Kulttuuriympäristö voimavarana maakunnissa ja alueilla Maakuntamuseoselvitys Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:43 Niina Uusi-Seppä Kulttuuriympäristö voimavarana maakunnissa ja alueilla Maakuntamuseoselvitys Niina Uusi-Seppä Opetus- ja kulttuuriministeriö, Helsinki 2017 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:43 Opetus- ja kulttuuriministeriö ISBN (nid.): 978-952-263-520-4 ISBN PDF: 978-952-263-519-8 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto, Teija Metsänperä Helsinki 2017 Kuvailulehti Julkaisija Opetus- ja kulttuuriministeriö 13.11.2017 Tekijät Niina Uusi-Seppä Julkaisun nimi Kulttuuriympäristö voimavarana maakunnissa ja alueilla. Maakuntamuseoselvitys Julkaisusarja ja nro Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:43 Diaarinumero Teema kulttuuri ISBN painettu 978-952-263-520-4 ISSN painettu 1799-0343 ISBN PDF 978-952-263-519-8 ISSN PDF 1799-0351 URN-osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-519-8 Sivumäärä 58 Kieli suomi Asiasanat museot, kulttuuriperintö, kulttuuriympäristö Tiivistelmä Opetus- ja kulttuuriministeriö tilasi Satakunnan museolta selvityksen, jossa tuli kartoittaa ja kuvata maakuntamuseoiden hoitamat tehtäväkokonaisuudet kulttuuriympäristöasioissa sekä selvittää maakuntamuseoiden tarjoamien kulttuuriympäristöpalveluiden alueellinen saatavuus ja resursointi. Lisäksi tuli selvittää maakuntamuseoiden osallistuminen erilaisiin alueellisiin verkostoihin sekä tunnistaa muut kulttuuriympäristötehtävistä vastaavat toimijat. Selvitys on osa ympäristöministeriön hanketta Kulttuuriympäristö voimavarana maakunnissa ja alueilla (2017–2018), jonka tavoitteena on edistää kulttuuriympäristö- ja maisema-asioiden hoitoon liittyvien hyvien ja vaikuttavien toimintatapojen muotoutumista maakuntauudistuksen toteutuessa sekä tukea alueellista muutosprosessia kulttuuriympäristöasioiden osalta. Selvitys pohjaa kyselyaineistoon, joka osoitettiin 21 maakuntamuseolle ja kolmelle muulle kulttuuriympäristön viranomaistehtäviä hoitavalle museolle (Saamelaismuseo Siida sekä Espoon ja Vantaan kaupunginmuseot). Lisäksi kyselyyn vastasivat Museoviraston maakunnallisia tehtäviä hoitavat yksiköt. Selvityksessä on nostettu esiin maakuntamuseoiden vahvuudet ja hyvät käytännöt, joiden pohjalta on laadittu kehittämisehdotukset tehtävistä, työnjaosta ja yhteistyön järjestämisestä alueilla maakuntamuseoiden näkökulmasta. Kustantaja Opetus- ja kulttuuriministeriö Painopaikka ja vuosi Lönnberg Print & Promo, 2017 Julkaisun jakaja/ myynti Sähköinen versio: julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti: julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi Presentationsblad Utgivare Undervisnings- och kulturministeriet 13.11.2017 Författare Niina Uusi-Seppä Publikationens titel Kulturmiljön som resurs i landskapen och regionerna. Utredning om landskapsmuseerna Publikationsserie Undervisnings- och kulturministeriets publikationer 2017:43 Diarienummer Tema kultur ISBN tryckt 978-952-263-520-4 ISSN tryckt 1799-0343 ISBN PDF 978-952-263-519-8 ISSN PDF 1799-0351 URN-adress http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-519-8 Sidantal 58 Språk finska Nyckelord museer, kulturarv, kulturmiljö Referat Undervisnings- och kulturministeriet har låtit Satakunda museum göra en utredning som siktar till att kartlägga och beskriva de uppgiftshelheter i frågor angående kulturmiljön som landskapsmuseerna sköter samt utreda den regionala tillgängligheten av de kulturmiljötjänster som landskapsmuseerna tillhandahåller samt deras resursallokering. Dessutom siktar utredningen till att utreda i vilken grad landskapsmuseerna deltar i olika regionala nätverk samt identifiera andra aktörer som ansvarar för kulturmiljöuppgifter. Utredningen är en del av miljöministeriets projekt Kulturmiljön som resurs i landskapen och regionerna (Kulttuuriympäristö voimavarana maakunnissa ja alueilla), (2017–2018), vars mål är att främja skapandet av bästa och effektiva verksamhetssätt för skötseln av uppgifter i samband med kulturmiljöer och landskap samt stödja den regionala ändringsprocessen i fråga om kulturmiljöer. Utredningen bygger på en enkät som skickades till 21 landskapsmuseer och tre andra museer som sköter myndighetsuppgifter i samband med kulturmiljöer (samiska museet Siida samt Esbo och Vanda stadsmuseer). På enkäten svarade även enheter som sköter Museiverkets landskapsuppgifter. I utredningen lyfts fram landskapsmuseernas styrkor och bästa praxis, utifrån vilka man utarbetat utvecklingsförslag för uppgifter, arbetsfördelning och ordnande av samarbetet i regionerna ur landskapsmuseernas perspektiv. Förläggare Undervisnings- och kulturministeriet Tryckort och år Lönnberg Print & Promo, 2017 Distribution/ beställningar Elektronisk version: julkaisut.valtioneuvosto.fi Beställningar: julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi Description sheet Published by Ministry of Education and Culture 13.11.2017 Authors Niina Uusi-Seppä Title of publication Cultural environment as a resource in counties and regions. Report on regional museums Series and number Publications of the Ministry of Education and Culture, Finland 2017:43 Register number Subject culture ISBN (printed) 978-952-263-520-4 ISSN (printed) 1799-0343 ISBN PDF 978-952-263-519-8 ISSN (PDF) 1799-0351 Website address http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-519-8 Pages 58 Language Finnish Keywords museums, cultural heritage, cultural environment Abstract The Satakunta Museum has produced a report for the Ministry of Education and Culture describing the tasks performed by regional museums in cultural environment matters and reviewing the regional availability of cultural environment services provided by regional museums and the resources allocated to them. As part of its work, the Satakunta Museum was also asked to review the participation of regional museums in regional networks and to identify other actors responsible for cultural environment tasks. The report is part of the Ministry of the Environment project Kulttuuriympäristö voimavarana maakunnissa ja alueilla (Cultural environment as a resource in counties and regions), (2017–2018) which has two aims: to encourage the establishment of good and effective practices in the management of cultural environment and landscape matters as part of the regional government reform and to support the regional change process in cultural environment matters. The report is based on the questionnaires sent to 21 regional museums and three other museums responsible for official tasks in the field of cultural environment (Sámi Museum Siida, and the City Museums of Espoo and Vantaa). The units of the National Board of Antiquities performing regional tasks also responded to the questionnaire. The report highlights the strengths of the regional museums and the good practices that have been used as a basis for development proposals in the field of tasks, division of work, and cooperation at the regional level from the perspective of regional museums. Publisher Ministry of Education and Culture, Finland Printed by Lönnberg Print & Promo, 2017 Distributed by Online version: julkaisut.valtioneuvosto.fi Publication sales: julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi Sisältö 1 Johdanto ....................................................................................................................................................................... 9 2 Työnjako Museoviraston ja maakuntamuseoiden välillä .................................................... 11 2.1 Maakuntamuseoiden tehtävät............................................................................................................................ 11 2.2 Museoviraston tehtävät.............................................................................................................................................. 12 2.3 Museoviraston ja maakuntamuseoiden yhteistyösopimus................................................... 14 3 Maakuntamuseot kulttuuriympäristö-palveluiden tuottajina ..................................... 16 4 Muut kulttuuriympäristötehtäviä hoitavat toimijat ja alueellinen yhteistyö........... 22 5 Kehittämistarpeita ............................................................................................................................................... 24 6 Vahvuudet ja hyvät käytännöt .................................................................................................................. 28 6.1 Vahvuuksia ja erityisosaamista............................................................................................................................ 28 6.2 Hyvät käytännöt................................................................................................................................................................. 29 6.2.1 Poikkihallinnolliset työryhmät............................................................................................................ 29 6.2.2 Vuorovaikutus ja osallistumisen mahdollistaminen...................................................................... 30 6.2.3 Maakuntaliiton ja kuntien sitouttaminen kulttuuriympäristötyöhön...................................... 31 7 Kulttuuriympäristö ja maakuntauudistus ........................................................................................ 33 8 Kehittämisehdotukset työnjaosta ja yhteistyön järjestämisestä tulevaisuudessa ........................................................................................................................................................ 36 Liitteet ............................................................................................................................................................................ 33 Liite 1. Kulttuuriympäristötehtäviä hoitavat toimijat ja alueellinen yhteistyö.................. 40 Liite 2. Kulttuuriympäristö voimavarana maakunnissa ja alueilla –hankkeeseen liittyvä maakuntamuseoselvitys....................................................................................................................................... 52 9 KULTTUURIYMPÄRISTÖ VOIMAVARANA MAAKUNNISSA JA ALUEILLA – MAAKUNTAMUSEOSELVITYS 1 Johdanto Kulttuuriympäristöasioiden hoitoa koskeva toimintaympäristö tulee muuttumaan merkittä- västi vuonna 2019 voimaan astuvan maakuntauudistuksen myötä. Tähän muutokseen liittyen ympäristöministeriö on käynnistänyt Kulttuuriympäristö voimavarana maakunnissa ja alueilla -hankkeen, jonka tavoitteena on edistää kulttuuriympäristö- ja maisema-asioiden hoitoon liittyvien hyvien ja vaikuttavien toimintatapojen muotoutumista maakuntauudistuksen to- teutuessa sekä tukea alueellista muutosprosessia kulttuuriympäristöasioiden osalta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset), maakunnan liitot, museoviran- omaiset (Museovirasto ja maakuntamuseot) sekä kunnat ovat viranomaisia, joiden vas- tuulle kuuluu kulttuuriympäristöä ja maisemia koskevia tehtäviä. Maakuntauudistuksen myötä ELY-keskukset ja maakunnan liitot lopettavat toimintansa. Tilalle tulevat uudet itse- hallinnolliset maakunnat ja valtakunnallinen valtion lupa- ja valvontavirasto. Myös kuntien rooli on muuttumassa maakunta- ja kuntauudistuksesta sekä maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista johtuen. Kunnan elinvoima-, sivistys- ja hyvinvointirooli korostuu maakuntien perustamisen myötä.1 Museovirasto toimii Suomessa valtakunnallisena kulttuuriympäristön suojelusta vastaa- vana asiantuntijaviranomaisena. Alueellisella tasolla Museovirasto on sopinut tehtävien työnjaosta maakuntamuseoiden kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla keväällä 2017 valmistuneessa ehdotuksessa museopoliittiseksi ohjelmaksi käsitellään myös kult- tuuriympäristön asiantuntijatehtävien järjestämistä tulevaisuudessa. Alueelliset asiantun- tija- ja kehittämistehtävät esitetään jatkossa hoidettaviksi alueellisissa vastuumuseoissa. Näihin tehtäviin kuuluvat muun muassa kulttuuriympäristön asiantuntijatehtävät (hallin- nollinen ja fyysinen suojelu, kehittäminen, tiedon tuotanto, neuvonta ja viestintä, sidos- ryhmätyö).2 Ehdotus on pohjana tulevassa museolain kokonaisuudistuksessa. 1 Tehtäväkuvaus. Kulttuuriympäristö voimavarana maakunnissa ja alueilla -hanke, Ympäristöministeriö 27.1.2017. 2 Ehdotus museopoliittiseksi ohjelmaksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:9. 10 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:43 Myös muinaismuistolain uudistuksen ensimmäinen vaihe aloitetaan vuonna 2017. Mu- seolain ja muinaismuistolain uudistuksen yhteydessä museoiden tehtäviin voi tulla muu- toksia. Näihin muutoksiin liittyen opetus- ja kulttuuriministeriö on tilannut Satakunnan Museolta Kulttuuriympäristö voimavarana maakunnissa ja alueilla -hankkeeseen liittyvän erillisen maakuntamuseoselvityksen. Selvityksen tavoitteena on −− selvittää maakuntamuseoiden tarjoamien kulttuuriympäristöpalve- luiden alueellinen saatavuus ja resursointi −− kuvata maakuntamuseoiden hoitamat tehtäväkokonaisuudet kult- tuuriympäristöasioissa −− tunnistaa muut kulttuuriympäristön tehtäviä hoitavat toimijat sekä tehtäväkokonaisuuksien ja toimijoiden vaihtelu maakunnittain −− selvittää maakuntamuseoiden osallistuminen alueellisiin/maakunnal- lisiin yhteistyöryhmiin ja -verkostoihin ja kuvata yhteistyömuodot −− tunnistaa vahvuudet ja hyvät käytännöt, joiden pohjalta tuotetaan kehittämisehdotukset tehtävistä, työnjaosta ja yhteistyön järjestä- misestä alueilla maakuntamuseoiden näkökulmasta. Selvityksessä tehtiin keväällä 2017 laaja kysely kaikille maakuntamuseoille (21 kpl) ja kol- melle muulle kulttuuriympäristön viranomaistehtäviä hoitavalle museolle (Saamelaismu- seo Siida sekä Espoon ja Vantaan kaupunginmuseot). Kysymyksiä oli noin 50 ja ne käsit- telivät museoiden viranomais- ja asiantuntijatoimintaa, alueellisia verkostoja ja kumppa- neita, kulttuuriympäristötyön haasteita, vahvuuksia ja hyviä käytäntöjä sekä näkemyksiä maakuntauudistuksen vaikutuksista kulttuuriympäristötehtävien hoitoon. Vastausaikaa oli neljä viikkoa ja vastauksia saatiin 22. Kaksi maakuntamuseota jätti vastaamatta kyselyyn, mutta hekin vastasivat erikseen lähetettyyn lyhyeen sähköpostikyselyyn. Kyselystä tehtiin sovellettu versio myös Museoviraston maakunnallisia tehtäviä hoitaville yksiköille (Länsi-Suomen kulttuuriympäristöpalvelut, Itä- ja Pohjois-Suomen kulttuuriym- päristöpalvelut, Ohjaus ja tuki -yksikkö). Kaikilta kolmelta yksiköltä saatiin vastaukset. Kyselyn lisäksi haastateltiin laajemmin Satakunnan ja Pirkanmaan maakuntamuseoita. Li- säksi haastateltiin puhelimitse Turun maakuntamuseota ja tehtiin sähköpostitse tarkenta- via lisäkysymyksiä Keski-Suomen, Kuopion ja Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseoille erityi- sesti hyviin käytäntöihin liittyen. 11 KULTTUURIYMPÄRISTÖ VOIMAVARANA MAAKUNNISSA JA ALUEILLA – MAAKUNTAMUSEOSELVITYS 2 Työnjako Museoviraston ja maakuntamuseoiden välillä 2.1 Maakuntamuseoiden tehtävät Maakuntamuseoiden asema ja tehtävät perustuvat museolakiin (729/1992). Opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää museon maakuntamuseoksi ja sille maksetaan alueellisten teh- tävien vuoksi korotettua valtionosuutta. Korotetun valtionosuuden edellytyksenä on, että museolla on suunnitelma alueellisen toiminnan painopisteistä ja tavoitteista, joista muse- ot neuvottelevat Museoviraston kanssa nelivuotiskausittain. Valtioneuvoston museoista annetun asetuksen (1192/2005) mukaan maakuntamuseon tehtävänä on: 1. edistää museotoimintaa, kulttuuriympäristön säilymistä sekä visuaa- lista kulttuuria toiminta-alueellaan; 2. huolehtia alueensa museotoiminnan keskinäisestä yhteistyöstä ja kulttuuriperintöön ja taiteeseen liittyvän tiedon saatavuudesta; 3. antaa asiantuntija-apua toimialaansa liittyvissä kysymyksissä; 4. huolehtia niistä valtiolle kuuluvista tehtävistä, joista on Museoviras- ton kanssa erikseen sovittu; 5. suorittaa opetusministeriön antamat muut tehtävät.3 Neljännen kohdan mukaisesti kulttuuriympäristötehtävien hoidosta on sovittu Museo viraston ja maakuntamuseoiden välisillä yhteistyösopimuksilla. 3 Suomen lainsäädäntö: www.finlex.fi 12 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:43 2.2 Museoviraston tehtävät Museovirasto on virastosta annetun lain (282/2004) ja asetuksen (407/2004) mukaan kulttuu- riperinnön ja kulttuuriympäristön suojelusta vastaava asiantuntijaviranomainen Suomessa. Lain mukaan Museoviraston tehtävänä on: 1. huolehtia kulttuurihistoriallisen kansallisomaisuuden kartuttamises- ta, hoidosta ja näytteillä pidosta; 2. toimia kulttuuriperinnön ja -ympäristön suojelusta vastaavana asiantuntijaviranomaisena; 3. vastata muinaisjäännösten ja, jollei asia kuulu muun viranomaisen toimialaan, kulttuuriympäristön hoidosta ja valvonnasta; 4. huolehtia kulttuuriperinnön tutkimisesta ja kulttuuriperintöä koskevan tiedon tallentamisesta, säilyttämisestä ja käytettäväksi saattamisesta. Asetuksen mukaan Museoviraston tehtävänä on lisäksi: 1. johtaa ja kehittää maan yleistä museotointa; 2. huolehtia kulttuuriympäristön suojelusta ja sen valvonnasta sekä alan kehittämisestä, jollei asia kuulu muun viranomaisen toimialaan; 3. ylläpitää museoita ja järjestää näyttelyitä; 4. suorittaa arkeologian, historian, kansatieteen, merihistorian, numis- matiikan, rakennushistorian ja taidehistorian alaan kuuluvaa tallen- nusta ja tutkimusta ja harjoittaa alan julkaisutoimintaa; 5. huolehtia arkeologisen, meriarkeologisen ja kulttuurihistoriallisen aineiston konservoinnista sekä antaa restaurointialan ohjausta; 6. toimia valtion kiinteistövarallisuuden haltijavirastona ja rakennutta- jana muinaisjäännöskohteissa ja viraston kiinteistöissä; 7. ylläpitää ja edistää alansa kansainvälisiä yhteyksiä ja edistää suoma- laisen kulttuuriperinnön tunnettuisuutta ulkomailla; 8. välittää tietoa myös muiden kansojen kulttuurista; 9. lisätä yleisön tietoisuutta ja tuntemusta kulttuuriperinnöstä; 10. huolehtia viraston toimialaa koskevan lainsäädännön toteutumises- ta yhdessä muiden viranomaisten ja muun museolaitoksen kanssa; 11. hoitaa valtionavustusten myöntämiseen liittyvät tehtävät; 12. hoitaa muut tehtävät, jotka säädetään tai määrätään sen tehtäviksi.4 4 Suomen lainsäädäntö: www.finlex.fi 13 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:43 KULTTUURIYMPÄRISTÖ VOIMAVARANA MAAKUNNISSA JA ALUEILLA – MAAKUNTAMUSEOSELVITYS Museovirasto seuraa ja valvoo muun muassa muinaisjäännöksiin sekä kulttuurihistori- allisesti arvokkaisiin rakennuksiin ja ympäristöihin liittyvää maankäytön suunnittelua ja kehittämistä. Viranomaistoiminnan välineitä ovat esimerkiksi lausunnot, neuvottelut, kat- selmukset ja tarkastukset. Museovirasto on siirtänyt yhteistyösopimuksilla kulttuuriym- päristön vaalimisen asiantuntija- ja viranomaistehtäviä maakuntamuseoille. Sopimusten laajuus vaihtelee sen mukaan, onko maakuntamuseolla rakennustutkijaa, restauroinnin asiantuntijaa tai arkeologia.5 Museovirasto vastaa viranomaistehtävistä erityislaeilla (kirkkolaki, laki rakennusperinnön suojelemisesta), asetuksilla ja sopimuksilla suojellun rakennusperinnön osalta koko maas- sa sekä myöntää tutkimusluvat arkeologisiin kaivauksiin ja tallentaa tutkimuksiin liittyvät raportit. Vedenalaisen arkeologian osalta Museoviraston toiminta-alueena on koko Suomi. Museoviraston maakunnallisia tehtäviä hoitavia yksiköitä ovat ensi sijassa Länsi-Suomen kulttuuriympäristöpalvelut sekä Itä- ja Pohjois-Suomen kulttuuriympäristöpalvelut. Myös kulttuuriympäristön kehittämistehtävistä vastaava Ohjaus ja tuki -yksikkö hoitaa erik- seen sovittuja viranomaistehtäviä. Restaurointiyksikkö vastaa esimerkiksi rakennusten entistämisavustuksista. Länsi-Suomen kulttuuriympäristöpalvelut -yksikkö hoitaa kaikki kulttuuriympäristön viranomaistehtävät Kanta-Hämeen alueella ja muissa maakunnissa Länsi-Suomen alueella maakuntamuseoiden kanssa solmittujen sopimusten mukaisesti. Toimialue ja maakunta- museoille siirretyt tehtäväkokonaisuudet (arkeologia, rakennustutkimus, restaurointi) nä- kyvät kartassa sivulla 16 (kuvio 2). Itä- ja Pohjois-Suomen kulttuuriympäristöpalvelut -yksikkö hoitaa kaikki kulttuuriympäris- tön viranomaistehtävät Pohjois-Karjalassa ja tapauskohtaisesti Tornionlaakson maakuntamu- seon alueella. Muissa maakunnissa hoidetaan sopimuksen mukaan osaa viranomaistehtävis- tä. Toimialue ja maakuntamuseoille siirretyt tehtäväkokonaisuudet (arkeologia, rakennustut- kimus, restaurointi) näkyvät kartassa sivulla 16. Tapauskohtaisesti toimitaan myös sellaisissa maakunnissa, joissa maakuntamuseoiden resursointi on niin heikko, että viranomaistehtäviin tarvitaan sijaista esimerkiksi sairaustapauksissa tai muissa poikkeustilanteissa. Ohjaus ja tuki -yksikön (OT) kulttuuriympäristön kehittämistehtävissä keskeistä on val- takunnallinen näkökulma. Yksikkö tukee lisäksi Länsi-Suomen kulttuuriympäristöpalvelut ja Itä- ja Pohjois-Suomen kulttuuriympäristöpalvelut -yksiköiden sekä maakuntamuseoi- den viranomaistyötä yksikön erityisosaamisalueilla, jotka eivät kiinnity maantieteellisiin alueisiin. Yksikkö vastaa erikseen sovituista viranomaistehtävistä, jotka sijoittuvat maan- 5 Museovirasto: www.nba.fi/fi/ajankohtaista/viranomaistoiminta 14 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:43 tieteellisesti useisiin eri maakuntiin (esimerkiksi Ahvenanmaan kirkot, Suomenlinnan vi- ranomaistehtävät restaurointien osalta sekä useat pääkaupunkiseudun valtio-omisteiset restaurointikohteet). 2.3 Museoviraston ja maakuntamuseoiden yhteistyösopimus Suomessa toimii 22 maakuntamuseota, joiden tehtävänä on ohjata, kehittää ja tukea muse- otoimintaa sekä kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön hoitoa ja säilymistä omalla toi- minta-alueellaan. Maakuntamuseot ovat pääosin kuntien ylläpitämiä, vaikka niiden toimin- ta-alueena on koko maakunta. Museot saavat maakunnallisten tehtävien hoitoon korotettua valtionosuutta. Maakuntamuseo on asiantuntija ja yhteistyökumppani alueensa kulttuuripe- rintöön liittyvissä kysymyksissä. Maakuntamuseot ovat Museoviraston keskeisiä yhteistyö- kumppaneita ja muodostavat viraston aluetoimistojen, kuntien, ELY-keskusten, maakuntaliit- tojen ja muiden alueellisten toimijoiden kanssa tehokkaan maakunnallisen verkoston.6 Monessa maakuntamuseossa työskentelee arkeologi, rakennustutkija ja/tai restauroin- nin asiantuntija. Tällöin maakuntamuseo voi vastata myös kulttuuriympäristön suojelun asiantuntija- ja viranomaistehtävistä alueellaan Museoviraston kanssa tehdyn työnjako- ja yhteistyösopimuksen mukaisesti. Sopimukset koskevat museon voimavarojen mukaisesti rakennusperintöä ja arkeologiaa sekä korjausrakentamisen ja restauroinnin ohjausta. Maa- kuntamuseo on osallisena esimerkiksi maankäyttöhankkeissa, antaa kaavoitusta koskevat lausunnot ja osallistuu viranomaisneuvotteluihin. Kulttuuriympäristön viranomaistehtä- vien lisäksi sopimuksessa käsitellään inventointi- ja tutkimustoimintaa, kulttuuriympäris- tön seurantajärjestelmän kehittämistä, ohjaus- ja neuvontatyötä, tiedonvaihtoa, tiedotta- mista ja tiedon saatavuutta sekä alan kehittämistoimintaa niin kansallisella kuin kansain- väliselläkin tasolla.7 Maakuntamuseoiden lisäksi yhteistyösopimus on solmittu Saamelais- museo Siidan sekä Espoon ja Vantaan kaupunginmuseoiden kanssa. Maakuntamuseoiden voimavarat kulttuuriympäristötehtävien hoitoon vaihtelevat. Kol- messa maakuntamuseossa ei hoideta kulttuuriympäristön viranomaistehtäviä ollenkaan. Näitä museoita ovat Tornionlaakson maakuntamuseo, Pohjois-Karjalan museo ja Hämeen- linnan kaupunginmuseo (Kanta-Hämeen maakuntamuseo). Näillä alueilla viranomaisteh- tävistä vastaa Museovirasto. Kolmessa maakuntamuseossa (Pohjois-Pohjanmaan museo, Satakunnan museo, Pirkanmaan maakuntamuseo/Museokeskus Vapriikki) hoidetaan vi- ranomaistehtäviä niin arkeologian, rakennusperinnön kuin korjausrakentamisenkin osalta. 6 Museovirasto: www.nba.fi/fi/museoalan_kehittaminen/tietoa_suomen_museoista/maakuntamuseot 7 Museovirasto: www.nba.fi/fi/ajankohtaista/viranomaistoiminta/yhteistyo-kulttuuriymparistotehtavissa 15 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:43 KULTTUURIYMPÄRISTÖ VOIMAVARANA MAAKUNNISSA JA ALUEILLA – MAAKUNTAMUSEOSELVITYS Muissa maakuntamuseoissa hoidetaan osaa viranomaistehtävistä. Työnjako selviää kartas- ta sivulla 16. Rakennusperintöön kuuluvia viranomaistehtäviä hoidetaan kaikkiaan 19 ja arkeologiaan liittyviä 15 museon alueella. Korjausrakentamiseen ja restauroinnin ohjauk- seen liittyvistä viranomaistehtävistä on tehty sopimus 7 museon kanssa. Kuvio 1.  Sopimukset viranomaistehtävien hoidosta Museoviraston kanssa 0 5 10 15 20 rakennustutkija arkeologi restauroinnin asiantuntija 16 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:43 Kuvio 2.  Kulttuuriympäristön suojelun viranomaistoiminta. Museoviraston ja maakuntamuseoiden väliset yhteistyösopimukset Lähde: Museovirasto/www.nba.fi 17 KULTTUURIYMPÄRISTÖ VOIMAVARANA MAAKUNNISSA JA ALUEILLA – MAAKUNTAMUSEOSELVITYS 3 Maakuntamuseot kulttuuriympäristö- palveluiden tuottajina Maakunnat ovat erilaisia, joten myös maakuntamuseoiden kulttuuriympäristötyötä teke- vän henkilöstön määrä vaihtelee suuresti. Pienimmillään henkilöstön määräksi ilmoitettiin 1 ja enimmillään 9 vakituista työntekijää. Pohjois-Karjalan museossa ei ole yhtään kulttuu- riympäristötyötä tekevää työntekijää. Vakituisten työntekijöiden lisäksi monissa museoissa on erilaista projektihenkilöstöä, harjoittelijoita ym. täydentävää työvoimaa. Suurissa kau- pungeissa on eniten henkilökuntaa, mutta työtäkin on kasvavissa keskuksissa paljon. Poh- joisen maakunnissa henkilöstöä puolestaan on vähän toimialueen laajuuteen nähden. Asiantuntijatehtäviä hoitavien henkilöiden koulutustausta on yleisimmin filosofian maisteri (pääaineena yleisimmin kansatiede, taidehistoria tai arkeologia, parissa tapauksessa histo- ria ja kulttuuriantropologia), arkkitehti tai konservaattori. Maakuntatutkijoiden rooli kult- tuuriympäristötyössä vaihtelee alueittain. Yleensä niillä alueille, joilla ei ole rakennustutki- jaa, maakuntatutkija hoitaa enemmän myös kulttuuriympäristöön liittyviä tehtäviä. Vasta- uksissa oli jonkin verran eroja siinä, laskettiinko henkilöresurssiin mukaan myös erilainen hallinnollinen ja toimistotyö. Suurimmalla osalla maakuntamuseoista ei ole erillistä kulttuu- riympäristöyksikköä, joten hallinnollinen työ on vaikeampi jyvittää museon eri toimialoille. Kysyttäessä museoiden nykyisten resurssien riittävyyttä kulttuuriympäristötehtävien hoi- toon vastaukset vaihtelivat suuresti. Seitsemän museota arvioi resurssinsa jokseenkin tai täysin riittämättömiksi ja neljä vastaavasti jokseenkin tai täysin riittäviksi. Vastausten perusteella parhaat resurssit on Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Pohjanmaalla (Vaasa) ja Länsi-Uudellamaalla. Heikoimmiksi resurssit arvioitiin Espoossa, Pohjois-Savossa, Poh- jois-Karjalassa, Kymenlaaksossa, Kanta-Hämeessä sekä Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla. Myös muiden yhteistyökumppaneiden osaaminen ja voimavarat vaikuttavat siihen, miten paljon alueella tarvitaan museoviranomaisten resursseja. Itä- ja Pohjois-Suomessa on aina- kin pienillä paikkakunnilla vähemmän ammattitaitoista väkeä esimerkiksi kaavoituksessa ja rakennusvalvonnassa, jolloin Museoviraston tai maakuntamuseon ammattitaitoa tarvi- taan useammin, ja nämä paikkakunnat työllistävät enemmän kuin ne, joissa kaikki sujuu 18 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:43 ammattilaisten voimin vaivattomasti. Sama koskee myös vaikkapa korjausrakentamista ja restaurointihankkeita: Osaaminen keskittyy suuremmille paikkakunnille, jolloin museovi- ranomaisen työ on helpompaa, koska voi luottaa tekijöiden ammattitaitoon. Eteläisen Suo- men suurimmissa kaupungeissa rakennushankkeiden suuri määrä ja mittakaava teettävät kuitenkin runsaasti työtä maakuntamuseoissa, vaikka suunnittelu olisikin ammattitaitoista. Maakuntamuseoiden arvio kulttuuriympäristötyön osuudesta kaikesta museotyöstä vaih- telee 5–47 %:n välillä. Suurin osa (16/21) vastauksista on välillä 14–31%. Näinkin suuret erot vastauksissa herättävät epäilyn vastausten vertailukelpoisuudesta. Kysymys on ehkä ymmärretty eri museoissa eri tavalla. Kulttuuriympäristötyön rahallinen osuus museon budjetista vaihtelee vastausten mukaan välillä 3–24 %.8 Arvio työn vaikuttavuudesta vaihtelee 0–100 %. Suurin osa arvioi vaikuttavuuden kuitenkin välille 75–87 %, mitä voidaan pitää melko hyvänä tuloksena. Vaikuttavuuden arvioinnissa käytettäviä määreitä ovat lausuntomäärät, katselmusmäärät, vuosittainen toimintakertomus, kaavojen lau- suntojen ”läpimeno”, avustushakemusten määrä, suojeltavien rakennusten määrä, yleisöpalaute ja näkyvyys kaupunkikuvassa. Vakiintuneita menetelmiä vaikuttavuuden arviointiin ei ole. Maakuntamuseoiden nimeämiä kulttuuriympäristöön liittyviä tehtäväkokonaisuuksia9 −− Osallistuminen oman alueen kehittämistoimintaan ja sidosryhmäyhteistyöhön −− Osallistuminen alueen maankäytönsuunnitteluun (neuvottelut, lausunnot) −− Korjausneuvonta, restauroinnin ohjaus, muinaisjäännösten hoidon neuvonta −− Inventointien ja selvitysten toteuttaminen ja ohjaus −− Arkeologiset tarkastukset −− Korjausavustusten hakuohjaus, hakemusten arviointi, korjaus- ja hoito avustusten käytön valvonta −− Tiedotus ja valistus, kulttuuriympäristökasvatus, luennot, opastukset, näyttelyt −− Tiedon tallentaminen, tietokantojen ylläpito ja päivittäminen, digitointi −− Rakentamisen, maarakentamisen, kivi- ja maa-ainesten oton sekä metsänkäytön ohjaus (eri lupaprosessien ohjaus kulttuuriperinnön osalta, työneuvottelut ja lausunnot) −− Rakennusosakokoelman ja arkeologisen kokoelman ylläpito −− Paikallismuseot erityisenä suojelukohteena −− Julkisen taiteen ja muistomerkkien rooli kulttuuriympäristöissä 8 Kysymys A3: Arvioikaa kulttuuriympäristötyön osuus museotyöstä asteikolla 0–100. Kysymys A5: Entä rahalliset resurssit: Kuinka suuri osuus museonne budjetista kuluu kulttuuriympäristötyöhön? (0–100) 9 Kysymys A2: Nimetkää museonne hoitamat kulttuuriympäristöön liittyvät tehtäväkokonaisuudet 19 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:43 KULTTUURIYMPÄRISTÖ VOIMAVARANA MAAKUNNISSA JA ALUEILLA – MAAKUNTAMUSEOSELVITYS Viranomaisneuvottelujen ja lausuntojen määrä vaihtelee kymmenestä yli 500:an. Mo- lempien määrä vaihtelee tietenkin vuosittain. Vastauksissa oli jonkin verran tulkintaeroja siinä, mikä lasketaan viranomaisneuvotteluksi. Eniten neuvotteluja ja lausuntoja ilmoitet- tiin Espoosta, Helsingistä, Vantaalta ja Pirkanmaalta. Yli 200 lausuntoa ilmoitettiin myös Varsinais-Suomesta, Pohjois-Pohjanmaalta, Keski-Suomesta ja Päijät-Hämeestä. Vähiten neuvotteluja ilmoitettiin Länsi-Uudeltamaalta, Kymenlaaksosta ja Etelä-Savosta ja lausun- toja Etelä-Pohjanmaalta ja Siidasta. Pohjois-Karjalan, Tornionlaakson ja Kanta-Hämeen maakuntamuseot eivät käy viranomaisneuvotteluja, koska Museovirasto hoitaa näillä alu- eilla viranomaistehtävät. Museoviraston yksiköiden vastauksissa kiinnitti huomiota vähäi- nen neuvottelujen määrä (Itä- ja Pohjois-Suomen yksiköllä noin 25) ja vastaavasti suuri lausuntojen määrä (noin 1 000 vuodessa). Pitkä etäisyys kentälle vaikeuttaa osallistumista neuvotteluihin ja samalla vaikuttamismahdollisuuksia hankkeisiin jo valmisteluvaiheessa. Kulttuuriympäristön hoidon neuvonta Useimpien maakuntamuseoiden tehtäviin kuuluu julkisten restaurointihankkeiden ohjaus- ta ja/tai valvontaa, muinaisjäännösten hoidon ohjausta ja/tai valvontaa, rakennusperinnön hoidon neuvontaa yksityisasiakkaille ym. kulttuuriympäristön hoidon neuvontaa. Muita neuvontaa antavia tahoja maakunnissa ovat Museovirasto ja ELY-keskus, kuntien rakennusvalvonta, Kotiseutuliitto, korjausrakentamiskeskukset, konsultit ja Lapissa Metsä- hallitus. Rakennusperinnön ja muinaisjäännösten hoitoon tarkoitetut avustukset Museoviraston ja ELY-keskusten myöntämät avustukset työllistävät maakuntamuseoita monella tavalla. Museot jakavat tietoa hakumahdollisuuksista ja neuvovat hakemusten täytössä. Käsittelyvaiheessa kommentoidaan hakemuksia ja niistä keskustellaan kulttuu- riympäristötyöryhmässä. Myös avustuskohteiden valvonta ja ohjaus kuuluu usein maakun- tamuseolle. Vastausten perusteella myös sellaiset museot, joilla ei ole sopimusta korjaus- rakentamiseen ja restauroinnin ohjaukseen liittyvistä viranomaistehtävistä Museoviraston kanssa, ohjaavat ja valvovat avustuskohteita. Rakennusperinnön hoitoavustusten merkitystä pidetään suurena, vaikka summat ovatkin pieniä. Ne toimivat kannustimena korjausta suunnitteleville ja niihin liittyvän neuvonnan merkitys rakennusperinnön säilymiselle on suuri. Muinaisjäännösten osalta näyttää siltä, että avustuksista ei ole Museoviraston lopetetun ja erityisosaamista tarjonneen hoitoyksikön korvaajaksi. Odotukset olivat suuremmat, mutta vaatimus omarahoituksesta ja talkoiden jättäminen huomiotta on laskenut intoa hakea avustuksia. 20 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:43 Tiedon tuotanto Vastausten mukaan useimmat maakuntamuseot tekevät erilaisia kulttuuriympäristöön liittyviä selvityksiä kuten arkeologisia inventointeja, arkeologisia kaivauksia, rakennusinventointeja, raken- nushistoriallisia selvityksiä, nykydokumentointia, kulttuuriympäristöselvityksiä ja muita selvityk- siä. Muina selvityksinä mainittiin arkeologinen valvonta sekä kajoamaton ja kajoava prospek- tointi, tarkastukset muinaisjäännösten rajojen määrittelemiseksi eri maankäytön prosesseissa, pelastus- ja työmaa-aikainen dokumentointi, maisemahistorialliset selvitykset, hautausmaa- inventoinnit ja perinnekeruut muun muassa tyhjentyvien teollisuuslaitosten osalta. Selvitysten pohjalta museot tuottavat julkaisuja, näyttelyitä, luentoja, kursseja/työpajoja ja opetusaineistoja. Selvityksiä maakunnissa tekevät myös konsultti- ja arkkitehtitoimistot, osuuskunnat, maa- kuntaliitot, ELY-keskukset, yliopistot ja muut oppilaitokset. Kunnat toteuttavat joko omana työnä tai konsulttityönä kaavoituksen yhteydessä selvityksiä, joihin maakuntamuseo usein osallistuu määrittelemällä tutkimustarpeen ja arvioimalla inventoinnin riittävyyttä. Museo toimii ohjaajana ja valvojana selvityksissä, etsii ja antaa materiaaleja selvitystentekijöiden käyttöön ja osallistuu kohteiden arvottamiseen. Kulttuuriympäristön tilaa seurataan lähinnä havainnoimalla, lehtileikkeitä keräämällä ja seuraamalla yleistä keskustelua. Viranomaistyöhön liittyen museot seuraavat maankäyt- töön liittyviä suunnitelmia ja hankkeita. Seurannan indikaattoreina esille tulivat tietokan- noissa olevien kohteiden, suojeltujen kohteiden ja purettujen kohteiden määrä, mutta mi- tään vakiintuneita käytäntöjä seurannassa ei tunnu olevan. Seurantaa tehdään myös kunti- en kanssa järjestettävissä yhteistyötapaamisissa, joissa käydään läpi ajankohtaisia kulttuu- riympäristöasioita. Järjestelmällinen seuranta ja seurantamittarit kuitenkin puuttuvat. Kulttuuriympäristön tietojärjestelmät Maakuntamuseoilla on käytössään erilaisia tietojärjestelmiä inventointien ja selvitysten tallen- tamiseen. Kaikkiaan 18 museota ilmoittaa käyttävänsä jotain kulttuuriympäristön tietojärjestel- mää. Näihin vastauksiin sisältyivät kuitenkin myös Museoviraston muinaisjäännösrekisteri, Fin- na ja erilaiset Access- ja kokoelmatietokannat sekä kaupunkien ylläpitämät kiinteistörekisterit. Rakennusperinnön inventointiin kehitettyä, Hilla Tarjanteen tuottamaa Kioski/Pakki-tieto- kantaa ilmoitti käyttävänsä yhdeksän museota. Pirkanmaan maakuntamuseolla on käytös- sään Profiumin sisällönhallintajärjestelmään pohjautuva Siiri-kokoelmanhallintajärjestel- mä, joka sisältää niin rakennusperinnön, arkeologiset kohteet, kuva-arkiston kuin kokoel- matkin. Espoossa on käytössä niin ikään Profiumin tuottama kokoelmahallintajärjestelmä Kauko ja Vantaalla Kirsti. Kiinteistörekisteritietoon ja muinaisjäännösrekisteriin perustuviin paikkatietopohjaisiin järjestelmiin rekisteritiedot päivittyvät automaattisesti. Varsinais-Suo- messa Lounaispaikka ja maakuntamuseo ovat kehittäneet MIP- kulttuuriympäristön inven- tointitietojärjestelmän, jota ollaan parhaillaan laajentamassa muinaisjäännösten osalta. 21 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:43 KULTTUURIYMPÄRISTÖ VOIMAVARANA MAAKUNNISSA JA ALUEILLA – MAAKUNTAMUSEOSELVITYS Viisi museota ilmoitti, ettei heillä ole käytössä mitään kulttuuriympäristön tietojärjestel- mää (Pohjois-Karjala, Länsi-Uusimaa, Siida, Itä-Uusimaa/Porvoo, Kanta-Häme/Hämeenlin- nan kaupunginmuseo). Tietojärjestelmien hallinnointi vaihtelee jonkin verran. Pohjanmaalla Kioski on yhteinen kolmen maakuntamuseon ja -liiton kanssa (Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjan- maa). Etelä-Savossa kustannukset on jaettu ELY-keskuksen ja maakuntaliiton kanssa. Poh- jois-Pohjanmaalla ylläpitäjä on maakuntaliitto ja kustannuksista vastaavat maakuntaliiton lisäksi maakuntamuseo ja ELY-keskus. Tornionlaaksossa käytetään Lapin ELY-keskuksen yl- läpitämää Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -tietokantaa. Lahdessa ja Kajaanissa käytetään kunnan ylläpitämää järjestelmää. Vastauksista ei ilmene sisältyykö näihin järjestelmiin mui- den kuin isäntäkunnan tietoja. Useimmiten järjestelmää hallinnoi maakuntamuseo, joka saattaa kerätä käyttömaksua alueen muilta käyttäjiltä (kunnat, maakuntaliitto). Järjestelmien käyttäjinä ovat yleensä maakuntamuseot, ELY-keskukset ja maakuntaliitot. Kunnilla on usein selailuoikeudet ja inventointien yhteydessä konsulteille annetaan käyt- töoikeudet. Tavoitteena on, että kaikki inventoinnit tehtäisiin järjestelmään. Joissakin maakunnissa osa tiedoista on julkista erilaisten rajapintojen kautta (ainakin Pirkan- maa, Varsinais-Suomi ja Etelä-Savo). Julkisiin tietoihin kuuluu yleensä kuva, sijaintitieto ja tiivistelmä kohteesta. Pirkanmaalla myös arkeologiset kohteet kirjataan omaan Siiri-tietokan- taan, josta ne siirtyvät rajapinnan kautta Museoviraston ylläpitämään muinaisjäännösrekiste- riin. Varsinais-Suomessa ollaan laajentamassa omaa MIP-tietojärjestelmää niin, että se sovel- tuisi työkaluksi myös arkeologisten inventointien tekoon. Tarve liittyy erityisesti kaupunkiar- keologisiin selvityksiin liittyviin runsaisiin aineistoihin ja niiden saavutettavuuteen. Ohjelmatyö Maakuntamuseot Pohjois-Karjalaa lukuun ottamatta ovat osallistuneet maakunnallisten kult- tuuriympäristöohjelmien tekoon asiantuntijana työ- tai ohjausryhmässä. Pääohjausvastuu on yleensä ELY-keskuksella, maakuntaliitolla tai maakunnan kulttuuriympäristötyöryhmällä. Paikalliset kulttuuriympäristöohjelmat ovat yleensä kuntien rakennus- ja ympäristöviran- omaisten organisoimia ja niitä on tehty usein hankerahoituksella. Niissäkin maakuntamu- seot ovat keskeisenä yhteistyökumppanina. Kulttuuriympäristöön liittyvä hanketoiminta Hanketoiminnassa on suuria eroja. Joillekin museoille (esimerkiksi Siida) hankkeet ovat merkittävä osa museon toimintaa, kun taas toisilla museoilla ei ole hanketoimintaa ollen- kaan. Vaikka hankerahoituksella voidaan paikata puuttuvia resursseja, hankkeiden hallin- 22 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:43 nointikin vaatii resursseja, joita kaikilla museoilla ei ole. Useimmat museot kuitenkin osal- listuvat muiden hankkeisiin asiantuntijajäsenenä ohjausryhmien kautta. Esimerkiksi Satakunnassa hanketoiminta oli erittäin aktiivista aina edellisen EU-ohjelma- kauden päättymiseen asti, jolloin hankerahaa oli mahdollista saada kulttuuri- ja ympä- ristöhankkeille. Hankerahalla tehtiin muun muassa inventointeja, paikallisia kulttuuriym- päristöohjelmia, kulttuuriympäristöaiheisia julkaisuja, kiertonäyttelyitä ja luentosarjoja. Varsinais-Suomessa museo on vetänyt useita kunta- ja seutukuntakohtaisia hankkeita, joissa on inventoitu rakennuskantaa, maisemahistoriaa ja joissakin hankkeissa on pystytty tekemään myös muinaisjäännösinventointia. Pirkanmaalla on ollut esimerkiksi Perinne- rakennusmestari- ja Adoptoi monumentti -hankkeet. Hankkeilla on saatu kulttuuriympä- ristöasioissa paljon aikaan ja hankerahoituksen mahdollisuutta tulevaisuudessa pidetään tärkeänä. 23 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:43 KULTTUURIYMPÄRISTÖ VOIMAVARANA MAAKUNNISSA JA ALUEILLA – MAAKUNTAMUSEOSELVITYS 4 Muut kulttuuriympäristötehtäviä hoitavat toimijat ja alueellinen yhteistyö Maakuntamuseot nimeävät tärkeimmiksi yhteistyökumppaneikseen ELY-keskuksen, maa- kuntaliiton, Museoviraston ja alueen kunnat. Muita yhteistyötahoja ovat yhdistykset ja säätiöt, korkeakoulut, ProAgria, Metsäkeskus, alueen ammattimuseot, Metsähallitus, Koti- seutuliitto, Leader-toimintaryhmät, seurakunnat, suuret rakennusliikkeet ja rakennuttajat, korjausrakentamiskeskukset ja paikalliset kulttuuritoimijat. Kunnissa tärkeimmät yhteistyötahot ovat kuntien kaavoittajat, rakennustarkastajat, tekni- set johtajat ja pienissä kunnissa kunnanjohtajat. Joissakin kunnissa yhteistyötahoja ovat myös puistotoimi, kulttuuritoimi sekä ympäristötoimen viranomaiset. Paria maakuntaa lukuun ottamatta kaikissa maakunnissa toimii jonkinlainen kulttuuriym- päristön yhteistyöryhmä tai -ryhmiä, mutta niiden aktiivisuus ja merkitys vaihtelee. Ryh- mässä on yleensä edustajia maakuntamuseosta, ELY-keskuksesta, maakuntaliitosta, Metsä- hallituksesta, ProAgriasta, paikallisista korkeakouluista ja suurimmista kunnista. Joissakin ryhmissä on mukana edustaja myös Suomen metsäkeskuksesta, MTK:sta, Leader-ryhmistä, seurakunnasta/hiippakunnasta ja yrittäjistä. Työryhmissä seurataan kulttuuriympäristön tilaa, käsitellään korjausavustushakemuksia, välitetään tietoa ajankohtaisista hankkeista sekä seurataan ja edistetään rakennuskannan inventointeja. Kulttuuriympäristötyöryhmät vastaavat usein kulttuuriympäristöohjelmien laatimisesta ja toimivat ohjausryhmänä eri- laisissa hankkeissa. Jotkut laativat myös kannanottoja ajankohtaisiin asioihin. Joillakin alueilla toiminta on hiipunut ja kokoontumisia on harvoin (Hämeenlinna), mut- ta työryhmää pidetään yleisesti tärkeänä. Toiminnassa arvostetaan erityisesti keskustelua ajankohtaisista hankkeista ja kokemusten vaihtoa esimerkiksi suojelukäytännöistä. Maakuntamuseot ovat mukana myös erilaisissa maakuntakaavoitukseen ja maakunnan ke- hittämistyöhön liittyvissä yhteistyöryhmissä ja alueidensa arkkitehtuuripoliittisten ohjel- mien ohjausryhmissä. 24 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:43 Pohjois-Suomessa on vasta perustettu kulttuuriympäristötoimijoiden yhteistyöryhmä, jos- sa ovat mukana Lappi, Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa. Myös Pohjanmaalla on kerran vuo- dessa kokoontuva laajempi kulttuuriympäristötyöryhmä, johon kuuluu edustajat maakun- tamuseoista ja liitoista (Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa). Maakuntamuseot tekevät jonkin verran yhteistyötä keskenään. Lähinnä kyse on kuitenkin keskustelusta ja kokemusten vaihdosta. Rakennetun kulttuuriympäristön osalta Länsi-Suo- men maakuntamuseoiden yhteistyöryhmän toiminta on tiivistä. Muiden maakuntien kol- legoilta saatua vertaistukea pidetään tärkeänä, koska monessa maakunnassa työskentelee vain yksi rakennustutkija/arkeologi. Länsi-Lapissa saadaan restaurointiin ja korjausrakentamiseen liittyen tarvittaessa asiantun- tija-apua Pohjois-Pohjanmaan museosta. Lapin maakuntamuseo ja Siida tekevät yhteistyö- tä mm. lausuntoihin ja arkeologisiin kohteisiin liittyen. Uudellamaalla tehdään viranomais- yhteistyötä kaupunginmuseoiden kesken ja Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa jaetaan yhteinen rakennussuojelupalkinto. 25 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:43 KULTTUURIYMPÄRISTÖ VOIMAVARANA MAAKUNNISSA JA ALUEILLA – MAAKUNTAMUSEOSELVITYS 5 Kehittämistarpeita Maan eri alueiden välillä on erittäin suuria eroja kulttuuriympäristön suojelutyön resurssi- en suhteen. Kulttuuriympäristön asiantuntijapalvelut pitäisi saada valtakunnallisesti katta- viksi ja tasalaatuisiksi. Osasta maakuntamuseoita puuttuvat kokonaan kulttuuriympäristön asiantuntijat. Joissain tapauksissa museon palkkalistoilla olevat arkeologit ja rakennustutkijat hoitavat myös muita museon tehtäviä, eivätkä aina ehdi hoitaa kulttuuriympäristön viranomaisteh- täviä. Voimavarojen yleinen riittävyys, hauraus ja haavoittuvaisuus askarruttavat (tiukka kuntatalous, ei sijaisia, työ / osaaminen yhden henkilön varassa). Kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta olisi tärkeää, että kaikilla alueilla olisi toimijat, jot- ka voivat osallistua yhteistyöverkostojen toimintaan ja vaikuttaa asioihin muutenkin kuin lausuntojen kautta. Kulttuuriympäristöjen arvostuksen lisäämiseen, kulttuuriympäristö- kasvatukseen ja osallisuuden/vuorovaikutuksen lisäämiseen kaivataan lisää resursseja. Tietojärjestelmät Ratkaisuja kaivattaisiin yleisesti tietojärjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen sekä inven- tointien täydentämiseen ja päivittämiseen. Tiedon avoimuus (saatavuus) ja ajantasaisuus vaihtelee huomattavasti eri puolilla maata. Museoiden mahdollisuudet kehittämistyöhön vaihtelevat; tietojärjestelmien kehittäminen ja ylläpitäminen on hyvin eri tasolla eri alueilla. Selvitysten ajantasaisuus Monissa kunnissa niin arkeologiset kuin rakennusperintöäkin koskevat selvitykset ovat vanhentuneita tai niitä ei ole tehty kuin maakuntakaavan vaatimalla yleispiirteisellä tasol- la. Kulttuuriympäristöä kokonaisuutena koskevia selvityksiä on tehty vähän. Tarvetta olisi myös rakennustyyppikohtaisille inventoinneille (ostoskeskukset, lähiöt, päiväkodit ym.). Nyt inventoinnit liittyvät yleensä vain kaavahankkeisiin. Useissa maakuntakaavoissa puut- tuu tasalaatuinen tieto eri kunnista. Kaivattaisiin myös selvityksiä koskevia ohjeita, esimer- kiksi rakennetun kulttuuriympäristön inventointiohjeet niin työn tilaajille kuin tekijöillekin. 26 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:43 Suurimmat puutteet selvityksissä on modernin rakennusperinnön ja historiallisen ajan mui- naisjäännösten osalta. Sotien jälkeisen rakennusperinnön kattavat selvitykset puuttuvat lähes kaikkialta. Modernin suojelun kysymykset askarruttavatkin monia maakuntamuseoita. Modernin rakennusperinnön inventointeja on tehty vasta vähän, mikä vaikeuttaa kohteiden arvottamista ja suojelua. Modernien rakennusten korjaamiseen kaivataan myös asiantunte- musta. Restauroinnin osalta ongelmia tuottaa rakennushistoriaselvitysten, väri- ja materiaali- tutkimusten ja kuntoselvitysten puute. Myös nykydokumentointia pitäisi tehdä enemmän. Myös historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi kaipaa lisäresursseja. Joillakin alueilla suojeltavaksi katsottavien historiallisten muinaisjäännösten suuri määrä vie suhteetto- man suuren osuuden museon työpanoksesta (esim. tervahautoihin liittyvästä metsänkäytöstä lausuminen Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa). Metsien arkeologinen kulttuuriperintö on hei- kosti tunnettua ja inventoitua, erityisesti yksityismailla. Arkeologiassa kylätonttien ja louhosalu- eiden (Kymenlaakso) sekä sotahistoriallisten kohteiden (Etelä-Karjala) aluerajaukset kaipaisivat tarkistamista. Vesi- ja ranta-alueiden kulttuuriperintötieto on puutteellista. Merellisen / veden- alaisen kulttuuriperinnön asiantuntemusta tarvittaisiin erityisesti rannikon museoissa. Kulttuuriympäristön hoitoon myönnettävät avustukset ja neuvonta Maakuntamuseoissa ei ole riittävästi korjausrakentamisen, restauroinnin ja konservoinnin voimavaroja ja osaamista. Monelta museolta puuttuu restaurointialan asiantuntija / raken- nuskonservaattori kokonaan. Vanhojen rakennusten suunnitteluun perehtyneitä suunnit- telijoita ja ammattitaitoisia korjaajia on monilla alueilla liian vähän. Kuntiin toivottaisiin enemmän kulttuuriympäristön asiantuntijuutta ja kuntien rakennusvalvonnalle kaivattai- siin perehdytystä rakennusperinnön arvoihin ja säilyttävään korjaamiseen. Kulttuuriympäristön hoitoon tarkoitettuja avustuksia pitäisi lisätä ja hakuprosessia helpot- taa selkiyttämällä hakulomaketta. Muinaisjäännösten hoitoavustusta olisi syytä kehittää, koska tarvetta sille olisi. Kulttuuriympäristön hoidon avustuksissa tulisi talkootyö hyväk- syä osana kustannusarviota. Yhdistyksiltä ja muilta vapaaehtoisilta on kohtuutonta vaatia omarahoitusosuutta yleishyödylliseen toimintaan osallistumisesta. Kuntaorganisaatio ja ongelmat Maakuntamuseot kuuluvat hallinnollisesti kuntaorganisaatioon, mutta toimivat samalla maakunnallisena kulttuuriympäristöasiantuntijana/viranomaisena. Kysyttäessä, onko tästä aiheutunut maakuntamuseoille ongelmia, 12 museota vastasi myöntävästi. Yhdeksän mu- seota vastasi, että ongelmia ei ole ollut. Vastauksissa todettiin, että museon toimiminen lausunnonantajana ylläpitokaupungin hankkeissa aiheuttaa joskus ristiriitoja ja jääviysongelmia. Toimintaympäristö maankäytön 27 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:43 KULTTUURIYMPÄRISTÖ VOIMAVARANA MAAKUNNISSA JA ALUEILLA – MAAKUNTAMUSEOSELVITYS suunnittelussa on muuttunut kovemmaksi. Isäntäkunta saattaa käyttäytyä jopa uhkaavasti tilanteissa, joissa museon pelätään valittavan esimerkiksi elinkeinopoliittisesti merkittävästä kaavasta. Jotkut museot kokevat, että museo yhtenä kunnan viranomaistahona ei voi käytän- nössä valittaa oman kunnan tekemistä päätöksistä. Rahoittajakuntaansa koskevissa ristiriitati- lanteissa maakuntamuseo tarvitseekin Museoviraston tukea. Tiukkoina taloudellisina aikoina tuen tarve voi olla tavallistakin suurempi. Vain kaksi museota ilmoittaa valittaneensa isäntä- kunnan kaavoista. Vastauksista ei kuitenkaan selviä, olisiko valittamiseen ollut tarvettakaan. Museon roolia valtion viranomaistehtäviä hoitavana organisaationa ei kunnissa aina ymmärretä. Epäkohtana voi pitää sitäkin, että yksittäisen kunnan päätäntävallassa on rakennustutki- jan/arkeologin palkkaaminen tai palkkaamatta jättäminen koko maakuntaa koskevaan työhön. Joillakin alueilla resurssien määrä alueen laajuuteen tai kaupungin kasvuvauhtiin nähden on liian vähäinen. Rahoitusjärjestelmä Nykyinen rahoitusjärjestelmä, jossa maakuntamuseoiden valtionosuus on sama riippumatta museon tekemien kulttuuriympäristötehtävien määrästä, koetaan epäreiluna. On ongelmal- lista, että maakunnallisen toiminnan maksajana on ylläpitokaupunki. Korotettu valtionosuus ei riitä kattamaan kulttuuriympäristötehtävistä aiheutuvia kustannuksia. Kaikkien kuntien pi- täisi osallistua maakuntamuseon kustannuksiin ainakin viranomaistyön osalta. Osaamistarpeet Osaamista tarvittaisiin suurten julkisten restaurointihankkeiden ohjaukseen ja yhä enemmän kaivataan modernin rakennusperinnön asiantuntemusta. Sisäilmaongelmiin, energiatehok- kuusvaatimuksiin ja rakennusosien kierrätykseen kaivataan asiantuntemusta. Modernin ra- kennusperinnön suojelukysymykset nousivat esiin monen maakuntamuseon vastauksissa. Muita esiin nousseita osaamistarpeita olivat paikkatieto-osaaminen, tekijänoikeusasiat ja muuttuva visuaalisen kulttuurin lainsäädäntö, esteettömyys- ja saavutettavuusosaaminen, vedenalainen kulttuuriympäristö, vedenalaisarkeologia ja perinnemaisemaosaaminen. Valtakunnallisia tarpeita Museoviraston kehittämislistalla on lisäksi valtakunnallisesti merkittävien arkeologisten kult- tuuriympäristöjen määrittely, valtakunnallisesti merkittävien 1940–1990 -lukujen rakennettu- jen ympäristöjen luettelointi sekä merkittävien kaupunkimaisemien ja yleisemminkin perin- teisen maaseudun tai alkutuotannon ulkopuolelle jäävien maisemien luettelointi. 28 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:43 Valtakunnallisella tasolla tarvetta on kulttuuriympäristön digitaalisten palveluiden ke- hittämiselle, kulttuuriympäristön tilan seurannan kehittämiselle, kulttuuriympäristötyön vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiselle ja kulttuuriympäristöä koskevan viestinnän ja vuorovaikutuksen osaamiselle. Mistä tehtävistä museot voisivat luopua? Vastauksissa valiteltiin resurssien riittämättömyyttä, mutta yleensä maakuntamuseot eivät ole halukkaita luopumaan kulttuuriympäristöön liittyvistä asiantuntijatehtävistä. Useim- mat museot vastasivat kysymykseen joko kieltävästi tai jättivät kentän tyhjäksi.10 Kulttuuri ympäristötehtävät koetaan tärkeinä ja mielekkäinä, minkä lisäksi maakuntamuseota pide- tään parhaana tahona näitä tehtäviä hoitamaan. Esiin tulleita yksittäisiä tehtäviä, joista mahdollisesti voitaisiin luopua −− muinaisjäännösten hoitoasiat (2 vastausta) −− avustuksiin liittyvät tehtävät (2) −− vedenalainen arkeologia (1) −− dokumentointihankkeet (1) −− rakennushistoriaselvitykset (1) −− inventoinnit, mikäli muut toimijat käyttävät tietojärjestelmäämme (1) −− tietojärjestelmän ylläpito, mikäli olisi joku muu ylläpitäjä (1) −− tilauksesta tuotettavat arkeologiset palvelut (1) −− valtakunnallisesti merkittävät kaava-asiat sekä RKY-alueisiin liittyvät asiat (1) −− sijaintikuntarahoitteiset viranomaistehtävät (1) −− sijaintikuntarahoitteiset maakunnalliset asiantuntijatehtävät (1) −− ”Kulttuuriympäristötietoisuuden (työnäytökset, luennot, näyttelyt) osuutta on jo jouduttu vähentämään.” (1) −− ”Kulttuuriympäristön viranomaistehtävien siirtäminen maakunnan vastuulle on mahdollisuus, jota tulee selvittää kansalaisten tasa-arvon ja valtakunnallisen kehittämisen näkökulmista.” (1) 10 Kysymys E10: Nimetkää kolme tehtävää, joista voisitte luopua. 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:43 KULTTUURIYMPÄRISTÖ VOIMAVARANA MAAKUNNISSA JA ALUEILLA – MAAKUNTAMUSEOSELVITYS 6 Vahvuudet ja hyvät käytännöt 6.1 Vahvuuksia ja erityisosaamista Maakuntamuseoiden vahvuuksina tuotiin esiin erityisesti hyvin toimivat verkostot, hyvä paikallistuntemus ja nopea reagointi ajankohtaisiin asioihin. Maakuntamuseoilla on pitkän ajan kuluessa kertynyttä tietovarantoa omasta alueestaan ja laaja yhteistyöverkosto. Maa- kuntamuseon edustajat tunnetaan ja heihin osataan yleensä ottaa yhteyttä tarvittaessa. Läsnäolo kentällä mahdollistaa osallistumisen hankkeisiin jo suunnitteluvaiheessa, mikä parantaa vaikutusmahdollisuuksia. Maakunnan olosuhteiden ja ominaispiirteiden tunte- mus on työssä tärkeää. Alueellisten toimijoiden tiivis yhteistyö mm. kulttuuriympäristötyöryhmässä koetaan mer- kittävänä vahvuutena. Samoin yhteistyö toimii useimpien kuntien kaavoituksen ja raken- nusvalvonnan kanssa. Nykyistä työnjakoa maakuntamuseoiden, Museoviraston ja ELY-kes- kusten välillä pidetään pääosin toimivana. Muutamissa vastauksissa nostettiin vahvuudeksi kyky ymmärtää kulttuuriympäristö ko- konaisuutena. Tätä pidettiin tärkeänä erityisesti saamelaisalueella, mutta asia nousi esiin myös Pirkanmaalla ja Pohjois-Savossa, jossa yhdistelmämuseon rooli ja koko kulttuuri- ja luonnonperinnön kentän asiantuntemus koetaan keskeisimpänä vahvuutena. Pirkanmaalla vahvuuksina nousivat esiin kulttuuriympäristön hoidon menetelmät (Adop- toi monumentti ja Perinnerakennusmestari) sekä visiotyö. Pirkanmaan maakuntamuseossa on tehty muun muassa kulttuuriympäristön asiantuntijatyön priorisointiselvitys (Kulttuu- riympäristö työpöydällä) ja selvitys Adoptoi monumentti-työn parhaista käytännöistä. Useimmat maakuntamuseot eivät näe mahdollisuutta tarjota osaamistaan muille maakun- tamuseoille vähäisten resurssien takia. Mikäli resursseja saataisiin lisää, tilanne olisi ehkä toinen. Muutamat museot nimesivät kuitenkin osaamista, jota voisivat mahdollisesti tarjo- ta muillekin. 30 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:43 Onko museollanne jotain erityisosaamista, jota voisitte tarjota muille museoille? Helsinki: Merkittävissä korjaushankkeissa suojelunäkökulman läpäisevyys. Nuoremman rakennusperinnön suojelukysymykset. Pohjois-Pohjanmaa: Perinteinen korjausneuvonta, kivinavetat. Keski-Suomi: Maakuntakaavoituksen uudenlainen toimintatapa. Modernin rakennusperinnön inventointi. Päijät-Häme: Arkeologia, rakennustutkimus. Pohjanmaa: Maankohoamiseen liittyvät erityispiirteet, sen vaikutus kulttuuriympäristöihin. Pirkanmaa: Kulttuuriympäristön hoito (Perinnerakennusmestariohjelma, Adoptoi monumentti -ohjelma), arkeologisen perinnön hoito yleisesti, arkeologisen perinnön suojeluosaaminen, rakennetun perinnön inventoin- nin opetus, visio- ja organisointityö. Etelä-Pohjanmaa: Lapsille suunnattu ympäristökasvatuksen virikemateriaali. Etelä-Savo: Kirvestyö eli pyöreän puun työstö parruksi, pelkaksi tai särkypuuksi rakennusten kunnostuksiin liittyen käsityökaluilla. Siida: Kulttuuriympäristön ymmärtäminen kokonaisuutena, toimiminen kokonaisuuksien äärellä, ei pienillä sektoreilla. 6.2 Hyvät käytännöt Vastauksista nousi esiin joitakin hyviä käytäntöjä, joita ei välttämättä ole käytössä kaikilla museoilla. Näistä käytännöistä kysyttiin lisätietoja asianomaisilta museoilta. Vastauksissa erottui kolme tärkeää kokonaisuutta. 6.2.1 Poikkihallinnolliset työryhmät Joillakin alueilla toimii kuntien sisäisiä, aktiivisia poikkihallinnollisia työryhmiä, jotka ovat saaneet alkunsa jonkin hankkeen aikana. Tällaisia ovat esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan Ku- rikka ja Ähtäri (kulttuuriympäristöohjelman seuranta) ja Kauhajoki (Hyypänjokilaakson mai- sema-alueen neuvottelukunta) sekä Pohjois-Savossa Kuopio. Kuopion työryhmä on saanut alkunsa kulttuuriympäristöohjelman päivitysvaiheessa ja on jatkanut myös ohjelman val- mistumisen jälkeen toimien nyt modernin rakennusperinnön inventoinnin ohjausryhmänä. Kaikki osallistuvat tahot (museo, rakennusvalvonta, tilakeskus, yleis- ja asemakaavoitus) pi- tävät työryhmää hyödyllisenä. Joka kokouksessa käsitellään jäsenten esiin tuomia ajankoh- taisia kulttuuriympäristökysymyksiä. Moneen asiaan on löytynyt yhteisen keskustelun myö- tä hyvä ratkaisu tai kohtuullinen kompromissi. Työryhmä kokoontuu noin kerran kuussa. 31 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:43 KULTTUURIYMPÄRISTÖ VOIMAVARANA MAAKUNNISSA JA ALUEILLA – MAAKUNTAMUSEOSELVITYS Espoossa toimii kaupungin sisäinen, poikkihallinnollinen uudemman rakennuskannan korjaus- ja inventointiryhmä ”Urkki”. Siellä tehdään parhaillaan myös kulttuuriympäristö- ohjelmaa. Muutamissa kaupungeissa toimii lisäksi erilaisia kaupunkikuvaneuvottelukuntia tai rakennussuojelutyöryhmiä, joissa maakuntamuseot ovat mukana. Pohjanmaan alueelle on perustettu Alueellista korjausneuvontaa antavien tahojen ryhmä vuonna 2016. Sen kutsui kokoon Vanhustyön keskusliiton Pohjanmaan alueen korjausneu- voja liittyen liiton ympäristöministeriön kanssa tekemään selvitykseen korjausneuvonnan koordinaation ja yhteistyön kehittämiseksi. Yksi eniten toivotuista asioista oli yhteistyön vahvistaminen neuvojien välillä. Ryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa vuorotellen Seinäjoella ja Vaasassa. Museon rakennustutkijat ovat ryhmässä mukana tuomassa esiin antikvaarisen korjaamisen näkökulmaa insinööritaustaisille korjausneuvojille, jotka tarkas- televat korjausrakentamista aivan eri näkökulmasta (mm. hissit, viemäröintiasiat ja sisäil- maongelmat). Samalla eri asioihin perehtyneet neuvojat tutustuvat toisiinsa ja osaavat omassa työssään ohjata asiakkaan tarvittaessa oikean henkilön luokse. Satakunnassa on puolestaan järjestetty tapaaminen Leader-ryhmien kanssa. Kyseiset ryhmät rahoittavat usein erilaisia kulttuuriympäristön hoitoon liittyviä hankkeita, mutta ryhmissä ei ole rakennusperinnön hoitoon liittyvää erityisosaamista eikä hankkeissa ole aina huomattu ottaa yhteyttä museoon, vaikka suunnitelmissa olisi esimerkiksi kylätalon korjaus. 6.2.2 Vuorovaikutus ja osallistumisen mahdollistaminen Pirkanmaan maakuntamuseolla on pitkä kokemus yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta asukkaiden ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Viimeisimpänä esimerkkinä tästä on Adoptoi monumentti -hanke, jossa on mukana jo noin 500 henkilöä 21 yhteisön kautta. Museon kokemuksen mukaan tärkeintä on luoda kontakteja ja löytää hyvä ryhmä, sopiva hoito- kohde löytyy aina. Pirkanmaalla tehdään työtä kansalaisten osallistumisen mahdollistami- seksi. Museo tekee aktiivisesti yhteistyötä myös metallinetsinharrastajien kanssa järjestä- mällä heille esimerkiksi koulutusta. Korjausneuvonnassa yhteistyötä tehdään Rakennuskulttuurikeskus Piirun ja Ikaalisten kä- si- ja taideteollisuusoppilaitoksen kanssa järjestämällä neuvontatapahtumia ja messuja. Piirun kanssa ylläpidetään taitajarekisteriä ja ELY:n kanssa järjestetään korjausneuvonta- päivä avustuksen saajille. Kulttuuriympäristötyöryhmän kanssa jaetaan joka vuosi kulttuu- riympäristöpalkinto. Hyvällä vuorovaikutuksella voidaan vaikuttaa asioihin ennakolta ja välttää ongelmien kär- jistymistä. Vuorovaikutuksella ja verkostoitumalla saadaan myös enemmän resursseja kult- tuuriympäristön hoitotyöhön. Kaikkea ei ole pakko tehdä itse. 32 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:43 Tampereella kiitosta saavat hyvät konsultit ja suunnittelijat, ammattitaitoiset kaavoittajat ja aktiiviset asukkaat, jotka omalta osaltaan helpottavat museon työtä. Hyvät neuvottelu- yhteydet kaupungin kanssa ovat osasyynä siihen, että kaavoista ei ole tarvinnut valittaa. On myös tärkeää priorisoida, mihin voi vaikuttaa. Jotkut isot, yleishyödylliset hankkeet ei- vät taivu museon edessä, vaikka kuinka yrittäisi. Siiri-tietojärjestelmä helpottaa ja nopeuttaa työskentelyä ja tiedon saavutettavuutta, kos- ka se toimii sekä työvälineenä että arkistona. Nykydokumentointia tehdään pääosin har- joittelijoiden toimesta museon valokuvaajan myötävaikutuksella. Siiriin tallennetaan niin vanhat kuin uudetkin kuvat. Siiri palvelee myös suurta yleisöä tarjoamalla tietoa ja kuvia museon kokoelmista. 6.2.3 Maakuntaliiton ja kuntien sitouttaminen kulttuuriympäristötyöhön Varsinais-Suomen maakuntamuseon alueella on poikkeuksellisen hyvä inventointitilanne. Esimerkiksi nyt on tehty Turun yleiskaavaa varten kolmen viime vuoden aikana sektorikoh- taisia inventointeja, joissa museon rakennustutkija on inventoinut virkatyönä vanhainko- dit, koulut, päiväkodit, lastenkodit ja teollisuuslaitokset. Ne on myös arvotettu. Maakuntakaavaa varten on tehty inventointeja, joissa on maakuntakaavaa tarkempi ote. Näin inventointitilanne on hyvä myös alueen pienemmissä kunnissa. Inventointeja on tehty maakuntaliiton hyvällä myötävaikutuksella ja niihin on saatu mm. maakunnan ke- hittämisrahaa. Muutenkin Varsinais-Suomessa on hyödynnetty hankerahaa inventointien ja kulttuuriympäristöohjelmien tekoon. Näin tehtiin myös Satakunnassa PISARA -kulttuu- riympäristöt arjen arvoiksi -hankkeessa. Varsinais-Suomen inventoidut kohteet ovat kaik- kien nähtävissä Lounaispaikka-palvelussa. Keski-Suomessa on tehty maakunnallista modernin rakennusperinnön inventointia kolmi- vuotisessa hankkeessa yhteistyössä maakuntaliiton ja kuntien kanssa. Maakuntamuseon käymien pitkien ja hyvien neuvottelujen jälkeen suurimmalla osuudella hankkeeseen lähti mukaan Keski-Suomen liitto. Asiaa pohjustettiin Keski-Suomen kulttuuriympäristöryh- mässä, sitä esiteltiin liiton järjestämässä kuntajohtajien kokouksessa ja koko hanke sisältyi Keski-Suomen kulttuuriympäristöohjelmaan. Käytännössä toteutuksesta vastasi Keski-Suo- men museo. Kaikki kunnat lähtivät mukaan omalla osuudellaan, joka oli laskettu heille valmiiksi inventoitavien kohteiden määrän perusteella. Kuntajohtajakokouksessa, jossa hankesuunnitelmaa esiteltiin, sitoutettiin kuntien johtajat. Keski-Suomessa on lähdetty myös etsimään uudenlaista toimintatapaa maakuntakaavoi- tukseen laajentamalla kulttuuriympäristön käyttöä perinteisestä museonäkökulmasta ja sitomaan sitä paremmin muun yhteiskunnan kehitykseen. Tähän saakka kulttuuriympä- ristön vaikutus muuhun yhteiskuntaan on hoidettu erilaisin suojelun keinoin ja katsottu 33 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:43 KULTTUURIYMPÄRISTÖ VOIMAVARANA MAAKUNNISSA JA ALUEILLA – MAAKUNTAMUSEOSELVITYS miten suojelulla saadaan turvattua kulttuuriympäristön säilyminen. Nyt museo on halun- nut laajentaa kulttuuriympäristön vaikutusmahdollisuuksia suojelun lisäksi sillä, että maa- kuntakaavoitukseen tuotiin mukaan kulttuuriympäristön voimavaravyöhyke. Ensin tehtiin analyysi siitä, missä kulttuuriympäristö on vahvimmillaan Keski-Suomessa ja osoitettiin se sitten kaavakartalla ilman perinteisiä kulttuuriympäristöarvotuksia. Kaavaan tuli merkin- nälle kulttuuriympäristön kehittämiseen kannustava kaavamääräys. Tämän on tarkoitus auttaa kuntia ja kuntalaisia näkemään oman ympäristönsä käytön ja elinvoiman mahdolli- suudet ja se, miten omat ympäristöt liittyvät toisiinsa, niin paikallistasolla kuin laajemmin- kin. Se puolestaan auttaa näkemään ne alueet, joilla kehittäminen on helpointa. 34 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:43 7 Kulttuuriympäristö ja maakuntauudistus Seitsemän maakuntamuseota on ollut mukana maakuntauudistuksen valmistelussa (Poh- jois-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, Pohjanmaa, Kymenlaakso, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi). Maakuntauudistuksen vaikutukset kulttuuriympäristöasioiden hoitoon herätti huolta useimmissa maakuntamuseoissa. Uhkana uudistusta pitää 4 museota, hieman huolestut- tavana 11. Mahdollisuutena uudistuksen näki kuusi vastaajaa. Kuvio 3.  Suhtautuminen maakuntauudistukseen Riskinä tulevaisuudessa nähdään maakunnallisen kulttuuriympäristötyön vaikuttavuuden heikkeneminen lainsäädännöllisten muutosten ja toimijatahojen vähenemisen myötä. Suurin huoli on se, kuinka kuntien päätösten oikeellisuuden valvonta turvataan jatkos- sa. Maakuntauudistuksen seurauksena kaavoitusta ei käytännössä valvo enää kukaan ja maakuntamuseoilta katoaa tärkeä yhteistyökumppani kulttuuriympäristön suojelun vi- ranomaistehtävissä. Kaupungin omistaman museon mahdollisuudet valittaa kaupungin Uhka Hieman huolestuttavaa Mahdollisuus 35 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:43 KULTTUURIYMPÄRISTÖ VOIMAVARANA MAAKUNNISSA JA ALUEILLA – MAAKUNTAMUSEOSELVITYS laatimista kaavoista ovat käytännössä olemattomat. ELY-keskuksen valvonta ja toimeen- panovalta ovat olleet kulttuuriympäristöasioiden osalta usein ainoa oljenkorsi monella alueella. ELY-keskusten tuki ja lakipalvelut ovat olleet tärkeä keino vaikuttaa kaavoituk- seen. Muutosten takia kulttuuriympäristön suojeluun liittyvät tapaukset jäävät paikallista- son poliittiseen päätöksentekoon. Uhkana pidetään myös asioiden politisoitumista. Hankerahoituksen ja kulttuuriympäristön hoidon rahoituksen väheneminen huolettaa. Rahoitusta pitäisi saada lisää eikä vähentää. Hoitoavustusten säilymistä tulevaisuudessa pidetään tärkeänä ja summan toivotaan kasvavan. Lainsäädännölliset tarpeet Vastauksissa tuotiin esiin, että kulttuuriympäristön hoito ja varsinkin viranomaistehtävät olisi määriteltävä lainsäädäntötasolla. Jos ne perustuvat vapaaehtoisuuteen ja sopimuksiin, valtakunnallisesti kattavia ja samantasoisia palveluita on mahdoton toteuttaa. Maakunta- museoiden kulttuuriympäristötehtävät tulisi sisällyttää uudistettavaan museolakiin. Tule- vien alueellisten vastuumuseoiden aseman tulee olla lainsäädännöllisesti selkeä. Maakun- tien ja alueellisten toimijoiden tasapuolinen kohtelu ja yhtenäinen toiminta tulee turvata muutoksissa. Resurssien tulee seurata tehtäviä ja viranomaistyöstä pitää saada korvaus. Muinaismuistolaki on peräisin vuodelta 1963 ja sen kokonaisuudistus on tarpeellinen. Ny- kyisellään se ei ole kaikilta osin menettelyiltään ajantasainen eikä kansainvälisten sopi- musten mukainen. Uudessa arkeologisen perinnön laissa tulee huomioida maakuntamu- seoiden vahvistunut rooli arkeologisen perinnön suojelun ja hoidon eri tehtävissä. Maankäyttö- ja rakennuslain muutokset vaikeuttavat suojelutoimintaa eivätkä eri tahojen vastuut ole nyt selkeästi näkyvissä. Kulttuuriympäristöön liittyvä erillislaki voisi olla tar- peellinen. Sisätilojen säilyminen on lainsuojattomassa asemassa, lainsäädäntöä tulisi niiden osalta uudistaa. Esitettiin myös, että maakuntauudistus ja lainsäädäntö tulee synkronoida ja lausuntojen painoarvoa tulisi lisätä. Kustannusten jakaminen Vastauksissa tuotiin yleisesti esiin, että valtion rooli kulttuuriympäristön viranomaistehtä- vien kustannusten kattamisessa on keskeinen, mutta myös kaikkien toiminta-alueen kunti- en pitäisi osallistua kustannuksiin. Tämä voisi tulevaisuudessa tapahtua esimerkiksi uuden maakuntahallinnon kautta. Valtion rahoitus ja maakunnallinen rahoitus yhdessä tukisivat 36 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:43 riippumattoman roolin rakentamista. Yhden ehdotuksen mukaan viranomaistyön rahoitus voisi tulla valtiolta, kehittäminen ja projektit maakunnan kautta. Museoiden valtionosuusuudistuksessa tulee ottaa huomioon maakunnalliset tehtävät ny- kyistä paremmin. Jatkossa valtionosuus tulisi määritellä maakuntamuseon hoitamien kult- tuuriympäristötehtävien perusteella museopoliittisen ohjelman suositusten mukaisesti. Tulevien alueellisten vastuumuseoiden keskeinen rooli nähdään hyvänä, kunhan siihen liittyy riittävä valtion rahoitus nimenomaisesti kulttuuriympäristötehtäviin. Sopimus Museoviraston kanssa Maakuntamuseon ja Museoviraston väliseen yhteistyösopimukseen oltiin pääosin tyyty- väisiä, mutta lakiuudistusten ja aluehallintouudistuksen jälkeen tulee käydä uudelleen läpi yhteistyösopimuksen periaatteet, rakenne ja sisältö. Sopimuksissa tulisi ottaa kantaa mm. sijaisjärjestelyihin. Ehdotettiin myös, että sopimukset keskitettäisiin pelkästään viran- omaistoimintaan. Arkeologisen perinnön hoidossa nähtiin jonkin verran päällekkäisyyksiä Museoviraston ja maakuntamuseon kanssa. Sopimuksesta toivottiin myös juridisesti vah- vempaa, mikä selkeyttäisi mahdollisia valitusoikeusprosesseja. 37 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:43 KULTTUURIYMPÄRISTÖ VOIMAVARANA MAAKUNNISSA JA ALUEILLA – MAAKUNTAMUSEOSELVITYS 8 Kehittämisehdotukset työnjaosta ja yhteistyön järjestämisestä tulevaisuudessa Vastausten perusteella yleinen näkemys on, että Museoviraston ja maakuntamuseoiden / alueellisten vastuumuseoiden tulisi hoitaa kulttuuriympäristön viranomaistehtävät jatkos- sakin sopimuksen mukaisesti. Maakuntamuseoiden roolia kulttuuriympäristötoimijana on syytä vahvistaa ja saattaa koko maan kattavaksi turvaamalla työhön riittävät ja kattavat resurssit. Maakunnat vastaisivat edelleen maakuntakaavoituksesta ja siihen liittyen maa- kunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen inventoinnista ja suojelusta. Museovirasto vastaisi valtakunnallisista tehtävistä, valtion kohteista sekä alan yleisestä kehittämisestä ja ohjauksesta. Museovirastolle jäisivät myös valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympä- ristöjen suojelukysymykset sekä erityislakien nojalla suojellut kohteet. Museoviraston toi- vottiin huolehtivan vedenalaisen arkeologian asiantuntijatehtävistä. Palveluiden valtakunnallinen kattavuus ELY-keskusten tehtävien siirrossa tulee turvata kansalaisten ja toimijoiden tasa-arvo valta- kunnallisesti tarkasteltuna. Kaikilla alueilla tulee turvata alueen kulttuuri- ja luonnonympä- ristöjen tuntemus päätöksenteossa, viranomaistehtävissä sekä muussa toiminnassa. Jokai- sessa maakunnassa pitäisi olla omat viranomaistoimijat. Maakuntamuseo nähdään alueen kulttuuriympäristön pääasiantuntijaviranomaisena ja hoidon asiantuntijana. Maakuntamuseot tallentavat, tutkivat ja esittelevät laaja-alaisesti paikallista ja alueellista kulttuuriperintöä, joten museo on luonteva paikka alueellisen kult- tuuriympäristön asiantuntijatehtäville tulevaisuudessakin. Maakuntamuseoilla on hyvä paikallistuntemus ja laaja yhteistyöverkosto valmiina. Joilla- kin alueilla ELY-keskus ja maakuntaliitto koetaan insinöörivaltaisina työyhteisöinä, joille humanistipohjainen kulttuuriympäristönhoito suojeluineen on osoittautunut vieraaksi. Kahdessa vastauksessa tuotiin kuitenkin esiin vaihtoehto, jossa kulttuuriympäristötehtä- 38 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:43 vät voisivat olla jatkossa kokonaisuudessaan maakuntien hoidossa. Muutamissa muissakin vastauksissa nousi esiin yhden luukun periaate eli tavoite saada kaikki kulttuuriympäristö- palvelut samaan paikkaan, mikä helpottaisi niiden löytämistä. ELY-keskusten tuki ja lakipalvelut ovat olleet tärkeä keino vaikuttaa kaavoitukseen. Oli- si tärkeää, että uusissa maakunnissa olisi jatkossa ELY-keskusten tapaan erikseen nimetty kulttuuriympäristöasiantuntija. Maakuntahallinnon tulee huolehtia selvitysten ajantasai- suuden edistämisestä maakunta- ja kuntakaavoituksessa ja viranomaisneuvottelujen jat- kumisen turvaamisesta tulevaisuudessa. Olennaista on suunnata valtion rahoitus siten, että kulttuuriympäristön asiantuntijapalve- luita olisi jatkossa saatavilla mahdollisimman kattavasti ja pysyvästi kaikissa alueellisissa vastuumuseoissa/ maakuntamuseoissa. Valtion rahoituksen tulisi olla määrältään sellai- nen, että se kannustaa kuntia ymmärtämään kulttuuriympäristöä koskevien alueellisten tehtävien merkityksen. Kulttuuriympäristön hoitoon myönnettävät avustukset ja korjausneuvonta Kulttuuriympäristön hoitoon myönnettävien avustusten säilymistä pidetään tärkeänä ja maakuntiin toivotaan tähän tarkoitukseen korvamerkittyä rahaa. Avustushakemuksia pitäisi yksinkertaistaa, jotta avustuksen hakeminen olisi mahdollisimman helppoa. Hoi- toavustusten yhteydessä tulee tarjota myös korjausneuvontaa. Koska maakunnille siirtyy kulttuuriympäristön hoidon rahoitustehtäviä, voisi olla luontevaa, että maakunta vastaisi säilyttävän korjauksen neuvonnan koordinoinnista alueella. Useimmilta maakuntamuse- oilta puuttuu tällä hetkellä restauroinnin ja korjausrakentamisen asiantuntemus. Niillä alu- eilla, joilla osaamista on, nämä palvelut on mahdollista ostaa museolta. Tietojärjestelmien ylläpito ja kehittäminen Maakuntahallinto voisi olla luonteva taho ylläpitämään kulttuuriympäristötietojärjestel- miä tulevaisuudessa. Maakunnat ja kunnat tarvitsevat tietoja kaavoituksessa ja teettävät inventointeja kaavoja varten, joten järjestelmän ylläpito kustannuksineen sopisi jaettavak- si kunnille. Maakunnat ovat kuitenkin erilaisia, joten maakuntamuseon ja maakuntahallin- non on syytä yhdessä sopia toimivimmasta järjestelmästä. Yhtenä vaihtoehtona esitettiin, että maakuntahallinto ostaisi palvelun alueelliselta vastuumuseolta. Maakuntahallinto vastaavasti perisi käyttömaksua sopimusteitse alueen kunnilta. Niissä maakunnissa, joista oma kulttuuriympäristön tietojärjestelmä vielä puuttuu, maakunnalle pitäisi varata resurs- sit järjestelmän kehittämiseen. Kulttuuriympäristötietojen avoimuuden ja yhteiskäytön edistäminen on tärkeää. Alueel- lisesti tuotettu tieto pitää olla käytettävissä myös valtakunnallisesti. Kulttuuriympäristö- 39 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:43 KULTTUURIYMPÄRISTÖ VOIMAVARANA MAAKUNNISSA JA ALUEILLA – MAAKUNTAMUSEOSELVITYS tiedon avoin saatavuus ja käytettävyys nousivat esiin myös museoiden yhteistyökumppa- neille Museopoliittista ohjelmaa varten tehdyssä kyselyssä.11 Vastuu tietojärjestelmistä ja -varannoista olisi hyvä sopia selkeästi maakunnan tasolla. Museovirasto edistää osaltaan yhteen toimivuutta ja yhteiskäyttöä valtakunnallisella tasolla. Yhteistyötä sopimuspohjaisesti Vastauksissa esitettiin yhteistyösopimusta maakuntahallinnon ja maakuntamuseon välille. Sopimuspohjainen työskentely selkiyttäisi työnjakoa maakuntahallinnon, maakuntamuse- on ja Museoviraston välillä. Maakuntahallinto voisi myös ostaa asiantuntijapalveluita maa- kuntamuseolta. Merkitsevän ja ajankohtaisen palvelutarjottimen luominen maakuntamu- seon toimesta voi auttaa maakuntahallintoa kanavoimaan valtion rahoitusta maakuntaan. Maakuntien ja museoiden tiivistä yhteistyötä pidettiin tärkeänä. Yhteistyömuotoja tule- vaisuudessakin olisivat esimerkiksi kulttuuriympäristön yhteistyöryhmät, jotka järjestävät asiantuntijatapahtumia ja koulutusta, käsittelevät merkittäviä maankäyttöhankkeita eri näkökulmista, valitsevat kulttuuriympäristöpalkinnon saajia, järjestävät kulttuuriympäris- töpäiviä, laativat maakunnallisia kulttuuriympäristöohjelmia ynnä muuta. Museot voisivat tarjota omaa erityisosaamistaan ja palveluitaan maakunnille ja toisilleen, mutta samalla tulisi huolehtia toiminnan jatkuvuudesta. Alueen tuntemus ja pysyvät ver- kostot ovat kulttuuriympäristötyössä tärkeitä, joten yhteistyön tulisi olla pitkäjänteistä. Se- kä alueellisen että valtakunnallisen yhteistyön merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Museovi- raston kannalta olennaista on myös saada selkeä ja toimiva työnjako tulevan valtion lupa- ja valvontaviraston (LUOVA) kanssa. Museoviraston rooli Museoviraston tulisi vastata ensisijaisesti valtakunnallisen tason ohjauksesta sekä yhte- näisten käytäntöjen kehittämisestä kansalaisten ja toimijoiden tasa-arvon turvaamiseksi. Museovirasto on vanha ja arvovaltainen instituutio, jolla on statusta ja painoarvoa. Maan- käyttö- ja suojelukysymykset ovat vaikeita ja joskus kauempana olevan toimijan näkemys on helpompi hyväksyä kuin paikallisen. Museoviraston tehtäviin kuuluu kulttuuriympäristötyön toimintaedellytysten edistäminen kansainvälisen ja kansallisen politiikkatason työn ja lainsäädäntöön vaikuttamisen kautta. 11 Opetus- ja kulttuuriministeriö: Kysely maakuntamuseoiden ja aluetaidemuseoiden sidosryhmille ja asiakkaille, 2016. 40 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:43 Valtakunnallisesti Museoviraston on hyvä tarjota sellaisia asiantuntijapalveluita, joita ei ole mahdollista tarjota jokaisessa maakunnassa, kuten esimerkiksi vedenalaisen arkeologian ja konservoinnin eri osa-alueiden erityisosaamista. Museovirastolle kuuluvat myös valta- kunnallista vertailua, tietopohjaa ja seurantaa vaativat aihealueet, tutkimus- ja kehittämis- hankkeet, yhteisten työkalujen kehittäminen, ohjeet, koulutus ja viestintä. Museovirastolta toivotaan kulttuuriympäristön lakipalveluita ja yhteisiä työkaluja työn vai- kuttavuuden arviointiin ja kulttuuriympäristön tilan seurantaan. Toivotaan myös ohjeistus- ta kulttuuriympäristöselvitysten tekoon. Kulttuuriympäristöselvityksiltä eri kaavatasoilla puuttuu valtakunnallinen ohjeistus ja vähimmäiskriteerit. Tällaista ohjeistusta on odotettu Museovirastolta jo pitkään. Museoviraston ylläpitämää muinaisjäännösrekisteriä pidetään tärkeänä palveluna, mutta rakennusperinnön luettelointiin monella maakuntamuseolla on jo oma sovellus, joten val- takunnallista sovellusta ei tämän kyselyn perusteella enää kaivata.   41 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:43 KULTTUURIYMPÄRISTÖ VOIMAVARANA MAAKUNNISSA JA ALUEILLA – MAAKUNTAMUSEOSELVITYS Liite 1. Kulttuuriympäristötehtäviä hoitavat toimijat ja alueellinen yhteistyö Kooste Museoviraston ja maakuntamuseoiden vastauksista 1 Lapin maakuntamuseo Henkilöresurssit: arkeologi/museonjohtaja. Yhteistyösopimuksen mukaisesti museo hoi- taa viranomaistehtäviä arkeologian osalta. Maakuntamuseossa ei ole viranomaistehtäviä hoitavaa rakennustutkijaa eikä restaurointiasiantuntijaa. Museovirasto hoitaa rakennet- tuun kulttuuriympäristöön ja maiseman suojeluun liittyvät viranomaistehtävät, tapaus- kohtaisesti yhteistyössä maakuntamuseon kanssa. Maakuntamuseo vastaa arkeologiseen kulttuuriperintöön liittyvistä kannanotoista isompia hanke- ja YVA-asioita sekä ylimaakun- nallisia lupa- ja kajoamisasioita lukuun ottamatta. Kulttuuriympäristötyöryhmässä ovat edustettuna: Lapin ELY, Museovirasto, Tornionlaakson maakuntamuseo, Lapin liitto, Saamelaismuseo Siida, Metsähallitus / Lapin Luontopalvelut, Lapin maakuntamuseo. Alueelle on juuri perustettu Pohjois-Suomen kulttuuriympäristö- toimijoiden yhteistyöryhmä, jossa ovat mukana Lapin lisäksi Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa. 2 Tornionlaakson maakuntamuseo Henkilöresurssit: vt. museonjohtaja ja vs. tutkija. Maakuntamuseossa ei ole viranomais- tehtäviä hoitavaa rakennustutkijaa, restaurointiasiantuntijaa eikä arkeologia. Museovirasto hoitaa kulttuuriympäristön viranomaistehtävät tapauskohtaisesti yhteistyössä Tornion- laakson museon kanssa. Kulttuuriympäristö- ja neuvontatyötä TLMM tekee yhteistyötä La- pin ELY:n, Museoviraston ja Kotiseutuliiton kanssa. Restaurointiin ja korjausrakentamiseen liittyen saadaan tarvittaessa asiantuntija-apua Pohjois-Pohjanmaan museosta. Keskeiset yhteistyötahot: Lapin ELY, Lapin liitto, Museovirasto. Museovirasto ja ELY-keskus vastaavat viranomaistehtävistä ja maakuntamuseo toimii paikallisena asiantuntijana. Museo- virasto valmistelee lausunnot ja kysyy tarvittaessa maakuntamuseosta tietoja kohteista. Maa- kunnan liitto, TLMM ja Lapin maakuntamuseo ovat mukana maakunnallisissa työryhmissä. 42 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:43 Lapin kulttuuriympäristön yhteistyöryhmä on toiminut 1990-luvulta lähtien. Tornion- laakson maakuntamuseo on ollut mukana alusta asti. Lapin ELY on koonnut uuden Poh- jois-Suomen kulttuuriympäristöyhteistyöryhmän, johon kuuluvat Lapin, Kainuun ja Poh- jois-Pohjanmaan liitot, Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskukset, Tornionlaak- son, Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseot, Siida, Saamelaiskäräjät, Metsähallitus (luontopalvelut: Lappi ja Pohjanmaa) ja Oulun yliopisto. Museo on mukana Lapin maisemanhoidon työryhmässä, ruotsalaisten Struven ketjun koordinaatiotyöryhmässä ja Tornionlaakson neuvoston kulttuurityöryhmässä sekä Lapin rakennusperinne ry:ssä. Lisäksi verkostoon kuuluvat Haaparannan kaupunki ja Norrbotte- nin lääninmuseo. Tornionlaakson maakuntamuseo on maailman ainoa rajanylinen museo. Struven ketjuun liittyen museo on Lapin ammattikorkeakoulun keskeisenä kumppanina matkailu-, tutkimus- ja kehittämishankehakemuksessa (Struve ARC). 3 Pohjois-Pohjanmaan museo Henkilöresurssit: kaksi rakennustutkijaa, korjausarkkitehti, arkeologi. Yhteistyösopimuk- sen mukaisesti museo hoitaa viranomaistehtäviä rakennusperinnön, restauroinnin ja osit- tain arkeologian osalta. Museovirasto vastaa erityislaeilla suojeltujen kohteiden restauroin- nin ohjauksesta (kirkot, valtion kohteet, LaRS-kohteet). Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Museovirastolle kuuluu noin 2/5 Pohjois-Pohjanmaan kunnista, Pohjois-Pohjan- maan museo hoitaa noin 3/5. Museovirasto ottaa tapauskohtaisesti kantaa RKY-alueiden kysymyksiin yhteistyössä maakuntamuseon kanssa. Keskeiset yhteistyötahot: ELY, Maakuntaliitto, Museovirasto. Kulttuuriympäristön hoidon neu- vonta yhdessä rakennusvalvonnan, Kotiseutuliiton, maakunnallisen korjausneuvonnan yhteis- työryhmän, Museoviraston ja ELY:n kanssa. Kulttuuriympäristön yhteistyöryhmä: Pohjois-Poh- janmaan ELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan museo, Oulun yliopiston arkkitehtiosasto, Oulun seudun ammattikorkeakoulun Pikisaaren yksikkö ja Metsähallituksen luontopalvelut. Lisäksi vasta perustettu Pohjois-Suomen kulttuuriympäristöyhteistyöryhmä (ks. edellä). Kainuun museon kanssa jaetaan yhteinen Viisikanta-rakennussuojelupalkinto. 4 Kainuun museo Henkilöresurssit: rakennustutkija, arkeologi, maakunta-amanuenssi. Yhteistyösopimuksen mukaisesti museo hoitaa viranomaistehtäviä rakennusperinnön ja arkeologian osalta. Mu- seovirasto vastaa erityislaeilla suojeltujen kohteiden restauroinnin ohjauksesta (kirkot, valtion kohteet, LaRS-kohteet), yhteistyö tiivistä arkeologian osalta. Tapauskohtaisesti kannanottoja RKY-alueiden kysymyksiin yhteistyössä maakuntamuseon kanssa. 43 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:43 KULTTUURIYMPÄRISTÖ VOIMAVARANA MAAKUNNISSA JA ALUEILLA – MAAKUNTAMUSEOSELVITYS Keskeiset yhteistyötahot: Kainuun ELY-keskus, Kainuun liitto, kunnat, Kainuun Nuotta, kotiseutuyhdistykset. Kulttuuriympäristön hoidon neuvonta yhteistyössä ELY:n kanssa, muuten ELY-keskuksen ja Kainuun liiton kanssa työnjako on tapauskohtaista. Kulttuuriym- päristön yhteistyöryhmä: Kainuun liitto, ELY, Kainuun Museo, Kainuun museo- ja kotiseu- tuyhdistys, Metsähallitus, aluearkkitehdit. Muita yhteistyöryhmiä: UNESCO/Oulujokilaakso, Pohjoiset kulttuuritoimijat, Vienan reitin työryhmä. Pohjois-Pohjanmaan museon kanssa jaetaan Viiskanta-palkinto. 5 Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo / K.H. Renlundin museo Henkilöresurssit: Museotoimenjohtaja, maakunta-amanuenssi, museolehtori, konservaattori. Yh- teistyösopimuksen mukaisesti museo hoitaa viranomaistehtäviä rakennusperinnön osalta. Museovirasto vastaa erityislailla suojelluista kohteista maakunnassa sekä arkeologisen kulttuuriympäristön viranomaistehtävistä. Kulttuuriympäristön hoidon neuvontaa hoi- taa museossa maakunta-amanuenssi, jonkin verran yhteistyössä konservaattorin kanssa. Yhteistyötä tehdään satunnaisesti kuntien kaavoitus- ja rakennusvalvontaviranomaisten kanssa sekä ELY:n ja Museoviraston kanssa, kun kyseessä erityislailla suojellut kohteet. Keskeiset yhteistyötahot: Museovirasto, ELY-keskus, kunnat, maakuntaliitto ja yhdistykset. Pohjois-Pohjanmaan museon kanssa yhteistyötä tehdään tapauskohtaisesti raja-alueilla. Kulttuuriympäristön yhteistyöryhmä: EPOELY, maakuntamuseot (Pohjanmaa, Etelä-Poh- janmaa, Keski-Pohjanmaa), Kokkolan kaupunki, Vaasan kaupunki, Seinäjoen kaupunki, maakuntaliitot. Museolla on edustukset maakuntaohjelman ja toteuttamissuunnitelman yhteistyöryhmissä (alueiden käyttö, hyvinvointi ja maaseutu). 6 Pohjanmaan museo Henkilöresurssit: vt. museotoimenjohtaja, maakunta-arkeologi, rakennustutkija, maakun- tamuseotutkija, aluetaidemuseotutkija. Yhteistyösopimuksen mukaisesti museo hoitaa vi- ranomaistehtäviä rakennusperinnön ja arkeologian osalta. Maakuntamuseo hoitaa alueel- lisesti ja paikallisesti arvokkaat kohteet ja alueet, kaavasuojelukohteet ja RKY-alueet. Keskeiset yhteistyötahot: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, kunnat, paikallismuseot ja pai- kalliset kulttuuritoimijat, Pohjanmaan liitto ja Etelä-Pohjanmaan sekä Keski-Pohjanmaan maakuntamuseot ja Rannikon metsäkeskus. Maakuntaliitto on tehnyt maakuntakaavaa var- ten selvitykset maakunnallisesti arvokkaista kulttuuriympäristöistä, maakuntamuseo arvok- kaista teistä ja silloista. ELY-keskus ja maakuntamuseo hoitavat toimialueensa kaavoitushank- keet omasta näkökulmastaan osittain yhteistyössä, ELY-keskus LARS-prosessit yms. Ei erityistä sovittua työnjakoa. Maakuntamuseo informoi, neuvoo ja lausuu Museoviraston avustuksista ja valvoo niiden käyttöä sovitun työnjaon mukaisesti. 44 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:43 Kulttuuriympäristön yhteistyöryhmä: Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjan- maan maakuntamuseot, Pohjanmaan ELY-keskus, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Etelä-Poh- janmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntaliitot. Yhteistyöryhmä osallistuu korjausavustushakemusten arviointiin. Toiminnan luonne on viime vuosina ollut lähinnä yleistä tiedonvaihtoa. Maakuntamuseo on mukana useissa ohjausryhmissä (viranomaisten ja muiden toimijoiden työryhmät) liittyen kulttuuriympäristöihin. 7 Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo Henkilöresurssit: rakennustutkija. Yhteistyösopimuksen mukaan maakuntamuseo hoitaa alueen kulttuuriympäristöä koskevat viranomaistehtävät rakennetun ympäristön osalta. Museovirasto hoitaa viranomaisasiat arkeologian osalta sekä rakennussuojelulailla suojel- tujen kohteiden ja kirkkolailla suojeltujen kirkkojen osalta. Keskeiset yhteistyökumppanit: ELY, Etelä-Pohjanmaan liitto, kuntien kaavoittajat ja raken- nustarkastajat. Kulttuuriympäristön yhteistyöryhmä: EPOELY, maakuntamuseot (Pohjan- maa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa), Kokkolan kaupunki, Vaasan kaupunki, Seinäjoen kaupunki, maakuntaliitot. Näiden lisäksi paikallisia työryhmiä: Ähtärin kulttuuriympäristö- työryhmä, Hyypänjokilaakson neuvottelukunta (Kauhajoki), Kurikan kulttuuriympäristötyö- ryhmä, Jalasjärven kulttuuriympäristöohjelman työryhmä. Toiminnan merkitys suuri ylei- sen tietoisuuden lisäämiselle kunnissa ja laajemminkin. Edustajat etupäästä kyseisistä kun- nista, ELY:sta ja maakuntamuseosta. Alueellinen korjausneuvontaa antavien tahojen edus- tajista koostuva ryhmä perustettu Pohjanmaan alueelle. Kokoontuu pari kertaa vuodessa. Yhteydenpito Pohjanmaan maakuntamuseoiden rakennustutkijoiden kanssa jatkuvaa. 8 Keski-Suomen museo Henkilöresurssit: 2 rakennustutkijaa, arkeologi, konservaattori/rakennusmestari, muse- otoimenjohtaja, toimistosihteeri. Yhteistyösopimuksen mukaisesti museo hoitaa viran- omaistehtäviä rakennusperinnön ja arkeologian osalta. Rakennuskonservoinnin asiantunti- juus saadaan Museoviraston Hämeenlinnan yksiköstä. ELY-keskus vastaa rakennusperinnön hoidon avustuksista ja kulttuuriympäristökasvatusavustuksista. Muutoin työjako ELY-kes- kuksen kanssa tapauskohtaisesti. Museossa sisäinen kulttuuriympäristötiimi, joka käsitte- lee viikoittain vireillä olevat asiat. Keskeiset yhteistyökumppanit: Kunnat, Keski-Suomen ELY-keskus, Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen maakunnan kulttuuriympäristöryhmä, Jyväskylän yliopisto, ProAgria, alueen ammattimuseot, Humak. Kulttuuriympäristön yhteistyöryhmässä edustajat Keski-Suomen ELY-keskuksesta, Keski-Suomen liitosta, Keski-Suomen museosta, Jyväskylän yliopiston taiteiden ja kulttuurintutkimuksen laitokselta, Metsähallituksesta, Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Keski-Suomesta, Keski-Suomen kylät ry:stä, MTK Keski-Suomesta, Kes- 45 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:43 KULTTUURIYMPÄRISTÖ VOIMAVARANA MAAKUNNISSA JA ALUEILLA – MAAKUNTAMUSEOSELVITYS ki-Suomen Yrittäjistä ja Lapuan hiippakunnasta. Käsiteltäviä aihepiirejä ovat muun muassa maankäytön suunnittelu, rakennussuojelu, rakennetun ympäristön hoito, maisema-alueet, perinnemaisemat ja maiseman hoito sekä muinaismuistojen tutkimus ja suojelu. Muu yhteistyö: ALL-työryhmä (maakuntauudistuksen työryhmä), Keski-Suomen kestävän elämäntavan yhteistyöryhmä, YVA-ryhmä, maailmanperintöverkosto, Keski-Suomen kes- tävän elämäntavan kehittämisverkosto. Maakunnallisten rakennustutkijoiden yhteistyötä Länsi-Suomen alueella. Säännöllisiä tapaamisia pari kertaa vuodessa. Arkeologian osalta maakuntamuseoyhteistyötä on tapauskohtaisesti. 9 Pohjois-Savon maakuntamuseo / Kuopion kulttuurihistoriallinen museo Henkilöresurssit: rakennustutkija ja arkeologi. Yhteistyösopimuksen mukaan maakunta- museo hoitaa alueen kulttuuriympäristöä koskevat viranomaistehtävät rakennetun ympä- ristön ja arkeologian osalta. Kulttuuriympäristön hoidon neuvontaa tehdään muun työn ohessa. Vaativammat restaurointikysymykset ohjataan Museovirastoon. Keskeiset yhteistyökumppanit: ELY, Museovirasto, kunnat, maakuntaliitto. Kulttuuriympä- ristön yhteistyöryhmä: ELY, kunnat, maakuntamuseo, Museovirasto, yhteisöjen ja järjestö- jen edustajia. Tällä hetkellä toimintaa ei erityisen vireää (kokoontuminen 3 kertaa vuodes- sa). Silti selkeä merkitys tietojen vaihdon ja yhteistyön kannalta. Lisäksi Kuopion kaupun- gin poikkihallinnollinen Kulttuuriympäristötyöryhmä, jota museo vetää. 10 Pohjois-Karjalan museo Henkilöresurssit: Maakuntamuseossa ei ole rakennustutkijaa, restaurointiasiantuntijaa ei- kä arkeologia, joten Museovirasto hoitaa kaikki kulttuuriympäristön viranomaistehtävät. Keskeiset yhteistyökumppanit: Museovirasto, ELY-keskus. Ei kulttuuriympäristön yhteis- työryhmää. 11 Satakunnan museo Henkilöresurssit: Arkeologi, rakennustutkija, rakennuskonservaattori, intendentti/Raken- nuskulttuuritalo Toivo, museoemäntä/Toivo, museonjohtaja (n. 5 % työajasta), toimiston- hoitaja (n. 10 % työajasta). Satakunnan Museolla on Museoviraston kanssa sopimus viran- omaistehtävien hoidosta (arkeologi, rakennustutkija, restauroinnin asiantuntija). Keskeiset yhteistyökumppanit: Varsinais-Suomen ELY-keskus, Satakuntaliitto, Museovirasto ja alueen kunnat. Sattumanvaraisesti erilaiset yhdistykset ja hankkeet, aikaisemmin myös 46 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:43 Satakunnan taidetoimikunta. Satakuntaliiton kanssa tehdään yhteistyötä kuntien kaavoi- tuksessa, maakuntakaavoituksessa, erilaisissa hankkeissa ja tapahtumien järjestämisessä. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa yhteistyö on monimuotoisempaa. Kaavoitusyh- teistyön ohella valmisteltu neuvonta-aineistoja ja esitteitä ja tehty yhteistyötä suojelu- kysymyksissä, toteutettu yhteisiä hankkeita ja selvityksiä. Museoviraston kanssa yhteistä asioiden valmistelua, tiedonvaihtoa ja työnjakoa. Alueella Satakunnan Museo on ainoa päätoimisesti kulttuuriympäristöasioita hoitava toimija. Kulttuuriympäristön hoidon neu- vontatyötä tekevät viranomaistoiminnassa mukana oleva henkilökunta sekä Rakennuskult- tuuritalo Toivo. Raumalla toimii lisäksi Vanhan Rauman korjausrakentamiskeskus Tammela. Kulttuuriympäristön yhteistyöryhmä: Maakuntamuseo, maakunnan liitto, Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskus, ProAgria, Metsähallitus, Turun yliopisto, muutamia alueen kuntia. Ryhmä on koko yli 20-vuotisen olemassaoloaikansa toiminut aktiivisesti. Se edistää yhteydenpitoa ja tiedonvaihtoa kulttuuriympäristötyötä tekevien viranomaisten kesken. Ryhmä toimii myös monien hankkeiden ohjausryhmänä. Se on tehnyt alueellisen kulttuu- riympäristöohjelman. Museo on mukana myös erilaisissa ohjausryhmissä, Vanhan Rauman ja Sammallahdenmäen maailmanperintöalueiden hoitokunnissa, Porin kaupunkikuvatyö- ryhmässä, Satakunnan aluesuunnittelun yhteistyöryhmässä, maakuntakaavoitusta ohjaa- vassa yhteistyöryhmässä, aiemmin alueellisessa taidetoimikunnassa. Yhteistyö muiden maakuntamuseoiden kanssa painottuu kokemusten ja tiedon vaihtoon. Lähialueiden ra- kennustutkijat kokoontuvat Museoviraston alueyksikön edustajien kanssa pari kertaa vuo- dessa vapaamuotoisesti. Yhteisiä hankkeita on valmisteltu. 12 Pirkanmaan maakuntamuseo / Tampereen museot Henkilöresurssit: 9 vakituista, keskimäärin 3-4 projektityöntekijää, yht. n. 13 htv. Yksikön- päällikkö/arkeologi, 3 arkeologia, 2 rakennustutkijaa, perinnerakennusmestari, paikallis- kulttuuritutkija, toimistosihteeri. Maakuntamuseolla on Museoviraston kanssa sopimus viranomaistehtävien hoidosta (arkeologi, rakennustutkija, restauroinnin asiantuntija). Kulttuuriympäristön hoidon neuvontatyötä tehdään Adoptoi monumentti -ohjelman ja Perinnerakennusmestari -ohjelman kautta. Yhteistyötä lisäksi Piiru-rakennuskulttuurikes- kuksen kanssa (maakuntamuseon henkilökuntaa mukana neuvontatapahtumissa, yhteistä messutuotantoa, yhteistä taitajarekisterin täydennystä, hanke- ja tapahtumasuunnittelua) ja ELY-keskuksen kanssa (yhteinen neuvontapäivä Vapriikissa rakennuskorjausavustuksen saaneille keväisin). Keskeiset yhteistyökumppanit: ELY-keskus, Pirkanmaan liitto, kunnat, aluearkkitehdit, Tampereen yliopisto, Tampereen kesäyliopisto, maanomistajat, Adoptoi monumentti -ver- kosto, kunnat, PirELY, seurakunnat, erityisesti Tampereen ev.lut.-seurakunta, suurimmat rakennusliikkeet ja rakennuttajat, säätiöt, yleishyödylliset yhteisöt, kansalaisjärjestöt, myös 4. sektori eli vapaat toimijat. 47 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:43 KULTTUURIYMPÄRISTÖ VOIMAVARANA MAAKUNNISSA JA ALUEILLA – MAAKUNTAMUSEOSELVITYS ELY:n ja maakuntaliiton kanssa yhteisiä hankkeita, tapaamisia ja tavoitteita, konsultointia hankalien maankäyttöasioiden osalta. Museoviraston kanssa yhteistyötä arkeologian ja ra- kennetun ympäristön osalta. Ajoittain keskustelua hyvistä menettelytavoista muiden mu- seoiden kanssa maakunnan sisällä ja ulkopuolella, esim. Turun museokeskuksen, Helsingin kaupungin museon ja Satakunnan Museon kanssa. Kulttuuriympäristön yhteistyöryhmä: maakuntaliitto, ELY-keskus, aluearkkitehdit, maakun- tamuseo. Käsiteltäviä asioita: kulttuuriympäristön neuvottelupäivien järjestäminen, kult- tuuriympäristöpalkinnon saajan ratkaiseminen, merkittävistä maankäyttöasioista keskus- telu, hankerahoituksien pohtiminen hyviin kulttuuriympäristöhankkeisiin. Museo on mukana lähes kaikissa yhteistyöryhmissä, jotka koskevat kulttuuriympäristöä, esim. lukuisten kaavahankkeiden ohjausryhmät ja hankeryhmät tilanteen ja merkittävyy- den mukaan, lisäksi oppilaitosyhteistyöverkostossa (TY, TTY, Kesäyliopisto). 13 Savonlinnan maakuntamuseo Henkilöresurssit: arkeologi ja maakuntamuseotutkija. Maakuntamuseolla on Museoviras- ton kanssa sopimus viranomaistehtävien hoidosta arkeologian osalta. Maakuntamuseo- tutkija ja arkeologi tekevät kulttuuriympäristön hoidon neuvontaa osana muuta museo- työtä yhteistyössä ELY-keskuksen, Museoviraston ja korjausrakentamiskeskuksen kanssa. Museoviraston kanssa avustuskohteiden valvonnat sekä tiedonvaihto/konsultointi ylei- seen rakennusten kunnostukseen liittyen. ELY:n kanssa tiedonvaihto/konsultointi yleiseen rakennusten kunnostukseen liittyen. Maakuntaliiton kanssa Etelä-Savon kulttuuriperintö- tietokantaan liittyvät käytännön asiat. Keskeiset yhteistyökumppanit: Etelä-Savon ELY-keskus, Korjausrakentaminen Vanhoo Ossoo, Museovirasto, Etelä-Savon maakuntaliitto, Pro Agria Etelä-Savo ja Etelä-Savon met- säkeskus. Kulttuuriympäristön yhteistyöryhmä: Etelä-Savon ELY, Museovirasto, Etelä-Sa- von maakuntaliitto, maakuntamuseo, Mikkelin kaupunki, Pieksämäen kaupunki, ProAgria Etelä-Savo, Metsähallitus (ei käytännössä) sekä Korjausrakentaminen Vanhoo Ossoo (ei käytännössä). Kukin toimii omalla osa-alueellaan ja pyrkii toteuttamaan Etelä-Savon kult- tuuriympäristöstrategiaa 2016–2020. Työryhmä kokoaa yhteen sekä maakunnallista työtä tekevät kuntien ja valtion viranomaiset sekä nyt jo vajaan kahden vuoden ajan Mikkelin yleiskaavoittajan ja Pieksämäen kaavoituspäällikön. 14 Varsinais-Suomen maakuntamuseo / Turun museokeskus Henkilöresurssit: 4 rakennustutkijaa ja 2 arkeologia. Museolla on yhteistyösopimus Museovi- raston kanssa, joka pitää sisällään sekä rakennetun kulttuuriympäristön että muinaisjäännök- siin liittyvät asiat. Rakennussuojelulailla suojellut kohteet ovat pääsääntöisesti Museoviraston 48 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 2017:43 vastuulla. ELY-keskus määrittää muinaisjäännösten rajat ja antaa yksityisille hankkeille tutki- musluvat. Maakuntamuseo hoitaa ELY:n avustusten valvonnan, hyvässä yhteistyössä myöntä- jän kanssa, myös osa Museoviraston avustuksista valvotaan museon toimesta. Samoin Koti- seutuliitto nimeää vuosittain maakuntamuseon joidenkin kohteiden valvojaksi. Yhteistyötä tehdään Curatio ry:n kanssa (korjausrakentamisyhdistys, jossa museon edustaja hallitukses- sa). Muinaisjäännösten osalta neuvontaa antaa myös Museoviraston alueellinen yksikkö ja kulttuuriympäristön suojelukysymyksissä neuvontaa antaa ELY-keskus. Yhteistyö ja työnjako alueellisten viranomaisten (ELY ja Varsinais-Suomen liitto) kanssa sujuvaa. Keskeiset yhteistyökumppanit: ELY-keskus, Varsinais-Suomen liitto, kunnat, yhdistykset. Kulttuuriympäristön yhteistyöryhmä: ELY:stä eri osastoilta – ympäristö, liikenne, maaseutu – edustajat, Senaatti-kiinteistöt, Metsähallitus, aluearkkitehdit, Turun, Paraisten ja Kemi- ön kuntien edustajat, Museoviraston arkeologi, maakuntamuseon maakunnalliset tutkijat sekä kaupunkiarkeologi ja intendentti. Työryhmässä seurataan kulttuuriympäristön tilaa, tehdään kulttuuriympäristöohjelmia, välitetään tietoa ajankohtaisista hankkeista ja seura- taan ja edistetään rakennuskannan inventointeja. Muita yhteistyöryhmiä: Turun yleiskaava 2029 valmisteluun liittyvät selvitysten työryhmät, kaupunkikuvaneuvottelukunta, kaavoittajan, kaupungin kiinteistölaitoksen ja museon muodostama työryhmä, tarpeiden mukaan vaihtuvat yhteistyöryhmät, maakunnan strate- giatyöryhmä. 15 Kanta-Hämeen maakuntamuseo/Hämeenlinnan kaupunginmuseo Henkilöresurssit: Pääasiassa tehtäviä hoitavat maakunnallisesta työstä vastaava tutkija sekä kokoelmista vastaava tutkija. Museovirasto hoitaa Kanta-Hämeessä kulttuuriympäris- tön viranomaistehtävät. Maakuntamuseotutkija vastaa muista maakunnallisista tehtävistä, museon muut tutkijat lähinnä Hämeenlinnaan liittyvistä tehtävistä. Tarvittaessa työnjaosta neuvotellaan Museoviraston kanssa, joissain tehtävissä myös ELY-keskuksen tai maakunta- liiton kanssa. Keskeiset yhteistyökumppanit: Museovirasto, ELY-keskus, maakuntaliitto, kunnat. Lisäksi alueen museot, mutta myös muut maakuntamuseot, Leader-toimijat ja yhdistykset. ELY-kes- kus ja maakuntaliitto yleensä hankkeiden, selvitysten, työryhmien yms. toimeenpanijoina ja vetäjinä. Museovirastolla ja maakuntamuseolla enemmän asiantuntijarooli. Kulttuuriympäris- tön yhteistyöryhmä: Edustajat Museovirastosta, ELY-keskuksesta, Hämeen ja Päijät-Hämeen liitoista, Kanta-Hämeen ja P