”Unelmien koulussa saa olla oma itsensä” Lapsiasiavaltuutetun vuosikertomus 2024 Katja Mettinen ja Elina Pekkarinen (toim.) Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2025:1 ISBN (pdf): 978-952-400-289-9 ISBN (nid.): 978-952-400-298-1 ISSN (pdf): 1798-4009 ISSN (nid.): 1798-3991 Visuaalinen suunnittelu: Hansaprint Oy / Suunnittelutoimisto Tammikuu Oy Kuvat: Lapsiasiavaltuutetun toimisto, piirroskuvat Nuoret neuvonantajat 2024 Sitaatit puhekuplissa: Lapsiasiavaltuutetun Nuoret neuvonantajat -toiminta 2024 Painopaikka: Hansaprint Oy, Turenki 2025. 3 Valtioneuvostolle Lapsiasiavaltuutettu antaa lain lapsiasiavaltuutetusta 3 §:n 1 momentin mukaisesti valtioneuvostolle kertomuk- sen toimialaltaan. Kertomuksen alussa on lapsiasiavaltuutetun esipuhe ja kannanotto, minkä jälkeen kertomus sisältää arvion lasten oikeuksien toteutumisesta sekä lasten hyvinvoin- nin ja elinolojen kehityksestä vuonna 2024. Kertomuksen lopussa kuvataan lapsiasiavaltuutetun toimiston toimin- taa vuonna 2024. 4 Sisältö Esipuhe 7 Lapsiasiavaltuutetun kannanotto 11 Koulutus vuoden 2024 painopisteenä 15 Lainsäädännön muutokset ja kehittämistarpeet 23 Lapsiasiavaltuutetun asiantuntijalausuntojen vaikuttavuus 25 Lainsäädännön kehittämistarpeita 30 Kansallinen lapsistrategia 33 YK:n lapsen oikeuksien komitea valvoo ja ohjaa yleissopimuksen noudattamista 35 Määräaikaisraportointi YK:n lapsen oikeuksien komitealle 35 Lapsen oikeuksien komitean yleiskommentit 36 Valitukset YK:n lapsen oikeuksien komitealle 36 Lapsiasiavaltuutetun työ Euroopan lapsiasiavaltuutettujen verkostossa 38 Koulu ja oppiminen 41 Materiaalinen elintaso 47 Kasvuympäristön turvallisuus 51 Perhe, osallisuus ja vapaa-aika 57 Perhe 57 Osallisuus ja osallistuminen 60 Vapaa-aika 63 Tuki ja suojelu 67 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus 67 Hyvinvointialueiden palvelujen toteutuminen 69 Lastensuojelun tunnusluvut 72 Lastensuojelulain kokonaisuudistus 73 Hyvinvointi ja terveys 77 5 Lapsiasiavaltuutetun toiminta 2024 84 Lapsiasiavaltuutetun vuosi Lapsiasiavaltuutettu arvioi lapsen oikeuksien toteutumista 86 Lapsiasiavaltuutettu seuraa, tuottaa ja välittää tietoa lapsen oikeuksista 90 Lapsiasiavaltuutettu verkostoi ja rakentaa yhteyksiä eri toimijoiden välille 96 Lapsiasiavaltuutetun toimisto 99 6 7 Esipuhe Ystävänpäivänä 2024 matkustin Lapualle tapaamaan yläkoululaisia kuullakseni heidän näke- myksiään koulusta ja oppimisesta. Lapua oli ollut otsikoissa nuorten pahoinvoinnin vuoksi, ja halusimme siksi kuulla paikallisia nuoria ja ammattilaisia. Julkisen liikenteen lakon vuoksi kolle- gani eivät päässeet mukaani ja tapaamisen järjestely yksin oli melkoista räpeltämistä. Samalla kun yritin selittää nuorille, mistä tapaamisessa on kyse, etsin haastattelurunkoa repustani, puhe- lin huudatti päälle unohtunutta musiikkia käsilaukussani, eikä nauhuri ei suostunut käynnisty- mään. Osa nuorista nuokkui sohvilla ja osa pälyili epäluuloisesti säätämistäni. Kun he huomasi- vat, että valtuutetulla oli konseptit sekaisin, he kuin yhdestä päätöksestä alkoivat tukea minua. ”Haluaisitsä vaikka kahvia?” kysyi yksi nuorista, kun toinen auttoi nauhurin kanssa. Kokemukseni fiksuista ja huomaavaisista lapsista ja nuorista toistuu kiertäessäni suomalaisia päiväkoteja ja kouluja. Myös koulukodeissa, lastenkodeissa ja vankiloissa tapaamani nuoret ovat käyttäytyneet silmiinpistävän hyvin. Tapaamisten tunnelmat toki vaihtelevat – joskus tunnelma on ollut levoton tai kireä – mutta ulkopuoliseen aikuiseen on aina suhtauduttu hyvin. Kansallista keskustelua lapsista ja nuorista ei kuitenkaan ole hallinnut ilo heidän fiksuudestaan ja huomaavaisuudestaan, vaan huoli käytöshäiriöistä, väkivallasta ja rikoksista. Totta on, että lasten ja nuorten häiriökäyttäytyminen ja etenkin väkivaltatilanteet ovat lisääntyneet ja aiheut- taneet turvattomuutta niin lapsissa kuin aikuisissa. Huhtikuussa 2024 koulujen turvallisuus nousi maailmanlaajuisesti otsikoihin, kun vasta 12-vuotias oppilas ampui koulutovereitaan. Tapahtumaa seuranneessa keskustelussa käsiteltiin niin kiusaamista, mielenterveyden ongelmia kuin väkivallan ilmiötä. Pääministeri Orpo tarttui esitykseemme lastensuojelun hybridiyksiköistä, jotka tarjoaisivat pitkäaikaista sijaishuoltoa vakavasti väkivaltaisille ja itsetuhoisille lapsille. Oikeusministeriö julkaisi samoihin aikoihin ohjelman, jonka 43 toimenpidettä tähtäävät nuoriso- ja jengirikollisuuden vähentämiseen. Näille toimenpiteille toivon myötätuulta ja riittäviä resursseja. Kansallisessa keskustelussa ei ole juurikaan käsitelty turvallisuutta lasten ja nuorten näkö- kulmasta. Aikuisten on syytä muistaa, että turvattomuus koskettaa erityisesti lapsia ja nuoria, sillä väkivalta, uhkaukset ja kiusaaminen kohdistuvat useimmiten heihin. Tapaamamme lapset ja nuoret ovat toistuvasti vedonneet, että aikuiset puuttuisivat systemaattisesti kiusaamiseen, 8 väkivaltaan ja muuhun häiriökäyttäytymiseen sen sijaan, että vastuuta sysätään lapsille ja nuorille. Samalla kun vastuutamme hanakasti lapsia ja nuoria, unohdamme, että turvallisuus rakentuu kokonaisvaltaisesti. Valtioneuvoston selonteossa sisäisestä turvallisuudesta todetaan, että syrjäy- tyminen, sosiaalinen pahoinvointi ja moniongelmaisuus ovat yhä Suomen sisäisen turvallisuu- den suurimpia uhkia. Yhteiskunta, joka toimillaan lisää syrjäytymistä, sosiaalista pahoinvointia ja moniongelmaisuutta, on vastuussa turvallisuuden heikentymisestä. Lapsiasiavaltuutetun toimistossa keskityttiin vuonna 2024 koulutuksen kysymyksiin ja näiden yhteydessä käsiteltiin eri kasvatus- ja koulutusasteiden erityiskysymyksiä ja yleisesti mm. koulu- turvallisuutta ja oppimistulosten laskua. Lapsen sosioekonominen tausta on yhteydessä niin oppi- mistuloksiin, erityisen tuen tarpeeseen kuin kiusaamisen kokemuksiin, minkä vuoksi jatkamme koulutusteeman parissa myös vuonna 2025. Koulutuksen lisäksi kiinnitimme vuoden aikana huomiota muihin ilmiöihin lasten maailmassa. Esimerkiksi vuonna 2024 voimaan tulleet sosiaaliturvaleikkaukset ovat kuormittaneet useita lapsiperheitä ja uhkaavat lisätä syrjäytymistä. Heikko taloudellinen suhdanne on kääntänyt työttömyysluvut nousuun ja vaikeuttanut perheiden mahdollisuuksia parantaa taloudellista asemaansa omalla työllään. Yhä useampi perhe joutuukin turvautumaan toimeentulotukeen, jonka käyttö on lisääntynyt. Samalla hyvinvointialueille tehdyt sopeutukset ja kuntien taloudel- liset vaikeudet ovat heikentäneet lapsiperheiden palveluja. Kun viimesijaisten palvelujen, kuten lastensuojelun ja psykiatrian tarve samalla kasvaa, tilanne muistuttaa hölmöläisten peiton jatka- mista. Tosin tämän peiton jatkopalat tulevat todella kalliiksi. Lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmien lisääntyminen on tunnistettu jo vuosien ajan, mutta viime vuonna kehitystä tarkasteltiin aiempaa kriittisemmin. Vuoden aikana esimerkiksi useat työeläkevakuuttajat julkaisivat tietoja siitä, että nuorten siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyden häiriöiden vuoksi on lisääntynyt. Myös lasten ADHD-diagnoosien ja -lääkityksen lisääntymiseen kiinnitettiin huomiota. Havainnot pakottavat pohtimaan, mistä mielenterveyden oireiden ja häiriöiden lisääntyminen johtuu. Ovatko kaikki ongelmat todella yksilöitä hoitamalla ratkaistavissa vai tulisiko meidän hoitaa myös kasvun yhteisöjä ja ympäristöä? Myönteistä on, että erilaisten ongelmien ratkaisemiseksi on käynnissä useita ohjelmia ja lain- säädäntöhankkeita. Lapsiasiavaltuutetun toimisto onkin antanut jälleen huomattavasti keski- vertovuotta enemmän lausuntoja, peräti 74 kappaletta, joista 34 eduskunnan valiokunnissa. Valitettavasti olemme toistuvasti joutuneet lausunnoissamme huomauttamaan pirstaleisesta lainvalmistelusta, jonka kokonaisvaikutuksia on hyvin vaikea arvioida. Lisäksi kokemuksemme lausuntojen vaikuttavuudesta ovat heikot. Vuonna 2024 yhteiskunnallinen keskustelu on jatkunut polarisoituneena ja kiivaana. Vaikka tutkimukseen ja kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin vetoaminen ei etenkään sosiaalisessa mediassa saa kaikupohjaa, virastomme on sitkeästi jatkanut viestintää myös kanavissa, joilta moni on jo poistunut. Jatkossa joudumme kuitenkin vakavasti harkitsemaan, peittoavatko sosiaa- lisessa mediassa tapahtuvan viestinnän haitat siitä saatavat hyödyt. Myönteistä on, että keskus- teluyhteys valtioneuvostoon ja muihin päättäjiin on säilynyt avoimena ja hyvänä. Lasten asiat koetaan Suomessa tärkeiksi. 9 Työhöni tuovat iloa ihmiset – etenkin lapset, nuoret ja heidän hyvinvointinsa eteen työskentelevät aikuiset. Vuonna 2024 tapasimme 84 lasta ja nuorta sekä osallistuimme 150 sidosryhmätapaamiseen. Lisäksi pidimme 67 esitelmää ja annoimme 108 mediahaastattelua. Vuosi on ollut myös kansainvälisesti vilkas. Järjestimme Euroopan lapsiasiavaltuutettujen verkoston ENOCin vuosikonferenssin syyskuussa Helsingissä, jonne kokoontui yli sata kansainvälistä vierasta. Minulla oli kunnia ottaa vastaan ENOCin puheenjohtajuus, joka on avannut uusia näkökulmia eurooppa-laisten lasten oikeuksiin. Valtioneuvosto nimitti minut lapsiasiavaltuutetun virkaan toiselle viisivuotiskaudelle 1.5.2024 alkaen. Kiitän luottamuksesta. En onneksi tee tätä työtä yksin, enkä ilman erinomaista työyhtei- söä selviäisikään. Kiitos kaikesta upeasta työstä Annaleena Aira, Merike Helander, Outi Kekkonen, Mari Laitinen, Reetta Peltonen, Terhi Tuukkanen ja Sonja Vahtera. Kuten aiempinakin vuosina, erityinen kiitos tämän vuosikertomuksen laatimisesta kuuluu Katja Mettiselle, jonka panos teok- sen synnyssä on kullanarvoinen. Tässä vuosikertomuksessa käsittelemme paitsi lasten koulutusta myös laajemmin lasten hyvin- vointia ja oikeuksien toteutumista Suomessa vuonna 2024. Teos on jaettu hyvinvoinnin eri osa-alueisiin, joiden yhteydessä muistutetaan myös YK:n lapsen oikeuksien komitean suosituk- sista. Moni havaintomme on kriittinen, mutta itse luotan edelleen siihen, että meillä kasvaa fiksuja ja huomaavaisia lapsia ja nuoria. Pidetään heistä hyvä huoli. Jyväskylässä 10.2.2025 Elina Pekkarinen lapsiasiavaltuutettu 10 11 Lapsiasiavaltuutetun kannanotto Lapset ovat kuntien ja hyvinvointialueiden voimavara – arvot ja käytännöt luodaan nyt Kuntien ja hyvinvointialueiden päättäjien on työssään edistettävä lapsen etua. Samalla lasten ja nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten yhteistyötä kunnissa, hyvinvointialueilla ja niiden välillä täytyy lisätä. Arvokkain ja vaikut- tavin työ lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi tehdään arjessa. Siksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa tulee tarkastella kokonaisuutta ja ottaa oppia toisten kokemuksista. Kuntien ja hyvinvointialueiden päättäjät ovat paljon vartijoina Suomalaisten palvelujärjestelmässä on toteutettu ennennäkemättömän suuret uudistukset. Kuntien tehtäviksi on jäänyt laaja joukko palveluja, jotka vaikuttavat suoraan kaikkien lapsiper- heiden arkeen. Valtaosa suomalaisista lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen ja lähes jokainen käy koulua. Lisäksi useimmat lapset ja nuoret hyödyntävät kunnan kulttuuri-, kirjasto-, nuoriso- ja liikuntapalveluja. Kunta on myös vastuussa siitä, millaisilla asuinalueilla lapset kasvavat. Sosiaali- ja terveyspalvelut on siirretty kuntia laajemmille hyvinvointialueille. Lähes kaikki lapset käyvät neuvolassa, hammashoitolassa ja tarvittaessa terveyskeskuksissa sekä erikoissairaanhoi- dossa. Tukea tarvitseville perheille järjestetään sosiaalihuollon palveluja sekä mielenterveys- ja päihdepalveluja. Hyvinvointialueet ovat vastuussa myös vammaispalveluista ja oppilashuollon palveluista. 12 Kuntien ja hyvinvointialueiden valtuustoihin valitaan päättäjät kunta- ja aluevaaleissa. Heidän tehtävänään on ratkaista, miten kansalaisten palvelut järjestetään ja rahoitetaan. Kunnissa ja hyvinvointialueilla luodaan myös yhteistyörakenteet julkisen ja yksityisen sektorin sekä kansa- laisyhteiskunnan välille. Siksi kuntien ja hyvinvointialueiden päättäjät ovat ratkaisevassa asemassa lasten hyvinvoinnin edistämisessä. Alati vähenevä lapsiväestö on Suomen tulevaisuuden kannalta korvaamattoman tärkeää. Lapset kantavat vastuun ja seuraukset tämän päivän päätöksistä. Siksi juuri nyt on kriittinen ajankohta luoda arvoja ja käytäntöjä, joilla edistetään lapsen etua, asemaa ja oikeuksia. Eri toimijoiden välistä yhteistyötä on parannettava Jotta lapsemme voivat hyvin, yhteistyötä hyvinvointialueiden, kuntien ja kolmannen sekto- rin toimijoiden välillä on parannettava. Näin palvelujen ja tuen toteutuminen on tehokkaam- paa ja kattavampaa. Lapset ja perheet eivät elä arkeaan palvelujen järjestämisvastuun mukai- sissa sektoreissa, eikä ratkaisu monimutkaisiin ongelmiin löydy vain yhtä elämän osa-aluetta tarkastelemalla. Yhteisesti sovitut toimintatavat ja yhdessä tekeminen eri toimijoiden kesken ovat keskeisessä roolissa myös yhteisöllisissä ongelmissa kuten lasten väliseen kiusaamiseen, väkivaltaan tai nuorisorikollisuuteen puuttumisessa. Ratkaisuja ongelmiin on etsittävä yhdessä lasten ja perhei- den kanssa. Yhteistyön puutteet tulevat esiin perheiden kokemuksissa: apua saa pistemäisesti, pompotellen ja riittämättömästi. Tämä aiheuttaa häiriökysyntää1, jossa apua tarvitsevat ihmiset kiertävät ”luukulta toiselle” tai väsyvät kiertämiseen. Väsyttävää on myös perheen tilanteen avaaminen yhä uudelle ammattilaiselle, jolloin perheen kokonaistilannetta ei hahmota välttämättä kukaan. Perheiden kokemusten mukaan kuntien ja hyvinvointialueiden säästöpaineet ovat johtaneet reviiritaisteluihin siitä, kenen vastuulla perheen auttaminen kulloinkin on. Pahimmillaan perhei- den apu viivästyy ja viimesijaisten palvelujen tarve kasvaa. Perheiden luukulta toiselle kulkemisen sijaan lasten kanssa työskentelevien kuntien ja hyvin- vointialueiden ammattilaisten on kuljettava yhtä matkaa ja samaan suuntaan. Ammattilaisten täytyy tuntea toisensa ja toistensa osaaminen. Apua ja tukea on saatava jo varhain. Toimijoiden ja sektoreiden erilliset budjetit eivät saa estää yhteistyön tekemistä tai hidastaa perheiden avun saamista. Myös tiedonkulun esteet ammattilaisten väliltä täytyy poistaa. 1 Hyytiälä, H. (2021, 26. huhtikuuta). Kun potilas ei saa tarvitsemaansa apua, hän palaa yhä uudestaan takaisin ja sote-palvelut kuormittuvat – häiriökysyntä paljastaa ajattelumme valuviat. MustRead. https://www.mustread.fi/artikkelit/kun-potilas-ei-saa-tarvitsemaansa-apua-han-palaa-yha-uudestaan-takaisin-ja-sote-palvelut-kuormittuvat-hairiokysynta-paljastaa-ajattelumme-valuviat/ 13 Lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi auttavat tekemään lapsimyönteisiä päätöksiä Kunnissa ja hyvinvointialueilla tehtävien päätösten on perustuttava riittävään ja tutkittuun tietoon lasten asemasta ja hyvinvoinnista. Päättäjien on päätöksiä tehdessään arvioitava, miten toteutettava päätös vaikuttaa lapsiin, ja huolehdittava, että lapsen asema ja oikeudet otetaan huomioon arviointia ja päätöstä tehtäessä. Kunnan ja hyvinvointialueen budjettia täytyy tarkastella lapsen oikeuksien toteutumisen näkö- kulmasta ja talousarviopäätöksissä tulee arvioida päätösten vaikutukset lapsiin. Kansallinen lapsistrategia ja useat järjestöt tarjoavat kuntien ja hyvinvointialueiden päättäjille ja viranomai- sille tukea lapsivaikutusten arviointien ja lapsibudjetoinnin toteuttamiseksi2. Lasten tarpeiden huomioiminen päätöksenteossa ja pitkäjänteinen panostaminen lasten hyvin- vointiin on lasten ja koko yhteiskunnan etu. Eri ammattilaisten ja toimijoiden yhteistyöhön panostaminen eli nk. yhteisövaikuttavuuden3 lähestymistapa on tutkitusti vaikuttava ja kustan- nustehokas keino lasten hyvinvoinnin parantamiseksi. Sosiaalihuollossa on saatu erinomaisia tuloksia ns. Imatran mallin soveltamisesta, minkä vuoksi Etelä-Karjala erottuu muista hyvinvoin- tialueista myönteisten lastensuojelun tunnuslukujen vuoksi. Tätä Imatran ihmettä tulee tutkia nykyistä tarkemmin4. Hyväksi todettuja menetelmiä täytyy aktiivisesti ja ennakkoluulottomasti levittää uusille alueille ja kuntiin. Panostamalla lapsiin panostamme samalla tulevaisuuteemme. Lapsimyönteinen yhteiskunta on pääsääntöisesti hyvä kaikille ihmisille. 2 Ks. eOppivan koulutus lapsivaikutusten arvioinnista: https://www.eoppiva.fi/koulutukset/lapsen-oikeudet-lapsivaiku- tusten-arviointi-ja-lapsibudjetointi/ 3 Ks. lisää https://itla.fi/toiminta/yhteisovaikuttavuus/ 4 Rimpelä, M. & Kirmanen, T. (2024) Miksi lapsiperhepalvelujen uudistamista Etelä-Karjalassa ei ole tutkittu? Yhteis- kuntapolitiikka 89(4), 403–411. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024091070236 https://www.eoppiva.fi/koulutukset/lapsen-oikeudet-lapsivaikutusten-arviointi-ja-lapsibudjetointi/ https://www.eoppiva.fi/koulutukset/lapsen-oikeudet-lapsivaikutusten-arviointi-ja-lapsibudjetointi/ https://itla.fi/toiminta/yhteisovaikuttavuus/ https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024091070236 14 15 Koulutus vuoden 2024 painopisteenä Lapsiasiavaltuutetun vuoden 2024 strategisena painopisteenä oli koulutus ja lapsen oikeudet. Lapsiasiavaltuutettu jatkaa koulutuksen teeman parissa myös vuonna 2025, jolloin painopisteenä on koulutuksen yhdenvertaisuus ja lapsen oikeudet. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen nojalla valtio on velvollinen tarjoamaan jokaiselle lapselle5 ilmaisen perusopetuksen ja tukemaan toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksessa. Lisäksi koulutuksen on kunnioitettava lapsen ihmisarvoa ja koulutuksen sisältöjen on edistet- tävä paitsi lapsen yksilöllisten ominaisuuksien kehitystä myös yhteiskunnan jaettuja arvoja. Siitä, kuinka merkittävä oikeus lapsen kannalta on kyseessä, kertoo jotain se, että lapsen oikeuk- sien yleissopimuksen toimeenpanoa seuraavan YK:n lapsen oikeuksien komitean ensimmäinen yleiskommentti, joka julkaistiin vuonna 2001, koskee opetusta. Lisäksi oikeus opetukseen on YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan yleissopimuksen pituudeltaan laajin artikla.6 YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitea (TSS-komitea) on korosta- nut, että koulutuksen tulee olla saatavilla (available), saavutettavaa (accessible), hyväksyttävää (acceptable) ja mukautuvaa (adaptable)7. YK:n lapsen oikeuksien komitea taasen korostaa, että koulutuksen on oltava lapsikeskeistä, lapsiystävällistä ja voimaannuttavaa. Komitean mukaan oppimista ei tapahdu vain formaalien koulutusinstituutioiden rakenteissa vaan kaikkialla lapsen arjessa. Valtioiden on kuitenkin huolehdittava, että jokaisen lapsen oikeus myös formaaliin oppi- miseen toteutuu.8 Lapsen oikeutta koulutukseen ei toteuteta pelkästään tarjoamalla opetusta. Lapsen oikeus mm. syrjimättömyyteen, palveluihin, terveyteen ja riittävään elintasoon vaikuttaa siihen, miten 5 YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen (SopS 59–60/1991) mukaan kaikki alle 18-vuotiaat ovat lapsia. 6 Courtis, C. & Tobin, J. (2019). The right to education. Teoksessa J. Tobin (toim.) The UN Convention on the Rights of the Child: A Commentary. Oxford University Press. 7 Mt. 8 YK:n lapsen oikeuksien komitea (2001). Yleiskommentti nro 1 (2001) 29 artiklan 1 kohta: Koulutuksen tavoitteet. https://lapsiasia.fi/yleiskommentit https://lapsiasia.fi/yleiskommentit 16 oikeus koulutukseen toteutuu. Myös lapsen koulutuksellisten oikeuksien toteutuminen vaikuttaa muiden oikeuksien toteutumiseen.9 Lapsiasiavaltuutetun vaikuttamistyön tavoitteena oli lisätä lapsen oikeuksien näkökulmaa koulutuspoliittisessa keskustelussa, arvioida käynnissä olevia reformeja lapsen oikeuksien näkökulmasta ja vahvistaa lasten ja nuorten näkemysten huomioimista koulutusta koskevassa päätöksenteossa. Vuonna 2024 lapsiasiavaltuutettu vahvisti työtään koulutuskysymysten parissa keskittyen erityi- sesti erilaisissa instituutioissa annettavaan opetukseen ja koulutukseen. Lapsiasiavaltuutettu kuuli eri kouluasteilla opiskelevien Nuorten neuvonantajien näkemyksiä koulutuksesta ja toteutti koulutusta koskevan Lapsibarometrin, jossa ääneen pääsivät 6–7-vuotiaat lapset. Koulutusteeman puitteissa tavattiin myös sidosryhmiä sekä asiantuntijoita. Lapsiasiavaltuutetun vaikuttamistyö sisälsi lausuntoja, kannanottoja, esityksiä, puheenvuo- roja, mediahaastatteluja, tiedotteita, sosiaalisen median viestintää sekä muuta yhteiskunnalli- seen keskusteluun osallistumista. Oikeus oppimiseen oli lapsiasiavaltuutetun ohjaaman Lapsen oikeuksien kansallisen viestintäverkoston teema. Lisäksi lapsiasianeuvottelukunta käsitteli kokouksissaan lapsen oikeuksiin ja koulutukseen liittyviä teemoja. Tämä vuosikertomus kuvaa lapsiasiavaltuutetun työtä. Lisäksi vuosikertomuksessa arvioidaan lasten asemaa ja hyvinvointia sekä keskeisiä tekijöitä lasten oikeuksien toteutumisessa Suomessa vuonna 2024. 9 YK:n lapsen oikeuksien komitea (2013). Yleiskommentti nro 14 (2013) lapsen oikeudesta saada etunsa otetuksi ensi- sijaisesti huomioon (3 artikla, 1 kohta). https://lapsiasia.fi/yleiskommentit https://lapsiasia.fi/yleiskommentit 17 Lasten näkemyksiä koulutuksesta ja muista ajankohtaisista asioista Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on pitää yhteyttä lapsiin ja välittää heidän ajatuksiaan esimer- kiksi päätöksentekijöille ja lasten parissa työskenteleville. Tätä tehtävää lapsiasiavaltuutettu toteuttaa Nuoret neuvonantajat -toiminnan avulla. Tapaamiset järjestetään erilaista arkea, elämää ja lapsuutta elävien lasten ja lapsiryhmien kanssa. Lapsiasiavaltuutettu toteuttaa Nuoret neuvonantajat -toimintaa teemallisilla lapsiryhmien tapaamisilla, useamman kerran kokoontu- villa tiimeillä sekä erilaisilla vapaamuotoisilla vierailuilla. Nuorten neuvonantajien teematapaamiset Nuoret neuvonantajat -teematapaamiset ovat eri aiheiden ympärille rakennettuja lapsiryhmien tapaamisia. Teemat liittyvät pääsääntöisesti lapsiasiavaltuutetun vuoden strategiseen painopis- tealueeseen. Vuonna 2024 lapsiasiavaltuutettu selvitti lasten ajatuksia koulutuksesta ja oppi- misesta tapaamalla viisi lapsiryhmää. Eri puolilla Suomea järjestettyihin tapaamisiin osallistui yhteensä 77 iältään 6–18-vuotiasta lasta ja nuorta (Taulukko 1 sivulla 20). Tapaamisissa lasten ja nuorten kanssa keskusteltiin neljästä teemasta: koulunkäynnistä tai opiskelusta, oppimisesta, oikeusturvasta ja terveisistä päättäjille. Esiopetuksessa olevien lasten tapaamisessa kuultiin heidän ajatuksiaan eskarista ja oppimisesta. Lapset ja nuoret kertoivat pääosin pitävänsä koulunkäynnistä ja opiskelusta. Tapaamisiin osallis- tui kuitenkin myös sellaisia lapsia ja nuoria, joille koulunkäynti ja opiskelu ei ollut mielekästä ja jotka kuvasivat koulupäivän parhaaksi hetkeksi sitä, kun pääsee kotiin. Omissa oppilaitoksissaan lapset ja nuoret arvostivat ilmapiiriä, mukavia opettajia, kavereita, ruokaa ja välitunteja. Toisen asteen opiskelijat toivat esille hyvänä asiana myös sen, että pystyy itse vaikuttamaan opiskelun sisältöön ja aikatauluun. Esiopetuksessa olevien lasten mielestä parasta eskarissa oli leikkiminen kavereiden kanssa. Kun lapsilta ja nuorilta kysyttiin, mitä he ovat oppineet koulussa tai opintojensa aikana, vastauk- sena oli perustaitoja, kuten lukemista, kirjoittamista ja laskemista, vuorovaikutus- ja työelämä- taitoja, kieliä, itselle sopivia opiskelustrategioita, armollisuutta itseä kohtaan sekä tulevaisuuteen 18 suuntautumista. Oppimisessa heitä ovat auttaneet lähellä olevat ihmiset, kuten vanhemmat, kave- rit ja opettajat, mutta myös ulkoiset asiat, kuten ruoka, välitunnit ja työrauha. Lisäksi kannusta- misen, keskittymistä auttavien välineiden ja tapojen, omien tavoitteiden asettamisen sekä aika- tauluttamisen kerrottiin auttavan oppimisessa. Esiopetuksessa olevien lasten mielestä oppimista edistää se, että kuuntelee aikuisia. Osittain samat asiat tulivat esille, kun lapsilta ja nuorilta kysyttiin, mitkä asiat häiritsevät oppi- mista. Siinä missä kaverit voivat auttaa oppimisessa, he voivat myös häiritä oppimista. Työrauhan puute tuli esille kaikissa tapaamisissa lasten ja nuorten mielestä yhtenä tärkeänä oppimista häirit- sevänä tekijänä. Toinen jokaisessa tapaamisessa mainittu asia oli kiusaaminen. Lapset ja nuoret korostivat ennen kaikkea sitä, että kiusaamiseen pitää puuttua tehokkaasti. Muita oppimista häiritseviä tekijöitä olivat koulussa tehtävä ilkivalta sekä oma väsymys ja stressi. Väsymyksen ja stressin kerrottiin johtuvan omasta toiminnasta (liian myöhään valvomisesta), mutta myös siitä, että koulu alkaa liian aikaisin tai koulupäivä on liian pitkä. Lapset ja nuoret tunnistivat useita tapoja, joilla he kokevat voivansa puuttua ongelmatilantei- siin tai hakea apua. Tällaisia olivat palautteen antaminen opettajille, oppilas- tai opiskelijakun- nan toiminta, avun hakeminen oppilas- tai opiskelijaterveydenhuollosta ja turvallisten aikuisten puoleen kääntyminen. Hyvää aikuista lapset ja nuoret kuvasivat ystävälliseksi, luotettavaksi, huumorintajuiseksi, rennoksi, läsnä olevaksi ja sellaiseksi, joka kuuntelee ja auttaa. Kun lapsia ja nuoria pyydettiin kuvailemaan, miten he parantaisivat koulua tai opiskelua, vastauk- set vaihtelivat oppilaitoksittain. Alakoululaiset toivoivat rennompia oloja, parempaa ruokaa sekä lisää tekemistä ja harrastusvälineitä kouluun. Yläkoululaiset puolestaan toivoivat parem- pia taloudellisia resursseja koulutukseen, koulukuljetusten myöhäistämistä sekä kiusaamiseen puuttumista. Toisen asteen opiskelijat panostaisivat etenkin opintojen alussa ryhmäytymiseen, kasvokkaisen opetuksen saatavuuteen etäopiskelun sijaan sekä toimiviin viestintäkanaviin. Ammattiin opiskelevat nuoret toivat esille huolensa erityisesti harjoittelupaikkojen puutteesta ja työnantajien asenteista nuoria työntekijöitä kohtaan. Etenkin suhdanneherkillä aloilla harjoit- telupaikkoja on vaikea saada, mikä saattaa pahimmillaan johtaa valmistumisen viivästymiseen. Lukiolaiset puolestaan kritisoivat oppivelvollisuusuudistusta, jonka myötä lukioon on tullut sellaisia opiskelijoita, joita opiskelu ei motivoi. Tämä nähtiin ongelmana, sillä motivoitumatto- mien opiskelijoiden asenne näkyy arjessa ja vaikuttaa toisten opiskelijoiden mielialaan. Lukion koettiin menevän koko ajan yläkoulumaisemmaksi, mihin yhdeksi syyksi arveltiin korona-aikaa: sen vuoksi yläkoulussa ei saavutettu lukiossa tarvittavia taitoja. Toiseksi lukiolaiset toivat esille paineen ja stressin, sillä jo opintojen alkuvaiheen kurssivalinnat vaikuttavat jatko-opintoihin ja korkeakoulujen todistusvalinnan painottaminen lisää paineita menestyä lukio-opinnoissa. Tapaamisten lopuksi lapsia ja nuoria pyydettiin kuvailemaan maailman parasta koulua. Lasten ja nuorten mielestä se on miellyttävä ja värikäs paikka, jossa olisi mukavat opettajat, hyvä ruoka ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Ennen kaikkea se olisi paikka, jossa jokainen lapsi ja nuori saisi olla oma itsensä eikä ketään kiusattaisi. Siellä myös kuunneltaisiin lapsia ja nuoria ja heidät huomioitaisiin yksilöinä. Esiopetuksessa olevat lapset kuvasivat maailman parasta eskaria paikaksi, jossa muun muassa herkuteltaisiin, leikittäisiin, liikuttaisiin ja opittaisiin. 19 Lasten ja nuorten suosituksia koulutukseen ja oppimiseen • Kohdellaan lapsia ja nuoria ystävällisesti, kuunnellen ja auttaen. Huomioidaan lapset ja nuoret yksilöinä ja annetaan heille tarvittavaa tukea. • Käytetään etenkin opintojen alussa aikaa oppilaiden ja opiskelijoiden ryhmäytymiseen. • Turvataan työrauha kouluissa. • Puututaan kiusaamiseen tehokkaasti. • Panostetaan kouluruoan laatuun. Kuunnellaan lasten ja nuorten toiveita. • Huolehditaan siitä, että kouluissa on lapsille ja nuorille mieluisia harrastusvälineitä. • Taataan jokaiselle ammattiin opiskelevalle nuorelle mielekäs harjoittelupaikka. • Selvitetään säännöllisesti lasten ja nuorten näkemyksiä koulutyöstä ja opiskelusta keräämällä heiltä palautetta. Tehdään palautteen mukaiset toimenpiteet tai perustellaan lapsille ja nuorille, miksi heidän ehdottamiaan asioita ei voida tehdä. Nuoret neuvonantajat -tiimi Nuoret neuvonantajat -tiimit ovat lapsiryhmiä, joita tavataan useamman kerran. Lasten kanssa keskustellaan niistä asioista, joita lapset itse nostavat esille. Tiimeihin osallistuu erityisesti jolla- kin tapaa haavoittuvassa asemassa olevia lapsia tai lapsiryhmiä, joiden näkemykset eivät tyypil- lisesti nouse yhteiskunnassa esiin. Vuonna 2024 järjestettiin tiimi nuorille, joilla on kokemusta lastensuojelun sijaishuollosta. Tiimi järjestettiin yhteistyössä Turun SOS-Kehittäjänuorten kanssa. Mukana oli seitsemän iältään 13–17-vuotiasta nuorta (taulukko 1). Tiimi kokoontui neljä kertaa kevään 2024 aikana. Tiimi oli osa Euroopan lapsiasiavaltuutettujen verkoston ENOCin nuorten neuvonantajien – European Network of Young Advisors (ENYA) – toimintaa. Kaikkiaan 15 Euroopan maassa tai alueella kokoontui oma nuorten tiiminsä, ja mukana oli yhteensä 208 nuorta. Tiimeissä nuoret keskustelivat sijaishuollosta ja muodostivat lapsen oikeuksiin perustuvat suosituksensa sijais- huoltoon. Heinäkuussa 2024 järjestettiin ENYA-foorumi Slovakian Bratislavassa, jossa oli kunkin maan tai alueen tiimistä kaksi nuorta. Foorumissa nuoret vaihtoivat kokemuksia ja muodostivat yhteiset suosituksensa sijaishuoltoon.10 Syyskuussa Euroopan lapsiasiavaltuutettujen verkosto kokoontui vuosiseminaariin Helsinkiin, ja mukana oli myös nuori jokaisen maan tai alueen tiimistä. Seminaarissa nuoret esittelivät suosituksensa Euroopan eri maiden ja alueiden lapsi- asiavaltuutetuille sekä muulle seminaariyleisölle. 10 Ks. ENYAn raportti vuoden 2024 työskentelystä ja suositukset sijaishuoltoon https://enoc.eu/enya-2024-lets-talk-young-lets-talk-about-promoting-and-protecting-the-rights-of-children-in-alternative-care/ 20 Taulukko 1. Nuorten neuvonantajien teematapaamisiin ja tiimiin osallistuneet lapset ja nuoret Ryhmä Osallistujien määrä Paikka Esiopetuksessa olevat lapset (6–7-vuotiaat) 17 Koulunmäen esiopetus, Äänekoski Alakoululaiset (5.–6.-luokkalaiset) 30 Maiju Lassilan koulu, Tohmajärvi Yläkoululaiset (oppilaskunnan hallituksen jäsenet) 10 Lapuan yläkoulu, Lapua Ammattiin opiskelevat nuoret (eri alojen opiskelijat) 8 Riveria, Joensuu Lukiolaiset 12 Gaudia, Lahti ENYA-tiimin nuoret 7 Turku ja etätapaamiset Yhteensä 84 Tiimin työskentely ja nuorten näkökulmia Tiimin ensimmäisellä tapaamiskerralla keskusteltiin lapsen oikeuksista sekä siitä, mitkä oikeu- det nuoret kokevat tärkeimmiksi. Lisäksi mietittiin sijaishuollon hyviä puolia ja kehittämiskoh- teita. Nuorten nostamien näkökulmien pohjalta tarkemmiksi keskustelujen teemoiksi nostettiin muille tapaamiskerroille seuraavat teemat: huolenpito ja suojelu, lapsen etu päätöksenteossa, yksityisuus, vapaa-aika, ihmissuhteet, yksilöllisyys ja palvelut. Kaikista teemoista keskusteltiin sijaishuollon viitekehyksessä. Lopulta teemat tiivistettiin viideksi suositukseksi nuorten valinto- jen pohjalta. Nuorten mielestä hyvä huolenpito ja suojelu näyttäytyvät sijaishuollossa hyvänä kohteluna siten, että nuorella on turvallinen olo. Turvallinen olo tulee luottamuksellisesta suhteesta, jossa nuori uskaltaa puhua vaikeista asioista vailla huolta siitä, että tietoa käytetään nuorta vastaan. Työntekijän tulee olla aidosti kiinnostunut nuoresta ja hänen asioistaan sekä halukas tutustu- maan nuoreen oikeasti, ei vain esimerkiksi vanhoja asiakirjoja lukien. Turvallinen olo syntyy myös siitä, että nuorelle puhutaan nätisti. Huolenpito ja suojelu näkyvät myös nuoren ja työn- tekijän molemminpuolisena kunnioituksena, nuoren ikätason mukaisena kohteluna ja jokaisen arvostamisena yksilönä. Merkityksellistä on myös yhteinen aika esimerkiksi leffan, syömisen tai ulkoilun parissa. Palvelujärjestelmän näkökulmasta huolenpito ja suojelu tarkoittavat sitä, että nuori saa tarvitsemansa palvelut oikeaan aikaan ja että työntekijät eivät vaihdu ja ovat tavoitettavissa. Kun sijaishuollossa tehdään päätöksiä, nuorten mielestä on tärkeää kuulla ja huomioida kaik- kien mielipide – nuoren, huoltajan ja sosiaalityöntekijän. Päätöksen tulee olla harkittu, mutta turhaa viivyttelyä päätöksenteossa tulee välttää. Nuoren tulee saada antaa kritiikkiä päätöksestä, ja päätös tulee perustella nuorelle. 21 Yksityisyys sijaishuollossa on nuorten mielestä sitä, että kunkin nuoren asioista puhutaan niin, etteivät muut kuule. Nuorta koskevien kirjausten jakamisessa eteenpäin tulee huomioida nuoren yksityisyyden suojaaminen. Työntekijän onkin hyvä kysyä nuorelta lupa siihen, saako nuoren asioista puhua eteenpäin. Yksityisyyden kannalta mahdollisuus omaan tilaan, kuten omaan huoneeseen, on keskeinen. Nuoren oman ajan tarvetta tulee kunnioittaa, eikä tavaroihin saa koskea ilman lupaa. Tärkeää on myös kunnioittaa nuoren omia rajoja. Yksilöllisyys sijaishuollossa on nuorten mielestä sitä, että nuoren tulee pystyä olemaan oma itsensä työntekijöiden ja muiden (samassa sijaishuoltopaikassa olevien) lasten ja nuorten edessä. Jokaista lasta tulee huomioida omana yksilönään. Työntekijän esimerkiksi lastensuojelulaitok- sessa pitää kohdella nuoria yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti. Kaikilla lapsilla ja nuorilla ei kuitenkaan voi olla samat säännöt, vaan sääntöjä pitää muokata iän ja kehitystason mukaisesti. Lisäksi joskus joku voi tarvita enemmän tukea ja apua kuin toinen. Lapsia ja nuoria ei tulisi verrata keskenään. Vapaa-ajan vietosta ja ihmissuhteista keskusteltaessa nuorten ajatuksissa painottuivat ystävyys- ja seurustelusuhteet. Nuoret toivoivat, että he voisivat olla vapaasti kavereiden kanssa, nopealla- kin varoitusajalla tai suunnitellusti yökylässä, kuten muutkin nuoret. Osassa sijaishuoltopaikkoja menot kavereiden kanssa pitää ilmoittaa ja suunnitella useita päiviä etukäteen ja kaikissa yöky- läily ei ole sallittua. Nuoret toivoivat vapaa-ajalle riittävästi tekemistä, mutta toisaalta toivottiin myös ymmärrystä oman ajan ja rentoutumisen tarpeeseen. Nuorten mielestä kannustaminen ja tukeminen mahdollisissa harrastuksissa on tärkeää. Kavereiden lisäksi nuoret toivat esiin suhteet biologisiin vanhempiin ja perheeseen. Tärkeää on myös, ettei nuorta pakoteta tai painosteta pitä- mään yhteyttä tai tapaamaan syntymäperhettään. 22 Suomen ENYA-tiimin nuorten suositukset sijaishuoltoon 1 Oikeus huolenpitoon ja rakkauteen sijaishuollossa • Huolenpito ja rakkaus pitää olla edellytys sijaishuollossa. • Lastensuojelun ammattilaisten täytyy tutustua nuoriin aikaisemmasta tiedosta huolimatta. • Asiakkaan ja työntekijän molemminpuolinen kunnioitus • Ei ole kiire. • Myös nuoret tarvitsevat aikaa, ei vain pienet. • Huomataan ja huomioidaan, jos nuori tarvitsee apua. Ei esitetä, ettei huomata! • Pysyvyys työntekijöissä • Omaohjaajan merkitys • Kohtelun ja kohtaamisen merkitys 2 Oikeus yksilöllisyyteen ja yhdenvertaisuuteen • Kaikille ei voi olla samat säännöt. • Ikätason mukainen kohtelu • Kaikki saa yhtä paljon kahdenkeskistä aikaa ohjaajan kanssa. • Arvostetaan yksilönä. • Ei verrata nuoria tai nuorten tuen tarpeita keskenään. 3 Lapsen etu päätöksenteossa • Lapsen hyvinvoinnin turvaamisen pitää olla lähtökohta päätöksenteossa. • Lapsen mielipiteen huomioiminen ja toiveen kuuleminen • Huomioidaan kaikkien mielipide. • Päätöksen tulee olla harkittu ja perusteltu! 4 Oikeus yksityisyyteen • Mahdollisuus omaan tilaan, esim. oma huone • Tavaroihin ei kosketa tai viedä ilman lupaa. • Kunnioitetaan nuoren rajoja, esim. kaikki ei halua halata. • Nuorelta tulee kysyä lupa, jos nuoren asioita puhutaan eteenpäin. 5 Oikeus ihmissuhteisiin ja vapaa-aikaan • Tarvitaan rajoja, mutta ei tarpeettomia rajoituksia. • Kavereiden ja heidän tapaamisensa merkitys, myös yökyläily • Kumppanin ja hänen tapaamisensa merkitys • Kotilomille ei tulisi pakottaa tai painostaa. • Vapaa-ajan, oman ajan ja rentoutumisen merkitys • Ei pakoteta yhteiseen tekemiseen. 23 Lainsäädännön muutokset ja kehittämistarpeet Lapsiasiavaltuutetusta annetun lain (1221/2004) 1 §:n mukaan lapsiasiavaltuutettu varmistaa, että lasten asema ja oikeudet otetaan huomioon lainsäädännössä ja yhteiskunnallisessa päätök- senteossa. Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on seurata lainsäädäntöä ja yhteiskunnallista päätök- sentekoa sekä arvioida niiden vaikutuksia lasten hyvinvointiin (2 § 2 momentti). Tätä tehtävää toteutetaan muun muassa antamalla lausuntoja lainvalmisteluasiakirjoista, erilaisista selvityk- sistä ja muista asiakirjoista ministeriöille, eduskunnan valiokunnille ja eri viranomaisille. 0 20 40 60 80 100 120 2019 20212020 2023 20242022 lausuntopyynnöt lausunnot Kuvio 1. Lapsiasiavaltuutetun lausuntojen ja lausuntopyyntöjen lukumäärä vuosina 2019–2024. Lapsiasiavaltuutettu antoi vuonna 2024 yhteensä 74 lausuntoa ministeriöille, eduskunnan valio- kunnille ja eräille muille toimijoille.11 Tammi–kesäkuussa annettiin 33 lausuntoa ja heinä–joulu- kuussa 41 lausuntoa. Lausuntopyyntöjä vastaanotettiin yhteensä 111.12 Lapsiasiavaltuutettu vastasi siten lähes 67 prosenttiin tulleista pyynnöistä. Annetuista lausunnoista valtaosa (56) koski hallituksen esityksiä tai niiden luonnoksia. Lisäksi lapsiasiavaltuutettu antoi kolme lausuntoa 11 Kaiken kaikkiaan lausuntopyyntöjä vastaanotettiin 21 eri taholta. Annetut lausunnot löytyvät vuosikertomuksen sivuilta 88–92. 12 Viiden pyynnön määräpäivä on vuoden 2025 puolella. 24 kansalaisaloitteista, neljä EU-asioista annettavista U-kirjelmistä ja 11 muista valtionhallinnossa valmistelluista mietinnöistä, selvityksistä tai muista vastaavista asiakirjoista. 0 10 20 30 40 50 2019 20212020 2023 20242022 yhteensä kirjalliset kuulemiset Kuvio 2. Lapsiasiavaltuutetun lausunnot ja suulliset kuulemiset eduskunnan valiokunnille vuosina 2019–2024. Ministeriöille annettujen lausuntojen lisäksi lapsiasiavaltuutettu on antanut 34 asiantuntijalau- suntoa eduskunnan valiokunnille.13 Lapsiasiavaltuutettu tai toimiston edustaja osallistui kirjal- lisen lausunnon lisäksi valiokunnan suulliseen kuulemiseen joko etäyhteydellä tai paikan päällä eduskunnassa 19 kertaa, ja 15 kertaa annettiin vain kirjallinen lausunto. Vain yhteen valiokun- nan pyyntöön jouduttiin vastaamaan kielteisesti annetun valmisteluajan lyhyyden ja samanai- kaisten muiden valmisteltavien lausuntojen vuoksi. Lausuntopyyntöjen ja annettujen lausuntojen kokonaismäärät olivat selkeästi suuremmat kuin edellisenä vuonna. Kasvua selittää yleisellä tasolla se, että keväällä 2023 oli eduskuntavaalit ja pääministeri Orpon kesällä vahvistetun hallitusohjelman14 täytäntöönpano lähti liikkeelle syksyn 2023 aikana. Hallituksen ensimmäisenä täytenä toimintavuotena 2024 täytäntöönpano on eden- nyt nopealla aikataululla. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että edellisen hallituksen ensimmäi- senä täytenä toimivuotena (2020) annettiin 41 lausuntoa.15 Huomion arvoista tosin on, että vuoden 2020 alussa puhkesi covid-19-pandemia, joka vaikutti hallitusohjelmaan perustuvaan lainvalmis- telutyöhön. Vuonna 2024 lausuntopyyntöjen ja lausuntojen suureen määrään on osaltaan vaikut- tanut se, että hallitusohjelmaan sisältyviä lainsäädännön muutoksia edellyttäviä toimia on viety eteenpäin melko pieninä kokonaisuuksina. Edistettäviä lakimuutoksia ei siten ole kerätty samaan hallituksen esitykseen, vaikka kyse olisi samaan säädökseen (esimerkiksi ulkomaalaislaki) tai asiakokonaisuuteen (esimerkiksi sosiaaliturva) kohdistuvista muutoksista. Useissa hallituksen esitysluonnoksia koskevissa lausuntopyynnöissä oli varattu lausuntojen valmistelulle suositeltua vähintään kuuden viikon lausuntoaikaa lyhyempi aika.16 Lausuntoaikojen 13 Valiokuntien lausuntopyyntöjen viiden vuoden (2019–2023) keskiarvo on 26,8 lausuntoa/vuosi. 14 Vahva ja välittävä Suomi: Pääministeri Orpon hallitusohjelma 20.6.2023. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-763-8 15 Edeltäneen viisivuotisjakson (2019–2023) vastaanotettujen lausuntopyyntöjen keskiarvo on 55,2 lausuntopyyntöä/ vuosi. 16 Säädösvalmistelun kuulemisopas, kohta 1.9. https://kuulemisopas.finlex.fi/ http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-763-8 https://kuulemisopas.finlex.fi/ 25 lyhyys korostui kesälomakaudella, kun lukuisat lausuntopyynnöt saapuivat kesäkuun loppupuo- lella ja niiden määräpäivät ajoittuivat elokuun alkupuoliskolle.17 Lapsiasiavaltuutetun asiantuntijalausuntojen vaikuttavuus Lausuttavana olevat asiakirjat ovat sisältäneet edellisten vuosien tapaan hyvin erilaisiin aihepii- reihin liittyviä lakimuutoksia. Eniten lausuntoja annettiin kansainväliseen suojeluun ja maahan- muuttoon liittyvistä asioista (21). Lapsiperheiden toimeentuloon ja hyvinvointiin vaikuttavia laki- muutoksia käsiteltiin myös paljon. Ehdotetut sosiaaliturvan muutokset ovat kohdistuneet usein jo valmiiksi sosiaaliselta ja taloudelliselta asemaltaan heikoimmassa asemassa oleviin lapsiper- heisiin. Lisäksi muun muassa esitetyt sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset ja hoitotakuun pidentäminen kohdistuvat vähintäänkin välillisesti lapsiin. Vastaavia teemoja käsiteltiin lausunnoissa valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta 2025–2028 ja valtion talousarvioesityksestä vuodelle 2025. Lapsiasiavaltuutettu kuulutti lausunnoissaan tarvetta arvioida hallituksen esitysten yhteisvaikutuksia lasten ja lapsiperheiden toimeentuloon ja hyvinvointiin. Lisäksi lausunnoissa käsiteltiin muun muassa varhaiskasvatuksen suunnitel- mavelvoitteiden keventämistä ja oppimisen tuen kehittämistä, lasten ja nuorten terapiatakuuta, pakkoavioliiton ja naisten ja tyttöjen sukuelinten silpomisen kriminalisointia sekä alkoholilain ja tupakkalain muutoksia. Yleiskuva on, että vuoden 2024 aikana lausuttavana olleet hallituksen esitykset ovat edenneet eduskuntaan pitkälti hallitusohjelman mukaisina, eikä säännösehdotuksiin ole tehty kovinkaan paljon muutoksia lausuntopalautteen perusteella. Seuraavassa esitetään muutamia poimintoja lapsiasiavaltuutetun eduskunnan valiokunnille annetuista lausunnoista ja niiden vaikutuksesta valiokunnan lausuntoon tai mietintöön. Sosiaaliturvaa koskevat muutokset Lapsiasiavaltuutettu kiinnitti useissa sosiaaliturvaa, kuten yleisen asumistuen ja työttömyystur- van heikennyksiä sekä valtion talousarviota 2025 koskevissa lausunnoissaan huomiota siihen, että hallituksen esityksissä on arvioitu hyvin niukasti sosiaaliturvan muutosten yhteisvaikutuk- sia lapsiin ja lapsiperheisiin. Muutokset kohdistuvat usein jo valmiiksi heikoimmassa asemassa oleviin lapsiin ja lapsiperheisiin, joiden heikkoa taloudellista asemaa rasittavat myös esimerkiksi terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset. Köyhät ja pienituloiset perheet tulevat toden- näköisesti ohjautumaan entistä useammin toimeentulotuen piiriin ja sen tarve voi pitkittyä. Kuten edellisenäkin vuonna annetuissa lausunnoissaan, lapsiasiavaltuutettu piti kyseenalai- sena ja hallituksen oman ohjelmankin kanssa ristiriitaisena, että hallituksen esityksissä pidettiin hyväksyttävänä keinona toimeentulotukeen turvautumista kompensoimaan muutoksista aiheu- tuvaa tulonmenetystä. Lapsiasiavaltuutettu on pitänyt hallituksen esityksissä mainittua tavoi- tetta lapsiperheiden vanhempien työllistymisestä tärkeänä, mutta huomautti lausunnoissaan, että lapsiperheissä joudutaan usein työssäkäynnistä huolimatta turvautumaan asumistukeen ja toimeentulotukeen. 17 Esim. elokuun ensimmäisellä viikolla oleva määräpäivä oli 11 lausunnolla. Näistä vastattiin kahdeksaan pyyntöön. 26 Lapsiasiavaltuutettu totesi marraskuussa sosiaali- ja terveysvaliokunnalle antamassaan lausun- nossa kokoavasti, että kaikkien yleiseen asumistukeen tehtävien muutosten sekä muiden sosiaali- turvaan kohdistuvien muutosten arviointia ja seurantaa tulee jatkossa tehdä kokonaisuutena. Jos arviointi- ja seurantatiedot osoittavat, että muutokset saattavat lapsiperheet entistä vaikeampaan taloudelliseen tilanteeseen eivätkä paranna vanhempien työllisyyttä toivotulla tavalla, on pikai- sesti harkittava vaihtoehtoisia tapoja parantaa valtiontalouden tilaa.18 Vaikka hallituksen esitykset etenivätkin monien tahojen kriittisistä lausunnoista huolimatta lähes täysin sellaisinaan eduskunnassa, on myönteistä, että sosiaali- ja terveysvaliokunta korosti esimerkiksi yleisen asumistuen muutoksia koskevassa mietinnössään (StVM 22/2024 vp – HE 126/2024 vp), että ”asumistukeen tehtyjen muutosten vaikutuksia kotitalouksien toimeentuloon ja asumiseen sekä asumistuen ja muiden etuuksien muutosten yhteisvaikutuksia on seurattava ja arvioitava sekä tarvittaessa muutettava sääntelyä”. Valiokunta piti myös tärkeänä, että tulevina vuosina tehtävässä perusturvan riittävyyden arvioinnissa otetaan huomioon eri etuusmuutosten yhteisvaikutukset. Lasten ja nuorten terapiatakuu Lasten ja nuorten terapiatakuuta koskevan hallituksen esityksen tavoitteena on ”vahvistaa lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöiden ehkäisyn ja hoidon sekä mielenterveyden tuen saata- vuutta perusterveydenhuollossa ja sosiaalihuollon perustason palveluissa. Esitetyn lainsäädän- nön tavoitteena on vastata lasten ja nuorten lisääntyneeseen mielenterveyteen liittyvään oirei- luun varhaisessa vaiheessa ja vaikuttavasti. Jotta perustason palveluissa kyettäisiin vastaamaan heidän hoitonsa ja tuen tarpeisiinsa, on käytössä oltava vaikuttavuusnäyttöön perustuvia psyko- sosiaalisia menetelmiä”.19 Lapsiasiavaltuutettu piti terapiatakuuta lähtökohtaisesti kannatettavana esityksenä ja katsoi olevan inhimillistä ja taloudellisestikin tehokasta hoitaa ja tukea lapsia ja nuoria riittävän varhai- sessa vaiheessa matalan kynnyksen palveluja tarjoamalla. Lapsiasiavaltuutettu piti tärkeänä, että oireilun taustalla olevia syitä ratkaistaan tehokkain (politiikka-)keinoin ja että lapsille ja perheille tarjotaan oikeanlaista ja oikea-aikaista hoitoa ja tukea. Sosiaali- ja terveysvaliokunta piti esityksen tavoitteita kannatettavina ja ehdotti lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina (StVM 26/2024 vp). Valiokunta otti myös kantaa lapsiasiaval- tuutetun lausunnossa esitettyihin huomautuksiin, mikä on myönteistä. Mietinnössä ehdotettiin myös lausumaa, jossa edellytettiin, että valtioneuvosto seuraa terapiatakuun toteutumista sekä kehittää kansallista ohjausrakennetta, mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä ja mielenter- veyden varhaisen tuen palveluja ja ryhtyy tarvittaessa korjaaviin toimenpiteisiin. Eduskunta hyväksyi esityksen ja lausuman mietinnön mukaisena (EV 163/2024 vp) joulukuussa 2024, ja laki tulee voimaan 1.5.2025. 18 Lapsiasiavaltuutettu (2024). Lapsiasiavaltuutetun lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi yleisestä asumistuesta ja eläkkeensaajan asumistuesta annettujen lakien muuttamisesta. https://lapsiasia.fi/-/laps_lausunto_stv_he1262024vp 19 Hallituksen esitys eduskunnalle lasten ja nuorten terapiatakuuta koskevaksi lainsäädännöksi. HE 131/2024 vp. https://lapsiasia.fi/-/laps_lausunto_stv_he1262024vp https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_131+2024.aspx 27 Alkoholilain muutokset Alkoholin saatavuutta ehdotettiin laajennettavaksi vuoden 2024 aikana kahteen kertaan. Keväällä käsittelyssä oli hallituksen esitys (HE 7/2024 vp), jossa ehdotettiin sallittavaksi luvanvaraisessa vähittäismyynnissä enintään 5,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävien alkoholijuomien lisäksi myös enintään 8,0 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävät käymisteitse valmistetut alkoholijuomat. Syksyllä käsiteltiin esitys (HE 173/2024 vp), jossa mahdollistettaisiin Alko Oy:lle sekä toimijoille, joilla on alkoholijuomien vähittäismyyntilupa, alkoholijuomien verkkokauppa sekä muut jakeluun ja noutoon perustuvat vähittäismyyntikonseptit, kuten alkoholijuomien toimitus. Jälkimmäistä esitystä ei ehditty käsitellä loppuun ennen eduskunnan joulutaukoa, eikä lapsiasiavaltuutettu ole tätä kirjoitettaessa vielä antanut siitä lausuntoa eduskuntaan. Lapsiasiavaltuutettu antoi sosiaali- ja terveysvaliokunnalle lausunnon alkoholin saatavuuden laajentamisesta koskien ensiksi mainittua hallituksen esitystä.20 Lausunnossa pidettiin erittäin moitittavana ja oikeudellisesti kestämättömänä sitä, että markkinoiden ja kilpailun edistäminen ja erityisesti pienpanimoiden saama hyöty asetettiin hallituksen esityksessä lapsen edun edelle. Alkoholilainsäädäntöön ei tulisi tehdä muutoksia, jotka vaarantavat nuorten alkoholinkäytön pitkän aikavälin myönteisen kehityksen eli täysraittiiden nuorten osuuden lisääntymisen ja säännöllisen humalahakuisen juomisen vähenemisen. Esityksen katsottiin myös olevan ristirii- dassa YK:n lapsen oikeuksien komitean viimeisimpien Suomelle antamien suositusten21 kanssa. Lapsiasiavaltuutettu katsoi, että lapsen edun ensisijaisuuden (LOS 3.1 artikla) riittämätön huomi- oiminen heijastelee laajemminkin suomalaista alkoholipolitiikkaa, josta puuttuu lapsen ääni ja näkökulma. Sosiaali- ja terveysvaliokunta esitti mietinnössään (StVM 5/2024 vp – HE 7/2024 vp) kyseisen hallituksen esityksen hylkäämistä. Mietinnössä oli huomioitu kiitettävästi lapsiasiavaltuutetun lausunnossakin nostetut huolenaiheet ja todettiin myös, että kaikki kuullut sosiaali- ja terve- ysalan järjestöjen ja viranomaisten asiantuntijat vastustivat lakiehdotuksen hyväksymistä. Valiokunta piti alkoholin saatavuuden lisäämistä ehdotetulla tavalla ristiriitaisena alkoholilain tavoitteen, samoin kuin terveyden edistämisen tavoitteen kannalta. Valiokunta piti todennäköi- senä, että alkoholin saatavuuden laajentaminen lisäisi myös lapsiin ja nuoriin kohdistuvia suoria ja välillisiä haittoja huolimatta siitä, että alkoholin myynti alaikäisille on kiellettyä. Valiokunta päätyi siihen, että lakiehdotus tulisi hylätä sen negatiivisten sosiaali- ja terveyspoliittisten vaiku- tusten vuoksi. Hylkääminen katsottiin perustelluksi myös lasten edun, hyvinvoinnin ja oikeuk- sien toteutumisen kannalta. Eduskunta ei valitettavasti hyväksynyt sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön mukaista ratkaisua, vaan kannatti lakiehdotuksen hyväksymistä ja lähetti asian suureen valiokuntaan. Suuri valiokunta (SuVM 1/2024 vp) päätyi yhtymään eduskunnan päätökseen. Lisäksi se ehdotti seuraavaa lausumaa: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa alkoholilain muutok- sista aiheutuvia vaikutuksia erityisesti perheisiin ja lapsiin sekä alkoholikuolleisuuteen ja ryhtyy tarvittaessa havaittujen ongelmien korjaamiseen sosiaali- ja terveyspolitiikan sekä veropolitiikan 20 Lapsiasiavaltuutettu (2024). Lapsiasiavaltuutetun lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituk- sen esityksestä eduskunnalle laiksi alkoholilain 17 ja 26 §:n muuttamisesta. https://lapsiasia.fi/-/laps_lausunto_stv_ he72024vp 21 YK:n lapsen oikeuksien komitea (2023). Loppupäätelmät Suomen yhdistetyistä viidennestä ja kuudennesta rapor- tista (CRC/C/FIN/CO/5-6). https://lapsiasia.fi/-/laps_lausunto_stv_he72024vp https://lapsiasia.fi/-/laps_lausunto_stv_he72024vp https://um.fi/documents/35732/0/CRC_C_FIN_CO_5-6_fi+%281%29.pdf/f8e9c156-5172-0834-d6c7-201066cbc9f2?t=1691047057189 28 keinoin.”22 Eduskunnan puoltava vastaus (EV 40/2024 vp) sekä lakiehdotukseen että lausumaan saatiin kesäkuussa 2024. Nikotiinipusseja koskeva sääntely Hallituksen esityksellä tupakkalain muuttamisesta (HE 38/2024 vp) on tarkoitus ottaa nikotiini- pussit tupakkalain (549/2016) soveltamisalan piiriin. Niiden myynti on tarkoitus sallia noudattaen sääntöjä, joilla pyritään ehkäisemään nuorisokäyttöä, harmaatuontia ja laitonta kauppaa sekä torjumaan järjestäytynyttä rikollisuutta. Kyseinen hallituksen esitys ehdittiin käsitellä syksyllä 2024 eduskunnassa, mutta lopulta se vedettiin sieltä pois ehdotettuihin, sallittuihin makuihin liit- tyvien epäselvyyksien vuoksi.23 Uusitun lakiesityksen luonnos on muutoin edeltäjänsä mukainen, mutta sallituiksi mauiksi ehdotetaan vain minttua ja mentolia. Lakiesitys etenee eduskuntaan tämänhetkisen arvion mukaan tammikuun lopussa 2025. Lapsiasiavaltuutettu antoi alkuperäisestä esityksestä lausuntonsa sosiaali- ja terveysvaliokun- nalle toukokuussa 2024. Lapsiasiavaltuutettu kannatti lähtökohtaisesti nikotiinituotteiden sään- telyn sisällyttämistä tupakkalakiin ja piti ehdotettua sääntelyä oikeansuuntaisena, mutta katsoi, että ehdotettu sääntely on riittämätöntä ja että se on myös ristiriidassa tupakkalain tavoitteiden kanssa. Myös muut terveysalan toimijat olivat lausunnoissaan samalla kannalla. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehti antaa esityksestä mietintönsä ennen esityksen poisvetämistä. Valiokunta kannatti ehdotuksia, vaikka se samaan aikaan totesikin sääntelyyn sisältyvän myös ongelmia nostaen mietinnössään esiin asiantuntijoiden näkemyksiä muun muassa ehdotetun nikotiinirajan korkeudesta sekä sallittujen makujen listasta. Valiokunta piti kansanterveyden sekä hyvinvointi- ja terveyserojen vähentämisen näkökulmasta välttämättömänä toteuttaa määrätietoisesti ja johdonmukaisesti jatkotoimia, joilla saavutetaan tavoite tupakkatuotteiden ja muiden nikotiinituotteiden käytön loppumiseksi vuoteen 2030 mennessä. Valiokunta ehdotti lisäksi lausumaa, jonka mukaan valtioneuvoston tulee seurata nyt ehdotetun sääntelyn toimi- vuutta erityisesti kansanterveyden edistämisen, hyvinvointi- ja terveyserojen vähentämisen sekä nuorisokäytön ehkäisemisen näkökulmasta. Korjattu lakiesitysluonnos on lausuntokierroksella tätä kirjoitettaessa. Lapsiasiavaltuutettu on antanut siihen oma-aloitteisesti lausunnon, jossa se viittaa sosiaali- ja terveysvaliokunnalle aiemmin antamaansa, varsin kriittiseen lausuntoon ja toteaa lisäksi, että nyt sallittujen makujen rajaaminen minttuun ja mentoliin ei tee esityksestä hyväksyttävää.24 Lapsiasiavaltuutetun näke- myksen mukaan nikotiinituotteissa ei tulisi sallia mitään makuja. Lapsiasiavaltuutettu muistutti myös pääministeri Orpon hallitusohjelmaan sisältyvistä lupauksista tehdä tietoon perustuvia päätöksiä ja sitoutumisesta edistämään lainvalmistelun laadukasta ja tietoperusteista vaiku- tusarviointia sekä sääntelykeinojen punnintaa. Tässä esityksessä painottuvat nikotiinituotteita 22 Lapsiasiavaltuutetun lausunto eduskunnan lakivaliokunnalle rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain muuttamista koskevasta hallituksen esityksestä. LAPS/138/2024, 12.11.2024. https://lapsiasia.fi/-/laps_ lausunto_lav_he1302024vp 23 Ks. esim. Ylen uutinen aiheesta 23.12.2024: https://yle.fi/a/74-20133288 24 Lapsiasiavaltuutettu (2025). Lapsiasiavaltuutetun lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle hallituksen esitysluon- noksesta laiksi tupakkalain muuttamisesta (nikotiinipussit). https://lapsiasia.fi/-/laps_lausunto_stm_tupakkalaki-niko- tiinipussit https://lapsiasia.fi/-/laps_lausunto_lav_he1302024vp https://lapsiasia.fi/-/laps_lausunto_lav_he1302024vp https://yle.fi/a/74-20133288 https://lapsiasia.fi/-/laps_lausunto_stm_tupakkalaki-nikotiinipussit https://lapsiasia.fi/-/laps_lausunto_stm_tupakkalaki-nikotiinipussit 29 valmistavien ja markkinoivien tahojen edut sen sijaan, että tosiasiallisesti olisi otettu huomioon tutkittua tietoa nikotiinituotteiden vaarallisuudesta terveydelle. Lähisuhdeväkivallan sovittelun kieltäminen Syksyllä 2024 eduskunnan valiokunnissa käsiteltiin hallituksen esitystä sovittelun kieltämiseksi lähisuhdeväkivallan tilanteissa (HE 130/2024 vp). Lapsiasiavaltuutettu kannatti lausunnois- saan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle25 ja lakivaliokunnalle26 esitystä pääosin mutta totesi, että lasten oikeuksien toteutumisen osalta esitys ei ole täysin ongelmaton ja viittasi hallituksen esityksessäkin tunnistettuihin lapsiin kohdistuviin kielteisiin vaikutuksiin. Ehdoton kielto sovit- telulle olisi vastoin YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 40 artiklan mukaista velvoitetta edistää rikoksista epäiltyjen ja niihin syyllistyneiden lasten kohdalla turvautumista muihin kuin oikeudellisiin toimenpiteisiin aina kun se on mahdollista ja toivottavaa, kunhan ne kunnioittavat ihmisoikeuksia ja oikeusturvaa täydellisesti. Lapsiasiavaltuutettu kehotti vakavasti myös puut- tumaan esityksessä tunnistettuihin kielteisiin vaikutuksiin tavalla tai toisella mahdollisimman pikaisesti. Työ- ja tasa-arvovaliokunta yhtyi lausunnossaan (TyVL 13/2024 vp) lapsiasiavaltuutetun huolenai- heisiin. Valiokunta evästi lakivaliokuntaa kiinnittämään huomiota hallituksen esityksessä tunnis- tettuihin kielteisiin lapsivaikutuksiin ja arvioi esityksen suhdetta YK:n lasten oikeuksien yleisso- pimukseen, kun on kyse lapsesta rikoksen tekijänä. Myös lakivaliokunta otti lapsiasiavaltuutetun esittämät huolenaiheet vakavasti. Lakivaliokunta päätyi esittämään mietinnössään (LaVM 10/2024 vp), että pääsääntöisesti lähisuhdeväkivaltaa ei voisi jatkossa sovitella. Poikkeuksena kuitenkin säädettäisiin, että sovittelu olisi mahdollista sellaisissa lähisuhdeväkivaltatilanteissa, joissa rikos on kohdistunut alaikäisen epäillyn huoltajaan tai sukulaiseen eikä siitä ole säädetty ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa. Kyse olisi siis lähinnä lievistä pahoinpitelyistä. Lisäksi mietintöön sisäl- tyi kaksi lausumaehdotusta, joissa edellytetään, että hallitus vahvistaa ja kehittää vanhempien, perheiden sekä lähisuhdeväkivallasta epäiltyjen ja uhrien tukea ja palveluja sekä palveluihin ohjausta samoin kuin huolehtii tuen ja palvelujen riittävästä rahoituksesta lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi ja että hallitus seuraa lähisuhdeväkivallan sovittelun kiellon soveltamista, toimivuutta ja vaikutuksia sekä antaa asiasta lakivaliokunnalle selvityksen vuoden 2028 loppuun mennessä. Ulkomaalaislainsäädännön muutokset Ulkomaalaislainsäädäntöön ehdotettiin lukuisia muutoksia kuluneena vuonna. Hallitus esitti lakia väliaikaisiksi toimenpiteiksi välineellistetyn maahantulon torjumiseksi (HE 53/2024 vp) ja tarvit- tavia muutoksia EU:n turvapaikkamenettelydirektiivin mukaisen rajamenettelyn käyttöönotta- miseksi Suomessa (HE 30/2024 vp). Kansainvälistä suojelua hakevien, tilapäistä suojelua saavien sekä kotikunnattomien ihmiskaupan uhrien vastaanottorahaa ja käyttörahaa pienennettiin (HE 25 Lapsiasiavaltuutettu (2024). Lapsiasiavaltuutetun lausunto eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle rikos- asioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain muuttamista koskevasta hallituksen esityksestä. https:// lapsiasia.fi/-/laps_lausunto_tyv_he1302024vp 26 Lapsiasiavaltuutettu (2024). Lapsiasiavaltuutetun lausunto eduskunnan lakivaliokunnalle rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain muuttamista koskevasta hallituksen esityksestä. https://lapsiasia.fi/-/laps_ lausunto_lav_he1302024vp https://lapsiasia.fi/-/laps_lausunto_tyv_he1302024vp https://lapsiasia.fi/-/laps_lausunto_tyv_he1302024vp https://lapsiasia.fi/-/laps_lausunto_lav_he1302024vp https://lapsiasia.fi/-/laps_lausunto_lav_he1302024vp 30 29/2024 vp). Lisäksi muun muassa alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden nuorten aikuistumisen yläikäraja ehdotettiin laskettavaksi 25 ikävuodesta 23 ikävuoteen, jolloin se olisi yhdenmukainen lastensuojelun jälkihuollon ikärajan kanssa.27 Kotoutumispalvelujen järjestämisestä ja toimeen- tulotuen kustannuksista kunnille ja hyvinvointialueille maksettavaa korvausaikaa lyhennettiin ja laskennallisia korvauksia alennettiin.28 29 Myös säilöönottoa ja maasta poistamista koskevia säännöksiä on ehdotettu kiristettäväksi, mutta esityksen käsittely on tätä kirjoitettaessa vielä kesken eduskunnassa. Esityksillä oli vähintäänkin välillisiä vaikutuksia ko. lainsäädännön piirissä oleviin lapsiin ja lapsiperheisiin. Lapsiasiavaltuutettu suhtautui hyvin varauksellisesti muutoksiin, joilla suoraan tai välillisesti heikennetään jo valmiiksi epäedullisessa asemassa olevien henkilöiden ja erityisesti lasten asemaa ja heille tarjottavia palveluja. Lausunnoissaan lapsiasiavaltuutettu kiinnitti erityistä huomiota lapsivaikutusten arviointiin. Arvioinneissa monissa kohdin todettiin esitysten heiken- tävän lasten oikeuksia ja asemaa, mutta saatettiin myös samaan aikaan todeta, että nykytilasta ei ole riittävästi tietoa, jotta esitysten vaikutuksia lapsiin voitaisiin kovin hyvin arvioida.30 Lapsiasiavaltuutettu nosti esiin myös YK:n lapsen oikeuksien komitean kesällä 2023 antamia suosituksia Suomelle. Esimerkkinä voidaan mainita suositus, jonka mukaan Suomen tulisi varmistaa turvapaikanhakija-, pakolais- ja maahanmuuttajalasten oikeuksien kunnioittaminen kaikilta osin säätämällä lainsäädäntöä, jolla varmistetaan, että kaikilla turvapaikkaa hakevilla ja tilapäistä suojelua nauttivilla lapsilla, myös ilman huoltajaa maahan saapuneilla lapsilla, on mahdollisuus saada nopeasti kohtuuhintaisia ja hyvälaatuisia psykososiaalisia ja kotouttavia tukipalveluja sekä terveys-, sosiaali- ja koulutuspalveluja, mukaan lukien päivähoitopalvelut.31 Ulkomaalaislainsäädännön muutosesityksiä koskevissa hallintovaliokunnan mietinnöissä ei lapsiin kohdistuvia vaikutuksia juurikaan käsitelty. Myönteistä kuitenkin on, että valiokunta pyysi lapsiasiavaltuutetun lausuntoa suurimpaan osaan sen käsittelemistä hallituksen esityk- sistä. Tämä osoittaa tahtoa huomioida myös lapsen oikeuksia ja asemaa, vaikka mietinnöissä ei lopulta lapsen edun huomioonottamista juuri painotettu. Mietinnöissä ei myöskään perus- teltu, miksi jokin muu seikka, kuten taloudelliset säästöt tai maahanmuuttopoliittinen linjaus on katsottu painavammaksi kuin lapsen etu. Punnintaa eri ratkaisuvaihtoehtojen välillä erityisesti lapsen edun näkökulmasta ei hallituksen esityksissä ole esitetty. Lainsäädännön kehittämistarpeita Useimmat hallituksen esityksistä ovat edenneet kiireisellä aikataululla eduskunnan käsiteltä- väksi. Tälle vuodelle tyypillistä on ollut myös se, että samaan asiakokonaisuuteen tai lakiin vaikut- tavia yksittäisiä hallituksen esityksiä on valmisteltu samanaikaisesti tai peräkkäin. Ulospäin on näyttänyt monesti, että esitysten valmistelua on tehty irrallaan toisistaan. Mielikuva on syntynyt 27 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. HE 21/2024 vp. 28 HE 21/2024 vp. 29 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. HE 192/2024 vp. 30 Ks. esim. HE 192/2024 vp, kohta 4.2.6. Lapsivaikutukset. 31 CRC/C/FIN/CO/5-6, kohta 39. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_21+2024.aspx https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_192+2024.aspx 31 erityisesti siitä, että esitysten vaikutusten arviointi on ollut monessa kohdin puutteellista ja koko- naiskuvan muodostaminen verrattain vaikeaa. Erityisesti sosiaaliturvaan ja ulkomaalaislainsää- däntöön kohdistuneissa esityksissä on lapsen oikeuksien näkökulmasta isoksi huolenaiheeksi noussut se, että lapsivaikutusten arvioinneilla, oli sitten kyse yksittäisten muutosten lapsiin kohdistuvista vaikutuksista tai esitysten yhteisvaikutuksista, ei näyttäisi olleen suurtakaan merkitystä. Kokonaiskuvaa ei myöskään ole muodostunut siitä, miten eri ministeriöiden valmis- telemat muutokset esimerkiksi sosiaaliturvaan, terveydenhuoltoon ja kansainväliseen suojeluun vaikuttavat ihmisiin, joihin ne arkielämässä kohdistuvat samanaikaisesti. Yhteisvaikutusten arviointeja on kyllä jonkin verran tehty, mutta ne on julkaistu vasta jälkikä- teen, kun valmisteluvaiheen lausuntokierrokset ovat jo päättyneet ja esitykset ovat menossa eduskuntaan. On mahdollista, että kyseiset arvioinnit ovat olleet lainvalmistelijoiden tiedossa jo ennen julkistamista, mutta niiden hyödyntäminen on esityksissä jäänyt vähäiseksi. Lausunnon antajilla on siten ollut heikot mahdollisuudet arvioida tehtyjä arviointeja tai hyödyntää niitä kommentoidessaan yksittäisiä esitysluonnoksia tai eduskunnalle annettuja hallituksen esityksiä. Hallituksen esityksissä on myös hyvin niukalti kuvattu toimia, joilla lasten oikeuksia ja asemaa heikentäviä vaikutuksia pyrittäisiin vähentämään. Jos tällaisia arvioita on esitetty, niissä on esimerkiksi todettu, että taloudelliset vaikutukset lapsiin jäävät vähäisiksi, jos vanhemmat mahdollisesti työllistyvät, että lakimuutoksen vaikutukset kohdistuvat vain pieneen joukkoon lapsia tai että vaikutukset kohdistuvat vähäisemmin lapsiin tai lapsiperheisiin kuin muihin kansa- laisiin.32 Lainvalmisteluasiakirjoista on siten muodostunut käsitys, että valmistelussa ohjaavana tekijänä on sinänsä ymmärrettävästi julkisen talouden säästöt mutta ilman, että olisi juurikaan pyritty etsimään sellaisia vaihtoehtoisia sääntelyratkaisuja, joilla vältettäisiin kielteiset vaikutuk- set usein jo valmiiksi heikossa asemassa oleviin lapsiin ja lapsiperheisiin. Yhteenvetona vuonna 2024 käsitellyistä hallituksen esityksistä voidaan siis todeta, että esitykset saatettiin voimaan varsin tiukasti hallitusohjelman kirjausten mukaisina, usein hyvin kriittisis- täkin asiantuntijalausunnoista huolimatta. Esityksissä oli suuria puutteita erityisesti vaikutusar- vioinneissa. Ongelmallista on, että hyvin usein muutokset kohdistuvat jo valmiiksi sosiaalisesti ja taloudellisesti haastavissa tilanteissa eläviin lapsiin ja lapsiperheisiin. Myönteistä on, että eduskunta edellytti monessa kohdin, että muutosten vaikutuksia tulee seurata ja tarvittaessa on ryhdyttävä toimenpiteisiin, jos yksittäiset vaikutukset tai yhteisvaikutukset osoittautuvat kohtuuttomiksi. Lapsiasiavaltuutettu tulee seuraamaan, kuinka tiiviisti ja kattavasti muutosten vaikutuksia tutkitaan ja miten niihin reagoidaan. Lapsiväestön näkökulmasta reagoinnin tulee olla ripeää ja korjaustoimiin on ryhdyttävä riittävän matalalla kynnyksellä, jotta säästötoimien haitalliset vaikutukset lasten oikeuksiin ja hyvinvointiin jäävät mahdollisimman vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi. 32 Ks. esim. lapsiasiavaltuutetun lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä laiksi työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. LAPS/23/2024, 11.4.2024. https://lapsiasia.fi/-/laps_ lausunto_stv_he132024vp https://lapsiasia.fi/-/laps_lausunto_stv_he132024vp https://lapsiasia.fi/-/laps_lausunto_stv_he132024vp 32 33 Kansallinen lapsistrategia Vuoden 2021 alussa Suomessa julkaistiin ensimmäinen kansallinen lapsistrategia33, jonka on tarkoitus olla pohja kansalliselle lapsi- ja perhepolitiikalle. Sen valmisteli parlamentaarinen komitea. Syyskuussa 2022 tiedotettiin kansallisen lapsistrategiayksikön (myöhemmin lapsistrate- giaryhmä) perustamisesta34. Lapsistrategiaryhmä sijoitettiin sosiaali- ja terveysministeriön yhte- yteen, ja siihen perustettiin 1.1.2023 neljä virkaa. Kukin hallitus laatii ja toteuttaa hallituskaudellaan tarkemman toimeenpanosuunnitelman lapsistrategian linjausten toteuttamiseksi. Toimeenpanosuunnitelma valmistellaan eri hallin- nonalat kattavana virkatyönä ja hyväksytään valtioneuvoston yleisistunnossa. Kansallisen lapsistrategian ensimmäinen toimeenpanosuunnitelma35 julkaistiin vuonna 2022. Seuraava eli pääministeri Orpon hallituksen toimeenpanosuunnitelma36 julkaistiin kesäkuussa 2024. Molemmat toimeenpanosuunnitelmat sisältävät 34 toimenpidettä, joiden toteuttamisesta vastaa- vat pääasiassa ministeriöt ja valtionhallinnon alaiset virastot. Lapsiasiavaltuutettu pitää myönteisenä, että kansallinen lapsistrategia on saanut lapsistrategia- ryhmän perustamisen kautta pysyvän rakenteen strategian edistämiseksi. On myös merkittävää, että lapsistrategian toimeenpano etenee jo toisella hallituskaudella. Vuosi 2024 oli kansallisessa lapsistrategiassa paitsi toimeenpanon, myös jo edellisen vuoden tapaan henkilöstömuutosten aikaa. Kansallisen lapsistrategian ja lapsistrategiaryhmän järjestäytymiseen liittyvät asiat koros- tuivat. Lapsiasiavaltuutettu kiinnitti tähän huomiota lausunnossaan37, jossa lapsiasiavaltuutettu peräänkuulutti lapsistrategian ja sitä koordinoivan lapsistrategiaryhmän roolin ja perustehtä- vien selkeyttämistä ja täsmentämistä. Selkeyttäminen on tärkeää, jotta niukat resurssit tulevat kohdennetuksi oikein ja eri tahojen päällekkäiseltä työltä vältytään. Myös yhteistyön ja poik- kihallinnollisuuden rakenteet vaativat vielä täsmentämistä. Päällekkäisen työn välttämiseksi 33 Valtioneuvosto (2021). Kansallinen lapsistrategia: Komiteamietintö. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:8. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-383-777-5 34 Valtioneuvosto (2022, 2. syyskuuta). Suomeen perustetaan kansallinen lapsistrategiayksikkö [tiedote]. 35 Valtioneuvosto (2021). Kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelma: Valtioneuvoston periaatepäätös. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:81. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-868-0 36 Valtioneuvosto (2024). Kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelma hallituskaudella 2023–2027: Valtioneu- voston periaatepäätös. Valtioneuvoston julkaisuja 2024:52. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-521-4 37 Lapsiasiavaltuutettu (2024). Lapsiasivaltuutetun lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle kansallisen lapsistrate- gian toimeenpanosuunnitelmasta. https://lapsiasia.fi/-/laps_lausunto_stm_lapsistrategia-tps2024 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-777-5 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-777-5 https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/suomeen-perustetaan-kansallinen-lapsistrategiayksikko http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-868-0 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-521-4 https://lapsiasia.fi/-/laps_lausunto_stm_lapsistrategia-tps2024 34 lapsiasiavaltuutettu esitti myös pohdittavaksi, tulisiko lapsistrategiaryhmän tehtävästä laatia asiakirja, jossa selkeytetään valtionhallinnon eri toimijoiden tehtävät. Vuoden 2024 kuluessa edellä mainitut asiat edistyivät ja on syytä olettaa, että ne vahvistuvat edelleen tulevina vuosina. Lapsiasiavaltuutettu ja lapsistrategiaryhmä ovat vuonna 2024 tehneet tiivistä yhteistyötä muun muassa erilaisten tilaisuuksien, sidosryhmätapaamisten ja säännöllisten keskinäisten tapaamis- ten muodossa. Lapsiasiavaltuutetun tukena toimiva lapsiasianeuvottelukunta asetettiin kaudelle 2024–2029 valtioneuvoston yleisistunnossa 19.12.2024, ja neuvottelukunnan varapuheenjohta- jaksi nimitettiin lapsiasiavaltuutetun esityksestä kansallisen lapsistrategian johtava asiantun- tija Liisa Jokinen. Kansallisen lapsistrategian varapuheenjohtajuus vahvistaa kansallista lapsen oikeuksien toimijoiden verkostoa ja yhteistyötä. 35 YK:n lapsen oikeuksien komitea valvoo ja ohjaa yleissopimuksen noudattamista Määräaikaisraportointi YK:n lapsen oikeuksien komitealle Lapsen oikeuksien yleissopimus edellyttää sopimusvaltioiden raportoivan YK:n lapsen oikeuk- sien komitealle joka viides vuosi suorittamistaan toimenpiteistä, joilla sopimusvaltiossa on pantu sopimuksessa tunnustettuja lapsen oikeuksia täytäntöön. Raportoinnin yhteydessä kerrotaan myös oikeuksien nauttimisessa tapahtuneesta edistymisestä. Suomen valtio toimitti yhdistetyn 5. ja 6. määräaikaisraporttinsa komitealle kesällä 2019. Lapsiasiavaltuutettu antoi komitealle oman raporttinsa. Lapsen oikeuksien komitea antoi Suomelle raporttiin liittyvät loppupäätelmänsä kesäkuussa 202338 39. YK:n lapsen oikeuksien komitean loppupäätelmät sisältävät kymmeniä suosituksia raportoin- nin eri aihealueilta. Lapsiasiavaltuutetun raportissaan esittämät suositukset huomioitiin loppu- päätelmissä pääsääntöisesti hyvin. Lapsiasiavaltuutettu on esittänyt komitealle, eduskunnalle ja hallitusneuvotteluihin lapsen edun huomioon ottamisen kirjaamista perustuslakiin. Komitea suositteli Suomelle (loppupäätelmien kohta 17), että valtio takaa lapsen edun periaatteen oikean ja järjestelmällisen soveltamisen kaikilla aloilla, joilla lapsen oikeuksia suojellaan. Valtion tulisi myös perustaa valvontamekanismeja, joiden avulla mitataan lapsen edun periaatteen vaiku- tusta, myös perustuslaillisena periaatteena, ohjelmia toteutettaessa ja lainsäädäntö-, hallinto- ja tuomioistuinmenettelyissä sekä muissa lapsia koskevissa prosesseissa. YK:n lapsen oikeuksien komitealle raportointi ja suositukset ovat tärkeä osa lapsen oikeuksien arviointia ja seurantaa. Komitean suositukset tulee huomioida kaikessa päätöksenteossa. Vuonna 2024 lapsiasiavaltuutettu on seurannut ja arvioinut, miten komitean suositukset ovat näkyneet hallitusohjelman toimeenpanossa sekä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Komitean suosituk- sia nostetaan esiin tämän vuosikertomuksen teemallisissa luvuissa. 38 YK:n lapsen oikeuksien komitea (2023). Loppupäätelmät Suomen yhdistetyistä viidennestä ja kuudennesta rapor- tista (CRC/C/FIN/CO/5-6). 39 Ks. myös https://lapsiasia.fi/sopimuksen-valvonta https://um.fi/documents/35732/0/CRC_C_FIN_CO_5-6_fi+%281%29.pdf/f8e9c156-5172-0834-d6c7-201066cbc9f2?t=1691047057189 https://lapsiasia.fi/sopimuksen-valvonta 36 Lapsen oikeuksien komitean yleiskommentit Vuonna 2024 lapsen oikeuksien komitea valmisteli uutta yleiskommenttia lasten oikeudesta oikeussuojaan ja tehokkaista oikeussuojakeinoista40. Yleiskommenteilla YK:n lapsen oikeuksien komitea ohjaa lapsen oikeuksien sopimuksen tulkin- taa ja täytäntöönpanoa. Yleiskommentit ovat tärkeä työkalu kaikille lasten kanssa toimiville hahmottamaan, miten YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa vahvistettuja lapsen oikeuksia tulee tulkita ja miten niiden toteutumista voidaan edistää. Yleiskommenttien suomenkieliset käännök- set ovat luettavissa lapsiasiavaltuutetun verkkosivuilla: https://lapsiasia.fi/yleiskommentit Valitukset YK:n lapsen oikeuksien komitealle Lapsilla ja lapsiryhmillä on oikeus tehdä valituksia YK:n lapsen oikeuksien komitealle, jos he katsovat sopimusvaltion loukanneen heidän yleissopimuksessa tai sen valinnaisissa pöytäkir- joissa tunnustettuja oikeuksiaan. YK:n lapsen oikeuksien komitea antaa ratkaisunsa ja tarvit- taessa suosituksia tutkittavaksi ottamiensa valitusten perusteella. Valituksen voi tehdä sellaisesta valtiosta, joka on ratifioinut valinnaisen pöytäkirjan valitusmenettelystä. Vuonna 2024 YK:n lapsen oikeuksien komitea käsitteli kaiken kaikkiaan 25 valitusta, joista seitse- mässä annettiin langettava päätös.41 Komitealle tehtyjen valitusten aiheissa korostuvat kysymyk- set siirtolaisasemassa olevan lapsen oikeuksista. Suomea koskevia valituksia käsiteltiin vuonna 2024 neljä, joista kolme koski siirtolaisasemassa olevan lapsen oikeuksia eli turvapaikanhakija lasten palauttamista Kreikkaan. Nämä valitukset eivät edenneet komiteassa tutkintaan, joko valittajalle myönnetyn oleskeluluvan vuoksi42 tai koska valittajaa ei tavoitettu43. Neljäs Suomea koskeva valitus eteni komiteassa tutkintaan eli sen ns. tosiseikastoa tarkasteltiin komiteassa tarkemmin. Valituksessa keskiössä olivat alkuperäiskansaan kuuluvan lapsen oikeu- det, kun kolme Kova-Labban siidaan kuuluvaa saamelaislasta jätti komiteaan valituksen Suomen valtiota vastaan. Valittajien mukaan siidan perinteiselle poronhoitoalueelle oli myönnetty malminetsintälupa ilman asianmukaista vaikutusten arviointia tai alkuperäiskansaan kuulu- vien lasten kuulemista. Valittajat katsoivat, että heidän mahdollisuutensa saamelaiskulttuurin mukaiseen perinteiseen poronhoitoon ja elintapaan olivat vaarantuneet mm. kaivostoimin- nan, turismin ja tuulivoimaloiden myötä. Valittajat katsoivat, että Suomen valtio oli loukannut heidän seuraavia yleissopimuksessa vahvistettuja oikeuksiaan: oikeus identiteettiin (artikla 8), oikeus riittävään elintasoon (artikla 27) ja oikeus nauttia omasta kulttuurista (artikla 30), ja että huomioon tulisi ottaa myös oikeus terveyteen (artikla 24) ja oikeus syrjimättömyyteen (artikla 2). Komitea totesi päätöksessään tulkitsevansa lapsen oikeuksien yleissopimusta alkuperäiskanso- jen oikeuksien valossa samalla huomioiden, että alkuperäiskansoihin kuuluviin lapsiin vaikutta- vat heidän perheidensä ja yhteisöjensä kohtaamat haasteet. Viitaten YK:n ihmisoikeuskomitean 40 Ks. lisätietoja: Draft general comment No. 27 on children’s rights to access to justice and effective remedies 41 CRC/C/96/D/80/2019, CRC/C/95/D/119/2020, CRC/C/96/D/132/2020, CRC/C/96/D/144/2021, CRC/C/95/D/165/2021, CRC/C/96/D/169/2021 ja CRC/C/97/D/172/2022. 42 CRC/C/97/D/168/2021 ja CRC/C/95/D/206/2022. 43 CRC/C/95/D/199/2022. https://lapsiasia.fi/yleiskommentit https://www.ohchr.org/en/documents/general-comments-and-recommendations/draft-general-comment-no-27-childrens-rights-access 37 ratkaisukäytäntöön komitea totesi olevan elintärkeää, että alkuperäiskansoille kulttuurisesti merkittäviä alueita ei aseteta vaaraan ilman, että alkuperäiskansan jäsenet ovat voineet tehok- kaasti osallistua prosessiin ja että toimenpiteisiin on saatu alkuperäiskansalta vapaa ja tietoon perustuva suostumus. Komitea katsoi, että Suomi on tietoinen saamelaiskulttuurin ylläpitämi- seen liittyvistä vaikeuksista ja siksi sen täytyy olla erityisen varovainen toimenpiteissä, jotka saattavat vaarantaa saamelaiskulttuurin jatkuvuuden. Komitea arvioi, ettei Suomi onnistunut vastauksessaan komitealle osoittamaan, että malminetsintäluvan myöntämisprosessissa olisi toimittu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden edellyttämällä tavalla siten, että alkuperäis- kansaan kuuluvia lapsia olisi asianmukaisesti kuultu. Komitea katsoi Suomen loukanneen lapsen oikeuksien yleissopimuksen artikloja 8, 27 ja 30, huomioiden myös artiklat 2 ja 12. Komitean päätöksen mukaan Suomen tulee hyvittää oikeuksien loukkaukset valittajille muun muassa arvioimalla uudelleen mineraalien etsintähanketta myös lapsivaikutusten näkökulmasta. Lisäksi Suomella on velvollisuus estää vastaavien loukkausten toistuminen tulevaisuudessa. Suomen tulee raportoida 180 päivän kuluessa niistä toimenpiteistä, joihin ratkaisun johdosta on ryhdytty.44 YK:n lapsen oikeuksien komitea käsitteli vuonna 2024 nk. seurantamenettelyssä myös kahta Suomelle aiemmin antamaansa langettavaa päätöstä.45 Seurantamenettelyssä komitea saa sopi- musvaltiolta tietoa siitä, miten päätöksessä annettuja suosituksia on toimeenpantu. Lapsen edun asianmukaista arviointia turvapaikkamenettelyssä käsitelleen tapauksen46 seurantamenettely suljettiin ja komitea katsoi, että Suomi on osittain toimeenpannut komitean suositukset. Al-Holin leiriä koskevan tapauksen47 osalta komitea päätti jatkaa seurantaa. 44 CRC/C/97/D/172/2022. 45 CRC/C/95/2. 46 CRC/C/86/D/51/2018. 47 CRC/C/91/D/100/2019. 38 Lapsiasiavaltuutetun työ Euroopan lapsiasiavaltuutettujen verkostossa Lapsiasiavaltuutetun työssä kansainvälinen yhteistyö on aina ollut tiivistä. Suomeen saapuvat kansainväliset delegaatiot haluavat usein tavata valtuutettua ja kuulla niin instituution kuin suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta. Pohjoismaiden lapsiasiavaltuutetut tapaavat vuosittain, minkä lisäksi Suomi on jäsen Euroopan lapsiasiavaltuutettujen verkostossa ENOCissa. Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen valittiin syyskuussa 2023 ENOCin puheenjohtajistoon, minkä myötä Euroopan lapsiasiavaltuutettujen verkosto kokoontui 18.–19.9.2024 Helsinkiin vuosikonferenssiinsa. Konferenssin teemana oli lastensuojelun sijaishuolto, ja siihen osallistui 128 henkilöä 31 maasta. Mukana olivat myös Euroopan lapsiasiavaltuutettujen Nuoret neuvon- antajat (ENYA – the European Network of Young Advisors), jotka julkaisivat omat suosituksensa sijaishuollosta. Konferenssissa julkaistiin tutkimus, jossa professori emerita Tarja Pösö selvitti yhdessä Suomen lapsiasiavaltuutetun toimiston kanssa eri maiden lastensuojelun sijaishuollon tilannetta, lain- säädäntöä ja käytännön toteutusta. Tutkimukseen vastasi 34 lapsiasiavaltuutettuun rinnastet- tavaa viranomaista eri puolilta Eurooppaa. Tutkimuksessa havaittiin, että lastensuojelun sijais- huollossa on samanlaisia kipukohtia Euroopan eri alueilla. Erityisen kriittisiksi, toimenpiteitä edellyttäviksi asioiksi tunnistettiin lapsen ja hänelle tärkeiden ihmisten yhteydenpito, perheiden jälleenyhdistäminen, sijaishuollon laatu ja jälkihuolto sekä perhehoidon saatavuus. Tutustu tutkimukseen, ENYA-nuorten raporttiin ja konferenssiraporttiin: Pösö, T., Tuukkanen, T. & Pekkarinen, E. (2024). ENOC Synthesis Report: The Protection and Promotion of the Rights of Children in Alternative Care. European Network of Ombudspersons for Children (ENOC). European Network of Ombudspersons for Children. (2024). The Protection and Promotion of the Rights of Children in Alternative Care: Report on the work carried out in 2024 by the European Network of Young Advisors as part of ENOC’s annual thematic policy area. European Network of Ombudspersons for Children. (2024). Protecting and Promoting the Rights of Children in Alternative Care: ENOC 28th Annual Conference 2024, Helsinki, Finland. https://enoc.eu/wp-content/uploads/ENOC-Synthesis-report-2024-FV.pdf https://enoc.eu/wp-content/uploads/ENYA-Forum-2024-report-final-version.pdf https://enoc.eu/wp-content/uploads/ENYA-Forum-2024-report-final-version.pdf https://enoc.eu/wp-content/uploads/ENOC-2024-Helsinki-Annual-Conference-Report.pdf https://enoc.eu/wp-content/uploads/ENOC-2024-Helsinki-Annual-Conference-Report.pdf 39 Konferenssin yhteydessä pidettiin ENOCin vuosikokous. Suomen lapsiasiavaltuutetun Elina Pekkarisen puheenjohtajakausi käynnistyi kokouksesta, ja tulevaksi puheenjohtajaksi valit- tiin Moldovan lapsiasiavaltuutettu Vasile Coroi. Uusiksi johtokunnan jäseniksi valittiin Aida C. Rodríguez Giménez Kataloniasta ja Niall Muldoon Irlannista. Lisäksi johtokuntaan kuuluvat Caroline Vrijens Belgian Flanderista, Andres Aru Virosta ja Solaÿman Laqdim Belgian ranskan- kielisestä yhteisöstä. Puheenjohtajistossa toimiminen on tiivistänyt kansainvälistä yhteistyötä ja osoittanut, että monet kansallisesti merkittävät teemat ovat kansainvälisesti jaettuja. Yleisesti ottaen lasten ja nuorten tilannetta kuvataan kielteisesti ja tulevaisuuden kuva on huolen sävyttämää. Lasten ja nuorten hyvinvointia on pyritty edistämään etenkin osallisuuden kautta: valtuutetut ovat edis- täneet lasten ja nuorten osallistumista omaan toimintaansa ja pyrkineet lisäämään koulutusta ja osaamista lasten osallisuuden edistämisestä. Esimerkiksi Englannissa valtuutettu on toteutta- nut kahdesti kuulemisen, jonka seurauksena yli miljoona lasta on voinut välittää näkemyksiään valtuutetulle esimerkiksi verkkokyselyn kautta. Monissa maissa huoli lasten ja nuorten psyykkisestä pahoinvoinnista on kasvanut ja ilmiön yhteyttä covid-19-pandemiaan, älylaitteiden käyttöön, yksinäisyyteen ja vaatimusten kasvuun on tarkasteltu. Sekä lapsiin kohdistettu että lasten tekemä väkivalta ovat lisääntyneet monissa maissa. Esimerkiksi perinteisesti rauhanomaiseksi tunnistetussa Islannissa on vuoden kuluessa kuollut jo kolme lasta väkivallan seurauksena – kaksi vanhempiensa kaltoinkohtelun ja yksi katu- väkivallan seurauksena. Kuten Suomessa myös Serbiassa on tapahtunut kouluhyökkäys, Ruotsissa Euroopan lapsiasiavaltuutettujen verkoston ENOCin johtokunta 2024–2025: Aida C. Rodríguez Gímenez (Katalonia/Espanja), Niall Muldoon (Irlanti), Solaÿman Laqdim (Belgian ranskankielinen yhteisö), puheenjohtaja Elina Pekkarinen, väistyvä puheenjohtaja Caroline Vrijens (Belgia/Flaami), Andres Aru (Viro) ja tuleva puheenjohtaja Vasile Coroi (Moldova). 40 kipuillaan jengirikollisuuden kanssa ja Walesissa lisääntyvän rasismin kanssa. Ukrainassa väki- valta on Venäjän hyökkäyssodan johdosta päivittäistä. Lapsiasiavaltuutetut laativatkin Helsingin konferenssissa yhteisen kannanoton Ukrainan lasten tilanteesta. Heikentyvä talous ja lisääntyvä lapsiköyhyys ovat todellisuutta muuallakin kuin Suomessa. Huono-osaisuus ilmenee myös kasvavina lastensuojelun asiakasmäärinä, joskin esimerkiksi Norjassa lastensuojelun asiakasmäärät ovat pienentyneet. Köyhyys ja lastensuojelun puutteet ajavat lapsia kaduille esimerkiksi Ranskassa. Joissain maissa on havaittu ns. anti-gender-liikkeen vahvistumista ja LGBTQIA+-kysymysten polarisoitumista, mikä vaikeuttaa seksuaali- ja suku- puolivähemmistöjen asemaa. Seksuaalikasvatusta on kyseenalaistettu kautta Euroopan, ja sen yhdenvertainen laatu ja levittäytyminen ovat voineet vaarantua. Valtuutetuilla on jaettuja kokemuksia siitä, ettei lapsiasiavaltuutettuja aina kuulla tai heidän näkemyksiään huomioida yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Joissain maissa valtuutetut ovat joutuneet puolustamaan resurssejaan voimakkaastikin. Vuonna 2023 ENOC julkaisi laajan selvi- tyksen itsenäisten ja riippumattomien lapsen oikeuksia edistävien instituutioiden asemasta. Selvityksessä havaittiin, että valtuutettujen asema, mandaatti ja voimavarat vaihtelevat eri maissa suuresti. Tästä huolimatta Euroopan laajuinen yhteistyö on antoisaa ja avartavaa, sillä hyvin monet teemat ovat jaettuja ja hyviä käytäntöjä voidaan matalalla kynnyksellä jakaa. Euroopan lapsiasiavaltuutettujen ENOC-verkoston kannanotot 2024 • Gazan lasten tilanne • Ukrainan lasten tilanne • Eurooppaan pyrkivien ja täällä olevien pakolaislasten oikeuksien tilanne • Sijaishuollossa olevien lasten oikeuksien edistäminen https://enoc.eu/enoc-bureau-statement-on-continuous-violations-of-the-rights-of-children-in-gaza/ https://enoc.eu/enoc-ad-hoc-position-statement-on-the-protection-of-the-rights-of-children-affected-by-the-armed-agression-of-the-russian-federation-against-ukraine/ https://enoc.eu/wp-content/uploads/ENOC-ad-hoc-statement-The-protection-of-children-on-the-move-at-EU-borders-in-light-of-the-adoption-of-the-EU-Pact-on-Migration-and-Asylum.pdf https://enoc.eu/wp-content/uploads/ENOC-2024-position-statement-on-Childrens-Rights-in-Alternative-Care-Final-adopted.pdf 41 Koulu ja oppiminen 28 artikla Lapsella on oikeus käydä koulua. Peruskoulun täytyy olla ilmainen. Sääntöjen ja kasvatuksen koulussa pitää olla reiluja. Valtion täytyy tarjota mahdollisimman monelle lapselle tilaisuus jatkaa opiskelua peruskoulun jälkeen.48 29 artikla Koulun täytyy kehittää lapsen taitoja. Sen täytyy kehittää lapsen äidinkieltä sekä antaa tietoa lapsen omasta ja muiden maiden kulttuureista. Koulussa tulee kertoa lasten ja muiden ihmisten oikeuksista. Koulussa lapset oppivat, mitä monikulttuu- risuus, ympäristönsuojelu sekä sukupuolten tasa-arvo tarkoittavat. Lasten oppimistulokset ovat heikentyneet Suomessa jo 20 vuoden ajan, ja lasten osaamisen erot vaikuttavat kasvavan. Suomalaislasten osaaminen on yhä OECD- maiden keskitasoa parempaa. Koulutuksella on mahdollista poistaa lasten taus- toista johtuvia menestymisen esteitä. Entistä useampi oppilas saa oppimiseensa tukea. Varhaiskasvatukseen osallistuu 42 prosenttia alle kolmevuotiaista ja 90 prosenttia 3–5-vuotiaista lapsista. Keskustelu lasten heikentyneistä oppimistuloksista jatkui vuonna 2024. OECD-maiden osaamis- tuloksia mittaavan PISA 2022 -tutkimuksen ensitulokset julkaistiin joulukuussa 2023. Tulosten mukaan suomalaislasten osaaminen oli heikentynyt kaikilla tutkituilla osa-alueilla eli matematii- kassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä. Matematiikassa heikoimpien tulosten määrä oli kasvanut ja huipputulosten määrä vähentynyt. Suomalaislasten osaaminen näyttää myös polarisoituneen. Lasten osaamisen erot olivat yhteydessä lapsen sukupuoleen ja vanhempien sosioekonomiseen taustaan: tyttöjen oppimistulokset olivat poikia parempia ja korkeamman sosioekonomisen aseman oppilailla oli keskimäärin paremmat oppimistulokset kuin matalamman sosioekonomi- sen aseman oppilailla.49 48 Tässä julkaisussa käytetyt YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen artikloiden lyhenteet ovat lapsiasiavaltuutetun toimiston käännöksiä ja julkaistu toimiston esitteissä. https://lapsiasia.fi/esitteita-lapsen-oikeuksista 49 Hiltunen, J., ym. (2023). PISA 2022 ensituloksia. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2023:49. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-263-949-3 https://lapsiasia.fi/esitteita-lapsen-oikeuksista http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-949-3 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-949-3 42 PISA 2022 -tutkimuksessa oppilaiden osaamista tarkasteltiin suhteessa sosioekonomiseen taus- taan jakamalla oppilaat sosioekonomisen taustan perusteella neljään ryhmään eli neljännekseen. Oppimistulokset olivat heikentyneet kaikilla oppilailla, mutta alimman sosioekonomisen aseman oppilailla eniten. Matematiikan osaamiserot sosioekonomisten ryhmien välillä olivat kasvaneet, ja alimman neljänneksen oppilaiden osaaminen oli heikentynyt eniten (kuvio 3).50 440 460 480 500 520 540 560 2012 2018 2022 ylin neljännes alin neljännes toiseksi ylin toiseksi alin Kuvio 3. Matematiikan osaaminen sosioekonomisten neljännesten mukaan Suomessa vuosina 2012–2022. Lähde: PISA 2022 ensituloksia. Vuonna 2024 julkaistiin PISA 2022 -tutkimuksen lisäosat luovasta ajattelusta ja maahanmuuttaja- taustaisten oppilaiden oppimistuloksista. Suomalaisnuoret menestyivät luovan ajattelun arvioin- nissa hyvin, ja osaamisen keskiarvo oli OECD-maiden keskiarvoa korkeampi. Tytöt suoriutuivat luovassa ajattelussa kaikissa osallistujamaissa poikia paremmin. Suomessa sukupuolierot olivat OECD-maiden suurimmat.51 Osaamiserot maahanmuuttajataustaisten ja kantaväes- tön oppilaiden välillä olivat suuria kaikilla arviointialueilla. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden heikkoa osaamista selit- tää usein heikko lukutaito ja matalampi sosioekonominen perhe- tausta. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden lukutaito oli kaik- kien suomalaisoppilaiden tavoin heikentynyt. Matematiikassa ja luonnontieteissä osaamiserot maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön oppilaiden välillä olivat kaventuneet, mikä johtui kantaväestön oppilaiden tulosten voimakkaammasta heikkenemisestä. Suomessa synty- neet maahanmuuttajataustaiset oppilaat menestyivät kaikilla arviointialueilla paremmin kuin muualla syntyneet ja lapsuutensa aikana Suomeen muuttaneet oppilaat.52 50 Mt. 51 Hienonen, N., ym. (2024). PISA 2022 Luova ajattelu. Tampereen yliopisto, Koulutuksen, arvioinnin ja oppimisen tutkimuskeskus REALin julkaisuja 2024:2. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3532-8 52 Pulkkinen, J., ym. (2024). Tukea tasa-arvoiselle koulutielle: maahanmuuttajataustaisten nuorten osaaminen PISA 2022 -tutkimuksessa. Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos, Tutkimuksia 39. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-86-0232-3 Onhan se hienoo, kun tajuu, et hei mähän tuun fiksummaks tässä. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3532-8 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0232-3 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0232-3 43 Julkisessa keskustelussa haettiin selityksiä lasten heikentyneille oppi- mistuloksille esimerkiksi mobiililaitteiden ja sähköisten oppimate- riaalien käytöstä ja muista verrattain yksinkertaisista ratkaisuista. On kuitenkin hyvä huomioida, että oppimistulosten heikentyminen on jatkunut Suomessa yli 20 vuotta. Muutos on ollut kansainvälisesti tarkasteltuna poikkeuksellisen nopeaa. Oppimistuloksiin on syytä kiinnittää huomiota, mutta samalla on hyvä muistaa, että suomalais- lasten osaaminen oli jokaisella osa-alueella edelleen OECD-maiden keskitason yläpuolella. Osaaminen on heikentynyt myös muissa maissa.53 Lapsiasiavaltuutettu korostaa, että koulutus voi tasoittaa taustoista johtuvia menestymisen esteitä. Siksi koulutuksesta ei tule säästää ja on aktiivisesti etsittävä keinoja tasoittaa lasten sosio- ekonomisesta taustasta johtuvia oppimisen eroja. Pääministeri Orpon hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2024 tehtiin päätös lisätä äidinkielen ja kirjallisuuden sekä matematiikan opetusta oppimistulosten parantamiseksi54. Lisäksi hallitus antoi ns. kännykkäkieltoa koskevan esityksensä perusopetuslain muutoksista, jota lapsiasiaval- tuutettu kannatti mutta korosti sääntelyn toimeenpanon seurannan ja arvioinnin merkitystä. Arvioinnissa ja seurannassa on tärkeää huomioida lasten ikä ja kehitystaso. Pienten lasten ja teini-ikäisten tilanteet ja tarpeet ovat monilta osin erilaisia. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, millaiseksi järjestyssäännöt käytännössä muodostuvat ja miten mobiililaitteiden käyttöä rajoitetaan oppituntien ulkopuolella koulupäivän aikana.55 Niin ikään hallitusohjelman mukaisesti aloitettiin laaja-alainen Peruskoulun tulevaisuustyö -hanke, jonka neuvottelukunnassa lapsiasiavaltuutettu on mukana. Lapsiasiavaltuutettu pitää laaja-alaista peruskoulun kehittämistyötä tärkeänä ja korostaa lasten ja nuorten näkemysten selvittämistä ja huomioimista kehittämistyössä. Valtuutettu katsoo, että koulu tulee kehittämis- työssä tunnistaa paitsi oppimisympäristönä myös lasten hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämisen paikkana. Valtuutettu toivoo, että Peruskoulun tulevaisuustyö -hankkeessa tehtävä visiotyö johtaa lopulta konkreettisiin uudistuksiin. Myös oppimisen tuen uudistus eteni vuonna 2024. Pääministeri Orpon hallitusohjelman tavoit- teena on uudistaa oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisella asteella. Tavoitteena on selkeyttää oppimisen tukea ja yhtenäistää oppimisen tuen muotoja siten, että tukitoimet olisivat valtakunnallisesti yhtenäiset ja selkeät. Tavoitteena on myös vähentää opetushenkilöstön hallinnollista työtä sekä siirtää tuen painopistettä varhaiseen ja oikea-ai- kaiseen tukemiseen. Perusopetuslain oppimisen ja koulunkäynnin tukea koskevan sääntelyn muutokset hyväksyttiin syyskaudella 2024, ja ne tulevat voimaan 1.8.2025. Lapsiasiavaltuutettu piti lausunnossaan hallituksen esityksen tavoitteita kannatettavina ja korosti, että lainsäädän- nön tulee tukea oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämistä käytännössä mahdollisimman hyvin. Lapsiasiavaltuutettu piti hyvänä, että muutoksilla pyritään siirtämään tuen painopistettä 53 Kalenius, A. (2023). Sivistyskatsaus 2023. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2023:3. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-263-744-4 54 Opetushallitus (2024). Perusopetukseen lisää aikaa opiskella äidinkieltä ja kirjallisuutta sekä matematiikkaa. 55 Lapsiasiavaltuutettu (2024). Lapsiasiavaltuutetun lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle hallituksen esitysluon- noksesta laiksi perusopetuslain muuttamisesta. https://lapsiasia.fi/-/laps_lausunto_okm_perusopetuslaki-muutokset Tääl on erittäinkin huono työrauha aina välillä. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-744-4 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-744-4 https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/perusopetukseen-lisaa-aikaa-opiskella-aidinkielta-ja-kirjallisuutta-seka https://lapsiasia.fi/-/laps_lausunto_okm_perusopetuslaki-muutokset 44 varhaiseen tukeen. Tavoitteiden toteutuminen edellyttää, että sääntelyn toimeenpanoon on käytettävissä riittävät resurssit.56 Entistä useampi oppilas sai oppimisen tukea vuonna 2023 edellisvuoteen verrattuna. Tehostettua tukea sai 15 prosent- tia ja erityistä tukea 10,5 prosenttia peruskoulun oppilaista. Lisäksi 34 prosenttia oppilaista sai yleisenä tukena osa-ai- kaista erityisopetusta. Varhaiskasvatuksen yhteydessä annet- tavassa esiopetuksessa 14 prosenttia oppilaista sai tehostettua tai erityistä tukea. Ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa erityistä tukea sai 16 prosenttia opiskelijoista.57 Laajennettu oppivelvollisuus astui voimaan 1.8.2021, ja lakia sovellettiin ensimmäisen kerran keväällä 2021 perusopetuksen 9. luokalla olleisiin oppivelvollisiin, joiden oppivelvollisuus päät- tyi heidän täytettyään 18 vuotta. Laajennetun oppivelvollisuuden tavoitteena on, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaa toisen asteen koulutuksen. Opetushallituksen mukaan perusope- tuksen jälkeiset opintonsa syksyllä 2021 aloittaneista 54 prosenttia aloitti tutkintoon johtavassa lukiokoulutuksessa, 39 prosenttia tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa ja kuusi prosenttia valmentavassa koulutuksessa. Vuonna 2024 eli kolme vuotta toisen asteen opintojen aloittamisen jälkeen ammatillisessa tutkintokoulutuksessa aloittaneista opiskelijoista oli valmis- tunut 63 prosenttia ja lukiokoulutuksessa aloittaneista 66 prosenttia. Opintojen kulku erosi koulu- tusmuotojen välillä: ammatillisessa koulutuksessa aloittaneista noin kymmenen prosenttia oli ilman koulutuspaikkaa ja lukiokoulutuksessa aloittaneista noin kaksi prosenttia. Laajennetusta oppivelvollisuudesta huolimatta nuoria jää edelleen myös kokonaan opintojen ulkopuolelle, sillä seitsemällä prosentilla ei ollut tutkintoa tai oppivelvollisuuslain mukaista opiskelupaikkaa. Opetushallinnon tilastoraporteista ei saa tarkempaa tietoa koulutuksen ulkopuolella olevien ja keskeyttäneiden tilanteesta tai siitä, onko uudistus tasoittanut sosioekonomisen taustan vaiku- tusta koulutusvalintoihin, tutkinnon suorittamiseen tai jatkosijoittumiseen. Vuonna 2025 julkais- taan arviointi oppivelvollisuuden laajentamisen vaikutuksista.58 Lapsiasiavaltuutettu on saanut yhteydenottoja kehitysvammaisten, neurokirjon tai erityistä tukea tarvitsevien nuorten vanhem- milta, jotka kertovat, että nuori ei ole saanut hakemaansa opiskelupaikkaa erityisammattioppilai- toksen tutkintoon johtavalta linjalta tai edes valmentavasta koulutuksesta. Lapsiasiavaltuutettu pitää julkaistavaa arviointia tärkeänä ja korostaa, että kaikkien nuorten yhdenvertainen oikeus toisen asteen koulutukseen on taattava. Myös YK:n lapsen oikeuksien komitea suosittaa kiinnit- tämään huomiota koulutuksen yhdenvertaisuuteen erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien lapsiryhmien kohdalla59. 56 Lapsiasiavaltuutettu (2024). Lapsiasiavaltuutetun lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle hallituksen esityk- sestä eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. https://lapsiasia.fi/-/laps_ lausunto_siv_he1142024vp 57 Tilastokeskus (2024, 28. elokuuta). Joka neljäs peruskoulun oppilas sai tehostettua tai erityistä tukea vuonna 2023 [tiedote]. 58 Opetushallitus (2024, 16. joulukuuta). Kuva laajennetun oppivelvollisuuden piirissä aloittaneiden opintojen kulusta tarkentuu [uutinen]. 59 YK:n lapsen oikeuksien komitea (2023). Loppupäätelmät Suomen yhdistetyistä viidennestä ja kuudennesta rapor- tista (CRC/C/FIN/CO/5-6). Opiskelijaoikeuksista ja muista tuista on puhuttu paljon, ni niiden heikentäminen ei ainakaan kannusta sitä, et mentäis opiskelee sinne, minne kiinnostaa. https://lapsiasia.fi/-/laps_lausunto_siv_he1142024vp https://lapsiasia.fi/-/laps_lausunto_siv_he1142024vp https://stat.fi/julkaisu/cln0eg9gfoaai0cut0zyvjce5 https://www.oph.fi/fi/uutiset/2024/kuva-laajennetun-oppivelvollisuuden-piirissa-aloittaneiden-opintojen-kulusta-tarkentuu https://um.fi/documents/35732/0/CRC_C_FIN_CO_5-6_fi+%281%29.pdf/f8e9c156-5172-0834-d6c7-201066cbc9f2?t=1691047057189 45 Varhaiskasvatukseen liittyvässä julkisessa keskustelussa korostuivat vuonna 2024 edellisvuoden tapaan henkilöstön saatavuuteen ja alanvaihtoaikeisiin liittyvät kysymykset sekä varhaiskasva- tukseen osallistumisaste. Varhaiskasvatukseen osallistuneiden lasten osuus on noussut vuonna 2023. Varhaiskasvatukseen osallistui 42 prosenttia alle kolmevuotiaista lapsista ja 90 prosenttia 3–5-vuotiaista lapsista.60 Varhaiskasvatukseen osallistumisen lisääminen on kirjattu pääminis- teri Orpon hallitusohjelmaan61. Lapsiasianeuvottelukunta kävi aiheesta keskustelua viimeisessä kokouksessaan syyskuussa 2024. Varhaiskasvatuksen professori Mirjam Kalland korosti alustuk- sessaan, että niin suomalais- kuin maahanmuuttajataustaisia lapsia jää varhaiskasvatuksen ulko- puolelle. Keskustelussa tuotiin esiin, että voimakkain varhaiskasvatuksen osallistumisasteeseen vaikuttava taustatekijä on perheen sosioekonominen tausta. Varhaiskasvatus on pienituloisille perheille maksutonta, mutta yhteiskunnassa on edelleen kannusteita lasten kotihoitoon, jotka voivat vaikuttaa etenkin pienituloisten perheiden valintoihin. Kela maksaa kotihoidon tukea kaikista perheen kotona hoidettavista lapsista, ja osassa kuntia kotihoidontuen käyttöön kannus- tetaan kuntalisin. Myös esimerkiksi perheen arvot ja vanhempien työllisyystilanne vaikutta- vat valintoihin. Varhaiskasvatukseen osallistumisessa onkin merkittäviä alueellisia eroja.62 Lapsiasiavaltuutettu korostaa, että varhaiskasvatusta tulee kehittää lasten hyvinvointi edellä. YK:n lapsen oikeuksien komitean suositukset63 Suomelle 2023 Suomen tulee ◻ varmistaa heikossa asemassa oleville lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä hyvä- laatuiseen koulutukseen: Suomen tulee myöntää tarvittavat resurssit, säännellä ja valvoa yksityisiä kouluja ja kotiopetusta, tarjota maahanmuu