KAJAANIN YLIOPISTOKESKUS Lönnrot-instituutti Kainuun ympäristökeskus Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1 | 2009 ISBN 978-952-3590-3 (PDF) ISSN 1796-1963 (verkkoj.) K a in u u n y m p ä r is t ö k e s k u S Kestävää kehitystä ja ilmastonmuutoskysymyksiä pidetään Kainuun kannalta tärkeinä asioina. Kainuu ei ole toimijoiden mielestä liian pieni alue ilmaston- muutoksen hidastamisen kannalta. Sen sijaan myös Kainuun tulisi tehdä osansa kestävän kehityksen ja ilmastovastuullisuuden edistämiseksi. Vaikka kansalaisten asenteissa ympäristömyönteisyys onkin kasvanut, se ei ole siirtynyt vielä yhtä vahvasti käytännön toimintaan. Tärkeimpiä kehittämiskohteita ilmastovastuullisuuden ja kestävän kehityksen edistämiseksi Kainuussa ovat tulevaisuudessa uusiutuvien ja paikallisten ener- gialähteiden käytön lisääminen sekä energiatehokkuuden parantaminen. Tär- keiden teemojen joukossa ovat myös kulutustottumukset, jäteasiat ja kierrätys sekä ympäristövalistus ja tiedottaminen. Jatkossa toteutettavaksi suunnitellun maakunnallisen ilmastostrategian myötä Kainuuseen määritellään kunnittaiset ja toimialoittaiset tavoitteet sekä toimenpiteet, joiden avulla ilmastovastuulli- suutta ja kestävää kehitystä edistetään käytännössä. Kestävän kehityksen ja ilmastovastuullisuuden nykytila sekä kehittämistarpeet Kainuussa Verna Mustonen ja Jouni Ponnikas K ESTÄ V ÄN K E H ITY K SEN JA IL MASTO V ASTUU L L ISUU D EN NY K YTI L A SE K Ä K E H ITTÄMSTARPEET K AINUUSSA KAINUUN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 1 | 2009 Kestävän kehityksen ja ilmastovastuullisuuden nykytila sekä kehittämistarpeet Kainuussa Verna Mustonen ja Jouni Ponnikas Kajaani 2009 Kainuun ympäristökeskus KAINUUN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 1 | 2009 Kainuun ympäristökeskus Taitto: Oulun yliopisto, Kajaanin yliopistokeskus, Lönnrot-instituutti Kansikuva: Poika juomassa kuksasta raikasta purovettä, Aarno Torvinen Julkaisu on saatavana internetistä: http://www.ymparisto.fi/julkaisut Kajaani 2009 ISBN 978-952-11-3590-3 (PDF) ISSN 1796-1963 (verkkoj.) Esipuhe 3 Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2009 Esipuhe Kajaanin yliopistokeskuksen Lönnrot-instituutissa toteutettiin 1.2.2009–31.8.2009 Kestävän kehityksen ja ilmastovastuullisuuden nykytila sekä kehittämistarpeet Kainuussa -esiselvityshanke. Hankkeen rahoittivat Euroopan Aluekehitysrahastosta (EAKR) Kainuun ympäristökeskus sekä Kainuun maakunta -kuntayhtymä. Hankkeen projektipäällikkönä toimi tutkija Verna Mustonen ja vastuullisena johtajana Lönnrot- instituutin esimies, erikoistutkija Jouni Ponnikas. Hankkeessa avustivat tutkimusapulainen Sari Pöllänen sekä tutkimusharjoittelija Anu Koskela. Hankkeen ohjausryhmän jäseninä olivat suunnittelija Jyrki Haataja Kainuun maakunta -kuntayhtymästä, kehittämispäällikkö Timo Karjalainen Kajaani yliopistokeskuksen Lönnrot-instituutista, ympäristönsuojelusuunnittelija Inkeri Neuvonen Kajaanin kaupungilta, toiminnanjohtaja Pirjo Määttä Kainuun Martat ry:stä, toiminnanjohtaja Pirjo Oikarinen Oulujärvi Leaderista, riskienhallinta- ja ympäristöpäällikkö Markus Tykkyläinen Kainuun Energia Oy:stä sekä erikoissuunnittelija Matti Tapaninen Metsähallituksesta. Kainuun ympäristökeskuksen edustajana ohjausryhmässä oli ylitarkastaja Unto Ritvanen. Tässä raportissa esitellään hankkeessa kerätyn aineiston kautta saadut tulokset. Tuloksia pyritään hyödyntämään sekä Kainuun maakuntaohjelman päivitystyössä että suunniteltaessa jatkokehittämistoimenpiteitä kestävän kehityksen ja ilmastovastuullisuuden edistämiseksi Kainuussa. Haluamme kiittää kaikkia kyselyyn vastanneita, haastatteluihin osallistuneita sekä henkilöitä, jotka ovat muutoin osallistuneet hankkeen toteutukseen. Kajaanissa, marraskuussa 2009 Tekijät Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2009 Sisällys 5 Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2009 Sisällys Esipuhe 3 1  Tausta 7  1.1  Esiselvityshanke ..................................................................................................... 7  1.2  Työ kestävä kehityksen ja ilmastovastuullisuuden edistämiseksi .......................... 8  1.3  Kainuu kestävän kehityksen ja ilmastovastuullisuuden toimintaympäristönä ..... 14  1.4  Aineistot ja tutkimuskysymykset ......................................................................... 22  2  Kestävä kehitys ja ilmastovastuullisuus Kainuussa 25  2.1  Teemojen tärkeys ja niiden huomioon ottaminen ................................................ 25  2.2  Sitoutuminen ja nykytila ...................................................................................... 30  2.3  Tiedonsaanti ......................................................................................................... 35  2.4  Jatkokehittäminen ................................................................................................ 37  3  Johtopäätökset 43  Lähteet 48  Kuvailulehti 55  Presentationsblad 56  Documentation page 57  Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2009 Tausta 7 Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2009 1 Tausta ässä luvussa esitellään lyhyesti raportin taustalla oleva esiselvityshanke. Lisäksi tarkastellaan kestävän kehityksen edistämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tehtävää työtä kansainvälisellä, kansallisella ja paikallisella tasolla Kainuussa. Luvun lopussa pohditaan Kainuuta kestävän kehityksen ja ilmastovastuullisuuden edistämisen toimintaympäristönä. 1.1 Esiselvityshanke Tämä raportti on osa Kajaanin yliopistokeskuksen Lönnrot-instituutin vuoden 2009 aikana toteuttamaa Kestävän kehityksen ja ilmastovastuullisuuden nykytila sekä kehittämistarpeet Kainuussa -esiselvityshanketta. Hankeidea oli alun perin lähtöisin Kainuun ympäristökeskuksesta, jonka kanssa Lönnrot-instituutti valmisteli hanketta vuoden 2008 aikana. Hankkeen suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa sen sisältöä pohdittiin mm. Kainuun ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmän jäsenten sekä Kajaanin kaupungin ympäristöteknisen toimialan henkilöiden kanssa. Hankesuunnitelman sisällöstä keskusteltiin myös mm. Kainuun Edun sekä Kainuun maakunta -kuntayhtymän edustajien kanssa. Lönnrot-instituutti vastasi hankesuunnitelman ja -hakemuksen laatimisesta. Hankkeelle haettiin rahoitusta lokakuun 2008 loppuun mennessä päättyneessä haussa Euroopan Aluekehitysrahastosta (EAKR) Kainuun ympäristökeskuksen kautta. Tämän lisäksi Kainuun maakunta -kuntayhtymältä haettiin rahoitusta suunnittelu- ja kehittämisyksikön budjettivaroista. Molemmilta tahoilta saadun myönteisen rahoituspäätöksen perusteella hankkeen toteutus aloitettiin suunnitelman mukaisesti 1.2.2009. Hankkeen toteutus kesti 31.8.2009 saakka. Hankkeelle osoittautui olevan selkeää tarvetta Kainuussa. Kestävän kehityksen ohjelmatyötä Kainuussa tehtiin jo 1990-luvulla, kun Kajaanin kaupunki yhteistyössä maakunnallisten toimijoiden, kuten Kainuun liiton, Kainuun metsäkeskuksen, Kainuun ympäristökeskuksen, Kainuun maaseutukeskuksen sekä Kainuun luonnonsuojelupiirin, kanssa julkaisi Paikallisagenda 21 -toimintaohjelman. Myös Suomussalmella laadittiin oma paikallisagenda, Suuntana Kestävän Kehityksen Suomussalmi. Toimintaohjelmien laatimisen jälkeen toimintakenttä on kuitenkin muuttunut merkittävästi ja ehkä ajankohtaisin kestävän kehityksen haaste tällä hetkellä on ilmastonmuutos. Ilmastonmuutoksen hidastamiseen on sitouduttu sekä T Tausta 8 Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2009 kansainvälisellä että kansallisella tasolla, mutta tavoitteisiin ei päästä ilman alueellisia ja paikallisia toimia. Myös ilmastonmuutokseen sopeutumisella on kestävään kehitykseen liittyviä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Kainuun maakuntaohjelmassa 2006–2010 kestävän kehityksen osalta mainitaan, että Kainuu hyödyntää luonnonvarojaan kestävästi, muutoin teemaa ei käsitellä kovinkaan laajasti. Esiselvityshankkeen kautta saadaan tarpeellista tietoa sekä vuoden 2009 aikana päivitettävää Kainuun maakuntaohjelmaa että toteutettavia jatkotoimenpiteitä ajatellen. Tutkimuksessa selvitetään laajan kyselytutkimuksen avulla Kainuussa toimivien organisaatioiden ja yritysten edustajien mielipiteitä mm. ilmastovastuullisuuden eri osa-alueiden tärkeydestä Kainuussa. Ilmastovastuu on osa kestävän kehityksen viitekehystä. Ilmastovastuullisuus on kestävän kehityksen näkökulmasta erityinen siksi, että sillä on vahvat kytkökset myös kestävän kehityksen muihin ulottuvuuksiin, joita ilmastovastuullisuutta edistävät toimet osaltaan tukevat. Raportin alussa määritetään kirjallisuuden sekä kansallisten ohjelma- ja strategia- asiakirjojen kautta kestävän kehityksen käsitteen eri näkökulmia. Lisäksi esitellään valikoituja tilastotietoja muutamista merkittävistä kestävän kehityksen osa-alueista, joilla on merkitystä sekä ilmastovastuullisuuden että kestävän kehityksen kannalta. Esiselvityksen tuloksena esitetään tutkimuksen aikana esille tulleita jatkotutkimus ja - kehittämistarpeita kestävän kehityksen sekä ilmastovastuullisuuden edistämiseksi Kainuussa. 1.2 Työ kestävän kehityksen ja ilmastovastuullisuuden edistämiseksi Laaja-alaisten vaikutustensa takia ilmastonmuutoksesta on tullut eräs tärkeimmistä kestävää kehitystä vaarantavista ilmiöistä. Ilmastonmuutos aiheutuu kasvihuonekaasujen kuten hiilidioksidin joutumisesta ilmakehään. Ihmisen aiheuttamat kasvihuonekaasut syntyvät energian tuotannosta ja kulutuksesta, maankäytöstä, jätteistä, liikenteestä, teollisuudesta ja maataloudesta. Ilmastovastuullisen toiminnan myötä kasvihuonekaasupäästöjä saadaan vähennettyä ja sitä kautta hillittyä ilmastonmuutosta. Kestävä kehitys voidaan jakaa ekologiseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen ulottuvuuteen. Ekologisesti kestävä kehitys on sopusoinnussa luonnon prosessien ja luonnonvarojen riittävyyden kanssa. Se merkitsee huomion kiinnittämistä uusiutumattomien luonnonvarojen säästöön, ympäristöä vähemmän kuormittaviin tuotanto- ja kulutustottumuksiin siirtymistä ja sitä kautta päästöjen vähentämistä. Sosiaalinen kestävyys vahvistaa ihmisten yhteisöllisyyttä ja elämänhallintaa sekä yhteiskunnallista tasa-arvoa. Kulttuurinen kestävyys kunnioittaa kulttuurisia arvoja ja kulttuurista monimuotoisuutta. Kestävän kehityksen mukainen talous käyttää tehokkaasti raaka-aineita, kuormittaa vain vähän ympäristöä ja tukee aineellisten resurssien oikeudenmukaista jakautumista. Kestävä kehitys Suomi on 1980-luvun lopulta alkaen pyrkinyt vahvistamaan kestävän kehityksen osuutta politiikan valtavirrassa. Suomen kestävän kehityksen toimikunta on työskennellyt yhtäjaksoisesti vuodesta 1993 lähtien. Selvänä kehityssuuntana kestävän kehityksen politiikassa voidaan pitää sitä, että kestävän kehityksen Tausta 9 Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2009 sosiaaliset, kulttuuriset ja taloudelliset näkökohdat ovat nousseet aikaisempaa vahvemmin ympäristönäkökohtien rinnalle. Niiden keskinäistä, toisiaan tukevaa vuorovaikutusta edellytetään politiikkatoimien suunnittelussa. Suomessa on pidetty tärkeänä, että kestävän kehityksen näkökulma sisällytetään läpäisyperiaatteella kaikkiin politiikkoihin. (Valtioneuvoston kanslia 2006.) Suomen kestävän kehityksen toimikunta päätti joulukuussa 2004 käynnistää uuteen kansalliseen kestävän kehityksen strategiaan tähtäävän prosessin. Valmistelutyö toimikunnan sihteeristössä aloitettiin alkuvuonna 2005 ja strategiaa laatimaan perustettiin laajapohjainen strategiaryhmä. Suomen kansallinen kestävän kehityksen strategia seurantaindikaattoreineen hyväksyttiin vuonna 2006. (Valtioneuvoston kanslia 2006.) Strategian visiona on hyvinvoinnin turvaaminen luonnon kantokyvyn rajoissa kansallisesti ja globaalisti. Tavoitteena on luoda kestävää hyvinvointia turvallisessa, osallisuutta edistävässä ja moniarvoisessa yhteiskunnassa, jossa kaikki kantavat vastuuta ympäristöstä. Suomen kannalta kestävän kehityksen merkittävimmät kehitystrendit ja haasteet liittyvät ilmastonmuutokseen, sopeutumiseen maailmantalouden nopeisiin muutoksiin ja väestörakenteen muutokseen. Globaalisti merkittävimmät haasteet liittyvät ilmastonmuutoksen lisäksi globaaliin köyhyyteen ja eriarvoisuuteen sekä väestön kasvuun. Globaalit haasteet heijastuvat myös Suomeen. Kansallisten ja globaalien haasteiden ratkaiseminen kestävästi edellyttää samanaikaisia ja toisiaan tukevia lyhyen ja pitkän tähtäimen politiikkatoimia kansallisesti, EU-tasolla ja globaalisti. (Valtioneuvoston kanslia 2006.) Kestävän kehityksen strategian mukaan yhteiskuntaa kehitetään aktiivisesti niin, että Suomi voi joustavasti sopeutua muuttuvaan globaaliin toimintaympäristöön ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen. Menestyminen muuttuvassa maailmassa vaatii Suomea kehittymään yhä enemmän tietämys- ja innovaatioyhteiskunnaksi, jossa hyödynnetään ja kehitetään kansallisia vahvuuksia kuten koulutusta ja osaamista, teknologiaa, hyvää hallintoa, tasa-arvoa, korkeaa ympäristönsuojelun tasoa sekä omien luonnonvarojen kestävää käyttöä. (Valtioneuvoston kanslia 2006.) Kansallisessa kestävän kehityksen strategiassa 2006 on yhteensä 34 indikaattoria, joiden kautta kehitystä tarkastellaan koko Suomen tasolla: Suomen kestävän kehityksen vahvuuksia ja haasteita  Environmental Performance Index (EPI:n tulosten mukaan hyvä hallinto kytkeytyy hyvään ympäristöpolitiikkaan. Ne maat, jotka ovat kärjessä kilpailukyvyssä, ovat kärjessä ympäristöpolitiikan toteutumisessakin.)  Human Development Index (HDI), joka mittaa maan keskivertosaavutuksia kolmella inhimillisen kehityksen ulottuvuudella, jotka ovat väestön terveys (elinajanodote), koulutustaso ja aineellinen elintaso (bruttokansantulo asukasta kohden) Tasapaino luonnonvarojen käytön ja suojelun välillä  Kasvihuonekaasupäästöt  Energian kokonaiskulutus  Uusiutuvien energianlähteiden käyttö  Uhanalaisten lajien osuus elinympäristöittäin  Ympäristökuormituksen irtikytkentä talouden kasvusta  Energian ja luonnonvarojen käytön irtikytkentä talouden kasvusta Tausta 10 Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2009  Luonnonvarojen käyttö  Palvelusuoritteiden osuus kotitalouksien kulutusmenoista  Ihmisen aiheuttama ravinnekuormitus Itämereen Kestävät yhdyskunnat kestävässä aluerakenteessa  Alueellinen väestönmuutos  Etäisyys kotoa palveluihin  Huoltosuhde maakunnittain  Kuntalaisten tyytyväisyys palveluihin  Joukko- ja henkilöautoliikenne Kansalaiset - hyvinvointia koko elinkaareen  Elinajanodote syntymähetkellä  Eläkkeellesiirtymisiän odote 25-vuotiaille  Ammattitaudit ja tapaturmat työpaikalla  Väestönkehitys ikäryhmittäin  Vaikeasti työllistettävät  Jatko-opintoihin sijoittuminen  Alkoholin kulutus ja alkoholikuolleisuus  Maahanmuuttajien työttömyysaste ja vieraskielisten kouluikäisten määrä  Äänestysaktiivisuus  Yhteisöllinen osallistuminen Talous kestävän kehityksenturvaajana  Bruttokansantuote  Elatussuhde  Julkinen velka  Työttömyys  Teollisuuden ja palvelujen kustannuskilpailukyky suhteessa muihin OECD Suomi globaalina toimijana ja vastuunkantajana  Julkiseen kehitysyhteistyöhön käytetyt rahat  Suomalaisten yritysten investoinnit ulkomaille Kestävien valintojen tukeminen  Tutkimus- ja kehittämismenot sekä myönnetyt patentit Kestävän kehityksen politiikan tuloksellisuutta seurataan mm. kansallisen indikaattorityön kautta. Kestävän kehityksen indikaattoreita kehitetään ja päivitetään eri hallinnonalojen välisessä kansallisessa indikaattoriverkossa. Kansallista kestävän kehityksen strategiaa arvioidaan kahden vuoden välein. Arviointi on meneillään vuoden 2009 aikana, ja sen on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä. Suomen kestävän kehityksen toimikunta perusti 8.2.2007 alue- ja paikallisjaoston (APAJA) edistämään kestävää kehitystä alue- ja paikallishallinnossa sekä niiden keskinäisessä yhteistyössä (Alue- ja paikallisjaosto APAJA 2008). Kestävän kehityksen toimikunnan mandaatin mukaan APAJA:n tehtävänä on:  Varmistaa aloittein ja käytännön esimerkein, että kansallisen kestävän kehityksen strategian toimeenpanossa keskus- ja aluehallinnossa otetaan Tausta 11 Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2009 huomioon vaikutukset alueiden ja kuntien edellytyksiin tehdä kestävää kehitystä tukevia päätöksiä.  Varmistaa aloittein ja käytännön esimerkein, että keskushallinnon omien kestävän kehityksen ohjelmien ja strategioiden suunnitteluun osallistuvat myös niiden alaiset alue- ja paikallishallinnon yksiköt.  Varmistaa politiikan johdonmukaisuus globaalin, Euroopan unionin ja muun alueellisen sekä kansallisen ja paikallisen ohjelmatyön välillä.  Edistää eri hallinnon tasojen, hallinnon ja elinkeinoelämän sekä hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan välistä yhteistyötä ja lisätä niiden välistä vuoropuhelua.  Edistää kestävän kehityksen työn kytkentää osaksi kunnan strategiatyötä ja suunnittelujärjestelmää ja luoda edellytyksiä kestävän kehityksen toteuttamiselle myös kuntien jokapäiväisessä toiminnassa ja päätöksenteossa. Edistää Aalborgin sitoumusten toimeenpanoa.  Edistää seutu- ja aluetason toimijoiden keskinäistä yhteistyötä ja kiinteämpää kytkentää kuntien kestävän kehityksen prosesseihin. Tehtävään liittyen tehdä tunnetuksi kansallisia ja kansainvälisiä parhaita käytäntöjä.  Tunnistaa kuntien erilaiset tarpeet ja mahdollisuudet kestävän kehityksen edistämisessä riippuen kunnan koosta, sijainnista, taloudellisesta tilanteesta sekä asukas- ja elinkeinoelämän rakenteesta ja etsiä keinoja tukea etenkin pieniä kuntia. (Alue- ja paikallisjaosto APAJA 2008.) Jaoston työssä kiinnitetään erityisesti huomiota seuraaviin sisältökysymyksiin: a) ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen, b) kestävän energiatalouden edistäminen, c) ympäristökasvatus yhteistyössä toimikunnan koulutusjaoston kanssa, d) kestävän tuotannon ja kulutuksen edistäminen, e) ekotehokkaan maankäytön, palvelutehokkaiden liikennejärjestelmien edistäminen, f) kestävien yhdyskunta- ja palvelurakenteiden edistäminen sekä g) jätteiden synnyn ehkäisyn, lajittelun, kierrätyksen ja hyötykäytön edistäminen. Näitä kysymyksiä tarkastellaan integroidusti sekä ympäristön kannalta että taloudellisen kestävyyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin näkökulmasta. (Alue- ja paikallisjaosto APAJA 2008.) Kestävä kehitys paikallistasolla Paikallisagenda on kenties kansainvälisesti tunnustetuin kokonaisuuden hallintaan ja kestävään kehitykseen tähtäävä työväline. YK:n Ympäristö- ja kehityskonferenssi Rio de Janeirossa vuonna 1992 suositteli maailman kaikille kunnille paikallisen kestävän kehityksen toimintaohjelman eli paikallisen Agenda 21:n laadintaa. (Suomen Kuntaliitto 1997.) Paikallisagenda on yhden tai useamman kunnan yhteinen pitkän tähtäimen strategia kestävän kehityksen toteuttamiseksi. Paikallisagenda perustuu kuntayhteisön yhdessä määrittelemään käsitykseen kestävästä kehityksestä. Ohjelmien tavoitteena on ekologisten, taloudellisten, kulttuuristen ja yhteiskunnallisten näkökulmien paikallinen yhteensovittaminen. Kestävän kehityksen toimintaohjelman olennaisia tavoitteita voivat olla esimerkiksi työllisyys ja paikallisdemokratia. (Suomen Kuntaliitto 2009.) Vaikka kestävä kehitys on visio tulevaisuuteen, tarkoittaa se myös konkreettisia tekoja. Kestävän kehityksen toimintaohjelmassa voi olla toimenpiteitä, jotka koskevat Tausta 12 Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2009 esimerkiksi yleiskaavaa, pyöräteitä, kestävän kehityksen opetussuunnitelmia, yritysten ympäristöohjelmia, kävelykatuja, energiansäästötalkoita, julkisen liikenteen edistämistä, kunnan ympäristöjohtamisjärjestelmä, paikallisten elinkeinojen kehittämistä tai uusiutuvien energianlähteiden käyttöönottoa. Paikallisagenda ei ole vain virkamiesten laatima luomus vaan koko kunnan yhteinen näkemys ja tavoite. Työhön tarvitaan mukaan kuntalaisia, yrityksiä, järjestöjä, jne. Tavoitteena on avoin ja keskusteleva toimintatapa, jonka tuloksena yhteisesti asetetut tavoitteet saavutetaan. Vaikka päävastuu paikallisagendan läpiviennistä on kunnanhallinnolla, se on haaste kaikille kuntalaisille ja yhteisöille. (Suomen Kuntaliitto 2009.) Suomessa oli Kuntaliiton tilaston mukaan 15.10.2008 mennessä yhteensä 267 paikallisagendan laatinutta kuntaa. Kainuusta paikallisagendat on laadittu Kajaanissa ja Suomussalmella. Kajaanissa prosessi lähti käyntiin vuonna 1997, kun se liitettiin osaksi kaupungin kehittämisstrategiaa ja kaupunkiohjelmaa. Agendaprosessi aloitettiin puhtaalta pöydältä, sillä kaupungissa ei ollut ennestään kattavaa ympäristöohjelmaa. Kestävän kehityksen toimintaohjelma valmistui vuoden 1998 alkupuolella ja se hyväksyttiin lautakunnissa ja valtuustossa. Prosessi kulki nimellä ”Hyvä Kajaani Huomennakin”. (Niemenmaa 2001.) Kestävän kehityksen ohjelmalla pyritään Kajaanissa ekologiseen kestävyyteen, jota taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen ulottuvuuksien nähdään edistävän. Ohjelmaa valmistelemaan kutsuttiin eri sidosryhmiä, joita saapui mukaan 20 eri taholta. Kokouksissa ja kyselyillä selvitettiin sidosryhmien keskeisiä tavoitteita, joiden pohjalta työstettiin agendan painopistealueet. Painopisteiden valinnassa asioita pyrittiin pohtimaan paikallisesta näkökulmasta. Kuuteen työryhmään koottiin sidosryhmien edustajia sekä luottamushenkilöitä pohtimaan tavoitteita ja toimenpiteitä. Yhdeksi teemaksi valittiin metsät ja luonto. Metsiä tarkastellaan paikallisagendassa monipuolisesti kestävän kehityksen eri näkökulmista. Muut teemat olivat paikallinen tuotanto, kulutus, osaaminen ja kulttuuri; ympäristötietoisuus ja - vastuullisuus; sosiaalinen hyvinvointi ja terveys; maankäyttö, liikenne ja kaavoitus sekä kestävän kehityksen omatunto. Kaupunkiin perustettiin myös kaupunkisuunnittelupäällikön johtama seurantaryhmä, jonka tehtävä oli löytää mittareita kestävän kehityksen seurannalle. Ryhmän tehtävänä on ollut myös ylläpitää kansalaiskeskustelua, jota on toteutettu kuntafoorumeissa. (Niemenmaa 2001.) Kajaanin kestävän kehityksen toimintaohjelman pääperiaatteet ovat: kajaanilaisten sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, Kajaanin metsien ja luonnon eri käyttömuotojen yhteensovittaminen, kajaanilaisten ympäristötietoisuuden ja - vastuullisuuden lisääminen, paikallisuus voimavaraksi eli paikallisen tuotannon ja kulutuksen kohtaaminen, paikallisen osaamisen entistä laajempi hyödyntäminen sekä paikallisten ominaispiirteiden ja kulttuurin säilyttäminen sekä taloudellisesti kestävä, eheä yhdyskuntarakenne. Edellä mainittujen päämäärien alle on kirjattu 18 päätavoitetta ja kymmeniä alatavoitteita sekä keinoja ja toimenpide-ehdotuksia, joita toteuttamalla tavoitteet ja päämäärät saavutetaan. Suomussalmen paikallisagenda valmistui vuoden 1998 lopussa. Kestävän kehityksen toimintasuunnitelman teemana on tuotteen elinkaari. Elinkaari on jaettu neljään osioon, jotka ovat valmistus ja suunnittelu, hankinta, käyttö ja luopuminen. Jokaisen osion kohdalle on esitetty työkaluja eli konkreettisia keinoja ja toimenpiteitä, joilla Tausta 13 Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2009 kuntalaisten ja kunnan toimintaa voidaan ohjata kestävälle tielle. (Suomussalmen kunta 1998) Energia- ja ilmastopolitiikka EU-tasolla sekä Suomessa Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan ihmisen toiminnasta johtuvaa, ilmakehän lisääntyvästä kasvihuonekaasupitoisuudesta aiheutuvaa globaalia ilmaston lämpenemistä. Ihmisen toiminta kuten fossiilisten polttoaineiden käyttö ja metsien raivaaminen nostavat hiilidioksidin ja muiden lämpöä sitovien kaasujen pitoisuutta ilmakehässä. Myös mm. kaatopaikoilta vapautuva metaani sekä lannoitteiden liikakäytön aiheuttamat päästöt vaikuttavat ilmaston lämpenemiseen. EU:n integroidulla energia- ja ilmastonmuutospolitiikalla tavoitellaan ilmaston huomioon ottavaa taloutta, joka perustuu hiiltä säästäviin teknologioihin ja energialähteisiin. Ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi EU on luvannut leikata kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 20 % vuoteen 2020 mennessä. Energiankulutusta on puolestaan päätetty vähentää energiankäyttöä tehostamalla 20 % verrattuna vuotta 2020 koskeviin ennusteisiin. Uusiutuvista lähteistä tuotetun energian osuus energian kokonaiskulutuksesta nostetaan 20 %:iin ja biopolttoaineiden osuus bensiinin ja dieselin kokonaiskulutuksesta nostetaan vähintään 10 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi kehitetään vähäpäästöistä ja päästötöntä teknologiaa ja edistetään sen käyttöä, yhtenäistetään EU:n energiamarkkinoita, nivotaan EU:n energiapolitiikka yhä paremmin muiden alojen politiikkaan sekä lisätään kansainvälistä yhteistyötä. (Euroopan komissio 2008.) Työ- ja elinkeinoministeriön (2009) mukaan Suomen energiapolitiikalla on kolme peruslähtökohtaa: energia, talous ja ympäristö. Keskeisellä sijalla ovat energian saatavuuden turvaaminen, energian kilpailukykyinen hinta ja syntyvien ympäristöpäästöjen pitäminen kansainvälisten sitoumusten rajoissa. Energiapolitiikan toimintaympäristöön vaikuttavista tekijöistä merkittävin on kansainvälinen yhteistyö, jolla vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä. Myös muiden kestävän kehityksen ja ympäristötavoitteiden integrointi energiatalouteen on keskeinen toimintaperiaate. Noudatettava energiapolitiikka perustuu hallitusneuvotteluissa sovittuihin tavoitteisiin ja erikseen laadittuihin energiapoliittisiin asiakirjoihin, joita on esimerkiksi hallituksen energiapoliittinen ohjelma. Noudatettava energiapolitiikka pohjautuu myös erityisohjelmiin kuten kansalliseen ilmastostrategiaan ja kansainvälisiin sitoumuksiin. Vuonna 2001 hyväksytty kansallinen ilmastostrategia ja sitä täydentävät ohjelmat määrittävät noudatettavan energiapolitiikan linjat. Toisaalta ilmastostrategian valmistelussa on otettu huomioon myös energiapolitiikan lähtökohdat. Valtioneuvosto hyväksyi 6.11.2008 Suomelle uuden, kunnianhimoisen ilmasto- ja energiastrategian, joka käsittelee ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä varsin yksityiskohtaisesti vuoteen 2020 ja viitteenomaisesti aina vuoteen 2050 asti. Strategia osoittaa selkeästi, että Euroopan komission Suomelle ehdottamia päästöjen vähentämistavoitteita, uusiutuvan energian edistämistavoitteita tai energiankäytön tehostamistavoitteita ei saavuteta ilman merkittäviä uusia ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä. Suomi on maailman johtavia maita uusiutuvien energialähteiden ja erityisesti bioenergian hyödyntämisessä. Uusiutuvista energiamuodoista saadaan neljännes koko Suomen energian kulutuksesta ja sähköntuotannosta niiden osuus on yli neljännes. Tausta 14 Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2009 Suomessa käytettävistä uusiutuvista energiamuodoista tärkeimpiä ovat bioenergia, varsinkin puu ja puupohjaiset polttoaineet, vesivoima, tuulivoima, maalämpö ja aurinkoenergia. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on edelleen lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja osuutta energian kulutuksesta. Tämä on energiansäästön ohella merkittävimpiä keinoja saavuttaa Suomen ilmastotavoitteet. Suomessa kansallisena tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvien energialähteiden käyttö ei lisää hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi uusiutuvan energian käyttö edistää työllisyys- ja aluepoliittisia tavoitteita ja lisää huoltovarmuutta. Se myös tukee alan teknologian vientiä. Turve on Suomessa määritelty hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi. Sillä on noin 6 % osuus energiataseessa. Kotimaisena polttoaineena turpeella on huomattava aluepoliittinen, työllistävä ja energiahuollon varmuutta lisäävä vaikutus. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on säilyttää turve kilpailukykyisenä vaihtoehtona energiantuotannossa. Suomessa kulutetusta sähköstä noin 25 % tuotetaan ydinenergialla. Maassa toimii neljä ydinvoimalaa, viidettä ollaan parhaillaan rakentamassa. Ydinvoima edesauttaa merkittävästi Suomen kansallisen ilmastostrategian toteutusta. Ilmastostrategian tavoitteena on pitää vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt ajanjaksolla 2008–2012 keskimäärin samalla tasolla kuin vuonna 1990. Ydinvoiman käytöstä ei käytännössä aiheudu kasvihuonekaasupäästöjä. 1.3 Kainuu kestävän kehityksen ja ilmastovastuullisuuden toimintaympäristönä Ilmastovastuullisuus on kestävän kehityksen näkökulmista erityinen siksi, että sillä on vahvat kytkökset myös kestävän kehityksen muihin osa-alueisiin. Toimet ilmastovastuullisuuden lisäämiseksi usein tukevat myös muita kestävän kehityksen ulottuvuuksia. Ilmastovastuullisesti toimittaessa fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla energialähteillä lisää paikallisesti ja lähellä käyttöpaikkaa tuotetun energian käyttöä. Lähellä tuotettu uusiutuva energia sisältää lisäksi energian logistiikkaketjussa vähemmän välillisiä negatiivisia ympäristövaikutuksia. Paikallisella energialla on aluetaloudellisesti suuri merkitys mm. uusien työpaikkojen kautta. Työpaikkojen syntyminen suuren työttömyyden alueille lisää toimeentulon mahdollisuuksia alueella, millä puolestaan on positiivinen vaikutus alueen väestöllisiin indikaattoreihin sekä työttömyyden aiheuttamien negatiivisten sivuvaikutusten vähenemiseen. Toimeentulon mahdollisuuksien paraneminen tukee myös alueen maaseudun kulttuurin säilymistä sekä yhteisöllisyyttä. Ilmastonmuutoksen hillitseminen on työtä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Ilmastovastuullisuus on siis vain yksi osa-alue kestävän kehityksen edistämisessä, mutta sillä on muita kestävän kehityksen ulottuvuuksia moninaisten vaikutusmekanismien kautta tukeva vaikutus. Edellisessä luvussa esiteltiin kestävän kehityksen kansalliset indikaattorit, joita on yhteensä 34. Osittain samoja indikaattoreita voidaan tarkastella myös pienemmällä aluetasolla kuten maakunnan tai läänin tasolla, mutta osan kohdalla ainoa käyttökelpoinen ja järkevä tarkastelutaso on koko maa. Karkeasti arvioituna noin puolet kansallisista kestävän kehityksen seurantaindikaattoreista on maakuntatason Tausta 15 Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2009 tarkasteluun soveltuvia ja näistä myös on saatavilla varsin helposti ajantasaista tilastotietoa esimerkiksi Tilastokeskuksen kautta. Näitä ovat mm. energian kokonaiskulutus, uusiutuvien energianlähteiden käyttö, alueellinen väestönmuutos, huoltosuhde, joukko- ja henkilöautoliikenne, elinajanodote syntymähetkellä, väestönkehitys ikäryhmittäin, vaikeasti työllistettävät, jatko-opintoihin sijoittuminen, maahanmuuttajien työttömyysaste ja vieraskielisten kouluikäisten määrä, äänestysaktiivisuus sekä työttömyys. Mikäli maakuntatasolla Kainuussa halutaan tarkastella kestävää kehitystä ja ilmastovastuullisuuden toteutumista systemaattisesti, tarvitaan uusia maakuntatasolle soveltuvia seurantaindikaattoreita ja kattava seurantajärjestelmä, joka ottaa huomioon sekä ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen että kulttuurisen kestävyyden. Seuraavaksi on tarkasteltu lyhyesti Kainuuta kestävän kehityksen ja ilmastovastuullisen toiminnan toimintaympäristönä muutamien edellä mainittujen indikaattoreiden kautta. Kainuun maakunta koostuu yhdeksästä kunnasta ja maakunnan aluekeskuksena toimii Kajaanin kaupunki (kuva 1). Maakunta jaetaan kahteen seutukuntaan: Kajaanin seutukuntaan, johon kuuluvat Kajaani, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo ja Vaala sekä Kehys-Kajaanin seutukuntaan johon kuluvat Hyrynsalmi, Kuhmo, Puolanka ja Suomussalmi. Koko Kainuussa asuu yhteensä noin 83 000 asukasta. Vaikka maakunnan pinta-ala on 7,2 % Suomen pinta-alasta, koko maan väestöstä ainoastaan 1,6 % asuu Kainuussa. Harvaan asutun ja pitkien etäisyyksien maakunnan haasteita ovat työttömyys, väestön väheneminen, tiedossa oleva väestörakenteen muutos ja maakunnan talouden kehitys. (Kainuun maakunta -kuntayhtymä 2009, Tilastokeskus 2009) Kuva 1. Kainuun maakunta. Kainuun väestö on vähentynyt tasaiseen tahtiin jo yli 20 vuoden ajan (kuva 2). Vielä vuonna 1980 maakunnan väestön määrä oli lähes 100 000 asukasta. Vuoden 2008 lopussa Kainuun väestömäärä läheni jo 83 000 asukkaan rajaa. Viime vuosien aikana väestön väheneminen on kohdistunut erityisesti Kehys-Kainuun seutukuntaan kun taas Kajaanin seutukunnan alueella väestön väheneminen on ollut hitaampaa. 50 km  Sotkamo KuhmoKajaani Vaala Paltamo Puolanka Hyrynsalmi Suomussalmi Ristijärvi Tausta 16 Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2009 Kuva 2. Kainuun väestömuutos 1980–2008 (Tilastokeskus 2009). Kainuun väestön väheneminen johtuu erityisesti poismuutosta (kuva 3). Jo pidemmän aikaa Kainuusta poismuuttaneiden määrä on ollut suurempi kuin maakuntaan muuttaneiden määrä. Vuositasolla poismuuttaneiden määrä on ollut keskimäärin lähes 750 henkilöä. Erityisesti vuosina 1997 sekä 2000–2001 poismuuttaneita oli toista tuhatta vuotta kohti. Poismuuton ohella matala syntyvyys selittää maakunnan väestön jatkuvaa vähenemistä. Vuonna 1997 oli edellisen kerran maakunnassa enemmän syntyneitä kuin kuolleita. Tämän jälkeen syntyneitä on ollut aina vähemmän kuin kuolleita. Kuva 3. Kainuun väestönmuutos ja sen osatekijät 1995–2007 (Tilastokeskus 2009). -1400 -1200 -1000 -800 -600 -400 -200 0 200 400 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 hlöä Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Muutos 0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 80000 90000 100000 1980 1985 1990 1995 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 h en ki lö ä Kainuun maakunta Kajaanin seutukunta Kehys-Kainuun seutukunta Tausta 17 Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2009 Väestön vähenemisen lisäksi muutoksia tapahtuu myös Kainuun väestörakenteen sisällä. Kuvasta 4 voidaan havaita väestörakenteen toteutunut ja ennakoitavissa oleva muutos vuosina 2000–2040. Kuva 4. Kainuun väestö sukupuolen ja iän mukaan 2000 ja 2008 sekä väestöennusteet vuosille 2020 ja 2040 (Tilastokeskus 2009). Kuvaan tummemmalla värillä merkitty työikäisen väestön määrä jatkaa vähenemistään yhdessä lasten ja nuorten kanssa samalla kun eläkkeelle siirtyvien määrä kasvaa. Väestön ikääntyminen heikentää huoltosuhdetta ja aiheuttaa haasteita mm. asumisen, liikenteen ja yleensä palveluiden järjestämiselle. Väestöpyramidi muistuttaa tulevaisuudessa Kainuussa yhä enemmän tuhkauurnaa. Kuvatun kaltainen väestörakenteen muutos aiheuttaa ongelmia erityisesti julkiselle rahoitukselle, koska väestön ikääntyminen vaatii lisää kustannuksia ennen kaikkea terveydenhuollossa. Kainuun taloudellinen huoltosuhde, eli kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa (lasta, opiskelijaa, eläkeläistä) ja työtöntä on yhtä työllistä kohden, on koko maan keskiarvoa selvästi korkeampi (kuva 5). Vuonna 2007 Kainuun taloudellinen huoltosuhde oli 1,67 kun se koko maassa oli 1,24. Näin ollen Kainuussa on sataa työllistä kohti yhteensä 167 työvoiman ulkopuolella olevaa tai työtöntä. Kehys- Kainuussa taloudellinen huoltosuhde on tarkastelujaksona ollut suurimmillaan 2,31 vuonna 2001, mutta tästä se on viime vuosina kuitenkin laskenut hieman. Kajaanin seutukunnan taloudellinen huoltosuhde on koko maakunnan keskiarvon alapuolella, mutta silti selvästi korkeammalla kuin maassa keskimäärin. Viimeaikaisen talouden taantuman myötä taloudellinen huoltosuhde tulee todennäköisesti kasvamaan viime vuosien laskun jälkeen. miehet naiset 5000 4000 3000 2000 1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 0-4 5-9 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-79 80-84 85-89 90- 2000 miehet naiset 4000 3000 2000 1000 0 1000 2000 3000 4000 0-4 5-9 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-79 80-84 85-89 90- 2008 miehet naiset 4000 3000 2000 1000 0 1000 2000 3000 4000 0-4 5-9 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-79 80-84 85-89 90- 2020 miehet naiset 4000 3000 2000 1000 0 1000 2000 3000 4000 0-4 5-9 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-79 80-84 85-89 90- 2040 Tausta 18 Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2009 Kuva 5. Kainuun taloudellinen huoltosuhde 1990–2007 (Tilastokeskus 2009). Kainuun työttömyysaste on useana vuonna ollut maakuntien korkeimpia Suomessa. Vuonna 2008 Kainuun työttömyysaste laski 11,2 %:iin mutta tätä edeltävinä vuosina se on pysynyt jatkuvasti 15–20 % tienoilla (kuva 6). Koko maassa työttömyysaste on samanaikaisesti laskenut tasaisesti ja vuonna 2008 se oli jo 6,4 %. Vuoden 2008 lopulla alkaneen taloustaantuman myötä työttömyysaste on lähtenyt kasvuun niin Kainuussa kuin valtakunnallisestikin. Esimerkiksi heinäkuun 2009 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Kainuussa jo 15,4 %. Erityisesti nuorisotyöttömyys on ollut selvässä nousussa, kun taas mm. pitkäaikaistyöttömien määrä on vähentynyt (Kainuun TE-keskus 2009). Kuva 6. Kainuun työttömyysaste 1998–2008 (Tilastokeskus 2009). 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 1990 1995 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Suomi Kainuun maakunta Kajaanin seutukunta Kehys-Kainuun seutukunta 11,4 10,2 9,8 9,1 9,1 9,0 8,8 8,4 7,7 6,9 6,4 18,1 15,9 19,4 17,7 16,5 17,0 17,5 16,6 17,1 15,7 11,2 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 % Koko maa Kainuu Tausta 19 Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2009 Kainuun 15 vuotta täyttäneestä väestöstä vuonna 2008 yhteensä 61,6 %:lla oli suoritettuna jokin perusasteen jälkeinen tutkinto (kuva 7). Keskiasteen tutkinto on tyypillisin suoritettu tutkinto, joka löytyy lähes 30 000 kainuulaiselta. Alimman korkea-asteen tai korkeakouluasteen tutkintoja on selvästi vähemmän. Kuva 7. 15 vuotta täyttäneen väestön koulutusrakenne Kainuussa 2008 (Tilastokeskus 2009). Kainuun työllisistä selvästi suurin osa työskentelee yhteiskunnallisten palveluiden toimialalla (taulukko 1). Merkittäviä työllisten toimialoja ovat myös teollisuus, kauppa, majoitus- ja ravitsemustoiminta sekä rahoitus-, kiinteistö-, ym. palvelut. Maa- ja metsätaloudessa työskenteleviä on Kainuussa koko maan keskiarvoa selvästi enemmän. Taulukko 1. Kainuun työlliset toimialoittain vuonna 2006 (Tilastokeskus 2009). Toimiala Kainuu Koko maa henkilöä % % (A-B) Maa- ja metsätalous 2 508 8,2 3,9 (C) Kaivostoiminta ja louhinta 194 0,6 0,2 (D) Teollisuus 4 148 13,6 17,8 (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 176 0,6 0,7 (F) Rakentaminen 2 168 7,1 6,4 (G-H) Kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta 3 883 12,7 15,3 (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 1 835 6,0 7,3 (J-K) Rahoitus-, kiinteistö-, ym. palvelut 3 298 10,8 15,0 (L-Q) Yhteiskunnalliset palvelut 11 956 39,1 32,5 (X) Toimiala tuntematon 405 1,3 1,0 Yhteensä 30 571 100 100 Kainuun väkimäärässä ja ikärakenteessa sekä elinkeinoelämässä tapahtuvat muutokset voivat muodostaa uhan monille kestävän kehityksen tavoitteille. Väestön siirtyminen maaseudulta keskustaajamiin ja kaupunkeihin, nuorten muutto maakunnasta pois, väestön ikääntyminen sekä palvelurakenteen muutos voivat heijastua negatiivisesti mm. kestävän kehityksen sosiaalisen ja kulttuurillisen hyvinvoinnin indikaattoreihin. Energiankäyttö Kainuussa Kainuussa primäärienergian kulutuksesta vuonna 2007 uusiutuvan energian osuus oli 47 % (kuva 7), joka jakautui uusiutuvilla energialähteillä tuotettuun sähköön (26 %), puunenergiaan (20 %) ja lämpöpumppuihin (1 %). Muita merkittäviä kulutuksen osa- alueita ovat uusiutumattomilla energialähteillä tuotettu sähkö, liikenteen polttonesteet, turve sekä lämmitysöljy (kuva 8). Koko valtakunnan tasolla tarkasteltuna uusiutuvan 27183 29486 7181 4137 2697 142 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Keskiasteen tutkinto Alin korkea-asteen tutkinto Alempi korkeakouluasteen tutkinto Ylempi korkeakouluasteen tutkinto Tutkijakoulutusasteen tutkinto henkilöä Tausta 20 Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2009 energian osuus on Kainuussa korkea. Maakunnassa ollaan jo tällä hetkellä selvästi yli kansallisesti vuodelle 2020 asetetun tavoitteen, jossa uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta olisi 38 % koko maassa. Kuva 8. Primäärienergian kulutus Kainuussa vuonna 2007 (6 885 GWh). Uusiutuvan energian osuus 47 %. Kainuun kunnista uusiutuvan energian osuus on maakunnan keskiarvoa suurempi Kuhmossa (63 %), Hyrynsalmella (54 %), Suomussalmella (54 %), Vaalassa (53 %) ja Paltamossa (48 %). Uusiutuvan energian osuus on pienin Sotkamossa (25 %) (kuva 9). Kuva 9. Uusiutuvan energian osuus primäärienergian kulutuksesta Kainuun kunnissa vuonna 2007. Kainuun sähkönkulutuksesta merkittävä osa tapahtuu teollisuudessa (kuva 10). Kulutuskohteiden välillä on Kainuun kuntien välillä kuitenkin suuria eroja. Erityisesti Kajaanissa ja Sotkamossa teollisuus on suurin sähkönkuluttaja, kun taas muissa kunnissa sähköä kulutetaan asumiseen ja maatalouteen. Kajaanissa vuonna 2008 tapahtunut paperitehtaan lakkauttaminen on kuitenkin todennäköisesti muuttanut sähkönkulutuskohteiden jakaumaa kaupungissa merkittävästi. Koko maan tasolla sähkönkulutuksesta hieman yli puolet on teollisuudessa, neljännes asumisessa ja maataloudessa ja loput viidennes palveluissa ja rakentamisessa. Sähkö, uusiutuva 26 % Puuenergia 20 % Lämpöpumput 1 % Muut uusiutuvat 1 % Lämmitysöljy 8 % Turve 12 % Liikenne 12 % Moottoriöljy 2 % Sähkö, ei uusiutuva 17 % Muut, ei uusiutuvat 1 % 53 43 54 25 38 48 63 35 54 47 0 20 40 60 80 100 Vaala Ristijärvi Suomussalmi Sotkamo Puolanka Paltamo Kuhmo Kajaani Hyrynsalmi KAINUU % Tausta 21 Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2009 Kuva 10. Sähkönkulutuskohteet Kainuussa vuonna 2007 (Energiateollisuus 2009). Rakennusten päälämmitysaineita Kainuussa ovat puu ja turve sekä sähkö (kuva 11). Ainoastaan Kajaanissa puun osuus rakennusten lämmitysaineena on selvästi pienempi kuin muissa Kainuun kunnissa. Kajaanissa puolestaan kaukolämmön osuus on muita Kainuun kuntia suurempi. Kuva 11. Rakennusten päälämmitysaine Kainuussa vuonna 2007 (Tilastokeskus 2009). Taulukossa 2 on esitetty energian tuotanto Kainuun kunnissa vuonna 2007. Uusiutuvalla energialla tuotetaan Kainuussa hieman yli puolet energiasta. Erityisesti puun osuus on Kainuussa hyvin suuri. Samoin turpeen rooli on merkittävä, erityisesti Kajaanissa sen osuus on lähes yhtä suuri kuin puun. 40 41 33 50 43 42 39 18 42 33 11 33 32 41 26 33 31 30 36 31 34 38 5 8 13 5 6 6 10 23 6 13 23 13 13 9 9 9 11 15 17 17 14 20 8 5 4 10 10 10 7 6 4 6 8 0 20 40 60 80 100 Vaala Suomussalmi Sotkamo Ristijärvi Puolanka Paltamo Kuhmo Kajaani Hyrynsalmi KAINUU Koko Suomi % Puu, turve Sähkö Kauko- tai aluelämpö Öljy, kaasu Muu tai tuntematon 52 52 26 67 65 61 43 7 66 15 26 44 29 22 30 32 25 31 7 29 12 20 4 19 53 2 3 14 26 85 6 73 55 0 20 40 60 80 100 Vaala Suomussalmi Sotkamo Ristijärvi Puolanka Paltamo Kuhmo Kajaani Hyrynsalmi KAINUU Koko Suomi % Asuminen ja maatalous Palvelut ja rakentaminen Teollisuus Tausta 22 Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2009 Taulukko 2. Energiantuotanto Kainuussa vuonna 2007 (GWh). Hyryn- salmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomus- salmi Vaala Kainuu Koskivoima 132,2 94,2 50,8 81,0 0,0 6,0 49,0 155,4 645,4 1 214,0 Sähkön kulutus 24,0 1 877,4 103,0 35,1 27,7 11,9 233,2 80,3 40,9 2 433,5 Lämpövoima 355,3 23,1 8,1 386,5 Energiantuotanto Öljy 17,8 166,4 48,2 30,3 18,6 7,9 201,3 51,2 22,5 564,1 Puu 36,1 754,4 226,7 52,7 42,2 15,7 71,1 120,0 34,5 1 353,4 Turve 0,0 745,4 0,0 0,0 0,0 3,5 71,3 0,0 9,4 829,6 Lämpöpumput 1,9 15,0 5,4 2,7 2,5 1,0 8,0 5,8 2,7 45,0 Muut uusiutuvat 0,0 93,9 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 93,9 Muut uusiutumatt. 0,0 45,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 45,5 Liikenne 31,6 407,1 78,7 60,6 36,2 13,0 87,6 111,1 33,3 859,2 Moottoriöljy 4,3 22,5 10,8 7,5 4,4 1,5 98,2 10,9 5,3 165,5 Uusiutuvat 170,2 957,5 282,9 136,4 44,7 22,7 128,1 281,2 682,6 2 706,3 Uusiutumatt. 53,7 1 386,9 137,7 98,4 59,2 25,9 458,4 173,2 70,5 2 463,9 Kainuun haasteina ovat tulevaisuudessa erityisesti vanheneva ja vähenevä väestö sekä asutuksen keskittyminen taajamiin maaseudun autioituessa. Maakunnassa on kuitenkin runsaasti vielä mm. hyödyntämättömiä luonnonvaroja. Metsissä on runsaasti uusiutuvan energian potentiaalia, jonka käytön lisääminen entisestään edistää sekä työllisyyttä että kestävän kehityksen mukaisten periaatteiden toteutumista. 1.4 Aineistot ja tutkimuskysymykset Esiselvityshankkeen tavoitteena oli Kainuun maakunnan nykytila-analyysin lisäksi selvittää kainuulaisten luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden, Kainuussa toimivien yritysten, yhdistysten ja järjestöjen sekä muiden merkittävien maakunnallisten toimijoiden tiedolliset, toiminnalliset ja viestinnälliset tarpeet kestävään kehitykseen sekä ilmastovastuullisuuteen liittyen. Kysely toteutettiin Internet-pohjaisena kyselynä, joka lähetettiin vastattavaksi sähköpostitse. Kyselyyn oli mahdollista vastata joko Internetissä tai sähköpostin liitteenä olleen word-lomakkeen avulla. Kysely toteutettiin ajalla 23.3.–9.4.2009. Kyselyn kohderyhmien yhteystiedot kerättiin julkisista rekistereistä. Perille menneitä kyselyjä oli yhteensä 623 kappaletta. Yrityksiä oli kyselyn saaneista noin puolet. Vastausajan puolivälissä vastauksia karhuttiin kaikilta niiltä henkilöiltä, jotka eivät olleet tuohon mennessä vielä vastanneet kyselyyn. Kyselyyn saatiin yhteensä 150 vastausta, jolloin vastausprosentiksi muodostui 24,1. Kyselyyn saatujen vastausten määrää voidaan pitää varsin hyvänä ja vastausprosenttia kyselyille tyypillisenä. Merkillepantavaa on, että kaikista kyselyn saaneista kohderyhmistä saatiin runsaasti vastauksia, samoin vastauksia saatiin kattavasti eri puolilta Kainuuta. Kyselyn lisäksi tehtiin yhteensä yhdeksän teemahaastattelua kyselyn kohderyhmiä edustaville, erikseen valituille henkilöille. Haastateltavien joukossa oli mm. Kajaanin paikallisagendan laatimisessa mukana olleita henkilöitä, Kainuun avainyritysten edustajia sekä eri teemaohjelmien vastuuhenkilöitä. Haastatteluiden osalta tehtiin yhteistyötä myös VACCIA-hankkeen (Vulnerability Assessment for Climate Change Impact and Adaptation / Luonnon tarjoamien palveluiden haavoittuvuusarviointi ja sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon) kanssa, jossa haastateltiin yhteensä yhdeksää matkailutoimija Sotkamo–Vuokatti-alueelta. Vuokatin alueen matkailuyrittäjille Tausta 23 Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2009 tehtyjen haastatteluiden yhteydessä pohdittiin myös kestävään kehitykseen ja ilmastovastuullisuuteen liittyviä kysymyksiä. Kolmivuotisen (2009–2011) VACCIA-hankkeen koordinaattorina toimii Suomen ympäristökeskus ja kumppaneina Ilmatieteen laitos sekä Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistot. Hankkeen rahoitus on EU:n LIFE+ -ohjelmasta. Hankkeessa selvitetään, kuinka ilmaston lämpeneminen muuttaa suomalaisia ekosysteemipalveluja, kuten luonnon monimuotoisuutta, veden hyvää laatua ja muita luonnon tarjoamia edellytyksiä maa-, metsä-, ja kalataloudelle, luontomatkailulle sekä maankäytölle kaupunkiympäristöissä. Lönnrot-instituutti on mukana hankkeen työpaketissa 12: Matkailu, jossa on tavoitteena mallintaa sekä paikallisen ekosysteemin että paikallisyhteisön kannalta kriittiset tekijät, jotka vaikuttavat luontoperustaiseen matkailuun. Mallintaminen alkaa ekologisten, sosiaalisten ja terveydellisten nykytilanteiden haavoittuvuus- kartoituksella, jota hyödynnetään matkailuun liittyvien tulevaisuuden riskien arvioinnissa ja muutokseen sopeutumisessa. Tulevaisuuden sopeutumistoimenpiteitä työstetään yhdessä paikallisten matkailutoimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Työpaketin kohdealueina ovat Kuusamon Ltser-alue ja Vuokatti Sotkamosta, joita yhdistää riippuvuus luontoperustaisesta talvimatkailusta ja siten talvisista luonnonoloista Suomen itärajan läheisyydessä. Kyselyn ja haastatteluiden lisäksi toteutettiin kestävää kehitystä ja ilmastovastuullisuutta Kainuun kannalta pohtinut asiantuntijapaneeli 20.8.2009. Asiantuntijapaneeliin osallistui yhteensä 21 henkilöä, joista suurin osa oli myös vastannut hankkeessa toteutettuun kyselyyn. Asiantuntijapaneelissa esiteltiin aluksi lyhyesti hanketta sekä toteutetun kyselyn tuloksia. Lisäksi tutkijatohtori Timo P. Karjalainen Oulun yliopistosta esitteli ilmastovastuullisuuden ja ympäristö- tietoisuuden kasvua Suomessa. Esitysten jälkeen jakauduttiin kolmeen ryhmään: kansalaiset, yritykset ja viranomaistahot. Jokainen ryhmä pohti ilmastovastuullisuuden ja kestävän kehityksen merkitystä ja vaikutuksia Kainuussa sekä edustamansa ryhmän odotuksia muita toimijoilta ilmastovastuullisuuden edistämiseksi. Tilaisuuden lopuksi kaikki ryhmät esittelivät toisille ryhmille keskustelujensa tulokset. Taustaa kyselyyn vastanneista Seuraavassa esitellään lyhyesti hankkeessa toteutettuun kyselyyn vastanneiden taustaa. Kyselyssä vastaajia pyydettiin määrittelemään, mitä vastaajatahoa tai -tahoja he edustavat. Näin ollen sama henkilö saattoi ilmoittaa edustavansa esimerkiksi yritystä, olevansa luottamushenkilö sekä kuuluvansa yhdistykseen tai järjestöön. Useimmat vastaajista kuitenkin ilmoittivat edustavansa ainoastaan yhtä tahoa. Kyselyyn saatiin eniten vastauksia kuntatason sekä maakuntatason luottamushenkilöiltä (kuva 12). Lähes yhtä paljon vastuksia saatiin yrityksiltä. Viranhaltijoita oli vastaajissa viidesosa ja lähes saman verran yhdistysten ja järjestöjen edustajia. Tausta 24 Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2009 Kuva 12. Kyselyyn vastanneiden henkilöiden taho. Muut vastaajat olivat mm. valtion palveluksessa työskenteleviä sekä hanketyöntekijöitä. Lisäksi saatiin yksittäisiä vastauksia muilta tahoilta. Kyselyyn saatiin vastauksia kaikista Kainuun kunnista, joten vastausten alueellinen kattavuus on kohtalaisen hyvä (kuva 13). Kyselyyn vastanneiden asuinkunta oli useammalla kuin joka kolmannella vastaajalla Kajaani. Seuraavaksi eniten vastuksia saatiin Kuhmosta, Sotkamosta ja Suomussalmelta. Myös kaikista Kainuun pienemmistä kunnista tuli useita vastauksia kustakin. Kainuun ulkopuolella asuvia oli vastaajien joukossa yhteensä seitsemän henkilöä. Kuva 13. Kyselyyn vastanneiden asuinkunta. 0 10 20 30 40 Muu N=(14) Yhdistys tai järjestö N=(28) Viranhaltija (maakunta tai kunta) N=(30) Yritys N=(54) Luottamushenkilö (maakunta tai kunta) N=(57) % vastaajista 0 10 20 30 40 Kainuun ulkopuolelta N=(7) Ristijärvi N=(4) Puolanka N=(5) Vaala N=(7) Hyrynsalmi N=(8) Paltamo N=(11) Suomussalmi N=(16) Sotkamo N=(17) Kuhmo N=(20) Kajaani N=(55) % vastaajista Kestävä kehitys ja ilmastovastuullisuus 25 Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2009 2 Kestävä kehitys ja ilmastovastuullisuus Kainuussa ässä luvussa tarkastellaan hankkeessa toteutetun kyselyn ja haastatteluiden kautta saatuja tuloksia kestävän kehityksen ja ilmastovastuullisuuden nykytilasta sekä kehittämistarpeista Kainuussa. 2.1 Teemojen tärkeys ja niiden huomioon ottaminen Hankkeessa toteutetussa kyselyssä vastaajat saivat esittää, mitkä ovat heidän mielestään kestävän kehityksen ja ilmastovastuullisuuden edistämisen kannalta kolme keskeisintä teemaa. Lähes kaikki vastaajat valitsivat tärkeäksi teemaksi energiantuotannon ja -kulutuksen (kuva 14). Yli 60 % vastaajista valitsi tärkeimpien teemojen joukkoon myös kulutustottumukset, jäteasiat sekä kierrätyksen. Yli puolet vastaajista nosti teemojen joukkoon liikenteen. Lähes yhtä usein vastaajat mainitsivat ympäristövalistuksen ja -kasvatuksen sekä tiedottamisen. Kuva 14. Mitkä ovat mielestäsi kestävän kehityksen ja ilmastovastuullisuuden edistämisen kannalta kolme keskeisintä teemaa? Selvästi vähemmän mainintoja keskeisimmistä teemoista saivat asuminen sekä maankäyttö ja rakentaminen. Muutamat vastaajat nostivat teemojen joukkoon myös omia ehdotuksiaan. Nämä olivat lähinnä teollisuuden sekä yleensä palvelujen ja T 0 20 40 60 80 100 Jokin muu teema N=(7) Maankäyttö ja rakentaminen N=(27) Asuminen N=(29) Ympäristövalistus ja -kasvatus, tiedottaminen N=(74) Liikenne N=(79) Kulutustottumukset, jäteasiat ja kierrätys N=(95) Energiantuotanto ja -kulutus N=(138) % vastaajista Kestävä kehitys ja ilmastovastuullisuus 26 Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2009 tarvikkeiden tuottajien toiminta ja ekologisuus, lähipalvelut ja -tuotanto, ihmisten tarpeet, lainsäädäntö, panos-tuotos-vertailut ennen päätöksentekoa sekä ympäristöllinen kokonaisuuden hallinta. Myös teemahaastatteluissa tärkeimmäksi teemaksi nousi energiatuotanto ja -kulutus ja seuraavaksi tärkeimmiksi kulutustottumukset, jäteasiat ja kierrätys. Kolmantena teemana nousi esille sen sijaan asuminen. Hyvin tärkeänä pidettiin myös ympäristövalistusta ja -kasvatusta sekä tiedottamista. Vähemmän tärkeiksi teemoiksi nimettiin liikenne sekä maankäyttö ja rakentaminen. Lisäksi yksittäisenä teemana mainittiin maatalous. Vastaajat pohtivat kyselyssä myös sitä, miten tärkeitä ovat heidän mielestään erilaiset ilmastovastuullisuutta ja kestävää kehitystä edistävät asiat erityisesti Kainuun kannalta. Kyselyssä vastaajille esitettiin runsaasti erilaisia toimenpiteitä, joiden tärkeyttä he arvioivat viisiportaisella asteikolla (kuva 15). Kuva 15. Miten tärkeinä pidät erityisesti Kainuun kannalta seuraavia ilmastovastuullisuutta ja kestävää kehitystä edistäviä asioita? Tärkeimmäksi toimenpiteeksi erottui vastauksista uusiutuvien energiamuotojen kuten puun, tuulivoiman, aurinkoenergian sekä maalämmön käytön lisääminen. Tärkeimpien toimenpiteiden kärkeen nousivat energia-asioista lisäksi energiatehokkuuden parantaminen sekä paikallisten energialähteiden käytön lisääminen. Muita hyvinkin tärkeinä pidettyjä asioita olivat vastaajien mukaan jätteiden kierrätys ja jätteiden syntymisen ehkäisy, aktiivinen tiedotus ja valistus, 5 11 13 10 14 16 27 30 20 26 40 36 37 31 39 36 43 45 47 61 16 16 24 42 39 45 35 36 45 41 33 39 37 47 40 45 39 40 43 31 36 31 31 36 38 25 29 22 26 27 19 22 19 19 20 15 15 13 10 5 28 22 25 10 8 13 8 12 7 5 5 3 7 3 2 3 3 2 1 1 15 20 7 3 1 2 1 1 1 2 3 1 0 1 0 0 0 0 0 1 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Entistä tiiviimpi yhdyskuntarakenne Kasvisruoan tarjonnan lisääminen ja eläinperäisten elintarvikkeiden vähentäminen Joukkoliikenteen ja kimppakyytien suosiminen yksityisautoilun sijaan Maiseman hoito ja suojelu sekä luonnonsuojelun edistäminen Vanhojen asuntojen korjausrakentaminen Paikallisten perinteiden ja kulttuurin säilyttäminen Kainuun asukkaiden korkea elämänlaatu Kotimaan matkailu ja paikallisten virkistyspalveluiden suosiminen Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja parantaminen Energiankulutuksen vähentäminen ja luonnonvarojen säästö Kainuulaisten yhdenvertaisuus ja tasa-arvoisuus asuinpaikasta riippumatta Vesien, ilman ja maaperän kuormituksen vähentäminen Paikallisten ja lähellä tuotettujen elintarvikkeiden suosiminen Asuntojen lämmitysjärjestelmien muuttaminen ympäristöystävällisemmiksi Vähäpäästöisen ja päästöttömän teknologian kehittäminen Aktiivinen tiedotus ja valistus Jätteiden kierrätys ja jätteiden syntymisen ehkäisy Paikallisten energialähteiden käytön lisääminen Energiatehokkuuden parantaminen Uusiutuvien energiamuotojen (mm. puu, tuuli, aurinko, maalämpö) käytön lisääminen erittäin tärkeä tärkeä jokseenkin tärkeä vain vähän tärkeä ei lainkaan tärkeä Kestävä kehitys ja ilmastovastuullisuus 27 Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2009 vähäpäästöisen ja päästöttömän teknologian kehittäminen sekä asuntojen lämmitysjärjestelmien muuttaminen ympäristöystävällisemmiksi. Yleisesti ottaen vastaajat pitivät lähestulkoon kaikkia kyselyssä esitettyjä toimenpiteitä tärkeinä tai erittäin tärkeinä. Vähiten tärkeiksi toimenpiteiksi vastaajat katsoivat Kainuun kannalta entistä tiiviimmän yhdyskuntarakenteen, kasvisruoan tarjonnan lisäämisen ja eläinperäisten elintarvikkeiden vähentämisen sekä joukkoliikenteen ja kimppakyytien suosimisen yksityisautoilun sijaan. Kyselyssä vastaajat saivat ottaa kantaa erilaisiin kestävään kehitykseen ja ilmastovastuullisuuteen liittyviin väittämiin (kuva 16). Lähes kaikki vastaajat pitivät kestävää kehitystä ja ilmastonmuutoskysymyksiä tärkeinä asioina. Vastaajat eivät ajatelleet, että ilmastonmuutoksen hidastamisen sijasta tulisi ennemmin keskittyä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Näin ollen vastaajat katsoivat, että ilmastonmuutoksen etenemiseen on vielä mahdollisuuksia vaikuttaa. Kuva 16. Mitä mieltä olet seuraavista ilmastovastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen liittyvistä väittämistä? Useimmat vastaajat olivat samaa mieltä siitä, että myös Kainuun tulisi tehdä osansa ilmastovastuullisuuden ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Vastaajat eivät ajatelleet, että Kainuu olisi liian pieni alue, jotta sillä olisi vaikutusta ilmastomuutoksen hidastamisessa. Eri mieltä oltiin myös siitä, että ilmastonmuutokseen ei voisi vaikuttaa Kainuussa ja että siihen liittyvä työ olisi näin ollen turhaa. Näiden väittämien kohdalla vastaajat olivat useimmin joko täysin tai 5 4 7 3 11 12 21 7 21 15 24 27 19 36 47 7 14 17 23 21 28 22 39 37 48 43 43 56 45 43 28 17 15 46 37 33 26 27 26 27 27 23 19 17 7 34 30 32 23 21 20 24 24 13 8 6 7 5 1 3 26 35 29 4 9 7 6 3 3 2 0 1 1 1 0 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ilmastonmuutoksen hidastamisen sijasta tulisi ennemminkin keskittyä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen Ilmastonmuutokseen ei juuri voi vaikuttaa Kainuussa, joten siihen liittyvä työ on turhaa Kainuu on liian pieni alue, jotta sillä olisi mitään vaikutusta ilmastonmuutoksen hidastamisessa Päätöksenteossa Kainuussa edistetään kestävää kehitystä ja ilmastovastuullisuutta Toimet ilmastonmuutoksen hidastamiseksi synnyttävät yhteiskunnallista epätasa-arvoa Kainuulla tulisi olla keskitetty Internet-portaali kestävälle kehitykselle Kainuussa tulisi laatia maakunnan oma ilmastostrategia Kestävästä kehityksestä ja ilmastovastuullisuudesta saa helposti tietoa Kestävä kehitys on läpikulkevana periaatteena edustamani tahon toiminnassa Otan toiminnassani riittävästi huomioon ilmastovastuullisuuden ja kestävän kehityksen vaatimukset Ilmastonmuutoksen hidastamisessa on huomioitava alueiden erityistarpeet Kestävän kehityksen periaatteet ja ilmastovastuullisuus tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon päätöksenteossa Kansalaisten asenteissa ympäristömyönteisyys on kasvanut, mutta se ei ole vielä siirtynyt käytännön toimintaan Myös Kainuun tulisi tehdä osansa ilmastovastuullisuuden ja kestävän kehityksen edistämiseksi Kestävä kehitys ja ilmastonmuutoskysymykset ovat tärkeitä asioita täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä ei samaa eikä eri mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä Kestävä kehitys ja ilmastovastuullisuus 28 Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2009 jokseenkin eri mieltä. Teemahaastatteluissa tuli myös esille, että Kainuussa tulisi kiinnittää enemmän huomiota ilmastovastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen. Kainuu on ehkä pieni alue, mutta osa suurempaa kokonaisuutta. Kainuussa on lisäksi osaamista, jota tulee käyttää hyödyksi. Kyselyn vastaajien mielestä kansalaisten asenteissa ympäristömyönteisyys on kasvanut, mutta se ei ole vielä siirtynyt käytännön toimintaan. Lähes puolet vastaajista ei ottanut kantaa siihen, edistetäänkö päätöksenteossa Kainuussa kestävää kehitystä ja ilmastovastuullisuutta. Toisaalta 70 % vastaajista kuitenkin katsoi, että päätöksenteossa näitä periaatteita tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon. Rivien välistä voitaneen näin ollen lukea, että kestävä kehitys ja ilmastovastuullisuus eivät ole päätöksenteossa parhaalla mahdollisella tavalla esillä ja täysin läpikulkevina periaatteina. Vastaajien omassa toiminnassa sekä heidän edustamiensa tahojen toiminnassa kestävä kehitys ja ilmastovastuullisuus puolestaan on otettu vastausten mukaan huomioon päätöksentekoa paremmin. Kaksi kolmasosaa vastaajista oli samaa mieltä siitä, että ilmastonmuutoksen hidastamisessa on huomioitava alueiden erityistarpeet. Vajaa puolet vastaajista totesi, että kestävästä kehityksestä ja ilmastonmuutoksesta saa helposti tietoa. Noin joka neljäs vastaaja ei ottanut asiaan kantaa tai oli siitä jokseenkin eri mieltä. Vastaajien mielipiteet jakautuivat varsin selvästi sekä puolesta että vastaan Kainuun ilmastostrategian laatimisen sekä kestävän kehityksen Internet-portaalin toteuttamisen osalta. Molempien toimenpiteiden kohdalla kannattajia oli kuitenkin hivenen enemmän kuin vastustajia. Mm. Pohjois-Pohjanmaalla on parhaillaan käynnissä (2009–2010) maakunnan ilmastostrategian laatiminen Pohjois-Pohjanmaan liiton toteuttamana hankkeena. Vastaajat saivat vielä halutessaan perustella esitettyjä väittämiä ja antamiaan vastauksia niihin. Väittämiä ei perusteltu kovin aktiivisesti, vain 19 vastaajista perusteli vastaustaan. Vastaajien mukaan kestävä kehitys ei toteudu Kainuussa pitkien välimatkojen ja huonojen liikenneyhteyksien takia. Omaa autoa on usein pakko käyttää. Osa vastaajista oli sitä mieltä, että kaikkeen toimintaan tulisi sisällyttää kestävän kehityksen ja ilmastovastuullisuuden ajatus. Toisten mielestä taas kestävän kehityksen ja ilmastovastuullisuuden ajattelussa tulisi ottaa huomioon se, että Kainuu on pieni alue (vrt. Kiina). Tietynlainen suhteellisuudentaju on vastaajien mielestä asioiden käsittelyssä oltava. Lisäksi otettiin kantaa kulutustottumuksiin, päästöoikeuksien oston kalleuteen sekä siihen, ettei Kainuussa saisi lähteä tiivistämään yhdyskuntarakennetta. Vastaajien mielestä ilmastovastuullisuus ja kestävä kehitys on otettu huomioon Kainuussa eri aloilla vähintäänkin kohtalaisesti (kuva 17). Hieman reilu puolet vastaajista arvioi, että opetuksessa ja koulutuksessa sekä maa- ja metsätaloudessa kestävä kehitys ja ilmastovastuullisuus on otettu huomioon vähintään hyvin tai erinomaisesti. Heikoiten nämä asiat on vastaajien mielestä otettu huomioon liikenteessä sekä julkisen sektorin toiminnassa ja julkisissa hankinnoissa. Asumisessa ilmastovastuullisuus ja kestävä kehitys on lähes kaikkien vastaajien mukaan otettu huomioon vähintään kohtalaisesti tai paremmin. Tavallisten kansalaisten arjessa taas kestävä kehitys ja ilmastovastuullisuus on otettu huomioon pääasiassa kohtalaisesti tai hyvin. Kestävä kehitys ja ilmastovastuullisuus 29 Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2009 Kuva 17. Miten hyvin ilmastovastuullisuus ja kestävä kehitys on vastaajien mielestä otettu huomioon eri aloilla Kainuussa? Haastateltujen mukaan ilmastonmuutos voi tuottaa elinkeinollisia mahdollisuuksia Kainuussa mm. uusiutuvien energiamuotojen parissa, kun esimerkiksi biopolttoaineita aletaan kehittää tehokkaammin. Myös metsät kasvavat nopeammin, joten metsien käyttö lisääntyy ja tehostuu. Työpaikkoja syntyy esimerkiksi nykyisin metsään jätettävän ns. jätepuun keräämisestä. Näin tuotetaan samalla lähienergiaa uusiutuvalla polttoaineella. Tämä tarkoittaa myös sitä, että ihmistyön lisäksi pienpuun keruuseen täytyy kehittää uudenlaisia koneita ja laitteita, sillä suuret metsäkoneet eivät välttämättä pysty sellaiseen työhön. Pienpuusta tehdään haketta mm. kaukolämpölaitoksiin ja hake voi toimia myös tulevaisuudessa myyntituotteena Etelä- Suomeen. Lisäksi puun jatkojalostus voi kehittyä ja puuta aletaan käyttää enemmän rakentamiseen. Metsät hiilidioksidinieluna -ajatus tuotiin haastatteluissa myös esille ja sillä on vaikutuksensa mm. tehokkaampaan metsänhoitoon. Metsien hakkuut ja istutukset hoitunevat jatkossa yhä tehokkaammin, koska sillä on maailmanlaajuinen merkitys. Ilmaston lämpeneminen saattaa tuottaa etuja myös maanviljelylle uusien viljelykasvien ja pitemmän kasvukauden myötä, tosin toiset haastateltavat olivat sitä mieltä, että erilaiset uudet hyönteislajit pilaavat saavutetun hyödyn. Tosin säätilojen voimakas vaihtelu, kuten kesien kylmät jaksot, voi aiheuttaa hankaluuksia. Osan mielestä matkailu hyötyy ilmastonmuutoksesta suotuisan ilmaston kautta. Joidenkin mielestä ilmastonmuutos itsessään ei tuota mitään elinkeinollisia mahdollisuuksia Kainuulle, vaan ilmastonmuutos on aina negatiivinen asia. Haastattelujen mukaan ilmastonmuutoksen hillintä taas tuottaa uusia teknologioita ympäristön tilan parantamiseen, uusia tekniikoita rakentamiseen, uusiutuvia energiamuotoja sekä uusia koneita ja laitteita. Lisäksi haastatteluissa tuli esille erilaisten asiantuntijoiden ja tutkimustyön lisääntyvä tarve, tietoa tarvitaan myös ruohonjuuritasolle. Uusiutuvista energiamuodoista mainittiin bioenergia, aurinkoenergia ja tuulivoima ja niiden tuotannon kehittäminen. Turpeen tuotanto sen sijaan jakoi mielipiteitä. Esille tuli myös se, että puuta tulisi käyttää tehokkaammin 5 9 6 4 14 17 10 11 18 17 21 23 30 40 31 28 36 35 35 39 51 43 50 42 48 43 41 35 30 27 19 14 7 4 3 7 5 6 9 3 4 10 7 9 3 6 7 12 8 15 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Liikenne N=(150) Julkisen sektorin toiminta ja julkiset hankinnat N=(150) Tavallisten kansalaisten arki N=(149) Palvelut N=(149) Asuminen N=(150) Energiantuotanto N=(150) Teollisuus N=(150) Matkailu N=(150) Maa- ja metsätalous N=(150) Opetus ja koulutus N=(147) erinomaisesti hyvin kohtalaisesti huonosti en osaa sanoa Kestävä kehitys ja ilmastovastuullisuus 30 Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2009 Kainuussa. Puun jalostusastetta pitäisi nostaa sekä käyttää ns. jätepuu tarkemmin hyödyksi. Haastateltujen mukaan Kainuun matkailu saattaa lisääntyä ilmastonmuutoksen hillinnän myötä. Lentoliikenteen kallistuessa kaukomatkailu vähenee ja arvostukset kenties muuttuvat, kun lähiluontoa ja -matkailua pidetään aiempaa arvokkaampana. Lähimatkailua tulisi kehittää ekomatkailun suuntaan. Lisäksi esille nousi uusien matkapalvelumahdollisuuksien kehittäminen, näistä nousi esille mm. hyvinvointiliikunta. Ilmastonmuutoksesta on haastattelujen perusteella haittaa terveydenhoidolle erilaisten uusien sairauksien muodossa. Ilmastonmuutos voi myös haitata matkailua, jos vuodenajat häviävät ja lumi tulee vetenä. Lentojen kallistuessa matkailu suuntautuu kotimaahan. Se puolestaan voi lisätä kotimaassa mökkeilyä, joka taas lisää autolla ajoa ja mökkien lämmityksestä aiheutuvia haittoja. Metsätaloudessa metsien hoito kärsii, jos ei ole routaa, jolloin metsiin ei yksinkertaisesti päästä. Tuhohyönteiset haittaavat puolestaan sekä maa- että metsätaloutta. Joidenkin mielestä maatalous saattaa kärsiä myös kuivuudesta. Toiset taas ajattelivat, että ilmasto muuttuu ajan saatossa kylmäksi, jolloin haitat elinkeinotoiminnalle ovat täysin erilaiset. 2.2 Sitoutuminen ja nykytila Kyselyyn saatujen vastausten perusteella vastaajat katsovat olevansa varsin selvästi itse muita tahoja sitoutuneempia ilmastovastuullisuuden ja kestävän kehityksen periaatteisiin toiminnassaan (kuva 18). Esimerkiksi tavallisia kainuulaisia asukkaita ei pidetty yhtä sitoutuneina. Heidän katsottiin ottavan kestävä kehitys ja ilmastovastuullisuus huomioon lähinnä kohtalaisesti tai enintään hyvin. Kuva 18. Miten hyvin Kainuun eri toimijatahot ovat sitoutuneita ilmastovastuullisuuden ja kestävän kehityksen periaatteisiin toiminnassaan? Eri tahojen sitoutuneisuutta arvioitaessa useat vastaajat eivät osanneet tai halunneet sanoa mielipidettään tahojen sitoutuneisuuden tasosta. Kainuussa toimivat yhdistykset ja järjestöt vastaajat arvioivat itsensä jälkeen ilmastovastuullisuuden ja kestävän kehityksen periaatteisiin sitoutuneimmaksi. Myös koulutusorganisaatiot nähtiin varsin sitoutuneiksi asiaan. Heikoimmin kestävän kehityksen ja ilmastovastuullisuuden 2 3 3 8 4 3 10 7 8 17 15 18 23 20 25 27 21 31 32 38 40 38 34 39 44 38 32 31 26 37 14 17 10 8 12 8 7 5 8 4 29 23 29 25 14 24 29 26 26 3 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Maakunnan luottamushenkilöt N=(146) Kuntien luottamushenkilöt N=(147) Kainuun maakunnan viranhaltijat N=(147) Kainuussa toimivat yritykset N=(146) Tavalliset kainuulaiset asukkaat N=(146) Kainuun kuntasektorin viranhaltijat N=(146) Kainuussa toimivat valtion viranomaistahot N=(145) Kainuun koulutusorganisaatiot N=(147) Kainuussa toimivat yhdistykset ja järjestöt N=(146) Vastaaja itse N=(149) erinomaisesti hyvin kohtalaisesti huonosti en osaa sanoa Kestävä kehitys ja ilmastovastuullisuus 31 Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2009 periaatteisiin vastaajat katsoivat sitoutuneen luottamushenkilöiden niin maakunnan kuin kuntienkin tasolla. Myöskään maakunnan viranhaltijoilla ei katsottu olevan kovin korkeaa sitoutumista näihin periaatteisiin. Vastaajia pyydettiin kyselyssä kertomaan omin sanoin, mitä konkreettisia toimenpiteitä he ovat itse henkilökohtaisesti tähän mennessä tehneet ilmastovastuullisuuden ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Suuri osa vastaajista oli yksityiselämässään kiinnittänyt huomiota energiankulutukseen (taulukko 3). Energiankulutusta oli hillitty mm. talon lämmitysjärjestelmää vaihtamalla. Useimmiten öljylämmitys oli vaihdettu johonkin ympäristöystävällisempään lämmitysmuotoon, usein vastaajat kertoivat lämmittävänsä nyt puulla. Lisäksi taloihin oli tehty lisäeristystä ja asennettu lämpöpumppuja. Myös valaistusta oli alettu käyttää säästeliäästi ja hehkulamppuja oli vaihdettu energiansäästölamppuihin. Taulukko 3. Konkreettiset toimenpiteet, joita vastaajat ovat henkilökohtaisesti tähän mennessä tehneet ilmastovastuullisuuden ja kestävän kehityksen edistämiseksi? Henkilökohtaisesti tehty konkreettinen toimenpide Esimerkkejä vastauksista Energian säästäminen (N=63) ”Ottanut käyttöön ilmalämpöpumput. Lisännyt puulämmitystä ja eristystä” Jätteen lajittelu, kompostointi, kierrätys, luonnon kuormituksen vähentäminen, kestävä kuluttaminen (kestävät, laadukkaat tuotteet) (N=61) ”Lajittelen jätteet, käytän kulutustavaroita mahdollisimman pitkään, ostan kestäviä tuotteita” Oman auton käyttöön liittyvät toimet (N=33) ”Vähäpäästöinen auto ja auton käytön vähentäminen” Matkustaminen (N=31) ”Suosin julkista liikennettä, kuljen töissä polkupyörällä” ”Matkustan vain kotimaassa, siinäkin on tutkimista koko elämäni ajaksi” Tiedon jakaminen (N=22) ”Kannustanut energiansäästöön sekä töissä että kotona” Ruokaan liittyvät toimenpiteet (N=21) ”Käyttänyt paikallisia elintarvikkeita, marjastanut, metsästänyt ja nyt siirtynyt lähestulkoon kokonaan vegetaristiksi. Kalastan kotijärvestä” Toinen konkreettinen toimenpide vastaajien kotona oli jätteen lajittelu ja kierrätys. Lisäksi vastaajat ilmoittivat ostavansa ympäristöystävällisiä tuotteita ja vaikuttavansa ostopäätöksillään kestävän kehityksen edistämiseen. Oman auton käyttöön kiinnitettiin myös huomiota, sillä monet olivat vähentäneet sen käyttöä. Matkustamiseen oli alettu muutenkin kiinnittää huomiota. Ulkomaille matkustamista oli vähennetty ja kotimaassa työmatkoja oli alettu tehdä kimppakyydillä tai yleisillä kulkuvälineillä. Yksityiselämässään vastaajat pitivät tärkeänä ympäristötiedon jakamista mm. omille lapsille. Lisäksi vastaajien mielestä ilmastovastuullisuus ja kestävä kehitys toteutuvat lähiruuan, kasvisruuan, luomuruuan ja itse tuotetun ruuan (kalastus, viljely) kulutuksen kautta. Teemahaastattelussa tuli esille samanlaisia konkreettisia toimenpiteitä. Haastateltavat ovat ehkä eniten kiinnittäneet huomiota asumiseen ja sen energiatehokkuuteen Lisäksi vastaajat saivat pohtia, mitä konkreettisia toimenpiteitä heidän edustamansa taho on tähän mennessä tehnyt ilmastovastuullisuuden ja kestävän kehityksen edistämiseksi (taulukko 4). Vastaajien toimipaikoissa kestävää kehitystä ja ilmastovastuullisuutta oli edistetty konkreettisesti mm. jätehuoltoa ja kierrätystä tehostamalla. Moni vastaajista painotti sitä, että toimipaikassa tehty työ jo sinällään piti sisällään kestävän kehityksen. Energian säästämistä on tapahtunut mm. sähköä säästämällä. Lisäksi joissakin toimipaikoissa on siirrytty jonkin kotimaisen energiamuodon käyttöön. Kestävä kehitys ja ilmastovastuullisuus 32 Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2009 Toimipaikoissa on otettu käyttöön myös erilaisia kestävän kehityksen ohjelmia ja niiden seurantaa on tehostettu. Vastaajien toimipaikoissa on jaettu tietoa kestävästä kehityksestä ja ilmastovastuullisuudesta. Seitsemän vastaajan edustama taho on ollut mukana rakentamistyössä tai tuotekehityksessä, jonka pääperiaatteena on ollut kestävä kehitys. Lisäksi toimipaikoissa on alettu kiinnittää enemmän huomiota matkustamiseen ja autoilua on pyritty vähentämään. Osa vastaajista arveli, ettei heidän organisaatioissaan ole tehty mitään konkreettisia toimia kestävän kehityksen edistämiseksi – tai he eivät niistä ainakaan tienneet. Taulukko 4. Konkreettiset toimenpiteet, joita vastaajien edustama taho on tähän mennessä tehnyt ilmastovastuullisuuden ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Vastaajan edustamalla taholla tehty konkreettinen toimenpide Esimerkkejä vastauksista Jätehuolto ja kierrätys (N=23) ”Jätteiden poltto ohjeiden mukaisesti, jätteiden lajittelu ja mahdollisuuksien mukaan jätteiden syntymisen vähentäminen” Tuotteet tai toiminta yleisesti kestävän kehityksen mukaista (N=21) ”Olemme valinneet luontoa vähemmän kuormittavia ratkaisuja tuotantovälineitä hankkiessamme”. Energian säästäminen toimitiloissa (N=15) ”Lämmityskulujen ja sähkön kulutuksen minimointi” Otettu käyttöön kestävän kehityksen ohjelmia, hyödynnetty tutkimuksia, tehostettu seurantaa (N=12) ”Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma ja niiden seuranta. Toimipaikkojen ympäristökatselmukset” Toimitiloissa kotimaisen energian käyttö (N=10) ”Puulämmitystä öljyn sijaan” Rakentaminen kestävän kehityksen mukaisesti (N=7) ”Tehnyt tuotekehitystä ja osallistunut tutkimuksiin energiatehokkaan rakentamisen saralla” Tietoisuuden lisääminen (N=7) ”Lasten ja nuorten opastus” Liikenteeseen liittyvät toimet (N=7) ”Olemme järjestäneet tempauksia pyöräilyn puolesta (Bensa loppuu, ketju ei)” Ei mitään tai en tiedä (N=7) ”Epäilen, että ei mitään” Vastaajia pyydettiin kyselyssä kertomaan, mitkä eri asiat mahdollisesti vaikeuttavat ilmastovastuullisuuden ja kestävän kehityksen edistämistä vastaajien edustaman tahon toiminnassa. Reilu neljännes vastaajista ilmoitti, ettei heillä ole ollut esteitä (kuva 19). Niillä vastaajilla, joilla esteitä on ollut, merkittävimmäksi nousi taloudellisten resurssien puute. Tämän mainitsi 39 % vastaajista. Vastaajat siis näkevät ilmastovastuullisuuden ja kestävän kehityksen edistämisen jossain määrin kalliiksi eikä siihen ole suunnattavissa varoja. Muina merkittävinä esteinä vastaajat pitivät kiinnostuksen sekä tiedon puutetta. Toimijoilla ei välttämättä ole halua tai mielenkiintoa paneutua kestävän kehityksen ja ilmastovastuullisuuden edistämiseen omassa toiminnassaan tai toisaalta taas ei tiedetä, millä tavalla näitä periaatteita voitaisiin edistää. Teemahaastattelussa vastaukset olivat samansuuntaisia. Moni kertoi, ettei heillä ollut esteitä ilmastovastuullisuuden ja kestävän kehityksen edistämiselle. Usein todettiin kuitenkin, että aika on rajoittava tekijä. Työaika ei yksinkertaisesti riitä kaikkeen. Vaikeutena yritysmaailmassa on rahanpuute, sillä uudet ympäristöystävälliset laitteet maksavat paljon. Myös asenteet koettiin joskus rajoittavaksi tekijäksi. Kyselyn vastaajat eivät kuitenkaan pitäneet ilmastovastuullisuuden ja kestävän kehityksen tavoitteita liian suurina tai asiaa kokonaisuutena liian isona. Merkillepantavaa on, että 13 % vastaajista ilmoitti, ettei ilmastovastuullisuus ja kestävän kehityksen edistäminen ole heidän toimintansa kannalta olennaisia asioita. Tämä herättääkin jossain määrin kysymyksiä näiden tahojen toiminnan periaatteista, Kestävä kehitys ja ilmastovastuullisuus 33 Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2009 sillä kestävän kehityksen ja ilmastovastuullisuuden tulisi parhaimmillaan olla kaikessa toiminnassa läpikulkevina periaatteina ja kaikkien toimijoiden olla niistä vastuussa. Kuva 19. Asiat, jotka vaikeuttavat ilmastovastuullisuuden ja kestävän kehityksen edistämistä vastaajien edustaman tahon toiminnassa. Valmiiden vastausvaihtoehtojen lisäksi vastaajat saivat esittää omia kommenttejaan ilmastovastuullisuuden ja kestävän kehityksen edistämistä vaikeuttaneista tekijöistä. Kahdeksan vastaajaa mainitsi asenteet, joko itsellä tai muilla toimijoilla. Vaikutusmahdollisuuksia pidettiin globaalissa mittakaavassa vähäisinä tai merkityksettöminä. Vaikuttamisen keinoja pidettiin kenties tehottomina ja toimijoita syytettiin näköalattomuudesta ja laiskuudesta. Lisäksi vastaajat nostivat esille yksittäisinä hidasteina ilmastovastuullisuuden ja kestävän kehityksen edistämisessä Kainuun pitkät etäisyydet, maakuntahallinnon toimimattomuuden ja katsantokantojen suppeuden sekä kuntien viranhaltijoiden koulutuksen. Erään vastaajan mukaan toiminnan luonne ei salli kovinkaan suuria toimenpiteitä näiden periaatteiden edistämiseksi. Myös yleisen taloudellisen tilanteen vuoksi nähtiin olevan muita ajankohtaisempia ja tärkeämpiä ongelmia ratkaistavana. Kyselyssä vastaajilta tiedusteltiin, mitkä tekijät vaikeuttavat ilmastovastuullisuuden ja kestävän kehityksen huomioon ottamista heidän omassa arjessaan. Suurin osa vastaajista arveli, että pitkät välimatkat ja oman auton käyttö ovat esteenä kestävän kehityksen toteutumiselle (taulukko 5). Omalla autolla on kuljettava sen takia, että julkisia liikennevälineitä on vähän tai niiden aikataulut ovat epäsopivia työelämässä oleville. Vastaajista moni oli sitä mieltä, että kestävän kehityksen toteuttaminen on kallista. Esimerkiksi uuden vähäpäästöisen auton hankkiminen on kallis investointi, samoin parempien lämmitysjärjestelmien hankkiminen rakennuksiin. Ajan puute ja arjen kiireet koettiin myös ilmastovastuullisuuden ja kestävän kehityksen esteeksi. Toisaalta epäiltiin sitä, että tietoa ei ole tarpeeksi tai sitä ei ole osattu siirtää hyvin käytäntöön. Muutamien vastaajien mielestä tosin tietoa on jo liikaakin, sitä tuputetaan ja ihmisiä pakotetaan tiettyihin toimiin. Monet vastaajista lajittelevat jätteensä, mutta ovat huomanneet samalla sen, etteivät toiset ihmiset toimikaan niin. Oma työ tuntui 0 10 20 30 40 50 Liian suuret tavoitteet N=(15) Asia on liian iso kokonaisuudessaan N=(19) Asia ei ole toimintamme kannalta olennainen N=(20) Henkilöstön puute N=(27) Ajan puute N=(29) Byrokratia N=(31) Tiedon puute N=(36) Kiinnostuksen puute N=(38) Ei ole ollut esteitä N=(41) Taloudellisten resurssien puute N=(59) % vastaajista Kestävä kehitys ja ilmastovastuullisuus 34 Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2009 turhauttavalta, kun esim. kerrostalossa kaikki eivät piittaa koko asiasta. Joidenkin mielestä lajittelu tuntui turhalta siksi, että kaikki jäte kuitenkin ”kipataan samaan läjään”. Jätteen kierrätystä pidettiin puutteellisesti järjestettynä, jotkut kaipasivat myös muovijätteen keräystä ja jätteenpolttolaitosta Kainuuseen. Monet kiinnittivät huomiota myös kaupan ylivaltaan määritellä yksin minkälaisia pakkauksia se käyttää. Monen mielestä pakkauksissa on aivan liikaa muovia. Osa vastaajista oli sitä mieltä, että esteenä kestävälle kehitykselle on oma mukavuudenhalu ja laiskuus ja toisaalta ihmisten asenteet. Osalla vastaajista ei ollut mitään esteitä toteuttaa kestävää kehitystä ja ilmastovastuullisuutta omassa toiminnassaan. Taulukko 5. Tekijät, jotka vaikeuttavat ilmastovastuullisuuden ja kestävän kehityksen huomioon ottamista vastaajien omassa arjessa. Vaikeuttava tekijä Esimerkkejä vastauksista Pitkät välimatkat ja huonot liikenneyhteydet, auton käyttö pakollinen (N=29) ”Asun syrjässä kuntakeskuksesta. Julkiset liikennevälineet eivät kulje täällä” Tiedon puute (N=14) ”Tietämättömyys” Rahan puute (N=13) ”Kustannustehokkaiden vaihtoehtojen puute, kalliit investoinnit, esim. lämmitysjärjestelmä on oltava Suomessa, mutta eri vaihtoehtojen rakentaminen on kallista” Ajan puute (N=11) ”Kiire ja hoppu” Mukavuuden halu ja laiskuus, asenteet (N=11) ”Korvien väli ja asenteet, piintyneet tavat” Ei mikään (N=11) ”Jos jaksaa ottaa selvää asioista, niin ei ole vaikeaa” Ongelmat jätteen lajittelussa, kierrätyksessä (N=9) ”Vaikka perheeni lajittelee jätteet, niin jäteauto pistää ne samaan kuormaan ja kaatopaikalla ne menevät penkkaan. Motivoi siinä sitten itseäsi” Byrokratia, pakotus (N=5) ”Ärsyttää välillä liian virkaintoiset virkamiehet ja yli kohtuuden ja maalaisjärjen menevät määräykset” Ulkoiset tekijät N=(2) ”Kauppiaat määräävät esim. millaisia tuotteita kaupasta saa ja miten ne on pakattu” Vastaajista 28 % ilmoitti, että heidän edustamallaan taholla on laadittu jonkinlainen ohjelma, strategia tai toimintasuunnitelma, jolla pyritään edistämään kestävää kehitystä tai ilmastovastuullisuutta. Puolet vastaajista puolestaan kertoi, ettei vastaavaa asiakirjaa ole laadittu ja vajaa neljännes vastaajista ei osannut sanoa, onko asiakirjaa laadittu vai ei. Vastaajien edustamilla tahoilla oli hyvin erilaisia ohjelmia, strategioita ja toimintasuunnitelmia, joiden avulla he edistivät kestävää kehitystä ja ilmastovastuullisuutta. Osalla yritystoimijoista on oman organisaation laatima ympäristösuunnitelma tai -ohjelma. Lisäksi ympäristöasioita seurataan kustannusarvioiden kautta. Vastaajien edustamilla tahoilla käytetään esim. erilaisia energiansäästöohjelmia ja energiatehokkuuteen kiinnitetään huomiota. Lisäksi vastaajien organisaatioissa pidetään kestävän kehityksen ja ilmastovastuullisuuden ohjenuorana paikallisagendoja. Joissain organisaatiossa on erilaisia laatustandardeja ohjeena, järjestöillä taas niiden omia ohjelmia. Lisäksi noudatetaan jätteen käsittelyyn liittyviä ohjeita. Vain muutama organisaatio piti ohjeena valtioneuvoston laatimaa ilmasto- ja energiapoliittista strategiaa. Vastaajien edustamien tahojen kestävän kehityksen ja ilmastovastuullisuuden strategiat sisältävät hyvin monipuolisia teemoja ja toimintaohjeita kestävän kehityksen toteuttamiseksi. Esiin nousivat erityisesti energian säästämiseen ja energiatehokkuuteen liittyvät teemat. Lisäksi jätehuoltoon ja kierrätykseen sekä vesien suojeluun kiinnitetään toimintaohjelmissa huomiota. Monessa toimipaikassa ohjelmat sisältävät uusiutuvan energian käyttöönottoon liittyviä seikkoja. Eräissä Kestävä kehitys ja ilmastovastuullisuus 35 Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2009 ohjelmissa korostetaan maaseudun pitämistä elävänä ja pyritään turvaamaan kotimainen ruuantuotanto. Myös kestävästä kehityksestä tiedottaminen on ohjelmien teemana. Kaikkein laajimmissa strategioissa pidetään tärkeänä myös mm. sosiaalista hyvinvointia, metsätaloutta ja kulttuuria. Joidenkin vastaajien mielestä kestävän kehityksen teemat näkyvät kaikin puolin organisaation työntekijöiden työnteossa ja sen tuloksissa. Neljäsosa kyselyyn vastanneista ilmoitti, että heidän edustamansa tahon toiminnassa seurataan kestävän kehityksen toteutumista esimerkiksi tiettyjen indikaattorien avulla. Hieman yli puolet vastasi, että seurantaa ei ole. Loput vastaajista (22 %) ei osannut sanoa, seurataanko kestävän kehityksen toteutumista vai ei. Ne vastaajat, joiden toiminnassa kestävän kehityksen toteutumisen seurantaa on, saivat kertoa, miten seuranta on järjestetty tai mitä asioita erityisesti seurataan. Vastaajien organisaatioissa käytetään jonkin verran erilaisia indikaattoreita, joilla seurataan kestävän kehityksen toteutumista (33 vastausta). Vastaajista yhdeksän seuraa energiankulutusta ja kuusi jätteen määrää. Kuluja ja kirjanpitoa seuraa viisi vastaajaa. Lisäksi toimipaikoilla on erityisiä seurantaohjelmia ja osalla myös ennakointi- ja seurantaryhmiä, joissa seurataan kestävän kehityksen toteutumista. Muutaman vastaajan toimipaikalla seurataan määrällisiä indikaattoreita ja maaperäindikaattoreita. Lisäksi oli vastauksia, joissa tähdennettiin sitä, että seuranta on omassa toiminnassa sisäänrakennettuna. Joka viides vastaaja tai heidän edustamansa taho kuului joihinkin verkostoihin liittyen ilmastonmuutokseen ja siihen sopeutumiseen tai kestävään kehitykseen. Moni heistä kuuluu julkisen hallinnon verkostoihin ja he ovat esimerkiksi mukana kuntien ilmastokampanjassa. Lisäksi vastaajat kuuluvat verkostoihin, jotka edistävät uusiutuvia energiamuotoja kuten bioenergian kehitystä. Vastaajat ovat mukana myös erilaisissa järjestöissä kuten ammatti- ja etujärjestöissä. Lisäksi vastaajat ovat verkostoituneet mm. yksityisten keskusliikkeiden ja yritysten sekä luonnonsuojelujärjestöjen kanssa. Vastaajista 61 % ei kuulunut verkostoihin ja 18 % ei osannut sanoa verkostoihin kuulumisesta. 2.3 Tiedonsaanti Enemmistö kyselyyn vastanneista (73 %) kertoi, että he saavat mielestään tarpeeksi tietoa ilmastonmuutoksen hidastamisesta ja siihen sopeutumisesta sekä kestävästä kehityksestä. Noin joka neljäs arvioi, ettei saa tarpeeksi tietoa ja muutama vastaaja ei osannut sanoa, saako tarpeeksi tietoa vai ei. Suurin osa vastaajista on saanut tietoa ilmastonmuutoksesta ja kestävästä kehityksestä sanomalehtien kautta (kuva 20). Myös muut tiedotusvälineet, televisio, Internet, ja radio, nousivat vastauksissa merkittäviksi tiedonsaantikanaviksi. Ns. virallisista tahoista useimmin on saatu tietoa ympäristökeskuksesta, jonka mainitsi noin joka kolmas vastaaja. Järjestön tai yhdistyksen sekä yksittäiset projektit mainitsi tiedonlähteenä jo selvästi harvempi vastaaja. Oma kunta, Kainuun maakunta - kuntayhtymä, Kuntaliitto tai TE-keskus saivat vastaajilta vain vähän mainintoja tiedonvälittäjinä. Toisaalta nämäkin tahot saattavat osittain sisältyä kohtaan Internet, sillä esimerkiksi Kuntaliitolla on erittäin monipuoliset Internetsivut, joilla käsitellään kattavasti mm. kestävää kehitystä sekä ilmasto- ja energia-asioita. Kestävä kehitys ja ilmastovastuullisuus 36 Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2009 Kuva 20. Kanavat, joiden kautta vastaajat ovat saaneet tietoa ilmastonmuutoksesta sekä kestävästä kehityksestä. Muina tiedonsaantikanavina vastaajat mainitsivat aihetta käsittelevät aikakauslehdet, ammattilehdet ja alan kirjallisuuden, seminaarit sekä tutkimukset. Tietoa on saatu myös yliopistoista, opiskelun kautta, omien taustayhteisöjen ja työn välityksellä sekä kansallisista ja EU-tason asiakirjoista. Lisäksi vastaajat ovat keskustelleet aiheesta eri henkilöiden kanssa sekä yleensä seuranneet aikaansa ja pohtineet aihetta. Teemahaastatteluista kävi ilmi, että tietoa on saatavilla hyvin. Ongelmana on enemmänkin se, että tieto on ajoittain ristiriitaista ja hajallaan eri tahoilla. Tietoa saa mm. median kautta, internetistä ja oman alan kattojärjestöltä. Suurin osa kyselyvastaajista (76) oli sitä mieltä, että tiedottamisessa ensisijainen vastuu kuuluu viranomaisille. Tärkeänä tiedottajana pidettiin valtiota, ympäristöministeriötä ja Suomen ympäristökeskusta. Lisäksi mainittiin EU-tiedotus. Monen mielestä myös paikallisille viranomaisille kuuluu vastuu tiedottamisesta, näistä mainittiin Kainuun maakunta ja kunnat. Osa vastaajista oli sitä mieltä, että tiedottaminen kuuluu kaikille tahoille ja myös kansalle (15 mainintaa). Kaikki, jotka tietävät asiasta jotain, voivat siitä kertoa. Tiedottaminen kestävästä kehityksestä kuului joidenkin vastaajien mukaan tiedotusvälineille (12 mainintaa) eli lehdille, televisiolle ja radiolle. Tiedotusvälineet ovat useimpien ihmisten käytettävissä ja niiden käyttämä kieli on ymmärrettävämpää kuin viranomaisten käyttämä kieli. Lisäksi pidettiin tärkeänä erilaisia koulutusorganisaatioita ja niiden antamaa valistustyötä (9 mainintaa). Joidenkin mielestä valistustyö olisi parasta aloittaa jo peruskoulussa, mutta myös yliopistojen tutkimustyö koettiin tärkeäksi. Muutama vastaajista katsoi, että erilaiset kestävästä kehityksestä tietävät järjestöt voisivat myös vastata tiedottamisesta (6 mainintaa). Teemahaastattelut tukivat osin kyselyä. Vastuu tiedottamisesta kuuluu vastaajien mielestä ensisijaisesti valtiolle ja ympäristöministeriölle, ympäristökeskukselle sekä yliopistolle. 0 20 40 60 80 100 TE-keskus N=(6) Kuntaliitto N=(9) Kainuun maakunta -kuntayhtymä N=(11) Oma kunta N=(12) Yksittäinen projekti N=(24) Järjestö tai yhdistys N=(27) Ympäristökeskus N=(44) Radio N=(75) Internet N=(93) Televisio N=(120) Sanomalehdet N=(133) % vastaajista Kestävä kehitys ja ilmastovastuullisuus 37 Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2009 Vastaajat saivat kyselyssä kertoa, millaista tietoa he kaipaavat ilmastovastuullisuudesta ja kestävästä kehityksestä. Moni vastaajista kaipaisi lisää tietoa kulutusvalinnoista ja niiden vaikutuksista (taulukko 6). Tietoa haluttiin mm. siitä, miten yksittäinen tuote kuormittaa ympäristöä. Lähes yhtä usea vastaaja kaipasi lisätietoa energiakysymyksiin. Vastaajia kiinnosti energian tuotanto ja mm. päästökauppa sekä energian säästäminen. Lisäksi oltiin kiinnostuneita vaihtoehtoisista energiaratkaisuista. Taulukko 6. Tieto, jota vastaajat kaipaavat ilmastovastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen liittyen. Tiedon tyyppi Esimerkkejä vastauksista Tietoa kulutusvalinnoista (N=22) ”Yksittäisen tuotteen ympäristökuormituksesta” Energiaan liittyvä tietoa (N=20) ”Energia-asioista ja lämmitystavoista” Kaikenlaista tietoa, faktoja (N=14) ”Kaipaan aitoa riippumatonta tietoa” Käytännön vinkkejä arjen toimintaan (N=13) ”Miten tavallinen ihminen voi omilla toimillaan vaikuttaa, keinoja, jotka säästävät luontoa ja samalla myöskin kuluttajan kukkaroa” Tietoa ilmastonmuutoksen syistä ja eri skenaarioiden seurauksista (N=12) ”Mitä jos...skenaariot, mitä tuo tulevaisuus, jos entiseen malliin jatketaan sekä vertailua jos muutoksia saadaan aikaan” Tarkkoja mittaritietoja (N=11) ”Selviä mittaustuloksia, joissa poikkeamien esiintymiset olisi selitetty” Tietoa saa jo tarpeeksi (N=8) ”Tietoa on riittävästi. Kulutusvalinnoista on tietoa hyvinkin ja järkevät ihmiset sen jo tiedostavat” Yhteiskunnan toimet: verotuksella, mutta myös tukitoimilla ohjaaminen (N=4) ”Energian ja ostettavien tuotteiden verotuksella voidaan ohjata kulutusta” Osa vastaajista ei maininnut mitään erityistä tiedon aihetta, vaan painotti sitä, että kaikenlaista tietoa kestävästä kehityksestä ja ilmastovastuullisuudesta tulisi jakaa ihmisille jatkuvasti. Tiedon pitäisi olla tosiseikkoihin nojautuvaa, ymmärrettävää ja valistavaa. Vastauksista kävi ilmi myös se, että vastaajat kaipasivat neuvontaa ja käytännön vinkkejä arjen toimintaansa. Saatu tieto ei välttämättä kohtaa vielä käytäntöä. Moni vastaaja halusi tietoa ilmastonmuutoksen syistä ja eri toimenpiteiden seurauksista. Erilaisista seurausmahdollisuuksista toivottiin tietoa mm. skenaarioiden muodossa. Toisia vastaajia taas miellyttivät tarkat, eri mittareilla saadut tiedot (mm. hiilimittari, tilastot) ja seuranta niiden avulla. Osa vastaajista oli sitä mieltä, että tietoa saa jo nyt tarpeeksi, kun vaan osaa sitä etsiä. Jotkut heistä olivat sitä mieltä, että jatkuva tietotulva on jo asioiden tuputusta. Neljä vastaajaa katsoi, etteivät ihmiset kaipaa tietoa, vaan yhteiskunnan tulee ohjata ihmisten toimintaa esimerkiksi verotuksella, mutta toisaalta myös tukitoimin. Usein ihmiset alkavat toimia vasta sitten kun kyseessä on raha, joko sen menetys tai sen saaminen. 2.4 Jatkokehittäminen Kyselyn lopuksi vastaajia pyydettiin esittämään omia ehdotuksiaan siitä, millaisia toimia Kainuussa pitäisi tehdä, jotta heidän olisi helpompi toimia kestävän kehityksen ja ilmastovastuullisuuden edistämiseksi sekä yksittäisenä kansalaisena että edustamansa tahon toiminnassa. Yksittäisenä kansalaisena toimimisen kannalta moni vastaaja halusi, että Kainuussa tiedotettaisiin enemmän kestävästä kehityksestä ja ilmastovastuullisuudesta (taulukko 7). Lisäksi toivottiin asennekasvatusta ja yleensä valistusta lisää. Kainuussa pitäisi myös kierrätys ja jätteenkäsittely saada kuntoon. Energia-asioissa oli monen vastaajan Kestävä kehitys ja ilmastovastuullisuus 38 Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2009 mukaan vielä paljon tekemistä. Kainuussa tulisi kiinnostua enemmän uusiutuvista sekä kainuulaisista energiamuodoista, tosin turpeen käytöstä oli muutama vastaaja eri mieltä. Lisäksi kaivattiin toimia energiansäästämiseen. Myös joukkoliikenteen kehittämisessä olisi parantamisen varaa. Parannusta toivottiin junaliikenteeseen, mutta myös paikallisliikenteeseen. Osa vastaajista piti tärkeänä sitä, että Kainuussa alettaisiin toimia yhteisten päämäärien ja pitkän aikavälin suunnitelmien mukaisesti. Tässä maakunta-kuntayhtymä voisi olla toimillaan esimerkkinä. Kainuussa pitäisi myös ymmärtää lähiruuan ja -palvelujen merkitys. Taulukko 7. Toimet, joita Kainuussa pitäisi tehdä, jotta vastaajien olisi helpompi toimia kestävän kehityksen ja ilmastovastuullisuuden edistämiseksi yksittäisenä kansalaisena. Toimet Esimerkkejä vastauksista Tiedotusta, valistusta ja asennekasvatusta lisää (N=26) ”Tiedotusta koko ajan, koska asiat menevät ihmisten ymmärrykseen ja tietoisuuteen hyvin hitaasti” Kierrätys ja jätteenkäsittely kuntoon (N=20) ”Jätteiden jatkokäsittely kuntoon, jotta kansalaisten jätteiden lajittelutoiminnalla olisi joku hyöty ja jatkuvuus” ”Miten Kainuussa käsitellään jätteet ihan oikeasti?!” Energia-asiat; uusiutuvat energiamuodot (N=15) ”Energiantuotannossa siirryttävä yhä edelleen uusiutuvien energiamuotojen käyttöön” Joukkoliikenteen kehittäminen (N=14) ”Joukkoliikenteen - varsinkin junaliikenteen saattaminen järkevälle pohjalle, jotta se toimisi niin kainuulaisten kuin myös matkailijoiden tarpeisiin. Yöjuna, auto-juna, retkeily- ja salonkivaunut käyttöön ja liikennöintiä myös suoraan Vuokattiin” Yhteinen strategia ja ohjelmat, joiden mukaan toimitaan (N=8) ”Maakunnallinen ilmasto- ja kestävän kehityksen strategia konkreettisine toimenpideohjelmineen” Kainuulainen lähiruoka ja palvelut (N=6) ”Kunnan ja maakunnan tulee ehdottomasti suosia lähiruokaa. Jos oman kylän viljelijä ei toimita ananasta, se ei saa olla syy hylätä tarjousta. Silloin voi tarjota jotain muuta. Koululaisten ruoalla ja lajitteluopetuksella on iso merkitys” Edustamansa tahon toiminnan kannalta Kainuussa pitäisi vastaajien mukaan jämäköittää viranomaisten tahtotilaa, tavoitteita, päätöksentekoa ja toimintoja kestävän kehityksen ja ilmastovastuullisuuden tiimoilta, jotta yksilön olisi helpompi toimia omassa organisaatiossaan näiden asioiden edistämiseksi (taulukko 8). Lisäksi kaivattiin erilaisia yhteiskunnan tukitoimia ja jopa pakotteita, että asiat lähtisivät kehittymään oikeaan suuntaan. Myös yhteistyötä viranomaisten ja yritysten välillä kaivattiin. Vastaajat halusivat lisää koulutusta, valistusta ja tiedottamista kestävästä kehityksestä ja ilmastovastuullisuudesta. Energiankulutukseen ja ympäristö-ystävällisiin energiamuotoihin kaivattiin lisäpanostusta. Vastaajien mielestä pitäisi kiinnittää huomiota mm. siihen, että Kainuu pysyisi toimivana alueena. Kainuun maaseutua tulisi tukea, jotta lähiruuan tuottaminen onnistuisi. Myös kuntien palvelut pitäisi säilyttää. Kierrätys ja jätteenkeräys olivat asioita, joissa toivottiin kehitystä. Tähän liittyi kestävä kulutus, johon toivottiin lisää ohjeita ja tiedottamista. Osa vastaajista katsoi, että suurimmat ongelmat oman organisaation toiminnassa kestävän kehityksen asioissa olivat ajan puute, rahan puute ja henkilöstöpula. Näihin ongelmiin toivottiin parannusta mm. siten, että yrityksiin saataisiin palkattua lisää asiantuntijoita. Kainuussa tulisi myös kehittää kestävän kehityksen ja ilmastovastuullisuuden seurantajärjestelmiä. Osa vastaajista ei osannut sanoa tai ei tiennyt mitään erityisiä toimia, mitä Kainuussa pitäisi tehdä, että kestävää kehitystä ja ilmastovastuullisuutta olisi helpompi edistää. Kestävä kehitys ja ilmastovastuullisuus 39 Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2009 Taulukko 8. Toimet, joita Kainuussa pitäisi tehdä, jotta vastaajien olisi helpompi toimia kestävän kehityksen ja ilmastovastuullisuuden edistämiseksi edustamansa tahon toiminnassa. Toimet Esimerkkejä toimista Viranomaisten ja muiden organisaatioiden jämäkämmät tavoitteet, päätökset ja toiminta (N=24) ”EU:n ja hallituksen ohjaus -pakotetaan toimimaan ilmastovastuullisesti ja kestävän kehityksen toteutumisen edellyttämällä taholla” Lisäämällä koulutusta, valistusta ja tiedottamista (N=18) ”Koulutusta, oikeata tietoa kentälle, oikeita arvovalintoja” Kehittämällä uusiutuvia energiamuoto ja ympäristöystävällisiä energiamuotoja (N=11) ”Esim. edullista vähäpäästöistä sähköä yrityksen tarpeisiin” Kainuun pitäminen elävänä (N=9) ”Kainuulaisten tuotteiden ja palvelujen suosiminen tarjonnassa” Kierrätyksen ja jätteenkeräyksen kehittäminen, kestävän kulutuksen suosiminen (N=7) ”Maakunnassa on meidän todellakin mietittävä sitä, paljonko olemme valmiita maksamaan risujen kuljettamisesta 250 km vain polttamista varten? Lajiteltua jätettä kerätään, mutta jäteauto lyö kaiken samaan kasaan onko siinäkään järkeä?” En osaa sanoa tai ei ongelmia (N=7) ”En ole havainnut mitään erityistä” Ratkaisut aikapulaan, rahapulaan ja henkilöstöpulaan (N=5) ”Palkkaamalla kuntiin ja maakuntaan osaavaa ja koulutettua väkeä” Seurantajärjestelmien kehittäminen (N=4) ”Seurantajärjestelmien kehittämistä” Vastaajista 46 %:n mielestä Kainuussa pitäisi kehittää omat maakunnalliset kestävän kehityksen seurantaindikaattorit. Joka neljäs vastaaja (26 %) katsoi, ettei indikaattoreita tarvita ja 28 % vastaajista ei osannut sanoa mielipidettään asiaan. Ne vastaajat, joiden mielestä Kainuuseen pitäisi kehittää omat kestävän kehitykset indikaattori, saivat lisäksi ehdottaa, minkä tahon tai tahojen tulisi heidän mielestään vastata indikaattoreiden seurannasta. Suurin osa vastaajista esitti, että ympäristökeskuksen tulisi vastata indikaattorien seurannasta (kuva 21). Kuva 21. Taho, jonka tulisi vastata seurannasta, mikäli Kainuuseen kehitettäisiin omat maakunnalliset kestävän kehityksen seurantaindikaattorit. Toisaalta lähes yhtä moni vastaaja esitti, että seuranta tulisi olla vastuutettu maakunta- kuntayhtymälle. Yksittäisiä mainintoja saivat yliopistokeskus, kunnat sekä TE-keskus. Useissa vastauksissa mainittiin, että seuranta tulisi olla puolueettomalla taholla, jolloin tieto olisi riippumatonta ja käytettävissä päätöksenteon tueksi. Lisäksi 0 10 20 30 40 50 60 Joku muu N=(5) TE-keskus N=(4) Kunnat N=(4) Yliopistokeskus N=(6) Maakunta kuntayhtymä N=(29) Ympäristökeskus N=(35) % vastaajista Kestävä kehitys ja ilmastovastuullisuus 40 Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2009 esitettiin, että vaikka vastuu seurannasta olisikin esim. ympäristökeskuksella tai maakunnalla käytännön toteutus seurannasta