Liikenne- ja viestintäministeriö Helsinki, 2005 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 29/2005 Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmä LUOVA KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 31.3.2005 Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmä Julkaisun laji Työryhmän loppuraportti Työryhmän puheenjohtaja Rauli Parmes Toimeksiantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Toimielimen asettamispäivämäärä 16.2.2005 Julkaisun nimi Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmä (LUOVA) Tiivistelmä Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 16.2.2005 työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin käydä läpi Ilmatieteen laitoksen, Merentutkimuslaitoksen sekä Helsingin Yliopiston Seismologian laitoksen laatima suunnitelma järjestelmästä, jonka tehtävä on varoittaa viranomaisia sekä väestöä kotimaassa ja ulkomailla äkillisesti uhkaavista luonnon katastrofeista ja vaaroista. Työryhmä esittää, että Suomeen muodostetaan jatkuvasti päivystävä ja luonnononnettomuuksien syntymistä ja niiden vaikutuksia tarkkaileva ja arvioiva Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmä (LUOVA). LUOVA on erilaisista tietojärjestelmistä ja ympärivuorokautisesta turvallisuussääpalvelusta koostuva järjestelmä, jonka tarkoituksena on tuottaa ajantasaista tietoa Suomen väestöä uhkaavista luonnononnettomuuksista kuten myrskyistä, tulvista, metsäpaloista, tulivuorenpurkauksista, maanjäristyksistä, vaarallisten aineiden leviämisestä ja hyökyaalloista. Varoitusjärjestelmän keskeiseksi osaksi rakennetaan luonnononnettomuuksien varoituskeskus, joka tulee olemaan osa Ilmatieteen laitoksen Turvallisuussääpalvelun ympärivuorokautista sääpäivystystä. Keskus sijoitetaan Ilmatieteen laitoksen ja Merentutkimuslaitoksen uuteen yhteiseen toimitaloon, joka syyskuussa 2005 valmistuu Helsingin Kumpulaan. Varoituskeskuksen toimintaan osallistuvat Ilmatieteen laitos, Merentutkimuslaitos ja Helsingin yliopiston Seismologian laitos, joihin rakennetaan ympärivuorokautinen varallaolojärjestelmä. Järjestelmän suunnittelu-, investointi- ja toteuttamiskustannukset ovat vuoden 2005 aikana 1,7 miljoonaa euroa. Lisäksi järjestelmän käyttö- ja ylläpitomenot ovat vuosittain noin 1,2 miljoonaa euroa. Työryhmä ehdottaa, että liikenne- ja viestintäministeriö esittäisi kevään 2005 lisäbudjettiin järjestelmää koskevat varat. Järjestelmän kehittämisen pikainen aloittaminen mahdollistaa käyttöönoton silloin jo vuoden 2006 alussa. Avainsanat (asiasanat) onnettomuus, varoitusjärjestelmät, hälytysjärjestelmät, suuronnettomuudet, riskinarviointi, väestö, tulvat, turvallisuus Muut tiedot Yhteyshenkilöt: turvallisuusjohtaja Rauli Parmes, liikenne- ja viestintäministeriö; johtaja Pekka Plathan Ilmatieteen laitos Sarjan nimi ja numero Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 29/2005 ISSN 1457-7488 (painotuote) 1795-4045 (verkkojulkaisu) ISBN 952-201-358-7 (painotuote) 952-201-359-5 (verkkojulkaisu) Kokonaissivumäärä 28 Kieli suomi Hinta 6 € Luottamuksellisuus julkinen Jakaja Edita Publishing Oy Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö PRESENTATIONSBLAD Utgivningsdatum 31.3.2005 Författare (uppgifter om organet: organets namn, ordförande, sekreterare) Varningssystem för naturolyckor Typ av publikation Arbetsgruppens slutrapport Arbetsgruppens ordförande Rauli Parmes Uppdragsgivare Kommunikationsministeriet Datum för tillsättandet av organet 16.2.2005 Publikation Varningssystem för naturolyckor (LUOVA) Referat Kommunikationsministeriet tillsatte 16.2.2005 en arbetsgrupp, vars uppgift var att tillsammans med Meteorologiska institutet, Havsforskningsinstitutet och Seismologiska institutet vid Helsingfors Uni- versitet uppgöra en plan på ett system, vars uppgift är att varna myndigheter samt befolkningen inrikes och utrikes för plötsligt hotande naturolyckor och faror. Arbetsgruppen föreslår att man i Finland grundar ett Varningssystem för naturolyckor (LUOVA), som har ständig jour och som iakttar och bedömer uppkomsten av naturolyckor och deras effekter. LUOVA är ett system som består av olika datasystem och en dygnet runt fungerande säkerhetsväder- tjänst, vars syfte är att producera uppdaterad information om naturolyckor, såsom stormar, översväm- ningar, skogsbränder, vulkanutbrott, jordbävningar, spridning av farliga ämnen och störtvågor, vilka hotar den finländska befolkningen. En central del av varningssystemet kommer att vara den varningscentral för naturolyckor som skall byggas och som kommer att utgöra en del av Meteorologiska institutets Säkerhetsvädertjänst med jour dygnet runt. Centralen placeras i Meteorologiska institutets och Havsforskningsinstitutets nya gemen- samma verksamhetshus, som färdigställs i september 2005 i Gumtäkt i Helsingfors. I varningscentra- lens verksamhet deltar Meteorologiska institutet, Havsforskningsinstitutet och Seismologiska institu- tionen vid Helsingfors universitet, i vilka skapas ett beredskapssystem som fungerar dygnet runt. Kostnaderna för att planering av, investeringar i och verkställande av systemet är 1,7 miljoner euro un- der 2005. Dessutom är drifts- och underhållskostnaderna för systemet årligen ca 1,2 miljoner euro. Arbetsgruppen förslår att kommunikationsministeriet vid tilläggsbudgeten 2005 anvisar medel för sy- stemet. Om utvecklingen av systemet inleds snabbt är det möjligt att ta det i användning redan i början av 2006. Nyckelord Olycka, varningssystem, larmsystem, katastrof, befolkning, jordbävning, orkan, störtvåg, vulkanutbrott, säkerhetsmyndighet, riskanalys Övriga uppgifter Ytterligare information lämnar säkerhetsdirektör Rauli Parmes, kommunikationsministeriet; direktör Pekka Plathan, Meteorologiska institutet Seriens namn och nummer Kommunikationsministeriets publikationer 29/2005 ISSN 1457-7488 (trycksak) 1795-4045 (nätpublikation) ISBN 952-201-358-7 (trycksak) 952-201-359-5 (nätpublikation) Sidoantal 28 Språk finska Pris 6 € Sekretessgrad offentlig Distribution Edita Publishing Ab Förlag Kommunikationsministeriet DESCRIPTION Date of publication 31 March 2005 Authors (If a body: name, chairman and secretary) Natural disaster warning system Type of publication Final report of a working group Working group chaired by Rauli Parmes Assigned by Ministry of Transport and Communications Date when body appointed 16 February 2005 Name of publication Natural disaster warning system (LUOVA) Abstract On 16 February 2005, the Finnish Ministry of Transport and Communications appointed a working group with the task of assessing the plan drawn up by the Finnish Meteorological Institute, the Finnish Institute of Marine Research and the Institute of Seismology of the University of Helsinki regarding a system for warning public authorities and the population about natural disasters and hazards posing a sudden threat in Finland or abroad. The working group proposes that a natural disaster warning system (LUOVA), which will be on continuous standby and monitor and assess the occurrence and impacts of natural disasters, be established in Finland. LUOVA is a system consisting of various information systems and a round-the-clock weather warning service with the purpose of producing real-time information about natural disasters threatening the Finnish population, including storms, floods, forest fires, volcanic eruptions, earthquakes, release of hazardous substances and tsunamis. A natural disaster warning centre will constitute the central part of the warning system. The centre will be part of the round-the-clock weather monitoring of the Weather Warning Service of the Finnish Meteorological Institute. The centre will be located in the new facilities shared by the Finnish Meteorological Institute and the Finnish Institute of Marine Research in Kumpula, Helsinki, due to completed in September 2005. The institutes participating in the operation of the warning centre will be the Finnish Institute of Meteorology, the Finnish Institute of Marine Research and the Institute of Seismology of the University of Helsinki, all of which will have a round-the-clock standby system. The planning, investment and implementation costs arising from the system will total EUR 1.7 million during the year 2005. In addition, the annual operating and maintenance costs of the system will total approximately EUR 1.2 million. The working group suggests that the funds regarding the system be proposed by the Ministry of Transport and Commerce for the spring 2005 supplementary budget. Thus the speedy launch of the development of the system will enable introduction at the beginning of 2006. Keywords Natural disaster, warning system, alert system, disaster, population, earthquake, hurricane, cyclone, typhoon, tsunami, volcanic eruption, security authority, risk analysis Miscellaneous For further information, please contact Rauli Parmes, Security Director, Ministry of Transport and Communications or Pekka Plathan, Director, Finnish Institute of Meteorology. Serial name and number Publications of the Ministry of Trans- port and Communications 29/2005 ISSN 1457-7488 (printed version) 1795-4045 (electronic version) ISBN 952-201-358-7 (printed version) 952-201-359-5 (electronic version) Pages, total 28 Language Finnish Price € 6 Confidentiality status Public Distributed by Edita Publishing Ltd Published by Ministry of Transport and Communications Liikenne- ja viestintäministeriölle Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 16.2.2005 työryhmän, jonka tehtäväksi annet- tiin arvioida Ilmatieteen laitoksen yhteistyössä Merentutkimuslaitoksen sekä ope- tusministeriön hallinnonalaan kuuluvan Helsingin Yliopiston Seismologian laitok- sen kanssa laatima suunnitelma luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmästä. Kyseisen järjestelmän tuottaman informaation nojalla voitaisiin varoittaa viran- omaisia ja väestöä kotimaassa sekä ulkomailla äkillisesti syntyvistä luonnon kata- strofeista ja vaaroista. Tällaisia ovat esimerkiksi myrskyt ja tulvat sekä vaarallisten aineiden leviäminen ja metsäpalot sekä ulkomailla maanjäristykset, hyökyaallot (tsunamit) ja tulivuoren purkaukset. Työryhmän tuli myös varmistaa, että suunniteltu toiminta voidaan koordinoida muiden valtioneuvostossa meneillään olevien hankkeiden kanssa sekä ettei hanke johda päällekkäisiin tai keskenään ristiriitaisiin menetelmiin muiden järjestelmien kanssa. Lisäksi työryhmän tuli tarkistaa hankkeen kustannukset. Työryhmän tuli varmistaa, että suunnitellun järjestelmän tuottamaa informaatiota voidaan käyttää tarkoituksenmukaisella tavalla yhteiskunnan ja väestön turvallisuuden varmistami- seksi. Edellä mainittu kolmen laitoksen yhteissuunnitelma laadittiin Tapaninpäivänä 2004 tapahtuneen Aasian maanjäristys- ja hyökyaaltokatastrofin jälkeen. Järjestelmä käyttäisi hyväkseen pääasiassa jo nyt olemassa olevia tietovirtoja. Uutta on Itäme- ren merellisten riskien ennustamisen ja seurannan nostaminen samalla tavoin reaa- liaikaiseksi kuin sääilmiöiden seuranta jo on. Järjestelmän rakentaminen tarkoittaa näiden laajojen kotimaisten ja kansainvälisten tietovirtojen keskitettyä vastaanottoa, käsittelyä, analysointia ja toimittamista toimintasuosituksineen asianomaisten vi- ranomaisten ja muiden organisaatioiden ja ryhmien käyttöön. Järjestely rakennet- taisiin toimimaan 24 tuntia vuorokaudessa kaikkina viikonpäivinä. Työryhmän tuli tehdä esityksensä 31.3.2005 mennessä siten, että liikenne- ja vies- tintäministeriö voi tehdä tarvittavat määrärahaesitykset kevään 2005 lisätalousarvi- oon. Työryhmän puheenjohtajaksi ministeriö määräsi turvallisuusjohtaja Rauli Parmek- sen ja jäseniksi neuvottelevan virkamiehen Juhapekka Ristolan ja hallitusneuvos Mikael Nybergin liikenne- ja viestintäministeriöstä. Lisäksi työryhmään kutsuttiin turvallisuuspäällikkö Jukka Sonninen valtioneuvoston kansliasta, konsuliasioiden yksikön päällikkö Pekka Hyvönen ulkoasiainministeriöstä, valmiusjohtaja Janne Koivukoski sisäasiainministeriöstä, johtaja Tapani Rantanen Viestintävirastosta, eversti Kyösti Halonen Pääesikunnasta, johtaja Pekka Plathan Ilmatieteen laitokses- ta, erikoistutkija Kimmo Kahma Merentutkimuslaitoksesta ja johtaja Pekka Heik- kinen HY/Seismologian laitoksesta. Projektipäällikkö Pekka Saarela liikenne- ja viestintäministeriön valmiusyksiköstä määrättiin työryhmän sihteeriksi. Työryhmä kokoontui 3 kertaa. Saatuaan työnsä päätökseen työryhmä kunnioittaen luovuttaa loppuraporttinsa lii- kenne- ja viestintäministeriölle. Helsingissä 31. päivänä maaliskuuta 2005 Rauli Parmes työryhmän puheenjohtaja Kyösti Halonen Pekka Heikkinen Pekka Hyvönen Kimmo Kahma Janne Koivukoski Mikael Nyberg Pekka Plathan Tapani Rantanen Juhapekka Ristola Jukka Sonninen SISÄLTÖ 1 TYÖRYHMÄN TEHTÄVÄ........................................................................................ 3 2 JÄRJESTELMÄN LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN.................................. 4 2.1 Viranomaisten varoittaminen ja hälyttäminen...............................................................4 2.2 Viranomaisten keskinäinen viestintä .............................................................................4 2.3 Väestön varoittaminen...................................................................................................5 3 LUONNONONNETTOMUUKSIEN VAROITUSJÄRJESTELMÄN KUVAUS ..... 7 4 JÄRJESTELMÄN TARKOITUS JA KÄYTTÄJÄT .................................................. 8 5 JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELUVAIHEEN TOTEUTUS ................................. 10 5.1 Uhkien kartoitus ..........................................................................................................10 5.2 Tietolähteiden kartoittaminen ja yhteistoimintasopimusten luonti..............................10 5.3 Tiedon prosessoinnin, riskin arvioinnin sekä järjestelmän teknisen toteutuksen suunnittelu ...................................................................................................................11 5.4 Luonnononnettomuusportaalin suunnittelu .................................................................11 6 HANKKEEN TEKNINEN TOTEUTUS................................................................... 12 6.1 Tekninen tarvemäärittely uusille järjestelmille............................................................12 6.2 Varoitusviestijärjestelmä .............................................................................................13 6.3 Koulutus.......................................................................................................................14 6.3.1 Ilmatieteen laitoksen, Merentutkimuslaitoksen ja Seismologian laitoksen henkilöstö.........................................................................................................14 6.3.2 Viranomaisten koulutus ...................................................................................14 7 PERUSTAMISKUSTANNUKSET........................................................................... 15 7.1 Suunnittelukustannukset ..............................................................................................15 7.2 Investoinnit ..................................................................................................................15 7.3 Järjestelmän toteutus....................................................................................................15 7.4 Kokonaiskustannukset .................................................................................................16 8 OHJAUSRYHMÄ ..................................................................................................... 16 3 1 Työryhmän tehtävä Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 16.2.2005 työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin arvioida Ilmatieteen laitoksen yhteistyössä Merentutkimuslaitoksen sekä opetusministe- riön hallinnonalaan kuuluvan Helsingin Yliopiston Seismologian laitoksen kanssa laati- ma suunnitelma luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmästä. Kyseisen järjestelmän tuottaman informaation nojalla voitaisiin varoittaa viranomaisia ja väestöä kotimaassa sekä ulkomailla äkillisesti syntyvistä luonnon katastrofeista ja vaaroista. Tällaisia ovat esimerkiksi myrskyt ja tulvat sekä vaarallisten aineiden leviäminen ja metsäpalot sekä ulkomailla maanjäristykset, hyökyaallot (tsunamit) ja tulivuoren purkaukset. Työryhmän tuli myös varmistaa, että suunniteltu toiminta voidaan koordinoida muiden valtioneuvostossa meneillään olevien hankkeiden kanssa sekä ettei hanke johda pääl- lekkäisiin tai keskenään ristiriitaisiin menetelmiin muiden järjestelmien kanssa. Lisäksi työryhmän tuli tarkistaa hankkeen kustannukset. Työryhmän tuli varmistaa, että suunni- tellun järjestelmän tuottamaa informaatiota voidaan käyttää tarkoituksenmukaisella ta- valla yhteiskunnan ja väestön turvallisuuden varmistamiseksi. Edellä mainittu kolmen laitoksen yhteissuunnitelma laadittiin Tapaninpäivänä 2004 ta- pahtuneen Aasian maanjäristys- ja hyökyaaltokatastrofin jälkeen. Järjestelmä käyttäisi hyväkseen pääasiassa jo nyt olemassa olevia tietovirtoja. Uutta on Itämeren merellisten riskien ennustamisen ja seurannan nostaminen samalla tavoin reaaliaikaiseksi kuin sää- ilmiöiden seuranta jo on. Järjestelmän rakentaminen tarkoittaa näiden laajojen kotimais- ten ja kansainvälisten tietovirtojen keskitettyä vastaanottoa, käsittelyä, analysointia ja toimittamista toimintasuosituksineen asianomaisten viranomaisten ja muiden organisaa- tioiden ja ryhmien käyttöön. Järjestely rakennettaisiin jatkuvaksi, jolloin se toimisi 24 tuntia vuorokaudessa kaikkina viikonpäivinä. Työryhmän tuli tehdä esityksensä 31.3.2005 mennessä siten, että liikenne- ja viestintä- ministeriö voi tehdä tarvittavat määrärahaesitykset kevään 2005 lisätalousarvioon. Työryhmän puheenjohtajaksi ministeriö määräsi turvallisuusjohtaja Rauli Parmeksen ja jäseniksi neuvottelevan virkamiehen Juhapekka Ristolan ja hallitusneuvos Mikael Ny- bergin liikenne- ja viestintäministeriöstä. Lisäksi työryhmään kutsuttiin turvallisuus- päällikkö Jukka Sonninen valtioneuvoston kansliasta, konsuliasioiden yksikön päällikkö Pekka Hyvönen ulkoasiainministeriöstä, valmiusjohtaja Janne Koivukoski sisäasiainmi- nisteriöstä, johtaja Tapani Rantanen Viestintävirastosta, eversti Kyösti Halonen Pää- esikunnasta, johtaja Pekka Plathan Ilmatieteen laitoksesta, erikoistutkija Kimmo Kahma Merentutkimuslaitoksesta ja johtaja Pekka Heikkinen HY/Seismologian laitoksesta. Työryhmän sihteerinä on toiminut projektipäällikkö Pekka Saarela liikenne- ja viestin- täministeriön valmiusyksiköstä. 4 2 Järjestelmän liittyminen muihin hankkeisiin Valtionhallinnossa on viimevuosien kansainvälisten kriisien ja kansallisten tapahtumien johdosta pyritty parantamaan viranomaisten ja valtion johdon tilannetiedon saantia sekä tiedon analysointia ja johtamista. Tällaisia nk. tilannekuvahankkeita on meneillään usei- ta. Varoitus- ja hälytystoimintaan liittyvät olennaisesti viranomaisten sisäiset hälytys- ja viestintäjärjestelyt sekä väestölle suunnatut varoitukset ja toimintaohjeet. Seuraavassa on lyhyt katsaus olemassa olevista ja kehiteltävänä olevista teknisistä jär- jestelmistä, joiden tavoitteena on kyetä hälyttämään viranomaiset, turvaamaan niiden operatiivinen viestintä sekä varoittamaan väestöä erilaisista Suomea ja sen väestöä uh- kaavista kriiseistä. 2.1 Viranomaisten varoittaminen ja hälyttäminen Tässä selvityksessä jäljempänä on esitys erityisen kansallisen luonnonkatastrofien va- roitusjärjestelmän luomisesta. Turvallisuusviranomaisilla (poliisi, pelastustoimi, Rajavartiolaitos sekä puolustusvoi- mat) on useita järjestelmiä, jotka tuottavat tietoa onnettomuuksista sekä turvallisuusti- lanteesta. Turvallisuuspoliittinen tiedonkeräys sekä analysointi tehdään pääosin ulkoasi- ainhallinnon toimesta. Myös muilla ministeriöillä on arviointi- ja informointijärjestel- miä. Sosiaali- ja terveystoimi seuraa terveyteen liittyviä tapahtumia ja Säteilyturvalli- suuskeskus oman alansa tilanteita. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla me- ritilannekuvaa saadaan Merenkulkulaitoksesta ja sen piireistä. Tämä tieto on nk. ME- TO-yhteistyön puitteissa myös muiden viranomaisten käytettävissä. Ilmatilannekuvaa pitää yllä Ilmailulaitos. Myös tieliikenteessä (liikennekeskukset, tiesääpalvelu, kelikes- kukset) sekä rautateillä (liikenteen ja ratojen käytön seuranta) luodaan tilannekuvaa. Viestintävirastolla on ympärivuorokautinen takapäivystys ja laajat kansalliset ja kan- sainväliset seurantatiedot tietoliikenneverkkoon kohdistuvien turvallisuusuhkien havait- semiseksi ja niistä varoittamiseksi. Tällä hetkellä viranomaisten tilannekuvan kehittämi- seen ja käyttämiseen liittyviä hankkeita on valtioneuvostolla, puolustusvoimilla ja sisä- asiainministeriöllä. Kansallinen luonnonkatastrofien varoitusjärjestelmä on tarkoitus integroida meneillään oleviin kehityshankkeisiin. 2.2 Viranomaisten keskinäinen viestintä Turvallisuusviranomaisten käyttöön rakennettiin vuosina 1995-2003 viranomaisra- dioverkko VIRVE, jolla korvattiin viranomaisten käytössä olleet vanhat radiopuhelin- järjestelmät. VIRVE rakennettiin sitten, että se sallii viranomaisten oman suljetun ja turvallisen käytön, mutta tarvittaessa myös yhteistyön edellyttämän ryhmäkohtaisen ja laajemman yhteiskäytön. VIRVEä voidaan hyödyntää myös luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmässä. Suomessa on 1960-luvulta lähtien ylläpidetty viranomaisten poikkeusolojen toimintaa varten erityisiä korkean suojaustason omaavia viestintäverkkoja. Myös normaaliolojen toimintaa varten on eri viranomaisilla lukuisa määrä erilaisia viestintäratkaisuja. Lii- 5 kenne- ja viestintäministeriön koordinoimana on jo muutaman vuoden ajan valmisteltu hanketta, jonka tarkoituksena on ensi vuosikymmenen alkuun mennessä yhdistää suun- nitellulla tavalla ja tarvittavassa laajuudessa erilaiset verkkojärjestelmät sekä rakentaa turvallisuusviranomaisten ja valtion johdon käyttöön VIRVE-verkon periaatteella toi- miva yhteiskäyttöinen, korkean turvallisuus- ja palvelutason omaava verkkojen ja pal- veluiden kokonaisuus (SecNet), jolla mahdollistettaisiin kyseisten viranomaisten opera- tiivinen viestintä kaikissa tilanteissa. Tämän järjestelmän eräänä tuloksena on myös mahdollisuus siirtää ja hyödyntää tarvittavaa viranomaisten tilannekuvaa kaikilla tarvit- tavilla tasoilla. Järjestelmä mahdollistaa myös luonnononnettomuuksien varoitusjärjes- telmän edellyttämän viranomaisten sisäisen viestinnän. LVM:n, sisäasianministeriön ja Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) yhteistyönä on turval- lisuusviranomaisten välisen viestinnän varmistamiseksi suunniteltu myös muita teknisiä järjestelmiä. Eräs tällainen on Digita Oy:n rakentama ja ULA-verkkoja hyväksi käyttävä DARC-hälytysjärjestelmä (päätelaitteet tunnetaan myös VIRVE-hälytyslaitteina). Jär- jestelmän tarkoituksena on turvata esim. Hätäkeskuksesta lähetettävä varoitus- ja häly- tysviesti kentällä toimivalle organisaatiolle (pelastus/poliisi) sellaisissakin tapauksissa, joissa televerkot ovat väliaikaisesti kykenemättömiä viestinvälitykseen. Tällä hetkellä järjestelmän käyttöönotto on keskeytynyt lähinnä rahoitusongelmien vuoksi. Lisäksi viranomaisten välisen viestinnän varmistamiseksi on olemassa muita erityisiä teknisiä järjestelyjä. Muun muassa valtioneuvoston kanslia on asettanut työryhmän (11.3.-30.6.2005) laatimaan ehdotuksen Internetin hyödyntämisestä kriisitilanteissa. 2.3 Väestön varoittaminen LVM:n ja Huoltovarmuuskeskuksen yhteistyönä on Suomeen rakennettu nk. VIRVA- järjestelmä eli viranomaistiedotuksen varmistusjärjestelmä. Järjestelmää ylläpidetään ja kehitetään jatkuvasti LVM:n koordinoimana yhteistyössä HVK:n, sisäasiainministeriön pelastusosaston ja Hätäkeskuslaitoksen, Viestintäviraston, Yleisradio Oy:n, Digita Oy:n ja Suomen Radioiden Liiton kanssa. Järjestelmän puitteissa ylläpidetään ja kehitetään menetelmiä, joiden avulla viranomaisten tiedotteet saadaan sähköisten tiedotusvälinei- den kautta väestön tietoon. VIRVAn puitteissa kehitetään erityisesti hätätiedotusjärjes- telmää, jonka avulla viranomaisen hätätiedote voidaan välittömästi välittää kaikilla maan radiokanavilla siten, että se keskeyttää muun meneillään olevan ohjelman. Järjes- telmää kokeillaan vuosittain hätänumeropäivän yhteydessä helmikuun 11 päivänä. Vuo- teen 2007 mennessä järjestelmä on tarkoitus ulottaa myös televisioon, jolloin väestö sai- si hätätilanteissa viranomaisten varoituksen ja toimintaohjeet kaikentyyppisistä sähköi- sistä joukkoviestintävälineistä. Aasian kriisin aikana kokeiltiin ensimmäisen kerran mahdollisuutta varoittaa väestöä matkapuhelimiin välitetyn viranomaisviestin avulla. Massatekstiviestilähetyksiä oli kak- si; ensimmäinen Thaimaahan (noin 7000 kpl) ja toinen Intiaan ja Sri Lankaan (noin 1000 kpl). Lyhyessä ajassa, muutamassa tunnissa, järjestelmän käyttö organisoitiin osit- tain improvisoiden siten, että valmius sen toistuvaan käyttämiseen ulkomaille oli ole- massa. Menettely edellytti tiivistä yhteistyötä ministeriöiden, Viestintäviraston ja lähe- tyksistä vastanneiden operaattoreiden kesken. 6 Liikenne- ja viestintäministeriö sekä Viestintävirasto ovat ryhtyneet toimenpiteisiin jär- jestelmän kehittämiseksi sellaiseksi, että se olisi jatkuvasti toimivaltaisten viranomais- ten käytettävissä. Liikenne- ja viestintäministeriössä on laadittu luonnos hallituksen esi- tykseksi Eduskunnalle sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta. Esityksen tar- koituksena olisi mahdollistaa viranomaisten hätätiedotteiden ja muiden viranomaistie- dotteiden välittäminen tekstiviestillä tai muutoin sähköisillä kohdeviestintäpalveluilla lähinnä matkaviestinverkoissa; tällä hetkellä sähköiset hätätiedotteet ja muut viran- omaistiedotteet välitetään vain yleisissä joukkoviestintäverkoissa, kuten radiossa ja te- levisiossa. Luonnos lähetetään lausuntokierrokselle huhtikuussa 2005. Esitysluonnoksen mukaan teleyritys olisi velvollinen välittämään mm. tekstiviestillä kohdennetun hätätiedotteen tai muun kohdennetun viranomaistiedotteen, jos se tulee välitettäväksi hätäkeskuslain mukaiselta hätäkeskusyksiköltä. Kohdennetun hätätiedotteen tai muun kohdennetun vi- ranomaistiedotteen välittämisestä päättäisi pelastuslain mukainen valtion pelastusviran- omainen. Esitysluonnoksen mukaan velvollisuuksien toteuttamisesta aiheutuvien kus- tannusten korvaamisesta säädettäisiin viestintämarkkinalain 98 §:ssä, jonka mukaan ai- heutuvista kustannuksista vastaisivat välittämisestä päättävät viranomaiset. Tältä osin kustannukset arvioidaan erikseen lainvalmistelun yhteydessä. Lain ehdotettaisiin tule- van voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2006. Internet tarjoaa myös viranomaisille erään menetelmän välittää informaatiota ja ohjeita väestölle. Internet on osoittanut käyttökelpoisuutensa monissa kriisitilanteissa eri puolil- la maailmaa, viimeksi Aasian kriisin yhteydessä. Internetin kiistattomien etujen vasta- painona verkon käyttöön liittyy epävarmuustekijöitä, jotka viranomaisten on otettava huomioon. Kun nämä tekijät tunnetaan ja niiden seuraukset ymmärretään, voidaan In- ternetin käytöstä kehittää viranomaisten välinen sekä viranomaisten ja väestön välinen toimiva viestintäkanava myös kriisitilanteissa. 7 3 Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmän kuvaus Työryhmä esittää, että Suomeen muodostetaan jatkuvasti päivystävä ja luonnononnet- tomuuksien syntymistä ja niiden vaikutuksia tarkkaileva ja arvioiva Luonnononnetto- muuksien varoitusjärjestelmä (LUOVA). Vaikka järjestelmää kutsutaan varoitusjärjes- telmäksi, niin sen erityispiirteisiin kuuluu myös tietojen analysointi sekä toimin- tasuositusten pikainen valmistelu. Ilmatieteen laitoksen ja Seismologian laitoksen nor- maaleihin tehtäviin kuuluu seurata osia tässä käsitellyistä tilanteista, mutta Merentutki- muslaitoksella ei tämän tyyppistä seurantaa vielä ole. Uutta on myös tietojen keskitetty analysointi, varallaolojärjestelyt sekä toiminnan ulottaminen myös Suomen ulkopuoli- siin tapahtumiin. Seuraavassa kuvataan suunnitellun järjestelmän rakenne ja toiminta. LUOVA on erilaisista tietojärjestelmistä ja ympärivuorokautisesta turvallisuussääpalve- lusta koostuva järjestelmä, jonka tarkoituksena on tuottaa ajantasaista tietoa Suomen väestöä uhkaavista luonnononnettomuuksista, esimerkiksi myrskyistä, tulvista, metsäpa- loista, tulivuorenpurkauksista, maanjäristyksistä, vaarallisten aineiden leviämisestä ja hyökyaalloista. Tietoa tuotetaan mahdollisimman suurella ajallisella ja maantieteellisel- lä tarkkuudella Suomessa ja lähialueella, mutta järjestelmä seuraa vaarallisimpia ilmiöi- tä maailmanlaajuisesti. Osa luonnononnettomuuksista on ennustettavissa. Järjestelmä voi luodun tilannekuvan ja viranomaisten kanssa sovittujen kriteerien pohjalta tuottaa kuvauksen tapahtuneesta sekä toimittaa siihen liittyviä varoituksia ennakkoon eri tieto- rajapintoihin. Osa luonnononnettomuuksista ei ole ennustettavissa, vaan tilannekuva voidaan luoda vasta onnettomuuden tapahduttua. Tällaisia tapahtumia tyypillisesti ovat maanjäristykset. Hyökyaaltojen ennustettavuusaika on hyvin lyhyt maanjäristyksen jälkeen. LUOVA tuottaa tällaisissa tapauksissa tietoa kyseisestä katastrofista ja auttaa viranomaisia oike- an tilannekuvan muodostamisessa. Tietorajapinnat luodaan siten, että ne mahdollistavat eri jakelukanavien käytön sekä viranomaisille että väestölle tarkoitetuissa palveluissa. Kaikissa rakennettavissa järjestelmissä keskeisimpinä lähtökohtina ovat tiedon ja sen pohjalta luotavan palvelun luotettavuus, ajantasaisuus ja saavuttavuus. Myöhemmin LUOVA-järjestelmän avulla on mahdollista tukea myös muita olemassa olevia viranomaisten välisiä järjestelmiä, kuten esimerkiksi säteilyturvallisuuden, öljy- onnettomuuksien tai kotimaisten tulvien hälytysjärjestelmiä. Varoitusjärjestelmän keskeiseksi osaksi rakennetaan luonnononnettomuuksien varoitus- keskus, joka tulee olemaan osa Ilmatieteen laitoksen Turvallisuussääpalvelun ympäri- vuorokautista sääpäivystystä. Keskus sijoitetaan Ilmatieteen laitoksen ja Merentutki- muslaitoksen syyskuussa 2005 valmistuvaan uuteen toimitaloon Helsingin Kumpulaan. Toimintaan osallistuu Ilmatieteen laitoksen lisäksi Merentutkimuslaitos ja Helsingin yliopiston Seismologian laitos, joka jo sijaitsee Kumpulassa. Näihin laitoksiin rakenne- taan ympärivuorokautinen varallaolojärjestelmä, jonka puitteissa voidaan varmistaa va- roituskeskuksen käyttöön aina tavoitettavissa olevat parhaat asiantuntijaresurssit. Tar- koitusta varten koulutettava Turvallisuussään päivystävä meteorologi voi näin luon- nononnettomuustilanteessa hälyttää paikalle asiantuntijoita tarpeen mukaan kaikkina vuorokauden aikoina mistä tahansa edellä mainituista tai muista järjestelmään liitettä- vistä asiantuntijaorganisaatioista. LUOVA:aan liittyen varoituskeskuksessa pidetään koko ajan yllä vaarallisia luonnonilmiöitä koskevaa tilannekuvaa. LUOVA:n taustatie- 8 tojärjestelmäksi luodaan monipuolinen tietokanta päivystäjien, asiantuntijoiden sekä viranomaisten käyttöön erilaisten luonnononnettomuuksien syistä ja vaikutusmuodoista, oikean tilannekuvan luomiseksi. LUOVA rakentuu mainittujen kolmen laitoksen toiminnan ympärille. Myöhemmässä vaiheessa voidaan järjestelmään liittää myös muiden viranomaisten asiantuntemus kos- kien onnettomuuksia tai muita väestön turvallisuutta vaarantavien tilanteiden hallintaa. Muun muassa maa- ja metsätalousministeriö on osoittanut kiinnostusta osallistua hank- keeseen. Myös Kumpulassa sijaitsevat Helsingin Yliopiston matemaattis-luonnontieteelliset lai- tokset ovat ilmaisseet kiinnostuksensa tukea keskuksen toimintaa osaamisensa avulla. LUOVA:n kannalta potentiaalisia yhteistyötahoja ovat esimerkiksi Kemian, Maantie- teen ja Fysikaalisten tieteiden laitos. Järjestelmä tullaan toteuttamaan sillä periaatteella, että se on tuotteistettavissa ja vietä- vissä myös Suomen rajojen ulkopuolelle, esimerkiksi kehitysyhteistyön puitteissa. 4 Järjestelmän tarkoitus ja käyttäjät Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmän tarkoituksena on kerätä, analysoida ja tulkita tietoa eri puolella maapalloa sattuvista tai ennustettavista luonnononnettomuuk- sista. Analyysi toteutetaan osin automaattisesti käyttäen tiedon prosessointia ja esisuo- datusta luokitellun riskianalyysin tuottamiseksi. Riskianalyysi voidaan esittää esim. ne- liportaisella asteikolla: 1) Normaalitilanne (järjestelmä tuottaa viranomaisille ja mahdollisille muille käyttäjille normaalia tietoa säätilasta, meren tilasta, seismisyydestä ja muista luonnon tapahtumis- ta) 2) Huomioitava tai seurattava tilanne (tuottaa normaalitiedon lisäksi painotuksia mah- dollisesti vaaralliseksi kehittyvistä tapahtumista) 3) Uhkaava tilanne (tuottaa normaalitiedosta irrotettua ja analysoitua tietoa sekä mah- dollisia toimintavaihtoehtoja) 4) Suurta vaaraa aiheuttava tilanne (tuottaa ajantasaista ja analysoitua tietoa tapahtu- neesta sekä ennusteita ja toimintasuosituksia). Antaa myös mahdollisuuden jatkuvaan konsultointiin ja yhteistoimintaan viranomaisten kanssa). Viranomaisten ja LUOVA-järjestelmän viestintäyhteydet varmistetaan tarvittavalla ta- valla. Viranomaiset voivat olla kaikkina vuorokauden aikoina yhteydessä LUOVA va- roituskeskukseen lisätietojen saamiseksi muun muassa viranomaisradioverkko VIR- VE:n avulla. Varoitusjärjestelmän ajantasainen tilannekuva tuotetaan rakentamishank- keen aikana määriteltävään tietorajapintaan. Tilannekuva voidaan jakaa eri viranomai- sille käyttäen hyödyksi esimerkiksi VIRVE-verkkoa ja tulevaisuudessa syntyvää Sec- Net-turvallisuusverkkoa (TURVE-hanke). 9 Analysoidun tiedon perusteella voidaan arvioida luonnonilmiön aiheuttamaa riskiä vä- estön turvallisuudelle sekä koti- että ulkomailla. Riskianalyysin perusteella voidaan an- taa toimivaltaisille viranomaisille tieto uhkaavasta tilanteesta, jotta viranomaiset voivat varoittaa väestöä eri menetelmillä. Mahdollisia jakelukanavia väestön varoitustiedolle ovat muun muassa internet, matkapuhelimet, radio ja televisio. Jakelupalvelujen määrit- täminen ei kuulu tämän hankkeen tehtäviin. Toimintamalli Tietolähteet T iedon suodatus ja es i- p roses- so inti S em i- au to- m aattinen risk i- analyysi Riskien arviointi 24h R iskien arvio in ti V iran - o m ais- jake lu T ele- o peraa t- to rit M u u viestin tä V iran - o m aise t V äestö Y ritykse t M ed ia Jakelu Asian tun tijapalve lu Asiantuntijapalve lu V iranom aiset Ju lk iset lähteet IL,M TL,S eism o •O m at havainto - verko t, m allit •K ansainväliset tietee lliset keskukset V iran - o m aise t: V AR O I- T U S - P ÄÄT Ö S UNIVERSITY OF HELSINKI INSTITUTE OF SEISMOLOGY UNIVERSITY OF HELSINKI INSTITUTE OF SEISMOLOGY 10 5 Järjestelmän suunnitteluvaiheen toteutus 5.1 Uhkien kartoitus Tällä hetkellä hankkeessa osallisina olevien kolmen laitoksen dokumentoitu tietämys globaaleista luonnononnettomuuksista on hajanaista. Järjestelmää rakennettaessa esi- merkiksi myrskyjen maailmanlaajuiset esiintymisfrekvenssit ja esiintymisalueet on sel- vitettävä ja dokumentoitava. Samoin on käytävä läpi myös muut luonnononnettomuuk- sia aiheuttavat ilmiöt. Järjestelmään on luotava yhtenäinen tietokanta. Varoitusjärjes- telmän toiminnan tulee perustua oikeaan ja luotettavaan tietoon, joka on tutkimukselli- sin keinoin koottava. Kartoituksessa määriteltävien uhkatekijöiden vakavuuden määrit- tämisessä otetaan huomioon myös arviot ja tiedot suomalaisten sijainnista maapallon eri alueilla. Esimerkiksi suosittujen turistikohteiden merkitys seurausten ja toimenpiteiden arvioinnissa on huomattavan keskeinen. 5.2 Tietolähteiden kartoittaminen ja yhteistoimintasopimusten luonti Maailmalla toimii monia erilaisia järjestelmiä sään, hyökyaaltojen, maanjäristysten tai tulivuorien aiheuttamien luonnononnettomuuksien seurantaan ja tiedon välittämiseen. Sään ja ilmaston globaaliin seurantaan on Maailman Meteorologinen Järjestö WMO luonut globaalin ilmakehän havaintojärjestelmän (World Weather Watch, WWW), tele- kommunikaatiojärjestelmän (Global Telecommunication System, GTS) sekä alueellis- ten operatiivisten keskusten (Regional Specialized Meteorological Centre, RSMC) ver- koston. Lisäksi lähes jokaisessa maassa on oma kansallinen sääpalvelukeskus, jonka käytössä on reaaliajassa kaikki GTS-järjestelmässä liikkuva tieto. RSMC-keskukset ovat jäsenmaidensa tukemia ja pystyvät ajamaan suurta laskentatehoa vaativia globaale- ja sääennusteita muutamasta vuorokaudesta jopa muutaman kuukauden päähän. Suomi on Euroopan RSMC-keskuksen (European Centre for medium range forecasts, ECMWF) jäsen. Tietoa välittävistä verkoista Ilmatieteen laitoksen kannalta keskeisin on GTS (Global Telecommunication System). Merellisten luonnononnettomuuksien seuranta tapahtuu UNESCO:n alaisen IOC:n (Intergovernmental Oceanographic Commission) kautta. IOC:n ja WMO:n yhteisenä elimenä toimii JCOMM ja eräänä ajankohtaisena tavoittee- na on merellisen varoitustiedon välittäminen WMO:n GTS-verkossa. Suomessa meren- tutkimustiedon osalta hyödynnetään muun muassa Itämeren operatiivisen järjestelmän (BOOS) tietoja sekä IOC:n GOOS-projekteissa syntyvää tietovuota. Tulivuoren purka- uksia seurataan ICAO:n (International Civil Aviation Organisation) ja WMO:n maail- manlaajuisessa IAVW (International Airways Volcano Watch) verkossa. Siihen kuuluu yhdeksän VAAC-aluekeskusta (Volcanic Ash Advisory Centre), jotka tuottavat havain- toja, ennusteita ja varoituksia maailmanlaajuiseen jakeluun, pääasiassa lentoliikenteen käyttöön. Yllä mainittujen tietolähteiden lisäksi LUOVA:a varten kartoitetaan muut keskeiset tie- tolähteet ja luodaan varmennetut menetelmät tiedon globaaliin hankintaan. Tietojärjes- telmiensä kautta Ilmatieteen laitoksella on pääsy koko maapalloa koskevaan vaarallisia 11 sääilmiöitä koskevaan tietomateriaaliin. Seismologisen tiedon osalta tukeudutaan Suo- men oman asemaverkon reaaliaikaiseen rekisteröintiaineistoon sekä kansainvälisten seismisten datakeskusten analyysituloksiin. Merentutkimuslaitos hyödyntää omia kan- sainvälisiä tietoverkkojaan. Myös muilta viranomaisilta voidaan saada tietoa luonnononnettomuuksista. Tällaisia voivat olla esimerkiksi biologisesti vaarallisten aineiden kaukokulkeutuminen, tulvat tai äkilliset mutavyöryt. Tällöin varoituskeskus aktivoituu seuraamaan ja hankkimaan tar- kentavaa tietoa tapahtumasta. Tämän kaltainen alkutieto onnettomuudesta voi tulla myös tietotoimistojen kautta. LUOVA-projektin alkuvaiheessa otetaan yhteyttä näihin keskuksiin ja luodaan tarvitta- essa kahdenvälinen varmennettu menetelmä varoitusten saamiseksi varoituskeskuksen käyttöön. Kansainvälisiä katastrofeja koskien käytetäänkin ensisijaisesti olemassa ole- via kanavia ja muita luotettavia lähteitä, joista saadaan jo valmiiksi analysoitua tietoa. UNESCO:n alaisen IOC:n kokouksiin osallistutaan aktiivisesti, tarkoituksena varmistaa IOC:n koordinoiman tsunamivaroitusverkoston ja muiden operatiivisen merentutkimuk- sen tietojen kansainvälinen vaihdettavuus ja saatavuus Suomeen. IOC:n ja WMO:n yh- teiseen JCOMM-elimeen luodaan tiiviimmät yhteydet samalla kuin liityntää WMO:n kansainväliseen tiedonsiirtoverkkoon vahvistetaan. Seismologisten järjestöjen (mm. CTBTO) mahdollisuuksia välittää katastrofeihin liittyvää tietoa edistetään, samoin kuin tiedon vastaanottokykyä vahvistetaan Suomessa. 5.3 Tiedon prosessoinnin, riskin arvioinnin sekä järjestelmän teknisen toteutuksen suunnittelu Järjestelmän käyttäjien tarpeet kartoitetaan yksityiskohtaisesti, jotta voidaan määritellä tiedon prosessoinnin vaatimukset analysoidun tiedon toimittamiseksi viranomaisille. Tähän liittyy myös automaattisen tiedon vastaanottamisen tekninen toteuttaminen. Tie- don vastaanottovaiheessa suoritetaan jo jonkin asteinen esisuodatusprosessointi. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi pienten maanjäristysten suodatusta. Seuraavassa vaiheessa arvioidaan ilmiön aiheuttama riskitaso semiautomaattisesti asiantuntijoiden tekemän riskianalyysin pohjaksi. Tässä osiossa suunnittelu tähtää suurelta osin järjestelmän tek- nisen toteutuksen valmisteluun. 5.4 Luonnononnettomuusportaalin suunnittelu Yhtenä tiedon jakelukanavana viranomaisille sekä väestölle toteutetaan erityisesti luon- nononnettomuustiedon jakeluun tarkoitettu portaali, jonka välityksellä voidaan jakaa luotettavaa ja ajantasaista tietoa. Portaali mahdollistaa räätälöidyt sovellutukset eri käyt- täjäryhmille. 12 6 Hankkeen tekninen toteutus 6.1 Tekninen tarvemäärittely uusille järjestelmille Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmä vaatii osallistuvilta laitoksilta investointe- ja tietojenkäsittelykykyyn sekä uusien ennustusjärjestelmien käyttöönottoa. Nykyiset järjestelmät ja tietokannat, mm. säähavainnoista ja ennusteista, toimivat pohjana kansal- liselle ja maailmanlaajuiselle varoitusjärjestelmälle. Kattavan kansallisen ja maailman- laajuisen onnettomuusarvioinnin pohjalle tarvitaan lisäksi sääilmiöiden todennäköisyys- jakaumatietoa, nykyistä enemmän oseanografista ja seismologista tietoa, satelliitti- ja GPS-havaintoja sekä globaalia numeerista karttatietoa (GIS-aineistoja), mukaan lukien tiedot infrastruktuurista ja väestöstä. Euroopan sääennustuskeskuksen mallien todennäköisyysennusteet (EPS) tulee saada varoitusjärjestelmän käyttöön. Tiedonsiirto kasvaa huomattavasti nykyistä suuremmaksi ja tämän vuoksi on tarpeen nostaa linjanopeutta Euroopan keskukseen. EPS-tiedon hyö- dyntäminen vaatii myös lisää tallennus- ja prosessointikykyä. Satelliittitietoa tulee siir- tää enemmän ja varmistetusti Sodankylästä Helsinkiin. Varmistus tarkoittaa Sodankylän yhteyden kahdentamista, joka nostaa satelliittitiedon toimitusvarmuuden lähelle 100 %. Maailmanlaajuisen arvioinnin pohjana Ilmatieteen laitoksen tulee myös saada globaali satelliittitieto tietojärjestelmien käyttöön. Käytettävissä ovat amerikkalaiset geosta- tionääriset GOES-East ja GOES-West sekä NOAA:n polaari-satelliittit, japanilainen GMS, kiinalainen FY-2 ja intialainen INSAT. Satelliittien tiedot lisäävät järjestelmän tallennus- ja prosessointitarvetta. Vedenkorkeuden operatiivisen ennustusjärjestelmän toimiminen varoitusjärjestelmän edellyttämässä valmiudessa ja laajuudessa vaatii Merentutkimuslaitokseen operatiivis- ten henkilöresurssien lisäämistä. Tämä on syytä tehdä jo käynnistysvaiheen aikana ja esitettyjen vuoden 2005 kustannusten osalta tämä sisältyy esitettyihin käynnistyskus- tannuksiin. Itämeren operatiivisen oseanografian järjestelmän (BOOS) mallien havainnot ja ennus- teet tulee saada varoitusjärjestelmän käyttöön. Varmennettua tiedonsiirtokapasiteettia tarvitaan lisää, sillä toistaiseksi merimallien tulosten ja havaintotietojen vaihtoa tapah- tuu vain valikoiduissa pisteissä varmentamattomia yhteyksiä käyttäen. Tanskan salmien vedenkorkeustietojen ja mallitulosten varmennettu siirto on näistä tärkein. Suomi on jäsenenä Euroopan meteorologisten satelliittien järjestössä EUMETSATissa. EUMETSAT vastaa globaalista sään ja vedenpinnan korkeuden seurannasta. Sen tuot- teet ovat keskeisen tärkeitä LUOVA:n operatiivisessa toiminnassa. Satelliittivastaanottoa tulisi toteuttaa kaikissa IL:n aluepalveluissa, kun tällä hetkellä EUMETCAST toimii vain Helsingissä. Vastaanoton järjestäminen muihin yksiköihin on investoinniltaan hyvin edullista. Varoitusjärjestelmän ja Ilmatieteen laitoksen toiminnan varmistus alueellisesti toteutuisi samalla paremmin kuin nyt. 13 Varoitusjärjestelmän globaaliosuus vaatii lisäksi IL:n GIS-tietojen lisäämistä ja niiden käytön apuvälineiden kehittämistä. Maailmanlaajuinen PostGIS tietokanta antaa tähän hyvän standardipohjaisen alustan. Seismologisen aineiston osalta uusi varoitusjärjestelmä edellyttää ennen muuta tietolii- kenteen nopeuttamista ja turvaamista sekä aineiston automaattisen prosessoinnin kehit- tämistä. Tiedonsiirtoa varten tarvitaan laajakaistayhteydet Suomen seismisiltä asemilta Kumpulaan. Osalla asemia tämä yhteys perustuisi nopeisiin yhteyksiin, jolloin aineiston saatavuus olisi varmistettu myös tavallisten puhelin- ja internetyhteyksien joutuessa epäkuntoon. Vuoden 1999 Wienin UNISPACE III konferenssin seurauksena suurimmat avaruusjär- jestöt allekirjoittivat sopimuksen, jonka pohjalta voidaan suuren luonnononnettomuuden tai ihmisen aikaansaaman katastrofin tapahduttua hälyttää maailman kaikki satelliitit kuvaamaan kyseistä paikkaa ja toimittamaan mittausaineistot toimijoille, jotka avustavat vahingon torjumisessa tai selvittävät sen vaikutuksia. Suomessa Charterin jäsenyydestä Euroopan Avaruusjärjestön kautta vastaa KTM/Tekes. Tämän tehtävän määrittäminen ja suoran vaikutuskanavan luonti varoituskeskukseen on tärkeää satelliittikuvien saami- seksi nopeasti keskuksen käyttöön mahdollisimman oikean tilannekuvan luomiseksi. 6.2 Varoitusviestijärjestelmä Täysin uusi järjestelmä tarvitaan seuraamaan muun maailman luonnononnettomuuksia. Järjestelmän on tarkoitus toimittaa tietoa automaattisesti vuorokauden ympäri kaikkina vuoden aikoina päivystyksen analysoitavaksi. Järjestelmä toisaalta saa tietoa IL:n omis- ta tietovarastoista, mutta muun kuin säätiedon osalta suuressa määrin myös kansainväli- sistä viranomaislähteistä sekä verkkopalveluista. Verkkopalvelujen seuranta perustuu toisaalta sopimuksiin, jossa haetaan tiedot omaan tietokantaan, mutta myös RSS- ja vas- taavien vapaasti saatavien uutistarjontojen varaan. Onnettomuusuutiset luokitellaan viranomaisten määrittelemien kriteerien mukaisesti. Luokittelu varmennetaan päivystyksen puolesta ja sovitut luokat tarjotaan xml-viesteinä kaikkien mahdollisten tiedotuskanavien käyttöön. Viestimääritelmästä haetaan valmista kansainvälistä avointa standardia. Tarvittaessa eri viestikanavien liittyminen järjes- telmään tehdään mahdollisimman helpoksi. Kehitettävää on toisaalta onnettomuushavaintojen tietokannassa, informaation hakuko- neessa, varoitusluokittelutoiminnassa ja varoitusviestien tuottamisessa. Tietokanta vaatii uusien tietotyyppien määrittelyä ja uusien tyyppien haku- ja täyttörutiineissa. Varoitus- luokittelussa luodaan väline jolla havainto- ja ennustetiedosta tehdään automaattisesti varoitusanalyysit päivystäjien muokattavaksi tai suoraan automaattisesti varoitustietora- japintaan. Tiedotettavista luokista on tehtävä xml-viestit ja niiden rajapinta eri viestintä- kanaville. 14 6.3 Koulutus 6.3.1 Ilmatieteen laitoksen, Merentutkimuslaitoksen ja Seismologian laitoksen henkilöstö LUOVA-järjestelmän käyttöönotto edellyttää koulutusta eri käyttäjä- ja operoija- ryhmille. Erityisesti säähän liittymättömien luonnonmullistusten seuraaminen ja niiden ymmärrys vaatii merkittävän geofysikaalisen koulutuspanoksen antamista päivystäville meteorologeille. Myös koulutusta tropiikissa esiintyvistä vaarallisista sääilmiöistä tarvi- taan. Koulutuksen lisäksi luonnononnettomuusharjoitusten säännöllinen järjestäminen kuuluu ammattitaidostaan huolehtivan varoituskeskuksen toimenkuvaan. Merentutkimuslaitoksen, Seismologian laitoksen ja Ilmatieteen laitoksen asiantuntija- päivystyksen vahventamiseksi rekrytoitavien henkilöiden koulutus on aloitettava mah- dollisimman aikaisin vuonna 2005, jotta järjestelmä voisi olla toiminnassa 2006. 6.3.2 Viranomaisten koulutus Järjestelmän käyttäminen sekä siitä saatavan informaation hyödyntäminen edellyttää myös viranomaiskäyttäjille koulutusta yhdessä järjestelmän ylläpitäjien kanssa. Yhteis- työtä tulee myös harjoitella, jotta eri osapuolet ymmärtävät kriisitilanteessa toisiaan ja jotta varmistutaan kaikkien järjestelmien toimivuudesta. Koulutus koskee sekä tarkas- teltavia luonnononnettomuuksia sekä niihin johtavia ilmiöitä, että järjestelmän teknistä käyttöä erilaisissa sovelluksissa. Rakentamisprojektin yhteydessä selvitetään mahdolli- suudet hyödyntää olemassa olevia opetuslaitoksia, esimerkiksi Pelastusopistoa, järjes- telmän edellyttävässä koulutuksessa. 15 7 Perustamiskustannukset 7.1 Suunnittelukustannukset Suunnittelu ja järjestelmien rakentaminen voidaan toteuttaa pääosin noin vuoden mittai- sessa hankkeessa. Ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan kansalliset ja maailmanlaajui- set uhkatekijät, olemassa olevat tietolähteet ja varoitusjärjestelmät sekä käyttäjien tar- peet. Tässä vaiheessa suunnitellaan palvelun sisältö ja tehdään tarvittavat yksityiskoh- taiset tekniset määrittelyt. Uusien merellisten ja seismologisten palvelujen suunnittelu- tehtävään on tarkoituksenmukaista käyttää Merentutkimuslaitoksen ja Seismologian lai- toksen tämän hankkeen puitteissa palkattavia uusia henkilöitä, jotka kartoitusvaiheessa perehtyvät aiheeseen. Suunnitteluvaihe edellyttää 40 henkilötyökuukauden (htkk) työ- panoksen ja on kustannuksiltaan noin 0,4 M€. 7.2 Investoinnit Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmän perustaminen edellyttää eräiden keskeis- ten teknisten järjestelmien kapasiteetin lisäämistä, palvelimien hankintaa, linjanopeuden nostamista, sekä luotettavuustason nostamiseksi kahdennettuja järjestelmiä. Näitä ovat • ECMWF yhteysnopeuden nosto, 30 k€ • Sodankylän satelliittivastaanottokeskuksen linkin varmentaminen, 40 k€ • Tallennuskapasiteetin lisääminen, 100 k€ • Laskentakapasiteetin lisäys esim. meri- ja säämallin ajamiseen, 250 k€ • On-line satelliittiyhteys tai laajakaistayhteys Suomen seismografiasemilta Kum- pulaan ja tarvittava laitteistopäivitys asemilla, 80 k€ • Varoituskeskuksen päätelaitteet ja laajakuvanäytöt, 50 k€ • VIRVE laitteet (noin 20 kpl), 20 k€ Yhteensä perustamisinvestointeihin tarvitaan 0,570 M€. 7.3 Järjestelmän toteutus Projektisuunnitelman kolmas vaihe käsittää palvelun toteutuksen, sisältäen ohjelmisto- jen hankinnan ja ohjelmointityön, asennukset, testauksen ja järjestelmän käyttöönoton. Merentutkimuslaitoksen merimallit asennetaan valvottuun tuotantoympäristöön ja niihin kehitetään automaattisia hälytysjärjestelmiä sekä varmennetaan operatiivinen vedenkor- keusennusteiden teko. Lisäksi tämä vaihe sisältää päivystäjien, viranomaisten, yhteis- työkumppaneiden ja asiantuntijoiden käyttökoulutuksen. Tähän on arvioitu tarvittavan yhteensä 73 htkk:n työpanos eli 0,730 M€. 16 7.4 Kokonaiskustannukset Kaikkiaan järjestelmän suunnittelu-, investointi- ja toteuttamiskustannukset ovat vuoden 2005 aikana 1,7 miljoonaa euroa. Lisäksi järjestelmän toteutuksen jälkeen järjestelmän ylläpitomenot ovat vuosittain noin 1,2 miljoonaa euroa. Siihen sisältyvät lähinnä henki- lökustannukset, lisääntyvät tietoliikenneyhteydet sekä tietokonekapasiteetin käyttö. Asianomaiset virastot esittävät järjestelmän ylläpidon määrärahat vuoden 2006 talous- arvioihin ja ne sisällytetään myös tulevien vuosien kehysesityksiin. 8 Ohjausryhmä Mikäli hanke päätetään panna toimeen, ehdotetaan hankkeelle perustettavaksi ohjaus- ryhmä, johon tulisi kutsua edustus kaikista niistä ministeriöistä, joiden toimialaan asia liittyy. Näitä ovat ainakin liikenne- ja viestintäministeriö, ulkoasiainministeriö, sisäasi- ainministeriö, valtioneuvoston kanslia, puolustusministeriö ja maa- ja metsätalousminis- teriö. Lisäksi ohjausryhmässä toimivat Ilmatieteen laitos, Merentutkimuslaitos ja Seis- mologian laitos. Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata Luonnononnettomuuksien varoitus- järjestelmän toimeenpano.