Selvitys lainsäädännön muutostarpeista rinnakkaistallentamisen edistämiseksi Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:15 Marja-Leena Mansala Opetus- ja kulttuuriministeriö, Helsinki 2017 Selvitys lainsäädännön muutostarpeista rinnakkaistallentamisen edistämiseksi Marja-Leena Mansala Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 15/2017 Opetus- ja kulttuuriministeriö / Undervisnings- och kulturministeriet PL / PB 29 00023 Valtioneuvosto / Statsrådet www.minedu.fi/julkaisut Taitto / Ombrytning: Valtioneuvoston hallintoyksikkö / Statsrådets förvaltningsenhet, Erja Kankala ISBN: 978-952-263-461-0 (PDF) ISSN 1799-0351 (PDF) Helsinki 2017 Kuvailulehti Julkaisija Opetus- ja kulttuuriministeriö 2017 Tekijät Varatuomari Marja-Leena Mansala Julkaisun nimi Selvitys lainsäädännön muutostarpeista rinnakkaistallentamisen edistämiseksi Julkaisusarjan nimi ja numero Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 15/2017 Diaari/hankenumero OKM/70/040/2016 Teema kulttuuri ISBN PDF 978-952-263-461-0 ISSN PDF 1799-0351 URN-osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-461-0 Sivumäärä 46 Kieli suomi Asiasanat avoin tiede, tekijänoikeus, rinnakkaistallentaminen, avoin saatavuus, kustannussopimukset Tiivistelmä Julkisilla varoilla rahoitetun tutkimuksen yhteydessä syntyneiden tieteellisten julkaisujen avoin saatavuus on asetettu päämääräksi sekä EU:ssa että Suomessa. Kaupallisesti toteutunut avoin julkaiseminen ei ole riittävä, koska se toisaalta useimmiten perustuu maksullisuuteen eikä toisaalta takaa aineistojen säilyvyyttä eikä jatkuvaa saatavuutta. Julkaisujen rinnakkaistallentaminen ei-kaupallisiin tietokantoihin muista julkaisukanavista riippumatta turvaisi julkaisujen saatavuuden ja säilyvyyden nykyistä paremmin. Käytännössä kustannussopimuksissa siirretään yksinoikeus julkaisujen yleisön saataville saattamiseen. Tekijänoikeuslakiin lisättävä säännös, jonka mukaan tutkimusjulkaisun tekijänoikeudenhaltijalla olisi aina oikeus ei-kaupalliseen rinnakkaistallentamiseen, mahdollistaisi rinnakkaistallentamisen kehittämisen. Säännös rajoittaisi oikeudenhaltijan oikeutta tekijänoikeuden kokonaisluovutukseen, mutta säilyttäisi tekijälle kaikkien muiden taloudellisten oikeuksien luovuttamisen. Säännös mahdollistaisi sen, että tutkimusjulkaisun tekijänoikeuden haltija voisi aina tallettaa julkaisunsa esimerkiksi yliopiston ylläpitämään tietoarkistoon. Kustannussopimuksessa oleva rinnakkaistallentamisen estävä säännös olisi pätemätön. Kustantaja Opetus- ja kulttuuriministeriö Julkaisun myynti/ jakaja Sähköinen versio: julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti: julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi Presentationsblad Utgivare Undervisnings- och kulturministeriet 2017 Författare Vicehäradshövding Marja-Leena Mansala Publikationens titel Utredning över ändringsbehov i lagstiftningen för att främja parallellpublicering Publikationsseriens namn och nummer Undervisnings- och kulturministeriets publikationer 15/2017 Diarie-/ projektnummer OKM/70/040/2016 Tema kultur ISBN PDF 978-952-263-461-0 ISSN PDF 1799-0351 URN-adress http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-461-0 Sidantal 46 Språk finska Nyckelord öppen vetenskap, upphovsrätt, parallellpublicering, fri tillgång, förlagsavtal Referat I både EU och Finland har man ställt som mål att vetenskapliga publikationer som skapats i samband med forskning som finansierats med offentliga medel ska vara fritt tillgängliga. Kommersiellt genomförd öppen publicering räcker inte, eftersom det å ena sidan oftast grundar sig på avgifter och å andra sidan för att det inte garanterar att materialet bevaras och är tillgängligt fortgående. Parallellpublicering av publikationer i icke- kommersiella databaser oberoende av andra publikationskanaler skulle trygga publikationernas tillgänglighet och bevarandet av dem bättre än för tillfället. I förlagsavtalen överförs i praktiken ensamrätten att göra publikationerna tillgängliga för allmänheten. Om man fogade en bestämmelse till upphovsrättslagen enligt vilken rättsinnehavaren till en forskningspublikation alltid har rätt till icke-kommersiell parallellpublicering, skulle detta möjliggöra utveckling av parallellpubliceringen. Bestämmelsen skulle begränsa rättsinnehavarens rätt att överlåta hela upphovsrätten, men bevara upphovsmannens rätt att överlåta alla andra ekonomiska rättigheter. Bestämmelsen skulle göra det möjligt för forskningspublikationens rättsinnehavare att alltid lagra sin publikation exempelvis i ett dataarkiv som drivs av ett universitet. En bestämmelse i förlagsavtalet som hindrar parallellpublicering skulle vara ogiltig. Förläggare Undervisnings- och kulturministeriet Beställningar/ distribution Elektronisk version: julkaisut.valtioneuvosto.fi Beställningar: julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi Description sheet Published by Ministry of Education and Culture 2017 Authors Marja-Leena Mansala (Master of Laws trained on the bench) Title of publication Report on the needs for legislative amendment to promote parallel publishing Series and publication number Publications of the Ministry of Education and Culture 15/2017 Register number OKM/70/040/2016 Subject culture ISBN PDF 978-952-263-461-0 ISSN (PDF) 1799-0351 Website address (URN) http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-461-0 Pages 46 Language finnish Keywords open science, copyright, parallel publishing, open access, publishing agreements Abstract Open access to publicly-funded scientific publications has been set as a goal in both the EU and Finland. The commercial production of open publications is not enough, because it is often based on the charging of fees, thus failing to ensure the preservation of information or its continued availability. The parallel publishing of publications in non-commercial databases independent of other publishing channels would ensure the availability and preservation of publications more effectively than is currently done. In practice, exclusive rights specified in publishing agreements would be transferred to the public consumers of these publications. A provision added to the Copyright Act, stating that the copyright holder of a scientific publication would always be entitled to non-commercial parallel publishing, would facilitate the development of parallel publishing. Such a provision would limit the rights of the copyright holder to the assignment of a given publication, whilst still preserving the assignment of all other financial rights belonging to the author. This provision would allow the copyright holder of a scientific publication to always save his or her publication in, for example, a data archive maintained by a university. Any provisions in a publishing agreement preventing parallel publishing would be rendered null and void. Publisher Ministry of Education and Culture Publication sales/ Distributed by Online version: julkaisut.valtioneuvosto.fi Publication sales: julkaisutilaukset.valtioneuvosto.fi Sisältö 1 Johdanto ..................................................................................................................................................................... 9 2 Tieteen avoimuus tavoitteena ................................................................................................................... 10 2.1 Avoin tiede ja tutkimus –hanke ........................................................................................................................ 11 2.2 Yliopistojen julkaisupolitiikat .............................................................................................................................. 12 2.3 Kansainvälisiä ratkaisumalleja............................................................................................................................. 15 3 Mitä on rinnakkaistallentaminen? .......................................................................................................... 18 4 Kotimaiset kustantajat ja rinnakkaistallennus .......................................................................... 21 5 Tiedepaketit kallistuvat .................................................................................................................................. 23 6 Tekijänoikeus tutkimuksessa ...................................................................................................................... 25 6.1 Tekijänoikeuden rajoitukset ................................................................................................................................. 27 6.2 Tekijänoikeuden siirtyminen................................................................................................................................. 28 7 Korkeakoulukeksintölaki ................................................................................................................................ 29 8 Kulttuuriaineistojen tallettaminen ja säilyttäminen .......................................................... 30 9 Sopimusvapaus ......................................................................................................................................................... 32 9.1 Kustannussopimusta koskeva sääntely tekijänoikeuslaissa................................................. 33 10 Ratkaisuvaihtoehtoja ......................................................................................................................................... 35 10.1 Sopimukset ............................................................................................................................................................................ 36 10.2 Oikeuksien siirtyminen tutkimuslaitokselle ......................................................................................... 37 10.3 Tekijänoikeuslain muuttaminen........................................................................................................................ 38 11 Ratkaisuehdotus ..................................................................................................................................................... 40 11.1 Ehdotetut säännökset ................................................................................................................................................. 40 11.2 Ehdotuksen perustelut .............................................................................................................................................. 41 Lähdeluettelo ..................................................................................................................................................................... 45 9 SELVITYS LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOSTARPEISTA RINNAKKAISTALLENTAMISEN EDISTÄMISEKSI 1 Johdanto Opetus- ja kulttuuriministeriö kutsui allekirjoittaneen 15.12.2016 annetulla asettamis- päätöksellä selvittämään miten parhaiten edistettäisiin tieteellisten julkaisujen rinnak- kaistallentamista julkisiin arkistoihin, julkaisujen saatavuutta ja hyödynnettävyyttä sekä yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Selvitys tuli luovuttaa opetus- ja kulttuuriministeriölle 28.2.2017 mennessä. Myöhemmin määräaika on pidennetty 15.3.2017 asti. Selvittäjän tehtävänä oli 1. kartoittaa eri ratkaisuvaihtoehdot tieteellisten julkaisujen rinnakkaistal- lentamisen edistämiseksi ja arvioida niiden vaikutuksia 2. selvittää mahdollisen ratkaisun lainsäädännölliset, taloudelliset ja toi- minnalliset reunaehdot 3. mikäli lainsäädäntöratkaisu on perusteltu rinnakkaistallentamisen edis- tämiseksi, tehdä ehdotus lainsäädäntöratkaisuksi perusteluineen. Tehtävän yhteydessä olen osallistunut 24.1.2017 pidettyyn rinnakkaistallentamista kos- keneeseen seminaariin, vieraillut Avoin tutkimus ja tiede –hankkeen oikeuksien hallinta -työryhmässä ja avoimen julkaisun yhtenäiset käytännöt ja tuki –työryhmässä. Olen myös keskustellut eri alojen asiantuntijoiden kanssa rinnakkaistallentamiseen liittyvistä ratkai- suehdotuksista. Ennen selvityksen lopullista luovuttamista selvityksen lopputuloksia on arvioitu taustaryhmässä, johon kuuluivat Viveca Still (KUPO), Jorma Waldén (KUPO), Erja Heikkinen (KTPO), Juha Haataja (KTPO), Eeva Kaunismaa (KTPO), Sami Niinimäki (KTPO) ja Pirjo-Leena Forsström (CSC). 10 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 15/2017 2 Tieteen avoimuus tavoitteena Euroopan Unionin komissio antoi 17.7.2012 tiedonannon ”Kohti tieteellisen tiedon parem- paa saatavuutta – enemmän hyötyä julkisista tutkimusinvestoinneista” (COM(2012)401) ja suosituksen tieteelliseen tietoon pääsystä ja säilyttämisestä (C(2012)4890 final). Tiedonan- non tavoitteina oli, että vuoteen 2014 mennessä kaikissa jäsenvaltioissa on kaikilla asiaan- kuuluvilla tasoilla vahvistettu tieteellisten artikkelien ja tutkimusaineistojen avointa julkai- semista koskevat toimintalinjat ja vuoteen 2016 mennessä EU:n laajuisen avoimen julkai- semisen piiriin kuuluvien julkisrahoitteisten tieteellisten artikkelien osuus on kasvanut 20 prosentista 60:een. Lisäksi tavoitteeksi asetettiin, että kaikki Horisontti 2020 –ohjelmassa syntyvät tieteelliset julkaisut julkaistaan avoimesti. Tiedonannon yhtenä poliittisena toimenpiteenä annetun suosituksen mukaan avoimen saatavuuden politiikan tulisi koskea kaikkea julkisilla varoilla rahoitettua tutkimusta. Jul- kaisujen tulisi olla avoimesti saatavilla mieluiten heti ja joka tapauksessa kuuden kuukau- den kuluessa tutkimuksen julkaisemisesta. Yhteiskunta- ja humanistisissa tieteissä suosi- tusaika on 12 kuukautta. Suosituksessa annetaan ohjeita sekä tutkijoille että rahoittajille. Tutkimuksia koskevissa lisenssisopimuksissa tutkijoita tulisi rohkaista pidättämään teki- jänoikeutensa tietyiltä osin, kun he lisensioivat oikeuksiaan kustantajille. Tutkimuksen ra- hoittajia kehotetaan varaamaan riittävä rahoitus tutkimustulosten levittämiseen ja otta- maan huomioon myös avoimen julkaisemisen. Suosituksessa pyritään vaikuttamaan myös siihen, että avoin julkaiseminen otettaisiin huomioon myös tutkijoiden rekrytoinnissa ja uran arvioinnissa. Suosituksessa käsitellään myös tutkimuksessa syntyneen tiedon (datan) avointa saatavuutta, mutta tämä kysymys jää tämän selvityksen ulkopuolella. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strategisessa ohjelmassa (Ratkaisujen Suomi 29.5.2015, hallituksen julkaisusarja 10/2015) osaaminen ja koulutus on nostettu yhdeksi kärkihankkeeksi. Hallituskauden tavoitteena on muun muassa kääntää tutkimus- ja inno- vaatiotoiminnan laatu ja vaikuttavuus kasvuun. Tavoitteen eräänä kärkihankkeena on vah- vistaa korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi, hyödyntää tieteen ja tutkimuksen resursseja tehokkaammalla tavalla ja vahvistaa tutki- mustulosten vaikuttavuutta ja kaupallistamista. Pyrkimyksenä on myös ottaa tutkimus- tulosten vaikuttavuuden ja kaupallistamisen kehittäminen huomioon julkisen tutkimus-, 11 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 15/2017 SELVITYS LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOSTARPEISTA RINNAKKAISTALLENTAMISEN EDISTÄMISEKSI kehitys- ja innovaatiorahoituksen ohjauksessa sekä tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kannusteissa. EU:n Horisontti 2020 (Horizon 2020) ohjelmasta rahoitetaan eurooppalaisia tutkimus- ja innovaatiohankkeita. Ohjelman kesto on seitsemän vuotta (2014 – 2020). Tutkimustu- losten saattaminen ilman maksua kaikkien saataville oli yksi tavoite Euroopan komission strategian ytimessä. Tarkoituksena on turvata tiedon saatavuus ja hyödyntäminen sekä sitä kautta parantaa innovatiivisyyttä. Horisontti 2020 –ohjelmassa avoimessa julkaisemisessa käytetään useimmiten CC (Crea- tive Commons) lisenssejä, joiden avulla julkaisija pystyy helposti määrittelemään sen, mitkä ovat julkaisun käyttöehdot. Julkaisukanavia voi olla useita tutkijan omasta kotisi- vusta esimerkiksi yliopistojen omiin julkaisuarkistoihin. Mikäli kustantaja edellyttää tiettyä embargo aikaa oman julkaisemisensa ja avoimen julkaisemisen välillä, puhutaan vihreästä avoimesta julkaisemisesta (green open access). Mikäli julkaisut ovat heti avoimesti saata- villa, puhutaan kultaisesta avoimesta julkaisemisesta (gold open access). Avoimen julkaise- misen yhteydessä keskustellaan myös siitä, mikä versio tutkimuksesta julkaistaan missä- kin vaiheessa: Onko tutkijoilla mahdollisuus julkaista käsikirjoitus (final draft) itsenäisesti? Mikä mahdollisuus on julkaista avoimena se versio, joka on läpikäynyt kustantajan vertais- arvioinnin? Tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus kiistatta lisää tutkimustiedon leviämistä. Julkaisemi- sen toinen lähtökohta on tutkijoiden meritoituminen. Eri tieteenaloilla on erilaisia kri- teereitä tutkimusten arvioinnille. Joillakin aloilla kustantajien merkitys on ensiarvoinen. Julkaisuihin liittyvä arvostus riippuu siitä, missä tutkimus julkaistaan. On myös tieteenalo- ja, joissa kaikki julkaiseminen tapahtuu avoimesti heti tutkimuksen valmistuttua ja myös vertaisarviointi tapahtuu avoimesti. Laajin esimerkki lienee ArXiv (arxiv.org), joka sisältää yli miljoona artikkelia ja kattaa fysiikan, matematiikan, tietokoneteknologian, kvantitavii- sen biologian sekä kvantitatiivisen taloustieteen ja tilastotieteen. 2.1 Avoin tiede ja tutkimus –hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti vuonna 2014 Avoin tiede ja tutkimus –hankkeen (ATT-hanke) tiedon saatavuuden ja avoimen tieteen edistämiseksi. Hankkeen tavoitteena on, että Suomi nousee vuoteen 2017 mennessä yhdeksi johtavista maista tieteen ja tut- kimuksen avoimuudessa ja että avoimen tieteen mahdollisuudet hyödynnetään laajasti yhteiskunnassa. Hankkeessa on kirjattu sen keskeiset linjaukset, joista yhtenä on tiedon saatavuus. Sen mukaan perustavoitteena on saada tutkimusdata ja –julkaisut avoimesti saataville ja hyödynnettäviksi tietoverkossa avoimen rajapinnan kautta. 12 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 15/2017 Perustavoitetta on tarkennettu mm. seuraavasti: 1. Avoimuus toteutetaan tutkimuseettisiä periaatteita noudattaen ja oi- keudellista ympäristöä kunnioittaen. Tekijänoikeuslainsäädäntöä uudis- tetaan tutkimuspoikkeuksen suuntaan. 2. Tutkimusta koskevat sopimukset ja rahoituspäätökset tukevat julkaisu- jen ja tutkimusdatan avointa saatavuutta. 3. Tutkijalla on mahdollisuus avoimeen julkaisemiseen tieteenalasta tai rahoitustilanteesta riippumatta. 4. Tutkimusorganisaation ja tutkijoiden on huolehdittava siitä, että tutki- musjulkaisu tulee avoimesti saataville. Ensisijaisen julkaisukanavan va- linnan tärkein kriteeri on varmistaa tutkimuksen mahdollisimman suuri vaikuttavuus. Ei-avointa julkaisukanavaa käytettäessä tulee huolehtia rinnakkaisesta saatavuudesta avointen julkaisuarkistojen välityksellä. ATT-hankkeen toimintaryhmiä ovat strategiaryhmä, asiantutkijaryhmä ja työryhmät. Oi- keuksien hallinta ryhmän tehtävänä on tekijän-, lähi- ja omistusoikeuksiin keskittyvä selvi- tys parantamaan oikeuksien alaisten aineistojen käyttöä tutkimuksessa ja mm. ATT-hank- keen tuottamissa palveluissa. Työryhmän tuloksena tulee olemaan raportti nykyisistä toi- mintakäytännöistä, havaistuista ongelmakohdista sekä ehdotetuista työkaluista / toimen- piteistä. Tutkimusjulkaisujen ja –tulosten avoin saatavuus on asetettu eri yhteyksissä tavoitteeksi, jonka avulla lisätään innovatiivisuutta, tutkimustulosten hyödyntämistä ja talouden ja hy- vinvoinnin kehitystä. 2.2 Yliopistojen julkaisupolitiikat Eri yliopistoilla on avoimeen julkaisemiseen liittyviä suosituksia ja ohjeistusta. Yhteistä niil- le on pyrkimys kohti avointa julkaisemista. Yliopistojen sisäiset prosessit poikkeavat jonkin verran toisistaan, mutta kaikkien lähtökohtana on tutkijan oma julkaisuoikeus ja tutkijan velvoittaminen / suosittaminen avoimeen julkaisemiseen. 13 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 15/2017 SELVITYS LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOSTARPEISTA RINNAKKAISTALLENTAMISEN EDISTÄMISEKSI Aalto yliopisto Aalto-yliopiston avoimen julkaisemisen ohjeiden mukaan avoin julkaiseminen otetaan huomioon jo tutkimushankkeen suunnitteluvaiheessa ja avoimen julkaisemisen edellyttä- mät toimenpiteet on kirjoitettava auki myös apurahahakemuksiin. Avoimen julkaisemisen osalta noudatetaan kunkin rahoittajan vaatimuksia. Ohjeiden mukaan tutkijan tehtävä on varmistaa, että kaikki rahoittajan avoimen julkaisemisen vaatimukset on otettu huomioon tutkimuksessa. Aalto-yliopiston avoimen julkaisemisen periaatteet astuivat voimaan 1.6.2014. Niiden mukaan: 1. Aalto-yliopistossa tehdyn tutkimuksen tulokset julkaistaan käyttäen tie- teelliseltä vaikuttavuudeltaan mahdollisimman merkittäviä kanavia. Jul- kaisun kirjoittaja selvittää julkaisukanavan. Kirjoittaja myös selvittää tie- teellisen arvioinnin tason ja muut julkaisijan noudattamat periaatteet ennen kuin hän lähettää julkaisun. Julkaisun kirjoittaja pyrkii pitämään itsellään rinnakkaistallennusoikeuden julkaisusopimusta tehdessään. 2. Aalto-yliopistolla on avoimen julkaisemisen mandaatti ja se kehottaa tutkijoitaan tieteellisten artikkeleiden ja tutkimustulosten avoimeen julkaisemiseen. Julkaistavien tulosten tulee olla verkossa kaikkien avoi- mesti saatavilla, ellei se ole ristiriidassa kustantajien oikeuksien kanssa. 3. Aalto-yliopisto ylläpitää avoimen julkaisemisen alustaa Aaltodoc-jul- kaisuarkistoa. Yliopisto edellyttää, että tutkijat rinnakkaistallentavat tie- teelliset julkaisunsa sinne, ellei kustantajan ehdoista tai jonkun kolman- nen osapuolen oikeuksista muuta johdu. Tutkijat voivat lisäksi tallentaa julkaisunsa johonkin tieteenalakohtaiseen avoimeen arkistoon tieteen- alan vakiintunutta käytäntöä noudattaen. Samassa yhteydessä on myös kirjattu avoimeen julkaisemiseen liittyvät käytännöt Aal- to-yliopistossa. Yliopisto soveltaa vihreää avointa julkaisemista (green open access). Avoimen julkaisemisen periaatteisiin on myös kirjattu eri tilanteissa mahdollisesti vaaditta- vat suostumukset kirjoittajilta. Ainoastaan sellaisen tutkimuksen osalta, jonka ovat tehneet Aalto-yliopiston tutkijat ulkopuolisella rahoituksella, erillisiä suostumuksia kirjoittajilta ei rinnakkaistallentamiseen tarvita, koska oikeudet aineistoon ovat siirtyneet Aalto-yliopis- tolle joko erillisillä oikeudensiirtosopimuksilla tai työsopimuksissa. Muunlaisessa tutkimuk- sessa tai tutkimuksessa, johon on osallistunut Aalto-yliopiston ulkopuolisia tahoja, tarvi- taan erilliset suostumukset rinnakkaistallentamiseen. 14 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 15/2017 Svenska handelshögskolan Hanken Hankenin Akademiska Rådet vahvisti tutkimuksesta vastaavan vararehtorin johtaman työryhmän laatimat avoimen tutkimuksen periaatteet 6.4.2016. Lähtökohtana on, että 80 % Hankenin vuosittain julkaistavista tieteellisistä artikkeleista julkaistaan avoimina julkai- suina (vihrea avoin julkaisu) ja rinnakkaiskopio kaikista artikkeleista tulee tallettaa korkea- koulun tutkimustietokantaan. Suuntaviivojen mukaan tutkijan tulee selvittää rinnakkaistallentamisen mahdollisuus teh- dessään kustannussopimuksen. Tutkijan tehtävänä on ehdottaa kustannussopimukseen rinnakkaistallentamisen mahdollistava klausuuli. Neuvonta on kirjaston tehtävä. Julkaisun tallentamista Hankenin tietokantaan osoittaa, että julkaisuun liittyvät tekijänoikeuskysy- mykset on selvitetty. Hanken on myös vahvistanut käytännön ohjeet rinnakkaistallentamiseen. Helsingin yliopisto Helsingin yliopistossa on 1.1.2010 lukien ollut velvollisuus rinnakkaistallentaa sekä koti- että ulkomaisissa tieteellisissä julkaisuissa julkaistut aineistot. Aineistojen tallennusvelvolli- suus koskee ainoastaan artikkeleita. Tallentamisen tueksi ei ole kuitenkaan asetettu mitään sanktiota. Tallennusvelvoitteen piiriin otettiin myös open access –lehdissä ja tieteenala- kohtaisissa arkistoissa julkaistut aineistot. Artikkelit tallennetaan pääsääntöisesti sen jäl- keen kun ne ovat ilmestyneet. Näin kunnioitetaan myös lehtien embargo aikoja. Järjestel- mä perustuu pitkälti tutkijoiden itsensä tekemään arkistointiin. Julkaisemiseen liittyviä tarkempia ohjeita ei yliopiston avoimilta sivuilta löydy. Jyväskylän yliopisto Jyväskylän yliopistossa on ollut tutkimushanke Surima eli Suomi rinnakkaistallennuksen mallimaaksi. Hanke liittyy ATT-hankkeen avoimeen julkaisemiseen ja lähtökohtana on, että kaikki yliopistossa julkaissut tieteelliset julkaisut tallennettaisiin myös yliopiston omaan arkistoon siitä riippumatta, ovatko ne muualta avoimesti saatavana. Hankkeessa pyritään luomaan prosessimalli, joka yhdistää tutkimustiedon raportoinnin ja rinnakkaistallenta- misen yhtenäiseksi prosessiksi. Rinnakkaistallentamisessa tarvitaan keskitettyjä palvelu- ratkaisuja ja asiantuntijoita. Eräänä rinnakkaistallentamisen tavoitteena on varmistaa, että julkaisut löytyvät ja säilyvät. Hankkeen tulokset julkistettiin 24.2.2017 pidetyssä loppuse- minaarissa. 15 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 15/2017 SELVITYS LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOSTARPEISTA RINNAKKAISTALLENTAMISEN EDISTÄMISEKSI Rinnakkaistallentamisen prosessi on Jyväskylän yliopistossa keskitetty kirjastolle ja jalkau- tettu tutkijoiden keskuuteen. Rinnakkaistallentamista koskevissa eri yliopistojen hankkeis- sa on kysymys ennen kaikkea prosessien kehittämisestä sekä tutkijoiden aktivoimisesta tallentamiseen. Tampereen yliopisto Tampereen yliopisto on antanut tutkijoille kehotuksen tallentaa artikkelit 1.1.2011 lukien yliopiston osoittamaan julkaisuarkistoon. Rinnakkaistallentamista ja tutkimusjulkaisujen avointa saatavuutta valmisteltiin 2009 asetetussa työryhmässä, joka korosti myös yliopis- tojen välisen yhteistyön merkitystä sekä koti- että ulkomailla. Muistioon sisältyy liite rin- nakkaistallentamisen edellyttämien tukipalvelujen kehittämisestä. Tutkijoita kehotetaan pidättämään itsellään oikeus rinnakkaistallentaa julkaisunsa Tampereen yliopiston julkai- suarkistoon, kun he tekevät kustannussopimuksen tieteellisen artikkelinsa julkaisemisesta. Tampereen yliopistossa pyritään kannustamaan rinnakkaistallentamiseen porkkanan avul- la: yliopisto osallistuu esim. väitöskirjojen kustannusprosessiin korvaukseksi avoimuudesta. 2.3 Kansainvälisiä ratkaisumalleja Selvityksen tekemiselle varattu aika ei mahdollista laajaa kansainvälisen käytännön kar- toittamista. Olen ottanut mukaan kolme erilaista lähestymistapaa rinnakkaistallentamisen varmistamiseksi. Iso Britania Oxfordin yliopistolla on varsin tyypillinen avointa julkaisemista koskeva ohjeistus. Yliopis- tossa hyväksyttiin 11.3.2013 avoimen julkaisemisen periaatteet (Statement on Open Ac- cess at the University of Oxford). Sen mukaan yliopiston opettajat ja tutkijat sitoutuvat tur- vaamaan tieteellisten tulosten mahdollisimman laajan saatavuuden. Oxfordin yliopistossa on vuonna 2007 perustettu tutkimusarkisto, joka turvaa pysyvän ja turvallisen tutkimus- aineistojen digitaalisen arkistoinnin. Yliopisto suosii avointa vihreää julkaisutapaa, joka mahdollistaa myös rinnakkaistallentamisen (self-archive) vapaasti saataville. Yliopistolla on rahasto, josta on mahdollisuus saada rahoitusta, mikäli kustantaja edellyttää maksua. Kus- tantajan ja kustannuskanavan valinnan tekee julkaisun tekijä. Britannian tuleva (todennäköisesti vuonna 2021) pidettävä tutkimuksen arviointi REF (Re- search Excellence Framework) tulee edellyttämään, että kaikki arviointiin mukaan otet- 16 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 15/2017 tavat tieteelliset julkaisut ovat open access -julkaisuja. Vain avoimesti julkaistut artikkelit ovat mukana tutkimuksen arvioitaessa. Tämä on johtanut siihen, että esim. kaikkien Edinburghin yliopiston henkilökunnan 1.4.2016 lähtien ilmestyneiden julkaisujen pitäisi olla avoimesti saatavilla, jotta niistä olisi tulevassa tutkimuksen arvioinnissa hyötyä. Tuloksena on, että tutkijat ovat Edinburghin yliopistossa liittäneet julkaisuarkistoon painovalmiin artikkelinsa heti, kun se on hyväksyt- ty julkaistavaksi ja ”author’s final peer-reviewed” versio on saatavilla. Edinburghin yliopis- tossa lasketaan noin 83% julkaisuista tulleen OA-prosessiin jo mukaan. Avoin julkaisemi- nen koskee pääosin artikkeleita, mutta monografiat jäävät toistaisesti ulkopuolelle. Ranska Ranskassa on lähdetty ratkaisemaan rinnakkaistallentamiseen liittyviä haasteita lainsää- dännössä. Tutkimuksesta annettuun lakiin on liitetty yksityiskohtainen säännös siitä, että tieteellisen kirjoituksen tekijällä on aina oikeus saattaa kirjoituksensa avoimesti kaikkien saataville, vaikka tekijä olisi antanut yksinoikeuden julkaisemiseen kustantajalle. Oikeus koskee sellaisia tieteellisiä kirjoituksia, jotka ovat syntyneet sellaisen tutkimuksen yhtey- dessä, jonka rahoituksesta vähintään puolet on saatu julkisista varoista. Säännöksen pe- rusteella saatavilla olevaa kirjoitusta ei saa käyttää kaupalliseen tarkoitukseen. Säännök- seen on kirjattu myös EU:n komission suosituksessa C(2012)4890 mainitut embargo ajat. Yhdysvallat Yhdysvalloissa Harvardin yliopisto vuonna 2008 ja Massachusetts Institute of Technology eli MIT vuonna 2009 loivat järjestelmät, jonka mukaan kaikki tieteelliset julkaisut julkais- taan yliopiston tietokannassa. Julkaisutoimintaa ja tietokantaa hoidetaan kummassakin yliopistossa kirjastossa, jolle on annettu tekijänoikeuslisenssi julkaisuihin. Tietokannoissa julkaistaan artikkeleita, ei kirjoja. Artikkeleista julkaistaan ennakkotarkastetut versiot en- nen kuin kustantajat julkaisevat oman editoidun versionsa. Yliopistojen open access lisenssit on myöntänyt tiedekunnat, ei yksittäiset tutkijat. Tämän tekee mahdolliseksi se, että yhdysvaltalaisen lainsäädännön mukaan oikeudet julkisin va- roin tuotettuihin julkaisuihin kuuluvat yliopistolle eli valtiolle. Tutkijat tekevät kuitenkin itse kustannussopimuksensa haluamansa kustantajan kanssa. Tutkijoita kehotetaan kerto- maan kustantajille yliopiston julkaisupolitiikasta ja ottamaan se huomioon sopimuksissa. Toisaalta tutkijat eivät voi pätevästi luovuttaa kaikkia julkaisuoikeuksia. Tarkkaa tietoa siitä, miten näiden merkittävien yliopistojen käytännöt vaikuttavat kustan- tajien toimintaan en löytänyt, mutta todennäköisesti yliopistojen asema huomioon ottaen 17 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 15/2017 SELVITYS LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOSTARPEISTA RINNAKKAISTALLENTAMISEN EDISTÄMISEKSI tieteellisten julkaisujen osalta, kustannussopimusten tekeminen arvostettujen kustantaji- en kanssa ei liene ongelma. Yhdysvalloissa noudatettava ns. fair use –doktriini mahdollistaa käytännössä jonkin verran laajemman ei-kaupallisen käytön, kuin manner Euroopassa noudatettava rajoituksiin pe- rustuva sääntely. 18 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 15/2017 3 Mitä on rinnakkaistallentaminen? https://fi.wikipedia.org/wiki/Rinnakkaisjulkaiseminen: (7.1.2017) Rinnakkaisjulkaiseminen (tai rinnakkaistallentaminen, engl. "Green Open Access") tarkoittaa prosessia, jossa tutkijat tallentavat tieteellisissä aikakauslehdissä julkaistu- jen artikkeliensa "final draft" -versiot avoimeen julkaisuarkistoon (esim. yliopistojen julkaisuarkistot), missä artikkelit ovat verkossa kaikkien saatavilla. Rinnakkaisjulkaisemiseen saattaa sisältyä ehtoja ja kustantajan määrittelemiä rajoi- tuksia. Verkkopalvelusta SHERPA/RoMEO[1] voi katsoa, mitkä tieteelliset lehdet salli- vat rinnakkaisjulkaisemisen. Rinnakkaistallentamisen tavoitteet poikkeavat osittain avoimen julkaisemisen tavoitteis- ta. Rinnakkaistallentamisella pyritään varmistamaan tieteellisten julkaisujen säilyminen ja saatavuus. Vaikka julkaisut ovat avoimesti saatavilla ilman maksua, se ei vielä takaa sitä, että ne jatkossakin ovat avoimesti saatavilla. Avoin julkaiseminen voi tapahtua eri yhtey- dessä ja metatiedot julkaisuista saattavat muuttua tai kadota. Rinnakkaistallentamisella pyritään tiedon saatavuuden turvaamisen lisäksi myös tiedon säilymiseen. Osallistuin 25.1.2017 pidettyyn Rinnakkaistallentaminen Suomessa - seminaariin ja sen avulla pääsin kurkistamaan rinnakkaistallentamisesta käynnissä olevaan keskusteluun sekä myös sen tämän hetkiseen tilaan. Kansalliskirjaston tietojärjestelmäasiantuntija Jyrki Ilvan puheenvuorosta sain mielestäni hyvän kuvan rinnakkaistallentamiseen liittyvistä kysymyk- sistä ja haasteista. Rinnakkaistallentamisesta käydyssä keskustelussa on kysymys myös sii- tä, mihin tieteelliset julkaisut tallennetaan: yliopistojen tietoarkistoon, kansallisiin julkisiin tietoarkistoihin, sosiaaliseen mediaan, tutkijoiden omille sivuille jne. Tässä selvityksessä en käsittele lainkaan rinnakkaistallentamiseen liittyviä teknisiä ratkaisuja tai niitä prosesseja, joita yliopistot ovat luoneet tai ovat luomassa rinnakkaistallentamisen toteuttamiseksi. Ne ovat kuitenkin kiistatta ensisijaisen tärkeitä kysymyksiä rinnakkaistallentamisen toteutta- misessa ja niiden tavoitteiden toteuttamisessa, joihin rinnakkaistallentamisella pyritään. 19 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 15/2017 SELVITYS LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOSTARPEISTA RINNAKKAISTALLENTAMISEN EDISTÄMISEKSI Julkaisuarkistot ovat yleensä organisaatiokohtaisia. Alakohtaisilla arkistoilla (esim. ArXiv) on omat vahvuutensa, mutta merkittäviä arkistoja on tällä hetkellä suhteellisen harvoil- la aloilla. Organisaatiokohtaiset arkistot ovat usein paikallisesti ylläpidettyjä ja perustuvat avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin. Niiden eräänä vahvuutena on, että ne eivät toden- näköisesti päädy kaupallisten tai muiden kustantajien omistukseen. Aineistot ovat myös yleensä hyvin löydettävissä eri hakupalvelujen kautta. Toisaalta organisaatiokohtaiset ar- kistot ovat hajanaisia ja heikkoja ja yhtenäisten kansainvälisten käytäntöjen luominen esi- merkiksi metadatan suhteen on vaikeaa. Julkaisuarkistoja on kritisoitu muun muassa niiden paikallisuudesta, hajanaisuudesta, tek- nisestä jälkeenjääneisyydestä ja puuttuvasta kriittisestä massasta. Esiin on nostettu kaksi haastetta eli julkaisuarkistojen ja tutkimustietojärjestelmien suhde sekä tutkijoiden suosi- mat sosiaaliset verkkopalvelut. Tieteellisessä julkaisemisessa on ollut tyypillistä, että tekijä luovuttaa julkaisun kaikki oi- keudet kustantajalle ilman korvausta. Rinnakkaistallenteiden lisensointi ei tällöin ole mah- dollista ilman kustantajan lupaa. Alun perin oletettiin, että tutkijat sopivat kustantajien kanssa rinnakkaistallennusoikeudesta julkaisusopimuksen solmimisen yhteydessä. Tämä ei ainakaan laajassa mitassa ole toiminut, koska tutkijoiden motivointi ja sopimusten hallin- nointi on vaikeaa. Rinnakkaistallentamista tehdään tällä hetkellä suurelta osin kustantajien hyväntahtoisuu- den varassa. Kustantaja määrittelee tallennuksen ehdot. Eräänä ongelmana on, että kus- tantaja voi muuttaa politiikkaansa. Ristiriita saattaa syntyä kustantajien politiikasta ja rahoittajien ja / tai organisaatioiden mandaateista, jotka poikkeavat toisistaan. Kumpaa tutkijan tulee noudattaa? Mukautuvat- ko ja mahdollisesti missä määrin kustantajat rahoittajien ja / tai organisaatioiden mandaat- teihin? Kansainvälisessä keskustelussa esiin nostettuja rinnakkaistallentamisen ratkaisumalleja ovat esimerkiksi: • tutkijoita rohkaistaan pyytämään lupaa jakaa julkaisu • yliopiston / tutkimuslaitoksen / korkeakoulun politiikka, joka pidättää tutkijalle oikeuden levittää julkaisua kansainvälisesti • rinnakkaistallennusta tuetaan lainsäädännöllä. Keskustelua käydään edelleen myös rinnakkaistallennuksen tavoitteesta. Onko sen tavoit- teena tieteellisten julkaisujen levityksen ja arkistoinnin tehostaminen vai isompi muutos tieteellisessä julkaisemisessa ja kustantamisessa? Rinnakkaistallentamisen taustalla on 20 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 15/2017 tällä hetkellä oletus, että artikkelit vertaisarvioidaan ja julkaistaan jossain muualla. Tämä johtaa kysymään, mikä on rinnakkaistallentamisen rooli laajemmassa avoimen julkaisemi- sen kokonaisuudessa. Rinnakkaistallentamisen yhteydessä puhutaan tallentamisen prosesseista, velvollisuudes- ta ja motivoinnista. Tutkijoiden ja / tai yliopistojen oikeuteen tallentaa viitataan keskuste- lussa yleensä vain kustannusoikeuksien yhteydessä. Yliopistoissa rinnakkaistallentaminen ja myös avoin julkaiseminen ovat käytännössä siirty- neet kirjastojen vastuulle. Tutkimussopimusten tekeminen ja erilaiset sopimuksiin liittyvät yliopistojen palvelut on kuitenkin useimmiten liitetty tutkimuksen tukipalveluihin. Tämän selvityksen yhtenä kimmokkeena on ollut yliopistojen ja tutkimuslaitosten lisään- tyneet aineistokustannukset. Tutkimusjulkaisut ovat siirtyneet maksullisiin tietokantoihin, joiden kustannukset ovat jatkuvasti nousseet. Kustannukset ovat lisääntyneet myös sitä kautta, että julkaiseminen on muuttunut maksulliseksi. Tutkimusrahoituksessa tulisi ottaa huomioon julkaisujen julkistamiseen liittyvät maksut. 21 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 15/2017 SELVITYS LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOSTARPEISTA RINNAKKAISTALLENTAMISEN EDISTÄMISEKSI 4 Kotimaiset kustantajat ja rinnakkaistallennus Tieteellisten seurojen valtuuskuntaan kuuluu 274 tieteellistä seuraa ja neljä tieteellistä aka- temiaa. TSV:n eräänä tehtävänä on jakaa avustuksia tieteellisten seurojen julkaisutoimin- taan. TSV tarjoaa palveluja seurojen julkaisutoimintaan. TSV:n valtuuskunta päätti 7.2.2017 tieteellisten seurojen julkaisutoiminnan ja kansainvälisen toiminnan avustuksista. Julkai- sutoimintaan myönnettiin kaikkiaan 964625 euroa ja kansainväliseen toimintaan 96219 euroa. TSV ylläpitää Journal.fi palvelua, joka on tarkoitettu tiedelehtien toimittamiseen ja julkai- semiseen. Helmikuussa 2017 sivustolla oli yli 30 suomalaista tieteellistä lehteä ja vuosikir- jaa. Journal.fi-palvelu on TSV:n jäsenseuroille ilmainen. Palvelussa julkaistavien artikkelei- den pitää olla avoimesti saatavilla korkeintaan yhden vuoden viiveellä julkaisuajankoh- dasta. Palvelua voivat käyttää vapaasti lehden käsikirjoitusten vastaanottoon ja toimitus- työhön myös tilauspohjaiset lehdet. Keväällä 2017 palvelua voivat käyttää myös TSV:n ulkopuoliset julkaisut maksua vastaan. SherpaRomeo on tietokanta, joka sisältää tiedot eri kustantajien itse-arkistointia ja avoi- mia tietokantoja koskevista säännöistä. Tietokanta sisältää yhteenvedon kunkin kustan- tajan avointa julkaisemista koskevista toimintaperiaatteista ja tiedon siitä, mikä artikkelin versio voidaan tallettaa, mihin se voidaan tallettaa ja kaikki muut tallettamista koskevat ehdot. RoMEOta ylläpitää SHERPA Services, Nottinghamin yliopistossa (the Centre for Re- search Communications, University of Nottingham, UK). Romeo tietokannassa julkaisijoita kaikkiaan 2333. Suomalaisia julkaisuja on SherpaRomeossa 40, joista 18 ei tue arkistointia virallisesti (whi- te), 18 mahdollistaa final draftin tai kustantajan pdf version tallentamisen omaan arkistoon (blue), kolme mahdollistaa vapaan arkistoinnin (pre print, post print tai publishers pdf ) ja yksi sallii arkistoinnin ennen referointia (yellow). 22 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 15/2017 TSV on vertaillut miten valtionapua saavien lehtien suhtautuminen rinnakkaistallentami- seen on kehittynyt vuosina 2015 ja 2016. Mikäli lehti ilmoittaa avustushakemuksessaan sal- livansa rinnakkaistallennuksen, se sitoutuu myös ilmoittamaan sen SherpaRomeoon. Sel- laisten avustusta saavien kotimaisten lehtien määrä, jotka sallivat joko julkaistujen tai ver- taisarvioitujen julkaisujen rinnakkaistallentamisen on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2015 vuoteen 2016. Sen sijaan vertaisarvioimattomien käsikirjoitusten rinnakkaistallentamisen salliminen on selkeästi laskussa, samoin kuin muulla tavalla julkaistujen käsikirjoitusten. 23 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 15/2017 SELVITYS LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOSTARPEISTA RINNAKKAISTALLENTAMISEN EDISTÄMISEKSI 5 Tiedepaketit kallistuvat Viiden suurimman tiedelehtipaketin tilausten kansalliset kokonaiskustannukset olivat vuo- sina 2012–2016 yhteensä lähes 64 miljoonaa euroa. Digitalisoituminen on tehostanut tie- teellistä julkaisemista, mutta toisaalta lisännyt tutkimusjulkaisujen käyttöön saamisen kus- tannuksia. Tähän on syynä muun muassa isot, lukuisia tiedelehtiä käsittävät tilauspaketit. Tiedelehtien julkaiseminen on kannattavaa liiketoimintaa. Esimerkiksi suurimman tiede- julkaisijan, Elsevierin, liikevoitto oli vuonna 2014 lähes 1,1 miljardia euroa (37 % liikevaih- dosta) ja sen emoyhtiön RELX Groupin tuotto lähenteli 2,5 miljardia. Myös muiden suurten tiedekustantajien (kuten Springer, Wiley ja Taylor & Francis) tuottomarginaalit ovat olleet viime vuosina kolmenkymmenen prosentin paikkeilla. Koska suurille lehtipaketeille ei ole ollut korvaavaa vaihtoehtoa, korkea hinnoittelu on mahdollista. Tieteellisen julkaisemisen vakiintuneita valtarakenteita tukee myös se, että nuorten tutkijoiden tieteellinen meritoituminen edellyttää julkaisemista vakiintuneissa huippulehdissä. Tutkimuslaitokset käyvät yhteisesti neuvotteluja suurten tiedekustantajien kanssa. Tavoit- teena on päästä lopputulokseen, joka on taloudellisesti kestävä, turvaa tieteellisen tiedon saatavuuden sekä ottaa huomioon eurooppalaisen ja maailmanlaajuisen siirtymän kohti avoimempaa tiedejulkaisemista. Suomessa neuvotteluihin valmistautumista koordinoi FinELib, kirjastojen muodostama konsortio, joka neuvottelee korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille keskitetysti käyttöoikeus- sopimuksia koti- ja ulkomaisiin elektronisiin aineistoihin. Neuvotteluja tukee myös opetus- ja kulttuuriministeriö. FinELib on suomalaisten yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yleisten kirjastojen muodostama konsortio, jonka tehtävä on turvata ja parantaa elektronisten aineistojen saatavuutta. Konsortio käytännössä on kansainvälisten tie- dejulkaisujen neuvotteluissa suomalainen sopimusosapuoli. Se julkaisee kotisivul- 24 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 15/2017 laan tietoa sopimusneuvottelujen kulusta. Finelib tavoittelee neuvotteluissa järkeviä hintoja ja tiedon avointa saatavuutta. 25 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 15/2017 SELVITYS LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOSTARPEISTA RINNAKKAISTALLENTAMISEN EDISTÄMISEKSI 6 Tekijänoikeus tutkimuksessa Tekijänoikeus on henkilökohtainen oikeus, joka kaikissa olosuhteissa syntyy sille, joka on luonut teoksen. Tutkimuksen tuloksena syntyy monenlaista aineistoa, johon tekijänoikeu- dellinen teos-määritelmä sopii ja jotka siten ovat tekijänoikeudellisesti suojattuja. Selvityk- sen asettamispäätöksen mukaan selvityksessä keskitytään tutkimusjulkaisuihin. Tulkitsen tämän tarkoittavan sitä, että tutkimuksen yhteydessä syntyvä muu tutkimukseen liittyvä aineisto, vaikka se olisi tekijänoikeuden suojaamaa, jää selvityksen ulkopuolelle. Tutkimus- julkaisuja ovat perinteisesti artikkelit, raportit ja monografiat. Tekijänoikeus syntyy ilman muodollisuuksia teoksen luojalle eli sille, jonka panos loppu- tulokseen on omaperäinen ja itsenäinen. Mikäli teoksen tekemiseen on osallistunut useita tekijöitä, joiden kunkin panos on itsenäinen ja omaperäinen lopputuloksen osalta, eikä heidän panostaan voida erottaa toisistaan, on tekijänoikeus heillä yhteisesti. Tällöin puhu- taan yhteisteoksesta, jollaisia usealla alalla syntyvät tieteelliset artikkelit tänä päivänä ovat. Mikäli teokseen on koottu useiden tekijöiden teoksia / artikkeleita, kysymys on kokooma- teoksesta. Kokoomateoksen kokoajalla on tekijänoikeus kokonaisuuteen, mutta kunkin erillisen osan tekijällä säilyvät muut oikeudet ellei niitä nimenomaan siirretä edelleen. Tekijänoikeuslaissa on esimerkkiluettelo eri teoslajeista, mutta luettelo ei ole tyhjentävä. Tämän selvityksen yhteydessä on kysymys lähinnä kirjallisista teoksista ja niihin mahdol- lisesti liittyvistä kuvista, kaavioista ja vastaavasta. Tekijänoikeuden syntyminen edellyttää niin sanotun teostason ylittymistä, toisin sanoen tuloksen tulee olla sellainen, että kukaan toinen ei olisi työhön ryhtyessään päätynyt samanlaiseen lopputulokseen. Tässä yhtey- dessä tulee korostaa sitä, että tekijänoikeus kohdistuu teoksen muotoon eikä sisältöön. Tekijänoikeudellisesti suojattu tutkimus voi olla tutkimuksellisesti tarkasteltuna huono tai julkaisukelvoton, mutta tästä huolimatta tekijänoikeudellisesti suojattu. Vaikka teoskynnys on kaikille teoslajeille yhtä korkea, vaikuttaa sen teoslajikohtaiseen arviointiin se, miten suuri mahdollisuus tekijällä on päätyä kovin erilaisiin lopputuloksiin. Varsinkin tieteellisiä teoksia on mahdoton tehdä siten, etteikö samasta aiheesta tehdyissä teoksissa olisi yhtä- läisyyksiä. Kirjalliset teokset ovat lähtökohtaisesti sellaisia, jotka saavat tekijänoikeussuo- jaa. Tekijänoikeus 1 §:n mukaan myös valokuva voi olla tekijänoikeudellisesti suojattu teos. 26 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 15/2017 Tekijänoikeuteen liittyvien taloudellisten oikeuksien luovuttaminen on tekijänoikeuslain mukaan mahdollista joko kokonaan tai osittain. Tekijänoikeus kattaa kaikki teoksen talou- delliset hyväksikäyttötavat eli kappaleen valmistamisen ja teoksen saattamisen yleisön saataville. Kappaleen valmistus kattaa teknologiasta riippumatta kaikki tavat, joilla teosta voidaan monistaa. Yleisön saataville teoksen voi saattaa levittämällä sen kappaleita, esittä- mällä teosta, näyttämällä teosta sekä välittämällä teoksen joko välittömästi että välillises- ti. Teos välitetään yleisölle esimerkiksi silloin, kun se on saatavissa jossakin digitaalisessa tietokannassa. Tekijänoikeuden siirtyminen ei edellytä kirjallista sopimusta. Tekijänoikeuslain 28 §:n mu- kaan tekijänoikeuden edelleen luovuttamisesta ja teoksen muuttamisesta on sen sijaan sovittava nimenomaisesti. Tekijänoikeuslakiin ei ole sisällytetty yleisiä säännöksiä tekijänoikeuden siirtymisestä työ- suhteessa. Tekijänoikeuslain 40 §:n mukaan työ- ja virkasuhteessa luodun tietokoneohjel- man ja tietokannan oikeudet siirtyvät työnantajalle. Säännöstä ei sovelleta korkeakoulujen itsenäisessä tutkimustyössä luotuun tietokoneohjelmaan eikä siihen välittömästi liittyvään teokseen. Aloilla, joilla työsuhde sisältää teosten luomista (kuten graafinen teollisuus), on muodostunut joko työehtosopimuksin tai alan käytännön myötä tulkintoja, joiden mu- kaan tekijänoikeus työsuhteessa luotuun teokseen siirtyy työnantajalle joko kokonaan tai osittain. Tutkimusjulkaisujen tekijänoikeus ei normaali tulkinnan mukaan siirry yliopistolle, vaikka tutkija olisi työsuhteessa siihen. Moraaliset oikeudet ovat luovutettavissa ainoastaan rajoitetusti. Moraalisista oikeuksis- ta merkityksellisimmät ovat isyysoikeus eli oikeus tulla mainituksi tekijänä ja niin sanottu respektioikeus, joka tarkoittaa sitä, että teosta ei saa esittää sellaisella tavalla tai sellaises- sa yhteydessä, että se loukkaa tekijää. Moraalisten oikeuksien kunnioittaminen edellyttää teoksen tekijän nimen mainitsemista hyvän tavan vaatimalla tavalla sekä teoksen kun- nioittamista siten, ettei sitä julkaista tai saateta yleisön saataville tekijään loukkaavassa muodossa tai tavalla. Tieteellisiin julkaisuihin saattaa sisältyä elementtejä, jotka ovat tekijänoikeudella suojat- tuja myös teoksesta eroteltuna. Teoksen osan suojan kriteerinä on, että se itsessään on tekijänoikeudella suojattu. Valokuvat saavat suojaa joko teoksina tai lähioikeutena. Samoin kaaviot, taulukot tai vastaavat voivat saada itsenäistä suojaa. Tekijänoikeuslain 5 luvussa on säännökset lähioikeuksista. Lähioikeudet suojaavat osittain niitä taloudellisia panoksia, joita lopputuloksen syntymiseen on asetettu. Näin on esimer- kiksi äänitteiden ja elokuvatallenteiden osalta. Myös valokuvaajan ottamat valokuvat saa- vat suojaa, vaikka ne eivät yltäisi teostasoon. Mikäli tutkimusjulkaisuihin sisältyy valokuvia, ne ovat joko tekijänoikeudellisesti suojattuja tai niitä suojaa lähioikeus. Lähioikeuden an- 27 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 15/2017 SELVITYS LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOSTARPEISTA RINNAKKAISTALLENTAMISEN EDISTÄMISEKSI tama suoja on lähes yhtä kattava kuin tekijänoikeuden ja suurin ero käytännössä on suo- ja-ajassa (teoksen suoja-aika on 70 vuotta tekijän kuolinvuotta seuraavan vuoden alusta lukien ja valokuvan 50 vuotta sen vuoden päättymisestä, jona kuva valmistettiin). 6.1 Tekijänoikeuden rajoitukset Tekijänoikeus antaa tekijänoikeuden haltijalle laajan yksinoikeuden määrätä teoksen ta- loudellisista oikeuksista. Näitä oikeuksia on joiltakin osin rajoitettu tekijänoikeuslain 2 luvussa. Rajoitusten perusteena on jo vuoden 1953 tekijänoikeuslakia koskevassa komite- anmietinnössä esitetty kanta, jonka mukaan rajoitussäännökset ovat tarpeen yleisen edun vuoksi sekä käytännöllisistä ja teknisistä syistä. Useimmiten nämä syyt ovat yhteiskunnalli- sia tai sivistyksellisiä. Tekijänoikeuden kansainväliset sopimukset ja EU:n tekijänoikeutta koskeva sääntely mää- rittää ne rajoitukset, joita tekijänoikeuslakiin on kansallisesti mahdollista tehdä. Teoksia koskevia määrittelyjä löytyy kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamisesta annetun Bernin yleissopimuksen 9 – 10bis artikloista sekä EU:n tietoyhteiskunnan tekijänoikeusdi- rektiivistä (2001/29/EY). Bernin sopimuksen 9 artiklassa on mahdollistettu se, että kansalli- sessa lainsäädännössä voidaan sallia teosten toisintaminen ilman tekijänoikeuden haltijan lupaa tietyissä erityistapauksissa. Tietoyhteiskunnan tekijänoikeusdirektiivissä on määritelty ne rajoitukset, joita jäsenvaltiot voivat tehdä kappaleen valmistamista ja yleisölle välittämistä koskeviin oikeuksiin. Direk- tiivin 5 artiklassa on määritelty tyhjentävästi ne rajoitukset, joita jäsenvaltiot voivat tehdä. Säännös ei velvoita säätämään kaikkia artiklassa mainittuja rajoituksia, vaan niistä pääte- tään kansallisesti. Sekä Bernin yleissopimuksen että tietoyhteiskunnan tekijänoikeusdirektiivin mukaan ra- joitusten mahdollisuutta tutkittaessa ja niiden sisältöä tulkittaessa tulee ottaa huomioon niin sanottu kolmivaihetesti (three step test). Bernin yleissopimuksen 9 artiklan mukaan toisintamisen salliminen ei saa olla ristiriidassa teoksen normaalin käytön kannalta eikä kohtuuttomasti loukata tekijän laillisia etuja. Tietoyhteiskunnan tekijänoikeusdirektiivin 5 artiklan 5 kohdan mukaan rajoitusten säätämisen yleisenä edellytyksenä on, että ne eivät ole ristiriidassa teoksen tavanomaisen hyödyntäisen kanssa eivätkä kohtuuttomasti hait- taa oikeudenhaltijan oikeutettuja etuja. Kolmivaihetestin mukaan rajoitussäännöksen tu- lee koskea tiettyä erityistapausta, se ei saa olla ristiriidassa teoksen tavanomaisen hyödyn- tämisen kannalta eikä se saa kohtuuttomasti loukata tekijän laillisia oikeuksia. 28 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 15/2017 Tietoyhteiskunnan tekijänoikeusdirektiivin 5 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaan kap- paleen valmistamista voidaan rajoittaa, ”kun kyseessä on välitöntä tai välillistä taloudel- lista tai kaupallista etua tavoittelemattomien yleisölle avointen kirjastojen, oppilaitosten tai museoiden taikka välitöntä tai välillistä taloudellista tai kaupallista etua tavoittelemat- tomien arkistojen suorittama tarkoin määritelty kappaleen valmistaminen”. Direktiivin 5 ar- tiklan 3 kohdan a ja n alakohdat voitaneen tulkita niin, että edellä mainituissa tapauksissa myös yleisölle välittäminen on mahdollista taata rajoitussäännöksellä. 6.2 Tekijänoikeuden siirtyminen Tekijänoikeuden siirtymisen lähtökohta on sopimus. Sopimus voi syntyä monella taval- la eikä sen aina edes tarvitse olla nimenomainen. Yliopistotutkimuksessa sopimuskierre alkaa yleensä jo tutkimussopimuksen solmimisesta ja yksittäisten tutkijoiden sitoutumi- sesta eri projekteihin. ”Perussopimukseen” liittyy nykyisin (tai ainakin pitäisi liittyä) myös säännöt siitä, miten projektissa syntyvät immateriaalioikeudet hallinnoidaan. Yliopistoilla ja tutkimuslaitoksissa voi olla ja nykyään entistä enemmän onkin säännöksiä tekijänoikeu- den siirtymisestä jo työsopimuksessa. Tutkijoiden tekijänoikeuden siirtäminen yliopistolle tai tutkimuslaitokselle kokonaisuudessaan vaatii huolellista harkintaa ja tarkastelua. Tekijänoikeuslaki lähtee sopimusvapauden periaatteesta, jonka mukaan tekijänoikeuden- haltijalla on vapaa oikeus päättää tekijänoikeuden luovuttamisesta niin kuin itse parhaaksi katsoo. Yliopistojen lähtökohtana on, että tutkijat itse huolehtivat tieteellisten julkaisujen kustannussopimuksista. Eri yliopistoilla on sopimusten tekemiseen liittyviä erilaisia palve- luja ja tukimuotoja. Tekijä tai tekijät hallinnoivat tekijänoikeuttaan itse. Mikäli tekijöitä on useita, teoksen hyö- dyntäminen edellyttää, että kaikki tekijät antavat suostumuksensa teoksen kysymyksessä olevaan käyttämiseen. Tekijänoikeuslaissa ei ole säännöstä yhteisteosten hallinnoinnista. Lähtökohtana on, että yhteisteoksen tekijät hallinnoivat teosta itse. Yksi tekijä pystyy estä- mään koko teoksen hyödyntämisen. Yhteisteosten osalta sopimuksen merkitys korostuu ja sopimus tulisi tehdä ennen työhön ryhtymistä. Asettamispäätöksessä on oletuksena lähdetty siitä, että tieteellisten artikkeleiden teki- jänoikeus on pääsääntöisesti kustantajilla ja artikkeleiden julkaiseminen yliopistojen ym omissa tietojärjestelmissä edellyttää näiden suostumusta. Kustantajille siirtyvien oikeuk- sien laajuus määritellään kustannussopimuksissa. 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 15/2017 SELVITYS LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOSTARPEISTA RINNAKKAISTALLENTAMISEN EDISTÄMISEKSI 7 Korkeakoulukeksintölaki Oikeuksista korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin annettu laki (19.5.2006/369, korkea- koulukeksintölaki) koskee nimensä mukaisesti keksintöjä. Lain tarkoituksena oli selkeyttää korkeakoulujen mahdollisuuksia ottaa tutkimuksen yhteydessä syntyneiden keksintöjen oikeudet korkeakoululle ja siten hyödyntää niitä taloudellisesti. Lain 2 §:n mukaan ”tarkoi- tuksena on edistää suomalaisissa korkeakouluissa syntyneiden keksintöjen tunnistamista, suojaamista ja hyödyntämistä keksijän, korkeakoulujen ja yhteiskunnan kannalta tarkoi- tuksenmukaisella tavalla”. Lakia sovelletaan Suomessa patentoitavissa oleviin keksintöi- hin. Koska patenttitietokannat ovat maailmanlaajuisesti avoimia, tulee patentoinnin avulla keksintöihin liittyvä tieto kaikkien saataville. Patentoidun keksinnön taloudellinen hyödyn- täminen on korkeakouluilla. Korkeakoulun mahdollisuus ottaa oikeudet keksintöön on kytketty siihen, minkälaisen tutkimuksen yhteydessä keksintö on syntynyt. Lainsäädännöllä pyrittiin nimenomaan varmistamaan toisaalta korkeakoulun asema tutkimuksen rahoittajien kanssa ja toisaalta antamaan korkeakoululle mahdollisuus keksintöjen taloudelliseen hyödyntämiseen. Tästä syystä vahvin oikeus korkeakoululla on sopimustutkimuksessa syntyneisiin keksintöihin ja heikoin avoimessa tutkimuksessa syntyneisiin keksintöihin. Lakiin on kirjattu menettely, miten korkeakoulujen tulee toimia keksintöjen osalta, ellei toisin ole sovittu. Kaikki keksin- nöt on ilmoitettava siitä riippumatta, minkälaisen tutkimuksen yhteydessä ne ovat synty- neet. Järjestelmä turvaa korkeakoulujen tiedonsaannin tutkimusten tuloksista. Lain soveltamisesta voivat osapuolet pyytää lausuntoa työsuhdekeksintölautakunnal- ta (laki oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin (656/1967) 11, 11 a ja 11 b §), jonka kokoonpanossa on otettu huomioon myös korkeakoulujen kannalta tarvittava asiantunti- juus. Yhtään korkeakoulukeksintölain soveltamista koskevaa lausuntopyyntöä ei lain voi- maantulon jälkeen ole lautakunnalle tullut. Lain voimaantulon jälkeen korkeakoulut ovat laatineet keksintöjä koskevia ohjeistuksia ja strategioita. 30 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 15/2017 8 Kulttuuriaineistojen tallettaminen ja säilyttäminen Kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annetun lain (1433/2007) tavoittee- na on turvata kansallisesti kansallisen henkisen perinnön säilyttäminen. Erityisesti pyritään turvaamaan tieteellisen tutkimuksen toimintaedellytyksiä siten, että viestinnän eri osa- alueen aineistot olisivat kattavasti saatavilla. Vapaakappalejärjestelmällä ei korvata aineis- tojen kaupallisia markkinoita, eikä sen päämääränä ole sähköisten aineistojen saattami- nen yleisön saataville muutoin kuin tutkimuksen tai yksityisen opiskelun tarpeita varten. Tarkoituksena on, ettei julkaisijoille ja verkkojulkaisijoille aiheutuisi tulonmenetyksiä tai vähäistä suurempia kustannuksia. Lakia sovelletaan myös tallenteisiin ja verkkoaineistoihin. Tallenteella tarkoitetaan aineis- toa, joka sisältää ääntä, kuvaa tai merkkejä ja joka on teknistä menetelmää käyttäen tal- lennettu teknisen laitteen avulla käytettävälle alustalle ja verkkoaineistolla tietoverkoissa saatavilla olevaa aineistoa. Luovutusvelvollisuus koskee painotuotteita ja tallenteita. Luo- vutusvelvollinen on painotuotteen tai tallenteen valmistaja. Verkkoaineistoa on esimerkiksi avoimessa tietoverkossa oleva aineisto. Verkkoaineiston määritelmä kattaa myös erilaisissa suljetuissa tietoverkoissa ja niiden osissa saatavilla ole- van aineiston. Verkkoaineisto voi olla esimerkiksi kirjallista, musiikki- tai kuva-aineistoa taikka elokuva- tai muuta audiovisuaalista aineistoa. Yleisön saatavilla olevan verkkoaineiston ohjelmallinen haku ja tallentaminen on Kansallis- kirjaston tehtävänä. Tehtävään Kansalliskirjasto voi käyttää apunaan ulkopuolisia. Verkko- julkaisijan tulee mahdollistaa verkkoaineiston haku ja tallentaminen tai luovuttaa aineisto Kansalliskirjastolle, jos aineistoa ei voida hakea ja tallentaa ohjelmallisesti. Jos verkkojul- kaisija ei voi mahdollistaa verkkoaineiston hakua ja tallentamista, hänen tulee luovuttaa aineisto. Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa Kansalliskirjaston esityksestä suunnitelman verk- koaineistojen hakemisen ja tallentamisen laajuudesta sekä verkkoaineistojen luovuttamis- 31 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 15/2017 SELVITYS LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOSTARPEISTA RINNAKKAISTALLENTAMISEN EDISTÄMISEKSI käytännöistä. Verkkoaineisto tulee tallentaa ja arkistoida siten, että aineiston alkuperäisyys on todennettavissa ja että tiedoista käy ilmi aineiston alkuperäinen sijaintipaikka ja tallen- nusajankohta. Tallennetut aineistot on tarkoitettu pääosin tutkijoiden käyttöön, laissa mainitaan myös ”muut tarvitsevat”. Teosten käyttämisestä on säädetty tekijänoikeuslain 16 b (käyttäminen vapaakappalekirjastoissa) ja 16 c (käyttäminen Suomen elokuva-arkistossa) §:ssä. Mikäli tieteelliset julkaisut on julkaistu ainoastaan tietoverkossa, kohdistuu tallentamis- velvollisuus niihin vain Kansalliskirjaston suunnitelman mukaisesti. Tallennuksen ulkopuo- lelle jää todennäköisesti ainakin osa julkaistusta aineistosta. Tallennetun aineiston käyttö on säännelty tekijänoikeuslaissa eikä aineisto ole avoimesti kaikkien saatavilla. Kulttuu- riaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annetun lain perusteella ei pystytä toteut- tamaan tieteellisten julkaisujen rinnakkaistallentamiselle asetettua tavoitetta siitä, että julkaisut olisivat kaikkien halukkaiden käytettävissä. 32 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 15/2017 9 Sopimusvapaus Suomen lainsäädäntö perustuu sopimusvapaudelle. Osapuolet voivat sopia vapaasti kai- kesta, jota nimenomaisesti ei ole kielletty. Sopimusten tulee kuitenkin olla kohtuullisia ja lähtökohtaisesti molempien osapuolten edut huomioon ottavia. Oikeustoimilaissa on säännös kohtuuttoman sopimusehdon sovittelusta, mutta sitä sovelletaan harvoin. So- pimuskumppanien eriarvoinen asema eli tilanne, jossa toinen sopimuspuoli on selkeästi toista sopimuspuolta edullisemmassa asemassa, saattaa joskus johtaa sopimusehdon so- vitteluun. Lähtökohtana sopimuksissa on kuitenkin aina, että osapuolet solmivat sopimuk- sen tarkoituksenaan noudattaa sitä. Tekijänoikeuden luovuttaminenkin perustuu sopimukseen. Taloudellisten oikeuksien luo- vuttamista ei tekijänoikeuslaissa rajoiteta. Tekijänoikeuden luovutusta koskeva tekijänoi- keuslain 29 §:ä muutettiin vuonna 2015 (tekijänoikeuslaki 29 §, 22.5.2015/607). Aikaisem- min tekijänoikeuden luovutuksesta tehdyn sopimuksen kohtuuttoman ehdon sovitteluun sovellettiin varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (oikeustoimilaki, OikTL 228/1929) 36 §:ä. Muutetun 1.6.2015 voimaana tulleen säännöksen mukaan sopimuseh- don sovittelun edellytyksenä on, että sopimuksen ehto on alalla vallitsevan hyvän sopi- mustavan vastaisella tavalla tai muutoin kohtuuton tai että sen soveltaminen johtaisi koh- tuuttomuuteen. Sopimusehto voidaan jättää myös huomioon ottamatta. Kohtuuttomuut- ta arvioitaessa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat. Myös korvausta koskevan sopimusehdon sovittelu on mahdollista. Muilta osin kohtuuttoman ehdon sovittelusta säädetään OikTL 36 §:ssä. Kohtuuttomia sopimusehtoja on pyritty ehkäisemään ennalta myös elinkeinonharjoitta- jien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetulla lailla (3.12.1993/1062, HE 39/1993). Lain tarkoituksena on turvata elinkeinonharjoittajien oikeusturva kohtuuttomia sopimus- ehtoja vastaan. Pyrkimyksenä on suojata ensisijaisesti pieniä yrityksiä kohtuuttomia ehtoja vastaan ja lakia sovelletaankin käytännössä pienten ja suurten yritysten välisissä sopimuk- sissa. Sopimusehtojen kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon toisen osapuolen heikommasta asemasta johtuva oikeussuojan tarve. Kannetta kohtuuttoman sopimuseh- 33 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 15/2017 SELVITYS LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOSTARPEISTA RINNAKKAISTALLENTAMISEN EDISTÄMISEKSI don tai sopimusehtojen käyttämisen kieltämiseksi voi markkinaoikeudessa ajaa joko elin- keinonharjoittajien etuja ajava yhteisö tai elinkeinonharjoittaja itse. Journalistiliitto testasi Sanoma News Oy:n freelance avustajille tarjoamissaan sopimuk- sissa olevien vakioehtojen kohtuuttomuutta markkinaoikeudessa ajamassaan kanteessa. Freelance avustajat toimivat useimmiten joko yksittäisinä elinkeinonharjoittajina tai toi- minimellä. Markkinaoikeus totesi ratkaisussaan (MAO 42/2010), että elinkeinoharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetun lain perusteella kohtuuttomuutta arvioidaan tyyppikohtuuttomuutena eikä samalla tavalla kuin yksittäisissä sopimussuhteissa, jol- loin otetaan huomioon kyseisen tapauksen erityisolot ja yksilölliset piirteet. Markkinaoi- keus hylkäsi Journalistiliiton esittämät vaatimukset sopimuksissa olevista kohtuuttomista ehdoista, mutta totesi, että yksittäisissä sopimuksissa vakiosopimuksen ehdot voivat olla kohtuuttomia, mutta ne eivät ole yleisellä tasolla kohtuuttomia. Tutkijoiden ja kustantajien välisissä sopimuksissa tutkijat ovat kiistatta heikommassa ase- massa kustantajiin nähden. Tutkijat kuitenkin useimmiten toimivat yksittäisinä henkilöinä eivätkä elinkeinonharjoittajina. Heidän solmimiinsa kustannussopimuksiin mahdollisesti sisältyvien kohtuuttomia ehtoja ei voida tulkita elinkeinonharjoittajien välisten sopimus- ehtojen sääntelystä annetun lain perusteella. Kustannussopimusten kohtuuttomuutta ar- vioidaan näin ollen pääsääntöisesti tekijänoikeuslain 29 §:n mukaan. 9.1 Kustannussopimusta koskeva sääntely tekijänoikeuslaissa Tekijänoikeuslain 31 – 38 §:ssä on kustannussopimuksia koskevia säännöksiä, joita lain 27 §:n mukaan noudatetaan, mikäli muuta ei ole sovittu. Säännökset ovat siis toissijaisia ja so- pimuksin voidaan sopia toisin. Säännökset koskevat sekä kirjallisia että taiteellisia teoksia. Kustannussopimuksia koskevat säännökset ovat sisältyneet tekijänoikeuslakiin sen säätä- misestä vuodesta 1961 lukien. Säännösten taustalla on vuonna 1947 valmistellut kirjan- kustannussopimuksen yleiset määräykset, jotka on yhteispohjoismaisesti kirjankustanta- ja- ja tekijäjärjestöjen kesken valmistellut ja hyväksytyt. Säännösten soveltuvuutta ei ole rajattu kirjoihin / monografioihin. Tekijänoikeuslain 37 §:n mukaan tekijä ei saa uudelleen julkaista teosta siinä muodossa ja sillä tavoin, kuin sopimuksessa on tarkoitettu, ennen kuin painos tai painokset, joiden julkaisemiseen kustantajalla on oikeus, on myyty loppuun. Säännöksen tulkinta ja sovel- taminen edellyttävät kustannussopimuksen tarkastelua, mutta mikäli sopimus koskee ai- noastaan painettua muotoa, on tekijällä luonnollisesti oikeus julkaisemiseen digitaalisessa muodossa. Sopimuskäytäntö on kuitenkin kehittynyt siten, että kustannussopimuksissa 34 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 15/2017 luovutetaan oikeus julkaisemiseen kaikissa muodoissaan. Myös teoksen muodon arviointi edellyttää kustannussopimuksen tarkastelua. Tekijänoikeuslain kustannussopimuksia koskevista säännöksistä ei saa suoraa apua rinnak- kaistallentamiselle. 35 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 15/2017 SELVITYS LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOSTARPEISTA RINNAKKAISTALLENTAMISEN EDISTÄMISEKSI 10 Ratkaisuvaihtoehtoja Tutkimusjulkaisujen ja tulosten avoimuus on asetettu varsin korkealla tasolla Suomen yh- teiseksi eduksi. Avoimuuteen pyrkiminen on myös yliopistojen tavoite. Julkaisujen avoi- muus ja saatavuus tuo meriittejä myös yliopistoille ja on näin ollen myös niiden oman edun mukaista. Yliopistot ovat vaihtelevasti velvoittaneet tai kehottaneet avoimuuteen ja rinnak- kaistallentamiseen, mutta varsinaisia sanktioita ei velvoitteen täyttämiseksi ole asetettu. Myöskään ”porkkanat” eivät ole kovin suuret tai yleiset. Parhaat tulokset saavutetaan Suri- ma hankkeen tulosten mukaan rinnakkaistallentamista koskevan järjestelmän tekemisellä tutkijoille helpoksi, jakamalla siitä tietoa sekä ”jalkauttamalla” asia tutkijoiden keskuuteen. Yliopistojen ulkopuolisella rahoituksella toteutettavaan tutkimukseen liittyy nykyään usei- ta rahoittajia ja erilaisten sopimusten ketju. Tutkimukseen osallistuvien tutkijoiden tulee tietää sopimuksiin perustuvat velvoitteensa ja vaatimukset. Useissa yliopistoissa sopimuk- set tehdään keskitetysti, jolloin niitä koskeva neuvonta voidaan myös keskittää. Myös tutkijoiden asema yliopistoon nähden vaihtelee. Pyrkimyksenä lienee nykyisin kui- tenkin se, että tukijoiden asema pyritään lähentämään työsuhteessa olevien tutkijoiden / työntekijöiden asemaan rahoituksesta riippumatta. Suomen Akatemian rahoituksella toi- mivat tutkijat toimivat aina nimetyssä korkeakoulussa ja heidät rinnastetaan korkeakoulun henkilöstöön. Tutkijat tekevät kuitenkin tutkimusjulkaisuja koskeva kustannussopimuksensa itse. Yleen- sä tutkijan intressissä on saada tutkimus julkaistuksi mahdollisimman nopeasti ja mah- dollisimman arvovaltaisessa julkaisussa. Tutkijan ensi sijainen mielenkiinto ei välttämättä kohdistu avoimen julkaisemisen turvaamiseen. Tutkimuksen julkaisukanavissa ja avoimuu- dessa on tieteenalakohtaisia eroja. Eräänä esteenä rinnakkaistallentamisen kehittämiselle yliopistoissa todettiin olevan, että tutkijat eivät tiedä onko heillä oikeus rinnakkaistallenta- miseen. Avoin julkaiseminen / rinnakkaistallentaminen on kuitenkin monissa tapauksissa myös tutkijan edun mukaista. Ennen kaikkea kuitenkin on kysymys yliopistojen ja tutkimuslai- tosten omasta edusta: julkaisujen määrällä ja laadulla on huomattava merkitys arvioita- 36 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 15/2017 essa yliopistojen sijoittumista akateemisen maailman kilpailussa – ja rahoituksessa. Myös yliopistot itse ovat asettaneet tieteellisten julkaisujen avoimen saatavuus päämääräkseen. Rinnakkaisjulkaisemisen taustalla on ennen kaikkea yleinen etu: tieteellisten julkaisujen saatavuuden ja säilyvyyden turvaaminen. Tästä syystä rinnakkaistallentamisen turvaami- sen tulisi olla nimenomaan yliopistojen harteilla. Tieteellisten artikkeleiden avoin saatavuus voi perustua useamman laiseen avoimeen jul- kaisemiseen. Sekä kultainen (gold) että vihreä (green) avoin julkaiseminen ovat maksullisia eikä julkaisujen säilyvyys tai saatavuus ole taattua. Yleinen käsitys lienee, että tutkimus- julkaisujen säilyvyys edellyttää, että ne saadaan kansallisen pitkäaikaissäilytyksen piiriin. Säilyvyys asettaa luonnollisesti vaatimuksia esimerkiksi myös tallentamisteknologialle ja metatietojen kirjaamiselle, mutta näitä kysymyksiä pohditaan ATT-hankkeen eri työryhmi- ssä enkä puutu niihin tässä selvityksessä. Rinnakkaistallentamisen tarkoituksesta ja tavasta toteuttaa se ei käsitykseni mukaan val- litse täysi yksimielisyys. Tiedon avoimen saatavuuden kannalta merkityksellistä ja julkisen edun mukaista on mielestäni rinnakkaistallentamisella saavutettavissa oleva julkaisujen säilyvyys ja saatavuus. Kun rinnakkaistallentamisella pyritään tieteellisten artikkeleiden pitkäaikaiseen säilyttämiseen ja saatavuuden varmistamiseen, tulisi vastuu rinnakkaistal- lentamisen toteuttamisesta olla ensisijaisesti yliopistoilla. Tämän tehtävän täyttämiseksi yliopistot ja tutkijat saattavat tarvita tukea lainsäädännöstä, jotta niillä olisi myös mahdol- lisuudet asetetun velvollisuuden täyttämiseksi. 10.1 Sopimukset Tekijänoikeuteen liittyvien taloudellisten oikeuksien siirto perustuu sopimukseen. Kus- tannussopimusten kehittyminen siten, että niihin sisältyisi aina mahdollisuus ei-kaupal- liseen rinnakkaistallentamiseen, riippuu osapuolten välisistä neuvotteluista. Sopimusten kohtuullisuutta pyritään edistämään ja turvaamaan sopimusten tai niiden ehtojen koh- tuullistamisen mahdollistavalla lainsäädännöllä. Kustannussopimuksilla on perinteisesti luovutettu kaikki taloudelliset oikeudet kustantajalle ja on vaikea tulkita rinnakkaistallen- tamisen vaatimaa tallentamismahdollisuutta kustannussopimuksista riippumatta siten, että kaikkien oikeuksien luovutus olisi joko OikTL tai tekijänoikeuslain kohtuuttomuutta säätelevien säännösten perusteella kohtuuton. Sopimuskäytännön kehittäminen siten, että rinnakkaistallennus on kaikissa tapauksissa mahdollista, vaatii aikaa ja osapuolten sitoutumista siihen. Sinänsä rinnakkaistallentami- sen mahdollistaminen sopimusteitse tulisi olla kustantajien kanssa käytävissä sopimus- neuvotteluissa esillä. Sopimusneuvotteluissa yliopiston aktiivinen mukana olo saattaisi 37 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 15/2017 SELVITYS LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOSTARPEISTA RINNAKKAISTALLENTAMISEN EDISTÄMISEKSI auttaa tutkijaa saamaan kustannussopimukseen molempien osapuolten kannalta nykyistä sujuvammat ehdot. Sopimuskäytäntöjä ei Suomessa ole perinteisesti ohjattu lainsäädännössä. 10.2 Oikeuksien siirtyminen tutkimuslaitokselle Korkeakoulukeksintölain lähtökohtana on luoda tutkimuslaitoksille paremmat mahdolli- suudet tutkimusten tulosten kaupalliseen hyödyntämiseen. Samalla tutkimuksen kautta saatu teknologia tulee patentoinnin kautta yleisesti saataville. Rinnakkaistallentamisella ei pyritä taloudellisen hyödyn saamiseen, vaan tutkimuksella saadun tiedon avoimeen saatavuuteen. Avoimuuden lisääminen on kuitenkin yliopistojen tehtävä ja tavoite. Tä- män velvoitteen toteuttamiseksi on hyvä tarkastella myös sitä, voitaisiinko korkeakoulu- keksintölakiin otettavalla säännöksellä lisätä yliopistojen käytössä olevia keinoja tavoit- teen saavuttamiseksi. Yliopistot eivät pyri kaupallisen julkaisutoiminnan kentälle. Tutkimusjulkaisujen osalta tutkimuslaitosten intressit poikkeavat siten korkeakoulukeksintölain perustana olevista tavoitteista. Sinänsä tämä ei mielestäni sulje pois sitä mahdollisuutta, että korkeakoulu- keksintölakiin sisällytettäisiin rajattu oikeus saattaa tutkimusjulkaisut yleisön saataville. Korkeakoulukeksintölain eräänä hyötynä on, että se velvoittaa tutkimuslaitokset luomaan sisäiset prosessit, joiden avulla tutkimustulokset tulevat tutkimuslaitosten tietoon. Rinnak- kaisjulkaisua koskevan oikeuden siirtäminen lain tasolla tekijänoikeuden haltijalta tutki- muslaitokselle edellyttäisi laitosten sisäisten prosessien toimivuutta. Tekijänoikeuden rajoitettua siirtymistä yliopistolle koskevan säännöksen lisääminen kor- keakoulukeksintölakiin antaisi korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille mahdollisuuden päät- tää tutkimuksen tuloksena syntyneiden teosten, sekä artikkelien, raporttien että myös mo- nografioiden, rinnakkaisesta tallentamisesta esimerkiksi yliopiston omassa tietokannassa tai muussa vastaavassa julkisessa tietokannassa. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten julkaisu- oikeuksien vahvistaminen saattaisi pitkällä aikavälillä myös parantaa niiden neuvottelua- semaa kustantajien kanssa. Korkeakoulukeksintölakia koskevaa oikeuskäytäntöä ei ole tuomioistuimista eikä myös- kään lausuntojen muodossa työsuhdekeksintölautakunnan korkeakoulukeksintöjaostol- ta. Syynä saattaa olla, että keksintöjä koskevan lainsäädännön olemassa olo sinänsä on auttanut keksintötoiminnan järjestämistä yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Rajoitettua julkaisuoikeutta koskevalla säännöksellä saattaisi olla vastaavanlainen vaikutus tutkimus- julkaisujen osalta. 38 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 15/2017 Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut työryhmän selvittämään tarvetta korkeakoulukek- sintölain uudistamiseen. Työryhmän mietintö annettaneen toukokuussa 2017 ja hallituk- sen esitys syksyllä 2017. Tavoitteeksi on asetettu säilyttää oikeuksien siirtyminen tutkimus- laitoksille. Tekijänoikeuteen liittyvät kysymykset eivät ole työryhmän työlistalla. Tutkimuk- seen tai tutkimusjulkaisuun liittyvän tekijänoikeuden siirtyminen edes rajoitetusti tutki- muslaitoksille vaatii perusteellisen valmistelun, johon työryhmällä ei tässä aikataulussa ole mahdollisuutta. Rinnakkaistallentamista koskevan säännöksen sisällyttäminen korkeakoulukeksintölakiin korostaisi nimenomaan yliopistojen ja tutkimuslaitosten velvollisuutta huolehtia tieteellis- ten julkaisujen saatavuudesta ja säilymisestä sekä antaisi niille myös nykyistä paremman mahdollisuuden siihen. Korkeakoulukeksintölakia tulevaisuudessa kehitettäessä tulisi mie- lestäni myös tutkia mahdollisuutta sisällyttää lain soveltamisalaan tutkimuksen tuloksena syntyneisiin teoksiin liittyvä oikeus tehdä siitä kappaleita ja saattaa se yleisön saataville niiltä osin kuin se on tarpeen tutkimusjulkaisujen avoimen ei-kaupallisen saatavuuden ja säilyvyyden kannalta. 10.3 Tekijänoikeuslain muuttaminen Tekijänoikeuden siirtymiselle ei ole nykyisessä tekijänoikeuslaissa asetettu rajoituksia vaan tekijänoikeudenhaltija saa itse vapaasti päättää kenelle hän luovuttaa oikeuden esimer- kiksi kappaleen valmistamiseen ja yleisön saataviin saattamiselle. Rinnakkaistallentamisen mahdollisuus riippuu tällä hetkellä kustannussopimusten sisällöstä ja eri alojen vakiintu- neista käytännöistä. Tekijänoikeuden siirtymistä koskevan säännöksen rajoittaminen siten, että tekijänoikeuden haltijan mahdollisuutta siirtää taloudelliset oikeutensa rajoitettaisiin, mahdollistaisi sen, että tekijällä olisi aina mahdollisuus tietynlaiseen rajoituksessa määri- teltyyn julkaisemiseen kustannussopimuksesta riippumatta. Tekijällä oleva rajoitettu luovuttamaton oikeus saattaa teoksensa yleisön saataville selven- täisi rinnakkaistallentamisen kehittämistä. Lupa rinnakkaistallentamiseen ei enää olisi riip- puvainen kustannussopimuksista vaan perustuisi suoraan lakiin. Yliopistojen ja tutkimus- laitosten rinnakkaistallentamista koskevista prosesseista ja ohjeistuksesta poistuisi yksi epävarmuustekijä ja tutkijat voitaisiin nykyistä paremmin velvoittaa rinnakkaisjulkaisemi- seen. Toisaalta säännös ei myöskään velvoittaisi yliopistoja huolehtimaan rinnakkaistallen- tamisesta. Tekijät voisivat myös itse huolehtia tieteellisten kirjoitustensa saattamisesta ylei- sön saataviin (tai olla huolehtimatta). Rinnakkaistallentaminen on hyvin monitahoinen kysymys eikä siihen liittyviä haasteita pystytä ratkaisemaan pelkästään lainsäädännöllä. Tekijänoikeuslakiin lisättävä luovutusra- 39 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 15/2017 SELVITYS LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOSTARPEISTA RINNAKKAISTALLENTAMISEN EDISTÄMISEKSI joitus antaisi kuitenkin yliopistoille nykyistä paremman mahdollisuuden kehittää julkaisu- käytäntöjään kohti tieteellisten julkaisujen avointa saatavuutta ja säilyvyyttä. Lakiin mahdollisesti lisättävän säännöksen lisäksi sopimuskäytäntöjä tulee edelleen kehit- tää. Merkittävänä tekijänä julkaisutoiminnassa on myös eri julkaisukanavien merkitys tie- teellistä meriittiä arvioitaessa. Mitä enemmän avoimesta julkaisusta tulee tutkimusrahoi- tuksen edellytys, sitä suurempi motiivi myös tutkijoilla on avoimeen julkaisemiseen. Tekijänoikeuslain lähtökohta on vahvasti tekijän oikeuksia korostava. Säännös, joka rajoit- taisi taloudellisten oikeuksien luovuttamista, rajoittaa tekijänoikeudenhaltijan oikeutta määrätä teoksen saattamisesta yleisön saataviin, vaikka rajoituksen ainoa käyttäjä olisikin tekijänoikeuden haltija itse. Edellä tekijänoikeutta koskevassa osiossa olen lyhyesti käsitel- lyt myös niitä edellytyksiä, joita tekijänoikeuden rajoituksille on kansainvälisissä sopimuk- sissa ja EU-lainsäädännössä asetettu. Tekijänoikeutta voidaan rajoittaa vain, mikäli rajoitus on kolmivaihetestin mukaan perusteltu. Rajoituksen täytyy koskea tiettyä erityistapausta, teoksen kopiointi ei saa olla ristiriidassa teoksen normaalin käytön kanssa eikä rajoitus saa kohtuuttomasti loukata tekijän laillisia oikeuksia. Tieteellisen julkaisun julkaisuoikeuden edelleen luovuttaminen ei lähtökohtaisesti olisi sallittua. Rinnakkaistallentamisen tavoitteet huomioon ottaen säännöksen tulisi kuitenkin mahdollistaa se, että julkaisuarkistoon tallennettu teos voidaan siirtää uuteen tekniseen formaattiin, mikäli julkaisun saatavuus ja säilyvyys sitä edellyttää. Teosta voisi muuttaa ai- noastaan toimituksellista syistä tai teknologian edellyttämällä tavalla. 40 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 15/2017 11 Ratkaisuehdotus Ehdotan, että tekijänoikeuslakiin lisätään säännös, jonka mukaan rajoitetaan tieteellisen julkaisun alkuperäisen tekijänoikeuden haltijan oikeutta luovuttaa kaikki julkaisuun liitty- vät taloudelliset oikeutensa. Tekijän olisi aina mahdollisuus julkaista tieteellinen artikkeli / monografia ei-kaupallisessa julkaisuarkistossa, jonka tehtävänä / tarkoituksena on turvata tieteellisten julkaisujen saatavuus ja säilyvyys. 11.1 Ehdotetut säännökset Tekijänoikeuslaki 27 § 2 momentti (nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi ja nykyinen 3 momentti 4 momentiksi) Tekijällä on kuitenkin aina oikeus saattaa yleisön saataville tieteellinen kirjoituksensa di- gitaalisessa muodossa. Asetuksella voidaan antaa tarkempia määräyksiä yleisön saataville saattamisen ajankohdasta ja tieteelliseltä kirjoitukselta vaadittavasta muodosta sekä jul- kaisukanavasta. Tekijänoikeusasetus (21.4.1995/574) Rinnakkaistallentaminen 4 a § Tekijänoikeuslain 27 §:n 2 momentissa tarkoitettu tieteellinen kirjoitus voidaan saat- taa yleisön saataville seuraavia ehtoja noudattaen: 1. tieteellinen kirjoitus on syntynyt sellaisessa tutkimuksessa, jota on aina- kin pääosin rahoitettu julkisista varoista; 2. tieteellinen kirjoitus saatetaan yleisön saataville samassa muodossa, jossa se on julkaistu digitaalisesti; tai 41 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 15/2017 SELVITYS LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOSTARPEISTA RINNAKKAISTALLENTAMISEN EDISTÄMISEKSI 3. tieteellinen kirjoitus saatetaan yleisön saataville, kun kustantaja on asettanut lopullisen version ilmaiseksi saataville digitaalisessa muodos- sa; tai 4. mikäli tieteellistä kirjoitusta ei ole asetettu ilmaiseksi saataville, tekijä voi asettaa sen yleisön saataville, kun ensimmäisestä julkaisupäivämää- rästä on kulunut kuusi kuukautta luonnontieteiden, tekniikan ja lääke- tieteen alalla ja kaksitoista kuukautta humanististen ja yhteiskuntatie- teiden alalla; sekä 5. tieteellinen kirjoitus saatetaan yleisön saataville taloudesta hyötyä ta- voittelemattomassa yhteydessä. 11.2 Ehdotuksen perustelut Yleisperustelut Euroopan Unionin komissio on asettanut tavoitteeksi, että vuoteen 2014 mennessä kai- kissa jäsenvaltioissa on kaikilla asiaankuuluvilla tasoilla vahvistettu tieteellisten artikke- lien ja tutkimusaineistojen avointa julkaisemista koskevat toimintalinjat ja vuoteen 2016 mennessä Tavoitteeksi asetettiin myös, että kaikki Horisontti 2020 –ohjelmassa syntyvät tieteelliset julkaisut julkaistaan avoimesti. Nykyisen pääministeri Juha Sipilän johtaman hallituksen ohjelmassa osaaminen ja koulu- tus on nostettu yhdeksi kärkihankkeeksi. Eräänä hankkeen pyrkimyksenä on ottaa tutki- mustulosten vaikuttavuuden ja kaupallistamisen kehittäminen huomioon julkisen tut- kimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen ohjauksessa sekä tutkimuslaitosten ja korkea- koulujen kannusteissa. Myös EU:n eurooppalaista tutkimus- ja innovaatiohankkeita rahoittavassa Horisontti 2020 (Horizon 2020) ohjelmassa on asetettu yhdeksi tavoitteeksi tutkimustulosten saattaminen ilman maksua kaikkien saataville. Tarkoituksena on turvata tiedon saatavuus ja hyödyntä- minen sekä sitä kautta parantaa innovatiivisyyttä. Avoimen saatavuuden politiikan tulisi koskea kaikkea julkisilla varoilla rahoitettua tutki- musta. Julkaisujen tulisi olla avoimesti saatavilla mieluiten heti ja joka tapauksessa kuuden kuukauden kuluessa tutkimuksen julkaisemisesta. Yhteiskunta- ja humanistisissa tieteissä suositusaika on 12 kuukautta. Suosituksessa annetaan ohjeita sekä tutkijoille että rahoit- tajille. Tutkimuksia koskevissa lisenssisopimuksissa tutkijoita tulisi rohkaista pidättämään 42 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 15/2017 tekijänoikeutensa tietyiltä osin, kun he lisensioivat oikeuksiaan kustantajille. Avoin julkai- seminen tulisi ottaa huomioon myös tutkijoiden rekrytoinnissa ja uran arvioinnissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2014 käynnistämä Avoin tiede ja tutkimus –hanke (ATT-hanke) edistää tiedon saatavuutta ja avoimen tieteen edistämistä. Hankkeen tavoit- teena on, että Suomi nousee vuoteen 2017 mennessä yhdeksi johtavista maista tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa ja että avoimen tieteen mahdollisuudet hyödynnetään laajasti yhteiskunnassa. Hankkeessa on kirjattu sen keskeiset linjaukset, joista yhtenä on tiedon saatavuus. Sen mukaan perustavoitteena on saada tutkimusdata ja –julkaisut avoimesti saataville ja hyödynnettäviksi tietoverkossa avoimen rajapinnan kautta. Tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus lisää tutkimustiedon leviämistä. Julkaisemisen toinen lähtökohta on tutkijoiden meritoituminen. Eri tieteenaloilla on erilaisia kriteereitä tutki- musten arvioinnille. Joillakin aloilla kustantajien merkitys on ensiarvoinen. Julkaisuihin liit- tyvä arvostus riippuu siitä, missä tutkimus julkaistaan. On myös tieteenaloja, joissa kaikki julkaiseminen tapahtuu avoimesti heti tutkimuksen valmistuttua ja myös vertaisarvioin- ti tapahtuu avoimesti. Laajin esimerkki lienee ArXiv (arxiv.org), joka sisältää yli miljoona artikkelia ja kattaa fysiikan, matematiikan, tietokoneteknologian, kvantitaviisen biologian sekä kvantitatiivisen taloustieteen ja tilastotieteen. Yliopistot pyrkivät sisäisillä prosesseillaan vaikuttamaan avoimen julkaisemisen yleistymi- seen. Useilla yliopistoilla oma tietoarkistonsa, johon tutkijoita kehotetaan tallentamaan tieteelliset julkaisunsa. Toistaiseksi tallenteiden määrä on suhteellisen pieni. Tieteellisten artikkeleiden avoin saatavuus ei ole ainoastaan yliopistojen toimenpiteiden varassa. Myös kaupallisten kustantajien toiminnassa noudatetaan enenevästi open access –periaatetta, mutta suurin osa perustuu kaupalliseen toimintaan ja tietokantojen käyttä- misestä suoritettaviin, yhä kohoaviin maksuihin. Avoimesti saataville olevat tietokannat eivät takaa julkaisujen jatkuvaa saatavuutta eikä niiden säilyvyyttä. Yliopistoissa syntyvien julkaisujen kohdentaminen oikealle yliopistolle on vaikeaa ja edellyttää tutkijoilta aktiivi- suutta. Tekijänoikeus tutkimusjulkaisuihin syntyy tutkijalle tai useammalle tutkijalle yhteisesti. Tutkijat myös itse neuvottelevat ja tekevät julkaisuja koskevat kustannussopimukset ha- luamansa kustantajan kanssa. Normaali käytäntö kustannussopimuksissa on, että kustan- tajalle siirtyvät kaikki taloudelliset oikeudet julkaisujen saattamiseen yleisön saataville ja kappaleen valmistamiseen siitä. Tutkijoiden neuvotteluasema kustannussopimuksia tehtä- essä on usein melko huono, koska tutkijan ensisijainen mielenkiinto liittyy siihen, että jul- kaisu julkaistaan mahdollisimman arvovaltaisessa yhteydessä ja mahdollisimman pian. 43 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 15/2017 SELVITYS LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOSTARPEISTA RINNAKKAISTALLENTAMISEN EDISTÄMISEKSI Tekijänoikeuslakiin lisättävä säännös siitä, että tekijällä on aina oikeus itse julkaista julki- sin varoin tuotetun tutkimuksen yhteydessä syntynyt teos ei-kaupallisessa tieteellisessä tietokannassa, mahdollistaisi sen, että tutkijoiden olisi aina mahdollista antaa julkaisun- sa yliopiston tai muun julkisen toimijan ylläpitämään tietokantaan. Säännös tarkoitettaisi rajoitusta tekijän sopimusvapauteen sikäli, että hän ei voisi enää luovuttaa kustantajalle yksinoikeutta teoksensa saattamiseen yleisön saataville. Tekijänoikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan, mikäli rajoitus koskee tiettyä erityistilannet- ta, se ei ole ristiriidassa teoksen tavanomaisen hyödyntämisen kannalta eikä se kohtuutto- masti loukkaa tekijän laillisia oikeuksia. Tekijänoikeuden rajoittamisen taustalla on lisäksi voimassa olevan tekijänoikeuslain säätämisestä asti ollut myös yleinen etu. Tieteellisen tut- kimustulosten avoin saatavuus on kiistatta yleinen etu. Ehdotettu säännös rajoittaa tekijän mahdollisuutta luovuttaa tekijänoikeutensa haluamallaan tavalla vain pieneltä osalta. Ra- joitus koskisi ei-kaupallista yleisön saataviin saattamista, mutta ei mahdollistaisi sitä, että aineistoa hyödynnettäisiin muulla tavalla tai että siihen liittyvät oikeudet olisivat luovutet- tavissa edelleen. Säännös läpäisisi esitetyssä muodossaan kolmivaihetestin. Ehdotetun säännöksen vaikutus kustannussopimuksiin on nähdäkseni kahdenlainen. Toi- saalta kustannussopimuksen kohta, jossa olisi luovutettu kaikki oikeudet yleisön saataville saattamiseen, olisi mitätön, mutta se ei vaikuttaisi koko sopimuksen sitovuuteen. Toisaalta säännöksellä mahdollisesti olevat vaikutukset kustannustoimintaan laajemmin ovat vai- keasti ennustettavat. Rinnakkaistallentamiselle asetettavilla reunaehdoilla pystytään vai- kuttamaan siihen, että kustantajien kiinnostus artikkeleiden julkaisemiseen säilyy. Olen ehdottanut, että tekijänoikeuslakiin otettaisiin vain hyvin yleinen säännös siitä, että tekijällä olisi aina oikeus julkaista tieteellinen kirjoituksensa digitaalisessa muodossa. Jul- kaisuun liittyvien reunaehtojen osalta olen ehdottanut, että laissa annettaisiin mahdolli- suus siihen, että näitä reunaehtoja voitaisiin asetuksella täsmentää. Olen myös esittänyt tekijänoikeusasetukseen lisättäväksi säännöksen, jossa on määritelty mainitun julkaise- misen reunaehdot. Nämä ehdot noudattavat EU:n suosituksessa olevia ehtoja, jotka on myös otettu Ranskan tieteellistä tutkimusta koskevaan lakiin lisättyyn säännökseen. Näin reunaehtojen muuttaminen olosuhteiden tai teknologian muutosten myötä ei vaatisi lain muutosta, vaan muutokset voitaisiin ottaa huomioon asetuksessa. Avoimuuden lisääntyminen edellyttää lainsäädännön lisäksi myös yliopistojen sisäistä oh- jeistusta ja yhteistyötä yliopistojen ja tutkimuslaitosten välillä sekä yhteisiä pelisääntöjä julkaisemiseen. Lisäksi tutkimusrahoituksen myöntämisessä voitaisiin nykyistä enemmän ottaa huomioon hakijoiden avoimissa verkoissa olevat julkaisut. Tällöin avoimen julkaisu- toiminnan suosiminen olisi sekä yliopistojen että tukijoiden etu. 44 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 15/2017 Taloudelliset vaikutukset Ehdotetulla lisäyksellä mahdollisesti olevien taloudellisten vaikutusten tarkka arviointi on tässä vaiheessa vaikeaa. Tutkimuksen rahoittajat ovat jo nykyisin edellyttäneet, että tutki- muksen tuloksena syntyneet kirjoitukset julkaistaan avoimesti kaikkien saataville. Kustan- tajien kannalta tieteellisten kirjoitusten saatavuus ilman maksua avoimesti saattaa vähen- tää kiinnostusta julkaisemiseen ja toisaalta julkaisuista saatavia tuloja. Mikäli päädytään esittämäni asetuksen mukaisesti rajaamaan rinnakkaistallentaminen, kaupallisilla kustan- tajilla on mahdollisuus julkaista tieteelliset julkaisut ensin. Tarve tiedon nopeaan saatavuu- teen turvaa itsessään kustantajien aseman. Rinnakkaistallentamismahdollisuuden merkitys on tällöin ennen kaikkea siinä, että tieteelliset julkaisut säilyvät ja ovat jatkuvasti saatavissa. Säännöksen lisäämisestä tekijänoikeuslakiin saattaa aiheutua kustannuksia yliopistoille, koska se luo huomattavasti nykyistä paremman mahdollisuuden julkaisualustojen kehittä- miselle. Rinnakkaisjulkaisemisen järjestäminen edellyttää yliopistojen sisäisiä prosesseja, jotka saattavat edellyttää nykyisten resurssien lisäämistä asian hoitamiseen. 45 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 15/2017 SELVITYS LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOSTARPEISTA RINNAKKAISTALLENTAMISEN EDISTÄMISEKSI Lähdeluettelo Avoin julkaiseminen tavoitteena: Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Kohti tieteellisen tiedon parempaa saatavuutta – enemmän hyötyä julkisista tutkimusinves- toinneista, COM (2012) 401, 17.7.2012 Commission recommendation of 17.7.2012 on access to and preservation of scientific information, C(2012)4890 final Ratkaisujen Suomi 29.5.2015, hallituksen julkaisusarja 10/2015, http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1427398/Ratkaisujen+Suomi_FI_YHDISTETTY_netti.pdf/ 801f523e-5dfb-45a4-8b4b-5b5491d6cc82 (23.3.2017) Avoin tiede ja tutkimus -hanke, www.avointiede.fi (23.3.207) Yliopistojen julkaisupolitiikat: Aalto yliopisto http://libguides.aalto.fi/avoinjulkaiseminen (23.3.2017) Helsingin yliopisto http://blogs.helsinki.fi/digikirjasto/2008/06/04/rinnakkaisjulkaiseminen-helsingin-yliopistossa/ (7.1.2017) Jyväskylän yliopisto https://www.jyu.fi/tutkimus/rinnakkaisjulkaiseminen/OA (23.3.207) Svenska handelshögskolan Hanken Riktlinjer för öppen forskning på Hanken, Instruktioner för parallellpublicering Tampereen yliopisto https://www15.uta.fi/kirjasto/pdf/rinnakkaisjulkaiseminen_muistio.pdf, http://www.uta.fi/hallinto/rehtori/paatoksia2009.html 7.1.2017 Kansainvälisiä esimerkkejä: Oxfordin yliopisto http://openaccess.ox.ac.uk/home-2/open-access-at-oxford/ 7.1.2017 Hefce = higher education funding council for England http://www.hefce.ac.uk/rsrch/oa/ (23.3.2017) Harvard university https://osc.hul.harvard.edu/policies/ (22.3.2017) MIT = Massachusetts Institute of Technology https://libraries.mit.edu/scholarly/mit-open-access/open-access-policy/ (22.3.2017) Muita lähteitä: Finelib ja neuvottelut tietokannoista https://www.kiwi.fi/display/finelib/Tiedelehtien+sopimusneuvottelut, (21.2.2017) https://www.kiwi.fi/display/finelibtiedelehdet Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, HE 68/2007 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tekijänoikeuslain muuttamisesta, HE 181/2014 vp Kristiina Harenko, Valtteri Niiranen, Pekka Tarkela: Tekijänoikeus. Talentum 2016. 46 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISUJA 15/2017 Mikko Huuskonen, keskustelu 7.2.2017. Jyrki Ilva: Open access, rinnakkaistallentaminen, julkaisuarkistot - ajankohtaista keskustelua maailmalta. Rin- nakkaistallentaminen Suomessa seminaari 25.1.2017 http://www.doria.fi/handle/10024/130837 (23.3.207) Kustantajien open access politiikka http://www.sherpa.ac.uk/romeo/statistics.php?la=en&fIDnum=|&mode=- simple (21.2.2017) Michael Landau: "Fair Use" under U.S. Copyright Law. IPRinfo Special Issue, September 2006 Johanna Lilja: Kotimaiset lehdet ja rinnakkaistallentaminen. Rinnakkaistallentaminen Suomessa seminaari 25.1.2017 http://www.doria.fi/handle/10024/130850 (23.3.2017) Pekka Olsbo: Rinnakkaistallentaminen ja organisaation julkaisupolitiikka, 14.1.2016 https://jyx.jyu.fi/ds- pace/bitstream/handle/123456789/48339/rinnjaOrgJulkPolit_osaajakoulutus140116.pdf?sequence=1 (23.2.2017) Open access julkaisijoiden yhteisö http://oaspa.org/ (23.3.2017) Marjut Salokannel: Tekijänoikeus ja tutkimuksen raaka-aineet. Koneen säätiö 2013. http://www.koneensaatio.fi/uutinen/tekijanoikeus-ja-tutkimuksen-raaka-aineet/ (23.3.2017) Tekijänoikeuslain esityöt komiteamietinnöt 1953:5 ja 1957:5 Tiedelehdet tulevat kalliiksi http://yliopistokirjastot.fi/tiedejulkaisut-tulevat-kalliiksi/ (21.2.2017) Tutkimuksen avoimuudella yllättäviä löytöjä ja luovaa oivaltamista. Avoimen tieteen ja tutkimuksen tiekartta 2014–2017. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:20. Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Rinnakkaisjulkaiseminen: (7.1.2017) Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Aineistoon viittaaminen. http://www.fsd.uta.fi/fi/aineistot/jatkokaytto/ viittaaminen.html (23.3.2017) ISBN 978-952-263-461-0 (PDF) ISSN 1799-0351 (PDF)      Selvitys lainsäädännön muutostarpeista rinnakkaistallentamisen edistämiseksi Kuvailulehti Presentationsblad Description sheet 1 Johdanto 2 Tieteen avoimuus tavoitteena 2.1 Avoin tiede ja tutkimus –hanke 2.2 Yliopistojen julkaisupolitiikat 2.3 Kansainvälisiä ratkaisumalleja 3 Mitä on rinnakkaistallentaminen? 4 Kotimaiset kustantajat ja rinnakkaistallennus 5 Tiedepaketit kallistuvat 6 Tekijänoikeus tutkimuksessa 6.1 Tekijänoikeuden rajoitukset 6.2 Tekijänoikeuden siirtyminen 7 Korkeakoulukeksintölaki 8 Kulttuuriaineistojen tallettaminen ja säilyttäminen 9 Sopimusvapaus 9.1 Kustannussopimusta koskeva sääntely tekijänoikeuslaissa 10 Ratkaisuvaihtoehtoja 10.1 Sopimukset 10.2 Oikeuksien siirtyminen tutkimuslaitokselle 10.3 Tekijänoikeuslain muuttaminen 11 Ratkaisuehdotus 11.1 Ehdotetut säännökset 11.2 Ehdotuksen perustelut Lähdeluettelo