POLICY BRIEF 2023:30 Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Julkaisun sisäl- löstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Ekologisesti kestävän soten kansallinen ohjaus Pulkki Jutta, Wulff Pia, Iivonen Saija, Alanko Leena, Alhola Katriina, Frilander Oona, Hiilamo Heikki, Meriläinen Päivi, Nissinen Ari, Savolainen Hannu, Suomalainen Emilia, Setälä Leena Sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) ympäristövaikutukset ovat merkittäviä. Näiden vähentämiseksi Suomessa ehdotamme tavoitteen ”Hiilineutraali ja ympäristökuormaa minimoiva sosiaali- ja terveydenhuolto vuoteen 2035 mennessä” sisällyttämistä soten valtakunnalliseen strategiseen ohjaukseen. Lisäksi esitämme STM:lle koordinointivastuuta – sisältäen kansallisen verkoston koordinoinnin – sekä ekologisesti kestävän soten edistämiseen kohdistettavaa hankerahoitusta. Ehdotamme valtakunnallisten indikaattorien asettamista soten ekologisen kestävyyden seurantaan. POLICY BRIEF 2023:30 2 Soten ympäristökuorma on merkittävä Sote kiihdyttää toiminnallaan ilmastonmuutosta. Aiemmin on esitetty, että terveyden- huollon osuus Suomen kansallisesta hiilijalanjäljestä on 5 %. Tämä vuoden 2014 ar- vio oli enemmän kuin maissa keskimäärin. (Health Care Without Harm 2021.) Sosiaa- lihuollon osuutta ei ole aiemmin laskettu, mutta yleisemmin Suomen julkisten hankin- tojen ilmastovaikutuksia on jo raportoitu käyttäen ENVIMAT-mallinnusta (Nissinen & Savolainen 2019). Hiilidioksidipäästöjen lisäksi soten toiminta tuottaa jätettä sekä maaperää ja vesistöjä saastuttavaa mikromuovia ja kemikaaleja. Näiden kokonais- määriä ei ole selvitetty kansallisella tasolla. Joidenkin sairaanhoitopiirien ilmoittamista kokonaisjätemääristä laskettuna, kaikkien sairaanhoitopiirien toiminta olisi tuottanut noin 30–50 miljoonaa kiloa jätettä vuosittain. (Pulkki & Västinsalo 2022.) Soten ekologinen kestävyys tarvitsee kansallista ohjausta Suomi on sitoutunut ympäristösopimuksiin ja -tavoitteisiin, kuten hiilineutraaliuden saavuttamiseen vuoteen 2035 mennessä. Kansallisten tavoitteiden saavuttaminen vaatii kaikkien sektoreiden osallistumista, mukaan lukien soten. Tavoitteisiin pääse- miseksi sektoreita tulee ohjata ja tukea kansallisesti ministeriörajat ylittäen. Soten kansallista ohjausta tarvitaan koska tietotaito, intressit ja resurssit vaihtelevat hyvin- vointialueilla (Tuomisto 2014), missä ekologisesti kestävä sote laitetaan käytäntöön. Ekologisesti kestävän soten strateginen ohjaus on aloitettu sosiaali- ja terveydenhuol- lon valtakunnalliset tavoitteet 2023–2026 -asiakirjassa, missä todetaan että soten toi- minnassa tulee tunnistaa mahdollisuuksia ekologisesti kestäviin toimiin sekä keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen (sosiaali- ja terveysministeriö 2022). Vaikuttava oh- jaus vaatii tätä konkreettisempaa ja sote-sektorin tarpeisiin räätälöityä ohjausta. Soten ekologisesti kestävillä toimilla on monia hyötyjä Ekologisesti kestävät toimet sotessa tarkoittavat esimerkiksi hankintojen, liikenteen, ravinnon ja ruokapalvelujen sekä jätehuollon kestävyyttä, uusiutuvan energian osuu- den lisäämistä sekä energiatehokkuuden parantamista. Sotessa on keskeistä kiinnit- tää huomio myös hoito- ja hoivaprosessien ja -käytäntöjen ekologisuuteen. POLICY BRIEF 2023:30 3 Soten ekologisesti kestävillä toimilla voidaan paitsi vähentää ympäristöhaittoja myös lisätä ihmisten hyvinvointia, parantaa hoidon laatua ja saavuttaa taloudellisia säästöjä (National Health Service 2023). Ekologisesti kestävät toimet ovat usein siis myös so- siaalisesti ja taloudellisesti kestäviä. EKO-SOTE-hankkeen tulokset tukevat ohjauksen kehittämistä Tässä policy briefissa esitetään tiivistetysti Ekologisesti kestävän sosiaali- ja tervey- denhuollon tavoitteet ja ohjausmekanismit (EKO-SOTE) -hankkeen tulokset ja ehdo- tukset. Hankkeen päätavoitteena oli muotoilla ehdotus kansallisesta tavoitteesta, oh- jausmekanismeista ja seurantaindikaattoreista soten ympäristövaikutusten vähentä- miseksi Suomessa. Hankkeessa kerättiin monipuolinen kysely-, haastattelu- ja asiakirja-aineisto. Ohjaus- ja seurantamalliehdotusta työstettiin yhteiskehittämistilaisuuksissa. Hankkeessa las- kettiin myös sosiaali- ja terveydenhuollon hiilijalanjälki ENVIMAT-mallilla (Nissinen & Savolainen 2019). Soten osuus Suomen hiilijalanjäljestä 6,5% EKO-SOTE-hankkeessa laskettiin Suomen soten hiilijalanjälki lähtötason määrittä- mistä varten. Koko soten osuus oli 6,5 % Suomen hiilijalanjäljestä vuonna 2019: Sosi- aalihuollon osuus oli 2,3 % ja terveydenhuollon 4,2 %. Hankinnoilla on keskeinen rooli sillä päästöissä 78,5 % oli tuotteiden ja materiaalien tuotantoketjuissa syntyneitä. So- siaalihuollossa näiden osuus oli 68,3 % ja terveydenhuollossa 84,0 %. (Kuvio 1.) POLICY BRIEF 2023:30 4 Kuvio 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon hiilijalanjälki tuoteryhmittäin Suomessa vuonna 2019, kg CO2ekv henkilöä kohti vuodessa Soten ohjaus puutteellista – silti toimia jo tehdään Soten ekologista kestävyyttä ohjaavat useat yleiset lait sekä kansallisen tason suosi- tukset. Nykyinen ohjaus nähtiin haastatteluissa kuitenkin riittämättömäksi. Esimerkiksi yleiset lait eivät konkretisoidu soteen. Ohjaus ei myöskään ole riittävän velvoittavaa ja koordinoitua. Lisäksi tuki toimeenpanoon puuttuu. Kansallisen ohjauksen puuttumisesta huolimatta sote-organisaatioissa edistetään ja seurataan ekologista kestävyyttä monin eri tavoin. Organisaatiossa tehdään useita ekologista kestävyyttä edistäviä toimenpiteitä, vaikka tavoitteita näille ei aina oltukaan määritelty. Kansainvälisesti suositellaan kansallista ohjausta Kansainvälisessä kirjallisuudessa on esitetty, että ekologisesti kestävän soten edistä- minen vaatii strategisia tavoitteita, eri tahojen yhteistyötä, tiedon lisäämistä sekä ta- loudellista tukea. Suositusten mukaan ministeriöiden tulee koordinoida, ohjata sekä 0 100 200 300 400 500 600 SOSIAALIHU OLTO TERVEYDEN HUOLTO SUORAT PÄÄSTÖT (SCOPE 1) SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN PÄÄSTÖT (SCOPE 2) POLTTOAINEIDEN VALMISTUKSEN PÄÄSTÖT (SCOPE 3) RAKENTAMINEN, KIINTEISTÖNHUOLTO ASIANTUNTIJAPALVELUT ELINTARVIKKEET JA RUOKAPALVELUT TIETOTEKNIIKKALAITTEET, INTERNET, TELEVIESTINTÄ PUHDISTUS- YM. KEMIKAALIT LÄÄKINTÄLAITTEET JA KALUSTEET PAPERITUOTTEET LÄÄKKEET JA LÄÄKKEIDEN LÄHTÖAINEET MUUT VALMISTETUT TAVARAT KULJETUKSET JÄTEHUOLTO, VESI- JA JÄTEVESIHUOLTO MUUT HANKINNAT POLICY BRIEF 2023:30 5 seurata kansallisen tavoitteen edistämistä. (WHO 2017; Health Care Without Harm & ARUP 2021: Thomas & Suresh 2023.) Soten ekologisesti kestävistä tavoitteista, toimenpiteistä sekä ohjaus- ja seurantame- kanismeista löytyy useita kansainvälisiä esimerkkejä. Eri maissa on käytössä etenkin strategisen ja informaatio-ohjauksen keinoja ekologisesti kestävän terveydenhuollon edistämiseen. Useassa maassa on sitouduttu tavoittelemaan hiilineutraalia terveyden- huoltojärjestelmää. (Alanko & Västinsalo 2023.) Hyvinvointialueilla toivotaan monipuolista ohjausta Hyvinvointialueilla toivottiin ekologisen kestävyyden ohjaukselta erityisesti informaa- tio-ohjauksen keinoja. Strategisen ohjauksen keinoksi ehdotettiin muun muassa soten kansallisen hiilineutraalisuustavoitteen asettamista. Taloudellinen ohjaus, varsinkin tuki ekologisesti kestäviin investointeihin, nähtiin edellytyksenä ekologisen kestävyy- den edistämisessä. Erilaiset normiohjauksen keinot saivat vähiten kannatusta, mutta näitä koettiin tarvittavan, jotta kaikki hyvinvointialueet ryhtyisivät edistämään ekolo- gista kestävyyttä. Kansallisen ohjauksen haasteeksi koettiin muun muassa eri toimialojen yhtäaikainen huomiointi ekologisen kestävyyden edistämisessä. Kokonaisuuden ohjaus vaatiikin koordinaatiota sekä vuoropuhelua eri ohjaustahojen (STM, VM, YM) ja hyvinvointialu- eiden kesken. Kansallisen ohjauksen mahdollisuuksien nähtiin parantuneen hyvin- vointialueisiin siirtymisen myötä. POLICY BRIEF 2023:30 6 Ehdotukset ohjauksen kehittämiseksi EKO-SOTE-hankkeen tulosten pohjalta ehdotetaan ekologisesti kestävän soten edis- tämiselle kansallinen tavoite (Ehdotus 1). Tavoitteen tueksi ehdotetaan ohjausmallia, joka sisältää strategista-, normi-, informaatio- ja taloudellista ohjausta (Ehdotus 2). Tavoitteen saavuttamista ehdotetaan seurattavan indikaattoreilla, jotka tukevat kan- sallisen tavoitteen saavuttamista (Ehdotus 3). Ehdotus 1: Sotelle asetetaan ekologisen kestävyyden kansallinen tavoite Soten ekologisen kestävyyden kansalliseksi tavoitteeksi ehdotetaan seuraavaa: Hiilineutraali ja ympäristökuormaa minimoiva sosiaali- ja terveydenhuolto vuo- teen 2035 mennessä.  Tavoite ehdotetaan lisättävän Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet -asiakirjaan seuraavan päivityksen yhteydessä. Ehdotus 2: Ohjausmalli vie kohti tavoitetta Hanke esittää ohjausmallin (Kuvio 2), jonka avulla edetään kohti kansallista tavoitetta. Strateginen ohjaus: Kansallisen tavoitteen lisäksi strategisen ohjauksen keinoksi eh- dotetaan kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon ympäristövaikutusten hillintäsuunni- telman laatimista. Lisäksi ehdotetaan, että hyvinvointialueita edellytetään tekemään toimintasuunnitelmat kansallisen tavoitteen saavuttamiseksi. Normiohjaus: Ilmastolakiin (423/2022, §3) esitetään lisättäväksi hyvinvointialueille velvoite laatia ilmastosuunnitelma ja seurata tämän toteutumista. Informaatio-ohjaus: Ehdotuksessa STM ottaa vastuun kansallisen ohjauksen koordi- noinnista. Tähän kuuluu hyvinvointialueiden ekologisen kestävyyden verkoston kehit- tämisvastuu ja koordinointi. Verkoston tavoitteena on tukea hyvinvointialueita ekologi- sesti kestävän toiminnan vahvistamisessa. Hyvinvointialueilta edellytetään nimetyn henkilön osallistumista verkostoon. Taloudellinen ohjaus: Ehdotuksessa STM tai VM tarjoavat hyvinvointialueille kehi- tysrahoitusta vaikuttavien ekologisten toimintakäytäntöjen kehittämiseen ja ekologi- sesti kestäviin investointeihin. POLICY BRIEF 2023:30 7 Kuvio 2: Ekologisesti kestävän soten ohjausmalli Ohjauksen kehittäminen ja ohjaustahot: Ohjausmalliehdotuksessa on keskeistä, että ohjauksen kehittämiseen tulevina vuosina sitoudutaan. Ohjauksen kehittämisessä tavoitteena on malli, joka huomioi alueiden omaehtoisuuden ja edelläkävijyyden. Oh- jausmalliehdotuksessa soten ekologisen kestävyyden ohjauksen päävastuu on STM:llä. Huomioiden VM:n tärkeä rooli hyvinvointialueiden kokonaisohjauksessa ja ympäristöministeriön rooli ympäristöasioiden vastuuministeriönä, on tärkeää, että nämä kolme ministeriötä toimivat yhdessä hyvinvointialueiden ympäristövastuullisuu- den ohjaajina. Ehdotus 3: Tavoitteen saavuttamista seurataan kansallisesti Hyvinvointialueiden ekologisen kestävyyden seurantaan ehdotetaan kuusi vähim- mäisindikaattoria sisällytettäviksi sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoit- teet -asiakirjaan ja raportoitaviksi STM:lle (indikaattorisalkku 1). Lisäksi hyvinvointialu- eille ehdotetaan viittä indikaattoria oman toiminnan arvioimiseen ja suuntaamiseen (indikaattorisalkku 2). Kolmannessa indikaattorisalkussa on seurantakohteita, joita sotessa tulisi huomioida, mutta joiden seurantaan kaikilla hyvinvointialueilla ei ole heti edellytyksiä tai syytä ryhtyä. (Kuvio 3.) POLICY BRIEF 2023:30 8 Kuvio 3: Ekologisesti kestävän soten indikaattorit, indikaattorisalkut 1–3 POLICY BRIEF 2023:30 9 Lisälukemista Pulkki, J., Wulff, P., Iivonen, S., Alanko, L., Alhola, K., Frilander, O., Hiilamo, H., Meri- läinen, P., Nissinen, A., Savolainen, H., Suomalainen, E., & Setälä, L. (2023). Ekologi- sesti kestävä sosiaali- ja terveydenhuolto, Tavoitteet ja ohjausmekanismit. Hankera- portti. Helsinki 2023. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:49. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-491-0 Lähdeviitteet Alanko, L. & Västinsalo, P. (2023). Sosiaali- ja terveydenhuolto ekologisesti kestäväksi – esimerkit maailmalta näyttävät miten se tapahtuu. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan Blogi: Tieto Käyttöön! https://tietokayttoon.fi/ajankoh- taista/blogi/-/blogs/sosiaali-ja-terveydenhuolto-ekologisesti-kestavaksi-esimer- kit-maailmalta-nayttavat-miten-se-tapahtuu Health Care Without Harm & ARUP (2021). Finland`s healthcare climate footprint in 2014. https://healthcareclimateaction.org/roadmap  National Health Service (2023). Greening the business case. Julkaistu 25.5.2023. https://www.england.nhs.uk/long-read/greening-the-business-case/ Nissinen A & Savolainen H (toim.) (2019). Julkisten hankintojen ja kotitalouksien kulu- tuksen hiilijalanjälki ja luonnonvarojen käyttö. ENVIMAT-mallinnuksen tuloksia. 63 s. Pulkki, J. & Västinsalo, P. (2022). Sote-sektorin ekologinen kestävyys tarvitsee kansal- lista ohjausta. Alusta! Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan verkkojulkaisu. https://www.tuni.fi/alustalehti/2022/06/22/sote-sektorin-ekologi- nen-kestavyys-tarvitsee-kansallista-ohjausta/ Sosiaali- ja terveysministeriö (2022). Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet vuosille 2023–2026. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2022:18. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5427-4 Thomas, A., & Suresh, M. (2023). Barriers affecting the green transformation process in healthcare organizations. International Journal of Healthcare Management, 1–16. https://doi.org/10.1080/20479700.2023.2177612 Tuomisto, J. (2014). Ympäristöterveysriskien torjunta osana kestävää kehitystä : näkö- kulmaksi päätösvalmistelu. Ympäristö ja terveys 2014 : 3, s.38-43 WHO (2017). Environmentally sustainable health systems: a strategic document. World Health Organization. Regional Office for Europe. Saatavana: https://apps.who.int/iris/handle/10665/340375 (Luettu 5.5.2023) https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-491-0 https://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/-/blogs/sosiaali-ja-terveydenhuolto-ekologisesti-kestavaksi-esimerkit-maailmalta-nayttavat-miten-se-tapahtuu https://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/-/blogs/sosiaali-ja-terveydenhuolto-ekologisesti-kestavaksi-esimerkit-maailmalta-nayttavat-miten-se-tapahtuu https://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/-/blogs/sosiaali-ja-terveydenhuolto-ekologisesti-kestavaksi-esimerkit-maailmalta-nayttavat-miten-se-tapahtuu https://healthcareclimateaction.org/roadmap https://www.england.nhs.uk/long-read/greening-the-business-case/ https://www.tuni.fi/alustalehti/2022/06/22/sote-sektorin-ekologinen-kestavyys-tarvitsee-kansallista-ohjausta/ https://www.tuni.fi/alustalehti/2022/06/22/sote-sektorin-ekologinen-kestavyys-tarvitsee-kansallista-ohjausta/ http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5427-4 https://doi.org/10.1080/20479700.2023.2177612 https://apps.who.int/iris/handle/10665/340375 POLICY BRIEF 2023:30 10 Lisätietoja: EKO-SOTE-hankkeen johtaja, yliopistolehtori Pulkki Jutta, Tampereen yliopisto, (etunimi.sukunimi@tuni.fi, puh. 050 318 6742) Hankkeen tutkijat organisaatioittain: Tampereen yliopisto: Pulkki Jutta ja Wulff Pia Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Iivonen Saija, Hiilamo Heikki ja Meriläinen Päivi Demos Helsinki Oy: Alanko Leena ja Frilander Oona Suomen ympäristökeskus: Alhola Katrina, Nissinen Ari, Savolainen Hannu ja Suoma- lainen Emilia Varsinais-Suomen hyvinvointialue: Setälä Leena Ekologisesti kestävän sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteet ja ohjausmekanismit (EKO-SOTE) on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja: Erityisasiantuntija Niina Kiviaho Sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosasto / OHO niina.kiviaho@gov.fi POLICY BRIEF on valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan artikkelisarja, joka esittelee näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Artikkelit julkaistaan verkkosivuilla tietokayttoon.fi. © Valtioneuvoston kanslia mailto:etunimi.sukunimi@tuni.fi http://www.tietokayttoon.fi/ Soten ympäristökuorma on merkittävä Soten ekologinen kestävyys tarvitsee kansallista ohjausta Soten ekologisesti kestävillä toimilla on monia hyötyjä EKO-SOTE-hankkeen tulokset tukevat ohjauksen kehittämistä Soten osuus Suomen hiilijalanjäljestä 6,5% Soten ohjaus puutteellista – silti toimia jo tehdään Kansainvälisesti suositellaan kansallista ohjausta Hyvinvointialueilla toivotaan monipuolista ohjausta Ehdotukset ohjauksen kehittämiseksi Ehdotus 1: Sotelle asetetaan ekologisen kestävyyden kansallinen tavoite Ehdotus 2: Ohjausmalli vie kohti tavoitetta Ehdotus 3: Tavoitteen saavuttamista seurataan kansallisesti Lisälukemista Lähdeviitteet Lisätietoja: