Selvitys ja tutkimustoiminta Utrednings- och forskningsverksamhet Team Finland -verkoston arviointi Vesa Salminen, Kimmo Halme, Ulla Roiha, Heidi Uitto, Heli Koski, Mika Pajarinen, Ilkka Ylhäinen VA LT I O N E U V O S T O N S E LV I T Y S - J A T U T K I M U S T O I M I N N A N J U L K A I S U S A R J A 2 0 2 2 : 4 7 tietokayttoon.fi Team Finland -verkoston arviointi Vesa Salminen, Kimmo Halme, Ulla Roiha, Heidi Uitto, Heli Koski, Mika Pajarinen, Ilkka Ylhäinen Valtioneuvoston kanslia Helsinki 2022 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:47 Valtioneuvoston kanslia This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. ISBN pdf: 978-952-383-282-4 ISSN pdf: 2490-1024 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Helsinki 2022 Julkaisujen jakelu Distribution av publikationer Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto Publikations- arkivet Valto julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti Beställningar av publikationer Valtioneuvoston verkkokirjakauppa Statsrådets nätbokhandel vnjulkaisumyynti.fi https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ https://vnjulkaisumyynti.fi/ Kuvailulehti 6.6.2022 Team Finland -verkoston arviointi Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:47 Julkaisija Valtioneuvoston kanslia Tekijä/t Vesa Salminen, Kimmo Halme, Ulla Roiha, Heidi Uitto (4FRONT), Heli Koski, Mika Pajarinen, Ilkka Ylhäinen (Etlatieto) Kieli suomi Sivumäärä 173 Tiivistelmä Arvioinnissa tarkasteltiin, miten Team Finland -verkosto ja sen palvelut vastaavat yritysten tarpeisiin ja tukevat yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Tavoitteena oli selvittää verkostomaisen toimintamallin ja verkoston toimijoiden yhteisen asiakkuustyön lisäarvo kansainvälistä kasvua tavoitteleville yrityksille. Arvioinnin keskeisiä menetelmiä ja aineistoja olivat tilasto- ja ekonometrinen analyysi, kirjallisuus- ja dokumenttianalyysi, sähköinen yrityskysely, verkoston toimijoille suunnattu asiantuntijakysely, asiantuntijahaastattelut, yrityshaastattelut sekä sidosryhmätyöpajat. Arvioinnin johtopäätöksinä todetaan muun muassa, että Team Finland -toimintamalli ja asiakasohjaus ovat selvästi kehittyneet, mikä on auttanut parantamaan kansainvälistymispalveluiden tehokkuutta. Verkosto ei kuitenkaan vielä toimi riittävän tehokkaasti. Samoin verkoston sisäisessä työnjaossa ja tiedonkulussa on vielä kehitettävää. Arvioinnin suosituksena todetaan, että Team Finland -verkoston kehittämistä tulee jatkaa määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti nykyisen toimintamallin pohjalta. Lisäksi suositellaan, että verkoston strategisia tavoitteita tulee terävöittää. Myös verkoston palvelulupausta ja palveluiden kokonaisuutta tulee selkeyttää, ja yksityiset palvelut tulee kytkeä tiiviimmin osaksi verkoston palvelutarjoamaa. Klausuuli Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Asiasanat tutkimus, tutkimustoiminta, Team Finland, arviointi, kehittäminen, verkostot, yritykset, yritystuet, kansainvälistyminen, yrityspalvelut ISBN PDF 978-952-383-282-4 ISSN PDF 2342-6799 Julkaisun osoite https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-282-4 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-282-4 Presentationsblad 6.6.2022 Utvärdering av Team Finland nätverk Publikationsserie för statsrådets utrednings- och forskningsverksamhet 2022:47 Utgivare Statsrådets kansli Författare Vesa Salminen, Kimmo Halme, Ulla Roiha, Heidi Uitto (4FRONT), Heli Koski, Mika Pajarinen, Ilkka Ylhäinen (Etlatieto) Språk finska Sidantal 173 Referat Utvärderingen granskade hur Team Finland nätverket och dess tjänster möter företagens behov och hur olika tjänster stödjer företagens tillväxt och internationalisering. Syftet har varit att ta reda på vilket mervärde som en nätverksliknande verksamhetsmodell ger när nätverkets aktörer arbetar tillsammans för företag som söker internationell tillväxt. De huvudsakliga metoderna och datakällorna för utvärderingen var: statistisk och ekonometrisk analys, litteratur- och dokumentär analys, elektronisk företagsundersökning, expertundersökning för nätverksaktörer, expertintervjuer, företagsintervjuer samt workshops för intressenter. Slutsatserna av utvärderingen innehåller bland annat att Team Finlands verksamhetsmodell och kundhantering har utvecklats tydligt, vilket har bidragit till effektivisering av internationaliseringstjänsterna. Nätet fungerar dock ännu inte tillräckligt effektivt. Likaså finns det fortfarande utrymme för förbättringar i arbetsfördelningen och informationsflödet inom nätverket. Utvärderingen rekommenderar att utvecklingen av Team Finland-nätverket skall fortsätta på ett målmedvetet och långsiktigt sätt utifrån nuvarande verksamhetsmodellen. Dessutom rekommenderas att de strategiska målen för nätverket skärps. Servicelöftet bör förtydligas ytterligare samt helheten av tjänster borde klargöras och privata tjänster borde integreras närmare i nätets tjänsteutbud. Klausul Den här publikation är en del i genomförandet av statsrådets utrednings- och forskningsplan. (tietokayttoon.fi) De som producerar informationen ansvarar för innehållet i publikationen. Textinnehållet återspeglar inte nödvändigtvis statsrådets ståndpunkt Nyckelord forskning, forskningsverksamhet, Team Finland, företagsstöd, företagstjänster, internationalisering, utvärdering ISBN PDF 978-952-383-282-4 ISSN PDF 2342-6799 URN-adress https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-282-4 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-282-4 Description sheet 6 June 2022 Evaluation of the Team Finland network Publications of the Government´s analysis, assessment and research activities 2022:47 Publisher Prime Minister’s Office Author(s) Vesa Salminen, Kimmo Halme, Ulla Roiha, Heidi Uitto (4FRONT), Heli Koski, Mika Pajarinen, Ilkka Ylhäinen (Etlatieto) Language Finnish Pages 173 Abstract The evaluation assessed how the Team Finland network and its services meet the needs of companies and support their growth and internationalisation. The focus of the evaluation was on the added value of the operating model and the collaboration between the network actors for companies aiming for international markets. The main methods and data sources of the evaluation were statistical and econometric analysis, literature and documentary analysis, electronic business survey, expert survey for network actors, expert interviews, company interviews, as well as stakeholder workshops. The evaluation concludes, for example, that the Team Finland operating model and customer management have clearly developed, which has helped to improve the efficiency of internationalisation services. However, the network is not yet operating efficiently enough. Similarly, there is still room for improvement in the division of labor and the flow of information within the network. The evaluation recommends that the development of the Team Finland network should be continued in a determined and long-term manner on the basis of the current operating model. In addition, it is recommended that the strategic goals of the network be sharpened. The network’s service promise and the totality of services should also be clarified, and private services should be more closely integrated into the network’s service offering. Provision This publication is part of the implementation of the Government Plan for Analysis, Assessment and Research. (tietokayttoon.fi) The content is the responsibility of the producers of the information and does not necessarily represent the view of the Government. Keywords research, research activities, Team Finland, business subsidies, business support services, internationalisation, evaluation ISBN PDF 978-952-383-282-4 ISSN PDF 2342-6799 URN address https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-282-4 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-282-4 Sisältö Tiivistelmä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 1 Johdanto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 1.1 Arvioinnin tausta ja tavoitteet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 1.2 Arvioinnin toteutus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 1.2.1 Arviointiviitekehys ja näkökulmat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 1.2.2 Aineistot ja menetelmät.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 2 Team Finland -verkosto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 2.1 Toimintamalli ja palvelut .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 2.1.1 Team Finland -verkosto lyhyesti.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 2.1.2 Verkoston ohjaus ja koordinaatio. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 2.2 Team Finland -toiminnan tausta ja kehitys.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 3 Verkostomaisen toimintamallin vahvuudet ja kehityskohteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 3.1 Verkoston yhteistyösuhteet ja dynamiikka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 3.2 Yleiskuva näkemyksistä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 3.3 Vahvuudet ja kehityskohteet osa-alueittain.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 3.3.1 Yhteistyön kehitys ja toimivuus.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 3.3.2 Verkoston ohjaus ja tavoiteasetanta .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 3.3.3 Toimintamalli alueilla. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52 3.3.4 Ulkomaanverkoston toiminta.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55 3.3.5 Palvelutarjonta ja palvelupolku.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58 4 Team Finland -palveluiden hyödyntäminen ja yritysten näkemykset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62 4.1 Kansainvälistymispalveluiden hyödyntäminen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63 4.2 Yritysten tyytyväisyys kansainvälistymispalveluihin ja palveluiden kehittämistarpeet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 72 4.3 Näkemykset palveluiden vaikutuksista.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77 5 Kvantitatiivinen analyysi palveluiden vaikuttavuudesta.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80 5.1 Analyysin toteutus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80 5.2 Kuvaileva tilastoanalyysi.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 82 5.3 Ekonometrinen vaikuttavuusanalyysi.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88 5.3.1 Vaikutukset viennin ja muun taloudellisen toiminnan kehitykseen .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88 5.3.2 Siirtymät nopeimmin tai hitaimmin kasvavien yritysten ryhmään. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 93 5.3.3 Business Finlandin kansainvälistymispalveluiden vaikutus viennin aloittamiseen tai laajentamiseen kohdemaittain.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94 5.4 Yhteenveto kvantitatiivisesta analyysista.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 96 6 Johtopäätökset ja suositukset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 99 6.1 Johtopäätökset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 99 6.2 Suositukset.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107 Lähteet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 111 Liitteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 114 Liite 1. Team Finland -toimijat ja palvelut.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 114 Liite 2. Team Finland ulkomaanverkoston toimipisteet.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 118 Liite 3. Aikaisemmat arvioinnit ja selvitykset .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 121 Aikaisempien arviointien havainnot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 121 Kansainväliset vertailut toimintamalleista.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 131 Asiakas- ja yrityspalaute.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 134 Liite 4. Team Finland -tavoitteet strategioissa ja ohjausasiakirjoissa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 142 Liite 5. Esimerkit Team Finland -toimintamalleista eri alueilla.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 147 Case 1: Pohjois-Savo/Varkaus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 147 Case 2: Pohjanmaa/Vaasa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 150 Case 3: Pohjois-Pohjanmaa/Oulu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 152 Case 4: Kansainvälinen case – Intia .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 154 Case 5: Kansainvälinen case – Saksa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 157 Liite 6. Kooste työpajoista.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 161 Liite 7. Kyselyyn vastanneiden asiakasyritysten profiili. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 168 8 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:47 Tiivistelmä Viennin ja kansainvälistymisen edistäminen on jo pitkään ollut yksi elinkeinopolitiikan kes- keisistä kehityskohteista Suomessa. Myös nykyisessä hallitusohjelmassa yhtenä tärkeänä tavoitteena on viennin ja kansainvälistymisen edistäminen laaja-alaisesti. Viennin ja kan- sainvälistymisen edistämisessä keskeisessä roolissa on yrityksille kansainvälistymispalve- luita tarjoavien julkisten toimijoiden muodostama Team Finland -verkosto, joka pyrkii tar- joamaan yrityksille sujuvan palveluketjun neuvonnasta rahoitukseen. Team Finland -ver- koston kehittäminen on ollut tavoitteena useammalla hallituskaudella. Pidempiaikaisena pyrkimyksenä on ollut varmistaa yritysten sujuva palvelupolku ja asiakaskokemus. Tämän arvioinnin tarkoituksena on ollut tuottaa tietoa siitä, miten Team Finland -verkosto ja sen tarjoamat palvelut vastaavat yritysten tarpeisiin ja tukevat yritysten kasvua ja kan- sainvälistymistä. Arvioinnin kohteena on ollut Team Finland -toiminnan vaikuttavuus, eri- tyisesti vuodesta 2018 tehtyjen uudistusten näkökulmasta. Tavoitteena on ollut selvittää Team Finland -verkostomallin ja Team Finland -verkoston ydintoimijoiden yhteisen asiak- kuustyön lisäarvo kansainvälistyville kasvuyrityksille. Arvioinnin keskeisiä menetelmiä ja aineistoja olivat tilasto- ja ekonometrinen analyysi, kirjallisuus- ja dokumenttianalyysi, sähköinen yrityskysely (n=701), verkoston toimijoille suunnattu asiantuntijakysely (n=134), asiantuntijahaastattelut (60 kpl), yrityshaastattelut (29 kpl) sekä sidosryhmätyöpajat. Arviointi toteutettiin osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan toimeenpanoa 3/2021–5/2021 välisenä aikana. Toteutuksesta vastasi- vat 4FRONT Oy ja Etlatieto Oy. Seuraavassa on esitetty yhteenveto arvioinnin johtopäätök- sistä ja suosituksista. Tämän suomenkielisen raportin lisäksi arvioinnista on julkaistu eng- lanninkielinen Policy Brief. Johtopäätökset: − Viennin ja kansainvälistymisen edistäminen yhä tärkeämpi tavoite ja Team Finland-verkosto siinä avainasemassa − Team Finland -palvelut ovat edistäneet yritysten pääsyä kansainväli- sille markkinoille, mutta pidemmän aikavälin vaikutuksia ei havaittu – vaikutusarvioinnin tietoperustassa kehitettävää − Palveluiden kohdentuminen kasvuhakuisille yrityksille luo hyvät edellytykset vaikuttavuudelle 9 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:47 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:47 − Team Finland -toimintamalli on kehittynyt ja auttanut parantamaan asiakasohjausta sekä palveluiden tehokkaampaa kohdentumista… − …mutta verkosto ei vielä toimi riittävän tehokkaasti ja palvelulupaus vaatii edelleen selkeyttämistä − Vaikuttavuuden vahvistaminen edellyttää selkeämpiä strategisia valintoja ja yhteisten tavoitteiden jalkauttamista − Verkoston ohjaukseen liittyvät haasteet ratkaistavissa osana nykyistä toimintamallia − Team Finland -yhteistyö eri alueilla Suomessa on tiivistynyt ja alueel- liset räätälöidyt toimintamallit tarjoavat hyvät lähtökohdat − Ulkomaanverkostoa on vahvistettu ja edustustojen rooli kansain- välistymisessä selvästi aktiivisempi – kehitettävää työnjaossa ja tiedonkulussa − Yksityisen sektorin kansainvälistymispalveluita ei hyödynnetä riittä- vän tehokkaasti osana Team Finland -verkostoa Suositukset: 1. Team Finland -verkoston kehittämistä tulee jatkaa määrätietoisesti ja pitkä- jänteisesti nykyisen toimintamallin pohjalta 2. Team Finland verkoston strategisia tavoitteita tulee terävöittää 3. Verkoston palvelulupausta ja palveluiden kokonaisuutta tulee selkeyttää 4. Verkoston keskinäistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa tulee edelleen tiivistää 5. Yhteiset Team Finland -tavoitteet tulee jalkauttaa systemaattisemmin myös tulosohjaukseen 6. Ulkomaanverkoston työnjakoa ja tiedonvaihtoa tulee kehittää edelleen nykyisten rakenteiden pohjalta 7. Aluelähtöisten toimintamallien kehittämistä tulee jatkaa hyviä käytäntöjä levittämällä sekä selkeyttämällä alueellisten toimijoiden rooli osana kansallista toimintamallia 8. Yksityiset kansainvälistymispalvelut tulee linkittää tehokkaammin osaksi Team Finland -verkoston palvelutarjoamaa 9. Investointien ja osaajien houkuttelu kytkettävä vahvemmin osaksi viennin ja kansainvälistymisen edistämistä 10. Team Finland -verkoston vaikuttavuuden arvioinnin tietoperustaa tulee edelleen vahvistaa 10 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:47 1 Johdanto 1.1 Arvioinnin tausta ja tavoitteet Viennillä ja kansainvälisellä kasvulla on keskeinen merkitys Suomen kaltaiselle pienelle avotaloudelle. Viime vuosina Suomi on kuitenkin jäänyt verrokkimaiden jälkeen viennin kehityksessä.1 Nykyistä monipuolisempi vientitoiminta sekä menestyminen kansainväli- sissä arvoverkostoissa onkin tunnistettu keskeisinä kehitystarpeina.2 Viennin ja kansainvälistymisen edistämisessä keskeisessä roolissa on yrityksille kansain- välistymispalveluita tarjoavien julkisten toimijoiden muodostama Team Finland (TF) -ver- kosto, joka pyrkii tarjoamaan yrityksille sujuvan palveluketjun neuvonnasta rahoitukseen. Verkoston kautta on tarjolla muun muassa tietoa markkinamahdollisuuksista sekä erilai- sia asiantuntija- ja rahoituspalveluita. Ydintoimijoita ovat työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), ulkoministeriö (UM), Business Finland (BF), Finnvera, ELY-keskukset ja TE-toimistot.3 Team Finland -verkoston kehittäminen on ollut tavoitteena useammalla hallituskaudella. Pidempiaikaisena pyrkimyksenä on ollut varmistaa yritysten sujuva palvelupolku ja asia- kaskokemus. Viime vuosien tärkeimpänä hallinnollisena uudistuksena Finpro Oy ja Tekes yhdistettiin Business Finlandiksi vuoden 2018 alusta. Samassa yhteydessä Team Finland -toiminnan operatiivinen koordinaatio valtuutettiin Business Finlandille. Syksyllä 2019 päi- vitetyssä Team Finland -verkoston strategiassa täsmennettiin verkoston tavoitteet, eri toi- mijoiden roolit sekä toimenpiteet verkoston kehittämiseksi.4 Vuonna 2020 julkaistussa viennin ja kansainvälisen kasvun ohjelmassa yhtenä keskeisenä tavoitteena on kansainvä- listymispalveluiden kehittäminen osana Team Finland -strategian toimeenpanoa.5 1 Ks. esim. OECD (2020) OECD Economic Surveys: Finland. OECD. 2 Ks. esim. Työ- ja elinkeinoministeriö (2020) Viennin ja kansainvälisen kasvun ohjelma, TEM 2020:51, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162486/ TEM_2020_51.pdf?sequence=1&isAllowed=y 3 Team Finland. Tutustu verkoston tarjoamiin palveluihin. https://www.team-finland. fi/ Team Finland (2019) Team Finland -verkosto. Strategia 2019. https://www.team-finland. fi/4aaf24/siteassets/team-finland-subsite/documentation/team_finland_strategia_2019.pdf 4 Team Finland (2019) Team Finland -verkosto. Strategia 2019. 5 Työ- ja elinkeinoministeriö (2020) Viennin ja kansainvälisen kasvun ohjelma, TEM 2020:51, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162486/TEM_2020_51. pdf?sequence=1&isAllowed=y https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162486/TEM_2020_51.pdf?sequence=1&isAllowed=y https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162486/TEM_2020_51.pdf?sequence=1&isAllowed=y https://www.team-finland.fi/ https://www.team-finland.fi/ https://www.team-finland.fi/4aaf24/siteassets/team-finland-subsite/documentation/team_finland_strategia_2019.pdf https://www.team-finland.fi/4aaf24/siteassets/team-finland-subsite/documentation/team_finland_strategia_2019.pdf https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162486/TEM_2020_51.pdf?sequence=1&isAllowed=y https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162486/TEM_2020_51.pdf?sequence=1&isAllowed=y 11 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:47 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:47 Tämän arvioinnin tarkoituksena on ollut tuottaa tietoa siitä, miten Team Finland -verkosto ja sen tarjoamat palvelut vastaavat yritysten tarpeisiin ja tukevat yritysten kasvua ja kan- sainvälistymistä. Arviointi palvelee näin ollen osaltaan hallitusohjelmassa asetettuja vien- nin ja kansainvälistymiseen edistämiseen liittyviä tavoitteita. Tavoitteet ja arviointikysymykset Arvioinnin kohteena on ollut Team Finland -toiminnan vaikuttavuus, erityisesti vuodesta 2018 tehtyjen uudistusten tuloksellisuuden näkökulmasta. Tavoitteena on ollut selvit- tää, mikä on Team Finland -verkostomallin ja Team Finland -verkoston ydintoimijoiden yhteisen asiakkuustyön lisäarvo kansainvälistyville kasvuyrityksille. Arvioinnille asetettiin seuraavat tarkemmat arviointikysymykset: 1. Mikä on Team Finland -toimintamallin ja verkostoyhteistyön lisäarvo yrityksille verrattuna siihen, että yritykset käyttävät toimijoiden palveluita erikseen? 2. Miten Team Finland -verkoston palveluja hyödyntäneiden yritysten kehitys poikkeaa muista yrityksistä vienti-, kansainvälistymis- ja kasvukehityksen (liikevaihto, jalostusarvo) ja -tavoitteiden osalta? Miten vaikuttavuus on kehittynyt, kun vuonna 2013 perustettua toimintamallia on uudistettu vuosina 2015, 2017 ja 2019? 3. Miten Team Finland -verkoston palvelut vastaavat erikokoisten yritysten tarpeisiin? Mikä on palveluiden lisäarvo ja vaikuttavuus pk-yritysten, startup-yritysten (”born global”) ja suurten yritysten näkökulmasta? 4. Onko Team Finland -ydintoimijoiden työnjaossa päällekkäisyyksiä tai toisaalta onko palveluissa katveaukkoja? Mikä on palveluiden tunnettavuus erityisesti pk-yrityssektorilla? 5. Miten Team Finland -toiminta on lähtenyt käyntiin maakuntatasolla, Suomen tasolla ja ulkomaantasolla? Miten ”maakunnasta maailmalle” -konsepti ja ydintoimijoiden välinen asiakasohjaus/syöttöliikenne käytännössä toimii yritysnäkökulmasta? 6. Miten Team Finland -ydintoimijoiden yhteistyö ja työnjako julkisten ja yksityisten kumppanien kanssa toimii yritysten ohjauksessa ja palveluissa? Miten alueellisia kumppanuuksia voisi kehittää? 7. Mitä myönteisiä muutoksia ja haasteita koronaviruspandemian kielteisten vaikutusten helpottamiseksi päätetyt kriisi- ja elvytystoimet ovat tuoneet Team Finland -verkoston toimintaan ja asiakasohjaukseen vuonna 2020? 1.2 Arvioinnin toteutus Seuraavissa alaluvuissa on kuvattu arvioinnin viitekehys ja keskeiset näkökulmat sekä arvi- oinnissa hyödynnetyt menetelmät ja aineistot. 12 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:47 1.2.1 Arviointiviitekehys ja näkökulmat Arvioinnin viitekehys ja arviointikriteerit Arvioinnissa on tarkasteltu Team Finland -verkoston toimintamallia ja vaikuttavuutta ydin- toimijoiden palveluita käyttäneiden, kansainvälistymisestä kasvua hakevien pk-yri- tysten näkökulmasta. Arvioinnin lähestymistapa nojautuu teoriaperusteiseen vaikut- tavuusarviointiin, jossa Team Finland -verkoston toimintaa tarkastellaan muutosteoriaan pohjautuvan vaikuttavuusmallin kautta (Kuvio 1). Kuvio 1.  Arvioinnin viitekehys ja näkökulmat. Team Finlandin -verkoston toimintaa on arvioinnissa analysoitu kansainvälisten arviointi- käytäntöjen6 mukaisesti seuraavilla arviointikriteereillä. Relevanssin (relevance) arvioinnissa on tarkasteltu sitä, missä määrin Team Finlandin -ver- koston tavoitteet ja toimintamalli vastaavat kansainvälistä kasvua tavoittelevien yritys- ten tarpeita ja niiden toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia. Erityisesti fokuksessa ovat olleet pk-yritysten viennin ja kansainvälistymisen tarpeet. 6 Ks. esim. OECD. Evaluation Criteria. https://www.oecd.org/dac/evaluation/daccriteriafo- revaluatingdevelopmentassistance.htm; European Commission: Better Regulation Guideli- nes, Chapter VI: Guidelines on evaluation. https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/better-re- gulation-guidelines-evaluation-fitness-checks.pdf Tavoitteet Resurssit Toiminta ja prosessit Tuotokset Tarpeet Tulokset Vaikutukset TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ASIAKKAAT Vaikuttavuus Toiminnan tehokkuus Hyödyllisyys ja kestävyys TEAM FINLAND - VERKOSTO ARVIOINNIN KRITEERIT Kansainvälistyvien kasvuyritysten tarpeet ja muutokset toimintaympäristössä Käytettävissä olevat henkilöstö-ja aikaresurssit ja niiden jakautuminen (esim. alueellinen, kansallinen, kv-verkosto) Verkoston toimintavat, käytännöt ja prosessit (työnjako, palvelupolut, jne.) Verkoston palveluiden vaikutukset yritysten viennin ja kansainvälisen kasvun kehitykseen. TF-toimintamallin lisäarvo palveluiden laatuun, asiakaslähtöisyyteen, saavutettavuuteen… Verkostomaisen toimintamallin konkreettiset tuotokset kuten asiakkuus-suunnitelmat, asiakasohjaus, jne. Team Finland –verkoston tavoitteet ja strategiset painopisteet. Relevanssi ja koherenssi https://www.oecd.org/dac/evaluation/daccriteriaforevaluatingdevelopmentassistance.htm https://www.oecd.org/dac/evaluation/daccriteriaforevaluatingdevelopmentassistance.htm https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/better-regulation-guidelines-evaluation-fitness-checks.pdf https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/better-regulation-guidelines-evaluation-fitness-checks.pdf 13 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:47 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:47 Koherenssin (coherence) arvioinnissa on tarkasteltu sitä, kuinka hyvin Team Finland -ver- kosto toimii i) sisäisesti ja ii) muiden kumppanien ja sidosryhmien kanssa yhteisten tavoit- teiden saavuttamiseksi ja toisiaan täydentävinä toimijoina. Tehokkuuden (efficiency) osalta on arvioitu verkoston resurssien kohdentumista, toimin- nallista tehokkuutta sekä toimintaedellytyksiä erityisesti asiakasyritysten näkökulmasta. Tuloksellisuuden (effectiveness) näkökulmasta on tarkasteltu, missä määrin Team Finland -verkosto on saavuttanut tai saavuttamassa sille asetetut tavoitteet – erityisesti palvelui- den laadun, asiakaslähtöisyyden ja saavutettavuuden parantumiseen liittyen. Tulokselli- suutta on tarkasteltu ensisijaisesti laadullisten menetelmien avulla (dokumenttianalyysi, yrityskysely, haastattelut ja tapaustutkimukset). Vaikuttavuudella (impact) tarkoitetaan Team Finland -verkoston pidemmän aikavälin yhteiskunnallisia vaikutuksia, keskittyen Team Finland -toimintamallin vaikutuksiin pk-yri- tysten kasvuun ja kansainvälistymiseen. Vaikutuksia tarkastellaan ensisijaisesti ekonomet- risten menetelmien avulla. Kuviossa 2 on kuvattu Team Finland -verkoston interventiologiikkaa, havainnollistaen Team Finland -toimintamallin vaikuttavuuden muodostumista. Arvioinnin näkökulmasta keskeinen kysymys liittyy Team Finlandin verkostomaisen toimintamallin lisäarvoon ja vaikutuksiin kansainvälistyvien pk-yritysten palveluiden laatuun ja saavutettavuuteen. Kuvio 2.  Team Finland -verkostomaisen toimintamallin muutosteoria. Toiminta VaikutuksetTulokset TF -koordinaattorit Panokset ja resurssit TF -yhteyshenkilöt ja muut resurssit eri organisaatioissa Tuotokset Maakohtaiset toimintasuunnitelmat Yhteiset asiakastapaamiset KasvuCRM Asiakkuussuunnittelu aluetiimeissä (15) Yritysasiakkuus- suunnitelmat (15) TF -jory & sihteeristö TF -strategia Strateginen ohjaus & kans. koordinaatio TF -tavoitteet ja -mittarit Ulkomaantoimintojen suunnittelu ja koordinointi Kansainvälistymis - palveluiden resurssit Suomessa ja ulkomailla Palveluiden suunnittelu, kehittäminen ja tuotanto Kansainvälistymis - palvelut & asiakastapahtumat Asiakaslähtöisempi palvelupolku & palveluiden parempi yhteensopivuus TF -brändi (viestintä, verkkosivut, yms.) Tiedonvaihto TF- toimijoiden kesken Asiakasohjaus Verkostomainen toimintamalli: Palveluiden tehokkaampi kohdentuminen, parempi saavutettavuus Selkeämpi työnjako ja tiiviimpi yhteistyö TF - toimijoiden kesken Verkoston organisaatioiden oma toiminta: Kansainväliset asiakkuudet, kontaktit, osaaminen, strategiat… Palveluiden vaikutukset yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen.Ulkomaantoimintojen johtoryhmä 14 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:47 Verkostojen johtamisen näkökulma Verkostomaisen toimintamallin tarkastelussa on hyödynnetty verkostojen johtamiseen pohjautuvaa teoreettista viitekehystä. Verkostoja ja verkostojen johtamista on tutkittu monista eri näkökulmista ja koulukunnista. Yhteistä eri näkökulmien välillä on se, että ne korostavat eri toimijoiden riippuvuutta muiden toimijoiden resursseista. Tämän vuoksi verkostomainen toiminta edellyttää vuorovaikutusta ja yhteistyötä verkoston (auto- nomisten) toimijoiden välillä. Verkostomaisessa toiminnassa yhteistyö perustuu tyypilli- sesti ensisijaisesti luottamukseen perustuvaan vastavuoroisuuteen, eikä muodollisiin sopimuksiin.7 Vaihtoehtoisiin toiminnan organisoimisen muotoihin eli hierarkioihin ja markkinoihin ver- rattuna verkostot toimivat parhaiten silloin, jos halutaan lisätä joustavuutta tai luoda uutta toimintaa. Sen sijaan tilanteissa, joissa tarvitaan tehokasta (joustamatonta) rutiinien hoita- mista verkostot eivät välttämättä ole paras vaihtoehto. Verkostoissakin voidaan – ja usein on tarvettakin – sopia yhteistyön käytännöistä, mutta kuitenkin niin, että toimijat eivät luovuta päätöksenteko- ja toimintavapauttaan. Usein verkostoissa haasteena onkin se, että toimijat osallistuvat verkostoon oman ensisijaisen organisaationsa kautta ja tarvitaan neuvottelua siitä, miten ko. organisaatioiden ja verkoston prosessit ja intressit sovitetaan yhteen.8 Järvensivun mukaan verkostojen toimivuuden kannalta keskeisiä elementtejä ovat tun- teminen, luottamus ja sitoutuminen. Seuraava lainaus kuvastaakin hyvin verkosto- jen toiminnan ydintä ja sopii hyvin myös Team Finland -verkoston arvioinnin yhdeksi näkökulmaksi: ”Jos toimijat eivät tunne toisiaan, yhteistyö ei ole mahdollista. Luottamuksen puute voi puolestaan estää yhteistyön syventymisen, vaikka osapuolet tuntisivatkin toisensa. Mitä syvempi luottamus, sitä avoimemmin tietoja ja osaamista jaetaan. Mitään ei kuitenkaan tapahdu vain siksi, että toimijat tuntevat toisensa ja luottavat toisiinsa. Tarvitaan myös sitoutumista.” 9 7 Järvensivu, T. (2019) Verkostojen johtaminen – Opi ja etenä yhdessä. Books on Demand, Helsinki. 8 Järvensivu (2019). 9 Järvensivu (2019), s.61. 15 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:47 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:47 1.2.2 Aineistot ja menetelmät Seuraavassa on kuvattu lyhyesti arvioinnissa hyödynnetyt aineistot ja menetelmät. Tar- kempi kuvaus aineistoista ja menetelmistä on esitetty myöhemmin tulosten raportoinnin yhteydessä. Ekonometrinen analyysi rakentuu kahdesta osiosta: kuvailevasta tilastollisesta analyy- sista ja ekonometrisesta vaikuttavuusanalyysista. Tarkasteltava yritysjoukko koostuu kan- sainvälisesti orientoituneista pk- ja midcap-yrityksistä. Analyysin lähtöaineistona käyte- tään Tilastokeskuksen yritysaineistojen tutkimuslaboratorion yritystason mikroaineistoja ja Business Finlandin täydentäviä aineistoja. Analyysin toteutusta on kuvattu tarkemmin raportin luvussa 5. Analyysin toteutuksesta on vastannut Etlatieto. Dokumenttianalyysi kattaa Team Finland -verkoston toiminnasta tehdyt aikaisemmat arvioinnit, selvitykset ja yrityskyselyt sekä toimintamallin taustaa ja toimintaa käsittelevät dokumentit. Osana dokumenttianalyysia tarkastellaan, missä määrin Team Finland -tavoit- teet ja mittarit on huomioitu verkoston toimijoiden strategioissa ja tulosohjausasiakir- joissa (ks. liite 4). Sähköisen yrityskyselyn avulla on tarkasteltu Team Finland -verkostomaisen toiminta- mallin toimivuutta yritysten näkökulmasta sekä palveluiden vaikutuksia pk-yritysten kas- vuun ja kansainvälistymiseen. Kysely suunnattiin pk-yrityksille, jotka ovat viime vuosina hyödyntäneet verkoston ydintoimijoiden (Business Finland, Finnvera, ELY-keskukset) pal- veluita. Kysely lähetettiin yhteensä yli 12 000 yritykselle, joista kyselyyn vastasi 701 yritystä (vastausprosentti 5,8 %). Kyselyn toteutus ja vastaajayritysten profiili on kuvattu tarkem- min luvussa 4. Team Finland -verkoston toimijoille ja kumppaneille suunnatun kyselyn avulla on analysoitu verkoston toimivuutta, tehokkuutta ja kehitystarpeita. Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2021. Kysely lähetettiin 529 asiantuntijalle, joista kyselyyn vastasi 134 henkilöä (vastausprosentti 25 %). Hieman yli kolmannes (36 %) kyselyvastaajista oli Suo- men ulkomaan edustustosta (n=48). ELY-keskuksia vastaajista edusti noin 19 prosenttia (n=25) ja vastaavasti Business Finlandia 15 prosenttia (n=20). Muut vastaajat, noin 30 pro- senttia vastaajista (n=41), edustivat muita organisaatioita, kuten esimerkiksi alueellista/ seudullista kehitysyhtiötä (9 %), Finnveraa (4 %), Suomen yrittäjiä (4 %) ja kauppakama- reita. 52 prosenttia vastaajista (n=70) toimi asiakasrajapinnassa, kun taas 48 prosenttia vas- taajista (n=64) toimivat johtotehtävissä (34 %), koordinointi- ja kehitystehtävissä tai muissa asiantuntijatehtävissä (14 %). Kyselyn tulosten analysoinnissa hyödynnettiin verkostoana- lyysin lähestymistapaa, analysoiden verkoston toimijoiden välistä yhteistyötä ja siihen liit- tyviä pullonkauloja. Kyselyn tulokset on kuvattu luvussa 3. 16 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:47 Asiantuntijahaastatteluiden avulla kartoitettiin verkoston toimijoiden näkemyksiä Team Finland -toimintamallista ja sen relevanssista, tehokkuudesta, tuloksellisuudesta sekä mahdollisista kehittämiskohteista. Arvioinnin osana toteutettiin yhteensä 60 haastattelua (pl. yrityshaastattelut). Haastateltavat edustivat kattavasti Team Finland -verkoston ydin- toimijoita (TEM, UM, Business Finland, Finnvera, ELY-keskukset) sekä kumppaneita (esim. muut ministeriöt ja virastot, kehitysyhtiöt, kauppakamarit, elinkeinoelämän järjestöt). Case-esimerkkien (5 kpl) avulla havainnollistettiin Team Finland -verkoston asiakasyri- tysten palvelupolkuja sekä niihin liittyviä mahdollisia pullonkauloja ja kehitystarpeita. Esi- merkit edustavat kolmea aluetta Suomessa (Pohjois-Savo / Varkaus, Pohjois-Pohjanmaa / Oulu, Pohjanmaa / Vaasa) sekä kahta kohdemarkkinaa (Intia ja Saksa). Aineistona ja mene- telminä case-esimerkeissä on hyödynnetty olemassa olevia dokumentteja ja sidosryhmä- ja yrityshaastatteluita. Yrityshaastattelut (yhteensä 29 kpl) toteutettiin osana case-tarkasteluja. Haastateltaviksi valittiin yrityksiä, joiden kotipaikka oli em. alueilla tai joilla oli liiketoimintaa valituilla koh- demarkkinoilla. Lisäksi haastateltavien valinnassa kiinnitettiin huomiota yritysten kokoon, toimialaan ja kansainvälistymisen vaiheeseen, jotta haastatteluihin valikoituisi monipuoli- sesti erilaisia yrityksiä. Lopulta kaikki haastateltavat edustivat pk-yrityksiä. Arvioinnin loppuvaiheessa järjestettiin kolme työpajaa, joiden tavoitteena oli keskustella avainsidosryhmien kanssa arvioinnin johtopäätöksistä ja alustavista suosituksista sekä työstää konkreettisia toimenpide-ehdotuksia Team Finland -verkoston vaikuttavuuden kehittämiseksi. Virtuaalisten validointityöpajojen teemat, ajankohdat, kohderyhmät sekä yhteenveto työpajan keskusteluista on kuvattu raportin liitteessä 6. 17 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:47 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:47 2 Team Finland -verkosto 2.1 Toimintamalli ja palvelut 2.1.1 Team Finland -verkosto lyhyesti Team Finland on yrityksille kansainvälistymispalveluita tarjoavien julkisten toimijoi- den verkosto, joka pyrkii tarjoamaan yrityksille sujuvan palveluketjun neuvonnasta rahoi- tukseen. Verkoston kautta on tarjolla muun muassa tietoa markkinamahdollisuuksista sekä erilaisia asiantuntija- ja rahoituspalveluita. Ydintoimijoita ovat työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoministeriö, Business Finland, Finnvera, ELY-keskukset ja TE-toimistot. Team Finland -verkoston toimintaa ei ole säännelty erikseen laissa tai asetuksissa, eikä kyseessä ole juridisesti toimivaltainen henkilö. Team Finland -verkostolla ei ole omaa organisaatiota tai henkilöstöä, vaan se perustuu useiden toimijoiden muodosta- maan verkostomaiseen toimintamalliin. Perustehtävä, visio ja tavoitteet Team Finland -verkoston tehtävänä on tarjota yrityksille sujuva kansainvälistymispalvelui- den polku neuvonnasta rahoitukseen. Ydintavoitteena on viennin edistäminen ja pk-yri- tysten kansainvälisen kasvun kiihdyttäminen, sekä Suomeen suuntautuvien kansainvälis- ten investointien ja matkailun edistäminen, sekä osaamisen vahvistaminen. Team Finland -strategian (2019) mukaan verkoston perustehtäviä ovat: 10 − Team Finland -verkosto vauhdittaa vientiä ja kansainvälistä kasvua tarjoamalla sujuvan palvelupolun kansainvälistyville yrityksille. − Team Finland -verkosto koordinoi viennin ja kansainvälistymisen edistämisen palveluita kotimaassa ja ulkomailla. − Team Finland -verkosto tekee maatamme tunnetuksi korkeatasoisen osaamisen keskittymänä sekä kytkee ulkomaisia osaajia ja investoijia Suomeen. Strategian mukaisesti ”verkoston ydintehtävän toteutumisessa tärkeintä on varmistaa sujuva palvelupolku ja erinomainen asiakaskokemus. Palvelun sujuvuuteen ei vaikuta se, minkä tai kuinka monen eri verkoston organisaation kanssa yritys asioi. Verkoston luoma 10 Team Finland (2019) Team Finland -verkosto. Strategia 2019. 18 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:47 lisäarvo syntyy tiiviistä yhteistyöstä eri organisaatioiden välillä, mikä näkyy asiakkaalle kokonaisvaltaisempana palveluna.” 11 Team Finland -johtoryhmä (ks. jäljempänä) seuraa tavoitteisiin pääsyä seuraavien operatii- visten mittarien avulla: 12 1. Team Finland -verkoston ydintoimijoiden kansainvälistymispalveluja käyttäneiden pk- ja midcap-yritysten viennin kasvu. Team Finland -palvelujen vaikuttavuutta kuvaava seurantamittari, jonka tavoitetason asettaa Team Finland -johtoryhmä. 2. Team Finland -verkoston ydintoimijoiden kansainvälistymispalveluja käyttäneiden pk- ja midcap-yritysten lukumäärän kasvu. Mittarin avulla seurataan Team Finland -verkoston toimenpiteiden vaikutusta vientiin tähtäävien yritysten lukumäärän (kasvun) osalta. 3. Asiakkuudenhallintajärjestelmään (KasvuCRM) kirjattujen neuvontatapausten (Lead ja Opportunity) määrä. Mittarin avulla seurataan proaktiivista työtä Team Finland -organisaatioissa sekä -toimijoiden välistä yhteistyötä. Mittari mittaa proaktiivisen asiakashankinnan, yhteydenottokanavien ja palveluja koskevan viestinnän tuloksia.  4. Asiakkaan kokemus Team Finland -palveluiden tiedonsaannista. Ydintoimijoiden asiakastyytyväisyyskyselyihin sisällytetään kysymyksiä, joilla mitataan Team Finland -toimijoiden kykyä tarjota asiakkaille tietoa koko verkoston palveluista. 5. Team Finland -henkilöstön tyytyväisyys Team Finland -yhteistyöhön. Asiakastyötä tekevän henkilöstön mielipide Team Finland -yhteistyöstä. Kysely tehdään ydintoimijoiden olemassa olevien henkilöstötyytyväisyyskyselyjen yhteydessä. 11 Team Finland (2019). 12 Team Finland (2019). 19 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:47 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:47 Taulukko 1.  Team Finland -toiminnan mittareiden toteumia ja tavoitetasoja (tilanne 9.6.2021). Lähde: Team Finland -sihteeristö. Mittari Toteuma 2018 Tavoite 2019 Toteuma 2020 Tavoite 2021 Esitys 2022 1.1. Team Finland –verkoston ydintoimijoiden keskeisiä, kansainvälistyville yrityksille tarkoitettuja palveluja käyttäneiden pk- ja midcap-yritysten viennin kasvu. (kokonaismuutos-%, vertailu kolmen vuoden jaksolla). n/a +24 % +9 % (20 %) +15 % +25 % 1.2.1 Team Finland -verkoston ydintoimijoiden kansainvälistyville yrityksille tarkoitettuja palveluja käyttäneiden pk- ja midcap-yritysten lukumäärä (erilliset yritykset). n/a 4 849 5 434 / 9 343 9 800 10 000 1.2.2 Team Finland -verkoston ydintoimijoiden kansainvälistyville yrityksille tarkoitettuja palveluja käyttäneiden pk- ja midcap-yritysten lukumäärän kasvu (%) 1 v. (erilliset yritykset). n/a +14 % +12 % (+10 %) +5 % +2 % 1.3. Asiakkuudenhallintajärjestelmään (KasvuCRM) kirjattujen neuvontatapausten (Lead ja Opportunity) määrä (erilliset yritykset). 2 170 4 100 5 770 (4 500) 6 000 7 000 1.4. Organisaatiolta toiselle välitettyjen liidien lukumäärä (kpl). n/a n/a n/a 500 2 000 2.1. Asiakkaan kokemus muiden organisaatioiden Team Finland verkoston palveluiden tiedonsaannista (keskiarvo, asteikko 1-5). 3,3 3,2 3,6 BF, 3,3 ELY 3,6 3,9 2.2. Asiakkaan kokemus Team Finland verkoston palveluiden liiketoimintahyödyistä (keskiarvo, asteikko 1-5) n/a n/a n/a 3,6 3,9 3.1 Team Finland -yhteydenottojen käsittelyaika (ensimmäinen kontakti asiakkaaseen, keskimäärin, arkipäivää) – alkaa Q3 /2021. n/a n/a n/a 2 arkipäivää 2 arkipäivää 20 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:47 Toimijat, asiakkaat ja palvelut Verkoston ydintoimijoita ovat työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoministeriö, Business Fin- land, Finnvera, ELY-keskukset ja TE-toimistot. Verkoston kumppaneita ovat:13 Muut valtiolliset tai julkisesti rahoitetut kansallisen tason toimijat, kuten opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus, maa- ja metsätalousministeriö, Finnpartnership, Finn- fund, Suomen Akatemia, Patentti- ja rekisterihallitus, Ruokavirasto, Teknologian tutkimus- keskus VTT, Geologian tutkimuskeskus ja Suomen Teollisuussijoitus Oy Tesi. − Julkista rahoitusta saavat palveluorganisaatiot, kuten Suomalais-ruotsalainen ja Suomalais-Venäläinen kauppakamari. − Elinkeinoelämän järjestöt, mukaan lukien Suomen Yrittäjät, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Keskuskauppakamari. − Alueellisia yrityskehityspalveluita tarjoavat toimijat, kuten kaupungit, kunnat ja niiden omistamat kehitysyhtiöt, korkeakoulut. − Kohdemaissa toimivat organisaatiot, mukaan lukien kansainväliset kauppakamarit, kulttuuri- ja tiedeinstituutit. Team Finland -verkoston toimijat on kuvattu seuraavassa kuviossa. Toimijoiden roolit osana Team Finland -verkostoa on kuvattu puolestaan liitteessä 1. Kuvio 3.  Team Finland -verkoston toimijat. Lähde: 4FRONT, soveltaen: Team Finland (2019). 13 Team Finland (2019). Team Finland - toimijat Ydintoimijat TEM:n hallinnonala Business Finland Finnvera ELY-keskukset TE-toimistot TEM UM:n hallinnonala Edustustot UM - vientitiimi (yksikkö) TF-erityisasiantuntijat (edustustoissa) Alueelliset toimijat Kunnat ja kaupungit Alueelliset kehitysyhtiöt Suomen Yrittäjien paikallisyhdistykset Alueelliset kauppakamarit Korkeakoulut Kohdemaissa toimivat ja kohdemaita koskevat organisaatiot Kansainväliset kauppakamarit Kulttuuri- ja tiedeinstituutit Maa- ja aluekohtaiset palvelutarjontaa täydentävät toimijat Julkista rahoitusta saavat palveluorganisaatiot Suomalais-ruotsalainen kauppakamari (SRKK) Suomalais-venäläinen kauppakamari (SVKK) Viexpo Muut valtiolliset tai julkisesti rahoitetut kansalliset toimijat OKM:n hallinnonala OKM Opetushallitus Suomen Akatemia MMM:n hallinnonala MMM - vientitiimi Ruokavirasto Attaseat UM:n hallinnonala Finnfund Finnpartnership TEM:n hallinnonala VTT PRH GTK Tesi Elinkeinoelämän järjestöt Suomen Yrittäjät Elinkeinoelämä keskusliitto EK Keskuskauppakamari 21 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:47 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:47 Verkoston tärkeimpiä asiakkaita ovat pk-yritykset, joilla on potentiaalia kasvaa kansainväli- sesti. Lisäksi palveluita tarjotaan kansainvälistä liiketoimintaa laajentaville midcap- ja suur- yrityksille, Suomeen potentiaalisesti investoiville kansainvälisille pääomasijoittajille ja yri- tyksille, sekä ulkomailta Suomeen suuntautuville matkailua edistäville organisaatioille. Lisäksi palveluja on ulkomaisille ja kotimaisille osaajille sekä koulutus- ja tutkimusorgani- saatioille. Team Finland -verkoston palveluita ovat vuoden 2019 strategian mukaisesti: 14 1. Kansainvälistymisneuvonta 2. Kansainvälistä verkottumista ja yhteyksien luomista tukevat palvelut 3. Kansainvälistymisvalmiuksia ja -osaamista edistävät palvelut 4. Kansainvälistymistä edistävät rahoituspalvelut 5. Tieto ja neuvonta vientikohdemaan markkinasta, toimintaympäristöstä ja kansainvälisten markkinoiden mahdollisuuksista 6. Neuvonta kaupan esteiden purkamisessa 7. Ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun edistämisen palvelut 8. Ulkomaisille pääomasijoittajille ja Suomeen investoiville yrityksille suunnatut palvelut 2.1.2 Verkoston ohjaus ja koordinaatio Verkoston ohjaus ja koordinointi kansallisella tasolla Team Finland -verkoston ohjauksesta vastaavat työ- ja elinkeinoministeriö sekä ulko- ministeriö, joilla on myös vastuu Team Finland -verkoston tavoitteiden ja yhteistyön koor- dinoinnista. Verkoston organisaatioiden tavoitteet asetetaan ja niitä seurataan osana orga- nisaatioiden tulos- ja omistajaohjausta.15 Strategiset tavoitteet ja yhteistyön tavat vahvistetaan työ- ja elinkeinoministeriön asetta- massa Team Finland -verkoston johtoryhmässä16. Kaudelle 2021–2024 nimetyn johtoryh- män puheenjohtajana toimii osastopäällikkö Ilona Lundström työ- ja elinkeinoministeri- östä ja varapuheenjohtajana pääjohtaja Nina Kopola Business Finlandista. Johtoryhmässä on lisäksi edustajat ulkoministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, maa- ja metsäta- lousministeriöstä, Finnverasta, ELY-keskuksesta, Elinkeinoelämän keskusliitosta, Keskus- kauppakamarista ja Suomen Yrittäjistä. Asiantuntijajäseninä johtoryhmässä ovat työ- ja 14 Team Finland (2019). 15 Team Finland (2019). 16 Team Finland. Tietoa Team Finlandista. https://www.team-finland.fi/ tietoa-team-finlandista https://www.team-finland.fi/tietoa-team-finlandista https://www.team-finland.fi/tietoa-team-finlandista 22 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:47 elinkeinoministeriön, ulkoministeriön ja Business Finlandin edustajat. Business Finland vastaa johtoryhmän sihteerin tehtävistä.17 Business Finland vastaa Team Finland -johtoryhmän sihteeristön kanssa verkos- ton operatiivisesta koordinoinnista ja viestinnästä kansallisella tasolla. Lisäksi Busi- ness Finland koordinoi toimintaa ja palvelumallin kehittämistä Suomessa ja kohdemaissa toteutettavien palvelujen osalta. Business Finland vastaa myös ydintoimijoiden välisen yhteistyön pohjana olevien maasuunnitelmien sekä Suomen alueellisten suunnitelmien synkronoinnista.18 Toimintamalli alueilla Alueellisia palvelupolkuja, asiakashankintaa ja palveluiden tuottamista suunnitellaan ja organisoidaan Team Finland -aluetiimeissä ELY-keskusten johdolla. Aluetiimit toimivat kaikilla ELY-alueilla (15 kpl) ja niissä on edustettuina alueen ydintoimijat (Business Finland, ELY, Finnvera, TE-toimistot). Suunnittelussa pyritään huomioimaan alueen erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet kumppanien kanssa. Aluetiimien tehtävänä on varmistaa Team Finland -verkoston strategisten ja toiminnallisten tavoitteiden seuraaminen ja toteutumi- nen alueella.19 Jokaisella ELY-alueella toimii myös Team Finland -alueverkosto. Team Finland -aluever- kostoon kuuluvat ELY-keskusten lisäksi alueella toimivat kaupunkien ja kuntien kehitysyh- tiöt, kauppakamarit ja muut kansainvälistyvien yritysten liiketoimintaa kehittävät organi- saatiot. Kumppaniverkoston jäsenet, roolit ja toimintatavat määritetään kullakin alueella erikseen. Alueverkoston tehtävänä on linjata maakunnalliset painopisteet, jotka huomi- oidaan laadittaessa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan alueellisia yritysasiak- kuussuunnitelmia. Alueverkoston ja aluetiimin toimintaa koordinoi ELY-keskusten E-vas- tuualue. ELY-keskuksissa toimivien Team Finland -koordinaattorien (15 kpl) tehtävänä on koordinoida alueen yrityspalvelutoimijoiden välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa.20 17 Team Finland (2019). 18 Team Finland (2019). 19 Team Finland (2019). 20 Team Finland (2019). 23 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:47 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:47 Ulkomaanverkosto Team Finland -ulkomaanverkosto koostuu Suomen ulkoasiainhallinnon edustustoista ja Business Finlandin ulkomaanverkostosta. Edustustojen päälliköt johtavat alueellista ja / tai maakohtaista Team Finland -toimintaa asemapaikoillaan.21 Ulkoasiainhallinnon edustustoverkossa on yhteensä 90 toimipistettä22. Toimipis- teissä työskentelee yli 500 Suomesta lähetettyä henkilöä. Useimmissa edustustoissa työs- kentelee 2–4 lähetettyä virkamiestä. Lisäksi edustustojen palveluksessa on yhteensä noin tuhat asemamaista palkattua työntekijää. Lähtökohtaisesti kaikilla edustustoilla on samat (mm. ulkoasiainhallintolain ja -asetuksen mukaan määräytyvät) perustehtä- vät, mutta edustustojen painotukset tehtävien välillä vaihtelevat sijaintimaan tarpeiden mukaan. Joissain maissa keskitytään ulko- ja turvallisuuspoliittiseen vaikuttamiseen, toi- sissa taas kehityspolitiikan toimeenpanoon, vienninedistämiseen tai Suomen brändin rakentamiseen.23 Business Finlandin ulkomaanverkostoon kuului vuoden 2018 lopussa 37 toimipistettä ja noin 120 henkilöä. Vuonna 2019 verkostoa laajennettiin 41 toimistoon, joissa työsken- teli 145 henkilöä (joista 91 vienninedistämistehtävissä). Verkostoa laajennettiin edelleen vuonna 2020 ja tavoitteena on ollut laajentaa verkostoa 165 henkilöön vuoden 2021 lop- puun mennessä.24 Samalla pyrkimyksenä on keskittyä jatkossa aiempaa suurempiin yksi- köihin. Vuonna 2019 ulkoministeriön edustusto ja Business Finlandin ulkomaanverkosto toimivat samassa yhteydessä, 17 eri toimipisteessä. Vuoden 2019 strategiassa ulkominis- teriö ja Business Finland ovat yhteisesti asettaneet tavoitteeksi siirtyä yhteisiin toimitiloi- hin niissä kohdemaissa ja kaupungeissa, missä se on tarkoituksenmukaista ja käytännössä mahdollista.25 Tarkempi lista edustustoista ja Business Finlandin ulkomaan toimipisteistä on arviointiraportin liitteessä 2. Edustustojen ja Business Finlandin toimipisteiden lisäksi Team Finland ulkomaanverkos- toon kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön alainen Team Finland Knowledge -verkosto. 21 Team Finland (2019) Team Finland -verkosto. Strategia 2019. 22 74 suurlähetystöä, 2 yhteystoimistoa: Ramallah (Palestiinalaisalue) ja Minsk (Valko- Venäjä), 5 pääkonsulaattia: Los Angeles ja New York (Amerikan Yhdysvallat), Hongkong ja Shanghai (Kiina) ja Pietari (Venäjä), 1 konsulaatti: São Paulo (Brasilia), 2 pääkonsulaattiin kuuluvaa toimipistettä: Murmansk ja Petroskoi (Pietarin pääkonsulaatti, Venäjä), 5 pysyvää edustustoa kansainvälisissä järjestöissä: EU, Euroopan Neuvosto, OECD, YK, WTO, 1 erityisedustusto: Nato. 23 Ulkoministeriö. Suomen edustustot ulkomailla. https://um.fi/edustustot 24 Työ- ja elinkeinoministeriö (2020). Viennin ja kansainvälisen kasvun ohjelma, TEM 2020:51. 25 Team Finland (2019). https://um.fi/edustustot 24 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:47 Verkoston kahdeksan erityisasiantuntijaa ovat sijoittuneet Suomen edustustoihin eri puo- lille maailmaa26, ja heidän tehtävänään on seurata alueidensa korkeakoulu- ja tiedepolitiik- kaa, edistää yhteistyömahdollisuuksia ja näkyvyyttä kohdemaissa sekä avustaa suomalai- sia korkeakouluja, tutkimuslaitoksia ja muita innovaatioekosysteemin toimijoita yhteistyön lisäämisessä alueen toimijoiden kanssa.27 Lisäksi maa -ja metsätalousministeriön alaisuu- dessa toimii kolme elintarvikevientiin erikoistunutta attaseaa. Ulkomaanverkoston ohjaus- ja toimintamalli Team Finland -ulkomaantiimien tavoitteet, toiminta ja työnjako on määritelty maakoh- taisissa vuosisuunnitelmissa (80 kpl), joiden laatimisesta, toimeenpanosta ja seuran- nasta vastaa maajohtaja. Edustuston henkilöstö, paikalliset Business Finlandin edustajat (mukaan lukien Business Finlandin aluejohtaja) ja muut ulkomaantiimin jäsenet informoi- vat maajohtajaa vuosisuunnitelman toimeenpanoon liittyvissä kysymyksissä.28 Ulkomaanverkostoa ohjataan ulkoministeriön ja Business Finlandin yhteistoimintamallin mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ulkoministeriö ja Business Finland vastaavat tahoillaan siitä, että Team Finland -ulkomaantiimien ohjaus ja tavoiteasetanta tapahtuvat yhteisen Team Finland -vuosisuunnitteluprosessin puitteissa. Strategian mukaisesti yhtei- sohjauksessa pyritään kiinnittämään huomiota asiakasarvon toteutumiseen palvelujen sel- keyden, yhdenmukaisuuden ja täydentävyyden avulla. Yhteistoimintamallissa on määritetty ulkoministeriön ja Business Finlandin yhteisen ulko- maantoimintojen johtoryhmän (UTJR) ja aluetason (ulkoministeriön alueosastot ja Busi- ness Finlandin regioonat) vastuista ja tehtävistä. UTJR vastaa ulkomaanverkoston yhteis- työn koordinoinnista ja yhteensovittamisesta, vaikka viime kädessä ulkoministeriö ja Busi- ness Finland vastaavat omasta toiminnastaan. Ulkoministeriön alueosastot vastaavat Team Finland -maajohtajien ja edustustojen Team Finland -työn ohjaamisesta. 26 Team Finland Knowledge -asiantuntijoiden toiminta-alueet ja toimipisteet: Eteläinen Afrikka (Pre-toria), Intia (New Delhi), Kaakkois-Aasia (Singapore), Kiima (Peking), Latinalainen Amerikka (Buenos Aires), Persianlahden alue (Abu Dhabi), Venäjä (Moskova), Yhdysvallat ja Kanada (Washington DC). 27 Opetus- ja kulttuuriministeriö. Team Finland Knowledge -verkosto. https://minedu.fi/ tfk-verkosto 28 Team Finland (2019). https://okm.fi/tfk-verkosto https://okm.fi/tfk-verkosto 25 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:47 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:47 2.2 Team Finland -toiminnan tausta ja kehitys Taustalla strateginen yhteistyö viennin ja kansainvälistymisen edistämiseksi Viennin ja kansainvälistymisen edistämistä vuonna 2001 arvioinut Christoffer Taxellin joh- tama toimikunta esitti yhteistyöfoorumin kutsumista koolle kehittämään yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämistä (VKE) eteenpäin. Vientifoorumi kokoontui helmikuussa 2002 silloisen kauppa- ja teollisuusministeriön koolle kutsumana, ja sen keskeiseksi teh- täväksi määriteltiin VKE-toiminnan kansallisen strategian luominen. Vientifoorumissa oli- vat edustettuina tärkeimmät julkiset ja julkisrahoitteista VKE-toimintaa harjoittavat orga- nisaatiot sekä niiden asiakkaat eli yritykset. Strategia pohjautui Suomen riippuvuuteen yri- tysten kansainvälistymisestä ja viennistä. Suomen menestymisen lähtökohdiksi tunnistet- tiin osaaminen, innovaatiot, teknologioiden tehokas soveltaminen sekä yritysten nopea kansainvälistyminen.29 Julkisten palvelujen kokoaminen Team Finland -verkostoksi Team Finland -verkoston perustamiseen johtanut kehitys käynnistyi varsinaisesti 2010- luvun alussa, jolloin koettiin tarpeelliseksi tarjota aiempaa tehokkaammin valtion apua yri- tyksille kansainvälistyvillä ja globaaleilla markkinoilla sekä yhtenäistää pirstaleista julkis- ten palveluiden järjestelmää. Hallinnonalojen rajat ylittävän taloudellisten ulkosuhteiden toimintaohjelman laatimista esitettiin kesäkuussa 2011 hyväksytyssä hallitusohjelmassa. Vuoden 2012 aikana toimintaohjelman laatimiseksi koottiin työryhmä, jonka puheenjoh- tajana toimi Koneen toimitusjohtaja Matti Alahuhta (ns. Alahuhdan työryhmä). Työryhmä perehtyi Suomen viennin ja kansainvälistymisen edistämistä (VKE) koskevaan järjestel- mään ja työryhmän keskeisenä johtopäätöksenä oli, että ”Suomen taloudellisten ulko- suhteiden ja taloudellisten etujen tehokas edistäminen edellyttävät nykyisen toiminta- mallin uudistamista”. Johtopäätös pohjautui havaintoon siitä, että toimintaympäristö oli oleellisesti muuttunut VKE-toiminnan perusrakenteiden luomisen jälkeen. Eri viranomais- ten ja palveluntarjoajien nähtiin toimivan siiloissa ja hajanaisesti, ja työryhmä peräänkuu- lutti strategisuutta, pitkäjänteisyyttä ja eri viranomaisten ja palveluntarjoajien yhteistä toimintaa. Työryhmä esitti, että valtiorahoitteisista organisaatioista oli tarpeen muodos- taa uudenlainen pääministerin alaisuudessa toimiva verkostomainen toimintamalli, joka toimisi asiakaslähtöisesti ja yhtenäisesti, yhteisten tavoitteiden eteen. Ydinajatuk- sena oli luoda ”sekä kotimaassa että ulkomailla toimiva verkostomainen rakenne, jossa eri 29 Kauppa- ja teollisuusministeriö (2004). Viennin ja kansainvälistymisen edistämisen (VKE) kansallinen strategia. KTM Julkaisuja, 37/2004. 26 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:47 toimijoille on luotu sekä yhteinen strateginen ohjaus että tehokkaat kannusteet yhteisen strategian toimeenpanoon”.30 Vuoden 2012 aikana selvitettiin hallitusohjelman pohjalta ns. Suomi-talo -mallia. Selvitys keskittyi ulkomailla valtion rahoituksella toimiviin eri hallinnonalojen edustajiin ja valtion avustuksia saaviin toimijoihin, ja niiden keskinäisen yhteistyön tehostamiseen. Suomi-talo -mallin taustalla oli hallitusohjelmaan kirjattu tavoite parantaa suomalaisten toimijoiden yhteistyötä luomalla edellytykset toimijoiden verkostoitumiselle ja koordinaatiolle sekä selkeyttää työnjakoa. Lisäksi tavoitteena oli tuoda toimintoja konkreettisesti saman katon alle huomioiden kuitenkin toiminnallisen ja taloudellisen tarkoituksenmukaisuuden. Sel- vityksessä todetaan Suomi-talo -mallin olevan ennen kaikkea prosessi, jossa yhteisten tilo- jen löytymisen sijaan tärkeintä on yhteistyön kehittäminen lähtökohtana hallitusohjelman edellyttämä verkostoituminen ja kansainvälisten toimintojen keskittäminen. Yhtä ainoaa toimivaa mallia ei tunnistettu olevan, vaan toiminnan katsottiin perustuvan paikallisiin olosuhteisiin ja toimijoiden profiileihin. Tässäkin selvityksessä tunnistettiin, että toimijoi- den parempi koordinaatio Suomessa ulkomaantoimijoiden työn tukemiseksi oli tarpeen.31 Ensimmäisessä Team Finland -strategiassa painottui verkoston toimintatapojen jäsentäminen Team Finland -toimintamalli käynnistyi vuoden 2013 aikana valtioneuvoston kans- lian koordinoimana, painottuen ensin ulkomaan tiimien toimintaan. Ensimmäinen Team Finland -strategia hyväksyttiin kesäkuussa 2013. Strategian keskeisenä tavoitteena oli Team Finland -organisaatioiden toimijoiden ja palveluiden tuominen yhteen, verkos- ton toimintatapojen jäsentäminen ja alkuvaiheen työnjakoa koskevat uudistukset. Stra- tegiassa korostui myös investointien edistäminen Suomeen sekä maakuvatyö. Yleisinä tavoitteina huomioitiin esimerkiksi arvoketjunäkökulman vieminen osaksi Suomen kaup- papolitiikkaa ja EU:n sisämarkkinoilla tapahtuvaa vaikuttamista. Viennin edistämisen lisäksi tunnistettiin tukitarve aineettomiin tuotantotekijöihin, millä on ollut pysyviä myön- teisiä vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan. Vuoden 2014 keskeisiin tavoitteisiin kuu- lui uusien mahdollisuuksien havainnointi, hyödyntäminen ja kansainvälisen ennakoin- nin vahvistaminen. Lisäksi päätettiin keskityttyä kansainvälistymispalveluiden tehostami- seen ja työnjaon selkeyttämiseen erityisesti kansainvälistymisneuvonnassa, tiedon tuotan- nossa sekä kohdemarkkinoilla tapahtuvassa verkottamisessa ja vaikuttamisessa. Strategian mukaan Suomella on voimakas tarve hankkia lisää ulkomaisia investointeja, ja keskeisenä uudistuksena on laajan Team Finland -ulkomaanverkoston valjastaminen investointien 30 Ulkoministeriö (2012) Team Finland – Taloudellisten ulkosuhteiden verkosto, Taloudellis- ten ulkosuhteiden työryhmä, Loppuraportti. Julkaisupäivä 19.1.2012. 31 OKM, TEM, UM (2012) Selvitys Suomi-talo / Suomi-tiimi mallista. Julkaisupäivä 18.1.2012. 27 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:47 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:47 edistämiseen. Investointien edistämisen tavoitteiksi kirjattiin työn ja osaamisen saaminen Suomeen. Vuoden 2014 myyntityön painopisteinä olivat ympäristöliiketoiminta, mobii- liala ja ohjelmistot sekä T&K-toiminta yhdessä suomalaisten toimijoiden kanssa erityisesti ICT- ja lääketutkimuksessa. Alueellisesti tärkeinä maina oli strategissa tunnistettu Yhdys- vallat, Pohjoismaat, Kiina ja Venäjä. Myös maakuvatyössä toiminnan koordinaation edis- täminen oli keskeisesti esillä ja vuoden 2014 aikana päätettiin luoda yhteinen verkkovies- tinnän alusta, joka kokoaa yhteen keskeiset Suomi-viestinnän sivut, sekä tuottaa yhteiset viestintämateriaalit.32 Yrityksille oli tarjolla neuvonnan ja tuen lisäksi rahoitusmahdollisuuksia kansainvälistymi- seen. Uusille markkinoille suuntaavia yrityksiä sekä laajemmissa vientihankkeissa toimivia yrityksiä tuettiin ulkopuolisten asiantuntijapalveluiden hankinnassa. Ensimmäisen Team Finland strategian haasteena oli kuitenkin, ettei sen toimeenpano käytännössä edennyt kokonaisvaltaisesti yrityspalvelukokonaisuuden kehittämiseen ja tulosohjaukseen. Erityistä huomiota asiakasnäkökulman kehittämiseen ja suuriin hankekokonaisuuksiin Team Finland -strategiaa suunniteltiin päivitettävän vuosittain. Kesällä 2014 päivitetyn strategian keskiöön asetettiin erityisesti asiakasnäkökulman kehittäminen. Huomiota kiin- nitettiin myös kotimaisen ja alueellisen asiakaspalvelumallin kehittämiseen, jota var- ten oli käynnistetty Team Finland -palvelupilotti keväällä 2014. Pilotin pohjalta määriteltäi- siin kansallisesti käyttöön otettava valtiorahoitteisten kansainvälistymispalveluiden asia- kaspalvelumalli. Kehitteillä oli myös verkoston yhteinen yritysasiakkuuksien hallintajär- jestelmä (CRM). Syksyllä 2015 yritysten pääsyä Team Finland -verkoston palvelujen piiriin pyrittiin sujuvoittamaan. Uusi toimintatapa tiivisti yhteistyötä myös verkoston paikallisten toimijoiden välillä33. Osana Team Finland -toimintaa käynnistettiin työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamat Team Finland -kasvuohjelmat, jotka olivat uudenlainen toimintatapa edistämään suo- malaisten yritysten kansainvälistymistä sekä Suomeen suuntautuvaa matkailua ja inves- tointeja. Kasvuohjelmien pääsääntöisenä toteuttaja toimi kansainvälistymispalveluihin keskittynyt Finpro, ja mukana ohjelmien toteutuksessa olivat myös Geologian tutkimus- keskus, Suomalais-Venäläinen kauppakamari, Pro Agria, Music Finland, Meriteollisuus ry, Taloudellinen tiedotustoimisto ry ja FIMECC Oy. Kasvuohjelmissa uutta olivat niiden aiem- paa kokonaisvaltaisempi lähestymistapa ja suuret hankekokonaisuudet. Ensimmäiset 32 Valtioneuvoston kanslia (2013) Team Finland: Strategia 2014. Valtioneuvoston kanslian julkaisu-sarja 8/2013. https://vnk.fi/julkaisu?pubid=2406 33 Valtioneuvoston kanslia (2016) Team Finlandin vuosi 2015. Vuosikertomus, Valtioneuvos- ton kanslian julkaisusarja 1/2016. https://vnk.fi/julkaisu?pubid=8901 https://vnk.fi/julkaisu?pubid=2406 https://vnk.fi/julkaisu?pubid=8901 28 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:47 ohjelmat käynnistyivät loppuvuonna 2014, mutta laajemmin ohjelmatoiminta käynnis- tyi vuoden 2015 aikana, osan ohjelmista käynnistyessä vielä vuoden 2016 aikanakin. Kas- vuohjelmat arvioitiin vuonna 2016 (ks. luku 2.3). Julkisten kansainvälistymispalvelujen vahvistaminen osana Finpro-uudistusta Finpron toimintaa uudistettiin osana Jyrki Kataisen hallitusohjelmaa toteutettua valtio- neuvoston strategiaa vienninedistämispalvelujen tehostamiseksi. Sen mukaisesti Invest in Finland -säätiö lakkautettiin ja toiminta siirrettiin osaksi Finpro ry:n toimintaa. Työ- ja elinkeinoministeriön valmistelemana toteutettiin ns. Finpro-uudistus, jossa Finpro ry:n toiminta jaettiin vuonna 2014 kahteen osaan ja nivottiin tiukemmin osaksi Team Finland -toimintaa. Yksi keskeinen perustelu uudistukselle oli se, että valtion tuen katsottiin sekoit- tavan vientikonsultoinnin markkinoita. Tämän seurauksena Finpro luopui maksullisesta kansainvälistymisen konsulttipalvelustaan kokonaan syksyn 2014 aikana. Vientikon- sultointi myytiin osaksi Soprano Oyj:n vientikoulutukseen erikoistuneen FINTRAn konsult- tipalveluja. Samalla merkittävä osa Finpron aiempaa toimintaa ja osaamista siirtyi organi- saatiosta pois.34 Työ- ja elinkeinoministeriön alainen Matkailun edistämiskeskus MEK-virasto lakkau- tettiin vuonna 2015 ja sen toiminta siirrettiin Finpro ry:n Visit Finland -yksikköön. Näiden muutosten jälkeen yhdistysmuotoisena toiminut Finpro ry muutettiin valtion kokonaan omistamaksi osakeyhtiöksi Finpro Oy:ksi 1.10.2015. Kansainvälistymispalveluihin keskit- tyneen toiminnan rinnalla edistettiin nyt investointeja ja matkailua Suomeen, kun Export Finland, Invest in Finland ja Visit Finland alkoivat toimia osana Finproa. Uudistuksella pyrit- tiin vahvistamaan julkisia kansainvälistymispalveluja ja Finpron asemaa Team Finland -verkostossa.35 Team Finland -toiminnan rooli Suomen kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen edistäjänä Toukokuussa 2015 nimitetty Juha Sipilän hallitus pyrki vahvistamaan Suomen kilpailuky- kyä Team Finland -toimintamallin avulla. Toimintamallille asetettiin strategiset tavoitteet hallitusohjelmassa36 ja yksityiskohtaisemmat tavoitteet syyskuussa 2015 julkaistussa kär- kihankkeiden toimintasuunnitelmassa. Sipilän hallitusohjelmassa linjattiin kilpailukykyä 34 Ks. esim. Halme K., Salminen V., Kettinen J., Lahtinen H., Smolander A., Ljungman J., Holmberg D., Vingre A., Beckers D., Khalaf G. (2021) Business Finlandin arviointi. Innovaatioita, kasvua ja kansainvälistymistä. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, 2021:46. 35 Sipilä, J. & Rehn, O. (2015). Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Finpro Oy -nimisestä osakeyhtiöstä, HE 87/2015, https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2015/20150087 36 Valtioneuvoston kanslia (2015) Ratkaisujen Suomi. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma, 29.5.2015. Hallituksen julkaisusarja 10/2015. https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2015/20150087 29 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:47 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:47 ja yritystoiminnan edellytyksiä parantavia toimia, mukaan lukien Team Finland -verkoston vahvistaminen toimijoiden yhteistyötä tiivistämällä, sekä kasvuhankkeiden tukeminen ja investointien saaminen Suomeen muun muassa Team Finland -palveluita kehittämällä. Sipilän hallituksen kärkihankkeiden toimintasuunnitelmassa nostettiin esiin Team Finland -verkoston toimintaedellytysten vahvistamisen keinona palveluprosessien digitalisoimi- nen, jotta palvelut olisivat kaikkialla Suomessa yritysten käytössä. Muina toimintaedelly- tysten vahvistamisen keinoina olivat Team Finland -kasvuohjelmien painopisteet suuntaa- minen erityisesti biotalouteen, cleantechiin, digitalouteen ja terveysteknologiaa, sekä pai- notuksen vahvistaminen erityisesti pk-yritysten viennin ja kansainvälistymisen tukemi- seen. Lisäksi esitettiin, että Suomen viennin kannalta keskeisten maiden lähetystöjä vah- vistetaan palkkaamalla niihin uusia kaupallisen alan erityisosaajia eli Team Finland -erityi- sasiantuntijoita. Palveluiden yhteen kokoamisen jatkaminen ja verkoston toiminnan koor- dinaatio seudullisten toimijoiden kanssa nostettiin myös esiin. Sipilän hallitusohjelma nosti kehityspolitiikan ytimeen kehitysmaiden oman yksityisen sektorin ja veropohjan vahvistamisen. Vuoden 2016 valtioneuvoston kehityspoliittinen selonteko vahvisti paitsi suomalaisyritysten roolia kehitysyhteistyön toimijoina, mutta myös Team Finland -toiminnan merkitystä kehitysmaiden kanssa edistettävän kaupalli- sen ja kestävää kehitystä edesauttavan yhteistyön tukijana. Selonteossa suomalaisyritys- ten katsotaan edistävän kehitysmaiden yritystoiminnan kehittymistä, ja toisaalta kehitys- yhteistyöllä luodaan markkinoita, työtä ja yhteyksiä. Yrityksiä kannustettiin selonteossa hakeutumaan aktiivisesti Suomen rahoittamiin kehitysohjelmiin.37 Yrityksillä tunnistetaan yleisesti olevan rooli Agenda 2030:n ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa ja tämä näkyy myös yrityksille tarjotuissa ohjelmissa, kuten ulkoministeriön ja Tekesin 2015 lanseeraamassa BEAM – Business with Impact -ohjelmassa (myöhemmin ulkoministeriön ja Business Finlandin Development Platform -ohjelmassa).38 BEAM oli ensimmäinen hallinnonalat ylittävä kahden keskeisen Team Finland -toimijan, ulkoministeriön ja Tekesin, yhteisesti toteuttama ohjelma. Yhdessä toteutettuna ohjelman 37 Ulkoministeriö (2016) Suomen kehityspolitiikka – Yksi maailma, yhteinen tulevaisuus – kohti kestävää kehitystä. Valtioneuvoston selonteko 4.2.2016. https://um.fi/documents/35732/0/UM_kepo_ohjelma_SF_netti_05022016. pdf/4f0e583a-d3cc-28a8-5523-3eb8f9cdf863?t=1561448064924 38 Business Finland. Ratkaisuja maailman kehityshaasteisiin. https://www.businessfinland. fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/ohjelmat/developing-markets-platform https://um.fi/documents/35732/0/UM_kepo_ohjelma_SF_netti_05022016.pdf/4f0e583a-d3cc-28a8-5523-3eb8f9cdf863?t=1561448064924 https://um.fi/documents/35732/0/UM_kepo_ohjelma_SF_netti_05022016.pdf/4f0e583a-d3cc-28a8-5523-3eb8f9cdf863?t=1561448064924 https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/ohjelmat/developing-markets-platform https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/ohjelmat/developing-markets-platform 30 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:47 oli mahdollista tarjota enemmän rahoitusta, yhteistyömahdollisuuksia, palveluita ja osaa- mista suomalaisyritysten kestävän kehityksen mukaiseen liiketoimintaan.39 Verkoston yhteistyön kehittäminen ja toiminnan vaiheittainen uudistaminen Vuonna 2016 osa kansallisista Team Finland -toiminnoista tuotiin myös fyysisesti samaan tilaan, kun Finnvera, Finpro, Tekes ja Teollisuussijoitus muuttivat Team Finland -taloon Hel- singissä. Samoihin tiloihin on sijoittunut myös Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry. Tuomalla toiminnot yhteen haluttiin vahvistaa asiakaslähtöisiin palvelumalleihin perus- tuvaa yhteistyötä, ja palvella kansainvälistyviä yrityksiä entistä paremmin.40 Valtion panos- tus Team Finland -verkoston toimintaan korostui kärkihankkeiden ja hallituksen kansain- välistymisen kasvupaketin (4/2016) myötä. Kasvupaketin toimenpiteiden tavoitteena oli tukea kasvuhakuisten pk-yritysten kansainvälistymistä sekä ulkomaisia investointeja. Team Finland -toimintaan kohdistui samaan aikaan myös kritiikkiä elinkeinoelämän suun- nalta: palveluiden koettiin olevan edelleen hajallaan, tunnettuus heikkoa ja pienyritysten kansainvälistymispalveluiden olevan puutteellisia.41 Vuoden 2016 ja 2017 aikana Team Fin- land -toimintaa tarkasteltiinkin monesta perspektiivistä. Kasvuohjelmatoiminnasta toteu- tettiin ulkoinen arviointi, jonka perusteella kyseisiä palveluita hyödyntäneet yritykset oli- vat saamaansa tukeen kuitenkin pääosin tyytyväisiä (ks. tarkemmin luku 2.3).42 Ulkomi- nisteriön johdolla uudelleen toteutettu kansainvälistymis- ja kaupan-esteselvitys nosti kehittämisehdotuksissaan esiin, että verkoston palveluiden saavutettavuuteen, tunnetta- vuuteen ja hyödynnettävyyteen sekä palveluista tiedottamiseen tulisi kuitenkin jatkossa panostaa.43 39 Halme, K., Lähde, K., Lamminkoski, H., Mäkelä, M. & Giddings, S. (2019) Developmen- tal Evaluation of Business with Impact (BEAM) Programme – Final report. Evaluation on Fin- land’s Development Policy and Cooperation. 2019/4. Ministry for Foreign Affairs of Finland and Business Finland. 40 Valtioneuvoston kanslia (2016) Team Finlandin vuosi 2015. Vuosikertomus, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 1/2016. https://vnk.fi/julkaisu?pubid=8901 41 Koskenranta, R. (2016) Team Finlandille kritiikkiä: Pienten yritysten kv-rahoitus on heikentynyt, Suomen Yrittäjät, 21.9.2016. https://www.yrittajat.fi/ uutiset/541898-team-finlandille-kritiikkia-pienten-yritysten-kv-rahoitus-heikentynyt 42 Salminen, V. et al. (2016) Team Finland -kasvuohjelmien arviointi. Valtioneuvoston kanslia, 30.9.2016. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 40/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-293-7 43 Ulkoministeriö (2016) Team Finland kansainvälistymis- ja kaupanesteselvitys 2016. https://um.fi/julkaisut/-/asset_publisher/TVOLgBmLyZvu/content/ team-finland-kansainvalistymis-ja-kaupanesteselvitys-2016 https://vnk.fi/julkaisu?pubid=8901 https://www.yrittajat.fi/uutiset/541898-team-finlandille-kritiikkia-pienten-yritysten-kv-rahoitus-heikentynyt https://www.yrittajat.fi/uutiset/541898-team-finlandille-kritiikkia-pienten-yritysten-kv-rahoitus-heikentynyt http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-293-7 https://um.fi/julkaisut/-/asset_publisher/TVOLgBmLyZvu/content/team-finland-kansainvalistymis-ja-kaupanesteselvitys-2016 https://um.fi/julkaisut/-/asset_publisher/TVOLgBmLyZvu/content/team-finland-kansainvalistymis-ja-kaupanesteselvitys-2016 31 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:47 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:47 Työ- ja elinkeinoministeriö asetti lokakuussa 2016 työryhmän laatimaan ehdotuksen Team Finland -toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi. Työryhmä kiinnitti huomiota erityisesti pk-yritysten kansainvälistymistä tukevien palveluiden onnistumiseen. Väliraportin suositusten perusteella Team Finland -palveluita ja ohjausrakennetta päätet- tiin uudistaa kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa määriteltiin palveluiden sisällöt uudelleen suomalaisyritysten omista tarpeista lähteviksi palveluiksi, organisoitiin valtakunnalliset sekä kuntien ja maa- kuntien palvelut osana maakuntauudistusta ja nimettiin Team Finland kasvu- ja kansain- välistymiskoordinaattorit (ns. TF-koordinaattorit) alueille. Konsulttipalveluiden saatavuutta monipuolistettiin ottamalla käyttöön kansainvälistymistä tukeva palveluseteli ja konsultti- rekisteri, sekä laatimalla yhteistyösopimus Saksan AHK-verkoston kanssa palveluiden avaa- miseksi myös suomalaisille yrityksille. Finpron ja Tekesin ohjelmatoiminnot yhdistettiin Team Finland -ohjelmiksi. Toisessa vaiheessa, kevään 2017 aikana, työryhmä tarkasteli mahdollisuuksia rakenteelli- siin uudistuksiin, mukaan lukien Tekesin ja Finpron toimintojen kokoaminen uudeksi Gro- wth Finlandiksi.44 Työryhmän suositusten mukaisesti Team Finland -verkoston operatii- vinen ohjaus siirrettiin valtioneuvoston kansliasta työ- ja elinkeinoministeriön alai- suuteen ja muodostettiin uusi Team Finland -ohjausryhmä. Vuoden 2017 aikana ulko- maanverkostoa uudelleen järjesteltiin ja luotiin uusi ohjausmalli, jossa edustustojen pääl- liköt saivat tehtäväkseen myös Team Finland -maajohtajuuden. Samalla ulkoministeriön ja Business Finlandin välille perustettiin ulkomaantoimintojen johtoryhmä (UTJR), jossa käy- dään säännöllistä keskustelua Team Finland -verkoston toiminnasta. Team Finland -koordinaatio siirtyy uuteen Business Finlandiin Tekesin ja Finpron yhdistämispäätös Business Finlandiksi tehtiin hallituksen puoli- väliriihessä huhtikuussa 2017. Samalla kohdistettiin lisärahoitusta yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä vientiin. Yhdistämisen myötä innovaatiorahoitukseen, vien- tiin, investointeihin sekä matkailun edistämiseen liittyvät palvelut tuotiin yhteen.45 Busi- ness Finlandin valmistelutyö eteni nopeasti yhdistetyn organisaation hallintomuodon ja toiminnan puitteiden suunnitteluun. Hallitus esitteli lokakuussa 2017 eduskunnalle ehdo- tuksen uudesta Business Finlandia koskevasta laista46 ja se hyväksyttiin eduskunnassa 44 Työ- ja elinkeinoministeriö (2016) Team Finland uudistaa palvelujaan ja toimintamallejaan. Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote, 22.11.2016. https://tem.fi/-/ team-finland-uudistaa-palveluaan-ja-toimintamallejaan 45 Hallituksen puoliväliriihen tiedote. Valtioneuvosto, 25.4.2017. 46 Lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle, Tekes 15.11.2017 (DM 1947013). https://tem.fi/-/team-finland-uudistaa-palveluaan-ja-toimintamallejaan https://tem.fi/-/team-finland-uudistaa-palveluaan-ja-toimintamallejaan 32 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:47 8.12.2017. Uusi Business Finland aloitti tammikuussa 2018. Uudistuksen myötä Team Fin- land -verkoston kansallinen koordinaatio siirtyi Business Finlandille. Vuoden 2018 alussa otettiin käyttöön myös Team Finland -ydintoimijoiden yhteinen asiakkuudenhal- lintajärjestelmä, KasvuCRM. Syksyllä 2019 päivitetyssä Team Finland -verkoston strategiassa täsmennettiin ver- koston tavoitteet, eri toimijoiden roolit sekä toimenpiteet (15 kpl) verkoston kehittämi- seksi. Lisäksi strategiassa määriteltiin viisi operatiivista mittaria, joiden perusteella johto- ryhmä seuraa Team Finland -toiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Mittarit ovat: 1) Team Finland -verkoston ydintoimijoiden kansainvälistymispalveluja käyttäneiden pk- ja midcap-yritysten viennin kasvu, 2) Team Finland -verkoston ydintoimijoiden kan- sainvälistymispalveluja käyttäneiden pk- ja midcap-yritysten lukumäärän kasvu, 3) Asiak- kuudenhallintajärjestelmään (KasvuCRM) kirjattujen neuvontatapausten (Lead ja Opportu- nity) määrä, 4) Asiakkaan kokemus Team Finland -palveluiden tiedonsaannista, ja 5) Team Finland -henkilöstön tyytyväisyys Team Finland -yhteistyöhön.47 Viennin ja kansainvälisen kasvun ohjelma ja palvelupolkujen kehittäminen Sanna Marinin hallituksen yhtenä tavoitteena on yritysten kasvun ja kansainvälistymisen laaja-alainen edistäminen sekä miljardiluokan liiketoimintaekosysteemien synnyn ja kehit- tymisen tukeminen. Tähän tavoitteeseen pyritään muun muassa lokakuussa 2020 käyn- nistyneellä Viennin ja kansainvälisen kasvun ohjelmalla. Ohjelman toimenpidekoko- naisuutta toteutetaan Team Finland -verkoston ja muiden sidosryhmien kanssa Marinin hallituskaudella 2020–2023. Ohjelmassa on neljä teemakokonaisuutta ja yhteensä 17 toi- menpidettä. Teemat ovat 1) kysyntävetoiset ekosysteemit, 2) kansainvälistymispalveluiden kehittäminen, 3) rahoitustarjonta, ja 4) ilmastoratkaisut. Ohjelman toimenpiteillä pyritään vastaamaan myös tunnistettuihin kansainvälistymisen pullonkauloihin.48 Osana viennin ja kansainvälisen kasvun ohjelmaa käynnistettiin vuonna 2021 useita eri kehittämistoimenpiteitä, joista monet ovat kohdistuneet myös tässä arvioinnissa esiin nousseisiin kehityskohteisiin. Merkittävin näistä on raportin kirjoitushetkellä käynnissä oleva Team Finland -verkoston kansainvälistymispalveluiden palvelupolun kehittämis- hanke, jossa on selkeytetty Team Finland -palveluiden kokonaisuutta ja arvolupausta asi- akkaiden suuntaan sekä TF-verkostoon kuuluvien toimijoiden yhteistyötä mm. palveluiden polutuksessa. Hankkeen alustavat tulokset ovat olleet myös tämän arvioinnin käytössä. 47 Team Finland (2019) Team Finland -verkosto. Strategia 2019. 48 Työ- ja elinkeinoministeriö (2020). Viennin ja kansainvälisen kasvun ohjelma, TEM 2020:51. 33 Valtioneuvoston selvitys - ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:47 Valtioneuvoston selvitys - ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:47 Oheisessa kuviossa on esitetty yhteenveto Team Finland -toiminnan kehitysvaiheista. Kuvio 4.  Team Finland -toiminnan keskeiset kehitysvaiheet. Kansallinen koordinaatio BF:ssaTF -koordinaatio VNK:ssa 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Future Watch Lets Grow VKKO (2020) TF Explorer Brexit CovidSDG:t Talent explorer BEAM Dev.Plat. Kasvuojelmat UTJR Palvelupolun kehityshanke Katainen (6/2011-6/2014) Stubb (6/2014-5/2015) Sipilä (5/2015-6/2019) Marin (12/2019-) TF-palvelu- pilotti Innovaatio- seteli Palvelu- seteli TF-koordinaatio TEM:öön (2017) TF-strategia 2014 Team Finland -strategia ulkomaisten investointien edistämiseksi 12/2012 Valtioneuvoston strategia viennine- distämispalvelujen tehostamiseksi Finpro-uudistus TF-talo Invest in Finland-säätiön lakkauttaminen MEK-viraston lakkauttaminen Taloudellisten ulkosuhteiden työryhmän loppuraportti, 19.1.2012 Selvitys Suomi-talo / Suomi-tiimi mallista, 18.1.2012 Kansainvälistymis- ja kaupaneste- selvitys TF- koordinaattorit (Tekes) TF- koordinaattorit ELYihin TF- erityis- asiantuntijat Business Finland -laki ja toimintamalli Tekesin ja Finpron yhdistyminen Business Finlandiksi KasvuCRM (2018-) TEM:n työryhmän ehdotus TF:n toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi TF kansainvälisty- mis-ja kaupaneste- selvitys TF-strategia 2019 Strategia- päivitys 2015 Matkailu- strategia Rinne (6-12/2019) Talent Boost toimen- pideohjelma 34 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:47 3 Verkostomaisen toimintamallin vahvuudet ja kehityskohteet 3.1 Verkoston yhteistyösuhteet ja dynamiikka Team Finland -toimijoille ja kumppaneille suunnatussa kyselyssä (N=134) vastaajilta tie- dusteltiin, miten tiiviisti he tekevät yhteistyötä eri Team Finland -verkoston toimijoiden ja kumppanien kanssa. Kyselyvastaajien keskuudessa yhteistyö Business Finlandin kanssa on tiiveintä; 57 prosenttia vastaajista tekee yhteistyötä Business Finlandin kanssa viikoit- tain/päivittäin. Myös yhteistyö Suomen ulkomailla sijaitsevan edustuston sekä ministeri- öiden (pl. edustustot) kanssa on suhteellisen tiivistä (vastaajista vähintään kolmannes on yhteistyössä näiden tahojen kanssa viikoittain/päivittäin). Vastaavasti kyselyvastaajilla on hyvin vähän yhteistyötä Kulttuuri- ja tiedeinstituutin, Finnfundin / Finnpartnershipin, Tesin tai SVKK:n, SRKK:n ja SSKK:n kanssa. Vähintään 60 prosenttia vastaajista ei tee näiden toi- mijoiden kanssa yhteistyötä lainkaan. Kuvio 5.  Yhteistyön säännöllisyys ja yhteistyökumppanit yritysten kansainvälistymiseen liittyvissä asioissa (nykytilanne). N=130. 0% 20% 40% 60% 80% 100% Business Finland Suomen edustusto ulkomailla Ministeriö (pl. edustustot) Alueellinen tai seudullinen kehitysyhtiö ELY-keskus Kunta tai kaupunki Kauppakamari (ml. Keskuskauppakamari) TE-toimisto Suomen Yrittäjät (ml. aluejärjestöt) Finnvera Muu valtion virasto tai laitos Kulttuuri- ja tiedeinstituutti Finnfund / Finnpartnership SVKK, SRKK tai SSKK Tesi 1 = Ei yhteistyötä lainkaan 2 = Yhteistyötä on muutamia kertoja vuodessa 3 = Yhteistyötä on kuukausittain tai lähes kuukausittain 4 = Yhteistyötä on viikoittain / päivittäin En osaa sanoa / ei relevantti 35 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:47 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:47 Vastaajan taustaorganisaatio huomioiden Business Finland -vastaajat tekevät säännölli- sintä yhteistyötä Suomen edustustojen kanssa. Vastaavasti edustuston yhteistyö kohdis- tuu säännöllisemmin ministeriöön (pl. edustustot) ja Business Finlandiin. ELY-keskusvas- taajilla säännöllisin yhteistyökumppani on alueellinen tai seudullinen kehitysyhtiö. Pääkaupunkiseudulla toimivat vastaajat tekevät tiiviimmin yhteistyötä ministeriön (pl. edustustot), Business Finlandin ja Suomen ulkomailla sijaitsevan edustuston kanssa. Vas- taavasti muualla Suomessa toimivilla vastaajilla ELY-keskus ja alueellinen tai seudullinen kehitysyhtiö ovat tiiviimmät yhteistyökumppanit, ja vastaavasti ulkomailla toimivilla vas- taajilla säännöllisimmät yhteydet ovat Business Finlandin ja Suomen edustuston kanssa. Verrattaessa yhteistyön intensiivisyyttä nykyisin ja 3–5 vuotta sitten, monen toimijan kohdalla yhteistyö on pysynyt samalla tasolla. Yhteistyö Suomen ulkomailla sijaitsevan edustuston sekä Business Finlandin kanssa on lisääntynyt noin 40 prosentilla vastaajista ja yhteistyö ELY-keskuksen ja ministeriön kanssa noin kolmanneksella vastaajista. Saman- aikaisesti 22 prosenttia vastaajista kertoo yhteistyön Business Finlandin kanssa vähenty- neen viimeisen 3–5 vuoden aikana. Yhteistyö on vähentynyt noin viidenneksellä vastaa- jista myös Tesin ja SVKK:n, SRKK:n tai SSKK:n kanssa. Kuvio 6.  Muutos yhteistyössä yritysten kansainvälistymiseen liittyvissä asioissa nimettyjen toimijoiden kanssa verrattuna tilanteeseen noin 3–5 vuotta sitten. En osaa sanoa / ei relevantti -vastaukset poistettu. N=129. 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Ministeriö (pl. edustustot) Business Finland Suomen edustusto ulkomailla Finnvera Finnfund / Finnpartnership ELY-keskus TE-toimisto Tesi Muu valtion virasto tai laitos Alueellinen tai seudullinen kehitysyhtiö Kunta tai kaupunki Kauppakamari (ml. Keskuskauppakamari) SVKK, SRKK tai SSKK Suomen Yrittäjät (ml. aluejärjestöt) Kulttuuri- ja tiedeinstituutti Yhteistyö vähäisempää Yhteistyö samalla tasolla Yhteistyö tiiviimpää 36 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:47 Business Finland -vastaajille yhteistyössä yritysten kansainvälistymiseen liittyvissä asioissa ei ole tapahtunut suuria toimijakohtaisia muutoksia verrattuna tilanteeseen noin 3–5 vuotta sitten. Suurimmat muutokset ovat nähtävissä edustustovastaajilla, jotka arvioivat yhteistyön ministeriön (pl. edustustot) ja Business Finlandin kanssa tiivistyneen jonkin verran. Asiakkuuksien ja asiakastiedon välittäjänä sekä vastaanottajana keskeisin toimija on Business Finland. Business Finland välittää eniten asiakkuuksia tai asiakastietoa (63 % vastaajista) vastaajien edustamille organisaatioille, ja vastaavasti vastaajan oma organisaa- tio välittää asiakkuuksia tai asiakastietoa eniten Business Finlandille (73 % vastaajista). Busi- ness Finlandin molempisuuntainen rooli on erityisen merkittävä edustustovastaajien kes- kuudessa, missä prosenttiosuudet ovat 85 prosenttia ja 94 prosenttia. Toiseksi eniten asiakkuuksia tai asiakastietoa välittyy ELY-keskusten kautta. 38 prosenttia vastaajista kertoo välittävänsä asiakkuuksia tai asiakastietoa ELY-keskuksille ja vastaavasti 30 prosenttia ilmoittaa saavansa itse tietoa asiakkuuksista ELY-keskusten kautta. Erityisesti ELY-keskus toimii Business Finlandille asiakkuuksia ja asiakastietoja välittävänä tahona. Kuvio 7.  Asiakkuuksien ja asiakastiedon kulku Team Finland -verkostossa. Vastaaja on voinut valita kolme tärkeintä organisaatiota, jolle välittää asiakastietoa ja jolta saa asiakastietoa. N=133. Tesi SVKK, SRKK tai SSKK Kulttuuri- ja tiedeinstituutti Finnfund / Finnpartnership Muu valtion virasto tai laitos Suomen Yrittäjät (ml. aluejärjestöt) Kunta tai kaupunki Kauppakamari (ml. Keskuskauppakamari) Alueellinen tai seudullinen kehitysyhtiö TE-toimisto Finnvera Suomen edustusto ulkomailla Ministeriö (pl. edustustot) ELY-keskus Business Finland Toimija, jolle itse/oma organisaatio välittää eniten asiakkuuksia tai asiakastietoa. Toimija, joka välittää eniten asiakkuuksia tai asiakastietoa 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 37 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:47 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:47 Huomionarvoista tuloksissa on myös alueellisten tai seudullisten kehitysyhtiöiden rooli asiakastietojen välittäjinä: 32 prosenttia vastaajista ilmoittaa saavansa asiakastietoa kehi- tysyhtiöiden kautta. Sen sijaan kehitysyhtiöiden suuntaan asiakastietoa välitetään selvästi vähemmän. Kehitysyhtiöiden toiveena onkin, että tietoa välitettäisiin enemmän myös hei- dän suuntaansa. Finnveran kohdalla tilanne on puolestaan toisinpäin; selvästi suurempi osa vastaajista välittää tietoa asiakkaista Finnveran suuntaan verrattuna siihen, kuinka moni saa tietoa asi- akkaista Finnveran kautta. Tulokset kuvastavatkin toimijoiden erilaisia rooleja osana Team Finland -verkostoa. 3.2 Yleiskuva näkemyksistä Selvityksen osana toteutetussa Team Finland -verkoston toimijoille ja kumppaneille suun- natussa sähköisessä kyselyssä sekä ko. toimijoiden haastatteluissa vastaajia pyydettiin arvioimaan Team Finland -toiminnan eri osa-alueiden nykytilaa ja kehitystä sekä tärkeim- piä kehityskohteita. Seuraavassa on kuvattu yleiskuva kyselyn ja haastatteluiden tuloksista. Team Finland -toiminnan eri osa-alueita on analysoitu tarkemmin seuraavassa alaluvussa (luku 3.3). Näkemykset Team Finland -toimintamallin eri osa-alueista tällä hetkellä Yleiskuva Team Finland -toimintamallin toimivuudesta tällä hetkellä on, että toimintamalli toimii kohtuullisesti, mutta siinä on myös merkittäviä kehittämistarpeita. Parhaiten arvi- oiduista osa-alueista näyttäisi toimivan organisaatioiden sitoutuminen toimintamalliin. Myös ulkomaanverkoston toimintamalli ja työnjako koetaan melko hyvin toimivana. Tosin molempien osalta on noussut esiin myös merkittäviä kehityskohteita sekä kyselyssä että haastatteluissa (ks. luku 3.3). Kriittisimmin vastaajat suhtautuvat verkoston ohjaukseen ja tavoiteasetantaan, asiakasohjaukseen ja KasvuCRM-järjestelmän toimivuuteen. Haastatte- luhavainnot tukivat näitä kyselyhavaintoja. Tarkasteltaessa vastaajien arvioita Team Finland -toiminnan eri osa-alueiden toimivuu- desta, ja huomioiden samalla heidän taustaorganisaationsa, arviot ovat enimmäkseen yhtenäiset, mutta myös eroja vastaajaryhmien välillä on havaittavissa. Suurimmat erot vastaajien välillä esiintyvät muun muassa koskien yhteistyötä ulkomaisten matkailijoi- den houkuttelussa sekä Team Finland -palveluiden yhteensopivuudesta ja palvelupolusta ”maakunnista maailmalle”. Myös näkemykset KasvuCRM:n toimivuudesta jakaa vastaajien näkemyksiä. 38 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:47 Kuvio 8.  Arvio Team Finland -toiminnan eri osa-alueiden toimivuudesta tällä hetkellä (taustaorganisaatioittain). Keskiarvo vastausasteikolla 1-5, missä 1 = Erittäin huono / erittäin paljon kehitettävää – 3= Ei hyvä eikä huono – 5= Erittäin hyvä / ei erityisiä kehityskohteita. N=132. Vastaajan toimipisteen sijainti huomioiden suurimmat erot vastaajaryhmien välillä löyty- vät pääkaupunkiseudulla ja ulkomailla toimivien vastaajien väliltä. Ulkomaanverkoston kattavuutta ja resurssien riittävyyttä myönteisemmin arvioi pääkaupunkiseudulla sijait- sevat vastaajat (n=19) (ka. 3,5) ja vastaavasti negatiivisimmin ulkomailla olevat vastaa- jat (n=62) (ka. 2,7). Yhtä suuri ero (0,8 yksikön ero keskiarvossa) on vastaajaryhmien väli- sessä keskiarvossa koskien kansallista Team Finland -strategian relevanssia ja strategista johtamista (linjaukset, valinnat, priorisoinnit, jne.), Team Finland -verkoston ohjausta ja 4,1 3,7 2,8 3,3 3,0 3,0 2,8 3,1 3,2 3,0 2,3 2,6 3,4 2,8 3,5 3,2 4,2 3,7 2,7 3,4 2,7 2,7 2,5 3,1 3,1 2,4 2,5 2,7 2,9 2,8 2,9 3,0 3,7 3,2 3,1 3,2 3,4 3,0 2,7 3,0 3,1 3,4 3,3 3,1 2,6 2,6 2,4 3,0 3,8 3,4 3,2 3,4 3,0 3,2 3,1 3,3 3,1 3,3 3,1 2,9 2,6 2,7 2,8 3,2 0 1 2 3 4 5 Business Finland (n=20) Suomen edustusto ulkomailla (n=48) ELY-keskus (n=23) Muut (n=41) Oman organisaation sitoutuminen TF-yhteistyöhön Muiden TF-toimijoiden sitoutuminen TF-yhteistyöhön (keskimäärin) TF-toimijoiden työnjako ja toimintamalli alueilla (Suomessa) Ulkomaanverkoston toimintamalli ja työnjako Ulkomaanverkoston kattavuus ja resurssien riittävyys Kansallisen TF-strategian relevanssi ja strateginen johtaminen (linjaukset, valinnat, priorisoinnit, jne.) TF-verkoston ohjaus ja tavoiteasetanta (esim. resurssi- ja budjettiohjaus,tulosohjaus) TF-toimijoiden asiantuntijoiden tuntemus muiden toimijoiden palveluista Tiedonkulku ja avoimuus TF-verkostossa TF-palveluiden yhteensopivuus ja palvelupolku ”maakunnista maailmalle” KasvuCRM Asiakasohjaus TF-toimijoiden välillä (pl. KasvuCRM) Yhteistyö kansainvälisten investointien houkuttelussa Yhteistyö kansainvälisten osaajien houkuttelussa Yhteistyö ulkomaisten matkailijoiden houkuttelussa Team Finland -brändi ja tunnettuus 39 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:47 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:47 tavoiteasetantaa (esim. resurssi- ja budjettiohjaus, tulosohjaus) sekä Team Finland -brändiä ja tunnettuutta. Näissä kaikissa ulkomailla toimivien vastaajien näkemys on pääkaupun- kiseudun vastaajia kriittisempää. Team Finland -palveluiden yhteensopivuuden ja palve- lupolun ”maakunnista maailmalle” toimivimpana kokevat muualla kuin pääkaupunkiseu- dulla toimivat vastaajat (n=48) (ka. 3,4) ja vastaavasti heikoimpana ulkomailla olevat vas- taajat (n=62) (ka. 2,5). Näkemykset Team Finland -toimintamallin eri osa-alueiden kehityksestä Yleinen näkemys Team Finland -toimintamallin kehityksestä viimeisen 3–5 vuoden aikana on, että toimintamalli on kehittynyt pääosin parempaan suuntaan. Joskin monet kyselyyn vastanneista ja haastateltavista kokee, että kehitystä on tapahtunut liian hitaasti tai (joilta- kin osin) ei lainkaan. Oman organisaation sitoutuminen Team Finland -yhteistyöhön on vastaajien mielestä mennyt jonkin verran parempaan suuntaan viimeisen noin 3–5 vuoden aikana. Oman organisaation sitoutumisen Team Finland -yhteistyöhön kokee kehittyneen muita myön- teisemmin edustustovastaajat. Vastaava suunta on nähtävissä myös muiden toimijoiden sitoutumisessa sekä ulkomaan verkoston toimintamallissa ja työnjaossa. Myös ulkomaan- verkoston kattavuus ja resurssien riittävyys, TF-toimijoiden asiantuntemus muiden toimi- joiden palveluista, sekä tiedonkulku ja avoimuus TF-verkostossa koetaan parantuneen. Näidenkin osa-alueiden osalta kyselyn kautta muodostunut yleiskuva on hyvin linjassa haastatteluiden kanssa. Kriittisimmin vastaajat suhtautuvat kehitykseen KasvuCRM:n ja asiakasohjaukseen TF-toimijoiden välillä. Erityisesti Business Finlandin ja edustustojen vas- taajat suhtautuvat kehitykseen kriittisesti. KasvuCRM:n osalta viime vuosien kehitystä arvioi myönteisemmin pääkaupunkiseudulla toimivat vastaajat (n=18) (ka. 3,5), kun taas negatiivisemmin kehityksen kokevat ulkomailla olevat vastaajat (n=59) (ka. 2,8). Muilta osin vastaajan toimipisteen sijainti ei ole keskei- sessä roolissa vastauksissa. 40 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkais