Luonnos hallituksen esitykseksi kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöön- panossa annetun lain muuttamisesta Lausuntotiivistelmä Oikeusministeriön julkaisuja Justi ti eministeriets publikati oner 2025:19Mieti ntöjä ja lausuntoja Betänkanden och utlåtanden Luonnos hallituksen esitykseksi kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöön­ panossa annetun lain muuttamisesta Lausuntotiivistelmä Anni Haikarainen Oikeusministeriö Helsinki 2025 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:19 Oikeusministeriö CC BY-SA 4.0 ISBN pdf: 978-952-400-461-9 ISSN pdf: 2490-1172 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2025 Julkaisujen jakelu Distribution av publikationer Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto Publikations- arkivet Valto julkaisut.valtioneuvosto.fi https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ Kuvailulehti 14.4.2025 Luonnos hallituksen esitykseksi kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa annetun lain muuttamisesta Lausuntotiivistelmä Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:19 Teema Mietintöjä ja lausuntoja Julkaisija Oikeusministeriö Tekijä/t Anni Haikarainen Yhteisötekijä Oikeusministeriö Kieli suomi Sivumäärä 20 Tiivistelmä Oikeusministeriössä valmistunut luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa annetun lain muuttamisesta oli lausuntokierroksella 13.1. – 24.2.2025. Lausunto, tai ilmoitus siitä, ettei lausuttavaa ollut, saatiin 14 taholta. Esitysluonnokseen sisältyivät ehdotukset lain soveltamisalan laajentamisesta siten, että Suomen viranomaisilla olisi toimivalta muuntaa vieraassa valtiossa määrätty kuolemanrangaistus Suomessa täytäntöön pantavaksi vapauteen kohdistuvaksi seuraamukseksi. Lausunnonantajat pitävät pääsääntöisesti luonnoksessa esitettyjä muutoksia tavoitteiltaan kannatettavana ja tarkoituksenmukaisina. Lainsäädäntöön esitettyjä muutoksia pidetään tarpeellisina kuolemanrangaistuksen muuntamismahdollisuuden ja rikosvastuun toteuttamisen näkökulmasta. Useat lausunnonantajat pitävät tärkeänä, että seuraamuksen täytäntöönpanon siirtämisen ja muuntamisen lain mukaisten edellytysten arvioinnissa arvioidaan riittävällä tavalla oikeudenkäynnin oikeudenmukaisuuteen liittyvät tekijät ja muun muassa kaksoisrangaistavuuden vaatimuksen täyttyminen. Useat lausunnonantajat nostavat esille muutoksen vähäisen merkityksen käytännön tasolla, sillä edellytykset täytäntöönpanon siirrolle voivat muodostaa lain soveltamiselle hyvin korkean kynnyksen. Asiasanat rangaistukset, rangaistusten täytäntöönpano, täytäntöönpanon siirto, seuraamuksen muuntaminen, rikosoikeudellinen vastuu, rikosasiat ISBN PDF 978-952-400-461-9 ISSN PDF 2490-1172 Julkaisun osoite https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-461-9 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-461-9 Presentationsblad 14.4.2025 Utkast till regeringens proposition med förslag till lag om ändring av lagen om internationellt samarbete vid verkställighet av vissa straffrättsliga påföljder Sammandrag av remissvaren Justitieministeriets publikationer, Betänkanden och utlåtanden 2025:19 Tema Betänkanden och utlåtanden Utgivare Justitieministeriet Författare Anni Haikarainen Utarbetad av Justitieministeriet Språk finska Sidantal 20 Referat Utkastet till regeringens proposition med förslag till lag om ändring av lagen om internationellt samarbete vid verkställighet av vissa straffrättsliga påföljder som färdigställts vid justitieministeriet var ute på remiss 13.1–24.2.2025. 14 aktörer lämnade in ett utlåtande eller ett meddelande om att de inte hade något att yttra. I utkastet till proposition ingick förslag till att utvidga lagens tillämpningsområde så att de finska myndigheterna har befogenhet att omvandla ett dödsstraff som dömts ut i en främmande stat till en frihetsberövande påföljd som verkställs i Finland. Remissinstanserna anser i huvudsak att de ändringar som föreslås i utkastet är välkomna och ändamålsenliga till sina mål. De ändringar som föreslås i lagstiftningen anses nödvändiga med tanke på möjligheten att omvandla ett dödsstraff och realiseringen av straffansvaret. Flera remissinstanser ansåg viktigt att det vid bedömningen av lagenliga förutsättningar för överföring av verkställigheten av en påföljd och för omvandlingen av en påföljd på ett tillräckligt sätt bedöms de faktorer som anknyter till en rättvis rättegång och bland annat uppfyllandet av kravet för dubbel straffbarhet. Flera remissinstanser tog upp ändringens ringa betydelse i praktiken eftersom förutsättningarna för överföring av verkställighet kan bilda en mycket hög tröskel för tillämpandet av lagen. Nyckelord straff, verkställighet av straff, överföring av verkställighet, omvandling av påföljd, straffrättsligt ansvar, straffärenden ISBN PDF 978-952-400-461-9 ISSN PDF 2490-1172 URN-adress https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-461-9 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-461-9 Sisältö 1 Johdanto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 1.1 Luonnos hallituksen esitykseksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 1.2 Pyydetyt ja saadut lausunnot.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 2 Lausuntopalaute yleisesti. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 3 Ehdotetut lainsäädännön muutokset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 3.1 Lausuntopalaute säännöksiä koskevista muutosehdotuksista.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 3.2 Muu lausuntopalaute.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 6 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:19 1 Johdanto 1.1 Luonnos hallituksen esitykseksi 1.2 Pyydetyt ja saadut lausunnot Luonnos hallituksen esitykseksi oli lausuntokierroksella 13.1. – 24.2.2025. Lausunto- pyyntö julkaistiin lausuntopalvelu.fi-sivustolla. Lausunto saatiin 24.2.2025 mennessä 14 taholta, joista 4 ilmoitti, ettei heillä ole lausuttavaa asiassa. Lausunto pyydettiin seuraavilta tahoilta (tähdellä (*) merkityt antoivat lausunnon): Amnesty International Suomen osasto ry* Eduskunnan oikeusasiamies* Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI) Helsingin hallinto-oikeus* Helsingin käräjäoikeus* Professori Dan Helenius, Helsingin yliopisto / Oikeustieteellinen tiedekunta* Professori Sakari Melander, Helsingin yliopisto / Oikeustieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto, kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti Ihmisoikeuskeskus Itä-Suomen yliopisto / Oikeustieteiden laitos Korkein oikeus* Professori Minna Kimpimäki, Lapin yliopisto / Oikeustieteellinen tiedekunta* Maahanmuuttovirasto* Oikeuskanslerinvirasto Oikeusrekisterikeskus* Poliisihallitus* Rajavartiolaitos Rikosseuraamuslaitos Sisäministeriö Suomen Asianajajat (Suomen Asianajajaliitto)* Suomen Lakimiesliitto ry (Juristiliitto) Suomen tuomariliitto ry Syyttäjälaitos (Etelä-Suomen syyttäjäalue)* Tuomioistuinvirasto Turun hovioikeus Turun yliopisto / Oikeustieteellinen tiedekunta (professori Tatu Hyttinen) 7 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:19 Ulkoministeriö Valtakunnansyyttäjän toimisto Yhdenvertaisuusvaltuutettu Lisäksi lausunnon toimitti Oikeuspalveluvirasto ja yksi yksityishenkilö. Alkuperäiset lausunnot ovat saatavilla lausuntopalvelussa. Lausuntotiivistelmä sisältää koosteen lausuntojen sisällöstä. Kyseessä on tiivistelmä, eikä lausuntojen koko sisältöä ole toistettu yksityiskohtaisesti. Lausumia on tiivis- telmää varten lyhennetty, niitä on ryhmitelty uudestaan ja niiden kieliasua on yhte- näistetty. Tiivistelmässä kutakin teemaa koskevat lausumat on pyritty kokoamaan yhteen. 8 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:19 2 Lausuntopalaute yleisesti Lausunnonantajat pitävät yleisesti lainsäädännön muutosehdotuksia tavoitteiltaan kannatettavina ja tarkoituksenmukaisina. Suurin osa lausunnonantajista nimen- omaisesti toteaa lainsäädäntöön ehdotettujen muutosten tarpeellisuuden kuo- lemanrangaistuksen muuntamismahdollisuuden ja rikosvastuun toteuttamisen näkökulmasta. Lausunnoissa tunnistetaan kuitenkin muutoksen vähäinen sovellet- tavuus käytännössä. Useat lausunnonantajat pitivät tärkeänä, että seuraamuksen täytäntöönpanon siir- tämisen ja muuntamisen lain mukaisten edellytysten arvioinnissa selvitetään riit- tävällä tavalla oikeudenkäynnin oikeudenmukaisuuteen liittyvät tekijät ja muun muassa kaksoisrangaistavuuden vaatimuksen täyttyminen. Useat lausunnonantajat nostivat esille muutoksen vähäisen merkityksen käytännön tasolla, sillä edellytykset täytäntöönpanon siirrolle, kuten tuomiovaltion suostumus tai pyyntö, voivat muodostaa lain soveltamiselle hyvin korkean kynnyksen. Jois- sain lausunnoissa huomioidaan myös, että seuraamuksen täytäntöönpanon kartta- mis- ja pakenemistilanteita koskeva sääntely ei sovellu vastaavasti niihin tilanteisiin, joissa henkilölle on tuomittu kuolemanrangaistus. Lausuntopalautteessa esitetään myös huomioita kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa annetun lain muista uudistamistarpeista täytäntöönpanon siirtomenettelyn osalta. 9 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:19 3 Ehdotetut lainsäädännön muutokset 3.1 Lausuntopalaute säännöksiä koskevista muutosehdotuksista Suuri osa lausunnon antaneista (esimerkiksi: Syyttäjälaitos, Poliisihallitus, professori Minna Kimpimäki, professori Dan Helenius, Suomen Asianajajat ja Amnesty International Suomen osasto) tuovat lausunnoissaan nimenomai- sesti esille, että luonnoksessa esitetyt muutokset ovat tavoitteiltaan perusteltuja ja kannatettavia. Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia toteaa, että lain mukaan vapaudenme- netystä tarkoittava seuraamus voidaan panna täytäntöön Suomessa ilman tuomi- tun suostumusta, jos tuomittu Suomeen pakenemalla tai muuten Suomessa karttaa seuraamuksen täytäntöönpanoa eikä tähän esitetä muutosta. Eduskunnan oikeus- asiamiehen kanslian näkemyksen mukaan tämä voimassa olevan lain pakenemista ja karttamista koskeva voimassa olevan ehto ei sovellu kuolemanrangaistukseen, koska kuolemaan tuomitulta ei voida edellyttää muunlaista käyttäytymistä kuin ran- gaistuksen täytäntöönpanon karttamista. Kuolemaan tuomittu nauttii turvapaikan- hakijana kaikkialla ehdottoman palauttamiskiellon tuomia etuja. Perustuslain 9 §:n 4 momentin mukaan ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus. Näin ollen eduskunnan oikeusasia- miehen kanslian mukaan ei ole luultavaa, että kuolemaan tuomittu suostuisi siihen, että kuolemanrangaistus muunnetaan elinkaudeksi vankeutta, jos vaihtoehtona on, että hän voi jatkaa elämäänsä Suomessa vapaana kieltäydyttyään rangaistuksen muuntamisesta. Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia huomauttaa myös, ettei seuraamuksen mää- ränneen valtion pyynnön tai suostumuksen saaminen kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon siirrolle ja muuntamiselle ole todennäköistä. Ne maat, joissa kuo- lemanrangaistus on käytössä, ovat pääosin maita, joissa eurooppalaisen standar- din mukaiset oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset eivät välttämättä toteudu. Edes itsekriminointisuoja, syyttömyysolettama ja syyttäjän todistustaakka eivät välttämättä ole kaikissa näissä maissa samanlaisia rikosoikeudenkäynnin kul- makiviä kuin Euroopassa. 10 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:19 Eduskunnan oikeusasiamies tuo esille, että hallituksen esityksen luonnoksen perus- teella jää epäselväksi, tulisiko käräjäoikeuden tutkia omasta aloitteestaan kaikki oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin edellytykset, kun se muuntaa kuolemanran- gaistuksen vankeudeksi vai kuuluisiko näiden asioiden selvittämisen taakka syyttä- jälle tai oikeusministeriölle. Lisäksi eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia huomauttaa, että hallituksen esi- tyksen luonnoksesta (s. 7) saa sen käsityksen, että käräjäoikeuden muuntamisrat- kaisuun haettaisiin muutosta hallinto-oikeudesta, mikä ei voine pitää paikkaansa, koska voimassa olevan lain 24 §:n mukaan vain oikeusministeriön päätökseen hae- taan muutosta hallinto-oikeudesta. Voimassa olevan lain 10 §:n mukaan seuraa- muksen muuntamista koskevan asian käsittelyssä noudatetaan soveltuvin osin mitä on voimassa rikosasiain käsittelystä. Eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan, vaikka perustuslain 8 §:ään kirjattu taan- nehtivan lainsäädännön kielto koskee vain kriminalisointeja ja rangaistuksia, perustuslain muista säännöksistä, kuten omaisuudensuojaa ja mahdollisesti myös vapaudensuojaa koskevista säännöksistä saattaa kuitenkin johtua, että vaikutuk- seltaan taannehtivat säännökset voidaan säätää vain perustuslainsäätämisjärjes- tyksessä. (PeVL 102/2022 vp, s. 4, PeVL 17/2021 vp, s. 31, PeVL 42/2006 vp, s. 4/I, PeVL 63/2002 vp, s. 2/II ja PeVL 37/1998 vp, s. 2/I). Sopimusten sitovuus ja pysy- vyys kytkeytyvät myös osapuolten perusteltujen odotusten oikeudelliseen suojaa- miseen (PeVL 102/2022 vp, s. 4, PeVL 42/2006 vp, s. 4/I, PeVL 21/2004 vp, s. 3/I ja PeVL 33/2002 vp, s. 3/I). Nyt luonnosteltu rikoksen tekohetkeen ja kuolemaan tuomitun henkilön Suomeen saapumiseen nähden taannehtivasti sovellettavaksi tuleva sääntely voisi edus- kunnan oikeusasiamiehen näkemyksen mukaan vaikuttaa esimerkiksi turvapaik- kaoikeuden perusteella Suomessa asuvan henkilön perustuslain 7 §:n turvaamaan henkilökohtaiseen vapauteen. Eduskunnan oikeusasiamies pitää aiheellisena, että uuden lainsäädännön taannehtivuutta arvioidaan asian jatkovalmistelussa myös tältä kannalta. Syyttäjälaitos pitää tarkoituksenmukaisena täydentää lakia siten, että myös toi- sessa valtiossa annettu kuolemanrangaistus voidaan Suomessa panna täytäntöön vapausrangaistuksena, vaikka tapausten määrä mitä ilmeisimmin on vähäinen. Helsingin käräjäoikeuden mukaan lain 3 §:n edellytysten arviointi harkit- taessa kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon siirtoa ja muuntamista muo- dostuu käräjäoikeuden käsityksen mukaan toiseksi verrattuna tämänhetkiseen soveltamiskäytäntöön. Lain 3 §:n 1 momentin 2 kohdassa edellytykseksi säädetty 11 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:19 kaksoisrangaistavuus voi muodostua oikeusministeriössä haastavaksi arvioida, kun otetaan huomioon teot, joista kuolemanrangaistus on mahdollista tuomita seuraa- mukseksi toisissa valtioissa. Oikeusministeriö ja seuraamuksen muuntamisvaiheessa syyttäjä sekä tuomioistuin tarvitsevat tiedon siitä, mistä rikoksesta rangaistus on tuomittu eli tiedon syyksi luetun rikoksen teonkuvauksesta sen arvioimiseksi, mitä henkilö on tehnyt (osallisuus ja sen aste) sekä tuomitun henkilön toimista rikoksen luonteen ja tahallisuuden asteen selvittämiseksi. Kuolemanrangaistuksen tuomit- semiseen johtavat rikokset ovat jo lähtökohtaisesti vakavia, mutta eivät välttä- mättä yksiselitteisiä eivätkä arvioitavissa minkään yhteismitallisen viitekehyksen mukaisesti. Käräjäoikeus huomioi, että luonnoksessa ei erikseen käsitellä kuolemanrangaistusta koskevaan seuraamukseen liittyen myöskään lain 3 §:n 1 momentin 2 kohdassa tar- koitettuja tilanteita, joissa kyse olisi EU-luovuttamislain 3 §:ssä tarkoitetuista ns. listarikoksista. Pykälän sanamuodon mukaan, mikäli syyksi luettu rikos olisi EU-luo- vuttamislain 3 §:ssä tarkoitettu listarikos, rangaistavuutta Suomessa ei tällöin olisi tarve tutkia. Tilanne ei kuitenkaan voine olla tämä, sillä kaikissa lain soveltamisalaan kuuluvissa valtioissa oikeusperusta ei välttämättä ole vastaava kuin Suomessa ja muissa EU-jäsenvaltioissa. Käräjäoikeus nostaa esiin, että lain 3 §:n 2 momentissa täytäntöönpanon edellytyk- seksi säädetty tuomitun suostumus kuolemanrangaistuksen kohdalla voi tarkoittaa tosiasiassa ristiriitaa suhteessa perusoikeuksiin. Perustuslain 9 § kieltää karkotta- masta, luovuttamasta tai palauttamasta henkilöä, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus. Suostumusta ei näin ollen olisi välttämättä saatavissa. Harkit- taessa edellytyksiä täytäntöönpanolle tilanteessa, jossa henkilö pakenee tai karttaa seuraamuksen täytäntöönpanon jatkamista, arvioinnin vaikeus liittyy pakenemisen määrittelyyn kuolemanrangaistuksen uhan alla. Pakenemista tai karttamista ei luon- noksessa lainkaan käsitellä eikä määritellä. Käräjäoikeus huomioi, että laissa ei ole muutosesitystenkään jälkeen säännöstä siitä, mikä viranomainen on velvollinen selvittämään kuolemanrangaistuksen taustalla tuomiovaltiossa olevat seikat. Luonnoksessa todetuin tavoin täytäntöönpanohar- kinnassa arvioitaisiin nykyisen käytännön tavoin, onko tuomiovaltiosta saatu riittävä selvitys muun muassa oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä ja tarvittavat tie- dot täytäntöönpanon siirron toteuttamiseksi ja seuraamuksen muuntamiseksi. Tie- don tarve koskee kaikkia menettelyn osallisia viranomaisia. Tuomiovaltiossa käydyn oikeudenkäynnin oikeudenmukaisuuden edellytysten täyttymisen jälkikäteinen sel- vittäminen voi helposti muodostua haastavaksi, kun taustalla ei sovelleta Euroopan unionin oikeudessa käytössä olevia vastavuoroisen tunnustamisen ja keskinäisen luottamuksen periaatteita. Edellytysten arviointi voi muodostua ongelmalliseksi 12 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:19 myös syystä, että perusteet, kuten itsekriminointisuojan toteutuminen ja mahdol- linen kertomusten hyödyntämiskielto sekä osallisuuden ja tahallisuuden arviointi, voivat tosiasiassa johtaa arviointiin, onko tuomittu syyllistynyt siihen rikokseen, josta seuraamus on määrätty vieraassa valtiossa. Syyllisyyskysymyksen arviointi on kielletty lain 9 b §:ssä. Poliisihallitus pitää hyvänä, että puhtaasti juridistekninen este rikosvastuun toteu- tumiselta poistettaisiin kansallisesta lainsäädännöstä ja poliisihallitus suhtautuu myönteisesti ehdotettuun uudistukseen. On kuitenkin syytä tunnistaa, että vaikka lakiehdotus hyväksyttäisiin, sillä tuskin tulee olemaan käytännössä suurta merkitystä. Ensinnäkin, kuten ehdotuksessakin todetaan, tällaiset tapaukset, joissa kuolemaantuomittu pakenee Suomeen ennen rangaistuksensa täytäntöönpanoa ovat erittäin harvinaisia. Toiseksi laki toisi lisäarvoa vain niissä tapauksissa, joissa kuolemantuomion anta- nut valtio ei itse suostuisi muuntamaan rangaistusta vapausrangaistukseksi, jol- loin Suomi voisi sen tehdä. Lakiehdotuksen mukaan tämä muuntaminen Suomessa kuitenkin edelleen edellyttäisi tuomiovaltion antamaa suostumusta. Poliisihallitus pitää aiheellisena kysymystä, kuinka usein valtio, joka ei itse muunna antamaansa tuomiota saadaan suostumaan siihen, että Suomi tämän muuntamisen tekee. Kolmanneksi Poliisihallitus toteaa, että laki ei mitenkään vaikuta tämänkaltaisten asioiden suurimpaan vaikeuteen eli yhteydenpitoon tuomiovaltion kanssa ja luotet- tavien tietojen saamiseen sieltä. Esimerkiksi sen selvittäminen onko tuomittu hen- kilö saanut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin voi lainmuutoksesta riippumatta muodostua edelleenkin ylikäymättömäksi esteeksi. Poliisihallitus pitää kaikesta huolimatta hyvänä, että rikosvastuun toteuttaminen tehdään mahdolliseksi. Suomen asianajajat pitää esitystä kokonaisuutena arvioiden kannatettavana ja perusteltuna. Suomen asianajajat toteaa kuitenkin, että käytännössä esiin tulevat tapaukset lienevät hyvin harvinaisia. Suomen Asianajajat viittaa Syyttäjälaitoksen, Helsingin käräjäoikeuden ja eduskun- nan oikeusasiamiehen esittämiin huomioihin ja toteaa, että yhtyy niissä esitettyihin kommentteihin ja varauksiin. 13 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:19 Professori Minna Kimpimäki pitää esitettyä lainmuutosta perusteltuna ja tar- peellisena. Kuten esityksessäkin todetaan, esitetty muuntamismahdollisuus tulisi todennäköisesti erittäin harvoin sovellettavaksi. Muutos voi kuitenkin yksittäis- tapauksessa olla tärkeä, sillä se voi edesauttaa sitä, että ulkomailla kuolemanran- gaistukseen tuomittu Suomen kansalainen voidaan mahdollisesti saada siirretyksi Suomeen suorittamaan vapaudenmenetykseksi muunnettua rangaistusta. Muutos voi myös mahdollistaa sen, että Suomeen paennut ulkomailla vakavien rikosten perusteella kuolemaan tuomittu henkilö voidaan saattaa oikeudelliseen vastuuseen teoistaan. Kuolemanrangaistuksen kohdalla mahdollisuus seuraa- muksen täytäntöönpanoon Suomessa on erityisen merkittävä siksi, ettei henki- löä ole mahdollista luovuttaa valtioon, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistuksen täytäntöönpano. Kimpimäki toteaa, että täytäntöönpanolle ja seuraamuksen muuntamiselle asetetut edellytykset ovat sääntelyn oikeudenmukaisen soveltamisen kannalta erittäin kes- keisiä. Tärkeää on, että muuntaminen edellyttää tuomion antaneen valtion pyyn- töä tai suostumusta, koska useampikertaisen rankaisemisen välttämiseksi tuomion antaneen valtion tulee tunnustaa Suomessa täytäntöönpantu seuraamus tuomion asianmukaiseksi ja riittäväksi täytäntöönpanoksi. Koska kuolemanrangaistuksia voi- daan eri maissa tuomita hyvinkin monenlaisista ja vakavuudeltaan eri asteisista teoista, täytäntöönpanon kannalta tärkeä on täytäntöönpanon edellytykseksi ase- tettu kaksoisrangaistavuuden vaatimus sekä se, että seuraamukseksi määrätään Suomen laissa vastaavasta rikoksesta säädetty vapaudenmenetys. Ihmis- ja perusoi- keusvelvoitteiden näkökulmasta olennaista on myös se, että muuntamisen edelly- tyksenä on riittävä selvitys alkuperäisen oikeudenkäynnin oikeudenmukaisuudesta. Professori Dan Heleniuksen mukaan esityksen tavoitteita voidaan periaatteessa pitää perusteltuina rikosvastuun toteutumisen kannalta, vaikka muutokset kos- kisivat käytännössä hyvin poikkeuksellisia ja harvinaisia tapauksia. Voidaan Hele- niuksen mukaan kuitenkin kyseenalaistaa, toteutuisivatko esitetyt tavoitteet käytännössä. Käytännössä suurin muutos olisi, että rangaistuksen täytäntöönpano ei enää edellyttäisi tuomitun kuolemanrangaistuksen muuntamista vapausrangais- tukseksi tuomiovaltion toimesta. Helenius tuo esille, että voidaan ylipäänsä kysyä, olisiko sellainen valtio, joka ei nykyisen lain mukaan olisi suostuvainen muuntamaan kuolemanrangaistusta vapausrangaistukseksi kuitenkin suostuvainen riittävään yhteistyöhön ja tietojen- vaihtoon Suomen viranomaisten kanssa rangaistuksen saattamiseksi täytäntöön- pantavaksi Suomessa. Seuraamuksen määränneen valtion pyyntö tai suostumus olisi myös edelleen edellytyksenä kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon 14 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:19 siirrolle ja muuntamiselle. Tässäkin voidaan kysyä, olisiko sellainen valtio, joka ei suostuisi muuntamaan kuolemanrangaistusta vapausrangaistukseksi kuitenkin val- mis suostumaan täytäntöönpanon siirtoon ja muuntamiseen. Yhteistyöhön liittyvät haasteet eivät myöskään välttämättä vähenisi ehdotettujen muutosten myötä, koska yhteydenpitoa ja tietojenvaihtoa edellytettäisiin edelleen. Rangaistuksen täytäntöönpanon edellytyksenä olisi lain 3 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan ensinnäkin edelleen, että teko, josta seuraamus on määrätty, on tai olisi Suomessa vastaavissa olosuhteissa tehtynä Suomen lain mukaan rikos (kaksoisran- gaistavuus). Kaksoisrangaistavuutta olisi tässä yhteydessä arvioitava in abstracto, ts. riittävää olisi, että teko tai tekotyyppi olisi myös Suomen lain mukaan rikos vas- taavissa olosuhteissa (HE 81/1986 s. 9). Vaatimuksena ei siten olisi, että teosta voi- taisiin myös faktisesti tuomita rangaistus Suomen oikeusjärjestelmän mukaan esim. sen johdosta, että syyteoikeus teosta ei ole vanhentunut. Sitä vastoin tekoa ei voi- taisi pitää Suomen lain mukaan rangaistavana, mikäli tekoa Suomessa vastaavissa olosuhteissa tehtynä olisi pidettävänä esim. oikeutettuna hätävarjeluna tai pakko- tilatekona. Samoin esim. tahallisuusarviointiin vaikuttavat seikat olisi pystyttävä arvioimaan. Helenius toteaa, että joka tapauksessa teon faktisten olosuhteiden selvittäminen kaksoisrangaistavuuden arvioimiseksi edellyttäisi edelleen tiivistä yhteydenpitoa ja tietojenvaihtoa Suomen ja tuomiovaltion välillä. Kaksoisrangaistavuuden arvioimi- nen edellyttäisi käytännössä myös, että tapauksen tosiseikkoja ja tuomitun syylli- syyttä olisi ainakin jollain tasolla voitava sisällöllisesti arvioida uudelleen, lain 9 b §:n kiellosta huolimatta. Kuolemantuomion muuntamiselle edellytettäisiin lain 3 §:n 2 momentin mukaan, että tuomittu on Suomen kansalainen tai että hänellä on kotipaikka Suomessa. Lisäksi tuomittu tulee suostua seuraamuksen täytäntöönpanoon Suomessa. Vapau- teen kohdistuvaksi seuraamukseksi muunnettu kuolemanrangaistus voitaisiin kui- tenkin panna täytäntöön Suomessa ilman tuomitun suostumusta, jos tuomittu Suomeen pakenemalla tai muuten Suomessa karttaa seuraamuksen täytäntöön- panoa tai täytäntöönpanon jatkamista. Heleniuksen näkemyksen mukaan nämä edellytykset eivät samalla tavalla sovi yhteen kuolemanrangaistuksen muunta- misen kanssa, kuin vapaudenmenetystä koskevan seuraamuksen täytäntöönpa- non. Ensinäkin tuomitun suostumuksen edellyttäminen implikoi, että tuomitulla on valinnanvaraa sen suhteen, suorittaako hän rangaistuksen Suomessa vai tuomio- valtiossa. Tällaista valinnanvaraa tuomitulla ei kuitenkaan käytännössä ole, kun kyse on tuomitusta kuolemanrangaistuksesta. Tuomittu ei luonnollisesti halua missään tapauksessa suorittaa rangaistustaan tuomiovaltiossa, eikä häntä myöskään voida perustuslain 9 §:n 4 momentin mukaan johdosta karkottaa, luovuttaa tai palauttaa 15 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:19 tuomiovaltioon. Kuolemaan tuomitun henkilön osalta on lisäksi täysin luonnol- lista, että hän pyrkii pakenemaan ja karttamaan seuraamuksen täytäntöönpanoa. Käytännössä lain 3 §:n 2 momentin mukaiset edellytykset olisivat siten merkityk- settömiä, mitä tulee kuolemanrangaistuksen muuntamiseen, koska tuomitun suos- tumusta ei faktisesti voida edellyttää, eikä myöskään sitä, että tuomittu ei pyrkisi pakenemaan taikka karttamaan seuraamuksen täytäntöönpanoa. Koska kuolemanrangaistuksen osalta on kyse Suomen oikeusjärjestelmälle vie- raasta seuraamuksesta, seuraamusta olisi ehdotetun lain 9 §:n mukaan muun- nettava Suomen laissa vastaavasta rikoksesta säädetyksi vankeusrangaistukseksi. Helenius tuo esille, että luonnoksessa ei kuitenkaan lähemmin käsitellä sitä, miten tällaista muuntamista olisi käytännössä suoritettava. Vaatimus ”laissa vastaavasta rikoksesta säädetystä vankeusrangaistusta” ei välttämättä anna kysymykseen kovin paljon opastusta, koska kuolemanrangaistus voidaan eri valtioissa tuomita var- sin erityyppisistä rikoksista. Helpoin esimerkki lienee murha, josta ainoa mahdolli- nen rangaistus Suomen lain mukaan on elinkautinen vankeus. Murhasta tuomittu kuolemanrangaistus voitaisiin näin ollen todennäköisesti muuntaa elinkautiseksi vankeudeksi. Arviointi vaikeutuu kuitenkin, jos kyse on esim. raiskauksesta tai huu- mausainerikoksesta tuomitusta kuolemanrangaistuksesta. Rangaistusasteikot ovat tällöin huomattavan laajoja, jolloin arviointi myös vaikeutuu huomattavasti. Käytännössä seuraamuksen muuntaminen vankeusrangaistukseksi vastaavasta rikoksesta säädetyn rangaistusasteikon sisällä edellyttänee myös, että asian tosi- seikkoihin ainakin jollain tasolla otetaan kantaa, jolloin saatetaan myös joutua arvi- oimaan tuomitun syyllisyyttä lain 9 b §:n vastaisesti. Tätä asiaa olisi Heleniuksen mukaan arvioitava perusteellisemmin asian jatkovalmistelussa. Amnesty International Suomen osasto ry pitää tervetulleena hallituksen esitystä siirtää Suomen kansalaiselle tai henkilölle, jonka kotipaikka on Suomessa, vieraassa valtiossa määrätyn kuolemanrangaistuksen täytäntöönpano Suomeen. Amnesty korostaa kaksoisrangaistavuuden vaatimuksen ja ehdottoman palautus- kiellon huomioimista hallituksen esityksessä. Amnesty pitää kuitenkin tärkeänä, että kuolemanrangaistus voidaan muuntaa Suomessa rangaistukseksi rankaise- mattomuuden estämiseksi. Amnesty korostaa kuitenkin, että on tärkeää tarkastella yksityiskohtaisesti, mistä teoista rangaistus on määrätty ja onko kyse esimerkiksi kohtuuttomasta rangaistuksesta. Vaikka lainsäädäntömuutoksessa on kyse vieraassa valtiossa määrätyn tietyn seu- raamuslajin (kuolemanrangaistuksen) täytäntöönpanon siirtämisen ja muunta- misen mahdollistamisesta prosessuaalisesti eikä oikeudellisesti rangaistuksen 16 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:19 määräämisestä, olisi hallituksen esityksessä hyvä tarkastella myös perustuslakia ja säätämisjärjestystä käsittelevän luvun ohella perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointia. Lainsäädäntömuutoksen esitöissä voisi tarkastella ennen kaikkea sitä, miten vai- kutukset eri perus- ja ihmisoikeuksiin näyttäytyvät käytännön tasolla rikoksesta tuomitulle. Esityksessä voisi esimerkiksi tarkastella lisää sitä, miten seuraamuksen määränneen valtion pyyntö tai suostumus kuolemanrangaistuksen täytäntöönpa- non siirrolle ja muuntamiselle vaikuttaa tosiasiallisesti tuomitun mahdollisuuksiin välttyä kuolemanrangaistukselta ja hänen oikeuksiensa toteutumiseen. 3.2 Muu lausuntopalaute Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia huomioi, että avoimien lähteiden mukaan esimerkiksi esim. Irakissa kuolemanrangaistus voidaan tuomita valtion- ja maanpe- toksesta, vakoilusta, raiskauksesta, kidnappauksesta, terrorismista, huumausaineen levittämisestä ja sotarikoksista. Vaikka kaksoisrangaistavuus lueteltujen Irakissa käy- tössä olevien rikosnimikkeidenkin tasolla vaikuttaisi selvältä, esimerkiksi valtion- ja maanpetosten, vakoilun ja terrorismin tunnusmerkistöt vaihtelevat maittain ja rangaistavuuden arviointi riippuu myös poliittisesta tilanteesta ja valtiorakenteen kestävyydestä. Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia toteaa, että henkirikosten tai sotarikos- ten kaksoisrangaistavuuden arviointi ei laajoissa väkivaltaisissa konfliktitilanteissa tai suoranaisen sodan olosuhteissa ole itsestään selvää, koska tappavan väkival- lan käyttöä halutaan yleensä oikeuttaa hätävarjelua, pakkotilaa ja muitakin oikeut- tamisperusteita koskevalla juridisella argumentaatiolla. Useimmiten ne, jotka aseellisen konfliktin jälkeen tuomitaan kuolemaan, ovat konfliktin häviäjiä. Myös tavanomaisissa olosuhteissa esimerkiksi se, mitä pidetään oikeutettuna hätävarje- luna, vaihtelee suuresti eri maiden välillä. Eduskunnan oikeusasiamies tuo esille lisäksi, että oikeudenkäynnin oikeudenmukai- suuden jälkikäteinen selvittäminen saattaisi olla hyvinkin haasteellista – tuomitse- minen on saattanut perustua esimerkiksi esitutkinnassa ilman avustajaa annettuihin tunnustuksiin. Menettelyn kohteena olevat henkilöt todennäköisesti esittäisivät säännönmukaisesti väitteen siitä, etteivät oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin edellytykset täyttyneet kuolemantuomioon johtaneessa oikeudenkäynnissä – ja useimmiten tällaiset väitteet olisivat uskottavia. 17 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:19 Eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan vaikuttaa siltä, että luonnostellun menet- telyn ehdot ja edellytykset muodostaisivat käytännössä ylittämättömän kynnyksen sille, että muualla annettuja kuolemantuomiota saataisiin Suomessa muunnetuiksi vankeudeksi. Lisäksi muuntamisoikeudenkäynnissä voidaan siis käytännössä joutua arvioimaan myös tuomitun syyllisyyttä. Käräjäoikeudessa voidaan käytännössä joutua arvio- maan esimerkiksi hyödyntämiskiellon ulottuvuuksia ja sitä, muodostiko esimerkiksi kiduttamalla saatu todiste kuolemantuomioon johtaneessa jutussa sellaisen pää- asiallisen näytön, jonka hyödyntämättä jättäminen olisi Suomessa johtanut syyt- teen hylkäämiseen. Myös takautuvaan rikoslainsäädäntöön liittyvät kysymykset saattavat nousta esille. Helsingin käräjäoikeus toteaa yksittäisinä havaintoina, että luonnoksessa ei esi- tetä täydennettäväksi lain 5 d §:ää. Sanotun lainkohdan mukaan tuomittu voidaan säilöön ottamisen sijasta määrätä matkustuskieltoon. Pykälää olisi syytä täydentää koskemaan myös tehostettua matkustuskieltoa lisäämällä se vaihtoehdoksi säilöön ottamiselle. Pykälän toinen virka tulisi säätää kuulumaan seuraavasti: ”Matkustus- kiellosta ja tehostetusta matkustuskiellosta on soveltuvin osin voimassa, mitä niistä säädetään pakkokeinolaissa ja mitä säilöön ottamisesta säädetään tässä laissa.”. Lisäksi käräjäoikeus toteaa, että ehdotettua 11 §:ää olisi syytä täydentää siten, että henkilökohtainen läsnäolo olisi mahdollista videoyhteyden välityksellä, mikäli tuomioistuin harkitsee sen soveliaaksi. Tämä antaisi mahdollisuuden poikkeusti- lanteissa hyödyntää tekniikkaa. Tältä osin käräjäoikeus ehdottaa, että pykälään lisät- täisiin seuraava virke: Jos käräjäoikeus harkitsee sen soveliaaksi, asian käsittelyssä voidaan käyttää videoneuvottelua tai muuta soveltuvaa teknistä tiedonvälitystapaa, jossa käsittelyyn osallistuvilla on puhe- ja näköyhteys keskenään. Jos käräjäoikeus pitää sitä tarpeellisena, henkilö on kuitenkin tuotava käräjäoikeuteen. Lisäksi käräjäoikeus kiinnittää huomiota luonnokseen valtioneuvoston asetukseksi kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täy- täntöönpanossa ja sen 4 §:ään. Lääninhallitukset on lakkautettu, joten termi olisi syytä poistaa asetustekstistä tässä yhteydessä. Käräjäoikeus katsoo tarpeelliseksi myös tehdä arviota siitä, onko oikeusministeriö edelleen oikea toimivaltainen viranomainen tekemään päätöstä, joka edellyttäisi oikeusviranomaisen harkintaa. 18 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:19 Syyttäjälaitos huomioi, että sen enempää laissa kuin asetuksessakaan ei ole sää- detty oikeusministeriössä huomioon otettavia seikkoja siirtoa Suomeen harkit- taessa ja siitä päätettäessä. Erityisesti valtiot, joilla on käytössä kuolemanrangaistus, saattavat oikeuskulttuuriltaan poiketa huomattavasti omastamme. Oikeusministe- riön tulee kaikissa tapauksissa selvittää esitutkinnan ja tuomioistuinkäsittelyn puo- lueettomuus, asian käsitelleen tuomioistuimen riippumattomuus sekä tuomion takana mahdollisesti olevat poliittiset vaikuttimet, mitkä seikat eivät ilmene anne- tusta tuomiosta. Oikeusministeriön lisäksi muuntamista käsittelevät syyttäjät ja tuomioistuin tarvitsevat tarkat tiedot siitä, miten teko on tehty, mukaan lukien tuo- mitun motiivit sekä osallisuuden ja tahallisuuden aste. Lain 3 § 1 momentissa yhtenä edellytyksenä vieraan valtion tuomioistuimen mää- ränneen tuomion täytäntöönpanolle Suomessa on (kohta 2), että teko, josta seuraa- mus on määrätty, on tai olisi Suomessa vastaavissa olosuhteissa tehtynä Suomen lain mukaan rikos taikka on rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suo- men ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain 3 §:ssä tarkoi- tettu teko. Viime mainitun lain, ns. EU-luovuttamislain, 3 §:ssä on kysymys rikoksista, joiden osalta Suomi ei tutki, ovatko tai olisivatko teot Suomessa rangaistavia. Kan- sainvälisestä yhteistoiminnasta annetun lain pykälätekstistä ei ilmene, että kyseen ollessa EU-luovuttamislain 3 §:ssä luetelluista rikoksista, kaksoisrangaistavuus jätet- täisiin tutkimatta vain siirron tapahtuessa jäsenvaltioiden välillä, joista kaikki ovat saattaneet voimaan EU:n jäsenvaltioiden välistä tuomioiden siirtoa koskevan pui- tepäätöksen 2008/909/JHA. On ehdottoman tärkeää, että kaksoisrangaistavuus täyttyy siirrettäessä Suomeen täytäntöön pantavaksi toisessa valtiossa annettu rangaistus. Syyttäjälaitos tuo esiin myös, että hallituksen esityksessä on todettu, että tapauk- sen tosiseikkoja ja tuomitun syyllisyyttä ei siis voida sisällöllisesti käsitellä ja tutkia uudelleen, vaan muuntaminen tehdään tuomiovaltion toimittamien tietojen perus- teella. Oikeusministeriön on ensin voitava tutkia tapauksen tosiseikkoja voidakseen arvioida, mistä rikoksesta Suomen lain mukaan olisi kysymys ja onko seuraamuksen muuntaminen tarpeen, ja syyttäjän ja tuomioistuimen edellisten seikkojen lisäksi, mikä olisi teosta oikea seuraamus. Lisäksi syyttäjälaitos toteaa, että esityksessä lain 11 §:n mukaan tuomittua on kuul- tava muuntamisasiassa henkilökohtaisesti, jos hän sitä pyytää eikä ole vapautensa menettäneenä vieraassa valtiossa. Parempi vaihtoehto olisi, että tuomittua pyrittäi- siin aina kuulemaan näissä tilanteissa, jos hän sitä haluaa tai siihen suostuu, myös hänen ollessaan vapautensa menettäneenä vieraassa valtiossa. Kuuleminen voisi tapahtua myös videoyhteydellä. Pykälää tulisi tältä osin täydentää. 19 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:19 Syyttäjälaitos huomauttaa lisäksi, että kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa annetussa asetuksessa maini- tut viranomaistahot, joita enää ei ole, tulisi korjata tehtäviä nykyisin hoitaviksi. Oikeusrekisterikeskus (ORK) tuo esille, että asetuksen kansainvälisestä yhteis- toiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa 9 §:ssä säädetään oikeusministeriön ilmoitusvelvollisuudesta rikosrekisteritoimistolle. Rikosrekisterilain (770/1993) 1 §:n mukaisesti rikosrekisterin rekisterinpitäjä on Oikeusrekisterikeskus. ORK esittää asetukseen rekisterinpitäjän päivittämistä ajan tasalle. Professori Dan Helenius huomioi, että esityksessä ei erikseen käsitellä sitä, että lain 3 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan kaksoisrangaistavuutta ei edellytetä, mikäli kyse on rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroo- pan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain (1286/2003) 3 §:ssä tarkoitettu teko. Kyse on ns. ”listarikoksista”, joiden osalta kaksoisrangaistavuuden vaatimusta ei saa tutkia. Nämä poikkeukset kaksoisrangaistavuuden vaatimuksesta liittyvät kuiten- kin ainoastaan EU-jäsenvaltioiden väliseen rikosoikeudelliseen yhteistyöhön, kun taas kansainvälisestä yhteistoiminnasta vapausrangaistusten täytäntöönpanossa annettu laki koskee Suomen ja muiden valtioiden välistä yhteistyötä yleisesti. Lista- rikoksia koskeva poikkeus lisättiin lakiin eurooppalaista pidätysmääräystä koskevan puitepäätöksen kansallisen implementoinnin yhteydessä ja koskee tilanteita, joissa toisen jäsenvaltion luovuttamispyyntö koskee vapausrangaistuksen täytäntöön- panoa ja luovutettavaksi pyydetty on Suomen kansalainen tai Suomessa pysyvästi asuva henkilö, joka haluaa suorittaa kyseisen vapausrangaistuksen Suomessa (HE 88/2003 s. 67). Tämän jälkeen unionissa on kuitenkin annettu erillinen puitepäätös 2008/909/JHA vapausrangaistusten ja vapauden menetyksen käsittävien toimen- piteiden täytäntöönpanemisesta EU:ssa, joka on niin ikään implementoitu Suomen lainsäädäntöön. Näin ollen voidaan kyseenalaistaa, onko ”listarikoksia” koskevalle poikkeukselle ylipäänsä enää tarve kansainvälisestä yhteistoiminnasta vapausran- gaistusten täytäntöönpanossa annetussa laissa. Joka tapauksessa lakia olisi Hele- niuksen mukaan syytä muuttaa niin, että poikkeus koskisi ainoastaan Suomen ja muiden EU-jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä. Helenius tuo myös esille, että yhteydenpito ja tietojenvaihto olisi edelleen tarpeen myös sen selvittämiseksi, voidaanko tuomiovaltiossa käytyä oikeudenkäyntiä pitää oikeudenmukaisena. Tämä vaatimus ei ilmene selkeästi nykyisestä lainsäädän- nöstä (vrt. ns. yleisen oikeusapulain (4/1994) 12 §), mutta esityksen mukaan oikeu- denkäynnin oikeudenmukaisuutta on käytännössä kuitenkin arvioitu. Huomioiden, että oikeudenkäynnin oikeudenmukaisuus on edellytys myös EU-jäsenvaltioiden väliselle yhteistyölle, taso ei voine ainakaan olla alhaisempi, mitä tulee Suomen ja 20 Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2025:19 kolmansien maiden väliseen yhteistyöhön. Näin ollen Suomen viranomaiset voisi- vat edelleen joutua arvioimaan sellaisia oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin liit- tyviä edellytyksiä, kuten itsekriminointisuoja ja oikeus avustajaan. Vaikka lain 9 b §:n mukaan seuraamuksen muuntamista koskevassa asiassa ei saa tutkia, onko tuo- mittu syyllistynyt siihen rikokseen, josta seuraamus on määrätty vieraassa valtiossa, oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin arvioiminen saattaisi kuitenkin tarkoittaa, että tuomioistuin voisi ainakin osittain joutua ottamaan kantaa myös tuomitun syyllisyy- teen ja tapauksen tosiseikkoihin. Suomen Asianajajat esittää, että laki kansainvälisestä yhteistoiminnasta vapaus- rangaistusten täytäntöönpanossa (21/1987) revisioitaisiin esitetyn täsmämuutoksen sijasta kokonaan, ja muutoksen yhteydessä huomioitaisiin edellä viitatut, nimetty- jen lausunnonantajien perustellut näkemykset. Omalta osaltaan Suomen Asianajajat toteaa muutostarpeen siltä osin, että vastaa- jalle tulisi aina määrätä puolustaja viran puolesta. Amnesty International Suomen osasto ry kehottaa tuomaan lakimuutoksen esi- töissä esille myös ruumiillisten rangaistusten merkityksen kidutuksen ja kansainvä- listen ihmisoikeusvelvoitteiden näkökulmasta. Amnestyn mukaan tulisi myös kehitellä keinoja, joilla aktiivisesti autettaisiin ulko- mailla kuolemanrangaistukseen tuomittuja henkilöitä pääsemään Suomeen suorit- tamaan rangaistusta. Rangaistuksen täytäntöönpanon Suomessa vapausrangaistuksena tulisi riippua siitä, millaisesta rikoksesta on ollut kyse. Amnesty huomauttaa, että tietyt teot voivat olla toisissa maissa rikoksia, joista rangaistaan ankarastikin, vaikkeivät ne Suomessa rikoksia olisikaan. Tällaisia voivat esimerkiksi olla seksuaalinen kanssa- käyminen samaa sukupuolta olevan kanssa, aviorikos, mielenosoittaminen ja moni muu teko, mikä ei Suomessa olisi rikos tai joka olisi vain vähäinen rikos. ISSN 2490-1172 (PDF) ISBN 978-952-400-461-9 (PDF) Oikeusministeriö PL 25 00023 Valti oneuvosto www.oikeusministerio.fi Justi ti eministeriet PB 25 00023 Statsrådet www.justi ti eministeriet.fi Luonnos hallituksen esitykseksi kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa annetun lain muuttamisesta : Lausuntotiivistelmä Kuvailulehti Presentationsblad Sisältö 1 Johdanto 1.1 Luonnos hallituksen esitykseksi 1.2 Pyydetyt ja saadut lausunnot 2 Lausuntopalaute yleisesti 3 Ehdotetut lainsäädännön muutokset 3.1 Lausuntopalaute säännöksiä koskevista muutosehdotuksista 3.2 Muu lausuntopalaute