Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän YTR:n vuosikertomus 2014 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 32/2015 ISSN 1797- 3562 ISBN 978-952-227-990-3 KUVAILULEHTI Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Julkaisun nimi Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän YTR:n vuosikertomus 2014 Tekijät Sarjan nimi ja numero Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 32/2015 Toimielimen asettamispäivä ISSN verkkojulkaisu 1797- 3562 ISBN verkkojulkaisu 978-952-227-990-3 Kieli suomi Kokonaissivumäärä 43 Julkaisun jakelu Verkkosivuilla PDF, www.tem.fi Yhteyshenkilön nimi Christell Åström/Alueosasto Hinta - Asia- ja avainsanat Tiivistelmä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän toimintavuosi 2014 oli aktiivisen uudistumisen vuosi. Uudet teemaverkostot aloittivat toimintansa alkuvuodesta, jolloin myös YTR hyväksyi maaseutupoliittisen kokonaisohjelman ”Mahdollisuuksien maaseutu 2014- 2020”. YTR:n tavoitteena on viedä toimintaohjelmaa jatkossa yhä vahvemmin eteenpäin tee- maverkostoissa sekä kytkeä valtakunnallinen hankehaku selkeämmin kokonaisohjel- man tavoitteisiin. Tämä näkyy teemaverkostojen kokoonpanossa, jotka mukailevat toi- mintaohjelman teemakokonaisuuksia. Huhtikuussa YTR sai uuden pääsihteerin, kun Christell Åström nimettiin tehtävään. Myös YTR:n kokouksia on uudistettu. Syksyllä jalkauduttiin Lempäälän kuntaan, missä kuultiin kuntasektorin näkökulmaa maaseutupolitiikassa. Kokouksiin osallistuttiin edel- leen aktiivisesti. Loppuvuonna avattiin uudistetut maaseutupolitiikka.fi-sivut ja julkaistiin YTR:n maaseutupoliittiset painopisteet eduskuntavaaleihin. Vuoden aikana YTR edisti ja osallistui aktiivisesti kansainväliseen verkostoitumiseen ja kokemustenvaihtoon. Maaseudun kehittämisen määrärahaa on leikattu merkittävästi. Määrärahasta ei avattu YTR:n valtakunnallista hankehakua syksyllä 2014, vaan rahoitus kohdistettiin teema- verkostoille ja muutamalle käynnissä olevalle jatkohankkeelle. Makeran puolelta avat- tiin hankehaku infraan ja liikennepalveluihin liittyviin teemoihin. Maaseutupoliittinen toimenpideohjelma 2012−2015 on vuoden 2013 kyselyn ja marras- kuussa 2014 tehdyn päivityskyselyn mukaan toteutunut monilta osin hyvin. Keskiössä on ollut maaseudun infrastruktuurin parantaminen ja elinkeinojen kehittäminen. Myös paikallisen kehittämisen toimintatapoja on vahvistettu ja edistetty lähidemokratian toi- mintamalleja. Maaseutukatsaus 2014 ja Maaseutu 2014 -barometri valmistuivat alku- vuonna 2014. Alkuvuodesta YTR järjesti historian ensimmäisen Maaseutuakatemian. Akatemian ta- voitteena oli lisätä päättäjien ja mielipidevaikuttajien tietoa maaseutuun liittyvistä Suo- men tulevaisuuden menestystekijöistä sekä tarjota maaseututeemaan liittyvä keskuste- lun ja verkostoitumisen paikkaa. Maaseutuakatemia sai osallistujilta hyvän vastaanoton ja sitä onkin päätetty toteuttaa seuraavan kerran vuonna 2016. YTR-verkostosta on osallistuttu kansallisen ja EU:n maaseutu- ja aluepolitiikan yhteen- sovittamiseen laajan työryhmätyöskentelyn kautta. Syksyllä järjestettiin maaseutuver- koston, MMM:n sekä YTR:n yhteinen road show viidellä eri paikkakunnalla; ”Yhteistyöl- lä menestystä - uusi maaseutuohjelma ja YTR kenttäkierroksella”. Keväällä 2014 toteutetun organisaatiomuutoksen myötä maaseutu-, kaupunki- ja saa- ristopolitiikka muodostaa oman vastuualueensa TEM:n alueosastolla. Tämä on omalta osaltaan mahdollistanut entistä tiiviimpää yhteistyötä politiikkalohkojen välillä. Joulukuussa valmistui selvitys kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikan kehittämistar- peista. Selvityksellä arvioidaan kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikan tehtäviä, roo- lia ja vaikuttavuutta osana kansallista aluekehittämistä. PRESENTATIONSBLAD Utgivare Arbets- ocn näringsministeriet Publikationens namn Landsbygdspolitiska samarbetsgruppens YTR:s årsberättelse 2014 Författare Publikationsseriens namn och löpande nummer Arbets- och näringsministeriets publikationer ANM Rapporter 32/2015 Datum då organet tillsattes ISSN elektronisk publikation 1797- 3562 ISBN elektronisk publikation 978-952-227-990-3 Publikationens språk Finska Sidantal 43 Distribution Publikationen som PDF, www.tem.fi Kontaktpersonens namn Christell Åström/Regionavdelningen Pris - Ämnes- och nyckelord Sammanfattning/referat Landsbygdspolitiska samarbetsgruppens verksamhetsår 2014 präglades av aktiv förnyelse. Nya temanätverk inledde sin verksamhet i början av året då också samarbetsgruppen godkände det landsbygdspolitiska helhetsprogrammet ”Möjligheternas landsbygd 2014-2020”. Landsbygdspolitiska samarbetsgruppens mål är att åtgärdsprogrammet i större utsträckning än tidigare ska genomföras i temanätverken och att den riksomfattande projektansökningen ska tydligare än tidigare kopplas till helhetsprogrammets målsättningar. Detta syns i temanätverkens sammansättningar, som följer åtgärdsprogrammets temahelhet. I april fick landsbygdspolitiska samarbetsgruppen en ny generalsekreterare då Christell Åström utnämndes till uppgiften. Landsbygdspolitiska samarbetsgruppens möten har också genomgått förändringar. På hösten gjordes ett besök till Lempäälä kommun där man fick höra kommunsektorns synpunkter på landsbygdspolitiken. Mötesdeltagandet var fortsättningsvis aktivt. I slutet av året öppnades revi- derade webbsidor landsbygdspolitik.fi och publicerades landsbygdspolitiska samarbetsgrup- pens prioriteringar med tanke på riksdagsvalet. Under året främjade landsbygdspolitiska samar- betsgruppen internationell nätverksbildning och internationellt informationsutbyte och deltog aktivt i dem. Anslaget för utveckling av landsbygden har skurits ned betydligt. Landsbygdspolitiska samar- betsgruppen utlyste inte någon riksomfattande projektansökningsomgång för anslaget på hös- ten 2014, utan finansieringen riktades till temanätverk och till några pågående fortsatta projekt. Landsbygdens utvecklingsfond (Makera) utlyste en projektansökan kring teman infra och trans- porttjänster. Enligt enkätundersökningen från 2013 och en ny enkätundersökning i november 2014 har ge- nomförandet av det Landsbygdspolitiska åtgärdsprogrammet 2012−2015 framskridit väl till många delar. Fokusen har legat på förbättring av infrastrukturen och utveckling av näringarna på landsbygden. Också förfaranden för lokal utveckling har stärkts och närdemokratikoncept har främjats. Landsbygdsöversikten 2014 och Landsbygdsbarometern 2014 blev färdiga under första halvåret 2014. I början av året arrangerade landsbygdspolitiska samarbetsgruppen den genom tiderna första landsbygdsakademin. Landsbygdsakademin syftade till att öka beslutsfattarnas och opinionsbil- darnas kunskap om Finlands framtida framgångsfaktorer som har anknytning till landsbygden samt erbjuda ett forum för nätverksbildning och diskussion kring temat landsbygd. Landsbygds- akademin fick ett positivt mottagande av deltagarna, och ett beslut om att akademin ordnas nästa gång år 2016 har fattats. Landsbygdspolitiska samarbetsgruppens nätverk har deltagit i sammanjämkandet av den natio- nella landsbygdspolitiken och EU:s landsbygds- och regionalpolitik genom ett omfattande ar- betsgruppsarbete. På hösten arrangerade landsbygdsnätverket, jord- och skogsbruksministeriet och landsbygdspolitiska samarbetsgruppen gemensamt en road show på fem olika orter: ”Framgång för landsbygden en dialog inför den nya programperioden”. I och med den omorganisation som genomfördes våren 2014 bildar landsbygds-, stads- och skärgårdspolitiken ett eget ansvarsområde på arbets- och näringsministeriets regionavdelning. Detta har för sin del möjliggjort ett mer intensivt samarbete mellan politikområdena. I december blev utredningen om utveckling av stads-, landsbygds- och skärgårdspolitiken fär- dig. I utredningen granskas stads-, landsbygds- och skärgårdspolitikens uppgifter, roll och ef- fektfullhet som ett led i den nationella utvecklingen av regionerna. 7 SISÄLLYS 1 Yhteistyöryhmän ja sihteeristön toiminta ........................................................................................... 8 2 Maaseutupoliittinen ohjelmatyö ....................................................................................................... 13 2.1 Kuudes maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2014−2020 ............................................................. 13 2.2 Maaseutupoliittisen toimenpideohjelman 2012−2015 toteuttaminen ja seuranta ............................ 13 3 Teemakohtainen kehittämistyö verkostoissa ................................................................................... 15 3.1 Kansalaistoiminta ............................................................................................................................ 15 3.2 Elämänlaatu (ELVI) ......................................................................................................................... 18 3.3 Maankäyttö ja infrastruktuuri .......................................................................................................... 21 3.4 Elinkeinot ja osaaminen (MESI) ...................................................................................................... 22 3.5 Ekosysteemipalvelut ........................................................................................................................ 24 3.6 Harvaan asuttu maaseutu (HAMA).................................................................................................. 27 3.7 Identitetsbaserat nätverk (IDNET) ................................................................................................... 29 4 Maaseutututkimuksen ja –osaamisen vahvistaminen ..................................................................... 33 4.1 YTR-hankkeet ................................................................................................................................. 33 4.2 Maaseutukatsaus 2014 sekä Maaseutu 2014 -barometri ja siihen kytkeytyvät verkkoartikkelit ...... 36 5 Maaseututoimijoiden kansallisen ja kansainvälisen verkostoitumisen ja kokemustenvaihdon edistäminen ..................................................................................................................................... 37 5.1 Maaseutuakatemia .......................................................................................................................... 37 5.2 Hanke- ja verkostotapaaminen Naantalissa .................................................................................... 38 5.3 Kansainvälinen toiminta .................................................................................................................. 39 6 Maaseutuvaikutusten arvioinnin kehittäminen ja käyttöönoton edistäminen ja seuranta ................. 40 7 Paikallisen kehittämisen rakenteiden ja työtapojen vahvistaminen ................................................. 41 8 Maaseudun, saariston ja kaupungin vuorovaikutuksen ja yhteistyön edellytysten parantaminen sekä kansallisen ja EU:n maaseutu- ja aluepolitiikan yhteensovittamiseen osallistuminen ............. 41 9 Julkaisut .......................................................................................................................................... 42 8 1 Yhteistyöryhmän ja sihteeristön toiminta Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä uudistui vuoden 2014 aikana Alkuvuodesta 2014 YTR:n toimintatapojen kehittäminen konkretisoitui käytäntöön. Uudet teemaverkostot aloittivat toimintansa alkuvuodesta ja YTR hyväksyi maaseu- tupoliittisen kokonaisohjelman 2014−2020. YTR:n tavoitteena on ollut viedä toimin- taohjelmaa jatkossa yhä vahvemmin eteenpäin teemaverkostoissa, joissa kohtaavat paikallis- ja aluetason toimijat sekä ministeriöiden virkamiehet. Tämä näkyi selvästi uusien teemaverkostojen kokoonpanossa, jotka mukailevat toiminataohjelman tee- makokonaisuuksia. Tavoitteena on joustava, poikkisektoraalinen ja muuttuviin tilan- teisiin nopeasti reagoiva verkostotyömalli. Maaseutupolitiikan toimeenpanossa poli- tiikka-, kehittäjä-, tutkija- ja viranomaistoimijoiden, yrittäjien sekä kansalaisyhteiskun- nan yhteistyö on rakennettu entistä tiiviimmäksi. Myös YTR:n kokouksia pyrittiin uudistamaan. Syyskuussa jalkauduttiin Lempäälän kuntaan, missä kuultiin kuntasektorin näkökulmaa maaseutupolitiikassa. Loppu- vuonna julkaistiin YTR:n maaseutupoliittisia painopisteitä vuoden 2015 käytävien eduskuntavaalien keskustelun avaukseksi. YTR:n kokoonpano 31.12.2014 Puheenjohtajana jatkoi kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousmi- nisteriöstä. Varapuheenjohtajana toiminut kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo työ- ja elin- keinoministeriöstä siirtyi alueosastolta energiaosastolle, eikä TEM ole nimennyt hä- nen tilalleen varapuheenjohtajaa. Mäkitalon varajäseneksi on nimettynä ylitarkastaja Mari Anttikoski työ- ja elinkeinoministeriöstä. Muut jäsenet (henkilökohtaiset varajäsenet merkitty sulkeisiin) olivat: ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö (ylitarkastaja Mari Anttikoski) hallitusneuvos Lippe Koivuneva (neuvotteleva virkamies Marja Taskinen) maatalousneuvos Taina Vesanto, maa- ja metsätalousministeriö (1. neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen ja 2. ylitarkastaja Sanna Sihvola) neuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö (ylimetsänhoitaja Matti Heikurainen) lainsäädäntöneuvos Jyri Inha, valtiovarainministeriö (budjettineuvos Kirsti Vallinhei- mo) neuvotteleva virkamies Anne-Marie Välikangas, valtiovarainministeriö (neuvotteleva virkamies Ville-Veikko Ahonen) kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju, opetus- ja kulttuuriministeriö (ylitarkastaja Riina Vuorento) neuvotteleva virkamies Riitta Viren, liikenne- ja viestintäministeriö erikoistutkija Kari Gröhn, sosiaali- ja terveysministeriö (neuvotteleva virkamies Liisa Heinämäki) ylitarkastaja Rainer Lahti, ympäristöministeriö (ylitarkastaja Tarja Haaranen) ympäristöneuvos Harry Berg, ympäristöministeriö (ylitarkastaja Tapio Heikkilä) ylitarkastaja Maria Wakeham-Hartonen, oikeusministeriö (erikoissuunnittelija Niklas Wilhelmsson) päällikkö Tarja Mankkinen, sisäministeriö opetusneuvos Anne Liimatainen, Opetushallitus (opetusneuvos Aapo Koukku) erikoistutkija Sakari Karvonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL yksikön päällikkö Pekka Kärkkäinen, Pohjois-Savon ELY-keskus (kehittämispäällikkö Anne Ristioja, Lapin ELY-keskus) 9 maakuntajohtaja Asko Peltola, Etelä-Pohjanmaan liitto (aluekehityspäällikkö Eira Varis, Pohjois-Karjalan liitto) kehitys- ja strategiapäällikkö Marja-Riitta Vest, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovi- rasto (neuvotteleva virkamies Tapio Saavalainen, Pohjois-Suomen aluehallintoviras- to) erityisasiantuntija Taina Väre, Suomen Kuntaliitto (kehittämispäällikkö Jarkko Huovi- nen) toiminnanjohtaja Antti Sahi, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK (johdon erityisavustaja Paula Viertola) ombudsman Rikard Korkman, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC (verkställande direktör Kim Nordling ProAgria, Svenska lantbrukssällskapens för- bund) elinkeinopoliittinen asiantuntija Auli Korhonen, Suomen Ammattiliittojen Keskusjär- jestö SAK (elinkeinopoliittinen asiantuntija Sauli Hievanen) puheenjohtaja Håkan Nystrand, STTK/Metsäalan Asiantuntijat METO (yhteiskun- tasuhdepäällikkö Jukka Ihanus, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK) toiminnanjohtaja Jyrki Wallin, Akava/Agronomiliitto (toiminnanjohtaja Tapio Hankala, Akava/ Metsänhoitajaliitto) toimitusjohtaja Erkki K. Mäkinen, Suomen Yrittäjät (elinkeinoasioiden päällikkö Su- sanna Kallama) maaseutuyrittäjä Tarja Tornio, saaristoasiain neuvottelukunta (projektinjohtaja Anna- lena Sjöblom) FT Jouni Ponnikas, Kainuun liitto, Maaseutututkijat/MUA-yhdistys (FTT Kaisu Kum- pulainen ) rehtori Jussi Huttunen, Arene Oy (yliopettaja Jyrki Kataja) palveluryhmäpäällikkö Hannu Heikkilä, ProAgria Keskusten Liitto (toiminnanjohtaja Mirja Hellstedt, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus) kirkkoherra Lauri Jäntti, Lapinlahden seurakunta (apulaisjohtaja Marja Kantanen, Kirkkohallitus) toiminnanjohtaja Paula Yliselä, Maaseudun Sivistysliitto (koulutussuunnittelija Vaula Hacklin) johtaja Ritva Toivonen, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio (tulosalueen päällikkö Jouko Lehtoviita) rektor Björn Wallén, Svenska studiecentralen (kunnanjohtaja Mikko Ollikainen, Maa- lahden kunta) direktör Agneta Eriksson, Sydkustens Landskapsförbund (Holger Wickström) pääsihteeri Risto Matti Niemi, Suomen Kylätoiminta (puheenjohtaja Eero Uusitalo) Leader-asiamies Heli Walls (Leader-asiamies Kim Smedslund) 10 Sihteeristön kokoonpano ja toiminta Sihteeristön puheenjohtajana toimii pääsihteeri ja siihen kuuluvat apulaispääsihteerit ja jäsenet, yhteensä 30. Sihteeristön toiminta on avointa siten, että sihteeristön jake- lulistalle voivat ilmoittautua kiinnostuneet ja heillä on myös mahdollisuus osallistua kokouksiin. Listoja päivitetään jatkuvasti tarpeen mukaan. Sihteeristön kokousten lisäksi on vuoden aikana järjestetty kaksi sihteeristölle kohdistettua sparrauspäivää, missä on käsitelty mm. verkoston toiminta sekä viestintä-asioita. Sihteeristö voi osal- listua YTR:n kokouksiin. Sihteeristön kokoonpano Backa Peter, specialsakkunnig, YTR, Identitetsbaserat nätverk/ SSC Backgren Ann-Sofi, vikarierande verksamhetsombud på SSC Hakkarainen Ritva, ylitarkastaja, TEM Häme Liisa, apulaispääsihteeri YTR, toiminnanjohtaja, Päijänne Leader Jänis Laura, maaseutuylitarkastaja, TEM Kettunen Marika, erikoistutkija, Elämänlaatuverkosto/ Terveyden ja hyvinvoinninlai- tos Kuhmonen Hanna-Mari, maaseutuylitarkastaja, TEM Kujala Päivi, apulaispääsihteeri YTR, johtaja, Maaseutuverkostoyksikkö Lahti Rainer, ylitarkastaja, YM Lukkari Tarja, erityisasiantuntija, Harvaan asutun maaseudun verkosto/ Kajaanin ammattikorkeakoulu Markkola Juha-Matti, verkostoasiamies, MMM, Maaseutuverkostopalvelut -yksikkö Martikainen Reijo, ylitarkastaja, Maaseutuvirasto Matila Airi, erityisasiantuntija, Ekosysteemipalvelut verkosto/Tapio Perheentupa Tuomas, kehittämisjohtaja, Suomen Kylätoiminta ry. Pihlaja Ritva, erityisasiantuntija, Kansalaistoiminnan verkosto/ OK Opintokeskus Pitkänen Kati, erikoistutkija, Ekosysteemipalvelut verkosto/ SYKE Rantala Salla, tutkija, Ekosysteemipalvelut verkosto/ SYKE Rutanen Juha, erityisasiantuntija, Elinkeinot ja osaaminen verkosto/Helsingin yliopis- ton Ruralia-instituutti Selkäinaho Marianne, maaseutuylitarkastaja, MMM, Kehittämisyksikkö Seppänen Raija, yliarkkitehti, MMM, Ruokaosasto Sihvola Sanna, neuvotteleva virkamies, MMM, Ruokaosasto Siirilä Heli, erityisasiantuntija, Maankäyttö- ja infrastruktuuriverkosto/ Levón-instituutti Talvitie Heli, erityisasiantuntija, Elämänlaatu verkosto/OKM Valtari Heidi, erityisasiantuntija, Elinkeinot ja osaaminen verkosto/ Turun yliopiston Brahea-keskus Väre Taina, erityisasiantuntija/ Suomen Kuntaliitto Viertola Paula, johdon erityisavustaja, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry Vihinen Hilkka, apulaispääsihteeri YTR, professori MTT Viljanen Kirsi, lähiruokakoordinaattori MMM Wahlsten Camilla, apulaispääsihteeri YTR, toiminnanjohtaja/ Finlands Svenska 4H Åström Christell, pääsihteeri YTR / TEM 11 Kokoukset Vuoden 2014 aikana pidettiin neljä YTR:n kokousta (14.2., 22.5., 23.9. ja 9.12.). Keskimäärin kokouksin osallistui 22 jäsentä/varajäsentä (vaihteluväli 17–29). Lisäksi kokouksiin osallistui YTR:n sihteeristön jäseniä ja muita asiantuntijoita (36 eri henki- löä). Syyskuun kokous oli koko päivän kestävä retkikokous, joka järjestettiin Lem- päälän kunnassa. Aamupäivän aikana YTR kuuli kunnan edustajien esityksiä ajan- kohtaisista asioista ja meneillään olevasta lähidemokratiahankkeesta. YTR:n sihteeristö kokoontui vuoden mittaan 8 kertaa (30.1., 11.3., 8.4., 28.4., 9.5., 8.9., 21.10. ja 25.11.). Kokouksiin osallistujien määrä vaihteli noin 14–23 henkilön välillä. Kokousten lisäksi pidettiin sihteeristön sparrauspäiviä 9.6. ja 29.9. Kesäkuun spar- rauspäivänä paneuduttiin verkostosparraukseen Timo Järvensivun johdolla. Lisäksi pohdittiin viestinnän kehittämistä ja maaseutupolitiikka.fi-verkkosivujen uudistusta. Syyskuun sparrauspäivässä keskustelua verkostojen toiminnasta ja toimivuudesta jatkettiin. Keskustelun pohjana oli erityisasiantuntijoille tehdyn kyselyn kooste, joka oli etukäteen jaettu osallistujille. Iltapäivällä Hanna-Mari demonstroi ja ohjeisti, miten uutta kaupunki-maaseutuluokitusta voi hyödyntää Karpalo-karttapalvelun kautta. Syyskuun sparrauspäivässä valokuvaaja Aleksi Malinen kuvasi osallistujat. Valokuvia käytetään eri viestintäyhteyksissä, mm. maaseutupolitiikka.fi-sivuilla. 12 YTR:n viestinnän kehittäminen Vuoden 2014 aikana uudistettiin www.maaseutupolitiikka.fi-verkkosivut vuorovaikut- teisemmiksi ja palvelemaan paremmin teemaverkostojen viestintätarpeita. Verk- kosivujen kasvojenkohotuksen toteutti nykyinen palvelun tuottaja Poutapilvi Oy. Osa vanhoilla verkkosivuilla olleista tiedoista siirrettiin www.tem.fi/maaseutu -sivuille ja päällekkäisyyksiä poistettiin. Uudistetuilla sivuilla on uusi raikas ilme, joka on saanut paljon kehuja. Sivuston sisällöntuotto myös herätettiin henkiin pitkän hiljaiselon jäl- keen. Haasteena on viestinnän kehittäminen ja strateginen suunnittelu sekä verk- kosivujen sisällöntuotannon koordinointi, sillä siihen ei ole varattu ja osoitettu henki- löresursseja enää vuoden 2013 jälkeen, kun TEM:ltä ei ole saatu lupaa palkata tie- dottajaa. Viestintätoimenpiteenä vuonna 2014 oli myös Maavara-liitelehden julkaiseminen, jossa YTR oli mukana EU:n maaseutuohjelman viestinnän kumppanina. Lehti julkais- tiin Helsingin Sanomien, Keskisuomalaisen ja Kalevan välissä helmikuussa. Levikki oli 491 000, minkä lisäksi painettiin oma painos maaseutuverkoston käyttöön. Leh- den tuotannosta vastasi VCA. Alueet toimittivat aktiivisesti juttuaiheita, ja kokoon saatiin ajankohtainen ja puhutteleva kattaus maaseudun kehittämisen teemoja. Landsbygd i utveckling, julkaistiin myös ruotsiksi Landsbygdens Folkin välissä oma- na painoksenaan. Henkilöstöasiat Vuoden 2014 ensimmäisessä kokouksessaan YTR nimesi kaksi uutta apulais- pääsihteeriä: toiminnanjohtaja Liisa Hämeen Päijänne Leaderistä ja toiminnanjohtaja Camilla Wahlstenin ruotsinkielisestä 4H:sta. Apulaispääsihteereinä jatkoivat edelleen myös professori Hilkka Vihinen MTT:stä, ja maaseutuverkostoyksikön johtaja Päivi Kujala. Alkuvuodesta apulaispääsihteerit toimivat YTR:n pääsihteerin tehtävissä. Christell Åström aloitti erityisasiantuntijana TEM:ssä maaliskuun puolessa välissä. Åström nimettiin YTR: n pääsihteeriksi 15.4 2014. YTR:n sihteerin tehtäviä on alkuvuodesta lähtien hoitanut Ritva Hakkarainen. Muut YTR:n ydintiimiläiset työ- ja elinkeinoministeriössä vuonna 2014 olivat Laura Jänis ja Hanna-Mari Kuhmonen. Maaseudun kehittämisen määrärahoihin kohdistetut leikkaukset Maaseudun kehittämisen määrärahaa (mom. 32.50.62) leikattiin vuoden aikana merkittävästi. Vuonna 2014 momentti oli 2 273 000 euroa, vuonna 2015 enää 1 623 000 euroa. Määrärahasta reilu miljoona euroa on kylätoiminnan valtionapua. Leikkaus on kohdistunut YTR:n valtakunnallisiin hankkeisiin ja leikkauksesta johtuen syksyllä 2014 ei momentilta avattu uutta hankehakua, vaan rahoitus kohdistettiin YTR:n teemaverkostoille ja muutamalle muulle jatkohankkeelle, johon edellisenä vuonna oli sitouduttu. Valtiovarainministeriön marraskuussa 2014 julkaistun vuoden 2015 talousarvioesityksen täydennyksessä muutettiin edelleen maaseuturahan mo- menttia niin, että se mahdollistaa määrärahan käytön saaristoasiain neuvottelukun- nan toimintaan ja saaristopolitiikan toimenpideohjelman mukaisiin tutkimus- ja kehit- tämishankkeisiin. 13 2 Maaseutupoliittinen ohjelmatyö 2.1 Kuudes maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2014−2020 Syksyllä 2012 käynnistynyt YTR:n kuudennen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman valmistelu saatiin päätökseen helmikuussa 2014, jolloin YTR hyväksyi uuden koko- naisohjelman kokouksessaan 14.2.2014. Mahdollisuuksien maaseutu – maaseutu- poliittisen kokonaisohjelman 2014-2020 sisältörunko muotoutuu siten, että ohjelmas- sa on viisi teemakokonaisuutta ja kunkin teeman alussa tahtotila vuoteen 2020 men- nessä. Teemojen yhteyteen on laadittu yhteensä 63 konkreettista, maaseudun kehit- tämisen kannalta tärkeää toimenpidettä ja kuhunkin toimenpiteeseen kirjattu keskei- simmät toimenpiteen toteuttamisesta vastuussa olevat tahot. Teemat ovat poikkihal- linnollisia ja toimenpiteiden toteuttaminen vaatii toimijoiden yhteistyötä eri tasoilla. Kokonaisohjelma ja sen toteutumista edistävät teemat ja toimenpiteet on jäsennetty seuraavasti: 1) Osallisuus ja lähidemokratia 2) Asuminen ja palvelut 3) Infrastruktuuri ja maankäyttö 4) Elinkeinot ja osaaminen 5) Ekosysteemipalvelut Lisäksi kokonaisohjelma sisältää ohjelman toteuttamista ja paikkaperustaisen maa- seutupolitiikan rakenteita sekä maaseutupolitiikan verkoston kansainvälisen yhteis- työn toimintastrategiaa 2014-2020 käsittelevät luvut. Ohjelma julkaistiin keväällä 2014 TEM:n julkaisusarjassa suomeksi ja ruotsiksi. Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman toimeenpano on edennyt vuonna 2014 mm. osana teemaverkostojen työtä. Pääsihteeri ja apulaispääsihteerit ovat syksyn 2014 aikana käyneet eduskuntapuolueiden kanssa keskusteluja kokonaisohjelman toi- menpiteistä. 2.2 Maaseutupoliittisen toimenpideohjelman 2012−2015 toteuttaminen ja seu- ranta Työ- ja elinkeinoministeriö hyväksyi 26.6.2012 maaseutupoliittisen toimenpideohjel- man vuosille 2012−2015. Ohjelman toimenpiteitä on toteutettu poikkihallinnollisesti ja julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyöllä. Toimenpideohjelman mukaan YTR antaa hallituksen hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmälle (HALKE) määräajoin selvityksen ohjelman toteutuksesta. Lokakuussa 2013 työ- ja elinkeinoministeriön lähettämällä yhteisellä kyselyllä selvi- tettiin kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikan toimenpideohjelmien toteutumisen tilannetta. Toteumatilanne raportoitiin alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnalle ARNE:lle 13.3.2014. Työ- ja elinkeinoministeriö pyysi marras-joulukuussa 2014 päi- vityksiä lokakuussa 2013 toteutettuun kyselyyn kaupunkipoliittisen, maaseutupoliitti- sen ja saaristopoliittisen toimenpideohjelman toteumatilanteesta. Hallinnon- ja alue- kehityksen ministerityöryhmä käsitteli ohjelmien toteumatilanteen tammikuussa 2015. Vastausten perusteella toimenpideohjelmat ovat myötävaikuttaneet kaupunkien, maaseudun ja saariston elinkeinojen, innovaatiotoiminnan, palvelujen, infrastruktuu- 14 rin ja ympäristön sekä luonnonarvojen suojelun kehittymiseen ja saaneet laajasti aikaan kehittämistoimenpiteitä ja -hankkeita. Toimenpideohjelmilla on suunnattu alu- eiden kehittämiseen käytössä olevaa valtion, kuntien ja yksityisen sektorin sekä EU- rahoitusta päättyneellä ohjelmakaudella. Kolmea politiikkakokonaisuutta yhdistäviä teemoja ovat muun muassa kunta- ja palvelurakenteiden kehittäminen, rakennemuu- toksen hallinta alueilla sekä puhtaan teknologian ja uusiutuvan energian kehittämi- nen. Maaseutupoliittisen toimenpideohjelman 2012−2015 toteuttamisessa keskiössä on ollut maaseudun infrastruktuurin parantaminen ja elinkeinojen kehittäminen. Myös paikallisen kehittämisen toimintatapoja on vahvistettu ja edistetty lähidemokratian toimintamalleja. Maaseutupoliittisen toimenpideohjelman lähtökohtana on, että maaseutu tunniste- taan yhtenä keskeisenä hyvinvoinnin ja tulevaisuuden kilpailukyvyn lähteenä. Ohjel- massa esitetään konkreettisia toimia maaseutualueiden uusiutumiskyvyn edistämi- seksi ja niiden potentiaalin täysimääräiseksi hyödyntämiseksi. Toimenpiteillä on muun muassa parannettu liikenne- ja tietoliikenneyhteyksiä, palve- lujen saavutettavuutta ja laatua, kehitetty yrityspalveluita, vahvistettu lähiruokaan ja luomutuotantoon liittyvää liiketoimintaa sekä matkailua, edistetty metsien tarjoamien aineettomien palveluiden uudenlaista kestävää käyttöä sekä luonnontuotealan edel- lytyksiä ja vahvistettu hajautetun, uusiutuviin energialähteisiin perustuvan energia- tuotannon lisäämistä ja siihen liittyvien liiketoimintakonseptien kehittämistä. Lisäksi on alennettu kynnystä työllistymiseen, kohdennettu työvoimakoulutusta ja ammatillis- ta koulutusta vastaamaan paremmin ammattien työvoiman kysyntää ja alueellisia tarpeita, lisätty joustavia koulutusmuotoja ja etätyön mahdollisuuksia, edistetty maa- hanmuuttajien sijoittumista ja työllistymistä maaseutumaisille alueille sekä kehitetty paikallisen kehittämisen toimintatapoja. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2007−2013 sekä EU:n rakenne- rahasto-ohjelmista (EAKR, ESR) rahoitetuilla hankkeilla on edistetty toimenpideoh- jelman toteutumista. Esimerkkinä maaseutuyritysten neuvontapalvelujen kehittämis- hankkeet, elinkeinojen ja kärkiosaamisalojen kehittämishankkeet, nuorisotakuun to- teuttamista edistävät hankkeet, laajakaistahankkeet, uusiutuvan energian käyttöä tukevat neuvontahankkeet ja matkailun edistämiseen liittyvät kehittämishankkeet. Työvoiman maahanmuuton ESR-projektien kautta on rekrytoitu maaseutualueille kausi- ja maataloustyöntekijöitä sekä järjestetty alueilla maahanmuuttoon, kotoutta- miseen ja pakolaisten vastaanottoon liittyviä info- ja koulutustilaisuuksia sekä tuettu kuntia pakolaisten vastaanotossa yhdessä maahanmuuttohankkeiden ja TE- toimiston kanssa. Ohjelmakaudella 2014−2020 haasteena tulee olemaan se, että rakennerahastojen (EAKR, ESR) varojen merkittävää leikkausta ei ole kompensoitu kansallisilla varoilla ja niiden osuus maaseudun kehittämisessä tulee vähenemään. Kunnat ovat laatineet palvelustrategioita joko yksin tai seudullisesti. Maaseudun pal- veluohjelma on toteutettu Suomen Kuntaliiton koordinoimana verkostohankkeena. Eri hankkeiden avulla selkeytetään lähipalvelujen määrittelyä ja luodaan työvälineitä lähipalvelujen kehittämiseksi. Lähidemokratiaa on vahvistettu paikallisilla hankkeilla. Paikallisen kehittämisen toi- mintatapoja on kehitetty sekä kylätoimintaa ja paikallista kehittämistä on vahvistettu palkkaamalla hankevaroin seudullisia kyläasiamiehiä maakunnallisen kyläasiamie- hen lisäksi. Kylätoiminnan valtionapu on pysynyt viime vuodet samalla tasolla. 15 Biotalous on maamme innovaatiopolitiikan ja kasvun kärjistä selkeimmin se, jossa maaseutumaisilla alueilla on ratkaiseva rooli asetettujen kunnianhimoisten tavoittei- den saavuttamisessa. Uusiutuvaa energiaa on edistetty hankkeilla sekä alueellisilla energia- ja ilmastostrategioilla. Alkutuotannon elinvoimaisuuden lisääminen, elintarvikeketjun kehittäminen ja paikal- lisen ruoan painoarvon lisääntyminen painottuu eri alueiden kehittämissuunnitelmis- sa, maakuntastrategioissa ja -ohjelmissa. Lähiruoka ja lyhyet jakeluketjut ja niiden kehittäminen on otettu vahvasti huomioon Manner-Suomen maaseudun kehittämis- ohjelmassa 2014−2020. ELY-keskusten alueellisissa kehittämisohjelmissa lähiruoka on kautta linjan mukana kehittämisen painopisteenä. Maaseudun elinkeinotoimintaan ja yrittäjien kilpailukykyyn liittyen on kehitetty alueel- lisia yrityspalveluita sekä starttirahajärjestelmää, nuorille aloittaville yrittäjille ja kas- vuyrittäjille on suunnattu asiantuntija- ja koulutuspalveluita, yrittäjien verkostoitumista on edistetty sekä byrokratiaa kevennetty ja lupakäytäntöjä yksinkertaistettu. Maaseu- tuohjelmassa on priorisoitu yritysten yhteistyön edistäminen ja maaseudun yritystoi- minnan kilpailukyvyn edistäminen koulutuksen, neuvonnan ja kokeilurahoituksen avulla. Kansallisen hankintalainsäädännön uudistaminen on käynnissä. Maaseutuyri- tysten hankinta- ja julkisten palvelujen kilpailutuksen osaamista on parannettu useis- sa hankkeissa. Ammattikorkeakoulu-uudistuksessa vahvistetaan ammattikorkeakoulujen edellytyk- siä vastata nykyistä itsenäisemmin ja joustavammin työelämän, yhteiskunnan ja alu- eiden muuttuviin kehittämistarpeisiin. Maaseutututkimusta ja -koulutusta tehdään useissa yksiköissä eri puolilla Suomea. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän YTR:n / TEM:n rahoittamat valtakunnalliset maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeet ovat olleet merkittävä maaseutututkimuksen mahdollistaja Suomessa. ELY-keskukset suunnittelevat ja hankkivat ammatillista työvoimakoulutusta valtakunnalliseen ja alu- eelliseen työvoima- ja osaamistarpeita kuvaavaan ennakkotietoon pohjautuen. Maa- seudun ammattien työvoiman koulutustarpeet on alueilla huomioitu hyvin järjestetys- sä työvoimakoulutuksessa. Nuorisotakuun toteuttaminen on ELY-keskusten keskeinen strateginen tavoite. Nuor- ten yhteiskuntatakuun toteutuksessa ja etsivässä nuorisotyössä on monilla alueilla onnistuttu hyvin. Etsivän nuorisotyön työntekijät sekä alueiden työpajat tekevät laa- jaa yhteistyötä eri toimijatahojen kanssa nuorten osallisuuden sekä opinto- ja työllis- tymispolkujen rakentumisen edistämiseksi. Maaseutupolitiikan rakenteita on kehitetty YTR:ssä ja sen sihteeristössä jäsenorga- nisaatioiden kesken. Maaseutuvaikutusten arviointia ei ole käytetty systemaattisesti, mutta maaseudun erityispiirteet ja vaikutukset maaseutuun on pyritty ottamaan huo- mioon muutoin, esimerkiksi osana muita vaikutusten arviointeja. Kaavoituksessa maaseutuvaikutuksia on arvioitu monilla alueilla aiempaa tarkemmin. Kuntajakoselvi- tykseen kytkeytyen maaseutuvaikutusten arviointia on pilotoitu kolmella alueella. 3 Teemakohtainen kehittämistyö verkostoissa 3.1 Kansalaistoiminta Kansalaistoiminnan verkoston tavoitteena on vahvistaa kansalaisten osallisuutta sekä mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa elinympäristönsä ja koko yhteiskunnan 16 toimintaan ja kehittämiseen. Verkosto vastaa ja seuraa maaseutupoliittisen koko- naisohjelman osallisuuteen ja lähidemokratiaan liittyvien toimenpiteiden etenemistä. Politiikan värikäs vuosi Vuosi 2014 oli näiden teemojen osalta politiikassa värikäs ja käänteentekevä. Kun maaseutupoliittista kokonaisohjelmaa ja sen toimenpiteitä vuonna 2013 valmis- teltiin, pääministeri Kataisen hallitus tavoitteli vielä kuntarakenteen voimakasta uu- distamista. Kokonaisohjelman lähidemokratiaa ja osallisuutta koskevat tavoitteet muotoiltiin tämän, silloin todennäköisenä pidetyn tulevaisuuskuvan valossa. Kun hallituksen tavoitteet kuntarakenteen uudistamiseksi eivät edenneet kuntien nihkeän suhtautumisen vuoksi toivotulla tavalla, lähestymistapaa tarvittaviin raken- nemuutoksiin vaihdettiin radikaalisti. Kesäkuussa 2014 tehdyllä kaikkien eduskunta- puolueiden yhteisellä sopimuksella päädyttiin etsimään ongelmaan ratkaisua toista kautta, irrottamalla sote-palvelujen järjestäminen ja myös tuottaminen nykyisestä kuntarakenteesta. Jos sote-uudistuksessa edetään näin myös kevään 2015 eduskuntavaalien jälkeen, muuttuvat kuntien tehtävät, luonne ja merkitys tulevina vuosina myös paikallisena yhteisönä ja demokratiayhteisönä enemmän kuin vuosikymmeniin. Taustalla on huol- tosuhteen vinoutuminen ja julkisen talouden kiristyminen. Nämä syyt pakottavat tule- vina vuosina julkisten rakenteiden ja toimintatapojen uudistamiseen myös siinä tapa- uksessa, ettei sote-uudistus toteutuisikaan nyt suunnitellulla tavalla. Kansalaistoiminnan verkoston tehtävät Nämä nopeat ja suuret muutokset heijastuvat suoraan maaseudun asukkaiden ar- keen, kansalais- ja järjestötoimintaan, paikallisen kansalaisyhteiskunnan toimintaan ja toimintaedellytyksiin sekä kumppanuuksiin paikallisen julkisen vallan kanssa. Kan- salaistoiminnan verkoston tehtävänä on olla yhteiskunnan eri tasoilla näiden laajojen ja nopeiden muutosten ”iholla” ja tulkita niitä maaseudun ja ennen kaikkea maaseu- dun asukkaiden osallisuuden sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien nä- kökulmasta. Tehtävä on ollut vuoden 2014 aikana vielä aiempia vuosiakin haasteelli- sempi, johtuen kuntarakenneuudistuksen hiipumisesta ja sote-ratkaisun merkittävyy- destä. Kansalaistoiminnan verkoston tehtävänä on nostaa näitä muutoksia ja niiden mah- dollisia seurauksia julkiseen keskusteluun, ravistella asenteita ja totuttuja ajattelu- ja toimintatapoja, tuottaa ja välittää tietoa, herättää keskustelua ja kouluttaa niin paikal- lisella, maakunnallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla siitä, miksi työtä kansalais- ten, kansalais- ja järjestötoiminnan sekä kansalaisyhteiskunnan aktivoimiseksi tarvi- taan ja millaista tämä työ ja keinot voivat olla. Paljon puhetta lähidemokratiasta ja järjestöjen roolista Kansalaistoiminnan verkoston toiminnassa keskityttiin vuoden 2014 aikana lähide- mokratiaan ja järjestöjen muuttuvaan rooliin maaseudulla. Nämä aiheet olivat esillä lukuisissa alustuksissa eri puolilla Suomea: Juankoskella, Nilsiässä, Kuopiossa, Lahdessa, Lohjalla, Pudasjärvellä, Rovaniemellä, Tampereel- 17 la, Oulussa, Vieremällä, Lappeenrannassa ja Vihdissä, joillain paikkakunnilla useita kertoja vuoden aikana. Juankoskella koulutettiin yhdessä paikallisen kansalaisopiston kanssa, Nilsiässä haastettiin ministeri Virkkusta maakunnan päättäjät yhteen koonneessa isossa semi- naarissa, Kuopion kaupunginvaltuustossa, Lohjalla ja Lahdessa puhuttiin lähidemo- kratiasta kuntaliitoksissa, liittyen alueilla käynnissä oleviin kuntajakoselvityksiin tai jo toteutuneisiin kuntaliitoksiin. Pudasjärvellä aiheena oli järjestöt työllistäjänä, Oulussa järjestöjen muuttuva rooli maaseudulla, Lappeenrannassa järjestöjen rooli palvelujen tuottajana, yhteisöllisyyden tukijana ja lähidemokratian vahvistajana. Näitä tilaisuuk- sia järjestivät mm. kansalaisopistot, Leader-rahoitteiset hankkeet, Leader-ryhmät, kunnat ja kaupungit, maakunnalliset kyläyhdistykset, sosiaalialan osaamiskeskukset ja maakuntaliitot. Verkosto nosti näitä aiheita vuoden kuluessa esille myös lukuisissa Helsingissä jär- jestetyissä tilaisuuksissa ja seminaareissa. Kuntalaiset keskiöön –verkosto- tapaamisessa videoitua rovaniemeläisten haastattelua on katsottu Kunta.tv:ssä pal- jon (http://www.kunta.tv/web/guest/kuntalaiset-keskioon). Rovaniemen kaupunki on uranuurtaja asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien sekä alueellisen vaikuttamisen kehittämisessä. Vuodesta 1993 toimineen Yläkemijoen aluelautakun- nan kokemusten rohkaisemana päätettiin perustaa vuonna 2013 kaupungin maaseu- tualueille viisi uutta aluelautakuntaa. Rovaniemeläiset kertovat tunnin pituisella vide- olla, miltä aluelautakuntatoiminta näyttää toiminnassa mukana olevien omin silmin. Aihe oli vuoden aikana esillä myös kuntajakoselvittäjien työseminaarissa, Opintokes- kukset ry:ssä, Allergia- ja astmaliiton järjestöpäivillä, Sanomatalossa järjestetyssä metropolialueen kuntajakoselvityksen kuulemistilaisuudessa, Messukeskuksessa järjestetyillä Innomarkkinoilla, OK-opintokeskuksen jäsenjärjestöjen teematapaami- sessa, demokratiapäivän kansallisessa tilaisuudessa Kuntatalolla sekä useissa artik- keleissa ja lehtikirjoituksissa eri puolilla Suomea. Kansalaistoiminnan verkoston erityisasiantuntija Ritva Pihlaja oli mukana helmikuus- sa 2014 Raaseporissa järjestetyssä maaseutuakatemiassa. Hän alusti siellä osalli- suudesta, joka oli yksi nyt ensimmäistä kertaa järjestetyn maaseutuakatemian viides- tä teemasta. Verkosto järjesti lokakuussa demokratiapäivän aaton ajatuspajan ja marraskuussa eduskunnan kansalaisinfossa keskustelutilaisuuden otsikolla ”Unohtuuko maaseutu päätöksenteossa?”. Jälkimmäinen järjestettiin yhteistyössä YTR:n infraverkoston kanssa. Tilaisuuden taltioinnit löytyvät osoitteesta http://www.kunta.tv/web/guest?fileId=171935 Lisäksi kansalaistoiminnan verkosto osallistui aihepiiriin liittyvän viiden hankkeen ohjaamiseen: opintokeskusten Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke, Sininauhalii- ton Asukaslähtöisen kansalaistoiminnan ja verkostoyhteistyön mahdollisuudet maa- seudun lähipalvelujen turvaamisessa –tutkimushanke (jatkoa Syrjässä syrjäytyneet – tutkimukselle), Lempäälän kunnan Lähidemokratia teoriasta käytännöksi –hanke, Kuntaliiton maaseudun palveluohjelma sekä YTR:n ELVI-verkoston koordinoima maaseudun SGEI-palveluopasta valmisteleva työryhmä. Ritva Pihlaja on myös osal- listunut muutamien aihepiiriin liittyvien opinnäytetöiden ja selvitysten ohjaamiseen. 18 Kansalaistoiminnan verkosto pyrki aktiivisesti vaikuttamaan kuntalain kokonaisuudis- tuksen ja sote-lain valmisteluun muun muassa osallistumalla kuulemistilaisuuksiin ja antamalla niistä molemmista lausunnot. Kansalaistoiminnan verkosto on osallistunut syksyllä 2014 käynnistettyjen maaseu- tuvaikutusten arvioinnin kuntapilottien suunnitteluun, ohjaamiseen ja toteuttamiseen. Verkoston toinen työntekijä, maaseutukehittäjä Seija Korhonen toimii kokeilussa yh- den kuntajakoselvitysalueen eli Nilakan alueen asiantuntijana. Kaksi muuta pilotti- aluetta ovat Raahen, Pyhäjoen ja Siikajoen kuntajakoselvitysalue (asiantuntijana Kaisu Tuomi) ja Kuopion, Siilinjärven ja Suonenjoen kuntajakoselvitysalue (asiantun- tijana Tarja Pöyhönen). MVA-pilottikokeilusta vastaavat Kuntaliitto ja YTR. Kansalaistoiminnan verkoston käytännön organisointi Kansalaistoiminnan verkoston hankkeen hallinnoinnista vastaa OK-opintokeskus ry. Hankkeessa on kaksi työntekijää, erityisasiantuntija Ritva Pihlaja, joka vastaa ver- koston kokonaisuudesta ja valtaosasta hankkeen toimenpiteitä sekä maaseutukehit- täjä Seija Korhonen Pohjois-Savosta. Hanketta ja verkoston ydintyötä ohjaa pieni operatiivinen ryhmä, jossa jäseniä ovat Pihlajan ja Korhosen lisäksi innovointipäällikkö Anne Ilvonen OK-opintokeskuksesta, erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitosta sekä toiminnanjohtaja, YTR:n apulais- pääsihteeri Camilla Wahlsten Finlands Svenska 4H:sta. Ydinryhmä kokoontui vuo- den 2014 aikana neljä kertaa. Näiden pitkien työkokousten lisäksi ydinryhmä piti tii- viisti yhteyttä mm. sähköpostitse. Tältä osin kansalaistoiminnan verkosto on järjestäytynyt eri tavoin kuin YTR:n muut verkostot. Kansalaistoiminnan verkostolla ei ole tätä ydinryhmää laajempaa sparra- us- tai ohjausryhmää. Toiminnan verkostoluonne on hahmotettu toisin. Kansalais- toiminnan verkoston muodostavat ne valtakunnan, alueellisen ja paikallisen tason toimijat ja asiantuntijat, joiden kanssa osallisuuteen, lähidemokratiaan ja kolmanteen sektoriin liittyviä teemoja eri tavoin työstetään. Toisen osan kansalaistoiminnan verkostoa muodostaa maa- ja metsätalousministe- riössä sekä työ- ja elinkeinoministeriössä pääosin virkatyönä tehtävä työ yhteisöläh- töisen paikallisen kehittämisen eli Leader-metodin edistämiseksi. Tästä toiminnasta vastaa neuvotteleva virkamies Sanna Sihvola maa- ja metsätalousministeriöstä. Työryhmän työ käynnistyi EU-ohjelmakauden valmistelun takia joulukuussa 2014 työsuunnitelman laatimisella. 3.2 Elämänlaatu (ELVI) Asuminen ja palvelut teeman toteuttaminen Maaseudun elämänlaatuverkosto aloitti toimintansa 1.2.2014. Elämänlaatuverkosto toimii sen eteen, että ihmisten on mahdollista asua ja elää hyvin maaseudulla. Työtä ohjaa Maaseutupoliittisen kokonaisohjelma 2014–2020 Asuminen ja palvelut - teemakokonaisuus. Tehtäviin kuuluu: − palvelumallien kehittäminen ja käyttöönotto ja alan yrittäjyyden tukeminen − eri toimijoiden välisen yhteistyön lisääminen sekä paikallisen kehittämistyön tuki − tiedon lisääminen maaseudun erilaisista asumismuodoista 19 − opetuksen uusien järjestämisratkaisujen esille tuominen sekä lähi- ja pienkoulu- keskustelun tukeminen − maaseudun palveluihin liittyvä viestintä ja vaikuttaminen Työmuotoina verkosto käyttää kehittämistyön eri menetelmiä, selvityksiä ja julkisen vaikuttamisen keinoja. Näitä ovat muun muassa verkostotyö, monipuolinen viestintä, hankkeiden suunnittelu ja kommentointi, asiantuntijatyö, seminaarit, kannanotot ja lausunnot. Verkostolla on tukenaan asiantuntijaryhmä, joka kokoontui toimintavuo- den aikana kaksi kertaa. Lisäksi pienemmät toimintaa suunnittelevat työryhmät ovat kokoontuneet useasti. Toiminta Vuonna 2014 elämänlaatuverkoston toiminta koostui vaikuttamistyöstä, kehittämis- työn tukemisesta, tiedon tuottamisesta sekä verkoston kehittämisestä. Vaikuttamistyössä elämänlaatuverkosto on antanut lausuntoja mm. Kuntakokeilu- hankkeesta, SOTE-uudistuksesta ja kuntalain SGEI-pykälästä. Vaikuttamistyötä on tehty myös lehtiartikkeleiden ja blogikirjoitusten muodossa. Elämänlaatuverkoston erityisasiantuntijat ovat osallistuneet myös uuden rakennerahastokauden ohjelmasi- sältöjen suunnitteluun, Manner-Suomen maaseutuohjelman paikallisten kehittämis- suunnitelmien arviointiin ja kuntien sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattorien kehittämiseen. Kehittämistyön tuki on tarkoittanut maaseudun toimijoille ja aluekehittäjille suunnattu- jen tilaisuuksien järjestämistä. Elämänlaatuverkosto järjesti yhteistyössä Maaseutu- verkostoyksikön kanssa hanketreffit teemalla kulttuuri ja hyvinvointi Oulussa ja Hä- meenlinnassa keväällä 2014. Kehittämistyöhön kuuluvat myös erityisasiantuntijoiden puheenvuorot eri seminaareissa ja muissa tilaisuuksissa. Tällaisia tilaisuuksia ovat olleet esimerkiksi kuntien kulttuuritoimen henkilöstölle suunnatut seminaarit, maa- seudun hanke- ja verkostoseminaari sekä maaseutututkijatapaaminen. Selvityksillä ja tukitoimilla on pyritty lisäämään tietoa maaseudun hyvinvointipalve- luista ja tukemaan alan kehittämistä ja hyvinvointipolitiikkaa. Elämänlaatuverkosto (kulttuuriteemaryhmä) julkaisi Humanistisen ammattikorkeakoulun kanssa yhteis- työssä selvityksen ja oppaan sähköisten kulttuuripalvelujen tuottamisesta (http://www.humak.fi/sites/default/files/liitteet/humak_sahkoa_kulttuuripalveluihin.p df). SGEI-alatyöryhmä on tuottanut tietoa ja tilannekuvausta maaseudulle sopivista SGEI-palveluista. Työryhmä teki SGEI-palveluja koskevan oppaan ”Palveluvelvoite maaseudulla – SGEI palvelujen tuottamisen työkaluna”. Opas on saatavissa sekä sähköisenä että painettuna versiona. Manner-Suomen maaseutuohjelman 2007–2013 kulttuurihankkeista on teetetty sel- vitystyö. Tavoitteena on selvittää hankkeiden vaikuttavuus valtakunnan tasolla. Jul- kaisu tulee saataville sähköisessä muodossa. Verkostotyössä keskityttiin luomaan yhteyksiä uusiin toimijoihin. Tämä on limittynyt osaksi kaikkea muutakin toimintaa, mutta verkostoitumista on tehty myös tarkoituk- sellisesti esimerkiksi osallistumalla SOSTE ry:n järjestämään SOSTE-risteilyyn, jos- sa luotiin kontakteja tilaisuuteen osallistuneisiin yhdistyksiin. 20 Teemaverkoston toimintaa on kuulunut myös omien alojen yrittäjyyden seuraaminen. Varsinaisia toimenpiteitä ei ole tehty vuonna 2014, vaan enemmän pidetty yhteyttä alojen kehittäjätahoihin. Arvio toiminnasta Elämänlaatuverkoston tekemät ”uudet” toiminnan avaukset ovat herättäneet toimijoi- den kiinnostuksen mm. SGEI ja sähköiset kulttuuripalvelut, ja osoittaneet että uusien toimintamallien aloittamiseksi tarvitaan pohjatietoa. Hankkeen toteuttamiseen on liittynyt haasteita, etenkin kun uutta yhteisen toiminnan muotoa haetaan. Asiantuntijaryhmän rooli ei ole vielä muotoutunut, jäsenten kohdal- la haetaan itse kullekin motivoivaa osallistumisen tapaa. Tulevassa hankkeessa kiinnitetään enemmän huomiota kunkin jäsenen sitouttamiseen sekä asiantuntijuu- den ja osaamisen hyödyntämiseen. Toiminnassa on tehty tiiviisti yhteistyötä muiden maaseutupolitiikan teemaverkosto- jen sekä läheisten sidosryhmien kanssa. Toimiva yhteistyö on ollut edellytys tavoit- teiden saavuttamiselle. Osa suunnitelluista toimenpiteistä on jäänyt toteuttamatta, sillä niille ei ole jäänyt työaikaa muiden toimenpiteiden viedessä suunniteltua enemmän aikaa. Esimerkiksi pienkouluasiat, iäkkäiden asumisen selvittäminen ARA:n kanssa, sekä sähköisten palveluiden tekijänoikeusselvitys ovat jääneet tekemättä vuonna 2014. Elämänlaatuverkoston asiantuntijaryhmän/sparrausryhmän kokoonpano Puheenjohtaja: kiertävä puheenjohtajuus Jäsenet: Tutkimusprofessori Sakari Karvonen, THL Neuvotteleva virkamies Anne-Marie Välikangas, VM Järjestöpäällikkö Asta Juntunen, Sininauhaliitto Erityisasiantuntija Taina Väre, Suomen Kuntaliitto Yrittäjä Helmi Lappalainen, Hoitokoti Eerika oy/Kiteen Kanervikkola-koti oy Erikoistutkija Kari Gröhn, STM Kulttuuriasianneuvos Kirsi Kaunisharju, OKM Aluekehitysasiantuntija Krista Tupala, Satakuntaliitto Päällikkö Merja Saarela, Hämeen amk Kunnanjohtaja Petteri Ristikangas, Tervon kunta Suunnittelija Sami Tantarimäki, Turun yliopisto Projektipäällikkö Timo Suutari, Ruralia-instituutti/Helsingin yliopisto Toiminnanjohtaja Tuula Kallioinen, Lounaplussa ry Toiminnanjohtaja Veli-Matti Karppinen, Kainuun Nuotta ry Kulttuurijohtaja Vivan Lygdbäck, Kultur österbotten YTR:n pääsihteeri Christell Åström, YTR Erityisasiantuntijat: Kulttuurisihteeri Heli Talvitie, OKM Erikoistutkija Marika Kettunen, THL Projektivastaava Heli Siirilä, Kuntaliitto/Maaseudun palveluohjelma (10.10.2014 saakka) 21 Kulttuuri ja hyvinvointihanketreffit Hämeenlinnassa 22.5.2014. Päivi Kivelä Sininauhaliitosta pitämässä omaa esitystään. 3.3 Maankäyttö ja infrastruktuuri Uuden teemaverkoston toimintakenttä on suhteellisen laaja kattaen maankäytön sekä infrastruktuurin eri osia kuten vesihuollon, liikenneinfrastruktuurin (lähinnä ties- tö) sekä tietoliikenneverkon. Vuoden tavoitteena oli perehtyä uusiin aihepiireihin mo- nipuolisesti, saada uuden verkoston toiminta käyntiin ja muotoutumaan toimivaksi sekä osallistua aihepiirin erilaisiin valtakunnallisiin valmisteluprosesseihin. Teemaverkoston toiminnan painopisteenä oli keväällä vesihuolto ja syksyllä liikenne- verkko. Vesihuoltoon liittyen selvitettiin alan toimijoita, tapahtumia sekä koulutusti- lannetta ja -tarpeita. Maaseudun vesihuollon tilanne on pääsääntöisesti hyvä, mutta haasteita on edessä: laadukas vesihuolto edellyttää jatkossa korkeampaa teknistä tasoa ja ammatillista osaamista. Pienissä vesiyhtiöissä asioita ovat hoitaneet vapaa- ehtoiset henkilöt, mutta tällä hetkellä vapaaehtoisien määrä laskee nopeasti osaa- misvaatimuksien vuoksi sekä koska ihmisillä on vähemmän kiinnostusta hoitaa yh- teisiä asioita. Siksi aiheen esilläpito ja kehittäminen on tärkeää jatkossa. Liikenneverkkoon liittyen selvitettiin toimijoita, nykytilannetta sekä käynnissä olevia lakiuudistuksia ja kokeiluhankkeita. Vuoden aikana käynnissä olleita prosesseja oli- vat muun muassa ympäristöministeriön johtama aluerakenteen ja liikennejärjestel- män kehityskuvan valmistelu sekä yksityistieselvitys. Tiestön korjausvaje Suomessa on yli 2 miljardia euroa, ja vaje kasvaa vuosittain. Lisäksi yksityistietuki on liian pieni tarpeeseen ja yksityisteiden merkityksellisyyteen nähden. Jos biotalous nousee Suomen kansantalouden yhdeksi kulmakiveksi, tämän mahdollistamiseksi on tiestön oltava kunnossa yksityisteitä myöten koko Suomessa. Eri puolilla Suomea kunnat ja muut toimijat ovat havahtuneet erityisesti henkilökulje- tusten kustannusten jatkuvaan nousuun, ja ryhtyneet miettimään keinoja puuttua siihen. Teemaverkosto selvitti aiheeseen liittyviä kokeiluja valmistellen siten vuoden 2015 puolella avattua kuljetusteemaista hankehakua. 22 Verkoston sparrausryhmä kokoontui keväällä. Yhteyttä pidettiin eniten sähköpostitse. YTR:n ja sihteeristön toiminnassa oltiin mukana perinteiseen tapaan aktiivisesti, ku- ten mm. Maaseutuverkoston ja Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän yhteiseen kier- tuetapahtumaan. Lisäksi osallistuttiin useisiin sidosryhmien tapaamisiin ja tapahtu- miin. Arvio toiminnasta Teemaverkoston budjettiin ei sisältynyt seminaarien tai muiden suurempien yleisöti- laisuuksien järjestäminen, joten tämän vuoksi esimerkiksi vuosittaista Asuinmaaseu- tu-seminaaria ei enää järjestetty. Toimintaa on ryhdytty luotaamaan enemmän ver- kostomaiseen suuntaan, kuten pitämällä puheenvuoro tai muutoin osallistumalla muiden järjestämiin tapahtumiin tai auttamalla muita tahoja tapahtumiensa suunnitte- lussa (esim. maankäyttöaiheinen koulutus). Tällä tavalla sekä saadaan levitettyä maaseudun näkökulmasta relevanttia tietoa sekä tavoitetaan toimijoita ja potentiaali- sia yhteistyökumppaneita, jotka eivät todennäköisesti osallistuisi maaseutu-otsikolla järjestettäviin tilaisuuksiin. Teemaverkoston kokoonpanoa uudistettiin vastaamaan laajentunutta tehtäväkenttää, ja kokoonpanoon tuli useita uusia jäseniä. Maaseudun maankäyttö ja infrastruktuuri -ryhmän kokoonpano Ympäristöneuvos Harry Berg, ympäristöministeriö Käsittelijä Ulf Grindgärds, Pohjanmaan liitto Projektipäällikkö Ari Haapanen, Vaasan yliopisto Levón-instituutti Toiminnanjohtaja Petri Koivula, Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY Projekti-insinööri Henna Luukkonen, Kuntaliitto Toiminnanjohtaja Pirjo Oikarinen, Oulujärvi LEADER ry Lakimies Leena Penttinen, MTK ry, sijalla kenttäpäällikkö Markus Nissinen, Metsän- omistajien liitto Projektipäällikkö Kaisa Savela, Pohjois-Pohjanmaan liitto Ylitarkastaja, maankäytön asiantuntija Seppo Serola, Liikennevirasto Maakunta-arkkitehti Heimo Toiviainen, Hämeen liitto Yliarkkitehti Sampo Vallius, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Erityisasiantuntija: Ajalla 1.-28.2. sekä 20.10.-> Projektipäällikkö Heli Siirilä, Vaasan yliopiston Levón- instituutti Ajalla 1.3.–19.10.2014 Projektipäällikkö Auli Sihvola, Vaasan yliopiston Levón- instituutti 3.4 Elinkeinot ja osaaminen (MESI) Toimikausi, tavoitteet ja tehtävät Vuosi 2014 oli MESI-verkoston ensimmäinen toimintavuosi. Osana maaseutupolitii- kan rakenteiden uudistamista ja kuudetta maaseutupoliittista kokonaisohjelmaa YTR:n aiempien teemaryhmien toiminta päättyi vuoden 2014 alussa ja helmikuussa aloitti työnsä Maaseudun elinkeinot ja osaaminen -verkosto. Tavoitteena vuoteen 2020 on, että maaseudulla sijaitsevien yritysten määrä ja kilpailukyky ovat kasva- neet, yrittäjien liiketoimintaosaaminen on vahvistunut ja uskallus uusiin investointei- hin on lisääntynyt sekä maaseudun työt ja niiden tekijät kohtaavat. Edelleen tavoit- teena on myös että maaseudulla toimivat yritykset saavat osaavaa työvoimaa, mo- 23 nialaista ammatillista koulutusta on saatavilla ja myös maaseudun yritysten tarvitse- mat tutkimus-, kehittämis- ja koulutuspalvelut ovat saavutettavissa. Verkoston tehtäviin kuuluu eri elinkeinoaloja koskevat ja yhdistävät kansalliset hank- keet, ohjelmat tai kehittämisstrategiat, tiedonvälitys ja viestintä, eri elinkeinoalojen toimivat alueverkostot sekä synergiaedut toimialojen yhteistyössä. Toiminta MESI-verkoston toimintaa ohjaava sparrausryhmä muodostettiin keväällä 2014 ja se kokoontui kolme kertaa. Kokouksien puheenjohtajuus kiertää ryhmän jäsenillä sekä myös kokouspaikka vaihteli ryhmän jäsenten organisaatioiden mukaan. Kokouksien pääaiheet valittiin tukemaan kokonaisohjelman toimenpiteiden 37-51 mukaisia yrittä- jyyden ja elinkeinojen edistämisen teemoja sekä toimenpiteiden 52-53 työvoiman saatavuuden ja osaamisen kokonaisuuksia. Verkoston päätoiminta kohdentui eri elinkeinoalojen laajojen kehittämisohjelmien ja -strategioiden kokonaisuuden rakentamiseen. Konkreettisena tavoitteena on yhä koordinoidumman yhteistyön rakentaminen eri toimialoilla ottaen huomioon laa- ja-alainen näkökulma myös eri rahoituslähteistä. Vuoden 2014 aikana MESI- verkosto oli mukana kansallisen ruokamatkailustrategian työstämisessä sekä valmistelemassa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan valtakunnallisia ja koordinointihankkeita, Ruokaketjuhankkeita MAVI:n ruokaketjun kehittämis- hakuun ja kansainvälisiä hankkeita sekä Central Baltic että Baltic Sea Region Interreg -hakuihin. Eri toimialojen työn pohjaksi laadittiin toimialakatsaukset www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Raportteja137.pdf, mm. matkailu, hyvinvointiala, koneurakointi, hevostalous, eläintenhoitoala, kalatalous, turkistalous ja riista-aloille. MESI-verkosto osallistui jonkin verran eri toimialojen tapahtumien kehittämiseen ja toteuttamiseen. Toiminnallisia rajapintoja suunniteltiin maaseutuverkoston yrittäjyys- työryhmän kanssa ottaen huomioon myös uudistuva maaseutuverkosto. Yhteistyös- sä maaseutuverkoston, alueellisten yhteistyötahojen sekä hallituksen lähiruokaoh- jelman kanssa järjestettiin ns. hanketreffit teemana Ruoka ja Matkailu. Hanketreffejä järjestettiin Hämeenlinnassa ja Oulussa. Syyskuussa toteutettiin biotalousseminaari yhteistyössä Harvaan asutun maaseudun verkoston kanssa. Verkoston erityisasiantuntijat osallistuivat alustajina ym. lukuisiin muiden tahojen järjestämiin tilaisuuksiin. Poliittista vaikuttamista verkosto teki mm. osallistumalla YTR:n maaseutupoliittisten hallitusohjelmatavoitteiden laadintaan ja eduskunnan ruokaryhmän toimintaan. Kokonaisohjelman toimenpidekokonaisuuksista vuonna 2014 työskenneltiin erityi- sesti kuljetustukijärjestelmän jatkamiseksi ja toimenpiteen 40 toteutuminen onkin varmistunut siten, että uusi kuljetustuki on yritysten haettavissa keväällä 2015. Kulje- tustuella pystytään vähentämään syrjäisen sijainnin aiheuttamaa haittaa. Toimenpi- teeseen 43 sisältyvää omistajanvaihdosasioita on työstetty eteenpäin erityisesti Suomen Yrittäjät ry:n kanssa Pääosa verkoston viestinnästä tapahtui sähköpostitiedotuksena sekä erityisesti lop- puvuonna 2014 myös uudistuneen www.maaseutupolitiikka.fi sivuston ja erityisasi- antuntijoiden henkilökohtaisen sosiaalisen median avulla. Laaja osa tiedotuksesta on verkoston erityisasiantuntijoiden välittämä tieto eri toimialaryhmiin sekä sidosryhmien kesken mukaan lukien MESI-verkoston sparrausryhmä. 24 Arvio toiminnasta MESI-verkoston toiminta käynnistyi asetettujen tavoitteiden mukaan. Verkosto ehti jo ensimmäisenä toimintavuotenaan olemaan mukana rakentamassa monia kansalli- sia tms. kehittämistoimenpiteitä. Työ on saatu oletettua paremmin käyntiin ja laaja uudenlainen verkosto rakennettua. Verkoston työtä ohjaava ns. sparrausryhmä on kattavuudeltaan laaja-alainen. Ver- koston toimintaan kuului mm. alueellinen ja valtakunnallinen ohjausryhmä- sekä työ- ryhmätyöskentely. Suuri ja vaikuttava toimintakokonaisuus vuoden 2014 oli alueelli- sen ja paikallisen kehittämistyön tukeminen esim. ohjausryhmä- ja muulla asiantunti- juustyöskentelyllä, viestinnällä sekä seminaaritoiminnalla. MESI-verkosto on käynnistänyt ammatillisen koulutuksen tarjontaan ja rakenteisiin vaikuttaviin suunnitelmiin ja toimiin perehtymisen, osallistunut ammatillista osaamista kehittävään työhön sekä käynyt koulutuksen tarjoajien kanssa keskusteluja muutos- ten vaikutuksista koulutusverkostoon ja koulutustarjontaan. Osaamisen kehittämis- kokonaisuuden työstäminen on hyvässä alussa. MESI-verkoston sparrausryhmän kokoonpano 2014 Johtava asiantuntija Jyri Arponen, Sitra Asiamies Pentti Ekola, Pardia / STTK, Luonnonvara-alat Palveluryhmäpäällikkö Hannu Heikkilä, ProAgria Keskusten Liitto ry Elinkeinopolitiikan asiamies Hannamari Heinonen, Suomen Yrittäjät ry (varalla pro- jektipäällikkö Mika Haavisto) Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski, maa- ja metsätalousministeriö Tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen, Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Kehittämispäällikkö Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ylitarkastaja Anne Kuoppala, työ- ja elinkeinoministeriö (Yritys-Suomen seudullinen yrityspalveluverkosto) Verkostoasiamies Juha-Matti Markkola, Maaseutuverkostoyksikkö Ryhmäpäällikkö Anne Ristioja, Lapin ELY-keskus Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskus- liitto MTK ry (varalla asiantuntija Kimmo Aalto) Lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen, maa- ja metsätalousministeriö Apulaispääsihteeri Camilla Wahlsten, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR Erityisasiantuntijat: Kehittämispäällikkö Heidi Valtari, Turun yliopiston Brahea-keskus Projektipäällikkö Juha Rutanen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti 3.5 Ekosysteemipalvelut Tavoitteena on varmistaa vuoteen 2020 mennessä, että maaseudun elinkeinotoi- minnassa turvataan luonnon monimuotoisuus ja hyödynnetään ekosysteemipalveluja kestävästi. Hajautettu uusiutuvan energian tuotanto ja käyttö ovat lisääntyneet ja niillä on kasvava merkitys toimeentulolähteenä maaseudulla. Hyvin hoidetut luon- non‐ ja kulttuuriympäristöt sekä ‐maisemat lisäävät maaseudun viihtyisyyttä asuin- ympäristönä ja vetovoimaa matkailukohteena. 25 Toiminta Teemaverkoston toimintaa toteutetaan aiheverkostojen kautta. Ensimmäisen aihe- verkoston teemaksi valittiin maaseudun luonto ja kulttuurimaisemat vihreän kasvun lähteenä. Teema jatkoi aiemman luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmän toimin- taa tavoitteena kiteyttää teemaryhmän vuosien toiminnan tulos synteesiksi ja konk- reettisiksi jatkotoimenpide-esityksiksi. Aiheverkosto järjesti Jyväskylässä asuntomes- suilla 7.8.2014 Viherympäristöliiton, Suomen Maisema-arkkitehtiliiton ja Jyväskylän kaupungin kanssa Vihertehokkuus ja sisääntulomaisemat -seminaarin, tilaisuuteen osallistui viitisenkymmentä henkilöä. Samalla julkistettiin Luonnon- ja maisemanhoi- toa taidolla -opas, jonka laadintaa tukivat taloudellisesti Jyväskylän kaupunki ja UPM-Silvesta Oy. Järjestettiin Suomen Omakotiliitto/Vapaa-ajan asukkaiden liiton kanssa Vapaa-ajan asunnon pihapiiri kuntoon -miniseminaari Pasilassa Messukes- kuksessa 7.4.2014. Osallistujia oli noin 80 henkilöä. Lisäksi aiheverkosto tuotti kaksi artikkelia ja kaksi tiedotetta. Maisemamaantieteen pro gradu työssä selvitettiin tuulivoiman koettuja maisemavai- kutuksia erityisesti paikallisten asukkaiden ja elinkeinojen näkökulmasta. Työn mu- kaan tuulivoiman vastustus liittyy elinkeinovaikutusten sijaan erityisesti kokemukseen maisemasta. Ihmiset kokevat luonnonmaiseman muuttuvan teollisuusmaisemaksi ja siten tuulivoima muuttaisi mielenmaisemaa sekä alentaisi kiinteistöjen arvoa. Tien- varsimaisemien pusikoitumisen ja järvinäköalojen umpeutumisen pysäyttämiseen kehitettiin yhteistyötä Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen ely-keskuksen kanssa. Pilottivaihe on valmis, tarvitaan toimintatavan lanseeraamista valtakunnallisesti. Maaseudun luonto ja kulttuurimaisemat vihreän kasvun lähteenä -muistioon koottiin ehdotuksia eri tahoille maaseudun luonnon- ja maisemanarvojen hoitamiseksi. Toiseksi aiheverkostoksi oltiin alustavasti suunniteltu ekosysteemipalveluiden sään- telyn ja hallinnan selvittämistä. Aihe täsmentyi syksyllä YTR:n ja sparrausryhmän avustuksella hajautettuun uusiutuvaan energiaan liittyväksi. Aiheessa on jo olemas- sa laaja joskin hajanainen toimijakenttä. Päällekkäisen toiminnan välttämiseksi ha- jautetun uusiutuvan energian osalta päädyttiin edistämään toimijoiden vuorovaiku- tusta ja verkostoitumista sekä teemaan liittyvää viestintää. Aiheeseen liittyen vuonna 2014 kartoitettiin toimijakenttää ja verkostoiduttiin avain- toimijoiden kanssa. Sparrausryhmä teki opintomatkan Jyväskylän seudulle, jossa tutustuttiin useisiin hajautetun uusiutuvan energian kohteisiin. Verkosto valmisteli vuorovaikutuksessa kentän toimijoiden kanssa YTR:n hajautettuun uusiutuvaan energiaan liittyvän vaaliteesin. Syksyllä valmisteltiin ruotsinkielisen maaseutuverkos- ton IDNETin, Infra-verkoston, Lähienergialiiton ja Vaasan yliopiston kanssa Vaasas- sa 19.1.2015 pidettävästä Uusiutuvan energian tuotanto – haasteet ja mahdollisuu- det työpajasta. Syksyllä käynnistyi uusiutuvaan energiaa liittyvän opintomatkan val- mistelu yhdessä Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus/ PIKES Oy:n Teolliset symbioo- sit –hankkeen kanssa, opintomatka toteutetaan keväällä 2015. Verkoston toimintaa tukemaan perustettiin sparrausryhmä, joka kokoontui kolme kertaa. Sparrausryhmään on sitoutettu maaseudun toimijoita erilaisista yhteisöistä, yrityksistä, oppilaitoksista ja eri hallinnonaloilta. Eri alueiden toimijoiden osallistumi- nen on pyritty mahdollistamaan tarjoamalla kattava etäosallistumismahdollisuus. Sparrausryhmän ohella verkoston ydintoimintoihin kuuluu kuukausittain uutiskirje, jolla on noin 900 tilaajaa. Lisäksi verkosto laati lausunnon Metsästrategiasta. Verkos- 26 to on myös tukenut ekosysteemipalvelut-teemaan liittyvää hankkeistamista ollen taustavoimana tai yhteistyökumppanina 4 maaseudun kehittämiseen ja tutkimukseen liittyvässä hankehakemuksessa. Vuoden 2014 aikana verkoston kansainvälistymistä edistettiin luomalla suhteet Skotlannissa toimivaan ESCOM-verkostoon. Arvio toiminnasta Vuosi 2014 oli verkoston käynnistämisvuosi, jonka toimintaa ovat määritelleet niin verkoston fokuksen kuin toimintamuotojen määrittely ja testaus. Etenkin SYKE on uusi toimija YTR:ssä, minkä vuoksi myös perehtyminen YTR:n toimintaan on ollut leimallinen osa verkoston erityisasiantuntijoiden työtä. Muutaman ajankohtaisen aiheen nostamista vuosittain kehittämisen kohteeksi on pidetty hyvänä ja toimivana ratkaisuna toimintaan varattujen resurssien vuoksi. Kes- kittyminen tiettyihin aiheisiin on mahdollistanut näiden syvemmän käsittelyn ja aihei- siin liittyvien toimijoiden sitoutumisen verkoston toimintaan. Aiheverkostojen järjes- tämät tapahtumat ovat keränneet runsaasti osallistujia ja tuottaneet yhteydenottoja. Verkosto on ollut myös aktiivisesti mukana aihepiireihin liittyvässä hankkeistamises- sa tuoden yhteen toimijoita sekä toimien taustavoimana. Toisaalta keskittyminen vain muutamaan aiheeseen on etäännyttänyt muista aihepiireistä kiinnostuneita toi- mijoita, mikä on näkynyt muun muassa osallistumisissa sparrausryhmän kokouksiin. Osallistumismahdollisuuksia niin verkoston kokouksiin kuin järjestettyihin tapahtumiin on pyritty lisäämään etäosallistumismahdollisuuksilla, jotka ovatkin olleet aktiivisesti käytössä. Jatkossa verkoston toimintaa kehitetään myös hankkeistamalla. Sponsorinti on mahdollisuus saada kehittämiseen lisärahoitusta. Vuoden 2014 aikana hankittiin on- nistuneesti sponsoritukea mm. Luonnon- ja maisemanhoitoa taidolla –oppaan julkai- semiseen sekä seminaarien järjestämiseen. Ekosysteemipalvelut-verkoston sparrausryhmä, vuoden 2014 lopussa Puheenjohtaja: Eeva Furman, SYKE, Helsinki Varapuheenjohtaja: Taskinen Jouko, Suomen omakotiliitto ry:n liittovaltuusto. Jäsenet ja varajäsenet: Anne Ahtiainen, VALONIA, Turku, varalla Jaana Itälä-Laine ja Susanna Auvinen Eeva Arpala, Aisapari ry, Kauhava Tomas Björkroth, Axxell, Brusaby Erkki Kalmari, Metener Oy, Laukaa Jukka Koivumäki, UPM Silvesta Oy, Jyväskylä Timo Lehesvirta, Energia ja Sellu, UPM Kirsi-Marja Lonkila, Ympäristötiedon foorumi, Helsinki Ilkka Mäkelä, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Helsinki Hannu Neuvonen, Lahden kaupunki/Tekninen ja ympäristötoimiala, Lahti Markus Nissinen, Metsänomistajien liitto Länsi- Suomi, Pori Jouko Parviainen, Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES, Liperi, varalla Niina Huikuri Pekka Peura, Vaasan Energiainstituutti, Vaasa Rauno Sairinen, Itä-Suomen yliopisto, varalla Minna Tanskanen, Itä-Suomen yliopis- to, Joensuu Leo Stranius, Luonto-Liitto, Helsinki Paula Viertola, MTK, Helsinki Petteri Vihervaara, SYKE, Helsinki 27 Hilkka Vihinen, MTT, hankkeen valvoja/rahoittajan edustaja Erityisasiantuntijat: Kati Pitkänen, SYKE, Joensuu Salla Rantala, SYKE, Helsinki Airi Matila, Tapio, Helsinki Piia Karttunen, Itä-Suomen yliopisto, Joensuu 3.6 Harvaan asuttu maaseutu (HAMA) Harvaan asutun maaseudun verkostolla oli vuonna 2014 tavoitteina yhteistyössä muiden YTR:n verkostojen kanssa (1) löytää toimiva verkostomainen toimintamalli horisontaalisille verkostoille Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) Kuudennen Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman toteutuksessa sekä suhteessa temaattisiin verkostoihin että omiin yhteistyöverkostoihin. Tämän lisäksi haluttiin (2) nostaa har- vaan asuttua maaseutua koskevat erityispiirteet esille sekä temaattisten verkosto- jen sisällä että laajemminkin maaseutupolitiikassa. Keskeinen osa toimintaa oli myös (3) paikkaperustaisten kokeilujen aikaansaaminen. Tämän lisäksi harvaan asutun maaseudun osalta tavoitteina oli • Nostaa esille kuudennessa Maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa olevia harvaan asuttua maaseutua käsitteleviä asioita eri medioissa ja työryhmissä ja edistää niiden toteutumista • Käynnistää toimivien yhteistyömuotojen luominen seitsemän harvaan asutun maaseudun maakunnan (Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Keski-Suomi, Etelä-Savo) sekä saaristoalueen kanssa. Tavoittee- na on harvaan asutun maaseudun asioiden edistäminen ja laajan koko harvaan asutun alueen kattavan verkoston luominen. Harvaan asutun maaseudun verkoston toiminta vuonna 2014 − Tiedotus: Julkaissut kolme Korvesta ja Valtateiltä –verkkolehteä (www.korvesta- ja-valtateilta.fi) teemoilla 1/2014 “ Näkökulmia harvaan asuttuun maaseutuun”, 2/2014 teemalla “Lähidemokratia ja osallisuus” ja 3/2014 teemalla ” Biotaloudesta elinvoimaa maaseudulle”. Lehti on jaettu sekä YTR:n ja SYTYn jakelulistan mu- kaan että kansanedustajille ja heidän avustajilleen, valtionhallinnon organisaati- oille maakuntiin ja pääkaupunkiseudulle, tiedotusvälineille, kehittäjäorganisaatioil- le, eri tahojen omien jakelujen mukaan maakunnallisesti kuntiin ym. Verkosto on lisäksi edistänyt harvaan asutun maaseudun asioita mm. facebook sivustojen kautta − Seminaarit: Järjestänyt valtakunnallisen seminaarin 9.9.2014 Helsingissä ”Biota- loudesta elinvoimaa maaseudulle” yhteistyössä YTR:n MESI-verkoston kanssa. − Harvaan asutun maaseudun verkoston kokoaminen ja toiminnan kehittäminen: kehitetty uutta verkostomaista toimintatapaa, pidetty neljä asiantuntijaryhmän ko- kousta ja haettu kansallisia ja kansainvälisiä uusia yhteyksiä sekä haettu tietoa verkostojohtamisesta ja verkostojen toiminnasta. − YTR:n sihteeristön ja YTR:n toimintaan osallistuminen: osallistuttu YTR:n ja YTR:n sihteeristön toimintaan, verkostojen toiminnan kehittämiseen, lausuntojen laatimiseen, seminaareihin ja verkostosparraukseen. − Infrastruktuuri (liikenneyhteydet, tiestö, laajakaista ja sähköiset palvelut): tehty yhteistyötä YTR:n Infrastruktuuri verkoston kanssa, oltu mukana laajakaistan ra- kentamiseen ja sähköisten palveluiden kehittämiseen liittyvissä ohjaus- ja työ- 28 ryhmissä, osallistuttu Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva ALLI – foorumeihin. − Maakuntaverkostot: Järjestetty maakuntatapaamiset Keski-Suomessa, Kainuus- sa, Varsinais-Suomessa ja Lapissa. Tilaisuuksien tavoitteina oli maakuntien har- vaan asutun maaseudun tilanteen selvittäminen, Maaseutupoliittisen kokonaisoh- jelman peilaaminen suhteessa maakunnan kehittämiseen, paikkaperustaisten kokeilujen hakeminen ja maakuntaverkostojen luominen. − Maaseudun turva-asiat: mukana Arjen turvaa -hankkeen ohjausryhmässä (SPEK), Palaverit Maaseudun turva-asioista eri tahojen kanssa, Kylien turvaan liittyvässä seminaarissa työryhmän vetäjänä, mukana harvaan asutun maaseu- dun turvaan liittyvässä asiantuntijaverkostosta (SM), kommentoinnit Turvaa har- vassa –raporttiin ja mukana Kylien turvallisuusoppaiden laatimisessa − Kannanotot ja kommentoinnit: YTR:n kannanoton valmistelua VOS:iin, Lukio ja kansalaisopisto kannanotto − Kansainvälisyys: Harvaan asutun maaseudun olosuhteiden ja kehittämistapojen kertomista Hokkaidon aluehallinnon edustajalle ja Harvaan asutun maaseudun olosuhteiden esittelyä ja keskustelua TEM:n hollantilaisten vieraiden kanssa − Maaseutuvaikutusten arviointi: vetämässä Maaseutuvaikutusten arvioinnin työpa- joja Tuusniemellä ja Juankoskella, aiheen esille nostamista maakuntatilaisuuk- sissa, jutut verkkolehdessä − Maaseudun palvelut: mukana SGEI-työryhmässä ja Maaseudun palveluohjelman sparrausryhmässä Arvio toiminnan onnistumisesta Harvaan asutun maaseudun verkosto keskittyi vuonna 2014 kehittämään uudenlais- ta verkostomaista toimintatapaa. Erityisesti haluttiin panostaa siihen, että alueeltaan laajan harvaan asutun maaseudun erityispiirteet eri alueilla tunnistetaan verkoston toiminnassa. Maakuntavierailut ovat tuoneet tietoa alueiden kehittämistarpeista ja paikallisesta kehittämisestä. Lisäksi kaikilta alueilta on löytynyt henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita olemaan mukana Harvaan asutun maaseudun verkostossa olemalla mukana vähintään tiedotuslistalla. Maakuntiin on myös syntymässä ryhmiä, jotka joko osallistuvat HAMA-verkoston asiantuntijaryhmän kokouksiin etäyhteydellä tai ovat muutoin omalla tavallaan yhteistyössä verkoston kanssa. Kullekin maakunnalle näyttää muodostuvan oma erityinen toimintatapansa. Uuden ohjelmakauden rahoi- tusten aukeamisen myös eri maakuntiin pyritään saamaa paikkaperustaisia kokeiluja kuudennen Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman toimenpiteistä. YTR:n muiden verkostojen kanssa on myös syntynyt uudenlaista yhteistyötä yhtei- sen verkostosparrausprosessin myötä. Erityisesti yhteistyötä on syntynyt infrastruk- tuurin ja palvelujen kehittämisen osalta. Harvaan asutun maaseudun asioita on nostettu esille seminaareissa, verkkolehdes- sä, muissa tiedotusvälineissä, työryhmissä ja facebookissa. Tähän tulee panostaa vieläkin enemmän. Verkosto on panostanut onnistuneesti etävälineiden hyödyntämi- seen kokouksissaan. Haasteena on vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon ja tähän verkosto on suuntautumassa tulevaisuudessa eduskuntavaalien alla. 29 Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän kokoonpano Puheenjohtaja Kunnanjohtaja Tytti Määttä, Vaalan kunta Varapuheenjohtaja ja päätoimittaja Kyläasiamies Tuomo Eronen, Pohjois-Karjala Jäsenet: Ylitarkastaja Ritva Hakkarainen, TEM Asiamies Pentti Ekola, PARDIA Ylitarkastaja Rainer Lahti, YM Toiminnanjohtaja Arja-Leena Peiponen, Viisari ry Ohjelmapäällikkö Hilkka Laine, Keski-Suomen liitto Erikoistutkija Katja Ilmarinen, THL, Jyväskylän alueyksikkö (äitiysloman/hoitovapaan sijaisena Marika Kettunen 1.11.2013-) Ylitarkastaja Reijo Martikainen, MAVI Ylitarkastaja Seppo Serola, Liikennevirasto Asiantuntija Kimmo Aalto, MTK Yrittäjä Ari Rosti, Pinassi Oy, Saaristo Kansanedustaja (KD) Sauli Ahvenjärvi, (varalla Anni Vasama, kansanedustajan avustaja) Kansanedustaja (vihreät) Satu Haapanen, (varalla Alma Roberts, kansanedustajan avustaja) Aluekehitysasiantuntija Jouni Ponnikas, Kainuun liitto HAMA-asiantuntijaryhmässä ovat mukana muiden YTR:n verkostojen erityisasian- tuntijat sekä YTR:n apulaispääsihteeri Liisa Häme Erityisasiantuntija: Tarja Lukkari, Kajaanin ammattikorkeakoulu Oy, Aktiviteettimatkailu 3.7 Identitetsbaserat nätverk (IDNET) Den första treårsperioden varade mellan 2008 och 2010. Den landsbygdspolitiska samarbetsgruppen förnyade mandatet för temagruppen för åren 2011 – 2013. Från 2014 startade en reform av temagrupperna, mandattiden för IDNET, liksom de övri- ga, är nu 2014 – 2015. Bakgrunden: Reform av nätverken 2014 och 2015 I början av år 2014 fastställdes ett nytt landsbygdspoliskt helhetsprogram av Lands- bygdspolitiska samarbetsgruppen. I och med det nya programmet startade också en utveckling av den landsbygdspolitiska organiseringen och nätverken. Denna om- strukturering skall genomföras under perioden 2014-2015. Temagrupperna gick därmed i graven och ersattes med nätverk. Nätverken har änd- rat form från temagruppsmodellen – var och en enligt den modell som man upplever passar bäst. Nätverken skall dock motsvara helhetsprogrammets teman, d.v.s. ett nätverk per tema. För Svenska temagruppen innebar denna nyordning en utmaning. Den svenska te- magruppens verksamhetsområde bygger ju inte på sakinnehåll utan på språklig och kulturell gemenskap samt i någon mån också på geografisk avgränsning. 30 Glesbygdstemagruppen hade en motsvarande situation – hela det landsbygdspoli- tiska programmet är uppdraget, dock med en speciell vinkling. 2014 har alltså dels varit en fortsättning på det gamla men också mer förnyelse än tidigare. IDNET:s verksamhet, plus och minus Platsbaserad politik är det övergripande temat för verksamheten. Platsbaserad politik utgår från att alla platser, t.ex. byar, kommundelar och regioner, är genuint olika på grund av sina olika resurser, problem och historia. Politiken måste i högre grad skräddarsys för att vara effektiv. Detta förutsätter ett holistiskt arbetssätt, såväl olika sektorer som olika nivåer måste samverka. Platsbaserad politik bedrivs inte enbart på basen av formellt definierade enheter utan i lika hög grad på socialt sam- manhållna områden, på basen av t.ex. språk och kultur, vilket IDNET tar fasta på. Den platsbaserade politiken förutsätter Governace. Svenska temagruppen har redan under förra perioden, 2011 – 2013, utgått från platsbaserad politik som sitt rättesnö- re, nu finns platsbaserad politik som ett bärande tema i landsbygdspolitiska helhets- programmet 2014 – 2020. Diskussionen om vad platsbaserad politik betyder måste dock fortsättas eftersom det inte finns någon längre gående enighet om hur den skall förverkligas i Finland. Under 2014 har IDNET vidareutvecklat och stimulerat arbetet med platsbaserad poli- tik. • IDNET har i samarbete med YTR och Kommunförbundet planerat ett seminarium om platsbaserad politik med användningen av den svenska REGLAB-metoden. Seminariet har ännu inte förverkligats men kommer antagligen att genomföras 2015. • 3.2. ordnades ett seminarium i Raseborg kring ABCD-metoden. Det betyder att det lokala utvecklingsarbetet utgår från en lokal resursanalys, först därefter se man på utmaningarna. För en platsbaserad politik är en dylik analys nödvändig. • 25.2.hölls en diskussion på Aronia i Ekenäs kring Geodesign, ett digitalt hjälpme- del för bl.a. just resursanalys. • 27-28.8 hölls en workshop om platsbaserad politik i samband med MUA:s lands- bygdsforskarkonferens. Närdemokrati är en förutsättning för en platsbaserad politik. Man kan inte tänka sig att en platsbaserad politik skulle fungera enbart uppifrån-ner. Det krävs att platserna har ett avgörande inflytande över sin egen framtid. Det krävs ”platsdemokrati”. Smart specialisering, en av de principer som de nya strukturprogrammen lyfter fram, är i praktiken omöjlig att förverkliga utan en platsbaserad politik som bas. Den platsbaserade politikens logik sammanfaller också delvis med t.ex. trippel helix- tänkandet, det är skärningspunkterna mellan olika sektorer och nivåer som skapar kreativ utveckling. • Under året har specialsakkunnige deltagit i en lång rad hörandetillfällen kring den nya kommunallagen och hållit föredrag om närdemokrati i olika sammanhang samt deltagit i debatter i media i ämnet. 31 Utvärdering: Allmänt kan man säga att utvecklingen gått i riktning mot en större för- ståelse av platsbaserad politik. Framförallt inom landsbygdspolitiken. LEADER:s ställning som utvecklingsredskap har stärkts, inför den nya programperioden har EU utvidgat möjligheterna att använda LEADER också inom strukturfonderna. Detta öppnar möjligheten att använda metoden också i städerna, om man så besluter på nationell nivå. På den negativa sidan kan dock noteras att KOKO-programmet avslu- tats. Ett annat orosmoln är att YTR:s verksamhet har kringskurits i och med överfö- ringen till arbets- och näringsministeriet. Det samma gäller också Skärgårdsdelega- tionen. Detta måste ses som allvarliga bakslag för en modernare förvaltningstradi- tion. IDNETs verksamhet har haft god effekt i förhållande till resurserna. Det är dock vik- tigt att arbetet fortsätter för IDNET:s del. Den landsbygdspolitiska verksamheten IDNET har på olika sätt bidragit till utvecklandet av YTRs verksamhet. IDNET har via sin ordförande Mats Nylund arbetat på riksnivå för att stärka YTR och motverka de negativa tendenser som funnits. Bl.a. har initiativ tagits till att skapa ett landsbygds- politiskt nätverk i riksdagen. IDNET har också bidragit till att Camilla Wahlsten (Finlandssvenska 4H) har utsetts till biträdande generalsekreterare för YTR som representant för den tredje sektorn. Specialsakkunnige har aktivt deltagit i sekretariatets och YTRs verksamhet. Utvärdering: IDNETs insats har varit betydande inom YTR-nätverket på flera olika sätt, och resultat har uppnåtts. Framgångarna överskuggas dock av de nedskär- ningar och inskränkningar som samtidigt skett. Det finns dock ingen orsak att ändra linje, men metoderna måste anpassas till läget på ett nytt sett. Mötesrundor - dialog Temagruppen och IDNET försöker hålla en levande kontakt till olika aktörer på ”fäl- tet” genom att ordna mindre tillställningar och träffa aktörerna i olika delar av Svenskfinland. Detta har skett på olika sätt, i sammarbete med Folktinget, försam- lingarna, kommunerna, LEADER-grupperna osv. • Kommunrundan har i år avslutats, sammanlagt 10 kommuner har besökts. Besö- ken, när de kommit tillstånd, har oftast varit mycket givande. • Rådslag kring vårdreformen har i någon mening varit en fortsättning på kommun- rundan. Hittills har hållits två rådslag, i Vasa 22.9 och i Pargas 24.9. (i samarbete med Glesbygdsnätverket och Egentliga Finlands förbund) • Landsbygdsriksdagena som var planerad för hösten måste tyvärr uppskjutas till 28-29 mars 2015. Utvärdering: Det är viktigt att diskutera med aktörerna i deras regioner. Kommunrun- dan fungerade bra i svenska landsbygdskommuner men i mer urbana och finsksprå- kigt dominerade kommuner var intresset svalare. Rådslagen har fungerat bra så här långt. Vårdreformen är en synnerligen viktig fråga för kommunerna och det finns ett stort behov att ventilera den. Man kan dra slutsatsen att det är enklare att samlas kring ett mera avgränsat tema. Praktiska problem med landsbygdsriksdagen gjorde 32 att den måste skjutas upp men den nya tidpunkten (tre veckor före riksdagsvalet) gör att man kan få mera ut av arrangemanget. Information Information är av största vikt för en språkminoritet. Utan fungerande informations- spridning och kommunikation undergrävs identiteten. Den viktigaste informationen riktar sig till personer och organisationer med ett landsbygdspolitiskt intresse och ansvar. Dessa har nåtts via en satsning på ett elektroniskt nyhetsbrev. Nyhetsbrevet upprätthålls av Svensk Byaservice, IDNET har varit med och utvecklat brevet. Ny- hetsbrevet kommer ut en gång per vecka och når direkt över 300 finlandssvenska aktivister i olika organisationer. Det finns också att tillgå på en rad hemsidor. IDNET informerar också bredare via Landsbygd Plus och elektroniskt via hemsidor samt via debattartiklar i dagspressen och deltagande i radions debattprogram. Utvärdering: Den riktade informationen fungerar bra. Informationen till den breda allmänheten kan sägas ha fungerat försvarligt. Landsbygdsfrågor är, i dagens sam- hälleliga klimat, inte speciellt intressanta för media. Stads-LEADER IDNET har framhållit behovet av att inte strikt följa geografiska gränser i städerna, eftersom det sociala kapitalet där i mindre grad än på landsbygden är geografiskt bundet. Temagruppen har försökt delta i alla viktigare evenemang kring stads- LEADER. Under året har ramarna för stads-LEADER något klarnat vilket har gjort att det har funnits större möjligheter att förbereda sig för denna struktur. Utvärdering: Det finns en tillräcklig beredskap i framförallt Helsingfors men delvis också i Åbo, att påbörja uppbyggandet av LEADER. En svensk organisation, 4 byar, har grundats i Helsingfors. Organisationen vill samla de svenskspråkiga i hela met- ropolregionen. Internationellt arbete Internationellt arbete finns också med som en del av IDNETs uppdrag. Sekreteraren har hållit sig informerad om den europeiska landsbygdspolitiken och arbetat för en platsbaserad ansats, framförallt inom European Rural Alliance (ERA) och European Rural Community Alliance (ERCA) samt deltagit i möten och seminarier. Ett viktigt framsteg på europeisk nivå är samgången av ERA och ERCA. Specialsak- kunnige har deltagit i detta arbete på olika sätt, bl.a. på mötet mellan dessa organi- sationer. Den största händelsen under 2013 var att den första europeiska landsbygdsriksda- gen i Bryssel 13.11. Under 2014 har planeringen kommit i gång för nästa europeiska landsbygdsriksdag. Specialsakkunnige har varit engagerad i denna process. Resul- tatet kommer med största sannolikhet att bli att det skapas en verklig gräsrotsorga- nisation och den europeiska landsbygdsrösten kommer fram på ett nytt sätt. IDNET har också haft en central roll i det nordiska samarbetet bl.a. som värd för en träff mellan Hela Sverige ska leva och Byaverksamhet i Finland. Specialsakkunnige 33 deltog också i den rikssvenska landsbygdsriksdagen 15-18 maj och de internationel- la träffar som hörde till den. Specialsakkunnige har också deltagit i en konferens på Irland “Shaping Our Villages What Next” 4-5 september. Bedömning: En heltäckande internationell bevakning är självfallet omöjlig och ligger också utanför temagruppens kompetens. Det är dock viktigt att i stora drag hålla sig informerad om aktuella trender och i mån av möjlighet göra en aktiv insats i utveck- lingsarbetet, vilket kan anses ha skett. Koordineringsgruppen Ordförande, Mats Nylund, Riksdagen Viceordförande, Björn Wallén, SSC/SFV Bildning Viceordförande, Niklas Ulfvens, Österbottens förbund Risto Matti Niemi, Byaverksamhet i Finland/SYTY Per-Stefan Nyholm, Nylands förbund Gunilla Wasström, Pomoväst Mia Aitokari, Östnylands Byar Rikard Korkman, SLC Kaj Suomela, ELY-centralen, Österbotten Kristina Svels, Åbo Akademi Camilla Wahlsten, 4H Anne Sormunen, Mellersta Österbottens förbund Petra Palmroos, Väståbolands stad Kjell Andersson, Åbo Akademi Anita Ismark, Korsnäs kommun Ann-Sofi Backgren SSC/SFV Bildning Peter Backa, specialsakkunnig, sekreterare Sakkunniga: Leif Ehrsten, TEM Hans Bergström, Nätverksenheten Stefan Svenfors, Pedersöre kommun Brittinger Wahe, Ålandskontoret Sami Heinonen, Egentliga Finlands förbund Koordineringsgruppen har sammanträtt till två möten under året, 4 februari och 6 oktober för att dra upp riktlinjer och besluta om de större aktiviteterna. 4 Maaseutututkimuksen ja –osaamisen vahvistaminen 4.1 YTR-hankkeet Hankehaun teemoina elämänlaatu, osallisuus ja lähidemokratia sekä elinkeinot ja ekosysteemipalvelut Valtakunnallisia maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeita (nk. YTR-hankkeet) rahoittaa työ- ja elinkeinoministeriö maaseudun kehittämisen määrärahasta (mom. 32.50.62) ja maa- ja metsätalousministeriö Maatilatalouden kehittämisrahaston (Ma- kera) varoista. 34 YTR-hankkeiden rahoitus jakaantuu kahden eri ministeriön vastuulle, mutta hanke- haku järjestettiin yhtenä kokonaisuutena. YTR hyväksyi vuoden 2014 hankehaun teemat kokouksessaan 18.6.2013. Teemat olivat: 1. Elämänlaatu, asuminen ja palvelut, erityisesti: − arjen sujuvuutta edistävien palvelujen tuottaminen paikallisten olosuhteiden ja voimavarojen ehdoilla; monipuoliset kumppanuudet palvelujen järjestämisessä, mm. kuntien, yritysten ja yhdistysten yhteistyö palvelujen tuotannossa − hyvinvoinnin ja elämänlaadun mittaaminen ja arviointi − maaseudun luonto-, kulttuuri- ja muiden resurssien merkitys hyvinvoinnille; em. resurssien taloudelliset vaikutukset 2. Osallisuus ja lähidemokratia, erityisesti: − osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet sujuvan arjen, yhteisöllisyyden ja hy- vän elämän tekijänä; osallistumista tukevat toimintatavat ja rakenteet − paikallisen kehittämisen muodot osana maaseudun kehittämisen ja maaseutupo- litiikan kokonaisuutta; paikkaperustainen teoria ja käytäntö Suomessa 3. Elinkeinot ja ekosysteemipalvelut, erityisesti: − yrittäjyyden edistäminen ja kokeilut monipuolisesti, ml. tilapäinen, osa-aikainen ja yhteisöyrittäjyys sekä eri toimialoja yhdistävä yrittäjyys − paikallisyhteisöjen ja yritysten verkostoituminen tutkimuksen ja tuotekehityksen kanssa − ekosysteemipalvelut ja maaseudun resurssien tuotteistaminen, esim. maatilojen mahdollisuudet ekosysteemipalvelujen tuottamiseen − hajautetun energiantuotannon ratkaisut Teemoihin 1 ja 2 liittyvät hankkeet rahoittaa työ- ja elinkeinoministeriö maaseudun kehittämisen määrärahasta ja teemaan 3 liittyvät hankkeet maa- ja metsätalousmi- nisteriö Makerasta. 4. Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman toteuttamista tukevat verkostot Haun avaaminen ja saapuneet hakemukset Työ- ja elinkeinoministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö avasivat yhteisen han- kehaun 20.9.2013 (TEM/2035/09.01.03/2013, MMM Dnro 1658/39/2013). Hausta ilmoitettiin kummankin ministeriön internet-sivuilla, sähköpostitse YTR-verkoston kautta sekä ilmoituksella Maaseudun tulevaisuudessa. Hakemukset tuli toimittaa 31.10.2013 mennessä teemasta riippuen joko työ- ja elinkeinoministeriöön tai maa- ja metsätalousministeriöön. Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman toteuttamista tukevien verkostojen hankehaku avattiin 25.10. erillisellä menettelytapakirjeellä ja siitä ilmoitettiin sähköpostitse YTR- verkoston kautta sekä työ- ja elinkeinoministeriön internet-sivulla. Verkostojen han- kehausta järjestettiin infotilaisuus 11.11.2013. Hakemukset tuli toimittaa 2.12. men- nessä työ- ja elinkeinoministeriöön. Hakemuksia saapui seuraavasti: TEM:öön saapuneet hakemukset (teemat 1, 2 ja 3) 38 kpl MMM:öön saapuneet hakemukset (teema 3) 36 kpl Verkostohankehakemukset 9 kpl Yhteensä 83 kpl 35 Haettu summa yhteensä 8,8 Meur Haettu vuodelle 2014 5,2 Meur Haettu verkostohankkeisiin 737 000 euroa Hakemusten käsittely Hakemukset käsitteli ja rahoitusesitykset valmisteli YTR:n hankeryhmä, jonka YTR asetti kokouksessaan 22.10.2013. Hankeryhmän kokoonpano: pj. maaseutuprofessori Hilkka Vihinen, YTR:n apulaispääsihteeri, MTT vpj. kehittämispäällikkö Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus ympäristöneuvos Harry Berg, YM tutkimusprofessori Sakari Karvonen, THL maaseutuylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen, TEM ylitarkastaja Reijo Martikainen, Mavi maaseutuylitarkastaja Marianne Selkäinaho, MMM, varalla Sanna Sihvola ylitarkastaja Olli Voutilainen, TEM ylitarkastaja Riina Vuorento, OKM tutkijatohtori Merja Lähdesmäki, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti sihteeri maaseutuylitarkastaja Laura Jänis, TEM Hankeryhmä käsitteli hakemukset kahdeksassa kokouksessa (28.11.2013, 3.12.2013, 11.12.2013, 13.12.2013, 13.1.2014, 14.1.2014, 24.1.2014, 3.2.2014), joista viimeinen oli päätöskokous. Hankeryhmän rahoitusesitykset esiteltiin päätöskokouksen 3.2. jälkeen työ- ja elin- keinoministeriön alueosastolle ja maa- ja metsätalousministeriön ruokaosastolle ja tämän jälkeen, viikolla 7, ilmoitettiin hakijoille. Lista rahoitettavista hankkeista vietiin tiedoksi YTR:lle 14.2.2014 ja laitettiin ministeriöiden internet-sivuille. Yhteenveto rahoitettavista hankkeista Momentilta rahoitettiin yhteensä 18 hanketta (1 023 000 euroa), joista 7 (321 700 euroa) oli tutkimushankkeita (ml. 1 maaseutuprofessuuri 25 200 euroa) ja 11 kehit- tämishankkeita (701 300 euroa, ml. 6 verkostoa, 514 000 euroa). Näistä kolme oli jatkohankkeita (67 500 euroa) ja 15 uusia hankkeita (955 500 euroa). Makerasta rahoitettiin yhteensä 7 hanketta, joista 5 tutkimushanketta (303 000 eu- roa) ja 2 kehittämishanketta (201 500 euroa, ml. 1 verkostohanke, 134 500 euroa). Nämä olivat kaikki uusia hankkeita. Arviointia vuoden 2014 kierroksesta Hakukierroksella uutta oli hakuteemojen entistä suorempi sitominen maaseutupoliit- tisen kokonaisohjelman teemoihin. Haastetta tähän toi se, että teemat muodostettiin vasta valmisteilla olevan ohjelman pohjalta. Teemoiksi valittiin ohjelmasta muut paitsi infrastruktuuri ja maankäyttö, sillä vuoden 2013 Makera-haun teemana oli ollut sitä lähellä oleva teema alueiden käyttö. Uutta oli myös verkostohankkeiden (ennen tee- maryhmät) haun irrottaminen muusta hankehausta. Tämä oli välttämätöntä, sillä ver- kostohankkeiden muodostamiselle haluttiin antaa enemmän aikaa. 36 Hallinnollisesti onnistuneena ratkaisuna voi pitää sitä, että haku toteutettiin kahden ministeriön sujuvana yhteistyönä. Suurin osa hakijoista lähetti ohjeistuksen mukai- sesti hakemukset teeman mukaan oikeaan osoitteeseen. Hakemuksia saapui verrattain paljon suhteessa jaettavissa oleviin varoihin. Tämä saattoi johtua osittain hyvin laajoista hakuteemoista, mutta myös EU-ohjelmakauden vaihde näkyi: hakuun tuli muutama selvästi paikallinen tai alueellinen hanke. TEM:n puolelta momentilta laitettiin alkuun useampi hanke myöntämällä niille vain ensimmäisen vuoden rahoitus. Jatkorahoitus näiden hankkeiden oli haettava erik- seen. TEM:ssä on pohdittu, voisiko jatkohankkeille järjestää jatkossa hallinnollisesti kevyemmän hakumenettelyn. MMM:n puolelta Makerasta jatkettiin sen käytännön mukaisesti myöntämällä rahoitus koko hankkeen ajaksi myös yli vuoden kestäville hankkeille. Verkostohankkeiden osalta tilanne oli uusi, vaikka toiminta rakentuukin vahvasti tammikuun 2014 loppuun asti toimineiden teemaryhmien pohjalle. Tavoitteena oli uudistaa toimintaa entistä joustavammiksi ja laajemmat teemat käsittäviksi verkos- toiksi ja sitoa niiden toiminta vahvemmin kokonaisohjelman toteuttamiseen. Hake- muksissa uudistamisen aste vaihteli ja toiminnan kehittämistä jatketaan edelleen. YTR-hanketoiminnan ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjel- man valtakunnallisten hankkeiden yhteensovittaminen Valtakunnallisia maaseudun kehittämishankkeita rahoitetaan myös EU-osarahoit- teisesta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Näiden kahden rahoi- tusvälineen yhteensovittamista parannettiin vuoden 2014 aikana. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman valtakunnallisten hankkeiden rahoituksen hallinnointi on keskitetty Hämeen ELY-keskukseen. Hanketoiminnasta siellä vastaavat Timo Kukkonen ja Lassi Hurskainen kutsuttiin mukaan YTR:n hankeryhmän jäseniksi. 15.1.2014 YTR ja maaseutuverkostoyksikkö järjestivät yhteistyössä Hämeen ELY- keskuksen kanssa seminaarin, jossa pohdittiin valtakunnallista hanketoimintaa oh- jelmakaudella 2014-2020. Vuoden 2014 aikana Manner-Suomen maaseudun kehit- tämisohjelman valtakunnallisia hankkeita valmisteli maa- ja metsätalousministeriön työryhmä, jonka työskentelyyn YTR:n hankesihteeri osallistui. YTR:n hankeryhmän edustus otettiin vuoden 2015 alussa mukaan Manner-Suomen maaseudun kehittä- misohjelman valtakunnallisten hankkeiden arviointiryhmään, jota vetää Hämeen ELY-keskus. 4.2 Maaseutukatsaus 2014 sekä Maaseutu 2014 -barometri ja siihen kytkeyty- vät verkkoartikkelit Maaseutuosaamisen vahvistamisen tueksi YTR päätti lokakuussa 2012 Maaseutu- katsauksen 2014 laatimisesta. Katsaus tarjoaa yksissä kansissa tuoretta tietoa maa- seudusta poliitikkojen, virkamiesten, tutkijoiden ja kehittäjien käyttöön. Se esittää poikkileikkauksen maaseudun tilanteesta, ennakoi maaseutualueiden tulevaa kehi- tystä sekä kuvaa maaseutupolitiikan kokonaisuutta. Katsauksessa analysoidaan ti- lastoaineistoja sekä maaseudun pysyville asukkaille tehdyn kyselyn tuloksia. Paperi- julkaisun lisäksi katsaus julkaistaan sähköisenä ja siitä valmistellaan myös verkko- versio. Katsauksen rinnalla työ- ja elinkeinoministeriö päätti toteuttaa Maaseutu 2014 - barometrin, joka täydentää maaseutukatsauksen tuottamaa tietopakettia suomalais- 37 ten näkemyksillä maaseudun merkityksistä. Barometri on jatkoa Sitran Maamerkit- ohjelmassa vuosina 2009 ja 2011 toteuttamalle Maamerkit-barometrille. Maaseutukatsaus 2014 ja Maaseutu 2014 -barometri julkistettiin täyteen buukatussa seminaarissa Säätytalolla 23.1.2014. Seminaarin yhteydessä järjestettiin tiedostusti- laisuus. Tuloksista uutisoitiin mediassa näyttävästi. Maaseutu 2014 -barometrin tuloksia haluttiin tarkastella myös laajemmassa yhteis- kunnallisessa kontekstissa. Tätä varten työ- ja elinkeinoministeriö pyysi elokuussa eri tahoja ilmaisemaan mielenkiintonsa laatia artikkeleita barometrin tuloksiin kytkey- tyen. Toteutettavaksi valittiin kolme artikkelia, joiden aiheet olivat 1) Maaseudun mahdollisuudet liiketoiminnassa ja yrittäjyydessä, 2) Kohti erilaisia alueita - alueiden vetovoimaprofiilit tulevaisuudessa, ja 3) Maaseudun paikkaperustainen kehittäminen kulttuurin, hyvinvoinnin ja yrittäjyyden näkökulmasta. Artikkelit laativat tutkimusjohta- ja Tuomas Kuhmonen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta sekä yliopistotutkija Kari Ilmonen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksesta ja yliopiston- lehtori Ilkka Luoto Vaasan yliopistosta. Artikkelit julkaistiin alkuvuodesta 2015 suo- meksi sivulla www.tem.fi/maaseutu ja ruotsiksi sivulla www.tem.fi/landsbygd. 5 Maaseututoimijoiden kansallisen ja kansainvälisen verkostoitu- misen ja kokemustenvaihdon edistäminen 5.1 Maaseutuakatemia Vuonna 2014 YTR järjesti historian ensimmäisen Maaseutuakatemian. Maaseu- tuakatemian tavoite muotoiltiin näin: Maaseutuakatemia on yhteiskunnallisille vaikut- tajille suunnattu korkeatasoinen seminaari, jonka tavoitteena on lisätä päättäjien ja mielipidevaikuttajien tietoa maaseutuun liittyvistä Suomen tulevaisuuden menestys- tekijöistä sekä tarjota maaseututeeman liittyvä keskustelun ja verkostoitumisen paik- ka. Tavoitteena on myös tuoda aineksia aluekehittämisen tulevaisuustarkasteluun ja linjauksiin. Tunnelman ja ilmapiirin osalta tavoitteita voi kuvata seuraavin sanoin: Asiantunteva - Innostava - Tulevaisuus - Mahdollisuudet - Luottamuksellinen - Verkosto & Suhteet. YTR:n yhteistyökumppaneina ensimmäisen maaseutuakatemian järjestämisessä olivat Maaseutuverkostoyksikkö ja Agronomiliitto. Maaseutuakatemian konseptin suunnittelun toteutti ostopalveluna Maaseudun Sivistysliitto jo vuonna 2012. Tapah- tumatuottaja kilpailutettiin helmi-huhtikuussa 2013. Maaseutuakatemian 2014 tuotta- jaksi valittiin kilpailutuksen perusteella Business Arena Oy. Business Arena vastasi Maaseutuakatemian kohtaamisten ja oppimisprosessin kokonaisvaltaisesta suunnit- telusta ja tuottamisesta. Maaseutuakatemian ilmeen ja verkkosivujen toteuttaja oli TEM:n valmiiksi kilpailuttama Pixelpress. Akatemian toteutuksen tukena toimi YTR:n asettama ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimi maa- ja metsätalousministeriön valtiosihteeri Risto Artjoki. Maaseutuakatemian 2014 sisältöteemat olivat: • Kansantalous • Energia • Rakenteet • Hyvinvointi 38 • Osallisuus Maaseutuakatemiaan kuuluivat seuraavat tilaisuudet: • Asiantuntijoiden workshop, marraskuu 2013 • Varsinainen akatemiatilaisuus 11.-12.2.2014, Billnäsin ruukki, Raasepori (noin 40 osallistujaa) • Round table -tilaisuus, Agronomiliitto 19.3.2014 (13 osallistujaa) • Round table -tilaisuus, maaseutuverkostoyksikkö, peruuntui • Maaseutuakatemian pamfletti luovutettiin elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle ja maa- ja metsätalousministeri Jari Koskiselle 8.4.2014. Maaseutuakatemian verkkosivut ja materiaalipankki: www.maaseutuakatemia.fi Twitter: #maaseutuakatemia Kehittämisideoina ensimmäisen akatemian kokemusten perusteella esitettiin mm. seuraavaa: • Tavoitteen mukainen yleissivistävä sisältö innostavine ja tasokkaine alustuksi- neen, rento oppimisympäristö ja ote keskustelujen ohjauksessa toteutuivat kiitet- tävästi. • Sisältö jäi toteutuneen, ennakoitua maaseutuasioissa kokeneemman osallistuja- joukon mielestä hieman kevyeksi. • Olisi toivottu enemmän konkreettisia tarinoita, ratkaisumalleja, käytännönläheisiä caseja ja selkeämpiä toimeksiantoja ryhmäkeskusteluihin. • Värikkäämpää vastakkainasettelua ja debatointiakin kaivattiin. • Aikaraami koettiin myös tiukaksi, toista päivää voisi mieluusti jatkaa muutamalla tunnilla. • Viestinnän tavoitteita ja tarkoitusta kannattaa tarkentaa. Aineksia voisi olla herät- tämään laajempaakin yhteiskunnallista keskustelua eri kanavissa. • On linjattava konkreettisemmin ja viestittävä rohkeammin, mihin Maaseutuaka- temiassa syntyvät tulokset ja kannanotot tähtäävät. 5.2 Hanke- ja verkostotapaaminen Naantalissa Vuotuinen hanke- ja verkostoseminaari pidettiin Naantalin kylpylässä 5.-6.5. Semi- naari järjestetti