Opetusministeriö Undervisningsministeriet Audiovisuaalisen alan verkko- ja virtuaalipalveluiden kartoitus 2004-2005 Opetusministeriön julkaisuja 2005:11 Helena Hyvärinen Lassi Tasajärvi Provisual Oy Audiovisuaalisen alan verkko- ja virtuaalipalveluiden kartoitus 2004-2005 Opetusministeriön julkaisuja 2005:11 Opetusministeriö • Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto • 2005 Undervisningsministeriet • Kultur-, idrotts- och ungdomspolitiska avdelningen • 2005 Helena Hyvärinen & Lassi Tasajärvi / Provisual Oy Opetusministeriö / Undervisningsministeriet Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto / Kultur-, idrotts- och ungdomspolitiska avdelningen PL / PB 29, 00023 Valtioneuvosto / Statsrådet http://www.minedu.fi http://www.minedu.fi/julkaisut/index.fi Taitto / Ombrytning: Liisa Heikkilä Yliopistopaino / Universitetstryckeriet 2005 ISBN 952-442-893-8 (nid.) ISBN 952-442-894-6 (PDF) ISSN 1458-8110 Opetusministeriön julkaisuja / Undervisningsministeriets publikationer 2005:11 Sisältö 1 Johdanto 6 1.1 Kartoitus 7 1.2 Kartoituksen luonteesta 7 1.3 Kvantitatiivinen vertailtavuus 7 1.3.1 Google Hits 8 1.4 Kvalitatiivinen vertailtavuus 9 1.4.1 Dynaaminen palvelu 9 1.4.2 Erittelyt 9 2 Palveluntarjoajat 10 2.1 Yhdistysten ja yhteisöjen ylläpitämät palvelut 10 2.1.1 m-cult.net 10 2.1.2 katastro.fi 11 2.1.3 Satu ry Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat 11 2.1.4 KML.fi –mediaportaali 12 2.1.5 Laturi.com 12 2.1.6 Osuuskunta Aula 13 2.1.7 Media ry - Medialaisten portaali 13 2.1.8 Digivideo ry 14 2.1.9 Apukeittiö.com 14 2.1.10 Afterdawn.com1 15 2.1.11 Kulttuuri.net 15 2.2 Webgalleriat 16 2.2.1 Galleriat.net 16 2.2.2 Webgalleria.net 16 2.2.3 Aukea.net 17 2.3 Monimediapalvelut 17 2.3.1 Pixoff 17 2.3.2 Digitv.fi 18 2.4 Verkkomediat 18 2.4.1 Mediumi 18 2.4.2 Unikankare 19 2.4.3 Skenet 19 2.4.4 Osuma 20 2.4.5 Verkkolehti Veikko ja Lehtiverstaan muut lehdet 20 2.4.6 Tutka 21 2.4.7 Verkkolehti Magneetti 21 2.4.8 Erja verkkolehti 21 2.4.9 Digitoday 22 2.4.10 Mediaviikko 22 2.4.11 Bittivuoto 22 2.5 Yritysten tarjoamat palvelut 23 2.5.1 2K Mediat 23 2.5.2 RE: 23 2.5.3 Culminatum: Finnish digibusiness: Content Business Portal, Learning business, Content Business Portal 24 2.6 Kaupungit, kunnat ja alueelliset palvelut 25 2.6.1 Poem / Media Forum 25 2.6.2 Mediaportaali 26 2.6.3 Mobile Forum 26 2.6.4 MediaTurku 27 2.6.5 Arsnet 27 2.6.6 eTampere 28 2.6.7 Keski-Suomen Mediapaja 28 2.6.8 Makupalat 29 2.7 Tietoyhteiskuntasivustot / Julkiset palvelut 29 2.7.1 Tietoyhteiskunta.fi 29 2.7.2 Viestintävirasto 30 2.7.3 Laatuaverkkoon.fi 30 2.8 Oppilaitosten palvelut 31 2.8.1 Korkeakoulut 32 2.8.2 Ammattikorkeakoulut 34 2.8.3 Ammatilliset oppilaitokset 37 2.8.4 Opistot, kurssit ja muut 38 2.9 Muita toimijoita 39 2.9.1 Mediakeskus Lume 39 2.9.2 Kiasma 40 2.9.3 Minedu.fi / Kulttuuri 40 2.9.4 Lasipalatsin elokuva- ja mediakeskus 40 2.9.5 MediaCity 40 2.9.6 Cadimef – Carelian Digital Media Factory 40 2.9.7 Diges 41 2.9.8 Taiteilijayhdistys MUU ry 41 2.9.9 Crucible Studio 41 2.9.10 Neogames 41 2.9.11 Amfibio 41 2.9.12 Cartes 42 2.9.13 POEM 42 2.9.14 Elokuva- ja televisiokasvatuksen keskus etkk 42 2.9.15 NIFCA 42 2.9.16 MediaTampere 42 2.10 Rahoitus, levitys, tuotantoneuvonta 43 2.10.1 AV-Arkki 43 2.10.2 AVEK 43 2.10.3 Tekes 43 2.10.4 SES 43 2.10.5 Media Desk 44 2.10.6 Taiteen keskustoimikunta 44 2.10.7 CIM 44 2.11 Tapahtumat 44 2.11.1 ISEA 2004 44 2.11.2 Koneisto 44 2.11.3 Avanto festivaali 44 2.11.4 View 45 2.11.5 PikseliÄHKY 45 2.11.6 Ninenine 45 2.11.7 MindTrek 45 2.11.8 Clone Digital Film Festival 45 2.11.9 FF Mediafestivaali 45 2.12 Muita hyödyllisiä palveluja 46 2.12.1 ArviD 46 2.12.2 Laajakaistainfo.fi 46 2.12.3 YLE –verkkoyhteys 46 2.12.4 Suomalaisia virtuaalikirjastoja 46 2.12.5 Tekijänoikeusjärjestöjä ja edistämiskeskuksia 46 3 Johtopäätökset ja yhteenveto 47 3.1 Palveluista yleensä 47 3.1.1 Kohderyhmän määrittelyn tärkeys 47 3.1.2 Palvelun päivittyminen 48 3.1.3 Yhteistyö 48 3.2 Palveluista jaottelun mukaisesti 49 3.2.1 Tietoyhteiskuntasivustot ja valtion ylläpitämät palvelut 49 3.2.2 Kaupungit, kunnat ja alueelliset palvelut 49 3.2.3 Yhteisöpalvelut 49 3.2.4 Verkkomediat ja webgalleriat 50 3.3 Puuttuvat palvelut ja näkökulmat 51 3.3.1 Missä/mitä on cross-media? 51 3.3.2 Yksittäiset uudet mediat tai jakelukanavat 51 3.4 Yhteenveto 53 4 Kehittämisehdotukset - tiivistelmä 55 6 1 Johdanto Suomeen on perustettu viimeisen reilun vuosikymmenen aikana erilaisia virtuaalipalveluja, portaaleja ja muita verkkosivustoja palvelemaan audiovisuaalisen alan ja digitaalisen median opiskelijoita, sisällöntuottajia, taiteilijoita ja yrityksiä. Sivustoja ylläpitävät mm. valtio, kun- nat ja yritykset. Usein sivustot ovat useamman toimijan muodostamia mediakeskittymiä, joi- ta ylläpitävät yhteistyössä paikalliset yritykset, kunta ja esimerkiksi audiovisuaalisen alan op- pilaitos. Omat lukunsa muodostavat erityyppiset verkkogalleriat, tekijäsivustot ja yhteisöt, joiden kautta julkaistaan monenlaisia sisältöjä digitaalisessa muodossa, edistetään verkostoitu- mista sekä jaetaan tietoa resursseista. Kulttuurisektorin tietoyhteiskuntavalmiuksien kehittämisen kannalta on tärkeää, että au- diovisuaalisen alan ja digitaalisen median verkkopalvelut ovat toimivia ja palvelevat moitteet- tomasti sekä alan toimijoita että myös muita alasta kiinnostuneita henkilöitä tai yhteisöjä. Selvityksen tavoitteena on kartoittaa audiovisuaalisia verkko- ja virtuaalipalveluita käyttä- jien näkökulmasta. Tarkoituksena on antaa yleiskuva palveluista ja arvioida niiden sisältöjä kohderyhmäluokittelun näkökulmasta, palveluiden omien tavoitteiden onnistumisen kannal- ta sekä tuoda esille mahdollisia puutteita tai palveluiden päällekkäisyyksiä. Selvityksessä tarkastellaan erityisesti uusmedia-alan palveluita ja niiden tuottajia, mutta esi- tellään myös audiovisuaalisen alan palveluita ja niiden tuottajia, jotka toimivat uusmedian au- diovisuaalisen tuotannon rajapinnalla. Puhtaasti perinteisen audiovisuaalisen tuotannon parissa toimivat tahot on rajattu kartoituksen ulkopuolelle. Palveluiden tuottajat ja palveluiden sisäl- löt on jaettu eri kategorioihin kuvauksineen. Lisäksi palvelut on luokiteltu kohderyhmien, palveluiden käsittämien sisältöjen ja niiden laajuuden mukaisesti. Selvityksen lopussa ehdotetaan joukko toimenpiteitä sekä palveluiden ylläpitäjille että nii- den rahoittajille. Pyrkimyksenä on, että audiovisuaaliset verkko- ja virtuaalipalvelut olisivat helposti saavutettavia ja voisivat vastata eri kohderyhmien tarpeisiin mahdollisimman hyvin. Raportin aineisto on tarkoitus päivittää vuoden 2006 alussa. Kartoituksen toteutti opetusministeriön Kulttuuri-, liikunta- ja nuoriso-osaston Viestin- täkulttuuriyksikön toimeksiannosta Provisual Oy. Tuottajana toimi Jari Hyttinen. Kartoituk- sen haastattelut sekä palvelumateriaalit keräsi ja analysoi Helena Hyvärinen. Raportin, toimi- ala-analyysin sekä kehittämisehdotukset laativat Helena Hyvärinen ja Lassi Tasajärvi. Selvityksen tekijät haluavat kiittää seuraavia henkilöitä ja organisaatioita avusta ja hyvistä kommenteista: Taideteollinen korkeakoulu / Medialaboratorio; Poem; Lapin yliopisto / Di- 7 gitaalinen media / Tomi Knuutila; Mediacity / Kimmo Rautanen; Cadimef studiot / Jukka Karttunen; Jyväskylän ammattiopiston mediapaja / Hannu Leinonen; m-cult / Tapio Mäke- lä ja Lume. 1.1 Kartoitus Tässä selvityksessä esitellään 23.11.2004 – 15.01.2005 välisenä aikana tehdyn kartoituksen tu- loksia. Kartoituksen kohteena on verkko- ja virtuaalipalvelujen sisältöjen, kohderyhmien sekä palveluiden tarjoajien selvittäminen. Verkkopalvelulla tarkoitetaan julkisen, yksityisen tai jonkin muun toimijan aktiivisesti ylläpitämää internet-sivustoa, eli ns. portaalia, jonka toiminta perustuu useiden henkilöiden keskinäiseen vuorovaikutukseen ja jossa ylläpitäjien sekä käyttäjien tavoitteena on palvelun kautta tavoittaa oma kohderyhmänsä internetiä keskeisesti hyödyntäen. Kartoituksessa tarkastellaan erityisesti digitaalisen mediakulttuurin palveluita ja niiden tuottajia, mutta samalla esitellään myös sellaisia audiovisuaalisen alan palveluita ja niiden tuot- tajia, jotka toimivat digitaalisen ja perinteisen audiovisuaalisen tuotannon rajapinnalla. 1.2 Kartoituksen luonteesta Verkkopalvelujen kartoittamisen ja vertailemisen lähtökohtaisena ongelmana on aina interne- tin nopeasti muuttuva luonne. Tiedot ovat usein jo seuraavana päivänä vanhentuneita, tilas- tot (kävijämäärät yms.) muuttuneita jne. Hyvän verkkopalvelun luonteeseen kuuluu, että se elää ja päivittyy koko ajan ollakseen ajankohtainen ja houkutellakseen käyttäjiä palaamaan uudestaan. Verkkopalveluja vaivaa yleisesti tietojen vanhentumisen ongelma. Sivuille unohtuu van- haa tietoa, joka ei enää vastaa käytäntöä, palveluiden tai organisaation nykyistä tilaa. Näitä epätarkkuuksia on mahdotonta luetella tässä yhteydessä, ilman jokaisen palvelun erillistä tar- kempaa tutkimista. Tästä syystä kartoituksessa ei ole yritetty “kaivaa tai vahvistaa totuutta verkkopalvelun ta- kaa”. Näkökulma on ulkopuolisen käyttäjän, eli palvelun asiakkaan, joka on pääasiassa pal- velun tarjoamien tietojen ja tulkintamahdollisuuksien varassa etsiessään tietoa. Jatkoselvityksen aiheena voisikin olla yksittäisten palvelujen ylläpitäjien ja tuottajien tar- kempien haastattelujen kautta tutkia palvelujen perustamisen syyt ja nykytilanteen taustat. Samalla voitaisiin tehdä tarkempia case-analyysejä palvelujen käyttäjistä, kävijämääristä ja ta- voitteiden toteutumisesta. 1.3 Kvantitatiivinen vertailtavuus Yksi suora mittari palvelujen hyödyllisyydelle ja toimivuudelle on niiden kävijämäärät, jotka internetissä ja suljetuissa verkoissa on mahdollista dokumentoida erittäin tarkasti. Suuri kä- vijämäärä kertoo paitsi onnistuneesta tiedotuksesta, myös siitä että käyttäjät palaavat palve- luun uudestaan, eli ovat kokeneet sen itselleen hyödylliseksi. Ongelmana tällaisen vertailun kannalta on kuitenkin se, että toimijat eivät käytä yh- 8 teismitallisia teknologioita asian mittaamiseen, ja ilmoituksissa on usein tulkinnan varaa tai luvut ilmoitetaan vaihtelevista syistä todellisuutta suuremmiksi. Ainoa keino saada vertailukelpoista tietoa olisi pakottaa kaikki palvelut hyödyntämään esimerkiksi Red She- riffin kaltaisia verkkokäyttömittauksen standardeja ja riippumattomia palveluita (Lisätie- toa: http://www.tns-gallup.fi/webtopList/). Edellä mainituista syistä johtuen kartoituksessa ei selvitetty toimijoilta käyttö- tai kävijä- tietoja. 1.3.1 Google Hits Kartoituksessa käytetty “Google Hits” korvaa osaltaan vertailtavien numerotietojen puutetta. Hakukone Googlen antamien “osumien” määrä auttaa hahmottamaan palvelun kävijäpohjan laajuutta ja erityisesti sen löydettävyyttä, vaikka se onkin vain suuntaa antava. Jokaista kartoi- tuksen kohteena ollutta tahoa on etsitty syöttämällä Googlen hakukenttään toimijan nimi. Käytetty hakusana on mainittu aina pistemäärän jälkeen. Tämän menetelmän hyödyllisyys perustuu siihen, että Google hakee vain sivuja, jotka vastaavat hakutermejä täsmällisesti. Googlen käyttämä sivustojen suosion arviointi perustuu webin demokraattiseen luonteeseen käyttämällä sen linkkirakennetta tietyn sivun arvioimi- seen. Google laskee linkin sivulta A sivulle B yhdeksi ääneksi sivulta A sivun B hyväksi. Mutta Google huomioi muutakin kuin äänet tai sivulle johtavat linkit. Se analysoi myös sivun joka antaa äänen. Googlen automaattiset menetelmät tekevät tulosten vääristelyn erittäin vaikeak- si. Google ei myy paikkoja tuloksissa itsessään, eli kukaan ei voi ostaa parempaa tulospaik- kaa. Vertailun kannalta menetelmä antaa hyvän kuvan siitä, miten palvelun ylläpitäjät ovat onnistuneet levittämään tietoa toiminnastaan ja kuinka helppoa palvelun löytäminen muiden sivujen kautta tai hakukoneiden avulla on. Hakukoneiden rooli tiedon ja toimijoiden etsinnässä on internetissä merkittävä. Pieni luku kertoo mm. siitä, että kovin moni muu toimija ei ole linkittänyt palvelua omilta sivu- iltaan. Tämä voi johtua tiedottamisen puutteesta tai siitä, että palvelua ei ole koettu niin hyö- dylliseksi, että se kannattaisi lisätä pysyväksi linkiksi omaan palveluun. On kuitenkin tärkeää huomata, että tulokset ovat erittäin vahvasti aikaan sidottuja; “hit- tien” lukumäärä saattaa olla jo seuraavana päivänä suurempi tai pienempi (luvut kerätty tähän kartoitukseen 12.1.2005). Tästä syystä ei kannata liikaa kiinnittää huomiota pisteiden luku- määrään, vaan vertailla toimijoiden saamia pisteitä keskenään ja pohtia syitä pisteiden erilai- suuteen toiseen palveluun verrattuna. Tässä kartoituksessa on haettu toimijoiden nimeä hakukoneella vain suomenkielisiltä si- vuilla, eli jos palvelu on aktiivisesti linkattu ulkomaisilta sivuilta, se ei näy tuloksessa. Kartoi- tuksen tarkoitus oli nimenomaan lähestyä palveluja kotimaisen toimijan näkökulmasta, jo- ten ne palvelut joiden erotus ulkomaisen ja kotimaisen haun pisteiden välillä on suuri, voi- vat pohtia onko suomenkieliseen tiedotukseen ja verkostoitumiseen kotimaan sisällä panos- tettu tarpeeksi. Osalla oma kohderyhmä on tietysti rajatumpi, eikä ole syytäkään tavoitella pelkästään suuria kävijämääriä, vaan esimerkiksi panostaa omien jäsenten suljettuihin palve- luihin. http://www.tns-gallup.fi/webtopList/ 9 1.4 Kvalitatiivinen vertailtavuus Kartoituksen lähtökohtana on kartoittaa suhteellisen laajasti uuden median ja audiovisuaali- sen alan verkkopalvelut. Suomessa käytännössä jo lähes kaikilla organisaatiolla ja intressiryh- millä on jonkinlaiset verkkosivut, -palvelut tai –yhteisö. Vaikka kartoituksen kohdejoukko rajattiin nimenomaan uuden median ja kulttuurin toimijoihin ja näiden rajapinnalle, on koh- teiden kirjo silti varsin suuri. Palvelujen hyödyntäjien vaihtelevien tarpeiden ja alan monien ulottuvuuksien näkökulmasta otettiin tarkastelun kohteeksi kuitenkin mahdollisimman eri- laiset palvelut ja tahot, joista yksittäiset toimijat saattavat hyötyä. 1.4.1 Dynaaminen palvelu Tässä kartoituksessa relevantiksi verkko- (tai online- tai portaali- tai virtuaali) palveluksi lue- taan dynaaminen sivusto, eli palvelu jonka sisältö päivittyy säännöllisesti, tavoittaa kohde- ryhmänsä ja joka tekee muutakin kuin esittelee organisaation rakenteen tai toiminnan osa-alu- eet ja julkaisee tiedotteet. Dynaamisuus tarkoittaa myös palvelun monipuolista kaksisuuntaisuutta, eli käyttäjät pys- tyvät esimerkiksi vaikuttamaan palvelun sisältöön omista lähtökohdistaan, käyttämään palve- lua omien sisältöjensä jakelukanavana, osallistumaan sisällöntuotantoon tai vähintään lähes- tymään tekijöitä tarpeineen helposti. Sellaisia alan toimijoita, jotka omaavat lähinnä yksisuuntaiset, suhteellisen staattiset ja/tai tiedottavat sivustot, on listattu kartoituksen loppuosaan. Nämä ovat kuitenkin tärkeitä tie- donlähteitä ja kontaktipintoja, eikä niiden ole toimintansa luonteen vuoksi tarpeellista yllä- pitää nykyistä laajempaa verkkopalvelua. 1.4.2 Erittelyt Jokaisesta palvelusta on peruskuvaus, joka perustuu sivuilta saatavaan tietoon sekä joissain ta- pauksissa haastatteluissa saatuihin (lisä)tietoihin. Kuvausta seuraavat palvelua koskevat erilli- set vertailevat huomiot. Huomio on kiinnitetty mahdollisiin välittömiin puutteisiin sekä pääl- lekkäisyyksiin muiden vastaavien portaalien kanssa. Tarkastelun alla ovat myös palvelun koh- deryhmät, päivittyminen ja lähestyttävyys. Palveluissa tarjolla olevat perustoiminnot - tai niiden puute - on kaikkien kohdalla eritelty seuraavasti: yhteystiedot, uutiset/uutiskirje, palautetoiminto ja linkkilista. 10 2 Palveluntarjoajat Kartoituksessa esiteltyjen palvelujen jaottelu perustuu palvelujen ylläpitäjiin. Vaikka ylläpitä- jä ei ole käyttäjän tai asiakkaan kannalta välttämättä oleellisin tekijä, oli tämä jaottelu toimi- joiden ja palveluiden kirjon kannalta selkein ratkaisu. Monet palvelut ovat tosin useamman toimijan tai sektorin yhteisiä palveluita, ja hyvät palvelut tarjoavat myös kohderyhmälleen mahdollisuuden osallistua palvelun kehittämiseen. Tässä mielessä varsinaista “ylläpitäjää”, “toi- mittajaa”, “perustajaa” tai “omistajaa” on vaikea välillä yksiselitteisesti yksilöidä. Jaottelu on siis liukuva ja lähinnä tutustumista selkeyttävä kuin kategorinen. Palvelut on lueteltu siten, että ensimmäiseen ryhmään kuuluvat ne palvelut, joiden sisäl- löstä esitetään huomioita ja myös arvioidaan. Näiden osalta järjestys alkaa yksityisten ja yh- teisöjen ylläpitämistä palveluista päättyen julkisiin palveluihin. Toisena ryhmänä esitellään muut digitaalisen median toimijan kannalta hyödylliset tahot ja sivustot, jotka eivät kuiten- kaan välttämättä täytä dynaamisen palvelun määritelmää. Näistä on mukana pelkkä kuvaus ja/tai verkko-osoite. 2.1 Yhdistysten ja yhteisöjen ylläpitämät palvelut 2.1.1 m-cult.net Kuvaus: m-cult.net on ikkuna uuden mediakulttuurin ilmiöihin, tapahtumiin, toimijoihin ja tutkimukseen. Palvelun tavoitteena on koota yksinkertaisia työkaluja ja kiinnostavaa sisäl- töä helppokäyttöiseksi kokonaisuudeksi, jonka avulla voi suunnistaa digitaalisen kulttuurin monialaisella kentällä. Mediakulttuurin toimijat -tietokanta sisältää tiedot pohjoismaisen mediakulttuurin keskeisistä tekijöistä. Huomioita: m-cult.net on nimenomaan uuden mediakulttuurin palvelu ja se kokoaa alan ra- hoitusta, tapahtumia ja uutisia koskevaa tietoa. Mediumi on m-cultin työstämä julkaisu, joka esittelee internetin käyttäjiä ja tuottajia, lajityyppejä, teoksia ja palveluja. m-cult.net:in vah- 11 vuus rinnastettaessa muihin kartoituksessa esiintyviin portaaleihin on sen funktio nimen- omaan ja pelkästään uuden mediakulttuurin portaalina. Monet audiovisuaalisen alan portaa- lit sisältävät digitaalisen/uuden median alakategorian, joka ei välttämättä ole niiden pääasial- lisin toiminta-alue. m-cult palvelee myös kansainvälisiä käyttäjiä englanninkielisillä sivustoilla ja listaa samal- la pohjoismaisia toimijoita. Tämä auttaa hahmottamaan ja peilaamaan suomalaisen digitaa- lisen median kenttää muihin Pohjoismaihin. Yhteystiedot X Uutiskirje X Palaute X Linkkilista X Google hits 1390 Hakusana: “m-cult” http://www.m-cult.net/ 2.1.2 katastro.fi Kuvaus: Itsenäinen digitaalisen median taideorganisaatio, perustettu vuonna 1998. Yhdistyk- sen ympärillä toimii myös laajempi katastro.fi network, joka kokoaa useita digitaalisen ala- kulttuurin toimijoita ja hankkeita. Huomioita: Katastro.fi:n ylläpitämä i@katastro.fi -sähköpostilista saavuttaa aktiivisesti laajan tekijäkunnan alalta ja on saanut paljon kiitosta. Itse sivusto on intensiivinen palvelu, josta saa informaatiota paitsi yhdistyksen projekteista ja jäsenistä, myös marginaalisista tapahtumista ja uutisista. Palvelu voi olla vaikeasti lähestyttävä sellaiselle kävijälle, jolle toimija ja ala on vie- ras. Palvelu sisältää mielenkiintoisen, persoonallisen linkkilistan, josta alan toimija voi löytää uusia, myös ns. ei-kaupallisia digitaalisen median tapahtumia. Verkkopalvelua ollaan parhail- laan muuttamassa avoimemmaksi ja dynaamisemmaksi yleisön suuntaan. Yhteystiedot X Uutiset/Uutiskirje X Palaute X Linkkilista X Google hits 1600 Hakusana: “katastro.fi” http://www.katastro.fi/ 2.1.3 Satu ry Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat Kuvaus: Yhdistyksen tavoitteena on parantaa tuotantoyhtiöiden toiminnan yleisiä edellytyk- siä sekä kehittää audiovisuaalisen alan markkinoiden rakennetta, kohottaa toimialan yleistä arvostusta, oman jäsenkuntansa ja audiovisuaalista ohjelmistoa käyttävien yhteisöjen ja yritys- ten ammattitaitoa sekä kehittää jäsenkuntansa kansainvälisiä yhteyksiä. http://www.m-cult.net/ http://www.katastro.fi/ 12 Huomioita: Satu ry:n verkkoportaalista löytyy kaikki jäseniksi rekisteröityneet tahot. Sisältö on koottu linkkilistaksi ja esimerkiksi tahojen tarkempaa kategorisointia ei ole käytössä. Jä- senten jaottelu esimerkiksi tarkempien toimialueiden mukaan helpottaisi selvästi kokonaisku- van saamista sivustoista ja jäsenten toiminnasta. Yhteystiedot X Uutiset/Uutiskirje X Palaute - Linkkilista X Google hits 1310 Hakusana: “Satu ry” http://www.satu.fi 2.1.4 KML.fi –mediaportaali Kuvaus: Kristillinen Medialiitto (KML) on kansainvälisen mallin mukainen yleisöjärjestö, jonka tavoitteena on tuoda kristillisen yleisön näkökulmaa mediaan. KML:n erityispiirteenä on kristillinen arvopohja. Toinen Kristillisen Medialiiton tehtävä on toimia voimakkaasti kas- vaneen ja monimuotoistuneen kristillisen median etujärjestönä ja lausunnonantajana mm. lainsäädäntökysymyksissä. Huomioita: KML.fi:ssä toimii resurssipankki. Resurssitiedot on tarkoitettu media-alan työn- antajille heidän hakiessaan osaavaa työvoimaa tai yhteistyökumppaneita. Internetpalveluun rekisteröityminen on maksutonta. Kokonaisuudessa sivusto toimii mallikkaasti ja käytettäväs- ti. Se sisältää aihealueen kannalta monia eri näkökulmia sekä sisällöntarjoajana että esimerkiksi media-alan työllistävänä foorumina. Toisaalta palvelu on kuitenkin hyvin marginaalisen ryh- män käytössä. Yhteystiedot X Uutiset/Uutiskirje X Palaute - Linkkilista - Google hits 183 Hakusana: “Kristillinen medialiitto” http://www.krtl.org 2.1.5 Laturi.com Kuvaus: Äskettäin perustettu uusmediasuunnittelijoiden ja opiskelijoiden kohtaamispaikka. Laturin missiona on designin parissa työskentelevien ja sitä opiskelevien ihmisten osaamisen kehittäminen verkkopalvelussa tarjottavan tiedon ja siellä käytävän keskustelun kautta. Tämä tapahtuu ammattisuunnittelijoiden ja opiskelijoiden yhteisessä foorumissa, jossa tarjotaan tie- toa ja jossa on keskustelukanava niin yritys- kuin koulutussektorilla tapahtuvista asioista. http://www.satu.fi http://www.krtl.org 13 Huomioita: Laturi.com pyrkii luomaan yhteisen keskustelufoorumin erityisesti design-alan ihmisille. Kestää suhteellisen kauan ennen kuin laturi.com:in sivuilta löytää toiminnan pää- ajatuksen. Sana design on monesti harhaanjohtava ja näin ollen jää epäselvästi koskeeko pal- velu kaikkia graafisia suunnittelijoita, vai onko raja vedetty esimerkiksi uusmediasuunnitteli- joihin. Tekijäryhmää ja yhteistietoja ei löydy, ainoastaan persoonaton palautelokero. Portaa- lin sisällön vaihtuvuus ja reagointikyky paljastuu tulevaisuudessa. Toisaalta palvelu on tuore ja sitä ylläpitävät opiskelijat. Yhteystiedot - Uutiskirje - Palaute X Linkkilista - Google hits 37 Hakusana: “Laturi.com” http://www.laturi.com/ 2.1.6 Osuuskunta Aula Kuvaus: Täysin englanninkielinen portaali Aula on avoin yhteisö eri alojen ihmisille, mm. tie- teen, taiteen, uuden median, liike-elämän ja politiikan toimijoille. Voittoa tavoittelematon yhteisö pyrkii yhdistämään eri alan ammattilaisia, luomaan yhteisiä projekteja ja osallistumaan kriittiseen keskusteluun. Huomioita: Tarjoaa kattavamman palvelun rekisteröityneelle käyttäjälle, joka pääsee mm. tu- tustumaan Aulan jäsensivustoihin. Kiinnostavia artikkeleita ja omanlainen tyyli, joka ei hel- posti sekoitu muihin palveluntarjoajiin. Etusivulla jäsenten kirjoittama blogi kaikkien luet- tavissa. Yhteystiedot X Uutiskirje X Palaute X Linkkilista - Google hits 130 Hakusana: “Aula.cc” http://www.aula.cc 2.1.7 Media ry - Medialaisten portaali Kuvaus: Helsingin yliopiston viestinnän opiskelijoiden ainejärjestö, joka ylläpitää alan opis- kelijoiden omaa portaalia. Huomioita: Erittäin spesifi kohderyhmä, yliopisto-opiskelijat, määrittää portaalin sisäänpäin kääntyneeksi. Sivusto toimii kuitenkin hyvänä esimerkkinä palvelusta, jota muutkin audio- visuaalisen alan oppilaitokset voisivat aktiivisemmin harjoittaa. http://www.aula.cc 14 Yhteystiedot X Uutiset/Uutiskirje X Palaute X Linkkilista X Google hits 845 Hakusana: “Media ry” http://www.helsinki.fi/jarj/media/ 2.1.8 Digivideo ry Kuvaus: Digitaalivideon suomalainen sivusto, johon on kerätty tekniikkalähtöisesti kaikki digitaalikuvauksen osa-alueet. Tietoa digitaalisesta kuvauksesta, editoinnista ja videoteknolo- gioista. Lisänä alan sanasto ja hyvin kattava linkkilista. Huomioita: Tämä erityisesti harrastajia tukeva digitaalikuvauksen portaali on rikkonut jo yli miljoonan kävijän yhteenlasketun rajan, eikä päällekkäisyyksiä ole vastaavien palveluiden kanssa. Tekniikka- ja käytännönläheisyytensä takia yhteistoiminta esimerkiksi Elokuvantaju- portaalin kanssa olisi käyttäjän kannalta järkevää. Näin av-tuotannosta kiinnostunut saisi sekä sisällöllisen ja tuotannollisen tuen Elokuvantajusta ja teknisemmän tuen sekä keskustelufoo- rumin Digivideon sivustoilta. Yhteystiedot X Uutiset/Uutiskirje X Palaute X Linkkilista X Google hits 17000 Hakusana: “Digivideo ry” K F ko te H ko ta http://www.digivideo.fi 2.1.9 Apukeittiö.com uvaus: Suomalainen Flash –foorumi. Apukeittiö tarjoilee ohjeita ja apua kaikentasoisille lash-teknologiaa käyttäville suunnittelijoille. Keskustelufoorumilla voi vaihtaa vinkkejä ja kemuksia, laittaa oman Flash-demon ja -sivuston arvosteluun sekä jutella muiden suunnit- lijoiden kanssa. uomioita: Helppokäyttöinen portaali Flashin maailmaan. Sisältää työpaikkatarjouksia, ajan- htaisosion, ohjeet, demoja ja kilpailuja. Hyvä suunnannäyttäjä muille työkaluohjelmien rjoajille ja käyttäjille. http://www.helsinki.fi/jarj/media/ http://www.digivideo.fi 15 Yhteystiedot - Uutiset/Uutiskirje X Palaute X Linkkilista X Google hits 39 Hakusana: “Apukeittiö.com” http://www.huikuri.com/flash/?pid 2.1.10 Afterdawn.com Kuvaus: Sivuston tavoitteena on tarjota tietoutta eri digitaalimedioiden kehityksestä ja uuti- sista. Palvelu keskittyy erityisesti DVD-työkaluihin sekä digitaalisiin pakkaus- ja jakelutekno- logioihin. Huomioita: Monipuolinen portaali, jossa lähestytään aiheita pitkälti teknisistä lähtökohdis- ta. Käytettävillä sivustoilla on helppo navigoida. Erityisesti keskustelufoorumin kautta pysyy ajan tasalla digitaalimedioiden tilasta. Palvelu on erittäin suosittu myös kansainvälisesti eng- lanninkielisenä versiona. Yhteystiedot - Uutiskirje X Palaute X Linkkilista - Google hits 37200 Hakusana: “Afterdawn.com” http://fin.afterdawn.com 2.1.11 Kulttuuri.net Kuvaus: Taustalla suomalaisten kulttuuriorganisaatioiden muodostama työryhmä. Palveluun voi lähettää omia tiedotteitaan sekä uutisia. Portaalissa on myös oma osionsa mediataiteelle, joka sisältää lähinnä linkkilistat mediataiteen tapahtumista, näyttelyistä, järjestöistä ja koulu- tuksesta, muutamasta julkaisusta ja tekijänoikeuksista. Huomioita: Sivusto toimii laaja-alaisena kulttuurin tapahtumatietokantana. Se on myös hy- vin toimiva foorumi yksittäisille tapahtumanjärjestäjille omien tapahtumien markkinoimi- seen. Tapahtumahaku –osio on helppokäyttöinen portti koko Suomen kattavaan kulttuuri- tarjontaan. Sisältää useita eri linkkilistoja. Yhteystiedot X Uutiset/Uutiskirje X Palaute X Linkkilista X Google hits 4660 Hakusana: “Kulttuuri.net” http://www.kulttuuri.net/ http://www.huikuri.com/flash/?pid http://fin.afterdawn.com http://www.kulttuuri.net/ 16 2.2 Webgalleriat Webgalleriaksi on tässä kartoituksessa luettu sivusto, jonka ylläpitäjälle ja toiminnalle inter- net on pääasiallinen jakelukanava ja jossa teokset ovat verkkolevitykseen tehtyjä. Lisäksi on huomioitu yleisiä galleriasivustoja. Esimerkiksi pelkästään skannattuja perinteisiä kuvataide- teoksia esitteleviä sivustoja ei ole otettu tässä huomioon, eikä eri palvelukokonaisuuksien alta usein löytyviä yksittäisiä sivuja tai palvelun osia, joita nimitetään “galleriaksi”. 2.2.1 Galleriat.net Kuvaus:. Kuvataiteen ystävien, tekijöiden ja toimivien gallerioiden yhteinen kohtaamispaik- ka verkossa. Taiteen näyteikkuna koostuu suomalaisten gallerioiden ja niiden näyttelyiden esittelyistä sekä taiteilijoiden omista esittelyistä. Galleriat.net on toiminut vuodesta 1999 läh- tien ja kerää nykyään yli 13.000 taiteesta kiinnostunutta kävijää kuukausittain. Huomioita: Palvelu sisältää gallerioiden ja taiteilijoiden esittelyjen ja verkkonäyttelyiden lisäk- si ajan tasalla olevan näyttelykalenterin, josta meneillään olevat näyttelyt on helposti haetta- vissa päiväkohtaisesti. Uutta on myös postituslista, joka palvelee taiteen ystäviä näyttely- ja muilla alaan liittyvillä tiedotteilla. Jatkossa sivustolle tullaan lisäämään mm. keskustelutoimin- toja, jotka lisäävät vuoropuhelua mm. galleristien ja taiteilijoiden välille. Yhteystiedot - Uutiset/Uutiskirje X Palaute - Linkkilista - Google hits 2140 Hakusana: “Galleriat.net” http://www.galleriat.net/ 2.2.2 Webgalleria.net Kuvaus: Erityisesti web-taiteeseen panostava verkkogalleria Henkevä silakka. Näyttelyssä työt järjestyvät kuukausittain vaihtuvan teeman mukaan. Huomioita: Hyvä ja ainutlaatuinen palvelu suomalaiselle, vasta aloittelevallekin, mediataitei- lijalle. Galleriaan toivotaan mahdollisimman useita erilaisia ja erityyppisiä töitä. Päämääränä on ensisijaisesti löytää uutta, webiä välineenään hyödyttävää taidetta (multimediatöitä, webru- noja, webnovelleja). http://www.galleriat.net/ 17 Yhteystiedot X Uutiset/Uutiskirje - Palaute - Linkkilista X Google hits 330 Hakusana: “webgalleria.net” http://webgalleria.net/ 2.2.3 Aukea.net Kuvaus: Aukea.net on vapaa luomisgalleria luoville ihmisille ja harrastajille, jotka haluavat tuoda töitään esille saadakseen palautetta, uusia ideoita ja kokemuksia. Työt jaetaan omiin alu- eisiinsa, joista voi helposti löytää omat mielenkiinnon kohteet. Huomioita: Palvelu on tehty ensisijaisesti harrastajille. Tämän kohderyhmän kannalta palve- lu toimii mallikkaasti. Se inspiroi käyttäjiään aktiiviseen dialogiin, ajatusten vaihtoon ja töi- den pisteytykseen, joka on tarkoitettu rekisteröityneille käyttäjille. Yhteystiedot X Uutiset/Uutiskirje X Palaute X Linkkilista X Google hits 23200 Hakusana: “Aukea.net” http://aukea.net/ 2.3 Monimediapalvelut 2.3.1 Pixoff Kuvaus: Pixoff paitsi julkaisee uusia elokuvia internetissä, myös tukee elokuvan koko arvo- ketjua aina opiskelusta levitykseen. Pixoffin Tietopankki-palvelu tarjoaa tietoa ja työkaluja kaikkiin elokuvan osa-alueisiin liittyviin mahdollisuuksiin, palveluihin ja teknologioihin. In- ternetin lisäksi Pixoffin digitaalinen levitys- ja tutkimustoiminta ulottuu mobiililaitteisiin, digitelevisioon sekä erilaisiin teatteriympäristöihin. Huomioita: Palvelu kattaa eri kohderyhmät digitaalisen audiovisuaalisen alan harrastajasta ammattilaiseen. Sivustoilta on helppo löytää hakemansa tieto. Pixoffin sivusto toimii myös yhteisöllisenä alan ihmisten kohtauspaikkana ja laajuudessaan suosituttuna valtakunnallisena palveluna. Portaalin sisältökategoriat kattavat sekä tiedollisen että luovan osuuden, ja koko- naisuus pysyy hallittuna. http://webgalleria.net/ http://aukea.net/ 18 Yhteystiedot X Uutiskirje X Palaute X Linkkilista X Google hits 32400 Hakusana: “Pixoff” http://www.pixoff.net 2.3.2 Digitv.fi Kuvaus: Ikkuna Suomen digitaalisen television kehitykseen. Ajankohtaista tietoa digitaalisen television etenemisestä, tekniikan kehityksestä, kanavista ja laitteista. Huomioita: Toimiva ja tarpeellinen portaali suomalaiselle analogisesta televisiosta luopuvalle kansalaiselle. Objektiivinen näkökulma kenttään. Käyttäjäystävällinen sivusto, joka poistaa kiitettävästi yhteen digitaalisen mediaan liittyvää epävarmuutta. Yhteystiedot X Uutiset/Uutiskirje X Palaute X Linkkilista X Google hits 60500 Hakusana: “Digitv.fi” http://www.digitv.fi/ 2.4 Verkkomediat Verkkolehtien ja –julkaisujen määrä on tasaisessa kasvussa. Huomattava osa verkkolehdistä on eri oppilaitosten tuottamia palveluja. Internet toimii käytännöllisenä ponnahduslautana tule- ville toimittajille. Lehtiverstas, verkkolehti Tutka, verkkolehti Magneetti, Keverin, Erja ja verkkolehti Osuma ovat esimerkkejä pedagogisen lähtökohdan omaavista verkkojulkaisuista. Osa verkkolehdistä yltää ajankohtaiseen, dynaamiseen journalismiin, osa jää vielä selvästi de- motasolle. Turusta ja Helsingistä löytyy kulttuuriin erikoistuneet verkkojulkaisut: Unikankare Turus- sa ja Skenet Helsingissä ottavat sisällöissä myös digitaalisen median huomioon. 2.4.1 Mediumi Kuvaus: m-cultin työstämä julkaisu, jossa esitellään internetin käyttäjiä ja tuottajia, lajityyp- pejä, teoksia ja palveluja. Huomioita: Selkeästi kohdennettu verkkojulkaisu uuden mediakulttuurin toimijalle ja tässä suhteessa ainoa laatuaan. Julkaisu ilmestyy harvakseltaan ja ajankohtaisempaa otetta kaivataan http://www.pixoff.net http://www.digitv.fi/ 19 katsauksiin. Uuden ja kansainvälisen toimialan käsitteleminen suomenkielellä on arvo sinän- sä. Yhteystiedot X Uutiset/Uutiskirje X Palaute X Linkkilista X Google hits 2440 Hakusana: “Mediumi” http://www.m-cult.net/mediumi/ 2.4.2 Unikankare Kuvaus: Unikankare on internetissä julkaistava turkulainen kulttuurijulkaisu. Kyseessä on ajankohtainen kulttuurimakasiini, joka sisältää kaupungin kulttuurikalenterin lisäksi artikke- leja, arvosteluja, haastatteluja ja menovinkkejä. Julkaisu hyödyntää internetin teknisiä mahdol- lisuuksia pääpainon pysyessä kuitenkin sisällössä. Verkkojulkaisu on myös eräänlainen elävä taidenäyttely, jossa eri taiteenlajit on otettu huomioon: sarjakuva, valokuva ja proosa. Huomioita: Käytettävä verkkojulkaisu, josta on helppo löytää kulttuurin eri osa-alueet. Di- gitaalisen median kannalta olisi toivottavaa että ala nousisi Unikankareen muiden taiteenalo- jen rinnalle. Keskustelupalstan aktiivisuus on hyytynyt vuoteen 2002. Yhteystiedot X Uutiset/Uutiskirje X Palaute X Linkkilista - Google hits 10100 Hakusana: “Unikankare” http://www.unikankare.net/ 2.4.3 Skenet Kuvaus: Perinteikäs internetissä toimiva julkaisu. Makasiini aloitti Helsingin kulttuuriasiain- keskuksen julkaisemana nettilehtenä vuonna 1997. Pääkaupunkiseudulle Skenet levittäytyi helmikuussa 2003 Espoon kaupungin WeeGee-projektin vetämän pääkaupunkiseudun Taide ja kulttuuri -projektin myötä. Alusta lähtien on Skenetin idea ollut tukea taiteen tekijöitä ja yksittäisiä taiteilijoita kulttuuritapahtumien tiedotusvälineenä. Nettimakasiini esittelee ajan- kohtaisia kulttuuritapahtumia, teatteri- ja elokuvaensi-iltoja, kuvataidetta ja erilaisia näyttelyi- tä. Lisäksi lyhytkestoisia tapahtumia kuten musiikki- ja tanssitapahtumia esitellään netissä ennakkoon. Oman lisänsä Skenetin tarjontaan tuovat kirjallisuusesseet ja lasten kulttuurita- pahtumien esittelyt. Huomioita: Verkkolehti on saavuttanut hyvän aseman pääkaupunkiseudun kulttuurijulkaisu- http://www.m-cult.net/mediumi/ http://www.unikankare.net/ 20 na. Ajankohtaiset tapahtumat voisivat näkyä ja listautua selkeämmin. Yhteystiedot X Uutiset/Uutiskirje X Palaute - Linkkilista - Google hits 1990 Hakusana: ”Skenet” http://skenet.fi/ 2.4.4 Osuma Kuvaus: Culminatum Oy:n julkaisema verkkolehti, jossa on oma osa-alueensa digitaaliselle medialle. Huomioita: Ei sisällä laajamittaisia artikkeleita digitaalisen median tapahtumista, vaan ingres- sityyppisiä johdantoja ja lyhyehköjä uutisia. Toimii kuitenkin hyvin nopeasti käytettynä ajan- kohtaisjulkaisuna. Yhteystiedot - Uutiset/Uutiskirje X Palaute X Linkkilista - Google hits 42 Hakusana: “Osuma verkkolehti” http://www.culminatum.fi/verkkolehti/ 2.4.5 Verkkolehti Veikko ja Lehtiverstaan muut lehdet Kuvaus: Verkkopalvelu, jonka avulla koulut ja luokat voivat luoda ja julkaista internetiin omia verkkolehtiään. Lehtiverstaan avulla opettaja ja oppilaat voivat perustaa luokassa verk- kolehden toimituksen, opettajan toimiessa lehden päätoimittajana ja oppilaiden toimittajina. Huomioita: Lehtiverstas on helppokäyttöinen verkkolehtiportaali useille pienemmille ope- tuksellisista lähtökohdista tehdyille julkaisuille. Yhteystiedot X Uutiset/Uutiskirje X Palaute X Linkkilista - Google hits 238 Hakusana: “Lehtiverstas” http://www2.edu.fi/lehtiverstas/kaikki_lehdet.php http://skenet.fi/ http://www.culminatum.fi/verkkolehti/ http://www2.edu.fi/lehtiverstas/kaikki_lehdet.php 21 2.4.6 Tutka Kuvaus: Tutka on Diakonia-ammattikorkeakoulun Turun yksikön medianomiopiskelijoiden tekemä media-alan verkkolehti. Tällä hetkellä Tutkan toimittamisesta vastaavat media 03 - vuosikurssin opiskelijat. Huomioita: Tulevien medianomien ylläpitämä julkaisu toimii helppokäyttöisenä, hyvin päi- vittyneenä ja mielenkiintoisena media-alan verkkolehtenä. Suositeltava sivusto erityisesti var- sinaissuomalaisille. Yhteystiedot X Uutiset/Uutiskirje X Palaute X Linkkilista - Google hits 363 Hakusana: “Verkkolehti TUTKA” http://www.tutka.org/ 2.4.7 Verkkolehti Magneetti Kuvaus: Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kulttuurialan opiskelijoiden toimittama verk- kojulkaisu Huomioita: Kerran vuodessa ilmestyvä numero ilmestyy aina ennen yhteishakua ja on koh- dennettu kulttuurialan tulevaa opiskelijaa varten. Magneetti antaa lyhyen poikkileikkauksen kulttuurialan toiminnasta, ihmisistä ja muusta olennaisesta – kaikesta, mitä ei hakuoppaiden sivuilla kerrota. Yhteystiedot X Uutiset/Uutiskirje - Palaute - Linkkilista - Google hits 1 Hakusana: “Verkkolehti Magneetti” http://www.tokem.fi/kulttuuri/magneetti/ 2.4.8 Erja verkkolehti Kuvaus: Riihimäen Ammattioppilaitoksen viestinnän opiskelijoiden journalismin perusteet- kurssilla tekemä verkkolehti. Huomioita: Erityisesti verkkojulkaisussa tulisi olla selkeä tieto sen päivityksestä ja ajankoh- taisuudesta. Erjassa tämä tieto puuttuu. Muuten selkeä, erityisesti viihdepitoinen opiskelijoi- den työstämä julkaisu. http://www.tutka.org/ http://www.tokem.fi/kulttuuri/magneetti/ 22 Yhteystiedot X Uutiset/Uutiskirje X Palaute - Linkkilista X Google hits 900 Hakusana: “Erja verkkolehti” http://www.raol.fi/verkkolehti/e.r.j.a/ 2.4.9 Digitoday Kuvaus: Digitoday on digitaalitalouden verkkojulkaisu, joka uutisoi ja analysoi tietoteknii- kan, tietoliikenteen, finanssimaailman ja media-alan ilmiöitä ja tapahtumia. Huomioita: Nopea ja reagointikykyinen media alan toimijan käyttöön. Yhteystiedot X Uutiset/Uutiskirje X Palaute - Linkkilista - Google hits 199000 Hakusana: “Digitoday.fi” http://www.digitoday.fi 2.4.10 Mediaviikko Kuvaus: Suomalaisen mediakentän eri näkökulmat sisältävä verkkojulkaisu. Huomioita: Juttuarkisto ja siihen liittyvä keskustelu on vaikeasti hahmotettavissa. Jonkinlai- nen kategoriointi olisi käytettävyyden kannalta hyvä. Kattava ja alansa tunteva julkaisu. Yhteystiedot X Uutiset/Uutiskirje X Palaute - Linkkilista - Google hits 1200 Hakusana: “Mediaviikko” http://mediaviikko.fi/ 2.4.11 Bittivuoto Kuvaus: Asiallinen tietotekniikkasivusto, joka kertoo nopeasti uutiset laitteista, softasta, vi- ruksista, peleistä ja it-bisneksestä. Sisältää toisinaan myös testejä, haastatteluja sekä kolumneja. Huomioita: Toiminut vuodesta 2000 ja saavuttanut suosion alan harrastajien keskuudessa. Tarjoaa sen minkä lupaa. Kohderyhmäänsä (nuori alan harrastaja) miellyttävä julkaisu. http://www.raol.fi/kulttuuriala/verkkolehti/e.r.j.a/ http://www.digitoday.fi http://mediaviikko.fi/ 23 Yhteystiedot X Uutiset/Uutiskirje X Palaute X Linkkilista X Google hits 10500 Hakusana: “Bittivuoto.net” http://www.bittivuoto.net/ 2.5 Yritysten tarjoamat palvelut 2.5.1 2K Mediat Kuvaus: Suomen suurimpia internet-ohjelmointiin ja sisällöntuotantoon keskittyneitä verk- koresurssipalveluita. Toiminnassa vuodesta 2000, kuukausittain verkkopalvelussa käy yli 5 000 ohjelmoinnista kiinnostunutta käyttäjää. Heille verkkopalvelu tarjoilee yli 350 sivua yksityiskäyttöön ilmaista opasmateriaalia sekä laajan ja jatkuvasti kasvavan valikoiman mak- sullista opasmateriaalia yksityis-, yritys- ja oppilaitoskäyttöön. Huomioita: Rekisteröitymällä palvelun käyttäjäksi saa käyttöön lisäpiirteitä ja lisämateriaalia, jotka ilmaispalvelun käyttäjiltä puuttuvat. Toimiva ja monipuolinen verkkopalvelu interne- tin sisällöntuotannosta kiinnostuneille. Ei päällekkäisyyksiä muiden vastaavien palveluiden kanssa ja siten erittäin arvokas palvelu sarjassaan. Linkkilista olisi hyvä lisä. Yhteystiedot X Uutiskirje - Palaute X Linkkilista - Google hits 2170 Hakusana: “2KMediat” http://www.2kmediat.com/ 2.5.2 RE: Kuvaus: Suomalaisille uusmedia-ammattilaisille suunnattu media. RE: kirjoittaa (uusme- dia)alalla työskenteleviä ihmisiä kiinnostavista asioista, tarjoaa sisältöä ja sisäpiirin näkemys- tä. RE:tä kustantaa RE: Media Oy. Huomioita: RE: tarjoaa melko selkeässä muodossa olennaista tietoa digimedioille. Toisaalta joskus kirjoitukset ovat liiankin pienelle sisäpiirille osoitettuja, jolloin niistä ei ulkopuolinen saa järkevää kuvaa. Varsinaista linkkilistaa ei ole, mutta Liukuhihnalla listataan kaikkien mer- kittävien suomalaisten uusmediayritysten uusia tuotantoja. Uusmedia-alan tekijöitä palvele- vana ajankohtaisfoorumina RE: on raikas lisä, jossa duunaripankki, keskustelut ja uutiskirjeet luovat dynaamisen kokonaisuuden. http://www.bittivuoto.net/ http://www.2kmediat.com/ 24 Yhteystiedot X Uutiskirje X Palaute X Linkkilista - Google hits 1350 Hakusana: “REkaksois” http://www.rekaksois.com/ 2.5.3 Culminatum: Finnish digibusiness: Content Business Portal, Learning business, Content Business Portal Kuvaus: Culminatum on digitaalisen median, sisältötuotannon ja oppimispalvelujen osaamis- keskus. Keskuksen tehtävänä on edesauttaa toimialan yritystoiminnan syntymistä ja kehitty- mistä. Tämä voi tapahtua suoraan yrityksiin kohdistuvilla toimenpiteillä tai koko toimialaa koskevilla hankkeilla. Toiminta perustuu innovatiiviseen ja tuloshakuiseen yhteistyöhön toi- mialan yritysten, alueen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen, julkishallinnon sekä yritys- tukipalveluiden tarjoajien kanssa. Digitaalisen median, sisältötuotannon ja oppimispalvelujen osaamiskeskus on osa Uudenmaan osaamiskeskusohjelmaa, jota toteutetaan vuosina 1999 - 2006. http://www.uudenmaanosaamiskeskus.fi/digibusiness/index.cfm 2.5.3.1 ContentBusiness.fi Sivusto sisältää useita alasektoreita kuten audiovisuaalisuus, elokuva, musiikki, animaatio ja pelit. http://www.contentbusiness.fi/portal/ 2.5.3.2 LearningBusiness.fi Sivusto on klusteripalvelu suomalaiseen digitaaliseen oppimiseen. Palveluun on kerätty yhteen yritykset, tukipalvelut, uutiset, tapahtumat ja tutkimusnäkymät. http://www.learningbusiness.fi/portal/ 2.5.3.3 Finnish Software Product Business Sivusto on erikoistunut ohjelmistojen erilaisiin kategorioihin ja eri kohderyhmien tarpeeseen. http://www.swbusiness.fi/portal/ http://www.rekaksois.com/ http://www.uudenmaanosaamiskeskus.fi/digibusiness/index.cfm http://www.contentbusiness.fi/portal/ http://www.learningbusiness.fi/portal/ http://www.swbusiness.fi/portal/ 25 Huomioita: Nämä kolme pitkälle erikoistunutta portaalia toimivat kaikki mallikkaasti oman sisältönsä ehdoilla. Kaksikielisyys englannin ja suomen välillä vaikeuttaa hieman sivustojen käyttöä: esimerkiksi klusterin pääasiallinen informaatio on englanniksi, mutta uutiset ja muu ajankohtainen tarjonta suomeksi. Kulttuuriviennin kannalta on tarpeellista, että sivustot on myös englanninkielellä. Yhteystiedot X Uutiskirje X Palaute X Linkkilista X Google hits 284 Hakusana: “Finnish digibusiness” 2.6 Kaupungit, kunnat ja alueelliset palvelut Suomen kaupungeista uutta mediaa palvelevia portaaleja ovat johdonmukaisimmin rakenta- neet Oulu, Turku, Tampere ja Helsinki, jotka lähestyvät kenttää eri näkökulmista ottaen huo- mioon myös paikallisia toimijoita. Oulussa Media Forum, Media portaali ja Mobile Forum ottavat eri kohderyhmien tarpeet hyvin huomioon, erityisesti alueen yritykset. Turussa kehit- teillä oleva Arsmedia hanke on tekijä- ja toimijalähtöinen palvelu digitaalisen median osaajil- le, joka kulminoituu Arsnet -taiteilijagalleriaan. Se on suunnattu sekä palveluntarjoajille että niiden asiakkaille. 2.6.1 Poem / Media Forum Kuvaus: POEM aloitti media- ja sisältötoimialan kokoamisen yhteisen organisaation alle 2000-luvun alussa. Oulun kasvusopimuksen myötä toimiala organisoitui Media Forumiksi syksyllä 2003. Oulun Media Forum edistää uusien mediasisältöjen ja -kanavien syntymistä perinteisten viestintätalojen ja uutta teknologiaa kehittävien yritysten tarpeisiin. Toiminta kat- taa kaikki sisältö- ja mediatuotannon alueet, kuten sähköisen median, uusmedian, perintei- sen median ja mainonnan. Forumin perustana on tulevaisuuden monikanavaviestintä, jossa digitaalista sisältöä muo- kataan ja välitetään langattomasti matkapuhelimiin, kämmenmikroihin, internetiin ja digitaa- liseen televisioon. Sisällöntuotannon ja -jakelun lisäksi hankkeissa muun muassa tutkitaan kuluttajien käyttötottumuksia sekä etsitään joustavia ratkaisuja maksullisten palveluiden to- teutukseen. Huomioita: Portaali tarjoaa paikalliselle digitaalisen median parissa toimivalle pääsyn Oulun alueen ajankohtaisiin mediasisältöihin. Uutisointi ja ajankohtaiset alan tapahtumat on kiitet- tävästi päivitetty. Koska Media Forum kattaa toiminnassaan kaikki sisältö- ja mediatuotan- non alueet, kuten sähköisen median, uusmedian, perinteisen median ja mainonnan; jaottelu voisi näkyä myös sivuston rakenteessa. Siten toiminnan laajuus olisi helpompi hahmottaa ja portaalin käyttäjäryhmä voisi laajentua. Myös paikalliset alan toimijat olisi hyvä sisällyttää tä- hän portaaliin, kuten esimerkiksi Oulun mediaportaali. Kohderyhmänä ovat pääasiallisesti yri- tykset, ja sisältö kategorisoidaan tiedolliseksi. 26 Yhteystiedot X Uutiskirje X Palaute X Linkkilista - Google hits 446 Hakusana: “Media Forum” http://www.mediaforumoulu.org/ 2.6.2 Mediaportaali Kuvaus: Mediaportaali on Oulun ammattikorkeakoulun viestinnän koulutusohjelman me- diatuottajaopiskelijoiden ja Elokuva- ja mediakeskus POEMin kokoama tietokanta Pohjois- Suomessa viestinnän alalla toimivista yrityksistä. Mediaportaali toimii linkkinä opiskelijoiden ja työelämän välillä: portaalin tarkoituksena on auttaa opiskelijoita työharjoittelupaikkojen löytämisessä ja ensimmäisten kontaktien solmimisessa. Portaalin avulla halutaan saattaa yh- teen yritysmaailman tarpeet työelämälähtöisten opinnäyte- ja projektitöiden aiheissa sekä töi- den innovatiiviset ja taitavat tekijät. Huomioita: Ilmainen palvelu on käännetty myös englanniksi ja ilmoitus päivityksestä löytyy. Erillistä palauteosioita ei löydy, tosin yhteystiedot ja uuden linkin ilmoittaminen sujuvat vai- vattomasti. Linkkilista muihin alan portaaleihin ja sivustoihin puuttuu. Omana yksikkönään palvelu toimii kiitettävästi ja samanlaista toimintaa kaivataan muihinkin kaupunkeihin. Puut- teet kohdistuvat palvelun eristäytyneeseen asemaan. Linkitys ja vahvempi yhteistyö esimerkik- si Oulun Media Forumin kanssa olisi luontevaa. Yhteystiedot X Uutiskirje - Palaute - Linkkilista - Google hits 123 Hakusana: “Mediaportaali” http://www.oamk.fi/kultt/viestinta/mediaportaali/ 2.6.3 Mobile Forum Kuvaus: Mobile Forum on tulevaisuuden mobiilipalvelujen tutkimus-, kehitys- ja liiketoi- mintaohjelma. Oulun alueen mobiiliteknologiaan ja sovelluksiin erikoistuneiden yritysten ja tutkimustahojen tavoitteena on kehittää mobiilipalveluja, jotka entistä paremmin vastaavat loppukäyttäjän tarpeisiin. Mobile Forum-ohjelma koostuu tutkimusyhteisöjen ja yritysten perustutkimuksesta, soveltavasta tutkimuksesta, liiketoimintalähtöisistä ohjelmista ja projek- teista sekä asiantuntijaryhmien toiminnasta. Huomioita: Kattavasti toimiva mobiilialan portaali. Varsinainen linkkilista puuttuu, vaikka- kin sivustoon on upotettu alan muita toimijoita ja yhteistyötahoja. Päällekkäisyyksiä ei ole, ja portaali toimii hyvin sille suunnatulle kohderyhmälle. Mobile Forumissa on mukana noin 80 yritystä ja organisaatiota sekä 160 asiantuntijaa. http://www.mediaforumoulu.org/ http://www.oamk.fi/kultt/viestinta/mediaportaali/ 27 Yhteystiedot X Uutiskirje X Palaute X Linkkilista - Google hits 746 Hakusana: “Mobile Forum” http://hitech.suomi.net/oske/mfo/index.php?lang_id=1 2.6.4 MediaTurku Kuvaus: Varsinais-Suomen mediaportaali esittelee alueen media-alan palveluita. Se kokoaa yhteen MediaTurun jäseniä sekä media-alan palveluista kiinnostuneita yrityksiä, yhteisöjä ja henkilöitä. Toiminnan perusidea rakentuu yhdistyksen jäsenten väliselle verkostoyhteistyölle ja sitä kautta saavutettavalle monipuoliselle, korkeaa ammattitaitoa sisältävälle media-alan osaamiselle. Huomioita: Erittäin käyttökelpoinen ja kattava media-alan portaali varsinaissuomalaisille. Palvelu on suunniteltu eri kohderyhmien näkökulmasta. Koko Turun alueen digitaalisen me- dian hahmottaminen on portaalin kautta mahdollista. Oman toiminnan ja yrityksen liittämi- nen palveluun on maksullista. Tämän vuoksi palvelun esittelemien toimijoiden näkyvyys on suhteessa maksukykyyn. Yhteystiedot X Uutiskirje X Palaute X Linkkilista - Google hits 100 Hakusana: “MediaTurku” http://www.mediaturku.fi 2.6.5 Arsnet Kuvaus: Palvelu, jonka avulla Turun seudun kulttuuriosaajat ja kulttuurin kysyntä kohtaavat. Arsnet galleriasta löytyy tällä hetkellä n. 900 ammattilaista kaikilta taiteen ja kulttuurin alu- eilta, ruohonjuuritasolta lähtien. Arsnetin sivuilla voi selata tuhansia kuvia, satoja videoita ja esittelyjä ja etsiä kulttuurialan palveluja: ohjelmaa, taidetta, kirjoittajia, luennoitsijoita, orkes- tereita, käsityöesineitä - kaikkea kulttuurin alalta. Arsnetin toimintaa laajennetaan ensimmäi- sen projektivaiheen jälkeen ARSMEDIA -hankkeen puitteissa ulottumaan myös digitaalisen median osaajiin, minkä odotetaan tukevan merkittävällä tavalla koko sisältötuotantoalan ke- hitystä alueella. Huomioita: Kiitettävästi toimiva kulttuurialan palvelu, jonka laajentuminen myös digitaali- sen median osaajiin tapahtuu tammikuussa 2005. Yli 600:n osaajan esittelyt on käännetty myös englanninkielelle. Arsnet on täysin ilmainen palvelu kohderyhmilleen; sekä palvelun tar- joajille että asiakkaille, sisältäen osaajaesittelyissään videota, kuvaa ja ääntä. Nähtävissä on lie- http://hitech.suomi.net/oske/mfo/index.php?lang_id=1 http://www.mediaturku.fi 28 vää päällekkäisyyttä MediaTurku-palvelun kanssa; molemmat esittelevät turkulaisia media- alan osaajia. Yhteystiedot X Uutiskirje X Palaute X Linkkilista X Google hits 4080 Hakusana: “Arsnet” www.arsnet.net 2.6.6 eTampere Kuvaus: eTampereen tavoitteena on nostaa Tampere maailman tietoyhteiskuntakehityksen kärkikaupungiksi vahvistamalla osaamisperustaa, synnyttämällä uutta liiketoimintaa ja luo- malla uusia verkkopalveluja kaikkien kansalaisten ulottuville. eTampere -ohjelma on laaja yhteistyöhanke, johon alueen koulutus- ja tutkimuslaitokset, elinkeinoelämä, järjestöt ja yhteisöt tuovat oman asiantuntemuksensa ja kehityspanoksensa. eTampere -ohjelma koostuu kuudesta osaohjelmasta: Infocity, Tietoyhteiskuntainstituutti ISI, eKiihdyttämö, Palveluautomaation kehityskeskus RELab, Teknologian veturiohjelmat ja Säh- köisen liiketoiminnan tutkimuskeskus eBRC. Huomioita: Laaja-alainen portaali, joka kattaa yksityiskohtaisesti Tampereen tietoyhteiskun- taa koskevat tavoitteet. Palvelut erikseen kansalaisille ja yrityksille, mikä helpottaa sivustojen saavutettavuutta eri kohderyhmille. Linkkilista löytyy “kumppanit”-osion takaa. Tampere ei kuitenkaan ole vienyt portaaliaan vielä dynaamiselle käytännön tasolle palvelemaan alan toi- mijoita ja opiskelijoita Oulu ja Turun tapaan. Sisältökategoria on tiedollinen. Yhteystiedot X Uutiskirje X Palaute X Linkkilista X Google hits 16600 Hakusana: “eTampere” http://www.etampere.fi/ 2.6.7 Keski-Suomen Mediapaja Kuvaus: Audiovisuaalisen ja digitaalisen median oppimis- ja kehittämisympäristö. Mediapa- ja toimii Keski-Suomen alueen viestinnän opiskelijoiden työssäoppimispaikkana sekä kehit- tää verkko-opiskelua toisen asteen oppilaitoksissa. Lisäksi tarjolla on audiovisuaalisen alan täy- dennyskoulutusta Keski-Suomen alueen opettajille ja yrittäjille. Toiminnan tavoitteena on kehittää viestinnän ja monimediataitojen osaamista Keski-Suomessa. Mediapaja on Jyväsky- län ammattiopiston teknisen oppilaitoksen hallinnoima EU-hanke. www.arsnet.net http://www.etampere.fi/ 29 Huomioita: Keski-Suomen mediapajan tarjoama portaali toimii hyvänä foorumina nuorille, erityisesti keskisuomalaisille alasta kiinnostuneille. Portaali kokoaa ajankohtaiset uutiset sekä antaa näkökulmia nuorille koskien mm. jatkokoulutusta Keski-Suomen alueella. Lisäpalve- lut rekisteröityneelle käyttäjälle. Yhteystiedot X Uutiskirje X Palaute - Linkkilista X Google hits 103 Hakusana: “Keski-Suomen Mediapaja” http://ha-mpaja-web.jypoly.fi 2.6.8 Makupalat Kuvaus: Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ylläpitämä tietokanta. Huomioita: Voisi laajentaa ja monipuolistaa palvelua pelkästä linkkilistasta dynaamisempaan palveluun. Yhteystiedot X Uutiskirje - Palaute X Linkkilista - *Googlehits 57 Hakusana: “Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Makupalat” http://www.makupalat.fi/multi.htm 2.7 Tietoyhteiskuntasivustot / Julkiset palvelut 2.7.1 Tietoyhteiskunta.fi Kuvaus: Suomalaisen tietoyhteiskunnan kehittämistä arvioiva ja edistävä verkko- palvelu. Tietoyhteiskunta.fi on journalistisesti toimitettu media sekä tietoyhteiskunnan kehit- täjien virtuaaliyhteisö ja verkosto. Tietoyhteiskunta.fi –hankkeen taustalla ovat mm. Tieto- yhteiskuntainstituutti (ISI) / Tampereen yliopisto, eTampere -ohjelma, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra, Oy Media Tampere Ltd sekä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliit- to FiCom ry. Huomioita: Palvelu on sisällön laadun ja ajankohtaisuuden vuoksi erinomainen asiafoorumi. Rekisteröitynyt käyttäjä pysyy kiitettävästi ajan tasalla säännöllisesti lähetettävien uutiskirjei- den kautta. Portaali tarjoaa myös ei-rekisteröityneelle käyttäjälle hyvän informaation suoma- laisen tietoyhteiskunnan eri osa-alueista. Laajuudestaan huolimatta tieto on hyvin jäsennettyä ja kokonaisuus hallittua. Tietoyhteiskunta.fi portaalissa on otettu huomioon eri käyttäjäseg- http://ha-mpaja-web.jypoly.fi http://www.makupalat.fi/multi.htm 30 mentit. Siten palvelua pystyy käyttämään sekä asiasta kiinnostunut kansalainen että alan am- mattilainen rekisteröityneenä palvelunkäyttäjänä. Yhteystiedot X Uutiskirje X Palaute X Linkkilista X Google hits 7650 Hakusana: “Tietoyhteiskunta.fi “ http://www.tietoyhteiskunta.fi/ 2.7.2 Viestintävirasto Kuvaus: Viestintäviraston tavoite on toimia viestinnän kehityksen suunnannäyttäjänä ja suo- malaisen tietoyhteiskunnan edistäjänä. Toiminnan ydin on viestintämarkkinoiden toimivuu- den ja tehokkuuden turvaaminen sekä viestintäverkkojen teknisen toimivuuden ja turvallisuu- den edistäminen. Virasto toimii myös kansalaisen ja kuluttajan tukena, eli pyrkii varmista- maan kilpailun toteutumisen viestintämarkkinoilla sekä takaamaan kaikille käyttäjille häiri- öttömät ja turvalliset viestintäyhteydet. Toimintaa ohjaa liikenne- ja viestintäministeriö. Huomioita: Sivusto kattaa yksityiskohtaisesti viraston toimialueet ja tavoitteet. Sivustolta löytää eri medioita ja viestintäkanavia koskevat lupa-asiat ja lähtökohta on hallinnollinen. Koska viestintävirasto ei tarjoa dynaamista web-palvelua, käyttäjän kannalta Tietoyhteiskunta.fi palvelun ja viestintäviraston palvelun vuorovaikutus ja linkitys olisi järke- vää. Palvelut eivät menisi päällekkäin, vaan toimisivat toisiaan tukevina palveluina. Viestin- täviraston sivusto käsittelee digitaalista mediaa myös kulttuuripolitiikan kannalta ja auttaa suhteuttamaan sitä muihin kulttuurin osa-alueisiin. Tietoyhteiskunta.fi taas keskittyy vahvem- min ajankohtaiseen uutisointiin alalla. Myös linkkilista esimerkiksi alan muihin toimijoihin konkretisoisi viestintäviraston roolia. Yhteystiedot X Uutiskirje - Palaute X Linkkilista - Google hits 34700 Hakusana: “Viestintävirasto” http://www.ficora.fi/suomi/index.html 2.7.3 Laatuaverkkoon.fi Kuvaus: Palvelu tarjoaa välineitä julkisten verkkopalvelujen laadun kehittämiseen ja arvioin- tiin. Laatukriteerit määrittelevät hyvän julkisen verkkopalvelun ominaisuuksia. Kriteeristös- sä on viisi arviointialuetta: verkkopalvelun käyttö, sisältö, johtaminen, tuottaminen ja hyödyt. Huomioita: Palvelu on oiva työkalu verkkopalveluiden parissa työskenteleville. Päällekkäi- syyksiä ei muiden vastaavien palveluiden kanssa ole ja käyttäjä saa yksityiskohtaisen opastuk- http://www.tietoyhteiskunta.fi/ http://www.ficora.fi/suomi/index.html 31 sen hyvän verkkopalvelun suunnittelusta ja siihen liittyvistä kriteereistä. Palvelun löydettävyy- teen voisi lisätä tehokkuutta, palvelu toimisi hyvin esimerkiksi verkkosisältöjä tuottavien op- pilaitosten kanssa. Linkkilista löytyy “lisää laadusta” -osiosta. Yhteystiedot - Uutiskirje - Palaute X Linkkilista X Google hits 544 Hakusana: “Laatuaverkkoon.fi” http://www.laatuaverkkoon.fi/laatuaverkkoon/ 2.8 Oppilaitosten palvelut Oppilaitosten tarjoamat virtuaalipalvelut ovat valtaosin suljettuja palveluita opiskelijoille ja opettajille. Tämän kartoituksen painopiste on digitaalisen median kulttuuripalveluissa, joten koulutuspalveluja ei ole tarkemmin analysoitu. Oppilaitosten palvelut ja toimintaympäristö ovat kuitenkin monelle opiskelijalle tai alalle aikovalle ensimmäinen ja/tai pitkään ainoa kos- ketuspinta alaan ja muihin toimijoihin, joten näiden esitteleminen tässä kartoituksessa oma- na osionaan on kuitenkin hyödyllistä. Osio kartoittaa digitaalisen audiovisuaalisen alan virtuaalioppilaitokset, mutta sisältää ai- noastaan kuvauksen kustakin palveluntarjoajasta. Sivustot sisältävät luonnollisesti myös sul- jettuja alueita, jotka ovat tarkoitettu vain virtuaalikoulun käyttäjille. Myös yleinen verkko- opetus on rajattu kartoituksen ulkopuolelle, ellei se panosta vahvasti myös digitaalisen median osa-alueisiin. Digitaalista mediaa voi korkeakoulutasolla opiskella Taideteollisen korkeakoulun media- laboratoriossa ja elokuvataiteen osastolla, Lapin yliopistossa, Tampereen yliopistossa audiovi- suaalisen mediakulttuurin opetusohjelmassa, Turun yliopiston mediatutkimuksessa, Oulun yliopiston mediatutkimuksessa ja Vaasan yliopiston viestintätieteissä. Virtuaaliopintojakso ei ole helppo tapa suorittaa opintoviikkoja, vaan vaatii vähintään yhtä suurta panostusta, kuin perinteinen kontaktiopiskelu. Ammattikorkeakouluissa alaa pystyy opiskelemaan Turun taideakatemiassa, Diakonia- ammattikorkeakoulun Turun yksikössä, viestinnän koulutusohjelmissa Espoo-Vantaan teknil- lisessä, Jyväskylän, Kemi-Tornion, Kymenlaakson, Laurea- ja Pirkanmaan ammattikorkea- kouluissa. Lisäksi opetusta saa Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa viestin- nän koulutusohjelmassa ja Oulun seudun amk:ssa viestinnän koulutusohjelmassa. Oppilaitosten kehittämät virtuaalihankkeet ovat selvästi kasvussa ja niiden mahdollisuuk- sia otetaan vahvasti mukaan kehitysstrategioihin. Oppilaitosten rakentamat virtuaalihankkeet mahdollistavat joustavammin esimerkiksi eri oppilaitosten väliset opintovaihtokokonaisuu- det. Oppilaitosten virtuaalipalvelun pitkien nimikkeiden vuoksi “Google hits” hakusanat on valittu aina itse oppilaitoksen mukaan; esimerkiksi “Taideteollinen korkeakoulu”, eikä “Tai- deteollinen korkeakoulu virtuaaliyliopisto”. http://www.laatuaverkkoon.fi/laatuaverkkoon/ 32 2.8.1 Korkeakoulut 2.8.1.1 Elokuvantaju Kuvaus: Elokuvatuotannon verkko-oppimateriaalia. Palvelu on tarkoitettu elokuvailmaisun perusteiden opiskeluun, mutta se toimii myös itsenäisenä portaalina niin elokuva-alan ammat- tilaisille kuin ensimmäisen kameransa ostaneille. Sen kautta pääsee moniin elokuva-alan pal- veluihin ja tiedostoihin internetissä. Elokuvantaju on vuorovaikutteinen palvelu. Käyttäjäpa- laute otetaan huomioon aineiston päivityksessä, uusien artikkeleiden julkaisussa sekä käyttö- liittymän kehittämisessä. Elokuvantaju on monikulttuurinen ja -kielinen. Se tarjoaa mahdol- lisuuden eri kulttuuriryhmien väliseen vuorovaikutteiseen opiskeluun. Yhteystiedot - Uutiset/Uutiskirje X Palaute X Linkkilista X Google hits 1280 Hakusana: “Elokuvantaju” http://elokuvantaju.uiah.fi/ 2.8.1.2 TieVie Kuvaus: Valtakunnallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön virtuaaliyliopistohanke. Koulutuksen tavoitteena on auttaa yliopisto-opettajia soveltamaan tieto- ja viestintätekniik- kaa omassa opetuksessaan pedagogisesti järkevällä tavalla. Laajuudessaan yksi Suomen laajim- pia virtuaalipedagogisia hankkeita. Osa sivuista on tarkoitettu vain koulutuksen osallistujille ja suunnittelijoille. Yhteystiedot X Uutiskirje X Palaute X Linkkilista - Google hits 12200 Hakusana: “TieVie” http://tievie.oulu.fi 2.8.1.3 Suomen virtuaaliyliopisto Kuvaus: Suomen virtuaaliyliopisto (SVY) on yliopistojen verkostotoimintaa kehittävä pro- jektiorganisaatio. Kyseessä ei ole uusi yliopisto vaan yliopistojen uusi yhteistoiminnan muo- to; kattojärjestö, johon moni virtuaaliyliopisto kuuluu. Keskeisin toiminta tapahtuu yliopis- toissa ja niiden yhteisissä verkostohankkeissa alueellisesti ja valtakunnallisesti. Linkkilista löy- tyy yliopistoverkostoja osiosta. http://elokuvantaju.uiah.fi/ http://tievie.oulu.fi 33 Yhteystiedot X Uutiset/Uutiskirje X Palaute X Linkkilista X Google hits 8800 Hakusana: “Suomen virtuaaliyliopisto” http://www.virtuaaliyliopisto.fi/ 2.8.1.4 Kuvataideakatemia / Virtuaaliakatemia Kuvaus: Kuvataideakatemian virtuaalimaailmaan liittyvä päähanke on akatemian ja Teknilli- sen Korkeakoulun yhdessä suunnittelema laajempi virtuaaliyhteisöllisyyttä tutkiva projekti. Teemat liittyvät keskeisesti niin kuvataiteen kentän kysymyksiin kuin laajemmin koko yhteis- kuntaa koskeviin kysymyksiin. Tavoitteena on reaali- ja virtuaalimaailmoja yhdistävä opetus ja myöhemmin myös verkossa tapahtuvat opintokokonaisuudet. Virtuaaliakatemia toimii hyvänä esimerkkinä kahden korkeakoulun välisestä virtuaaliyhteistyöstä. Yhteystiedot X Uutiset/Uutiskirje X Palaute X Linkkilista X Google hits 714 Hakusana: “Kuvataideakatemia” http://193.167.128.242/portal/opintoasiat/virtuaaliakatemia/ 2.8.1.5 Taideteollinen korkeakoulu / Virtuaaliyliopisto Kuvaus: Taideteollisen korkeakoulun Virtuaaliyliopiston päätehtävänä on tuottaa verkko- ja monimuoto-opetusta muotoilun, taidekasvatuksen, visuaalisen kulttuurin ja elävän taiteen alueilta. Tuotantojen tueksi on opettajille järjestetty tukipalveluita ja koulutusta tieto- ja vies- tintätekniikan haltuunottoon niin etä- kuin lähiopetuksessakin. Opiskelijoille Virtuaaliyliopis- to tulee tarjoamaan mahdollisuuden suorittaa osan opintoja verkon kautta myös muissa yli- opistoissa niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Taideteollisen korkeakoulun Virtuaaliyliopisto on osa Suomen virtuaaliyliopistoa. Yhteystiedot X Uutiset/Uutiskirje X Palaute - Linkkilista - Google hits 29700 Hakusana: “Taideteollinen korkeakoulu” http://www2.uiah.fi/virtu/ http://www.virtuaaliyliopisto.fi/ http://193.167.128.242/portal/opintoasiat/virtuaaliakatemia/ http://www2.uiah.fi/virtu/ 34 2.8.1.6 Tampereen yliopisto / audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma / yliopistojen verkostotoiminta Kuvaus: Viestintätieteiden yliopistoverkoston järjestämille valtakunnallisille verkkokursseil- le voivat osallistua opiskelijat, joilla on pää- tai sivuaineopiskelijoina opiskeluoikeus johon- kin verkoston jäsenyksikköön. Erittäin hyvä linkkilista muihin kohderyhmäänsä palveleviin virtuaalipalveluihin. Yhteystiedot X Uutiset/Uutiskirje X Palaute X Linkkilista X Google hits 134000 Hakusana: “Tampereen yliopisto” http://www.uta.fi/viesverk/opetus/opetus.html 2.8.2 Ammattikorkeakoulut 2.8.2.1 Jyväskylän ammattikorkeakoulu / viestintä / verkko-opiskelu Kuvaus: Opiskelu tapahtuu osaksi omatoimisella tiedonhaulla, osaksi yhteistyössä muiden opiskelijoiden ja tutorin kanssa verkossa. Yhteystiedot X Uutiset/Uutiskirje - Palaute X Linkkilista - Google hits 17400 Hakusana: “Jyväskylän ammattikorkeakoulu” http://www.jypoly.fi/kulttuuri/koulutus/verkkoopiskelu.htm 2.8.2.2 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kuntayhtymä / e-oppimiskeskus Kuvaus: e-oppimiskeskus vastaa virtuaalikoulutuksen kehittämisestä ja tukipalveluista. Kes- kus tuottaa virtuaalimateriaalia yhdessä koulutusyksiköiden kanssa, kouluttaa ja tukee opet- tajia järjestämällä koulutusta ja workshop-toimintaa. http://www.jypoly.fi/kulttuuri/koulutus/verkkoopiskelu.htm 35 Yhteystiedot X Uutiset/Uutiskirje - Palaute X Linkkilista - Google hits 6280 Hakusana: “Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu” http://www.tokem.fi/eOppimiskeskus/index.html 2.8.2.3 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu / virtuaaliopinnot Kuvaus: Palvelussa kokeillaan viestintä- ja tietotekniikan avulla tapahtuvaa opiskelua. Tavoit- teena on hyödyntää oppimisessa tehokkaasti ja järkevästi tietoverkkoja. Yhteystiedot X Uutiset/Uutiskirje - Palaute X Linkkilista X Google hits 31000 Hakusana: “Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu” http://www.ncp.fi/ncp/virtuaaliopinnot/main.asp 2.8.2.4 Satakunnan ammattikorkeakoulu / Virtualia Kuvaus: Virtualia on verkko-oppimisen ja -opiskelun työkalu ja kehitysväline. Virtualia on kehitetty Satakunnan ammattikorkeakoulussa liiketalouden toimialalla Huittisissa. Yhteystiedot X Uutiset/Uutiskirje X Palaute X Linkkilista - Google hits 11400 Hakusana: “Satakunnan ammattikorkeakoulu” http://www.bh.spt.fi/virtualia/ 2.8.2.5 Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia / Virtuaaliammattikorkeakoulu Kuvaus: Helsingin ammattikorkeakoulu järjestää virtuaaliopintoja lähiopetuksen tukena sekä monimuoto- ja etäopintoina. Virtuaaliopinnot suoritetaan tietoverkon välityksellä, ja niihin voi liittyä myös muiden välineiden käyttöä (CD-romput, videokonferenssit, videot, kasetit, kirjat ja monisteet). http://www.tokem.fi/eOppimiskeskus/index.html http://www.bh.spt.fi/virtualia/ 36 Yhteystiedot X Uutiset/Uutiskirje X Palaute X Linkkilista - Google hits 18000 Hakusana: “Helsingin ammattikorkeakoulu” http://www.stadia.fi/opiskelu/virtuaaliopinnot/ 2.8.2.6 Oulun seudun ammattikorkeakoulu / virtuaaliopinnot / Viestinnän koulutusohjelma / WebCT Työryhmäohjelmisto Kuvaus: WebCT (Web Course Tools) on yksi monista tietoverkkopohjaiseen oppimiseen tehdyistä alustoista. WebCT on kurssityökalu, jonka avulla voidaan suunnitella, toteuttaa ja hallinnoida tietoverkkopohjaisia koulutuksia. Oulun seudun ammattikorkeakoulussa WebCT on otettu käyttöön elokuussa 2000. Yhteystiedot X Uutiset/Uutiskirje X Palaute X Linkkilista X Google hits 26100 Hakusana: “Oulun seudun ammattikorkeakoulu” http://www.oamk.fi/opiskelijoille/mahdollisuudet/virtuaaliopinnot/ 2.8.2.7 Virtuaaliammattikorkeakoulu Kuvaus: VirtuaaliAMK, on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama yhteistyöverkos- to. Ammattikorkeakoulut tarjoavat koulutusta portaalinsa kautta. Portaalissa voi hakea opin- toihin sähköisellä haulla, jos on tutkinto-opiskelijana jossain Suomen ammattikorkeakoulussa. Yhteystiedot X Uutiset/Uutiskirje X Palaute X Linkkilista - Google hits 892 Hakusana: “Virtuaaliammattikorkeakoulu” http://www.virtuaaliamk.fi/ http://www.stadia.fi/opiskelu/virtuaaliopinnot/ http://www.oamk.fi/opiskelijoille/mahdollisuudet/virtuaaliopinnot/ http://www.virtuaaliamk.fi/ 37 2.8.3 Ammatilliset oppilaitokset 2.8.3.1 AUVO - Audiovisuaalisen viestinnän virtuaalikouluprojekti Kuvaus: Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon virtuaalikouluhanketta toteutetaan val- takunnallisena kehittäjäverkostona. Verkostoon kuuluu tällä hetkellä kuusi audiovisuaalisen viestinnän perustutkintoon joh- tavaa koulutusta järjestävää oppilaitosta: Loimaan ammatti-instituutti, Länsi-Lapin ammat- ti-instituutti, Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuskeskus, Pohjois-Karjalan aikuiskoulutuskes- kus, Satakunnan käsi- ja taideteollisuusoppilaitos ja Tampereen ammattiopisto. Yhteystiedot X Uutiset/Uutiskirje - Palaute X Linkkilista - Google hits 44 Hakusana: “AUVO - Audiovisuaalisen viestinnän virtuaalikouluprojekti” http://rollikka.pao.info.tampere.fi/auvo/default.asp 2.8.3.2 Tulevaisuuden oppimisympäristöt Kuvaus: Kesto 1.11.2003 - 31.10.2006. Rahoitus ESR. Projektin tavoitteena on kansallis- ten ja monikulttuuristen työ- ja oppimisympäristöjen kehittäminen Siikalatvan seutukunnan oppilaitoksissa, yrityksissä ja julkisella sektorilla. Projektissa mukana olevat oppilaitokset: Haapaveden ammattioppilaitos, Haapaveden lukio, Pohjois-Suomen koulutuskeskus, Haapa- veden opisto, Haapaveden kansalaisopisto sekä Piippolan käsi- ja taideteollisuusoppilaitos. Hanke jakaantuu kolmeen osa-alueeseen: työssäoppimiseen, etäopiskeluympäristön kehittä- miseen sekä kansainvälisyyden edistämiseen. Yhteystiedot - Uutiset/Uutiskirje - Palaute - Linkkilista X Google hits 321 Hakusana: “Tulevaisuuden oppimisympäristöt” www.opintotori.fi 2.8.3.3 Virtuaalikoulun verkkopedagogi Kuvaus: Tampereen eri oppilaitoksissa aloitettiin vuonna 1996 tehokas tietoverkkojen hyö- dyntäminen laite- ja tietoliikenneinvestoinneilla sekä opettajien laajamittaisella kouluttamisel- la. Seuraava kehitysvaihe tietoverkkojen hyödyntämisessä on tarjota kaikille opettajille sekä oppilaille mahdollisuus osallistua virtuaalikoulutoimintaan. Monimuoto-opetukseen liittyvän verkko-opetuksen laajentaminen sekä yleissivistävässä koulutuksessa että ammatillisessa kou- lutuksessa ja etenkin täydennyskoulutuksessa. Virtuaalikoulun verkkopedagogi -hanke on http://rollikka.pao.info.tampere.fi/auvo/default.asp http://www.opintotori.fi 38 luonteva jatko vuosina 1996-1999 toteutetulle Opetus- ja kulttuuriverkkoprojektille. Se on kiinteässä yhteydessä myös Oppiva Tampere -prosessiin ja erityisesti Opettajien tietoyhteis- kuntavalmennus -projektiin. Yhteystiedot X Uutiset/Uutiskirje - Palaute - Linkkilista - Google hits 14 Hakusana: “Virtuaalikoulun verkkopedagogi” http://www.tampere.fi/opetus/eta/vpeda/materiaa.html 2.8.3.4 Av-viestinnän virtuaalihanke Kuvaus: Yhteisenä kehittämistavoitteena on hyvien verkkopohjaisten oppimisympäristökäy- täntöjen kehittäminen ja käyttöönotto audiovisuaalisen viestinnän perusopetuksessa. Kehittämishankkeessa on tuotettu materiaalia Moodle- oppimisympäristöön (www.skto.fi/moodle). Yhteystiedot X Uutiset/Uutiskirje - Palaute - Linkkilista X Google hits 2 Hakusana: “Av-viestinnän virtuaalihanke” http://www.skto.fi/projekti/skto_home.html 2.8.4 Opistot, kurssit ja muut 2.8.4.1 Virtuaalikansanopistot Kuvaus: Virtuaalikansanopiston sivuille on koottu kaikki Suomen kansanopistojen verkko- palvelut. Sivuilta löytyy perustiedot niiden tarjonnasta yhteistietoineen. Sivuilta pääsee myös aloittamaan kursseja, jotka on toteutettu kokonaan tai osittain verkossa. Yhteystiedot X Uutiset/Uutiskirje X Palaute - Linkkilista X Google hits 42 Hakusana: “Virtuaalikansanopistot” http://www.kansanopistot.fi/index.html http://www.tampere.fi/opetus/eta/vpeda/materiaa.html http://www.skto.fi/projekti/skto_home.html http://www.kansanopistot.fi/index.html 39 2.8.4.2 Edu.fi / Median maailma Kuvaus: Verkkokurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelija mediaympäristöönsä ja joukko- viestimien kehitykseen sekä kannustaa tutkivaan otteeseen mediaa kohtaan. Kurssin ihanteel- lisin suoritusajankohta on median lukiodiplomin kokonaisuuden alkuvaiheessa, mutta verk- koaineistoa on hyvä käyttää lähteenä myös diplomityötä tehdessä. Yhteystiedot X Uutiset/Uutiskirje - Palaute - Linkkilista X Google hits 88400 Hakusana: “Edu.fi” http://www2.edu.fi/medianmaailma/kurssi.html 2.8.4.3 Internetix – Portaali Kuvaus: Internetix tarjoaa monenlaisia verkkopalveluja, oppimateriaaleja, opiskelumahdolli- suuksia ja julkaisukanavan erilaisille yhteisöille. Internetixiä ylläpitää Otavan Opisto. Yhteystiedot X Uutiset/Uutiskirje X Palaute X Linkkilista - Google hits 55000 Hakusana: “Internetix” http://portaali.internetix.fi/ 2.9 Muita toimijoita Tähän osaan on listattu muita tärkeitä toimijoita Suomen digitaalisen median kentällä. Ky- seiset tahot eivät ylläpidä dynaamista palvelua, vaan käyttävät sivustoaan lähinnä tiedotukseen ja toimintansa esittelyyn. Tästä syystä esittely sisältää ainoastaan sivuston kuvauksen. 2.9.1 Mediakeskus Lume Kuvaus: Taideteollisen korkeakoulun yhteydessä toimiva valtakunnallinen audiovisuaalisen alan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Lumeessa yhdistyvät korkeakoulun opetus, kulttuuri- ja yritystuotannot sekä tutkimus. http://www.lume.fi/ http://www2.edu.fi/medianmaailma/kurssi.html http://portaali.internetix.fi/ http://www.lume.fi/ 40 2.9.2 Kiasma Kuvaus: Valtion taidemuseon ylläpitämä nykytaiteenmuseo. Aktiivinen ja tärkeä toimija myös uuden mediataiteen saralla. http://www.kiasma.fi/ 2.9.3 Minedu.fi / Kulttuuri Kuvaus: Opetusministeriön kulttuuripolitiikan toimiala kattaa kansalliset kulttuuri- ja taide- laitokset. Sivustot kattavat muun muassa elokuvan ja muun audiovisuaalisen kulttuurin, museot, teatterit ja orkesterit, kuntien kulttuuritoiminnan ja kirjastotoimen. http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/index.html 2.9.4 Lasipalatsin elokuva- ja mediakeskus Kuvaus: Helsingin kaupungin omistama Lasipalatsi tuo modernin teknologian ja tietoteknii- kan palvelut lähelle ihmistä. Se sisältää ilmaisia internet-yhteyksiä, nettipalveluita, kulttuuri infoa ja yhteiskunnallista tiedotusta. http://www.lasipalatsi.fi 2.9.5 MediaCity Kuvaus: Vaasassa toimiva sisältötuotannonkeskus. Toimialaan kuuluvat koulutus-, kehitys- sekä TV- ja elokuvatuotantopalvelut sekä digitaalisen television kehittäminen. Yhteistyötä muiden media-alan, koulutuslaitoksen ja muiden alalla toimivien alueellisten ja kansallisten tahojen kanssa. http://mediacity.abo.fi/ 2.9.6 Cadimef – Carelian Digital Media Factory Kuvaus: Cadimefin ideologiana on digitaalisuuden etujen ammattimainen hyödyntäminen ideasta lopputuotteeseen. Tietoverkon välityksellä mediamateriaalin jatkotyöstäminen on mahdollista riippumatta osapuolten maantieteellisestä sijainnista. MECCA-projekti tukee ja kehittää itäsuomalaisen kulttuurin ja sisällöntoiminnan kasvua elinkeinotoimintana ja sen va- kiintumista alueelliseksi toiminnaksi. http://www.cadimef.net/ http://www.kiasma.fi/ http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/index.html http://www.lasipalatsi.fi http://mediacity.abo.fi/ http://www.cadimef.net/ 41 2.9.7 Diges Kuvaus: Digitaalisen sisältötuotannon kehittämisyhdistys perustettiin vuonna 2003. Perusta- jina ovat Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat SATU ry, Mind Trek ry ja Suomen ääni- ja kuvatallennetuottajat ÄKT ry. Perustetun yhdistyksen DIGES ry:n tarkoituksena on edistää jakeluteiden haltijoista riippumattomien pk-yritysten digitaalisten sisältötuotteiden tuoteke- hitys- ja tutkimustoimintaa osana yritysten liiketoiminnan kasvua ja kansainvälistymistä. www.diges.info 2.9.8 Taiteilijayhdistys MUU ry Kuvaus: Muu ry edustaa ja edistää Suomessa kokeellisia taiteenaloja kuten media-, video-, valo- ja äänitaidetta, uusia esittäviä taiteita kuten performanssia ja aktioita sekä tanssi-, teat- teri- ja äänitaiteita, käsite- ja ympäristötaidetta. Sivuilta löytyy hieman vaikeasti GoCyber – nettitaidegalleria. http://www.muu.fi/ 2.9.9 Crucible Studio Kuvaus: Mediakeskus Lumen, Taideteollisen korkeakoulun ja Medialaboratorion välissä toi- miva vuorovaikutteisen kerronnan studio. http://crucible.lume.fi/ 2.9.10 Neogames Kuvaus: Peliteollisuuden, -tutkimuksen ja -kehityksen keskus. http://www.neogames.fi/ 2.9.11 Amfibio Kuvaus: Vj–kulttuurin aktiiveja. Hyvin marginaalisen ryhmittymän ylläpitämä sivusto, jon- ka kautta kuitenkin voi saada hyvinkin persoonallista informaatiota alan pienemmistä tapah- tumista ja uutisista. http://www.amfibio.org/ http://www.diges.info http://www.muu.fi/ http://crucible.lume.fi/ http://www.neogames.fi/ http://www.amfibio.org/ 42 2.9.12 Cartes Kuvaus: Järjestää ja tuottaa elektronista mediataidetta. Cartes tutkii bittien, psyyken ja ma- terian suhdetta. Käytännössä Cartes selvittää langallisen ja langattoman verkon käyttöä taitees- sa, anturiteknologiaa, 3-D animaatiota ja toteuttaa interaktiivisia kokeiluja. Toimintaa ylläpi- tää Espoon Taide- ja tietotekniikkasäätiö. http://www.cartes-art.fi/ 2.9.13 POEM Kuvaus: Pohjoinen elokuva- ja mediakeskus POEM on alueellinen elokuva- ja audiovisuaa- lisen alan resurssikeskus, joka toimii Pohjois-Suomessa ja Perämeren kaaren alueella Pohjois- Skandinaviassa. http://www.poem.fi 2.9.14 Elokuva- ja televisiokasvatuksen keskus etkk Kuvaus: Elokuva- ja televisiokasvatuksen keskuksen, joka julkaisee myös Peili-lehteä. Toimin- ta-alueeseen kuuluvat elokuva, televisio, musiikki, pelit ja muu mediakulttuuri; lähtökohta- na lasten ja nuorten maailma. http://www.etkk.fi/peili/index.html 2.9.15 NIFCA Kuvaus: Pohjoismainen nykytaiteen instituutti, jonka “päämaja” sijaitsee Helsingissä. Tuottaa useita mediataiteeseen liittyviä hankkeita sekä pyörittää taiteilijavaihtoa ja residenssiohjelmia, joihin voivat osallistua myös mediataiteilijat. http://www.nifca.org 2.9.16 MediaTampere Kuvaus: Oy Media Tampere Ltd kehittää paikallishallinnon palveluprosesseja ja sähköistä asi- ointia. Yritys toteuttaa alan kehittämishankkeita, myy siihen liittyvää konsultointia sekä ke- hittää omia alaan liittyviä tuotteita. Mukana monessa pirkanmaalaisessa laajemmassa digitaa- lisen median hankkeessa. http://www.mediatampere.fi http://www.cartes-art.fi/ http://www.poem.fi http://www.etkk.fi/peili/index.html http://www.nifca.org http://www.mediatampere.fi 43 2.10 Rahoitus, levitys, tuotantoneuvonta Suomalaisia digitaalista mediaa ja audiovisuaalista tuotantoa tukevia rahoitus-, levitys- ja tuo- tantoneuvontakanavien sivustoja. Pääosin nämä toimivat yksinomaan informatiivisina sivus- toina. 2.10.1 AV-Arkki Kuvaus: Suomalaisen mediataiteen levityskeskus, joka promotoi myös audiovisuaalista video- taidetta, kokeellista elokuvaa, tietokoneanimaatiota, installaatiotaidetta ja muuta riippuma- tonta mediaa. http://www.av-arkki.fi/ 2.10.2 AVEK Kuvaus: Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus. AVEK jakaa tekijänoikeuskorvauksia audiovisuaalisen kulttuurin edistämiseen. http://www.kopiosto.fi/avek/ 2.10.3 Tekes Kuvaus: Tekes, eli Teknologian kehittämiskeskus rahoittaa ja aktivoi yritysten ja tutkimusyk- sikköjen haastavia tutkimus- ja kehitysprojekteja. Tekesin FENIX -teknologiaohjelman pai- nopistealueina ovat tietämyksen hallintasovellukset, peli- ja viihdesovellukset sekä yhteisölli- set vuorovaikutuspalvelut http://www.tekes.fi 2.10.4 SES Kuvaus: Suomen elokuvasäätiön tehtävänä on tukea ja kehittää kotimaista elokuvatuotantoa ja elokuvien levittämistä ja esittämistä. http://www.ses.fi/ http://www.av-arkki.fi/ http://www.kopiosto.fi/avek/ http://www.tekes.fi http://www.ses.fi/ 44 2.10.5 Media Desk Kuvaus: Suomen Media Desk tiedottaa EU:n Media-ohjelmasta ja neuvoo kaikkia siitä kiin- nostuneita. Media Desk on läsnä audiovisuaalisen alan tapahtumissa ja festivaaleilla. http://www.mediadesk.fi/ 2.10.6 Taiteen keskustoimikunta Kuvaus: Taiteen keskustoimikunta on opetusministeriön alainen taiteen alan asiantuntijaelin. Jakaa eri taiteen alojen apurahoja sekä tekijöille että produktioille, myös uudelle mediataiteelle. http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi 2.10.7 CIM Kuvaus: Creative industries management. Luovan teollisuuden rahoituskanava. http://www.cimfunds.com/ 2.11 Tapahtumat Digitaalisen median festivaalien ja tapahtumien sivustot. 2.11.1 ISEA 2004 Elektronisen taiteen ja tutkimuksen tapahtuma. http://www.isea2004.net/ 2.11.2 Koneisto Vanhin elektronisen musiikin ja taiteen festivaali Pohjois-Euroopassa. http://www.koneisto.com/ 2.11.3 Avanto festivaali Helsingin mediataidefestivaali. http://www.avantofestival.com/ http://www.mediadesk.fi/ http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi http://www.cimfunds.com/ http://www.isea2004.net/ http://www.koneisto.com/ http://www.avantofestival.com/ 45 2.11.4 View Uuden suomalaisen mediataiteen vuosittainen festivaali. http://www.av-arkki.fi/english/view03.htm 2.11.5 PikseliÄHKY Elektronisen taiteen, suunnittelun ja teknologian festivaali. http://www.pixelache.ac/ 2.11.6 Ninenine Suomalaisen digitaalisen median virallinen industry party ja alan suurin yritysrajat ylittävä kohtaamispaikka Suomessa. www.ninenine.net 2.11.7 MindTrek Tapahtuma edistää digitaalisen median toimialaa ja kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksia. http://www.mindtrek.org/ 2.11.8 Clone Digital Film Festival Digitaalisen elokuvan festivaali. http://www.clonefilmfest.com/index.htm 2.11.9 FF Mediafestivaali Video-, lyhytelokuva- ja mediataidetapahtuma Rovaniemellä. http://www.lapinmedia.org/ff/ http://www.av-arkki.fi/english/view03.htm http://www.pixelache.ac/ http://www.mindtrek.org/ http://www.clonefilmfest.com/index.htm http://www.lapinmedia.org/ff/ 46 2.12 Muita hyödyllisiä palveluja 2.12.1 ArviD Liikenne- ja viestintäministeriön klusteriohjelma, jonka tehtävänä on edistää digitaalisen television käyttöönottoa. http://www.arvid.tv/ 2.12.2 Laajakaistainfo.fi Liikenne- ja viestintäministeriön asettaman työryhmän tehtävänä on kansallisen laajakaistastrategian toimeenpano ja seuranta. http://www.laajakaistainfo.fi 2.12.3 YLE –verkkoyhteys Verkkoyhteys on tietoyhteiskunnan ajankohtaisohjelma. http://www.yle.fi/teema/verkkoyhteys/ 2.12.4 Suomalaisia virtuaalikirjastoja Tarjoaa sekä virtuaalista kirjallisuutta ja julkaisuja verkossa että virtuaalisen lainausmahdollisuuden. http://www.kirjastot.fi/fi-fi/kirjastot/virtuaalikirjastot/ 2.12.5 Tekijänoikeusjärjestöjä ja edistämiskeskuksia Gramex (www.gramex.fi), Kopiosto (www.kopiosto.fi), Teosto (www.teosto.fi), Kuvasto (www.kuvasto.fi), Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus (www.antipiracy.fi), Tuotos (www.tuotos.fi), Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus (Gramexin sivuilla), Visuaalisen tai- teen edistämiskeskus (www.kuvastory.fi), Luovan säveltaiteen edistämiskeskus (www.luses.fi). http://www.arvid.tv/ http://www.laajakaistainfo.fi http://www.yle.fi/teema/verkkoyhteys/ http://www.kirjastot.fi/fi-fi/kirjastot/virtuaalikirjastot/ http://www.gramex.fi http://www.kopiosto.fi http://www.teosto.fi http://www.kuvasto.fi http://www.antipiracy.fi http://www.tuotos.fi http://www.kuvastory.fi http://www.luses.fi 47 3 Johtopäätökset ja yhteenveto 3.1 Palveluista yleensä 3.1.1 Kohderyhmän määrittelyn tärkeys Monen palvelun ongelmana on selvästi kohderyhmän ja tavoitteiden määrittelemättömyys. Tavoitteet eivät aukea kävijälle. Monesta palvelusta on mahdotonta nopeasti saada selville sel- laisia perusasioita, kuten kenelle palvelu on suunnattu, mitä kaikkea palvelusta löytyy tai kuka sitä ylläpitää. Etusivulta puuttuvat perusasiat: palvelun kuvaus ja esittely, joksi riittäisi parin lauseen kuvaus. Puutteista voi päätellä, että palvelujen ylläpitäjät joko olettavat kävijöiden tuntevan pal- velun ennestään tai pystyvän päättelemään palvelun nimestä toiminnan luonteen. Moni pal- velu haluaa palvella vanhoja kävijöitään jo etusivulla mahdollisimman monella toiminnolla, eikä käyttää etusivua yleisesittelyihin. Tämä vaikeuttaa uusien kävijöiden tiedonhakua huo- mattavasti. Myös hakumoottorit painottavat etusivun sisältöä ja sivujen otsikointia, joten hakujen käyttäjän kannalta olisi etusivun sisällöistä hyvä löytyä avainasiat ja -sanat palvelus- ta. Tämä vaikuttaa suoraan palvelun löydettävyyteen. Palvelun tuottajan ja ylläpitäjän kannattaa määritellä mahdollisimman tarkasti kohderyh- mä, jonka jälkeen myös sidosryhmiä on helpompi määritellä ja liittää toimintaan. Tämä liit- tyy myös palvelun löydettävyyteen ja saavutettavuuteen. Liian laaja tai kokonaan määrittele- mätön kohderyhmä hankaloittaa samoja kohderyhmiä lähestyvien palveluiden synergioiden syntymistä toisiaan tukevina ja verkostoituneina palveluina. Oman kohderyhmän määrittely tulisi heijastua myös palvelun rakenteeseen. Usein palve- lun rakenne perustuu joko tiedollisiin kategorioihin tai itse organisaation rakenteeseen. Tämä kuitenkin harvemmin palvelee parhaalla mahdollisella tavalla käyttäjää. Käyttäjää eivät vält- tämättä kiinnosta organisaation toiminnan muodot tai tiedon hierarkiat, vaan hän etsii itse- ään hyödyttäviä sisältöjä ja sen tarjoamia mahdollisuuksia. Tästä syystä hyvä palvelu jaottelee- kin sisältönsä suoraan käyttäjän näkökulmasta. Käytännössä tämä voi tarkoittaa, että valikossa on vaihtoehtoina esimerkiksi “yrittäjät”, “opiskelijat”, “tuottajat”, “tutkijat”, “toimittajat” jne. Eli sen sijaan, että käyttäjä joutuu itse arvuuttelemaan etusivulta, että mikä tieto tai organi- saation osa häntä palvelisi, on palveluntarjoaja huomioinut eri kohderyhmänsä jo etukäteen ja tarjoaa sisältöjään näille kohdennetusti. 48 3.1.2 Palvelun päivittyminen Verkkopalvelujen päivittäminen näyttää olevan varsin yleinen ongelma. Verkkomedia on vaa- tiva media, koska sisällön pitää päivittyä jatkuvasti. Ellei sisältöä päivitetä, käyttäjällä on hyvä syy epäillä palvelun takana olevan organisaation aktiivisuutta ja kyseenalaistaa sivuilta löyty- vän tiedon ajankohtaisuutta ja oikeellisuutta. Päivittäminen vie aikaa ja työpanosta. Pelkän linkkilistankin päivittäminen vaatii toimi- tuksellisia resursseja. Linkkilista on yksinkertainen toteuttaa, mutta vaativa ylläpitää, koska se edellyttää ulkopuolisten linkitettyjen palvelujen osoitetietojen ja aktiivisuuden seuraamista. Linkitykset ovat perustoiminto, joka auttaa nimenomaan alaan ja toimijoihin vasta tutustu- via käyttäjiä löytämään uutta sekä näkemään palvelujen ja niiden ylläpitäjien välisiä suhteita. Kattavat linkitykset puuttuivat yllättävän monelta toimijalta, jopa saman alueen, organisaa- tion tai sektorin muihin palveluihin. Syynä linkkilistojen puuttumiseen saattaa olla se, että linkkilistoja pidetään jo vanhentu- neena tai passiivisena palvelumuotona. Toinen syy voi olla resurssipula: niiden ylläpidon vai- valloisuus on huomattu ja ne on jätetty suunnitteluvaiheessa pois. Palvelun rahoituksessa ja tuotannossa on huomioitu vain palvelun rakentaminen, mutta ei sen pitkäjänteisempää toi- mittamista ja ylläpitoa. Päivittämisen ja moderoinnin epäsäännöllisyyden kautta vuorovaikutus käyttäjien kanssa on usein puutteellista. Esimerkiksi pelkkä keskustelufoorumin perustaminen ei riitä, vaan pal- velun ylläpitäjän on luotava puitteet ja keinot sen aktivoimiseen, eli jonkun on toimitettava sitä ja ylläpidettävä keskustelua. Keskustelupalsta ei ole vain palautekanava tai jäsenten keskinäinen foorumi, vaan se vaa- tii ylläpitäjän aktiivista osallistumista. Hiljainen keskustelufoorumi antaa sivustosta erittäin passiivisen kuvan. 3.1.3 Yhteistyö Aiemmin mainittiin, että monelta toimijalta puuttuvat linkitykset läheisimpiinkin saman alan tai alueen palveluihin. Tämä vaikeuttaa paitsi käyttäjän kulkeutumista uusien hyödyllis- ten tietolähteiden äärelle, myös palvelujen sisältösuunnittelua. Monessa tapauksessa päällek- käisyydet olisivat vältettävissä ja aukot paikattavissa, jos sisältösuunnittelua ja yhteistyötä li- sättäisiin palvelujen välillä. Tämä palvelisi käyttäjiä estämällä tiedon pirstaloitumista organi- saatiorajojen mukaan. Yhtenä syynä pirstaloitumiseen saattaa olla palvelujen hankeluonne ja pidemmän rahoi- tuksen epävarmuus. Monet palvelut ovat rakentuneet esimerkiksi ESR-rahoituksen varaan tai ne ovat syntyneet jonkin kehityshankkeen kylkiäisenä, jolloin sivut ovat palvelleet kyseisen hankkeen ajan siihen osallistuvia, mutta jääneet verkkoon elämään hankkeen päätyttyä. To- teuttajat ovat siirtyneet jo seuraavan hankkeen pariin ja luomaan tälle kenties uusia sivuja, mutta käyttäjä olettaa aikaisempienkin sivustojen olevan edelleen olemassa ja olettaa niiden päivittyvän ja toimijoiden olevan edelleen tavoitettavissa. Tällaisissa tapauksissa huomiota tu- lisikin kiinnittää sivujen sulauttamiseen uuden hankkeen yhteyteen tai niiden poistamiseen. Sama ongelma vaivaa ymmärrettävästi erilaisia opetuksellisia tai tapahtumakeskeisiä sivus- toja, jotka päivittyvät sykleittäin opiskelijoiden aktiivisuuden tai tapahtuman ajankohdan mukaan. Näissäkin tapauksissa palveluntarjoajan tulisi tarkastella kriittisesti omaa velvollisuuttaan palvella omaa kohderyhmäänsä. Jos sisällöt kerätään vaivalla ja panostetaan palvelun toteutuk- 49 seen ja kohderyhmä määritellään laajasti, tulee sitä myös palvella silloin kun kohderyhmä ha- luaa palvelua käyttää. Käyttäjä ei ole tietoinen tuotantosykleistä tai palveluntarjoajien lähtö- kohdista, vaan olettaa palvelun toimivan, jos se kerran on edelleen verkossa. 3.2 Palveluista jaottelun mukaisesti 3.2.1 Tietoyhteiskuntasivustot ja valtion ylläpitämät palvelut Valtion ylläpitämistä tai yleisistä tietoyhteiskuntasivustoista ja –palveluista, kuten tietoyhteiskunta.fi, viestintäviraston sivusto, laatuaverkkoon.fi ja eri ministeriöiden sivustot muodostuu erittäin hyödyllinen yleinen palvelukokonaisuus. Laajuudessaan palvelut kattavat hyvin tavoitteensa, mutta uusien palvelujen sijaan käyttäjä kaipaa sisältöyhteistyötä ja liikku- mareittejä näiden palvelujen välille. Näistä sisällöllinen laajentuminen (ja käyttäjä sen mukana) voisikin suuntautua edelleen ylemmältä tasolta paikallisemmalle tasolle esimerkiksi kuntien ja kaupunkien ylläpitämiin palveluihin, jota kautta kansalaiset ja kuluttajat löytäisivät paikalliset palvelut ja toimijat. Vas- taavasti myös sisällöllistä eteenpäin ohjausta oman palvelun ulkopuolelle voisi kehittää. 3.2.2 Kaupungit, kunnat ja alueelliset palvelut Alueellisesti palveluntarjonnan nykyistä kattavuutta voi tarkastella Pohjois- Itä-, Etelä-, Län- si- ja Keski-Suomen suhteen. Hyvänä esimerkkinä aktiivisesta palveluntarjonnasta toimii Oulun seutu. Paikallinen Media Forum, Mediaportaali ja Mobile Forum tukevat tehokkaasti toisiaan. Myös Turussa kehitteillä oleva Arsmedia- ja jo käynnissä oleva Arsnet ja MediaTur- ku palvelevat paikallisia media-alan toimijoita. Kaikilla alueilla ei ole samanlaisia panostuksia digitaaliseen mediaan tai audiovisuaaliseen tuotantoon, mutta alueelliset palvelut ja sisällöt ovat tärkeä lähtökohta yrittäjille ja esimerkiksi opiskelijoille, joiden hankkeet ja työmahdollisuudet kuitenkin ovat maantieteellisesti rajattu- ja. Tietynlaista alueellisen yhteispalvelun pystyttämistä olisi mielekästä kannustaa, jotta ne voisivat paremmin palvella paikallista toimintaympäristöä. Samalla kuitenkin alueellisten toimijoiden valtakunnallista yhteistyötä tulisi kehittää, jol- loin esimerkiksi tehdyt mittavat teknologiainvestoinnit, tuotannot, opintoprojektit ja levitys- hankkeet voisivat hyötyä toisistaan. Luontevia eri alueiden välisen yhteistyön kehittäjiä voi- sivat olla mm. mediakeskukset. 3.2.3 Yhteisöpalvelut Tietyt yhteisöjen ja mediakeskittymien ylläpitämät portaalit palvelevat yleisesti ja valtakun- nallisesti koko kenttää; m-cult ja Pixoff ovat laajuudeltaan suunnannäyttäjiä. m-cultilla on myös vahva kansainvälinen rajapinta, joka palvelee kansainvälisestä kentästä kiinnostunutta käyttäjää. Eri intressiryhmien kannalta palvelutarjonta on varsin kattavaa, joskin paikoittain pirsta- loitunutta ja vaikeasti hahmotettavaa. 50 Mediataiteilijan näkökulmasta hyödyllisiä palveluja ovat mm. m-cult, Pixoff, Katastro.fi (erityisesti i@katastro.fi sähköpostilista) ja webgalleriat. m-cult ja Pixoff ovat suunnitelleet portaalinsa usealle kohderyhmälle ja toimivat näin useaa intressiryhmää varten. Alan ammattilaista ja yrityspuolta palvelevat hyvin mm. Finnish Digibusiness, 2k medi- at, RE:, Digivideo.org ja Satu ry. Alan opiskelijaa palvelee laaja virtuaalioppilaitosten tarjonta kansanopistotasolta aina kor- keakoulututkintoon asti. Elokuvantaju- portaali on toimivuudessaan kiitettävä palvelu audio- visuaalisen alan tuotantoihin ja elokuvakerrontaan perehtyvälle. Palvelua voisi tulevaisuudes- sa laajentaa käsittämään myös uuden median lainalaisuuksia. Elokuvantaju on saavutettavuu- dessaan ja käytettävyydessään malliesimerkki toimivasta oppimisportaalista ja se on käännet- ty mm. viittomakielelle, englannin- ja espanjakielelle. 3.2.4 Verkkomediat ja webgalleriat Puhtaasti mediataiteeseen keskittyväksi webgalleriaksi lukeutuu joiltain osin vain Henkevä Silakka sekä hankkeena Muu ry:n GoCyber galleria. Dynaamisimpana webgalleriana toimii erittäin käyttäjälähtöinen Aukea.net, jonka keskustelufoorumin ja sisällön monipuolisuus yl- tää korkealle, etenkin kun palvelun kohderyhmä rajautuu vain alan harrastajiin. Verkkotaiteeseen ja -teoksiin keskittyvän galleriatoiminnan puute on ilmeinen. Kyseisen toiminnan pyörittäminen on haasteellista ja vaatii paitsi teknisiä resursseja ja osaamista, myös ylläpidollista ja neuvovaa toimintaa taiteilijoiden suuntaan. Verkkoteosten tarpeet ovat erit- täin vaihtelevia ja teknologiasidonnaisia, joten yhden keskitetyn galleriapalvelimen toiminta- mallin sijaan tarvittaisiin toimintaa, jossa eri toimijoiden omilta palvelimilta tulevia sisältöjä voitaisiin löytää yhden palvelun kautta. Samalla on kuitenkin monia yksittäisiä taiteilijoita, joilla ei ole resursseja tai osaamista palvelimien ylläpitoon, vaan he tarvitsisivat keskitettyä yl- läpidettyä resurssia ja tukea jo teosten suunnitteluvaiheessa, yhteensopivuuden ja jakelun var- mistamiseksi. Verkkoteosten konservoinnin haasteet ovat isoja, mutta tähän tulisi myös Suomessa pa- nostaa, ennen kuin 1990-luvun ja vuosituhannen vaihteen kotimaiset pioneeriverkkoteokset alkavat kadota. Tätä roolia on vaikea kuvitella kokonaisuutena kenenkään muun kuin – tar- peeksi hyvin erikseen resurssoituna - museoiden tehtäväksi. Virtuaalilehdistä Turun kaupunkia palveleva Unikankare ja Helsingissä Skenet sisältävät myös digitaalisen median osiot. Lisäksi Culminatumin julkaisema Osuma sekä uutismedia Digitoday keskittyvät osittain digitaaliseen mediakulttuuriin. m-cultin Mediumi on tärkeäs- sä roolissa kertoessaan nimenomaan digitaalisen mediakulttuurin kysymyksistä ja ilmiöistä pe- rusteellisesti suomenkielellä. Toivottavasti julkaisun ilmestymistahtia voitaisiin lisätä. Oman epätasaisen ryhmän muodostavat eri oppilaitosten pedagogisista lähtökohdista työstetyt virtuaalilehdet. Myös useat palveluntarjoajat pitävät aktiivisesti uutissivustoja ja lä- hettävät jäsenilleen uutiskirjeitä. Verkkoteosten toimituksellinen työ vaatii yhtä paljon resursseja kuin perinteinenkin me- diajulkaisu. Tästä syystä olisi hyvä tarkastella verkkojulkaisujen rahoitustilannetta verrattuna muuhun kulttuurijulkaisutoimintaan. 51 3.3 Puuttuvat palvelut ja näkökulmat 3.3.1 Missä/mitä on cross-media? Yksi silmiinpistävä puute on cross-mediaa ymmärrettävästi avaavan palvelun tai sisältökoko- naisuuden puuttuminen. Eri medioiden konvergenssista on puhuttu jo pitkään, mutta tähän ilmiöön pureutuvaa palvelu- tai tietokokonaisuutta ei ole ilmestynyt. Moni palveluntarjoaja toki toimii cross-median parissa ja useilla myös sivuston rakenne jakaantuu esimerkiksi inter- netin, mobiilin ja digi-tv:n välille, mutta itse ilmiötä ja toimijoita kokoavaa tai kriittisesti tar- kastelevaa kokonaisuutta ei kartoituksessa löytynyt. Moni-, cross- ja hybridimedia –käsitteet vilahtelevat kuitenkin sivustoilla, tutkimuksissa, teknologiaohjelmissa ja julkisten rahoitusinstrumenttien yhteydessä. Mistään ei kuitenkaan välttämättä saa selkeää käsitystä siitä, mihin näillä viitataan tai mitä esimerkiksi hakemukseen laitettavalta projektilta edellytetään. Tämä vaikeuttaa erityisesti perinteisten audiovisuaalialan tuottajien siirtymistä uuden median pariin, vaikka kiinnostusta oman toiminnan laajentami- selle saattaisi ollakin. Tietoa eri medioista on tarjolla runsaasti ja yksittäisillä hauilla löytää mm. aiheisiin liit- tyviä koulutuksia ja ohjelmistouutisia. Tarvetta olisi kuitenkin palvelulle/palveluille, jotka esittelisivät uusien medioiden tarjoamia mahdollisuuksia sisällöntuottajan kannalta sekä konk- retisoisivat liikkeelle lähtöä kiinnostuneille eri tavoin: tapausesimerkein, työkalutiedoin, jake- luesimerkein ja yhteystiedoin. Perinteistä ja uutta audiovisuaalista sisältöä eri digitaalisiin jakelukanaviin levittää tällä het- kellä Pixoff-palvelu sekä muutamat yritykset. Pixoffin palvelu tarjoaa myös osittaista tietoa eri kanavien hyödyntämisestä. Tällä hetkellä tilausvideopalvelut (VoD – Video on Demand) sekä internet että mobiili- puolella ovat kaupallisinakin sovelluksina vasta käynnistymässä. Jatkossa ne jatkossa uusia mahdollisuuksia sekä vanhoille että uusille kotimaisille tekijöille. Myös erilaisten video- ja elokuva-arkistojen roolia kansallisten sisältöjen digitaalisessa jakelussa voisi tarkastella. 3.3.2 Yksittäiset uudet mediat tai jakelukanavat 3.3.2.1 Internet Internetjulkaisua ja sisältöjä esitteleviä palveluja löytyy hyvin ja internetin eri tarkoituksiin hyödyntämistä neuvovia palveluja on runsaasti. Esimerkkeinä mm. laatuaverkkoon.fi, 2kmediat.com, apukeittio.com sekä monet virtuaalikoulutusten sisällöt. Sen sijaan, jo aiemmin mainitun mukaisesti, laajan yleisön tuntemien, hyvin resurssoitu- jen verkkogallerioiden puute on edelleen olemassa ja tähän liittyen verkkoteosten kokoami- sen, konservoinnin, esittelyn sekä kansainvälisen levityksen toteuttaminen museoiden toimes- ta on lähes olematonta. Kyseessä on kansainvälinen ongelma, jossa museot haasteellisen toteutuksen ja ylläpidon takia “vierastavat” verkkoteoksia. Oleellisen museoiden tarjoaman rahoituksen, jakelukanavan ja yleisörajapinnan puuttuminen vaikuttaa suoraan taiteilijoiden motivaation tehdä verkko- teoksia, vaikka niiden muu tuotantorahoitus olisi kunnossa ja teokset itsessään internetin yh- teisöllisiä ja interaktiivisia mahdollisuuksia hyödyntävinä korkeatasoisia. Museoiden, kokoelmien ja festivaalien teoksille ja tekijöille antama status ja näkyvyys on edelleen elintärkeää, vaikka verkko itsessään tarjoaisikin helposti toteutettavan yleisörajapin- 52 nan. Verkossa yleisöltä on lähes mahdotonta kerätä pääsymaksuja tai teoksia myydä, johtuen internetin luonteesta. 3.3.2.2 Digi-tv Digitaalisen television osalta tarjolla on erinomaisen selkeä perustietoa kansalaisille tarjoava www.digitv.fi. Sen sijaan digitaalisen television sisällöntuotannollisia mahdollisuuksia kysei- sestä palvelusta tai muualtakaan ei helposti löydy, jos etsitään nimenomaan sisällöntuottajan näkökulmasta koottua tietoa tai palvelua. Koulutusta on tosin tarjolla jo monellakin tasolla ja yrityksille suunnattuja sisällöntuotantotyökaluja sekä ratkaisuja löytyy kiitettävästi. Tulevaisuuden kannalta on oleellista, missä vaiheessa näiden työkalujen käyttöönoton ja interaktiivisten palvelujen suunnittelun kynnys madaltuu muiden sisällöntuottajien kannalta nykyisestä. Toistaiseksi digitaalinen televisio on sisällöllisesti näyttäytynyt vain perinteisen li- neaarisen analogisen sisällön uutena jakelukanavana tai erilaisten mobiilipaluukanavaa hyödyn- tävien pelien kasvualustana. 3.3.2.3 Mobiili Yllättävintä on mobiilisisällöntuotantoon tai mobiilikulttuuriin erikoistuneen palvelun ja tie- don puuttuminen. Tarjolla on erilaisia pienempiä tutkimus- kehitys- ja liiketoimintaohjelma- lähtöisiä sivustoja. Oulun seudun MobileForum kokoaa kiitettävästi eri toimijoita yhteen ja pyrkii luomaan innovointiympäristöä ja -verkostoa, jonka kautta ideoiden eteenpäin viemi- nen on mahdollista. Matkapuhelimia ja niihin liittyviä uusia mahdollisuuksia on Suomessa käsitelty teknolo- giavetoisesti ja pitkälti yritystoiminnan näkökulmasta. Mutta sisällöntuottajat tai taiteilijat ovat lähes täysin unohdettu. Taustalla on laajempi ongelmanasettelu, joka liittyy mm. mobii- lisisällöntuotannon opetuksen vähyyteen. Opetuksen ja kurssien järjestämistä taas vaikeuttaa helposti omaksuttavien ja kustannuksiltaan alhaisten mobiilisisältötuotantotyökalujen sekä järkevien palvelu-, testi- ja levitysympäristöjen puute. Opetuksen tuloksena syntyneiden sisäl- töjen saattaminen yleisön käytettäväksi vaatii omaa jakeluverkkoa tai yhteistyötä kaupallisten palveluntarjoajien kanssa, joten liikkeelle lähtemisen kynnys on ymmärrettävästi iso. Tästä johtuen voi kysyä, olisiko ajankohtaista ja tarpeellista käynnistää laajempi yhteistyö- hanke, jonka seurauksena alan oppilaitoksien opiskelijoiden käyttöön saataisiin peruslaitteet, työkalut ja jakelupalvelut, joilla sisällöntuotantoa päästäisiin aidosti harjoittelemaan. Tekno- logiaan on vaikea suunnitella innovatiivisia sisältöjä tai palveluita, jos ainoa käytettävissä ole- va työkalu ja jakelukanava on (konsepti)paperi. Ongelma ei koske vain opiskelijoita, vaan tarvittavia tukipalveluita, työkaluja sekä kehi- tys