89 Kuva 79. Tallinnanaukiolla ei ole riittävästi valoa Kuva 80. Metroaseman sisäänkäynnin valais- tus Tallinnanaukiolta pitäisi ulottua kauem- mas pimeällä. 5. Tallinnanaukion sisäänkäynti Tallinnanaukion sisääntulossa tarkastelukohteina olivat aukiotilan hahmottuminen ja si- säänkäynnin ja opastuksen havaittavuus. Valonlähteinä ovat elohopealampuilla varustetut puistovalaisimet. Tallinnanaukion sisääntulometroaseman lippuhalliin arvioitiin vain illalla lumen ollessa maassa. Valaistuksen määrä ja tasaisuus oli kehno, joten häikäisystäkään ei tullut valituksia. Värien erottaminen ei ollut helppoa. Kulkupintojen ja muiden pintojen väritys oli huonoin koko tutkimuksessa. Tumma väritys yhdistettynä huonoon valaistukseen johti todella huo- noon lopputulokseen. Metron sisääntulo-opasteet olivat löydettävyydeltään keskitasoa, mutta luettavuus ei käyt- täjiä miellyttänyt. Itäkeskuksen valaistuksen esteettömyystilanne Päivällä +metron laiturialue valoisa +laiturin reunan vähäistä tummuuskontrastia on kohennettu keltaisella merk- kiraidalla +metroaseman yläaula on valoisa +ovien punaiset painikkeet erottuvat hyvin +Iiriksen portaiden kontrastiraita erottuu päivällä -liikennereitti Iirikseen on kapea ja kuoppainen -portaissa hämärää -sisääntulo ei erotu kauempaa riittävästi Pimeällä +metron lippuhalleissa ja laiturialueella on valoisaa -liukuportaissa hämärää -portaat pimeät, kontrastit riittämättömät -sisäänkäyntien valaistus riittämätöntä -ulkoalueen pallovalaisimet häikäisee -ulkoalue hämärä -ulkoalueen kulku- ja pystypintojen kontrasti riittämätön 90 Tallinnanaukion valaistusuunnitelman esteettömyystarkastelu Itäkeskuksessa erityistarkastelua tehtiin metroaseman laituritasolta ja lippuhallista panoraa- makuvauksella (Kuva 81). Yhdistämällä panoraamakuva, 3D-malli ja HDR-kuvattu valais- tus voidaan vertailla esimerkiksi vaihtoehtoisia pintamateriaaleja ja kontrastieroja. Sisäänkäynnin valaistusta tarkasteltiin suunnitteluvaiheessa olevan Tallinnanaukion valais- tussuunnitelmien avulla. Tallinnanaukiosta tehtiin ympäristön HDR-kuvaus ja sen avulla tarkasteltiin mainoslaitteiden vaikutusta ympäristön valaistukseen. Tutkimusryhmän teh- tävänä oli valaistussuunnitelmien arviointi ja kommentointi. Tallinnanaukion nykytilan va- laistusmittaukset tehtiin 5.4.2005. Mittauksen tarkoituksena oli selvittää ulkovalaistussuun- nitelman arviointia varten aukion muun valaistuskalustuksen aiheuttamia kontrastisuhteita. Mittauksia varten aukiolta oli vanha katuvalaistus pimennetty. Kuvaukset tehtiin metroase- man sisäänkäyntiaulassa ja sisäänkäynnin ulkopuolella, aukion keskellä. Kuva 81. Itäkeskuksen lippuaulan panoraamakuva Kuva 82. Tallinnanaukion torin suunnitelmakuva. 91 Kuva 83. Tallinnanaukion 360 asteen panoraamakuvan avulla tarkasteltiin näyteikkunoiden ja muiden mainoslaitteiden muodostamia valopintoja Kuva 84. Tallinnanaukion valaistusuunnitelma Helen . 92 Tilannearviointina todettiin yleisesti, että mainoslaitteet olivat suurelta osin rikkinäisiä, osa oli pimeinä, osassa valolähteet olivat paljaina. Kiinteistöjen valaisimet arkadien alueella oli- vat sekalaisessa kunnossa. Alueella oli paljon rikkinäisiä kalusteita ja lamppuja. Mittaus- hetkellä todettu tilanne on korkeintaan suuntaa antava verrattuna tilanteeseen, kun aukio on saneerattu ja kiinteistötkin ovat korjanneet omat laitteensa. Alustava valaistussuunnitelma (kuva 84) saatiin arvioitavaksi 1.6.05. Suunnitelman mukai- sesti aukion valaistus toteutetaan valaisinpylväillä, joiden korkeus on 5 m yksi- ja kaksivar- tisena asennuksena. Lisäksi oli käytetty muutamia rakennusten seinäpintoihin asennettavia valaisimia. Polkupyöräkatoksen valaistus oli toteutettu samantyppisillä rakenteisiin asenne- tuilla valaisimilla. Suunnitelmissa esiintyi ensimmäisessä versiossa metron sisäänkäynnin edustalla maavalaisimia, jotka oli poistettu seuraavassa versiossa. Suunnitelmassa oli esitetty seuraavia valaisin- ja lampputyyppejä -pylväsvalaisimiksi Bega 8298 (2 valaisinta) ja Bega 8258 (1 valaisin) (elohopealamput 80/125 W) ja -seinävalaisimiksi Bega 7492 (elohopealamput seinäasennuksessa 125 W, katoksessa 80 W). Suunnitelmaa tarkasteltiin 3D-mallin ja suoritettujen ympäristömittausten avulla. Valaisinpylväiden alta mitatut tehot (elohopealamppu 125 W) ovat - Pylvään alla / 2 valaisinta 70 lx - Pylvään alla / 1 valaisin 38 lx - Pylväiden välissä pituussuunnassa / 2 valaisinta 32 lx - Pylväiden välissä leveyssuunnassa / 2 valaisinta 15 lx - Pylväiden välissä pituussuunnassa / 1 valaisin 11 lx Kuva 85. Tasokuva mittausmallista 93 Polkupyöräkatoksessa valonlähteenä on 80 W:n elohopealamppu ja valaistusteho keskellä, valaisimien välissä on 150 lx. Metron sisäänkäynnin edessä 5 m:n etäisyydellä ovesta va- laistustaso on 6 lx. Pylväsvalaistuksen tarkastelussa havaittiin että Bega 8298 / 58 valojako on hyvin erikoi- nen ja antaa myös erikoisen valaistustuloksen. Valaisimen fyysinen muoto antaa mielikuvan valojaosta, jonka huippuarvot olisivat valaisimen etupuolella ja etuviistossa, kuten kohteen pisteiden sijoittelu edellyttäisikin. Huiput ovat todellisuudessa hyvin voimakkaasti sivuilla ja voimakkaat erilliset huiput sivuilla yli 60 asteen kulmassa. Valojaon muodosta johtu- en valon määrä summautuu voimakkaasti kaksivartisessa asennuksessa pylvään juurelle ja yleisvaikutelma on helposti hyvin epätasainen.Pylväsvalaisintyyppi oli jo päätetty, mutta lampputyypiksi ehdotettiin 830 sarjan 70 W:n monimetallilamppuja ellipsin muotoisella kuvulla. Monimetallilampuilla toteutettuna riittäisi yksivartinen asennus. Polkupyöräkatoksessa valaistustaso oli huomattavasti suurempi kuin metron sisäänkäynnis- sä. Pyöräkatoksen valaisimiin suositeltiin vaihdettavaksi 50 W:n HQL Super de luxe eloho- pealamput, jotta katoksen valaistustaso laskisi hieman suhteessa pääsisäänkäyntiin. Seinävalaisimien valojaosta suurin osa suuntautuu seinäpintaan. Suunnitelmissa esiintyi vielä tekstinä maavalaisimet metron sisäänkäynnin edessä. Niitä ei suositella kulkuväylälle häikäisyn vuoksi. Suunnitelmissa ei otettu kantaa kulissiseinään asennettaviin valaisimiin. Metron sisäänkäyn- nin edustalle ei saada riittävän tehokasta valaistusta pelkästään pylväsvalaistuksen avulla. Riittävän valaistustason aikaansaamiseksi sisäänkäynnin yläpuolella olevaan katokseen eh- dotettiin lisättäväksi alasvaloja. Kulissiseinä vaatii julkisivuvalaistuksen, jotta sisäänkäynti erottuisi pimeälläkin riittävästi ympäristöstään. Kuva 86. Bega 7292 -valonjako. 94 Tallinnanaukion valaistus toteutettiin pääosin tämän tutkimuksen loppuvaiheessa vuoden 2006 alussa. Alkuperäistä suunnitelmaa oli muutettu niin, että pylväsvalaisimet on toteutettu kaikki yksivartisena ratkaisuna ja monimetallilampuilla (lampputyyppi tosin kirkas putki ehdotetun opaloidun ellipsoidin tilalla). Aukion valaistustasot ovat esitetyn vaihtoehdon mu- kaiset ja valon väri aikaisempaa toteutusta miellyttävämpi. Kuva 87. Väärävärikuva aukiosta 70W monimetallilampulla toteutettuna. Kuva 88. Toteutettu valaistuskohde tammikuuussa 2006. 95 Metron sisäänkäynti on toistaiseksi vielä pimeä ja kulissiseinä valaisematta. Kulissin verk- kopinta on läpinäkyvämpi, kuin suunnitelmista saatu mielikuva oli. Aivan sisäänkäynnin edustalla oli mitattavissa vain 4.5 luksin valaistustaso, joka oli laskelmien pohjalta jo tie- dossa. Ehdotettua alasvaloratkaisua katokseen ei kuitenkaan oltu toteutettu tässä vaiheessa ilkivaltaongelmien vuoksi. Asia on kuitenkin luvattu hoitaa kuntoon. Kuva 90. Itäkeskuksen metroaseman kulissiseinän valaistus 3D-mallissa. Kuva 89 Itäkeskuksen kulissiseinä toteutettuna tammikuussa 2006. 96 Polkupyöräkatokseen oli asennettu alkuperäisen suunnitelman mukaiset lampputehot ja – tyypit. Valaistustaso on korkea ja valon värilämpötila kylmä 4000K ja valovirta lähes 2.5 kertainen suositeltuun nähden. Polkupyöräkatos on huomattavasti voimakkaammin valais- tu, kuin metron sisäänkäynti. Lapputyyppi ollaan vaihtamassa suositeltuun pienempään te- hoon. Kuva 92. Kuva Pyöräkatoksen valaistus 3D-mallissa, lampputehot 50 W. Kuva 91. Polkupyöräkatoksen valaistus keväällä 2006 toteutettuna 80 W :n lampputeholla. 97 5.3 JYVÄSKYLÄN MATKAKESKUS JA PAIKALLISLIIKENNEKESKUS Jyväskylässä on vuonna 2001 valmistunut matkakeskus, joka toimii rautatie- ja kaukolii- kennebussiliikenteen palveluasemana. Aseman rinnakkaiskadulle on suunniteltu paikal- lisliikenneterminaali, jonka käyttäjät kulkevat matkakeskukseen Asemakatua ja vilkkaasti liikennöityä Hannikaisenkatua pitkin. Asemilla ei ole toisiinsa näköyhteyttä. Jyväskylässä tarkasteltavia kohteita olivat matkakeskuksen sisävalaistus, jossa oli ilmennyt valon riittä- vyys- ja häikäisyongelmia, portaat sekä aseman sisäänkäynnit. Paikallisliikenneasemaa on tarkasteltu suunnitelmien pohjalta. Jyväskylässä tämän työn valaistuksen esteettömyystarkastelun kohteena ovat matkakes- kuksen henkilöliikenneasema ja joukkoliikennettä käyttävän jalankulkijan yhteydet sieltä edelleen tulevalle paikallisliikenneasemalle. Matkakeskusta tarkasteltiin suunnittelijoiden toimesta useaan otteeseen ja sinne tehtiin yksi käyttäjätutkimuskatselmus. Erikoiskohteena Jyväskylässä tarkasteltiin suunnitteilla olevan paikallisliikennekeskuksen suunnitelmia ja niistä erityisesti asemapisteiden välistä katuyhteyden ja laiturikatoksen va- laistussuunnitelmia. Jyväskylän matkakeskus sijaitsee kaupungin ydinkeskustassa Hannikaisenkadun varrella kaupunkikuvallisesti merkittävällä ja liikenteellisesti keskeisellä paikalla. Katettu Messu- Kuva 93. Jyväskylän matkakeskuksen sijainti kaupunkitilassa 98 silta yhdistää matkakeskuksen ratapihan toisella puolella sijaitsevaan messu- ja kongres- sikeskukseen. Messusillalle pääsee esteettömästi hisseillä, pyöräiltäviä luiskia pitkin sekä matkakeskuksen sisällä liukuportaita käyttäen. Taksiasema ja saattopysäköintialue sekä pol- kupyöräpysäköinti ovat henkilöliikenneaseman vieressä. Paikallisliikenteen pysäkeille on matkaa 200 metriä. Linja-autojen laiturialueella sekä jalankulkualueilla on katulämmitys. Linja-autojen laiturit ovat läpiajettavia ja bussien lastaus- ja pysäköintialue on pysäköinti- kannen alla. Linja-autolaiturit ovat kattamattomia, mutta junaan päästään katoksen alta. Matkakeskus on yksi kaupunkikeskustan tärkeitä julkisia tilakokonaisuuksia. Joukkoliiken- teen käyttäjän näkökulmasta tärkein rakennus on henkilöliikenneasema, jonka pitäisi erottua sekä päivällä että yöllä muusta ympäröivästä rakennuskannasta, jotta käyttäjä osaisi suun- nistautua sinne tarvitsemanaan vuorokaudenaikana. Kuva 94. Jyväskylän matkakeskus iltavalaistuksessa. 99 Jyväskylän matkakeskuksen valaistuksen esteettömyyden arviointi Päivällä aurinkoisella ilmalla matkakeskuksen henkilöliikenneasemarakennus erottuu hyvin ympäristöstään ja sen hahmottaa helposti julkiseksi rakennukseksi. Katuvalaisimien mitta- kaava ilmentää autoilijoiden hallintaa Hannikaisenkadulla. Matkakeskuksen kohdalla on vilkas liikennevaloin varustettu suojatieylitys Väinönkadun kautta kävelykeskustaan. Lähestyttäessä asemaa linja-autojen pysäköintilaitureiden suunnasta rakennuksen lasijulki- sivu hahmottuu pääjulkisivuksi, josta pääsisäänkäynnin olettaa löytyvän. Lasijulkisivussa sijaitseva sisäänkäynti on heikkonäköiselle vaikeasti hahmotettavissa heijastusten ja julkisi- vun yhtenäisen lasimateriaalin vuoksi. Ylös ohjautuva jalankulkuluiska erottuu hyvin. Kuva 95. Linja-autoasema-aukio rajautuu rauhalliseksi kokonaisuudeksi vaijeriverkkorakenteisen valaistusratkaisun ansiosta. 100 Kuva 96. Lähestyttäessä matkakeskusta Hannikaisenkatua pitkin vanhalta asemalta päin si- säänkäyntiä on vaikea hahmottaa. Kuva 97. Väinönkadun sisäänkäyntinäkymänä on pääsisäänkäynti keskustasta saavuttaessa. 101 Vanhalta rautatieasemalta Hannikaisenkatua pitkin lähestyttäessä henkilöliikenneasema hahmottuu hyvin julkisena rakennuksena. Käyttäjän on vaikea erottaa julkisivusta pääsi- säänkäyntiä ja hahmottaa sinne johtava jalankulkureitti pysäköintialueen valaisinpylväiden ja pyöräpysäköinnin ohitse. Luiskan alustan matalimmassa päässä sijaitseva sisäänkäynti on tästä suunnasta lähestyttäessä hyvin huomaamaton (Kuva 96). Väinönkadulta lähestyttäessä pääsisäänkäynnin edessä on kadun päätteenä liikennevalo/va- laisinpylväs ja sen takana on pääjalankulkureitille sijoittuva pyöräkeskittymä. Sisäänkäynnin voi olettaa sijaitsevan suuren kellon alle sijoittuvan lipan alla, mutta ovi ei erotu viereisten liikkeiden ovista (Kuva 97). Lutakon suunnasta lähestyttäessä asemalle mennään sisään radan ylittävän jalankulkusillan kautta. Sisäänkäynti erottuu selkeästi messuaukiolla, mutta sisäänkäynti sillalta matkakes- kukseen on vaikeammin havaittavissa. Hissiin, liukuportaisiin tai saattoliikenneaukiolle oh- jaava opastus on sivuseinässä oven yläpuolella ja erottuu vasta viime hetkellä (Kuva 98). Jyväskylän matkakeskuksessa on erityyppisiä sisäänkäyntejä. Laitureilta sisäänkäynnit ovat lasiseinässä olevia lasiovia, joiden yläpuolella on matkakeskusilmeen mukaiset opasteet. Heikkonäköisille oviaukon erottaminen julkisivusta on vaikeaa, koska erityisesti kirkkaalla ilmalla taivas peilautuu ikkunan kiiltävään pintaan sekoittaen oven hahmottamista. Tuuli- kaapin jälkeen aulassa on varsin paljon päivänvaloa, joten vain osa sisävalaisimista on päi- visin päällä tasoittamassa valaistustilannetta sisemmälle mentäessä (Kuva 99). Kuva 98. Lutakolta tultaessa laiturialueelle pääsee hissillä. Kuva talvelta 2005. 102 Kuva 99. Laiturin lasioviseen sisäänkäyntiin peilautuu päivällä taivaankansi ja muuta ym- päristöä vaikeuttaen sisäänkäynnin havaitsemista. Kuva 100. Ylikulkusillalta sisään. 103 Sillalta laiturille menevä hissi ei erotu kovin selkeästi. Hissin sisällä on kohtuullinen va- laistus ja hissistä ulos laiturille tullessa ovi avautuu päivänvalon suhteen hyvään suuntaan (Kuva 100). Luiskalta sisään mentäessä yläkerran tuulikaapin valaistus tasaa hyvin valoa. Yläkerran au- lan valaistus on etuosassa riittävä, ja liukuportaissa näkee hyvin. Hissille johtavalla käy- tävällä seinien harmaa mattapinta ei erotu lattiapinnoitteesta ja heikkonäköisen on vaikea hahmottaa tilaa. Käytävän varrella sijaitsevat katon kautta valoa heijastavat voimakkaat valonheittimet häikäisevät ohitettaessa tietyssä kulmassa erittäin voimakkaasti. Hississä on riittävästi valoa, jotta hissin painikkeet erottuvat. Pääsisäänkäynnin tuulikaapin valaistus on suositusten mukainen ja valoa on riittävästi heik- konäköisellekin. Ongelmallisinta ovat viereisen liikehuoneiston häikäisevät kattovalaisimet, Kuva 101. Uloskäynti yläkerran aulasta ulos Lutakon sillalle. 104 joihin katse lasiseinän läpi hakeutuu. Tuulikaapissa sijaitsevat ruostumattomasta teräksestä valmistetut puhelinkopit heijastelevat jonkin verran häikäiseviä valopisteitä (Kuva 102). Aulaan tullessa häikäistyy herkästi molempien uloskäyntien vierellä sijaitsevista valaisimis- ta. Hissi ja yläkertaan johtavat liukuportaat hahmottuvat hyvin ja ne ovat päivällä valoisia (Kuva 103). Kuva 103. Aulan uloskäynnin viereiset valaisimet häikäisevät. Kuva 102. Tuulikaapin kattovalaisimissa on esteettisiä ongelmia, mutta valotehoa riittävästi. 105 Aulan valaisimissa on epäsuorasti heijastavat peilit, jotka häikäisevät tietystä kulmasta voi- makkaasti ja vaikeuttavat silmän sopeutumista sisävalaistukseen. Katon kautta heijastuva epäsuora valaistus muodostaa kattoon kirkkaammin valaistuja alueita vaikeuttaen tilan muo- don hahmottumista. Aulan keskellä tai lipunmyyntitilan viereisillä penkeillä istuvat, aika- taulunäyttöjä seuraavat käyttäjät häikäistyvät ja siirtyivät seinien viereen seisomaan pois häikäisevien valopisteiden vaikutuspiiristä. Myös pikapankin loisteputkivalaisin erottuu häi- käisevänä. Valaistu suurikokoinen kello on hyvin havaittavissa. Bussien ja junien liikkeitä pystyy hyvin seuraamaan sisätiloista (Kuva 104). Kuva 104. Isoista ikkunoista tulvii luonnonvaloa. 106 Päivällä heikkonäköisen käyttäjän suurin ongelma sisätilassa on tumma, kiiltävä lattia, joka heijastaa suurista ikkunoista lattian kautta suuren määrän luonnonvaloa. Yleisesti heijastuu 80 luksia, mutta tietystä kulmasta mitattuna heijastuu lattiasta 190 luksia aiheuttaen häikäi- syä. Kattovalaisimet heijastuvat myös lattian kautta (Kuva 105). Ulkotilassa pahin ongelma on laiturialueen tummahkon vanerikaton ja katoksen alla olevan tumman katupinnoitteen vastakohtana oleva taivaankannen suuri luminanssi, joka aiheuttaa häikäistymistä (Kuva 106). Kuva 105. Kiiltävä lattia häikäisee luoonnonvalon ja keinovalon heijasteilla. Kuva 106. Katoksen alla on päivälläkin hämärää. 107 Matkakeskuksen sisä- ja ulkotilan valaistusmittaukset tehtiin 30.9.04 klo 15 alkaen. Päivällä auringonpaisteessa ulkona valaistusvoimakkuus 23 000-70 000 luksia, pilvisellä säällä 4000 luksia ja laiturilipan alla 140-650 luksia. Sisäaulassa valaistusvoimakkuus on 180-300 luksia ja lattiakiilloissa 80-180 luksia. Jyväskylän matkakeskuksen valaistuksen arviointi yöllä Yöllä asema-alueesta ei muodostu viereisiin rakennuksiin rajautuvaa valaistua kaupunki- tilakokonaisuutta. Tärkein kaupunkikuvassa erottuva elementti on henkilöliikenneaseman valaistu lippa. Linja-autoaseman laitureiden ja raiteiden puolella lipan alusta on valaistu asemalle persoonallisen luonteen luovalla valaisintyypillä, joka luo kohtuullisen tasaisen valon lipan alle maan pinnalle. Aulan sisätilan valaistus erottuu linja-autoaseman ja radan suunnasta lasijulkisivun kautta muodostaen kaukonäkymässä houkuttelevan suunnistautu- miskohteen. Asemakadulta katsottaessa lippa erottuu valaistuna, mutta valo on epätasaisesti jakautunut. Julkisivun valaistuksessa käytettyjen valonlähteiden värintoistokyky ei riitä toistamaan ra- kennuksen pintastruktuuria eikä epätasaisesti jakautunut valo korosta rakennuksen pyöreää muotoa (Kuva 107). Katuvalaistus hallitsee henkilöliikenneasemaa ympäröivää jalankulkualuetta. Jalankulun ohjautuvuus henkilöliikenneaseman sisätiloihin on puutteellista. Hannikaisenkadun valon- lähteet piiloutuvat tasolasivalaisimien sisään, jolloin häiritsevää häikäisyä ei katuvalais- tuksesta aiheudu. Valonlähteenä käytettyjen suurpainenatriumlamppujen valon väri ei ole jalankulkuympäristölle riittävän hyvä. Valaisintyyppi mahdollistaisi myös monimetallilam- Kuva 107. Pimeällä Hannikaisenkadun julkisivusta erottuu valaistuna vain katoksen lippa. 108 Kuva 108. Katuvalaistus hallitsee Jyväskylän matkakeskusalueen jalankulkualuetta. Kuva 109. Pääsisäänkäynti jää liikehuoneistojen valaistuksen varjoon. 109 pun käytön mikä olisi näin keskeisessä kaupunkiympäristössä suositeltavaa. Linja-autoase- man vaijeriasennuksen valaisimissa kuvut näkyvät jonkin verran häikäisevinä valopisteinä. Pahiten häikäisyä aiheutuu saattoliikenteen pysäköintialueen valaisimista, jotka sijaitsevat häiritsevästi ja sekavasti sisäänkäynnin edessä vanhalta rautatieasemalta ja Väinönkadulta pääsisäänkäyntiä lähestyttäessä. Häikäisyvaikutus korostuu henkilöliikenneaseman tumman julkisivun edessä. Henkilöliikenneaseman sisäänkäynnit eivät erotu muusta julkisivusta pimeälläkään. Matka- keskuksen pääsisäänkäynti jää viereisen kiinteistön voimakkaammin valaistun sisäänkäyn- nin ja näyteikkunan valaistuksen varjoon. Sisäänkäynnin yläpuolella oleva lippa on valaistu liian heikkotehoisella valaisimella toimiakseen ohjaavana elementtinä (Kuva 109). Sateella katto vuotaa. Osa valaisimista oli tarkasteltavalla hetkellä sammunut ja valaisimien kuvut li- kaantuneet heikentäen valotehoa. Tuulikaapissa on kohtuullisen voimakas valaistus, joskin viereisen liikkeen sisävalaistus häikäisee. Laitureiden sisäänkäynnit erottuvat lasiseinästä yöllä päiväsaikaan paremmin sisätilaa voi- makkaammin valaistujen tuulikaappien ansiosta. Sisääntullessa silmä joutuu sopeutumaan tuulikaappien voimakkaampaan valoon ja sisällä taas uudelleen heikkoon valotehoon. Luiskan yläosassa, portaiden edessä ja sillalla hissin edessä on varsin heikko valaistus. Pime- ässä valaistut opasteet näkyvät hyvin. Sisätilassa aulan epäsuorat valonheittäjät häikäisevät pimeällä enemmän kuin päivällä. Ikkunoista näkyvä pimeä ulkotila muodostaa voimakkaan kontrastin valonlähteen ja taustan kesken. Pimeän ajan valaistusmittauksia tehtiin matkakeskuksessa 30.9.04 noin klo 21 luksi- ja lu- minanssimittareilla. Valaistusvoimakkuus oli pääoven edustalla 370 luksia, luiskassa 30 - 40 luksia ja sillalla 20-26 luksia. Katupinnoitteen heijastavuus pääoven edustalla 14 cd/m2 (vertausarvona valkoinen paperi 85 cd/m2) ja sillalla lattian luminanssi 0,5 cd/m2 (valkoi- nen paperi 5 cd/m2). Sisällä ala-aulan valaistusvoimakkuus vaihtelee välillä 15 - 40 -100 luksia ja pintojen hei- jastavuus on ala-aulan lattiasta 1 cd/m2 (valk..... paperi 14 cd/m2 , ylä-aulan luminanssi oli lattiasta 8 cd (valk..... paperi 32 cd/m2. Taksiaseman vierestä ylikulkusillalle johtavat portaat ovat etenkin alaspäin laskeutuessa vaaralliset. Portaissa ei ole tummuuskontrasteja, seinärakenteet ovat diagonaaliset ja luovat päivällä auringonpaisteessa voimakkaat varjot porrasaskelmille. Umpinainen seinäpinta vä- henee portaiden alapäässä. Seinän ikkunalinja ei tue portaiden muotoa ja kokonaisuus vai- kuttaa syvältä kuilulta. Nämä tekijät yhdessä aiheuttavat etenkin heikkonäköiselle käyttäjäl- le koordinaatio-ongelmia. Valaisimet on sijoitettu diagonaalisesti tukirakenteisiin ja niiden valoteho on heikko, jolloin pimeällä portaissa liikkuminen on turvatonta ilman käsijohteesta saatavaa tukea. Rautatieltä heijastuva valaistus luo pimeitä varjoja porrasaskelmille (Kuvat 110, 111). Laituritasolle portaiden alapuolelle muodostuu pimeitä pelottavia kulmauksia. 110 Kuvat 110-111. Portaat ylikulkusilta laiturialueelle päivällä ja yöllä. 111 Käyttäjätutkimus Jyväskylän matkakeskuksessa käyttäjätutkimuksen valaistuksen tutkimuskohteina olivat sisäaula, ylikulkutunneli, pääsisäänkäynti ja suojatieylitys. Tutkimus tehtiin lumen ollessa maassa illan hämärtyessä. Käyttäjätutkimukseen osallistui sekä heikkonäköisiä että muita liikuntaesteisiä. Tavoitteena oli tarkastella suojatien toimivuutta esim. raidoituksen erottu- vuutta ja liikennevalojen ja opasteiden toimivuutta heikkonäköisen käyttäjän kannalta. Si- säänkäynnistä tarkasteltiin sen erottuvuutta ja ohjausraitojen toimivuutta suunnistautumisen apuna. Sisätilasta tarkasteltiin aulatilaa. Rautatien laiturialueelta ja ylikulkusillalta tarkasteltiin valaistuksen riittävyyttä ja kontraste- ja. Portaille ei tehty käyttäjätestausta, koska niiden valaistus oli riittämätön heikkonäköisille käyttäjille, joten tasonvaihtoon valittiin vaihtoehtoiset liikuntamuodot, hissi, liukuportaat tai luiska, joiden kaikkien valaistus koettiin toimivaksi. 1. Hannikaisenkadun suojatieylitys matkakeskukseen Suojatieylitys arvioitiin lumen ollessa maassa loskaisena. Valon määrä ja tasaisuus arvioitiin yleisesti hyväksi ja häikäisemättömäksi. Muutamille heikkonäköisille suojatien ylityksessä tuli pimeyden tunne ja värien erottaminen koettiin vaikeaksi. Kulkupintojen ja pystypintojen väritystä pidettiin keskimäärin suojatielle kohtuullisina. Kontrasteja jotkut pitivät riittämät- töminä. Opasteita ei ollut helppo löytää ja ne olivat vaivoin luettavissa. Talviolosuhteissa tuntoaistin avulla liikkuminen ei ole helppoa. Sokealle käyttäjälle sulan kadun ja lumialueiden rajapin- nat toimivat opasteina. Liikenteen melu häiritsee liikennevalojen kuulumista ja sokea käyttäjä toivoi äänien olevan selkeämpiä. Kuvat 112-113. Hannikaisenkadun suojatieylityksessä valoa on riittävästi, mutta kontrastit ovat riittämät- tömiä etenkin talviaikaan. 112 2. Hannikaisenkadun pääsisäänkäynti Matkakeskukseen Sisäänkäynti tapahtuu lipan alta lasioviseen tuulikaappiin. Sisäänkäyntialueen ympäristö koettiin pimeäksi, mutta lipan alla valaistuksen määrä oli erinomainen. Valaistus ei häikäis- syt ja se oli tasainen. Värien erottumista pidettiin hyvänä. Sisäänkäyntialueen kulkupintojen väritystä pidettiin kohtuullisena, samoin muiden pintojen erottumista, mutta ohjaavia kontrasteja ei kuitenkaan pidetty riittävinä. Ohjausraidat huomattiin yleisesti, mutta niiden kontrastia pidettiin riittämättömänä. Sokea käyttäjä yritti seurata ohjausraitaa, mutta se loppuu kesken ennen selkeää ohjauksen muutos- kohtaa eikä siten ole toimiva. Liikenteen melu häiritsee kuulon käyttöä suunnistautumisen apuna, mutta katoksen sijainnin pystyi sokeakin käyttäjä erottamaan. Sisäänkäynnin ovi on heikkonäköisen vaikea löytää (Kuva 114). Kuva 114. Pääsisäänkäynnistä erottuvat Hannikaisenkadun suojatielle pimeällä kello, pääopastei- den sininen väri ja heijasteet kiiltävään kattoon sekä viereisen liikkeen ikkunavalaistus. 113 3. Matkakeskuksen aula Aulan valaistustaso ei ole keinovalolla heikkonäköiselle riittävä, valaistus on joissakin koh- dissa häikäisevä ja sen tasaisuus vaihtelee. Osalle käyttäjiä värien erottaminen oli kohtuulli- sen vaikeaa osalle helppoa (Kuva 115). Kulkupintojen väritystä osa käyttäjistä piti hyvänä, heikkonäköiset kohtuullisena, mutta muiden pintojen väritys ei ollut kenellekään selkeää eikä kontrasteja pidetty riittävinä. Opasteet löytyivät sisätilassa kohtuullisen helposti ja olivat kohtuudella luettavissa. Tun- toaistin avulla ei sisätiloissa voi suunnistaa, mutta ovensuussa olevat matot tuntee kepin avulla. Tilassa ei ole pahaa kaikuisuutta. Induktiosilmukkaa ei ole. 4. Rautatien laiturialue Laiturilla valaistuksen määrää pidettiin riittävänä ja tasaisena. Kaksi heikkonäköistä käyt- täjää piti katoksen valaistusta häikäisevänä, muut eivät kokeneet häikäisyä. Värien koettiin erottuvan hyvin. Kulkupintojen väritys koettiin selkeäksi, mutta muut pinnat eivät erottuneet kulkupinnoista riittävästi ja kontrastit olivat osalle käyttäjiä riittävät osalle täysin riittämättömiä. Opasteet löytyivät laiturialueilla kohtuullisen hyvin ja olivat kohtuudella luettavissa. Heikkonäköiset eivät kyenneet lukemaan laituriopasteiden tekstejä. Laiturialueella on tuntoaistin avulla tunnistettavia taktiileja. Sokealta käyttäjältä kohteen taktiilit vaativat herkkyyttä ja taitoa lukea taktiileja. Ohjaajan kommenttina opasraita joh- dattaa junasta ovelle, mutta ei opasta riittävän hyvin junaan päin. Sisäänkäynnin löytäminen lasiseinästä on haasteellinen tehtävä. Laiturin reunasta puuttuu riittävä kontrasti. Kuva 115. Tummat seinä- ja katto ja lattiapinnoitteet vähentävät matkakeskuk- sen aulan valotehoa ja valaistus vaikuttaa epätasaiselta. 114 5. Ylikulkusilta Ylikulkusillan valaistus oli kaikille heikkonäköisille riittämätön ja vain normaalinäköiselle nuorehkolle käyttäjälle riittävä. Häikäisyä ei koettu ja suurin osa piti tasaisuutta hyvänä. Kulkupintojen ja pystypintojen väritystä ei pidetty riittävän selkeänä eikä tilassa havaittu riittävästi kontrastisia ominaisuuksia. Sokealle käyttäjälle kulkupintojen materiaalierot, puu, betoni ja metalli tuntuivat keppiin ja kuulostivat erilaisilta. Opasteet olivat heikkonäköisille vaikeasti löydettävissä ja vaikeita lukea. Normaalinäköinen nuorehko käyttäjä löysi opasteet helposti ja kykeni myös lukemaan ne. Tila ei ole kaikuisa, mutta liikenteen melu kuuluu sillalle jonkin verran. Kuva 116. Matkakeskuksen lipan alusta on valaistu eri valaistustyyppejä yhdistellen joka vaikeut- taa rakennuksen hahmottumista kokonaisuutena. Kuva 117. Ylikulkusilta päivällä Kuva. 118 Yöllä sillalle kaivattaisiin lisää valoa. 115 KÄYTTÄJÄTUTKIMUS Jyväskylän matkakeskuksen esteettömyystilanne Päivällä +yläkerran aulassa ja tuulikaapissa on hyvä valaistus +liukuportaiden ylätasanne erottuu portaista +liukuportaissa on riittävästi valoa -sisäänkäynnit on vaikea havaita -yläkerran seinä- ja lattiapinnoissa on liian pieni kontrastiero -odotusaula on hämärä -odotusaulan kattovalaisimet häikäisee -lattian kiillot häikäisee -laiturilipan ja -pinnoitteen liian suuri tummuuskontrasti taivaankannen valoi- suuteen verrattuna häikäisee Pimeällä +tuulikaapeissa on kohtuullinen valaistus +liukuportaissa ja hisseissä on riittävästi valoa +luiskassa on kuivalla säällä riittävästi valoa, ja tila on hahmotettavissa +katualueella on riittävästi valoa, mutta värikontrastit ovat riittämättömiä +junien laiturialueella on riittävästi valoa +linja-autoaukiolla on riittävästi valoa -pääsisäänkäynti ei erotu riittävästi ympäröivistä ovista ja ikkunoista -pysäköintialueen valaisimet häikäisevät -sisävalaistus on riittämätön -aulan valaisimet häikäisevät -portaat ovat pimeät ja vaikeasti hahmotettavat -silta on hämärä 116 Kuvat 119. Paikallisliikennekatos valaistaan katon kautta heijastamalla, ja osittain alaspäin suun- natulla valolla. Jyväskylän paikallisliikennekeskuksen pysäkkikatos Jyväskylän erikoistarkastelukohteeksi valittiin suunnitteilla olevan paikallisliikenneaseman pysäkkialueen valaistusuunnitelmien tarkastelu. Työn aikana yhteysvälille matkakeskus-Va- paudenkadun paikallisliikennekeskus toteutettiin pieni osuus katuvalaistusta ja sitä tarkas- teltiin paikan päällä. Tavoitteena oli havainnoida, miten kaupungin yleisten valaistusuunnit- teluperiaatteiden mukaan toteutettu, valaistuslaskelmiin perustuva valaistus, vastaa suunnit- telijan mielikuvaa ja asetettuja estettömyyssuosituksia. Paikallisliikenneterminaaliin on suunniteltu erikoisrakenteinen katos (Kuva 119), ja sen va- laistusratkaisua arvioitiin suunnitelman pohjalta. Katoksessa on laminoitu lasikatto, seinis- sä tuulensuojana laminoitua lasia ja puurimoitusta sekä loisteputkilla valaistu mainosteline. Katupinnoitteena on harmaa luonnonkivilaatta. Valaistuksen ideana on korostaa katosta ja erityisesti kattorakennetta ympäristöstään erottuvana elementtinä ja toimia turvallisesti va- laistuna odotustilana. Valaistussuositus AL3/K2 luksia ja suojateillä 50 lx. Mallinnustyön tavoitteena oli arvioida tehtyä bussikatoksen valaistussuunnitelmaa 3D-mal- lin avulla (Kuvat 120 ja 121). Katoksen valaistusratkaisussa valaistaan koko katoksen osalta lasikattoa loisteputkivalaisimella iGuzzini Linealuce 7891 21W, 4000 K. Puurimoituksen kohdalla, jossa seinäpinnalla sijaitsevat aikataulukehikot ja josta noustaan linja-autoon, va- loa suunnataan myös alaspäin toisella samanlaisella valaisinrivillä. Tarkastelun perusteella suositeltiin kattoa valaisevan valaisinrivin sijoittamista hieman nykyistä alemmaksi, jolloin kattoon suunnattu valo saataisiin jakaantumaan tasaisemmin kattopintaan ja siten myös hei- jastumaan enemmän katutilaan. 117 Kuvat 121. Luminanssiarvokuvasta ilmenee käyttäjien näkyvyys heidän seisoessaan katoksen alla. . Kuvat 120. Väärävärikuvasta näkyy, että katon kautta suunnattu valaistus tuottaa alueel- le noin 12 luksin valotehon . 118 Katualueen valaistusta tarkasteltiin myös väärävärikuvien avulla (Kuva 122). Kuvasta ha- vaitaan, että valaisimien valoteho riittää suositusten mukaisen valotehon saavuttamiseen, mutta valaisimien väliä pitää hieman tasata, jotta valaistustuloksesta saataisiin tasaisempi. Valaistustehosuositus jalankulkualueella 10-15 luksia ja katualueen luminanssisuositus on 1,0 cd/m2. Kuvat 122. Väärävärikuvasta havaitaan, että vasemmanpuoleista valaisinta pitää siirtää , jotta va- laistuksesta saadaan riittävän tasainen ja tehokas. Jalkakäytävällä on valoa suosituksen mukaisesti keskimäärin 10 luksia . Kuvat 123. Luminanssisuositus 1 cd/m2 suositus täyttyy katualueen valaistuksessa, tasai- suutta pitää lisätä siirtämällä vasemmalla olevaa valaisinta.