Suullisen todistelun vastaanottaminen tallenteelta – Videotallennustyöryhmän mietintö Lausuntotiivistelmä Oikeusministeriön julkaisuja Justitieministeriets publikationer 2021:12Mietintöjä ja lausuntoja Betänkanden och utlåtanden Oikeusministeriö Helsinki 2021 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:12 Suullisen todistelun vastaanottaminen tallenteelta – Videotallennustyöryhmän mietintö Lausuntotiivistelmä Oikeusministeriö © 2021 tekijät ja oikeusministeriö ISBN pdf 978-952-259-853-0 ISSN pdf 2490-1172 Taitto Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2021 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ https://vnjulkaisumyynti.fi/ Kuvailulehti 5.7.2021 Suullisen todistelun vastaanottaminen tallenteelta – Videotallennustyöryhmän mietintö Lausuntotiivistelmä Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2021:12 Teema Mietintöjä ja lausuntoja Julkaisija Oikeusministeriö Tekijä/t Aleksi Heikkilä Kieli suomi Sivumäärä 84 Tiivistelmä Lausunnonantajat suhtautuvat pääosin myönteisesti työryhmän esittämään uudistukseen, jonka mukaan käräjäoikeudessa vastaanotetusta suullisesta todistelusta tehdään kuva- ja äänitallenne, ja sanottu todistelu otetaan vastaan muutoksenhakutuomioistuimessa tallennetta katsomalla. Valtaosa lausunnonantajista katsoo uudistuksen edistävän mietinnössä esitettyjen tavoitteiden saavuttamista. Kuva- ja äänitallenteiden niin kutsutun indeksoinnin edellytykset, laajuus ja vastuunjako jakavat lausunnonantajien näkemyksiä. Useat lausunnonantajat katsovat, että ehdotuksen, jonka mukaan eräissä tilanteissa suullinen todistelu voitaisiin esittää pääkäsittelyssä siihen viittaamalla siten, että muutoksenhakutuomioistuin perehtyisi todisteluun asianosaisten ja yleisön läsnä olematta, soveltamisalaa voisi laajentaa mietinnössä esitetystä. Enemmistö lausunnonantajista kiinnittää huomiota siihen, että uudistus lisää työtä käräjäoikeuksissa, jolloin käräjäoikeuksien henkilöstöresursseja on lisättävä. Asiasanat muutoksenhaku, oikeudenkäynti, prosessioikeus, digitaaliset tallenteet, todistelu ISBN PDF 978-952-259-853-0 ISSN PDF 2490-1172 Asianumero VN/4330/2018 Julkaisun osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-853-0 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-853-0 Presentationsblad 5.7.2021 Mottagande av muntlig bevisning genom en upptagning – Betänkande av arbetsgruppen för videoupptagning Sammandrag av utlåtandena Justitieministeriets publikationer, Betänkanden och utlåtanden 2021:12 Tema Betänkanden och utlåtanden Utgivare Justitieministeriet Författare Aleksi Heikkilä Språk finska Sidantal 84 Referat Remissinstanserna förhåller sig i huvudsak positivt till arbetsgruppens förslag till reform, enligt vilken det görs en bild- och ljudupptagning om den muntliga bevisning som tas emot vid tingsrätten, och denna upptagning tas emot som bevisning vid fullföljdsdomstolen. Största delen av remissinstanserna anser att reformen främjar uppnåendet av de mål som anges i betänkandet. Förutsättningarna för, omfattningen av och ansvarsfördelningen i fråga om så kallad index- ering av bild- och ljudupptagningar delar remissinstansernas åsikter. Flera av remissinstanserna anser att tillämpningsområdet för det förslag, enligt vilket muntlig bevisning i vissa situationer kan läggas fram vid huvudförhandlingen genom att hänvisa till den så att fullföljdsdomstolen ska sätta sig in i bevisningen utan att parterna och allmänheten är närvarande, kunde utvidgas från det som föreslås i betänkandet. Majoriteten av remissinstanserna lyfter fram att reformen ökar arbetet vid tingsrätterna, varvid tingsrätternas personalresurser måste ökas. Nyckelord ändringssökande, rättegång, processrätt, digitala upptagningar, bevisning ISBN PDF 978-952-259-853-0 ISSN PDF 2490-1172 Ärendenr. VN/4330/2018 URN-adress http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-853-0 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-853-0 Sisältö 1 Johdanto ...................................................................................................... 8 1.1 Työryhmän mietintö ja lausuntokierros .......................................................................... 8 1.2 Yhteenveto lausunnoista ............................................................................................. 11 2 Käräjäoikeusmenettely ............................................................................. 14 2.1 Yhteenvedon tekeminen rikosasiassa (ROL 5:10 b) ................................................... 14 2.2 Suullisen valmistelun toimittaminen rikosasiassa ........................................................ 15 2.3 Määräaika pääkäsittelyn toimittamiselle ...................................................................... 15 2.4 Pääkäsittelyn jäsentäminen......................................................................................... 16 2.5 Tallenteiden indeksointi ............................................................................................... 19 2.5.1 Indeksoinnin tarve ja laajuus ..................................................................... 19 2.5.2 Indeksointikäytännöt .................................................................................. 22 2.5.3 Kuka tekee indeksoinnin ............................................................................ 24 2.5.4 Asianosaisten mahdollisuus seurata indeksoinnin tekemistä .................... 27 2.6 Tallenteiden käyttäminen käräjäoikeudessa ............................................................... 28 2.7 Katselmuksen tallentaminen ....................................................................................... 30 2.8 Kirjallisen toisinnon tekeminen (OK 22:9) ................................................................... 31 2.9 Prosessisuunnitelma ................................................................................................... 33 2.10 Kokoonpanosääntely ................................................................................................... 34 2.11 Oikeusapulain mukaisen avustajan määrääminen ja edellytysten arviointi ................. 34 3 Hovioikeusmenettely ................................................................................ 35 3.1 Valmistelu hovioikeudessa .......................................................................................... 35 3.2 Lisä- ja uudelleenkuuleminen ...................................................................................... 37 3.2.1 Yleistä ........................................................................................................ 37 3.2.2 Lisäkuulemisen kynnys .............................................................................. 38 3.2.3 Uudelleenkuulemisen kynnys .................................................................... 40 3.3 Kuulemisjärjestyksen muuttaminen ............................................................................. 41 3.4 Viittausmenettely ......................................................................................................... 41 3.5 Matkakäräjäistunnot .................................................................................................... 44 3.6 Muut ehdotetut muutokset hovioikeusmenettelyyn ..................................................... 45 3.6.1 1. asteen jutut ............................................................................................ 45 3.6.2 Jatkokäsittelylupaharkinta ja kirjallinen menettely ..................................... 45 3.7 Hovioikeusmenettelyn edelleenkehittämisehdotukset ................................................. 47 4 Kuva- ja äänitallenteen laatiminen ylempien tuomioistuinten vastaanottamasta henkilötodistelusta ................................................... 48 5 Menettely korkeimmassa oikeudessa .................................................... 49 6 Menettely markkinaoikeudessa ............................................................... 50 7 Oikeudenkäynnin julkisuus ja tietosuoja ............................................... 52 7.1 Yleistä ......................................................................................................................... 52 7.2 Videoiden luovutuskielto ............................................................................................. 52 7.3 Videoiden salassapito ................................................................................................. 54 7.4 Turvatarkastukset ........................................................................................................ 56 7.5 Tallenteiden katsomistilat ............................................................................................ 58 7.6 Nykyään tehtävien äänitallenteiden julkisuus .............................................................. 59 7.7 Tietosuojaoikeudelliset vaatimukset ............................................................................ 59 8 Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin reunaehdot ................................ 63 9 Taloudelliset vaikutukset ......................................................................... 65 9.1 Yleistä ......................................................................................................................... 65 9.2 Käräjäoikeuksien resurssit .......................................................................................... 66 9.3 Indeksoinnin resurssivaikutukset ................................................................................. 67 9.4 Hovioikeuksien resurssit.............................................................................................. 68 9.5 Tuomioistuinviraston resurssit ..................................................................................... 69 9.6 Videotallennusjärjestelmän hinta ................................................................................. 69 9.7 Tallenteiden säilytysaika (OK 22:10) ........................................................................... 70 9.8 Tallenteiden katsomistilat ............................................................................................ 71 10 Videotallennusjärjestelmän tekninen toteuttaminen ............................ 72 10.1 Tallenteiden laatu ja tekninen tuki ............................................................................... 72 10.2 AIPAan linkitys ............................................................................................................ 73 11 Koulutustarpeet ........................................................................................ 74 12 Muut toteuttamisvaihtoehdot .................................................................. 75 12.1 Näyttömuutoksenhaun kieltäminen ............................................................................. 75 12.2 Esitutkintatallenteiden hyödyntäminen ........................................................................ 75 12.3 Litterointien hyödyntäminen kuva- ja äänitallenteiden sijaan ...................................... 78 12.4 Äänitteiden hyödyntäminen ......................................................................................... 78 12.5 Tallenteiden tekeminen esitutkinnassa muussa tarkoituksessa kuin näyttönä käytettäväksi ................................................................................................. 79 13 Toteuttamisaikataulu ................................................................................ 81 13.1 Tarve pilotoida ............................................................................................................. 81 13.2 Käyttöönoton vaiheistusaika ....................................................................................... 82 14 Rikoslain ja pakkokeinolain muuttaminen ............................................. 84 OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:12 8 1 Johdanto 1.1 Työryhmän mietintö ja lausuntokierros Oikeusministeriö asetti 2. joulukuuta 2019 työryhmän valmistelemaan hallitusohjel- man mukaista ehdotusta lainsäädännöksi henkilötodistelun vastaanottamisesta muu- toksenhakutuomioistuimessa käräjäoikeuden tekemältä kuva- ja äänitallenteelta. Työryhmä ehdottaa toimeksiantonsa mukaisesti tehtäväksi muutoksia oikeudenkäynti- menettelyä koskevaan lainsäädäntöön siten, että käräjäoikeudessa vastaanotetusta suullisesta todistelusta tehdään kuva- ja äänitallenne, ja sanottu todistelu otetaan vas- taan muutoksenhakutuomioistuimessa tallennetta katsomalla. Työryhmä ehdottaa li- säksi, että tallennettu suullinen todistelu eräissä tilanteissa olisi mahdollista esittää pääkäsittelyssä siihen viittaamalla siten, että muutoksenhakutuomioistuin perehtyisi todisteluun asianosaisten ja yleisön läsnä olematta. Ehdotuksen tavoitteena on parantaa muutoksenhaussa tapahtuvan näytön arvioinnin oikeellisuutta, tehostaa muutoksenhakumenettelyä sekä vähentää muutoksenhausta asianosaisille ja todistajille aiheutuvia kustannuksia ja muuta haittaa. Lisäksi ehdotuk- sella pyritään vahvistamaan hovioikeuden roolia käräjäoikeuden ratkaisun oikeelli- suutta kontrolloivana tuomioistuimena siirtämällä oikeudenkäynnin painopistettä en- tistä enemmän käräjäoikeuteen. Samalla edistettäisiin tietotekniikan hyödyntämistä oikeudenkäyntimenettelyssä. Ehdotuksella toteutettaisiin pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaa, jonka mukaan oikeudenkäynneissä näytön vastaanottaminen keskitetään käräjäoikeuksiin niin, että todistelu taltioidaan hovioikeuskäsittelyä varten. Lakiehdotukset on tarkoitettu tulemaan voimaan vuonna 2022. Uutta menettelyä so- vellettaisiin ensin riita- ja hakemusasioissa. Mietintö luovutettiin oikeusministeriölle 14. joulukuuta 2020. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:12 9 Mietinnöstä pyydettiin lausunto seuraavilta 52 taholta. Lausunnon antaneet on mer- kitty *:llä. Lausuntoaika päättyi 19. helmikuuta 2021. Valtiovarainministeriö* Korkein oikeus* Helsingin hovioikeus* Itä-Suomen hovioikeus* Rovaniemen hovioikeus* Turun hovioikeus* Vaasan hovioikeus* Markkinaoikeus* Työtuomioistuin Etelä-Karjalan käräjäoikeus* Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus* Etelä-Savon käräjäoikeus* Helsingin käräjäoikeus* Itä-Uudenmaan käräjäoikeus* Kainuun käräjäoikeus Kanta-Hämeen käräjäoikeus* Keski-Suomen käräjäoikeus* Kymenlaakson käräjäoikeus* Lapin käräjäoikeus* Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus* Oulun käräjäoikeus* Pirkanmaan käräjäoikeus* Pohjanmaan käräjäoikeus* Pohjois-Karjalan käräjäoikeus* Pohjois-Savon käräjäoikeus* Päijät-Hämeen käräjäoikeus Satakunnan käräjäoikeus Varsinais-Suomen käräjäoikeus* Ålands tingsrätt OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:12 10 Eduskunnan oikeusasiamies* Ihmisoikeuskeskus Tietosuojavaltuutettu* Tuomioistuinvirasto* Syyttäjälaitos, valtakunnansyyttäjän toimisto* (Syyttäjälaitos) Valtioneuvoston oikeuskansleri* (Oikeuskansleri) Aineistopankki-hanketoimisto* (Aipa-hanketoimisto) Kansallisarkisto Oikeusrekisterikeskus* (ORK) Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan oikeustietei- den laitos* (Itä-Suomen yliopisto) Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta Lapin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta Julkiset oikeusavustajat ry* Luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat ry Oikeustoimittajat ry* Suomen Asianajajaliitto* (Asianajajaliitto) Suomen Haastemiehet JHL ry Suomen Lakimiesliitto ry* (Lakimiesliitto) Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry* Suomen Syyttäjäyhdistys ry* (Syyttäjäyhdistys) Suomen tuomariliitto ry* (Tuomariliitto) Kaiken kaikkiaan lausuntoja annettiin 45. Edellä mainittujen lisäksi lausunnon toimitti- vat seuraavat 6 tahoa Länsi- ja Sisä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri Oikeuspsykologian tutkimusryhmä, Åbo Akademi (Oikeuspsykologian tutkimusryhmä) Raiskauskriisikeskus Tukinainen ry (Tukinainen ry) Suomen Psykologiliitto ry (Psykologiliitto) OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:12 11 YK:n yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (Euroopan kriminaali- politiikan instituutti) OTM Anton von Schrowe 1.2 Yhteenveto lausunnoista Korkein oikeus, Itä-Suomen hovioikeus, Helsingin hovioikeus, Rovaniemen hovioi- keus, Turun hovioikeus, Vaasan hovioikeus, Helsingin käräjäoikeus, Itä-Uudenmaan käräjäoikeus, Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus, Pohjanmaan käräjäoikeus, Eduskun- nan oikeusasiamies, Oikeuskansleri, Lakimiesliitto, Syyttäjälaitos, Syyttäjäyhdistys, Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti, Itä-Suomen yliopisto, Julkiset oikeusavustajat ry, Psykologiliitto, Oikeuspsykologian tutkimusryhmä ja Tukinainen ry kannatta- vat/suhtautuvat myönteisesti mietinnössä esitettyyn uudistukseen suullisen todistelun vastaanottamisesta kuva- ja äänitallenteelta hovioikeudessa. Etelä-Karjalan käräjäoikeus, Etelä-Savon käräjäoikeus, Kanta-Hämeen käräjäoikeus, Keski-Suomen käräjäoikeus, Kymenlaakson käräjäoikeus, Lapin käräjäoikeus, Oulun käräjäoikeus, Pohjois-Karjalan käräjäoikeus, Tuomioistuinvirasto, Tuomariliitto, Valtio- varainministeriö, Länsi- ja Sisä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri ja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto kannattavat uudistusta sillä edellytyksellä, että uudistuksen re- surssitarpeet selvitetään tarkemmin ja riittävät resurssit taataan. Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus, Pirkanmaan käräjäoikeus, Pohjois-Savon käräjäoi- keus ja Varsinais-Suomen käräjäoikeus suhtautuvat uudistukseen varauksellisesti ja katsovat, että uudistuksesta saavutettaviin hyötyihin nähden siitä aiheutuvat kustan- nukset ovat liian suuret. Pirkanmaan käräjäoikeuden mukaan jatkovalmistelussa tulisi tarkastella sitä, voi- daanko henkilötodistelu hovioikeuksissa ottaa vastaan pääsääntöisesti äänitteitä kuuntelemalla. Markkinaoikeus, Asianajajaliitto, Aipa-hanketoimisto, ORK, Tietosuojavaltuutettu, Oi- keustoimittajat ry ja OTM Anton von Schrowe eivät esitä yleistä uudistusta puoltavaa tai vastustavaa kantaa, vaan esittävät lausunnossaan kannanottoja tiettyihin uudistuk- sen yksityiskohtiin. Enemmistö asiaan kantaa ottaneista lausunnonantajista, mukaan lukien ylemmät tuo- mioistuimet, kannattaa asian valmistelun ja pääkäsittelyn kehittämistä käräjäoikeu- OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:12 12 dessa koskevia säännösten muutosehdotuksia. Niiden katsotaan muun muassa sel- keyttävän prosessia ja parantavan käräjäoikeuksien ratkaisuedellytyksiä. Osa lausun- nonantajista kuitenkin huomauttaa asian jäsennellyn käsittelyn toteuttamiseen, eten- kin kuultavan kertomuksen esittämistapoihin sekä rikosprosessin luonteeseen liitty- vistä käytännön haasteista, joihin esitetyn sääntelyn ei katsota vaikuttavan. Kuva- ja äänitallenteiden indeksoinnin edellytykset, laajuus ja vastuunjako jakavat lau- sunnonantajien näkemyksiä. Hovioikeudet korostavat laadukkaan indeksoinnin tar- vetta, kun taas enemmistö käräjäoikeuksista pitää indeksointia käräjäoikeuksien re- surssienkäytön näkökulmasta epätarkoituksenmukaisena indeksoinnilla saavutettaviin hyötyihin nähden. Hovioikeuden lisä- ja uudelleenkuulemiskynnykseen kantaa ottaneet lausunnonanta- jat, etenkin hovioikeudet katsovat, että mainitun kynnyksen tulee olla riittävän korkea. Erityisesti Korkein oikeus ja Helsingin hovioikeus katsovat, että perusteluista tulisi il- metä selkeämmin lisä- ja uudelleenkuulemisen edellytykset. Kaikki viittausmenettelyyn kantaa ottaneet lausunnonantajat suhtautuvat viittausme- nettelyn perusteisiin myönteisesti. Moni lausunnonantaja katsoo, että menettelyn so- veltamisalaa tulisi laajentaa lisäämällä hovioikeuden harkintavaltaa menettelyn käyttä- misestä. Enemmistö lausunnonantajista katsoo, että mietinnössä on löydetty onnistuneesti ta- sapaino oikeudenkäynnin julkisuuden edellyttämien vaatimuksien ja toisaalta videoita- vien kuultavien yksityiselämän suojan kannalta. Ehdotus, jonka mukaan henkilöltä, joka saapuu tuomioistuimeen katsomaan käräjäoikeudessa tehtyä kuva- ja äänitallen- netta, voitaisiin ottaa pois kuvan tallentamiseen soveltuvat välineet, jakaa lausunnon- antajien mielipiteet. Osa lausunnonantajista kannattaa ehdotusta, kun taas varsinkin enemmistö käräjäoikeuksista pitää ehdotusta sekä perusoikeusnäkökulmasta että käytännön toteutuksen kannalta ongelmallisena. Enemmistö lausunnonantajista kiinnittää huomiota siihen, että uudistus lisää työtä kä- räjäoikeuksissa, jolloin käräjäoikeuksien henkilöstöresursseja on lisättävä. Asian- osaisten oikeudenkäyntikulujen määrän todetaan voivan kasvaa käräjäoikeusvai- heessa, mutta toisaalta hovioikeudessa oikeudenkäyntikulujen määrän katsotaan mahdollisesti vähenevän. Uudistuksesta katsotaan syntyvän suuria kertaluontoisia kustannuksia tietojärjestelmän hankinnan lisäksi istuntosalien sähkö- ja kaapelointi- töistä sekä laiteasennuksista. Lisäksi kustannuksia todetaan syntyvän järjestelmän käyttöönottokoulutuksesta sekä teknisestä ylläpidosta ja tuesta. Uudistuksen toteutta- misaikataulua pidetään kunnianhimoisena, joskin teknisen toteutuksen ja koulutuksen suunnittelun onnistuessa mahdollisena. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:12 13 Mietinnössä esitetyistä muista toteuttamisvaihtoehdoista eniten kantaa otetaan esitut- kintatallenteiden nykyistä laajempaan hyödynnettävyyteen. Enemmistö asiaan kantaa ottaneista lausunnonantajista ei pidä perusteltuna pyrkimystä menettelyyn, jossa to- distelua pääsääntöisesti otettaisiin oikeudenkäynnissä vastaan esitutkinnassa teh- dyltä kuva- ja äänitallenteelta. Osa lausunnonantajista, etenkin syyttäjiä edustavat ta- hot, yksittäiset tuomioistuimet sekä oikeuspsykologian asiantuntijat suhtautuvat myön- teisesti esitutkinnassa tehtyjen kuva- ja äänitallenteiden nykyistä laajempiin hyödyntä- mismahdollisuuksiin. Muutamat lausunnonantajat esittävät jo voimassa olevaan sääntelyn puitteissa toteut- tamiskelpoisia videoidun ja litteroidun materiaalin yhdistelmään perustuvia sujuvampia toimintamalleja, joita niiden mukaan tulisi käyttää ainakin laajoissa jutuissa. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:12 14 2 Käräjäoikeusmenettely 2.1 Yhteenvedon tekeminen rikosasiassa (ROL 5:10 b) Korkein oikeus, Helsingin hovioikeus, Etelä-Karjalan käräjäoikeus, Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus, Helsingin käräjäoikeus, Oulun käräjäoikeus, Asianajajaliitto, Syyttäjäyh- distys, Oikeuskansleri ja Itä-Suomen yliopisto kannattavat yhteenvetojen tekemisen lisäämistä niissä syyttäjän ajamissa rikosasioissa, joissa se olisi asian laajuuden tai muun erityisen syyn vuoksi tarpeen. Rovaniemen hovioikeus ja Pirkanmaan käräjäoikeus katsovat, että kirjallisen yhteen- vedon laatiminen tulisi perustua asian jäsennellyn käsittelyn tarpeeseen. Pirkanmaan käräjäoikeus toteaa, että laajoissa rikosasioissa tulee vastaan tilanteita, jossa pitkin matkaa valmistuu lisätutkintoja joistakin kysymyksistä. Asianajajaliitto kiinnittää huomiota mietinnössä esitetyn lisäksi siihen, että valmistelu ennen pääkäsittelyä mahdollistaa erilaisten todisteluun liittyvien käsittelyratkaisua vaativien väitteiden ratkaisun ennen pääkäsittelyä, mikä pääkäsittelyn nopeutumisen ohella parantaa asianosaisten oikeusturvaa, koska he voivat todistelun nimeämisessä ottaa huomioon mahdolliset hyödyntämiskieltojen tms. vaikutukset omaan todiste- luunsa/sen tarpeeseen. Jos erityisesti todisteluun liittyvää valmistelua tehostetaan, tu- lisi kiinnittää huomiota myös parhaan todistelun periaatteen toteutumiseen. Valmiste- lussa tuomioistuimella olisi parempi mahdollisuus harkita esimerkiksi välillisen todiste- lun eväämistä välittömämmän todistelun ollessa saatavilla, tai jonkun seikan riidatto- muudesta seuraavaa tarpeettoman todistelun eväämistä. Tällä hetkellä OK 17 luvun 8 §:n todistelun eväämistä koskevat säännökset tulevat hyvin harvoin sovellettaviksi, mutta todistelun valmistelu ennen pääkäsittelyä antaisi tuomioistuimille nykyistä pa- remman mahdollisuuden harkita niiden soveltamista, kun ratkaisun antaminen ei ta- pahtuisi kesken pääkäsittelyä esitetyn väitteen vuoksi siten, että harkintaan käytettä- vissä oleva aika on varsin rajallinen. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:12 15 2.2 Suullisen valmistelun toimittaminen rikosasiassa Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus, Asianajajaliitto, Oikeuskansleri ja Itä-Suomen yli- opisto kannattavat sitä, että uudistuksen yhteydessä lisättäisiin etenkin laajojen rikos- asioiden suullista valmistelua. Eduskunnan oikeusasiamies ei vastusta pyrkimyksiä rikosasioiden valmistelun kehit- tämiseen, mutta suhtautuu kuitenkin varauksellisesti uudistusten tehoon. Länsi- ja Sisä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri katsoo, että esitys käräjäoi- keuskäsittelyn valmistelun kehittämisestä ja pääkäsittelyn turvaamisesta tarkoittaa käytännössä avustajan näkökulmasta sitä, että avustajalla on usein vain yksi mahdol- lisuus kuulustella osapuolia ja ennen kaikkia todistajia. Tämä vaatisi rikosasioiden osalta sitä, että esitutkintaa suoritetaan huolellisesti ja valmistellusti, jotta henkilöitä voidaan kuullaan laajasti asian kulusta. Ehdotamme, että myös näistä kuulusteluista tehdään videotallenteita, joihin voidaan tutustua ennen pääkäsittelyä tai siinä vai- heessa kun annetaan lausuntoja esitutkinnasta. Vaasan hovioikeus esittää, että ROL 5:10:iä muutettaisiin vastaavasti kuten se ehdot- taa oikeudenkäymiskaaren (OK) 5 luvun 24 §:n 1 momenttia muutettavaksi prosessi- suunnitelman edellyttämällä tavalla. 2.3 Määräaika pääkäsittelyn toimittamiselle Asianajajaliitto, Syyttäjäyhdistys ja Tuomariliitto kannattavat ehdotettua muutosta, jonka mukaan pääkäsittelyn aloittamista koskeva määräaika pitenee kahdesta viikosta kolmeen viikkoon, kun asiassa toimitetaan valmisteluistunto. Helsingin käräjäoikeus ja Lapin käräjäoikeus kannattavat ehdotusta täsmennettynä si- ten, että pääkäsittely on aloitettava kolmen viikon kuluessa asian vireille tulosta. Etelä-Savon käräjäoikeus ja Keski-Suomen käräjäoikeus pitävät ehdotettua määräai- kaa liian lyhyenä. Pirkanmaan käräjäoikeus katsoo, että vangitun jutun käsittelyn siirtäminen kolmen vii- kon päähän yhteenvedon tekemiseksi ei ole oikeansuuntainen ratkaisu syyttö- myysolettaman ja vangitun aseman vuoksi. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:12 16 Asianajajaliitto pitää erittäin kannatettavana sitä, että vangitun asian käsittelyä ei tar- vitse aloittaa 14 päivän kuluttua syytteen nostamisesta, koska laajoissa asioissa jä- sennellyn pääkäsittelyn läpivieminen ei ole välttämättä mahdollista 14 päivän aikana. Helsingin käräjäoikeus toteaa, että laajemmissa rikosasioissa pääkäsittelyä ei käytän- nössä koskaan saada pidettyä kahden (tai ehdotetun kolmen) viikon määräajassa, vaan määräajalla osoitetaan sitä ajankohtaa, jolloin pääkäsittely on aloitettava. Pie- nemmissä rikosasioissa pääkäsittely saadaan pidettyä samana päivänä kuin se on aloitettu, eikä sanamuodon muutos siten heikennä vangitun asemaa näissäkään asi- oissa. Keski-Suomen käräjäoikeus pohtii miten ja miksi suullisen valmistelun järjestäminen poikkeaa niistä syistä, joilla voimassa olevan lain mukaan voidaan poiketa määrä- ajasta. Toisekseen sekä voimassa olevan että ehdotettavan uuden ROL 5 luvun 10 § mukaan suullisen valmistelun perusteena olisi pääkäsittelyn keskittämisen turvaami- nen. Näin ollen suullisen valmistelun pitäminen nimenomaan ei ole luonteeltaan toi- senlainen vaan samanlainen kuin ne syyt, jotka voimassa olevassa laissa oikeuttavat poikkeamaan määräajasta. Tämä koskee erityisesti 3 momentissa mainittua ROL 5 luvun 10 §:ää, jossa mainitut valmistelutoimet varsin hyvin rinnastuvat valmisteluistun- non pitämiseen. Suullista valmistelua edellyttävät asiat ovat tyypillisesti niin laajoja, että kahden tai kolmenkin viikon aika syytteen vireilletulosta pääkäsittelyyn on usein riittämätön. Jos suullinen valmistelu toisin kuin 3 momentissa mainitut muut valmiste- lutoimet sidotaan ehdotetuin tavoin määräaikaan, on vaarana, ettei määräajasta us- kalleta poiketa silloinkaan, kun siihen olisi esimerkiksi jutun laajuudesta johtuva 3 mo- mentissa tarkoitettu ”muu tärkeä syy”. Tämä voi johtaa joko siihen, ettei valmisteluis- tunnon pitämiseen haluta käyttää niukasta ajasta johtuvia vähiä voimavaroja lainkaan, tai tiukassa määräajassa pidettävällä suullisella valmistelulla ei saavuteta sille asetet- tuja tavoitteita. Käräjäoikeus esittää ehdotuksesta poiketen, että valmisteluistunnon pitäminen lisättäisiin 3 momenttiin perusteeksi määrätä pidempi pääkäsittelyn aloitta- misen määräaika. 2.4 Pääkäsittelyn jäsentäminen Korkein oikeus, Rovaniemen hovioikeus, Turun hovioikeus, Vaasan hovioikeus, Etelä- Pohjanmaan käräjäoikeus, Keski-Suomen käräjäoikeus, Oulun käräjäoikeus, Laki- miesliitto, Tuomariliitto ja Oikeuskansleri kannattavat asian valmistelun ja pääkäsitte- lyn kehittämistä käräjäoikeudessa koskevia säännösten muutosehdotuksia. Helsingin käräjäoikeus, Lapin käräjäoikeus ja Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus kannat- tavat erityisesti tavoitetta parantaa laajojen rikosasioiden valmistelua. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:12 17 Keski-Suomen käräjäoikeus, Oulun käräjäoikeus ja Tuomariliitto katsovat, että ehdo- tukset selkeyttävät prosessia ja parantavat käräjäoikeuksien ratkaisuedellytyksiä. Vaasan hovioikeus pitää tärkeänä, että käräjäoikeus johtaisi prosessia niin, että todis- telun vastaanottamisen rakenne on jäsennelty ja että istunnossa pysytään tehdyssä prosessisuunnitelmassa. Puheenjohtajan tai pääkuulustelun toimittajan tulisi kertoa selkeästi, että todistelussa siirrytään uuteen erilliseen todistusteemaan tai muuhun oman kokonaisuuden käsittävään osaan kuulemisessa. Tällöin pöytäkirjanpitäjä voisi tehdä tästä ajankohdan ilmaisevan merkinnän kuva- ja äänitallenteeseen. Kuuleminen voitaisiin toimittaa myös niin, että selkeän oman kokonaisuuden muodostavan laajan osan pääkuulustelua seuraisi sitä koskeva vastakuulustelu ja mahdolliset tarkentavat kysymykset. Asianosaisten kannanottoihin siitä, miten oikeudenkäynti tulisi järjestää, tulee kiinnittää huomiota, vaikka tuomioistuin on sidottu prosessilakiin ja on velvollinen sitä ja sen taustalla olevia menettelyperiaatteita noudattamaan. Helsingin käräjäoikeus toteaa, että pienissä rikosasioissa, joita suurin osa käräjäoi- keuksien käsittelemistä rikosasioista on ehdotettu jäsentelyvaatimus ei aiheuta muu- tosta nykyiseen käsittelytapaan. Helsingin käräjäoikeus toteaa, että huomattavan laajoissa asioissa on tilanteita, joissa käsittelyn jäsennelty toteuttaminen voi edellyttää kuulemista useana istuntopäivänä. Kuultavalle voi olla helpompaa valmistautua ja osallistua useampaan esimerkiksi muutaman viikon välein tapahtuvaan eri teemoja koskevaan kuulusteluun kuin yhteen pitkään kuulusteluun, jossa käsitellään hyvin erilaisia teemoja asioissa, joissa voi osin olla myös eri asianosaisia. Huomattava on myös, että etäyhteyksien käyttö on omiaan vähentämään useammasta kuulemisesta kuultavalle aiheutuvaa haittaa. Kanta-Hämeen käräjäoikeus, Lapin käräjäoikeus, Pirkanmaan käräjäoikeus ja Asian- ajajaliitto pitävät asian valmistelun ja pääkäsittelyn kehittämistä käräjäoikeudessa kos- kevia säännösten muutosehdotuksia tarpeettomina, koska jo nykyiset säännökset oh- jaavat, että asia käsitellään jäsennellysti. Turun hovioikeus, Helsingin käräjäoikeus, Kanta-Hämeen käräjäoikeus, Pohjanmaan käräjäoikeus, Asianajajaliitto, Eduskunnan oikeusasiamies ja OTM Anton von Schrowe katsovat, että jäsennellyn käsittelyn toteuttamiseen liittyy tiettyjä haasteita. Asianajajaliitto pitää mahdollisena, että yksittäiset tuomarit saattaisivat ehdotettujen lisäysten johdosta vaatia kuulustelujen yksityiskohtaista jäsentämistä säännönmukai- sesti ja myös jutuissa, joissa tämä olisi epätarkoituksenmukaista. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:12 18 Pohjanmaan käräjäoikeus toteaa, että teemakohtainen tai syytekohdittainen kuulemis- tapa tarkoittaisi pahimmassa tapauksessa sitä, että kuultavilla olisi lukuisia kuulemis- kertoja saman tai useamman päivän aikana. Kanta-Hämeen käräjäoikeus ja Eduskunnan oikeusasiamies toteavat, että oikeuden- käyntiavustajien tavoitteena oleva päämiehen edusta huolehtimisen tavoite on ristirii- dassa asian jäsennellyn käsittelyn tavoitteen kanssa. Asian jäsentyneisyys ei aina välttämättä ole rikosasian vastaajan edun mukainen tavoite. Henkilötodistelun arviointi on kokonaisharkintaa, jolloin merkitsevät seikat ovat tyypillisesti heidän kertomus- tensa eri osissa. Eduskunnan oikeusasiamies toteaa, että vastaaja voi valita prosessi- taktisista syistä taktiikan, jonka pyrkimyksenä on asian epäselvä jäsentely ja uusien todisteiden ja väitteiden ripottelu vasta pääkäsittelyn kuluessa eikä siis ”korttien pal- jastaminen” ja asian aito valmistelu vielä käräjäoikeuden valmisteluistunnossa. Myös Turun hovioikeus kiinnittää huomiota siihen, että vastakuulustelussa on asian- osaisten näkökulmasta kysymys pääkuulustelun kontrolloimisesta ja lisäksi usein osa- puolille syntyy lisäkysymysten tarvetta kuulemisen päätteeksi. Niin ikään esitutkinta- kertomuksiin viittaaminen rikosasioissa tapahtuu pääsääntöisesti kuulemisten lopuksi, mikä osaltaan sirpaloittaa kysymysten teemoja. Kanta-Hämeen käräjäoikeus ja Eduskunnan oikeusasiamies toteavat, että oikeuden- käynnissä kuultavalla ei ole istuntosaliin tulleessaan yleensä tietoa riitaisista tai riidat- tomista seikoista tai relevanttien oikeudellisten kysymysten etusijajärjestyksestä, vaikka nämä seikat olisivat asianosaisten ja tuomarin mielessä huolellisen valmistelun jälkeen hyvin jäsentyneitä. Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus, Helsingin käräjäoikeus, Pohjanmaan käräjäoikeus, Asianajajaliitto, Eduskunnan oikeusasiamies ja OTM Anton von Schrowe katsovat, että kuultava kykenee parhaimmillaan kertomaan tapahtumista omin sanoin johdon- mukaisesti ja kronologisesti hyvinkin tarkasti eikä häntä silloin yleensä ole järkevää keskeyttää. Kertomusten keskeyttäminen ja pilkkominen etukäteen määriteltyjen tee- mojen perusteella voi pahimmillaan heikentää näyttöä ja vaarantaa tuomion oikeelli- suuden. Korkein oikeus, Helsingin hovioikeus, Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus, Helsingin kä- räjäoikeus, Lapin käräjäoikeus, Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus ja Asianajajaliitto kat- sovat, että pääkäsittelyn jäsentäminen edellyttää sitä, että tuomarit, syyttäjät ja asian- osaisten avustajat jäsentävät kirjelmänsä ja todistajien kuulemisen nykyistä paremmin ja siten kuin menettelysäännöksissä on tarkoitettu. Asianajajaliitto toteaa, että tästä syystä puolustuksen tiedonsaantioikeus on turvattava. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:12 19 Länsi- ja Sisä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri katsoo, että riita-asioissa voi- daan varmistaa tehokasta todistelun vastaanottamista sillä, että osapuolilla on oikeus valvotusti kuulla vastapuolta ja hänen todistajaa ennen oikeudenkäyntiä, mikä menet- telytapa todennäköisesti myös edesauttaisi sovintoratkaisujen syntymistä. Helsingin hovioikeus esittää, että säännökseen (ROL 11:6) lisättäisiin jäsennelty luet- telo esitetyistä todisteista. 2.5 Tallenteiden indeksointi 2.5.1 Indeksoinnin tarve ja laajuus Lausunnonantajien näkemykset indeksoinnin tarpeellisuudesta ja laajuudesta jakautu- vat. Helsingin hovioikeus, Turun hovioikeus, Vaasan hovioikeus, Helsingin käräjäoikeus, Lapin käräjäoikeus ja Eduskunnan oikeusasiamies kannattavat mietinnössä ehdotet- tua indeksointimenettelyä. Rovaniemen hovioikeus kannattaa mietinnössä ehdotettua indeksointimenettelyä, mutta huomauttaa, että merkittävä osa käräjäoikeuksissa tehtävästä indeksointityöstä voi olla merkityksetöntä. Helsingin käräjäoikeus pitää todistelutallenteen indeksointia tarpeellisena laajoissa kuulemisissa. Etelä-Karjalan käräjäoikeus ja Tuomariliitto katsovat, että indeksointi tulisi tehdä aino- astaan erittäin laajoissa jutuissa, joissa vastaanotetaan paljon suullista todistelua eri- laisista todistusteemoista. Helsingin käräjäoikeus toteaa, että käräjäoikeuksille jäisi melko laaja harkintavalta siinä, indeksoidaanko todistajankertomuksia, ja millä tavoin. Indeksointi tulisi olemaan tarpeen melko harvoissa jutuissa, lähinnä laajoissa kuulemisissa. Eduskunnan oikeusasiamies katsoo, että ehdotetun järjestelmän stressitestinä tulisi käyttää laajoja ja vaikeita juttuja, joissa henkilötodistelun teemat eivät aina ole yhtä yksiselitteisiä kuin kattovuotoa koskevissa riidoissa. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:12 20 Edellä mainitut lausunnonantajat perustelivat kantaansa seuraavasti. Helsingin hovioikeus ja Turun hovioikeus katsovat, että indeksoinnin onnistuminen kä- räjäoikeudessa on välttämätön edellytys sille, että uudistuksen tavoitteet täyttyisivät hovioikeuden ja asianosaisten näkökulmasta. Turun hovioikeus katsoo, että mikäli pääkäsittely on pidetty käräjäoikeudessa jäsen- nellysti ja henkilötodistelu otettu vastaan indeksointi laatien, muutoksenhakuvai- heessa tullaan varmuudella näkemään positiivisia vaikutuksia. Vaasan hovioikeus katsoo, että indeksoinnista on hyötyä tarvittaessa jo käräjäoikeu- den tuomion kirjoittamisessa. Samat hyödyt kertyvät osapuolille näiden hakiessa muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun. Vaasan hovioikeus katsoo, että indeksointi on tarpeellinen erityisesti, jos käsittelyn kohteena olevassa asiassa on useita kysymyksiä, jotka liittyvät täysin toisistaan erilli- siin oikeussuhteisiin, syytekohtiin, todistusteemoihin tai tapahtumiin. Se on tarpeen myöskin silloin, kun todistusteema muodostaa itsenäisen kokonaisuuden, jolla ei ole merkityksellistä yhteyttä muihin seikkoihin. Helsingin hovioikeus katsoo, että indeksoinnin merkitys tulisi esille ennen kaikkea laa- jemmissa asioissa ja varsinkin silloin, kun muutoksenhaku hovioikeudessa koskisi vain osaa asiasta tai kun osapuoli muusta syystä pitäisi tarpeellisena vedota vain osaan kuulusteltavan kertomuksesta. Näissä tapauksissa tallenteen asianmukainen indeksointi käräjäoikeudessa olisi edellytyksenä sille, että henkilötodistelu pystytään rajaamaan vastaavasti hovioikeudessa. Lapin käräjäoikeus katsoo, että indeksointi on tarkoituksenmukaisinta toteuttaa siinä vaiheessa, kun todistelu otetaan vastaan käräjäoikeuden pääkäsittelyssä. Tämä edel- lyttää kuitenkin asian valmistelua niin, että pääkäsittely voidaan toimittaa jäsennellysti. Rovaniemen hovioikeus katsoo, että indeksointi ei liene tarpeen hyvin lyhyiden ja tee- moiltaan suppeiden kuulemisten osalta. Turun hovioikeus katsoo, että esimerkiksi pienissä rikosasioissa, joissa kuulemiset koskevat vain yksittäistä tapahtumaa, ei indeksointi ole muutoksenhaun näkökulmasta välttämätöntä. Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus, Etelä-Savon käräjäoikeus, Kanta-Hämeen käräjäoi- keus, Keski-Pohjanmaan käräjäoikeus, Keski-Suomen käräjäoikeus, Pohjanmaan kä- OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:12 21 räjäoikeus, Pohjois-Karjalan käräjäoikeus ja Asianajajaliitto eivät pidä perusteltuna kä- räjäoikeuksissa tehtävää kuva- ja äänitallenteiden indeksointia tai suhtautuvat siihen vähintäänkin varauksellisesti. Edellä mainitut lausunnonantajat perustelivat kantaansa seuraavasti. Kanta-Hämeen käräjäoikeus ja Keski-Pohjanmaan käräjäoikeus katsovat, että hovioi- keudessa voidaan nykytasoisen jäsentelyn perusteella perehtyä riittävän hyvin tallen- teisiin. Asianajajaliitto katsoo, että indeksointi olisi periaatteellisesti ongelmallinen, työläs ja kallis, eikä sillä saavutettaisi todellista hyötyä. Indeksointivaatimus voisi joissain asi- oissa käytännössä johtaa todistelun epätarkoituksenmukaiseen pilkkoutumiseen sekä haitata asioiden sujuvaa ja tarkoituksenmukaista käsittelyä sekä aiheuttaa viivästystä. Riittävää olisi, että uudistetussa menettelyssä asianosaiset ilmoittavat valituksessaan ja vastauksessaan hovioikeudelle, miltä osin käräjäoikeuden kuva- ja äänitallenteet henkilötodistelusta ovat merkityksellisiä ja yksilöivät kyseiset kohdat tarvittavalla tark- kuudella. Pohjanmaan käräjäoikeus katsoo, että tuomioistuinten riippumattomuuden kannalta olisi ongelmallista, jos ylioikeudet ryhtyisivät omien tarpeittensa perusteella ohjaa- maan käräjäoikeuden prosessinjohtoa antamalla kovin tarkkoja ohjeita indeksoinnista ja siitä, miten kuuleminen tulisi toteuttaa käräjäoikeudessa, jotta tallenteiden hyödyn- täminen olisi mahdollisimman vaivatonta hovioikeudessa. Tarpeen mukainen ja kärä- jäoikeuden harkintaan jätettävä indeksointi johtaisi puolestaan helposti ylivarovaisuu- teen asian ratkaisevan käräjätuomarin taholta, joka ei halua saada huonoa mainetta hovioikeudessa indeksoinnin laiminlyövänä tuomarina. Pohjois-Karjalan käräjäoikeus katsovat, että indeksointi tulisi lähinnä tehdä vain niissä asioissa, joissa valitetaan hovioikeuteen ja näissäkin valitusasioissa vain niissä, joissa on kysymys näytön arvioinnista. Keski-Suomen käräjäoikeus katsoo, että mikäli tekni- nen järjestelmä ei tue indeksointia kuulemisen kestäessä, indeksointia ei pitäisi tehdä muissa kuin muutoksenhaun kohteena olevissa asioissa, tällöinkin vasta silloin, kun pääkäsittelyn pitäminen hovioikeudessa on jo varsin todennäköistä. Etelä-Savon käräjäoikeus, Etelä-Karjalan käräjäoikeus, Keski-Suomen käräjäoikeus ja Pohjois-Karjalan käräjäoikeus toteavat, että useimmissa asioissa indeksoinnin tekemi- nen olisi turhaa asioiden jäädessä lainvoimaiseksi. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:12 22 Etelä-Karjalan käräjäoikeus, Kanta-Hämeen käräjäoikeus, Pohjanmaan käräjäoikeus ja Tuomariliitto katsovat, että indeksoiminen suuntaa resursseja pois substanssitoi- minnasta. Keski-Suomen käräjäoikeus katsoo, että indeksoinnin merkitys ja tarve pitäisi suhteut- taa todistelun arvioinnin luotettavuuden kannalta merkityksellisiin seikkoihin korotta- matta indeksointia itseisarvoiseen asemaan. Todistelutarkoituksessa kuullun henkilön kertomukseen on sen luotettavuuden arvioimiseksi varsin usein tutustuttava kokonai- suutena, tai ainakin selvästi laajemmin kuin vain esimerkiksi tiettyä muutoksenhaun kohteena olevaa syytekohtaa tai muuta oikeudenkäynnin kohdetta koskevasti. Keski-Suomen käräjäoikeus katsoo, että indeksointi voitaisiin korvata tekemällä tee- makohtaisia tallentamisia ja tallenteita niissä asioissa, joissa indeksointi olisi ollut tar- peen. Tällöin olennaisen tiedon etsiminen ei vaadi kovin suurta työpanosta niissä ti- lanteissa, joissa on riittävää tutustua vain osaan henkilön käräjäoikeudessa anta- masta kertomuksesta. Helsingin hovioikeus ja Vaasan hovioikeus katsovat, että käräjäoikeuden velvollisuu- desta indeksoida tallenteet tulisi säätää laissa. Myös Keski-Suomen käräjäoikeus kat- soo, että jos indeksointi käräjäoikeudessa katsotaan tarpeelliseksi, tulee sen tekemi- sestä säätää yksiselitteisesti laissa. 2.5.2 Indeksointikäytännöt Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus, Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus, Pohjanmaan kärä- jäoikeus, Lakimiesliitto ja Eduskunnan oikeusasiamies kiinnittävät huomiota siihen, että todistajat eivät kerro tapahtumista teemoittain tai jäsennellysti, mikä jo lähtökoh- taisesti hankaloittaa indeksointia. Eduskunnan oikeusasiamies katsoo, että on myös tiedostettava henkilötodistelun suorittajien mahdolliset kuulustelustrategiset ja -taktiset valinnat, kuulustelun mahdolliset yllätyselementit, jotka eivät perustellusti voi lähteä vastaavista lähtökohdista kuin mistä indeksoinnissa ilmeisesti puhutaan. Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus, Pohjanmaan käräjäoikeus ja Asianajajaliitto katso- vat, että jos indeksoinnin tavoittelu menee liian pitkälle, se saattaa vaarantaa oikeu- denmukaisen oikeudenkäynnin. Pohjanmaan käräjäoikeus katsoo, että mikäli teemoittain tai syytekohdittain tapahtuva indeksointi tarkoittaisi käytännössä sitä, että käräjäoikeus merkitsee tallenteelle koh- dat, jossa kuulemisessa siirrytään teemasta toiseen tai uuteen syytekohtaan, kovin OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:12 23 suureen tarkkuuteen tällaisessa menettelyssä ei päästä. Käytännössä tällaisen kuule- misen toteuttaminen on vaikeaa ja edellyttää tarkkaan laadittua käsittelyjärjestystä ja ennen kaikkea sitä, että osapuolet sitoutuvat siihen. Tarkkojen käsittelyjärjestysten laatiminen etukäteen on perusteltua kuitenkin vain laajemmissa jutuissa. Eduskunnan oikeusasiamies toteaa, että Ruotsin kokemusten valossa indeksointi esi- merkiksi syytekohdittain ei olisi helppoa. Esimerkiksi talousrikoksissa samat tapahtu- mat voivatkin koskea sekä verorikosten että velallisten rikosten syytekohtia. Jos pu- heenjohtaja haluaa tarkastaa indeksoinnin asianmukaisuuden, hänen on katsottava video kokonaan itse. Muutoksenhakuvaiheessa hovioikeudella tai asianosaisilla ei välttämättä ole aihetta luottaa siihen, että käräjäsihteerin merkitsemät liput ovat oi- keissa kohdissa. Tämä johtanee helposti koko videon katsomiseen hovioikeudessa. Oulun käräjäoikeus toteaa, että jäsenneltyä käsittelyä erityisesti vaativat asiat tulee tunnistaa valmistelussa siten, että tallentamisen tekninen toteutus on suunniteltu en- nen pääkäsittelyä. Pienemmissä rikosasioissa undeksointi syytekohdittain olisi lähtö- kohtaisesti riittävä menettelytapa. Lisäksi vahingonkorvauksia koskevat osuudet asi- anomistajan kertomuksesta olisi mahdollista indeksoida. Asianajajaliitto katsoo, että oikeusturvanäkökulmasta lienee mahdotonta, että kysy- mysten esittäminen kuultavalle voitaisiin torjua käräjäoikeusvaiheessa ainoastaan sillä perusteella, että käsiteltävään teemaan liittyvä kysely on suoritettu. Tallenteita editoi- malla on mahdollista koota kutakin teemaa koskeva kysely omaksi kokonaisuudek- seen, mutta toisaalta editointi saattaa johtaa väitteisiin siitä, että todistelu ei päätyisi hovioikeuteen autenttisena tai kokonaan. Oulun käräjäoikeus katsoo, että indeksointi tulee voida tehdä myös siten, että se teh- dään kuultavan yhtäjaksoisen kuulemisen aikana, mikäli todistelua ei oteta vastaan teemakokonaisuuksittain. Pohjanmaan käräjäoikeus toteaa, että yhtäjaksoisessa kuulemisessa tuomari joutuisi jatkuvasti puuttumaan kertomukseen, jotta indeksointi toteutuisi myös käytännössä, varsinkin vapaassa kerronnassa. Turun hovioikeus, Helsingin käräjäoikeus ja Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus katsovat, että ylimääräisen työn välttämiseksi indeksointi tulee tehdä käräjäoikeuden pääkäsit- telyssä. Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus katsoo, että poikkeuksellisen isoissa jutuissa on ajankäytöllisesti edullisempaa, että edes alustava indeksointi tehdään pääkäsitte- lyn aikana. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:12 24 Helsingin käräjäoikeus toteaa, että puheenjohtaja huolehtisi siitä, että niin indeksoin- nin tekevä sihteeri kuin muutkin läsnä olevat tietäisivät, milloin kuulemisessa siirrytään uuteen teemaan tai syytekohtaan sen mukaan, miten kuuleminen jutussa on jäsen- netty. Vaasan hovioikeus katsoo, että oikeudenkäynnissä, jossa kuullaan laajasti todistajia, käräjäoikeuden kokoonpanossa on yleensä vähintään kaksi ammattituomaria ja yhden ammattituomarin istuessa lautamiesten kanssa säännönmukaisesti joko käräjäsihteeri tai notaari pöytäkirjanpitäjänä. Indeksointi pystyttäisiin merkitsemään istunnossa suo- raan pöytäkirjaluonnokseen tai ainakin tavanmukaisesti laadittavaan memoriaaliin, josta ne olisivat siirrettävissä pöytäkirjaan. Vaasan hovioikeus toteaa, että indeksointi olisi ilmoitettava joko kunkin kohdan kuule- misen ajankohdan alkamisajan kellonaikana tai nauhoituslaitteen ilmaisemana ajan- kohtana. Merkintä palvelisi asianosaisia ja hovioikeutta sekä joissakin tapauksissa kä- räjäoikeuttakin laajan todistajankertomuksen tallenteen käsittelyssä. Eduskunnan oikeusasiamies toteaa, että videon indeksointi niin, että esimerkiksi sa- nahaulla voitaisiin hakea tiettyä sanaa, henkilöä tai päivämäärää ei liene ole mahdol- lista. Näin ollen toimiva indeksointi voinee rajoittua vaan videon osien merkitsemiseen ja siihen perustuvaan sisällysluetteloon. Indeksointi voinee siis perustua vain tiettyjen syytekohtien tai teemojen manuaaliseen liputtamiseen videon aikajanalta. Korkein oikeus katsoo, että tallentamisen ja indeksoinnin vaativuus saattaa lisääntyä otettaessa vastaan osittain salassa pidettävää todisteluaineistoa, jolloin myös julki- suusnäkökohtiin tulisi mahdollisuuksien mukaan kiinnittää huomiota jo indeksoinnin yhteydessä. 2.5.3 Kuka tekee indeksoinnin Käräjätuomari Rovaniemen hovioikeus, Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus, Etelä-Savon käräjäoikeus, Kymenlaakson käräjäoikeus ja Tuomariliitto katsovat, että käräjäoikeuden puheenjoh- taja ei voi tehdä indeksointia pääkäsittelyssä. Kymenlaakson käräjäoikeus ja Tuomari- liitto katsovat, että indeksointi ei saa myöskään siirtyä puheenjohtajan jälkikäteen teh- täväksi. Pohjois-Savon käräjäoikeus katsoo, että tuomarin pitäisi käräjäoikeuden istunnossa kyetä keskittymään ydintehtäväänsä. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:12 25 Etelä-Karjalan käräjäoikeus ja Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus katsovat, että menette- lyssä on vaarana, että indeksointi tosiasiallisesti siirtyy puheenjohtajan tehtäväksi. Itä-Suomen hovioikeus ja Pohjois-Karajalan käräjäoikeus katsovat, että indeksoinnin tulisi suorittaa henkilö, joka on läsnä suullista todistelua vastaanotettaessa. Asian ja siinä esitettävän todistelun tuntee parhaiten asian ratkaiseva käräjätuomari. Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus, Varsinais-Suomen käräjäoikeus, Tuomariliitto ja Itä- Suomen yliopisto katsovat, että indeksointi on mahdollisesti liian vaativa tehtävä kärä- jäsihteerille! Käräjäsihteeri Itä-Suomen hovioikeus, Etelä-Savon käräjäoikeus ja Pohjois-Karjalan käräjäoikeus katsovat, että indeksoinnin tekevän henkilön on oltava läsnä suullista todistelua vas- taanotettaessa. Indeksoinnin käyttöönotto merkitsee sitä, että käräjäsihteereiden läs- näolo pääkäsittelyissä on välttämätöntä. Nykyisillä käräjäsihteeriresursseilla se ei ole mahdollista. Lapin käräjäoikeus katsoo, että indeksoinnista huolehtivalla käräjäsihteerillä tai muulla tuomaria avustavalla käräjäoikeuden virkamiehellä tulee olla riittävät taidolliset ja tie- dolliset valmiudet kyseiseen tukipalveluun. Tuomarin tulee joka tapauksessa antaa in- deksoinnista huolehtivalle henkilölle selkeät ohjeet merkintöjen tekemisestä. Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus ehdottaa yhtenä vaihtoehtona, että indeksoinnista vastaisi parhaiten käräjäsihteeri. Käräjänotaari Etelä-Karjalan käräjäoikeus, Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus, Etelä-Savon käräjäoi- keus, Kanta-Hämeen käräjäoikeus, Kymenlaakson käräjäoikeus, Pohjois-Karjalan kä- räjäoikeus, Pohjois-Savon käräjäoikeus ja Varsinais-Suomen käräjäoikeus katsovat, että indeksointi ei voi kuulua käräjänotaarin tehtäviin, koska se ei miltään osin tue tuo- mioistuinharjoittelun tavoitteita. Etelä-Karjalan käräjäoikeus katsoo, että indeksointi vähentäisi halukkuutta hakeutua tuomioistuinharjoitteluun, jos se tulee osaksi käräjän- otaareiden toimenkuvaa. Varsinais-Suomen käräjäoikeus ja Itä-Suomen yliopisto katsovat, ettei käräjänotaarin lyhyt harjoittelu tuomioistuimessa useinkaan antane valmiuksia vaativien asioiden usein runsaan todistelumateriaalin oikeaan indeksointiin. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:12 26 Pohjois-Karjalan käräjäoikeus toteaa, että käräjänotaareiden työn kohdistaminen pää- käsittelyjen seuraamiseen ja indeksointiin vähentäisi merkittävästi heidän työpanos- taan heidän vastuullaan tällä hetkellä olevien rikos-, riita- ja hakemusasioiden käsitte- lyssä, mikä siirtäisi työpaineen näiltä osin käräjätuomareille. Pohjanmaan käräjäoikeus katsoo, että käräjänotaareiden käyttäminen tallennustehtä- vässä ei ole realistista nykymuotoisen käräjänotaariharjoittelun puitteissa muutoin kuin satunnaisesti. Ruotsin tilanne ei ole käräjänotaarien osalta suoraan verrannolli- nen järjestelmäämme, koska tuomioistuinharjoittelu Ruotsissa on kaksivuotinen. Itä-Suomen hovioikeus, Etelä-Karjalan käräjäoikeus, Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus, Etelä-Savon käräjäoikeus ja Pohjois-Karjalan käräjäoikeus katsovat, että nykyisillä kä- räjänotaariresursseilla indeksointia ei voi sälyttää käräjänotaarien tehtäväksi. Helsingin käräjäoikeus puolestaan katsoo, että indeksointi sopisi koulutuksellisesti hy- vin käräjänotaarien tehtäviin, mutta se edellyttäisi käräjänotaarien määrän lisäämistä. Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus ehdottaa yhtenä vaihtoehtona, että indeksoinnista vastaisi harjoittelusuunnitelmaan sisältyvässä tilanteessa käräjänotaari puheenjohta- jan ohjauksessa. Hovioikeus Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus, Keski-Suomen käräjäoikeus, Länsi-Uudenmaan kä- räjäoikeus, Pirkanmaan käräjäoikeus, Pohjanmaan käräjäoikeus ja Pohjois-Karjalan käräjäoikeus katsovat, että hovioikeuden tulisi huolehtia indeksoinnista. Uudistuksella tuleva työajan säästö koituu pääsääntöisesti hovioikeudelle, joten uudistuksen aiheut- tama merkittävä lisätyö olisi johdonmukaista antaa hovioikeuden tehtäväksi. Etelä-Karjalan käräjäoikeus vastustaa sitä, että kuva- ja äänitallenteen indeksointi säädettäisiin yksinomaan käräjäoikeuden velvollisuudeksi. Kanta-Hämeen käräjäoikeus katsoo, että indeksoiminen on muutoksenhakijoiden ja hovioikeuden tehtävä. Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus ja Pohjanmaan käräjäoikeus katsovat, että hovioikeu- den esittelijä voisi tehdä indeksoinnin. Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus toteaa, että hovioikeuden esittelijällä on yleensä enemmän työkokemusta ja ammattitaitoa, joten hän todennäköisesti onnistuisi paremmin erottelemaan tallennusaineistosta vaaditta- vat teemat tai syytekohdat. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:12 27 Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus, Kanta-Hämeen käräjäoikeus, Pirkanmaan käräjäoi- keus, Pohjanmaan käräjäoikeus ja Pohjois-Karjalan käräjäoikeus katsovat, että indek- soinnin tekeminen muutoksenhakuvaiheessa on mielekkäämpää, kun tuolloin jo tiede- tään, miltä osin käräjäoikeuden ratkaisusta on valitettu. Pohjanmaan käräjäoikeus kat- soo, että tällöin olisi riittävää, että käräjäoikeudessa eri kuultavien kertomukset erotel- laan toisistaan samoin kuin salassapidettävät osiot erotetaan julkisista osioista. Muilta osin indeksointi hoidettaisiin hovioikeudessa. Tätä tukee myös mietinnön liitteenä oleva lakiehdotus oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 15 §:n muuttamisesta. Lakitekstis- säkään ei näin ollen velvoiteta valittajaa suoraan ilmoittamaan todistelua tallenteelta. 2.5.4 Asianosaisten mahdollisuus seurata indeksoinnin tekemistä Helsingin hovioikeus, Rovaniemen hovioikeus, Helsingin käräjäoikeus, Asianajajaliitto, Tuomariliitto ja Eduskunnan oikeusasiamies katsovat, että jotta entistä jäsentyneem- män käsittelyn tavoite voisi toteutua, olisi olennaista, että asianosaiset voisivat jo muutoksenhakemuksissaan ja niihin annetuissa vastauksissa täsmällisesti osoittaa hovioikeudelle videoista ne kohdat, jotka hovioikeuden olisi katsottava. Rovaniemen hovioikeus katsoo, että oikeudenkäynnissä asianosaisilla tulisi olla reaa- liaikainen mahdollisuus seurata tallenteiden indeksointia sen varmistamiseksi, että in- deksointi vastaa sovittua. Tällä varmistettaisiin se, että asianosaisilla on mahdollisuus täyttää muutoksenhaussa esitetyssä OK 25 luvun 15 §:ssä säädetyt velvoitteensa. Rovaniemen hovioikeus katsoo, että valitukset ja vastaukset voidaan laatia säännök- sen edellyttämällä tavalla vain, jos asianosaiset ovat voineet seurata indeksoinnin to- teutumista pääkäsittelyn aikana. Muussa tapauksessa kirjelmien laatiminen voi edel- lyttää tallenteiden kuuntelemista uudelleen. Helsingin hovioikeus toteaa, että asian jatkovalmistelussa on välttämätöntä ratkaista kysymys siitä, millä tavoin turvataan se, että käräjäoikeudella, asianosaisilla ja hovioi- keudella on käytettävissään sama tieto tallenteiden indeksimerkinnöistä eli jutun hen- kilötodistelun laajuudesta. Lienee tarkoituksena, että indeksimerkinnöistä vähintään- kin keskustellaan käräjäoikeuden istunnossa ja ne ilmenisivät esimerkiksi käräjäoikeu- den ratkaisun todisteluettelosta tai pöytäkirjasta. Tätä tarkoitusta palvelisi esimerkiksi se, että oikeudenkäymiskaaren 22 luvun 5 §:än lisättäisiin sääntelyä siitä, että käräjä- oikeuden pöytäkirjasta ilmenisi, miten kuuleminen ja kuulemistallenne olisi jäsennelty ja indeksoitu tai miten jäsentely ja indeksointi ilmenisi järjestelmästä. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:12 28 Helsingin käräjäoikeus ehdottaa, että tallenteen indeksoimisesta ja sen tavasta tulisi tehdä merkintä pöytäkirjaan. Vähintään pöytäkirjassa pitäisi olla merkintä siitä, miten kuulustelu on jäsennelty ja miten jäsentäminen ilmenee tallenteelta. Tällöin hovioikeus voi jo valmisteluvaiheessa perehtyä indeksointitapaan harkitessaan, miten todistelu otetaan vastaan pääkäsittelyssä. Asianajajaliitto katsoo, että avustajalla tulee olla mahdollisuus tutustua tallenteeseen, ja saada merkityksi ne aikavälit, joissa lausutaan valituksen kannalta olennaisista tee- moista. Jos erillisiä äänitallenteita, jotka nykyisellään voidaan luovuttaa avustajalle, ei nauhoiteta, ja kuva- ja äänitallenteiden tutkiminen on ainoastaan rajoitetusti mahdol- lista, hankaloituu valituksen laatiminen henkilötodistelua koskevin osin olennaisesti. Jos uudistus ei vaikuta äänitallenteen saatavuuteen, avustajat pystyvät yksilöimään muutoksenhakuvaiheessa sen henkilötodistelun, johon vedotaan. Joka tapauksessa mahdollisuus tutustua henkilötodistelutallenteisiin tulisi taata missä tahansa tuomiois- tuimessa, koska ei ole epätavallista, että rikosasia käsitellään muussa, kuin avustajan kotipaikkakunnan tuomioistuimessa. 2.6 Tallenteiden käyttäminen käräjäoikeudessa Vaasan hovioikeus pitää asianmukaisena työryhmän esitystä OK 6 luvun 12 §:n ja ROL 6 luvun 12 §:n muuttamisesta. Vaasan hovioikeus esittää kuitenkin harkittavaksi sääntelyä, että menettelyn sovelta- misala käsittäisi ratkaisumallin ongelmallisiin tilanteisiin, joissa käräjäoikeus ja hovioi- keus päätyvät erilaiseen tulkintaan vanhentumiskysymyksessä. Joskus käräjäoikeus on ottanut vastaan näyttöä sekä vanhentumiskysymyksestä että pääasiasta, mutta päätynyt katsomaan saamisoikeuden vanhentuneeksi. Jos hovioikeus päätyy vanhen- tumiskysymyksessä päinvastaiseen tulkintaan, tämä johtaa yleensä asian palauttami- seen ja todistelun vastaanottamiseen uudestaan käräjäoikeudessa. Samanlainen pa- lautustilanne saattaa syntyä silloin, kun vahingonkorvauksen perusteen ohella myös vahingon määrästä vastaanottanut käräjäoikeus päätyy katsomaan korvausperusteen puuttuvan, mutta hovioikeus katsoo sen olevan olemassa. Tällainenkin tilanne saattaa johtaa jutun palauttamiseen. Edelleen hovioikeus voi palauttaa jutun käräjäoikeuden puutteellisten perusteluiden vuoksi. Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa käräjäoi- keudessa tulisi esityksen sanamuodon mukaan aina järjestää uusi pääkäsittely, jossa todistelu otetaan vastaan videolta. Hovioikeudet ovat joissakin tapauksissa palautta- neet asian puutteellisten perusteluiden vuoksi lainmukaisesti perustellun tuomion an- tamiseksi eli oikeudenkäynnin vaiheeseen, jossa pääkäsittely on jo päättynyt ja kärä- jäoikeuden tehtävänä on ainoastaan kirjoittaa tuomio (esim. THO 2005:27 ja I-SHO OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:12 29 2019:3). Käräjäoikeuden olisi tällöin mahdollista ratkaista asian uutta pääkäsittelyä toimittamatta, jos käräjäoikeus katsoo siihen edellytyksiä olevan. Toisin sanoen virhe voidaan korjata kirjoittamalla asianmukaisesti perusteltu tuomio, mikä luonnollisesti edellyttää sitä, ettei tuomari vaihdu. Hovioikeuden mielestä tällainen oikeudenkäyntiä nopeuttava ja asianosaisten kustannuksia säästävä menettelytavan pitäisi olla mah- dollinen kaikissa edellä mainituissa tapauksissa. Edellytyksenä tulisi kuitenkin olla, että hovioikeus toteaa palautuspäätöksessä tällaisen menettelyn olevan mahdollinen eli palautuspäätöksestä tulisi selkeästi ilmetä, että juttu palautetaan pääkäsittelyn päättämisen jälkeiseen oikeudenkäynnin vaiheeseen käräjäoikeudessa. Siitä, mene- telläänkö näin, päättäisi kuitenkin, kuten nykyisinkin puutteellisten perusteluiden koh- dalla, käräjäoikeus asianosaisia kuultuaan. Vaasan hovioikeus katsoo, että asian ottaminen sääntelyn piiriin edellyttäisi jutun pa- lauttamisen sääntelyä laajemmin. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista, koska kysymys on osittaisuudistuksesta. Vaasan hovioikeus esittää, että säännös laadittaisiin ylei- seen muotoon niin, että se koskee kaikkia tilanteita, joissa käräjäoikeus ei pysty rat- kaisemaan asiaa välittömästi pääkäsittelyn jälkeen. Lisäksi tulisi harkita myös mahdol- lisuutta poikkeustapauksissa turvautua viittausmenettelyyn. Koska kysymys on menet- telystä ensimmäisessä oikeusasteessa, olisi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaa- timusten täyttymisen varmistamiseksi syytä säätää viittausmenettelyn käytön edelly- tykseksi asianosaisten suostumus. Viime kädessä asia jäisi edelleen oikeuskäytännön ratkaistavaksi. Korkein oikeus kiinnittää huomiota siihen, että asian palauttamisen syy voi muissakin, kuin mietinnön ehdotuksessa kuvatuissa tilanteissa olla tyypillisesti sellainen, että aiemmin vastaanotetun todistelun hyödyntäminen ei selvästikään voi tulla kysymyk- seen. Näin on esimerkiksi silloin, jos asia on palautettu aiemman tuomioistuinkäsitte- lyn tuomionvoipaisuuteen tai sen ratkaisukokoonpanon esteellisyyteen liittyvien kysy- mysten vuoksi. Kun näissä tilanteissa menettelyn uusintaminen on lähtökohtana, ei ole mielekästä erikseen edellyttää erityistä syytä todistelun vastaanottamiselle uudel- leen. Olisi aiheellista harkita, tulisiko palautustilanteissa suullisen todistelun uudelleen vastaanottamisen edellytyksenä olla erityisen syyn sijasta se, että suullisen todistelun vastaanottamista kuva- ja äänitallenteelta ei voida pitää palauttamisen syy huomioon ottaen soveliaana. Tuomariliitto pitää hyvänä sitä, että kuva- ja äänitallenteita tulee voida hyödyntää myös käräjäoikeudessa, kun todistajaa on kuultu pääkäsittelyn ulkopuolella. Tarkoi- tuksenmukaista on myös se, että käräjäoikeudessa voidaan hyödyntää aikaisemmin tehtyä kuva- ja äänitallennetta kun pääkäsittely on ollut lykättynä niin pitkään, että ky- symykseen tulee uuden pääkäsittelyn toimittaminen tai kun ylempi tuomioistuin pa- lauttaa asian käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. Tuomariliitto kiinnittää kuiten- kin huomiota siihen, että jos käräjäoikeus palautuksen jälkeen eri kokoonpanossa OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:12 30 hyödyntää tallenteita, asiassa ei lainkaan toimiteta täysmittaista suullista todistelun esittämistä. Etelä-Karjalan käräjäoikeus pitää perusteltuna sitä, että käräjäoikeus voisi eräissä ti- lanteissa ottaa vastaan suullista todistelua käräjäoikeudessa aikaisemmin tehdyltä kuva- ja äänitallenteelta. Pohjanmaan käräjäoikeus katsoo, että kuva- ja äänitallenne palvelee käräjäoikeutta niissä asioissa, jotka hovioikeus palauttaa käräjäoikeuden uudelleen käsiteltäväksi mahdollistaen myös käräjäoikeuden osalta ratkaisun asiassa ensivaiheessa esitetyn suullisen todistelun perusteella. Pirkanmaan käräjäoikeus katsoo, että perustelut eivät ota kantaa siihen, että palaute- tussa jutussa aikaisemmat käsittelijät ovat usein jäävejä jatkamaan käsittelyä ja asi- alle tulee toinen kokoonpano. 2.7 Katselmuksen tallentaminen Lapin käräjäoikeus kannattaa katselmuksen tallentamisesta mietinnössä esitettyä. Helsingin käräjäoikeus toteaa, että etukäteen tehty kuva- ja äänitallenne voisi tietysti myös korvata katselmuksen tai tehdä sen tarpeettomaksi. Helsingin käräjäoikeus ehdottaa Ruotsissa käytössä olevan katselmusten tallentamis- menettelyn käyttöönoton harkintaa. Myös Tuomariliitto katsoo, että katselmuksen tal- lentamista kuva- ja äänitallenteelle perustelevat Ruotsin esitöissä esitetyt näkökohdat ovat varteenotettavia Suomessa. Tuomariliitto esittää, että säännös (OK 22:7) kumottaisiin taikka että säädettäisiin kat- selmushavaintojen tallentamisesta tarvittaessa. Etelä-Savon käräjäoikeus, Pohjanmaan käräjäoikeus ja Tuomariliitto katsovat, että maaoikeusasioissa voi usein olla erittäin vaikeaa toteuttaa näytön vastaanottamista kuvallisesti. Tuomariliitto toteaa, että laadukkaan kuva- ja äänitallenteen tekeminen katselmuskoh- teessa ei aina ole mahdollista. Tallenne ei välttämättä kaikissa tilanteissa kykene kor- vaamaan katselmuskohteesta saatavaa henkilökohtaista vaikutelmaa. Käytettävissä OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:12 31 olevassa laitteistolla, henkilökunnan osaamisella sekä suunnittelulla on kuitenkin tär- keä merkitys. Istuntosalissa tehtävän katselmuksen tallentamiseen ei useimmissa ta- pauksissa liity vastaavia ongelmia ja katselmuksen tallentaminen voitaisiin toteuttaa saleissa olevilla kiinteillä videolaitteilla. Etelä-Savon käräjäoikeus katsoo, että maaoikeusasioissa olisi mahdollista laatia ääni- tallenne kuva- ja äänitallenteen sijaan todistajien kertomusten vastaanottamisen ta- pahtuessa katselmuksen yhteydessä maastossa. Tuomariliitto puolestaan toteaa, että maaoikeusasioiden tallentaminen jopa äänitallenteelle voi olla vaikeaa. Maaoikeusasi- oissa olisi riittävää, että katselmushavainnot kirjattaisiin tuomioon ja ainoastaan tarvit- taessa laadittaisiin tallenne, joksi useimmissa tapauksissa riittäisi hovioikeuden kaltai- nen äänitallenne ja tarvittaessa valokuvatallenne. Helsingin käräjäoikeus kiinnittää huomiota siihen, että katselmuksia tehdään myös kä- räjäoikeudessa pidettävässä pääkäsittelyssä, jossa saatetaan tarkastella esimerkiksi rikoksentekovälinettä, tai asianomistajalle jääneitä arpia hänen kuulemisensa yhtey- dessä. Asianomistajaa kuultaessa tehtävä katselmus tallentuisi siten osaksi tämän kuulemisesta tehtävää kuva- ja äänitallennetta. Rovaniemen hovioikeus ja Pohjanmaan käräjäoikeus kiinnittävät huomiota siihen että säännöksen (OK 22:6) sanamuodon mukainen tulkinta tarkoittaisi sitä, ettei katsel- muksesta voitaisi tehdä tallennetta. Rovaniemen hovioikeus esittää vielä harkitta- vaksi, tulisiko tallenteen tekeminen säätää mahdolliseksi myös muissa tilanteissa, jos tuomioistuin katsoo sen tarpeelliseksi. 2.8 Kirjallisen toisinnon tekeminen (OK 22:9) Eduskunnan oikeusasiamies viittaa aikaisemmin asiassa lausumaansa ja toteaa, että, vaihtoehtona Ruotsin mallin suoralle seuraamiselle voitaisiin luoda videoiden ja litte- roidun materiaalin yhdistelmään perustuvia sujuvampia toimintamalleja, joita käytettäi- siin ainakin laajoissa jutuissa. Kertomusten kirjallinen litterointi (laissa käytetään ter- miä kirjallinen toisinto) ja sen hyödyntämiseen liittyvät hakuominaisuudet tarjoaisivat videoiden katselua merkittävästi nopeamman ja tehokkaamman tavan tutustua käräjä- oikeudessa vastaanotettuun henkilötodisteluun. Eduskunnan oikeusasiamies toteaa, että litterointien avulla asianosaiset voisivat jo muutoksenhakemuksissaan ja vastauksissaan osoittaa tarkasti ne kohdat, joissa to- distaja tai muu kuultava heidän mielestään on erehtynyt tai valehdellut. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:12 32 Eduskunnan oikeusasiamies katsoo, että litterointien tuottama ajan ja vaivan säästö olisi luonnollisesti suhteutettava siihen panokseen, joka tarvitaan litterointien tuottami- seen. Eduskunnan oikeusasiamies toteaa, että litteroinnin lisääntyvä käyttäminen edellyt- täisi tosiasiallisten mahdollisuuksien luomista oikeudenkäymiskaaren 22 luvun 9 §:n soveltamisen aloittamiselle käräjäoikeuksissa. Eduskunnan oikeusasiamies katsoo, että viittausmenettelyn käyttö olisi täsmällisem- pää, mikäli asianosaiset voisivat täsmällisesti viitata litterointien tarkkoihin kohtiin ja hovioikeus voisi sen perusteella videoita katsoessaan kiinnittää huomiota juuri niihin seikkoihin, jotka asianosaisten mielestä ovat olennaisia. Itä-Uudenmaan käräjäoikeus yhtyy Eduskunnan oikeusasiamiehen näkemyksiin litte- roinnin hyödyntämisestä. Itä-Uudenmaan käräjäoikeus toteaa, että tekoälyn automaattisesti tuottama todistelun puhtaaksi kirjoittaminen korvaa tallenteiden indeksoinnin. Litterointi ja tekoälyn käyttö pitäisi nähdä toisiaan täydentävinä. Todistelu tulisi tallentaa kuva- ja äänimuotoon sekä antaa tekoälyn muuntaa kertomukset kirjoitettuun ja aikamerkittyyn muotoon. Myös Vaasan hovioikeus ja Tuomariliitto toteavat, että edellytykset kertomusten litte- roinnille koneellisesti saattavat kehittyä hyvinkin nopeasti ja niiden hyödyntämiseen tulisi varautua menettelyn tulevaisuutta suunniteltaessa. Vaasan hovioikeus katsoo, että litterointi voisi toimia apukeinona etsittäessä tallen- teelta oikeaa kohtaa hyödynnettäessä tallennetta OK 26 luvun 12 §:n 3 momentin no- jalla. Pohjanmaan käräjäoikeus kannattaa, että indeksoinnin sijasta tai täydennyksenä voi- taisiin käyttää nauhoituksen litterointia. Tätä kautta voitaisiin modernilla tavalla helpot- taa aineiston selailemista ja todistelun aiheena olevan kohdan löytämistä. Itä-Suomen hovioikeus katsoo, että litterointi ei ole kuva- ja äänitallenteen vaihtoehto, vaan siihen liitettävä tekninen lisäominaisuus. Ilman sitä uudistuksella saavutettavat hyödyt jäävät tuomarin työn kannalta puolitiehen. Litteroinnin tulisi olla niin käräjäoi- keuden kuin hovioikeuden käytössä. Se voitaisiin luovuttaa myös asianosaisille, koska kuva- ja äänitallennetta ei ehdotuksen mukaan luovuteta. Nykyisin oikeudenkäyn- tiavustajat usein tekevät litterointeja itse tuomioistuimen tekemistä äänitteistä, mikä lisää oikeudenkäynnin kustannuksia. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:12 33 Itä-Suomen hovioikeus toteaa, että litterointien tekemiseen ei voida käyttää henkilö- työvoimaa eikä sellaista vaihtoehtoa tarvitse edes harkita, koska tehtävään on jo ole- massa käyttökelpoista digitaalitekniikkaa. Nykyisin esitutkinnassa tehdään kuva- ja äänitallenne lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikosasioissa lapsen kuulemisesta. Niihin on useimmiten liitetty myös sanatarkka litterointi. Tällaisen litterointi vapauttaa tuoma- rin tekemästä kuulemastaan ja näkemästään omia muistiinpanoja ja mahdollistaa kes- kittymisen niistä tehtäviin johtopäätöksiin. Tämä jouduttaa olennaisesti tuomion laati- mista ja lisää oikeusvarmuutta, koska tuomarin ei tarvitse erikseen tarkistaa tallen- teelta tuomioon kirjoittamiensa lapsen kertomien yksityiskohtien oikeellisuutta. Itä-Suomen hovioikeus katsoo, että litteroinneilta olisi mahdollista tarkistaa nopeasti, ettei hovioikeudessa vastaanotettavasta suullisesta todistelusta jää hovioikeudessa puuttumaan jotakin olennaista käräjäoikeuden epäonnistuneen indeksoinnin vuoksi. Ehdotuksen mukaan vielä ei olisi olemassa luotettavia puheentunnistusohjelmia. Pel- kästään tästä syystä vaihtoehdosta ei tule kuitenkaan vielä luopua. Litterointi ei olisi oikeudenkäyntiaineistoa kuva- ja äänitallenteen tavoin eikä voisi sitä korvata. Tuoma- rin työn apuvälineenä se olisi hyödyllinen, vaikka ohjelma ei vielä täydelliseen sana- tarkkuuteen kykenisikään. Ohjelmia on jo otettu käyttöön esimerkiksi sairaanhoitopii- reissä potilaskertomusten laatimisessa ja niitä voitaneen kehittää erikseen myös tuo- mioistuinten käyttöön. 2.9 Prosessisuunnitelma Vaasan hovioikeuden mielestä prosessinjohtoa täsmentäviä säännösehdotuksia olisi syytä vielä selventää ja täsmentää niin, että tavoite (laajojen rikosasioiden valmistelun tehostaminen käräjäoikeudessa ja sen varmistaminen, että oikeudenkäynnin koh- teena olevat tosiseikat ovat oikeudellisesti relevantteja ja että ne ovat näytöllisesti ai- dosti epäselviä) ilmenisi selvästi myös itse lakitekstistä. Käytännössä on voitu havaita, että aineistoltaan laajan ja hyvin jäsennellyn tuomion taustalla on huolellisesti laadittu prosessisuunnitelma, josta ilmenevät todistuskeinot ja niiden liittyminen käsiteltävänä olevan asian eri kysymyksiin. Jotta alioikeusmenettelyyn liittyvät odotukset toteutuisi- vat, prosessisuunnitelmasta ja yhteenvedosta olisi syytä ottaa lakiin nimenomainen säännös. Hovioikeus ei pidä riittävänä sitä, että asiaa on pääosin käsitelty ainoastaan esityksen perusteluissa. Vaasan hovioikeus katsoo, että jo asiaa käräjäoikeudessa käsiteltäessä olisi tärkeää, että prosessisuunnitelma laaditaan yhdessä osapuolten kanssa ja siten myös asian- osaiset tarvittaessa velvoitetaan ottamaan kantaa siihen, onko asia sen laatuinen, että sen käsittelyä tulisi erityisesti jäsennellä ja millä tavalla jäsentely olisi tarkoituksenmu- kaista tehdä. Tuomioistuimella säilyisi tietenkin viimesijainen prosessinjohtotehtävä, OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:12 34 mutta asian onnistunut jäsentely on edellytys myös onnistuneelle asianajolle. Vaasan hovioikeus esittää, että oikeudenkäymiskaaren (OK) 5 luvun 24 §:n 1 momenttia muu- tettaisiin em. prosessisuunnitelman edellyttämällä tavalla. 2.10 Kokoonpanosääntely Tuomariliitto esittää harkittavaksi, että uudistuksen myötä puheenjohtajan prosessin- johdon ja käräjäoikeuden vastuun näytön laadukkaasta vastaanottamisesta korostu- essa nimenomaisesti säädettäisiin siitä, että yli kolme päivää kestävät pääkäsittelyt tulisi toimittaa kokoonpanossa, jossa on useampi lainoppinut tuomari. Myös Lakimies- liitto katsoo, että kolmen tuomarin kokoonpanon käyttöä voitaisiin laajentaa laajoissa sekä oikeudellisesti vaikeissa asioissa. Tuomariliitto toteaa, että asiaan tulisi kiinnittää huomiota myös Tuomioistuinviraston ja käräjäoikeuksien tulosneuvotteluissa. Syyttäjälaitos toteaa, että prosessin keskittämisen vastapainoksi käräjäoikeuksien tu- lisi entistä useammin käsitellä kiistettyjä rikosasioita yhden tuomarin kokoonpanoa laajemmalla kokoonpanolla. Tällöin myös näytön arvioiminen tulisi kerralla tehdyksi useamman ammattituomarin toimesta ja se voisi paremmin vakuuttaa myös hävin- neen osapuolen näyttöratkaisunkin oikeellisuudesta. Tuomariliitto katsoo, että rikosasioissa OK 2:1,2:ssa tarkoitetusta kokoonpanosta päättämisen kuulumisesta puheenjohtajan toimivaltaan on esiintynyt epäselvyyttä, jo- ten toimivalta olisi syytä tarkentaa väärinkäsitysten välttämiseksi jatkossa. 2.11 Oikeusapulain mukaisen avustajan määrääminen ja edellytysten arviointi Julkiset oikeusavustajat ry katsoo, että ehdotus aiheuttaa todennäköisesti muutoksen oikeusapulain mukaisen avustajan määräämiseen ja edellytysten arviointiin. Muutok- sen myötä on mahdollista, että avustajaa tarvitaan oikeudenkäynneissä aiempaa use- ammin. Myös Rovaniemen hovioikeus katsoo, että uudistuksen myötä asianosaisen on entistä vaikeampaa hoitaa omaa asiaansa itse erityisesti muutoksenhakuvaiheessa, mikä johtanee tosiasialliseen ”avustajapakkoon” muutoksenhaussa. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:12 35 3 Hovioikeusmenettely 3.1 Valmistelu hovioikeudessa Korkein oikeus, Rovaniemen hovioikeus, Vaasan hovioikeus, Asianajajaliitto, Syyttäjä- laitos ja Syyttäjäyhdistys katsovat, että tallenteiden vastaanottaminen hovioikeuden pääkäsittelyssä vain asianosaisten ilmoittamilta osin edellyttää ehdotus asettaa uusia vaatimuksia asianosaisilta hyvin jäsenneltyjä valituksia ja vastauksia. Vaasan hovioikeus katsoo, että valitus- ja vastauskirjelmissä tulisi selvästi ilmaista, missä tarkoituksessa pääkäsittelyn toimittamista vaaditaan (näyttöpääkäsittely vai ns. pienimuotoinen pääkäsittely) ja perustella pyyntö. Säännökseen tulisi sisällyttää myös vaatimus siitä, että valittaja ilmoittaa, miltä osin kuva- ja äänitallennetta voitaisiin hyö- dyntää viittausmenettelyssä (OK 26:15a.3). Epäselvyys valitusperusteiden tulkinnassa saattaa johtaa tarpeeseen täydennyttää valitusta tai jopa asian palauttamiseen hovioi- keuteen, jos asiassa katsotaan olevan kysymys tällaisesta tilanteesta (KKO 2012:99). Pyynnön perusteluissa tulee erikseen ottaa kantaa näytön vastaanottamisen tarpeen ohella myös tarkoitukseen varata tilaisuus ajaa asiaansa suullisesti hovioikeudessa. Mikäli katsottaisiin, että viittaamismenettely otettaisiin nyt ehdotetusta sääntelystä poi- keten lähtökohtaiseksi todistelun esittämistavaksi, olisi säännöksessä edellytettävä valittajalta ja vastapuolelta lisäksi perusteluja sille, miksi viittausmenettely ei olisi hä- nen mielestään soveltuva menettely kyseisessä asiassa. Vaasan hovioikeus katsoo, että OK 26 luvun 9 §:n kohdalla olisi syytä korostaa sen yhteyttä OK 25 luvun 15 §:n valituskirjelmän ja OK 26 luvun 4 §:n vastauskirjelmän si- sältöä kokeviin säännöksiin ja korostaa hovioikeuden velvollisuutta valvoa sitä, että asianosaiset noudattavat valitus- ja vastauskirjelmissään niitä koskevia säännöksiä. Lisäksi olisi paikallaan todeta, että tämä käytännössä edellyttää aikaisempaa aktiivi- sempaa yhteydenpitoa asianosaisiin ja myös valmisteluistuntojen lisäämistä laajoissa asioissa. Asianajajaliiton mielestä ehdotetussa 25 luvun 15 §:ssä tulisi edellyttää, että asian- osainen ottaa kantaa kaikkiin niihin kysymyksiin, jotka hovioikeuden tulee 26 luvun 9 §:n mukaan päättää asian valmistelussa. Hovioikeuden valmistelua tehostava toi- mintatapa olisi, että asianosaisilta edellytettäisiin kaikkien todistelun vastaanottamisen kannalta relevanttien kysymysten arvioimista ja kannan esittämistä jo valituksessa ja vastauksessa hovioikeudelle. Asianajajaliitto ei yllä todetuista syistä näe aihetta sille, että asianosaisia ei edellytettäisi esittämään näissä kirjelmissään kantaansa myös sii- hen, miltä osin suullista todistelua esitettäisiin pääkäsittelyssä vain viittaamalla siihen. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:12 36 Syyttäjälaitos ja Syyttäjäyhdistys puolestaan korostavat, että hovioikeuksien ei tule vaatia osapuolilta valituksissa ja vastauksissa enempää kuin se, että kuultavan henki- lön kertomuksessa viitataan indeksoinnilla yksilöityyn teemaan tai seikkaan, johon ha- lutaan hovioikeuden huomio kiinnittää. Korkein oikeus katsoo, että todisteiden teemoittaminen tulee olemaan entistä tärke- ämpää myös hovioikeudessa. Korkein oikeus katsoo, että jotta hovioikeuden pääkäsittely voitaisiin toteuttaa ehdote- tulla tavalla, asianosaisten tulisi jo valituskirjelmissä ja vastauksissa ja myös hovioi- keuden valmistelussaan kyetä erottelemaan uudelleenkuulustelu ja lisäkuulustelu toi- sistaan. Helsingin hovioikeus katsoo, että kun otetaan huomioon mitä edellä 25 luvun 15 §:n kohdalla on esitetty olennaisen tallennekohdan yksilöintiin liittyvistä haasteista, saat- taa olla vaarana, että asianosainen saa tiedon hovioikeuden virheellisestä käsityk- sestä vasta pääkäsittelyssä esitettäessä todistelutallennetta. Helsingin hovioikeus, Rovaniemen hovioikeus ja Turun hovioikeus kiinnittävät huo- miota valmisteluvaiheessa tehtäviin käsittelyratkaisuihin. Rovaniemen hovioikeus katsoo, että vaikeita vastaanotettavan näytön rajaamiskysy- myksiä voi syntyä erityisesti tilanteissa, joissa käräjäoikeudessa esitetyn näytön us- kottavuus on muutoksenhaussa riitautettu vain joiltakin osin. Henkilötodistelussa vas- taanotettava kertomus muodostaa kuitenkin usein kokonaisuuden, josta voi olla vai- kea erottaa yksittäisiä asian ratkaisemisen kannalta olennaisia osia. Yksittäisten tal- lenteiden osien vastaanottaminen voi ylipäätään vaikeuttaa kokonaisuuden hahmotta- mista ja lisätä väärinymmärryksen riskiä. Tällaisissa tilanteissa käytäntö voi muodos- tua sellaiseksi, että tallenteet otetaan hovioikeuden pääkäsittelyissä vastaan koko- naan. Hovioikeuden esittelijältä tai valmistelusta vastaavalta jäseneltä ei voida edellyt- tää koko henkilötodistelusta tehtyyn tallenteeseen tutustumista. Helsingin hovioikeus ja Rovaniemen hovioikeus katsovat, että uudistus lisää valmiste- luvaiheessa tehtävien käsittelyratkaisujen määrää ja luonteeltaan useat näistä ratkai- suista ovat sellaisia, että ne on tehtävä yhden jäsenen sijaan kolmijäsenisessä ko- koonpanossa, mikä lisää hovioikeuden jäsenten työmäärää. Helsingin hovioikeus kiin- nittää huomiota siihen, että nämä valmistelussa tehtävät ratkaisut voivat määrittää pääkäsittelyn sisältöä myös aineellisesti, mutta ratkaisuihin ei esitetä erillistä muutok- senhakuoikeutta. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:12 37 Helsingin hovioikeus katsoo, että kysymyksiä valmistelusta vastaavan jäsenen ratkai- suvallasta tai päätöksentekojärjestystä yleensä on tarpeen selvittää lisää. Turun hovioikeus puolestaan toteaa, että OK 26:9:stä ja OK:28.3:sta seuraa, että asian valmisteluun liittyvät päätökset ovat lähtökohtaisesti sellaisia, joista valmiste- lusta vastaava jäsen voi päättää yksin. Näin ollen muun ohella lisä- ja uudelleenkuule- miset sekä viittausmenettelyn käyttäminen hovioikeudessa on yhden jäsenen yksin päätettävissä. Helsingin hovioikeus katsoo, että erityissäännöksen puuttuessa kysymys siitä, onko todistajan tarkoitus olla läsnä, kun häntä koskeva kuva- ja äänitallenne esitetään, lie- nee tarkoitettu jäävän arvioitavaksi oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 50 §:n 2 momen- tin todistajan läsnäoloa koskevien oikeusohjeiden mukaisesti. 3.2 Lisä- ja uudelleenkuuleminen 3.2.1 Yleistä Asianajajaliitto ja Tuomariliitto pitävät lisä- ja uudelleenkuulemista koskevaa sääntelyä yleisesti perusteltuna. Helsingin hovioikeus katsoo, että perusteluista tulisi ilmetä selkeämmin lisä- ja uudel- leenkuulemisen edellytykset. Niiden käyttöalat tulee ilmaista siten, että asianosaiset pystyvät nimeämään todistelun asianmukaisella tavalla ja että hovioikeus pystyy tar- vittaessa tekemään perustellun päätöksen todistelun rajaamisesta. Korkein oikeus katsoo, että sääntelyn perusteluissa tulisi uudelleenkuulustelun ja lisä- kuulustelun edellytysten osalta kiinnittää huomiota käsiteltävien asioiden laadusta joh- tuviin erilaisiin tarpeisiin henkilön uudelleen kuulemiselle tai lisäkysymysten esittämi- selle. Osa riita-asioista ja varsinkin hakemusasioista, tyypillisesti ns. lapsiasiat, on sel- laisia, joissa merkitystä asian ratkaisemiselle voi olla myös sillä, miten todistelun koh- teena olleet olosuhteet ovat asian vireille tulon jälkeen kehittyneet. Tämä tulisi ottaa huomioon kuvattaessa sääntelyn perusteluissa niitä tilanteita, joissa edellytykset uu- delleen kuulemiselle tai lisäkysymyksille voisivat täyttyä. Näin vältettäisiin soveltamis- käytännön muodostuminen tarpeettoman joustamattomaksi. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:12 38 3.2.2 Lisäkuulemisen kynnys Helsingin hovioikeus katsoo, että oikeuden painopisteen siirtämistavoitteen näkökul- masta lisäkuulemisen kynnys vaikuttaa matalalta. Helsingin hovioikeus katsoo, että uuden todistelun esittäminen hovioikeudessa edel- lyttäisi todennäköisesti lisäkysymysten tekemistä muille kuulusteltaville tai näiden kuu- lemista uudelleen ja lisäksi mahdollista uutta vastanäyttöä. Tällaisissa tilanteissa pää- käsittelyn lykkääminen tai peruuttaminen on varsin todennäköistä. Siihen nähden, että uuden näytön esittäminen hovioikeudessa ei ole harvinaista, tämä voi merkitä käsitte- lyaikojen pitenemistä. Turun hovioikeus ja Tuomariliitto katsovat, että jotta kuulemisten painopiste säilyy ta- voitellulla tavalla käräjäoikeuksissa, tulee kynnys lisäkuulemiselle hovioikeudessa olla riittävän korkea. Turun hovioikeus katsoo, että lisäkuulemisen kriteeri ”jos se on tarpeen” on sanamuo- doltaan tarkoituksenmukainen. Lisäkysymysten tulisi olla uusia. Asianosaisilta on voi- tava edellyttää riittäviä perusteita lisäkuulemiselle. Tuomariliitto esittää harkittavaksi, että ainakin riita-asioissa kynnys muusta syystä teh- tävälle lisäkuulustelulle olisi korkeampi kuin Ruotsissa. Tämä korostaisi sitä, että muu- toksenhakutuomioistuimen rooli ei ole toteuttaa todistelun vastaanottamista paremmin vaan kontrolloida alioikeusaineiston perusteella, onko käräjäoikeuden näytönarviointi ollut tuon aineiston perusteella oikeaan osunut. Helsingin käräjäoikeus ja Asianajajaliitto katsovat, että kynnys lisäkuulustelemiseen ei saisi olla kovin korkea. Asianajajaliitto katsoo, että lisäkuulemisen evääminen voisi johtaa vastaajan oikeus- turvan kannalta kestämättömiin lopputuloksiin. Esimerkiksi vastaajan vaihtaessa avustajaa käräjä- ja hovioikeuden käsittelyn välillä, syntyy lähestulkoon poikkeuksetta tilanne, jossa uusi avustaja joutuu esittämään lisä- tai ainakin eri kysymyksiä kuulta- ville, kuin aikaisempi avustaja. Usein myös tuomioiden perusteluissa on saatettu käsi- tellä henkilötodistelua siten, että hovioikeusvaiheessa on välttämätöntä täydentää kuultaville esitettäviä kysymyksiä. Asianajajaliitto ennakoi, että käsiteltävän asian laatu ja laajuus vaikuttavat olennai- sesti siihen, onko muutoksenhakuvaiheessa tarpeen täydentää kysymyksenasettelua. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:12 39 Oikeusturvanäkökulmasta voitaneen ajatella, että mitä vakavammasta rikoksesta/an- karammasta seuraamuksesta on kyse, sitä varovaisemmin tulisi suhtautua todistelu- keinojen rajoittamiseen. Asianajajaliitto esittää, että yksi lähestymistapa ns. kynnysongelman ratkaisemiseen olisi jatkokäsittelyluvan myöntämisessä valittu tuomitun rangaistuksen ankaruuteen perustuva jaottelu. Asianajajaliiton mukaan pitäisi olla mahdollista, että henkilöä kuultaisiin hovioikeu- dessa henkilökohtaisesti vain tietyiltä osin sellaisten kysymysten osalta, jotka ovat ol- leet esillä jo käräjäoikeudessa. Henkilökohtaisen kuulemisen osuus tulisi yleisestikin pyrkiä saamaan mahdollisimman pieneksi ja pyrkiä käyttämään laajuudeltaan rajattuja kuulemisia kokonaisuudessaan tehtävien uudelleen kuulemisten sijaan. Rovaniemen hovioikeus katsoo, että jos lisäkysymykset liittyvät yksilöityyn teemaan, koko tallen- teen esittäminen on tarpeetonta. Julkiset oikeusavustajat ry katsoo, että asianosaisen, joka on esiintynyt käräjäoikeu- dessa ilman avustajaa, tulisi saada mahdollisuus suullisen todistelun esittämiseen ho- vioikeudessa matalammalla kynnyksellä. Länsi- ja Sisä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri toteaa, että mikäli syntyisi tal- lenteen kuuntelemisen jälkeen tarvetta tarkentaa todistelua tai tehdä täsmentäviä ky- symyksiä esim. tilanteessa, jossa käräjäoikeus on jutun osapuolen näkemyksen mu- kaan ymmärtänyt väärin todistajan kertomuksen tai tulkinnut sitä väärin, tulisi sallia to- distajan uudelleen kuuleminen. Todistajan kehonkielen liikkeet eivät myöskään aina ilmene tallenteesta siten, kun ne ovat paikan päällä ilmenneet. Monet tekniset asiat ja niiden ymmärtäminen ja sisäistäminen ovat usein riippuvaisia myös ratkaisuntekijän tavasta hahmottaa asiakokonaisuuteen liittyviä lainalaisuuksia, minkä vuoksi todista- jan lisäkuuleminen muutoksenhakutuomioistuimessa voi olla tarpeellista. Turun hovioikeus toteaa, että tilanteissa, joissa lisäkysymysten tekeminen hovioikeu- dessa on tarpeen, nämä tulisi esittää lähtökohtaisesti puhelimitse, mikäli jutun ja lisä- kysymysten luonne sen sallii. Korkein oikeus katsoo, että koska rikosasioissa on sallittua esittää hovioikeudessa prekluusion estämättä kokonaan uuttakin todistelua, se voi osaltaan lisätä tarvetta myös käräjäoikeudessa jo vastaanotetun todistelun täydentämiseen. Korkein oikeus katsoo, että pääkäsittelyssä hovioikeuden prosessinjohtovastuu koros- tuu, kun hovioikeuden tulisi tarkkailla esimerkiksi sitä, että lisäkysymysten esittämistä OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:12 40 varten henkilökohtaisesti paikalle kutsutulle henkilölle esitettävät lisäkysymykset to- dellakin ovat uusia. Hovioikeuden tulisi myös huolehtia siitä, että lisäkysymysten esit- tämistä varten paikalle kutsuttua henkilöä ei kuulustella uudelleen. 3.2.3 Uudelleenkuulemisen kynnys Helsingin hovioikeus katsoo, että oikeuden painopisteen siirtämistavoitteen näkökul- masta uudelleenkuulemiselle ehdotettu kynnys vaikuttaa matalalta. Turun hovioikeus ja Tuomariliitto katsovat, että jotta kuulemisten painopiste säilyy ta- voitellulla tavalla käräjäoikeuksissa, tulee kynnys uudelleenkuulemiselle hovioikeu- dessa olla riittävän korkea. Turun hovioikeus katsoo, että uudelleenkuulemiselle ehdotettu kriteeri ”erityisestä syystä” (OK 26 luku 15 a § 1 mom.) on uudistuksen tavoitteiden toteutumisen kan- nalta kynnyksenä riittävän korkea. Helsingin hovioikeus pitää asianosaisten oikeusturvan kannalta tärkeänä, että hovioi- keus voi viime kädessä toimittaa täysimittaisen pääkäsittelyn henkilökohtaisesti kuul- tavine todistajineen ainakin poikkeustilanteissa. Huomiota on erityisesti kiinnitettävä siihen, että esityksessä mainituissa tilanteissa valmistelusta vastaava jäsen tai esitte- lijä ei katsomatta tallenteita voi havaita, onko käräjäoikeuden käsittely mainitulla ta- valla epäonnistunut tai onko asia mietinnössä kuvatulla tavalla muuttunut niin paljon, että käräjäoikeudessa esitetty kertomus on menettänyt merkityksensä asian ratkaise- misen kannalta. Asianosaisten on kyettävä valituksessa ja vastauksessa perustele- maan uudelleenkuulustelupyyntönsä vakuuttavasti, mutta asianosaisetkaan eivät kat- somatta videotallenteita käräjäoikeuskäsittelyn jälkeen voi tietää, onko tallenteissa esimerkiksi teknisiä ongelmia. Vaarana on, että uudelleenkuulustelutarpeeseen johta- vat käräjäoikeuskäsittelyn puutteet tai kuulusteltavan kertomuksen epärelevanssi il- menevät vasta pääkäsittelyssä esitettäessä tallenteita, ja pääkäsittely on peruutettava tai sitä on lykättävä. Säännöksessä tarkoitettu erityinen syy tullee aiheuttamaan eri- laista tulkintaa ja käytäntö muodostunee vähitellen oikeuskäytännön kautta. Asianajajaliitto esittää, että todistajan uudelleen kuuleminen tulee voida rajoittaa kos- kemaan vain osaa hänen käräjäoikeudessaan antamasta kertomuksesta ja muilta osin todistajan kertomus otetaan vastaan tallenteelta. Helsingin hovioikeus toteaa uusiin seikkoihin ja todisteisiin vetoamisen osalta, että lisä- ja uudelleenkuulemiset voinevat tulla kysymykseen vain prekluusion sallimissa puitteissa. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:12 41 Psykologiliitto ja Tukinainen ry huomauttavat, että osa seksuaalirikosten uhreista ha- luaa osallistua asiansa käsittelyyn alusta loppuun asti. On myös mahdollista, että kä- räjäoikeuden käsittelyssä ei ole varsinaisesti tapahtunut virhettä, mutta asianomistaja ei ole pystynyt kertomaan vielä asiasta riittävästi rikoksen aiheuttaman psyykkisen traumatisoitumisen takia. 3.3 Kuulemisjärjestyksen muuttaminen Asianajajaliiton mielestä suullisen todistelun vastaanottaminen tallenteelta ei anna ai- hetta kuulemisjärjestyksen muutokselle hovioikeudessa. Normaalia henkilötodistajien kuulemisjärjestystä voidaan ongelmitta noudattaa myös uudistuksen jälkeen. Nyt eh- dotettu muutos voisi käytännössä johtaa joissain, lähinnä erittäin laajoissa jutuissa suullisen todistelun epätarkoituksenmukaiseen pirstoutumiseen hovioikeudessa. 3.4 Viittausmenettely Kaikki asiaan kantaa ottaneet lausunnonantajat (Korkein oikeus, Itä-Suomen hovioi- keus, Turun hovioikeus, Vaasan hovioikeus, Kanta-Hämeen käräjäoikeus, Asianajaja- liitto, Syyttäjälaitos, Syyttäjäyhdistys ja Tuomariliitto) suhtautuvat mietinnössä esitet- tyyn viittausmenettelyn perusteisiin myönteisesti. Itä-Suomen hovioikeus katsoo, että viittausmenettelyn käyttö on rajattu ehdotuksessa onnistuneesti. Viittausmenettely parantaa näytön arvioinnin laatua hovioikeudessa. Turun hovioikeus pitää tärkeänä sitä, että harkintavalta viittausmenettelyn käyttämi- sestä on jätetty tuomioistuimelle. Tuomariliitto korostaa asianosaisten kuulemisen tär- keyttä hovioikeuden arvioidessa viittausmenettelyn soveliaisuutta. Vaasan hovioikeuden mukaan viittausmenettely mahdollistaa sen, että todistelusta esille nousevat kysymykset tulevat aiempaa paremmin keskustelun kohteeksi jo pää- käsittelyssä, jolloin osapuolet voivat loppulausunnoissaan kiinnittää erityistä huomiota tuomioistuimen esittämiin kysymyksiin ja esille nostamiin näkökohtiin. Korkein oikeus, Turun hovioikeus ja Tuomariliitto katsovat, että viittausmenettely no- peuttaisi asioiden käsittelyä muutoksenhakuasteessa ja vähentäisi asianosaisille muutoksenhausta aiheutuvia oikeudenkäyntikuluja. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:12 42 Enemmistö asiaan kantaa ottaneista lausunnonantajista (Korkein oikeus, Turun hovi- oikeus, Vaasan hovioikeus, Kanta-Hämeen käräjäoikeus, Asianajajaliitto, Syyttäjälai- tos ja Syyttäjäyhdistys) kuitenkin katsoo, että viittausmenettelyn käyttöala voisi olla laajempi/pääsääntöinen, asianosaisten hyväksyntään osittain perustuva menettely- tapa sekä soveltamisedellytyksiltään joustavampi. Asianajajaliitto katsoo, että viittausmenettelyn tulisi lähtökohtaisesti olla riita-asiassa mahdollista aina, kun yksikään asianosainen ei sitä vastusta. Asianajajaliitto ennakoi, että rikosasioissa viittausmenettely on ongelmallinen, ellei erikseen säännellä sitä, mi- ten osapuolille annetaan mahdollisuus saada tieto toistensa viittauksista, täydentää niitä, ja mahdollisesti vielä esittää väite siitä, että ristiriitaiset viittaukset synnyttävät tarpeen esittää kuultavalle lisäkysymyksiä. Vaasan hovioikeus katsoo, että viittausmenettelyn olisi oltava mahdollinen joustavasti siten, että pääkäsittelyssä ei olisi välttämättä kaikkia OK 26 luvun 24 §:ssä edellytet- tyjä pääkäsittelyn eri vaiheita eli hovioikeuden alkutoimia, asiaesittelyä ja kirjallista to- distelua. Vaasan hovioikeus toteaa, että tapauksissa, jossa valituksessa esitetään ainoastaan väitteitä todistajan havainnontekomahdollisuuksista sisällöltään riidattoman näytön riit- tävyydestä asianosaiset pystyvät helposti asiaesittelyvaiheessa ja loppulausunnos- saan ajamaan asiaansa eikä heidän läsnäolostaan ole saatavissa merkittävää lisäar- voa. Jos hovioikeus harkitsee sen soveliaaksi ja tarpeelliseksi asian selvittämisen kannalta, on mahdollista, että viittausmenettelyssä vastaanotettujen tallenteiden jäl- keen siirrytään sellaisiin todistelutallenteisiin, joiden osalta on tarpeen varata osapuo- lille ennen loppulausuntoja tilaisuus kiinnittää hovioikeuden huomiota tiettyihin tallen- teilta ilmeneviin yksityiskohtiin. Kaikkein laajimmissa jutuissa tulisi olla mahdollisuus katsoa tiettyjen todistajien kertomus osapuolten läsnä ollessa ja muut viittausmenette- lyllä. Syyttäjälaitos katsoo, että erityisesti myös pienissä jutuissa, hovioikeusprosessissa tulisi olla mahdollista, että pääkäsittelyssä otetaan vastaan samalla kertaa valitukset ja vastaukset sekä kirjallinen todistelu, kuullaan ne henkilöt joiden kuuleminen on ho- vioikeudessa henkilökohtaisesti tarpeen, sekä vain viittaamalla vedotaan muiden kuul- tavien kertomuksiin, jonka jälkeen annetaan loppulausunnot. Syyttäjälaitos katsoo, että ehdotettua laajempaa viittaustekniikan käyttömahdollisuutta puoltaisivat myös Ruotsista saadut kokemukset siellä tehdyn uudistuksen vaikutuk- sesta hovioikeuden käsittelyjen kestoon. OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:12 43 Vaasan hovioikeus katsoo, että jos Ruotsissa omaksuttua soveliaisuusarviointia pide- tään liian epäselvänä ja halutaan säännökseen enemmän ohjaavuutta, tulisi laajuu- den rinnalle ottaa asian laatu, todistelun merkitys ja asianosaisten esiin tuomat muut seikat. Käsittelyn kestäessä enintään yhden päivän virka-aikana, viittausmenettelyn käyttö voisi edellyttää ainakin pääsääntöisesti asianosaisten suostumusta. Enintään kolmen päivän käsittelyissä annettaisiin suuri painoarvo asianosaisten kannanotoille ja jutussa esitetyn todistelun riitautuksen perusteille sekä jutun merkitykselle asian- osaisille. Yli kolmen päivän pääkäsittelyissä viittausmenettelyä käytettäisiin yleensä, ellei sen käytölle ole aivan poikkeuksellista jutun laadusta ja todistelun kohteesta joh- tuvaa estettä. Korkein oikeus pitää perusteltuna, että viittausmenettelyä voitaisiin käyttää niissä asioissa, joissa todistelua otetaan vastaan useampana kuin yhtenä päi- vänä. Vaasan hovioikeus toteaa, että tapauksissa, joissa jutun ajaminen hovioikeudessa on- nistuu suppeasti kirjallisessa valmistelussa, tulisi voida harkita, että todistelu otetaan vastaan viittausmenettelyssä jo ennen suullista pääkäsittelyä ja että pääkäsittelyssä keskitytään mahdollisesti vain täydentävän näytön vastaanottamiseen sekä näytön ar- viointiin ja oikeudelliseen harkintaan. Huomiota tulisi tuolloin kiinnittää jutussa esiin tu- levien todistelukysymysten laatuun ja asianosaisten kantaan. OK 26 luvun 24 §:ssä tulisi tämän mukaisesti säätää viittausmenettely mahdolliseksi muutoinkin kuin vain suullisen todistelun osalta. Korkein oikeus, Helsingin hovioikeus, Itä-Suomen hovioikeus, Rovaniemen hovioi- keus, Helsingin käräjäoikeus, Asianajajaliitto, Syyttäjälaitos, Syyttäjäyhdistys ja Tuo- mariliitto kiinnittävät huomiota joihinkin viittausmenettelyyn liittyviin haasteisiin/epä- kohtiin. Korkein oikeus katsoo, että suullisen todistelun vastaanottaminen viittausmenettelyllä voi olla ongelmallista ottaen huomioon, että hovioikeuden pääkäsittelyn toimittamista koskevaa sääntelyä ei ole ollut tarkoitus muuttaa. Helsingin hovioikeus katsoo, että perusteluista tulisi ilmetä selkeämmin viittaamisme- nettelyn soveltamisen edellytykset. Helsingin hovioikeus pohtii, millä tavoin voidaan vastaanotettavan henkilötodistelun laajuuden osalta kontrolloida sitä, täyttääkö viittausmenettely Euroopan ihmisoikeus- sopimuksen mukaiset oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset. Itä-Suomen hovioikeus pohtii, miten viittausmenettelyä käytettäessä toimitaan tilan- teessa, jossa hovioikeuden jäsenillä on tarve esittää kuultavalle omia kysymyksiä tä- män kertomuksessa havaituista epäselvyyksistä. Tämä tarve ilmenee yleensä vasta OIKEUSMINISTERIÖN JULKAISUJA, MIETINTÖJÄ JA LAUSUNTOJA 2021:12 44 henkilön kertomusta vastaanotettaessa eikä siihen siten voida aina varautua jo asian valmistelussa, mikä heikentää hovioikeuden edellytyksiä tehdä käräjäoikeutta parem- paa näytön arviointia. Rovaniemen hovioikeus pohtii, onko viittausmenettelyn johdosta suullisen ja kirjallisen tuomioistuinmenettelyn erillään pitämiselle esitetyssä laajuudessa tarvetta. Rovaniemen hovioikeus ja Helsingin käräjäoikeus katsovat, että viittausmenettelyn käyttäminen edellyttää oikeudenkäyntiaineiston jäsentelyn sekä henkilötodistelusta tehtyjen tallenteiden indeksoinnin onnistumista käräjäoikeudessa. Asianajajaliitto, Syyttäjälaitos ja Syyttäjäyhdistys katsovat, että perusteluiden lausu- mat viitaustekniikan rajallisesta soveltamisalasta tulevat aiheuttamaan tarpeettomia kuluja asianosaisille, koska laajuudeltaan tavanomaisemmissa asioissa he joutuvat ottamaan kuluriskin siitä työstä, joka avustajilla menee käsittelyssä tallenteiden kuun- telun seuraamiseen. Tuomariliitto katsoo, että asianosaisten kustannukset voivat viittausmenettelyn myötä myös kasvaa, jos käräjäoikeudessa vastaanotettuun näyttöön tutustutaan uudelleen ennen pääkäsittelyä, jotta sieltä voidaan nostaa esiin relevantteja kohtia. 3.5 Matkakäräjäistunnot Rovaniemen hovioikeus katsoo, että uudistus vähentää jonkin verran matkakäräjien määrää. Paikallisesti istuntosalikapasiteetin rajallisuus edellyttää kuitenkin käytän- nössä myös matkakäräjien järjestämistä. Matkakäräjien järjestämisellä myös esitetyn uudistuksen jälkeen voidaan lisäksi vähentää oikeudenkäynnistä asianosaisille aiheu- tuvia kustannuksia ja muuta haittaa. Varsinais-Suomen käräjäoikeus katsoo, että e