www.mmm.fi PL 30, 00023 VALTIONEUVOSTO Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2009 1/2009 Luonnoltaan arvokkaat maatalousalueet Suomessa – Määrittely, seuranta ja hoidon taloudelliset edellytykset ISBN 978-952-453-469-7 (Verkkojulkaisu) 2/2009 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan aluestrategia 2009–2012 ISBN 978-952-453-477-2 (Painettu) ISBN 978-952-453-478-9 (Verkkojulkaisu) 3/2009 Kansallinen metsäohjelma 2015 – toteutuminen 2007–2008 ISBN 978-952-453-499-4 (Painettu) ISBN 978-952-453-500-7 (Verkkojulkaisu) 4/2009 Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian toimeenpanon arviointi 2009 ISBN 978-952-453-501-4 (Verkkojulkaisu) 4a/2009 Evaluation of the Implementation of Finland’s National Strategy for Adaptation to Climate Change 2009 ISBN 978-952-453-502-1 (Verkkojulkaisu) Monimuotoisuuden tutkimusohjelma MOSSEn vaikuttavuusarviointi ja tieteellisen laadun arviointi 5 2009 ISBN 978-952-453-514-4 ISSN 1238-2531 Monimuotoisuuden tutkimusohjelma MOSSEn vaikuttavuusarviointi ja tieteellisen laadun arviointi Jussi Nikula, Alina Pathan, Paavo-Petri Ahonen, Mari Hjelt Gaia Consulting Oy Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 5/2009 Monimuotoisuuden tutkimusohjelma MOSSEn vaikuttavuusarviointi ja tieteellisen laadun arviointi MMM:n julkaisuja 5/2009 Tekijät: Jussi Nikula, Alina Pathan, Paavo-Petri Ahonen, Mari Hjelt Kannen kuvat ylhäältä: MMM kuva-arkisto, MMM kuva-arkisto, Kare Liimatainen, MMM kuva-arkisto ISBN: 978-952-453-514-4 (Painettu) ISBN: 978-952-453-515-1 (Verkkojulkaisu) ISSN: 1238-2531 (Painettu) ISSN: 1797-397X (Verkkojulkaisu) Vammalan Kirjapaino Oy, 2009 Tiivistelmä Luonnon monimuotoisuuden tutkimusohjelman MOSSEn tavoitteena oli tuottaa uutta ja sovellettavissa olevaa tutkimustietoa luonnon monimuotoisuuden suojelu- ja hoitokeinoista sekä niiden ekologisista, taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista valikoiduilla aihealueilla. Toisena keskeisenä tavoitteena oli kehittää luonnon monimuo- toisuuden seurantaa. Tutkimusohjelmalla pyrittiin myös lisäämään vuorovaikutusta ja yhteistyötä eri tutkimus organisaatioiden välillä ja toisaalta tiedon tuottajien ja käyttäjien välillä. Tutkimusohjelma oli maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön, opetusministeriön, sisäasiainministe- riön, ulkoasiainministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä Tiehallinnon, Metsäteollisuus ry:n ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:n rahoittama tutkimusohjelma. Maa- ja metsätalousministeriö (50 %) ja ympäristöministeriö (37 %) olivat ohjelman suurimmat rahoittajat. Ohjelma toteutettiin 4+1-vuotisena kokonai- suutena. Ohjelman kokonaisrahoitus vuosina 2003–2006 oli noin 8,3 miljoonaa euroa. Vuosi 2007 oli raportointi- vuosi, jolloin rahoitusta ei enää jaettu. Ohjelmaan saapui hakuaikana 152 hakemusta, joista ohjelmaan valittiin 46 tutkimushanketta. Tutkimusohjelma jaettiin sitä perustettaessa viiteen aihealueeseen: 1. metsäympäristöt (21 han- ketta), 2. maatalousympäristöt (10 hanketta), 3. vesiympäristöt (4 hanketta), 4. muut elinympäristöt, eliöryhmät ja tiedon käytön kehittäminen (10 hanketta) sekä 5. luonnon monimuotoisuus ja kehitysyhteistyö (1 hanke). Ohjelman arvioinnin ylätason tavoitteena oli tarkastella MOSSE-ohjelman tavoitteiden toteutumista. Arvioinnin osatehtävinä oli arvioida ohjelman i. suunnittelua ja toteutusta, ii. tieteellistä laatua, ja iii. yhteiskunnallista vai- kuttavuutta. Arvioinnin lähestymistapana käytettiin sovellettua ohjelmasuunnittelun rakennetta, jonka lähtökoh- tana ovat ne vaikutukset, joita ohjelmalla tavoitellaan. Kutakin ohjelman arvioinnin osatehtävää koskien tarken- nettiin arviointikysymykset, joihin vastattiin eri menetelmien tuottaman aineiston pohjalta. Arvioinnissa käytetyt menetelmät olivat a. asiantuntijahaastattelut ja asiakirja-analyysi, joiden pohjalta tuotettiin ohjelman toiminta ympäristön ja ohjelman kuvaus, b. tieteellinen asiantuntijapaneeli, jonka tuotoksena oli arvio ohjelman tieteelli- sestä laadusta, c. kysely MOSSE-ohjelman tuotosten potentiaalisille loppukäyttäjille, jonka tuottama-aineisto toimi erityisesti ohjelman yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnin pohjana, sekä d. työpaja, jossa arvioinnin alusta- vat havainnot altistettiin alan asiantuntijoiden kommenteille ja jonka keskustelut tuottivat lisäaineistoa arvioinnin suositusten pohjaksi. Yleisesti MOSSE-ohjelmakokonaisuus oli suunniteltu ja toteutettu varsin onnistuneesti. Ohjelman suunnittelu pe- rustui huolellisille tietotarvekartoituksille kattaen eri ministeriöitä ja niiden osastoja sekä rahoittajaorganisaatioi- ta. Tietotarvekartoitukset pohjustivat onnistuneita tutkimusaihevalintoja ja lisäsivät tietoisuutta lisätiedon tarpeis- ta sekä mahdollistivat tietotarpeiden yhdistämisen samaan ohjelmaan. MOSSE-ohjelman tieteelliset tuotokset vastaavat määrällisesti akateemista tutkimusohjelmaa. Hankekohtaisesti julkaisut tosin keskittyivät osalle hankkeita, kun taas monet muut hankkeet tuottivat vain vähän tieteellisiä tuo- toksia. Monissa MOSSE-ohjelman hankkeissa oli potentiaalia tieteellisiin julkaisuihin enemmän kuin mitä toteutui. Ohjelman toimintamuodot rajautuivat melko tiukasti painopistealueiden sisälle ja tutkimuksellisesti lisäarvoa oli- si ehkä saatu vielä lisää esimerkiksi metsä-maatalous ‑painopistealueiden yhteen tuomisella. Tieteellisten tuotos- ten laatu oli kaiken kaikkiaan hyvä. MOSSEn tieteellinen vaikutus monimuotoisuustutkimuksen edistäjänä on sel- keä. MOSSE-ohjelman voidaan sanoa onnistuneen hyvin tavoitteessaan tuottaa uutta ja sovellettavissa olevaa tutki- mustietoa luonnon monimuotoisuuden suojelu- ja hoitokeinoista sekä niiden ekologisista, taloudellisista ja so siaalisista vaikutuksista valikoiduilla aihealueilla. Yleisesti ottaen tutkimustuotokset onnistuttiin muokkaamaan sovellettavaan muotoon käytännön oppaiksi ja raporteiksi, joita potentiaaliset loppukäyttäjät pitävät tärkeimpänä tukena omalle työlleen monimuotoisuuden alueella. Merkittävä osuus potentiaalisista loppukäyttäjistä oli hyödyn- tänyt MOSSEn tuotoksia ja näillä tuotoksilla oli selkeä merkitys loppukäyttäjien luonnon monimuotoisuutta kos- kevan työn edistämisessä. MOSSEn tiedontuotannon tavoitteista kenties heikoimmaksi jäi taloudellisten ja sosiaa- listen näkökulmien kytkeminen monimuotoisuustutkimukseen, joka oli kuitenkin ohjelman keskeisiä tavoitteita. Taloudellis-sosiaalisen monimuotoisuustutkimuksen alueella toteutettiin hyviä hankkeita, mutta yleisvaikutelmak- si jäi, että ohjelman tasolla näkökulma ei saavuttanut mainittavaa asemaa. MOSSEen kuuluvissa hankkeissa tehtyä, tiettyihin elinympäristöihin tai monimuotoisuuskysymyksiin liittyvien luon- non monimuotoisuuden indikaattoreiden ja seurantamenetelmien kehitystyötä voidaan pitää onnistuneena. Mer- kittävä osa parannettuja seurantamenetelmiä hyödyntävistä loppukäyttäjistä piti kehitystä tärkeänä oman orga- nisaation monimuotoisuustyön kannalta. MOSSE-ohjelmassa onnistuttiin siten tavoitteen mukaisesti kehittämään monimuotoisuustyötä tukevaa seurantaa, mutta vain rajatuilla alueilla. Tutkimusohjelmalla pyrittiin lisäämään vuorovaikutusta ja yhteistyötä eri tutkimusorganisaatioiden välillä ja toi- saalta tiedon tuottajien ja käyttäjien välillä. Tässä tavoitteessaan MOSSEn voidaan sanoa onnistuneen hyvin. Oh- jelma on synnyttänyt kohtuullisessa määrin uusia asiantuntijaverkostoja sekä tutkijoiden ja loppukäyttäjien välille että tutkijoiden kesken. Ohjelman myötä tapahtunut verkostoituminen on toistaiseksi johtanut vain vähäisesti konkreettisten hankkeiden syntymiseen, mutta laajentunutta verkostoa hyödynnetään useilla alueilla, kuten hanke toiminnassa, päätöksenteossa ja toimien suunnittelussa. Ohjelman toteutus kokonaisuutena sekä ohjelman puit- teissa tapahtunut yhteyksien luonti on edistänyt uusien asiantuntijaverkostojen syntymistä hyvin. Kokonaisuutena MOSSE-ohjelma oli onnistunut ja sen voidaan arvioida saavuttaneen päätavoitteensa. Tämä on tapahtunut siitä huolimatta, että MOSSE-ohjelmalle oli leimallista tavoitteiden moninaisuus ja monitasoisuus sekä näiden löyhähkö määrittely ohjelmatoiminnassa. Ohjelmateknisen ja ‑imagollisen viimeistelyn jäädessä vähem- mälle huomiolle MOSSE-ohjelmassa toteutettiin tietotarpeisiin perustuvaa ja niihin vastaavaa tutkimusta, jolla vaikuttaa olevan luonnon monimuotoisuuden edistämisen kannalta merkittävää vaikutusta. Edellytys ohjelman onnistumiselle on ollut hyvä ohjelman taustatyö ja hyvin toimivat sekä tiiviit yhteistyösuhteet. Sammanfattning Effektivitetsbedömning av forskningsprogrammet för biodiversitet MOSSE och utvärdering av forskningens vetenskapliga kvalitet Måle���������������������������������������������������������������������������������������������������������t för forskningsprogrammet för biodiversitet MOSSE var att producera nya och tillämpningsbara forsknings- rön om metoderna för skydd och vård av naturen samt om metodernas ekologiska, ekonomiska och sociala effek- ter inom utvalda temaområden. Det andra viktiga målet var att utveckla uppföljningen av naturens biologiska mångfald. Genom programmet ville man också öka växelverkan och samarbetet mellan olika forskningsorgani- sationer samt mellan dem som producerar och använder informationen. Forskningsprogrammet finansierades av jord- och skogsbruksministeriet, miljöministeriet, undervisningsministeriet, inrikesministeriet, utrikesministeriet, kommunikationsministeriet samt Vägförvaltningen, Skogsindustri rf och Jord- och skogsbruksproducenternas centralförbund MTK. De största finansiärerna var jord- och skogsbruksministeriet (50 %) och miljöministeriet (37 %). Programmet utgjorde en helhet som löpte över 4+1 år. Totalfinansieringen 2003–2006 uppgick till ca 8,3 miljoner euro. År 2007 var ett rapporteringsår då ingen finansiering delades ut. Un- der ansökningstiden lämnades 152 projektansökningar och bland dessa valdes fram 46 forskningsprojekt. Forsk- ningsprogrammet delades upp i fem temaområden: 1. miljöer med skog (21 projekt), 2. jordbruksmiljöer (10 pro- jekt), 3. vattenmiljöer (4 projekt), 4. övriga livsmiljöer, grupper av organismer och utveckling av informationsan- vändning (10 projekt) samt 5. naturens biologiska mångfald och utvecklingssamarbete (1 projekt). Det främsta syftet med bedömningen av programmet var att analysera utfallet av målen för MOSSE-programmet. I bedömningen ingick också analyser av programmets i. planering och genomförande, ii. vetenskapliga kvalitet, och iii. samhälleliga effekter. Bedömningens approach byggde på en tillämpad struktur för programplanering som utgår från de effekter programmet siktar mot. För varje analyserat område i bedömningen utarbetades frågor som besvarades utifrån material producerat genom olika metoder. Bedömningsmetoderna bestod av a. intervjuer med experter och dokumentanalys som beskrivningen av programmet och programmets omvärld bygger på, b. en ve- tenskaplig expertpanel som resulterade i en bedömning av programmets vetenskapliga kvalitet, c. en enkät till potentiella slutanvändare av MOSSE-programmets output; materialet från enkäten låg i synnerhet till underlag för bedömningen av programmets samhälleliga effekter, samt av d. en workshop där branschens experter fick komma med synpunkter till de preliminära observationerna; workshopdiskussionerna genererade ytterligare material för rekommendationer i bedömningen. I allmänhet har MOSSE-programhelheten planerats och genomförts på ett rätt så lyckat sätt. Planeringen av pro- grammet byggde på noggranna kartläggningar av informationsbehov som omfattade olika ministerier och minis- teriernas avdelningar samt finansierande organisationer. Kartläggningarna gav underlag för lyckade val av forsk- ningsområden, ökade vetskapen om behovet av ytterligare information och gjorde det möjligt att inkludera infor- mationsbehoven i samma program. I kvantitativt hänseende motsvarar MOSSE-programmets vetenskapliga resultat ett akademiskt forskningsprogram. Det var dock endast vissa projekt som resulterade i publikationer medan många andra projekt inte genererade ve- tenskapliga resultat i någon nämnvärd utsträckning. Många av MOSSE-programmets projekt hade emellertid mer potential för vetenskapliga publikationer än vad som realiserades. Programmets åtgärder var ganska strängt kon- centrerade innanför de prioriterade områdena. Sammanslagning av t.ex. insatsområdena skog-jordbruk skulle kan- ske ha gett större vetenskapligt mervärde. Allt som allt var de vetenskapliga resultaten av god kvalitet. MOSSE: s vetenskapliga effekt i att främja forskningen kring biologisk mångfald är tydlig. Man kan säga att MOSSE-programmet har uppfyllt väl målen att producera nya och tillämpningsbara forsknings- rön om metoderna för skydd och vård av naturen samt om metodernas ekologiska, ekonomiska och sociala effek- ter inom utvalda temaområden. I regel lyckades man omvandla forskningsrön till praktiska handböcker och rap- porter som enligt de potentiella slutanvändarna är det bästa stödet i deras arbete inom biologisk mångfald. En stor del av de potentiella slutanvändarna hade utnyttjat MOSSE: s resultat. Dessa resultat gagnade klart slutan- vändarna i arbetet med att främja biologisk mångfald. Det mål som kanske var det svagaste bland målen om in- formationsproduktion var kopplingen av ekonomiska och sociala aspekter till mångfaldsforskningen, vilket också var ett av programmets viktigaste mål. Inom området för ekonomisk-social mångfaldsforskning fanns bra projekt men det allmänna intrycket var att på programnivå uppnådde denna aspekt inte någon nämnvärd ställning. Det arbete inom MOSSE-projekten som gäller att utveckla indikatorer och uppföljningssystem för naturens biolo- giska mångfald i anslutning till vissa livsmiljöer eller mångfaldsfrågor, kan betraktas som lyckat. Merparten av slutanvändarna som tillämpar de förbättrade uppföljningssystemen ansåg att utvecklingen var viktig med tanke på mångfaldsarbetet i den egna organisationen. I enlighet med programmets mål lyckades man således förbättra uppföljningen som stödjer mångfaldsarbetet, dock endast inom vissa områden. Genom programmet ville man också öka växelverkan och samarbetet mellan olika forskningsorganisationer samt mellan dem som producerar och använder informationen. Detta mål har uppnåtts. Programmet har genererat ett rimligt antal nya expertnätverk såväl mellan forskare och slutanvändare som bland forskare. Nätverksbildningen har tills vidare endast lett till några få konkreta projekt men det bredare nätverket har varit till nytta inom flera områden, såsom projektverksamhet, beslutsfattande och åt- gärdsplanering. Överlag har genomförandet av programmet och skapandet av kontakter inom ramen för program- met bidragit till att det bildats nya expertnätverk. Totalt sett var MOSSE-programmet lyckat och kan sägas ha uppnått det huvudsakliga målet. Detta trots att pro- grammet kännetecknades av många olika mål och nivåer som också var löst definierade i programarbetet. I stället för att i någon större utsträckning satsa på programteknisk eller imagemässig finslipning utförde man inom MOS- SE-programmet forskning som byggde på informationsbehov och mötte behoven vilket verkar bidra stort till en bättre biologisk mångfald i naturen. Förutsättningen för ett lyckat program har varit ett bra förberedande arbete och välfungerande och intensivt samarbete. Summary Impact assessment and evaluation of the scientific quality of the Biodiversity Research Programme MOSSE The aim of the research programme ”Biodiversity and Monitoring Programme MOSSE” was to produce new and applicable scientific information on the means for protecting and managing biodiversity and their ecological, eco- nomic and social impacts in the selected topic areas. Another main objective was to develop the monitoring of biodiversity. The research programme also aimed to increase interaction and cooperation between different re- search organisations as well as between the producers and users of information. The research programme was funded by the Ministry of Agriculture and Forestry, Ministry of the Environment, Min- istry of Education, Ministry of the Interior, Ministry for Foreign Affairs, Ministry of Transport and Communications, Finnish Road Administration, Finnish Forest Industries Federation and Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners MTK. Most of the financing came from the Ministry of Agriculture and Forestry (50%) and Ministry of the Environment (37%). The implementation period of the programme was 4+1 years. The funding for the pe- riod 2003–2006 totalled about 8.3 million euros. The year 2007 was dedicated to reporting, and no funding was allocated to it. During the application period a total of 152 applications under the programme came in, of which 46 research projects were selected for implementation. When the research programme was constructed, it was di- vided into five topic areas: 1. forest environments (21 projects), 2. agricultural environments (10 projects), 3. aquat- ic environments (4 projects), 4. other habitats, groups of living organisms and developing the use of information (10 projects) and 5. biodiversity and development cooperation (1 project). The high-level objective of the programme evaluation was to assess the realisation of the objectives set for the MOSSE programme. The sub-tasks in the evaluation were to assess i. programme design and implementation, ii. scientific quality, and iii. societal effectiveness. The approach used in the evaluation relied on the structure of pro- gramme design, which is founded on an intervention logic where the effectiveness and impacts resulting from the programme are assessed against the set objectives of the programme. The evaluation questions specified for each sub-task of the evaluation were answered on the basis of data produced by various methods. The methods used in the evaluation were a. interviews of experts and document analysis, which lay the foundation for the descrip- tion of the operating environment and the programme, b. scientific expert panel, which produced the assessment of the scientific quality of the programme, c. survey among the potential end users of the results of the MOSSE programme; the data produced by this provided the basis for the assessment of the societal effectiveness of the programme, in particular, and d. workshop where the preliminary observations of the evaluation were submitted to expert comments; the discussions produced further data which served as the foundation for the recommenda- tions of the evaluation. In general, both the design and implementation of the MOSSE programme as a whole were quite successful. The programme design was founded on thorough investigations of the information needs, which covered the different ministries and their departments and the funding organisations. The investigations of the information needs con- tributed to a successful selection of the research topics and improved the awareness of the need for further infor- mation as well as allowed the combination of the information needs under a single programme. Quantitatively the scientific results of the MOSSE programme meet the requirements of an academic research pro- gramme. As regards individual projects, however, most of the publications were produced in some of the projects while certain projects did not produce very much scientific output. Many of the projects under the MOSSE pro- gramme had more potential for scientific publications than what was realised. The methodologies of the pro- gramme were quite strictly restricted within the priority areas, and more scientific value added would have been produced if, for example, the priority areas concerning forests and agriculture had been combined. As a whole the standard of the scientific output was good and the scientific impact of the MOSSE programme in promoting bio- diversity research is obvious. The MOSSE programme may be considered to have succeeded well with the aim of producing new and applicable scientific information on the means for protecting and managing biodiversity and their ecological, economic and social impacts in the selected topic areas. On the whole the adaptation of the scientific results into an applicable form succeeded quite well, producing practical guides and reports which the potential end users consider as the most important type of support for their own work on biodiversity issues. A significant share of the potential end users have utilised the output of the MOSSE programme, and this output has a clear role in promoting the end us- ers’ work on biodiversity. Of the objectives related to production of information perhaps the least successful was the effort to integrate economic and social perspectives into biodiversity research, which was one of the main ob- jectives of the programme. Some of the projects implemented in the field of economic and social biodiversity study were quite good, but the general impression was that in the programme as a whole this perspective did not gain any significant position. The development work on the indicators and monitoring methods for biodiversity in the projects under the MOSSE programme relating to specific habitats or biodiversity issues can be considered successful. A significant share of the end users of the improved monitoring methods considered the development as important in terms of the bio- diversity work in their respective organisations. Thus, in accordance with the objective, the MOSSE programme suc- ceeded in developing monitoring in support of the work on biodiversity, but only in certain, limited areas. The research programme aimed to increase interaction and cooperation among different research organisations as well as between the producers and users of information. As regards this objective, the MOSSES programme can be considered to have succeeded very well. The programme has created a fair number of new expert networks, both between scientists and end users and among the scientists. So far the networking which took place under the programme has led to few concrete projects, but the expanding network is utilised in various fields, including project work, decision-making and planning of actions. The programme implementation as a whole and the crea- tion of contacts under it has contributed well to the setting up of new expert networks. As a whole, the MOSSE programme was successful and it can be considered to have reached its main objective. This has taken place despite the diversity of objectives of various levels characteristic to the MOSSE programme and their quite loose definition in the programme activity. The technical and image-related aspects received less attention in programme, which focused rather on carrying out scientific research based on the information needs and in response to these. This appears to have significant impacts on promoting biological diversity. The prerequi- sites for the success of the programme included thorough background work and functioning and close cooperative relations. Sisältö Tiivistelmä 3 Sammanfattning 5 Summary 7 1 Johdanto 11 2 MOSSE-ohjelman toimintaympäristö 12 2.1 Luonnon monimuotoisuuden käsite 12 2.2 Monimuotoisuuden merkitys ja keskeisimmät politiikkaprosessit 12 2.3 Monimuotoisuustutkimus Suomessa 13 2.3.1 Kansallinen monimuotoisuustutkimus ennen MOSSE-ohjelmaa 13 2.3.2 Monimuotoisuustutkimuksen teemat ja niiden kehitys MOSSE-ohjelman aikana 13 2.3.3 Tutkimustahot ja tiedon hyödyntäjät 14 3 MOSSE-ohjelma 16 3.1 Ohjelman perustiedot 16 3.2 Ohjelman suunnittelu ja toteutus 17 3.2.1 Idea ja kokoaminen 17 3.2.2 Valmistelu ja käynnistys 18 3.2.3 Toimintatavat 20 3.2.4 Raportoidut tuotokset 21 3.2.5 Yhteydet muihin ohjelmiin 22 4 Arvioinnin toteutus 24 4.1 Tavoitteet 24 4.2 Lähestymistapa ja arviointikysymykset 24 4.3 Menetelmät 26 4.3.1 Asiakirja-analyysi 26 4.3.2 Asiantuntijahaastattelut 26 4.3.3 Kysely 27 4.3.4 Tieteellisen laadun arviointi 28 5 MOSSE-ohjelman suunnittelun ja toteutuksen onnistuneisuus 30 6 MOSSE-ohjelman tuotosten tieteellinen laatu 32 6.1 Hankkeiden tieteellinen laatu ja merkitys 32 6.2 Ohjelman tieteelliset tuotokset ja vaikutukset monimuotoisuustutkimukselle 35 6.3 Ohjelmayhteistyö ja kansainvälisyys 36 6.4 Tutkimustulosten hyödynnettävyys loppukäyttäjien kannalta 37 10 7 MOSSE-ohjelman yhteiskunnallinen vaikuttavuus 38 7.1 MOSSE-ohjelman tulosten hyödyntäjät 38 7.2 Luonnon monimuotoisuuden merkitys tulosten hyödyntäjille 38 7.3 MOSSE-ohjelman tuotosten hyödyntäminen 39 7.4 MOSSE-ohjelman vaikutukset yhteistyöhön ja verkottumiseen 42 8 Johtopäätökset MOSSE-ohjelman arvioinnista 43 8.1 Yhteenveto MOSSE-ohjelman tieteellisestä laadusta 44 8.2 Yhteenveto MOSSE-ohjelman tulosten hyödyntämisestä ja vaikuttavuudesta 45 8.3 Johtopäätöksiä luonnon monimuotoisuuden tutkimuksen kehittämiseksi 46 8.4 Johtopäätöksiä sektoritutkimusohjelmien kehittämiseksi 47 9 Suositukset 50 Lähdeluettelo 51 Liite 1. Lista MOSSE-ohjelman taustalla vaikuttaneista ohjelmista tai hankkeista 52 Liite 2. MOSSE-ohjelman ohjelmaryhmä 53 Liite 3. Arviointihankkeessa haastatellut asiantuntijat ja työpajaosallistujat 54 Liite 4. MOSSE-hankkeiden valikoitujen tieteellisten julkaisujen viitemäärät 55 1 Johdanto Monimuotoisuustutkimuksen tärkeys päätöksenteon tukena on korostunut viime vuosikymmenen aikana. Muun muassa metsä- ja luonnonsuojelupoliittiset prosessit ovat korostaneet ajankohtaisen tiedon merkitystä. Käytännön tietotarpeisiin vastaamaan perustettu monimuotoisuuden tutkimusohjelma MOSSE toteutettiin vuosina 2003– 2007. Tietotarpeet koskivat muun muassa erilaisten luonnonympäristöjen suojelukeinoja ja niiden vaikutuksia, elinympäristöjen pirstoutumisen biodiversiteettivaikutuksia, maatalouden ympäristötuen kehittämistä sovelletta- vampaan suuntaan, käytännön suojelu- ja hoitotoimia sekä monimuotoisuusseurantojen kehittämistä. Tutkimus- ohjelma toteutettiin usean rahoittajatahon yhteistyönä. Rahoittajina toimivat maa- ja metsätalousministeriö, ym- päristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, opetusministeriö, ulkoasianministeriö, sisäasiainministeriö, Met- säteollisuus ry, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry ja Tiehallinto. Ohjelmassa oli mukana 46 tutki- mushanketta, jotka liittyivät viiteen aihekokonaisuuteen: metsäympäristöt, maatalousympäristöt, vesiympäristöt, muut elinympäristöt, ja eliöryhmät ja tiedon käytön kehittäminen sekä luonnon monimuotoisuus ja kehitysyhteis- työ. Ohjelman tavoitteet ja painopisteet perustuivat suurelta osin rahoittajatahojen käytännön tietotarpeisiin. Ohjelman loppuarviointi toteutettiin maa- ja metsätalousministeriön johdolla. Ohjelman loppuarvioinnin tavoit- teena oli tarkastella MOSSE-ohjelman suunnittelua, tavoitteiden toteutumista, yhteiskunnallista vaikuttavuutta, verkottumista sekä tieteellistä laatua. Arvioinnin toteutti Gaia Consulting Oy joulukuun 2008 ja kesäkuun 2009 välisenä aikana. Arvioinnin ohjausryhmän jäseniä olivat puheenjohtajana projektikoordinaattori Katja Matveinen- Huju (MMM), ympäristöylitarkastaja Marjukka Mähönen (MMM), ylitarkastaja Eero Pehkonen (MMM) ja ympäristö neuvos Pertti Rassi (YM). Ohjausryhmässä asiantuntijoina toimivat ylimetsänhoitaja Matti Heikurainen (MMM), neuvotteleva virkamies Elina Nikkola (MMM) ja tutkimusjohtaja Mikko Peltonen (MMM). Lisäksi ohjausryhmä kuu- li asiantuntijana Tarja Haarasta ympäristöministeriöstä ja Markku Järvenpäätä maa- ja elintarviketalouden tutki- muskeskuksesta. Tässä raportissa on esitetty monimuotoisuuden tutkimusohjelma MOSSEn loppuarvioinnin tulokset. Raportin toi- sessa luvussa käsitellään monimuotoisuustutkimuksen toimintaympäristöä eli niitä taustoja, toimijoita, toiminta- malleja sekä muutostekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet MOSSE-ohjelman suunnitteluun, toteutukseen ja vaikutuk- siin. MOSSE-ohjelma kokonaisuudessaan kuvataan luvussa 3. Luvussa 4 esitellään arvioinnin tavoitteet, lähesty- mistapa sekä arviointikysymykset. Luvuissa 5–7 esitellään arvioinnin tulokset ohjelman suunnittelusta, tavoitteiden toteutumisesta, yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta kattaen myös ohjelman vaikutukset eri toimijoiden yhteis- työhön. Johtopäätökset ja suositukset on esitetty luvuissa 8 ja 9. 12 2 MOSSE-ohjelman toimintaympäristö 2.1 Luonnon monimuotoisuuden käsite Luonnon monimuotoisuuden käsitteen määrittely on melko joustava. Yleisesti ottaen luonnon monimuotoi- suudella tarkoitetaan kaikkea luonnon monipuolisuut- ta. Tavallisimmin luonnon monimuotoisuus esitetään kolmella tasolla: •• Lajien sisäinen perinnöllinen muuntelu •• Lajien runsaus •• Elinympäristöjen monipuolisuus Lisäksi voidaan puhua maisematason monimuotoi suudesta, geologisesta monimuotoisuudesta sekä ekosysteemien toimivuudesta osana luonnon moni muotoisuutta1,2. Termin on todettu koonneen kaikki luonnon eri osat ja tasot yhdenvertaisina yhden käsit- teen alle3. Luonnon monimuotoisuudesta käytetään usein, kuten myös tässä raportissa, synonyymiä biodi- versiteetti. Tieteellisessä keskustelussa on päästy yksimielisyyteen lähinnä siitä, että luonnon monimuotoisuuden käsit- teelle ei ole olemassa yhtä oikeaa ja yksiselitteistä mää- rittelyä. Luonnon monimuotoisuuden määrittelyssä nähdään olevan niin monia näkökulmia ja näkökulman valinnan myötä kytköksiä erilaisiin arvovalintoihin. Täs- tä johtuen esimerkiksi monimuotoisuuden mittaamisel- le ei ole olemassa yhtä oikeaa joukkoa indikaattoreita, vaan useita joukkoja, jotka kukin edustavat hieman eri- laisia arvoja4. Biodiversiteetin käsite syntyi 1980-luvun loppupuolella. Termi on noussut nopeasti käytetyksi ja tunnetuksi kä- sitteeksi. Vuonna 1988 biodiversiteetti ei esiintynyt Bio- logical Abstracts -julkaisun artikkeleissa avainsanana, ja sana biologinen diversiteetti esiintyi kerran. Vuonna 1993 biodiversiteetti esiintyi 72 kertaa ja biologinen di- versiteetti 19 kertaa. Nyt, noin viisitoista vuotta myö- hemmin, olisi haastavaa edes yrittää laskea kuin useas- 1 Millennium Ecosystem Assessment 2005. Ecosystems and Hu- man Well-being: Biodiversity Synthesis. 2 SYKEn www-sivut. http://www.ymparisto.fi/default. asp?contentid=129955&lan=fi, vierailtu 3.3.2009 3 SYKEn www-sivut. http://www.ymparisto.fi/default. asp?contentid=129955&lan=fi, vierailtu 3.3.2009 4 Stanford Encyclopedia of Philosophy www-lähde, http://plato. stanford.edu/entries/biodiversity/, vierailtu 3.3.2009. ti sanaa käytetään päivittäin tutkijoiden, päättäjien, median ja muiden toimesta5. Tämän arvioinnin yhteydessä ei ole tarpeellista pyrkiä määrittelemään luonnon monimuotoisuuden käsitettä sen tarkemmin kuin mitä tässä on todettu. MOSSE- ohjelma palveli monimuotoisuuden edistämisen tieto- tarpeita ja ohjelmaan hyväksyttävät hankkeet liittyivät luonnon monimuotoisuuteen sopivan monimuotoisella tavalla. Merkittävimmällä tavalla MOSSE-ohjelmassa laajennettiin edellä esitettyä perinteistä monimuotoi- suuden käsitettä sen yhteiskunnallisen ulottuvuuden osalta. Ohjelmassa nähtiin yhteiskuntatieteellisen tut- kimuksen näkökulman olevan erityisen tärkeän moni- muotoisuuden tiedekentällä. 2.2 Monimuotoisuuden merkitys ja keskeisimmät politiikkaprosessit YK:n entisen pääsihteerin Kofi Annanin vuonna 2000 esittämästä aloitteesta syntyi merkittävä Millennium Ecosystem Assessment -hanke, jossa tutkittiin maailman ekosyysteemien tilaa ja ihmisten riippuvuutta ekosys- teemien palveluista. Hankkeen biodiversiteetti-raportis- sa todetaan, että luonnon monimuotoisuus on perusta ekosysteemipalveluille6, joista ihmisten hyvinvointi tii- viisti riippuu7. Luonnon monimuotoisuuden merkitys kansainvälisessä politiikassa tunnustettiin Rio de Janeirossa (1992) sol- mitun biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopi- muksen (CBS) myötä. Tätä merkitystä vahvistettiin Jo- hannesburgin kestävän kehityksen huippukokouksen (2002) toimintaohjelmalla, jonka mukaisesti tavoittee- na on vähentää luonnon monimuotoisuuden köyhty- mistä merkittävästi vuoteen 2010 mennessä. Nämä kaksi sopimusta ovat myös MOSSE-ohjelman kaksi merkittävintä kansainvälistä taustavaikuttajaa. Kotimaassa keskeinen tekijä MOSSE-ohjelman taustalla oli Suomen biologista monimuotoisuutta koskeva kan- sallinen toimintaohjelma (1997–2005). Kansallinen metsäohjelma sekä sitä täydentänyt Etelä-Suomen 5 Stanford Encyclopedia of Philosophy www-lähde, http://plato. stanford.edu/entries/biodiversity/, vierailtu 3.3.2009. 6 Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan kaikkia aineellisia ja ai- neettomia hyötyjä, joita ihmiset saavat luonnosta. Näitä ovat esimerkiksi ruoka, polttoaine sekä säätelytehtävät, kuten eroo- s ion to r junta . h t tp : / /www.ympar i s to. f i /de fau l t . asp?node=22962&lan=FI 7 �������������������������������������������������������� Millennium Ecosystem Assessment 2005. Ecosystems and Hu- man Well-being: Biodiversity Synthesis. 13 metsien monimuotoisuusohjelma loivat viitekehyksen metsien monimuotoisuusasoiden käsittelylle. Maata- louden ympäristötuen uudistaminen oli puolestaan maatalouden keskeisiä politiikkaprosesseja MOSSE- ohjelman aikana. Lisäksi MOSSEn käynnistämisen ja to- teuttamisen aikana oli käynnissä useita muita ohjelmia, kuten esimerkiksi kansalliset eläin- ja kasvigeenivara- ohjelmat, maa- ja metsätalousministeriön luonnon varastrategia, Suomen Itämeriohjelma ja EY:n vesipoli- tiikan puitedirektiivin kansallinen soveltaminen. Laa- jempi lista näistä ohjelmista on esitetty Liitteessä 1. 2.3 Monimuotoisuustutkimus Suomessa 2.3.1 Kansallinen monimuotoisuustutkimus ennen MOSSE-ohjelmaa MOSSE muodosti luonnollisen jatkumon Suomen Aka- temian koordinoimalle monimuotoisuuden tutkimusoh- jelma FIBRElle (1997–2002). FIBRE oli kuusivuotinen ohjelma, jossa painopisteenä oli sovellettu tieteidenvä- linen monimuotoisuustutkimus. Ohjelma valmisteltiin ja rahoitettiin muun muassa Akatemian, Tekesin ja usei- den eri ministeriöiden sekä eri säätiöiden toimesta. Oh- jelman budjetti oli noin 20 miljoonaa euroa. Ohjelman käynnistyksessä painotettiin voimakkaasti biologista monimuotoisuutta koskevaa yleissopimusta, jonka vel- voitteet myös Suomen on täytettävä. Tästä johtui moni muotoisuuskysymyksiin liittyviä tietotarpeita8. FIBRE-ohjelman valmistelun aikana suomalainen moni- muotoisuustutkimus nähtiin kansainvälisesti katsottu- na vahvana. Taksonomia, systematiikka, eliömaantiede ja ekologia olivat vahvoja aloja. Lajistollisesta moni- muotoisuuspainotuksesta huolimatta oli useita rajalli- sesti tunnettuja eliöryhmiä. Lisäksi perinnöllisestä, aluetason sekä ekosysteemien monimuotoisuudesta oli vähemmän tietoa. Suomen ympäristökeskus (SYKE) koordinoi vuoteen 1996 ulottunutta Luonnon moni- muotoisuuden yhteistutkimusohjelmaa (LUMO), joka kokosi monimuotoisuustutkimusta ja edisti tiedonvaih- toa9. FIBRE kasvatti merkittävästi monimuotoisuustutkimuk- sen kapasiteettia, nosti tieteellistä tasoa ja koulutti tut- 8 Suomen Akatemia 1997. Biodiversiteettitutkimusohjelma, oh- jelmamuistio, www-lähde: http://www.aka.fi/fibre/programme- 1-aims1fi.html, vierailtu 3.3.2009 9 Suomen Akatemia 1997. Biodiversiteettitutkimusohjelma, oh- jelmamuistio, www-lähde: http://www.aka.fi/fibre/programme- 1-aims1fi.html, vierailtu 3.3.2009 kijoita10. FIBRE-ohjelman BITUMI-projektissa syntetisoi- tiin koko ohjelman tuloksia ja pyrittiin tutkimuksen tu- losten hyödyntämiseen. Selkeimpänä tuotoksena syn- tyivät kirjat metsä-, maatalous- ja vesiympäristöjen mo- nimuotoisuudesta. Monimuotoisuuden alan tutkimusohjelmiin sidotusta tutkimuksesta mainittakoon FIBREn ja LUMOn lisäksi ympäristöministeriön koordinoima Ympäristöklusterin tutkimusohjelma. Ohjelmassa oli mukana useita hank- keita, joissa tutkimusaiheena oli monimuotoisuus. Ym- päristöklusterin tutkimusohjelma on yhteistyöohjelma, jonka tavoitteena on uutta tietoa tuottamalla luoda edellytyksiä elinympäristön kehittämiselle ja lähivuo sien keskeisten ympäristöongelmien ratkaisemiselle. Ohjelman päärahoittajina ovat ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Tekes ja Suomen Akatemia. Ohjelmassa on tällä hetkellä menossa neljäs kausi (2006–2009). Edelliset kaudet olivat 1997–1999, 2000–2002 ja 2003–2005. Erityisesti kaudella 2003– 2005 ohjelman Luonto ja luonnonvarat -aihepiirissä oli mukana useampi (4 kpl) monimuotoisuuden tutkimus- hanke. 2.3.2 Monimuotoisuustutkimuksen teemat ja niiden kehitys MOSSE-ohjelman aikana Monimuotoisuustutkimuksen akateemisesta tutkimuk- sesta voidaan nostaa esiin kolme erityyppistä suuntaa. Ensimmäinen tutkimuksen suunta painottaa mallinnus- menetelmiä ja voimakasta teoreettis-metodologista lä- hestymistapaa. Toinen suuntaus on käytännön toimi- alakohtaisia (maa/metsä/vesi/kala/riistatalous) sovel- luksia painottava tutkimus. Lisäksi lajistospesialistit voidaan erottaa omaksi kolmanneksi suunnakseen. Nä- mä suuntaukset eivät ole tiukasti rajattuja ja suuntauk- set voivat olla osin myös päällekkäisiä. Monimuotoi- suuden tutkimuskentällä ei ole tapahtunut merkittäviä tutkimusparadigmamuutoksia MOSSE-ohjelman aika- na. Jonkinasteista keskustelua herättää kuitenkin mal- linnusmenetelmien ja käytännönläheisempien lähesty- mistapojen suhde ja soveltaminen eri kysymyksiin. Monimuotoisuustutkimuksen voidaan sanoa törmän- neen 2000-luvulla teemallisesti ilmastonmuutoskysy- myksen dominanssiin ja joutuneen osin alistetuksi sille. Useissa monimuotoisuutta käsittelevissä tutkimus- hankkeissa ilmiötä lähestytään nyt ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen sopeu- 10 The Academy of Finland 2003. Finnish Biodiversity Research Programme FIBRE 1997–2002, Evaluation Report. Publication so the Academy of Finland. 14 tumisen näkökulmasta voidaan tarkastella eri lajien ja lajiyhteisöjen sopeutumista muuttuvaan ilmastoon. Kasvavassa määrin tehdään tutkimusta vaihtoehtoisis- ta energialähteistä ja erityisesti tarkastellaan bioener- gian kasvavan hyödyntämisen vaikutuksia luonnon mo- nimuotoisuudelle. Kansallinen monimuotoisuustutki- muksen rahoitus vaikuttaa supistuneen MOSSE-ohjel- man jälkeen. 2.3.3 Tutkimustahot ja tiedon hyödyntäjät Monimuotoisuuden tutkimuskentällä voidaan piirtää organisaatioperustein karkea kahtiajako yliopistollisiin monimuotoisuustutkijoihin ja tutkimuslaitostoimijoi- hin. Suomen yliopistoista keskeisimpiä monimuotoi- suustutkimuksen organisaatioita ovat Helsingin yliopis- ton metsäekologian ja agroekologian sekä bio- ja ym- päristötieteen laitokset, lajikysymysten osalta kasvibio- logian tutkimusryhmät ja luonnontieteellinen keskus- museo, Turun yliopiston biologian ja maantieteen laitos, Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitos, Joensuun yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitos ja metsätieteellinen tiedekunta sekä Oulun yliopiston bio- logian laitos. Yliopistojen alaisuuteen kuuluvat myös luonnontieteelliset museot. Yhteiskuntatieteellinen pa- nostus monimuotoisuustutkimukseen ei vielä toistai- seksi ole Suomessa mitenkään merkittävää, kuten ei muuallakaan maailmassa. Tampereen yliopistolla on pi- simmät perinteet yhteiskunnallisessa ympäristön tutkimuksessa Suomessa. Tosin tutkimuslaitoksissa tätä näkökulmaa on nostettu esiin vahvemmin kuin yliopis- toissa. Tutkimuslaitostoimijat kattavat muun muassa maa talous- ja metsäsektoreiden valtiolliset tutkimuslaitok- set, kuten Metsäntutkimuslaitos (Metla), Maatalouden- ja elintarviketalouden tutkimuslaitos (MTT), Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE)11. Lisäksi on olemassa muita tutkimuslaitoksia kuten Pellervon taloudellinen tutki- muskeskus. Monimuotoisuustutkimuksen kertaluon- teista tutkimusohjelmaa pysyvämpien rakenteiden kan- nalta on huomattava, että yksi SYKEn kahdeksasta tut- kimusohjelmasta on fokusoitunut juuri luonnon moni- muotoisuuteen12. Kuvassa 2.1 on koottu yhteen MOSSE- ohjelman kannalta olennaiset tutkimustahot. 11 Merentutkimuslaitos on vuoden 2009 alusta uudelleenorgani- soitu ja osa tutkimuksesta siirretty SYKEn Merikeskukseen. 12 SYKE on organisoinut tutkimustoimintansa tutkimusohjelmiin, joista yksi on Luonnon monimuotoisuuden tutkimusohjelma, www: http://www.miljo.fi/default.asp?contentid=134342&lan=fi MOSSE-ohjelman tuottaman tiedon hyödyntämisnäkö- kulmina voidaan mainita eri elinympäristöt (metsät/ maatalous/vesi/muut elinympäristöt) ja erityisteemana monimuotoisuuskysymysten huomioiminen kehitysyh- teistyössä sekä erityiset lajikysymykset (ks. Kuva 2.1). Hyödyntämisen näkökulmina voidaan erotella toisis- taan tiedon hyödyntäminen osana politiikkaprosesseja ja hyödyntäminen käytännön toimenpiteiden toteutuk- sessa. Tiedon tilaajina ja hyödyntäjinä politiikkaproses- seissa toimivat ensisijaisesti eri ministeriöt. Sidosryhmi- nä monimuotoisuuspolitiikassa ovat erilaiset etujärjes- töt (mm. Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry, Metsäteollisuus ry) ja kansalais- ja ympäristö- järjestöt. Ministeriöitä ohjaavaa luonnonvara- ja moni- muotoisuuspolitiikkaa tehdään paitsi edustuksellisen demokratian kautta niin myös asiantuntijatyönä eri strategiatöiden ja neuvottelukuntien kautta. Olennaisia tällä hetkellä voimassa olevia kansallisia strategioita ovat esimerkiksi kansallinen kestävän kehityksen stra- tegia, Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma 2006– 2016 ja kansallinen metsäohjelma 2015. Strategioiden valmistelusta ja toimeenpanosta ovat vastuussa eri ta- hot kuten esimerkiksi luonnonvarainneuvosto ja kestä- vän kehityksen toimikunta. Käytännön monimuotoisuu- den politiikkatoimia koskevaa toteutustyötä tehdään useilla sektoreilla. Metsätalouden toimijakentässä esil- lä ovat ainakin Metsähallitus, Metsäkeskukset, Metsä- talouden kehittämiskeskus Tapio, TE-keskukset, alueel- liset ympäristökeskukset, MTK ry, Metsäteollisuus ry, metsäalan yrittäjät ja metsänomistajat. Maatalouspuo- len vastaavia toimijoita ovat muun muassa ProAgria, MTK ry, TE-keskukset ja tuottajat. Vesisektorilla keskei- set toimijat ovat SYKE ja alueelliset ympäristökeskuk- set, TE-keskusten kalatalousyksiköt, säännöstelylupien haltijat sekä kalastajat ja muut vesialueiden käyttäjät. Muiden elinympäristöjen kannalta merkittävimpänä nousee esiin Tiehallinnon rooli tie- ja liikenneympäris- töjen monimuotoisuuskysymyksissä. 15 Monimuotoisuuden tutkimusohjelma MOSSE Metsät Maatalous Vesi Muut elinympäristöt Kehy Biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus (CBD) 1992 Kansallinen biologista monimuotoisuutta koskeva toimintaohjelma 1997-2005 KMO 2000- 2010, METSO 2003-2007 Maatalouden ympäristötuen tavoitteet VPD, Natura2000, Itämeriohjelma Puutteellisesti tunnetut lajit, pirstoutuminen Kehitysyhteis- työn bd- tavoitteet Yleiset politiikka- prosessit Sovelluskohteet FIBRE-ohjelma 1997-2002 Luonnon monimuotoisuuden yhteistutkimusohjelma LUMO -1996 METLA MTT Luonnontieteelliset museot RKTLSektori- tutkimuslaitokset* Edeltäneet monimuotoi- suuden tutkimus- ohjelmat Yliopistot PTT SYKE (luonnon monimuotoisuuden tutkimusohjelma) Yleistutkimus- laitokset * Tässä esitetty sektorijako ei huomioi laitosten koko tutkimustoimintaa, vaan pyrkii esittämään MOSSEn kannalta kiinnostavimman tutkimusnäkökulman Hallinnon ja käytännön toimijoiden tutkimustieto - tarpeet Lajikysymykset Kuva 2.1. MOSSE-ohjelman tehtävänä oli tuottaa käytännön sovelluskohteisiin tutkimustietoa. Kuvassa on hahmoteltu MOSSEn tietotarpeita eri elinympäristöissä sekä näiden tietojen tuottamisen tarjolla olevaa tutkimuskenttää MOSSE-ohjelman toteutuk- sen aikana 16 3 MOSSE-ohjelma 3.1 Ohjelman perustiedot Arvioinnin kohteena on Monimuotoisuuden tutkimus- ohjelma MOSSE (2003–2007), joka oli maa- ja metsä- talousministeriön, ympäristöministeriön, opetusminis- teriön, sisäasiainministeriön, ulkoasiainministeriön, lii- kenne- ja viestintäministeriön sekä Tiehallinnon, Met- säteollisuus ry:n ja Maa- ja metsätaloustuottajain Kes- kusliitto MTK ry:n rahoittama tutkimusohjelma. Maa- ja metsätalousministeriö (50 %) ja ympäristöministeriö (37 %) olivat ohjelman suurimmat rahoittajat (kuva 3.1). MOSSE-ohjelman tavoitteena oli tuottaa uutta ja sovel- lettavissa olevaa tutkimustietoa luonnon monimuotoi- suuden suojelu- ja hoitokeinoista sekä niiden ekologi- sista, taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista vali- koiduilla aihealueilla. Toisena keskeisenä tavoitteena oli kehittää luonnon monimuotoisuuden seurantaa. Tutki- musohjelmalla pyrittiin myös lisäämään vuorovaikutus- ta ja yhteistyötä eri tutkimusorganisaatioiden välillä ja toisaalta tiedon tuottajien ja käyttäjien välillä. Alkuperäiset tarkennetut tavoitteet oli määritelty niin, että ohjelmasta voivat hakea rahoitusta hankkeet, jotka: 1. tuottavat uutta tietoa metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinoista ja niiden ekologisista vaiku- tuksista 2. selvittävät eri suojelukeinojen taloudellisia ja so siaalisia vaikutuksia 3. tuottavat käytännön tietoa monimuotoisuuden suojeluun liittyvistä turvallisuuskysymyksistä 4. tuottavat uutta tietoa metsäisten elinympäristöjen monimuotoisuuden seurannan kehittämiseen 5. selvittävät elinympäristöjen pirstoutumisen vaiku- tusta monimuotoisuuteen, liikenteen aiheuttamia eläinkuolemia sekä tierakentamisen (tienpientarei- den yms.) positiivisia monimuotoisuusvaikutuksia 6. selvittävät mahdollisuuksia pysäyttää uhanalaistu- miskehitys vuoteen 2010 mennessä 7. selvittävät muita monimuotoisuuden turvaamiseen liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä, mukaan lukien luonnonvarojen kestävän käytön ja alue-ekologisen suunnittelun kehittämistä 8. selvittävät puutteellisesti tunnettujen eliöryhmien taksonomiaa ja esiintymistä Suomessa 9. tukevat ”tutkimustiedon kestävää käyttöä” ja esit- tävät ratkaisuja aikaisemmin tai samanaikaisesti muualla kerättyjen tutkimusaineistojen tehokkaa- seen hyödyntämiseen. Tutkimusohjelma jaettiin sitä perustettaessa viiteen aihealueeseen: 1) metsäympäristöt, 2) maatalousympä- Kuva 3.1. MOSSE-ohjelman rahoitusrakenne. 17 ristöt, 3) vesiympäristöt, 4) muut elinympäristöt, eliö- ryhmät ja tiedon käytön kehittäminen sekä 5) luonnon monimuotoisuus ja kehitysyhteistyö. Ohjelmaa perus- tettaessa jokaiselle aihealueelle määritettiin 1–5 tar- kempaa sisällöllistä tavoitetta. Ohjelma toteutettiin 4+1-vuotisena kokonaisuutena. Ohjelman kokonaisrahoitus vuosina 2003–2006 oli noin 8,3 miljoonaa euroa. Vuosi 2007 oli raportointi- vuosi, jolloin rahoitusta ei enää jaettu. Ohjelmaan saa- pui hakuaikana 152 hakemusta, joista ohjelmaan valit- tiin 46 tutkimushanketta. Valituista hankkeista metsä ympäristöt-aihealueen hankkeita oli 21 kpl, maa talousympäristöt-aihealueen hankkeita oli 10 kpl, vesi- ympäristöt-aihealueen hankkeita oli 4 kpl, muut elin- ympäristöt, eliöryhmät ja tiedonkäytön kehittäminen -aihealueen hankkeita oli 10 kpl ja luonnon monimuo- toisuuden ja kehitysyhteistyö -aihealueen hankkeita oli 1 kpl (kuva 3.2). 3.2 Ohjelman suunnittelu ja toteutus 3.2.1 Idea ja kokoaminen MOSSE-ohjelma taustalla vaikuttivat lukuisat ajankoh- taiset kansalliset ja kansainväliset tietotarpeet. Ohjel- man toimintaympäristön kuvauksessa luvussa 2 on ku- vattu tarkemmin keskeisiä politiikkaprosesseja ja ohjel- mia MOSSEn taustalla. Olemassa olleet tietotarpeet koskivat sekä poliittisen päätöksenteon taustatietoja sekä käytännön luonnonhoidon menetelmiä ja vaiku- tuksia. MOSSEa edeltänyt FIBRE-ohjelma oli tuottanut runsaasti lisätietoa ja osaamista monimuotoisuustutki- muksesta, mutta edelleen ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön ”näkökulmasta kävi kuiten- kin ilmeiseksi, ettei FIBREn kaltainen tieteellistä osaa- mista laajalla rintamalla eteenpäin vievä ohjelma kyke- ne vastaamaan hallinnon ajallisesti ja tiedollisesti tar- kasti rajattuihin tarpeisiin”13. FIBREn jäljiltä oli edelleen tarvetta sovellettavampaan tietoon sekä samalla oli mahdollista hyödyntää FIBREn synnyttämää osaamis- pääomaa. Poliittista päätöksentekoa ja luonnonhoitoa koskevia monimuotoisuustutkimuksen tietotarpeita oli esillä sa- manaikaisesti usealla sektorilla. Maa- ja metsätalous- ministeriössä metsäosastolla oli tunnistettu useita eri- laisia tietotarpeita koskien monimuotoisuusasioita eri- laisten valmisteluiden yhteyksissä. Tutkimus, seuranta, ja tietojärjestelmät -asiantuntijaryhmän ehdotus biodi- versiteetin tilan valtakunnallisen seurannan järjestämi- seksi14 listasi näitä tarpeita. Suomen metsiensuojelun perustiedot (SUME) -projekti kartoitti FIBRE-tutkimus- ohjelman päättyessä metsien monimuotoisuuden tutki- muksen puutealueita ja Etelä-Suomen metsien moni- muotoisuuden ohjelman (METSO) tutkimustarpeita. Myös METSO-toimikunnan tutkimustyöryhmä kartoitti METSOn tutkimustarpeita vuosina 2000–2002. 13 MMM & YM 2008. MOSSE Monimuotoisuuden tutkimusohjel- ma (2003–2006), Loppuraportti ja itsearviointi. 14 Ympäristöministeriö 2001. Ehdotus biodiversiteetin tilan val- takunnallisen seurannan järjestämisestä, Tutkimus, seuranta ja tietojärjestelmät -asiantuntijaryhmän mietintö, Suomen ympä- ristö 532, Helsinki 2001. Kuva 3.2. Hankkeiden rahoituk- sen jakautuminen aihealueittain 2003–2006. Ohjelman koordi- naatiota ei ole huomioitu. 18 Maa- ja metsätalousministeriön maatalousosaston monimuotoisuustutkimuksen lisätiedon tarpeet olivat lähtöisin pääasiassa maatalouden ympäristötuen ta- voitteista ja uuden ohjelmakauden (2007 –2013) suun- nittelun tietotarpeista. Maatalouspuolen tietotarpeita koottiin ja koordinoitiin ministeriössä sekä maatalous- ja elintarviketutkimuksen neuvottelukunnassa. Ympä- ristöministeriössä oli vastaavasti erilaisia monimuotoi- suuteen liittyviä tietotarpeita koskien muun muassa lajiasioita. Myös muilla monimuotoisuuskysymysten kanssa tekemisissä olevilla organisaatioilla oli vastaa- via tarpeita. Moninaiset käytännön tietotarpeet olivat siis erillisinä esillä eri organisaatioissa ja ministeriöissä, niiden osas- toilla ja yksiköissä, eikä niiden täyttämiseksi ollut siihen mennessä ehdotettu yhdistettyä toteutusympäristöä. Maa- ja metsätalousministeriön metsäosastolla toteu- tetussa SUME -projektin15 ohjausryhmässä tehtiin pää- tös uuden tutkimusohjelman valmistelusta, jonka sisäl- tö oli vielä avoin. Tässä yhteydessä sektorikohtaisen tutkimusohjelma-ajatuksen rinnalle syntyi idea erilais- ten monimuotoisuuskysymysten tuomisesta yhteen yh- distetyn luonnon monimuotoisuuden tutkimusohjel- man alle. SUME-loppuraportissa todetaan, että ”alku- vaiheessa valmistelua tehtiin vain metsien osalta (Met- sien monimuotoisuuden tutkimusohjelma), mutta myö- hemmässä vaiheessa ohjelman valmisteluun liitettiin mukaan muutkin elinympäristöt (maatalous- ja vesiym- päristöt) ja eräitä ympäristöstä riippumattomia teemo- ja (kehitysyhteistyö, tiedon kestävä käyttö).” Sen jäl- keen, kun oli tehty päätös yhteisen ministeriön tutki- musohjelman käynnistämisestä, ministeriön maa talouspuolella käynnistettiin valmistelu maatalousluon- non monimuotoisuuden tutkimushankekokonaisuudes- ta16. Ministeriön sisäisissä keskusteluissa maatalous-, metsä- ja vesisektoreiden monimuotoisuustutkimuksen tietotarpeiden tyydyttämisen nähtiin toteutuvan par- haiten laajemmassa yhteisessä luonnon monimuotoi- suustutkimuksen ohjelmassa. Ohjelman käynnistymisessä ratkaisevassa roolissa oli maa- ja metsätalousministeriön tahtotila ja olemassa oleva rahoitus. Ehdotus yhteisestä luonnon monimuo- toisuuden tutkimusohjelmasta sopi siinä tilanteessa myös ympäristöministeriön tarpeisiin. Taustalla vaikutti myös FIBREn historia, jonka ajalta oli kokemuksia ra- hoittajien yhteistoiminnasta vastaavan tyyppisessä oh- jelmassa. Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristö- 15 Suomen metsien suojelun perustiedot -projekti 16 Tästä muodostui myöhemmin Maatalousluonnon monimuo- toisuuden tutkimuskokonaisuus (LUMOTTU) osaksi MOSSEa ministeriön vahvan konsortion ja FIBREn yhteistyön pohjalta oli mahdollista saada ohjelmaan mukaan usei- ta muitakin sidosryhmiä, joilla oli monimuotoisuustut- kimustarpeita. Muutamassa viikossa ohjelman koordi- naattorin johdolla koottiin 8,5 miljoonan euron rahoi- tussumma. Rahoituksesta sovittiin, että kukin rahoit tajataho tuo esiin tutkimustietotarpeensa hakujulistuk- sessa ja tekee lopullisen rahoituspäätöksen hankekoh- taisesti itsenäisesti saapuvien rahoitushakemusten pe- rusteella. Ohjelmassa ei siten ollut ”common pot” ‑tyyppistä yhteistä rahoitusrakennetta, vaan jokainen rahoittaja teki itsenäisesti hankkeiden rahoituksen omasta rahoitusosuudestaan. 3.2.2 Valmistelu ja käynnistys Useamman sektorin yhteisen luonnon monimuotoisuu- den tutkimusohjelman onnistuneen rahoittajajoukon kokoamisen yhteydessä ja sen jälkeen toteutettiin oh- jelman valmistelu nopealla aikataululla. Valmistelussa rahoittajilla oli yhteinen näkemys painotuksesta käy- tännön monimuotoisuuskysymysten selvittämiseen se- kä kullakin sektorilla oli omista tutkimustarpeistaan jo hyvinkin jalostuneita ajatuksia. MOSSE-ohjelman ta- voitteet ja painopisteet perustuivat kunkin rahoittaja tahon tunnistamiin ja priorisoimiin tutkimustarpeisiin (ks. edellinen alaluku 3.2.1). Ohjelman valmistelussa keskeisessä roolissa olivat oh- jelman koordinaattoriksi valittu Petri Ahlroth sekä maa- ja metsätalousministeriön yhteyshenkilö Matti Heiku- rainen sekä ympäristöministeriön yhteyshenkilö Mikko Kuusinen. Koordinaattori oli toiminut aiemmin SUME- projektin koordinaattorina ja edellä mainitut yhteys- henkilöt toimivat SUME-projektissa asiantuntijoina. Näiden lisäksi ohjelman valmistelussa olivat mukana maa- ja metsätalousministeriön maatalousosaston se- kä ympäristöministeriön henkilöitä. Ohjelman valmiste- lijat tuottivat omalta osaltaan ja pyysivät muilta rahoit- tajatahoilta listat monimuotoisuuden tutkimustarpeis- ta, jotka tulisi ottaa mukaan ohjelmaan. Näiden listojen ja rahoittajien kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta ohjelman koordinaattori muotoili ohjelmailmoituksen, joka julkistettiin alkusyksystä 2002. Ohjelmailmoitus esitteli tietotarpeet ja taustat, sekä jaon viiteen aihekokonaisuuteen seuraavasti: 1. Metsien monimuotoisuuden tutkimuksen ja seuran- nan kehittämisohjelma (MOSSE) 19 2. Maatalousluonnon monimuotoisuuden tutkimus- ohjelma (LUMOTTU) 3. Vesiympäristöjen tutkimusohjelma 4. Muut elinympäristöt, eliöryhmät ja tiedon käytön kehittäminen 5. Luonnon monimuotoisuus ja kehitysyhteistyö Aihekokonaisuuksien alla esitettiin tarkemmin kysy- mykset, joihin ohjelmasta rahoitusta hakevien tutki- mushankkeiden tulisi vastata. Metsien monimuotoi- suutta koskien ohjelmailmoitus nimesi viisi kysymystä, maatalousluontoa koskien myös viisi, vesiympäristöjä koskien yhden, muita elinympäristöjä koskien neljä, ja kehitysyhteistyötä koskien yhden. Metsätalouden osalta monimuotoisuuden kehittämisen tietotarpeista ja valmisteilla olevasta ohjelmasta kes- kusteltiin eri yliopistoissa järjestetyissä keskustelutilai- suuksista keväällä 2002 heti SUME-projektin valmistu- misen jälkeen. Hakuaikana saapui 152 hakemusta. Näistä ohjelmaan valittiin 46 hanketta pääpainon ollessa metsäympäris- tön hankkeilla (21 kpl) (ks. kuva 3.2 edellä). Hankeha- kemuksia arvioitiin ohjelman tietotarpeiden täyttämi- sen, tieteellisyyden, verkottumisen ja rahoittajien int- ressien mukaisin perustein. Hankkeiden valinta ja ar viointi toteutettiin kunkin rahoittajan taholla sillä het- kellä käytössä olleiden tutkimushankkeiden arvioinnin menetelmin. Käytännössä tämä tarkoitti vaihtelevaa menettelyä. Joissain aiheryhmissä toteutettiin rahoitta- jien yhteisiä arviointijärjestelyjä. Esimerkiksi metsä ympäristöt-aihekokonaisuuden hankkeiden arvioinnis- sa hyödynnettiin rahoittajien edustajista ja muista asiantuntijoista koostuvaa arviointiryhmää, joka pis- teytti hakemukset. Toisessa vaiheessa rahoittajat ko- koontuivat ja valitsivat listalta rahoitettavakseen sopi- vat hankkeet. Karkeasti ottaen arviointipisteytyksen parhaan kolmanneksen hankkeet tulivat rahoitetuksi, toinen kolmannes tuli rahoitetuksi hajanaisesti osittain, ja vähiten pisteitä saaneesta kolmanneksesta ei tullut rahoitettuja hankkeita. Myös ympäristöministeriön koordinoiman ympäristöklusterin tutkimusohjelman hankkeet ja niiden sisällöt, siltä osin kuin ne olivat eh- dotettujen hankkeiden kanssa samansuuntaisia, vaikut- tivat valintoihin. Kuvassa 3.3 on esitetty metsäympäris- töt-aihekokonaisuuteen valittujen hankkeiden sijoittu- minen ekologian, talouden ja sosiaalisten tekijöiden muodostamassa kolmiossa. Ekologia Sosiaaliset tekijätTalous Heikkinen Siitonen Luque Virkkala Raunio Kotiaho Kotiaho Mönkkönen KuuluvainenRoininen Hynynen Mönkkönen Kurttila Venäläinen Sievänen Toivonen Horne Horne Kuva 3.3: Metsäympäristö-aihekokonaisuuteen valittujen hankkeiden sijoittuminen ekologian, talouden ja sosiaalisten tekijöiden muodostamassa kolmiossa17 17 MOSSE-tutkimusohjelman esittelykalvosarja, Antti Otsamo 20.4.2004 20 3.2.3 Toimintatavat MOSSE-ohjelman toteutumista seuraamaan perustet- tiin ohjelmaryhmä. Ohjelmaryhmän tehtävänä oli hy- väksyä ohjelman sisältö, huolehtia ohjelman rahoituk- sen suunnittelusta ja osaltaan huolehtia siitä, että oh- jelma tuottaa soveltamiskelpoisia tuloksia, sekä edistää ohjelman tulosten julkaisemista ja tiedottamista sekä laatia ohjelman tuloksista yhteenvetoraportti18. Tehtävänsä mukaisesti ohjelmaryhmä seurasi ohjelma- kokonaisuuden kehittymistä ja etenemistä. Yksityiskoh- taisempi tutkimushankkeiden ohjaus toteutettiin hank- keiden ohjausryhmien tai maataloushankkeiden osalta yhteisen LUMOTTU-ohjausryhmän kautta. Ohjelma ryhmä oli hyvin aktiivisessa roolissa muun muassa väli- ja loppuseminaarien suunnittelussa sekä ohjelmaa kos- kevan viestinnän suunnittelussa. Alussa ohjelman kokoamisen ja valmistelun vaiheessa koordinaattorina19 toimi Petri Ahroth (syksy 2002– 14.9.2003). Koordinaattorin tehtävä oli jatkoa SUME- projektille, jossa oli tunnistettu metsäympäristöjen monimuotoisuustutkimuksen tietotarpeita ja jonka puitteissa oli päätetty tutkimusohjelman valmistelusta ja aloitettu valmistelu. Koordinaattorin tehtävä olikin alkuvaiheessa toimia ohjelman kokoajana maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteys- henkilöiden kanssa yhteistyössä. Ohjelmarahoituksen ja ohjelmailmoituksen kokoamisen jälkeen painopiste siirtyi hankehakemusten arvioinnin koordinaatioon. Vuoden 2003 loppupuolella ensimmäisen koordinaat- torin siirryttyä toisiin tehtäviin koordinaattoriksi tuli Antti Otsamo (15.9.2003–30.9.2006). Hänen koordi- naatiokauttaan leimasi ”ohjelman rullatessa” kokonai- suuden koordinaatio, viestinnän ja seminaarien ideoin- ti ja toteutus ohjelmaryhmän ohjauksessa, hankkeiden ja niiden mahdollisten synergioiden tukeminen sekä käytännön tulosten tuottamisen avustaminen. Ohjel- man loppuvaiheen koordinaatiosta vastasi Mikko Pelto- nen (1.2.–6.9.2007) ja hänen jälkeen ohjelman käytän- nön asioita hoiti Mikko Tala (7.9.2007–31.1.2008). Tutkimushankkeiden ohjausryhmäosallistuminen oli ta- pa, jolla rahoittajat ohjasivat tutkimustoiminnan käy- tännön toteuttamista ja suuntaamista sekä varmistivat hankkeiden tuotosten sopivuuden tietotarpeisiinsa. Tut- kimushankkeiden ohjausryhmissä tehtiin päätöksiä, 18 Maa- ja metsätalousministeriön päätös ohjelmaryhmän aset- tamisesta 16.12.2002. 19 MOSSEn loppuraportista koordinaattoreista on käytetty nimi- tystä projektipäällikkö. Tässä raportissa (sekä arviointiproses- sin aikana) heitä puhutellaan kuitenkin koordinaattoreina. joilla muun muassa karsittiin vähemmän hyödyllisiltä vaikuttaneita tutkimusosioita ja suunnattiin resursseja tärkeimmiksi katsottuihin kohteisiin. Ohjelmaan osallis- tuneilla tutkimushankkeilla oli pääasiallisesti jokaisella omat ohjausryhmänsä. Poikkeuksena oli maatalous ympäristöt-aihepiiri, jonka toimintaa ja hankkeita oh- jattiin kokonaisuudessaan LUMOTTU-ohjausryhmässä. LUMOTTU-ohjausryhmäkokouksissa käytiin läpi kaikki aihepiirin hankkeet. LUMOTTU-ohjausryhmätapaamiset toimivat siten osin myös tutkijoiden verkostoitumistilai- suuksina. MOSSE-ohjelman puitteissa järjestettiin kolme suurta seminaaria. Pienin näistä oli ohjelman avausseminaari 18.3.2003, jonka päätarkoituksena oli tutkijajoukon motivointi ja osallistaminen. Ohjelman väliseminaaris- sa 17.–18.2004 oli runsaasti osallistujia (>200 hlö) ja sen ilmapiiriä on kuvattu innostuneeksi20. Paikalla ol- leista noin puolet oli tutkijoita ja muu yleisö koostui metsä- ja ympäristöalojen hallinnon ja kentän toimijois- ta, luontojärjestöjen edustajista ja muista kiinnostu- neista ammattilaisista. Tapahtumalla tähdättiin verkos- toitumisen lisäämiseen sekä tulosten kommunikointiin käyttäjille. MOSSEn loppuseminaari järjestettiin kolmi- päiväisenä 4.–6.9.2006. Loppuseminaarin tärkeimpänä tavoitteena oli ohjelman tulosten soveltuvuuden tes taus Metso2-ohjelmaan. Ohjelman väliarvio toteutettiin ohjelman sisäisenä tut- kijapalautteena. Tutkijoilta kysyttiin erilaisin kysymyk- sin palautetta ohjelmasta. Väliarviota ei raportoitu erik- seen. Päällimmäisinä asioina väliarviossa nousi esiin positiivinen palaute yhteisistä tapahtumista. Yksi väli- arvioinnin johtopäätös oli, että osalla ohjelman ”reuna hankkeista” (mm. jotkut muiden elinympäristöjen aihe- kokonaisuuden hankkeista) ei ollut kovin selkeää kuvaa MOSSE-ohjelman kokonaisuudesta. Eräänlaisena väli- arviona toimi myös Helsingin yliopiston biotieteellisen tiedekunnan dekaani Jari Niemelältä pyydetty arviointi tyyppinen puheenvuoro väliseminaarissa, joka raportoi- tiin myös MOSSE puolimatkassa -raportissa21. Niemelän keskeinen viesti oli, että MOSSE-ohjelma vastaa moniin monimuotoisuuden tutkimuksen haasteisiin, mutta kai- paa lisää yhteiskunnallista ja monitieteistä tutkimusta luonnontieteiden rinnalle. Niemelä korosti myös tutki- joiden ja tiedon käyttäjien välisen vuorovaikutuksen te- hostamisen tärkeyttä. 20 Otsamo, Antti 2004. MOSSE puolimatkassa, monimuotoisuu- den tutkimusohjelman(2003–2006) välitulokset, Hanasaari 17.–18.2004, Seminaarikooste, MMM:n julkaisuja 14/2004. 21 Otsamo, Antti 2004. MOSSE puolimatkassa, monimuotoisuu- den tutkimusohjelman(2003–2006) välitulokset, Hanasaari 17.–18.2004, Seminaarikooste, MMM:n julkaisuja 14/2004. 21 Ohjelmassa järjestettiin myös epävirallisia tutkijoiden teemaryhmätapaamisia. Metsäympäristöhankkeista muodostui kaksi ryhmää: metsäekologit ja muut luon- nontieteellisen lähestymistavan omaavat tutkijat sekä metsien monimuotoisuuden taloudellisia ja sosiaalisia näkökohtia tutkineet. Maatalousympäristöjen osalta vastaavan teemaryhmän tehtävää ajoi LUMOTTU-oh- jausryhmä. Lajikysymyksiä käsitelleet tutkijat kokoon- tuivat myös omaan teemaryhmäänsä. LUMOTTUa lu- kuun ottamatta teemaryhmien kytkentä ohjelmaan oli löyhä ja paljolti tutkijoiden oman aktiivisuuden varassa. Teemaryhmät toimivat tutkijoiden verkottumisen ja yh- teistyön syventäjinä. MOSSEn aikana järjestettiin myös lukuisa joukko erilai- sia vuorovaikutusaktiviteetteja, kuten hankekohtaisia seminaareja, MOSSE-retkeilyjä sekä koulutus- ja tiedo- tustilaisuuksia. Kansainvälistyminen ja kansainvälisyys ylipäänsä ei ol- lut MOSSE-ohjelmassa oleellista. Ohjelma käynnistet- tiin tukemaan suomalaisen hallinnon ja käytännön mo- nimuotoisuustyön tarkasti määriteltyjä tarpeita, joihin kansainvälisyyden ei nähty tuovan merkittäviä lisähyö- tyjä. 3.2.4 Raportoidut tuotokset Ohjelman tuotokset ja suoritteet on raportoitu varsin kattavasti hankkeen loppuraportissa22. Tutkimusohjel- man eri hankkeissa työskenteli ohjelman aikana yh- teensä 297 henkilöä 33 organisaatiosta. Ohjelman tuotti muun muassa tieteellisiä artikkeleita, ammattilai- sille suunnattuja artikkeleita, suurelle yleisölle suunnat- tuja julkaisuja, vuorovaikutustapahtumia tuotetun tie- don käyttäjien kanssa, kansainvälisiä tutkijakontakteja sekä televisio- ja radiohaastatteluja. Alla listattujen (taulukko 3.1) määrällisten tuotosten lisäksi ohjelman loppuraportissa on kuvattu myös ohjelman tuotoksia eri aihekokonaisuuksissa. On huomattava, että ohjel- man loppuraportoinnin jälkeen erityisesti tieteellisiä jul- kaisuja on saattanut edelleen tulla enemmän julkaisu- prosessien vaatiessa pitkät ajat. 22 MMM & YM 2008. MOSSE Monimuotoisuuden tutkimusohjel- ma (2003–2006), Loppuraportti ja itsearviointi. 23 MMM & YM 2008. MOSSE Monimuotoisuuden tutkimusohjel- ma (2003–2006), Loppuraportti ja itsearviointi. Taulukko 3.1. Ohjelman tuotokset ja suoritteet23 Julkaisut Kpl Julkaistut tieteelliset artikkelit ja raportit (referee-arviointia käyttävät julkaisusarjat) n. 130 Julkaistavaksi hyväksytyt käsikirjoitukset (referee-arviointia käyttävät julkaisusarjat) n. 30 Julkaistavaksi lähetetyt käsikirjoitukset (referee-arviointia käyttävät julkaisusarjat) n. 30 Väitöskirjat 12 Suurelle yleisölle suunnatut julkaisut (esim. sanoma- ja aikakauslehtiartikkelit) vähintään 80 Muut julkaisut (esimerkiksi tieteelliset kirjat ja kirja-artikkelit sekä käytännön ammattilaisille suunnatut oppaat, esitteet ja artikkelit ammattilehdissä) vähintään 230 Muut suoritteet Kpl Vuorovaikutus tiedon käyttäjien kanssa (esim. seminaarit, retkeilyt, koulutus- ja tiedotustilaisuudet) vähintään 250 Osallistuminen tieteellisiin kokouksiin vähintään 200 Kansalliset ja kansainväliset tutkijavaihdot tms. kontaktit n. 90 Televisio- ja radio-ohjelmat sekä -haastattelut n. 40 Tieteelliset palkinnot ja tunnustukset 1 Muut dokumentoidut suoritteet n. 10 22 3.2.5 Yhteydet muihin ohjelmiin MOSSEn kanssa yhtäaikaisesti käynnissä oli tai sitä seurasi muutama tutkimusohjelma, jotka palvelivat sa- moja tutkimustiedon tarpeita kuin mihin MOSSE oli suunniteltu. Näitä tutkimusohjelmia olivat mm. •• Ympäristöklusterin tutkimusohjelma •• Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelma PUTTE24 •• Metsäntutkimuslaitoksen Metsien monimuotoi- suuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset -ohjelma TUK25 •• Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma VELMU26 Lisäksi on olemassa koko joukko aihepiiriin liittyviä muita ohjelmia, mutta tässä on pyritty listaamaan ohjelmat, jotka tuottivat suoraan merkittävää lisätietoa MOSSEn käynnistämisen yhteydessä tunnistettuihin tieto- 24 http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=199371&lan=fi 25 http://www.metla.fi/ohjelma/tuk/index.htm 26 http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=13524&lan=FI Kuva 3.4. MOSSE-ohjelman yhteys tietotarpeiden täyttämisen kannalta olennaisiin muihin samanaikaisesti toteutettuihin sovel- taviin tutkimusohjelmiin. Kuvassa esitettyjen nuolien lisäksi MOSSE tuotti tavoitteidensa mukaisesti tietoa kullekin kuvaan merki- tylle sektorille. Kuvassa esitetyt nuolet kuvaavat yhteyksiä ohjelmien välillä ja niiden tuottamaa tietoa eri tietotarpeiden suhteen. Metsät Vesi Muut KehyMaatalous METSO 2008 – 2016 Maatalouden ympäristötuen tavoitteet VPD, Natura2000, Itämeriohjelma Puutteellisesti tunnetut lajit, pirstoutuminen Kehitysyhteis- työn bd- tavoitteet Monimuotoisuuden tutkimusohjelman MOSSE Perustutkimus Sektorien soveltava tutkimusOhjelmiin sitomaton tutkimus Tutkimus- ohjelmat Tutkimus- tietotarpeet Ympäristö -klusterin tutkimus- ohjelma PUTTE TUK* * Metsäntutkimuslaitoksen Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset - ohjelma VELMU tarpeisiin. Tutkimusohjelmien lisäksi toteutetaan jatku- vastiohjelmiin sitomatonta tai tutkimuskysymyksiltään etäisempiin ohjelmiin kuuluvaa perustutkimusta, jonka yhteys kyseisiin, tarkkaan rajattuihin tietotarpeisiin on löyhempi. Sektorikohtaisessa soveltavassa tutkimuk- sessa taas voidaan käsitellä yksittäisissä hankkeissa ky- symyksiä, jotka voivat olla hyvinkin relevantteja tunnis- tetuiden tietotarpeiden kannalta. Kuvassa 3.4 on hah- moteltu tätä kokonaisuutta sekä edellä mainittujen oh- jelmien rooleja siinä. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden ohjelman (METSO) jatkokauden 2008–2016 valmistelun tietotar- peita tukivat MOSSEn metsäympäristöhankkeet (21 kpl), jotka myös raportointiin Metson jäljillä -julkaisussa. Myös PUTTE tuki METSOn tietotarpeita ja 7 MOSSE- hanketta olivat osa PUTTEa. Lisäksi Metson jäljillä -jul- kaisu toimi Ympäristöklusterin tutkimusohjelman moni- muotoisuuteen liittyvien hankkeiden koosteena sekä 23 Metsäntutkimuslaitoksen Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset -oh- jelman väliraporttina. Ympäristöklusterin tutkimusohjel- man metsien monimuotoisuutta koskevien hankkeiden sisällöt vaikuttivat myös MOSSEn hankevalintoihin. MOSSE-ohjelmassa käynnistynyt RKTL:n hanke koskien kalojen lisääntymisalueita sai jatkoa osana VELMU- hanketta. 24 4 Arvioinnin toteutus 4.1 Tavoitteet Arvioinnin ylätason tavoitteena on tarkastella MOSSE- ohjelman tavoitteiden toteutumista. Arvioinnin osateh- tävinä on arvioida ohjelman: 1. Suunnittelua ja toteutusta 2. Tieteellistä laatua 3. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta Arvioinnin tavoitteet kytkeytyvät toisiinsa. Ohjelman suunnittelu ja toteutus vaikuttavat olennaisesti ohjel- man tuotosten laatuun ja hyödynnettävyyteen. Samoin ohjelman tuotosten tieteellinen laatu vaikuttaa tulos- ten hyödynnettävyyteen. Yhteiskunnallista vaikutta- vuutta on arvioitu laajasti kattaen myös vaikutusten syntymisen edellytyksenä olevan eri toimijoiden yhteis- työn ja verkottumisen. 4.2 Lähestymistapa ja arviointikysymykset Arvioinnin lähestymistapana käytetään sovellettua oh- jelmasuunnittelun rakennetta, jonka lähtökohtana ovat ne vaikutukset, joita ohjelmalla tavoitellaan. Ohjelma- suunnittelussa edetään yleiseltä tasolta yksityiskohtai- sempaa suunnittelua kohti, eli lopullisista vaikutusta- voitteista välittömien vaikutustavoitteiden ja välittö mien tuotosten kautta ohjelman käytännön toimenpi- teiden suunnitteluun. Kuvassa 4. 1 on esitetty yleisellä tasolla yleisen ohjelman suunnittelun ja ohjelman to- teutuksen rakenteet sekä kuhunkin vaiheeseen liittyvät toimijat ja heidän roolinsa ohjelmassa. Ohjelman suun- nittelu ja myöhemmässä vaiheessa ohjelman toteutus ovat vastakkaisiin suuntiin eteneviä prosesseja. Yleisesti ohjelman suunnittelussa tulisi lähteä liikkeelle perustarpeesta, eli siitä mikä on ohjelman lopullinen tavoiteltava vaikutus. Lopullista vaikutusta ei usein- kaan voida tuottaa ohjelman toimenpiteillä ja tuotok- Kuva 4.1. Arvioinnin lähestymistapa Ohjelmakoordinaatio Tutkimushanke Tutkimushanke Tutkimushanke Tutkimustulokset (sisältö, laatu) Tiedon lisääntyminen Verkottuminen Tulosten käyttöönotto (yhteiskunnallinen vaikuttavuus) Toteuttajat: Ohjelman koordinaattori sekä tutkimuslaitokset Välitön kohderyhmä: Tutkimuslaitokset Välitön kohderyhmä ja loppukäyttäjä: Tutkimuslaitokset ja loppukäyttäjät Loppukäyttäjät Mikä lopullisena vaikutuksena? Mikä välittömänä vaikutuksena? Mitä toiminnan tuotoksina? Mitä ohjelmassa tehdään? OHJELMAN SUUNNITTELU OHJELMAN TOTEUTUS JA TULOKSET TOIMIJAT/ROOLIT 25 silla, vaan niillä ennemminkin luodaan parhaat mahdol- liset edellytykset lopullisten vaikutusten toteutumisek- si. Lopullisen vaikutuksen saavuttamiseksi ohjelman suunnitelma ja tavoitteet pilkotaan välivaiheisiin: tavoi- teltaviin välittömiin vaikutuksiin, toiminnan tuotoksiin ja ohjelman varsinaisiin toimenpiteisiin. Yksityiskohtai- semman suunnittelun tasoa ohjaa aina ylemmän tason tavoitteet. Ohjelman toteutus etenee ohjelmasuunnittelun viimei- sessä vaiheessa tehdyn yksityiskohtaisen toteuttamis- suunnitelman perusteella. Toteutuksen tuloksina on vä- littömiä tuotoksia, joilla on välittömiä vaikutuksia. Näi- den tuotosten ja vaikutusten toivotaan johtavan lopul- lisiin vaikutuksiin, joiden realisoituminen riippuu usein paitsi ohjelman tuotosten ja välittömien vaikutusten onnistuneisuudesta myös ohjelman ulkopuolisista teki- jöistä, esimerkiksi lopullisen kohderyhmän tekemistä päätöksistä. Tässä esitettyyn lähestymistapaan sijoitettuna MOSSE- ohjelman arviointi kattaa seuraavat arviointikysymyk- set: Suunnittelu. Ohjelman suunnittelussa tulee esittää ku- vassa 4.1 esitetyn lailla neljän päätason (lopulliset vai- kutustavoitteet, välittömät vaikutustavoitteet, toimin- nan tuotokset ja toimenpiteiden suunnittelu) mukaiset kysymykset sekä muotoilla näille toteuttamiskelpoiset ja tavoitteita tukevat ratkaisut. Siten suunnittelua kos- kevat arviointikriteerit ovat seuraavat •• Suunnitteluprosessin kokonaisuus. Neljän päätason toteutumisen arviointi sekä niiden eteneminen loogisesti tunnistetuista tavoitteista toteutussuunnitelmaan. •• Suunnittelun eri tasojen toteuttaminen. Suunnitte- luvaiheessa kirjattujen tavoitteiden tai toiminta- suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus ja tarkoituk- senmukaisuus suhteessa ylemmän tason tavoitteisiin sekä toimintaympäristöön. Tavoitteiden toteutuminen. Ohjelman tavoitteiden tarkastelussa tulee lähteä liikkeelle alkuperäisistä oh- jelman dokumenteista ja ottaa huomioon ohjelman ai- kana tehdyt tarkennukset ohjelman toimintaympäris- tön muuttuessa. Edellä esitetyn lähestymistavan mukai- sesti ohjelman tavoitteet asetetaan eri tasoille. MOSSE-ohjelman lopullisiin vaikutuksiin liittyviä tavoit- teita ei ole yksiselitteisesti kirjoitettu auki, mutta tulos- ten soveltamiskelpoisuutta painottavat maininnat an- tavat olettaa, että tutkimushankkeiden tulosten käyt- töönotto monimuotoisuusseurannoissa ja muissa moni muotoisuutta koskevissa käytännön toimissa (ja siten lopulta luonnon monimuotoisuutta paremmin tukevat toimenpiteet) olivat ohjelman keskeisimpiä lopullisia vaikutustavoitteita. Ohjelman välittömiä vaikutusta- voitteita voidaan nähdä olleen monimuotoisuustiedon lisääntyminen ohjelman painopistealuilla sekä verkot- tumisen ja tiedonvaihdon paraneminen tutkimusorga- nisaatioiden ja tiedon tuottajien ja käyttäjien välillä. Ohjelman tuotoksiin liittyvät tavoitteet koskevat yleen- sä tuotosten laatua ja määrää, joista MOSSEn tapauk- sessa selkeimmin esiin nousee tulosten soveltamiskel- poisuuden tavoitteet. Ohjelman arvioinnin tarjouspyyn- nössä yksi nimetyistä tarkastelun kohteista on tavoit- teiden toteuttaminen. Toisaalta arvioinnin tarkastelu- kohteiksi on nimetty myös yhteiskunnallinen vaikutta- vuus sekä verkottuminen, jotka olivat ohjelman tavoit- teita. Turhan päällekkäistarkastelun välttämiseksi tässä esitetään vain yleiset arviointikriteerit, joiden kautta ohjelman tavoitteiden toteutumista arvioidaan. •• Alkuperäisten, eri tasojen tavoitteiden, tarkoituk- senmukaisuus suhteessa ohjelmakokonaisuuteen sekä asetettujen tavoitteiden toteutuminen •• Ohjelman koordinaatioon liittyvä strateginen toteutus. Ohjelman aikana tehdyt tavoitteiden muutokset ja tarkennukset sekä niiden perustelut. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus MOSSE-ohjelman yhteydessä tiivistyy oh- jelman lopulliseen vaikutustavoitteeseen, eli ohjelman tuottamien tutkimustulosten käyttöönottoon loppu- käyttäjäorganisaatioissa. Yhteiskunnallista vaikutta- vuutta koskien arviointikriteereinä toimivat seuraavat •• Tulosten hyödyntäjien ja loppukäyttäjien tunnistaminen •• Tulosten hyödyntämisen mekanismit •• Tulosten merkittävyys loppukäyttäjien kannalta (mm. vaikutukset loppukäyttäjien käytännön toiminnan yksityiskohtiin, vaikutukset strategisiin toimintalinjoihin jne.) Verkottuminen. Verkottuminen voidaan nähdä ohjel- man välittömänä tavoitteena ja siten hyvin keskeisenä. Verkottumista on MOSSE-ohjelman aikana tapahtunut sekä horisontaalisesti tutkimuksen tekijöiden (yliopis- tojen ja tutkimuslaitosten) kesken että vertikaalisesti rahoittajien, tutkimuksen tekijöiden ja loppukäyttäjien välillä. Myös kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön liit- tyvät seikat on huomionarvoisia. Verkottumisen arvioin- nissa tarkastellaan seuraavia kriteerejä. 26 •• Tutkimushankkeissa luotujen uusien yhteistyö kontaktien määrä •• Tutkimushankkeissa luotujen uusien yhteistyö kontaktien merkitys •• Uusien yhteistyöhankkeiden tai -toimintatapojen syntyminen Tieteellinen laatu. Ohjelman tavoitteissa ei erityisesti ollut esillä tieteellisen laadun tavoitetta. On kuitenkin selvää, että tutkimusohjelman tavoitteena aina on edis- tää ja rahoittaa paitsi käytännön kannalta tarkoituk- senmukaisia hankkeita myös tieteellisesti laadukasta tutkimusta. Tieteellisen laadun arviointikriteereinä ovat seuraavat: •• Tieteellisten tuotosten määrät •• Tuotosten laatu eli tieteellinen vaikuttavuus •• Loppuraporttien tieteellinen laatu 4.3 Menetelmät Arviointiaineisto koottiin seuraavin menetelmin: asia- kirja-analyysi, asiantuntijahaastattelut, ohjelman tuo- tosten potentiaalisille loppukäyttäjille suunnattu kysely, tieteellisen laadun arviointipaneeli sekä vuorovaikuttei- nen työpaja (Kuva 4.2). Arvioinnin tiedonkeruu on ku- vattu tarkemmin seuraavassa työvaiheittain. 4.3.1 Asiakirja-analyysi Arviointi aloitettiin asiakirja-analyysillä, jonka perus- teella luotiin kuva ohjelman suunnittelun ja toteutuk- sen prosesseista. Asiakirja-analyysin keskeistä aineistoa olivat ohjelman valmisteluaineisto, hakuilmoitus, väli- seminaarikooste, ohjelman loppuraportti, ohjelman koordinaation yhteydessä tuotettu aineisto (ohjelma- ryhmän pöytäkirjat ja muu materiaali) sekä muu ohjel- man suunnittelua koskeva aineisto. Ohjelman itse arviointiaineiston analyysi tuotti myös tietoa ohjelman tavoitteiden toteutumisesta, yhteiskunnallisesta vaikut- tavuudesta sekä verkostoitumisesta. Olennainen aineis- to on listattu tämän raportin lähdeluettelossa. 4.3.2 Asiantuntijahaastattelut Asiantuntijahaastatteluilla täydennettiin asiakirja-ana- lyysin tuottamaa kuvaa ohjelman suunnittelusta ja to- teutuksesta. Lisäksi haastatteluissa luotiin yleisnäke- mys ohjelman vaikutuksista sekä toimintaympäristöstä, johon ohjelma oli suunniteltu (mm. keskeiset yhteiskun- nalliset kehityskulut, keskeiset organisaatiot, tärkeim- mät vuorovaikutussuhteet ja tavat). Haastattelun koh- teina olivat ohjelman suunnittelussa ja toteutuksessa keskeisesti mukana olleet asiantuntijat (ks. liite 3). Kuva 4.2. Arviointihankeen työvaiheet/menetelmä ja niiden tuottama aineisto suhteessa arvioinnin raportointiin. Asiakirja-analyysi Asiantuntijahaastattelut Ohjelman toimintaympäristö Ohjelman kuvaus itniotropaRehiavöyT Tieteellisen laadun arviointi Tieteelliset tulokset Kysely loppukäyttäjille Ohjelman tulokset ja vaikuttavuus Johtopäätökset ja suositukset T yö pa ja 27 4.3.3 Kysely Ohjelman tulosten loppukäyttäjille suunnatun kyselyn avulla saatiin tietoa ohjelman tavoitteiden toteutumi- sesta ohjelman lopullisen kohderyhmän näkökulmasta. Kyselyn kohdejoukko kattoi laajasti mahdollisia MOS- SE-ohjelman tulosten hyödyntäjiä. Kyselyn postituslista koottiin hyödyntäen mm. MOSSE-ohjelman seminaarin osallistujalistoilta. Postilistalta pyrittiin poistamaan henkilöt, jotka ovat pääasiallisesti olleet mukana MOS- SE-ohjelmassa vain tutkijoina. Kaikkiaan postilistalla oli 599 nimeä27 . 27 Lähetysvaiheessa 41 osoitetta palautui toimimattomina eli henkilöt ovat esimerkiksi vaihtaneet työpaikkaa. Nämä osoit- teet on poistettu lopullisesti lukumäärästä. On myös huomat- tava, että kyselyä lähetettäessä muutamia kymmeniä osoittei- ta palautui siten, että henkilö ei ole paikalla. Kyselyn aukiolo- aikaa pidennettiin ja on oletettu, että myös näillä henkilöillä on ollut mahdollisuus vastata kyselyyn. Kyselyssä kysyttiin kysymyksiä koskien mm. ohjelman tunnettuutta, monimuotoisuuden merkitystä osana omia työtehtäviä, ohjelman eri tuotosten hyödyntämis- tä ja yhteistyötä. Kysely käynnistettiin kahdessa vaiheessa 25.2. ja 2.3. Kysely suljettiin 16.3.2009. Kyselyyn vastasi 129 henki- löä, joiden jakautuminen organisaatioittain on esitetty kuvassa 4.3. Kokonaisuutena vastausprosentti oli 22 %, jota voidaan pitää riittävänä huomioiden kyselyn haas- tavuus. Kyselyssä oli useita avovastauksia, joihin saatiin hyvin vastauksia ja kyselyn aineisto on siten laadullises- ti riittävää arviointijohtopäätösten tekemiseksi. Kuva 4.3. Kyselyyn vastanneiden jakautuminen taustaorganisaatioittain (n=129). (2.26) Muu, mikä? (2.25) Yliopisto, muu korkeakoulu tai oppilaitos (2.24) Tutkimuslaitos (SYKE MTT, Metla tms.) (2.23) Maatalousalan yrittäjä (2.22) Maataloustuottaja (2.21) Metsänomistaja (2.20) Metsä-alan yrittäjä (2.19) Metsäteollisuuden suuri yritys Pelastuslaitokset (2.18) Tiehallinto (2.17) ProAgria (2.16) TE-keskukset (2.15) Metsänhoitoyhdistykset (2.14) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio (2.13) Metsäkeskukset (2.12) Metsähallitus, luontopalvelut (2.11) Metsähallitus, metsätalous (2.10) Alueelliset ympäristökeskukset (2.9) Kansalaisjärjestö (2.8) Metsäteollisuus ry (2.7) MTK (2.6) OPM (2.5) SM (2.4) UM (2.3) LVM (2.2) YM (2.1) MMM 3,9 % 5 1,6 % 2 0 % 0 0,8 % 1 0 % 0 0,8 % 1 0 % 0 1,6 % 2 0,8 % 1 1,6 % 2 18,6 % 24 1,6 % 2 4,7 % 6 9,3 % 12 0,8 % 1 10,1 % 13 3,9 % 5 3,9 % 5 1,6 % 2 0 % 0 2,3 % 3 0 % 0 0,8 % 1 0 % 0 0 % 0 14,0 % 18 12,4 % 16 28 4.3.4 Tieteellisen laadun arviointi Keskeinen elementti MOSSEn tieteellisen laadun arvioi- misessa oli paneelina toteutettu hankekohtainen ar viointi. Paneelissa erityisesti arvioitiin hankkeiden tie- teellisten tuotosten määrää verrattuna tutkimuspanos- tuksiin28 ja tuotosten osalta tehtiin laadun eli käytän- nössä tieteellisen vaikuttavuuden arviointia. Yksittäis- ten julkaisujen ja julkaisusarjojen osalta tarkasteltiin niiden korkeatasoisuutta sekä asiantuntijapaneelissa että viittausmääräanalyysin (bibliometria) perusteella. Arviointitiimissä mukana olivat monimuotoisuusasian- tuntijat professori Jukka Salo ja MMT Irina Herzon sekä Gaian asiantuntijoita. Hankekohtaisen tieteellisen arvioinnin suunnittelussa päädyttiin viiteen pääkysymykseen: •• Tuotosten määrä suhteessa hankkeen tavoitteisiin ja kokoon •• Tuotosten yleinen tieteellinen laatu •• Tieteellisten tulosten vastaavuus tietotarpeisiin liittyen •• Loppuraportin tieteellinen sisältö ja laatu •• Loppuraportoinnin tieteellinen ymmärrettävyys (ei-asiantuntijalle) 28 MOSSEn tieteellisten tuotosten kokonaismääristä on jo aiem- min koottu ja esitetty tietoa MOSSE-loppuraportissa: MMM & YM (2008). Näiden lisäksi tarkasteltiin ja koottiin hankkeen tieteel- listen tuotosten määrät, bibliometriseen analyysiin suo- siteltavat parhaat julkaisut sekä sanallisesti arvioitiin muun muassa hankkeiden tutkijanvaihtoa ja tieteellistä verkottumista. Kuvassa 4.4 on esitetty kaaviona tieteellisen laadun ar- vioinnin menetelmä ja toteuttaminen. Hankekohtainen arviointimateriaali käsitti kaikkien eri MOSSE-hankkei- den raportointimateriaalit mukaan lukien erillisissä oh- jelmaraporteissa29 30 ja tutkimuslaitosten sarjoissa jul- kaistut loppuraportit. Ohjelmatason tieteellisen laadun arviointi tehtiin arviointimateriaalin – erityisesti hank- keiden itsearviointimateriaalin31 – sekä hankekohtaisen arvioinnin perusteella. 29 Horne et al. (2006). 30 Juslén et al. (2008). 31 Hankkeiden itsearviointimateriaalin yhteenveto on julkaistu MOSSEn loppuraportissa: MMM & YM (2008). Kuva 4.4. MOSSE-ohjelman tieteellisen laadun arvioinnin toteuttaminen. Hankekohtaisen tieteellisen arvioinnin suunnittelu Hankekohtainen tieteellinen esiarviointi Bibliometrisen analyysin toteuttaminen Hankekohtainen arviointi tieteellisessä paneelissa Loppuraportoinnin ja muun arviointimateriaalin kerääminen MOSSEn tieteellisen laadun analyysi ja raportointi 29 4.3.5 Työpaja Vuorovaikutteiseen ryhmätyöskentelyyn perustuvassa työpajassa varmennettiin ja syvennettiin arvioinnin alustavia tuloksia, johtopäätöksiä ja suosituksia. Ar vioinnin ohjausryhmän kanssa sovittiin, että työpajassa keskustellaan laajemmin siitä, miten MOSSE-ohjelmas- sa kerättyjä kokemuksia voidaan hyödyntää toisaalta luonnon monimuotoisuuden tutkimuksen edistämises- sä ja toisaalta laajemmin sektoritutkimusohjelmien ke- hittämiseksi. Arvioinnin johtopäätökset ja suositukset tarkennettiin työpajassa käytyjen keskustelujen perus- teella. Työpajaan osallistui 16 henkeä hallinnon eri aloilta, monimuotoisuustiedon loppukäyttäjäorgani- saatioista sekä tutkimusorganisaatioista. Työpajan osallistujat on kirjattu liitteeseen 3. 30 5 MOSSE-ohjelman suunnittelun ja toteutuksen onnistuneisuus Yleisesti ohjelmakokonaisuus on suunniteltu ja toteu- tettu varsin onnistuneesti. Ohjelman suunnittelu perus- tui huolellisille tietotarvekartoituksille kattaen eri mi- nisteriöitä ja niiden osastoja sekä rahoittajaorganisaa- tioita. Tietotarvekartoitukset pohjustivat onnistuneita tutkimusaihevalintoja ja lisäsivät tietoisuutta lisätiedon tarpeista sekä mahdollistivat tietotarpeiden yhdistämi- sen samaan ohjelmaan. Taustalla vaikutti myös tahojen aiempi yhteistyö FIBRE-ohjelman puitteissa. Tämän huolellisen pohjatyön päälle oli mahdollista rakentaa uusi ohjelma melko nopealla aikataululla. Hyvä tausta työ tuki myös omalta osaltaan sitä, että MOSSEn toteu- tuksen aikana pystyttiin luomaan voimakkaat yhteydet muihin ohjelmiin. MOSSE käynnistettiin vauhdikkaasti. Ohjelman käyn- nistämisvaiheessa ohjelmasuunnittelu perustuikin pit- kälti edellä kuvattuun taustaan ja rahoittajatahojen toi- mittamiin listoihin monimuotoisuuden tutkimustarpeis- ta. Ohjelman tavoitteen muotoiluun ja yhtenäiseen esiintuomiseen ei siinä yhteydessä kiinnitetty erityises- ti huomiota, mikä näkyy tavoitteiden muotoilun hienoi- sena vaihtelevuutena ohjelmamateriaaleissa. Lisäksi ohjelmasuunnittelussa keskityttiin ohjelman tuotoksiin (tutkimustulokset) ja välittömiin vaikutuksiin (sovelta- miskelpoinen tieto). Ohjelman lopullista vaikuttavuus- tavoitetta, joka lienee ollut luonnon monimuotoisuu- den tilan edistäminen, ei ole kirjattu esiin. Tämä ohjel- man tavoitteiden kirjaamisen puutteellisuus vaikuttaa lopputuloksen kannalta kuitenkin ohjelmatekniseltä si- vuseikalta, sillä ohjelmatoimijoiden välillä on näyttänyt vallitsevan muutenkin riittävä yhteisymmärrys ohjel- man tietotarpeisiin perustuvista tavoitteista ja ääneen lausumaton tavoite monimuotoisuuden tilan edistämi- sestä. Sinänsä tavoitteiden kirjaamisen puute sisältää riskin ohjelman toteutuksen kannalta, mikä olisi voinut olla merkityksellistä, jos ohjelmatoimijoiden välinen yh- teisymmärrys ei olisi ollut niin voimakasta. MOSSE-ohjelman sisällöllisen fokuksen keskitetty suun- nittelu ja rajaaminen vaikuttivat hyvin vähäisiltä alun jälkeen. Ohjelman sisältö ohjautui kunkin rahoittajan ohjelmajulistuksessa esittelemän kiinnostuksen mu- kaan ja ohjelman lopullinen muoto syntyi hankevalin- tojen yhteydessä. Tämä palveli luonnollisesti hyvin ra- hoittajakohtaisia tietotarpeita ja siten todennäköisesti vaikuttavuutta, mutta ohjelman identiteetin vahvista- misen kannalta näiden sisältöjen kokoaminen yhtenäi- semmiksi olisi voinut olla hyödyllistä. Ohjelman hankevalinnoissa toteutettiin erilaisia menet- telyjä rahoittajasta riippuen. Hankkeiden arvioinnissa ja valinnassa onnistuttiin kautta linjan hyvin, mistä osoi- tuksena on hankkeiden hyvä tieteellinen laatu (luku 6) ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus (luku 7). Metsäelin- ympäristöjen aihealueen arviointimenettely (luku 3.2.2) tuotti valinnoiksi hankkeita, joiden tieteellinen laatu oli erityisen hyvä. Ohjelman toteutus vaikutti olleen melko ad hoc -tyyp- pistä yleisen ohjelmakaavan asettamissa rajoissa. Eri rahoittajatahoilla oli vapaat kädet tietotarpeidensa täyttämiseen, jota toteutettiin rahoituspäätösten ja hankkeiden ohjaamisen kautta. Hankkeet saivat elää pitkälti omaa elämäänsä ja MOSSE-ohjelma oli melko löyhä viitekehys, jonka puitteista tosin järjestettiin useimpien hankkeiden kannalta mielekästä oheis- ja vertaistoimintaa. Ohjelman organisoinnin tasolla yhte- ydet muihin ohjelmaan syntyivät käytännön synergiois- ta, mikä johti edellä kuvatun (luku 3.2.5) lailla muun muassa yhteisiin raportteihin ja yhteiseen tulosten hyö- dyntämiseen. Siinä mielessä MOSSE oli hyvin joustava ja sopeutuva ohjelma. MOSSE-ohjelman lähtökohdat ja toteutus näyttäytyvät ulkopuoliselle melko voimakkaasti metsäympäristöjen näkökulmasta. Ohjelmavalmistelun keskeisistä henki- löistä suurin osa oli metsäympäristötaustaisia ja useampi heistä osallistui Suomen metsiensuojelun pe- rustiedot (SUME) -projektin toteuttamiseen. Tämä näkyi ohjelmavalmistelun ja myös raportoinnin metsävetoi- suutena, mikä osittain selittyy metsähankkeiden suu- remmalla määrällä ja rahoitusosuudella. Maatalous- hankkeiden yhteinen LUMOTTU-ohjausryhmä oli oma vahva joukkonsa, mutta se ei käy ilmi pintapuolisesti ohjelmaan tutustuvalle. MOSSEn ohjelmaryhmän pu- heenjohtaja oli maatalousympäristötaustainen, mutta muuten valtaosan ohjelmatason raportoinnista ja akti- viteeteista toteuttivat karkeasti sanottuna ”metsävirka- miehet”. Myös ohjelman koordinaattorin toiminta oli erilaista maatalous- ja metsähankkeissa. Koordinaatto- ri oli aktiivisesti mukana metsähankkeiden (ja muiden- kin aihepiirien) ohjauksessa ja tukemisessa, mutta maa- taloushankkeissa hänen roolinsa painottui LUMOTTU- ryhmän työn seuraamiseen vähemmän aktiivisessa roo- lissa. Muut elinympäristöt ja erityiskysymykset, kuten kehitysyhteistyön monimuotoisuusnäkökulmat ja lii- kenteen monimuotoisuuskysymykset, olivat yleisesti ot- taen esillä ohjelmassa hankemäärää ja -rahoitusta vas- 31 taavalla tasolla. Ohjelma edisti eri sektoreiden välistä yhteistyötä. Eri sektoreita yhdistävästä monimuotoi- suuden tutkimusohjelmasta olisi kuitenkin voinut mah- dollisesti saada irti vielä enemmän ohjelmallisuuden hyötyjä, jos sektoreiden välistä yhteistyötä ja eri sekto- reiden näkyvyyttä olisi edistetty voimakkaammin. Monimuotoisuuden taloudellisten ja sosiaalisten näkö- kulmien tutkimusta toteutettiin ohjelmassa tavoiteltua vähemmän. Myös ohjelman väliseminaarissa Jari Nie- melän esittämä väliarviointityyppinen puheenvuoro ko- rosti tämän näkökulman vahvistamista. Ohjelmailmoi- tuksen tutkimustietotarpeiden listauksessa ja hankeva- linnassa sekä hankkeiden ohjauksessa tähän asiaan oli- si tullut kiinnittää enemmän huomiota. Ohjelman väliarviointi toteutettiin hyvin kevyellä me- nettelyllä eikä ohjelman tavoitteita tai toimintaa erityi- sesti tarkasteltu ohjelman aikana. Tähän ei ohjelmaryh- mässä koettu olevan tarvetta. Ohjelmaryhmä näki oh- jelman etenevän hyvin ja toivotusti, ja oli siinä näin jälkikäteen arvioiden pitkälti myös oikeassa. Hieman tiukempi ote ohjelman ohjaamiseen olisi kuitenkin mahdollistanut muutamien edellä mainittujen pienten puutteiden paikkaamisen. Esimerkiksi juuri taloudellis- ten ja sosiaalisten näkökulmien tutkimisen monimuo- toisuuskysymysten yhteydessä olisi voinut olettaa nou- sevan voimakkaammin ohjelmaryhmän agendalle, kos- ka myös väliarviointi painotti tätä näkökulmaa. Toisaal- ta on huomattava, että ohjelman sisällöt ja näkökulmat olivat hyvin pitkälle määriteltyjä alun tutkimustarvelis- tauksen ja hankevalintojen yhteydessä, eikä hankkei- den näkökulmia ollut väliarviointivaiheessa paljon mahdollisuutta muuttaa. Mielenkiintoinen piirre ohjelman toteutuksessa on maa- ja metsätalousministeriön biodiversiteettikoordi- naatioryhmän olematon rooli. Nimensä ja tehtävänsä puolesta biodiversiteettikoordinaatioryhmän luulisi ole- van keskeisessä roolissa ministeriön rahoittaman moni- muotoisuustutkimuksen ohjauksessa, varsinkin silloin, kun se toteutetaan poikkisektoraalisesti. MOSSEn to- teutukseen koordinaatioryhmä ei vaikuttanut osallistu- neen kuitenkaan millään tavoin. Toinen taho, jonka oli- si voinut odottaa osallistuvan MOSSE-ohjelman suun- nitteluun, seurantaan ja koordinaatioon ohjelman aika- na vielä aktiivisemmin oli Suomen biologista monimuo- toisuutta koskevan toimintaohjelman seurantaryhmä. Näiden tahojen heikomman roolin sijaan MOSSE oli kuitenkin vahvasti kytkeytynyt METSO-ohjelmaan. METSO-ohjelmassa käsiteltiin aktiivisesti MOSSEn tu- loksia ja ympäristöministeriön rahoitus MOSSElle kulki osana ministeriön METSO-rahoitusta. Ohjelmakentän monimutkaisuutta lisäsi se, että myös PUTTE-ohjelmaa koordinoitiin vahvasti osana METSO-ohjelmaa. 32 6 MOSSE-ohjelman tuotosten tieteellinen laatu ”Monimuotoisuuden tutkimusohjelman tavoitteena oli tuottaa uutta ja sovellettavissa olevaa tutkimustietoa luonnon monimuotoisuuden suojelu- ja hoitokeinoista sekä niiden ekologisista, taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista. Toinen keskeinen tavoite oli kehittää luonnon monimuotoisuuden seurantaa. Tutkimusohjel- malla pyrittiin myös lisäämään vuorovaikutusta ja yh- teistyötä toisaalta eri tutkimusorganisaatioiden välillä ja toisaalta tiedon tuottajien ja käyttäjien välillä.” 32 Näihin MOSSE-ohjelman tavoitteisiin ei siis suoraan kir- jattu korkeatasoista tieteellistä tutkimusta. Hankkeiden valinnassa noudatettiin tietotarpeiden täydentämisen, tieteellisyyden, verkottumisen ja rahoittajien intressien mukaisia perusteita. Lisäksi arvioitiin hankkeiden sisäl- töä ja vaikutuksia yleisesti osaamisalueiden kehittämi- sen ja ylläpidon kannalta sekä huomioitiin ympäristö- ministeriön koordinoimat ympäristöklusterin tutkimus- ohjelmat ja niissä käynnissä olevat hankkeet. Metsäym- päristön hankkeiden valinnassa toimi apuna ulkopuoli- nen rahoittajien edustajista ja muista asiantuntijoista koostuva arviointiryhmä. Arvioitaessa MOSSE-ohjelman tieteellistä tasoa on luonnollisesti huomioitava sekä sen tavoitteet että läh- tökohta hankkeiden valinnassa. Tässä arvioinnissa tie- teellisen tason arviointimenetelmien valinnassa on kui- tenkin haluttu noudattaa normaalia tieteellistä perus- taa. Näin uskotaan parhaiten saatavan perustaa tule vien tutkimusohjelmien suunnitteluun. Samalla MOS- SEn tuotoksia ja tuloksia voidaan yleisesti suhteuttaa muihin tutkimusohjelmiin, sillä useimmissa tutkimus- ohjelmissa ensisijaiseksi tavoitteeksi määritellään kansainvälisesti korkealaatuiset tieteelliset tutkimus tulokset. 32 MMM & YM (2008) 6.1 Hankkeiden tieteellinen laatu ja merkitys Arviointipaneelin tekemässä hankekohtaisessa tieteel- lisessä arvioinnissa MOSSE-ohjelman tuottamiksi refe- roiduiksi tieteellisiksi julkaisuiksi summautui 192. Näis- tä valtaosan tekivät muutamat kärkihankkeet. Kuusi eniten julkaissutta hanketta tuottivat yhteensä yli sata julkaisua. Toisaalta 13 hanketta ei julkaissut tieteellisis- sä sarjoissa. Julkaisujen määrän keskiarvo (4,2) on sel- keästi korkeampi kuin julkaisujen määrän mediaani (2), mikä ilmentää hankkeiden heterogeenisuutta julkaisu- toiminnan suhteen. Muita tieteellisiä julkaisuja hankeaineistoissa oli 242. On huomattava, että näiden määrä ei hankekohtaisesti välttämättä korreloinut referoitujen julkaisujen määrän kanssa. Joissakin hankkeissa syntyi huomattava määrä muita tieteellisiä julkaisuja ilman että referoiduissa sar- joissa olisi julkaisuja, ja päinvastoin. Tämä tukee sitä, että eri hankkeiden sisäiset tavoitteet erosivat huomat- tavasti. MOSSE-ohjelman hankkeissa syntyi väitöskirjoja 12 kappaletta ja lisäksi joukko lisensiaattitöitä ja pro gra- du -tutkielmia. Eri tuotosten määrä vastasi MOSSEn loppuraportissa ilmoitettuja määriä, kun otetaan huo- mioon, että MOSSE-loppuraportoinnissa julkaistaviksi hyväksytyt ja -lähetetyt käsikirjoitukset ovat edenneet. Arviointipaneeli arvioi kunkin yksittäisen hankkeen osalta tieteellisten tuotosten määrää suhteessa tavoit- teisiin ja hankekokoon. Koottu arviointitulos on esitetty kuvassa 6.1. Tieteellisten tuotosten määrän arvioitiin olevan erinomainen 10 hankkeessa (22 %), hyvä 10 hankkeessa (22 %), tyydyttävä 7 hankkeessa (15 %), välttävä 16 hankkeessa (35 %) ja olematon kolmessa hankkeessa (7 %). Kuva 6.1. Hankekohtainen tieteellisten tuotosten arviointi (n=46). 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tieteellisten tuotosten laatu Tieteellisten tuotosten määrä suhteessa hankkeen tavoitteisiin ja kokoon 1 = olematon 2 = vähäinen 3 = tyydyttävä 4 = hyvä 5 = erinomainen 33 Lähes 45 % hankkeista siis arvioitiin saavuttaneen hy- vän tai erinomaisen tieteellisten tuotosten määrän. Hankkeista muutamat eivät tuottaneet lainkaan tieteel- lisiä tuotoksia, mikä selittyi joko hyvin pienellä selvitys- tyyppisellä luonteella tai sillä että hanketta ei käytän- nössä toteutettu. Joissakin hankkeissa tehdyt laajat kenttätyöt huomioitiin paljon resursseja vaativiksi ja siis hyvitettiin kyseisen hankkeen tuotosten määrää arvioitaessa. Tieteellisten tuotosten hankekohtaista määrää voidaan pitää ohjelman tavoitteisiin verrattuna kohtuullisen hy- vänä. Huolimatta erilaisista tekijöistä, jotka ovat vaikut- taneet hankkeiden tavoitteisiin, arvioinnin tulokset ker- tovat selkeästä potentiaalista tuottaa myös tieteellisiä tuloksia. Yleinen mielipide on, että tutkijan tai tutkimusprojektin julkaisujen määrä ei automaattisesti indikoi tieteellistä laatua.33 Määrän lisäksi on pyrittävä arvioimaan erik- seen julkaisujen laatua. Samaa tutkimusalaa edustavat tutkijat voivat arvioida miten laadukkaita julkaisut ovat ja sitä miten arvostetuissa sarjoissa niitä on julkaistu. Vertaisarviointi, peer review on tyypillinen tapa laadul- lisesti arvioida esimerkiksi rahoitushakemuksia tai pro- jektituloksia. Arviointipaneeli arvioi kunkin yksittäisen hankkeen osalta tieteellisten tuotosten laatua. Arviointitulos on esitetty kuvassa 6.1. Tieteellisten tuotosten laadun ar- vioitiin olevan erinomainen 11 hankkeessa (24 %), hyvä 15 hankkeessa (33 %), tyydyttävä 10 hankkeessa (22 %), vähäinen 6 hankkeessa (13 %) ja olematon nel- jässä hankkeessa (9 %). Yli 55 % hankkeista arvioitiin saavuttaneen hyvän tai erinomaisen tieteellisten tuotosten laadun. Hankkeet joissa laatu arvioitiin olemattomaksi sisältävät myös ne kolme hanketta, joissa ei arvioinnin mukaan ollut tie- teellisiä tuotoksia. Kaiken kaikkiaan hankkeissa saavu- tettuja laadullisia tuloksia voidaan arvioinnin perus- teella pitää hyvinä. Tutkimustyön laadun vertaisarvioinnin lisäksi voidaan käyttää erilaisia tilastollisia tapoja. Esimerkiksi se, mi- ten paljon tutkijan tiettyyn julkaisuun on viitattu, on paljon käytetty laatukriteeri. Tämän lisäksi tieteellisten julkaisusarjojen laatua voidaan arvioida erilaisilla vai- kutusmuuttujilla, joista eniten käytetty on standardi Im- 33 Ks. Esim. Seglen (1998) pact Factor (IF).34 IF-menetelmää on toisaalta myös kri- tisoitu varsin paljon,35 mutta siitä huolimatta sen käyt- tö on lisääntynyt ja levinnyt ympäri maailmaa. Toisaal- ta, myös ilman erityisesti koottua tietoa IF-luvuista sa- man alan tutkijat yleensä helposti osaavat peer review -laatuarvioinneissa painottaa julkaisujen suhteen ar- vostettuja, alan keskeisiä julkaisusarjoja. MOSSE-ohjelman hankkeiden osalta tehtiin bibliomet- rinen analyysi valituista hankkeiden julkaisuista. Han- kekohtaisen arvioinnin osana kerättiin kaikista hank- keista parhaat julkaisut tieteellisissä referoiduissa jul- kaisusarjoissa. Hanketta kohden valittiin kuitenkin kor- keintaan neljä julkaisua ja kaikkiaan analyysiin seulou- tui 90 julkaisua. Näiden valittujen julkaisujen viittaus- määrät sekä IF-luvut selvitettiin kansainvälisestä julkai- sutietokannasta ISI Web of Knowledge. MOSSEn yhteydessä syntyneisiin tieteellisiin julkaisui- hin oli yleensä viittauksia. IF-luokitelluissa julkaisuissa vähintään kerran viitattuja julkaisuja oli 46 kappaletta, joista 13 julkaisuun oli viitattu yli 10 kertaa ja, edelleen, joista kuuteen julkaisuun oli viitattu yli 20 kertaa. Eni- ten viitattuun julkaisuun oli maaliskuussa 2009 viitattu 61 kertaa, kun kyseinen artikkeli oli julkaistu vuonna 2004. Vähintään kerran viitatut julkaisut on esitetty liit- teessä 4. Bibliometrinen analyysi kokonaisuudessaan tukee arviointipaneelin tuloksia tieteellisten julkaisujen määrän ja laadun osalta. MOSSE-ohjelman tieteellisen julkaisutoiminnan kärki- hankkeina voidaan pitää niitä hankkeita, jotka saivat arviointipaneelin arvion ”erinomainen” sekä tieteellis- ten tuotosten