaamalla ne pöytäkirjaan ilman, että pide- tään varsinaista kokousta. Tämä mahdollisuus ei kuitenkaan käy selvästi ilmi laista. Rajoitus, jonka mukaan yhtiöjärjestyksessä määritelty yhtiön osakepääoman vä- himmäismäärä ei saa ylittää yhtä neljäsosaa osakepääoman enimmäismäärästä, on tarkoi- tettu suojaamaan osakkeenomistajien vähem- mistöä. Sen osakkeenomistajaa suojaava vai- kutus on kuitenkin vähäinen. Rajoitus aihe- uttaa tarpeettomia yhtiöjärjestyksen muutoksia ja siten myös kustannuksia yhtiön ja sen osa- kepääoman kasvaessa. Tämän tyyppisiä rajoi- tuksia voidaan ottaa yhtiöjärjestykseen va- paaehtoisesti. Osakeyhtiölakiin sisältyvä rajoitus, jonka mukaan hallituksen jäsen voidaan valita toi- meensa vain korkeintaan neljän tilikauden pituiseksi ajaksi, aiheuttaa varsinkin pienissä yhtiöissä tarpeettomia hallinnollisia lisätoimia, koska ainoankin osakkeenomistajan on määrä- ajoin valittava itsensä uudelleen hallitukseen. Myös hallituksen jäsenen toimikautta koskevia rajoituksia voidaan tarvittaessa ottaa yhtiöjär- jestykseen vapaaehtoisesti. 2. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset 2.1 Tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Selvitystila, purkaminen ja rekisteristä pois- taminen Ehdotetuilla lain muutoksilla on kaksi pää- tavoitetta. Ensimmäinen tavoite on edistää toi- mintansa lopettavien yhtiöiden vapaaehtoista selvittämistä, jotta mahdollisimman moni yhtiö purkautuisi järjestäytyneessä me- nettelyssä. Yhtiön purkamisen olisi oltava käytännössä mahdollinen vaihtoehto sellai- selle yrittäjälle, joka haluaa lopettaa toimin- tansa lain mukaisella tavalla. Tähän pyritään ensisijassa selvitysmenettelyä keventämällä. Purkamisen helpottamisella voidaan olettaa olevan merkitystä varsinkin pienimuotoista yritystoimintaa lopetettaessa. Toinen päätavoite on poistaa kaupparekis- teristä osakeyhtiöt, jotka eivät toimi lainkaan tai jotka eivät toimi asianmukaisella tavalla. Tämä helpottaa rekisterinpitoa ja rekisterin käyttämistä sekä vapauttaa toiminimiä yri- tysten käyttöön. Tavoitteeseen pyritään anta- malla rekisteriviranomaiselle ja tuomioistui- melle mahdollisuus poistaa rekisteristä sel- lainen yhtiö, joka on laiminlyönyt rekiste- röintivelvollisuutensa ja jolla ei ole riittävästi varoja selvitysmenettelyn läpiviemiseksi tai jonka varallisuusasemasta ei saada selvitystä. Yhtiön vapaaehtoisen selvittämisen helpottaminen edistää myös tämän tavoitteen toteutumista. Ehdotetuilla muutoksilla on useita muitakin tavoitteita. Esityksessä ehdotetaan selvien, asiakirjanäytön perusteella todennettavien asioiden siirtämistä rekisteriviranomaisen ratkaistavaksi. Tämä muutos liittyy myös vapaaehtoisen selvitysmenettelyn helpottami- seen. Esityksen muita tavoitteita ovat rekis- teristä poistetun ja selvitysmenettelyn läpi- käyneen yhtiön oikeusaseman täsmentäminen, varojen puutteeseen rauenneen konkurssin läpikäyneen yhtiön oikeusaseman järjes- täminen lain tasolla, julkisuusvaikutuksen liittäminen kaikkiin poisto- ja selvitysmenet- telyihin, osakkaan jako-osuudesta saaman ennakon oikeudellisen aseman selventäminen sekä sääntelyn yleinen selkeyttäminen. Erityisesti pieniä yhtiöitä koskevat muutokset Esityksellä pyritään yhtiölle aiheutuvien välittömien hallinnollisten kustannusten vä- hentämiseen. Lakia selkeytettäsiiin niin, että 8 tarpeettomien kokouksien sijasta asiat osataan kirjata pöytäkirjaan, perustamisvaiheessa käytettävien asiakirjojen määrää vähennetään, vähennetään niitä tilanteita, joissa erityisesti pienet yhtiöt joutuvat tekemään yhtiöjärjes- tyksiinsä muutoksia ja vähennetään vuosittain yhtiökokouksessa tehtäviä päätöksiä. 2.2. Keskeiset ehdotukset Rekisteristä poistaminen Esityksessä ehdotetaan, että yhtiö voitaisiin poistaa rekisteristä, jos sillä ei ole riittävästi varoja selvitysmenettelyn kustannusten kattamiseksi tai jos varoista ei saada selvyyttä. Rekisteristä poistaminen on voimassa olevan lain mukaan mahdollista vain silloin, kun yhtiö ei ole kymmeneen vuoteen toimittanut rekisteri-ilmoitusta ja on syytä olettaa yhtiön lopettaneen toimintansa. Tämän lisäksi yhtiöitä, joiden konkurssi on rauennut varojen puutteeseen ja jotka ovat lopettaneet liiketoimintansa, on yhtiöiden omasta pyyn- nöstä poistettu rekisteristä. Menettely on pe- rustunut rekisteriviranomaisen omaksumaan käytäntöön, eikä sillä ole lainsäädännöllistä perustaa. Erilaiset seikat puoltavat rekisteristä pois- tamista. Voimassa olevan lain yhtiön selvi- tystilaan määräämistä koskevia säännöksiä ei käytännössä ole voitu soveltaa niissä tilan- teissa, joissa yhtiötä ei tavoiteta tai sillä ei ole varoja, koska selvitysmenettelyn kustannusten kattamisesta ei ole ollut selvyyttä. Rekisteristä poistaminen on arvioitu ainoaksi riittävän yksinkertaiseksi menettelyksi, jolla kaupparekisteristä voidaan poistaa mahdolli- sesti kymmeniä tuhansia velvollisuutensa laiminlyöviä yhtiöitä. Rekisteristä poistaminen on meillä vanhastaan tunnettu ja verrattain paljon käytetty menettely, eikä siitä ole aiheutunut merkittäviä ongelmia, vaikka poistaminen aiheuttaakin tiettyä epämääräi- syyttä yhtiön asemassa. Rekisteristä poistamisen vaihtoehtona on harkittu kaikkien yhtiöiden selvittämistä val- tion varoilla, kuten Ruotsissa menetellään. Koska käsiteltävien yhtiöiden lukumäärä kuitenkin näyttäisi muodostuvan korkeaksi, ei selvittämistä valtion varoin ole pidetty mahdollisena. Jos rekisteritiedot kuitenkin saadaan nykyistä olennaisesti paremmin ajan tasalle, saattaa tulevaisuudessa olla mahdol- lista siirtyä tällaiseen menettelyyn. Kaikkien yhtiöiden selvittämisen etuna olisi, että väl- tetään rekisteristä poistamisen aiheuttama osittain epämääräinen oikeudellinen välitila. Esityksessä ehdotetaan osakkaille, velkojille tai muulle taholle annettavaksi mahdollisuus ottaa vastattavakseen selvitysmenettelyn kustannuksista ja näin välttää rekisteristä poistaminen. Muu taho voisi joissakin tapauk- sissa olla valtio. Esitys sisältää konkurs- sipesien hallinnon valvonnasta annettuun lakiin (109/1995) tehdyn lisäyksen, jonka mu- kaan konkurssiasiamies voisi ottaa vastatak- seen selvitysmenettelyn kustannuksista. Selvi- tysmenettelyssä voisi esimerkiksi tulla esille yhtiön ylivelkaisuus, mikä puolestaan johtaa osakeyhtiölain nojalla konkurssiin. Tällöin konkurssiasiamiehen mainittuun lakiin perus- tuvat konkurssipesien valvontaan liittyvät oi- keudet voisivat tulla täysimääräisesti käytettä- viksi. Rekisteriviranomaisella on rekisteristä poistamisen ohella käytettävissään myös muita pakkokeinoja ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntitapauksissa. Viranomainen voi esimerkiksi tilanteessa, jossa yhtiö ei toimita tilinpäätöstään, uhata hallitusta ja toimitus- johtajaa uhkasakolla. Uhkasakon käyttäminen on usein tarkoituksenmukaisempaa kuin ryhtyä suoraan purkua tai rekisteristä poista- mista tarkoittaviin toimiin. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnin vuoksi rekisteristä poistettu yhtiö ei voisi palata rekisteriin, eikä myöskään rekisterivi- ranomainen voisi palauttaa tällaista yhtiötä rekisteriin. Ehdotettujen muutosten myötä laissa käy- tetty termistö hieman muuttuisi. Puretulla yhtiöllä tarkoitettaisiin sellaista osakeyhtiötä, jonka selvitystoimet on saatettu loppuun. Rekisteristä poistettuun yhtiöön ei voimassa olevasta laista poiketen viitattaisi purettuna yhtiönä, vaan rekisteristä poistettuna yhtiönä. Menettelyn siirtäminen rekisteriviranomai- seen Esityksessä ehdotetaan, että valtaosa selvi- tystilaan määräämistä ja rekisteristä poista- mista koskevista asioista siirrettäisiin tuomi- oistuimilta rekisteriviranomaisen ratkaista- vaksi. Rekisteriviranomaiselle siirrettävät asiat ovat sellaisia, jotka voidaan ratkaista asiakirjanäytön perusteella. Tarvetta erityiseen oikeudelliseen harkintaan ei näissä tapauksissa olisi, ei myöskään tarvetta todistajien kuulemiseen. Ehdotuksella pyritään me- nettelyn nopeuttamiseen ja yksinkertaistami- seen. Siirrolla voidaan vähentää menettelystä yhtiölle aiheutuvia kustannuksia. Samalla tuomioistuimilta voidaan poistaa sellaisia tehtäviä, jotka eivät ole varsinaista oikeudel- lista ratkaisutoimintaa. Rekisteriviranomaiselle ehdotetaan siirret- täväksi kaikki asiat, joissa yhtiö asetetaan selvitystilaan tai poistetaan rekisteristä rekis- 9 teröitäviä tietoja koskevan puutteellisuuden perustella. Tällainen asia on esimerkiksi yh- tiön johtoa tai tilintarkastajia koskevien re- kisteröintien puutteellisuudet tai tilinpäätöksen rekisteröimisvelvollisuuden laiminlyöminen. Tuomioistuimiin jäisivät sellaiset asiat, joissa saattaa syntyä riitaa esimerkiksi siitä, onko yhtiö määrättävä selvitystilaan tai rekisteristä poistettavaksi. Tällainen asia on tyypillisesti osakeyhtiölain 13 luvun 3 ∋:n tarkoittama osa- kasvallan väärinkäyttö. Myös yhtiön toimikautta koskeviin yhtiöjärjestyksen mää- räyksiin saattaa liittyä tulkinnanvaraisuutta, mistä syystä nämä asiat ehdotetaan jätettäviksi tuomioistuimen ratkaistaviksi. Oman pääoman vähenemiseen liittyvät asiat on osoitettu tuo- mioistuimelle sen vuoksi, että pääoman mää- rän selvittäminen erityisellä selvitystilataseella saattaa olla riidanalainen kysymys. Rekisteriviranomainen huolehtisi menettelystä kuitenkin silloin, kun yhtiö itse päättää selvitystilaan asettamisesta. Myös osakepää- oman alentamiseen omien osakkeiden han- kinnan jälkeen saattaa liittyä sellaisia tekijöitä, jotka edellyttävät oikeudellista harkintaa tai todistajien kuulemista, mistä syystä asiat ehdotetaan jätettäviksi tuomioistuimen rat- kaistaviksi. Menettelyn yksinkertaistaminen Menettelyn siirtäminen rekisteriviranomai- seen yksinkertaistaa selvitystä erityisesti yh- tiökokouksen päättäessä selvitystilaan asetta- misesta. Tällainen päätös voitaisiin yhdellä ilmoituksella rekisteröidä kaupparekisteriin ja samalla hakea julkista haastetta, jonka rekisteriviranomainen antaisi. Erillistä tuomi- oistuinmenettelyä maksuineen ei siten tarvit- taisi. Esityksessä ehdotetaan julkisen haasteen an- tamisen siirtämisestä rekisteriviranomaisen tehtäväksi. Samalla julkisen haasteen kuulu- tusaika lyhennettäisiin nykyisestä kuudesta kuukaudesta yhteen kuukauteen, mikä vastaa konkurssitilanteessa noudatettavaa kuulutuk- sen vähimmäisaikaa. Kuulutuskertoja vähen- nettäisiin kolmesta yhteen. Tämä vähentäisi yhtiölle aiheutuvia välittömiä ja välillisiä kustannuksia. Tunnetuille velkojille annetta- van ilmoituksen toimittaminen siirrettäisiin selvitysmiehille. Menettely vastaisi konkurs- simenettelyssä noudatettavia periaatteita. Yhtiökokous voisi ehdotuksen mukaan päättää, ettei yhtiössä laadittaisi ja vahvistet- taisi tilinpäätöstä edellisen tilikauden päätty- mispäivän ja selvitystilapäätöksen tekoajan- kohdan väliseltä ajalta. Voimassa olevan lain pakottava säännös merkitsee tilinpäätöksen laatimista ja uuden yhtiökokouksen pitämistä käytännössä välittömästi selvitystilasta päät- tävän yhtiökokouksen jälkeen. Erityisesti toimintansa lopettaneessa yhtiössä tämä on kuitenkin usein tarpeetonta. Lain 13 luvun 15 ∋:n säännökset yksinker- taisesta purkumenettelystä ehdotetaan ku- mottaviksi. Osakeyhtiölaista ehdotetaan myös poistettavaksi säännös yhtiön poistamisesta rekisteristä sen vuoksi, että se ei ole toimittanut rekisteri-ilmoitusta kymmeneen vuoteen. Koska kaikkien yhtiöiden on toimi- tettava rekisteriviranomaiselle tilinpäätöksensä vuoden kuluessa tilikauden päättymisestä, tulevat passiiviset yhtiöt poistetuksi rekiste- ristä huomattavasti nykyistä kymmenen vuo- den määräaikaa nopeammin. Muussa kuin yhtiökokouksen aloittamassa selvitysmenettelyssä rekisteriviranomaisen ei tarvitsisi noudattaa haasteen tiedoksiantoa vastaavaa menettelyä ilmoittaessaan yhtiölle asian vireille tulemisesta. Menettelyyn liittyisi yhtiölle ja sen sidosryhmille suunnattu kuulutus virallisessa lehdessä. Menettely vastaa voimassa olevia rekisteristä poistamista koskevia kaupparekisterilain 24 ∋:n periaatteita. Tiedoksiantotilannetta ei voida verrata normaaliin haastetiedoksiantoon, kos- ka viranomaisen aloittama menettely on selkeä sanktio lain rikkomisesta. Rekisterivi- ranomaisen tulisi luonnollisesti, hyvän hal- linnon ja hallintomenettelylain periaatteita noudattaen, pyrkiä muutoin tiedottamaan menettelystä. Rekisteriviranomaisen tulisi ai- kaisemmin rekisteristä poistamisten yh- teydessä noudatettujen periaatteiden mukai- sesti verrata purettavien tai rekisteristä pois- tettavien yhtiöiden osoitetietoja verottajalle ilmoitettuihin tietoihin. Jos yhtiö verottajan tietojen mukaan harjoittaa liiketoimintaa, muttei vastaa viranomaisen yhteydenottoihin, voi olla perusteltua pyrkiä varmistumaan tiedonannon perille menemisestä. Tuomiois- tuimen ratkaistavissa asioissa noudatettaisiin tavanomaista tiedoksiantomenettelyä. Säännökset puretun ja rekisteristä poistetun yhtiön oikeusasemasta Lakiin ehdotetaan otettavaksi säännöksiä puretun ja rekisteristä poistetun yhtiön oi- keusasemasta. Voimassa olevan lain sään- nökset rekisteristä poistetun yhtiön oi- keusasemasta ovat vähäisiä ja oikeustila on osittain epäselvä. Tarkemman sääntelyn tarve johtuu erityisesti siitä, että ehdotuksen toteutuessa rekisteristä poistettavien yhtiöiden lukumäärä lisääntyy ja poistettujen yhtiöiden luonne voi muuttua. Kysymyksessä eivät enää olisi pelkästään toimintansa lopettaneet yhtiöt. On mahdollista, että poistettu yhtiö on 10 poistamiseen asti harjoittanut liiketoimintaa, mutta sen varat eivät esimerkiksi riitä selvitysmenettelyn läpiviemiseen, jolloin yhtiö tulee poistettavaksi rekisteristä. Esityksessä on pyritty siirtämään lakiin niitä periaatteita, joiden on ilman lain tukea katsottu olevan voimassa. Yleisenä lähtökohtana olisi, että purettu tai rekisteristä poistettu yhtiö olisi oikeuskelpoinen, muttei oikeustoimikelpoinen. Yhtiö voisi siten esimerkiksi omistaa omaisuutta, mutta se ei voisi tehdä oikeustoimia, joilla hankitaan lisää omaisuutta tai olemassa olevaa omaisuutta myydään. Lähtökohtana olisi myös, että tällaisen yhtiön selvitystoimia on jatkettava tai ne on aloitettava, mikäli tähän ilmaantuu tarve. Jos kuitenkin puretun tai rekisteristä poistetun yhtiön puolesta toimitaan selvitystoimia aloittamatta, olisivat yhtiön puolesta toimineet vastuussa aiheutuvista velvoitteista. Tältä osin on pyritty noudattamaan 2 luvun 14 ∋:n periaatteita, vaikka tilanteet eivät olekaan aivan yhteismitallisia. Samoja periaatteita noudatettaisiin myös ehdotuksessa, jonka mukaan puretun tai rekisteristä poistetun yhti- ön solmiman sopimuksen vastapuoli oikeutettaisiin irtaantumaan sopimuksesta, mikäli hän ei tuntenut yhtiön asemaa. Yhtiön puolesta toimijoiden henkilökohtai- sesta vastuusta ehdotetaan tehtäväksi eräitä poikkeuksia. Yhtiön edustajat olisivat ilman henkilökohtaisen vastuun vaaraa oikeutettuja ryhtymään toimiin selvitysmenettelyn aloitta- miseksi ja yhtiön hakemiseksi konkurssiin. Li- säksi rekisteristä poistetun yhtiön edustaja olisi oikeutettu ryhtymään toimiin yhtiön velkojen maksamiseksi sekä tekemään yhtiön puolesta välttämättömiä toimia, jotka tähtäävät yhtiön omaisuuden ylläpitämiseen. Velkojen maksuun ja omaisuuden ylläpitämiseen liittyvät toimet saattaisivat vastaisuudessa tulla voimassaolevan lain nojalla rekisteristä poistettuja yhtiöitä useammin kysymykseen. Esityksessä ehdotetaan, että rekisteristä poiste- tun yhtiön osakkaat voisivat osakkaiden ko- kouksessa valita yhtiölle edellä tarkoitetun edustajan. Puretun yhtiön edustajana toimisi selvitysmies. Rekisteristä poistetun yhtiön osakkaat sai- sivat viiden vuoden kuluttua rekisteristä poistamisesta nostaa yhtiön varat ilman sel- vitysmenettelyä, mikäli varojen yhteismäärä alittaisi 8 000 euroa ja mikäli yhtiöllä ei olisi tunnettuja velkoja. Osakkaat vastaisivat yhtiön veloista nostamiensa varojen määrällä. Sään- nöksellä pyritään siihen, ettei rekisteristä poistamisen jälkeen jäisi vähäisiä varalli- suusmääriä, joihin kenellekään ei ole määräysvaltaa. Valmistelussa on katsottu, että varojen ylittäessä 8 000 euroa yhtiön selvittä- minen olisi taloudellisesti mahdollista. Rekisteristä poistettua osakeyhtiötä kutsut- taisiin yksinkertaisuuden vuoksi edelleen yhtiöiksi, vaikka kysymyksessä onkin eri- tyistyyppinen yhteenliittymä. Eräitä muita selvitysmenettelyyn ja purka- miseen ehdotettavia muutoksia Esityksessä ehdotetaan nimenomaisesti säädettäväksi, että osakkaan jako-osuudesta voitaisiin turvaavaa vakuutta vastaan antaa ennakkoa, eli omaisuutta voitaisiin siirtää osakkaalle selvitysmenettelyn ollessa vielä kesken. Vakuus annettaisiin selvitysmiehelle, joka huolehtisi vakuuden hallinnoimisesta. Yhtiökäytännössä tällaisia ennakkoja on eri perustein annettu, mutta niiden lain mukaisuus on ollut epäselvää. Ennakon antamista ei ole syytä kieltää, mikäli yhtiö saa ennakon määrä vastaavan turvaavan vakuuden. Voimassa olevan lain osalta on ollut epä- selvää, miten rekisteristä poistetun yhtiön selvitysmenettelyn tulisi tapahtua. Osakeyh- tiölakia ehdotetaan selkeytettäväksi siten, että rekisteristä poistetun yhtiön selvitystoimet to- teutettaisiin täysimääräisinä. Velvollisuus lain 13 luvun 5 ∋:ssä tarkoitetun kuulutuksen hakemiseen voidaan katsoa perustelluksi jo senkin vuoksi, että osakkailla ja velkojilla olisi ehdotuksen mukaan mahdollisuus ottaa vasta- takseen selvitysmenettelyn kustannuksista. Koska tässä tarkoitetut tilanteet ovat verrattain harvinaisia, ei myöskään voida pitää perusteltuna erityisen menettelyn säätämistä juuri näitä tilanteita varten. Ehdotus sisältää säännöksen, jonka mukaan varojen puutteeseen rauenneen konkurssin läpikäynyt yhtiö poistettaisiin rekisteristä viran puolesta, ellei tällaisen yhtiön asema poikkeuksellisesti olisi sellainen, että selvitystoimet voitaisiin käynnistää. Siirty- mäsäännöksessä ehdotetaan, että ennen lain voimaantuloa varojen puutteeseen rauenneen konkurssin läpikäynyt osakeyhtiö voitaisiin yhtiön omasta pyynnöstä poistaa rekisteristä, mikäli yhtiö ei harjoita liiketoimintaa, eivätkä yhtiön varat riitä selvitysmenettelyn kus- tannusten kattamiseen. Siirtymäsäännös vas- taisi rekisteriviranomaisen noudattamaa käy- täntöä. Osakeyhtiölain 13 luvun säännösten kirjoit- tamistapaa ja pykäläjaottelua on pyritty sel- keyttämään. Koko selvitysmenettelyn uudel- leenarviointi voidaan toteuttaa mahdollisen osakeyhtiölain kokonaisuudistuksen yh- teydessä. Tällöin voi myös tulla arvioitavaksi, onko ylipäätään syytä säilyttää maksukyvyttö- myyslainsäädännöstä erillinen ja aivan eri- laisin periaattein toimiva pakkoselvitysti- 11 lasääntely. Laki konkurssipesien hallinnon valvonnasta Lakiin ehdotetaan lisäystä, jonka mukaan konkurssiasiamies voi ottaa vastatakseen yhtiön selvitysmenettelyn kustannuksista. Konkurssiasiamies voisi näin estää rekisteristä poistamisen käyttämisen velkojien tai vähemmistöosakkaiden aseman vaikeuttami- seen. Selvitysmenettelyssä yhtiön varalli- suusasema voitaisiin selvittää ja yhtiö tarvit- taessa asettaa konkurssiin, jolloin konkurs- siasiamiehen valtuudet tulisivat täysimääräi- sesti käytettäviksi. Ehdotuksella pyritään vähentämään niitä mahdollisia haittoja, joita rekisteristä poistamisesta voi aiheutua. Erityisesti pieniä yhtiöitä koskevat muutokset Lakiin ehdotetaan otettavaksi nimenomainen säännös siitä, että yhtiö voidaan perustaa pe- rustamiskokousta pitämättä. Edellytyksenä olisi, että kaikki osakkeenomistajat suostuvat menettelyyn. Perustamiskokouksessa tehtävät henkilövalinnat merkittäisiin suoraan perustamiskirjaan. Käytännössä ehdotus vähentää perustamisasiakirjojen määrää ja helpottaa siten yhtiön perustamista. Esityksessä ehdotetaan nimenomaisesti sää- dettäväksi siitä, että yhtiökokouksen pää- tösvaltaan kuuluvasta asiasta voidaan päättää yhtiökokousta pitämättä. Edellytyksenä olisi, että päätökset kirjataan, päivätään ja allekir- joitetaan. Menettely edellyttää kaikkien osak- keenomistajien suostumusta. Nykyisen käytännön ja ehdotetun säännöksen välillä on pieniä eroavaisuuksia. Yhtiökäytännössä ei esimerkiksi aina ole edellytetty, että osak- keenomistajat allekirjoittavat kokousta pitä- mättä tehdyt yhtiökokouksen päätökset, kuten nyt ehdotetaan. Ehdotettava uusi menettely ei sulkisi pois nykyisen menettelyn jatkamista, vaan kysymyksessä olisi uusi tapa syrjäyttää varsinaisen yhtiökokouksen pitämiseen liittyvät muotovaatimukset. Esityksessä ehdotetaan myös luovuttavaksi säännöksestä, jolla hallituksen jäsenen toimi- kausi on rajattu korkeintaan neljän tilikauden pituiseksi. Hallituksen jäsenen voisi ehdo- tuksen mukaan vastaisuudessa valita myös toistaiseksi. Esityksessä ehdotetaan poistettavaksi laissa oleva rajoitus, jonka mukaan yhtiöjärjestyk- sessä määritelty osakepääoman vähimmäis- määrä ei saa alittaa yhtä neljäsosaa osake- pääoman enimmäismäärästä. 3. Esityksen vaikutukset 3.1 Taloudelliset vaikutukset Ehdotuksella tavoitellaan yhtiöiden purka- misen helpottamista. Tämä alentaa vapaaeh- toisesti selvitystilaan menevän yhtiön kus- tannuksia. Toimimattomien yhtiöiden poistaminen kaupparekisteristä tehostaa rekisterinpitoa, helpottaa rekisterin käyttämistä ja vapauttaa toiminimiä yhtiöiden käyttöön, mikä osaltaan jonkin verran alentaa yhtiöille aiheutuvia kus- tannuksia. Menettelyn siirtäminen tuomioistui- mista rekisteriviranomaiseen tehostaa julkisen vallan toimintaa ja alentaa siten kansan- talouden kustannuksia. Rekisterin puhdistaminen osaltaan helpottaa rekis- terinpitäjän toimintaa ja alentaa siten kustan- nuksia. Erityinen kustannussäästö on odotet- tavissa siitä, että mahdollisesti kymmenien tu- hansien vielä tietojärjestelmään siirtämättä olevien yhtiöiden siirtämisestä tietojärjestel- mään voidaan välttyä. Esityksestä aiheutuisi eräitä kertaluontoisia kustannuksia. Selvitysmenettelyn siirtäminen Patentti- ja rekisterihallituksen vastuulle edellyttää muutosten tekemistä tietoteknisiin järjestelmiin. Muutosten kustannusvaikutuk- seksi rekisteriviranomainen on alustavasti arvioinut 0,3Χ0,4 miljoonaa markkaa. Rekis- teröimisvelvollisuutensa laiminlyöneiden yhtiöiden poistaminen rekisteristä aiheuttaa rekisteriviranomaisen oman arvion mukaan noin miljoonan markan kertakustannuksen. Nämä kustannukset aiheutuvat tietokannasta tehtävistä poiminta-ajoista, yhtiöille toimitet- tavista kirjeistä, julkaisemisesta virallisessa lehdessä ja rekisteröinneistä. Rekisteristä poistettu yhtiö ei voisi palata rekisteriin, vaan yhtiö olisi rekisteröitävä uudelleen, mikäli toimintaa halutaan jatkaa. Jos rekisteristä on poistettu yhtiö, jota ei ole pystytty tavoittamaan ja joka kuitenkin halu- aisi jatkaa liiketoimintaa, nousee esille kysy- mys poistamisen ja uudelleen rekisteröimisen verovaikutuksista. On mahdollista, ettei tällaista yhtiötä katsota verotuksessa pur- kautuneeksi, jos yhtiöstä ei ole nostettu varoja, eikä omistusrakenne ole olennaisesti muuttunut. Jos toimintaansa jatkavaa yhtiötä ei katsota verotuksessa purkautuneeksi, yhtiön poistaminen rekisteristä ei aiheuta koh- tuuttomia taloudellisia seuraamuksia poiste- tulle yhtiölle. Voidaan kuitenkin arvioida, että nykyisten slevitysmenettelyä koskevien säännösten noudattaminen, mikäli se olisi käytännössä mahdollista, aiheuttaisi tähän verrattuna mo- ninkertaiset kustannukset. Erityisesti pieniä yhtiöitä koskevilla helpo- tuksilla voidaan jossakin määrin vähentää osa- 12 keyhtiöiden perustamiseen ja hallinnoimiseen liittyviä välittömiä kustannuksia. 3.2 Organisaatio- ja henkilövaikutukset Ehdotus merkitsee rekisteriviranomaisen työmäärän kasvua. Tehtävät lisääntyvät var- sinkin alkuvaiheessa, kun kaupparekisteristä poistetaan toimimattomiia yhtiöitä. Rekisteri- viranomainen voi kuitenkin kattaa kulujansa esimerkiksi rekisteristä poistamisesta määrät- tävillä maksuilla. Esitys kuitenkin vähentää tuomioistuinten tehtäviä vähintään vastaavalla tavalla. 3.3. Suhde harmaaseen talouteen Harmaan talouden ja talousrikollisuuden vastustamisen yhteydessä on kiinnitetty huo- miota siihen, ettei rekisteriviranomainen ole käytännössä voinut kyllin tehokkaasti vai- kuttaa siihen, että yhtiöt noudattaisivat vel- vollisuutta toimittaa tilinpäätökset kauppare- kisteriin. Esityksessä ehdotetaan rekisterivi- ranomaiselle mahdollisuutta poistaa yhtiö rekisteristä, mikäli tilinpäätöstä ei asianmu- kaisesti toimiteta kaupparekisteriin. Tämä merkitsee nykytilan muuttamista siten, että rekisteriviranomaisella on myös käytännössä riittävä keinovalikoima tilinpäätöksen julkis- tamisen varmistamiseksi. Varojen puutteeseen rauenneen konkurssin läpikäyneiden yhtiöiden on katsottu soveltu- van hyvin talousrikollisuuden harjoittamiseen. Esityksessä ehdotetaan, että tällaiset yhtiöt poistettaisiin rekisteristä. 4. Asian valmistelu Ehdotuksen selvitystilaa, purkamista ja rekisteristä poistamista koskevat ehdotukset on valmisteltu virkatyönä oikeusministeriössä. Valmistelun aikana on kuultu Patentti- ja rekisterihallitusta. Erityisesti pieniä yhtiöitä koskevat ehdo- tukset sisältyivät pienyhtiötyöryhmän mietin- töön (Pienyhtiöt ja yhtiölainsäädäntö, Oi- keusministeriön lainvalmisteluosaston julkaisu 1/98). Pienyhtiötyöryhmän mietinnöstä anne- tuissa lausunnossa ehdotuksia kannatettiin yleisesti. Ehdotukset on valmisteltu virkatyönä oikeusministeriössä. Tärkeimmät ehdotukset sisältyivät myös osakeyhtiölakitoimikunta 1990:n mietintöön (komiteanmietintö 1992:32). Esityksestä on pyydetty lausunto [...] YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1. Lakiehdotusten perustelut 1.1 Osakeyhtiölaki 2 luku. Osakeyhtiön perustaminen 2 ∋. Pykälän 2 momentin 4 kohtaa ehdote- taan muutettavaksi siten, että siinä otetaan huomioon ehdotettavassa uudessa 2 a ∋:ssä tarkoitettu perustamismenettely. 2 a ∋. Lukuun ehdotetaan otettavaksi uusi 2 a ∋, jonka mukaan yhtiö voitaisiin perustaa perustamiskokousta pitämättä. Menettelyn noudattamisesta olisi otettava maininta pe- rustamiskirjaan. Perustamiskokouksessa 8 ∋:n mukaisesti valittavat henkilöt olisi nimettävä perustamiskirjassa. Erillistä mainintaa perusta- mispäätöksestä ei tarvitsisi ottaa perustamis- kirjaan, koska perustamistahto käy ilmi vali- tusta perustamismenettelystä. Ehdotettu menettely edellyttää perustajien yksimielisyyttä. Todisteeksi yksimielisyydestä 13 riittää yleensä se, että kaikki perustajat allekir- joittavat 2 ∋:n nojalla perustamiskirjan. Toinen edellytys on se, että perustajat merkitsevät yhtiön kaikki osakkeet. Vaatimus vähentäisi perustajien ja osakkeen merkitsijöiden erilai- sesta vastuuasemasta aiheutuvia epäselvyyk- siä. Perustamiskokouksen pöytäkirjan yhdistä- misellä perustamiskirjaan ei olisi varsinaisia aineellisoikeudellisia vaikutuksia. Perusta- miskokoukseen liittyvien oikeusvaikutusten katsottaisiin yleensä syntyvän perustamiskir- jan allekirjoituksella. Käytännössä yhdistä- minen kuitenkin vaikuttaisi luvun muiden säännösten soveltamiseen. Menettely vaikut- taisi esimerkiksi rekisteröimättömän yhtiön puolesta tehdyistä toimista aiheutuneiden velvoitteiden siirtymiseen yhtiön vastattaviksi yhtiön rekisteröimisen jälkeen. Perustettavan yhtiön puolesta perustamiskirjan allekir- joittamisen jälkeen tehtävät toimet katsottai- siin tehdyiksi perustamiskokouksen jälkeen (14 ∋:n 2 momentti). 3 ∋. Pykälän 1 momentin 4 kohdasta ehdo- tetaan poistettavaksi rajoitus, jonka mukaan yhtiöjärjestyksessä määriteltävän osakepää- oman vähimmäismäärän olisi oltava vähintään yksi neljäsosa osakepääoman enimmäis- määrästä. Vähimmäis- ja enimmäismäärän välisen suhteen voisi siten vapaasti määritellä yhtiöjärjestyksessä. 8 luku. Yhtiön johto 1 ∋. Pykälän 3 momentista ehdotetaan poistettavaksi rajoitus, jonka mukaan hallituk- sen jäsenen toimikauden tulee päättyä viimeistään neljäntenä valinnan jälkeisenä tilikautena. Yhtiöjärjestyksessä voitaisiin määrätä, että hallituksen jäsenen toimikausi olisi joko määräaikainen tai jatkuisi toistai- seksi. Toimikausi päättyisi aina uuden jäsenen valinnasta päättävän yhtiökokouksen päättyessä, jollei toisin määrättäisi yhtiöjär- jestyksessä tai päätettäisi uuden jäsenen valin- taa koskevassa päätöksessä. Yhtiöjärjes- tyksessä voitaisiin edelleen määrätä esimerkik- si siitä, että toimikausi alkaa ja päättyy tilikauden alussa. Toimikauden pituus voitai- siin määritellä vapaasti, eikä sen tarvitsisi olla esimerkiksi tasavuosia. Ehdotuksen mukaan uuden hallituksen jäse- nen valitseva yhtiökokous voisi päättää, mil- loin vanhan hallituksen jäsenen toimikausi päättyy. Säännös mahdollistaisi menettelyn, jossa varsinaisessa yhtiökokouksessa todetaan hallituksen jäsenen toimen päättyvän tiettynä kokouksen jälkeisenä päivänä ja samalla päätetään, että uusi, samassa kokouksessa valittu hallituksen jäsen aloittaa mainittuna päivänä toimessa. Tällaisen päätöksen pätevyyden edellytyksenä on, ettei se ole ristiriidassa yhtiöjärjestyksen toimikautta koskevan määräyksen kanssa. Ehdotetuilla muutoksilla ei ole tarkoitettu muuttaa niitä periaatteita, jotka koskevat yh- tiökokouksen oikeutta erottaa hallituksen jäsen tai jäsenen oikeutta erota toimestaan. 9 luku. Yhtiökokous 1 a ∋. Ehdotettavassa uudessa pykälässä säädettäisiin siitä, että yhtiökokouksen pää- tettävissä oleva asia voidaan kaikkien osak- keenomistajien suostumuksella päättää erillistä kokousta pitämättä. Säännös olisi poikkeus 1 ∋:n 1 momentin säännöksestä, jonka mukaan osakkeenomistajat käyttävät päättämis- valtaansa yhtiökokouksessa. Säännöksessä edellytettäisiin, että yhtiöko- kousta pitämättä tehtävät päätökset kirjataan ja päivätään. Kirjatut päätökset tulisi myös allekirjoittaa. Yhden osakkeenomistajan yh- tiössä riittäisi, että ainoa osakkeenomistaja allekirjoittaa päätöksen. Jos osakkeenomistajia olisi useita, vähintään kahden osakkeenomis- tajan olisi allekirjoitettava päätös. Jos osakas olisi muu kuin luonnollinen henkilö, noudatettaisiin päätöksen allekirjoittamisessa tavanomaisia edustamista koskevia periaat- teita. Vaikka päätökset usein käytännössä kirjat- taisiin pöytäkirjan muotoon, tämä ei sään- nöksen mukaan olisi välttämätöntä. Olennaista olisi kirjallinen muoto, päiväys ja allekirjoitus tai allekirjoitukset. Nämä muotovaatimukset täyttyisivät esimerkiksi silloin, kun päätös on kirjoitettu kaupparekisterin ilmoituskaavak- keelle tai tilinpäätöksen yhteyteen. Kirjalliseen päätökseen sovellettaisiin muuten, mitä yhtiökokouksen pöytäkirjasta säädetään. Luvun 11 ∋:n 3 momentista johtuu, että kirjattu päätös olisi pidettävä yhtiön pääkonttorissa osakkeenomistajien nähtävänä viimeistään kahden viikon kuluttua sen päivä- yksestä. Säännökseen liittyvä 16 luvun 9 ∋:n 1 momentin 2 kohdan rangaistussäännös tulisi myös sovellettavaksi. Päätöstä olisi myös säilytettävä luotettavalla tavalla, ja osakkeen- omistajalla olisi yhtiön kulut korvattuaan oikeus saada jäljennös päätöksestä tai sen osasta. Näitä periaatteita sovellettaisiin, vaikka päätös olisi kirjattu muuten kuin varsinaisen pöytäkirjan muotoon. Säännös ei vaikuta 10 ∋:n 1 virkkeen so- vellettavuuteen. Yhtiökokouksen pitämiseen liittyvät muotomääräykset voitaisiin edelleen osakkeenomistajien suostumuksin sivuuttaa, eikä tällöin tarvitsisi noudattaa ehdotettavan uuden 1 a ∋:n säännöksiä. Ehdotettu uusi py- 14 kälä ei siten vaikuttaisi aikaisemmin omak- suttujen käytäntöjen lainmukaisuuteen. 13 luku. Selvitystila, purkaminen, rekisteristä poistaminen ja saneeraus Luvun otsikkoon ehdotetaan otettavaksi maininta rekisteristä poistamisesta. Samalla otsikossa oleva teksti ehdotetaan ryhmiteltä- väksi uudella tavalla. Vastaava muutos eh- dotetaan tehtäväksi myös luvun ensimmäiseen väliotsikkoon. Selvitystilaan asettaminen ja rekisteristä poistaminen 1 ∋. Luvun ensimmäiseen pykälään ehdo- tetaan selvyyden vuoksi otettavaksi säännös siitä, kenen toimesta yhtiö voidaan asettaa selvitystilaan taikka määrätä selvitystilaan tai rekisteristä poistettavaksi. Lukuun ehdotetta- vien muutosten mukaisesti pykälässä mainit- taisiin myös mahdollisuus rekisteristä poista- miseen sekä rekisteriviranomainen mahdol- lisena toimivaltaisena viranomaisena. 1 a ∋. Pykälään ehdotetaan otettavaksi voi- massa olevan tämän luvun 1 ∋:n 2Χ4 mo- menteissa olevat säännökset yhtiökokouksen päätökseen perustuvasta selvitystilaan asetta- misesta. Säännökset vastaisivat asiallisesti voimassa olevia säännöksiä. Säännökset on kuitenkin pyritty kirjoittamaan nykyistä sel- keämmiksi. Pykälän 1 momentissa määriteltäisiin kä- sitteet vapaaehtoinen selvitystila ja pakkosel- vitystila. Ensiksi mainitulla tarkoitettaisiin sellaista tilannetta, jossa yhtiökokouksella ei ole lakiin tai yhtiöjärjestykseen perustuvaa velvollisuutta tehdä päätöstä yhtiön asettami- sesta selvitystilaan, kun taas pakkoselvitysti- lalla tarkoitettaisiin päinvastaista tilannetta. Pakkoselvitystila ei siten tarkoittaisi pelkäs- tään oman pääoman vähyyteen perustuvaa selvitystilapäätöstä. Niin sanottua osakelaji- kohtaista äänestystä koskevat säännökset koskisivat edelleenkin vain vapaaehtoista selvitystilapäätöstä. 4 ∋. Pykälässä ehdotettaisiin säädettäväksi niistä tilanteista, joissa rekisteriviranomainen, eli Patentti- ja rekisterihallitus, määräisi yhtiön selvitystilaan tai poistettavaksi rekis- teristä. Rekisteristä poistamisesta ehdotetaan säädettäväksi tarkemmin 5 b ∋:ssä. Säännök- sessä tarkoitetuissa tilanteissa selvitystilaan määräämisen tai rekisteristä poistamisen pe- rusteet ovat yksiselitteisiä ja käyvät ilmi yh- tiön toimittamasta kirjallisesta aineistosta. Oikeudellista arviointia edellyttävissä tilan- teissa päätöksen tekisi 4 a ∋:n nojalla edelleen tuomioistuin. Selvitystilaan määräämisen tai rekisteristä poistamisen perusteet vastaisivat pääosin voi- massa olevan lain selvitystilaan määräämisen perusteita. Säännökset on kuitenkin pyritty kirjoittamaan nykyistä selkeämmiksi. Pykälän 4 kohdassa ehdotetaan uutena sel- vitystilaan määräämisen tai rekisteristä pois- tamisen perusteena rekisteriin merkityn osa- keyhtiölaissa, tilintarkastuslaissa tai yhtiön yhtiöjärjestyksessä edellytetyn tilintarkastajan puuttuminen. Säännös vastaa rakenteeltaan voimassa olevassa laissa olevia, johdon puutteellisuuteen liittyviä perusteita. Säännös merkitsisi esimerkiksi sitä, että yhtiö, joka laiminlyö hyväksytyn tilintarkastajan valin- nan, vaikka sillä on lakimääräinen tai yh- tiöjärjestykseen perustuva velvollisuus tehdä tällainen valinta, voitaisiin määrätä selvitys- tilaan tai poistaa rekisteristä. Säännöstä ei luonnollisesti sovellettaisi yhtiöön, jonka ei kaupparekisterilain nojalla ole tarvinnut il- moittaa tilintarkastajia rekisteröitäväksi. Il- moitusvelvollisuutta säännellään kauppare- kisterilain muuttamisesta annetun lain (147/1997) voimaanpanosäännöksessä. Sään- nöksen mukaan yhtiön velvollisuutena on vii- meistään muun kuin yhtiön johdon eroamista koskevan rekisteri-ilmoituksen yhteydessä il- moittaa tilintarkastajat. Seuraamukseksi sään- nöksen rikkomisesta on säädetty rekisteri- ilmoituksen raukeaminen. Nyt ehdotettava säännös selvitystilaan asettamisesta ja purka- misesta koskisi vain niitä yhtiöitä, joiden il- moituksen perusteella tilintarkastaja on jo rekisteröity. Toinen uusi peruste selvitystilaan määräämi- selle tai rekisteristä poistamiselle olisi mo- mentin 6 kohdassa tarkoitettu tilanne, jossa yhtiön oma pääoma on pienempi kuin l luvun 1 ∋:n 3 momentissa säädetty vähim- mäisosakepääoma. Rekisteriviranomainen voisi tämän perusteella määrätä selvitystilaan tai rekisteristä poistettavaksi yhtiön, joka ei ennen 1.9.1997 voimassa olleiden säännösten perusteella ollut velvollinen rekisteröi- mishetkellä maksamaan osakepääomaa koko- naan ja joka ei ole myöskään myöhemmin ole suorittanut maksua. Tuomioistuin ratkaisisi kuitenkin 4 a ∋:n nojalla tilanteet, joissa osakepääoman alentaminen alle vähimmäis- pääoman perustuu 6 luvun 1 ∋:n 5 momentista johtuvaan velvollisuuteen alentaa osake- pääomaa. Kolmas uusi peruste selvitystilaan määrää- miselle tai rekisteristä poistamiselle olisi 7 kohdan mukaan se, että yhtiön konkurssi on varojen vähyyden vuoksi määrätty konkurs- sisäännön 15 ∋:n 3 momentin nojalla rau- keamaan. Tällöin rekisteriviranomainen viran 15 puolesta määräisi yhtiön selvitystilaan tai poistaisi rekisteristä. Tyypillisesti tulisi ky- symykseen rekisteristä poistaminen, koska tällaisilla yhtiöillä ei käytännössä ole varoja selvitysmenettelyn läpikäymiseen. Yhtiö olisi myös tyypillisesti ylivelkainen. Koska rekis- teristä poistaminen olisi käytännössä auto- maattinen seuraamus konkurssin raukeami- sesta, poistamiseen ei liittyisi mitään tie- doksianto- tai kuulutustoimia. Ehdotukseen liittyy voimaantulosäännös, joka koskee yh- tiöitä, joiden konkurssi on ennen tämän lain voimaantuloa rauennut varojen vähyyden vuoksi ja joita ei ole poistettu rekisteristä. 4 a ∋. Uudessa 4 a ∋:ssä ehdotetaan sää- dettäväksi niistä tilanteista, joissa tuomioistuin määrää yhtiön selvitystilaan tai rekisteristä poistettavaksi. Tuomioistuin ratkaisisi oikeudellista harkintaa tai todistelua edellyt- tävät asiat. Tuomioistuimen ratkaistaviksi eh- dotettavat asiat sisältävät vain sellaisia selvi- tystilaan määräämisen tai rekisteristä poista- misen perusteita, jotka ovat selvitystilaan määräämisen perusteita voimassa olevan lain mukaan. Selvitystilaan määräämistä tai rekisteristä poistamista koskeva asia saatettaisiin tuomi- oistuimessa vireille kanteella. Asiassa nou- datettaisiin tavanomaista riita-asioiden oikeu- denkäyntimenettelyä. Kannetta ajettaisiin yhtiötä vastaan. Jos hallitus nostaa kanteen yhtiötä vastaan esimerkiksi 2 ∋:n 2 momentin nojalla, noudatettaisiin, mitä 16 luvun 2 ∋:n 2 momentissa säädetään. Myös rekisteri- viranomaisen olisi saatettava asia vireille kanteella. Tuomioistuimessa käsiteltävät asiat ovat kuitenkin luonteeltaan sellaisia, ettei rekisteriviranomaisella ilmeisesti olisi tarvetta ryhtyä asiassa toimenpiteisiin. Kanteessa vaadittaisiin yhtiön määräämistä selvitystilaan jollakin säännöksellä tarkoite- tulla perusteella, eikä siinä tarvitsisi erikseen mainita mahdollisuudesta poistaa yhtiö rekis- teristä. Momentin 1 kohdan mukaan tuomioistuin ratkaisisi yhtiön asettamisen selvitystilaan 3 ∋:ssä tarkoitetun osakkaan vaikutusvallan väärinkäyttämisen perusteella. Momentin 2 kohdan mukaan tuomioistuimessa käsiteltäi- siin kanne yhtiön asettamiseksi selvitystilaan tilanteessa, jossa yhtiö tulisi yhtiöjärjestyksen nojalla asettaa selvitystilaan, mutta yh- tiökokous ei tee tällaista päätöstä. Jos yh- tiökokous tekisi vapaaehtoisesti yhtiöjärjes- tyksessä edellytetyn päätöksen, ei tuomiois- tuinkäsittelyä luonnollisesti tarvittaisi. Mo- mentin 3 kohdan mukaan oman pääoman vähenemiseen perustuva selvitystilaan asetta- minen tapahtuisi tuomioistuimessa, jos yhtiö ei itse tee tällaista päätöstä. Ehdotetun 4 koh- dan mukaan tuomioistuin käsittelee myös tilanteen, jossa yhtiöllä olisi lain mukaan vel- vollisuus alentaa osakepääomaa, mutta alenta- mista ei suoriteta tai se johtaisi osakepääoman vähenemiseen alle osakeyhtiölaissa säädetyn vähimmäisosakepääoman. Pykälän 2 momentin mukaan yhtiö vastaisi - oikeudenkäyntikuluista, mikäli tuomioistuin määrää sen selvitystilaan tai rekisteristä poistettavaksi taikka milloin tuomioistuin muutoin katsoo kulujen korvaamisen koh- tuulliseksi. Sääntelyn lähtökohdat on omak- suttu voimassa olevan lain 13 luvun 5 ∋:n 4 momentista, mutta säännös koskisi oikeu- denkäyntikuluja, ei pelkästään tiedoksianto- ja kuulutuskuluja sekä toimitusmaksuja. Täl- laisten kulujen voidaan yleensä katsoa sisäl- tyvän oikeudenkäyntikuluihin. Yhtiön vasta- puolen mahdollinen vastuu oikeudenkäynti- kuluista määräytyisi oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 2 ∋:n mukaan. Säännöksen mukaan asianosainen voidaan erityisestä syystä vel- voittaa suorittamaan vastapuolen kulut koko- naan tai osittain. Pykälän 3 momentissa ehdotetaan säädettä- väksi tuomioistuimen velvollisuudesta il- moittaa yhtäältä selvitystilaan määräämisestä ja selvitysmiesten valinnasta ja toisaalta re- kisteristä poistamisesta rekisteriviranomaiselle rekisteröimistä varten. Rekisteristä poista- misen oikeusvaikutukset alkavat rekisterimer- kinnän tekemisestä. Selvitysmiehiä koskevasta ilmoituksesta on käytävä ilmi kaupparekisteri- lain edellyttämät selvitysmiesten henkilötie- dot. Kaupparekisterilaista ja osakeyhtiölaista voidaan johtaa rekisteriviranomaisen velvolli- suus tehdä rekisterimerkintä silloin, kun se on itse määrännyt yhtiön selvitystilaan. Yhtiön velvollisuus ilmoittaa selvitysmies rekisteröitäväksi johtuu kaupparekisterilaista. 4 b ∋. Pykälään ehdotetaan otettavaksi säännös vireillepano-oikeudesta. Säännös kos- kisi vireillepanoa sekä tuomioistuimessa että rekisteriviranomaisessa. Säännös ei koskisi tämän luvun 2 ja 3 ∋:ssä tarkoitettuja tilanteita. Mainituissa pykälissä on näitä tilanteita varten omat vireille saattamista koskevat säännökset. Säännöksen lähtökohtana on, että vireillepano- oikeus on sillä, jolla on asiassa riittävä oikeudellinen intressi. Yleensä tällaisen intressin katsotaan olevan sillä, joka näin väittää. Säännöksessä luetellaan niitä tahoja, joilla yleensä on sellainen intressi. Säännöksessä todetaan rekisteriviranomai- sen oikeus panna asia vireille. Rekisterivi- ranomainen voi toimia vireille panijana sekä niissä asioissa, joissa se itse määrää yhtiön selvitystilaan että niissä asioissa, joissa tuo- mioistuin määrää yhtiön selvitystilaan. Re- kisteriviranomaisen osalta vireillepano tar- 16 koittaa joko viranomaisen itsensä käynnistä- miä toimia tai jonkun ulkopuolisen viran- omaiselle tekemän ilmoituksen perusteella käynnistettäviä toimia. Rekisteriviranomai- sella ei kuitenkaan olisi poikkeuksetonta vel- vollisuutta ryhtyä asioissa toimiin, vaan vi- ranomainen voisi käyttää asiassa harkintaansa. Tuomioistuimissa käsiteltävissä selvitystilaa tai poistamista koskevissa asioissa vi- ranomaisella ei juuri koskaan olisi tällaista velvollisuutta. Tuomioistuimilla ei edelleen- kään olisi itsenäistä aloiteoikeutta selvitysti- laan asettamisessa. Voimassa olevassa laissa säädetään, että vireillepano-oikeus on muun muassa sillä, jonka oikeus saattaa riippua siitä, että yhtiöllä on toimikelpoinen hallitus tai toimitusjohtaja. Pykälässä ehdotetaan viitattavaksi yleisemmin rekisteröintivelvollisuuden noudattamiseen. Rekisteröintivelvollisuuden noudattamisella tarkoitetaan toimikelpoisen hallituksen tai toimitusjohtajan rekisteröintiä, mutta myös esimerkiksi siitä, että yhtiö on asianmukaisesti rekisteröinyt tilinpäätöksensä, tai että sillä on lain vähimmäisvaatimukset täyttävä osakepääoma. 5 ∋. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi tiedoksiantomenettelystä yhtiölle, osakkaille ja velkojille. Säännös koskee vain tuomiois- tuimen tai viranomaisen aloittamaa menette- lyä. Menettelyä ei noudateta yhtiökokouksen tehdessä päätöksen yhtiön asettamisesta sel- vitystilaan. Pykälän 1 momentti koskisi rekisterivi- ranomaisen ratkaistavia asioita. Viranomaisen on 4 ∋:n 1Χ6 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa kehotettava yhtiötä määräpäivään mennessä korjaamaan rekisteriin merkityissä tiedoissa olevat puutteet. Viranomaisen aset- taessa määräpäivää sen on otettava huomioon, että ainakin 4 ∋:n 1, 2, 4 ja 6 -kohdissa tarkoitetuissa tilanteissa yhtiö saattaa joutua kutsumaan koolle yhtiökokouksen voidakseen korjata rekisteröinnissä olevan puutteen. Kehotus voidaan toimittaa yhtiölle va- paamuotoisesti. Mikäli kehotusta ei noudateta, rekisterivi- ranomaisen on lähetettävä yhtiölle kirjallinen kehotus. Saantitodistusta tai vastaavaa ei edellytetä käytettäväksi. Kirjallisesta keho- tuksesta on käytävä ilmi, että yhtiö voidaan määrätä selvitystilaan tai poistaa rekisteristä, jos kehotusta ei noudateta. Tämä jälkimmäi- nen kehotus on myös julkaistava virallisessa lehdessä aikaisintaan neljä kuukautta ja vii- meistään kaksi kuukautta ennen määräpäivää. Rekisteriviranomaisen tulisi, hyvän hallin- non ja hallintomenettelylain periaatteita nou- dattaen, pyrkiä myös muulla tavoin tiedotta- maan selvitystilaan asettamisesta ja rekisteristä poistamisesta. Tämä on tarpeen varsinkin silloin, kun toimet kohdistuvat merkittävään määrään yhtiöitä. Rekisteriviranomaisen tulisi tarvittaessa selvittää yhtiön yhteystietoja myös verottajan tietokannoista. Julkaistavassa kehotuksessa on kehotettava osakkaita tai velkojia tekemään mahdolliset huomautukset kirjallisesti rekisteriviranomai- selle määräpäivään mennessä. Osakkaiden ja velkojien mahdollisuus tehdä huomautuksia vastaa voimassa olevaa oikeustilaa. Huo- mautukset voivat koskea esimerkiksi sitä, että hallitukseen on yhtiökokouksessa valittu riittävä määrä jäseniä, mutta yhtiön edustajat ovat laiminlyöneet asianmukaisen ilmoituksen tekemisen. Tällaisen huomautuksen saatuaan rekisteriviranomainen voi esimerkiksi lykätä menettelyn jatkamista antaakseen yhtiölle mahdollisuuden ilmoituksen tekemiseen. Huo- mautusten tekemisen lisäksi osakkailla ja velkojilla on mahdollisuus ottaa vastatakseen selvitysmenettelyn kuluista. Momenttiin on selvyyden vuoksi otettu maininta siitä, että viranomainen voi ratkaista asian, vaikka yhtiön ei voitaisi näyttää vastaanottaneen kehotusta. Jos yhtiön konkurssi on rauennut varojen puutteeseen, yhtiö yleensä poistettaisiin rekis- teristä ilman tiedoksianto- tai kuulutusmenet- telyä. Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettä- väksi tuomioistuimessa noudatettavasta me- nettelystä. Koska 4 a ∋:ssä tarkoitetuissa ti- lanteissa ehdotetaan noudatettavaksi ta- vanomaista riita-asioiden oikeudenkäynti- menettelyä, ei erityisiä yhtiölle tehtävää tie- doksiantoa koskevia säännöksiä tarvita. Tuomioistuimen arvioitavaksi jäisi, anne- taanko selvitystilaan määräämistä tai rekiste- ristä poistamista koskevasta asiasta kuulutus osakkaille ja velkojille. Kuulutus on tarpeen erityisesti silloin, kun on epäiltävissä, etteivät yhtiön osakkeenomistajat ole tietoisia selvitystilauhasta tai että velkojien oikeudet vaarantuvat. Velkoja tai osakas voi olla ha- lukas ottamaan vastatakseen selvitystilan kustannuksista tilanteessa, jossa yhtiö muutoin poistettaisiin rekisteristä. Tämän mah- dollistamiseksi kuulutus olisi mainitussa tilan- teessa yleensä tehtävä. Tuomioistuimen harkintaan jäisi myös, missä vaiheessa me- nettelyä kuulutus toimitetaan: tämä voisi ta- pahtua esimerkiksi vasta haasteeseen vastaa- misen jälkeen, jolloin tuomioistuimella olisi parempi käsitys muiden osapuolten kuulemi- sen tarpeesta. Jos kantajan vaatimus on sel- västi perusteeton, asia voidaan oikeuden- käymiskaaren 5 luvun säännösten perusteella ratkaista ennen pääkäsittelyä. Tällaisessa tapauksessa ei olisi tarvetta kuulutuksen toi- 17 mittamiseen. Kuulutuksen toimittaminen saattaa haitata yhtiön toimintaa silloin, kun tuomioistuinmenettely on pantu vireille epä- asiallisessa tarkoituksessa. Mikäli tällainen tarkoitus on ilmeinen, ei kuulutusta yleensä tulisi toimittaa. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin osak- kaille ja velkojille tehdyn kehotuksen rekis- teröimisestä. Rekisteriviranomainen tekisi rekisterimerkinnän viran puolesta. Tuomiois- tuin ilmoittaisi, mikäli se on antanut 2 mo- mentissa tarkoitetun kehotuksen, asian rekis- teriviranomaiselle rekisteröimistä varten. 5 a ∋. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi rekisteriviranomaisen ja tuomioistuimen vel- vollisuudesta määrätä yhtiö selvitystilaan, jollei ennen asian ratkaisemista ole näytetty, ettei siihen enää ole perustetta. Säännöksestä käy ilmi se voimassa olevassa oikeudessa omaksuttu kanta, jonka mukaan yhtiöllä on mahdollisuus korjata esimerkiksi rekisteri- merkinnässä oleva puute aina asian ratkaise- miseen asti. 5 b ∋. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi rekisteriviranomaisen ja tuomioistuimen vel- vollisuudesta päättää poistaa yhtiö rekisteristä siinä tapauksessa, etteivät yhtiön varat riitä selvitysmenettelyn käynnistämiseen, eikä kukaan ota vastatakseen kuluista. Yhtiö on poistettava rekisteristä myös silloin kun yhtiön varojen määrästä ei saada tietoa. Tällöin kysymys on tyypillisesti yhtiöstä, jota ei voida tavoittaa. Rekisteriviranomainen ja tuomioistuin voivat yleensä havaita varojen riittävyyden siitä, onko tarjolla halukkaita selvitysmiehiä. Jos tällaisia ei ole löydettä- vissä, on pääteltävissä, etteivät varat riitä kustannusten kattamiseen. Jos joku muu taho kuin yhtiö, tavallisesti velkoja, on halukas vastaamaan selvittämisen aiheuttamista kustannuksista, yhtiö mää- rättäisiin selvitystilaan varojen vähyydestä huolimatta. Tältä osin noudatettaisiin mah- dollisuuksien mukaan niitä periaatteita, jotka ovat muotoutuneet konkurssimenettelyssä silloin kun velkoja tai velkojat ottavat vasta- takseen menettelyn kustannuksista. Sitoumus vastattavaksi ottamisesta tulisi tämän mukai- sesti antaa rekisteriviranomaiselle ennen pää- töksentekoa. Konkurssimenettelyä vastaavasti on katsottava, että sitoumuksen on oltava ehdoton: se ei esimerkiksi saa olla sidoksissa esitetyn selvitysmiehen valitsemiseen. Tuomi- oistuimella tai rekisteriviranomaisella ei luon- nollisesti ole mitään estettä nimetä juuri ku- luista vastaavan tahon toivomaa henkilöä selvitysmieheksi. Sitoumuksen on konkurssi- menettelyssä katsottu olevan määrältään eh- doton, eli sen täytyy kattaa kaikki aiheutuvat kulut. Konkurssin osalta on katsottu, että tuomioistuin jättää huomiotta ilmoituksen kulujen vastattavaksi ottamisesta, mikäli il- moittaja on todettu varattomaksi. Samaa peri- aatetta voidaan noudattaa selvitysmenette- lyssäkin. Rekisteristä poistetun yhtiön oikeusasemaa ehdotetaan säänneltäväksi tarkemmin muute- tussa 18 b ∋:ssä. Selvitysmenettely 6 ∋. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan sel- vitysmiesten valintaa koskevan säännöksen osalta täsmennettäväksi siten, että siinä otetaan huomioon rekisteriviranomaisen mahdollisuus määrätä yhtiö selvitystilaan. Momenttiin ehdotetaan lisäksi siirrettäväksi voimassa olevan 2 momentin säännös, jonka mukaan selvitysmiehiin sovelletaan yleisesti ottaen mitä hallituksesta ja hallituksen jäsenistä säädetään. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otetta- vaksi säännökset tilanteesta, jossa selvitysti- lassa olevalla yhtiöllä ei ole asianmukaisia selvitysmiehiä. Tällaisessa tilanteessa rekiste- riviranomainen määräisi selvitysmiehet. Re- kisteriviranomaisen toimivalta koskisi myös niitä tilanteita, joissa tuomioistuin on alun- perin määrännyt yhtiön selvitystilaan. Hake- muksen voisi tehdä kuka tahansa, jonka oikeus voisi riippua siitä, että yhtiöllä on edustaja. Säännöksessä lähinnä todettaisiin toimeen oikeutettujen piirin laajuus, eikä rekisteriviranomaisen yleensä tarvitsisi sel- vittää sitä, onko hakijalla tällainen intressi asiassa. Rekisteriviranomainen voisi määrätä selvitysmiehiä myös omasta aloitteestaan, kos- ka viranomaisella voidaan katsoa olevan int- ressi siihen, että yhtiöllä on asianmukaiset selvitysmiehet. Momentissa säädettäisiin li- säksi rekisteriviranomaisen mahdollisuudesta määrätä yhtiö poistettavaksi rekisteristä, jos selvitysmiehiä määrättäessä käy ilmi, ettei yh- tiöllä ole varoja selvityskulujen maksamiseen, eikä kukaan ota vastatakseen selvitysmenette- lyn kustannuksista. 7 a ∋. Pykälään ehdotetaan muuttamatto- mana siirrettäväksi tilintarkastajan asemaa koskeva 6 ∋:n 3 momentin säännös. 8 ∋. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti, jossa säädettäisiin poikkeus vel- vollisuuteen laatia ja vahvistaa tilinpäätös välittömästi yhtiön selvitystilaan asettamisen jälkeen. Momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että samalla kun yhtiökokous päättää yhtiön asetta- misesta selvitystilaan se voi myös päättää, ettei 1 momentissa tarkoitettua tilinpäätöstä laadita. Tällainen päätös voidaan tehdä myös selvitystilaan asettamista koskevan yh- 18 tiökokouksen jälkeen. Tarve tilinpäätöksen laatimiseen liittyy lähinnä yhtiön varojen ja velkojen selvittämiseen sekä aikaisemman johdon toimien arvioimiseen. Tilinpäätös voi olla tarpeeton varsinkin pienissä yhtiöissä, joissa päätös selvitystilaan asettamisesta teh- dään samassa yhtiökokouksessa, jossa tilin- päätös edelliseltä tilikaudelta vahvistetaan. Tällöin ei tavallisesti ole mitään epäselvyyttä yhtiön taloudellisesta asemasta ja sen kehit- tymisestä tilinpäätöksen kattaman ajanjakson jälkeisenä aikana. Pienissä yhtiöissä, joissa osakkaat toimivat yhtiön johdossa, ei vastuu- kysymyksilläkään ole merkitystä. Tilinpää- töksen tarpeellisuus on erityisen kyseenalainen erityisesti silloin, kun yhtiö ei ole edellisen tilikauden päättymisen jälkeen lainkaan harjoittanut liiketoimintaa. Momenttiin ehdotetaan otettavaksi säännös, jonka mukaan selvitysmies voisi yhtiökokouk- sen päätöksestä huolimatta velvoittaa hallituksen ja toimitusjohtajan laatimaan tilinpäätöksen. Yhtiön varojen ja velkojen selvittäminen saattaa edellyttää tilinpäätöksen laatimista siltä selvitystilan alkamista edeltäneeltä ajalta, jolta tilinpäätöstä ei vielä oltu laadittu. Vaatimus tilinpäätöksen laati- misesta olisi tehtävä välittömästi selvitys- menettelyn alettua, koska hallituksen ja toi- mitusjohtajan tehtävät loppuvat selvitys- menettelyn alkaessa. Myös hallituksen ja toi- mitusjohtajan mahdollisuus laatia asianmukai- nen tilinpäätös heikkenee ajan kuluessa. Selvi- tysmiehen vaatimukseen perustuvan tilinpäätöksen laatimisvelvollisuuden laimin- lyönti vastaa seuraamuksiltaan 1 momentissa olevan suoraan laista johtuvan velvoitteen laiminlyöntiä. 9 ∋. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, että selvitysmiesten on tehtävä rekisteri-ilmoitus selvitystilaan asettamisesta vain silloin, kun päätöksen selvitystilaan asettamisesta on tehnyt yhtiökokous. Edellä 4 a ∋:ssä ehdotetaan säädettäväksi, että tuomioistuimen on viran puolesta tehtävä ilmoitus selvi- tystilaan määräämisestä ja selvitysmiehistä rekisteriviranomaiselle. Rekisteriviranomaisen määrätessä yhtiön selvitystilaan viranomainen tekee merkinnän oma-aloitteisesti. Säännökset julkisesta haasteesta ehdotetaan siirrettäväksi 9 a ∋:ään. 9 a ∋. Pykälässä säädettäisiin julkisen haasteen ottamisesta yhtiön velkojille. Julki- seen haasteeseen sovellettaisiin, mitä asetuk- sessa määräajasta velkomisasioissa sekä julki- sesta haasteesta velkojille säädetään. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin kuitenkin poikkeuksia toimivaltaisen viranomaisen, määräaikojen ja tunnetuille velkojille toimi- tettavien ilmoitusten lähettäjän osalta. Kuu- lutuksen ja velkojille toimitettavan ilmoituk- sen sisältö sekä oikeusvaikutukset määräy- tyisivät edellä mainitun niin sanotun vanhen- tumisasetuksen mukaan. Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettä- väksi, että haasteen antaisi tuomioistuimen sijasta rekisteriviranomainen, eli patentti- ja rekisterihallitus, ja saatava tulisi ilmoittaa kirjallisesti rekisteriviranomaiselle. Koska menettely olisi kirjallista, ehdotetaan asetuk- sessa käytettävä sanan paikalletulopäivä sijasta käytettäväksi sanaa määräpäivä. Mitä muualla, esimerkiksi mainitussa asetuksessa tai tämän luvun 12 ∋:ssä, olisi säädetty pai- kalletulopäivästä sovellettaisiin määräpäivään. Julkiseen haasteeseen liittyvä kuulutus tulisi julkaista virallisessa lehdessä vain kerran, kuukautta ennen rekisteriviranomaisen asettamaa määräpäivää. Rekisteriviranomaisen olisi viipymättä määräpäivän jälkeen ilmoitettava selvitysmiehille viranomaiselle ilmoittautuneista velkojista. Momentissa säädettäisiin selvitysmiehille velvollisuudeksi toimittaa tieto haasteesta yhtiön tunnetuille velkojille. Tieto tulisi toi- mittaa vähintään kolme viikkoa ennen mää- räpäivää. Edelleen säädettäisiin, että rekiste- riviranomainen tekee viran puolesta rekiste- rimerkinnän haasteen antamisesta. 12 ∋. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan otettavaksi maininta selvitysmiehen oikeu- desta antaa osakkaalle ennakkoa tämän jako- osuudesta. Ennakon antamisen edellytyksenä on, että selvitysmies saa annettua ennakkoa vastaavan turvaavan vakuuden. Vakuuden määrä ei olisi yhteydessä yhtiön velkojen määrään vaan saatuun ennakkoon. Ennakko voitaisiin antaa myös ennen määräpäivää. En- nakkoa annettaisiin tyypillisesti tilanteessa, jossa osakkaita on vain yksi. Jos usean osak- kaan yhtiössä annettaisiin ennakkoa, olisi luonnollisesti noudatettava yhdenvertaisuus- periaatetta. 16 ∋. Uudessa 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että rekisteristä poistettu yhtiö asetettaisiin selvitystilaan, mikäli tarvetta selvitystoimiin olisi. Selvitystoimien tarve perustuisi tyypillisesti siihen, että yhtiölle ilmaantuu uusia varoja, jotka mahdollistavat selvitysmenettelyn. Myös yhtiön osakkeen- omistajilla voi joissakin tilanteissa olla tarve saattaa yhtiö selvitystilaan esimerkiksi siksi, että selvitystilassa yhtiökokous jatkaa toi- mintaansa. Säännös on sisällöltään samanta- painen kuin voimassa oleva 18 ∋:n 2 mo- mentti. Selvitysmenettely toteutettaisiin täl- laisessa tapauksessa täysimääräisenä. Ehdo- tetun säännöksen mukaan rekisteriviranomai- nen tekee ratkaisun selvitystilaan asettami- sesta. Tämä koskisi niitäkin tapauksia, joissa 19 yhtiö on alunperin poistettu rekisteristä tuo- mioistuimen toimesta. Rekisteriviranomaisen harkintavalta näissä tilanteissa rajoittuisi yleensä siihen, onko yhtiössä varoja selvitys- menettelyn loppuun saattamiseen. Uudessa 3 momentissa ehdotetaan säädet- täväksi, ettei pykälän 1 momentissa tarkoi- tettua jatkoselvitystä eikä 2 momentissa tar- koitettua selvitysmenettelyä aloiteta, mikäli yhtiöllä ei ole riittävästi varoja selvitys- menettelyn loppuun saattamiseen, eikä kukaan ota vastatakseen kuluista. Jäljempänä 19 ∋:ssä ehdotetaan säädettä- väksi menettelystä silloin kun yhtiölle il- maantuu varoja päättyneen konkurssin jäl- keen. 18 ∋. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi siitä, kuka edustaa rekisteristä poistettua yh- tiötä niissä harvinaisissa tilanteissa, joissa osakkaat katsovat tällaista edustajaa tarvitta- van. Pykälän säännökset eivät velvoittaisi siinä tarkoitetun edustajan valintaan. Edusta- jan tarve on varsin rajoitettu sen vuoksi, että rekisteristä poistettu yhtiö voi 18 b ∋:ää eh- dotettavien säännösten takia tehdä oikeustoi- mia vain harvoissa tilanteissa. Edustaja voi- taisiin valita lähinnä maksamaan yhtiön tun- nettuja velkoja. Erityisen edustajan ni- meäminen saattaa olla tarkoituksenmukaista myös silloin kun yhtiöllä on sellaista omai- suutta, joka edellyttää toimenpiteitä sen arvon säilyttämiseksi. Pykälässä tarkoitetusta edustajasta olisi soveltuvin osin voimassa, mitä selvitysmie- histä on säädetty. Näiden osalta puolestaan noudatetaan, mitä hallituksen jäsenistä sää- detään. Jos edustajia olisi vain yksi, tällä olisi oikeus toimia yhtiön puolesta yksin. Jos yh- tiössä jostakin syystä haluttaisiin valita useita edustajia, näiden päätöksentekoon noudatet- taisiin hallituksen päätöksentekoa koskevia periaatteita vastaavalla tavalla kuin usean selvitysmiehen yhtiössäkin. Oikeuskirjalli- suudessa on katsottu selvitysmiesten kelpoi- suuden toimia yhtiön puolesta olevan rajoite- tumpi kuin hallituksen jäsenten. Tässä pykä- lässä tarkoitetun edustajan kelpoisuus toimia yhtiön puolesta olisi 18 b ∋:ssä säädetyn takia selvitysmiesten kelpoisuutta olennaisesti rajoi- tetumpi. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettä- väksi, että edustaja valittaisiin osakkaiden ko- kouksessa. Tähän kokoukseen sovellettaisiin soveltuvin osin, mitä yhtiökokouksesta on sää- detty. Osakkeenomistajien kokous vastaisi sitä osakkeenomistajan kokousta, josta säädetään sulautumista koskevassa 14 luvun 17 ∋:ssä. Jos yhtiöllä ei olisi tässä tarkoitettua edusta- jaa, noudatettaisiin 2 momentin mukaan haas- teiden ja muiden tiedoksiantojen yhtiölle toi- mittamiseen 16 luvun 2 ∋:n nojalla oikeu- denkäymiskaaren 11 luvun 7 ∋:n säännöksiä. 18 b ∋. Pykälään ehdotetaan otettavaksi säännökset rekisteristä poistetun yhtiön ja puretun yhtiön oikeudellisesta asemasta. Ky- symys ei tällöin varsinaisesti enää olisi yh- tiöstä, vaan jonkinlaisesta yhteenliittymästä, jonka oikeudellinen toimikelpoisuus on ra- joitettu. Rekisteristä poistetulla yhtiöllä ja puretulla yhtiöllä voi kuitenkin olla varalli- suutta. Rekisteristä poistetulla yhtiöllä voi myös olla velkaa. Puretulla yhtiöllä voinee olla velkaa vain erittäin poikkeuksellisissa tilanteissa. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin siitä, että rekisteristä poistettu tai selvitysmenettelyn jälkeen purettu yhtiö eivät voi hankkia oikeuksia tai tehdä sitoumuksia. Tällaisen yhtiön puolesta toimivat henkilöt vastaavat yhtiön puolesta tehdyistä velvoitteista yhdessä näistä toimista päättäneiden kanssa. Sään- nökset vastaavat näiltä osin 2 luvun 14 ∋:n säännöksiä rekisteröimättömän yhtiön oi- keustoimikelpoisuudesta ja sellaisen yhtiön puolesta toimimisesta. Momentin mukaan yhtiön edustajat voisivat kuitenkin ryhtyä toimenpiteisiin selvitystoimien aloittamiseksi ja yhtiön asettamiseksi konkurssiin. Rekiste- ristä poistetun yhtiön edustajat voisivat lisäksi 2 momentin nojalla maksaa yhtiön tunnettuja velkoja ja ryhtyä toimiin yhtiön omaisuuden arvon säilyttämiseksi. Näistä toimista edustaja ei olisi henkilökohtaisesti vastuussa. Jos kysymys on rekisteristä poistetusta yhtiöstä, yhtiön edustajina pidettäisiin 18 pykälän nojalla valittuja edustajia. Mikäli on kysymys puretusta yhtiöstä, yhtiön edustajana pi- dettäisiin selvitysmiestä. Säännöksellä ei pyritä rajoittamaan muiden henkilöiden mahdollisuuksia saada selvitystoimet aloitettua 16 ∋:n nojalla. Momentissa säädettäisiin myös, että rekis- teristä poistetun tai puretun yhtiön sopimus- kumppani voisi vetäytyä sopimuksesta, mikäli tämä ei tiennyt yhtiön olevan rekisteristä. Sopimuskumppanilla on velvollisuus toimia verrattain nopeasti tämän tiedon saatuaan. Säännös on periaatteiltaan yhdenmukainen 2 luvun 14 ∋:n 3 momentin säännösten kanssa. Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettä- väksi niistä toimista, joihin rekisteristä pois- tetun yhtiön edustaja voi ryhtyä yhtiön puo- lesta. Momentin mukaan edustaja voisi mak- saa yhtiön velan. Mikäli yhtiöllä ei olisi edustajaa, velkoja voisi päästä oikeuksiinsa ulosoton tai konkurssin kautta tai ottamalla vastatakseen selvitysmenettelyn kustannukset. Yhtiön edustaja voisi myös ryhtyä toimiin, jotka ovat välttämättömiä yhtiön omaisuuden säilyttämiseksi. Säännöstä on tulkittava varsin 20 suppeasti, koska pääsääntö on, ettei rekisteristä poistetulla yhtiöllä ole oi- keudellista toimikelpoisuutta. Momentissa säädettäisiin edelleen selvyyden vuoksi, että yrityskiinnityksen osalta noudatettaisiin yri- tyskiinnityslain säännöksiä. Ehdotettujen 4 ja 4 a ∋:n nojalla tapahtuva rekisteristä poista- minen voi yrityskiinnityksen poistamisen osalta poiketa kaupparekisterilain 24 ∋:n tar- koittamasta passiivisuuteen perustuvasta re- kisteristä poistamisesta. Jälkimmäiseen so- velletaan yrityskiinnityslain 27 ∋:n 2 mo- mentin säännöstä kiinnitystä koskevan rekis- terimerkinnän poistamisesta. Pykälän 3 momentissa ehdotetaan säädettä- väksi, ettei rekisteristä poistetun yhtiön varoja voida ilman selvitysmenettelyä jakaa osakkeenomistajille. Momentissa säädettäisiin tästä kuitenkin poikkeus, jonka mukaan yhtiön varat voidaan viiden vuoden kuluttua rekisteristä poistamisesta jakaa osakkeen- omistajille, mikäli yhtiöllä ei tuolloin ole tunnettuja velkoja ja mikäli varat eivät ylitä 8000 euroa. Säännöksen sanamuoto vastaa 12 ∋:n 2 momentin sanamuotoa. Osakkaille on jaettava varoja sen mukaan kuin he ovat niitä lain ja yhtiöjärjestyksen nojalla oikeutettuja saamaan. Jos myöhemmin kävisikin ilmi, että yhtiöllä on ollut velkoja, vastaavat osakkaat saamallaan jako-osuudella tällaisen velan maksamisesta. Jaolla ei ole prekluusio- vaikutusta. 19 ∋. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 momentti. Momentissa säädettäisiin niistä tilanteista, joissa yhtiölle tulee varoja kon- kurssin päättymisen jälkeen. Konkurssi päät- tyy tavallisesti joko lopputilitykseen tai siihen, että konkurssi raukeaa varojen puutteeseen. Säännöstä sovellettaisiin vain ensiksi maini- tussa tilanteessa, koska jälkimmäisessä tilan- teessa yhtiö poistetaan rekisteristä ja uusien varojen ilmaantuessa yhtiössä on 16 ∋:n 2 momentin nojalla aloitettava selvitystoimet. Yhtiötä tarkastellaan tällöin rekisteristä poistettuna yhtiönä. Jos uusia varoja ilmenee, konkurssimenet- telyä jatketaan. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että entinen pesänhallinto on tällai- sessa tapauksessa oikeutettu ja velvollinen jatkamaan toimintaansa ja että tuomioistuin voi tarvittaessa nimetä uusia toimitsijamiehiä (konkurssisääntö 51 ∋). Mikäli yhtiölle jää kaikkien saatavien suorittamisen jälkeenkin varoja, ehdotetaan meneteltäväksi kuten 19 ∋:n 3 momentissa säädetään. Momentin menette- lyohjeet soveltuvat tilanteeseen, vaikka mo- mentti varsinaisesti koskee tilannetta, jossa uusia varoja ilmaantuu ennen lopputilityksen laatimista. Tällaisessa tilanteessa yhtiön halli- tuksen tulisi siten kutsua yhtiökokous koolle päättämään, jatketaanko yhtiön toimintaa, vai asetetaanko yhtiö selvitystilaan. Jos yhtiö oli konkurssiin asetettaessa selvitystilassa, olisi meneteltävä 16 ∋:n mukaisesti. Viimeksi mai- nitusta pykälästä tulisi ensisijassa sovelletta- vaksi 1 momentti, mutta myös 3 momentin varojen vähyyttä koskeva säännös tulisi so- vellettavaksi. Voimaantulo Lakiin ehdotetaan otettavaksi voimaantu- losäännös, jonka mukaan lain voimaan tullessa kaupparekisteriin merkitty yhtiö, jonka konkurssi on rauennut varojen puutteeseen, voidaan poistaa rekisteristä yhtiön pyynnöstä. Poistamisen edellytyksenä on, että yhtiö ei harjoita liiketoimintaa, yhtiön varat eivät riitä selvityskulujen suorittamiseen tai varojen määrästä ei saada tietoa eikä osakas, velkoja tai muu ilmoita ottavansa vastatakseen selvitysmenettelyn kustannuksista. Säännös vastaisi rekisteriviranomaisen nykyistä käy- täntöä. Toimimattomat yhtiöt, joiden osalta konkurssi on rauennut, poistuvat rekisteristä tilinpäätösten toimittamattomuuden takia. 1.2. Laki konkurssipesien hallinnon valvonnasta Lain 1 ∋:ään ehdotetaan otettavaksi uusi 4 momentti, jossa säädettäisiin konkurssiasia- miehen oikeudesta ottaa vastatakseen osa- keyhtiön selvityksestä aiheutuvista kustan- nuksista, jos yhtiön varat eivät riitä selvitys- kulujen suorittamiseen tai varojen määrästä ei saada tietoa, eikä osakas, velkoja tai kukaan muu ilmoita ottavansa vastatakseen selvitysmenettelyn kustannuksista. 21 2. Voimaantulo Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdol- lisimman pian sen jälkeen, kun eduskunta on ne hyväksynyt. Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- kunnalle hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdo- tukset: 22 1. Laki osakeyhtiölain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti: kumotaan 29 päivänä syyskuuta 1978 annetun osakeyhtiölain (734/1978) 13 luvun 15 ∋, sel- laisena kuin se on laissa 145/1997, muutetaan 2 luvun 2 ∋:n 2 momentin 4 kohta, 3 ∋:n 1 momentin 4 kohta, 8 luvun 1 ∋:n 3 momentti, 13 luvun 1, 4Χ6, 9, 12 ∋:n 1 momentti ja 18 ∋, sellaisina kuin niistä ovat 8 luvun 1 ∋:n 3 momentti ja 13 luvun 1 ∋ laissa 145/1997, 13 luvun 4 ∋ osaksi viimeksi mainitussa laissa sekä 5 ∋ osaksi laissa 687/1983, sekä lisätään 2 lukuun uusi 2 a ∋ ja 9 lukuun uusi 1 a ∋, 13 lukuun uusi 1 a, 4 a, 4 b, 5 a, 5 b, 7 a, 8 ∋:n 3 momentti, 9 a, 16 ∋:n 2 ja 3 momentti, 18 b ja 19 ∋:n 4 momentti, sellaisena kuin niistä on 13 luvun 8 ∋ mainitussa laissa 145/1997, seuraavasti: 2 luku Osakeyhtiön perustaminen 2 ∋ Χ Χ Χ Χ Χ Χ Χ Χ Χ Χ Χ Χ Χ Χ Perustamiskirjan tulee sisältää ehdotus yh- tiöjärjestykseksi, minkä lisäksi siinä on mai- nittava: Χ Χ Χ Χ Χ Χ Χ Χ Χ Χ Χ Χ Χ Χ 4) milloin ja miten perustamiskokous kut- sutaan koolle, jollei sitä 7 ∋:n 2 momentin mukaisesti pidetä ilman kutsua tai jollei yh- tiötä 2 a ∋:n mukaisesti perusteta perusta- miskokousta pitämättä; sekä 2 a ∋ Yhtiö voidaan perustaa perustamiskokousta pitämättä, jos perustajat merkitsevät yhtiön kaikki osakkeet. Tällöin perustamiskirjassa on 2 ∋:ssä tarkoitettujen seikkojen lisäksi mainit- tava, ettei erillistä perustamiskokousta pidetä, sekä mainittava yhtiöjärjestyksen mukaan valittujen henkilöiden nimet. 3 ∋ Yhtiöjärjestyksessä on mainittava: Χ Χ Χ Χ Χ Χ Χ Χ Χ Χ Χ Χ Χ Χ 4) osakepääoma taikka, milloin sitä voidaan yhtiöjärjestystä muuttamatta alentaa tai korot- taa, vähimmäispääoma ja enimmäispääoma; Χ Χ Χ Χ Χ Χ Χ Χ Χ Χ Χ Χ Χ Χ 8 luku Yhtiön johto 1 ∋ Χ Χ Χ Χ Χ Χ Χ Χ Χ Χ Χ Χ Χ Χ Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että hallituksen jäsenen toimikausi on määräai- kainen tai toistaiseksi jatkuva. Toimikausi päättyy uuden jäsenen valinnasta päättävän yhtiökokouksen päättyessä, jollei yhtiöjärjes- tyksessä toisin määrätä tai uutta jäsentä va- littaessa toisin päätetä. Χ Χ Χ Χ Χ Χ Χ Χ Χ Χ Χ Χ Χ Χ 9 luku Yhtiökokous 1 a ∋ Sen estämättä, mitä 1 ∋:n 1 momentissa säädetään, osakkeenomistajat voivat yhtiöko- kousta pitämättä yksimielisinä päättää yh- tiökokoukselle kuuluvasta asiasta. Päätös on tehtävä kirjallisesti, se on päivättävä ja osak- keenomistajien allekirjoitettava. Jos yhtiössä on useita osakkeenomistajia, on vähintään kahden heistä allekirjoitettava päätös. Kirjalli- seen päätökseen sovelletaan muuten, mitä yhtiökokouksen pöytäkirjasta säädetään. 13 luku Selvitystila, saneeraus ja purkaminen 1 ∋ Yhtiökokous päättää yhtiön asettamisesta 23 selvitystilaan. Rekisteriviranomainen ja tuo- mioistuin voivat määrätä yhtiön selvitystilaan tai poistettavaksi rekisteristä jäljempänä 4 ja 4 a ∋:ssä tarkoitetuissa tilanteissa. 1 a ∋ Yhtiökokouksen päätös selvitystilaan asettamisesta Jos yhtiö on asetettava selvitystilaan tämän lain tai yhtiöjärjestyksen määräyksen nojalla, päätös on tehtävä 9 luvun 13 ∋:n mukaisesti (pakkoselvitystila). Muussa tapauksessa päätös yhtiön asettamisesta selvitystilaan on tehtävä 9 luvun 14 ∋:n mukaisesti. Jos yhtiössä on eri- lajisia äänioikeuden tuottavia osakkeita, päätökseen vaaditaan lisäksi niiden osakkeenomistajien kannatus, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kunkin osakelajin kokouksessa edustetuista osakkeista (va- paaehtoinen selvitystila). Selvitystila alkaa kun sitä koskeva päätös on tehty, jollei yhtiökokous määrää jotakin myö- hempää päivää selvitystilan alkamispäiväksi. Pakkoselvitystila alkaa kuitenkin välittömästi, kun sitä koskeva päätös on tehty. Kutsussa selvitystilaan asettamista käsitte- levään yhtiökokoukseen on mainittava pää- tösehdotuksen pääasiallinen sisältö. Ehdotus liitteineen on pidettävä yhtiön pääkonttorissa osakkeenomistajien nähtävänä vähintään vii- kon ajan ennen yhtiökokousta ja viipymättä lähetettävä osakkeenomistajalle, joka sitä pyytää, sekä asetettava nähtäväksi yhtiöko- kouksessa. Vapaaehtoisessa selvitystilassa kokouskutsu on toimitettava viimeistään kuukautta ennen yhtiökokousta tai 9 luvun 1 ∋:n 2 momentissa tarkoitettua viimeistä il- moittautumispäivää, jollei yhtiöjärjestyksessä ole määrätty pitempää aikaa. 4 ∋ Rekisteriviranomainen määrää osakeyhtiön selvitystilaan tai rekisteristä poistettavaksi, jos: 1) yhtiöllä ei ole rekisteriin merkittyä toi- mikelpoista hallitusta; 2) yhtiöllä ei ole rekisteriin merkittyä tässä laissa tai yhtiöjärjestyksessä edellytettyä toi- mitusjohtajaa; 3) yhtiöllä ei ole rekisteriin merkittyä elin- keinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain 6 ∋:ssä tarkoitettua edustajaa; 4) yhtiöllä ei ole rekisteriin merkittyä tässä laissa, tilintarkastuslaissa tai yhtiöjärjestyk- sessä edellytettyä tilintarkastajaa; 5) yhtiö ei ole rekisteriviranomaisen keho- tuksesta huolimatta ilmoittanut 11 luvun 14 ∋:n mukaisesti tilinpäätösasiakirjoja rekiste- röitäviksi vuoden kuluessa tilikauden päätty- misestä; 6) yhtiön osakepääoma on pienempi kuin 1 luvun 1 ∋:n 3 momentissa säädetty vähim- mäisosakepääoma; tai 7) yhtiö on asetettu konkurssiin, joka on rauennut varojen puutteeseen. 4 a ∋ Tuomioistuin määrää osakeyhtiön selvitys- tilaan tai rekisteristä poistettavaksi, jos: 1) on kysymys edellä 3 ∋:ssä tarkoitetusta osakkaan vaikutusvallan väärinkäytöstä; 2) yhtiö on yhtiöjärjestyksen määräyksen nojalla asetettava selvitystilaan, mutta yh- tiökokous ei ole tehnyt tällaista päätöstä; 3) yhtiö on 2 ∋:ssä tarkoitetulla tavalla oman pääoman vähentymisen takia asetettava selvi- tystilaan, mutta yhtiökokous ei tee tällaista päätöstä; tai 4) yhtiö ei 6 luvun 1 ∋:n 5 momentissa tar- koitetussa tilanteessa alenna osakepääomaa tai yhtiön osakepääoma vähenee alentamisen johdosta alle 1 luvun 1 ∋:n 3 momentissa sääde