Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 2002:19 Selvitysryhmä: Kimmo Leppo, Sosiaali- ja terveysministeriö Matti Toivola, Helsingin kaupunki Lauri A. Laitinen, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Helsingin kaupungin ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin selvityshankkeen väliraportti SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2002 9 1. Johdanto Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsingin kaupunki sekä Helsingin ja Uu- denmaan sairaanhoitopiiri asettivat 24.9.2002 kolmen hengen selvitysryh- män, jonka tehtävänä oli: 1. arvioida, miten Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä muodostet- taessa asetetut tavoitteet ovat toteutumassa. 2. arvioida, mitkä kansallisen terveyshankkeen toimeenpanon toimenpiteet tulee toteuttaa yhdessä Helsingin kaupungin ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Toimenpiteiden toteuttaminen ja aikataulu. 3. arvioida, mihin muihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä hoidon turvaami- seksi, talouden ennakoitavuuden parantamiseksi ja kustannuskehityksen hallitsemiseksi. Selvitysryhmän ovat muodostaneet ylijohtaja Kimmo Leppo Sosiaali- ja terveysministeriöstä, toimitusjohtaja Matti Toivola Helsingin terveysviras- tosta ja toimitusjohtaja Lauri A. Laitinen Helsingin ja Uudenmaan sairaan- hoitopiiristä. Selvitysryhmän tuli laatia työstään väliraportti lokakuun loppuun 2002 mennessä. Loppuraportti tulee antaa tammikuun loppuun 2003 mennessä. Selvitysryhmä on kokoontunut aikavälillä 24.9. - 7.11. 2002 yhteensä kah- deksan kertaa. Ryhmä sopi, että puhetta johtaa Kimmo Leppo ja sihteerinä toimii johdon sihteeri Nina Tuominen sosiaali- ja terveysministeriöstä. Ko- kouksiin ovat jäsenten lisäksi osallistuneet avustajina lääkintöneuvos Martti Rissanen sosiaali- ja terveysministeriöstä, terveysjohtaja Riitta Simoila Helsingin terveysvirastosta ja johtajaylilääkäri Jaakko Karvonen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä. Väliraportti jakaantuu kolmeen lukuun. Johdannon jälkeen luvussa 2 arvi- oidaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) muodostamisen yhteydessä asetettujen tavoitteiden toteutumista. Luvussa 3 on selvitysryh- män alustavat ehdotukset jatkotoimenpiteiksi. Selvitysryhmän toimeksian- nossa mainittuun kansallisen terveysprojektin toimeenpanoon liittyviin ky- symyksiin palataan tarkemmin selvityshankkeen loppuraportissa. 10 2. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) muodosta- misen yhteydessä asetettujen tavoitteiden toteutuminen Arvioidessaan HUS:n tavoitteiden toteutumista selvitysryhmä on perustanut tarkastelunsa Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan erikoissairaanhoidon toi- minnan ja hallinnon uudistamisryhmän (PUERTO) muistiossa 31.8.1998 esitettyihin Helsingin ja Uudenmaan erikoissairaanhoidon uudistamistavoit- teisiin, jotka olivat samat kuin hallituksen lakiesityksen (HE 164/1998) pe- rusteluissa sittemmin esitetyt tavoitteet. 1. Erikoissairaanhoidon ylikapasiteetin purkaminen HUS-piirin perustamisen yhteydessä Helsingin sairaanhoitopiirin erikois- sairaanhoidosta siirrettiin Helsingin terveyskeskukseen n. 33,6 milj. euron (200 milj.mk) edestä erikoissairaanhoidon toimintaa. Vuoden 2000 jälkeen HUS:sta on siirretty kolme pitkäaikaissairaiden psykiatrista osastoa Helsin- gin terveysvirastoon. Psykiatrian päivystyspoliklinikka ja päivystysosasto siirretään Helsingin kaupungille 1.1.2003. Näissä kaikissa on kyse hallin- nollisista siirroista, jotka eivät ole purkaneet ylikapasiteettia. HUS on purkanut HYKS:n ja Helsingin sairaanhoitopiirin ylikapasiteettia sisätautien, keuhkosairauksien, kirurgian, silmä- ja korvatautien sekä nais- tentautien alalla. On arvioitu, että em. toimenpiteet ovat tuoneet n. 12 milj. euron vuotuiset säästöt koko HUS-tasolla. Nämä säästöt eivät ole realisoi- tuneet alenevina kustannuksina kuntalaskutuksessa, vaan vapautunut raha on kohdennettu mm. lisääntyneisiin lääke- ja hoitotarvikekustannuksiin. 2. Päivystyksen järkeistäminen Helsingin alueella toimii tällä hetkellä yhdeksän HUS:n päivystyspistettä, joista yksi, psykiatrian päivystys, siirtyy Helsingin kaupungille 1.1.2003. Päivystyspisteiden määrä on sama kuin ennen HUS-piirin muodostamista. Helsingin kaupungin keskitetty aikuisten terveyskeskuspäivystys toimii ar- kisin klo 16 - 08 ja viikonloppuisin ympäri vuorokauden Malmin ja Marian sairaaloiden yhteydessä. HUS-piirin muodostamisen yhteydessä päivystyk- sen painopistettä siirrettiin perusterveydenhuoltoon yhdistämällä kevyt traumatologia erikoissairaanhoidosta ympärivuorokautiseksi terveyskes- kuspäivystykseksi Malmin ja Marian sairaalapäivystysten yhteyteen. Lasten terveyskeskuspäivystys toimii Lasten ja Nuorten sairaalan yhteydes- sä ma - pe klo 16 - 22 ja la - su klo 8 - 22. Öisin päivystää HUS:n lastentau- tien erikoisalapäivystys. Sekä HUS:n että Helsingin kaupungin näkemyksen mukaan aikuisten päi- vystys on tarkoituksenmukaista toteuttaa kahdessa yhteispäivystyspisteessä. 11 3. Erikoisalojen työnjaon tarkistaminen Työnjaon tarkistaminen on edennyt hyvin HUS:n erikoisalojen sisällä ja eri sairaaloiden välillä. Vuoden 2000 alussa toteutettua työnjakoa Helsingin ja HUS:n välillä on tarve edelleen tarkistaa yleissisätautien, keuhkosairauksi- en, sukupuolitautien, neurologisen avokuntoutuksen (Mäntytien toimipis- teessä sijaitseva toiminta) ja suun erikoishoidon alalla. 4. Sairaanhoidollisten ja muiden tukipalveluiden kehittäminen Helsingin laboratorio- ja kuvantamistoiminta siirrettiin HUS:in vuoden 2000 alussa. Tähän mennessä laboratorio- ja kuvantamistoiminnan keskit- täminen on tuonut n. 1 milj. euron vuotuiset säästöt HUS-Helsinki -tasolla, mutta säästöä ei ole vielä hyödynnetty kuntalaskutuksessa. Rationointi- hyödyt realisoituvat lähivuosina. 5. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteensovittaminen Helsingillä ja HUS:lla on ollut vuodesta 2000 alkaen terveyssuunnittelujär- jestelmä toiminnan ja talouden yhteensovittamis- ja kokonaistarkastelume- netelmänä. Terveyssuunnittelutoimikunnan työ on ollut yhteistyön ydin ja sen vahvistamista osapuolet pitävät tärkeänä. Terveyssuunnitteluprosessin kautta ei ole onnistuttu varmistamaan talousarviossa pysymistä. Terveyssuunnittelutoimikunnassa on sovittu alueellisten hoitoketjujen ra- kentamisen periaatteet. Ohjeistuksesta huolimatta asia ei ole edennyt käy- tännön toteuttamiseen. 6. Tehtävien ja voimavarojen siirto erikoissairaanhoidosta perustervey- denhuoltoon. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannuksissa on tapahtu- nut vuosina 2000 - 2002 reaalikasvua. Helsingin kaupungin terveydenhuol- lon strategian mukaisesti HUS:n suhteellinen osuus Helsingin terveysme- noista on pienentynyt. Tämä johtuu oossiittttaaiinn erikoissairaanhoidosta terveys- keskukseen tehdyistä erikoissairaanhoidon toiminnan siirroista (tarkasteltu kohdassa 1). Lisäksi perusterveydenhuollon osuutta on kasvattanut lainsää- dännön muutos liittyen aikuisten hammashoidon laajentamiseen. Osa perusterveydenhuollon suhteellisen osuuden lisääntymisestä selittyy terveyskeskustoiminnan ja perusterveydenhuollon vahvistamisella. Vuonna 2000 Helsinki perusti päihtyneiden henkilöiden seurantaan ja hoitoon kes- kittyvän ympäri vuorokauden toimivan selviämisaseman. Vuonna 2001 pe- rustettiin Lasten psykiatrian arviointipoliklinikka lastenneuvoloiden ja kou- luterveydenhuollon tueksi lasten mielenterveyshäiriöiden selvittely- ja tuki- pisteeksi. Perusterveydenhuoltoaan Helsinki on vahvistanut lisäämällä hen- kilökuntaa terveysasemille, koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon, kotisai- raanhoitoon ja terveyskeskussairaalaan. Kaikki edellä luetellut ovat Helsin- gin lisäpanostusta. 12 7. Palvelujen saaminen omalla äidinkielellä Sekä HUS että Helsingin terveysvirasto ovat tehostaneet ruotsinkielisten terveyspalvelujen tarjoamista. HUS on panostanut käännöspalveluihin, ruotsinkielisen henkilökunnan rekrytointiin, Länsi-Uudenmaan ja Porvoon sairaaloiden hyödyntämiseen sekä henkilökunnan opintojen aikana hank- kiman ruotsin kielen taidon parantamiseen. Helsingin terveysvirastossa on käynnissä kehittämisprojekti, jonka aikana on perustettu mm. terveysase- mille ruotsinkielisiä tiimejä palvelemaan alueen ruotsinkielistä väestöä. 8. Erikoissairaanhoidon ohjaus HUS:ia muodostettaessa tavoitteena oli kuntien taholta tulevan omistajaoh- jauksen vahvistuminen. Omistajakuntien yhteinen tahdonmuodostus uudes- sa kuntayhtymässä ei ole ollut helppoa muun muassa kunnallistaloudellis- ten ja aluepoliittisten eturistiriitojen johdosta. 9. Tietojärjestelmät ja tietosuoja Helsingin terveysvirastolla ja HUS:lla on yhteinen tietohallinnon yhteistyö- hankkeiden johtoryhmä (HUSTER). Vuosille 2002 - 2003 on hyväksytty yhteinen tietohallinnon hankesuunnitelma. Hankkeessa edistetään liittymien rakentamista ja automatisointia sekä yhteisten ajanvarausjärjestelmän ra- kentamista. Terveysviraston ja HUS:n välille on rakennettu sähköinen lähetejärjestel- mä, joka toimii täydessä laajuudessaan.. PPaallaauutteejjäärrjjeesstteellmmää HHUUSS::ssttaa tteerrvvee-- yyssvviirraassttoooonn eeii ttooiimmii vviieellää,, mmuuttttaa ssee ssaaaaddaaaann kkuunnttoooonn,, kkuunn ssäähhkkööiinneenn ssaaiirraa-- uusskkeerrttoommuussjjäärrjjeesstteellmmää oonn HHUUSS::ssssaa kkääyyttöössssää 10. Lääketieteen opetus ja lääketieteellinen tutkimustoiminta Tutkimuksen ja koulutuksen erityisvaltionosuuden merkitys on ollut HUS:lle huomattava ja sen reaaliarvo on vuosien myötä pudonnut. Vuonna 2001 suoritettiin HUS:ssa 118844 erikoislääkäritutkintoa ja väitöskirjatutki- muksia valmistui 106. Lääketieteen opiskelijoiden määrää on lisätty vuonna 2002. HUS ja Helsinki katsovat, ettei EVO-raha kata tällä hetkellä todelli- sia opetuksen ja koulutuksen kustannuksia ja että EVO-rahan reaaliarvo tu- lee palauttaa. Erikoislääkärikoulutusta siirtyy lähivuosina yhä enemmän yliopistosairaa- loista muihin sairaaloihin. Opetusterveysasemahanke on ollut esillä Helsingin terveysviraston ja Hel- singin yliopiston yhteisessä terveystutkimuksen neuvottelukunnassa kevään 2002 aikana. Asian valmistelu on kesken eikä päätöstä opetusterveysase- man perustamisesta ole toistaiseksi tehty. 13 11. Kustannukset Helsingin terveydenhuollon (terveysvirasto ja HUS) kustannukset ovat muuta maata korkeammat. Karkeasti ottaen puolet kustannusten kalleudesta selittyy korkeammilla palkka- ja kiinteistökustannuksilla. Tiedossa olevat terveydenhuollon tarvetekijät eivät selitä korkeita kustannuksia. Pääkau- pungin erityispiirteet (esim. HIV-potilaat, narkomaanit, koulutettu ja vaati- va väestö) sekä HYKS:n valtakunnalliset velvoitteet, muuta maata parempi päivystysvalmius ja muut laadulliset ja sisällölliset erot selittävät osaltaan korkeaa kustannustasoa. OOssaa kkuussttaannnnuusstteenn kkaalllleeuuddeessttaa jjoohhttuuuu aalluussttaavviieenn sseellvviittyysstteenn ((PPeekkuurriinneenn 22000022,, TTiillvviiss yymm.. 22000022)) mmuukkaaaann HHeellssiinnggiinn jjaa HHUUSS::nn ppaallvveelluuyykkssiikkööiiddeenn hheeiikkoossttaa ttuuoottttaavvuuuuddeessttaa,, mmiittää ttuulleeee jjaattkkoossssaa ttaarrkkeemmmmiinn sseellvviittttääää.. HHUUSS::nn ssuuoorriitteeppoohhjjaaiinneenn kkuunnttaallaasskkuuttuuss eeii ttyyyyddyyttää kkaaiikkkkiiaa jjäässeennkkuunnttiiaa.. SSaaii-- rraaaannhhooiittooppiiiirriieenn ssaaiirraaaallaallaasskkuuttuuss oonn vvaallttaakkuunnnnaalllliinneenn oonnggeellmmaa.. HHUUSS ttaarrkkiiss-- ttaaaa kkuunnttaallaasskkuuttuussttaa 11..11..22000033 aallkkaaeenn.. SSeenn vvaaiikkuuttuussttaa aarrvviiooiiddaaaann llooppppuurraappoorr-- ttiissssaa. 3. Jatkotoimenpiteet 1. Helsingin terveydenhuollon ja HUS:n menokehityksen hallinta Helsingin taloudellinen tilanne on heikentynyt voimakkaasti vuodesta 2002 alkaen johtuen pääosin valtionosuus- ja yhteisöverouudistuksista. Helsinki joutuu kattamaan rahoitusvajettaan vuosina 2002 - 2003 yhteensä n. 750 milj. euron lainoituksella ja korottamalla kunnallisveroa yhdellä veroprosen- tilla sekä karsimalla toimintamenoja. Helsingin kaupunki on asettanut terveydenhuollolle tavoitteeksi lähentyä viiden suurimman kaupungin keskiarvoa asukaskohtaisilla kustannuksilla mitattuna kun ne vuonna 2001 olivat 15% keskiarvoa suuremmat. Lisäksi Helsingin kaupunki on päättänyt, että erikoissairaanhoidon osuutta terveys- viraston talousarviosta vähennetään ja että perusterveydenhuollon vastuuta terveydenhuollon kokonaisuudesta edelleen lisätään. HUS:n strategiassa vuoteen 2010 mennessä esitetään että jäsenkuntien eri- koissairaanhoidon kustannukset ovat kasvaneet vähemmän kuin väestön li- säys ja rakennemuutokset olisivat edellyttäneet. Helsinki ja HUS ovat sopineet hakevansa yhdessä kansallisen terveyspro- jektin hankerahaa selvitykseen, jossa paikannetaan mm. terveydenhuollon tuotannon heikohkon tehokkuuden syitä sekä selvitetään psykiatrisen eri- koissairaanhoidon kalleuden taustalla olevia tekijöitä jotta rationointitoimia kyettäisiin suuntaamaan oikein. 14 2. Uudistetaan sairaalalaskutusta Kustannusten jakaminen oikeudenmukaisesti sairaanhoitopiirin jäsenkunti- en kesken, kustannusten ennakoitavuus ja kustannusten hallinta edellyttävät HUS:n nykyisen laskutusjärjestelmän muuttamista. Ongelma ei koske vain HUSia vaan on valtakunnallinen. Sairaalalaskutuksessa HUS:n ja muiden sairaanhoitopiirien keskeisiä on- gelmia ovat laskutusperiaatteiden kirjavuus ja vaikeaselkoisuus, kustannus- ten jakaminen oikeudenmukaisesti jäsenkuntien kesken, kustannusten enna- koitavuus ja kustannuskehityksen hallinta. Laskutusjärjestelmien on arvioitu kannustavan ratkaisuihin, jotka eivät aina ole sairaaloiden eivätkä kuntien kannalta tarkoituksenmukaisia. Ryhmä ehdottaa, että sosiaali- ja terveysministeriö selvittää 31.1.2003 men- nessä sairaanhoitopiirien/sairaaloiden laskutuksen nykytilanteen, tunnistaa siinä havaitut puutteet ja kehittämistarpeet sekä ryhtyy selvityksen edellyt- tämiin toimenpiteisiin. 3. EVO-rahoitusta selvitetään HUS ja Helsingin kaupunki saavat valtion laskennallista korvausta lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta sekä terveystieteellisestä tutkimustoiminnas- ta aiheutuneisiin menoihin (ns. EVO-korvaus). HUS saa vuonna 2002 tut- kimuskorvausta 20,5 miljoonaa euroa ja Helsingin terveysvirasto 0,04 mil- joonaa euroa. HUS saa koulutuskorvausta suoritettujen tutkintojen perus- teella 17 miljoonaa euroa. Lisäksi HUS ja Helsingin kaupunki saavat koulu- tuskorvausta toteutuneiden koulutuskuukausien perusteella. HUS ja Helsinki ovat arvioineet, että laskennallinen EVO-korvaus ei kata koulutuksesta ja tutkimustoiminnasta aiheutuneita kustannuksia ja korvauk- sen reaalitaso on alentunut. Osapuolet ehdottavat, että sosiaali- ja terveys- ministeriö selvittää lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta sekä terveystie- teellisestä tutkimustoiminnasta aiheutuneet menot terveydenhuollon eri toi- mintayksiköille. Selvityksen tulosten tulisi olla käytettävissä valtion vuoden 2004 budjetin valmistelussa. 4. Toteutetaan päivystystä koskevat muutokset Ryhmä pitää tärkeänä edelleen keskittää erikoissairaanhoidon päivystystä harvempiin pisteisiin Helsingin alueella. HUS:n päivystyksen edelleen rationointia ja tehostamista varten nimetään työryhmä tämän vuoden aikana. Aikuispotilaille tarkoitettu Helsingin pe- rusterveydenhuollon ja HUS:n erikoissairaanhoidon yhteispäivystys järjes- tetään Helsingin alueella kahteen eri pisteeseen (itäinen ja läntinen). Yh- teispäivystyksen järjestää terveysvirasto, jonka toimintaa HUS:n erikoissai- raanhoito tukee ja konsultoi. Tällainen järjestely siirtää huomattavan osan helsinkiläisten aikuisten päivystyskäynneistä perusterveydenhuollon vas- tuulle. Yhteispäivystyksen ja erikoissairaanhoidon päivystyksen rajapintaa 15 hallitaan hyvällä potilasohjauksella. Lääketieteellisesti vaativimmat tapauk- set ohjataan suoraan erikoissairaanhoidon päivystyksiin Meilahden, Töölön ja Auroran (psykiatria)sairaaloihin. 5. Puretaan päällekkäisyyksiä määrätietoisesti Päällekkäinen terveydenhuollon palvelukapasiteetti puretaan vuoden 2003 aikana tekemällä tarvittavat työnjaon muutokset yleissisätautien, keuhkosai- rauksien, sukupuolitautien ja suun erikoissairaanhoidon alalla. Lisäksi sel- vitetään mahdollisuudet sulauttaa Mäntytien toimipisteessä sijaitseva neu- rologinen avokuntoutus olemassa oleviin toimintayksiköihin niin, että ky- seisestä toimipaikasta voidaan luopua. Edellä mainituille rationoinneille asetetaan suoraan Helsingin kuntalaskutuksessa näkyvä kustannusten alen- tamistavoite. 6. Tukipalveluita rationoidaan voimaperäisesti HUS:n suunnitelmissa on esitellä hallitukselle ja valtuustolle syksyn 2002 aikana puitteet muodostaa laboratorio-, kuvantamis- ja ravitsemustoimin- noista kunnalliset liikelaitokset. Päämääränä on merkittävät rationointi- hyödyt päällekkäisyyksien purkamisen kautta. Tarkoituksena on, että edellä mainitut liikelaitostoiminnot alkavat 1.1.2004. Laboratorio- ja kuvantamis- toiminnan tehostamisen tuottamat säästöt hyödynnetään kuntalaskutukses- sa. Osapuolet ovat lisäksi sopineet, että mahdollisuudet lääkehuollon, apuvä- linehuollon ja hankintojen yhdistämiseen/yhdessä kilpailuttamiseen selvite- tään vuoden 2003 aikana. 7. Tehostetaan terveyssuunnittelua ja sopimusohjausta Helsingin erikoissairaanhoidon menojen ennustettavuutta ja ohjattavuutta tulee parantaa nykyisestä. Helsingin kaupungin ja HUS:n terveyssuunnitte- lua tehostetaan. 8. Pannaan hoitoketjutyö toimimaan Käypä hoito -suositusten pohjalta laaditaan vuoden 2003 aikana 3 - 5 alu- eellista hoitoketjua, jotka viedään terveyssuunnittelutoimikunnassa tar- kemmin sovittavalla tavalla käytäntöön Helsingin terveysviraston ja HUS:n toimintayksiköissä. Alueellisten hoitoketjujen käyttöön ottoa lisätään vuo- sittain. On tärkeää että linjajohto sitoutuu muutoksen läpivientiin. 16 LIITE Helsingin ja HUS:n henkilöstön ja talouden kehitystä kuvaavia tunnuslukuja Vuosina 2000 - 2002 on terveysvirastoon perustettu 25 uutta terveyskeskus- lääkärin ja 48 uutta terveydenhoitajan vakanssia. Väestömäärä terveyskes- kuslääkärin vakanssia kohden on vähentynyt em. ajankohtana 2259 asuk- kaasta 2081 asukkaaseen. Väestömäärä terveydenhoitajan vakanssia kohden on vähentynyt 1103 asukkaasta 1022 asukkaaseen. Terveyskeskuslääkärei- den vakansseista oli 30.9.2002 hoitamatta 4,3 % kun vastaava luku oli vuot- ta aikaisemmin 7,6 %. Helsingin terveysviraston psykiatrian yksikössä oli 31.10.2002 yhteensä 102 lääkärin vakanssia. Virkojen määrä on kasvanut vuosina 2000 - 2002 yhteensä 6 vakanssilla toiminnan siirtojen ja selviämisaseman perustamisen vuoksi. Psykiatrian lääkärivakanssien täyttötilanne on kehittynyt viimeisen vuoden kuluessa suotuisaan suuntaan. Syyskuussa 2001 vakansseista oli hoitamatta 9,9 % ja vuoden 2002 syyskuussa 4,9 %. Helsingin terveysviraston akuutti- ja pitkäaikaishoidon yksiköissä (tark. terveyskeskussairaalat mukaan lukien poliklinikat) oli lokakuun lopussa 2002 yhteensä 107,5 lääkärin vakanssia. Edellä mainitussa vakanssimääräs- sä on mukana myös päivystystoimintojen yksikön 21 virkaa. Akuuttitoimin- tojen lääkärimäärää on lisätty vuosina 2000 - 2002 yhteensä 8 vakanssilla. Lääkärin vakansseista oli syyskuussa 2002 hoitamatta 4,7%, kun vastaava luku vuotta aikaisemmin oli 11,4%. Edellä mainittujen vakanssien lisäksi on perustettu 3 uutta lääkärin virkaa Lasten psykiatrian arviointiyksikköön ja yksi virka puhe- ja äänihäiriöpoli- klinikalle. Hoitohenkilöstön vaje Helsingin terveysvirastossa oli 30.9.2002 yhteensä 2,9 %. Vastaava luku oli vuotta aikaisemmin 3,7 %. Helsingin terveyskeskustoiminnan ja HUS:n palvelutuotannon kehitystä kuvataan seuraavissa taulukoissa. Vuoden 2001 käyntimäärän laskua edelli- seen vuoteen verrattuna selittää osaltaan lääkärilakko. 17 Taulukko 1: Helsingin terveyskeskuksen tuottamia käyntejä ja hoitopäiviä 1999 - 2001 ja ennuste 2002 Toiminto 1999 2000 2001 2002 enn. Avohoitokäynnit pth 2 551 000 2 673 000 2 585 000 2 619 402 Avohoitok. som. Ersa 78 000 75 000 75 000 Akuuttihoitopäivät 274 000 337 000 369 000 355 337 Pitkäaikaishoitopäivät 673 000 644 000 608 000 556 754 Psykiatrian avohoitok. 154 000 158 000 151 000 146 000 Psykiatrian avohoitop. 101 000 103 000 95 000 Psykiatrian vuodeoshp. 90 000 105 000 98 000 116 035 Taulukko 2: HUS-kuntayhtymän palvelut Helsingille 1999 - 2001 ja ennuste 2002 Toiminto 1999* 2000 2001 2002 e. Avohoitokäynnit (som.) 620 000 545 00 522 000 544 208 Hoitojaksot (som.) 92 000 82 000 77 000 81 000 Psyk. avohoitokäynnit 42 000 42 000 40 000 62 000 Psyk. hoitopäivät 117 000 111 000 109 000 90 000 * 1999 = HYKS ja Helsingin sairaanhoitopiiri Taulukko 3: Terveydenhuollon kustannuskehitystä kuvataan seuraavassa taulukossa (Lähde: Helsingin kaupungin talousarviot 2000, 2001 ja 2002): Helsinkiläisten terveydenhuollon kustannuskehitys 1999 2003 (milj. euroa) TP 1999 * % TP 2000 % TP 2001 % TA 2002 % TA 2003 % Yhteensä 626,2 100,0 653,7 100,0 714,1 100,0 764,6 100,0 755,8 100,0 Terveysvi- rasto 319,2 51,0 341,6 52,3 377,5 52,9 418,9 54,8 419,5 55,5 HUS 307 49,0 312,1 47,7 336,6 47,1 345,7 45,2 336,3 44,5 * 1999 = HYKS ja Helsingin sairaanhoitopiiri 18 Taulukko 4: HUS:n henkilöstömäärän kehitys: 1.2.2000 vs 1.10.2002 1.2.2000 31.12.2000 31.12.2001 1.10.2002 Muutos% Erotus Hoitohenkilökunta yht 10 249 10 583 11 272 11 041 7,7 % 792 LYH 83 82 59 19 -77,1 % -64 SIJAINEN 1 553 1 752 1 886 1 558 0,3 % 5 VA 865 707 636 594 -31,3 % -271 VAKINAINEN 7 748 8 042 8 691 8 870 14,5 % 1122 Lääkärit yht 2 114 2 157 2 266 2 293 8,5 % 179 LYH 5 1 4 -20,0 % -1 SIJAINEN 297 331 343 338 13,8 % 41 VA 502 454 515 492 -2,0 % -10 VAKINAINEN 1 310 1 371 1 408 1 459 11,4 % 149 Muu henkilökunta yht 4 951 5 187 5 474 5 464 10,4 % 513 LYH 31 29 36 8 -74,2 % -23 SIJAINEN 361 499 536 433 19,9 % 72 VA 773 552 622 591 -23,5 % -182 VAKINAINEN 3 786 4 107 4 280 4 432 17,1 % 646 Tutkimushenkilökunta 724 1 026 854 888 22,7 % 164 LYH 1 1 0,0 % 0 SIJAINEN 85 138 91 99 16,5 % 14 VA 127 177 158 127 0,0 % 0 VAKINAINEN 511 711 605 661 29,4 % 150 Yhteensä 18 038 18 953 19 866 19 686 9,1 % 1648 * 1.1.2001 Kätilöopiston ja Marian laitoshuollon siirto Helsingiltä Palvelukeskukseen - siirtyi 118 vakanssia * 1.1.2002 Aikuisten pitkäaikais- ja kuntoutuspsykiatrian siirto HYKS, HS, Psykiatrian toimialalta Helsingille - siirtyi 49 vakanssia * 1.1.2002 Palvelukeskus muutti ostopalveluja omaksi toiminnaksi henkilöstösiirtoina - vaikutus 76 vakanssia TRM200219nimiö TRM200219