Sosiaali- ja terveysministeriön RAPORTTEJA JA MUISTIOITA | 2024:19 Toimenpide-ehdotukset terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi Toimenpide-ehdotukset terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi Terveydeksi – kansallisen terveys- ja hyvinvointiohjelman tieteellinen asiantuntijaryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2024 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:19 Sosiaali- ja terveysministeriö CC BY-NC-ND 4.0 ISBN pdf: 978-952-00-8422-6 ISSN pdf: 2242-0037 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2024 Julkaisujen jakelu Distribution av publikationer Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto Publikations- arkivet Valto julkaisut.valtioneuvosto.fi https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ Kuvailulehti 30.8.2024 Toimenpide-ehdotukset terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:19 Julkaisija Sosiaali- ja terveysministeriö Toimittajat Tuulia Rotko, Merita Mesiäislehto, Anne Sahrio Yhteisötekijä Terveydeksi – kansallisen terveys- ja hyvinvointiohjelman tieteellinen asiantuntijaryhmä Kieli suomi Sivumäärä 57 Tiivistelmä Kansallisen terveys- ja hyvinvointiohjelman asiantuntijaryhmän tehtävänä oli koostaa tutkimusnäyttöön pohjautuvia vaikuttavia keinoja Terveydeksi-ohjelmaan. Ohjelman tavoitteena on vähentää keskeisten kansansairauksien ja niiden riskitekijöiden aiheut tamaa hyvinvointivajetta ja tautitaakkaa, lisätä työ- ja toimintakykyä sekä vähentää väestöryhmien välisiä eroja terveys- ja hyvinvointiongelmissa vuoteen 2028 mennessä. Tavoitteena on myös vähentää sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta pitkällä aikavälillä. Asiantuntijaryhmä tuotti 30 toimenpide-ehdotusta, jotka jakautuivat viiteen kokonaisuuteen. Jokaiselle ehdotukselle on esitetty perustelu, tutkimusviitteet, joihin ehdotus perustuu sekä mittareita, joilla toimenpiteen toteutusta ja vaikutuksia voidaan arvioida. Viisi kokonaisuutta ovat: 1) Ravinnosta terveyttä ja hyvinvointia 2) Lasten ja nuorten elinympäristöstä terveyttä ja hyvinvointia 3) Yhteisöllisyyden lisääminen ja yksinäisyyden ehkäisy 4) Palvelut 5) Lainsäädäntö ja verotus Lisäksi asiantuntijaryhmä teki suunnitelman ohjelman ja sen toimenpiteiden seurantaan ja vaikutusten arvioimiseksi. Asiasanat terveyden edistäminen, hyvinvointipolitiikka, terveyserot, toimenpiteet ISBN PDF 978-952-00-8422-6 ISSN PDF 2242-0037 Julkaisun osoite https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8422-6 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8422-6 Presentationsblad 30.8.2024 Förslag till åtgärder för främjande av hälsa och välfärd Social- och hälsovårdsministeriets rapporter och promemorior 2024:19 Utgivare Social- och hälsovårdsministeriet Redigerare Tuulia Rotko, Merita Mesiäislehto, Anne Sahrio Utarbetad av Den vetenskapliga expertgruppen för det nationella programmet för hälsa och välfärd (Terveydeksi) Språk finska Sidantal 57 Referat Expertgruppen för det nationella programmet för hälsa och välfärd hade till uppgift att utifrån forskningsrön sammanställa effektiva åtgärder till det nationella programmet för hälsa och välfärd (Terveydeksi). Syftet med programmet är att minska de välfärdsproblem och den sjukdomsbörda som de största folksjukdomarna och deras riskfaktorer orsakar, att öka arbets- och funktionsförmågan och att minska hälso- och välfärdsskillnaderna mellan befolkningsgrupperna fram till 2028. På lång sikt är syftet med programmet också att minska behovet av social- och hälsovårdstjänster. Expertgruppen lade fram 30 åtgärdsförslag inom fem helheter. I samband med varje förslag ges en motivering till förslaget, en hänvisning till vilken forskning förslaget grundar sig på samt indikatorer med vilka genomförandet av åtgärden och dess effekter kan bedömas. De fem helheterna är 1) Hälsa och välbefinnande genom kost 2) Hälsa och välfärd genom barns och ungas livsmiljö 3) Ökad gemenskap och förebyggande av ensamhet 4) Tjänster 5) Lagstiftning och beskattning Expertgruppen lade dessutom fram en plan för hur programmet och åtgärderna inom det ska följas upp och utvärderas. Nyckelord hälsofrämjande, välfärdspolitik, hälsoskillnader, åtgärder ISBN PDF 978-952-00-8422-6 ISSN PDF 2242-0037 URN-adress https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8422-6 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8422-6 Description sheet 30 August 2024 Proposals for measures to promote health and wellbeing Reports and Memorandums of the Ministry of Social Affairs and Health 2024:19 Publisher Ministry of Social Affairs and Health Editors Tuulia Rotko, Merita Mesiäislehto, Anne Sahrio Group author Scientific expert group for the national health and wellbeing programme Language Finnish Pages 57 Abstract The expert group appointed for the Terveydeksi (‘To Your Health’) national health and wellbeing programme was tasked with compiling such effective methods for the programme that were based on research evidence. The programme seeks to reduce the wellbeing deficit and disease burden caused by the main chronic diseases and conditions and their risk factors, to boost work ability and functional capacity and to minimise disparities between population groups due to issues of health and wellbeing by 2028. It also aims to reduce the need for health and social services in the long term. The expert group made 30 proposals for measures, which are grouped under five headings. Each proposal is accompanied by reasoning, the research references on which the proposal is based, and indicators for assessing the implementation and impacts of the measure. The five headings are as follows: 1) Nutrition 2) Children’s and young people’s living environment 3) Increased sense of community and less loneliness 4) Services 5) Legislation and taxation The expert group also prepared a plan for monitoring the programme and its measures and for assessing their impacts. Keywords health promotion, wellbeing policy, health disparities, measures ISBN PDF 978-952-00-8422-6 ISSN PDF 2242-0037 URN address https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8422-6 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8422-6 Sisältö 1 Johdanto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 2 Ravinnosta terveyttä ja hyvinvointia.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 2.1 Jalkautetaan uudet ravitsemussuositukset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 2.2 Tuetaan joukkoruokailun laatuaskelta julkisissa ja yksityisissä ruokapalveluissa.. . . 12 2.3 Päivitetään opiskeluterveydenhuollon, ase/siviilipalveluksen ja työterveyshuollon elintapaneuvonta vaikuttaviksi todettujen mallien mukaiseksi. 14 2.4 Kehitetään lihavuuden laadukasta hoitoa ja hoidon opetusta, johon on integroitu ymmärrys lihavuusstigmasta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 2.5 Vaikutetaan ylipainoon ja lihavuuteen liittyvään asenneilmapiiriin ja vastuulliseen viestintään. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 3 Lasten ja nuorten elinympäristöstä terveyttä ja hyvinvointia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 3.1 Rahoitetaan kouluruokailun kehittämisohjelman toimeenpanoa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 3.2 Laaditaan kansallinen suositus siitä, että kaikki kunnat tarjoavat ateriaedun varhaiskasvatuksessa ja kouluissa työskenteleville kasvattajille ja opettajille.. . . . . . . . 20 3.3 Laaditaan opetushallituksen suositus älypuhelimien käytön kieltämisestä kouluaikana.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 3.4 Laaditaan kansalliset suositukset ruutuajasta ja älylaitteiden käytöstä opetuksessa sekä älylaitteiden riittävästä suojaamisesta.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 3.5 Otetaan käyttöön väkivallan, kiusaamisen ja syrjinnän vastainen toimenpideohjelma oppilaitoksissa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 3.6 Edistetään lasten ja nuorten terveyden lukutaitoa kehittämällä koulutussisältöjä, ammattilaisten osaamista ja vanhempien osallistumista.. . . . . . . . . . 25 3.7 Kehitetään päihdekasvatusta ja kouluissa tapahtuvia päihteettömyyttä edistäviä toimia sekä ehkäisevää päihdetyötä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 4 Yhteisöllisyyden lisääminen ja yksinäisyyden ehkäisy. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 4.1 Kehitetään koulujen kerhotoimintaa, syrjäytymisriskissä oleville lapsille kohdennettua muuta harrastustoimintaa sekä kaveritoiminnan malleja lasten ja nuorten syrjäytymisen ja yksinäisyyden ehkäisemiseksi.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 4.2 Selvitetään kokemuksia nuorten ja ikääntyneiden yhteisasumisen malleista ja niiden vaikutuksista hyvinvointiin ja mielenterveyteen sekä käynnistetään yhteisasumisen kokeiluja.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 4.3 Tuetaan varhaiskasvatukseen osallistumista.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 4.4 Vakiinnutetaan näyttöön perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus (IPS-toimintamalli) osaksi psykiatrista hoitoa ja kuntoutusta sekä laajennetaan toimintamalli myös muihin haavoittuviin ryhmiin.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 4.5 Edistetään työpaikkojen monimuotoisuutta.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 5 Palvelut.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 5.1 Kehitetään ja pilotoidaan nuorten virtuaalinen hyvinvointineuvola.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 5.2 Kehitetään eri väestöryhmien tarpeisiin sovitettua elintapamuutoksen ja omahoidon tukea.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 5.3 Kehitetään matalan kynnyksen palveluja ja niiden käyttöönottoa suun terveydenhuollossa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 5.4 Saatetaan suun terveys osaksi toimintakulttuuria hoivatyössä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 5.5 Päivitetään äitiys- ja lastenneuvoloiden elintapaohjauksen ja imetyksen tukemisen menetelmät vastaamaan moninaisten asiakkaiden tarpeita. . . . . . . . . . . . . . . . 42 5.6 Otetaan unikasvukäyrä valtakunnallisesti käyttöön lastenneuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 6 Lainsäädäntö ja verotus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 6.1 Aloitetaan terveysperustainen verotus portaittain.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 6.2 Jatketaan tupakkaveron säännöllisiä korotuksia ml. uudet tupakka- ja nikotiinituotteet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 6.3 Yhtenäistetään uusien nikotiinituotteiden sääntely tupakkatuotteiden ja nikotiininesteiden sääntelyn kanssa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48 6.4 Ei alenneta alkoholin verotusta.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 6.5 Pidättäydytään vahvempien alkoholijuomien tarjonnan laajentamisesta vähittäiskaupoissa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51 6.6 Ohjataan työpaikkojen lounasetu ravitsemuskriteerit täyttäviin aterioihin.. . . . . . . . . . . 52 6.7 Laaditaan suunnitelma epäterveellisten elintarvikkeiden mainostamisen, markkinoinnin ja myynnin edistämisen sekä annos- ja pakkauskokojen rajoittamisesta.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53 7 Seuranta ja vaikuttavuuden arviointi.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55 Liite . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57 8 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:19 1 Johdanto Kansallinen terveys- ja hyvinvointiohjelma Terveydeksi on osa Petteri Orpon hal- litusohjelman toteutusta. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa hyvinvoinnin ja ter- veyden edistämisen vaikuttavuutta ottamalla käyttöön vaikuttaviksi arvioituja käytäntöjä sekä kehitetään uusia ratkaisuja perustuen kokonaistaloudelliseen hyö- tyyn ja kustannusvaikuttavuuteen. Ohjelma toteutetaan poikkihallinnollisesti yhdessä järjestöjen kanssa. Kansallisen terveys- ja hyvinvointiohjelman asiantuntijaryhmän tehtävänä (toi- mikausi 12/2023 – 6/2024) oli koostaa tutkimusnäyttöön pohjautuvia vaikutta- via keinoja Terveydeksi -ohjelmaan. Ohjelman tavoitteena on vähentää keskeisten kansansairauksien ja niiden riskitekijöiden aiheuttamaa hyvinvointivajetta ja tau- titaakkaa, lisätä työ- ja toimintakykyä sekä vähentää väestöryhmien välisiä eroja terveys- ja hyvinvointiongelmissa vuoteen 2028 mennessä. Tavoitteena on myös vähentää sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta pitkällä aikavälillä. Suurin osa suomalaisten kansanterveyden haasteista johtuu syistä, jotka olisivat ehkäistävissä yhteiskuntapoliittisin keinoin ja vaikuttamalla erityisesti väestön ravit- semukseen, päihteiden käyttöön, liikunta- ja unitottumuksiin sekä yhteisöllisyyttä, syrjimättömyyttä ja mielen hyvinvointia tukeviin tekijöihin. Lisäksi palvelujärjes- telmissä voidaan entistä vahvemmin siirtää painopistettä ehkäiseviin palveluihin. Suomi pärjää hyvin kansainvälisissä vertailuissa, joissa tarkastellaan hoidettavissa olevia ennenaikaisia kuolinsyitä, mutta huonosti vertailuissa, joissa tarkastellaan ehkäistävissä olevia kuolinsyitä. Erityisen huomionarvoista suomalaisten terveyden- tilassa ovat suuret väestöryhmittäiset ja alueelliset erot sekä kasvava huoli lasten ja nuorten fyysisen ja psyykkisen terveyden heikentymisestä. Vahvimmin kansanterveysongelmia voidaan ehkäistä ja vähentää vaikuttamalla taloudellisiin ja sosiaalisiin olosuhteisiin sekä arjen elinympäristöihin. Näillä voidaan parhaiten vaikuttaa myös terveyseroihin. Lisäksi tarvitaan ihmistä tukevia palveluja sekä yksilön käyttäytymiseen suoraan vaikuttavia toimia. Suomessa on käytössä pal- jon toimivia politiikkoja, joihin kohdistuu tällä hetkellä kansanterveyttä vaarantavia muutospaineita. Suomessa on myös vaikuttavaksi todettuja toimintamalleja, joiden 9 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:19 käyttöönotto ei ole ollut valtakunnallisesti kattavaa, toiminta on rahoituksen ja teki- jöiden resurssien puuttuessa hiipunut tai ne eivät tavoita niitä väestöryhmiä, jotka näistä toimenpiteistä eniten hyötyisivät. Terveydeksi -ohjelman asiantuntijaryhmä on toimenpide-ehdotuksissaan kiinnit- tänyt huomiota erityisesti edellä mainittuihin asioihin. Toimenpide-ehdotuksissa ei ole mukana pääasiallisesti liikunnan lisäämiseen painottuvia toimenpiteitä, koska niille on erillinen rahoitus Suomi Liikkeelle -ohjelmassa. Toimenpide-ehdotukset eivät myöskään painotu sellaisiin mielenterveyden haasteisiin tai mielenterveyttä tukeviin toimenpiteisiin, jotka on sisällytetty kansallisen mielenterveysstrategian toimeenpanosuunnitelmaan. Myös samanaikaisesti valmisteilla oleva yksinäisyyden ehkäisyn strategia on jossain määrin huomioitu toimenpiteissä. Asiantuntijaryhmä on toimenpide-ehdotuksissaan huomioinut, että ehdotetut toi- menpiteet ovat konkreettisia, toteuttamiskelpoisia ja vietävissä eteenpäin kuluvalla hallituskaudella. Ehdotettujen toimenpiteiden avulla voidaan saada aikaan pysy- viä rakenteita, säädöksiä ja suosituksia, toimintamalleja ja käytänteitä. Asiantunti- jaryhmä esittää, että hankkeina toteutettaviin toimenpiteisiin liitetään rahoituksen saamisen edellytykseksi vaikuttavuuden seuranta ja mahdollisuuksien mukaan kus- tannusvaikuttavuuden arviointi. 10 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:19 2 Ravinnosta terveyttä ja hyvinvointia 2.1 Jalkautetaan uudet ravitsemussuositukset Tietolaatikko. Epäterveelliset ruokavaliot ovat merkittävin ennenaikaisen kuolleisuu- den taustatekijä ja tärkein muokattavissa oleva lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien ja useiden syöpien riskitekijä. Ravitsemuksella on yhteys myös kognitiivisiin toimintoihin ja mielen- terveyteen. Pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin pohjautuvat päivi- tetyt kansalliset ravitsemussuositukset julkaistaan marraskuussa 2024. Uudet ravitsemussuositukset tarjoavat tieteellisesti perustellun pohjan terveyden edistämiselle, työ- ja toimintakyvyn parantamiselle, sairauk- sien ehkäisylle, terveyserojen kaventamiselle sekä ruoankäytön ympä- ristövaikutusten vähentämiselle. Ravitsemussuositusten mukaisen ruokavalion noudattaminen vähentäisi ennenaikaista kuolleisuutta keskimäärin 15 %, lisäisi toimintakykyisiä elinvuosia ja pienentäisi suomalaisen ruokavalion ilmastovaikutuksia vähintään 40 %. Toimenpide: Toteutetaan uusien ravitsemussuositusten monikanavai- nen ja eri väestöryhmät osallistava valtakunnallinen jalkauttaminen ja vaikutusten seuranta. Jalkauttamistoimissa painotetaan väestöryhmiä, joiden ruokavaliossa on tutkitusti ravitsemushaasteita. Tietolaatikko päättyy. Indikaattorit: y Toimenpiteellä saavutettujen eri väestöryhmiin (erityisesti riskiryhmiin) kuuluvien määrä y Viestinnän ja medianäkyvyyden seurantatiedot y Väestöryhmien ruoankäyttö, ravintoaineiden saanti ja ravitsemustila sekä terveys: väestön ravitsemuksen ja terveyden kansalliset ja kattavat seurantatutkimukset, mm. FinRavinto-tutkimus, sekä rekisteriaineistot y Ravitsemussuositusten mukaiset ruokaostot ja niiden hintaseuranta: kotitalouksien laajat ostoaineistot, esim. LoCard https://locard.fi/ https://locard.fi/ 11 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:19 y Ravitsemuslaadun kriteerien toteutuminen elintarviketarjonnassa: ravitsemussuosituksessa mainitut ravitsemuslaadun perusvaatimukset ja Sydänmerkki-kriteeristö y Kuntataso: ravitsemuksella hyvinvointia, tarkistuslista kunnille ja kuntien hyvinvointikertomukset. Saatavilla: https://www. ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/ ravitsemuksella-hyvinvointia/ y Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmän TEA-viisarin ravitsemusindikaattorit, joita päivitetty osana hanketta. Saatavilla: https://teaviisari.fi/teaviisari/fi/kartta Viitteet: Alosaimi N, Sherar LB, Griffiths P, Pearson N. Clustering of diet, physical activity and sedentary behaviour and related physical and mental health outcomes: a system- atic review. BMC Public Health 2023;23:1572. doi: 10.1186/s12889-023-16372-6 Blomhoff R, Andersen R, Arnesen EK, Christensen JJ, Eneroth H, Erkkola M, Gudanan- viciene I, Halldorsson TI, Höyer- Lund A, Lemming EW, Meltzed HM, Pitsi T, Schwab U, Siksna I, Thorsdottir I, Trolle E. Nordic Nutrition Recommendations 2023. Nordic Council of Ministers. https://pub.norden.org/nord2023-003/nord2023-003.pdf Branca F, Lartey A, Oenema S, Aguayo V, Stordalen GA, Richardson R, Arvelo M, Afshin A. Transforming the food system to fight non-communicable diseases. BMJ 2019;364:l296. doi: 10.1136/bmj.l296 Erkkola M, Fogelholm M, Konttinen H, Laamanen J-P, Mäenpää E, Nikula H, Nevalai- nen J, Pirttilä J, Uusitalo L, Saarijärvi H. Ruokaympäristön osatekijät, ohjauskeinot ja vaikuttavuus. Valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminnan julkaisuja 2019. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia, 2019. Haario P, Tapanainen H, Kortetmäki T, Sares-Jäske L, Kaartinen N, Valsta L. Koulutuk- sen yhteydet ravintoaineiden saantiin ja ravitsemussuositusten saavuttamiseen miehillä ja naisilla. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 2022;59:169-186. doi: 10.23990/sa.113072 Skaffari E, Vepsäläinen H, Nissinen K, Lehto E, Lehto R, Roos E, Erkkola M, Korkalo L. Food consumption and nutrient intake of Finnish preschool children accord- ing to parental educational level. Br J Nutr 2024;131:113-122. doi: 10.1017/ S0007114523001460 Springmann M, Spajic L, Clark MA, Poore J, Herforth A, Webb P, Rayner M, Scarbor- ough P. The healthiness and sustainability of national and global food based dietary guidelines: modelling study. BMJ 2020;370:m2322. doi: 10.1136/bmj. m2322 Valsta L, Kaartinen N, Tapanainen H, ym. Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus. Raportti 12/2018. Helsinki, Finland; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), 2018. https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemuksella-hyvinvointia/ https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemuksella-hyvinvointia/ https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemuksella-hyvinvointia/ teaviisari.fi/teaviisari/fi/kartta https://pub.norden.org/nord2023-003/nord2023-003.pdf 12 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:19 Vandenberghe D, Albrecht J. The financial burden of non-communicable diseases in the European Union: a systematic review. Eur J Public Health 2020;30:833-839. doi: 10.1093/eurpub/ckz073 Vesikansa A, Mehtälä J, Mutanen K, Lundqvist A, Laatikainen T, Ylisaukko-Oja T, Saukkonen T, Pietiläinen KH. Obesity and metabolic state are associated with increased healthcare resource and medication use and costs: a Finn- ish population-based study. Eur J Health Econ 2023;24:769-781. doi: 10.1007/ s10198-022-01507-0 2.2 Tuetaan joukkoruokailun laatuaskelta julkisissa ja yksityisissä ruokapalveluissa Tietolaatikko. Ravitsemussuositusten mukaisen ruokavalion noudattaminen vähentäisi ennenaikaista kuolleisuutta keskimäärin 15 %, lisäisi toimintakykyisiä elinvuosia ja pienentäisi suomalaisen ruokavalion ilmastovaikutuksia vähintään 40 %. Julkiset ruokapalvelut sekä työaikai- nen ruokailu ovat vaikuttavia ohjauskeinoja kestäviin ruokavalintoihin siirtymisessä. Niiden merkitys kansanravitsemuksen ja ravitsemuster- veyden turvaajana tulee entisestään kasvamaan tiukentuneessa talou- dellisessa tilanteessa. Joukkoruokailun hyödyntäminen väestötason ruoankäytön muokkaamisessa on kustannustehokasta ja vaikutta- vaa. Myös Suomesta on vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, että suhteellisen pienillä muutoksilla julkisten ruokapalvelujen ruokatarjontaa on ollut mahdollista muuttaa sekä paremmin ravitsemussuosituksia vastaavaksi että ympäristövaikutuksiltaan pienemmäksi. Toimenpide: Tuetaan joukkoruokailun laatuaskelta julkisissa ja yksi- tyisissä ruokapalveluissa: uusien ravitsemussuositusten mukaisen ruo- katarjonnan edistäminen ruokapalveluissa ja laadun seuranta (kunnat, hyvinvointialueet) sekä ruokapalveluiden ulottaminen ja ruokaylijää- män hyödyntäminen ruokapalveluiden ulkopuolelle jääville. Hanke tuottaa kansallisen tason toimintamallin ja ravitsemussuositusten mukaisen ruokatarjonnan kriteeristön sekä seurannan välineitä. Hanke osaltaan mahdollistaa myös Suomen terveys-, ympäristö-, valkuaiso- mavaraisuus- ja kilpailukykytavoitteiden saavuttamista sekä siirtymää kohti kokonaiskestävää ruokajärjestelmää. Tietolaatikko päättyy. 13 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:19 Indikaattorit: y Hankkeessa kehitetty uusien ravitsemussuositusten mukaisen ruokatarjonnan kriteeristö ja seurantasuunnitelma y Vastuullisten ruokapalveluiden hankintaoppaan päivittäminen ja noudattaminen: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-366-379-4 y Ruokapalveluiden Sydänmerkki-kriteeristön toteutuminen ruokapalveluiden ruokatarjonnassa y Ruokailun ja ruokakasvatuksen nykytilan arviointityökalu yksikkö- ja kuntatasolle: https://nykytila.fi/ y Toimeenpanon seuranta kuntatasolla: ravitsemuksella hyvinvointia, tarkistuslista kunnille. Saatavilla: https://www. ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/ ravitsemuksella-hyvinvointia/ y Kuntien hyvinvointikertomuksiin sisällytetään joukkoruokailun laadun ja ruokakasvatuksen seuranta ja raportointi, ja tavoitteiden saavuttamista seurataan Viitteet: Ahokas I. Steps towards healthy and sustainable daycare menus. Opinnäytetyö. Hel- sinki: Helsingin yliopisto 2022. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/347404 Blomhoff R, Andersen R, Arnesen EK, Christensen JJ, Eneroth H, Erkkola M, Gudanan- viciene I, Halldorsson TI, Höyer- Lund A, Lemming EW, Meltzed HM, Pitsi T, Schwab U, Siksna I, Thorsdottir I, Trolle E. Nordic Nutrition Recommendations 2023. Nordic Council of Ministers. https://pub.norden.org/nord2023-003/nord2023-003.pdf Eustachio Colombo P, Patterson E, Lindroos AK, Parlesak A, Elinder LS. Sustainable and acceptable school meals through optimization analysis: an intervention study. Nutr J 2020;19:61. doi: 10.1186/s12937-020-00579-z Kaljonen M, Karttunen K, Kortetmäki T (toim.). Reilu ruokamurros. Polkuja kestävään ja oikeudenmukaiseen ruokajärjestelmään. Suomen ympäristökeskuksen raport- teja 38/2022. Korkalo L, Nissinen K, Skaffari E, Vepsäläinen H, Lehto R, Kaukonen R, Koivusilta L, Sajaniemi N, Roos E, Erkkola M. The Contribution of Preschool Meals to the Diet of Finnish Preschoolers. Nutrients 2019;11:1531. doi: 10.3390/nu11071531 Raulio S, Roos E. Työaikaisen aterioinnin väestöryhmäerot ja yhteys ruokavalion laa- tuun. Sosiaalilääketiet Aikakauslehti 2012;9:140147. Vesikansa A, Mehtälä J, Mutanen K, Lundqvist A, Laatikainen T, Ylisaukko-Oja T, Saukkonen T, Pietiläinen KH. Obesity and metabolic state are associated with increased healthcare resource and medication use and costs: a Finn- ish population-based study. Eur J Health Econ 2023;24:769-781. doi: 10.1007/ s10198-022-01507-0 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-366-379-4 https://nykytila.fi/ https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemuksella-hyvinvointia/ https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemuksella-hyvinvointia/ https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemuksella-hyvinvointia/ https://helda.helsinki.fi/handle/10138/347404 https://pub.norden.org/nord2023-003/nord2023-003.pdf 14 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:19 2.3 Päivitetään opiskeluterveydenhuollon, ase/ siviilipalveluksen ja työterveyshuollon elintapaneuvonta vaikuttaviksi todettujen mallien mukaiseksi Tietolaatikko. Hyvin toteutetulla elintapaohjauksella voidaan vähentää epäterveelli- seen ruokavalioon linkittyviä sairauksia sekä ylipainoa ja lihavuutta ja niihin liittyviä sairauksien riskitekijöitä. Suomessa yksilöiden elämän- kaareen linkittyvät palvelut ja kanavat tarjoavat useita mahdollisuuk- sia elintapaohjaukseen ja sen tehostamiseen. Esimerkiksi lihavuuden Käypä hoito -suosituksessa todetaan, että moniammatillinen yksilöläh- töinen hoito on olennaista elintapamuutoksen onnistumisen kannalta. Erityistä elintapaohjausta tarvitsevia tulisi pyrkiä tunnistamaan aiem- paa tehokkaammin, koska esimerkiksi lihavuutta on helpompi ehkäistä kuin hoitaa. Toimenpide: Päivitetään ja monipuolistetaan opiskeluterveyden huollon, ase/siviilipalveluksen ja työterveyshuollon elintapaneuvontaa vaikuttaviksi todettujen mallien mukaiseksi. Tietolaatikko päättyy. Indikaattorit: y Kriteeristö laadittu opiskeluterveydenhuoltoon, asepalvelukseen ja työterveyshuoltoon y Koulutuksen saaneiden määrä eri sektoreilla ja hyvinvointialueilla y Elintapaohjauksen toteutuminen hyvinvointialueilla (Hilmo- toimenpidekoodit ja TEA-viisarin indikaattorit) Viitteet: Koivuniemi E, Raats MM, Ollila H, Löyttyniemi E, Laitinen K. Characterising the use, users and effects of a health app supporting lifestyle changes in pregnant women. Br J Nutr 2023;130(3):433-445. doi: 10.1017/S0007114522003439 LeBlanc ES, Patnode CD, Webber EM ym. Behavioral and Pharmacotherapy Weight Loss Interventions to Prevent Obesity-Related Morbidity and Mortality in Adults: Updated Evidence Report and Systematic Review for the US Preventive Services Task Force. JAMA 2018;320:1172-1191. 15 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:19 Stoumpos AI, Kitsios F, Talias MA. Digital transformation in healthcare: technology acceptance and its applications. Int J Environ Res Public Health 2023;15(20):3407. US Preventive Services Task Force, Curry SJ, Krist AH ym. Behavioral Weight Loss Interventions to Prevent Obesity-Related Morbidity and Mortality in Adults: US Preventive Services Task Force Recommendation Statement. JAMA 2018;320:1163-1171. Valsta L, Tapanainen H, Kortetmäki T, ym. (2022). Disparities in nutritional adequacy of diets between different socioeconomic groups of Finnish adults. Nutrients 2022;147:1347. 2.4 Kehitetään lihavuuden laadukasta hoitoa ja hoidon opetusta, johon on integroitu ymmärrys lihavuusstigmasta Tietolaatikko. Lihavuus lisääntyy Suomessa nopeasti, erityisesti työikäisessä väes- tössä. Suomessa lihavuus aiheuttaa terveydenhuollossa vuosittain vähintään 1,1 miljardin euron lisäkustannukset. Terveydenhuollon kuormituksen lisäksi lihavuus vaikuttaa merkittävästi työkykyyn ja sitä kautta työn tuottavuuteen. Vaikka lihavuuden lisääntymisen taustalla on hyvin moninaisia syitä ja vaikuttavimmat ehkäisevät toimet tapah- tuvat sote-sektorin ulkopuolella, tarvitaan entistä enemmän osaamista myös lihavuuden hoitoon. Lihavuuden laadukkaan hoidon opetus on Suomessa riittämätöntä. Lihavuuteen liittyvä stigma eli leimaavuus lisää hoitoon liittyviä haas- teita, vähentää potilaiden motivaatiota painonhallintaan ja vähen- tää siinä onnistumista. Kokemus stigmasta laskee itsetuntoa, vähentää hoitoon sitoutumista ja hakeutumista sekä heikentää elämänlaatua. Lihavuusstigma vaikuttaa epäedullisesti terveyteen ja hyvinvointiin henkilöillä, joilla on lihavuutta. Se muun muassa vähentää fyysistä aktiivisuutta, lisää lohtusyömistä ja muita syömisen haasteita, stressiä, masennus- ja ahdistusoireita sekä kehotyytymättömyyttä. Lihavuuss- tigma on este pyrkimyksille muuttaa elintapoja terveellisemmiksi ja siten ehkäistä ja hoitaa tehokkaasti lihavuutta ja sen liitännäissairauk- sia, kuten tyypin 2 diabetesta. 16 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:19 Toimenpide: Kehitetään lihavuuden laadukasta hoitoa ja hoidon ope- tusta, johon on integroitu ymmärrys lihavuusstigmasta tavoitteena vähentää stigman aiheuttamia terveyshaittoja ja olennaisesti parantaa lihavuuden hoidon laatua. Tietolaatikko päättyy. Indikaattorit: y Kansalliset lihavuuden hoidon opetuksen kriteerit laadittu y Oppilaitosten määrä, jossa kriteeristön mukainen opetus toteutuu y Lihavuuslääkkeiden käyttö y Painonhallinnan tueksi ja lihavuuden hoidon tueksi toteutettuihin elintaparyhmiin ja verkkopohjaisiin interventioihin osallistuminen y Niiden lasten ja aikuisten osuus, joilla on ylipainoa ja lihavuutta (FinLapset-rekisteri ja kansalliset terveystutkimukset) Viitteet: Barnes RD, Ivezaj V. A systematic review of motivational interviewing for weight loss among adults in primary care. Obes Rev 2015;16(4):304-18. doi: 10.1111/ obr.12264 Koivumäki T, Harjunen H, Hagström T, Mikkilä K, Pusa T, Lahti-Koski M. Kohti eettistä ja vastuullista painopuhetta ja -käytäntöjä. – Lihavuuden stigma ja sen vähen- täminen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:10. Helsinki. Lawrence BJ, Kerr D, Pollard CM, ym. Weight bias among health care professionals: A systematic review and meta-analysis. Obesity 2021;29:1802-1812. Lihavuus (Lapset, nuoret, aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseu- ran Duodecimin, Suomen Lihavuustutkijat ry:n ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (vii- tattu 24.6.2024). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi Oikarinen N, Jokelainen T, Heikkilä L, ym. Low eating self-efficacy is associated with unfavorable eating behavior tendencies among individuals with overweight and obesity. Sci Rep 2023;13:7730. doi: 10.1038/s41598-023-34513-0 Rubino F, Puhl RM, Cummings DE, ym. Joint international consensus statement for ending stigma of obesity. Nat Med 2020;26(4):485-497. Vehviläinen H-K. Contributing factors affecting eating self-efficacy in behav- ioral weight loss treatment: a systematic literature review. https://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-2022061017323 http://www.kaypahoito.fi https://doi.org/10.1038/s41598-023-34513-0 https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061017323 https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061017323 17 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:19 2.5 Vaikutetaan ylipainoon ja lihavuuteen liittyvään asenneilmapiiriin ja vastuulliseen viestintään Tietolaatikko. Ylipainoon yhdistyy lukuisia negatiivisia stereotypioita ja lihavuus on hyvin stigmatisoiva eli leimaava ominaisuus. Painostigmaa vahvista- via ennakkoluuloja on nähtävissä myös mediassa. Leimaava puhe ja viestintä lihavuudesta vaikuttavat negatiivisesti erityisesti niiden hen- kilöiden terveyteen ja hyvinvointiin, joilla on lihavuutta. Lihavuuden nähdään helposti olevan yksilön vastuulla ja yhteiskunnalliset ja ympä- ristölliset vaikutukset unohdetaan. Toimenpide: Laajempaan asenneilmapiiriin vaikuttamiseen ja vas- tuulliseen viestintään liittyvä asiantuntijatyöskentely eri hallinnon alo- jen ja sektoreiden sekä kansallisten vaikuttajien (kuten potilasjärjestöt ja media) yhteistyönä sisältäen media-alan itsesäätelyn ja ohjeistuksen kehittämisen lihavuudesta viestimiseen. Tietolaatikko päättyy. Indikaattorit: y Ohjeistus ja materiaaleja vastuullisesta viestinnästä laadittu y Ohjeistuksen ja materiaalien medianäkyvyys y Analyysi kansallisten viestintäkanavien lihavuusaiheisesta viestinnästä Viitteet: Kite J, Huang B-H, Laird Y, Grunseit A, McGill B, Williams K, Bellew B, Thomas M. Influence and effects of weight stigmatisation in media: A systematic review. eCli- nicalMedicine 2022;48:101464. Wanniarachchi VU, Mathrani A, Susnjak T, Scogings C. A systematic literature review: what is the current stance towards weight stigmatization in social media platforms? Int J Hum Comput Stud 2020;135(2):102371. doi: 10.1016/j. ijhcs.2019.102371 18 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:19 3 Lasten ja nuorten elinympäristöstä terveyttä ja hyvinvointia 3.1 Rahoitetaan kouluruokailun kehittämisohjelman toimeenpanoa Tietolaatikko. Koululounas on lasten ja nuorten arkipäivän ravitsemuksellisesti ter- veellisin ateria. Monelle lapselle se on myös päivän ainoa lämmin ateria. Kouluaterian merkitys on entistä tärkeämpi kotitalouksien tiu- kentuneessa taloudellisessa tilanteessa. Uusimman kouluterveyskyse- lyn mukaan kolmannes lapsista ja nuorista jättää koululounaan väliin, tytöt poikia yleisemmin. Myöskään täysipainoinen ateriakokonaisuus ei toteudu: 3.–6.-luokkalaisista alle 10 prosenttia söi suosituksen mukai- sen ateriakokonaisuuden. Kouluaterian väliin jättävät syövät useammin epäterveellisiä välipaloja. Myös koulukiusatuksi joutuminen ja viih- tymättömyys koulussa ovat yhteydessä vähäisempään kouluaterialle osallistumiseen. Tuoreen nuorten ravitsemusseurannan esitutkimuksen mukaan yhdek- säsluokkalaisten nuorten, erityisesti tyttöjen, useiden ravintoaineiden saanti on suositeltua vähäisempää, kun taas suolan ja tyydyttyneen rasvan saannit ylittivät suositukset. Vuonna 2022 julkaistu Kouluruuan kehittämisohjelma nosti kouluruoan keskeisiksi kehittämiskohteiksi muun muassa aterioiden monipuolisuuden ja ravitsemuslaadun var- mistamisen sekä kouluruokailuun osallistumisen lisäämisen. Koulun kokonaiskustannuksista ruokailu on keskimäärin alle 6 %. Laadukkaan kouluruokailun terveysvaikutukset ovat suuria ja pitkäkestoisia. Toimenpide: Kouluruuan kehittämisohjelman toimeenpano, jonka tavoitteena on kustannustehokas ja laadukas ruokatarjonta koulu- ympäristössä, ml. ravitsemussuositusten mukaisten aterioiden tar- joaminen, oppilaiden osallisuus, yhteiset säännöt ja ruokakasvatus. Toimeenpanossa edistetään ruokailuun liittyvien päättäjien ja toimijoi- den, ml. lapset, nuoret ja perheet, yhteistyötä ja hyödynnetään aiem- min pilotoituja hyviä käytäntöjä, mm. Maistuva Koulu-hanke. Tietolaatikko päättyy. 19 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:19 Indikaattorit: y Kouluruokailun ravitsemuslaadun ja ympäristövaikutusten indikaattorit laadittu y Indikaattoritiedot kouluista y Kouluterveyskyselystä lasten ja nuorten kouluaikaiseen syömiseen liittyvät indikaattorit (koululounaan säännöllisesti syövien osuus, aterian osat) y Ruokailun ja ruokakasvatuksen nykytilan arviointityökalu kouluihin: https://nykytila.fi/ y Toimeenpanon seuranta kuntatasolla: ravitsemuksella hyvinvointia, tarkistuslista kunnille. Saatavilla: https://www.ruokavirasto.fi/ elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemuksella-hyvinvointia/ Viitteet: Craigie AM, Lake AA, Kelly SA, Adamson AJ, Mathers JC. Tracking of obesity-re- lated behaviours from childhood to adulthood: A systematic review. Maturitas 2011;70:266-84. doi: 10.1016/j.maturitas.2011.08.005 Korkalo L, Nissinen K, Skaffari E, Vepsäläinen H, Lehto R, Kaukonen R, Koivusilta L, Sajaniemi N, Roos E, Erkkola M. The Contribution of Preschool Meals to the Diet of Finnish Preschoolers. Nutrients 2019;11:1531. doi: 10.3390/nu11071531 Laitinen AL, Antikainen A, Mikkonen S, Kähkönen K, Talvia S, Varjonen S, et al. Imple- mentation of food education in school environments improves pupils’ eat- ing patterns and social participation in school dining. Public Health Nutrition 2022;25:3548–58. Lehto R, Ray C, Vepsäläinen H, Korkalo L, Nissinen K, Skaffari E, Määttä S, Roos E, Erkkola M. Early educators’ practices and opinions in relation to pre-schoolers’ dietary intake at pre-school: case Finland. Public Health Nutr 2019;22:1567-1575. doi: 10.1017/ S1368980019000077 Maa- ja metsätalousministeriö. Kouluruuan kehittämisohjelma. Maa- ja metsätalo- usministeriön julkaisuja 10/2022. Saatavilla: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ handle/10024/164473 Mäki P, Ikonen R, Hedman L, Raulio S, Laatikainen T. Ylipainon ja elintapojen yhteys selittyy osittain nuoren sosioekonomisilla tekijöillä. Suomen lääkärilehti 2021;16:1008-1015. Raulio S, Pietikäinen M, Prättälä R. Suomalaisnuorten kouluaikainen ateriointi. Ruoka- palveluiden seurantaraportti 2. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B26/2007. Helsinki, 2007. Tykkyläinen R, Kaljonen M, Kortetmäki T, Ritola R, Salminen J, Lehtinen M, Saralahti I. Kestävän kouluruokailun keittokirja: oppilaiden ratkaisuja ruokapalveluille. Suo- men ympäristökeskus. Just food -hankkeen julkaisuja, 5/2022. https://issuu.com/ suomenymparistokeskus/docs/just_food_05_2022 https://nykytila.fi/ https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemuksella-hyvinvointia/ https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemuksella-hyvinvointia/ https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164473 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164473 https://issuu.com/suomenymparistokeskus/docs/just_food_05_2022 https://issuu.com/suomenymparistokeskus/docs/just_food_05_2022 20 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:19 3.2 Laaditaan kansallinen suositus siitä, että kaikki kunnat tarjoavat ateriaedun varhaiskasvatuksessa ja kouluissa työskenteleville kasvattajille ja opettajille Tietolaatikko. Koulussa jokainen ruokailutilanne on kasvatustilanne, jossa oppilaat tutustuvat uusiin ruoka-aineisiin, oppivat makuja ja rakenteita, syömi- sen perustaitoja sekä yhdessä oloa ja ruokapuhetta. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määrätään, että opettajat huolehti- vat ruokailun yhteydessä annettavasta ohjauksesta ja kasvatuksesta yhdessä koulun muiden aikuisten kanssa. Kouluruokailun pedagogisia tavoitteita ei saavuteta, jos aikuisia ei ole ruokailussa riittävästi läsnä tai ruokailuun ei ole varattu riittävästi aikaa. Opettajien osallistuminen ruokailuun on myös monien oppilaiden toive ja yksin syöminen on monen oppilaan pelko. Aikuisten roolimalli tukee monipuoliseen ruokavalioon tottumista sekä ruokakäyttäytymistä. Opiskelijaruokailussa kaikki opiskelijaruokailuun liittyvä viestintä on osa ruokailun ohjausta, kuten malliateria ja ruokalistamerkinnät. Ruo- kailun ohjausta ovat myös aterianosien soveltuvuus eri ruokavalioihin, ruokalinjasto, joka ohjaa hyviin ruokavalintoihin ja syömään houkutte- leva viihtyisä ruokailuympäristö. Toimenpide: Laaditaan kansallinen suositus kunnille ateriaedun tar- joamisesta varhaiskasvatuksessa ja kouluissa työskenteleville kasvatta- jille ja opettajille sekä varmistetaan suosituksen jalkautuminen vahvalla viestinnällä. Samalla selkiytetään ruokakasvatuksen tavoitteita, sisältöjä ja roolia ja vahvistetaan sen merkitystä tulevissa kansallisissa perusope- tuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmissa. Tietolaatikko päättyy. Indikaattorit: y Kuntien määrä, joissa ateriaedun mahdollisuus y Ateriaetua käyttävän kasvatushenkilöstön määrä/osuus y Toimeenpanon seuranta kuntatasolla: ravitsemuksella hyvinvointia, tarkistuslista kunnille. Saatavilla: https://www. ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/ ravitsemuksella-hyvinvointia/ y Lasten kanssa yhdessä ruokailevien opettajien määrä: https://nykytila.fi/ koulu/ https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemuksella-hyvinvointia/ https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemuksella-hyvinvointia/ https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemuksella-hyvinvointia/ https://nykytila.fi/koulu/ https://nykytila.fi/koulu/ 21 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:19 Viitteet: Craigie AM, Lake AA, Kelly SA, Adamson AJ, Mathers JC. Tracking of obesity-re- lated behaviours from childhood to adulthood: A systematic review. Maturitas 2011;70:266-84. doi: 10.1016/j.maturitas.2011.08.005 Hoppu U, Lehtisalo J, Tapanainen H, Pietinen P. Dietary habits and nutrient intake of Finnish adolescents. Public Health Nutrition 2010;13(6A):965–972. doi: 10.1017/ S1368980010001175 Lehto R. Preschool and children’s dietary intake: the role of preschool mealtime environment in children’s dietary intake at preschool. https://helda.helsinki.fi/ items/e8f9f481-d4b6-4ba4-8805-ee6423a33227 Lehto R, Ray C, Korkalo L, Vepsäläinen H, Nissinen K, Koivusilta L, Roos E, Erk- kola M. Fruit, Vegetable, and Fibre Intake among Finnish Preschoolers in Rela- tion to Preschool-Level Facilitators and Barriers to Healthy Nutrition. Nutrients 2019;11:1458. Maa- ja metsätalousministeriö: Kouluruuan kehittämisohjelman oppilaskyselyt. 2022. Parikka S. Family background differences in childhood meal patterns and overs- weight – Finnish Child Health Study 2007–2013. Helsinki, 2023. https://helda.hel- sinki.fi/server/api/core/bitstreams/6a023dd8-198a-4267-9a00-d686198cb77e/ content Raulio S, Roos E. Työaikaisen aterioinnin väestöryhmäerot ja yhteys ruokavalion laa- tuun. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2012;49:140-7. https://journal.fi/sla/ article/view/7062/5605?acceptCookies=1 Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Opetushallitus ja Terveyden ja hyvinvoinnin lai- tos: Hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä ruokailusta – Ruokailusuositus ammatillisiin oppilaitoksiin ja lukioihin. Helsinki 2019. https://doi.org/10.1017/S1368980010001175 https://doi.org/10.1017/S1368980010001175 https://helda.helsinki.fi/items/e8f9f481-d4b6-4ba4-8805-ee6423a33227 https://helda.helsinki.fi/items/e8f9f481-d4b6-4ba4-8805-ee6423a33227 https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/6a023dd8-198a-4267-9a00-d686198cb77e/content https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/6a023dd8-198a-4267-9a00-d686198cb77e/content https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/6a023dd8-198a-4267-9a00-d686198cb77e/content https://journal.fi/sla/article/view/7062/5605?acceptCookies=1 https://journal.fi/sla/article/view/7062/5605?acceptCookies=1 22 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:19 3.3 Laaditaan opetushallituksen suositus älypuhelimien käytön kieltämisestä kouluaikana Tietolaatikko. Puhelimen käyttö koulussa muuhun kuin opetukseen haittaa oppimista ja altistaa psyykkisille oireille. Puhelimen käytön kieltämisellä voidaan parantaa keskittymistä ja edistää oppimista. Nykyisin puhelimen käyttö oppitunneilla voidaan kieltää perusopetuksen tai toisen asteen kou- lutuksen järjestyssäännöissä. Koko koulupäivän kestävä kännyköiden käyttökielto vaatisi muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön. Lainvalmis- telu älypuhelimien käytön kieltämisestä peruskouluissa muuhun kuin opetukseen on käynnissä. Toimenpide: Laaditaan suositus älypuhelimien käytön kieltämisestä kouluaikana, ja mikäli valmistelussa oleva laki tulee voimaan, vahviste- taan sen täytäntöönpanoa asetuksella ja/tai suosituksella. Tietolaatikko päättyy. Indikaattorit: y Koulujen lukumäärä/osuus, joissa älypuhelimien käyttö kouluaikana kielletty muuhun kuin opetukseen y Opettajien, oppilaiden ja vanhempien tyytyväisyys puhelimen käyttökieltoon (tiedon keräämiseen voi hyödyntää kansallisia olemassa olevia instrumentteja, kuten Kouluterveyskysely) Viitteet: Demirtepe-Saygılı D, Metin-Orta I. An investigation of cyberloafing in relation to coping styles and psychological symptoms in an educational setting. Psychologi- cal Reports 2021;124(4):1559-1587. Wu J, Mei W, Ugrin JC. Student cyberloafing in and out of the classroom in China and the relationship with student performance. Cyberpsychology, behavior and social networking 2018;21(3):199-204. Youth Law Australia. Mobile phones at school. https://yla.org.au/nt/topics/school/ mobile-phones-at-school/ https://yla.org.au/nt/topics/school/mobile-phones-at-school/ https://yla.org.au/nt/topics/school/mobile-phones-at-school/ 23 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:19 3.4 Laaditaan kansalliset suositukset ruutuajasta ja älylaitteiden käytöstä opetuksessa sekä älylaitteiden riittävästä suojaamisesta Tietolaatikko. Lapsi tarvitsee aikuisen aktiivista ohjausta digilaitteiden parissa, koska kasvun ja kehityksen ollessa vielä kesken, lapsi on herkkä sovellusten kuormittaville ominaisuuksille. Mitä pienempi lapsi on, sitä enemmän hän tarvitsee aikuisen sanelemia sääntöjä digilaitteiden käyttöön. Myös aikuisen tulee sitoutua näihin sääntöihin ja näyttää lapselle esimerkkiä. Toimenpide: Laaditaan kansalliset suositukset ruutuajasta ja älylaittei- den käytöstä opetuksessa sekä älylaitteiden riittävästä suojaamisesta, jotta lapsilla ei ole pääsyä sopimattomaan sisältöön. Tietolaatikko päättyy. Indikaattorit: y Niiden koulujen määrä/osuus, joissa suosituksen mukaiset toimet käytössä y Opettajien, oppilaiden ja vanhempien tyytyväisyys suositusten mukaisten toimien käyttöön Viitteet: Australian Institute of Family Studies. Australian Government. Too much time on screens? Screen time effects and guidelines for children and young people. https://aifs.gov.au/resources/short-articles/too-much-time-screens Korres G, Kourklidou M, Sideris G, Bastaki D, Demagkou A, Riga M, Gogoulos P, Niko- lopoulos T, Delides A. Unsupervised screen exposure and poor language deve- lopment: a scoping review to assess current evidence and suggest priorities for research. Cureus 2024;16(3):e56483. National Institute for Health and Care Excellence. Social, emotional and mental wel- lbeing in primary and secondary education. Evidence Review J: A cost-conse- quence and cost-benefit analysis of interventions to improve social, emotional and mental wellbeing in schools. NICE Guideline NG223. Economic modelling underpinning recommendations in the NICE guideline. London: National Insti- tute for Health and Care Excellence (NICE), 2022. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/ books/NBK589476/pdf/Bookshelf_NBK589476.pdf Saunders TJ, Rollo S, Kuzik N, Demchenko I, Bélanger S, Brisson-Boivin K, Carson V, da Costa BGG, Davis M, Hornby S, Huang WY, Law B, Ponti M, Markham C, Salmon J, Tomasone JR, Van Rooij AJ, Wachira LJ, Wijndaele K, Tremblay MS. Internatio- nal school-related sedentary behaviour recommendations for children and youth. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 2022;19(1):39. https://aifs.gov.au/resources/short-articles/too-much-time-screens https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK589476/pdf/Bookshelf_NBK589476.pdf https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK589476/pdf/Bookshelf_NBK589476.pdf 24 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:19 3.5 Otetaan käyttöön väkivallan, kiusaamisen ja syrjinnän vastainen toimenpideohjelma oppilaitoksissa Tietolaatikko. Kiusaaminen ja syrjintä haittaavat oppilaita, heidän huoltajiaan ja oppi- laitoksissa työskenteleviä. Lapselle ja nuorelle kiusatuksi ja syrjityksi joutuminen aiheuttaa itsetunnon ja -arvostuksen alenemista, masen- tuneisuutta ja ahdistuneisuutta ja jopa itsetuhoisia ajatuksia tai tekoja. Kiusatut oppilaat kärsivät myös psykosomaattisista oireista, mikä ilme- nee usein kiputiloina ja yleisenä sairasteluna, nukkumisvaikeuksina ja jopa syömishäiriöinä. Kiusatuksi tuleminen vaikuttaa oppimiseen; koulumotivaatio heikkenee ja voi esiintyä kouluun menon välttelyä. Yhteenkuuluvuuden puute, sosiaalinen syrjäytyminen, eriarvoisuus ja syrjintä lisäävät myös päihteiden käyttöä. Kouluissa tapahtuvilla kiu- saamisen ja syrjinnän ehkäisyn toimenpiteillä ja koulunuorisotyöllä voidaan vaikuttaa koulukiusaamiseen, syrjintään ja laajemmin kou- luhyvinvointiin. Myös oppimisympäristön turvallisuutta ja osallista- vuutta edistävillä toimilla voidaan edistää hyvinvointia kouluissa ja oppilaitoksissa. Toimenpide: Oppilaitoksissa otetaan käyttöön väkivallan, kiusaami- sen ja syrjinnän vastainen toimenpideohjelma. Ohjelman tulee sisältää toimia, joilla kiusaamista ehkäistään, sekä toimia, joilla kiusaamistilan- teisiin puututaan. Lisäksi ohjelman toteutusta ja vaikutuksia tulee seu- rata jatkuvasti. Toimeenpanoon osallistetaan koulun koko henkilökunta sekä lapset ja vanhemmat. Tietolaatikko päättyy. Indikaattorit: y Niiden koulujen määrä/osuus, joissa väkivallan, kiusaamisen ja syrjinnän vastainen toimenpideohjelma/toimet käytössä y Toimenpideohjelman/toimien toteutuksen laatu y Kouluterveyskyselystä syrjäytymistä, kiusaamiskokemuksia ja yksinäisyyttä kuvaavat indikaattorit y Kiusaajien ja kiusattujen osuudet ikäluokittain 25 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:19 Viitteet: Bonell C, Jamal F, Harden A, Wells H, Parry W, Fletcher A, Petticrew M, Thomas J, Whitehead M, Campbell R, Murphy S, Moore L. Systematic review of the effects of schools and school environment interventions on health: evidence mapping and synthesis. Public Health Research 2013;1(1). https://www.journalslibrary.nihr. ac.uk/phr/phr01010 Haataja A, Voeten M, Boulton A. J, Ahtola A., Poskiparta E, & Salmivalli C. The KiVa antibullying curriculum and outcome: Does fidelity matter? Journal of School Psychology 2014;52(5):479–493. doi: 10.1016/j.jsp.2014.07.001 Kärnä A, Voeten M, Little T. D, Alanen E, Poskiparta E, & Salmivalli, C. Effectiveness of the KiVa antibullying program: Grades 1–3 and 7–9. Journal of Educational Psy- chology 2012;105:535–551. doi: 10.1037/a0030417 Olweus, D. (1996). The Revised Olweus Bully/Victim Questionnaire. Bergen, Norway: University of Bergen, Research Center for Health Promotion (HEMIL Center). https://scales.arabpsychology.com/s/olweus-bully-victim-questionnaire-obvq/ Ponsford R, Melendez-Torres GJ, Miners A, Falconer J, Bonell C. Whole-school inter- ventions promoting student commitment to school to prevent substance use and violence, and improve educational attainment: a systematic review. Pub- lic Health Research 2024;12(2). https://www.journalslibrary.nihr.ac.uk/phr/ DWTR3299 3.6 Edistetään lasten ja nuorten terveyden lukutaitoa kehittämällä koulutussisältöjä, ammattilaisten osaamista ja vanhempien osallistumista Tietolaatikko. Suomessa, eri ikäryhmissä, on arviolta useita tuhansia nuoria, joilla on alhainen terveyden lukutaito. Terveyden lukutaito on yhteydessä epä- suotuisiin terveystottumuksiin, aamuväsyneisyyteen sekä alhaiseen koettuun terveyteen. Koulussa ja muissa kasvuympäristöissä tulisi kiin- nittää erityistä huomiota niiden nuorten tunnistamiseen, joilla on alhai- nen terveyden lukutaito sekä kehittää sitä. Toimenpide: Kehitetään nuorille tarjottavia koulutussisältöjä niin että terveyden lukutaidon osa-alueet kehittyvät ja kriittiset tiedon arvioin- titaidot parantuvat. Tarjotaan opettajille ja ammattilaisille terveyden lukutaidot opetuskokonaisuus, jonka avulla tuetaan heidän osaamis- taan aiheesta sekä asian edistämistä kouluissa ja sosiaali- ja terveyden- huollossa. Osallistetaan koulutuksen ja sen materiaalien kehittämiseen https://www.journalslibrary.nihr.ac.uk/phr/phr01010 https://www.journalslibrary.nihr.ac.uk/phr/phr01010 https://doi.org/10.1016/j.jsp.2014.07.001 https://doi.org/10.1037/a0030417 https://scales.arabpsychology.com/s/olweus-bully-victim-questionnaire-obvq/ https://www.journalslibrary.nihr.ac.uk/phr/DWTR3299 https://www.journalslibrary.nihr.ac.uk/phr/DWTR3299 26 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:19 perheet sekä kasvatuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilai- set. Kehitetään kansallinen tutkittuun tietoon perustuva ”terveyden lukutaito” portaali, jota ylläpitää kansallinen viranomainen. Tietolaatikko päättyy. Indikaattorit: y Verkko-opetuskokonaisuus laadittu ja käytössä. Vastuutaho määritelty. y Terveyden lukutaitomittari WHO-koululaiskyselystä (toteutetaan seuraavan kerran 2026) y Nuorten terveystottumukset Kouluterveyskyselystä (ruokatottumukset, uni, liikunta, päihteet) Viitteet: EHP Policy Recommendation (2019). https://www.healthparliament.eu/wp-content/ uploads/2019/03/EHP_Policy_Recommendations_committee-on-health-literacy. pdf Goss HR, Smith C, Hickey L, Issartel J, Morrissey J, Murrin C, Spillane A, Belton S. Using Co-Design to Develop a Health Literacy Intervention with Socially Disad- vantaged Adolescents. International Journal of Environmental Research and Pub- lic Health 2022;19(9):4965. doi: 10.3390/ijerph19094965 Guo, Shuaijun, Xiaoming Yu, Orkan Okan. Moving Health Literacy Research and Practice towards a Vision of Equity, Precision and Transparency. International Journal of Environmental Research and Public Health 2020;17(20):7650. IDEAHL 2023 European digital Health Literacy Strategy. https://www.ficyt.es/pro- geur/docs/IDEAHL_Strategy.pdf Khanal SP, Budhathoki CB, Okan O. Improving adolescent health literacy through school-based health literacy intervention: a mixed-method study protocol. BMC Public Health 2023;23:407. Ojala K & Kulmala O (toim.) Koululaisten terveys ja muuttuvat haasteet 2022. WHO-Koululaistutkimus 40 vuotta. JYU Reports 25. Jyväskylä, 2023. Pleasant A, Haven Griffin K, Maish C, O’Leary C, Carmona R. Health literacy interven- tions for children or adolescents: An overview and insights into practical applica- tions. International Handbook of Health Literacy (2019): 307-322. Smith C, Goss HR, Issartel J, Belton S. Health Literacy in Schools? A Systematic Review of Health-Related Interventions Aimed at Disadvantaged Adolescents. Children 2021;8(3):176. Walters R, Leslie SJ, Polson R, Cusack T, Gorely T. Establishing the efficacy of inter- ventions to improve health literacy and health behaviours: a systematic review. BMC Public Health 2020;20(1):1040. doi: 10.1186/s12889-020-08991-0. https://www.healthparliament.eu/wp-content/uploads/2019/03/EHP_Policy_Recommendations_committee-on-health-literacy.pdf https://www.healthparliament.eu/wp-content/uploads/2019/03/EHP_Policy_Recommendations_committee-on-health-literacy.pdf https://www.healthparliament.eu/wp-content/uploads/2019/03/EHP_Policy_Recommendations_committee-on-health-literacy.pdf https://doi.org/10.3390/ijerph19094965 https://www.ficyt.es/progeur/docs/IDEAHL_Strategy.pdf https://www.ficyt.es/progeur/docs/IDEAHL_Strategy.pdf 27 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:19 3.7 Kehitetään päihdekasvatusta ja kouluissa tapahtuvia päihteettömyyttä edistäviä toimia sekä ehkäisevää päihdetyötä Tietolaatikko. Nuorten nikotiinituotteiden käyttö, erityisesti ammatillisissa oppilaitok- sissa opiskelevien poikien nuuskaaminen ja muiden savuttomien niko- tiinituotteiden käyttö, on lisääntynyt. Raittiiden nuorten osuus on viime vuosikymmeninä lisääntynyt ja alkoholinkäyttö vähentynyt, mutta kan- nabiskokeilut ovat lisääntyneet. Humalajuomisen väheneminen on kuitenkin pysähtynyt ja joka viides 15–16 -vuotias raportoi juovansa itsensä humalaan säännöllisesti. Huumekuolemat, joista suurin osa tapahtuu varsin nuorella iällä, ovat Suomessa lisääntyneet. Päihteiden käyttö alkaa yleensä myöhäislapsuudessa tai murrosiässä ja väestön päihteiden käytön vähentämisessä ehkäisevät toimet ovat etusijalla. Toimenpide: Kehitetään kouluissa tapahtuvaa päihteettömyyden edis- tämistä mukaan lukien yhteistyö muiden toimijoiden kanssa. Päihde- kasvatuksen kehittämisessä huomioidaan kohderyhmien tarpeet, ml. erityisryhmät sekä kieli- ja kulttuurikysymykset. Lisäksi ehkäisevää päih- detyötä vahvistetaan riskiryhmät paremmin tavoittavaksi. Tietolaatikko päättyy. Indikaattorit: y Niiden koulujen määrä/osuus, joissa toteutetaan erityisryhmiä huomioivaa päihteettömyyttä edistäviä toimia. y Nuorten päihteiden käyttö (indikaattorit hyödyntäen tietoja Kouluterveyskyselystä, WHO-koululaistutkimuksesta, ESPAD- tutkimuksesta ja KOTT-tutkimuksesta) y Päihteidenkäyttöön liittyvät terveydenhuollon käynnit ja sairaalahoitojaksot nuorilla 28 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:19 Viitteet: Bisset S, Markham WA, Aveyard P. School culture as an influencing factor on youth substance use. J Epidemiol Community Health. 2007 Jun;61(6):485-90. doi: 10.1136/jech.2006.048157 Daily SM, Mann MJ, Lilly CL, Bias TK, Smith ML, Kristjansson AL. School Climate as a Universal Intervention to Prevent Substance Use Initiation in Early Ado- lescence: A Longitudinal Study. Health Educ Behav. 2020 Jun;47(3):402-411. doi: 10.1177/1090198120914250 Fletcher A, Bonell C, Hargreaves J. School Effects on Young People’s Drug Use: A Sys- tematic Review of Intervention and Observational Studies. Journal of Adolescent Health 2008;42(3):209-20. Langford R, Bonell C, Jones H, Pouliou T, Murphy S, Waters E, ym. The World Health Organization’s health promoting schools framework: a Cochrane systematic review and meta-analysis. BMC Public Health 2015;15(1):130. Loxley W, Toumbourou JW, Stockwell T, Haines B, Scott K, Godfrey C, ym. The pre- vention of substance use, risk and harm in Australia: a review of the evidence 2004. Commonwealth of Australia, 2004. https://www.researchgate.net/publica- tion/47735580_The_Prevention_of_Substance_Use_Risk_and_Harm_in_Australi- a_A_Review_of_the_Evidence Raitasalo K, Härkönen J. Nuorten päihteiden käyttö ja rahapelaami- nen – ESPAD-tutkimus 2019. Tilastoraportti 40/2019, THL. https://urn.fi/ URN:NBN:fi-fe2019110737026 https://www.researchgate.net/publication/47735580_The_Prevention_of_Substance_Use_Risk_and_Harm_in_Australia_A_Review_of_the_Evidence https://www.researchgate.net/publication/47735580_The_Prevention_of_Substance_Use_Risk_and_Harm_in_Australia_A_Review_of_the_Evidence https://www.researchgate.net/publication/47735580_The_Prevention_of_Substance_Use_Risk_and_Harm_in_Australia_A_Review_of_the_Evidence https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019110737026 https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019110737026 29 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:19 4 Yhteisöllisyyden lisääminen ja yksinäisyyden ehkäisy 4.1 Kehitetään koulujen kerhotoimintaa, syrjäytymisriskissä oleville lapsille kohdennettua muuta harrastustoimintaa sekä kaveritoiminnan malleja lasten ja nuorten syrjäytymisen ja yksinäisyyden ehkäisemiseksi Tietolaatikko. Lapsistrategiassa korostetaan lasten vapaa-ajan harrastuksien ja toi- minnan merkitystä heidän kaverisuhteilleen ja syrjäytymisen ehkäise- miselle. Koulujen kerhotoiminta on koulun oppituntien ulkopuolella, mutta koulupäivän yhteydessä tapahtuvaa pääosin maksutonta toimin- taa. Kerhotoiminnan tavoitteena on tarjota lapsille mahdollisuus har- rastaa riippumatta lapsen taustasta, varallisuudesta tai muusta lapsesta riippumattomasta syystä. Kerhoilla ja vapaa-ajan harrastuksilla on myös tärkeä rooli nuorten syrjäytymisen ja yksinäisyyden ehkäisyssä, sillä ne tarjoavat mahdollisuuden löytää samoista asioista kiinnostuneita uusia ystäviä. ”Harrastamisen Suomen mallia” toteutetaan tällä hetkellä osana perus- opetusta. Mallin tavoitteena on mahdollistaa kaikille lapsille mieluisa ja maksuton harrastus. Tutkimustietoa tarvitaan lisää siitä, kuinka syrjäy- tymisriskissä olevat lapset ja nuoret saataisiin mukaan koulujen kerho- ja vapaa-ajan harrastustoimintaan sekä saadaanko toiminnalla aikaan merkittäviä myönteisiä vaikutuksia syrjäytymisen ja yksinäisyyden näkökulmasta. Toimenpide: Kehitetään tutkimusperusteisesti koulujen kerhotoimin- taa, syrjäytymisriskissä oleville lapsille kohdennettua muuta harrastus- toimintaa sekä kaveritoiminnan malleja lasten ja nuorten syrjäytymisen ja yksinäisyyden ehkäisemiseksi. Tietolaatikko päättyy. 30 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:19 Indikaattorit: y Niiden koulujen määrä/osuus, joissa toteutetaan kerhotoimintaa y Kouluterveyskyselystä syrjäytymistä, kiusaamiskokemuksia ja yksinäisyyttä kuvaavat indikaattorit Viitteet: Beckers A, Buecker S, Casabianca E, Nurminen M (2023) Effectiveness of interven- tions tackling loneliness: literature review, JRC Publications Repository - Effective- ness of interventions tackling loneliness (europa.eu). Eccles A, Qualter P. Review: Alleviating loneliness in young people – a meta-ana- lysis of interventions. Child Adolesc Ment Health 2021;26:17-33. doi: 10.1111/ camh.12389 Kraav, S (2022) Effects of loneliness and social isolation on mortality and morbidity in middle-aged men / Finna.fi Masi C, Hsi-Yuan C, Hawkley L, Cacioppo J. A Meta-Analysis of Interventions to Reduce Loneliness. Personality and Social Psychology Review 2011;15(3) 219– 266. doi: 10.1177/1088868310377394 Morrish N, Choudhury S, Medina-Lara A (2023) What works in interventions targe- ting loneliness: a systematic review of intervention characteristics. BMC Public Health 2023;23:2214. doi: 10.1186/s12889-023-17097-2 Osborn T, Weatherburn P, French RS. Interventions to address loneliness and social isolation in young people: A systematic review of the evidence on acceptabi- lity and effectiveness. Journal of Adolescence 2021;93:53-79. doi: 10.1016/j. adolescence.2021.09.007 4.2 Selvitetään kokemuksia nuorten ja ikääntyneiden yhteisasumisen malleista ja niiden vaikutuksista hyvinvointiin ja mielenterveyteen sekä käynnistetään yhteisasumisen kokeiluja Tietolaatikko. Erilaisia pienimuotoisia nuorten ja ikääntyneiden yhteisasumisen kokeiluja ja kehittämishankkeita on toteutettu useissa Länsi-Euroopan maissa. Saatujen kokemusten perusteella toiminnalla oletetaan ole- van myönteisiä vaikutuksia sekä nuorille että ikääntyneille. Varsinaista https://doi.org/10.1111/camh.12389 https://doi.org/10.1111/camh.12389 https://doi.org/10.1177/1088868310377394 https://doi.org/10.1016/j.adolescence.2021.09.007 https://doi.org/10.1016/j.adolescence.2021.09.007 31 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:19 arviointitutkimusta on kuitenkin vähän ja lisää tietoa tarvitaan niin vai- kutuksista kuin toteutustavoista erityyppisten organisaatioiden toimin- nassa julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla. Toimenpide: Laaditaan selvitys sekä kotimaisten toimijoiden että mui- den maiden kokemuksista nuorten ja ikääntyneiden yhteisasumisen malleista ja niiden vaikutuksista hyvinvointiin ja mielenterveyteen sekä toteutetaan ja arvioidaan yhteisasumisen kokeiluja. Tietolaatikko päättyy. Indikaattorit: y Selvitys laadittu y Käynnistettyjen kokeilujen määrä y Yhteisasumisen kokeilujen arviointi Viitteet: Gurung A, Edvards S, ym. A tale of two generations: Case study of intergeneratio- nal living in residential aged care. Collegian 2022;29(6):809–815. doi: 10.1016/j. colegn.2022.08.002 Hock N, Mickus M. An Intergenerational Residential Model for Elders and Stu- dents. Journal of Intergenerational Relationships 2019;17(3):380–387. doi: 10.1080/15350770.2019.1617605 Lai T, Raubeheimer J ym. Intergenerational live-in student programmes for mea- ningful engagement: Creating cohesive and supportive collectives in aged- care facilities. Australian Occupational Therapy Journal 2023;70(3):327–340. doi: 10.1111/1440-1630.12857 4.3 Tuetaan varhaiskasvatukseen osallistumista Tietolaatikko. Terveyserot saavat alkunsa jo varhaislapsuudesta. Suomalaislasten oppimistulokset ovat heikentyneet. Korkeatasoinen varhaiskasvatus kohentaa myöhemmän iän terveyttä ja sen taustalla olevia tekijöitä kuten koulutustasoa. Varhaiskasvatuksella on myönteinen vaikutus erityisesti vaikeissa olosuhteissa elävien sekä vieraskielisten lasten https://doi.org/10.1016/j.colegn.2022.08.002 https://doi.org/10.1016/j.colegn.2022.08.002 https://doi.org/10.1080/15350770.2019.1617605 https://doi.org/10.1080/15350770.2019.1617605 https://doi.org/10.1111/1440-1630.12857 https://doi.org/10.1111/1440-1630.12857 32 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:19 koulumenestykselle. Suomessa 3–5-vuotiaiden varhaiskasvatukseen osallistuminen on viime vuosina yleistynyt, mutta on edelleen selvästi muita Pohjoismaita vähäisempää. Varhaiskasvatus on merkittävää kielen oppimisen kannalta. Sillä voi myös olla lasta perheen ongelmilta suojaavaa vaikutusta. Lisäksi se mahdollistaa terveelliset ateriat kaikille lapsille. Toimenpide: Varhaiskasvatukseen osallistumista tuetaan monikanavai- sella ja moninaisella vastaanottajien tilanteen huomioivalla viestinnällä. Tietolaatikko päättyy. Indikaattorit: y Viestintäkampanja varhaiskasvatukseen osallistumisen tärkeydestä ja sen tuomista hyödyistä toteutettu y Viestintäkampanjalla tavoitetun kohdejoukon määrä y Varhaiskasvatukseen osallistuvien 3–5-vuotiaiden osuus väestöryhmittäin Viitteet: Esping-Andersen G, Garfinkel I, Han WJ ym. Child care and school perfor- mance in Denmark and the United States. Children and Youth Services Review 2012;34:3,576–589. Fessler P, Schneebaum A. The educational and labor market returns to preschool attendance in Austria. Applied Economics 2019;51(32):3531-3550. Gottfried IA, Kim HY. Formal versus informal prekindergarten care and school readi- ness for children in immigrant families: A synthesis review. Educational Research Review 2015;16:85-101. doi: 10.1016/j.edurev.2015.09.002 Gruber J, Huttunen K, Kosonen T. Paying moms to stay home: short and long run effects on parents and children. VATT Working papers 151, 2022. Luettavissa: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/186210/vatt-working-papers-151- payingmoms-to-stay-home--short-and-long-run-effects-on-parents-and-child- ren.pdf?sequence=1&isAllowed=y Havnes T, Mogstad M. Is universal child care leveling the playing field? Journal of Public Economics 2015;127:100–114. Heckman J. Schools, skills and synapses. Economic inquiry 2008;46(39:289-324. https://doi.org/10.1016/j.edurev.2015.09.002 https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/186210/vatt-working-papers-151-payingmoms-to-stay-home--short-and-long-run-effects-on-parents-and-children.pdf?sequence=1&isAllowed=y https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/186210/vatt-working-papers-151-payingmoms-to-stay-home--short-and-long-run-effects-on-parents-and-children.pdf?sequence=1&isAllowed=y https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/186210/vatt-working-papers-151-payingmoms-to-stay-home--short-and-long-run-effects-on-parents-and-children.pdf?sequence=1&isAllowed=y 33 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:19 Hiilamo H, Merikukka M, Haataja A. Long-term educational outcomes of child care arrangements in Finland. SAGE Open 2018;8(2):2158244018774823. Karhula A, Erola J, Kilpi-Jakonen E. Home sweet home? Long-term educational out- comes of childcare arrangements in Finland. In: Kulic, Jan Skopek & Moris Triventi (toim.) Childcare, Early Education and Social Inequality: An International Perspec- tive (pp. 268-283). Edward Elgar, Cheltenham, 2017. Marmot M (2010). Fair society, healthy lives. The Marmot Review. Luettavissa: https://www.instituteofhealthequity.org/resources-reports/fair-society-healthy-li- ves-the-marmot-review/fair-society-healthy-lives-full-report-pdf.pdf OECD (2022) Education at a glance. Luettavissa: https://www.oecd.org/education/ education-at-a-glance/ Tennant R, Goens C, Barlow J, Day C. A systematic review of reviews of interventions to promote mental health and prevent mental health problems in children and young people. Journal of Public Mental Health 2007;6(1):25–32. 4.4 Vakiinnutetaan näyttöön perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus (IPS-toimintamalli) osaksi psykiatrista hoitoa ja kuntoutusta sekä laajennetaan toimintamalli myös muihin haavoittuviin ryhmiin Tietolaatikko. Suomessa mielenterveyden häiriöt ovat yksi yleisimmistä syistä pit- kille sairauslomille, työkyvyttömyyseläkkeelle ja epävakaalle työuralle. Mielenterveyshäiriöiden osuus pitkäaikaisista sairauspäivärahoista ja eläkkeistä on yksittäisistä sairausryhmistä suurin. Mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyvien sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä sekä tuottavuuden menetyksestä, työkyvyttömyydestä, työttömyy- destä ja sairastuneen ja hänen omaistensa kärsimyksen kautta tule- vista menoista aiheutuu yhteensä noin 6 miljardin euron kustannukset. Pitkäaikaisen, vakavankaan mielenterveyden häiriön ei tarvitse kui- tenkaan olla este työnteolle. Työ ja työllistyminen lisäävät osallisuutta yhteiskuntaan ja voivat olla olennainen osa mielenterveys- ja päihde- häiriöstä toipumista ja kuntoutumista. Tutkimusnäyttöön ja kansainväli- siin laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen IPS-toimintamalli on vaikuttava keino tukea psykiatrisista sairauksista toipuvien hen- kilöiden työllistymistä palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille ja on https://www.instituteofhealthequity.org/resources-reports/fair-society-healthy-lives-the-marmot-review/fair-society-healthy-lives-full-report-pdf.pdf https://www.instituteofhealthequity.org/resources-reports/fair-society-healthy-lives-the-marmot-review/fair-society-healthy-lives-full-report-pdf.pdf https://www.oecd.org/education/education-at-a-glance/ https://www.oecd.org/education/education-at-a-glance/ 34 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:19 laajennettavissa muihin kohderyhmiin. IPS-toimintamallin laajennus tukee hallitusohjelman linjauksia näyttöön perustuvien menetelmien käytöstä ja vaikuttavuudesta. Toimenpide: Laajennetaan tutkimusnäyttöön ja kansainvälisiin laa- tukriteereihin perustuvan IPS-toimintamallin käyttöönottoa osana hyvinvointialueiden psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen palveluita. Valmistellaan toimintamallin käyttöönottoa myös muiden haavoittu- vassa asemassa olevien ryhmien palveluissa (esimerkiksi osatyökykyiset ja pitkäaikaistyöttömät). Tietolaatikko päättyy. Indikaattorit: y Asiakkaiden työllistyminen ja työmarkkinoille siirtyminen IPS- työhönvalmennuksen aikana (asiakaskohderyhmä: psykiatrinen hoito ja kuntoutus) y Asiakkaiden työllistyminen ja työmarkkinoille siirtyminen IPS- työhönvalmennuksen aikana (asiakaskohderyhmä: muut haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät) Viitteet: Bond GR, Drake RE, Pogue JA. Expanding Individual Placement and Support to Populations With Conditions and Disorders Other Than Serious Mental Illness. Psychiatric Services 2019;70(6):488-498. doi: 10.1176/appi.ps.201800464 Bond GR, Drake RE, Campbell K. Effectiveness of individual placement and sup- port supported employment for young adults. Early Intervention in Psychiatry 2016;10(4):300-7. Harrison J, Krieger MJ, Johnson HA. Review of Individual Placement and Support Employment Intervention for Persons with Substance Use Disorder. Substance Use & Misuse 2016;55(4):636-643. Park AL, Rinaldi M, Brinchmann B, Killackey E, Aars NAP, Mykletun A, McDaid D. Eco- nomic analyses of supported employment programmes for people with mental health conditions: A systematic review. European Psychiatry 2022;65(1):e51. doi: 10.1192/j.eurpsy.2022.2309 Raivio H, Appelqvist-Schmidlechner K. IPS -Sijoita ja valmenna! -toimintamallin soveltamisen mahdollisuudet Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työpa- peri 23/2019. 35 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:19 Sipilä N, Appelqvist-Schmidlechner K. IPS Sijoita ja valmenna -työhönvalmennus mielenterveyden häiriöön sairastuneiden työllistymisen tukena. Arviointitutki- mus toimintamallin käyttöönotosta, soveltuvuudesta ja koetusta vaikuttavuu- desta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 1/2024. Sveinsdottir V, Lie SA, Bond GR, Eriksen HR, Tveito TH, Grasdal AL, Reme SE. Indivi- dual placement and support for young adults at risk of early work disability (the SEED trial). A randomized controlled trial. Scandinavian Journal of Work and Envi- ronmental Health 2020;46(1):50-59. Tuisku K, Vuokko A, Puustinen N, Laukkala T. Psyykkisen työ- ja toiminta- kyvyn arviointiin tarvitaan yhtenäisiä käytäntöjä, Suomen lääkärilehti 2022;77(49-50):2093-2096. de Winter L, Couwenbergh C, van Weeghel J, Sanches S, Michon H, Bond GR. Who benefits from individual placement and support? A metaanalysis. Epidemiology and Psychiatric Science 2022;11(31):50. 4.5 Edistetään työpaikkojen monimuotoisuutta Tietolaatikko. Elinkeinoelämän keskusliitto on arvioinut, että Suomi tarvitsee vuo- teen 2030 mennessä ulkomaalaista työvoimaa arviolta noin 130 000 henkilöä vuosittain. Tämä edellyttää työperäisen maahanmuuton ja työelämän moninaisuuden aktiivista edistämistä. Lisäksi organisaa- tioiden on kehitettävä rekrytointikäytäntöjään. Työterveyslaitoksen vuonna 2020 toteuttaman moninaisuusbarometrin mukaan moninai- sen työelämän osallistumisen mahdollisuudet hyödynnetään vaihtele- vasti. Tämän lisäksi joka kymmenes työorganisaatioista on havainnut organisaatiossaan syrjintää, joka liittyy useimmiten ulkomaalaistaus- taan tai sukupuoleen. Etenkin rekrytointikäytännöissä on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana vain vähän myönteistä kehi- tystä. Moni vastanneista organisaatioista toivoi lisää monimuotoisuutta henkilöstöönsä. Toimenpide: Otetaan käyttöön monimuotoisuutta edistävät rekrytoin- tisuositukset. Organisaatioiden on tarkasteltava moninaisuutensa tilaa, haettavat työtehtävät ja niiden arviointikriteerit on määriteltävä sel- keästi ja syrjimättömästi, on käytettävä monipuolisia rekrytointiverkos- toja ja on oltava selkeä ohjeistus syrjimättömästä rekrytoinnista. Lisäksi organisaatioiden johdon, esihenkilöiden ja henkilöstöhallinnossa toi- mivien on otettava käyttöön ”monimuotoisuus ja inklusiivisuus” -oppi- materiaalit. Otetaan nykyistä laajemmin käyttöön kielitietoisen ja sukupuolitietoisen viestinnän keinot. Tietolaatikko päättyy. 36 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:19 Indikaattorit: y Työpaikkojen moninaisuuden tilannekuva y Ulkomaalaistaustaisten rekrytointien määrä y Koulutuksen ja oppimateriaalien käyttö organisaatioissa ja yrityksissä: johto, henkilöstöhallinto, esihenkilöt Viitteet: Bergbom B, Toivanen M, Väänänen A. Monimuotoisuusbarometri 2020 Fokuk- sessa rekrytointikäytännöt ja monikulttuurisuus. Työterveyslaitos, ISBN 978-952-261-947-1. Moninaisesti parempi -työkirja. Kokoelma hankkeen tuotoksista (2019–2022) https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/146256/moninaisesti-parem- pi-tyokirja-saavutettava.pdf?sequence=1&isAllowed=y Elinkeinoelämän keskusliitto. Työtä ja tekijöitä Suomeen. https:// ek.fi/tavoitteemme/innovaatiot-digitalisaatio-ja-osaava-tyovoima/ tyoperainen-maahanmuutto https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/146256/moninaisesti-parempi-tyokirja-saavutettava.pdf?sequence=1&isAllowed=y https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/146256/moninaisesti-parempi-tyokirja-saavutettava.pdf?sequence=1&isAllowed=y https://ek.fi/tavoitteemme/innovaatiot-digitalisaatio-ja-osaava-tyovoima/tyoperainen-maahanmuutto https://ek.fi/tavoitteemme/innovaatiot-digitalisaatio-ja-osaava-tyovoima/tyoperainen-maahanmuutto https://ek.fi/tavoitteemme/innovaatiot-digitalisaatio-ja-osaava-tyovoima/tyoperainen-maahanmuutto 37 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:19 5 Palvelut 5.1 Kehitetään ja pilotoidaan nuorten virtuaalinen hyvinvointineuvola Tietolaatikko. Suomalainen neuvolajärjestelmä on kansainvälisesti arvostettu lasten hyvinvointia ja terveyttä edistävä konsepti. Se jättää kuitenkin nuoret palvelujen ulkopuolelle eikä opiskeluhuolto riitä kattamaan nuor- ten terveyden tukemisen ja edistämisen tarpeita. Terveyteen linkit- tyvät elintavat huononevat lasten kasvaessa varhaisteini-ikäiseksi ja teini-ikäiseksi. Uudet digitaaliset terveyssovellukset sekä sosiaalisen median kanavat tarjoavat uusia mahdollisuuksia elintapaohjaukselle. Erityistä tukea tarvitsevia ja syrjäytymisvaarassa olevia nuoria tulisi pyr- kiä tunnistamaan ja palvelemaan aiempaa tehokkaammin, koska esi- merkiksi lihavuutta ja mielenterveyden häiriöitä voi olla helpompi ehkäistä kuin hoitaa. Toimenpide: Kehitetään ja pilotoidaan nuorten virtuaalinen hyvinvoin- tineuvola. Tietolaatikko päättyy. Indikaattorit: y Nuorten virtuaalinen hyvinvointineuvola kehitetty ja vastuutaho määritetty y Pilotti ja sen arviointi toteutettu, käytettävyyden tulokset Viitteet: Chatterjee A, Pinz A. ym. Digital Interventions on Healthy Lifestyle Management: Systematic Review. J Med Internet Res 2021;23(11):e26931. https://www.jmir. org/2021/11/e26931 French J, ym. Social Marketing and Public Health: Theory and practice. 2009. Lipsky LM, ym. Diet quality of US adolescents during the transition to adulthood: changes and predictors. Am J Clin Nutr 2017;105:1424-1432. https://www.jmir.org/2021/11/e26931 https://www.jmir.org/2021/11/e26931 38 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:19 5.2 Kehitetään eri väestöryhmien tarpeisiin sovitettua elintapamuutoksen ja omahoidon tukea Tietolaatikko. Elintavat (ravitsemus, liikunta, uni, päihteet) ovat merkittävässä roolissa suomalaisten terveyteen eniten vaikuttavissa sairauksissa, joiden osuus on jopa 80 % suomalaisten tautitaakasta. Elintapamuutoksen hyödyistä kroonisten sairauksien ehkäisyssä on myös vahvaa näyttöä. Lisäksi samoilla elintavoilla ja yhteistyössä ammattilaisen kanssa toteutetta- valla omahoidolla voidaan estää jo syntyneiden sairauksien pahene- minen tai hidastaa sitä. Näytöstä huolimatta sairastavuus on Suomessa suurta ja kasautuvaa. Lisäksi väestöryhmien väliset terveyserot ovat huomattavia. Ennaltaehkäisevät palvelut eivät tavoita väestöryhmiä, jotka niitä eniten tarvitsevat ja/tai eivät toteutukseltaan vastaa eri väes- töryhmien tarpeita. Toimenpide: Elintapojen ja omahoidon tukipalveluiden kehittäminen, jossa tunnistetaan laajasti erilaisia kohonneessa riskissä olevia väestö- ryhmiä sekä tarjotaan näiden ryhmien tarpeisiin sovitettuja näyttöön perustuvia monimuotoisia ja eri kanavia hyödyntäviä interventioita. Yhteiskehittäminen kohderyhmään kuuluvien kanssa sekä toteutuk- sen ja vaikutusten seuranta eri kohderyhmissä liitetään olennaisesti toi- menpiteisiin. Tietolaatikko päättyy. Indikaattorit: y Yhteiskehittämisen toteutuminen hankkeissa y Erilaisten riskiryhmien tavoittamisen onnistuminen y Hankkeissa saavutetut elintapamuutokset eri väestöryhmissä ja kustannusvaikuttavuuden arviointi Viitteet: Chatterjee A, Pinz A, ym. Digital Interventions on Healthy Lifestyle Management: Systematic Review. J Med Internet Res 2021;23(11):e26931. https://www.jmir. org/2021/11/e26931 Eyles H, Jull A, Fireston R, ym. Co-design of mHealth Delivered Interventions: A Sys- tematic Review to Assess Key Methods and Processes. Curr Nutr Rep 2016;5:160– 167. doi: 10.1007/s13668-016-0165-7 https://www.jmir.org/2021/11/e26931 https://www.jmir.org/2021/11/e26931 https://doi.org/10.1007/s13668-016-0165-7 39 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:19 Malloy J, Partiridge R, Roy R, ym. Co-design of digital health interven- tions with young people: A scoping review. DIGITAL HEALTH 2023;9. doi: 10.1177/20552076231219117 Tong L, Quiroz J, Kocaballi A, ym. Personalized mobile technologies for lifestyle behavior change: A systematic review, meta-analysis, and meta-regression. Pre- ventive Medicine 2021;148. doi: 10.1016/j.ypmed.2021.106532 5.3 Kehitetään matalan kynnyksen palveluja ja niiden käyttöönottoa suun terveydenhuollossa Tietolaatikko. Kuten muitakin kroonisia sairauksia, myös suun sairauksia voidaan vähentää kohdennetulla ammattilaisen antamalla terveysohjauksella sekä säännöllisellä, sitoutuneella omahoidolla. Karieksen aiheuttama hampaiden reikiintyminen ja hampaiden kiinnityskudossairaus paro- dontiitti ovat keskeisimpiä suun sairauksia. Vaikka kariestilanne Suo- messa on yleisellä tasolla parantunut, se on edelleenkin merkittävä ongelma erityisesti suun terveyden sosioekonomisten erojen takia. Heikon suun terveyden yhteyksistä kroonisiin, systeemisiin sairauksiin kuten diabetekseen, valtimosairauksiin, munuaisten vajaatoimintaan, sekä mielenterveyden häiriöihin on enenevässä määrin näyttöä. Toimenpide: Kehitetään matalan kynnyksen palveluja, kuten digitaa- lisia palveluita, sekä riskiarvioinnin perusteella kohdennettuja yksilölli- siä kontakteja ja tarvittaessa intensiivisempiä interventiota (esim. etänä toteutettava terveysvalmennus) tai asiakkaiden lähelle vietäviä palve- luita (liikkuvat suun terveyden hoitoyksiköt) kattamaan myös suun ter- veyden. Tietolaatikko päättyy. Indikaattorit: y Niiden hyvinvointialueiden määrä, joissa tarjotaan matalan kynnyksen palveluja suun terveydenhuollossa. Minkä alueen/väestöryhmät palvelut alueella kattavat y Parodontiitin esiintyvyys eri ikäryhmissä https://doi.org/10.1177/20552076231219117 https://doi.org/10.1177/20552076231219117 https://doi.org/10.1016/j.ypmed.2021.106532 40 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:19 Viitteet: Aldossary A, Harrison VE, Bernabé E. Long-term patterns of dental attendance and caries experience among British adults: a retrospective analysis. Eur J Oral Sci 2015;123(1):39-45. Handsley-Davis M, Jamieson L, Kapella, K, ym. The role of the oral microbiota in chronic non-communicable disease and its relevance to the Indigenous health gap in Australia. BMC Oral Health 2020;20:327. doi: 10.1186/s12903-020-01308-y Peres MA, Macpherson LMD, Weyant RJ, Daly B, Venturelli R, Mathur MR, ym. Oral diseases: a global public health challenge. Lancet 2019;394:249–60. doi: 10.1016/ S0140-6736(19)31146-8 Pourat N, Choi MK, Chen X. Evidence of effectiveness of preventive dental care in reducing dental treatment use and related expenditures. J Public Health Dent 2018;78(3):203-213. Taylor HL, Sen B, Holmes AM, ym. Does preventive dental care reduce nonpreven- tive dental visits and expenditures among Medicaid-enrolled adults? Health Serv Res 2022;57(6):1295-1302. Thomson WM, Williams SM, Broadbent JM, ym. Long-term dental visiting patterns and adult oral health. J Dent Res 2010;89(3):307-311. Twetman S, Fontana M, Featherstone JD. Risk assessment - can we achieve consen- sus? Community Dent Oral Epidemiol 2013;41(1):e64-70. Åstrøm AN, Ekback G, Ordell S, ym. Long-term routine dental attendance: influence on tooth loss and oral health-related quality of life in Swedish older adults. Com- munity Dent Oral Epidemiol 2014;42(5):460-469. 5.4 Saatetaan suun terveys osaksi toimintakulttuuria hoivatyössä Tietolaatikko. Säännöllisessä hammashoidossa käyvillä on muita parempi suun ter- veyteen liittyvä elämänlaatu ja suun terveys. Karies on edelleenkin mer- kittävä ongelma, joka lisää väestöryhmien välisiä terveyseroja. Heikon suun terveyden yhteyksistä kroonisiin, systeemisiin sairauksiin kuten diabetekseen, valtimosairauksiin, munuaisten vajaatoimintaan sekä mielenterveyden häiriöihin on enenevässä määrin näyttöä. Ikäänty- neillä huono suun terveys lisää myös vajaaravitsemuksen riskiä. Toimenpide: Hoivan piirissä olevien suun terveys saatetaan pysyväksi osaksi hoivan toimintakulttuuria lisäämällä suun terveyden osaamista hoiva-alan koulutuksessa ja kehittämällä konkreettisia suun terveyden huomioimisen toimintamalleja hoivatyön arkeen. Tietolaatikko päättyy. https://doi.org/10.1186/s12903-020-01308-y https://doi.org/10.1016/S0140-6736(19)31146-8 https://doi.org/10.1016/S0140-6736(19)31146-8 41 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:19 Indikaattorit: y Koulutussisällöt oppilaitoksiin laadittu y Toimintamallit hyvinvointialueille laadittu y Oppilaitosten määrä/osuus, joissa opetus- ja koulutussisällöt käytössä y Toiminnan toteutuminen organisaatioissa Viitteet: Aldossary A, Harrison VE, Bernabé E. Long-term patterns of dental attendance and caries experience among British adults: a retrospective analysis. Eur J Oral Sci 2015;123(1):39-45. Handsley-Davis M, Jamieson L, Kapella, K, ym. The role of the oral microbiota in chronic non-communicable disease and its relevance to the Indigenous health gap in Australia. BMC Oral Health 2020;20:327. doi: 10.1186/s12903-020-01308-y Peres MA, Macpherson LMD, Weyant RJ, Daly B, Venturelli R, Mathur MR, ym. Oral diseases: a global public health challenge. Lancet 2019; 394:249–60. doi: 10.1016/ S0140-6736(19)31146-8 Pourat N, Choi MK, Chen X. Evidence of effectiveness of preventive dental care in reducing dental treatment use and related expenditures. J Public Health Dent 2018;78(3):203-213. Taylor HL, Sen B, Holmes AM, ym. Does preventive dental care reduce nonpreven- tive dental visits and expenditures among Medicaid-enrolled adults? Health Serv Res 2022;57(6):1295-1302. Thomson WM, Williams SM, Broadbent JM, ym. Long-term dental visiting patterns and adult oral health. J Dent Res 2010;89(3):307-311. Twetman S, Fontana M, Featherstone JD. Risk assessment - can we achieve consen- sus? Community Dent Oral Epidemiol 2013;41(1):e64-70. Åstrøm AN, Ekback G, Ordell S, ym. Long-term routine dental attendance: influence on tooth loss and oral health-related quality of life in Swedish older adults. Com- munity Dent Oral Epidemiol 2014;42(5):460-469. https://doi.org/10.1186/s12903-020-01308-y https://doi.org/10.1016/S0140-6736(19)31146-8 https://doi.org/10.1016/S0140-6736(19)31146-8 42 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:19 5.5 Päivitetään äitiys- ja lastenneuvoloiden elintapaohjauksen ja imetyksen tukemisen menetelmät vastaamaan moninaisten asiakkaiden tarpeita Tietolaatikko. Pohja elinikäiselle terveydelle rakentuu hedelmöittymisestä kahden vuoden ikään eli niin sanotun 1000 ensimmäisen päivän aikana. Ruoka- ja syömistottumukset ja muut elintavat kehittyvät varhaislapsuudessa luoden perustan elinikäisille elintavoille. Neuvolajärjestelmä saavuttaa suuren joukon naisia ja heidän puolisoitaan, joiden kautta ravitsemus- ja elintapaneuvonta leviää perheisiin ja uudelle sukupolvelle. Suomi ei yllä kansainvälisiin imetyssuosituksiin ja imetyksen yleisyys on meillä muita Pohjoismaita vähäisempää. Suomessa myös lisämaidon antami- nen synnytyssairaalassa on huomattavan yleistä. Suurella osalla naisia ylipainon kehittyminen saa alkunsa raskaudesta. Raskauden- ja imetyksenaikaista elintapaneuvontaa ja tarvelähtöistä tukea tulisi suunnata erityisesti nuorille ja vähän koulutetuille, esikoisen saaville, ennenaikaisena ja/tai pienipainoisena syntyneiden lasten van- hemmille ja toimeentulovaikeuksia kokeville perheille sekä nikotiini- tuotteita käyttäville. Lisäksi erityisesti imetysneuvontaa tulisi paremmin ja kattavammin kohdentaa ulkomaalaistaustaisille äideille, joilla imet- täminen on vähäisempää. Vaikka lapset ovat neuvolan piirissä 6-vuoti- aiksi asti, on yli 1-vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen saatavilla vain niukasti elintapaohjausta. Ulkomaalaistaustaiset ovat tärkeä kohderyhmä äitiys- ja lastenneu- voloissa; vuonna 2022 heidän kokonaishedelmällisyyslukunsa oli 1,5, kun suomalaistaustaisilla se oli 1,3. Nykyään väestön uusiutumisen rajana pidetään noin 2,1 lapsilukua naista kohden. Toimenpide: Äitiys- ja lastenneuvoloiden elintapaohjauksen ja imetyk- sen tukemisen menetelmien päivittäminen vastaamaan moninaisten asiakkaiden tarpeita. Lisäksi kehitetään imetyksen ja muun imeväisruo- kinnan kirjaamismahdollisuuksia potilastietojärjestelmiin sekä tietojen seurantaa. Tietolaatikko päättyy. 43 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:19 Indikaattorit: y Imetyksen ja lastenruokinnan seuranta väestökyselyllä ja potilastietojärjestelmän tietoja hyödyntämällä. y Kehitetään/päivitetään Vauva- ja perhemyönteisyyden itsearviointityökalu Viitteet: Arkkola T, Räsänen M, Metsälä J, Kronberg-Kippilä C, Erkkola M, Knip M, Ovaskai- nen M-L, Virtanen SM. Food consumption and nutrient intake of Finnish pregnant women. Br J Nutr 2006;96:913-20. Hannula L, Ikonen R, Kaunonen M, Kolanen H. (2020) Raskaana olevan sekä imeväi- sikäisen lapsen äidin sekä perheen imetysohjaus. HOTUS hoitosuositus. Hoito- työn tutkimussäätiö. https://hotus.fi/wp-content/uploads/2020/09/hoitosuositus. pdf Muhumed I, Meinilä J, Klemetti R, Adebayo F, Virtanen S, Erkkola M. The Influence of immigration on breastfeeding: Results from the FinChildren survey. European Journal of Public Health 2023;33(Supplement_2):ckad160.906. doi: 10.1093/ eurpub/ckad160.906 Victora CG, Bahl R, Barros AJD, França GVA, Horton S, Krasevec J, Murch S, Sankar MJ, Walker N & Rollins NC, for The Lancet Breastfeeding Series Group. Breastfee- ding in the 21th century: Epidemiology, mechanisms, and lifelong effect. Lancet 2016;387:475–490. 5.6 Otetaan unikasvukäyrä valtakunnallisesti käyttöön lastenneuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa Tietolaatikko. Yöuni häiriintyy herkästi erilaisista psyykkistä ja fyysisistä syistä. Unihäi- riöt mahdollistavat terveydentilamuutosten varhaisen tunnistamisen. Yöunen häiriöt lapsuusiässä altistavat muun muassa masennukselle ja lihomiselle. Yöunen normatiivinen kehitys tunnetaan, minkä perus- teella on laadittu unikasvukäyrä. Toimenpide: Otetaan unikasvukäyrä valtakunnallisesti käyttöön las- tenneuvoloissa alle kouluikäisille ja oppilaitosten terveystarkastuksissa oppivelvollisuusikäisille. Sitä käytetään terveystarkastuksissa painon, pituuden ja päänympäryksen mittausten ohella. Tietolaatikko päättyy. https://hotus.fi/wp-content/uploads/2020/09/hoitosuositus.pdf https://hotus.fi/wp-content/uploads/2020/09/hoitosuositus.pdf https://doi.org/10.1093/eurpub/ckad160.906 https://doi.org/10.1093/eurpub/ckad160.906 44 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:19 Indikaattorit: y Digitalisoitu unikasvukäyrä laadittu y Potilastietojärjestelmien määrä/osuus, joissa unikasvukäyrän käyttö mahdollista y Lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon toimipisteiden määrä/ osuus, jotka käyttävät unikasvukäyrää Viitteet: Fatima Y, Doi SA, Mamun AA. Longitudinal impact of sleep on overweight and obesity in children and adolescents: a systematic review and bias-adjusted meta-analysis. Obes Rev 2015;16(2):137-149. Iglowstein I, Jenni OG, Molinari L, Largo RH. Sleep duration from infancy to adolescence: reference values and generational trends. Pediatrics 2003;111(2):302-307. Marino C, Andrade B, Campisi SC, Wong M, Zhao H, Jing X, Aitken M, Bonato S, Hal- tigan J, Wang W, Szatmari P. Association between disturbed sleep and depression in children and youth: a systematic review and meta-analysis of cohort studies. JAMA Netw Open 2021;4(3):e212373. Paavonen EJ, Saarenpää-Heikkilä O, Morales-Munoz I, Virta M, Häkälä N, Pölkki P, Kyl- liäinen A, Karlsson H, Paunio T, Karlsson L. Normal sleep development in infants: findings from two large birth cohorts. Sleep Med 2020;69:145-154. 45 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:19 6 Lainsäädäntö ja verotus 6.1 Aloitetaan terveysperustainen verotus portaittain Tietolaatikko. Maailman terveysjärjestö suosittelee jäsenmailleen veropolitiikan laa- jentamista ja kohdentamista runsaasti sokeria, tyydyttynyttä rasvaa ja suolaa sisältäviin epäterveellisiin, energiatiheisiin ja ravitsemuslaadul- taan heikkoihin ruokiin ja juomiin. Suomalaiset saavat ruokavaliostaan edelleen terveyden kannalta liikaa sokeria, suolaa ja kovaa rasvaa. Liiallinen suolan saanti nostaa verenpai- netta ja lisää erityisesti verenkiertoelinsairauksien riskiä. Tyydyttyneen eli kovan rasvan saanti nostaa veren LDL-pitoisuutta ja lisää erityisesti valtimotautien riskiä. Tuoreessa meta-analyysitutkimuksessa todetaan sokeroitujen juomien kulutuksen olevan yhteydessä liialliseen painon nousuun ja lihavuuteen sekä lapsilla että aikuisilla. Epäterveellisten elintarvikkeiden käytön väheneminen toisi laajasti ter- veyshyötyjä väestölle, vähentäisi sairastuvuutta ja sen aiheuttaman työkyvyttömyyden aiheuttamia terveydenhuollon ja yhteiskunnan menoja. Toimenpide: Terveysperustaisen verotuksen portaittainen aloitta- minen runsaasti sokeria sisältävistä, energiatiheistä ja ravitsemus- laadultaan heikoista ruuista ja juomista ja laajentaminen koskemaan vähitellen myös runsaasti suolaa ja kovaa rasvaa sisältävät elintarvik- keet. Tietolaatikko päättyy. Indikaattorit: y Verotuksen kohteena olevien elintarvikkeiden myynti. y Väestön ruokatottumukset ja ravintoaineiden saanti (sakkaroosi, tyydyttynyt rasva, suola) väestötutkimuksissa (sekä lapset että aikuiset) y Ruokaostot ja niiden hintaseuranta: kotitalouksien laajat ostoaineistot, esim. https://locard.fi/ https://locard.fi/ 46 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:19 Viitteet: Andreyeva T, Marple K, Marinello S, Moore TE, Powell LM. Outcomes Following Taxa- tion of Sugar-Sweetened Beverages: A Systematic Review and Meta-analysis. JAMA Network Open 2022;5(6):e2215276. Cadario R, Chandon P. Which healthy eating nudges work best? A meta-analysis of field experiments. Marketing Science 2020;39(3):465–486. Kaplan S, White JS, Madsen KA, Basu S, Villas-Boas SB, Schillinger D. Evaluation of Changes in Prices and Purchases Following Implementation of Sugar-Sweetened Beverage Taxes Across the US. JAMA Health Forum 2024;5(1):e234737. Mäki P, Puska P, Rissanen A, Mustajoki P. Yhteiskunnalliset toimet välttämättömiä lihomiskehityksen kääntämiseksi. Suomen lääkärilehti 2021;76(50-52):3051-3055. Nguyen M, Jarvis SE, Tinajero MG, Yu J, Chiavaroli L, Mejia SB, ym. Sugar-sweetened beverage consumption and weight gain in children and adults: a systematic review and meta-analysis of prospective cohort studies and randomized control- led trials. Am J Clin Nutr 2023;117(1):160-174. Valsta ym. Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017-tutkimus. https://www.jul- kari.fi/bitstream/handle/10024/137433/Raportti_12_2018_netti%20uusi%20 2.4.pdf?sequence=1&isAllowed=y Vesikansa A, Mehtälä J, Mutanen K, Lundqvist A, Laatikainen T, Ylisaukko-oja T, Saukkonen T, Pietiläinen KH. Obesity and metabolic state are associated with increased healthcare resource and medication use and costs: a Finnish popula- tion based study. The European Journal of Health Economics 2022. doi: 10.1007/ s10198-022-01507-0 World Health Organization WHO. Regional Office for Europe. WHO European regio- nal obesity report 2022. WHO, 2023. https://iris.who.int/bitstream/handle/10665/ 353747/9789289057738-eng.pdf?sequence=1 Zimmerman FJ, Shimoga SV. The effects of food advertising and cognitive load on food choices. PMC Public Health 2014;14;342. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137433/Raportti_12_2018_netti%20uusi%202.4.pdf?sequence=1&isAllowed=y https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137433/Raportti_12_2018_netti%20uusi%202.4.pdf?sequence=1&isAllowed=y https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137433/Raportti_12_2018_netti%20uusi%202.4.pdf?sequence=1&isAllowed=y https://iris.who.int/bitstream/handle/10665/353747/9789289057738-eng.pdf?sequence=1 https://iris.who.int/bitstream/handle/10665/353747/9789289057738-eng.pdf?sequence=1 47 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:19 6.2 Jatketaan tupakkaveron säännöllisiä korotuksia ml. uudet tupakka- ja nikotiinituotteet Tietolaatikko. Verotus on yksi tehokkaimmista yksittäisistä keinoista vähentää tupa- kointia väestötasolla. Se vähentää myös väestöryhmien välisiä eroja tupakoinnissa. Verotuksen vaikutuksen voidaan katsoa olevan saman- lainen myös nikotiinituotteissa. Vaikka väestön tupakointi on viime vuosikymmeninä vähentynyt, aiheuttaa se edelleen merkittäviä terveyshaittoja ja myös kustannuksia sekä terveydenhuollolle että laajemmin yhteiskunnalle. Vuonna 2020 arvioitiin tupakoinnin yhteiskunnallisten kustannusten olevan 1,3 mil- jardia euroa. Tupakointi on myös yksilötasolla eniten syöpien ja sydän- ja verisuonitautien riskiä nostava vaaratekijä ja lisää myös useiden muiden sairauksien riskiä ja hankaloittaa niiden hoitoa. Vuonna 2023 tupakkaveron kokonaistuotto oli 1 156 miljoonaa euroa. Veronkorotuksen vaikutus savukkeiden hintoihin vuonna 2022 oli kes- kimäärin 5,5 %. Veron korotusten jatkaminen toisi vuosittain yli 60 miljoonan euron lisätulot. Uusien t