Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja • Yritykset • 2020:29 Tekoäly 4.0 -ohjelma Ensimmäinen väliraportti: käynnistysvaiheesta toteutusvaiheeseen Tekoäly 4.0 -ohjelma Ensimmäinen väliraportti: käynnistysvaiheesta toteutusvaiheeseen Tekoäly 4.0 -ohjelman ohjausryhmä Työ- ja elinkeinoministeriö Helsinki 2021 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:29 Työ- ja elinkeinoministeriö ministeriö © 2021 tekijät ja työ- ja elinkeinoministeriö ISBN pdf: 978-952-327-643-7 ISSN pdf: 1797-3562 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2021 Julkaisujen jakelu Distribution av publikationer Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto Publikations- arkivet Valto julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti Beställningar av publikationer Valtioneuvoston verkkokirjakauppa Statsrådets nätbokhandel vnjulkaisumyynti.fi https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ http://julkaisut.valtioneuvosto.fi https://vnjulkaisumyynti.fi/ http://vnjulkaisumyynti.fi Kuvailulehti 26.4.2021 Tekoäly 4.0 -ohjelma Ensimmäinen väliraportti: käynnistysvaiheesta toteutusvaiheeseen Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:29 Teema Yritykset Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Yhteisötekijä Tekoäly 4.0 -ohjelman ohjausryhmä Kieli suomi Sivumäärä 79 Tiivistelmä Elinkeinoministeri Mika Lintilä asetti 13.11.2020 Jussi Herlinin johtaman ohjausryhmän valmistelemaan toimenpideohjelmaa Suomelle tekoälyn käyttöönoton vauhdittamiseksi ja edistämään ns. neljättä teollista vallankumousta, jollaisena digitalisaatio tuotantoa ja palveluja mullistavana voimana nähdään. Ohjelma sai asettamisen yhteydessä nimekseen Tekoäly 4.0. Ohjelma toteuttaa omalta osaltaan Covid-19 -kriisin jälkeisen vihreän ja digitaalisen toipumisen strategiaa. Se vastaa Suomen erityisiin digitalisaatiohaasteisiin, joita ovat digi- investointien verraten matala taso, pk-yritysten arvonluonnin uudistumisen hitaus ja viiveet strategisissa satsauksissa neljännen teollisen vallankumouksen edistämiseen Suomessa. Raportti on ohjelman 1. väliraportti. Siinä kuvataan neljännen teollisen vallankumouksen ja siihen liittyvän edistyksellisen digitalisaation nykytilaa ja kehitysnäkymiä Suomessa ja maailmalla analysoimalla yritysten digitalisaatiota koskevia kysely- ja tilastotietoja sekä erityisesti EU-komission digitalisaatiopolitiikan kehystä. Raportissa tehdään lisäksi ehdotus kokonaisvaltaisesta tavoitetilasta, johon Suomessa tulisi pyrkiä neljättä teollista vallankumousta edistävän digitalisaation kehittämisessä ja hyödyntämisessä yritysten, tutkimus- ja koulutuslaitosten ja julkisten organisaatioiden yhteistyönä. OKR-menetelmällä esitetään tavoitetilaan johtavat kehittymistavoitteet, alustavat avaintulokset sekä suunnitelma niitä tarkentaviksi ja toimeenpaneviksi alatyöryhmiksi. Julkaisu on päivitetty 31.5.2021, sivu. 56. Asiasanat yritykset, elinkeinot, tekoäly, valmistava teollisuus, digitalisaatio, teollisuus, vihreä siirtymä, kaksoiskäänne, neljäs teollinen vallankumous, industrie 4.0 ISBN PDF 978-952-327-643-7 ISSN PDF 1797-3562 Julkaisun osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-643-7 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-643-7 Presentationsblad 26.4.2021 Artificiell intelligens 4.0 Första delrapporten: Från startperioden till verkställandet Arbets- och näringsministeriets publikationer 2021:x Tema Företag Utgivare Arbets- och näringsministeriet Utarbetad av AI 4.0. Styrgrupp Språk finska Sidantal 79 Referat Näringsminister Mika Lintilä tillsatte den 13 november 2020 en styrgrupp som leds av Jussi Herlin för att bereda ett åtgärdsprogram som syftar till att påskynda ibruktagandet av artificiell intelligens i Finland och främja den s.k. fjärde industriella revolutionen, det vill säga utnyttjande av digitalisering för att revolutionera produktionen och tjänsterna. Åtgärdsprogrammet fick namnet Artificiell intelligens 4.0. Programmet genomför för sin del strategin för en grön och digital återhämtning från covid- 19-krisen. Målet med åtgärderna är att hantera de digitaliseringsutmaningar som är specifika för Finland. Till dessa hör den relativt låga nivån på digitala investeringar, den långsamma förnyelsen av små och medelstora företags värdeskapande och fördröjningarna i Finlands strategiska satsningar på att främja den fjärde industriella revolutionen. I rapporten beskrivs den fjärde industriella revolutionen och det nuvarande tillståndet och framtidsutsikterna för den framstegsvänliga digitaliseringen i Finland och i världen genom att analysera statistik gällande digitaliseringen i affärsverksamhet hos företag och särskilt utvecklingen av EU-kommissionens digitaliseringspolitik. I rapporten läggs också fram förslag till heltäckande strategiska mål, som Finland borde sträva till i utvecklandet av en digitalisering som driver den fjärde industriella revolutionen och för att dra nytta av samarbete mellan företag, forsknings- och utbildningsenheter samt offentliga organisationer. Med hjälp av OKR-metoden presenteras utvecklingsmål som leder till de strategiska målen, preliminära nyckelresultat samt en plan för underarbetsgrupper som har för uppgift att specificera och verkställa målen. Publikation uppdaterades den 31 maj 2021, s. 56. Nyckelord företag, näringsgrenar, artificiell intelligens, tillverkningsindustrin, digitalisering, industri, grön övergång, twin transition, fjärde industriella revolutionen, industrie 4.0 ISBN PDF 978-952-327-643-7 ISSN PDF 1797-3562 URN-adress http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-643-7 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-643-7 Description sheet 26 April 2021 Artificial Intelligence 4.0 First interim report: From start-up to implementation Publications of the Ministry of Economic Affairs and Employment 2021:x Subject Enterprises Publisher Ministry of Economic Affairs and Employment of Finland Group Author AI 4.0. Steering group Language Finnish Pages 79 Abstract On 13 November 2020, Minister of Economic Affairs Mika Lintilä appointed a steering group led by Jussi Herlin to prepare an action plan for Finland to speed up the introduction of artificial intelligence and to promote the fourth industrial revolution. The action plan implements the strategy of green and digital recovery following the COVID-19 crisis and responds to Finland’s specific challenges related to digitalisation, such as the relatively low level of digital investment, slow reform of value creation among SMEs and delays in strategic investments to promote the fourth industrial revolution in Finland. The preparation and launch of the program have been guided by the view that the most significant effects of artificial intelligence will become visible when it is applied as part of a wider economic, technological and social change, the so-called fourth industrial revolution. The report is the first interim report of the program. It describes the current state of the fourth industrial revolution and progress of advanced digitalisation in Finland. This is done by analysing surveys and statistics on digitalisation of companies, with a particular interest in the digitalisation policy framework of the European Commission. In addition, the report makes a proposal for a comprehensive target state that should be pursued when accelerating digitalisation during the Fourth Industrial revolution in Finland. The development of digitalisation should be done in cooperation between companies, research and academia as well as training institutes and public organisations. The OKR-method is used to present the vision and objectives leading to the target state, the preliminary key results and a plan for the thematic working groups. Publication was updated on 31st May 2021, page 56. Keywords enterprises, means of livelihood, artificial intelligence, manufacturing industry, digitalisation, industry, businesses, green transition, twin transition, fourth industrial revolution, industrie 4.0 ISBN PDF 978-952-327-643-7 ISSN PDF 1797-3562 URN address http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-643-7 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-643-7 Sisältö 1 Tekoäly 4.0 -ohjelma: mistä on kyse?.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 1.1 Tehtävänä tekoälyn käyttöönoton vauhdittaminen .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 1.2 Työn pohjalla on Suomen Tekoälyaika -ohjelma .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 1.3 Ohjelman toimintamalli .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 2 Tekoäly ja neljäs teollinen vallankumous: tilannekuva.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 2.1 Tekoäly ja sitä tukevat teknologiat vihreässä siirtymässä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 2.2 Liiketoiminnan digitalisaation tilannekuva Suomessa: missä yrityksissä mennään. 17 2.2.1 Suomen digitaalisuusaste nyt.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 2.2.2 Digitalisaatiokehityksessä on merkittäviä eroja. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 2.2.3 Ensimmäisen ja toisen digidesiilin potentiaali . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 2.2.4 Datatalous ja datamarkkina.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 2.2.5 Digi-investoinnit ja tuottavuus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 2.2.6 Osaaminen ja digitalisoituva toimintaympäristö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 2.3 Poliittiset suuntaviivat digitalisaation edistämiselle Suomessa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 2.3.1 Katsaus EU:n politiikkaohjelmiin.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 EU:n teollisuusohjelmat.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 EU:n digitalisaatio- ja tekoälystrategiat.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 Euroopan digitaalinen vuosikymmen .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 Tekoälyn eettinen edistäminen EU:ssa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 EU:n teollisuus- ja digiohjelmien toimeenpano. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 2.3.2 Eurooppalaiset kansalliset teollisuusohjelmat ja tekoälystrategiat.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 2.4 Johtopäätökset tilannekuvasta ja rajapinnoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 3 Tavoitetila ja fokusalueet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 3.1 Visio Suomesta 2030: Suomesta kestävä voittaja kaksoissiirtymässä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 3.2 Pk-yritykset muutosmatkalla .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 3.2.1 Tuotanto Ab vuonna 2021 ja 2025. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 Vuonna 2021 konepajaan kaivataan koneistajia ja digiosaajia.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 Nuoret osaajat ja verkosto vievät konepajan kasvuun vuonna 2025 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 7 3.2.2 Oy Tuote Ab vuonna 2021 ja 2025.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 Vuosi 2021: Mitä tehdä datalla ja tekoälyllä terveysteknologian pk-yrityksessä?.. . . . . . . . . . . . . . . 49 Vuonna 2025 myyntiin potkua tekoälystä: kokeilualusta ja datan jakaminen kirittivät terveysteknologiayrityksen palveluliiketoimintaan.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 1 3.2.3 Oy Data-alusta vuonna 2021 ja 2025.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52 Vuonna 2021: Startup Oy Data-alusta Ab tuo toimialan pienet ja suuret yhteen.. . . . . . . . . . . . . . . . 52 Data-alusta valloittaa maailmaa vuonna 2025. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 3.3 Ohjelman tavoitteet (objectives) ja alustavat avaintulokset (key results).. . . . . . . . . . . . . . 56 4 Seuraavat askeleet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73 Lähteet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 75 7 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:29 1 Tekoäly 4.0 -ohjelma: mistä on kyse? 1.1 Tehtävänä tekoälyn käyttöönoton vauhdittaminen Elinkeinoministeri Mika Lintilä asetti 13.11.2020 Jussi Herlinin johtaman ohjausryhmän val- mistelemaan Suomelle toimenpideohjelmaa tekoälyn käyttöönoton vauhdittamiseksi ja edistämään ns. neljättä teollista vallankumousta, jollaisena digitalisaatio tuotantoa ja pal- veluja mullistavana voimana nähdään. Ohjelma sai asettamisen yhteydessä nimekseen Tekoäly 4.0. Ohjelma toteuttaa omalta osaltaan Covid-19-kriisin jälkeisen vihreän ja digitaalisen toi- pumisen strategiaa. Se vastaa Suomen erityisiin digitalisaatiohaasteisiin, joita ovat digi- investointien verraten matala taso, pk-yritysten arvonluonnin uudistumisen hitaus ja viiveet strategisissa satsauksissa neljännen teollisen vallankumouksen edistämiseen Suomessa. Toimenpideohjelman tavoitteena on lisätä tuottavuutta ja kestävyyttä lisääviä digi- investointeja, monipuolistaa valmistavan teollisuuden ja palvelujen ekosysteemejä uudella arvonluonnilla ja kumppanuuksilla sekä vahvistaa Suomen asemaa Euroopan strategisen autonomian lisäämiseen tähtäävissä toimissa. 8 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:29 Tekoäly 4.0 -ohjelman ohjausryhmälle määriteltiin neljä tehtävää: 1. Muodostaa tilannekuva neljännen teollisen vallankumouksen ja siihen liittyvän edistyksellisen digitalisaation nykytilasta ja kehitysnäkymistä Suomessa ja maailmalla. 2. Tehdä eri toimialoille tehtyjä digitalisaatiostrategioita ja -tiekarttoja hyödyntäen ehdotus kokonaisvaltaisesta tavoitetilasta, johon Suomessa tulisi pyrkiä neljättä teollista vallankumousta edistävän digitalisaation kehittämisessä ja hyödyntämisessä yritysten, tutkimus- ja koulutuslaitosten ja julkisten organisaatioiden yhteistyönä. 3. Tehdä ehdotuksia toimenpiteistä, joita tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan tällä hallituskaudella. Erityistä huomiota tulee kiinnittää pk-yritysten arvonluonnin uusiutumiseen, kestävyystavoitteiden saavuttamista tukevien digi-investointien lisäämiseen ja eurooppalaiseen yhteistyöhön strategisten kyvykkyyksien vahvistamisessa. 4. Suunnitella toteutusmalli, jolla varmistetaan toimenpideohjelman tehokas toimeenpano, sekä ohjata toimeenpanoa. Ohjelman ohjausryhmä on kuluneen talven ja alkukevään työskentelyn aikana määritel- lyt ohjelman painopistealueita ja toimenpiteitä tarkemmin. Ne esitellään tämän julkaisun luvussa 3. Työn alkumetreiltä alkaen on ollut selvää, että Suomella on tekoälyn kentällä vielä pal- jon realisoimatonta potentiaalia. Matalat investointiasteet sekä hidas tuottavuuskehitys ja kehityskelpoinen pk-sektori yhdistettynä kunnianhimoisiin kestävän kehityksen tavoittei- siin ja mahdollistaviin perusrakenteisiin on lupaava, joskin haastava yhdistelmä kansain väliseen kärkeen nousemisen kannalta. Potentiaalin lunastaminen edellyttää Suomelta aiempaa tehokkaampaa strategista yhteistoimintaa, yksityisen ja julkisen sektorin kump- panuutta sekä eri organisaatioiden ja kansallisten, eurooppalaisten ja alueellisten voima- varojen synergistä hyödyntämistä halutun muutoksen aikaansaamiseksi. 1.2 Työn pohjalla on Suomen Tekoälyaika -ohjelma Suomi oli ensimmäisten maiden joukossa käynnistämässä kansallisen tekoälystrategian laadintaa toukokuussa 2017. Suomen Tekoälyaika -ohjelma oli noin kolmen vuoden stra- teginen kiihdytysjakso, joka asetti Suomen tavoitteeksi olla yksi tekoälyn soveltamisen kärkimaita maailmassa. Strategian ensimmäinen tiekartta julkaistiin lokakuussa 2017, ja ohjelma raportoi tulokset maaliskuussa 2019. Nyt käsillä oleva Tekoäly 4.0 -ohjelma perus- tuu Tekoälyaika-ohjelman tuloksiin ja jatkaa osaltaan siitä, mihin aiemmassa ohjelmassa päästiin. 9 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:29 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:29 Tekoälyaika-ohjelmassa perimmäinen tavoite oli varmistaa hyvinvoiva Suomi myös ajassa, jossa tekoäly on laajasti käytössä. Ohjelmassa priorisoitiin kolme osa-aluetta ja tärkeintä haastetta, joiden avulla laadittiin askelmerkit siihen, että − tekoälyn mahdollisuudet hyödynnetään elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja talouskasvun turvaamiseksi, − julkinen sektori kykenee hyödyntämään tekoälyn tarjoamat mahdollisuu- det omassa toiminnassaan ja siten tuottamaan tehokkaasti laadukkaat julki- set palvelut, − yhteiskuntarakenteet sopeutuvat tekoälyn tuomiin muutoksiin, ja Suomi kykenee jatkossakin tarjoamaan toimivan yhteiskunnan ja hyvinvoinnin kansalaisilleen. Ohjelman loppuraportissa “Edelläkävijänä tekoälyaikaan” nostettiin keskeisimmiksi seuraavat toimenpiteet: 1. Selkeytetään datan hyödyntämisen pelisääntöjä yritysten, yhteiskunnan ja käyttäjien näkökulmasta. Tuetaan datan hyödyntämistä lainsäädännön, sopimusten ja toimialojen itsesääntelyn keinoin. 2. Tuetaan merkittävien kokeiluympäristöjen ja testbedien kehitystä ja kansainvälistä yhteistyötä. Liitetään toiminta osaksi Suomen Digital Innovation Hub -verkostoa. 3. Tunnistetaan erilaisten ekosysteemien ja B2B-markkinoiden liiketoiminnalliset mahdollisuudet ja kehitetään niihin datan hyödyntämisen ratkaisuja. 4. Jatketaan tekoälykiihdyttämötyyppistä toimintaa saatujen oppien pohjalta ja haetaan mahdollisuuksia toiminnan laajentamiseen. Varmistetaan kyky turvata suuret strategiset sijoitukset tekoälyyn ja TKI-investoinnit osaamiseen. 5. Luodaan kokemusten pohjalta laaja tarjonta verkkokursseja jo työelämässä mukana oleville ja siten aikuisväestön osaamisen täydentämiseen ja uusimiseen. Selvitetään mahdollisuus myöntää jokaiselle työikäiselle koulutusseteli tai koulutustili, joka synnyttäisi Suomeen toimivat aikuiskoulutusmarkkinat. 6. Varmistetaan ihmiskeskeinen tekoälyn käyttöönotto ja eettisten käytäntöjen toimeenpano julkisella sektorilla AuroraAI-hankkeen kautta. Kannustetaan yrityksiä ja julkisen sektorin toimijoita eettiseen itsesäätelyyn ja hyvien käytänteiden jakamiseen. 7. Nostetaan Suomen EU-puheenjohtajuuden yhdeksi keskeiseksi teemaksi digitaalitalous, jonka kulmakiviä ovat tekoäly, data ja alustatalous. 10 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:29 8. Seurataan Tekoälyohjelman tavoitteiden edistymistä. Seurantavastuu on yksityisen ja julkisen sektorin edustusta sisältävällä seurantaryhmällä tai laajemmalla elinkeinoelämän digitalisaatiota edistävällä yhteistyöfoorumilla. Valtaosa Tekoälyaika-ohjelman suosituksista on edelleen relevantteja. Niitä on myös laajas ti toimeenpantu eri organisaatioissa ja hallinnonaloilla sekä yksityisellä että julkisella sek- torilla. Suositusten tarkennusta ja toimeenpanoa edistetään nyt Tekoäly 4.0 -ohjelmassa keskittyen teollisuuden toiminnan ja toimintaedellytysten kehittämiseen. 1.3 Ohjelman toimintamalli Tekoäly 4.0 -ohjelman toimeenpanoa ohjaa ohjausryhmä, jossa on viranomaisten, erikokoisten ja eri sektoreilla toimivien yritysten sekä korkeakoulujen edustajia: − Puheenjohtaja: Jussi Herlin, Kone Oyj − Varapuheenjohtaja: osastopäällikkö Ilona Lundström, työ- ja elinkeinoministeriö − Jäsenet: Cristina Andersson, Airawise Oy; Milja Köpsi, Mimmit koodaa; Minna Lanz, Tampereen yliopisto; Anni Ronkainen, Kesko Oyj; Teemu Roos, Helsingin yliopisto; Markku Räsänen, IQM Finland Oy; Samuli Savo, Stora Enso Oyj; Ville Miettinen, Varjo Oy; Eeva Raita, Futurice Oy ja Moaffak Ahmed, Kasvuryhmä − Sihteeristö: Petri Räsänen, työ- ja elinkeinoministeriö; Toni Mattila, Business Finland; Riikka Virkkunen, VTT Oy. Ohjausryhmän toimikausi alkoi 13.11.2020 ja jatkuu hallituskauden loppuun. Ohjelmalla on kolme päävaihetta: valmistelu-, käynnistys- ja toimeenpanovaihe. Valmisteluvaiheessa syksystä 2019 marraskuuhun 2020 pääosassa olivat TEM-konsernin asiantuntijoista koostuneen valmistelevan sihteeristön virkamiesvalmistelu, teollisuuden kestävää digitalisaatiota hahmottelevan strategian koostaminen MDI Oy:n fasilitointiin ja etnografiseen haastattelututkimukseen perustuen sekä datapohjaisen arvonluonnin stra- tegiset vaihtoehdot -nimisen tutkimus- ja selvityshankkeen1 toteuttaminen. 1 Paavola, Heli – Seppänen, Marko – Eloranta, Ville 2021: Datapohjaisen arvoluonnin strategiset vaihtoehdot. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:3. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-667-3 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-667-3 11 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:29 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:29 Ohjelman käynnistysvaihe (marraskuusta 2020 huhtikuuhun 2021) on koostunut ohjaus- ryhmän työpajamuotoisesta työskentelystä, jossa on aiemman valmisteluaineiston poh- jalta muodostettu jaettu tilannekuva ja laadittu visio sekä siihen johtavat kehittämistavoit- teet ja avaintulokset. Siirryttäessä toimeenpanovaiheeseen keväällä 2021 ohjausryhmän työn tueksi perus- tetaan viisi alatyöryhmää, jotka jatkavat ja konkretisoivat ohjausryhmän aloittamaa työtä. Temaattisten alatyöryhmien lisäksi ohjausryhmän työskentelyä tukee viestintätyö- ryhmä, jonka päätehtävä on lisätä ja konkretisoida yhteiskunnallista keskustelua yritysten digitaalisesta siirtymästä ja kestävästä digitalisaatiosta. Alatyöryhmät: 1. Pk-yritysten digikyvykkyys ja innovaatioyhteistyö, puheenjohtaja Joonas Mikkilä, Suomen Yrittäjät 2. Vaikuttava EU-yhteistyö, puheenjohtaja Samuli Savo, Stora Enso Oyj 3. Teknologiajohtajuus, puheenjohtaja Teemu Roos, Helsingin yliopisto 4. Digitaalinen vihreä siirtymä, puheenjohtaja Cristina Andersson, Airawise Oy 5. Viestintä ja digisiirtymän tolkullistaminen, puheenjohtaja Eeva Raita, Futurice Oy. Ohjelmassa sovelletaan OKR-mallin2 (Objectives and Key Results) mukaista tavoitejohtami- sen viitekehystä: ohjelman johtamisjärjestelmä perustuu tavoitteisiin (objectives) ja avain- tuloksiin (key results). Ohjelmalle asetettujen laadullisten tavoitteiden toteutumista edistä- vät määrälliset avaintulokset, jotka mittaavat tasapainoisesti sekä panostuksia että loppu- tulemia. Keinot ohjelman päätavoitteisiin pääsemiseksi sekä niiden saavuttamista palvele- vat mittarit määritellään tarkemmin tämän raportin pohjalta temaattisesti erikoistuneissa alatyöryhmissä. 2 Niven, Paul R. & Lamorte, Ben 2016: Objectives and Key Results: Driving Focus, Alignment, and Engagement with OKRs. John Wiley & Sons, Incorporated 6 September 2016. 12 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:29 2 Tekoäly ja neljäs teollinen vallankumous: tilannekuva Ohjelman valmistelua ja käynnistämistä on ohjannut näkemys siitä, että tekoälyn merkit- tävimmät liiketoimintaa edistävät vaikutukset tulevat näkyviin osana laajempaa taloudel- lista, teknologista ja yhteiskunnallista muutosta, ns. neljättä teollista vallankumousta. Neljäs teollinen vallankumous uudistaa talouden rakenteita ja murtaa toimialojen väli- siä rajoja sekä niiden perinteistä työnjakoa ja luonnetta. Se synnyttää uudenlaisia liiketoimintaekosysteemejä, joissa saumattoman digitaalisuuden mahdollistama aineeton ja aineellinen arvonluonti yhdistyvät asiakaslähtöisiksi innovaatio-, tuotanto- ja palvelu- prosesseiksi. Neljäs teollinen vallankumous ulottuu valmistavan teollisuuden lisäksi myös muihin toimialoihin, kuten asiantuntijapalveluihin, ohjelmistokehitykseen, kauppaan ja logistiikkaan sekä yhteiskunnalliseen infrastruktuuriin ja energian tuotantoon. Tekoäly on yksi neljännen teollisen vallankumouksen mahdollistavista teknologioista, joita ovat myös muun muassa huippunopeat langattomat tietoliikenneyhteydet (5G/6G), esineiden internet (IoT), ainetta lisäävä valmistus (3DP), lisätty ja virtuaalinen todelli- suus (AR/VR) sekä suurteho- ja kvanttilaskenta (ks. kuvio 1). Kun nämä teknologiat yhdis- tetään datan hyödyntämiseen, ne mahdollistavat muun muassa reaaliaikaisesti ohjau- tuvat arvoketjut, uudet digitaaliset tuotteet ja palvelut sekä uudet asiakaskeskeiset liiketoimintamallit. 13 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:29 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:29 Kuvio 1.  Digitaaliset teknologiat neljännen teollisen vallankumouksen mahdollistajana. Teollisuus 4.0 viitekehys ja sitä tukevat digitaaliset teknologiat Teollisuus 4.0 viitekehys ja digitaalisten teknologioiden panostus (Global Industry 4.0, Survey, 2016 Neljäs teollinen vallankumous on paitsi teknologinen ja taloudellinen, myös syvästi ja monipuolisesti yhteiskuntaa muuttava murros. Viime vuosina myös globaalien ympäristö- ja kestävyyshaasteiden ratkaiseminen teknologian avulla on liitetty osaksi neljännen teol- lisen vallankumouksen sisältöä.3 Onkin ajankohtaista edistää kestävää digitalisaatiota nel- jännen teollisen vallankumouksen osana ja tarkastella tekoälyä osana kestävän digitalisaa- tion kokonaisuutta. 3 World Economic Forum 2021: Fourth Industrial Revolution. https://www.weforum.org/agenda/archive/fourth-industrial-revolution Mobiililaitteet IoT alustat Paikkatietoteknologiat Edistyneet ihmisen ja koneen väliset käyttöliittymät (HMI) Todentaminen ja petosten havaitseminen 3D-tulostus Big data analyysi ja edistyneet algoritmit Älykkäät sensorit Monitasoinen asiakaspalvelu Lisätty todellisuus / puettava teknologia Pilvilaskenta Data & analytiikka ydinvalmiutena Data & analytiikka ydinvalmiutena 1. Digitalisaatio ja vertikaalisten sekä horisontaalisten arvoketjujen integraatio 2. Tarjottujen tuotteiden ja palvelujen digitalisaatio 3. Digitaaliset liiketoiminta- mallit ja käyttäjäliittymä Teollisuus 4.0 https://www.weforum.org/agenda/archive/fourth-industrial-revolution 14 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:29 2.1 Tekoäly ja sitä tukevat teknologiat vihreässä siirtymässä Suomen tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi Suomi pyrkii maailman ensimmäiseksi fossiilivapaaksi hyvinvointiyhteiskunnaksi. Myös kuluttajat muuttavat kulutustottumuksiaan muodostaen kasvavaa kysyntää kestävyyden periaattei- den mukaisesti valmistetuille tuotteille. Ilmastolliset tavoitteet ovat siten teollisen tuotta- vuuden ja kansainvälisen kilpailukyvyn ohella merkittävä teollisuuden uudistumista ajavia tekijöitä. Tekoäly ja digitalisaatio ovat puolestaan keskeisiä keinoja uudistaa teollisuutta näiden molempien ns. kaksoissiirtymän (twin transition) mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Niiden avulla suomalaiset yritykset eivät ainoastaan pysty pienentämään omaa hiilijalan- jälkeä vaan ennen kaikkea ne pystyvät tuotteiden ja palveluidensa avulla auttamaan muita toimijoita saavuttamaan omat ympäristölliset tavoitteensa. Tämän tyyppisten ratkaisu- jen markkinat kasvavat kiihtyvällä tahdilla. Tällä markkinalla ajoissa mukana olemisessa on suuri mahdollisuus suomalaisille yrityksille. Euroopan komission julkaisussa4 on tunnistettu keskeiset teknologiat kestävän digitaali- sen murroksen muokkaajina (taulukko 1). Tekoälyn ilmeiset hyödyt teollisuudessa kohdistuvat erityisesti ennakoivaan kunnossa- pitoon, prosessien automatisointiin ja valvontaan, toimitusketjujen hallintaan sekä ylei- sesti tehokkuuden, joustavuuden ja turvallisuuden lisäämiseen ja kustannusten pienentä- miseen. Tuotteita ja palveluja saadaan markkinoille ennakoiden, nopeammin, halvemmin ja paremmalla laadulla. Lisäksi tekoäly mahdollistaa esimerkiksi globaalien markkinoiden ennakointia, uusien liiketoimintamallien ja palvelujen kehittämistä sekä tuotekehityksen nopeuttamista. Robotisaatio on myös keskeinen keino nostaa teollisen työn tuottavuutta ja parantaa laatua. Robottien käyttö yleistyy, kun teknologiat kypsyvät ja hinnat alenevat. Modulaari set, monikäyttöiset ratkaisut ovat yleistyneet, mikä tarkoittaa, että robottien kyky tehdä monia tehtäviä on parantunut. Tämä alentaa investointikynnystä pienemmissäkin yrityk- sissä. Liikkuvat robotit ja ihmisten kanssa työskentelevät robotit lisääntyvät. 4 Shaping the digital transformation in Europe, 2020 15 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:29 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:29 Taulukko 1.  Euroopan talouden ja yhteiskunnan kannalta keskeiset teknologiat UUSI DIGITAALINEN VALLANKUMOUS Suuren vaikutuksen teknologiat, jotka muovaavat eurooppalaista taloutta ja yhteiskuntaa Teknologian ja infrastruktuurin mahdollistajat Suuren vaikutuksen sovelletut teknologiat TEKOÄLY EDELLYTYKSELLINEN ROBOTIIKKA Älykkäät koneet, jotka toimivat ja reagoivat ihmisten tavoin (ml. koneoppiminen, luonnollisen kielen käsittely, konenäkö, digitaaliset avustajat, tekoälyrobotiikka) Entistä kehittyneemmät robotit, jotka pystyvät monimutkaisiin tehtäviin, joita ei aiemmin ole pystytty automatisoimaan MASSADATA-ANALYYSIT ITSEOHJAUTUVAT AJONEUVOT (CAV) Suurten ja sisällöltään vaihtelevien tietojoukkojen käsittely piilossa olevien rakenteiden, tuntemattomien korrelaatioiden, markkinatrendien, asiakastarpeiden ja vastaavien tietojen löytämiseksi Itseohjautuvat tai lähes itseohjautuvat ajoneuvot, myös UAV:t (dronet) KVANTTI- JA SUURTEHOTIETOKONEET ÄLYKAUPUNGIT Supertietokoneet, joiden laskentateho riittää suurten ja monimutkaisten analyysitehtävien ratkaisemiseen, kvanttitekniikan käyttö laskentatehon parantamiseksi Kaupungit, jotka käyttävät tietotekniikkaa tehokkuuden, elämänlaadun, talouden ja muiden suorituskykymittarien parantamiseen ESINEIDEN INTERNET IOT (MYÖS REUNALASKENTA) MATERIAALIA LISÄÄVÄ VALMISTUS Monikerrosteknologia, joka mahdollistaa verkkoon kytkettyjen laitteiden hallinnan ja automatisoinnin Kolmiulotteisten kiinteiden esineiden valmistus digitaalisesta tiedostosta lisäämällä materiaalia kerroksittain UUDEN SUKUPOLVEN INTERNET JA INFRASTRUKTUURI VIRTUAALINEN JA LISÄTTY TODELLISUUS Infrastruktuuri, joka mahdollistaa uuden sukupolven teknologian, kuten 5G ja sen jälkeiset tekniikat, digitaaliset kaksoset tai nopeat WLAN-verkot Ohjelmallisesti luodut keinotekoiset ympäristöt/teknologiat, jotka lisäävät tietokoneen luoman kuvan käyttäjän näkemään todelliseen maailmaan PILVILASKENTA DIGITAALISET ENERGIAINNOVAATIOT JA KESTÄVÄ KEHITYS Etätietokoneilla toimivat tilauspohjaisesti käytettävissä olevat tietokoneresurssit, jotka ovat yhteydessä käyttäjiin internetin kautta Uudet digitaaliset tekniikat, jotka mahdollistavat innovatiiviset energiaratkaisut: varastoinnin, älykkäät sähköverkot, uusiutuvat energianlähteet DIGITAALISET ALUSTAT DIGITAALITEKNIIKAN MAHDOLLISTAMA BIOTEKNOLOGIA Digitaaliset alustat, joiden pohjalta ulkopuoliset yritykset voivat kehittää omia toimintojaan tai omia tekniikoitaan Erilaiset tekniikat, joiden avulla voidaan kehittää uusia käyttötapoja biologisille innovaatioille (esim. biohakkerointi, uuden sukupolven genomitutkimus) HAJAUTETUN TILIKIRJAN TEKNOLOGIA UUDENLAISET MATERIAALIT Jäsenen yksilöivällä digitaalisella allekirjoituksella varustetut vertaisverkot: kaikki tapahtumat tallentuvat koko verkkoon, joten verkko saa ilmoituksen mahdollisesta tietomurrosta Uudet, teholtaan aiempaa paremmat materiaalit (esim. grafeeni) 16 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:29 Nopeiden tietoliikenneverkkojen, pilvipalveluiden ja tekoälyn saumaton yhteistoiminta on keskeistä digitaalisessa murroksessa. 5G-teknologia kiihdyttää merkittävästi tiedonsiirtoa ja avaa mahdollisuuksia uusille digitaalisille tuotteille ja palveluille. Myös tulevaisuuden verkkoarkkitehtuurit ja 6G-järjestelmiin liittyvien konseptien kehittäminen ovat tärkeitä. Kvanttiteknologia ja sen sovellukset tulevat mullistamaan perinteisiä teollisuudenaloja. Samalla ne luovat kokonaan uuden kvanttiteknologian teollisuudenalan. Kvanttilaskenta ja myös nykyisten supertietokoneiden kehittyminen mahdollistavat entistä kompleksisem- pien, systeemisten ongelmien mallintamisen ja ratkaisun. Erityisesti kvanttilaskennasta odotetaan tulevaisuudessa suurta tuottavuusloikkaa eri teollisuudenaloille. Kvanttilasken- nan ensimmäisten sovelluskohteiden odotetaan olevan erilaisia optimointitehtäviä esi- merkiksi finanssimarkkinoilla, teollisuuden prosesseissa sekä materiaalien kehityksessä. Tulevaisuudessa voidaan odottaa kvanttitietokoneen vaikuttavan myös tapaan, jolla teko- älyä käytetään. Lisäksi kvanttilaskenta ja muut teknologiat mullistavat myös tietoliiken- teen ja tietoturvan: syntyy kvantti-internet, joka mahdollistaa entistä turvallisemman ja laskentateholtaan suuremman tietoverkon. Lisäksi kvanttiteknologiset anturit mahdollis- tavat entistä tarkemmat mittaukset ja uudenlaiset mittaussovellukset, jotka tuottavat tie- toa kvantti-internetin käsiteltäväksi. Kvanttitietokoneita kehitetään parhaillaan kiivaasti, ja edistystä tarvitaan useilta tieteen ja teknologian aloilta, kuten suprajohteista ja kylmä fysiikasta, mikroelektroniikasta ja fotoniikasta. Luotettavan digitaalisen infrastruktuurin tarve sekä lisääntyvät kyberhyökkäykset ja informaatiovaikuttaminen kasvattavat kyberturvallisuuden merkitystä. Myös tekoälyn ja tietoliikenteen laajamittainen hyödyntäminen teollisuudessa edellyttää jatkuvaa panos- tusta tietoturvaan. Tällä hetkellä kyberturvallisuus perustuu salausmenetelmiin, joista osa voidaan helposti murtaa kvanttitietokoneilla. Ratkaisut löytyvät uusista kvanttiturvalli- sista salausmenetelmistä sekä niihin liittyvistä standardeista ja turvallisuuden arviointi menetelmistä. Niillä kyberturvallisuus voidaan taata pitkälle tulevaisuuteen. Kvantti teknologiat voivat tulevaisuudessa mahdollistaa nykyisten internetissä käytettyjen salaus ten murtamisen. Kvanttiteknologiat myös mahdollistavat uusien salausmenetelmien kehittämisen esimerkiksi käyttäen QKD-menetelmiä, jolloin tieto pystyttäisiin pitämään salassa myös kvanttitietokoneita käyttävien salauksenpurkumenetelmien yleistyessä. 17 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:29 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:29 2.2 Liiketoiminnan digitalisaation tilannekuva Suomessa: missä yrityksissä mennään 2.2.1 Suomen digitaalisuusaste nyt Suomi on yksi EU:n digitalisaatiokehityksen edelläkävijöistä ja pitkäaikaisista johtajista. Viimeisenä kahtena vuotena Suomi on sijoittunut ensimmäiselle sijalle EU:n digitalisaatio mittari DESI:ssä (Digital Economy and Society Index5), jolla mitataan laaja-alaisesti digi- talisaation etenemistä yhteiskunnassa. Suomen erityisinä vahvuuksina tulevat DESI- vertailussa esiin väestön osaaminen, digitaalinen infrastruktuuri (kiinteän laajakaistan saatavuutta lukuun ottamatta) sekä digitaaliset julkiset palvelut. DESI-mittaristo seuraa myös yritysten käyttöön ottamia digitaalisia teknologioita ja väli- neitä6. DESI2020-vertailussa Suomi on EU-maiden kakkonen heti Irlannin jälkeen digita- lisaation integroimisessa yritysten liiketoimintaan. Suomalaiset yritykset sijoittuvat kor- kealle kaikilla vertailun osa-alueilla ja johtavat muita EU-verrokkeja erityisesti pilvipalve- luiden käytössä. Tekoälyn käyttö on suomalaisissa yrityksissä Euroopan kolmanneksi ylei- sintä. Suomalaisista yli 10 henkilöä työllistävistä yrityksistä 12 % ilmoitti vuonna 2020 käyttävänsä jotain tekoälysovellusta, kun EU-maiden keskiarvo on 7 %7. Digitaalisten työkalujen käyttö näyttää etenevän Suomessa jatkossakin vahvasti, sillä myös pk-yritys- ten ajankohtaisissa suunnitelmissa perustason digitaalisuuteen liittyvät investoinnit ovat yleisimpiä.8 Digibarometri9 on ETLA:n toteuttama digitalisaatiokehitystä vertaileva tutkimus, jossa Suomen digitalisaation kokonaiskehitystä vertaillaan 22 pieneen ja korkean tulotason maahan, Suomen lähinaapuriin sekä merkittävään suureen maahan EU:ssa ja muualla. Myös digibarometrin vertailussa Suomi sijoittuu kärkijoukkoon ja oli vuoden 2020 vertai- lussa toisella sijalla. Suomen vahvuudet ovat tässäkin vertailussa kansalaisten ja julkisen 5 Euroopan komissio 2021: Digital Economy and Society Index. https://digital-agenda-data.eu/datasets/desi/visualizations 6 Digitaalisen teknologian integrointi-osioon sisältyvät yritysten sosiaalisen median käyttö, verkkokauppa, sähköisten toiminnanohjausjärjestelmien (ERP) ja asiakkuuksien hallintajärjestelmien (CRM) käyttö, pilvipalvelujen käyttö sekä big datan hyödyntäminen 7 Eurostat News. Artificial intelligence in EU enterprises. https://ec.europa.eu/eurostat/ web/products-eurostat-news/-/ddn-20210413-1. Viitattu 13.04.2021. 8 Kivikoski, Jouni – Kauppinen, Tatu 2021: Pk-yritysten opit digitalisaatiosta 2020: Miten digitalisointi on auttanut pk-yrityksiä menestymään? Priot Konsultointi Oy https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/tutkimus_pk_yritysten_digitalisaatiosta_2020.pdf 9 Mattila, Juri et al. 2020: Digibarometri 2020: Kyberturvan tilannekuva Suomessa. Etlatieto 2020. Ladattavissa: https://www.etla.fi/julkaisut/digibarometri-2020-kyberturvan-tilannekuva-suomessa/ https://digital-agenda-data.eu/datasets/desi/visualizations https://ec.europa.eu/eurostat/web/products-eurostat-news/-/ddn-20210413-1 https://ec.europa.eu/eurostat/web/products-eurostat-news/-/ddn-20210413-1 https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/tutkimus_pk_yritysten_digitalisaatiosta_2020.pdf https://www.etla.fi/julkaisut/digibarometri-2020-kyberturvan-tilannekuva-suomessa/ 18 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:29 sektorin alueella, joissa sijoitus on myös parantunut. Yrityssektorin mittareissa kokonais sijoitus on kuitenkin vasta seitsemäs. Merkillepantavaa yritysten osalta on sijoituksen las- keminen kolmella sijalla ja erityisesti digitaalisten edellytysten heikkeneminen peräti kuudella sijalla. Elinkeinoelämän keskusliiton yrityskyselyssä10 tarkasteltiin digitalisaation haasteita ja eri- tyisesti siitä syntyviä osaamistarpeita. Kyselyn mukaan 90 % yrityksistä näkee digitalisaa- tion vaikuttavan liiketoimintaan, mutta vain 9 % yrityksistä kokee olevansa asiassa suun- nannäyttäjiä. Edelläkävijyyteen liittyvää osaamista tarvitaan yrityksissä erityisesti viestin- nässä, TKI-toiminnassa sekä myynnissä ja markkinoinnissa. Suunnannäyttäjien osuus on kahdessa vuodessa (2017–2019) hieman kasvanut. COVID-19-pandemia on vauhdittanut digitalisaation etenemistä, kun erityisesti etätyö, videoneuvottelut ja verkkokauppa ovat yleistyneet ja niiden tarvitsemia tietoliikenne yhteyksiä on parannettu11. Digitaalisten työvälineiden käytön arkipäiväistyminen ja infra- struktuurin vahvistuminen madaltanee jatkossa kynnystä myös edistyksellisemmän digita- lisaation käyttöönottoon. Pandemian seurauksena yrityksissä on kiinnitetty entistä enem- män huomiota toiminnan muutosjoustavuuteen ja kriisinkestävyyteen, mikä lisännee investointeja prosessien digitalisaatioon ja tietoturvan parantamiseen12. Kannusteita lisää- vät myös toipumispaketteihin, kuten Suomen kestävän kasvun suunnitelmaan13, liittyvät merkittävät panostukset digitalisaatioon. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole selvää näyttöä siitä, kuinka syvällisesti ja pysyvästi pandemia heijastuu yritysten tapaan ja kykyyn käyttää digitaalisuutta innovatiivisesti liiketoiminnan ja arvonluonnin uudistamisessa. 10 Tuuliainen, Mika – Heikinheimo, Riikka 2019: EK:n yrityskyselyn tulokset digitalouden osaamistarpeista 2019. https://ek.fi/wp-content/uploads/Digikysely_infografiikka_2019_ final.pdf 11 Erkkilä, Merita – Mäntyniemi, Maaria 2020: Digiloikasta vauhtia uuteen kasvuun ja hyvinvointiin : Digitaaliset keinot koronaviruskriisin jälkihoidossa -työryhmän loppuraportti. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-590-3 12 Esimerkiksi USA:n teollisuudessa 49 % hankintajohdon edustajista ilmoittaa kasvattavansa kriisin seurauksena merkittävästi investointeja digitaalisuuteen (Preview of the 2021 MHI Annual Industry Report – Innovation Driven Resiliance) 13 Valtioneuvosto 2021: Suomen kestävän kasvun ohjelma: Alustava elpymis- ja palautumissuunnitelma. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-583-2 https://ek.fi/wp-content/uploads/Digikysely_infografiikka_2019_final.pdf https://ek.fi/wp-content/uploads/Digikysely_infografiikka_2019_final.pdf http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-590-3 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-583-2 19 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:29 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:29 2.2.2 Digitalisaatiokehityksessä on merkittäviä eroja Yrityskenttä on jakautunut suhteessa digitalisaatioon. Pk-yritysten edistyminen digitaa- listen teknologioiden ja toimintamallien käytössä on merkittävästi hitaampaa kuin suur- ten yritysten.14 Erityisesti datan analysoinnissa, IoT:n käytössä ja tietotekniikan ammatti- laisten hyödyntämisessä isot yritykset ovat pieniä huomattavasti pidemmällä. Toisaalta myös pk-yritysten välillä erot ovat suuria. Digitaalisilla sektoreilla toimivat startupit ovat tyypillisiä digitalisaation edelläkävijöitä, kun taas perinteisten sektoreiden vientiyrityksiin ja -markkinoihin kytkeytyneet pk-yritykset digitalisoituvat hieman näitä hitaammin. Jälki junassa ovat tyypillisesti alhaisen tuottavuuden sektoreiden kotimarkkinayritykset. Digitalisaatiokehityksessä on merkittäviä eroja myös toimialojen välillä. Eniten digitaali- suuteen panostavat ja sitä hyödyntävät ICT-ala ja liike-elämän palveluyritykset, joita kau- pan ala seuraa lähituntumassa15. Teollisuuden ja logistiikan sekä rakentamisen toimi- aloilla yritysten panostukset digitaalisuuteen ovat merkittävästi harvinaisempia. Toisaalta eurooppalaisessa vertailussa kappaletavarateollisuus on edistyneiden teknologioiden käyttöönotossa muita sektoreita edellä. Toimialat eroavat myös kasvuhakuisuuden suh- teen. Kun voimakkaasti kasvuhakuisia yrityksiä on pk-yrityksistä tuoreen kyselyn mukaan keskimäärin 8 %, teollisuudessa niitä on jopa 15 %.16 14 Tilastokeskus 2021: tietotekniikan käyttö yrityksissä 2020. https://ek.fi/ wp-content/uploads/Digikysely_infografiikka_2019_final.pdf; Esimerkiksi resurssiensuunnitteluohjelmisto (ERP) on käytössä 78 %:ssa suuryrityksistä, kun taas pk- yrityksissä vastaava luku on 33 %. Vastaavasti asiakkuudenhallintajärjestelmä (CRM) on käytössä 62 %:ssa suuryrityksistä, kun taas pk-yrityksissä luku on 32 %. Lisäksi pk-yritykset hyödyntävät sähköisen kaupankäynnin mahdollisuudet rajoitetusti: vain 18 % myy verkossa (vrt. 39 % suuryrityksistä) ja vain 8 % myy kansainvälisesti. Eroja on myös pilvipalvelujen ja massadata-analytiikan (big data) käytössä: 38,5 % suuryrityksistä luottaa kehittyneisiin pilvipalveluihin ja 32,7 % käyttää massadata-analytiikkaa (big data), kun taas suurin osa pk-yrityksistä ilmoitti, että ne eivät vielä käytä näitä teknologioita. Vain 17 % pk-yrityksistä käyttää pilvipalveluja ja vain 12 % massadata-analytiikkaa. 15 Digitalisaation merkitys liiketoiminnalle tiedostetaan Suomessa esimerkiksi palvelualojen yrityksissä paljon vahvemmin kuin teollisuuden yrityksissä: palvelualojen yrityksistä 41 % pitää digitalisaatiota keskeisen tärkeänä yrityksen toiminnan kannalta, kun taas teollisuuden yrityksistä tätä mieltä on 25,4 %. Suomen Yrittäjät Ry:n ja Elisa Oyj:n vuonna 2019 julkaisema kyselytutkimus paljastaa, että digitaaliset taidot ovat haasteellinen asia monille suomalaisille pk-yrityksille. Vaikka joka toinen pk-yritysten johtaja on tehnyt kolme tai useampia digitalisaatioprojekteja viimeisen kahden vuoden aikana, suurin osa näistä liittyi vahvasti markkinoinnin ja myynnin digitalisointiin. Seuraavaksi suurin painopiste on toimistotyössä käytettyjen järjestelmien digitalisointipanostukset. Vain hieman yli kolmannes piti itseään erittäin osaavana digitaalisten resurssien käyttäjänä. Suurimmat haasteet ovat ajanpuute ja vaikeudet löytää sopivia tapoja kehittää digitaalisia taitoja. 16 Suomen Yrittäjät 2021: Pk-yritysbarometri 1/2021. https://www.yrittajat.fi/ suomen-yrittajat/tutkimukset/pk-yritysbarometrit/pk-yritysbarometri-12021-642333 https://ek.fi/wp-content/uploads/Digikysely_infografiikka_2019_final.pdf https://ek.fi/wp-content/uploads/Digikysely_infografiikka_2019_final.pdf https://www.yrittajat.fi/suomen-yrittajat/tutkimukset/pk-yritysbarometrit/pk-yritysbarometri-12021-642333 https://www.yrittajat.fi/suomen-yrittajat/tutkimukset/pk-yritysbarometrit/pk-yritysbarometri-12021-642333 20 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:29 Kuvio 2.  Toimialojen välisiä eroja kevään 2021 digikyselyssä (Priot Oy, Elisa ja Suomen Yrittäjät), % yritysvastaajista. Digitalisaatio on yrityksille merkittävä kasvun mahdollistaja ja edellytys. Yritysten digitaa- linen kyvykkyys yhdistyy usein muihin kasvua mahdollistaviin kyvykkyyksiin, kuten inno- vaatioyhteistyö- ja verkosto-osaamiseen17. Kasvua tavoittelevat yritykset investoivat digi- taalisuuteen ja pitävät sitä tärkeänä: mitä digitaalisesti kyvykkäämpi yritys on, sitä toden- näköisemmin se kasvaa. Innovaatioyhteistyön tilaa seurataan muun muassa pk-barometrissa, jonka mukaan tällä hetkellä suomalaisista pk-yrityksistä − 84 % ei tee yhteistyötä tutkimuslaitosten tai korkeakoulujen kanssa − 11 % tekee yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa − 7 % tekee yhteistyötä yliopistojen kanssa − 4 % tekee yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa. Yritysten digitalisaatiotilanteen arvioinnissa huomio kiinnittyy helposti pistemäisesti yksit- täisten teknologioiden leviämiseen ja käyttöönottoon. Tämä johtuu suurelta osin käy- tettävissä olevista tietolähteistä. Tämä ei kuitenkaan ole liiketoiminnan digitalisaatiota koskevan suunnittelun näkökulmasta tyydyttävä tilanne, sillä yritystasolla tehtävät 17 Larja, Liisa – Räisänen, Heikki 2019: Yritysten digitalisaatio ja kasvu: Pk-yritysbarometrin näkökulmia. TEM-analyyseja 93/2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-448-8 15 27 54 78 25 21 42 68 21 37 57 60 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Rakennus- ja kiinteistöala Teollisuus ja logistiikka Kauppa ICT-ala ja liike-elämän palvelut % Digitalisaatio on joustavuustekijä Digitalisaatio järjestelmällistä ja halu digi-edelläkävijyyteen Asiakaslähtöiset digitaaliset palvelut tärkeitä tai kriittisiä http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-448-8 21 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:29 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:29 teknologiavalinnat ja investointipäätökset ovat aina kontekstisidonnaisia, ja seurannan kohteena tulisi olla ennemmin yritys kuin teknologia. Tarvitaan menetelmiä, joilla voidaan seurata yritysten kokonaisvaltaista digikyvykkyyden kehittymistä huomioiden teknologian kehittämisen ja omaksumisen lisäksi osaaminen, arvonluonti sekä johtaminen ja organi- saation toiminta. Kuvio 3.  Teollisuuden digikypsyys ja sen ulottuvuudet eri toimialoilla VTT:n Digikypsyystyökaluun mallinnettuna Yksi tällaisista lähestymistavoista on VTT:n kehittämä digikypsyysverkkotyökalu18. Työka- lun avulla voidaan tarkastella kokonaisvaltaisesti organisaation toimintaa mukaan lukien strategia, liiketoimintamallit, asiakasrajapinta, organisaatio ja prosessit, ihmiset ja kulttuuri sekä informaatioteknologia. Vastaavasti on kehitetty myös tekoälyn kypsyystyökalu19. 18 Työkalujen avulla yritykset voivat seurata digitaalisen ja tekoälyn kyvykkyyden kehittymistä sekä verrata toimintaansa muihin yrityksiin. Tulosten perusteella voi suunnitella organisaatiolle sopivaa tavoitetasoa sekä kohdentaa toimenpiteitä tavoitetason saavuttamiseksi. Kokonaisvaltaisten seurantatyökalujen käyttö ei ole toistaiseksi laajaa, mutta tilannekuvan kehittämiseksi niiden käytön systematisointi olisi perusteltua. https://digimaturity.vtt.fi/ 19 VTT 2021: Digi Maturity: Digikypsyystyökalu. https://digimaturity.vtt.fi/ Organisaatio ja prosessit AsiakasrajapintaIhmiset ja kulttuuri LiiketoimintamalliInformaatioteknologia 4 3 2 1 0 Strategia Metallituotteiden valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus IT-alan palvelut Rahoitus- ja vakuutuspalvelut Muut palvelut https://digimaturity.vtt.fi/ https://digimaturity.vtt.fi/ 22 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:29 Digikypsyystyökalua on käytetty pilottiluontoisesti pienessä määrässä suomalaisia yrityk- siä. Tulosten mukaan palveluyritysten kokonaisvaltainen digikypsyys on korkeammalla tasolla kuin muilla sektoreilla. Valmistavassa teollisuudessa digikypsyys näyttäisi olevan selvästi palvelusektoria alemmalla tasolla. 2.2.3 Ensimmäisen ja toisen digidesiilin potentiaali Suomalaisissa digitalisaation seurantatutkimuksissa toistuu usein havainto, jossa noin 10 % yrityksistä erottuu – selvityksen kysymyksen asettelusta riippuen – digitalisaation edelläkävijöiksi, uudistumisen kärkijoukoksi, innovaatioyhteistyötä tekeviksi tai parhai- ten teknologioita hyödyntäviksi organisaatioiksi. Täysin varmaa ei ole, onko tämä kärki- joukko täsmälleen sama tutkimuksesta toiseen. Jos kuitenkin oletetaan, että näin suurelta osin on, tästä joukosta yrityksiä voidaan käyttää yksinkertaistaen nimitystä ensimmäinen digidesiili. Voidaan perustellusti arvioida, että suomalaisen liiketoiminnan digitalisaation edistymisessä tämä etujoukko on näytellyt ratkaisevaa roolia tekemällä suuria investoin- teja, panostamalla TKI-toimintaan ja uudistamalla tuotteita, palveluja ja arvoverkkojen toimintamalleja sekä hakeutumalla yhteistyöhön muiden yritysten ja tutkimustoimijoiden kanssa. Tässä ensimmäisessä digidesiilissä ovat vahvasti edustettuina suuret yritykset, eri- tyisesti globaaleilla markkinoilla toimivat vienti- ja teknologiayritykset. Tekoäly 4.0 -ohjelman valmistelua on ohjannut kysymys siitä, voitaisiinko tätä edellä kävijöiden joukkoa, nykyistä ensimmäistä digidesiiliä, laajentaa ja siten tuoda uusia voima varoja digitalisaation edistymiseen ja tuottavuuskehitykseen. Toisaalta on pohdittu, miten erityisesti pk-yritysten osallisuutta digitaaliseen edelläkävijyyteen voitaisiin vahvistaa. Voi- daanko ensimmäisen digidesiilin lisäksi tunnistaa toinen digidesiili, jossa piilee sellaista uutta digitalisaation tuottavuuspotentiaalia, jota tähänastinen digipolitiikka ei ole riittä- västi tavoittanut? Tähän kysymykseen vastaamiseksi ohjelman valmisteluvaiheessa analysoitiin tarkemmin hypoteettisia ensimmäisen ja toisen digidesiilin yrityksiä, tunnistettiin niiden erityisomi- naisuuksia, erityistarpeita ja tunnuspiirteitä sekä pohdittiin mahdollisia politiikkatyökaluja 23 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:29 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:29 toisen digidesiilin kehittämiseen kohti edelläkävijyyttä20. Taulukossa 2 on tiivistetty haas- tattelujen pohjalta tehtyjä havaintoja koskien ensimmäisen ja toisen desiilin yrityksiä teol- lisilla toimialoilla. Taulukko 2.  Keskeisimpiä havaintoja ensimmäisen ja toisen desiilin teollisten yritysten ominaispiirteistä suhteessa digitalisaatioon ja siihen liittyviin haasteisiin. Ensimmäinen desiili Toinen desiili Maantieteellinen fokus Kansainvälinen Paikallinen Digitalisaation strategia Uusi liiketoiminta ja hajautettu prosessiorganisaatio Kustannussäästö, prosessien automaatio Digitalisaation painopiste Prosessit, hallinta, kulttuuri, asiakasrajapinta, muutos Tuotanto ja teknologia Osaamistarpeet Koko henkilöstön jatkuva koulutus Pula henkilöstöstä Tulevat koulutustarpeet Laaja-alainen ymmärrys digitalisaatiosta, jossa yhdistyy liiketoiminta, teknologiat ja palvelumuotoilu, myös erityiset teknologiset taidot Ymmärryksen lisääminen siitä, mitä digitalisaatiolla voi tehdä (teknologiat) Alustatalous Tuovat esille nousevana mahdollisuutena Useimmat eivät tunnista Verkostot Laajoja ja kansainvälisiä Paikallisia ja kansallisia toimitusketjuja Kestävä kehitys ja digitalisaatio Mahdollinen Suomen kilpailuvaltti. Pitää nostaa osaksi brändiä Tuotannossa kiertotalous hyvin huomioitu Toiveet AI 4.0. -ohjelmalle Koulutus, kansallinen strategia vientiin, laaja yhteistyö (esim. Ruotsi ja EU), regulaatioon vaikuttaminen Koulutus, valmistavan teollisuuden imago 20 Valmisteluvaiheessa haastateltiin viittä oletettua ensimmäisen desiilin yritystä, neljää oletettua toisen desiilin yritystä ja kolmea valmistavan teollisuuden kentällä toimivan välittäjäorganisaatio-yrityksen (broker) edustajaa. Yritykset edustivat niin isoja kansainvälisesti menestyneitä kuin pieniä, niin ikään kansainvälisillä markkinoilla toimivia yrityksiä. Haastateltavat yritykset oli valittu siten, että mukana oli erilaisia teollisia toimialoja: konepaja-, terveys-, metalli- ja metsäteollisuus sekä viihde-elektroniikka. Tavoitteena oli tunnistaa ensimmäisen ja toisen desiilin yritystyyppejä ja niiden laadullisia tunnuspiirteitä. 24 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:29 Eri desiilien yritysten välillä voidaan havaita selkeitä eroja digitalisaation hahmottamisen ja hyödyntämisen suhteen. Isommat yritykset toimivat globaalisti ja olivat pitkällä proses- sien digitalisaatiossa. Yksittäisten teknologioiden tai ratkaisujen sijaan ne puhuvat digita- lisaation mahdollistamista muutoksista yrityksen hallinnossa, kulttuurissa ja organisoitu- misessa. Lisäksi isot kansainväliset yritykset rekrytoivat osaamista maailmanlaajuisesti ja pitävät tärkeänä, että koko organisaatio pysyy Teollisuus 4.0 -muutoksessa mukana jatku- van oppimisen avulla. Kestävä digitalisaatio vaatii jatkuvaa uuden oppimista, ja yrityksissä korostuu laaja-alainen näkemys tarvittavista taidoista, joissa teknologiset kyvykkyydet liit- tyvät muihin liiketoiminnan kannalta relevantteihin osaamiskokonaisuuksiin. Kestävän kehityksen suhteen haastatellut isommat yritykset ovat Suomen kärkijoukkoa, ja ne ovat jo monella tapaa ”vihertäneet” liiketoimintaansa sekä ottaneet kestävyyden osaksi brän- dejään ja markkinointiaan. Ensimmäinen desiili on ottanut myös ensimmäisiä askelia kohti alustataloutta, ja osa yrityksistä on mukana alan konsortioissa luomassa uusia käytäntöjä muun muassa yritysten väliseen datan jakamiseen. Toisen desiilin yritykset poikkesivat kooltaan ja toiminnaltaan huomattavasti ensimmäi- sestä desiilistä. Niiden toiminta on selvästi ensimmäistä desiiliä paikallisempaa, vaikka useimmilla verkostot ja asiakkuudet ovatkin kansainvälisiä. Toisen desiilin teollinen yritys toimii usein ensimmäisen desiilin alihankkijana. Näiden yritysten liiketoiminnan fokus on vahvasti valmistuksessa, ja siten ne ovat voimakkaasti investoineet tuotantolinjojensa tek- nologiaan, automaatioon ja digitalisaatioon. Tuotannossa myös kiertotalousajattelu on vahvaa, ja materiaalihukkaa pyritään välttämään. Toinen desiili hahmottaa digitalisaation ensisijaisesti erilaisten (tuotantoon liittyvien) teknologioiden kautta. Asiakasrajapinnassa digitalisaatio ei sen sijaan ole yleensä edennyt kovinkaan pitkälle. Eri puolilla Suomea sijaitsevissa pienemmissä yrityksissä digitaitoisen työvoiman saanti näyttäytyy haasteena. Yritykset toivovat, että osaajia ja nykyistä työvoimaa täsmäkoulututettaisiin työn ohella Teollisuus 4.0:n vaatimiin taitoihin. Haastattelujen perusteella lähinnä suurimmilla yrityksillä näyttäisi olevan erillinen digitali- saatiostrategia. Useimmat yritykset näkevät digitalisaation osana liiketoiminnan kehitystä, mikä onkin loogista siinä mielessä, että digitalisaatio on liiketoiminnan apuri, ei itse pää- määrä. Strategian puute voi kuitenkin johtaa TKI-toiminnan ja investointien lyhytjänteisyy- teen ja pirstaleisuuteen. Yrityksille suurin pullonkaula digitaalisten ratkaisujen edistämisessä on henkilöstön osaa- misessa. Sekä isot että pienet yritykset korostivat digitalisaatioon liittyvän koulutuksen tär- keyttä. Alalla oli ainakin ennen koronakriisiä pulaa kaikkien koulutustasojen digiosaajista, joilla osaaminen yhdistyy valmistavan teollisuuden keskeisiin alueisiin. Työvoimaa tarvit- taisiin niin teknisiin erikoistehtäviin kuin liiketoiminnan kehittämiseen. Erityisesti pääkau- punkiseudun ulkopuolella toimivat yritykset toivoivat uudenlaisia koulutusratkaisuja, joilla voitaisiin helpottaa osaajapulaa. Yritykset korostivat sitä, että digitaitojen tulisi täydentää 25 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:29 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:29 työtehtävä- ja toimialakohtaista osaamista. Pelkkä digiosaaminen sinänsä ei riitä, vaan se tulisi kyetä integroimaan muihin prosesseihin. Kaiken kaikkiaan haastatellut yritykset nos- tivat osaamisen ensisijaiseksi tekijäksi kestävän digitalisaation edistämisessä. Muutos läh- tee aina ihmisistä, ja valmistavassa teollisuudessa tarvitaan uutta osaamista digimuutok- sen läpivientiin. ”Kaikki, mikä on voitu digitalisoida, on jo digitalisoitu”, kuvaa toisen desiilin näkemystään omasta toiminnastaan ja digitalisaation mahdollisuuksista siihen liittyen. Suuremmat yri- tykset sen sijaan näkivät paljon potentiaalia digitalisaation laajemmasta hyödyntämisestä tulevaisuudessa. VTT:n tuore pk-kysely21 tarkentaa kuvaa toisen digidesiilin teollisten yritysten kehittämis- tarpeista ja -mahdollisuuksista. Kyselyssä edistykselliset suomalaiset pienyritykset arvioivat tilannettaan vuonna 2030. Vastauksissa korostuu yritysyhteistyön merkitys tulevaisuuden liiketoiminnassa. Lähes 90 % vastaajista näkee tulevaisuutensa osana asiakaskeskeistä verkostoa, jossa hyödynne- tään laajasti digitalisaatiota (taulukko 3). Tämän mukaisesti lähes yhtä suuri joukko yrityk- siä tulee kuluvalla vuosikymmenellä myös merkittävästi investoimaan digiteknologioihin ja -järjestelmiin. Ilahduttavaa on, että myös edistyksellisissä suomalaisssa pk-yrityksissä vihreä siirtymä nähdään mahdollisuutena. 70 % vastanneista näki, että kestävä kehitys ja vastuullisuus tulevat tarjoamaan yrityksille runsaasti uusia liiketoimintamahdollisuuk- sia. Lisäksi 80 % vastaajista kertoi yrityksensä merkittävästi pienentävän omaa hiilijalan jälkeään kuluvalla vuosikymmenellä. Kyselyssä näkyi toisaalta myös haaste: vaikka niin digitalisaatiossa kuin vihreässä siirty- mässä nähdään kyllä mahdollisuuksia, kysyttäessä liitännäisistä investoinneista luvut eivät ole kovin korkeita. 21 Kyselyssä vastaajia kehotettiin miettimään yrityksen tilannetta vuonna 2030 ja arvioimaan väittämien paikkansapitävyyttä omalla kohdallaan. Väittämät käsittelivät digitaalista transformaatiota, vihreää transformaatiota ja yritysyhteistyötä. Lähde: VTT 2021: Pk-yritykset haluttomia investoimaan uuteen teknologiaan – vetoapua on tarjolla. 9.2.2021. https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/ pk-yritykset-haluttomia-investoimaan-uuteen-teknologiaan-vetoapua-tarjolla https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/pk-yritykset-haluttomia-investoimaan-uuteen-teknologiaan-vetoapua-tarjolla https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/pk-yritykset-haluttomia-investoimaan-uuteen-teknologiaan-vetoapua-tarjolla 26 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:29 Taulukko 3.  VTT:n kysely 200:lle pk-yritykselle 2020: Pk- ja midcap-yritysten näkemys tilanteestaan vuon- na 2030. Osuus yrityksistä, jotka olettavat väittämän pätevän (N=156) Yritysten tilanne 2030 % Yritysyhteistyö mahdollistaa digitalisaation hyödyntämisen. 88 Toimitaan osana laajaa verkostoa, joka reagoi nopeasti asiakkaan yksilöllisiin toiveisiin. 88 Digitalisaatioon on tehty merkittäviä investointeja. 83 Hiilijalanjälkeä on pienennetty määrätietoisesti. 81 Kestävä kehitys ja vastuullisuus tarjoavat runsaasti liiketoimintamahdollisuuksia. 70 Kiertotalous on olennainen osa liiketoimintaa. 52 Tekoälyteknologioita hyödynnetään laaja-alaisesti. 49 2.2.4 Datatalous ja datamarkkina Datatalous on liiketoiminnan osa-alue, jossa toimijoiden liiketoimintamalli perustuu datan hyödyntämiseen. Tiedolla tuotetaan liiketoiminnallista arvoa keräämällä raakadataa eri lähteistä sekä yhdistelemällä, analysoimalla ja hyödyntämällä saatua tulosta eri liiketoimin- nan osa-alueilla. Teollisuudessa datan hyödyntämisessä otetaan vasta ensi askelia, mutta datan laajemmassa hyödyntämisessä piilee teollisuudelle merkittävä kasvupotentiaali. Yrityksen sisäisen toiminnan lisäksi tiedolla pystytään luomaan hyötyjä myös laajamittai- semmin yritystä ympäröivässä kumppaniverkostoissa. Tällöin voidaan jo puhua datatalou- desta, koska osapuolten on sovittava tiedon jakamisen tai vaihtamisen periaatteista. Esi- merkkinä teollisesta datataloudesta voidaan mainita yrityksen alihankintaverkosto, jossa tilaus-toimitusketjuja hallitaan reaaliaikaisesti monensuuntaisella tiedonvaihdolla. Tule- vaisuudessa teollisen tuottavuuden ja kilpailukyvyn ytimessä ovat digitaalisille alustoille rakentuva verkostopohjainen yhteistyö ja kumppanuussuhteet. Alustataloudessa tuottajat ja hyödyntäjät kytkeytyvät monenkeskiseen markkinaan, jossa dataa vaihdetaan ja hyö- dynnetään ja jossa tieto muuttuu liiketoiminnallisen arvon kautta rahassa mitattavaksi. Teollinen alustatalous yhdistää palvelut digitaalisesti fyysiseen valmistuskapasiteettiin ja mahdollistaa siten teollisuudelle täysin uudenlaisen arvonluonnin. 27 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:29 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:29 Datamarkkina kasvaa muita toimialoja nopeammin22 ja luo aivan uudenlaisia liiketoiminta mahdollisuuksia. Tulevaisuudessa myös liiketoimintamallit perustuvat yhä vahvem- min datan hyödyntämiseen eri tavoin. Arvonluonnin keskiössä eivät ole enää tuotteet, vaan data. Aiemmin tuotantoa hallitsivat pääomat, mutta nyt datapohjainen arvonluonti määrittyy pikemminkin osaamisen ja kyvykkyyden kuin suurten pääomien kautta. Tämä luo kasvavia liiketoimintamahdollisuuksia myös pk-yrityksille, joilla on kyky luoda datasta arvoa. Datatalouden edellytyksenä on pitkälle edistynyt digikyvykkyys: prosessien digitalisointi, syntyvän datan hallinta ja kyky soveltaa tietoa osana liiketoimintaa. Datatalous haastaa totuttuja liiketoiminnan lainalaisuuksia, sillä datataloudessa tuotannontekijät eivät kulu käytössä. Dataa voi hyödyntää useita kertoja, ja käytön sekä datan jalostamisen myötä sen arvo kasvaa. Digitaalisessa muodossa oleva laadukas data on keskeinen resurssi talouskas- vun, kilpailukyvyn, innovaatioiden ja työpaikkojen luomisessa.23 Data ei välttämättä itses- sään ole erityisen arvokasta, vaan arvo luodaan jalostamalla datasta tietoa tai palvelua, jolla on arvoa jollekin taholle. Siksi datan hyödyntäminen ja datapohjaisen arvon luomi- nen edellyttää osaamista, jolla arvottomasta datavarannosta jalostetaan arvoa. Tämä osaa- minen on sekoitus ymmärrystä datan käsittelystä, yhdistelystä ja analysoinnista yhdistet- tynä liiketoiminnan ymmärrykseen. Yksinomaan dataan perustuva liiketoiminta on vahvasti skaalautuvaa, ja sitä johtavat suuret ylikansalliset yhtiöt kuten Google, Facebook, Amazon, Tencent ja Baidu. Data talouden hyödyntämisessä pk-yrityksissä avainasemassa onkin datan hyödyntämisen inte- graatio olemassa oleviin arvoketjuihin, ratkaisuihin ja asiakkuuksiin.24 Jotta Suomi pysyy Euroopan datatalouden kehityksessä mukana ja voi kehittyä datatalouden kär- kimaaksi, on investoitava erityisesti pk-yritysten datatalousosaamisen kehittämi- seen ja uuden datapohjaisen liiketoiminnan luomiseen. Suomen etuina datatalouden 22 Euroopan datamarkkinatutkimus 2020 23 Halenius, Laura – Suokas, Jyrki – Parikka, Heli – Hämäläinen, Hannu 2018: Datatalous suomalaista kilpailukykyä rakentamassa. Sitra 12.6.2018. https://vm.fi/ documents/10623/10841416/Halenius-Suokas-Parikka-Hamalainen-Mitä+on+datatalous. pdf/4681f7c4-eed0-f39d-56e8-0ed3383ee8d3/Halenius-Suokas-Parikka-Hamalainen- Mitä+on+datatalous.pdf 24 Halenius, Laura – Suokas, Jyrki – Parikka, Heli – Hämäläinen, Hannu 2018: Datatalous suomalaista kilpailukykyä rakentamassa. Sitra 12.6.2018. https://vm.fi/ documents/10623/10841416/Halenius-Suokas-Parikka-Hamalainen-Mitä+on+datatalous. pdf/4681f7c4-eed0-f39d-56e8-0ed3383ee8d3/Halenius-Suokas-Parikka-Hamalainen- Mitä+on+datatalous.pdf https://vm.fi/documents/10623/10841416/Halenius-Suokas-Parikka-Hamalainen-Mit%C3%A4+on+datatalous.pdf/4681f7c4-eed0-f39d-56e8-0ed3383ee8d3/Halenius-Suokas-Parikka-Hamalainen-Mit%C3%A4+on+datatalous.pdf https://vm.fi/documents/10623/10841416/Halenius-Suokas-Parikka-Hamalainen-Mit%C3%A4+on+datatalous.pdf/4681f7c4-eed0-f39d-56e8-0ed3383ee8d3/Halenius-Suokas-Parikka-Hamalainen-Mit%C3%A4+on+datatalous.pdf https://vm.fi/documents/10623/10841416/Halenius-Suokas-Parikka-Hamalainen-Mit%C3%A4+on+datatalous.pdf/4681f7c4-eed0-f39d-56e8-0ed3383ee8d3/Halenius-Suokas-Parikka-Hamalainen-Mit%C3%A4+on+datatalous.pdf https://vm.fi/documents/10623/10841416/Halenius-Suokas-Parikka-Hamalainen-Mit%C3%A4+on+datatalous.pdf/4681f7c4-eed0-f39d-56e8-0ed3383ee8d3/Halenius-Suokas-Parikka-Hamalainen-Mit%C3%A4+on+datatalous.pdf https://vm.fi/documents/10623/10841416/Halenius-Suokas-Parikka-Hamalainen-Mit%C3%A4+on+datatalous.pdf/4681f7c4-eed0-f39d-56e8-0ed3383ee8d3/Halenius-Suokas-Parikka-Hamalainen-Mit%C3%A4+on+datatalous.pdf https://vm.fi/documents/10623/10841416/Halenius-Suokas-Parikka-Hamalainen-Mit%C3%A4+on+datatalous.pdf/4681f7c4-eed0-f39d-56e8-0ed3383ee8d3/Halenius-Suokas-Parikka-Hamalainen-Mit%C3%A4+on+datatalous.pdf https://vm.fi/documents/10623/10841416/Halenius-Suokas-Parikka-Hamalainen-Mit%C3%A4+on+datatalous.pdf/4681f7c4-eed0-f39d-56e8-0ed3383ee8d3/Halenius-Suokas-Parikka-Hamalainen-Mit%C3%A4+on+datatalous.pdf https://vm.fi/documents/10623/10841416/Halenius-Suokas-Parikka-Hamalainen-Mit%C3%A4+on+datatalous.pdf/4681f7c4-eed0-f39d-56e8-0ed3383ee8d3/Halenius-Suokas-Parikka-Hamalainen-Mit%C3%A4+on+datatalous.pdf 28 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:29 liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämisessä ovat erinomainen digitaalisuusaste ja digivalmiudet sekä korkeatasoiset digitaalisen yrittäjyyden olosuhteet25 ja alan huippu- osaaminen. Nämä vahvuudet eivät kuitenkaan vielä realisoidu kasvaneena liiketoiminnan arvona. 2.2.5 Digi-investoinnit ja tuottavuus Yritysten näkökulmasta investoinnit digitalisaatioon ovat investointeja kilpailukyvyn parantamiseen ja tuottavuuden nostamiseen. Myös kansantalouden tasolla voidaan nähdä vahva yhteys digi-investointien ja tuottavuuskehityksen välillä. Suomen on useassa yhteydessä todettu jääneen jälkeen keskeisistä verrokkimaista teolli- sen tuottavuuden kehityksessä. Matti Pohjola nosti asian esiin vuonna 2020 TEM:n rapor- tissa26 ”Teknologia, investoinnit, rakennemuutos ja tuottavuus: Suomi kansainvälisessä vertailussa” ja viimeksi Valtiovarainministeriö helmikuussa 2021 julkaisemassaan rapor- tissa27. Pohjolan mukaan vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen tuottavuuden kasvu Suo- messa on ollut poikkeuksellisen heikkoa, ja olemme jääneet merkittävästi jälkeen verrokki- maista Ruotsista, Saksasta ja USA:sta. Digitalisaatio on yksi merkittävimmistä teollisen uudistumisen ja tuottavuuden kasvatta- misen välineistä. Digitaalisesti edistyneet yritykset ovat uudistumiskyvyltään merkittävästi paremmassa asemassa vastaamaan ympäristö-, kasvu- ja tuottavuushaasteisiin kuin digi- taalisesti hitaasti edenneet. Pohjolan28 mukaan suomalaisten yritysten kilpailijamaita huonomman tuottavuuskehi- tyksen syynä ovat erityisesti vähäiset aineettomat investoinnit, mukaan lukien ICT-inves- toinnit. OECD:n29 vertailussa (kuvio 4) Suomi jää ICT-investointien tasossa jälkeen keskei- sistä verrokki- ja kilpailijamaista. Investoinnit suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat Suomessa vuonna 2017 olleet noin puolet verrattuna esimerkiksi Ruotsiin ja Hollantiin. 25 Erkkilä & Mäntyniemi 2020: Digiloikasta vauhtia uuteen kasvuun ja hyvinvointiin : Digitaaliset keinot koronaviruskriisin jälkihoidossa -työryhmän loppuraportti. 26 Pohjola, Matti 2020: Teknologia, investoinnit, rakennemuutos ja tuottavuus : Suomi kansainvälisessä vertailussa. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-492-1 27 Stenborg, Markku – Ahola, Ilari – Palmén, Olli – Pääkkönen, Jenni 2021: Talouskasvun edellytykset tulevaisuudessa: Lähtökohdat, suunnat ja ratkaisut. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-504-9 28 Pohjola 2020: Teknologia, investoinnit, rakennemuutos ja tuottavuus : Suomi kansainvälisessä vertailussa. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-492-1 29 OECD 2020: OECD Digital Economy Outlook 2020. https://doi.org/10.1787/bb167041-en http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-492-1 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-504-9 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-492-1 https://doi.org/10.1787/bb167041-en 29 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:29 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:29 Vähäiset ICT-investoinnit voivat selittyä ensinnäkin vähäisellä panostuksella digitali saatioon ylipäätään. Toisaalta kyse voi olla sellaisesta panostustavasta, joka ei luo yrityk- siin omaa ICT-pääomaa eli ohjelmistoja, tietokantoja ja laitteita, vaan realisoituu palvelu maksuina tai vuokrina. Kuvio 4.  OECD 2017: ICT-investoinnit prosentteina BKT:sta30. Tällä indikaattorilla mitataan tieto- ja viestintätekniikan levinneisyyttä koko taloudessa. Tieto- ja viestintäteknisillä investoinneilla tarkoitetaan kiinteän pääoman bruttomuodostusta (GFCF) ”tieto- ja viestintävälineistä” ja ”tietokoneohjelmistoista ja tietokannoista”, sellaisina kuin ne on määritelty kansantalouden tilinpitojärjestelmässä 2008 (SNA08). Lähde: OECD Going Digital Toolkit, joka perustuu OECD:n kansantalouden tilinpitotietokantaan; Eurostatin kansantalouden tilinpidon tietokanta ja kansalliset lähteet. Suomalaisissa pk-yrityksissä ICT-investoinnit näyttäisivät olevan erityisen pienessä roo- lissa. Vuoden 2021 pk-barometrin31 mukaan vain 8 % ulkoista rahoitusta nostavista pk- yrityksistä suunnittelee sen käyttämistä tieto-, viestintätekniikkalaite- tai ohjelmistoin- vestointeihin, kun esimerkiksi muihin kone-, laite- tai rakennusinvestointeihin rahoitusta suunnittelee käyttävänsä 44 %. Samoin pk-yritysten tekemissä uusiutumistoimissa uusien 30 OECD 2021: ICT Investment as a percentage of GDP. Description 2017. https://goingdigital.oecd.org/indicator/30. 31 Suomen Yrittäjät 2021: Pk-yritysbarometri 1/2021. https://www.yrittajat.fi/ suomen-yrittajat/tutkimukset/pk-yritysbarometrit/pk-yritysbarometri-12021-642333 IT-laitteet, % bruttokansantuotteesta Televiestintälaitteet, % bruttokansantuotteesta Tietokoneohjelmistot ja tietokannat, % bruttokansantuotteesta 2017, % of GDP NLD SWE* CZE NZL* FRA AUT USA LTU BEL DNK ISR ITA CAN* EST* LUX AUS NOR* SVN PRT* FIN GBR GRC* HUN LVA* IRL* SVK 5 4 3 2 1 0 https://goingdigital.oecd.org/indicator/30 https://www.yrittajat.fi/suomen-yrittajat/tutkimukset/pk-yritysbarometrit/pk-yritysbarometri-12021-642333 https://www.yrittajat.fi/suomen-yrittajat/tutkimukset/pk-yritysbarometrit/pk-yritysbarometri-12021-642333 30 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:29 teknologioiden ja uusien liiketoimintamallien käyttöönotto on verraten harvinaista. Teol- lisuudessa uusien teknologioiden kautta uudistuminen on tosin yleisempää kuin muilla sektoreilla. 2.2.6 Osaaminen ja digitalisoituva toimintaympäristö Organisaation kyky tunnistaa ja hyödyntää sen jäsenillä jo olevaa osaamista sekä valmius kehittää ja hankkia uutta tarvittavaa osaamista on jatkuvan kehittymisen, uudistumisen ja tuottavuuskasvun edellytys. Erityisesti tuottavuuden kehitykseen liittyen osaamisen ja innovatiivisuuden merkitys korostuu32. Tekoäly 4.0 -ohjelmassa yritysten osaamista lähes- tytään organisaation kyvykkyydestä käsin: minkälaista osaamista, innovaatiokyvykkyyttä, johtamista ja organisatorista muutosvalmiutta yrityksissä tarvitaan digitalisoituvan liike- toiminnan aikana? Koulutuksella on tärkeä rooli datapohjaisen arvonluonnin edistämisessä. OECD:n selvityk- sen33 mukaan yksilöiltä ja yrityksiltä puuttuu kyvykkyyksiä digitaalisen transformaation mahdollisuuksien täysimääräiseen hyödyntämiseen. Datapohjaisen liiketoiminnan edistä- minen edellyttää paitsi teknologia-, data- ja analytiikkakyvykkyyksien kehittämistä, myös erityisesti palvelu- ja liiketoimintaosaamisen kehittämistä34. Digitaalisuus ja datapohjainen arvonluonti muuttavat paitsi toimintatapoja, myös johtamiskulttuuria. Osaavan työvoiman saatavuus on alkanut muodostua suureksi kasvun ja kilpailukyvyn esteeksi. Erityisesti osaajavaje näkyy vaativimmissa innovaatio- ja TKI-panostuksia edel- lyttävissä tehtävissä, mutta myös teollisuuden digiosaajista on kova pula. Vajeen taustalla on monta tekijää: työikäisen väestön väheneminen, työllisyysasteen jääminen verrokkeja alemmaksi ja puutteet työvoiman uudelleen kohdentumisessa. 32 Pohjola, Matti 2020: Teknologia, investoinnit, rakennemuutos ja tuottavuus : Suomi kansainvälisessä vertailussa. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-492-1 33 OECD 2020: OECD Digital Economy Outlook 2020. https://doi.org/10.1787/bb167041-en. 34 Paavola, Heli – Seppänen, Marko – Eloranta, Ville 2021: Datapohjaisen arvoluonnin strategiset vaihtoehdot. s. 177–178. Julkaisu ladattavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-667-3 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-492-1 https://doi.org/10.1787/bb167041-en http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-667-3 31 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:29 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:29 Kestävän kasvun työryhmän raportissa35 osaajavaje nähdään yhtenä ideoiden jalostamisen ja skaalaamisen esteistä. Yleisesti Suomen ongelmana nähdään puutteellinen kyky jalos- taa ja skaalata innovaatioita korkean arvonlisän tuotannoksi. Myös liian vähäinen huomio korkean tuottavuuden ekosysteemien kehittymistä kohtaan on ongelma. Tarve innovaa- tioyhteistyön muutokselle on olemassa. TKI-toimintaan panostavien yritysten merkitys on keskeinen osaamisen kehittämisen, innovaatioiden ja uudistumisen näkökulmasta. Keskeistä on niin ikään yritysten ja tut- kimuskentän toimijoiden yhteistyön lisääminen ja liikkuvuus tutkimuksen ja yritysken- tän välillä. Jos osaaminen liikkuisi yritysten ja korkeakoulujen välillä dynaamisesti ja kak- sisuuntaisesti, tämä edistäisi teknologioiden, mukaan lukien tekoälyn, käyttöönottoa tehokkaasti. Suomalainen tekoälytutkimus on sekä julkaisuanalyysien että asiantuntija-arvioiden perusteella hyvää kansainvälistä tasoa. Suomesta on vahvan tradition tekoälytutkimusta sekä tekoälyn tämän hetkistä huippututkimusta. Suomelle on tyypillistä, että osaaminen ei rajoitu tekoälyn ydinteknologioihin, vaan Suomessa on hyvää geneeristä osaamista digi- taalisten palvelujen tuottamisessa sekä järjestelmätason ratkaisujen kehittämisessä. Suo- messa on myös paljon tekoälyä läheisesti sivuavaa tutkimusta esimerkiksi signaalinkäsit- telyssä, elektroniikassa ja radiotekniikassa, algoritmien teoreettisessa tutkimuksessa sekä reunalaskennassa ja 5G/6G-teknologiassa, jota on yhdistetty onnistuneesti tekoälyyn. Teknologiaosaamisen ja -tutkimuksen korkea taso luo hyvän pohjan tekoälyn käyttöön, mutta pystyvätkö yritykset hyödyntämään tekoälyn huippuosaajia? Jos osaaminen teol- lisuudessa ei ole riittävän vahvalla tasolla, yritykset eivät kykene ottamaan vastaan tutki- muksen ja tietopääoman lisäarvoa liiketoiminnassaan. TKI-toiminnan lisäksi yritysten ja paikallisten oppilaitosten tiivis yhteistyö on tärkeää osaajien saatavuuden ja osaamisen riittävän tason varmistamiseksi. Konepajakoulu 2.0 Tampereella on mielenkiintoinen esi- merkki yhteistyön uudenlaisesta tiivistämisestä. Uusien teknologioiden soveltaminen ja hyödyntäminen liiketoiminnassa muuttaa toimintatapoja ja vaatii ihmisiltä osaamista jat- kuvasti kehittyvien sovellusten ja työvälineiden käyttämiseen. Jatkuvan oppimisen ja uudelleenkoulutuksen toteuttamiseksi tulee kehittää ja hyödyn- tää paremmin sähköisiä kursseja. Erityisesti teollisuuden digiosaamisen tarpeeseen tar- vitaan nopeita toimenpiteitä, massiivisia verkko-oppimisympäristöjä (MOOC) sekä yli- opistojen, oppilaitosten ja koulutuspalvelujen tarjoajien koordinoitua yhteistyötä. Tässä 35 Valtioneuvosto 2021: Kestävä talouskasvu ja hyvinvointimme tulevaisuus. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-599-7 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-599-7 32 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:29 voidaan hyödyntää olemassa olevien toteutuksia ja yhteistyötä esimerkiksi Ruotsin kanssa, jossa 13 yliopiston yhteistyössä on toteutettu valmistavalle teollisuudelle verkko-oppimis ympäristö Teollisuus 4.0 -aihepiiristä36. Ulkomailta saatavan osaavan työvoiman houkuttelu on yksi keino osaajavajeen paikkaami seen. Toteutuakseen se vaatii houkuttelutoimien ja maahantulon sujuvoittamisen lisäksi myös monikulttuurisuutta arvostavia ja sitä käytännössä toteuttavia yrityksiä. Automaatio on vaikuttanut yksinkertaisten toistoa vaativien tehtävien vähenemiseen teol- lisessa työssä. Nykyinen tutkimus sekä käytäntö osoittavat, että digitaalinen teknologia voi myös täydentää osaamista ja johtaa taitojen lisääntymiseen sekä työn kehittymiseen. Kognitiivisten kykyjen merkitys korostuu monenlaisissa työtehtävissä.37 2.3 Poliittiset suuntaviivat digitalisaation edistämiselle Suomessa 2.3.1 Katsaus EU:n politiikkaohjelmiin EU:n teollisuusohjelmat Euroopan teollisuuden muutostarpeet kytkeytyvät yhä vahvemmin toimintaympäristön laaja-alaiseen murrokseen. Murros koskettaa kansainvälisen poliittisen toimintaympäris- tön perinteisiä lainalaisuuksia (esimerkiksi geopoliittiset epävarmuustekijät ja protektio- nismin kasvu), talousjärjestelmän kestävyyttä, talouskasvun roolia, kilpailua ja kompleksi- suutta arvoketjuissa. Toisaalta se koskettaa myös kuluttajakäyttäytymisen muutoksia, jotka edelleen kytkeytyvät laajempiin globaaleihin sosiaalisiin tekijöihin: keskiluokan, kaupun- kiväestön ja ikääntyneiden suurempi osuus, kulttuurinen monimuotoisuus, työn ja vapaa- ajan yhteensovittaminen. Teollisuuden uudistaminen nähdään nyt vahvasti työllisyyden ja yleisen elinvoimaisuuden ylläpidon edellytyksenä ja eurooppalaisten tai pohjoismaalais- ten arvojen puolustamisen välineenä. 36 Produktion2030 2021: Ingenjör 4.0 – Education for smart production of smart products. https://produktion2030.se/en/portfolio_page/ingenjor-4-0/ 37 The Nordic Council of Ministers 2020: Digital Transformations of Traditional Work in the Nordic Countries, Nordic Co-operation 19.11.2020. https://www.norden.org/en/publication/ digital-transformations-traditional-work-nordic-countries https://produktion2030.se/en/portfolio_page/ingenjor-4-0/ https://www.norden.org/en/publication/digital-transformations-traditional-work-nordic-countries https://www.norden.org/en/publication/digital-transformations-traditional-work-nordic-countries 33 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:29 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:29 EU:n vihreä strategia (Green Deal)38 ohjaa kaikkea komission toimintaa, mukaan lukien teollisuuden tutkimus- ja kehitysohjelmat, investoinnit ja lainsäädäntö. Strategian tavoit- teena on, että kilpailukykyinen teollisuus auttaa Eurooppaa tulemaan ilmastoneutraa- liksi 2050 mennessä. Muutos edellisen komission painotuksista on merkittävä: pelkkä digitalisaatio ei enää riitä vaan tavoitteena on kaksoissiirtymä (twin transition) kohti digi- taalista ja ilmastoneutraalia Eurooppaa. Teollisuuden kannalta tämä tarkoittaa uusia lii- ketoiminta-, kehitys- ja investointimahdollisuuksia, mutta myös uutta sääntelyä ja uusia luokitteluperiaatteita ilmastotavoitteisiin perustuen. Erityisesti kiertotalousohjelmassa (Circular Economy Action plan39) kuvataan kestävän kehityksen mukaiseen tuotantoon liit- tyviä tavoitteita, jotka tulevat vaikuttamaan regulaatioon. Myös Euroopan datastrategia ja tekoälyn koordinoidun toimintasuunnitelman uudistettava versio kytkeytyvät vihreään siirtymään. EU:n uudessa teollisuusstrategiassa (A New Industrial Strategy for Europe40) komissio aset- taa suunnan maailmanlaajuisesti kilpailukykyiselle, ilmastoneutraalille ja digitalisoitu- neelle teollisuudelle ja ehdottaa joukon toimia kaksoissiirtymän aikaansaamiseksi. Osana kaksoissiirtymää EU panostaa digitaalisen yhteismarkkinan luomiseen, teollisuuden tuke- miseen ilmastoneutraaliudessa ja resurssitehokkuudessa, kiertotalouden rakentamiseen sekä innovaatio- ja osaamispohjan varmistamiseen. Teollisuusstrategia perustuu EU:n vihreän kehityksen ohjelmaan, mutta sisältää myös vahvan digitalisaatio-osan (Shaping Europe’s Digital Future -strategian mukaisesti41), jossa otetaan kantaa muun muassa koulu- tukseen, investointeihin ja yhteismarkkinoihin sekä teknologialähtöisiin aloitteisiin muun muassa tietoturvaan, 5G:hen ja tekoälyyn liittyen. Pandemian jälkeiseen toipumiseen kohdistuu mittava EU:n elpymisväline, joka kohdis- tetaan vahvasti vihreään ja digitaaliseen siirtymään. EU:n elpymisvälineeseen liittyvissä jäsenmaiden kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa on huomioitava euroop- palaisen ohjausjakson maakohtaiset suositukset. Suomelle annetuissa suosituksissa Suomea kehotetaan keskittämään investointeja tutkimukseen ja innovointiin. 38 Euroopan Komissio 2021: Euroopan vihreän kehityksen ohjelma. https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/european-green-deal_fi 39 Euroopan Komissio 2021: Circular Economy Action Plan. https://ec.europa.eu/environment/strategy/circular-economy-action-plan_en 40 Euroopan Komissio 2020: Komission tiedonanto: Teollisuusstrategia. https://ec.europa. eu/info/sites/info/files/communication-eu-industrial-strategy-march-2020_en.pdf 41 Euroopan komissio 2019: Euroopan digitaalista tulevaisuutta rakentamassa. https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/europe-fit-digital-age/ shaping-europe-digital-future_fi; Euroopan Komissio 2020: A new industrial strategy for Europe. COM(2020) 102 Final, Brussels 10.3.2020. https://ec.europa.eu/info/strategy/ priorities-2019-2024/europe-fit-digital-age/shaping-europe-digital-future_fi https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/european-green-deal_fi https://ec.europa.eu/environment/strategy/circular-economy-action-plan_en https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/communication-eu-industrial-strategy-march-2020_en.pdf https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/communication-eu-industrial-strategy-march-2020_en.pdf https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/communication-eu-industrial-strategy-march-2020_en.pdf https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/europe-fit-digital-age/shaping-europe-digital-future_fi https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/europe-fit-digital-age/shaping-europe-digital-future_fi https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/europe-fit-digital-age/shaping-europe-digital-future_fi https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/europe-fit-digital-age/shaping-europe-digital-future_fi https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/europe-fit-digital-age/shaping-europe-digital-future_fi 34 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:29 Pandemian vuoksi myös EU:n teollisuusstrategiaa päivitetään. Kilpailukyvyn lisäksi esiin nousee entistäkin vahvemmin pyrkimys vähentää teollisuuden arvoketjujen haavoittu- vuutta sekä Euroopan teknologinen autonomia. Keskeisiä kysymyksiä ovat muun muassa Euroopan strategisten arvoketjujen ja digitaalisen infran turvaaminen, kriittisten mate riaalien ja komponenttien omavaraisuus sekä tietoturvaa, alustataloutta ja datan jakamista koskevat pelisäännöt. Teollisuusstrategian implementoinnin tueksi on perustettu teolli- suusfoorumi (Industrial Forum, 2021–2024), joka ottaa kantaa siihen, miten Euroopan resi- lienssiä voidaan vahvistaa, mihin arvoketjuihin ja ekosysteemeihin tulee panostaa, miten digitaalista ja vihreää siirtymää voidaan toteuttaa ja mihin pandemian jälkeisiä elpymis toimia tulisi kohdentaa. EU:n digitalisaatio- ja tekoälystrategiat Myös EU:n digitalisaatio- ja teollisuusstrategioiden sekä elpymisrahastojen keskeisenä tavoitteena on Euroopan globaalin kilpailukyvyn parantaminen ja Euroopan autonomian turvaaminen: tekoälyn ja muiden kriittisten teknologioiden osaamisen on oltava Euroo- passa maailman huippua. Esimerkiksi globaalien alustajättien iso vaikutus datamarkkinoihin on uhka. Euroopan osuus näistä markkinoista on vain 3 %, kun Yhdysvaltojen vastaava osuus on 66 % ja Kiinan 30 %42. Jättien liiketoiminta ei myöskään ole välttämättä eurooppalaisten arvojen mukaista. Eurooppa panostaakin nyt runsaasti yhteistyöhön, politiikkatoimiin ja mahdol- listavaan sääntelyyn (esimerkiksi GDPR ja tuleva tekoälylainsäädäntö), jotta datan jakami- sessa edistyttäisiin ja jotta eurooppalaiset yritykset saisivat lisää liiketoimintaa datatalou- desta. Euroopasta on myös lähtöisin datan jakamisen pelisääntöjä, infraa ja standardeja kehittäviä aloitteita, kuten IDS (International Data Space) ja GAIA-X, joissa Suomi on vah- vasti mukana.43 Globaali ulottuvuus on yhä vahvemmin läsnä myös Euroopan komission päivitetyssä ver- siossa tekoälyn koordinoidusta toimintasuunnitelmasta44, jossa EU:n globaali asema teko- älyn edistäjänä on yhtenä tavoitteena. Euroopan asema ihmiskeskeisen tekoälyn ja digita- lisaation edistäjänä huomioidaan myös komission suunnitelmissa Euroopan digitaalisesta vuosikymmenestä. Suunnitelma edistää ihmiskeskeisyyttä korostavaa eurooppalaista 42 Sitra 2019: Globaalissa datataloudessa vallitsevat villin lännen lait – Suomi-vetoisesta mallista vastaus Euroopan kilpailukykyyn? https://www.sitra.fi/uutiset/globaalissa- datataloudessa-vallitsevat-villin-lannen-lait-suomi-vetoisesta-mallista-vastaus-euroopan- kilpailukykyyn/ 43 Sitra 2021: GAIA X – yhteiseurooppalaisen dataekosysteemin kivijalka. https://www.sitra. fi/hankkeet/gaia-x-yhteiseurooppalaisen-dataekosysteemin-kivijalka/#mista-on-kyse 44 Euroopan komissio: Tekoälyn koordinoidun toimintasuunnitelman päivitys. 21.04.2021 https://www.sitra.fi/uutiset/globaalissa-datataloudessa-vallitsevat-villin-lannen-lait-suomi-vetoisesta-mallista-vastaus-euroopan-kilpailukykyyn/ https://www.sitra.fi/uutiset/globaalissa-datataloudessa-vallitsevat-villin-lannen-lait-suomi-vetoisesta-mallista-vastaus-euroopan-kilpailukykyyn/ https://www.sitra.fi/uutiset/globaalissa-datataloudessa-vallitsevat-villin-lannen-lait-suomi-vetoisesta-mallista-vastaus-euroopan-kilpailukykyyn/ https://www.sitra.fi/hankkeet/gaia-x-yhteiseurooppalaisen-dataekosysteemin-kivijalka/#mista-on-kyse https://www.sitra.fi/hankkeet/gaia-x-yhteiseurooppalaisen-dataekosysteemin-kivijalka/#mista-on-kyse 35 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:29 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:29 tapaa (European way) ottaa käyttöön tekoälyä ja uusia teknologioita sekä edistää digitali- saatiota. Komissio rohkaisee tekoälyn ja digitalisaation osalta samanmielisiä maita tiiviim- pään yhteistyöhön eurooppalaisen tavan ja avoimen digitaalisen talouden edistämiseksi globaalisti. Lisäksi komissio on ehdottanut uuden EU:n ja Yhdysvaltojen välisen kauppa- ja teknologianeuvoston perustamista.45 Suomi on mukana muun muassa digitaalisesti edistyneiden D9+-maiden epävirallisessa ryhmittymässä. D9+-ryhmän EU-maat edistävät strategisesti digitalisaation toimeenpanoa ja parhaiden käytäntöjen jakamista. Edellinen kokous järjestettiin Suomen johdolla tam- mikuussa 2021, jolloin ministerit kokoontuivat keskustelemaan Euroopan teknologisesta kilpailukyvystä. Kokouksen lopputuloksena hyväksyttiin yhteinen julkilausuma Leading the Way to Europe’s Digital Decade, jossa linjataan, että tekoäly, kvanttiteknologia sekä 5G- ja 6G-teknologiat mahdollistavat yhdessä datatalouden kanssa Euroopan digitaalisen vuosikymmenen.46 Euroopan digitaalinen vuosikymmen Euroopan komissio esitteli maaliskuussa 2021 vision, tavoitteet ja keinot Euroopan digi- taalisen vuosikymmenen edistämiseksi. Tiedonanto perustuu EU:n digitaalistrategialle47 ja korostaa EU:n tavoitetta olla digitaalisesti riippumaton avoimessa ja yhteenliitetyssä maailmassa. Tiedonanto sisältää ehdotuksen digitaalisesta kompassista (Kuvio 5), jonka avulla tavoitteet vuodelle 2030 asti konkretisoidaan neljän teeman alle: osaaminen, tur- valliset ja kestävät digitaaliset infrastruktuurit, yritysten digitaalinen siirtymä sekä julkisten palveluiden digitalisointi. Komissio tulee ehdottamaan kompassin tavoitteiden toteuttamista digitaalipoliittisen ohjelman muodossa, jota seurataan vuosittaisen raportin avulla. 45 Euroopan Komissio 2021: Tiedonanto: Euroopan digitaalinen vuosikymmen – digitaaliset tavoitteet vuodelle 2030. https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/europe-fit- digital-age/europes-digital-decade-digital-targets-2030_fi; Euroopan Komissio 2021: 2030 Digital Compass: the European way for the Digital Decade. COM(2021) 118 final 9.3.2021. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/TXT/?uri=CELEX%3A52021DC0118 46 Työ- ja elinkeinoministeriö 2021: D9+ Declaration: Leading the Way to Europe’s Digital Decade. https://tem.fi/documents/1410877/53440649/D9%2B+Declaration. pdf/536c1b37-2b93-57d6-1313-bfe943f3c17e?t=1611759617528 47 Euroopan komissio 2019: Euroopan digitaalista tulevaisuutta rakentamassa. https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/europe-fit-digital-age/shaping- europe-digital-future_fi; Euroopan Komissio 2021: Tiedonanto: Euroopan digitaalinen vuosikymmen – vuoden 2030 tavoitteet digitaalialalle. https://ec.europa.eu/info/strategy/ priorities-2019-2024/europe-fit-digital-age/europes-digital-decade-digital-targets-2030_fi https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/europe-fit-digital-age/europes-digital-decade-digital-targets-2030_fi https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/europe-fit-digital-age/europes-digital-decade-digital-targets-2030_fi https://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/TXT/?uri=CELEX%3A52021DC0118 https://tem.fi/documents/1410877/53440649/D9%2B+Declaration.pdf/536c1b37-2b93-57d6-1313-bfe943f3c17e?t=1611759617528 https://tem.fi/documents/1410877/53440649/D9%2B+Declaration.pdf/536c1b37-2b93-57d6-1313-bfe943f3c17e?t=1611759617528 https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/europe-fit-digital-age/shaping-europe-digital-future_fi https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/europe-fit-digital-age/shaping-europe-digital-future_fi https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/europe-fit-digital-age/shaping-europe-digital-future_fi https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/europe-fit-digital-age/europes-digital-decade-digital-targets-2030_fi https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/europe-fit-digital-age/europes-digital-decade-digital-targets-2030_fi 36 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:29 Kuvio 5.  Euroopan digitaalinen vuosikymmen: Digitaalinen kompassi Tekoäly 4.0 -ohjelman toiminta-alue liittyy ainakin kolmeen neljästä kompassin pää- alueesta. Tekoäly 4.0:n kannalta mielenkiintoisia kompassin vuoteen 2030 ulottuvia alusta- via tavoitteita ovat muun muassa: − Yritysten digitalisaatio: kolme neljästä yrityksestä käyttää pilvipalveluja, massadataa ja tekoälyä. Digitaalisen intensiteetin olisi oltava vähintään perustasoa yli 90 %:ssa pk-yrityksiä, ja ”yksisarvisten” kaltaisten nopeasti kasvavien yritysten lukumäärän EU:ssa pitäisi kaksinkertaistua. − Osaaminen: Euroopan sosiaalisen oikeuksien pilarin tavoite digitaalisista perustaidoista on saavutettu. Lisäksi EU-alueella työskentelee 20 miljoonaa tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijaa. Pyrkimyksenä on tasapaino sukupuolijakaumassa. − Digitaalinen infrastruktuuri: kaikilla EU:n kotitalouksilla olisi oltava gigabittiyhteydet ja kaikilla asutuilla alueilla 5G-verkko. Huipputason kestävien puolijohteiden tuotannon olisi Euroopassa oltava 20 % maailman tuotannosta. EU:ssa olisi oltava käytössä 10 000 ilmastoneutraalia erittäin suojattua verkon reunasolmua ja Euroopalla ensimmäinen kvanttitietokone. Osaaminen Yritysten digitaalinen muutos Turvalliset ja kestävät digitaaliset infrastruktuurit Julkisten palveluiden digitalisointi 37 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:29 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:29 Komissio korostaa tiedonannossa esiteltyjen painopisteiden lisäksi monikansallisten pro- jektien tärkeyttä. Komissio kertoo, että edistääkseen yhteistyön lisäämistä se tarkastelee mahdollisuutta perustaa monikansallisiin projekteihin keskittyvä instrumentti osana digi- taalipoliittista ohjelmaa. Komission mukaan EU:n tulee edelleen edistää ihmiskeskeistä lähestymistapaa kansain- välisissä kumppanuuksissa ja toimia globaalina suunnannäyttäjänä ihmiskeskeisen digi- talisaation edistämisessä. EU:n tulee vahvistaa kansainvälisiä digitaalisia kumppanuuksia muun muassa sääntely-yhteistyön ja tutkimuskumppanuuksiin kohdistettujen investoin- tien avulla. Vuoteen 2030 mennessä kansainvälisten digitaalisten kumppanuuksien tulisi toimia liiketoiminnan mahdollistajina eurooppalaisille yrityksille.48 Tekoälyn eettinen edistäminen EU:ssa Vuonna 2018 julkaistiin yhteinen tekoälyjulistus sekä tiedonanto Tekoäly Euroopassa49. Julistuksen ja tiedonannon pohjalta komissio ja jäsenmaat valmistelivat Tekoälyn koordi- noidun toimintasuunnitelman, jonka tarkoitus oli lisätä yhteistyötä jäsenmaiden ja EU:n välillä sekä yhtenäistää kansallisia suunnitelmia tekoälyn varalle. Tekoälyn koordinoitu toimintasuunnitelma kannusti EU-jäsenmaita julkistamaan kansalliset tekoälystrategiansa vuoteen 2019 mennessä.50 Eurooppa on laatinut myös Tekoälyn valkoisen kirjan51, joka edistää eurooppalaisten arvo- jen mukaista eettistä ja reilua tekoälyn käyttöä ja datan jakamista teollisuudessa ja yhteis- kunnassa laajasti. Valkoisen kirjan mukaan yritysten ja talousalueiden välinen globaali kilpailutilanne edellyttää ponnistuksia sen edistämiseksi, että EU:sta tulee tekoälyn kehit- tämiselle ja soveltamiselle suotuisa toimintaympäristö. Tekoälyn valkoisessa kirjassa tode- taan, että kansallisten ja eurooppalaisten tekoälypanostusten synergioita tulisi vahvis- taa ja investointeja tekoälyyn lisätä esimerkiksi Digitaalinen Eurooppa -ohjelmassa esi- tettyjen tekoälyn testausympäristöjen muodossa. Lisäksi valkoinen kirja luo pohjaa 48 Euroopan Komissio 2021: Tiedonanto: Euroopan digitaalinen vuosikymmen – vuoden 2030 tavoitteet digitaalialalle. https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/ europe-fit-digital-age/europes-digital-decade-digital-targets-2030_fi; Euroopan Komissio 2021: 2030 Digital Compass: the European way for the Digital Decade. COM(2021) 118 final. 49 Euroopan Komissio 2018: Artificial Intelligence for Europe. COM(2018) 237 final. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=COM%3A2018%3A237%3AFIN 50 Euroopan Komissio 2018: Coordinated Plan on Artificial Intelligence. COM(2018) 795 final. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=COM:2018:795:FIN 51 Euroopan Komissio 2020: Valkoinen kirja: Tekoälystä – Eurooppalainen lähestymistapa huippuosaamiseen ja luottamukseen. COM(2020) 65 final. https://eur-lex.europa.eu/ legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX%3A52020DC0065 https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/europe-fit-digital-age/europes-digital-decade-digital-targets-2030_fi https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/europe-fit-digital-age/europes-digital-decade-digital-targets-2030_fi https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=COM%3A2018%3A237%3AFIN https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=COM:2018:795:FIN https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX%3A52020DC0065 https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX%3A52020DC0065 38 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:29 eurooppalaiselle lähestymistavalle tekoälyn sääntelyyn. Tekoälyn valkoinen kirja nojaa aiempaan Tekoälyn koordinoituun toimintasuunnitelmaan (2018), josta julkaistaan päivi- tetty versio huhtikuussa 2021. Suomen kannalta Euroopan komission tekoälyaloitteet ovat keskeisiä. On kuitenkin huo- mattava, että merkittäviä poliittisia aloitteita on valmisteltu myös muun muassa OECD:n, Euroopan neuvoston, YK:n sekä Pohjoismaisen yhteistyön puitteissa.52 EU:n teollisuus- ja digiohjelmien toimeenpano Euroopan teollisuuden ja digitalisaation toimeenpanoon on runsaasti instrument- teja huippututkimuksen tukemisesta paikalliseen rakennerahastotoimintaan. Tekoäly 4.0 -ohjelman kannalta tärkeimmät ovat Horisontti Eurooppa- ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmat, teollisuuden kilpailukykyä ja investointeja suoraan tukevat toimet sekä aluei- den kehittämiseen kohdistuva rahoitus. Horisontti Eurooppa -ohjelma rahoittaa kunnianhimoisia tutkimus- ja innovaatiohankkeita teollisuuden digitalisaation vauhdittamiseksi, uusien teknologioiden kehittämiseksi sekä vihreän siirtymän toteuttamiseksi. Tekoäly 4.0 -ohjelman kannalta Horisontti Eurooppa tar- joaa mahdollisuuden erityisesti edistyksellisten yritysten ja teknologioiden tutkimukseen, kehitykseen ja demonstrointiin, mitä ohjelman useat kumppanuudet (PPP) myös edistävät. Digitaalinen Eurooppa -ohjelma edistää Euroopan digitaalista yhteismarkkinaa. Ohjelma panostaa digitaalisen infran ja teknologioiden (kuten tekoäly, kyberturvallisuus ja suur teholaskenta) kehittämiseen, digiosaamisen kehittämiseen sekä digiteknologioiden laajaan käyttöönottoon yrityksissä ja yhteiskunnassa. Digitaalinen Eurooppa -ohjelmassa tullaan myös käynnistämään eurooppalaisten digitaalisten innovaatiokeskittymien (EDIH) verkosto, jonka tehtävänä on vauhdittaa digitaalista transformaatiota myös vähemmän digitalisoituneilla sektoreilla ja pienyrityksissä. Suomalaisten digitaalisten innovaatio keskittymien toimintaa voidaan vauhdittaa Tekoäly 4.0 -ohjelman avulla. 52 Vuonna 2017 OECD:n käynnistämä laaja horisontaalinen ”Going Digital”-hanke on merkittävä aloite tekoälyn kannalta. Hankkeen tavoitteena on ollut ymmärtää ja tunnistaa digitaalisen murroksen vaikutuksia yhteiskuntiin ja talouksiin sekä identifioida siihen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet. Tekoälyä on alettu käsittelemään enemmän vuodesta 2019 lähtien (Going Digital II 2019–2020). Tekoälyn osalta merkittäviä Keskeisiä digipoliittisia asioita ovat OECD:n tekoälysuositukset (AI Principles), tekoälypolitiikan observatorio (AI Policy Observatory) ja tekoälyyn keskittynyt asiantuntijaverkosto ”ONE AI”. Vuosien 2021–2022 digipolitiikka-agendan (Going Digital III) lähtökohtana on digitaalinen murros ja sen kiihdyttämisen ajurit kuten tekoäly ja esineiden internet (IoT). Keskeisenä teemana k